-LEHTI SISÄ- SIVUILLA. Yliopistokeskusta TARVITAAN! MASSASKANNERI muutti Pursialaan Sosiaalinen tilinpito kertoo NÄKYMÄTÖNTÄ TIETOA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "-LEHTI 2008 2009 SISÄ- SIVUILLA. Yliopistokeskusta TARVITAAN! MASSASKANNERI muutti Pursialaan Sosiaalinen tilinpito kertoo NÄKYMÄTÖNTÄ TIETOA"

Transkriptio

1 -LEHTI SISÄ- SIVUILLA Yliopistokeskusta TARVITAAN! MASSASKANNERI muutti Pursialaan Sosiaalinen tilinpito kertoo NÄKYMÄTÖNTÄ TIETOA

2 Yliopistokeskukset arvioidaan Opetusministeriö on tilannut Korkeakoulujen arviointineuvostolta (KKA) yliopistokeskusten arvioinnin. Kaikki maamme kuusi yliopistokeskusta arvioidaan syksyn 2008 aikana. Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen muokkaa yliopisto- ja korkeakoulukartan uuteen uskoon. Myös yliopistojen hallinnollinen ja taloudellinen asema muuttuu lakiuudistuksen myötä olennaisesti. Uudistukset heijastuvat myös yliopistokeskusten toimintaan. Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen vähentää korkeakoulujen sekä niiden toimipisteiden määrää ja keskittää toimintoja entistä vahvempiin yksiköihin. Mikkelin yliopistokeskus on vajaan viiden toimintavuotensa aikana vahvistunut, laajentunut ja nostanut koulutuksen ja tutkimuksen tasoa alueella. Materiaali- ja ympäristötekniikan alalla on saavutettu laadukkaan kansainvälisen tutkimuksen taso ja eräillä spesifisillä ympäristökemian aloilla päästy lähelle kansainvälistä huipputasoa. Maaseudun kehittämiseen liittyvä tutkimus on vahvistunut mm. kolmen uuden Suomen Akatemian tutkimushankkeen käynnistymisen myötä. Yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamisen tutkimus on vahvistunut kolmella professuurilla ja Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelma on erittäin vetovoimainen ja laadukas ohjelma. Parhaimmillaan yliopistokeskukset ovat aitoja yhteistyöorganisaatioita, joissa eri tieteenalat ja erilaiset yhteisöt kohtaavat. Ne synnyttävät uusia innovaatioita sekä luovat korkeaa sivistystasoa ja oppimiskulttuuria alueilla, joilla ei ole omaa yliopistoa. Yliopistokeskuksen painopistealoilla on pystytty parantamaan alueen kärkiyritysten toimintaedellytyksiä ja houkuttelemaan alueelle uutta liiketoimintaa. Ainoastaan valikoiduilla osaamisaloilla menestyminen voi varmistaa alueen kehittymisen. Aluevaikuttavuus on syksyllä tehtävän arviointiselvityksen ehkäpä tärkein asiakohta. Yliopistokeskusten arvioinnissa on kuitenkin muistettava, että aluevaikuttavuus ilmenee varsin hitaasti. Rakennekehitys ei saa vahvistaa vain olemassa olevia jo ennestään vahvoja kasvukeskuksia, vaan resursseja on lisättävä myös valtion suunnasta yliopistokeskuksille. Tieteen tulosten soveltaminen liiketoimintaan vaatii aikaa. Pitkäjänteistä työtä ei voi tehdä ilman varmuutta rahoituksesta. Mallia voitaisiin ottaa Etelä- Pohjanmaalta, jossa korkeakoulutoimintaa tukemaan perustetaan kehittämisrahasto. Rahastoon kerätään 9 10 miljoonan euron rahastopääoma alueen kaupungeilta ja kunnilta, julkisilta rahoittajilta, yrityksiltä sekä muilta korkeakoulutusta edistäviltä organisaatioilta. Myös Mikkelissä pitäisi pystyä samaan. Arvioinnin tavoitteena on antaa tietoa opetusministeriön ja yliopistojen käyttöön yliopistokeskusten alueellisesta vaikuttavuudesta ja yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta. Yliopistokeskuksia koskevat rakenteelliset linjaukset tehdään pääsääntöisesti tämän arvioinnin jälkeen. Opetusministeriö on asettanut tavoitteeksi, että arvioinnin tulokset ovat käytettävissä marraskuussa 2008, jolloin ne ehtivät vielä yliopistolain uudistuksen valmisteluun. Korkeakoulujen arviointineuvosto on asettanut arviointiryhmän, jonka puheenjohtajana toimii hallintojohtaja Elisabeth Helander Åbo Akademista ja varapuheenjohtajana pääjohtaja Jussi Huttunen Kansanterveyslaitokselta. Jäseninä neuvostossa ovat rehtori Markku Lahtinen Tampereen ammattikorkeakoulusta, professori emeritus Paavo Okko Turun kauppakorkeakoulusta, asiantuntija Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitosta, professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopistosta ja opiskelija Johanna Ahola Suomen Ylioppilaiden liitosta. Arviointiryhmä vierailee Mikkelin yliopistokeskuksessa Vierailun aikana ryhmä haastattelee yliopistokeskuksen johtoa, professoreita ja muuta henkilökuntaa, opiskelijoita sekä sidosryhmien ja työelämän edustajia. Arviointivierailun lisäksi kaikki yliopistokeskukset ovat tehneet itsearvioinnin. Itsearviointi toimitettiin Korkeakoulujen arviointineuvostolle kesäkuussa Raportti koostuu vastauksista lähes 50:een arviointiryhmän kysymykseen, jotka koskivat yliopistokeskuksen toimintaympäristöä, koulutusta, tutkimus- ja kehittämistyötä, yhteistyötä ja työnjakoa, rahoitusta ja alueellista vaikuttavuutta. Arviointiin kuuluu myös arviointiryhmän laatima nettikysely opiskelijoille. Myös emoyliopistojen rehtoreille on tehty erillinen kysely. Päivi Lehtonen Mikkelin yliopistokeskuksen pääsihteeri Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos Koordinaatioyksikkö Helsingin kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelma Kimmo Mikander Mikkelin kaupunginjohtaja Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtaja Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin yksikkö Kuopion yliopisto Soveltavan ympäristökemian laboratorio Mikkelin yliopistokeskus Yliopistokeskuslehti Julkaisija Mikkelin yliopistokeskus Lönnrotinkatu 5, Päätoimittaja Päivi Lehtonen Toimitussihteerit Ulla Jurvanen Sirpa Taskinen 2 Toimittajat Päivi Kapiainen- Heiskanen Tiina Toivakka Toimituskunta Hanna Arpiainen Anne Hytönen Essi Hämäläinen Päivi Luukkonen Matti Malinen Heikki Särkkä Kuvat Leeni Harmainen Anne Hytönen Päivi Kapiainen-Heiskanen Tiina Toivakka Kannen kuva Leeni Harmainen Ulkoasu ja taitto Päivi Veijalainen / Huhtikuu Paino ja jakelu Etelä-Savon Viestintä Oy

