Veronmaksajain Keskusliitto Kalevankatu 4, Helsinki puhelin jäsenpalvelu neuvontakeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Veronmaksajain Keskusliitto Kalevankatu 4, 00100 Helsinki puhelin 09 618 871 jäsenpalvelu 03010 5511 neuvontakeskus 03010 5510 www.veronmaksajat."

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2012

2 Veronmaksajain Keskusliitto Kalevankatu 4, Helsinki puhelin jäsenpalvelu neuvontakeskus

3 Sisällys Kiristyvien verojen vuosi... 5 Taloudellinen ja veropoliittinen toimintaympäristö... 6 Edunvalvonnassa korostuivat julkisen talouden sopeutustoimet Työryhmät ja lausunnot Veronmaksajien Vero2012-tapahtuma kiinnosti yleisöä Neuvonnassa vilkasta Verkosta haetaan hyötytietoa Kohdennettua verotietoa tarvitseville Lehtiä lukijoiden toiveisiin Koulutuksen määrä on vakiintunut Kansainvälisiä suhteita hoidettiin perinteisesti paikallisyhdistystä Jäsenmäärä uuteen ennätykseen Talous vakaalla pohjalla Hallinto Valtuuskunta Hallitus Henkilökunta Konsernituloslaskelma Konsernitase Veronmaksajain Keskusliitto ry:n tuloslaskelma Veronmaksajain Keskusliitto ry:n tase Veronmaksajain Keskusliitto ry:n tilintarkastuskertomus Verotieto Oy:n toimintakertomus Verotieto Oy:n tuloslaskelma Verotieto Oy:n tase Verotieto Oy:n tilintarkastuskertomus VERONMAKSAJAT 2012 n 3

4 Veronmaksajain Keskusliitto Veronmaksajain Keskusliitto (Veronmaksajat) on kotitalouksien, yritysten ja yhteisöjen riippumaton järjestö. Liiton tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa. Veronmaksajien toiminnan perustana ovat jäsenmaksut. Liitto ei ota vastaan julkisia avustuksia, ja se on poliittisesti sitoutumaton. Veronmaksajissa on jäsentä, joista henkilöjäseniä on ja yritysjäseniä Liiton jäsenkunnassa ovat edustettuina niin palkansaajat, eläkeläiset kuin yrittäjätkin. Pitkän linjan vaikuttaja Vuonna 1947 perustettu Veronmaksajat on pitkän linjan yhteiskunnallinen vaikuttaja. Järjestö osallistuu aktiivisesti verokeskusteluun ja tekee omia ehdotuksia verotuksen ja verotusjärjestelmän kehittämiseksi. Veronmaksajat tuottaa asiantuntevaa taustatietoa päättäjille, tiedotusvälineille ja suurelle yleisölle. Järjestö myös opastaa kaikkia kansalaisia verotuksen arjessa mm. veroilmoitusten jättöaikana. Monipuolista palvelua Veronmaksajat tarjoaa jäsenilleen monipuolista palvelua. Liiton 15 verojuristia antavat puhelimitse henkilökohtaista veroneuvontaa. Yritysjäsenet voivat esittää myös oman yrityksensä verotusta koskevia kysymyksiä. Kaikki liiton jäsenet saavat jäsenetuna kotiinsa Taloustaidon, joka on Pohjoismaiden suurin talousaikakauslehti. Yritysjäsenet saavat sen liitteenä lisäksi yritysverotuksen ja -talouden erikoislehden Taloustaito Yrityksen. Verkkosivuilla veronmaksajat.fi on tarjolla kaikille suomalaisille ajankohtaista vero- ja taloustietoa. Liiton jäsenet voivat lisäksi hyödyntää jäsenosiota, josta voi hakea yksityiskohtaisempaa tietoa verotuksesta sekä vastauksia omiin veropulmiin. Veronmaksajilla on ympäri Suomea 34 paikallisyhdistystä, joiden järjestämissä veroilloissa liiton asiantuntijat jakavat käytännön vero- ja talousneuvoja kotitalouksille ja yrittäjille. Liitto järjestää myös vuosittain maaliskuussa suuren vero- ja taloustapahtuman, jossa kävijät saavat tuoretta tietoa ja uusia näkökulmia taloudenpitoon ja veroasioihin. Liittokokous päättää Liiton ylin päättävä elin on kerran vuodessa kokoontuva liittokokous. Veronmaksajien toimintaa ohjaa ja valvoo valtuuskunta, johon kuuluvat liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä 45 jäsentä. Liiton toimintaa johtaa 12-jäseninen hallitus. Veromaksajien palveluksessa on 40 työntekijää. Veronmaksajain Keskusliiton verojuristit vastaavat veroneuvonnassa eri aihepiireihin liittyviin verokysymyksiin. Tämän vuosikertomuksen sivuilla on esimerkkejä kysymyksistä ja vastauksista. 4 n

5 Kiristyvien verojen vuosi Vuonna 2012 Suomessa elettiin lukuisten veromuutosten aikaa. Pääosa edellisen kevään hallitusohjelmassa linjatuista kiristyksistä astui voimaan vuoden alussa. Lisäksi hallitus myös täydensi alkuperäistä ohjelmaansa keväällä budjettikehysten tarkistamisen yhteydessä ja päätti mittavista uusista veronkiristyksistä vuodelle Erityisen kielteistä oli hallituksen luopuminen alkuperäisestä linjauksestaan olla kiristämättä työn verotusta. Kasvuhakuisessa ja työllisyyttä edistävässä veropolitiikassa otettiin siis vuonna 2012 valitettava taka-askel. Vuoden aikana alkoi toisaalta vahvistua käsitys, että pelkillä jatkuvilla veronkiristyksillä julkista taloutta ei pystytä tasapainottamaan, vaan olennaista on päästä irti taantumasta ja takaisin talouden kasvu-uralle. Vuoden 2013 keväällä hallitus valitsikin sopeuttamistoimissa uuden suunnan, ja lähti rohkeasti verotuksen rakennemuutosten tielle. Merkittävin askel uudessa kasvuhakuisessa veropolitiikassa oli päätös alentaa tuntuvasti yhteisöveroa ja luottaa sen tuottamiin dynaamisiin vaikutuksiin. Myönteistä oli myös päätös kotitalousvähennyksen korottamisesta. Hallituksen uusimpienkin verolinjausten heikkous on kuitenkin ansiotulojen verotuksen kiristämisen jatkuminen, mikä edelleen leikkaa ostovoimaa ja nakertaa terveen talouskasvun perustaa. Veronmaksajain Keskusliiton edunvalvonnalle ja monipuoliselle palvelutoiminnalle verotuksen lukuisat muutokset ja talouden jatkuvat käänteet merkitsivät erityisen tiivistä toiminnan aikaa. Jäsenistön kasvaviin tiedontarpeisiin vastaaminen on liitolle mittava myönteinen haaste. Jäsenille kuukausittain postitettava Taloustaito-lehti antoi ajankohtaista hyötytietoa niin verotuksesta kuin yksityistaloudestakin. Jäsenten omissa veropulmissa auttoi puhelimitse tarjottava liiton lakimiesten henkilökohtainen veroneuvonta. Verkkopalvelu veronmaksajat.fi kasvatti edelleen suosiotaan sekä jäsenistön että muun yleisön keskuudessa. Liiton jäsenmäärä kasvoi vahvasti, toimintavuoden aikana tapahtunut nettolisäys oli jäsentä. Vuoden 2012 päättyessä jäseniä oli yhteensä eli enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin liiton toiminnan aikana. Teemu Lehtinen Toimitusjohtaja VERONMAKSAJAT 2012 n 5