3 MUCavat KUULUMISET IHMISET ASIAT UUTUUDET TAPAHTUMAT Mikkelissä väiteltiin nanoteknologiasta Kuopion yliopiston Soveltavan ympäristökemian laboratorion tutkija Liza Rassaei väitteli tohtoriksi heinäkuussa 2008 Mikkelissä. Väitöskirjan aiheena oli nanomateriaaleja sisältävien ohutkalvopinnoitteiden valmistus ja karakterisointi sekä käyttö sähköanalytiikassa. Tilaisuuden vastaväittäjänä toimi Dr. Damien W.M. Arrigan Liza Rassaei Tyndall National Instituutista, Irlannista ja valvojana professori Mika Sillanpää Kuopion yliopistosta. Väitöskirjatutkimuksessa valmistettiin uusia ohutkalvopinnoitteita, joita voidaan käyttää raskasmetallien sähköanalyyttiseen määritykseen. Tutkimuksessa havaittiin, että raskasmetallien määrittäminen sähkökemiallisesti on lupaava uusi analyysimenetelmä. Tutkimuksen aikana voitiin määrittää mm. terveydelle haitallista arseenia entistä pienempiä pitoisuuksia. Rassaein tutkimus on tehty yhteistyössä Kuopion yliopiston Soveltavan ympäristökemian laboratorion ja brittiläisten Oxfordin ja Bathin yliopistojen kanssa. Yliopistokeskus sai uuden kirjaston Mikkelin yliopistokeskuksen uuden kirjaston avajaisia vietettiin Flooran päivänä 13. toukokuuta. Kirjasto kuuluu Mikkelin korkeakoulujen kirjastoverkkoon. Aikaisemmin erillään toimineet Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kirjasto ja HSE Mikkeli Business Campus -kirjasto toimivat nyt samoissa tiloissa. Kirjaston kokoelmissa on yhteensä noin kirjaa, joiden aihepiirit ovat liiketalous, johtajuus, markkinointi, yrittäjyys, yrittäjyyskasvatus, aluetieteet, osuustoiminta ja luonnonmukainen maatalous. Kirjastossa on 15 asiakaskäyttöön tarkoitettua tietokonetta; seitsemän toimii Helsingin yliopiston ja kahdeksan Helsingin kauppakorkeakoulun verkossa. Kirjaston käyttö on maksutonta opiskelijoiden lisäksi myös muille asiakkaille, ja sama kirjastokortti käy kaikkiin Mikkelin oppilaitosten kirjastoihin. Kirjasto on avoinna ma pe klo 9 11 ja Perinteistä Flooran päivää vietettiin viidettä kertaa Mikkelin yliopistokeskus juhli viidettä kertaa Flooran päivää toukokuun 13. päivänä yliopistokeskuksen kampuksella ja Mikkelin torilla. Tapahtuman kohokohtia olivat uuden kirjaston avajaiset sekä Mikkelin torilla julkistettu Yliopistoteko-tunnustus, joka ojennettiin tänä vuonna apulaiskaupunginjohtaja Eero Kaitaiselle. Kaitaisen todettiin laittaneen itsensä uransa aikana rohkeasti likoon Mikkelin yliopistollisten toimintojen puolesta. Hän on vaikuttanut Mikkelissä toimivien yliopistoyksiköiden syntyyn ja kehittämiseen sekä osallistunut aktiivisesti yliopistoyksiköiden toiminnan kehittämiseen erilaisissa toimielimissä. Apulaiskaupunginjohtaja Eero Kaitaiselle ojennettiin vuonna 2008 Yliopistoteko-tunnustus. 20 vuotta yliopistollista maaseudun kehittämistä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin 20-vuotisjuhlaa vietettiin Helsingissä, Helsingin yliopiston juhlasalissa. Juhlapuhujina kuultiin mm. maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilaa, Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluotoa sekä opetusministeriön tervehdyksen esittänyttä opetusneuvos Ari Saarista. Juhlapuheissa korostettiin instituutin edustaman monitieteisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tarpeellisuutta myös tulevaisuudessa. Juhlassa huomioitiin myös instituutin hyväksi työskennelleitä henkilöitä: kaikki instituutin johtokuntien puheenjohtajina toimineet kukitettiin ja 15 vuotta Helsingin yliopistossa työskenneille luovutettiin Helsingin yliopiston pronssiset ansiolaatat. Musiikista huolehtivat Savolaisen Osakunnan Laulajien kvartetti ja Pohjalaisten Osakuntien Kvartetti. Pääjuhlan yhteydessä julkistettiin Ruraliainstituutin toimintaa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta tarkasteleva artikkelikokoelma Tieteestä tekoja. Julkaisu on saatavilla pdf-muodossa Ruralian www-sivuilta. Russia Services Russia Services -hankkeen tarkoitus on saada suurin mahdollinen hyöty Itä-Suomessa lomailevista ja asioivista venäläisistä. Kilpailuvalttejamme ovat puhdas luonto, läheisyys sekä hyvä ja osaava palvelu. Hankkeen toteuttavat Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus ja Helsingin yliopiston Ruraliainstituutti. Hanke kuuluu ESR-ohjelmaan, ja vastuuviranomainen on Etelä-Savon TE-keskus. Pienyrityskeskuksen toteuttaman koulutus-ja kehittämisohjelman keskeisiä teemoja ovat palvelujen kehittäminen, tuotteistaminen ja kulttuurituntemuksen sekä kielitaidon lisääminen. Ruralia-instituutin hankeosiossa avustetaan suomalaisia osapuolia kiinteistönomistukseen liittyvissä asioissa sekä annetaan venäläisille tietoa suomalaisesta lainsäädännöstä ja toimintakulttuurista sekä työelämän pelisäännöistä. HSE Pienyrityskeskus projektipäällikkö Merja Ryökäs, puh Ruralia-instituutti projektipäällikkö Seija Paksu, puh Valtakunnallinen aikuisopiskelijaviikko Uusi aluekehittämisen valtakunnallinen ohjelma (ALVA) pureutuu aluekehittämisen haasteisiin Uuden täydennyskoulutusohjelman tavoitteena on vastata entistä vaativampiin osaamishaasteisiin aluekehittämisessä. Aluekehittämisessä politiikan painopiste on siirtynyt yhä enemmän alueiden toiminta- ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen ja sisältö aikaisempaa laaja-alaisemmaksi kehittämispolitiikaksi. Ohjelmassa luodaan valtakunnallinen aluekehittämisen täydennyskoulutus, joka muodostuu sekä valtakunnallisesta että alueellisista osioista. Verkosto kokoaa yhteen eri yliopistokeskusten osaamisen aluekehityksen ja -kehittämisen alalta. Se myös edistää asiantuntemuksen kasvamista ja parhaiden aluekehittämiskäytäntöjen leviämistä yliopistojen ja alueiden välillä. ALVA-valmennusohjelma suunnataan kaupunkien, kuntien, valtionhallinnon ja maakuntien liittojen ja muiden kehittäjäorganisaatioiden aluekehittämistehtävissä toimiville henkilöille. Vastuullisena johtajana toimii tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Yhteistyökumppaneina ovat yliopistokeskukset ja niiden aluekehitysosaajat. Ohjelman suunnittelu käynnistyy opetusministeriön tuotekehitysrahoituksella ja kokonaisuus valmistuu vuoden 2009 aikana. Lisätietoja: Tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen, puh Yliopistokeskuksen uuden kirjaston avajaiset keräsi paikalle runsaasti aiheesta kiinnostunutta yleisöä. Mikkelin yliopistokeskus järjestää STUDIA GENERALIA -luentotilaisuudet Ti klo 16:30 18:00 Miksi ruoan hinta nousee? Agroekologian professori Juha Helenius, Helsingin yliopisto To klo 16:30 18:00 Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset Suomessa FM, tutkija Juha A Karhu, Ilmatieteen laitos Mikkelin yliopistokeskuksen auditorio Lönnrotinkatu 5,. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Tervetuloa! Pääjuhlassa luovutettiin pronssiset ansiolaatat Helsingin yliopistossa 15 vuotta palvelleille ruralialaisille. Kuvassa vasemmalta Anne Hytönen, Riitta Kaipainen, Mirja Marttinen, Terttu Poranen, Jukka Rajala, Irmeli Rintala ja Pauli Valkosalo. Kuvasta puuttuvat Marita Leskinen ja Tiina Parkkinen. 3

4 Yliopistokeskus on ehdottoman tärkeä alueille, joilla ei ole omaa yliopistoa. Väestörakenteen muuttumisen vuoksi odotettavissa on kuitenkin rakenteellisia muutoksia. Etelä-Savon alueen kansanedustajat Jari Leppä, Lenita Toivakka ja Pauliina Viitamies pohtivat Mikkelin yliopistokeskuksen merkitystä ja tulevaisuutta. Yliopistokeskusta Eteläsavolaisten kansanedustajien Pauliina Viitamiehen (oik.), Jari Lepän ja Lenita Toivakan mielestä korkeatasoisen tutkimuksen ja tuotekehityksen turvaaminen alueella on kaikkien etu. Yksi yliopistokeskuksen tärkeimpiä tehtäviä on huolehtia oman alueen koulutuksesta ja taata sen tasokkuus. Alueen kehittymisen kannalta on ehdottoman tärkeää, että tutkimusta tehdään lähellä eikä pelkästään emoyliopistoissa, korosti Pauliina Viitamies. Lenita Toivakka korosti yliopistokeskuksella olevan iso merkitys myös alueella toimiville yrityksille. Varsinkin monille teknologia-alan yrityksille korkeatasoinen tutkimustyö on välttämätöntä. Alueen vetovoimaa kasvatetaan monipuolisen ja laadukkaan tutkimuksen avulla, Toivakka totesi. Jari Leppä totesi, että yliopistokeskus on jo tähän mennessä omalla työllään osoittanut olemassaolonsa tarpeellisuuden. Toimivia yhteistyökuvioita on jo syntynyt monien yritysten kanssa, ja Mikkeliin on saatu huippuosaajia mm. ympäristökemian ja ohutkalvopinnoitetekniikan alalta. Kansanedustajat muistuttivat, että Mikkelin yliopistokeskukselle on syntynyt selkeä profiili tutkimusmaailmassa. Korkean teknologian tutkimuksen lisäksi meillä on Ruralia-instituuttiin muodostunut ainutlaatuinen maaseudun ja luomutuotannon tutkimuskenttä, ja Pienyrityskeskus puolestaan keskittyy yrittäjyyden tutkimukseen. Vastaavaa tutkimusta ei missään muualla tässä maassa tehdä, Jari Leppä sanoi. Digitointiin ja sähköiseen arkistointiin liittyvä kehittämistyö on myös yksi niistä erikoisaloista, joihin Mikkelissä on keskitytty. Suomen kokoisessa maassa ei tarvita kuin yksi sähköisen arkistoinnin keskus, ja näyttäisi siltä, että se keskus olisi Mikkelissä. Se on kova juttu, Leppä korosti. TARVITAAN! Kandidaatintutkintoa arvostetaan Mikkelissä toteutettava Helsingin kauppakorkeakoulun Kansainvälisen liiketoiminnan englanninkielinen kandidaatintutkinto on viime aikoina ollut keskustelun kohteena. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty sen siirtämistä Lappeenrannan teknillisen yliopiston alaisuuteen. Eteläsavolaiset kansanedustajat puolustavat koulutuksen pitämistä kauppakorkeakoulun sisällä. Vasta täältä Helsingistä käsin on huomannut, miten arvostettu koulutusohjelma valtakunnallisestikin on. Mikkelissä vierailee jatkuvasti kansainvälisiä huippuluennoitsijoita, ja koulutusohjelmasta valmistutaan nopeammin kuin mistään muualta. Mikkelin ohjelmaan on jo vaikeampi päästä kuin emokouluun, Lenita Toivakka huomautti. Kandidaatintutkinto on myös imagollisesti Mikkelille erittäin tärkeä ja on kaikkien etu, että se saadaan säilymään Mikkelissä myös tulevaisuudessa, Pauliina Viitamies lisäsi. Kansanedustajat kantavat monien muiden tavoin huolta nuorten pysymisestä Mikkelissä. Erityisesti kauppatieteiden opiskelijoita on kritisoitu siitä, että he tulevat muualta, opiskelevat Mikkelissä muutaman vuoden ja lähtevät sitten pois. Jatkossa on tehtävä töitä sen eteen, että opiskelijat saadaan sitoutumaan alueeseen. Nuoret on saatava uskomaan, että tänne kannattaa jäädä, Jari Leppä mainitsi. Tulevaisuus puhututtaa Yliopistokeskusten tulevaisuus on asia, joka huolettaa kansanedustajiakin. Parhaillaan on valmisteilla uusi yliopistolaki, jonka toivotaan määrittelevän myös yliopistokeskusten aseman. Kansanedustajien mielestä yliopistokeskusten asema tulisi määrittää laissa. Se varmistaisi niiden aseman omina yksiköinään. Kaikkia kuutta yliopistokeskusta tarvitaan, eivätkä ne kilpaile keskenään, sillä jokaisella on oma profiilinsa ja jokainen on tarpeellinen omalla alueellaan. Yhteinen toive olisi saada yliopistokeskusten toiminta pysyvän rahoituksen piiriin, sillä tällä hetkellä suuri osa toiminnasta rahoitetaan EU:n hankerahalla. Epävarmuus tulevasta on aina ikävää, ja projektihakemusten laatiminen vie liian paljon aikaa varsinaiselta tutkimustyöltä, Jari Leppä mainitsi. Toiveita ja tahtoa toiminnan vakinaistamisesta on, mutta mitään varmoja lupauksia eivät kansanedustajat uskaltaneet antaa. Emoyliopistoillakin on tässä tärkeä rooli ja heidän kantansa asiaan on ratkaiseva, Lenita Toivakka totesi. 4

5 Yliopiston näkökulmasta alueella toimivat yliopistokeskukset ovat luonteva osa omia toimintojamme. Ne nostavat myös yliopistollisen toiminnan profiilia alueella. Helsingin yliopiston rehtorina toimineen ja elokuussa kansleriksi siirtyneen Ilkka Niiniluodon mielestä yliopistokeskusten tärkeimpänä tehtävänä on rakentaa yhteistyötä emoyliopistojen paikallisten yksiköiden kesken ja kehittää vuorovaikutusta alueen kanssa. Alueyksiköt täydentävät yliopistojen työtä Ilkka Niiniluoto uskoo alueellisten yksiköiden merkityksen säilyvän jatkossakin. Niiniluoto toimi rehtorikautensa ajan Mikkelin yliopistokeskuksen ohjausryhmän puheenjohtaja. Niiniluoto toisin kuin eteläsavolaiset kansanedustajat pitäisi yliopistokeskukset osana emoyliopistoja. En pidä todennäköisenä, että yliopistokeskusten asema määriteltäisiin tekeillä olevassa yliopistolaissa. Se ei mielestäni tunnu luontevalta. Yliopistokeskusten pitäisi mielestäni jatkossakin olla osa emoyliopistojen autonomista toimintaa. Eduskunta on suhtautunut yliopistokeskuksiin myönteisesti, ja vuosittain toimintaa on tuettu kolmella miljoonalla eurolla, joka on jaettu tasan kuuden eri keskuksen kesken. Miten tälle rahalle jatkossa käy, sitä ei osaa ennustaa mutta toivoa sopii, että toimintaa jatkossakin tuetaan, Niiniluoto mainitsee. Niiniluodon mukaan meneillä oleva yliopistokeskusten arvionti on erittäin tärkeää ja tarpeellista. Opetusministeriön asettaman arviointiryhmän tulosten odotetaan valmistuvan syksyn aikana, ja niiden perusteella keskusten toiminnan suuntaa voidaan jatkossa täsmentää. Maaseudun elinvoimaisuutta tuetaan Kuudesta yliopistokeskuksesta Ilkka Niiniluodolle tutuimpia ovat Mikkeli ja Lahti, joiden toimintaa Helsingin yliopisto koordinoi. Kukin keskus on profiloitunut omalla tavallaan. Mikkelissä painopiste on Helsingin yliopiston toimintojen osalta maaseudun tutkimuksessa ja kehityksessä sekä Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitoksen toiminnan kehittämisessä. Mikkelissä on onnistuttu hyvin, ja keskuksen kautta on syntynyt aitoa yhteistyötä muiden paikallisten toimijoiden, niin oppilaitosten kuin yritystenkin välille. Yliopistokeskus on onnistunut viestimään toiminnastaan myös alueen asukkaille ja sitä kautta tekemään eri yliopistotoimintoja tunnetuksi laajemmaltikin, Niiniluoto toteaa. Ruralia-instituutin roolia maaseudun tutkijana ja kehittäjänä Ilkka Niiniluoto pitää merkittävänä. Yhteistyö emoyliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kanssa on tiiivistä, ja toiminnot täydentävät toisiaan luontevalla tavalla. Maanviljelyselinkeino on tulevina vuosina suurten muutosten edessä, mikä tuo oman lisähaasteensa myös tutkimukselle. On meidän kaikkien etujen mukaista, että maaseutu saadaan säilymään elinvoimaisena, ja siihen voidaan vaikuttaa myös tutkimuksen keinoin. Alueilla tehtävän tutkimuksen vahvuutena ovat läheiset yhteydet paikallisiin yrittäjiin ja viljelijöihin, Niiniluoto korostaa. Yliopistokeskusten tulevaisuutta rehtori Niiniluoto ei halua lähteä ennustamaan. Muutostahti on niin nopea, että on lähes mahdotonta sanoa, miltä maailma näyttää 10 vuoden kuluttua. Nähtävissä kuitenkin on, että maaseudun ja kaupunkien välinen raja hämärtyy, ja ekonäkökulmat korostuvat myös kaupunkien kehittämisessä. Ruralia-instituutissa tehtävä luomu-, maaseutu- ja osuustoimintatutkimus tuovat tärkeän lisän Helsingissä tehtävään tutkimukseen, Niiniluoto sanoo. ARVIOINNIT toimeksiantoina ja tutkimusteemana Arvioinnin ja sille läheisten laatu- ja auditointijärjestelmien nopea leviäminen 2000 luvulla on tehnyt arvioinnista ajankohtaisen teeman. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on vuosien varrella toteuttanut useita, erityisesti maaseutuohjelmiin ja hankkeisiin kohdistuvia kansallisia ja kansainvälisiä arviointitutkimuksia. Tällaisia ulkopuolisesta toimeksiannosta tehtyjä tutkimuksia ovat olleet esimerkiksi Suomen Leader+ ja Manner-Suomen maaseutuohjelmaan liittyvät arvioinnit. Arvioinneissa mitataan yleensä tietyn ohjelman tai hankkeen alueellisia vaikutuksia. Tällä hetkellä instituutissa tehdään myös arviointikäytäntöihin liittyvää perustutkimusta. Suomen Akatemian rahoittamassa kansainvälisessä tutkimushankkeessa Hajautettu hallinta ja valta maaseutupolitiikan verkostoissa (New Rural Governance in Diffused Power Contexts) arviointia tarkastellaan yhteiskuntateoreettisesta näkökulmasta. Silloin kysytään mm.: 1) Mitkä tekijät vaikuttavat arvioinnin megatrendiin", siis arvioinnin leviämiseen? 2) Mitä jatkuvasti yleistyvät itsearviointikäytännöt pitävät sisällään? 3) Mitä ja miten arviointikäytännöillä oikeastaan hallitaan? Kysymyksenasetteluja sovelletaan suomalaisen maaseutupolitiikan, erityisesti toimintaryhmätyön, arviointikäytäntöjen analyysiin. Vuosina toteutettavaa tutkimushanketta rahoittaa Suomen Akatemian ohella Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä. Hankekokonaisuudessa tuotetaan väitöskirjatutkimukset sekä arvioinnin tematiikasta (FM Päivi Pylkkänen) että toimintaryhmätyöstä (YTM Marko Nousiainen). Lisäksi kirjoitetaan erillisartikkeleita maaseutupolitiikan ja sen arvioinnin aihepiireistä. Tutkimushanketta koordinoi HT Torsti Hyyryläinen Ruralia-instituutista ja yhteistyökumppanit ovat Tampereen ja Jyväskylän yliopistot sekä Newcastlen yliopisto Iso-Britanniasta. Päivi Pylkkänen 5