6 Taloudellinen ja veropoliittinen toimintaympäristö Talouskasvu pysähtyi SUOMEN KOKONAISTUOTANNON kasvu pysähtyi kertomusvuonna nollan tuntumaan. Tuotanto lisääntyi vielä alkuvuonna, mutta loppuvuonna muun muassa viennin ja investointien kehitys kääntyi laskuun. Viennin ja investointien hiipumiseen vaikuttivat erityisesti kansainvälisen kysynnän heikkous sekä viennin rakennemuutos, kun suomalaisten vientituotteiden kysyntä maailmalla pienentyi ja hinnat laskivat. Myös useat palvelualat joutuivat kertomusvuonna taantumaan. Vaimeiden suhdannenäkymien rinnalla yksityinen kulutus kehittyi kertomusvuonna kuitenkin kohtuullisen myönteisesti. Jatkossa kulutuksen kasvunäkymät ovat sen sijaan heikot, sillä kuluttajien ostovoiman ja työllisyysnäkymien odotetaan kääntyvän laskuun. TyöllisTEN määrä lisääntyi kertomusvuonna hengellä, ja työllisyysaste nousi 69,0 prosenttiin. Työllisyys vahvistui eniten sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä liike-elämän palveluissa. Työtuntien määrä työllistä kohden pysyi lähes samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työttömiä oli kertomusvuonna keskimäärin henkeä, mikä on vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömyysaste pysyi kertomusvuonna lähes ennallaan 7,7 prosentissa. Inflaatio eli kuluttajahintojen nousu ylsi kertomusvuonna 2,8 prosenttiin. Inflaatiovauhti tasaantui edellisvuodesta hieman, mutta hintojen korotukset olivat reippaita etenkin alkuvuodesta. Eniten nousivat alkoholijuomien ja tupakan sekä elintarvikkeiden hinnat. Kertomusvuonna toteutettiin useita välillisten verojen korotuksia, muun muassa alkoholi- ja tupakkaveroon sekä ajoneuvoveroon. Yhteensä välillisten verojen muutokset nostivat kuluttajahintoja vuoden aikana yhdellä prosenttiyksiköllä. Palkansaajien ansiot nousivat kertomusvuonna ennakkotietojen mukaan 3,5 prosentilla. Nousuvauhti jakaantui melko tasaisesti valtion, kuntien ja yksityisen sektorin kesken. VEROTULOJEN kasvu hidastui aikaisemmista vuosista suhdannekehityksen heiketessä. Erityisen voimakkaasti kertomusvuonna supistui yhteisövero. Yhteensä verotulot lisääntyivät edellisestä vuodesta noin kolme prosenttia. Verojen kasvuprosentit jäivät vaatimattomiksi, vaikka hallitus toteutti kertomusvuonna hyvin kattavan veronkiristysohjelman. Valtion budjettitalouden menot kasvoivat sen sijaan voimakkaasti kasvun yltäessä noin kuuteen prosenttiin. Valtion budjettitalouden alijäämä kasvoi kertomusvuonna kahdeksaan miljardiin euroon, ja valtion velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyi kasvuun. Koko julkisen sektorin rahoitustasapaino jäi kertomusvuonna 1,9 prosenttiyksikköä alijäämäiseksi suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kokonaisveroaste pysyi kertomusvuonna edellisvuoden tasolla 43,6 prosentissa. Kuntatalouden tulos kääntyi negatiiviseksi KUNTATALOUDEN tila heikkeni kertomusvuonna ennustettua enemmän, ja kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tulos kääntyikin poikkeuksellisesti negatiiviseksi, kun vuosikatteet eivät riittäneet kattamaan poistoja. Kuntien toimintamenot jatkoivat kasvuaan viiden prosentin vuosivauhdilla. Kuntien omat verotulot kasvoivat kuitenkin vain reilun prosentin, vaikka ansiotuloista maksettava kunnallisvero kasvoikin lähes neljä prosenttia. Kuntien valtionosuudet nousivat lähes 5,5 prosenttia. Kuntatalouden lainakanta kasvoi yli 10 prosenttia, kun investoinnit lisääntyivät 8,5 prosenttia. Kuntien veroprosentit jatkoivat kertomusvuonna nousuaan. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti kohosi 0,09 prosenttiyksikköä 19,25 prosenttiin, kun veroprosentti nousi lähes miljoonan kuntalaisen asuinalueella. Kunnallisveroprosenttiaan nosti 91 kuntaa ja vain kolme 6 n

7 Turkki Unkari Viro Portugali* Puola* Kreikka Irlanti* Islanti Britannia Suomi Tanska Alankomaat* Saksa Ruotsi Australia Itävalta Norja Italia Espanja Belgia Ranska Kanada Sveitsi Japani* USA Kulutusverojen osuus kaikista verotuotoista eräissä OECD-maissa 2011, % ELÄKETULON VEROTUS keveni kertomusvuonna pienituloisemmilla eläkkeensaajilla perusvähennyksen korotuksen myötä. Keskimääräistä eläkettä suuremmilla tulotasoilla veroprosentti pysyi suunnilleen ennallaan. PÄÄOMATULOVEROPROSENTTI nousi 28:sta 30:een ja yli euron tulojen osalta 32:een. Yhteisövero laski 26 prosentista 24,5 prosenttiin. Listaamattomilta yhtiöiltä saatujen osinkojen verovapaan osan enimmäismäärä aleni eurosta euroon. Verotusta kiristivät muun muassa kotitalousvähennyksen ja asuntolainojen korkovähennyksen leikkaukset. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä aleni eurosta euroon ja vähennyksen osuus yritykselle maksetusta työkorvauksesta pieneni 60 prosentista 45 prosenttiin VÄLILLISEN VEROTUKSEN puolella valmisteverot kiristyivät, kun mm. alkoholi-, makeis- ja polttoaineveroja korotettiin. 60 Lisäksi sanoma- ja aikakauslehdet tulivat 9 tähdellä merkityt tiedot vuodelta 2010 prosentin arvonlisäveron piiriin. Lähde: OECDiLibrary kuntaa laski sitä. Noin joka neljäs kunta nosti jotain asumiseen kohdistuvaa kiinteistöveroprosenttiaan. Veronkiristykset alkoivat, palkkaverotus kuitenkin ennallaan PALKANSAAJIEN TULOVEROTUS pysyi jotakuinkin edellisvuoden tasolla. Tuloveroperusteisiin tehtiin muutoksia ansiotason ja sosiaalivakuutusmaksujen nousun aiheuttaman verotuksen kiristymisen kompensoimiseksi. Tämän lisäksi pienituloisimpien verotusta kevennettiin. Valtion ansiotuloveroasteikon ylintä marginaalia laskettiin 0,25 prosenttiyksikköä, ja tulorajoja korotettiin noin 3,2 prosentilla. Tuloveroasteikon alimman tuloluokan alaraja nousi euroon. Verosta tehtävää työtulovähennystä laajennettiin, ja sen maksimimäärä nousi 205 eurolla 945 euroon. Perusvähennystä korotettiin 600 eurolla euroon Palkansaajan tuloveroprosentit % Palkkatulo euroa/kk VERONMAKSAJAT 2012 n 7

8 Verotietoa-sarja 2012 Palkansaajaperheen kuntaveroissa suuret erot Vuonna 2012 tuloverotus oli Suomen kunnista kireintä Siikalatvassa, jossa kahden keskituloisen palkansaajan perhe maksoi euroa enemmän tuloveroja kuin Kauniaisissa, joka on puolestaan Manner-Suomen lievin verottaja. Kuntien omien verotulojen suhteellinen merkitys kunnallisten palvelujen rahoittamisessa verrattuna kuntien saamiin valtionosuuksiin vaihtelee suuresti maan eri osissa. Uudellamaalla verotulot olivat vuonna 2011 asukasta kohden euroa ja valtionosuudet vain 595 euroa. Toinen ääripää on Kainuu, jossa asukasta kohti lasketut verotulot olivat euroa ja valtionosuudet euroa. Mikael Kirkko-Jaakkola: Kuntien verot missä maksat eniten? Laskelmia kunnallisista veroista maakunnissa, niiden keskuskaupungeissa ja Helsingin seudulla. EU:n velkakriisi kiristää kulutusveroja Kulutusverot ovat Suomessa eurooppalaista keskitasoa. Ne tuottivat vuonna 2011 valtion kassaan 26,8 miljardia euroa, ja kulutusverojen osuus bruttokansantuotteesta on vajaat 14 prosenttia. Suomen yleinen arvonlisäverokanta on matalampi kuin muissa Pohjoismaissa, mutta kansainvälisesti vertailtuna se kuuluu kireimpään kärkeen. Suomi on kansainvälisesti vertaillen myös ankara valmisteverottaja. Suomi ja useat muut Euroopan maat ovat kiristäneet kulutusverojaan Euroopan velkakriisin puhjettua. Erityisesti kiristykset näkyvät arvonlisäverotuksessa. Minna Punakallio: Kiristysten aika. Kulutusverot meillä ja muualla. Veromuutoksilla suuri merkitys työeläkkeiden ostovoimaan Työeläkkeensaajien ostovoima vuonna 2013 on tarkastelun esimerkkitulotasoilla 16,1 18,4 prosenttia suurempi kuin vuonna Pelkkää työeläkettä saavien ostovoiman kasvusta noin kaksi kolmasosaa on tullut tuloveron kevennyksistä, kun tuloveroprosentit ovat laskeneet 5,7 8,7 prosenttiyksikköä ilman vuonna 2013 voimaan tulevaa yleisradioveroa. Eläkkeiden verotus ja nettoeläkkeiden ostovoima pysyvät vuonna 2013 suunnilleen ennallaan noin euron eläketasoon asti, kun Ylevero jätetään tarkastelun ulkopuolelle. Sen sijaan suurten eläkkeiden verotus kiristyy selvästi uuden eläketulon lisäveron takia. Lisäveroa peritään euroa ylittävästä eläketulosta. Mikael Kirkko-Jaakkola: Eläkeverotus muutoksessa. Eläkkeensaajan verot ja ostovoima Työn verotus on pysynyt suurimmassa osassa Euroopan maita ennallaan Kuntien verot missä maksat eniten? Laskelmia kunnallisista veroista maakunnissa, niiden keskuskaupungeissa ja Helsingin seudulla Mikael Kirkko-Jaakkola Eläkeverotus muutoksessa Eläkkeensaajan verot ja ostovoima Mikael Kirkko-Jaakkola Kiristysten aika Kulutusverot meillä ja muualla Minna Punakallio Kansainvälinen palkkaverovertailu 2012 Minna Punakallio PIENTEN PALKKOJEN verotus on Suomessa kansainvälisesti vertaillen kilpailukykyistä euroa vuodessa ansaitsevan suomalaisen tuloverotus alittaa Euroopan keskiarvon 2,6 prosenttiyksiköllä, mutta verotus kiristyy nopeasti tulojen lisääntyessä. Jo keskituloisen tuloverotus on Euroopan keskiarvon tuntumassa, ja keskituloisen saamaa lisätuloa verotetaan Suomessa 5,6 prosenttiyksikköä kireämmin kuin muissa Euroopan maissa. Monet Euroopan maat tasapainottivat kertomusvuonna talouttaan veronkiristyksillä. Selvitykseen kuuluvissa vertailumaissa kiristykset eivät ole kuitenkaan kohdistuneet Espanjaa lukuun ottamatta työn verotukseen. Minna Punakallio: Kansainvälinen palkkaverovertailu n