6 Metsähakkeen kaukokuljetus vesiteitse tuo sekä yritys- että yhteiskuntataloudellisia hyötyjä. Yksi suurproomukuljetus vastaa yli 40 hakerekkaajoa voimalaitokselle. Päästönäkökulmasta metsähake on uusiutuva luonnonvara, jolla voidaan korvata saastuttavampia polttoaineita lämmönja sähköntuotannossa. Myös logistiikassa voidaan saavuttaa päästöjen vähennyksiä, kun liikennepolttoainetta kuluu vähemmän kuljetusketjun aikana. PROOMULLA hake kulkee tehokkaasti Projektipäällikkö Kalle karttunen on tutkinut metsähakkeen vesitiekuljetusta. Proomukuljetukset ovat vaihtoehto lisääntyville rekkakuljetuksille, mikäli käyttöpaikka sijaitsee vesiteiden varrella ja tarvitaan haketta enemmän kuin perinteisin menetelmin on saatavissa. Metsähakkeen kuljetusta vesiteitse ja uusien liiketoimintamallien kehittämistä on tutkittu Lappeenrannan teknillisen yliopiston hallinnoimassa kaksivuotisessa hankkeessa. Hanke saatiin päätökseen viime keväänä. Tulokset vesitiekuljetusten mahdollisuuksista Itä-Suomessa ovat lupaavat. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella koko metsäpolttoaineen hankintalogistiikkajärjestelmää siten, että osa kuljetuksista hoidetaan vesiteitse. Isojen voimalaitosten raaka-ainetarpeet kasvavat kaiken aikaa, ja jatkossa hankintaa on ulotettava yhä pidemmälle. Kaukokuljetukseen tarvitaan uusia, kustannustehokkaampia ratkaisuja, ja vesistöisessä Itä-Suomessa vesikuljetus voisi olla sellainen, selvittää projektipäällikkö Kalle Karttunen hankkeen taustoja. Hankkeessa tutkittiin erilaisia kuljetusvaihtoehtoja ja selviteltiin niiden kustannuksia. Myös päästöjen määrä eri kuljetusvaihdoissa selvitettiin. Tavallaanhan tässä tutkittiin vanhaa perinteistä menetelmää. Proomukuljetusten kulta-aika sijoittuu luvuille, jolloin aluksia ja pieniä proomulotjia oli Saimaalla useita satoja ja puuta uitettiin todella paljon. Nykyään raakapuuta kuljetetaan vesistöä myöten varsinkin pitkillä kuljetusmatkoilla vuosittain noin 1,5 miljoonaa kuutiota. Nyt haluttiin tietää, miten vesitiekuljetus sopii metsäpolttoaineen kuljetusketjuun ja miten sen varastointia ja jatkokuljetusta voitaisiin kehittää, Karttunen kertoo. Yritykset mukana Hankkeeseen saatiin mukaan joukko alueella toimivia merkittäviä yrityksiä. Rahoittajina ja yhteistyökumppaneina olivat mm. Stora Enso, Etelä-Savon Energia, Suur-Savon Sähkö Oy sekä alusyritykset Mopro Oy ja Saarisavotta Oy. Yritysten kanssa yhteistyössä toteutettiin koekuljetuksia, ja lyhyessä ajassa saatiin Karttusen mukaan aikaan uusia tutkimustuloksia. Tämä oli tieteen popularisointia parhaimmillaan. Koekuljetusten avulla saatiin mm. selville, miten paljon haketta yhteen proomuun mahtuu, kuinka kauan lastaukseen, purkuun ja kuljetukseen kuluu aikaa ja mitkä olivat kustannukset ja päästöt koko kuljetusketjun osalta energiayksikköä kohden. Tuloksia vertailtiin vastaaviin maantiekuljetuksiin. Haketta mahtui kyytiin enemmän kuin ennustettiin, ja yksi proomulastillinen haketta vastasi noin 40 hakerekkaa, Karttunen toteaa. Hankkeen aikana selviteltiin myös, missä vaiheessa kuljetusta metsäpolttoaineen raakapuun hakettaminen olisi järkevintä. Perinteisesti haketus on tehty maantien varressa. Kuljetuskokeilun kustannusten mukaan perinteinen tapa oli edullisin myös vesitiekuljetuksen sisältämässä hankinnassa. Haketuksen siirtämisellä erillisiin, satamiin sijoitettaviin terminaaleihin, voidaan löytää kuitenkin useita etuja normaaliin toimintaan verrattuna. Terminaalien perustaminen edellyttäisi puolestaan yritysverkostojen luomista. Kaukokuljetukseen tarvitaan uusia, kustannustehokkaampia ratkaisuja Kalle Karttunen uskoo projektin tulosten antavan alueen yrityksille intoa kehittää vesitiekuljetuksia tulevaisuudessa. Tavoitteena onkin lisätä metsäpolttoaineen vesitiekuljetuksia ja saada ne säännöllisiksi ja ympärivuotisiksi. Konkreettisten tulosten lisäksi projekti on poikinut paljon tieteellistä kokemustenvaihtoa kansainvälisillä tiedefoorumeilla. TT Hakkeen lastaamista ja purkamista testattiin erilaisilla menetelmillä. Tässä lastaaminen suoritettiin kaivinkoneella ja tiivistämisen käytettiin Bobcat:ia. (Kuva: Kalle Karttunen) 6

7 Yhteistyö on ELINEHTO Yritysyhteistyö tuo monesti oman tärkeän lisänsä yliopistoyksiköiden toiminnalle. Kuopion yliopiston Soveltavan ympäristökemian laboratorio Mikkelissä on tehnyt menestyksekkäästi yhteistyötä useammankin paikallisen korkean teknologian yrityksen kanssa. Kiinteintä yhteinen tekeminen on ollut Environics Oy:n kanssa. Environicsin merkitys on poikkeuksellisen suuri, sillä se oli Mikkelin kaupungin ohella liikkeellepaneva voima yksikön käynnistysvaiheessa 2000-luvun alussa, muistuttaa laboratorion johtaja, professori Mika Sillanpää. Environics on myrkyllisten aineiden sekä kemikaalien mittauslaitteisiin erikoistunut korkean teknologian yritys, jonka toiminta on hyvin kansainvälistä. Kotipaikkana on alusta pitäen ollut Mikkeli. Teknologian kehityksestä vastaava Osmo Anttalainen Environicsista toteaa yliopistoyhteistyön olevan yritykselle erittäin merkittävää. Yhteistyö jakaantuu kahteen osaan: tilaustutkimuksiin ja riippumattomaan tutkimukseen, jota yritys voi myös toiminnassaan hyödyntää. Yrityksenkin on ymmärrettävä, että yliopistolla on oltava vapaus tehdä omaa itsenäistä perustutkimusta. Tilaustutkimus on toinen juttu, silloin työstä maksetaan. Asiakkaisiin päin meille on iso uskottavuustekijä, kun voimme osoittaa yliopistossa tehtyjä puolueettomia tutkimustuloksia oman tuotekehityksemme tulosten tueksi, Anttalainen toteaa. Aikajänne erilainen Mika Sillanpää antaa Environicsille tunnustusta hyvin toimivasta yhteistyöstä. Yksikölle on annettu työrauha ja ymmärretty, että tieteellistä perustyötä tehdään pidemmällä aikajänteellä kuin yritysten tuotekehitystyötä. Yritysyhteistyö on erityisen tärkeää silloin, kun toimitaan alueella, jolla ei ole omaa yliopistoa. Jos yhteyksiä paikalliseen elinkeinoelämään ei olisi, voisimme yhtä hyvin toimia Helsingissä. Minkään yrityksen oma tuotekehitysyksikkö emme kuitenkaan ole, Sillanpää muistuttaa. Tilaustutkimukset on tehty niin hyvin kuin osattu, ja muuta tutkimusta on pyritty tekemään yrityslähtöisesti aina mahdollisuuksien mukaan. Sillanpää ja Anttalainen toteavat haasteeksi yhteisen lähestymistavan löytymisen. Yrityksen kannalta tärkeää on saada nopeasti aikaan valmis tuote ja saada sitä kautta lisää kassavirtaa. Pari kuukautta on yritykselle pitkä aika, kun taas tieteellisessä tutkimuksessa tavoitteet saatetaan asettaa vuosien päähän. Me olemme siinä onnellisessa asemassa, että ylin johto ymmärtää soveltavan ja tieteellisen tutkimuksen erilaisen luonteen, Anttalainen mainitsee. Monentasoista yhteistyötä Environicsilla ja Soveltavan ympäristökemian laboratoriolla on meneillään useampiakin yhteisiä hankkeita. Hankkeiden ohella yritykselle tärkeitä ovat henkilökohtaiset kontaktit tutkijoiden kanssa. Tällä hetkellä laboratoriossa työskentelee vierailevana tutkijana puolalainen Jaroslaw Puton, jonka kanssa Osmo Anttalainen on käynyt monia hyödyllisiä, yritystä palvelevia keskusteluja. Jaroslaw on taustaltaan fyysikko ja hän on oman alansa johtavia tutkijoita koko maailmassa. Kokeneena tutkijana hän on tuonut keskusteluun uusia ja erilaisia ulottuvuuksia. Anttalaisen mielestä Soveltavan ympäristökemian laboratorion olemassaolo on valtava etu yritykselle. Jos tätä ei olisi, joutuisimme hakemaan osaamisen muualta ja se hidastuttaisi ja vaikeuttaisi monia asioita. Nyt on helppo pistäytyä palaveriin tuttujen ihmisten kanssa. Molemmat osapuolet toivovat yhteistyön jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen. Halukkuutta ja motivaatiota riittää, mutta itsestäänselvää jatko ei ole. Uhkana on se, että toimintaa ei saada asemoitua pysyvästi Mikkeliin. Toistaiseksi laboratorion perusresurssit; laboratoriolaitteet ja niiden huolto ja ylläpitö sekä avainhenkilöt rahoitetaan EU:n rakennerahastosta. Se raha loppunee tältä alueelta viimeistään ensi vuosikymmenen alkupuolella. Varsinaisella erillisellä tutkimusrahoituksella ei voida rahoittaa perustoimintoja, joiden kustannukset ovat huomattavat laboratoriopohjaisessa työskentely-ympäristössä, Sillanpää toteaa. Teknologiaosaston johtaja Osmo Anttalainen (vas.), tutkija Jaroslaw Puton ja professori Mika Sillanpää toteavat yritysyhteistyön hyödyttävän kaikkia osapuolia. Ympäristökemian laboratorion läheinen sijainti on Environicsin kaltaiselle korkean teknologian yritykselle huomattava etu. 7

8 YHTEISTYÖTÄ kehitetään Opiskelijoiden ja yritysten yhteistyön lisääminen hyödyttää molempia osapuolia. Yritykset saavat edullisesti osaavia ja motivoituneita tekijöitä, ja opiskelijat puolestaan kosketuksen elävään elämään. BScBA-opiskelija Suvi Saarinen veti kesän ajan projektia, jonka tavoitteena on saattaa alueen yritykset ja englanninkielistä kauppatieteiden kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat lähemmäs toisiaan. Intensiivisten opiskelujaksojen jälkeen kontaktit alueen yrityksiin ovat tervetulleita, toteaa Suvi Saarinen. Yrittäjien ja opiskelijoiden ensimmäinen epävirallinen tapaaminen järjestetettiin keväällä ravintolalaiva Toivolla. Tapahtuma oli onnistunut, ja sille on luvassa jatkoa. } Yhteystiedot Leeni Harmainen Projektikoordinaattori Lönnrotinkatu 5 Puh Idea on ollut vireillä jo pitkään, ja kyllähän opiskelijat ovat paikallisissa yrityksissä vierailleet ja tehneet projektitöitäkin jonkin verran. Yhteistyön malleja haluttiin kuitenkin kehittää ja tehdä niistä jatkuvia. Opiskelijoiden työpanoksen lisäksi yritysten käyttöön halutaan tarjota myös ulkomaisten professorien osaamista. Professorit ovat alansa huippuja ja asiantuntijoita. Osaamista löytyy usealta liike-elämän saralta. Suvi Saarinen toimi hankkeen projektikoordinaattorina kesän ajan. Ensi töikseen hän selvitti professorien kiinnostusta yritysyhteistyöhön ja sitä, minkälaisia ehdotuksia yhteistyönmalleiksi heillä voisi olla. Kiinnostusta on ja kyselyyn tuli paljon positiivista palautetta. Professorit ovat tarjonneet monenlaista osaamista kirjanpidosta aina kansainväliseen markkinointiin ja johtamiseen asti. Saarinen otti yhteyttä yrityksiin ja selvitti, miten yritykset haluavat olla mukana, minkälaisia hyötyjä yhteistyöstä halutaan, ja kertoi, mitä kaikkea opiskelijat voivat yrityksille tarjota. Monia yrityksiä ei ollut tarkoitus haalia, vaan pikemminkin kasvuhakuisia ja mieluiten kansainvälistymiseen tähtääviä yrityksiä. Kiinnostusta oli, ja mukaan ilmoittautuneita yrityksiä on jo useita. Olemme käyneet yritysvierailuilla keskustelemassa, miten yritykset voisivat entistä paremmin hyödyntää resurssejamme. Lisäksi yrittäjät ovat tavanneet professoreita epävirallisten tapaamisten merkeissä, joissa on tutustuttu puolin ja toisin ja keskusteltu yhteistyön mahdollisuuksista. Professorit ovat tarjonneet konsultointiapua yrityksille omalla asiantuntemusalallaan. Opiskelijat ovat edullista työvoimaa Kolmivuotisen englanninkielisen kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon opiskelijat tulevat eri puolelta Suomea ja monesta eri maasta. Opetus on kokonaan englanninkielistä, ja opiskelijat tähtäävät yleensä kansainvälisiin työtehtäviin. Suurin osa opiskelijoista on halukkaita tekemään vähintäänkin projektitöitä alueen yrityksissä. TULEVIA KURSSEJA: Business Consulting in the Global Economy ( ) Opiskelijat toteuttavat yrityksille erilaisia tutkimuksia ja selvityksiä, esim. asiakastyytyväisyyskyselyjä, markkina-analyyseja, maa- ja/tai kilpailija-analyyseja uusien markkinoiden penetraation yhteydessä, toteutettavuustutkimuksia uuden tuotteen suunnittelussa ja markkinointistrategian luomista. 8 Teoriaopiskelun rinnalle kaivataan oppia siitä, miten asiat oikeissa yrityksissä hoituvat. Opiskelijat voivat tehdä monenlaisia asioita; toimia tulkkeina, tai tehdä esimerkiksi markkinatutkimuksia. Yrityksille opiskelijoiden työpanos on edullista, mutta parhaimmillaan tosi hyödyllistä. Kontaktit yrityksiin ovat opiskelijoille tärkeitä ja vaikka ne eivät heti poikisikaan pysyvää työsuhdetta, ne saattavat myöhemmin johtaa yhteistyöhön. Onhan monilla mikkeliläisyrityksillä kansainvälistä toimintaa ja monilla kansainvälistymissuunnitelmia. Kuluneena kesänä opiskelijat toteuttivat yrityksille tutkimuksia erilaisten tutkimuskurssien aikana. Esimerkiksi Doing Business in the EU kurssilla opiskelijat tutkivat yrityksiä, joilla on laajentumissuunnitelmia Eurooppaan ja selvittivät, mihin ja miten Euroopassa kannattaa laajentaa. Suvi Saarinen on saanut omat opintonsa Mikkelissä loppuun ja lähtee tulevaksi lukukaudeksi ulkomaille. Tällainen projekti tulee kyllä tarpeeseen, sillä olisin itse opiskeluaikanani kaivannut enemmän yrityskontakteja. Projekti jatkuu edelleen, vaikka Suvi Saarinen itse lähtee maailmalle. Aikarajaa ei ole asetettu, vaan tarkoitus on kokemusten karttuessa kasvattaa ja monipuolistaa yhteistyötä. Syyskuun alusta lähtien projektikoordinaattorina toimii Leeni Harmainen. BScBA-ohjelmaan ennätysmäärä hakijoita Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikön englanninkieliseen kansainväliseen liiketoimintaan painottuvaan kandidaattiohjelmaan haki tänä vuonna ennätykselliset 650 opiskelijaa. Hakijamäärä on viime vuodet ollut jyrkässä kasvussa, sillä viime vuonna hakemuksia tuli 577 kpl ja vuonna 2006 kaikkiaan 446 kpl. Uusia opiskelijoita valittiin kolme vuotta kestäviin yliopisto-opintoihin yhteensä 80. Hakijoista hieman yli 60 prosenttia oli Suomen kansalaisia, ja ulkomailta hakemuksia tuli 44 eri maasta, muun muassa Etelä-Afrikasta, Chilestä, Meksikosta, Japanista ja Yhdysvalloista. BScBA-ohjelma on laadukas Helsingin kauppakorkeakoulun Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelman BScBA:n opiskelijat, alumnit ja opettajat pitävät BScBA-ohjelmaa erittäin laadukkaana. Huhtikuussa 2008 tehdyssä kyselyssä tiedusteltiin mielipidettä mm. ohjelman laadusta, palveluista ja valmistuneiden menestyksestä. Lähes 100 prosenttia kaikista vastaajaryhmistä piti ohjelman laatua hyvänä tai erittäin hyvänä. Myös opiskelun tukipalveluihin oltiin erittäin tyytyväisiä. Valmistuneista suurin osa on sijoittunut vastuullisiin kansainvälisiin tehtäviin. Yhtenä syynä korkeaan laatuun ja hyviin tuloksiin nähtiin Helsingin kauppakorkeakoulun brändi, joka on houkuttellut Mikkeliin kovatasoisia opettajia ja joka vuosi enemmän hakijoita.