9 VEROJURISTI VASTAA perintö- ja lahjaverotusta koskeviin kysymyksiin Lakimies Teemu Yönen Lakimies Tuomo Lindholm Maksanko veroa lahjasta? Iäkäs tätini haluaa lahjoittaa minulle henkilöautonsa. Vastaavia autoja myydään vapailla markkinoilla noin eurolla. Joudunko maksamaan tästä lahjaveron? Jos joudun, kuinka paljon lahjavero tulisi olemaan? Verojuristi Teemu Ylönen vastaa: Mikäli sinut rekisteröidään auton omistajaksi, joudut maksamaan lahjaveron. Koska lahjanantaja on tätisi, joudut maksamaan lahjaveron II veroluokan mukaisesti. Tällä hetkellä voimassa olevan lahjaveroasteikon perusteella (II veroluokka) euron lahjasta peritään lahjaveroa euroa. Huomioithan, että mikäli olet saanut tädiltäsi auton lahjoitusta edeltävän kolmen vuoden aikana myös muita lahjoja, lasketaan näiden lahjojen arvot yhteen ja vero määrätään sen mukaisesti. ( ) Ilmoitanko perinnöstäni verottajalle? Sain ystävältäni testamentilla euroa. Pitääkö minun ilmoittaa perinnöstäni verottajalle? Verojuristi Merja-Liisa Huolman-Lakari vastaa: Ei tarvitse. Oikeaksi todistettu jäljennös testamentista tai selostus testamentin sisällöstä liitetään perukirjan mukaan. Perukirja toimitetaan kuukauden kuluttua perunkirjoitustilaisuudesta verotoimistoon. Verottaja toimittaa perintöverotuksen perukirjan tietojen perusteella. Maksettavaa perintöveroa ei sinulle aiheudu, koska perintöveroa maksetaan euron arvoisista ja tätä arvokkaammista perintöosuuksista. ( ) Ennakkoperintö vai lahja? Sain isältäni vuonna 2006 rahalahjoituksena euroa. Isä kuoli vuonna Olemme nyt perinnönjaon yhteydessä keskustelleet, oliko raha ennakkoperintö vai lahja. Kuolinpesän osakkaina on kaksi sisarusta. Saimme molemmat aikanaan saman summan. Verojuristi Tuomo Lindholm vastaa: Lähtökohta puhuu ennakkoperintöä vastaan, koska jokainen lapsi on saanut yhtä paljon. Ennakkoperintöjärjestelmä on säädetty nimenomaan muiden rintaperillisten suojaksi. Kyseessä on tavallinen lahja, joka on annettu yli kolme vuotta ennen antajansa kuolemaa. Sitä ei siis merkitä antajansa eli isän perukirjaan. ( ) Lahjaverot mökistä? Vanhemmat ovat lahjoittaneet kesämökkitontin, jolla on saunamökki, kokonaan kahdelle lapselleen pitäen itse hallintaoikeuden. Lapset ovat maksaneet luovutuksesta lahjaverot. Tuleeko lapsille lahjaveroseuraamuksia, jos vanhemmat tämän jälkeen rakentavat tontille toisen kesämökin? Vanhemmat maksavat mökin rakentamisen. Lasketaanko uusi mökki vanhempien kuollessa kuolinpesän varallisuuteen, vaikka kiinteistö on jo lasten nimissä. Verojuristi Tuomo Lindholm vastaa: Jos vanhemmat lahjoittavat uuden rakennuksen, lahjaveroseuraamuksia tulee. Jos vanhemmat omistavat itse jatkossa uuden rakennuksen, lahjaveroseuraamuksia siitä ei tule, mutta uusi mökki lasketaan omistajan varallisuuteen hänen kuollessaan. Maapohjalla ja rakennuksella voi olla eri omistajat. ( ) Lakimies Merja-Liisa Huolman-Lakari VERONMAKSAJAT 2012 n 9

10 Edunvalvonnassa korostuivat julkisen talouden sopeutustoimet EDUNVALVONNASSA liiton tärkeimpänä tehtävänä vuonna 2012 oli vaikuttaa hallituksen vero- ja talouspolitiikkaan päätettäessä julkisen talouden mittavista lisäsopeutustoimista vuosille Tammikuussa lakiasiain johtaja arvosteli liikenneministerin esitystä palkansaajalle omalla autolla tehdyistä työmatkoista maksettavien kilometrikorvausten leikkaamiseksi. Verovapaa kilometrikorvaus on työnantajan työntekijälle maksama korvaus siitä, että työntekijä käyttää omistamaansa autoa työnantajan määräämän työmatkan tekemiseen. Kilometrikorvausten rajoittaminen merkitsisi työntekijän omaisuuden siirtämistä työnantajan käyttöön ja työnantajan kulujen siirtämistä työntekijän maksettavaksi, mikä ei ole hyväksyttävää. Kilometrikorvausten ehdotettu porrastaminen alueellisesti joukkoliikenteen käytettävyyden mukaan torjuttiin käytännössä mahdottomana ja epäoikeudenmukaisena. Maaliskuussa toimitusjohtaja piti kehysriihessä päätettyä valtiontalouden sopeuttamista 2,7 miljardilla eurolla ajankohtaisessa taloustilanteessa riittävänä. Ongelmallista oli sopeutustoimien painottaminen enemmän verotuksen kiristämiseen kuin menosäästöihin. Erityisen valitettavaa oli hallituksen lipsuminen hallitusohjelman linjauksesta olla kiristämättä työn verotusta ja lähteminen ansiotulojen verotuksen yleisen kiristämisen tielle. Veronkiristyksistä osa suunnattiin kulutusveroihin kaikkia arvonlisäverokantoja korottamalla, mikä oli tässä yhteydessä perusteltua. Oikeudenmukaisuus on tärkeä ja ymmärrettävä lähtökohta veroratkaisuja tehtäessä, mutta hallituksen kehysriihessä päättämät korkeisiin ansiotuloihin kohdistetut ylimääräiset korotukset olivat huonosti perusteltuja tämän tavoitteen kannalta, sillä ne kasvattivat entisestään jo valmiiksi suurta eroa lievemmin verotettuihin pääomatuloihin verrattuna. LIITTOKOKOUKSESSAAN 23. huhtikuuta Veronmaksajain Keskusliitto edellytti kunnilta parempaa tuottavuutta, jotta tulevaisuuden palvelutarpeista voidaan selvitä väestön ikääntyessä. Liittokokous muistutti, että elinvoimainen kunta ei voi kestävästi rakentaa toimintaansa jatkuvien verojen korottamisten varaan, sillä kunnallisveron korottaminen leikkaa aina kuntalaisten nettoansioita ja samalla vähentää heidän mahdollisuuksiaan ostaa yksityisiä lähipalveluja. Kunnallisten palvelujen järjestämisen kehittämisessä tärkein lähtökohta on asiakas ja hänen saamansa palvelu. Tuottavuuden parantaminen asiakaslähtöisesti tarkoittaa sitä, että hallintoa, organisaatioita ja palvelujen järjestämistapoja on kehitettävä tarpeen mukaan. Kuntien taloudenpito on ollut jatkuvasti liian lyhytnäköistä ja myötäsyklistä. Verotulojen kasvu hyvinä vuosina on säännönmukaisesti johtanut myös kuntien menojen paisuttamiseen, jolloin puskuria taantumien varalle ei synny. Talouden heikkenemiseen on sitten vastattu veroja korottamalla. Liittokokous vaati tämän menojen lisäysten ja verojen korotusten päättymättömän kierteen katkaisemista jatkossa. Liittokokouksen avatessaan liiton puheenjohtaja arvioi, että hallituksen linjauksissa yritysverotuksen osalta on nähtävissä pyrkimys kasvun tukemiseen ja ripaus kansainvälisen verokilpailun realiteettien huomioon ottamista. Kasvuun tähtäävän tuotekehityksen tukemiseksi säädetään uusi kannustin ja toisaalta korkojen vähennyskelpoisuutta yritysverotuksessa rajoitetaan. Puheenjohtaja muistutti, että Suomen rajat ovat nykyisin auki myös verotuksen näkökulmasta, joten verolainsäädäntöratkaisuja tehtäessä on seurattava tarkasti mitä muissa maissa tapahtuu. Hän katsoi tämän koskevan erityisesti yritysverotusta ja pääomatuloverotusta, joiden veropohjat ovat liikkuvia. Elokuussa toimitusjohtaja piti hallituksen budjettiriihen suurimpana ongelmana painottumista selvästi enemmän verotuksen kiristämiseen kuin menosäästöihin. Verotuksen osalta myöskään kiristyskohteiden valinta ei ollut paras mahdollinen. Ansiotulojen verotuksen kiristäminen oli veroratkaisujen selkein miinus. Palkansaajien nettoansioiden ostovoiman kääntäminen laskevalle uralle oli erityisen kielteistä tilanteessa, jossa suhdannenäkymät olivat jo muutoinkin heikkenemässä. Toimitus- 10 n

11 johtaja arvosteli eläketuloille kohdistettua uutta lisäveroa todeten sen olevan luonteeltaan verojärjestelmälle vieras raippavero, jolle ei ole olemassa kestäviä perusteita. VERONMAKSAJAIN Keskusliiton valtuuskunta totesi kannanotossaan 26. marraskuuta, että hallitus linjaa lähikuukausina vaalikauden loppuvuosien talouspolitiikkaa hallitusohjelman puolivälin tarkastelussa sekä kevään kehysriihessä poikkeuksellisen haastavana aikana eurokriisin jatkuessa ja myös kotimaisen talouden luisuessa uutta taantumaa kohti. Valtuuskunta korosti, että finanssipolitiikan tulee tässä tilanteessa olla kasvuhakuista, eikä se saa olla liian kireää lyhyellä aikavälillä. Valtiontalouden maltillinen lisäsopeutus on tehtävä valtion menojen kasvua hillitsemällä. Kotimaiseen kysyntään pohjaavalta terveeltä talouskasvulta ei saa lähivuosina leikata siipiä verotuksen kokonaistasoa kiristämällä. Verotuksen rakenteita uudistamalla on edistettävä työllisyyttä, tuottavuutta ja talouskasvua, mikä tarkoittaa verotuksen painopisteen asteittaista siirtämistä työn ja yrittämisen verottamisesta kulutuksen ja haittojen verotuksen suuntaan. VERONMAKSAJAT 2012 n 11

12 Työryhmät ja lausunnot Lakiasiain johtaja Vesa Korpela on toiminut Verohallinnon neuvottelukunnan jäsenenä. Johtava lakimies Juha Koponen on ollut mukana Uudenmaan yritysverotoimiston asiakasraadissa. Vuoden 2012 aikana liitto on antanut Verohallinnolle lausuntoja: l Lausunto luonnoksesta verohallituksen päätökseksi matkakuluvähennyksen määrästä vuodelta 2012 toimitettavassa verotuksessa l Lausunto luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi koskien tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäverokannan muutosta l Lausunto luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi koskien ulkomaisen liikkeen- ja ammatinharjoittajan tuloverotusta Suomessa l Lausunto luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi koskien pääomalainan verotusta l Lausunto oikaisulautakunnan perustamisprojektin loppuraportista l Lausunto luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi koskien työnantajan tukea yrittäjäksi ryhtyvälle työntekijälle l Lausunto luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi laskua koskevista vaatimuksista arvonlisäverotuksessa l Lausunto luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi matkatoimistopalveluiden marginaaliverotusmenettelystä l Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi varainsiirtoverolain muuttamiseksi l Lausunto luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi hallintaoikeuden luovutus henkilöverotuksessa l Lausunto luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi oman asunnon luovutusvoitto - määräalan ja määräosan luovuttaminen l Lausunto luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi koskien palvelusetelin verotusta l Lausunto luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi koskien kotitalousvähennystä l Lausunto luonnoksesta Verohallinnon kannanotoksi koskien yhteisöjen yleisradioveron jaksottamista l Lausunto vuonna 2013 ennakkoverotuksessa käytettävistä tuloista ja vähennyksistä l Lausunto luonnoksesta veroilmoituksen täyttöoppaaksi l Lausunto luonnoksesta verohallituksen päätökseksi vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista l Lausunto luonnoksesta Verohallinnon päätökseksi laskentaperusteista rakennusmaan vuoden 2012 verotusarvoa määrättäessä l Lausunto luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi yleisradioverosta l Lausunto luonnoksesta Verohallinnon päätökseksi yleisestä ilmoittamisvelvollisuudesta ja muistiinpanoista l Lausunto luonnoksesta Verohallinnon päätökseksi ilmoittamisvelvollisuudesta ja muistiinpanoista l Lausunto luonnoksesta Verohallinnon yhtenäistämisohjeeksi vuodelta 2012 toimitettavaa verotusta varten Vuoden 2012 aikana liiton edustaja on ollut eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston kuultavana: l Lausunto hallituksen esityksestä laiksi kiinteistöverolain muuttamiseksi l Lausunto hallituksen esityksestä vuoden 2013 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain 12 n

13 muuttamisesta l Lausunto hallituksen esityksestä arvonlisäverolain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta l Lausunto hallituksen esityksestä tuloverolain muuttamisesta l Lausunto hallituksen esityksestä laeiksi nestemäisten polttoaineiden sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta l Lausunto hallituksen esityksestä laeiksi tuotannollisten investointien korotetuista poistoista verovuosina l Lausunto hallituksen esityksestä laiksi verotusmenettelyssä annetun lain ja työturvallisuuslain muuttamisesta l Lausunto hallituksen esityksestä laiksi perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta l Lausunto hallituksen esityksestä kilometrikorvausta koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön l Lausunto hallituksen esityksestä laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja verotusmenettelystä annetun lain 65 :n muuttamisesta Vuoden 2012 aikana liitto on antanut eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle kirjallisia lausuntoja: l Lausunto hallituksen esityksestä laiksi arvonlisäverolain muuttamiseksi l Lausunto Uruguayn kanssa tehdyn tuloverosopimuksen ja pöytäkirjan hyväksymisestä (HE 40/2012) l Lausunto Guatemalan kanssa tehdyn veroasioita koskevien tietojen vaihtoa koskevan sopimuksen hyväksymisestä (HE 51/2012) l Kirjallinen lausunto hallituksen esityksestä säännöksiksi, jotka koskevat ennakkopäätösvalitusta verotuksessa, verotusmenettelyä ja muutoksenhakua verotuksessa l Lausunto hallituksen esityksestä laiksi pankkiverosta ja siihen liittyvistä lakimuutoksista l Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi tullin hallinnosta ja luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi tullin hallinnosta l Lausunto ehdotuksesta neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) n:o 282/011 muuttamisesta l Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi yleisradioverosta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi l Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi verotusta koskevasta ennakkopäätösvalituksesta sekä eräistä muista verotusmenettelyä ja muutoksenhakua koskevista muutoksista l Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi koskien korkojen vähennysoikeuden rajoittamista l Lausunto luonnoksesta muutoksiksi eläkevakuutusten ja ps-sopimusten maksujen vähennyskelpoisuudesta l Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi tuloverolain 73 :n muuttamisesta l Lausunto luonnoksesta rakennusalan verovalvontaan liittyvistä muutoksista eri lakeihin l Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetuista poistoista l Lausunto ehdotuksesta muutoksiksi verotililain mukaisen myöhästymismaksun määräytymisessä ja sotu-maksun oikaisemisessa l Lausunto sidottuun pitkäaikaissäästämiseen liittyvästä palveluntarjoajan tietojenantovelvollisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta l Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi pankkiverosta l Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan väliaikaisesta lisävähennyksestä l Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sijoitustoiminnan määräaikaisesta veronhuojennuksesta l Lausunto sokeriverotusta selvittävän työryhmän väliraportista Vuoden 2012 aikana liitto on antanut valtiovarainministeriölle lausuntoja: l Lausunto komission tiedonannosta koskien arvonlisäverojärjestelmän kehittämistä (com(2011)851 final) VERONMAKSAJAT 2012 n 13

14 Veronmaksajien Vero2012-tapahtuma kiinnosti yleisöä MAALISKUUN järjestettiin viidestoista kaksipäiväinen Veronmaksajien Vero2012-tapahtuma Helsingin Katajanokalla Marina Congress Centerissä. Tapahtuman avaustilaisuudessa pääministeri Jyrki Katainen tarkasteli talous- ja veropolitiikan päälinjoja lähivuosina. Tapahtumassa oli lähes viisituhatta kävijää ja 43 näytteilleasettajaa. Liiton lakimiesten ja ekonomistien seminaarit sekä näytteilleasettajien tietoiskut olivat edellisvuosien tapaan erittäin suosittuja. Tapahtuman ensimmäisen päivän iltana järjestettiin yhdessä Pörssisäätiön kanssa Pörssi-ilta. Pääministeri Jyrki Katainen ja Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen Vero2012-tapahtumassa. 14 n

15 Neuvonnassa vilkasta Jäsenet ovat voineet soittaa arkisin klo 9 14 neuvontanumeroon Numeroon soittajalta veloitetaan vain soittajan oman puhelinsopimuksen mukainen perusmaksu kaikkialta Suomesta soitettaessa. Neuvontapuheluiden määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Jäsenpuheluiden keskimääräinen mitattu jonotusaika oli 4 minuuttia 44 sekuntia. Tavoitteeksi asetettu enintään 5 minuutin jonotusaika saavutettiin 64 prosentissa puheluita. Kaikkien veronmaksajien käytettävissä ovat olleet maksulliset verojuristipuhelin ja kirjanpitopuhelin. Puhelinneuvojen lisäksi lakimiehet ovat avustaneet jäseniä muillakin tavoilla. Henkilökohtaisesta veroneuvonnasta ja jäsenille tehdyistä toimeksiannoista on peritty kustannuksia vastaava korvaus. Kertomusvuoden aikana tilastoitiin neuvontakontakteja kaikkiaan kappaletta. Niistä maksuttomia jäsenpuheluita oli kappaletta ja maksullisia puheluita kappaletta. Toimeksiantoja ja kirjallisia neuvoja annettiin vuoden aikana 545 jäsenelle. Verkosta haetaan hyötytietoa VERONMAKSAJIEN verkkopalvelun kävijämäärä jatkoi aikaisempien vuosien tapaan kasvuaan myös vuonna Veronmaksajat.fi:ssä ja sen alasivustolla taloustaito. fi:ssä vieraili toimintavuonna viikossa keskimäärin eri kävijää, mikä on 30 prosenttia enemmän kuin vuonna Erityisen paljon palvelussa oli kävijöitä veroilmoituksen palautusaikana sekä alku- ja loppuvuodesta. Kävijöitä kiinnostivat eniten päivärahat, kilometrikorvaukset, kotitalousvähennys sekä autoilun verotus. Suuressa suosiossa oli myös arvonlisäverotusta käsittelevä sivu. Toimintavuonna verkkopalvelun sivujen luettavuutta parannettiin ja palvelun etusivulle lisättiin tilaa ajankohtaisille aiheille. Verkkopalvelun jäsenosiot olivat liiton jäsenten hyödynnettävissä, ja vuoden 2012 lopussa niiden käyttäjäksi oli rekisteröitynyt jäsentä. Jäsenosiot sisältävät muun muassa verotuksen eri osa-alueita käsittelevän verotietopankin sekä Taloustaidon digi- ja tablettilehdet. Verkkopalvelun kautta Veronmaksajiin liittyi jäsentä. VERONMAKSAJAT 2012 n 15

16 Vuonna 2012 verkkopalvelun kävijöistä 75 prosenttia tuli sivuille hakukoneiden, pääsääntöisesti Googlen kautta, 6,5 prosenttia kirjoitti liiton www-osoitteen ja 18,5 prosenttia hyödynsi muita lähteitä, kuten liiton uutiskirjeessä olleita linkkejä. VEROVIIKKO-UUTISKIRJEELLÄ oli vuoden 2012 lopussa tilaajaa eli tilaajaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden aikana ilmestyi yhteensä 94 Veroviikkoa, ja niiden suosituinta sisältöä olivat aiempien vuosien tapaan Veronmaksajien asiantuntijoiden laatimat verojuristivastaukset. Vuonna 2012 eri tiedotusvälineille toimitettiin yhteensä 74 tiedotetta STT Info- ja Cision-jakelukanavien kautta. Tiedotteet käsittelivät liiton kannanottoja, tutkimuksia sekä tapahtumia. Liiton ympäri Suomea järjestämistä veroilloista lähetettiin paikallislehdille ja -radioille ennakkotieto, jossa kerrottiin illan sisällöstä sekä toivotettiin toimituksen edustaja tervetulleeksi tilaisuuteen. Lisäksi tiedotusvälineille lähetettiin liiton asiantuntijan veroiltaesitystä käsitellyt perinteinen lehdistötiedote. Liittoa ja sen kannanottoja käsiteltiin kaikkiaan 923:ssa lehtien ja uutistoimistojen artikkelissa, joiden yhteislevikki oli 48,2 miljoonaa. Liiton laatiman viikoittaisen verovinkin vastaanottajamäärä oli vuoden lopussa 167. Yhteensä paikallis- ja kaupunkilehdille sekä paikallisradioille toimitettiin vuoden aikana 40 verovinkkiä. VEROUUTISET Tässä numerossa 1. Oikeustapauskommentaari Oikeustapauksia Hallituksen esityksiä Vahvistetut lait Verohallinnon ohjeet Verouutiset...11 Kohdennettua verotietoa tarvitseville /2012 VEROTUKSEN AJANKOHTAISTIEDOTE TaxFax ilmestyi 55 kertaa. Tilaajien käytössä oli lisäksi taxfax.fi -verkkopalvelu. TaxFaxin tilaajamäärä pieneni usean vuoden vahvan kasvun jälkeen ollen (- 8,5 %). Kuka perii ja kenet? Paljonko perinnöstä menee veroa? Miten perunkirjoitus kannattaa hoitaa, entä perinnönjako? Perintöverokirjasta saat perustiedot perimysjärjestyksestä ja perintöveron määräytymisestä. Oppaassa ovat mukana perintöveroasteikon muutokset, jotka tulivat voimaan Kirjassa käydään läpi myös perunkirjoituksen, perinnönjaon ja testamentin pääkohdat. Maatilojen ja yritysten perimystä koskevia erityissääntöjä käsitellään omassa luvussaan. Perusasioiden lisäksi Perintöverokirja sisältää vinkkejä, joiden avulla voi säästää perintöveroissa ja välttää verotuksessa piilevät sudenkuopat. Perintöverokirja sopii sekä yleisteokseksi perintöasioista kiinnostuneelle että oppaaksi käytännön neuvoja kaipaavalle. Kirjan on laatinut Veronmaksajain Keskusliiton lakimies Tuomo Lindholm. Tuomo Lindholm Perintöverokirja 2012 Kuolinpesän osakkaan opas on kuolinpesän verotusta ja juridiikkaa käsittelevä käytännönläheinen perusteos. Se sisältää vastauksia kysymyksiin, joita kuolinpesissä yleisimmin nousee esille. Kirjassa kerrotaan lyhyesti sekä pesän osakkaiden oikeuksista että velvollisuuksista. Oppaan tärkeimpiä osa-alueita on kuolinpesän verosuunnittelu, jota varten annetaan runsaasti vinkkejä. Julkaisu on suunnattu kuolinpesän talousasioita hoitaville maallikoille ja ammattilaisille. Oppaan on kirjoittanut Veronmaksajain Keskusliiton johtava lakimies, varatuomari Juha Koponen. Juha Koponen Kuolinpesän osakkaan opas 2012 Tuomo Lindholm Perintöverokirja Juha Koponen Kuolinpesän osakkaan opas Verouutiset ilmestyi vuoden 2012 aikana kymmenen kertaa. Lehti sisälsi tiiviissä muodossa asiantuntijatietoa verolainsäädännön ja verotuksen muutoksista. Verouutisten tilaajamäärä pieneni tasaisesti edellisvuosien tapaan, ja vuoden lopussa tilaajia oli 895 (- 8,9 %) Avaintieto-sarjan kirjojen myynti säilyi edellisvuoden tasolla. Vuoden aikana painettuja kirjoja myytiin yhteensä kappaletta ( - 6,7 %) ja e-kirjoja 106 kappaletta (+ 61 %). Suosituimpia olivat Tuomo Lindholmin Perintöverokirja ja Juha Koposen Kuolinpesän osakkaan opas. 16 n

17 JÄSENETU Veronmaksajien yritysjäsenille nro maaliskuuta n YRITYKSEN VOITONJAKO Voitonjaon verotukseen tuli muutoksia vuoden 2012 alusta. Monessa yrityksessä on nyt syytä päivittää vanhat verolaskelmat. n YT:N ASKELMERKIT YT-neuvottelut eivät ole vain irtisanomisia varten, vaan nimensä mukaisesti yhteistoimintaa varten. Mistä kaikesta YT:ssä neuvotellaan, miten neuvottelut järjestetään? Mitä edellyttää YT-laki? Kolumni Tauno Tiusanen Lehtiä lukijoiden toiveisiin TALOUSTAITO-lehden levikki ja lukijamäärä kasvoivat vahvasti. Taloustaidon ulkoasua ja rakennetta muokattiin entistä lukijaystävällisempään ja havainnollisempaan suuntaan. Lehdestä alkoi ilmestyä myös sähköinen tablettiversio. Taloustaito-lehti ilmestyi vuoden aikana 12 kertaa. Vuoden keskimääräinen nettolevikki oli (+ 1,2 %) kappaletta. Lukijamäärä oli Kansallisen mediatutkimuksen mukaan (+ 30,2 %). Taloustaidon lukijaraati toimi palautekanavana Veronmaksajien jäseniltä ja Taloustaidon lukijoilta. Raatilaiset arvioivat lehden ja liiton toimintaa vuoden aikana kuuteen kertaan, ja raati toimi myös monien artikkeleiden juttulähteenä. Siihen kuului vuoden lopussa noin lehden lukijaa. Taloustaito oli saatavilla myös irtonumeroina lehtipisteissä. Veronmaksajat.fi -verkkopalvelun yhteydessä toimivan taloustaito.fi -sivuston viikoittaiset kävijämäärät kasvoivat vuoden aikana selvästi. Yksilöityjä kävijöitä oli vuoden aikana (+ 40 %). Toimituksen omassa työskentelyssä painotettiin monimediallisuutta, jossa painettu lehti, uutiskirje, tabletti ja näköislehti sekä verkkopalvelut nivoutuvat yhdeksi kokonaisuudeksi. Liiton yritysjäsenille suunnattu Taloustaito Yritys ilmestyi kahdeksan kertaa. Lehti jaettiin Taloustaito-lehden yhteydessä erillisenä liitteenä. Vuoden keskilevikki oli (- 2,8 %) kappaletta. Merkittävän osan lehden sisältöä muodosti yrityksen vuosikirja, jossa käytiin vuoden mittaan läpi kaikki yritysverotuksen keskeiset kysymykset. Lehtien, taloustaito.fi -palvelun ja Veroviikko-kirjeen ilmoitusmäärät säilyivät yhteenlaskettuna edellisvuoden tasolla. Ilmoittelun painopisteessä oli lievää siirtymää sähköisten suuntaan. Taloustaidon tunnuksena esiintyy tomera Taito-possu. VERONMAKSAJAT 2012 n 17

18 VEROJURISTI VASTAA kun asumiseen ja asuntokauppaan liittyvät veroasiat askarruttavat Lakimies Georg Rosbäck Meneekö asuntokaupasta myyntivoittoveroa? Poikani osti viime syksynä ensiasunnon Oulusta, ja hän on asunut asunnossaan noin vuoden. Poikani on työnantajan aloitteesta vaihtamassa toimipaikkaa määräaikaisesti Helsinkiin ja jättää asuntonsa välillä vuokralle. Joutuuko hän maksamaan myyntiveroa, kun asunto aikanaan myydään? Verojuristi Georg Rosbäck vastaa: Verotuskäytännön mukaan oman asunnon myyntivoiton verovapauden edellytyksenä oleva kahden vuoden yhtäjaksoinen asumisaika katkeaa, mikäli asunto vuokrataan poissaolon aikana. Vuokralle annon jälkeen on siten asuttava taas yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta, jotta asunnon voisi myydä verovapaasti. Tilapäinen poissaolo työkomennuksen takia ei katkaise yhtäjaksoista käyttöä omana asuntona, jos asunto on tyhjillään tilapäisen poissaolon ajan ja asunto on omistajan omassa käytössä esimerkiksi viikonloppukäyntejä varten. ( ) Korkotulo lapselta Yksi lapsistani on hankkimassa vakituista asuntoa itselleen, ja annan hänelle tätä varten rahaa velaksi. Lasteni keskinäisen tasapuolisuuden nimissä aion periä velasta korkoa. Pitääkö minun maksaa tästä korosta jotain tuloveroa tai lähdeveroa? Vai onko korko minulle verotonta? Verojuristi Tero Hämeenaho vastaa: Saamasi korko on sinulle veronalaista pääomatuloa. Maksat korosta ja mahdollisista muista samana verovuonna saamistasi pääomatuloista veroa 30 prosenttia euroon asti ja 32 prosenttia siitä osuudesta, jolla kaikkien pääomatulojesi yhteismäärä ylittää euroa. Korkotulojen lähdeverotus liittyy lähinnä pankkitalletuksille tai tietynlaisille joukkovelkakirjalainoille maksettuihin korkoihin, eikä sitä pidä sekoittaa pääomatulojen verotukseen. Koska lapsesi ottaa velan vakituisen asuntonsa hankkimista varten, hän saa vähentää osan sinulle maksamistaan koroista omassa tuloverotuksessaan. ( ) Lakimies Tero Hämeenaho kun aiheena on maa- ja metsätalouden verotus Lakimies Juha Salmikivi Metsäpalstan myyntitappion vähentäminen Ostin metsäpalstan vuonna 2010, enkä ole myynyt palstalta lainkaan puuta. Harkitsen palstan myymistä vuonna 2012 perheen ulkopuoliselle ostajalle. Voinko vähentää tappion muista pääomatuloista (esim. arvopapereiden myyntivoitoista tai sijoitusasunnon vuokratuotoista), jos myynnistä syntyy tappiota? Verojuristi Juha Salmikivi vastaa: Voit vähentää metsäpalstan myynnistä aiheutuneen luovutustappion ainoastaan verovuonna 2012 ja viitenä seuraavana verovuonna syntyvistä luovutusvoitoista. Luovutusvoitot voivat syntyä esimerkiksi osakkeiden, sijoitusrahasto-osuuksien tai kiinteistöjen veronalaisista myynneistä. Luovutustappioita ei voi vähentää muista pääomatuloista. ( ) 18 n

19 Koulutuksen määrä on vakiintunut Maksullisen koulutuksen aiheina olivat kirjanpito sekä verotus eri muodoissaan. Yleinen heikko taloustilanne heijastui myös koulutuksen kysyntään. Tilaisuuksia toteutui silti saman verran kuin edellisenä vuonna, mutta osallistujamäärissä jäätiin hiukan vuodesta Osa kursseista järjestettiin yhteistyössä eri kauppakamarien ja Taloushallintoliiton kanssa. Tiiveintä yhteistyö oli Turussa, jossa yhdeksän kurssia järjestettiin paikallisen kauppakamarin kanssa yhteistyössä. Omien tilaisuuksien lisäksi vuoden aikana järjestettiin kaksi tilauskurssia ulkopuoliselle yhteisölle. Luennoitsijoina ovat olleet pääasiassa liiton omat lakimiehet ja kirjanpidon asiantuntija. Myös ulkopuolisia asiantuntijoita käytettiin. Vuonna 2012 järjestettiin 65 (vuonna 2011, 65) koulutustilaisuutta. Koulutukseen osallistui yhteensä (vuonna 2011, 1 386) osanottajaa: tammikuu l Yritysverotuksen ajankohtaiskatsaus 2012 Tampere, Seinäjoki, Oulu, Kuopio, Turku helmikuu l Yritysjärjestelyjen verosuunnittelu Helsinki, Tampere l Yritysverotuksen ajankohtaiskatsaus 2012 Helsinki l Kuolinpesän verotuksen erityisongelmat Helsinki, Turku l Arvonlisäverotusta kirjanpitäjille Helsinki maaliskuu l Perintö- ja lahjaverotus käytännössä Helsinki, Turku, Seinäjoki l Yrityksen omistajan verosuunnittelu Helsinki l Talviseminaari Levi l Yhdistyksen verotus ja kirjanpito Helsinki, Tampere l Työoikeutta palkanlaskijalle Helsinki huhtikuu l Verosuunnittelun rajat 2012 Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio l Voitonjaon verosuunnittelu Helsinki toukokuu l Osakeyhtiön verokurssi 2012 Oulu, Turku, Helsinki, Kuopio, Tampere l Palkkahallinnon verokurssi Helsinki l Verosuunnitteluristeily Silja Serenade l Euroseminaari 2012 Dubrovnik, Kroatia l Arvonlisäverotusta kirjanpitäjille Helsinki syyskuu l Kuolinpesän verosuunnittelu Tampere, Helsinki l Yritysjärjestelyjen verosuunnittelu Turku, Helsinki l Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu Tampere, Kuopio, Helsinki l Tallinna-seminaari kirjanpitäjille Tallinna, Viro l Perintö- ja lahjaverotus käytännössä Tampere, Helsinki l Verosuunnitteluseminaari TaxFree 2012 Silja Symphony lokakuu l Palkkahallinnon verokurssi Helsinki l Arvonlisäverotusta kirjanpitäjille Helsinki l Verosuunnittelun rajat 2012 Tampere, Helsinki l Yrityksen omistajan verosuunnittelu Helsinki, Turku l Veroja saaristossa - vältä verotuksen karikot Silja Europa l Yritysverotusta kirjanpitäjille Turku, Helsinki marraskuu l Työoikeutta palkanlaskijalle Helsinki l Yhdistyksen verotus ja kirjanpito Helsinki l Yrityksen myynti ja lopettaminen Helsinki l Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu Seinäjoki, Helsinki, Oulu l Arvonlisäverotusta kirjanpitäjille Helsinki joulukuu l Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu Turku l Ennakkoperintä 2013 Helsinki, Turku, Tampere, Seinäjoki VERONMAKSAJAT 2012 n 19

20 Kansainvälisiä suhteita hoidettiin perinteisesti YHTEYKSIÄ MUIDEN maiden veronmaksajajärjestöihin jatkettiin toimintavuoden aikana perinteiseltä pohjalta. Pohjoismainen veronmaksajakokous pidettiin Oslossa. Liiton toimistosta pohjoismaiseen kokoukseen osallistui kolme henkilöä. Kokouksessa käsiteltiin muun muassa veropolitiikan näkymiä Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa sekä järjestöjen keskinäiseen yhteistyöhön liittyviä asioita. Seminaariohjelmassa käsiteltiin muun muassa edunvalvontaa, jäsenhankintaa, veroneuvontaa ja tiedotusta. 34 paikallisyhdistystä Paikallisyhdistysten toiminta-alue kattaa kaikki Manner- Suomen kunnat. Toiminta on muotoutunut kolmenkymmenenneljän paikallisyhdistyksen verkostoksi. Paikallisyhdistykset järjestivät vuoden aikana 65 veroillaksi kutsuttua neuvontatilaisuutta, joissa annettiin neuvoja henkilöiden ja yritysten verotuksesta. Neuvontatilaisuuksien aiheina olivat erityisesti kotitalousvähennys sekä perintö- ja lahjaverosuunnittelu. Muita veroiltojen aiheita olivat sijoitusten verotus, metsäverotus sekä verotuspäätöksen tarkistaminen ja muutoksenhaku. Yritysjäsenille tarkoitettujen yritysveroiltojen aiheina olivat pienyrityksen keskeiset verokysymykset ja yritysverotuksen muutokset. Veroiltoihin osallistui yhteensä henkilöä. Useat veroilloista järjestettiin yritysten tiloissa ja tuella. Erityisesti tukeaan paikallisyhdistysten toimintaan ovat antaneet LähiTapiola ja eri pankkiryhmät, kuten OP-ryhmä, Säästöpankit, Sampo Pankki ja Nordea. Metsäverotusta käsittelevät veroillat järjestettiin yhteistyössä paikallisen metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Paikallisyhdistysten edustajat kokoontuivat Helsingissä Paikallisyhdistykset ja niiden jäsenmäärät : Espoo Etelä-Kymenlaakso Etelä-Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa, itäinen Etelä-Savo Helsinki Imatran seutu Itä-Savo Itä-Uusimaa Joensuun seutu Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Keski-Uusimaa Kouvola Kuopion seutu Lappeenrannan seutu Lappi Länsi-Uusimaa Parkanon seutu Pohjois-Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Porin seutu Päijät-Häme Rauman seutu Salon seutu Sastamalan seutu Seinäjoen seutu Tampereen seutu Vaasan seutu Vantaa Varsinais-Suomi Ylä-Savo n

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle 1(3) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 31/2015 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Verotietoa 8.3.2012. Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio

Verotietoa 8.3.2012. Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio Verotietoa 8.3.2012 Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio Miksi veroja kerätään? Veroilla katetaan julkisen sektorin menot Julkiset menot, milj. Osuus BKT:sta Per capita, milj. Per

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013 Kansainvälinen palkkaverovertailu 13 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 1 Teemu Lehtinen 13.3.2013 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989 / 2007 1990 / 2008 1991 / 2009

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN

VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN Veronmaksajain Keskusliiton ohjelma verotuksen ja julkisen talouden kehittämiseksi vuosina 2012-2015 VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN 1 Teemu Lehtinen 17.1.2011 ANSIOTULOJEN VEROTUSTA KEVENNETÄÄN ALENTAMALLA TULOVEROASTEIKKOA

Lisätiedot

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan

Lisätiedot

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta

Ajankohtaista verotuksesta Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus

Lisätiedot

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 Verotus tällä ja ensi vaalikaudella VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 1 SEURAAVA VEROUUDISTUS - VALTIOVARAINMINISTERIÖ ASETTI VEROTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN Tähtäin on

Lisätiedot

Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015

Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015 Professori, ma. Juha Lindgren Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015 Kauppatieteellinen tiedekunta Tutkimusryhmästä ja oppiaineesta Talousoikeudellisen informaation tutkimusryhmä

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 Teemu Lehtinen 1.12.2011 KEVÄÄLLÄ ODOTTAVIEN VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Talouskriisi, maaliskuun kehysriihi

Lisätiedot

Veronmaksajain Keskusliitto Kalevankatu 4, 00100 Helsinki puhelin 09 618 871 jäsenpalvelu 03010 5511 neuvontakeskus 03010 5510 www.veronmaksajat.

Veronmaksajain Keskusliitto Kalevankatu 4, 00100 Helsinki puhelin 09 618 871 jäsenpalvelu 03010 5511 neuvontakeskus 03010 5510 www.veronmaksajat. VUOSIKERTOMUS 2014 Veronmaksajain Keskusliitto Kalevankatu 4, 00100 Helsinki puhelin 09 618 871 jäsenpalvelu 03010 5511 neuvontakeskus 03010 5510 www.veronmaksajat.fi 2 n Sisällys Veropolitiikassa jäidenlähdön

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,

Lisätiedot

Uudistuva verolainsäädäntö. Suuri Veropäivä 19.9.2012 Terhi Järvikare

Uudistuva verolainsäädäntö. Suuri Veropäivä 19.9.2012 Terhi Järvikare Uudistuva verolainsäädäntö Suuri Veropäivä 19.9.2012 Terhi Järvikare Uudistuva verolainsäädäntö valtion talousarvion verolait elinkeinoverotuksen asiantuntijatyöryhmä ajankohtaisia EU:n verohankkeita Talousarvion

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen

Lisätiedot

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 1 Teemu Lehtinen 15.5.2012 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2012: 38.889 /v (3111 /kk) vuosittainen

Lisätiedot

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen 2.9.2014 Pirtin klubi, Pekka Kallioniemi 1 Verottajat, verot

Lisätiedot

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 1 Teemu Lehtinen 9.1.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2013: 39.900 /v (3192

Lisätiedot

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille TULOVEROTUS 1 Ongelma Ennakonpidätys Kesällä 2012 Satu on kesätöissä. Hän on työnantajansa kanssa sopinut kuukausipalkakseen 1600 euroa. Palkanmaksupäivänä hänen tililleen on maksettu 1159,00 euroa. Satu

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015

Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 1 16.10.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka

Lisätiedot

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015 Eteran palkkahallintopäivä Sisältö: Verolait keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2015 verokorttien voimaantulo ja ulkoasu suorasiirrot Vuosi-ilmoitukset

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen

Lisätiedot

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Talous- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajaryhmä 6.5.2015 Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija, EK 1 Työn verotus 450 M verokevennys pienija keskituloisille Yritysverotus

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Verolait - keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2014 - muutokset verokorteissa ja työnantajamenettelyssä

Lisätiedot

KOTITALOUS- VÄHENNYS. Aalto Hoivapalvelut Oy

KOTITALOUS- VÄHENNYS. Aalto Hoivapalvelut Oy KOTITALOUS- VÄHENNYS Mitä kotitalousvähennys tarkoittaa? Kun hankit palveluita kotiin, esimerkiksi siivouspalvelua yritykseltä, saat vähentää yritykselle maksetusta summasta osan verotuksessa. Kotitalousvähennystä

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 642 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Talvi 2012 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Talvi 2012 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen Talvi 2012 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry 1 Pääomatulon tuloveroprosentti Pääomatulon tuloveroprosenttia korotetaan 28 %:sta 30 %:iin.

Lisätiedot

LAATUA ELINTARVIKKEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke POROTALOUDEN VEROTUS. Mika Kavakka

LAATUA ELINTARVIKKEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke POROTALOUDEN VEROTUS. Mika Kavakka LAATUA ELINTARVIKKEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke POROTALOUDEN VEROTUS Mika Kavakka Porotalouden verotus Paliskunta laskentayksikkönä (poikkeus Kiiminki-Kollaja) Porotalouden

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Syksy 2011 Johtaja Timo Sipilä

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Syksy 2011 Johtaja Timo Sipilä Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen Syksy 2011 Johtaja Timo Sipilä 1 Pääomatulon tuloveroprosentti Pääomatulon tuloveroprosenttia korotetaan 28 %:sta 30 %:iin. Yhteenlasketun verotettavan

Lisätiedot

Sijoittajan perintöverosuunnittelu

Sijoittajan perintöverosuunnittelu Sijoittajan perintöverosuunnittelu Katariina Sorvanto Lakimies Veronmaksajat Mistä perintö- ja lahjaveroa maksetaan? Yleensä kun joko perinnönjättäjä tai -saaja tai lahjanantaja tai -saaja asui kuolinhetkellä/lahjoitushetkellä

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Logistiikkayhdistysten liitto 20.5.2011 Jussi Mustonen Maailmantalous Maailmantalouden kasvunnäkymä säilynyt vakaana 2.5-4.5-6.5 Deflaationtorjunta

Lisätiedot

Sijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu. Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy

Sijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu. Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy Sijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy I veroluokan lahja- ja perintöveroasteikot Lahja: Verotettavan osuuden Veron määrä Veroprosentti

Lisätiedot

Taloushallinnon verolait

Taloushallinnon verolait Taloushallinnon verolait Jaakko Ossa Talentum Pro Helsinki 1. painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja Jaakko Ossa Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Toimitus: Saara Palmberg Taitto: Marja-Leena Saari

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta

Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta Pasi Holm ja Leena Kerkelä 5.6.2014 Ruotsin (2004) ja Norjan (2014) poistivat perintö-

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT 1 LÄHTÖKOHTA VERONSAAJAN RAHANTARVE KASVUSSA KANSAINVÄLINEN VEROKILPAILU KIRISTYY LUONNOLLISEN HENKILÖN KOKONAISVERORASITE KASVAA

Lisätiedot

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii?

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Telan seminaari Kommenttipuheenvuoro Minna Punakallio Suomen Kuntaliitto 23.1.2015 2.6.2014/hp Mikä merkitys eläkkeillä ja eläkeläisillä

Lisätiedot

Verotus. Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Verotus. Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Verotus Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Veroaste Suomessa ja EU15-maissa 1980 2010, % % 60 50 40 30 20 10 EU15:n vaihteluväli Suomi EU15 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Tilastokatsaus 14:2014

Tilastokatsaus 14:2014 Vantaa 3.12.2014 Tietopalvelu B17:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2013 1 Vuonna 2013 Vantaalla oli kaikkiaan 172 980 tulonsaajaa eli useammalla kuin neljällä viidestä vantaalaisesta oli ansio-

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita Sijoittajan verotus Osingot ja luovutusvoitot / Sari

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Esityksen sisältö Kysymys: Miten verottaa yhtiön oman pääoman tuottoa? Suomen nykyjärj

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp)

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ KEHYSPÄÄTÖS 3 Valtioneuvosto on antanut

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla

Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla 55 10.2.2009 Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla Jaana Kurjenoja TIIVISTELMÄ Julkaisussa tarkastellaan eläkkeensaajan verotusta ja ostovoimaa kuudella eläketasolla. Kahdella alimmalla eläketasolla

Lisätiedot

Ajankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä

Ajankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä Ajankohtaista veropolitiikasta Timo Sipilä Valtionverotuksen vuoden 2013 ansiotulon tuloveroasteikko Hallitus on 4.4.2012 tekemänsä vuosien 2013 2016 valtiontalouden kehyksiä koskevan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

VEROLAIT 1/2016 TALENTUM MEDIA OY

VEROLAIT 1/2016 TALENTUM MEDIA OY VEROLAIT 1/2016 TALENTUM MEDIA OY HELSINKI 2016 Lainsäädäntöä on seurattu säädöskokoelman numeroon 119/2016 (julkaisupäivä 15.2.2016) saakka. Julkaisija ja kustantaja: Talentum Media Oy ISBN 978-952-14-2830-2

Lisätiedot

VEROLAIT 1/2015 TALENTUM MEDIA OY

VEROLAIT 1/2015 TALENTUM MEDIA OY VEROLAIT 1/2015 TALENTUM MEDIA OY HELSINKI 2015 Lainsäädäntöä on seurattu säädöskokoelman numeroon 105/2015 (julkaisupäivä 11.2.2015) saakka. Julkaisija ja kustantaja: Talentum Media Oy ISBN 978-952-14-2529-5

Lisätiedot

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset Kuulemistilaisuus 6.10.2015, Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan verojaosto (VeJ) Juho

Lisätiedot

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä Kokousaika 26.1.215 klo 17. Kokouspaikka Käsiteltävät asiat 224 225 226 227 228 Kunnanvirasto Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Kiinteistöveron määrääminen

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 32 2008 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006 Helsingissä keskitulot 28 333 euroa Veroja ja veroluonteisia maksuja helsinkiläisillä 7 520 euroa maksajaa

Lisätiedot

// VEROHALLINTO TASKUTILASTO 2014

// VEROHALLINTO TASKUTILASTO 2014 // VEROHALLINTO TASKUTILASTO 2014 // VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä

Lisätiedot

Hallituksen veropoliittinen linjaus

Hallituksen veropoliittinen linjaus Hallituksen veropoliittinen linjaus (Ote 17.6.2011 julkaistusta Neuvottelutulos hallitusohjelmasta, lihavointi lisätty) Verotuksen perustavoitteena on hyvinvointipalveluiden rahoituksen turvaaminen samalla

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Ajankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä

Ajankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä Ajankohtaista veropolitiikasta Timo Sipilä Pääomatulon tuloveroprosentti Pääomatulon tuloveroprosenttia korotettiin jo aiemmin 28 %:sta 30 %:iin. Nyt yhteenlasketun verotettavan pääomatulon (siis vähennysten

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Yritysten Taitava Keski-Suomi Omistajanvaihdokseen liittyvät verotuksessa huomioitavat seikat

Yritysten Taitava Keski-Suomi Omistajanvaihdokseen liittyvät verotuksessa huomioitavat seikat Omistajanvaihdokseen liittyvät verotuksessa huomioitavat seikat Anne Roininen, KHT 24.8.2011 Osapuolet Luopuja tuloverotus Jatkaja tuloverotus varainsiirtoverotus lahjaverotus Luovutuksen kohteena oleva

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 763 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Ulkomaille muuttavan eläkkeensaajan verotus. 27.8.2014 Carola Bäckström veroasiantuntija Verohallinto

Ulkomaille muuttavan eläkkeensaajan verotus. 27.8.2014 Carola Bäckström veroasiantuntija Verohallinto Ulkomaille muuttavan eläkkeensaajan verotus 27.8.2014 Carola Bäckström veroasiantuntija Verohallinto Ulkomaille muuttava eläkkeensaaja 1. Ulkomaille muutosta huolimatta Suomesta saatu eläke verotetaan

Lisätiedot