9 Toukokuun lopussa tarvittiin nosturia siirtämään Skandinavian modernein massaskanneri Kansallisen digitointikeskuksen kolmanteen kerrokseen. Uusi laite nopeuttaa kirjojen skannausta. Massaskanneri muuttaa KIRJAT BITEIKSI PURSIALASSA Uuden laitteen erikoisominaisuus on automaattinen sivunkääntö. Skannerin avulla kirjasta syntyy digitaalinen kopio, korvaava tallenne, joka on käyttäjien selattavissa verkossa. Tämä säästää alkuperäiskappaleita, kertoo erikoissuunnittelija Minna Kaukonen Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilatiokselta. Skanneri digitoi kirjojen kuvat poikkeuksellisen tarkasti. Teimme laitetoimittajalle 50 sivua vaatimusmäärittelyjä, joiden pohjalta laite on räätälöity vastaamaan Kansalliskirjaston vaatimuksia. Sveitsin tehtaalta käsin voidaan etäyhteyden avulla säätää vielä lisää asetuksia, digitoija Tomi Vartiainen sanoo. Testausvaiheessa laitteella on skannattu 1800-luvun kirjakokoelmasta muun muassa Eino Leinoa, Kiila-kirjailijaryhmän teoksia sekä Aleksis Kivi -seuran kokoelmia. Ensimmäisenä laajana aineistona skanneriin pääsee testauksen jälkeen tietokirjallisuus. Skannattu kirja jälkikäsitellään automaattisella ohjelmalla verkkoon ja siitä voi hakea tietoa vapaa sana -haulla, Kaukonen sanoo. Mikkelissä luodaan uusi malli Tämän vuoden aikana Kansalliskirjasto, Kansallisarkisto ja Museovirasto laativat kukin oman digitalisointistrategiansa, joiden pohjalta opetusministeriö luo kansallisen strategian. Sisäsuomalaisen omakotitalon hinnan maksanut Helsingin yliopiston rahoittama skanneri kehittää osaltaan kirjojen digitoinnin logistiikkaprosessia, ja kokemuksia jaetaan muille toimijoille. Luomme täällä Mikkelissä kirjojen skannausprosessille mallin. Johtajamme Majlis Bremer-Laamanen on mukana asiantuntijana niin kansallisen kuin kansainvälisen tason verkostoissa, mitä kautta kokemukset leviävät myös muiden käytettäväksi. Digitointia on tehty tähän saakka Suomessa projektipohjalta. Nyt opetusministeriö on ottanut selkeän koordinoijan roolin, mikä vauhdittanee kehitystä jatkossa, Kaukonen sanoo. Jo aiemmin Mikkelissä on digitoitu verkkoon historiallinen sanomalehtikirjasto vuosilta ja pienpainatteita. Digitoituja tieteellisiä aikakauslehtiä voi käyttää yleisten kirjastojen ja yliopistojen päätteiltä. Myös kansallista äänitearkistoa digitoidaan Mikkelissä. Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen Peräti 1200 kiloa painavan massaskannerin pujottaminen ikkunan läpi oli tarkkaa puuhaa. } Selaa digiaineistoja: Kansallinen äänitearkisto: Massaskanneri digitoi kirjoja vauhdikkaasti aukeaman kerrallaan. Anne Nykänen testaa skannerin toimintaa käytännössä. 9

10 SOSIAALINEN TILINPITO kertoo näkymätöntä tietoa Taloudellinen tilinpäätös ei kerro koko totuutta yrityksen tai yhteisön saavutetuista tuloksista. Sosiaalisen tilinpidon avulla pystytään mittaamaan myös sosiaalisia ja yhteiskunnallisia saavutuksia. Erilaisia mittareita sosiaalisten tulosten mittaamiseksi on kehitelty jo useiden vuosikymmenien ajan. Erityisen tärkeitä mittarit ovat ns. sosiaalisille yrityksille, joiden toiminnan tarkoitus on tuottaa yhteisöllistä hyvää ja joiden toimintaa ei voida mitata rahassa. Yksi työkalu on sosiaalisen tilinpidon menetelmä, jota Ruralia-instuutti on ollut mukana kehittämässä Response-nimisessä Equal-hankkeessa. Pääsy tähän SPR:n hallinnoimaan hankkeeseen oli meille merkittävä asia ja näytön paikka. Equalhanke on yksi keskeisimmistä sosiaalisen kehittämisen kansainvälisistä hankkeista, joka toimii koko EU-alueella, kertoo tutkimusjohtaja Tapani Köppä Ruralia-instituutista. Sosiaalinen tulos on esimerkiksi se, kuinka monta vajaakuntoista tai pitkäaikaistyötöntä yritys on työllistänyt tai kuinka luotettavana yhteistyökumppanina yritystä pidetään tai miten yritys on pitänyt työntekijöidensä hyvinvoinnista huolta. Näiden asioiden todentaminen jää helposti vakuuttelun asteelle, selkeä näyttö puuttuu. Sosiaalisen tilinpidon osa-alueet ovat samat kuin taloudellisessa tilinpidossakin; budjetointi, kirjanpito, tilinpäätös, ulkoinen tilintarkastus ja tulosten viestintä. Menetelmää toteutetaan kyselylomakkeiden avulla, ja tuloksista tehdään yhteenveto. Toistaiseksi sosiaalisen tilinpidon menetelmää on käytetty harvakseltaan ja etupäässä sosiaalisissa yrityksissä, mutta Tapani Köppä uskoo menetelmän käytön laajentuvan myös voittoa tavoitteleviin yrityksiin. Yhä useammassa yrityksessä kiinnitetään jo huomiota yhteiskuntavastuuseen ja ympäristöasioihin. Yrityksissä on alettu ymmärtää, että pitkällä tähtäimellä sosiaalisen vastuun kantaminen voi tuoda myös taloudellista hyötyä. Jos yrityksen johto ei asiaa itse ymmärrä, niin vaatimuksia tähän suuntaan tulee asiakkaiden ja muun muassa erilaisten kuluttajaliikkeiden kautta. Lamavuosina yritykset kiristivät vyötään ja kaikki ylimääräinen karsittiin pois. Tuloksia mitattiin vain taloudellisilla mittareilla. Nyt tilanne on vähitellen muuttunut, ja osa ihmisistä on muuttunut kriittisiksi kilpailutaloutta vastaan. Yrityksiltäkin vaaditaan vastuun kantoa ja osallistumista yhteisten asioiden hoitoon. Sosiaalinen tilinpito ei pelkästään kerro toiminnan tuloksia, vaan se myös auttaa toiminnan kehittämisessä. Yritys joutuu tiliä tehdessään täsmentämään sosiaalisia tavoitteitaan ja sitä kautta myös selkiyttämään omia tekemisiään. Sosiaalinen tulos on esimerkiksi se, kuinka luotettavana yhteistyökumppanina yritystä pidetään. Kehittämistyön näkymätön puoli tehdään sosiaalisen tilinpidon avulla näkyväksi. Kuvassa Senet-hankkeen kumppanuuspöytätyöskentelyä. Kun henkilöstö on mukana sosiaalisen tilinpidon tekemisessä, se samalla sitoutuu asetettuihin tavoitteisiin, Köppä muistuttaa. Ruralia-instituutti aikoo ottaa sosiaalisen tilinpidon menetelmän käyttöön omassa yksikössään. Menetelmän avulla halutaan osoittaa sidosryhmille, miten yksikkö palvelee ja hyödyttää omia sidosryhmiään. Yliopistollisen yksikön on joskus vaikea osoittaa, mitä konkreettisia hyötyjä se alueelle tuo ja miten se lisää hyvinvointia ympäristössään. Tämä työkalu antaa meille loistavan keinon osoittaa oman organisaation parhaat puolet, Köppä korostaa. Sosiaalinen tilinpito on myös otettu osaksi Ruralia-instituutin opintoja. Osuustoiminnan yhteisötalouden Co-op Network Studies -kokonaisuudessa sosiaalista tilinpitoa on opetettu tämän vuoden ajan, ja tarkoitus on ottaa se pysyväksi osaksi opintoja. 10 Suunnitelmissa on ottaa sosiaalinen tilinpito myös osaksi Ruralia-instituutin omia toimintoja, kertoo tutkimusjohtaja Tapani Köppä. Sosiaalinen tilinpito pähkinänkuoressa Sosiaalinen tilinpito on runko sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tulosten ja vaikutusten mittaamiselle ja esittämiselle. Se tarkoittaa tietyn ajanjakson tarkasti ja etukäteen määriteltyjen odotusten säännöllistä seurantaa ja tulosten ulkoisesti tarkastettua kokonaisvaltaista raportointia. Sosiaalinen tilinpito ja tilintarkastus antavat organisaatiolle mahdollisuuden kehittää seurantaansa, dokumentointiaan ja raportointiaan siten, että ne kykenevät kattavasti selvittämään yhteiskunnalliset vaikutuksensa, raportoimaan toimensa ja parantamaan toimintaansa. Sosiaalisen tilinpidon ja tilintarkastuksen prosessin kautta organisaatio kykenee ymmärtämään vaikutuksensa ympäröivään yhteisöön ja hyödynsaajiinsa sekä rakentamaan vastuullisuutta osallistamalla avainsidosryhmänsä toimintaansa. lähde:

11 HSE Pienyrityskeskus tuottaa korkealaatuista täydennyskoulutusta ja tutkimusta sekä yksityiselle että julkiselle sektorille. HSE Pienyrityskeskus on osa vuonna 2009 aloittavaa Aalto-yliopistoa. Monipuolinen PIENYRITYSKESKUS tukee yritysten kasvua Järjestämme alueellisia koulutuksia aloittaville yrittäjille. Tuemme yritysten osaamista ja menestymistä valtakunnallisilla valmennusohjelmilla ja pohdimme kasvuyritysten haasteita globaalilla tasolla. Aalto-yliopistossa tuemme myös yliopiston opiskelijoita ja henkilöstöäkin yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen toimintatapaan, koulutusjohtaja Anne Gustafsson-Pesonen sanoo. Pienyrityskeskuksen kautta Etelä-Savon yrityksille avautuu ikkuna koko Helsingin kauppakorkeakoulun tutkimukseen ja osaamiseen. Yliopistoyksikön tutkijat Mikkelissä ja Helsingissä keskittyvät kasvuyrityksiin, yrittäjyysilmastoon, kansainvälistymiseen (erityisesti Itä-Meren maat) ja liiketoimintaosaamisen haasteisiin sekä myynnin johtamisen kehittämiseen. Yrittäjyyden, yrittäjyyskasvatuksen ja myynnin johtamisen professorit ohjaavat tutkijajoukkoa, joka laajenee tänä syksynä neljällä kokeneella tutkijalla. He tekevät mm. palvelututkimuksia yritysten tarpeisiin. Kasvunälkäiset, kansainvälistyvät yritykset saavat tutkimuksista työkaluja tulevaan, Gustafsson- Pesonen mainitsee. Johtamisvalmennuksiin profiloitunut oppilaitos ei ole kuitenkaan unohtanut juuriaan. Ensimmäinen valmennuksemme, perinteikäs strategisen johtamisen PK-Joko palaa syksyllä 2008 syntysijoilleen Mikkeliin. Kentän toiveita kuunnellaan Kotimaan kaksi toimipistettä antavat mahdollisuuden kokeilla uusia malleja erilaisilla koekentillä. Kentän toiveisiin vastaavat esimerkiksi myynnin johtamisen ohjelma yritysjohdolle ja henkilöstölle sekä monille paikkakunnille laajentuneet esimiesvalmennukset. HSE Pienyrityskeskus: Mikkeliin 1980, Pietariin 1993, Helsinkiin 1994, Tallinnaan valmennusohjelmaa vuosittain yli 3000 opiskelijaa HANKKEITA: Entrepreneurship development: kaksivuotinen Tacis-hanke luo suomalaisille ja venäläisille opiskelijoille mahdollisuuksia opiskella yhdessä yrittäjyyttä. Entrepreneurial university: kolmivuotinen ESRhanke (Etelä-Suomen lh) edistää yrittäjyyden opettamisen taitoja Aalto-yliopistossa ja Uudenmaan alueen ammattikorkeakouluissa. Russia services: kolmivuotinen ESR-hanke (Etelä-Savon TE-keskus) parantaa itäsuomalaisten yritysten valmiuksia asioida venäläisten kanssa. Pienyrityskeskuksen kautta yrityksille avautuu ikkuna koko Helsingin kauppakorkeakoulun tutkimukseen ja osaamiseen, toteaa koulutusjohtaja Anne Gustafsson-Pesonen. Akateemisille opiskelijoille Pienyrityskeskus välittää päättötyön tekopaikkoja yrityksistä. Yrityksen perustamisesta kiinnostuneiden YBA Club järjestää akateemisen yrittäjyyden koulutusta, verkostoitumista ja matkoja. Kansainvälinen Start-Up Cafe -verkosto puolestaan auttaa verkostoitumaan maailmanlaajuisesti jo opiskeluaikana. Kansainvälisissä hankkeissa selvitetään parhaillaan, miten yrittäjyysopintoja voisi sisällyttää pietarilaisopiskelijoiden opetusohjelmiin, ja itäsuomalaisia palveluyrityksiä autetaan toimimaan venäläisasiakkaiden kanssa Mikkelissä perustettu Pienyrityskeskus lähti Pietariin etujoukoissa, jo 15 vuotta sitten. Autamme yrityksiä Venäjän markkinoille, räätälöimme koulutuksia, teemme selvityksiä ja koulutamme kaupallisia avustajia suomalaisyrityksille rajan molemmin puolin. Yrittäjyyskasvatuksen toimijat tapaavat Mikkelissä Yrittäjyyskasvatuksen tutkijat ja toimijat tapaavat Mikkelissä Tapaamisen tavoitteena on tarkastella aihealuetta poikki- ja monitieteisesti läpi koulujärjestelmän eri toimija- ja toteuttajatahojen näkökulmista. Tapaamisessa etsitään ja muovataan vuorovaikutteisesti niitä suuntia, joilla yrittäjyyskasvatusta edistetään jokapäiväisessä elämässä, opetuksessa ja tutkimuksessa. Mikkelin tapaamisen organisoivat yhteistyössä Helsingin Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus ja pienyrityksen johtamisen oppiaine. Tervetuloa mukaan rikastavaan vuorovaikutukseen, kriittiseen keskusteluun, kehittävään aivoriiheen ja muutoin vain oppimaan ja opettamaan yhdessä muiden kanssa! Lisätietoja: 11 Maailmanlaajuinen yrittäjyysviikko Mikkelissä HSE Pienyrityskeskus toimii maakoordinaattorina ensimmäisessä maailmanlaajuisessa GEW Global Entrepreneurship Week -tapahtumassa. Viikon aikana järjestetään yrittäjyystapahtumia päivittäin eri puolella Suomea, ja tavoitteena on saattaa yrittäjiä yhteen ja luoda sitä kautta uusia kumppanuuksia. Tapahtuman ajankohta on ja mukaan voivat lähteä kaikki aiheesta kiinnostuneet. Kukin osallistuja järjestää viikolla jotakin: vähintään yhden pienen tai isomman tapahtuman. Viikko ei maksa osallistujille mitään ylimääräistä, mutta antaa toiminnalle maailmanlaajuista näkyvyyttä. GEW-viikkoa on vietetty ensimmäisen kerran Britanniassa vuonna Vastaavanlainen tapahtuma järjestettiin Yhdysvalloissa viime vuonna, jolloin mukana oli yhteensä noin 2700 organisaatiota ja tapahtumia kaikkiaan liki Lisätietoa GEW:stä saa osoitteesta tai HSE Pienyrityskeskus/koulutusjohtaja Anne Gustafsson-Pesonen, puh , gsm Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

12 MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS PALVELUKSESSANNE Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Lönnrotinkatu 7 puh. (015) ruralia Helsingin yliopisto Kansallinen digitointikeskus, Mikrokuvaus- ja konservointilaitos Saimaankatu 6 puh. (015) kirjastoala/dimiko Helsingin kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Lönnrotinkatu 7 puh pienyrityskeskus Helsingin kauppakorkeakoulu Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelma (BScBA) Lönnrotinkatu 5 puh. (015) Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin yksikkö Prikaatinkatu 3E puh. (0) Kuopion yliopisto Soveltavan ympäristökemian laboratorio Patteristonkatu 1 puh. (017) Mikkelin yliopistokeskus Koordinaatioyksikkö Lönnrotinkatu 5 puh. (015) Mikkelin yliopistokeskuksen kirjasto Lönnrotinkatu 7 puh , puh Avoinna ma-pe 9 11 ja AVOIMEN YLIOPISTON opintoja Mikkelissä Yhteiskuntatieteellinen koulutusala Mikkelin kesäyliopiston järjestämä koulutus: Haastattelututkimus (5 op) (KY) Henkilöstöjohtamisen perusopinnot (28 30 op) ( JY) Hoitotieteen aineopinnot (60 op) (KY) Hyvinvointipolitiikka (5 op) (KY) Johdatus empiirisen sosiaalitutkimuksen menetelmiin (5 op) (KY) Johdatus filosofiaan (3 op) (HY) Johtaminen asiantuntijaorganisaatioissa (5 op) (KY) Kirjoitusviestintä (2 op) (KY) Puheviestintä (2 op) (KY) Psykologian perusopinnot (25 op) (JY) Sosiaalityön aineopinnot (60 op) (KY) Sosiaalityön perusopinnot (25 op) (KY) Sosiaali- ja terveystieteiden englanti (4 op) (KY) Sosiaali- ja terveystieteiden ruotsi (3 op) (KY) Sosiaali- ja terveydenhuollon juridiikka (3 op) (KY) Terveystaloustiede (27 op) (KY) Terveystieteiden kandidaatintutkielma ja seminaari (pääaineena hoitotiede) (10 op) (KY) Tilastollinen ohjelmistokurssi (2 op) (KY) Tilastotieteen johdantokurssi (5 op) (KY) Tilastotieteen peruskurssi (4 op) (KY) Tieteenfilosofia (1 3 op) (KY) Vanhenemisen tutkimus (6 op) (HY) Yhteiskuntafilosofia (1 3 op) (KY) Kasvatustieteellinen koulutusala Mikkelin kesäyliopiston järjestämä koulutus: Erityispedagogiikan perusopinnot (25 op) (JY) Kasvatustieteen aineopinnot (38 op) (JY) Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op) (JY) Luonnontieteellinen koulutusala Mikkelin kesäyliopiston järjestämä koulutus: Tietojenkäsittelytiede: Ohjelmointi I (9 op) (KY) Tietojärjestelmän suunnittelu (5op) (KY) Maatalous-metsätieteellinen koulutusala Helsingin yliopisto / Ruralia-instituutti: Luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden perusja aineopinnot (HY) op Perusopinnot 25 op Yhteisötalouden ja osuustoiminnan perusteet 5 op Osuuskunta yritysmuotona ja sen erityispiirteet 5 op Osuustoiminta yrittäjyyden ja liiketoiminnan suunnittelussa 5 op Yhteisötalouden organisaatiot ja osuustoiminta 5 op Osuuskunta sosioekonomisten ongelmien ratkaisukeinona ja kehittämisen välineenä 5 op Aineopinnot Paikallistalouden kestävä kehittäminen 5 op, Kauppatieteellinen koulutusala Helsingin kauppakorkeakoulun järjestämä koulutus: Johtamisen perusteet, kirjatentti, 6 op Projektijohtaminen, kirjatentti, 6 op Laskentatoimen perusteet, 6 op Markkinoinnin perusteet, 6 op Kaupan sijainti ja toimintaympäristö, 6 op Matematiikkaa ja tilastotiedettä liikkeenjohtajille, 6 op Kansantaloustieteen perusteet, verkkokurssi, 6 op Principles of Economics, web course, 6 ects Principles of Economics, 6 ects Operations Management, 6 ects English Business Communication, 6 ects Oikeustieteellinen koulutusala Mikkelin kesäyliopiston järjestämä koulutus: Eurooppaoikeuden perusopinnot (25 op) (JoY) Hallinto-oikeuden perus- ja aineopinnot (25 op) (35 op) JoY) Hallintotoiminnan oikeudelliset perusteet ( 3 op) ( TaY) Insolvenssioikeus (6 op) (JoY) Humanistinen koulutusala Mikkelin kesäyliopiston järjestämä koulutus: Toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito (virkamiesruotsi) (3 op) (HY) Englannin tekstin ymmärtäminen ja suullinen taito (3 op) (HY) Lääketieteellinen koulutusala Mikkelin kesäyliopiston järjestämä koulutus: Gerontologian perusopinnot (25 op) (KY) Vanhenemisen tutkimus (6 op) (HY) LISÄTIETOA KOULUTUKSISTA: Eri yliopistojen tenttejä on mahdollista suorittaa Mikkelissä etätentteinä. Lisätietoja osoitteessa:

VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Mikkeli University Consortium www.muc.fi VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Ulla Jurvanen, koordinaatioyksikkö SihteeriFoorumi 2010 2.6.2010 Mikkeli University Consortium www.muc.fi 1 Yliopistokeskukset

Lisätiedot

Mikkelin yliopistokeskus

Mikkelin yliopistokeskus Mikkeli University Consortium www.muc.fi Yliopistokeskukset osa kansallista korkeakoulujärjestelmää OPM:n perustamia vuonna 2004 Toimivat kuudella paikkakunnalla Kokoavat yhteen yliopistotoiminnot maakunnissa,

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 25/3/2015 Petri Sahlström Työryhmä Oulun yliopisto: Petri Sahlström (puheenjohtaja) Aalto yliopisto: Ingmar

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Kohti yritystalouden asiantuntijuutta Controllerin rooli on muuttunut laskentatoimen asiantuntijasta aktiiviseksi liiketoiminnan kehittäjäksi. Controller toimii usein

Lisätiedot

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä 1 Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä Kehitysjohtaja Harri Miettinen Tiedefoorumi 2010 19.5.2010 Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2008 14,0 12,8 Metalli- ja elektroniikkateollisuus

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja Oma yritys Wanha Satama 19.-20.3.2013 HAAGA-HELIA kouluttaa liike-elämän ja palveluelinkeinojen

Lisätiedot

Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa

Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa Piia Nurmi projektijohtaja Turun kauppakorkeakoulu Vastuullisen liiketoiminnan keskus (CeReB) Tulevaisuuden tutkimuskeskus piia.nurmi@tse.fi

Lisätiedot

N:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA

N:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA 2220 Liite LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA Koulutusyksiköiden nimien lyhenteet: HKKK HY HY (SSKH) JoY JY KY KuvA LTY LY

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali

Lisätiedot

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä Yhteistyön osapuolet Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Svenska Handelshögskolan Hanken Itä-Suomen yliopiston

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Yhteyksien rakentaja, alueen kehittäjä ja kansainvälistäjä Neljän yliopiston monitieteinen tiede- ja taideyhteisö Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset Jaana Merenmies, Syfo Oy - yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yrittäjyys Nyt! 13.5.2011 Oulu, Pohto Yhteiskunnallisten yritysten

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Tutkijan tutkimusalana on verkkopohjaisten uraohjauspalvelujen tutkimus korkeakoulukontekstissa.

Tutkijan tutkimusalana on verkkopohjaisten uraohjauspalvelujen tutkimus korkeakoulukontekstissa. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA julistetaan haettavaksi Koulutuksen tutkimuslaitos 1. Tutkijan määräaikainen virkasuhde ajaksi 1.11.2008 30.9.2011 Tutkijan tutkimusalana on verkkopohjaisten uraohjauspalvelujen

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 Fintra pähkinänkuoressa Suomen johtava kansainvälisen liiketoiminnan valmentaja lähes 50 vuoden kokemuksella

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE TUTKIMUS, PROFILOITUMINEN JA NOUSEVAT ALAT 18.5.2016 Humanistinen ala Jussi Nuorteva 16.12.2015 Tavoitteena lisätä digitalisaation hyödyntämistä ja tutkimuksen infrastruktuurien

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Tieteen ja teknologian iloa kaikille! Valtakunnallisen LUMA-keskuksen tavoitteena on yhteistyössä

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kohti uutta korkeakoululaitosta

Kohti uutta korkeakoululaitosta Kohti uutta korkeakoululaitosta 1 Kuopion yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun konsortio Matti Uusitupa Rehtori Tampere 28.2.2007 2 Lähtökohdat Kansainvälinen kehitys Kansalliset haasteet Tutkintorakenteen

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Toimintakertomus 2013

Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus Mikkelin yliopistokeskus Sisältö MUC lyhyesti 3 Pääsihteerin katsaus 4 Vuoden kohokohtia 5, 6 Graafeja 7, 8 Tapahtumia 10 Studia Generalia -luennot 11 Yhteystiedot 12 2 MUC lyhyesti Mikkelin

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

KEHITTYVÄ JA KASVAVA MIKKELI

KEHITTYVÄ JA KASVAVA MIKKELI KEHITTYVÄ JA KASVAVA MIKKELI Meidän Mikkeli Vetovoimainen vapaa-ajanviettokeskus Meidän Mikkeli on Itä-Suomen kasvukeskus, jossa uudistuva kaupunkikeskusta, vireä maaseutu elinvoimaisine taajamineen, Saimaa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Avoimen yliopiston kauppatieteellisten opintojen alkuinfo 17.8.2015 klo 17.00 Töölön kampus

Avoimen yliopiston kauppatieteellisten opintojen alkuinfo 17.8.2015 klo 17.00 Töölön kampus Avoimen yliopiston kauppatieteellisten opintojen alkuinfo 17.8.2015 klo 17.00 Töölön kampus Kauppatieteellinen ala Väylä - Erillisvalinta Kauppakorkeakoulun kandidaattiohjelmaan - Hakijoille, joilla ei

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014. Jaana Lerssi-Uskelin. Työterveyslaitos www.ttl.

JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014. Jaana Lerssi-Uskelin. Työterveyslaitos www.ttl. JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014 Jaana Lerssi-Uskelin 9.10.2014 Ohjelma Klo 12.00 Tervetuloa ja kahvi Klo 12.30 Verkostokuulumisia valtakunnallisesti

Lisätiedot

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 Arviointiverkosto Toimintasuunnitelma Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 SISÄLTÖ 1 Arviointiverkoston tausta ja tarve... 3 2 Arviointiverkoston toiminta-alue ja kohderyhmät... 5 3 Arviointiverkoston

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli PS Aikoo Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli Tuomas Kylänpää Eurooppalaisen työvoimapolitiikan asiantuntija PS Aikoo -loppuseminaari 17.3.2015 Kuopio Oppilaitosten johtajat tukevat jo perustettuja

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Human Resource Development Project at the University of Namibia Library Elise Pirttiniemi, Projektipäällikkö 11.5.2012

Human Resource Development Project at the University of Namibia Library Elise Pirttiniemi, Projektipäällikkö 11.5.2012 Human Resource Development Project at the University of Namibia Library Elise Pirttiniemi, Projektipäällikkö 11.5.2012 Helsingin yliopiston kirjasto http://www.helsinki.fi/library/ Elise.Pirttiniemi@helsinki.fi

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Koululaisten oma yhteiskunta Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Mikä Yrityskylä? Kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö Simulaatio

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen

Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen Outi Leppälä, Helsingin Lauri kaupunkimarkkinointiyksikkö Rotko 2014 Outi Leppälä Markkinointipäällikkö Kaupunkimarkkinointiyksikkö Elinkeino-osasto

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

MUCinoita 07.04.2008

MUCinoita 07.04.2008 www.muc.fi MUCinoita 07.04.2008 Mikkelin yliopistokeskuksen tiedote SISÄLLYS YLIOPISTOKESKUKSET JA KORKEAKOULUJEN RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN.. 1 ERINOMAISTA EKOMAAKUNNASTA ETELÄ-SAVON ELINTARVIKEALAN

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot