Next Step Päihdekuntoutujien ja vankilasta vapautuvien kuntoutuskoti
|
|
- Juha-Pekka Ahonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Next Step Päihdekuntoutujien ja vankilasta vapautuvien kuntoutuskoti Mia Piironen Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosiaali- ja kasvatusalan suuntautumisvaihtoehto Sosionomi ( AMK)
2 TIIVISTELMÄ Piironen Mia. Next Step kuntoutuskoti. Pieksämäki, kevät 2008, 83., s, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosiaali- ja kasvatusalan suuntautumisvaihtoehto, Sosionomi (AMK) Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda liiketoimintasuunnitelma perustettavalle yritykselle Next Step ja tuoda esille itsenäiseen ammatinharjoittamiseen liittyvää tietoa. Next Step kuntoutuskoti on 12-paikkainen kodinomainen kuntoutuskoti päihdeongelmaisille ja vankilastavapautuville asiakkaille. Yritys on tarkoitus perustaa lähitulevaisuudessa Sotkamoon tai Kajaaniin. Opinnäytetyön suunnittelu alkoi jo syksyllä 2007, vaikka yrityksen suunnittelu alkoikin jo vuotta aikaisemmin. Opinnäytetyötä varten on hankittu yrityksen perustamiseen liittyvää materiaalia ja aineistoa TE- keskukselta ja Finnveralta sekä käyttämällä paljon internetiä. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineiston kerääminen suoritettiin tekemällä avoimilla kysymyksillä lähipiirissä toimiville yrittäjille sekä tekemällä päihdealan yrityksille kyselylomakkeen, jota käytettiin apuna haastattelussa. Avoimia kysymyksiä esittämällä saatiin kuva siitä, millaista on toimia yrittäjänä, millaiset ovat tulevaisuuden näkymät alalla ja mitä haasteita yrittäjyys tuo tullessaan. Yksi haastattelu tehtiin paikan päällä ja kaksi muuta toteutettiin lähettämällä kysymykset etukäteen yrittäjille, joille haastattelu totutettiin myöhemmin puhelinhaastatteluna. Haastattelun tuloksista voidaan päätellä että yrittäjänä toimimisen haasteellisempana tehtävänä koettiin erilaiset ihmiset ja heidän kanssaan toimiminen. Asiakkaat myös koettiin erittäin haastaviksi ja osittain moniongelmaisiksi. Yrittäjyyden menestyksen avaimena pidettiin hyvää ja kattavaa yhteistyöverkostoa. Asiasanat: Yrittäjyys, yrityksen perustaminen, päihdetyö, vankilasta vapautuneet, kuntoutuskoti, päihdeongelma.
3 ABSTRACT Piironen Mia Next Step. Rehabilitation Home for substance abusers and former prisoners. 83 p.,3 appendices. Language: Finnish. Pieksämäki, Spring 2008 Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Option in Social Services an Education. Degree: Bachelor of Social Services. The main purpose of this scholarly thesis was to create a business plan for a company called Next Step. Also the thesis aims to find out relevant information that concerns carrying of a new business idea. The Next Step rehabilitation home is a homely clinic for twelve inhabitants who have been released from a prison or suffer from several problems caused by drugs. The company is meant to be restarted in Sotkamo or in Kajaani in the near future. Planning of the scholarly thesis stated already in Autumn 2007, even though my company began a year ealier. Material related to establishing a company was gathered from TE- center and Finnvera and internet. I have interviewed with open questions some close by working entrepreneurs, and made a questionnaire for interviews of intoxicant field companies. By asking open questions, I got a picture of what it is to act as an entrepreneur, what the future in the field looks like and what challenges the entrepreneurship brings. One interview was made person to person and two other interviews were carried out by sending the entrepreneurs the questions beforehand and doing an interview, by telephone later on. From the results of the interview one can conclude that the most challenging task as entrepreneur were different people and operating with them. The customers were also regarded as extremely challenging and partly having many problems. The good and comprehensive cooperation network was considered as a key of the success of the entrepreneurship. Keywords: entrepreneurship, establishment of the company, intoxicant work, released from the prison, rehabilitation home, a substance abuse problem.
4 SISÄLTÖ 1 NEXT STEP KÄSITTEITÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALA YRITTÄJYYDEN NÄKÖKULMASTA Sosiaali- ja terveysalan haasteet Yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvun perustelut OLOSUHTEET JA TILANNE MARKKINOILLA Yleistilanne, näkymät ja tilanne toimintasektorilla Peruspalvelujen ja päihdehuollon erityispalveluiden käyttö kunnissa Laitoskuntoutus PÄIHTEIDEN KULUTUS VANKILASTA VAPAUTUNEET Vapautuneiden määrä ja ongelmat Vankien asunnottomuus Vankien sijoittaminen päihdehuoltolaitoksiin OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS, TAVOITTEET JA MENETELMÄT YRITYSMUODOT Elinkeinoharjoittaja Avoinyhtiö, Ay Kommandiittiyhtiö, Ky Osakeyhtiö,Oy Osuuskunta Yhdistys, Ry, toimintamuotona YRITYSMUOTOJEN VERTAILU YRITYSTOIMINTAAN LIITTYVÄT LUVAT JA ILMOITUKSET Lääninhallituksen myöntämät luvat Patentti ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin tehtävä ilmoitus Verohallinnolle tehtävät ilmoitukset YRITYSTOIMINNAN VEROTUS YRITYSTOIMINTAA OHJAAVAT LAIT TYÖNTEKIJÄN PALKAAMINEN YRITTÄJÄN ELÄKE- JA SOSIAALITURVA...47
5 14.1 Yrittäjän eläke Yrittäjän tapaturmavakuutus Yrittäjän työttömyysturva Muu sosiaaliturva MARKKINOINTISUUNNITELMA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA MISTÄ RAHOITUSTA YRITYKSEN PERUSTAMISEEN? MISTÄ APUA YRITYSTOIMINNAN PERUSTAMISEEN? YHTEENVETO JA POHDINTAA LÄHTEET LIITTEET...68 LIITE 1: Next Step - kuntoutuskodin liiketoimintasuunnitelma LIITE 2: Markkinointi suunnitelma Next Step kuntoutuskodille LIITE 3: Haastattelulomake saman alan yrittäjille
6 1 NEXT STEP Opinnäytetyöni käsittelee oman yritykseni, Next Step - kuntoutuskodin ja yleensä yrityksen perustamiseen liittyviä asioita. Olen suunnittelemassa oman sosiaalialan yrityksen perustamista Sotkamoon tai Kajaaniin joskus tulevaisuudessa. Yritysideani on päihdekuntoutujien ja vankilastavapautuvien 12 -paikkainen hoitokoti, Next Step. Toiminta-ajatuksena olisi vahvistaa asiakkaan identiteettiä, kodinomaisin keinoin sekä tarjota asiakkaille eri vaihtoehtoja päihteettömyyteen ja rikoksettomaan elämään. Vankilasta vapautuvien kohdalla Next Step toimii ensikotina sekä hoitoyksikkönä. Viiden vuoden visiona on myös yhdistää työtoiminta hoitokodin toimintoihin, kuntouttavana toimintamuotona. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda esille yrityksen perustamiseen liittyviä asioita sekä tuottaa liiketoiminta ja markkinointisuunnitelma Next Step kuntoutuskodille.. Toivon opinnäytetyöstäni olevan apua kaikille, omaa yritystä suunnitteleville. Käsittelen tässä opinnäytetyössä lyhyesti päihteiden kulutusta, vankilastavapautuvien määriä, vertailen eri yritysmuotoja, joita varten tein vapaamuotoisen haastattelun ystävieni omistamille erialojen yrityksille. Haastattelin myös kolmea muuta, saman alan yrittäjää(haastattelulomake liitteenä 3) Haastatteluista yhden tein paikanpäällä ja kaksi muuta toteutin puhelinhaastatteluna. Yksi haastattelussa mukana ollut hoitokoti oli yksityinen, Kaarikukan hoitokoti, toinen seurakunnan omistama Lehtomäen hoitokoti ja kolmas Nuorten ystävät ry:n omistama kuntoutus- ja palveluyksikkö, Polokka perhekuntoutus. Heidän vastauksiaan olen laittanut asiayhteyteen, enkä tehnyt niistä erillistä yhteenvetoa. Lehtomäen hoitokoti oli ainoa hoitokoti, joka vastasi jokaiseen esittämääni kysymykseen. Perustelen tässä opinnäytetyössäni mm. myös oman yritysmuotoni valintaa. Käyn läpi yritykseen liittyvää lainsäädäntöä, kokoan verotusasioita tiivistelmän, vertailen eri yritysmuotoja, perehdyn yrityksen lupiin ja ilmoituksiin sekä yrittäjän eläke ja sosiaaliturvaan. Teen liiketoimintasuunnitelman (liite1) sekä laadin sup-
7 pean markkinointisuunnitelman(liite2), jota tarkoitus käydä paremmin läpi sitten kun perustaminen alkaa olla ajankohtaista.
8 2 KÄSITTEITÄ Yrittäjyydellä tarkoitetaan yrityksen omistamista ja ammatin harjoittamista yrityksen omistaja johtajana tai johtajana. Yrittäjyys ei välttämättä edellytä oman yrityksen perustamista, vaan myös osakkuus jo aiemmin perustetussa yrityksessä on mahdollinen. Yrittäjyys voi olla joko päätoimista tai sivutoimista, osaaikaista. Yrittäjyyden määritelmään ei sisälly yrittäjämäinen toiminta toisen palveluksessa (sisäinen yrittäjyys). Kaiken yritystoiminnan perustana on yritysidea, syy siihen, miksi yrittäjä haluaa perustaa yrityksensä. Yritysidea voi olla tuote, palvelu tai niiden yhdistelmä. Yleensä yritysidea syntyy omasta erityisosaamisesta, sellaisesta taidosta, jonka osaa parhaiten, jota haluaa tehdä ja jossa haluaa kehittyä edelleen. Yritysidea on vasta ensimmäinen oivallus, joka käynnistää yrityksen perustamisen. Ideaa pitää harkita ja arvioida puolueettomasti sen erilaisia mahdollisuuksia. Ideasta pitää syntyä tuote, kaiken toiminnan lähtökohta ja perusta. Yrittäjän itse on uskottava ideaansa, jotta hän pystyy perustelemaan sen muille ja kehittämään sitä edelleen (Heinonen Jarna, Kovalainen Anne, Paasio Kaisu. Palkkatyöstä yrittäjäksi i.a.) Yrittäjä viittaa henkilöön, joka harjoittaa ammattiaan ainakin osaksi omistamassaan yrityksessä. Yrittäjän määritelmä voi tarkoittaa myös yrittäjäperheen jäseniä, jotka työskentelevät / avustavat perheenjäsenensä omistamassa yrityksessä ilman palkkaa (Heinonen Jarna, Kovalainen Anne, Paasio Kaisu. Palkkatyöstä yrittäjäksi i.a.) Sosiaali- ja terveysalan palveluntuotanto koostuu julkisesti tuotetuista palveluista sekä yksityisesti tuotetuista palveluista. Yksityisesti tuotetut palvelut luokitellaan yksityisten yritysten tuottamiin palveluihin ja järjestöjen tuottamiin palveluihin. Sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluvat terveydenhuoltopalvelut ja sosiaalipalvelut. Sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskus, Stakes kehittää ja arvioi sosiaalipalvelujen käytäntöjä ja menetelmiä. (Sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskus. Stakes i.a.)
9 Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyydellä tarkoitetaan sosiaali- ja terveysalalle sijoittuvaa yritystoimintaa (Suomen yrittäjät i.a.) Sosiaalipalveluja ovat toimialaluokituksen mukaan lasten ja nuorten hoitolaitokset, vanhusten ja vammaisten hoitolaitokset, lasten päivähoito, kotipalvelu, päihdehuolto ja työtoiminta ja työhön kuntoutus (Sosiaali- ja terveysministeriö i.a.) Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä ja siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Laki velvoittaa kunnat huolehtimaan siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää Päihdehuollon palveluista säädetään päihdehuoltolaissa (Sosiaali- ja terveysministeriö i.a.) Päihdehuollon palveluja järjestetään yleisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kehittämällä sekä antamalla erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettuja palveluja. Palvelut järjestetään ensisijaisesti avohuollon toimenpitein. Päihdehuollon palveluja annetaan henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella (Finlex lainsäädäntö. Päihdehuoltolaki(41/1986.) i.a.) Kuntoutus on WHO:n määritelmää (1994) mukaillen prosessi, jonka tarkoitus on auttaa vajaakuntoista henkilöä mahdollisimman itsenäiseen elämään. ICF - viitekehyksessä (2004) kuntoutujan toimintakyky määritetään hänen terveydentilansa sekä yksilö- ja ympäristötekijöiden välisenä suhteena. Kuntoutuksen tavoitteeksi nousee autonomian saavuttaminen, itsenäisen toiminnan mahdollistaminen ja osallistumisen/osallisuuden turvaaminen (Suomen lääkäriliitto, kuntoutuksen erityispätevyys i.a.) Sosiaalinen kuntoutus on osittain sosiaalihuollon tehtävää. Siinä on kuitenkin elementtejä muidenkin organisaatioiden kuntoutuspalveluista. Toteuttajina ovat sosiaalityöntekijät, kehitysvammahuollon henkilöstö, päivähoidon henkilöstö, asumisyksiköiden työntekijät ja kotipalveluhenkilöstö. Sosiaalisen toimintakyvyn
10 ja kuntoutumisen varmistamiseksi vammainen henkilö voi olla vammaisuutensa takia palvelujen saajana useilla sosiaalihuollon toimintajärjestelmän alueilla, sillä useat sosiaalipalvelut ovat luonteeltaan kuntoutuksellisia (Ylivieskan ammattiopisto, sosiaalinen kuntoutus i.a.)
11 3 SOSIAALI- JA TERVEYSALA YRITTÄJYYDEN NÄKÖKULMASTA 3.1. Sosiaali- ja terveysalan haasteet Sosiaali- ja terveysalan uusyrittäjyyden määrä maassamme on kasvanut huomattavasti. Yksityisellä sosiaali- ja terveysalan palveluntuotannolla on merkittävä roolinsa kuntien oman palveluntuotannon täydentäjänä, kilpailijana ja voittajana luvulla tehty valtionosuusuudistus mahdollisti sen, että kunnat voivat ostaa palveluja julkisen sektorin ulkopuolelta. Toisaalta 1990-luvun taloudellinen lama aiheutti kunnissa paineita organisoida toimintaansa. Kehityksen seurauksena kunnat ovat pyrkineet tehostamaan toimintojaan(tenhunen Lauri, Yrittäminen sosiaali- ja terveysalalla) Väestömuutokset aiheuttavat haasteita sosiaali- ja terveyssektorille lähitulevaisuudessa. Sillä suurten ikäluokkien siirtyminen pois työmarkkinoilta lisää juuri sosiaali- ja terveyssektorin työvoiman tarvetta, lukuisista rakenteellisista uudistuksista (avohoito), väestön yleisestä terveydentilan paranemisesta ja tietotekniikan tarjoamista mahdollisuuksista huolimatta (Heinonen Jarna, Kovalainen Anne, Paasio Kaisu. Palkkatyöstä yrittäjäksi i.a.) 3.2 Yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvun perustelut Kasvun perustelut voidaan jaotella seuraavasti; Yksi perustelu on hoidon ja hoivan tarpeen kasvu, jonka syitä ovat jo mainitut väestön ikääntyminen, väestön odotusten kasvu ja omaishoidon väheneminen. Toisena perusteluna voidaan esittää taloudelliset tekijät, kuten julkisen rahoituksen ongelmat Kolmantena palvelurakenteen monipuolistumisen vaatimus, eli julkisten palvelujen monopoliaseman kritiikki ja visiot hyvinvoinnin moniarvoisuudesta ja uudesta hyvinvointivastuusta Neljäntenä palveluiden laadun ja toiminnan tehokkuuden (taloudellisuuden, tuottavuuden) parantaminen, kuten kilpailu tehokkuuden lisänä, itse määräytymisoikeuden ja valinnanvapauden toteutuminen sekä sektorirajat ylittävät palvelupaketit Viidentenä vaikuttavana tekijänä voivat toimia ns. työllisyy-
12 den edistämismekanismit kuten naisyrittäjyyden edistäminen ja valtion tukijärjestelmät (Heinonen Jarna, Kovalainen Anne, Paasio Kaisu. Palkkatyöstä yrittäjäksi i.a. )
13 4 OLOSUHTEET JA TILANNE MARKKINOILLA 4.1 Yleistilanne, näkymät ja tilanne toimintasektorilla Tiia Inkeroisen ja Airi Partasen tekemän Päihdepalvelujen tilanne Suomessa vuonna tutkimuksen mukaan, päihteisiin liittyvät kasvavat ongelmat tuovat kunnille lisääntyviä haasteita päihdetyön kehittämiseksi. Alkoholin kasvanut kulutus ja siihen liittyvät haitat ovat nostaneet esille monipuolisten päihdepalvelujen kehittämisen ja lisäämisen tarpeen niin sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa kuin päihdehuollon erityispalveluissakin (Inkeroinen Tiia ja Partanen Airi. Päihdepalvelujen tila 2005 i.a) Päihdehuoltolaki ohjaa keskeisesti päihdepalveluita ja velvoittaa kunnat järjestämään sisällöltään ja laajuudeltaan kunnassa esiintyviä tarpeita edellyttävät joustavat, monipuoliset ja helposti tavoitettavat päihdepalvelut. Myös päihdepalveluita koskevissa valtakunnallisissa ohjeissa painotetaan laadukkaiden ja monipuolisten päihdepalveluiden saatavuutta (Inkeroinen Tiia ja Partanen Airi. Päihdepalvelujen tila 2005 ) Vuonna 1992 tuli voimaan hankintalaki, joka edellytti palvelujen kilpailuttamista myös päihdepalvelujen osalta luvun alussa noin kolmannes päihdehuollon erityispalveluista tuotettiin järjestöpohjaisesti, kymmenen vuotta myöhemmin pitkälti yli puolet luvulle asti erityistason hoitoa huumeiden käyttäjille tarjottiin alkoholiongelmaisille suunnatuissa päihdepalveluissa. Laman jälkeen päihdekuntoutusyksiköitä perustettiin suhteellisen nopeasti lisää (Inkeroinen Tiia ja Partanen Airi. Päihdepalvelujen tila 2005.) Voidaan sanoa, että kokonaisuutena erityisesti akuuttipalvelujen saatavuus on 2000-luvulle tultaessa selvästi heikentynyt; palveluista hyötyy yhä harvempi, vaikka laitosmuotoisia palveluita tuotetaan lyhemmissä jaksoissa(kaukonen 2005, 316). Kaukosen mukaan (2005, ) päihdehuollon yhteiskunnallinen vaikuttavuus on nopeasti heikentymässä (Inkeroinen Tiia ja Partanen Airi. Päihdepalvelujen tila 2005.)
14 Jukka Salomaan, Leena Warsellin ja Ritva Heinin (2002,28) mukaan panostamalla päihdetyöhön kunnat ja koko yhteiskunta säästävät huomattavia summia. Heidän tutkimuksessaan todetaan olevan ilmeistä, että varat, jotka panostetaan päihdehuoltoon, tulevat moninkertaisina takaisin vähentyneiden päihdekustannusten kautta. Perinteisesti kunnat ovat tuottaneet päihdepalvelunsa itse tai seutukunnittain. Nykyään trendi vaikuttaa menneen enenevästi ostopalveluiden suuntaan. Yritysten ja järjestöjen tuottamat yksityiset sosiaalipalvelut ovat monella tavalla merkittäviä ja niiden merkitys on viime vuosina ollut edelleen kasvussa (Inkeroinen Tiia ja Partanen Airi. Päihdepalvelujen tila 2005.) Yritysten ja järjestöjen tuottamat yksityiset sosiaalipalvelut ovat monella tavalla merkittäviä ja niiden merkitys on viime vuosina kasvanut. Vuonna 2002 yksityisten sosiaalipalvelujen kustannukset olivat noin 1,2 miljardia euroa, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin vuonna Kunnat ostivat vuonna 2002 yksityisiä sosiaalipalveluja noin 700 miljoonalla eurolla. Valtio osallistuu kuntien ostoihin noin 33 prosentin suuruisella laskennallisella valtionosuudella. Sosiaalipalveluja, muun muassa päihdepalveluja tarjotaan usein henkilöille, joille omien oikeuksien vaatiminen on tavanomaista vaikeampaa (Inkeroinen Tiia ja Partanen Airi. Päihdepalvelujen tila 2005.) Päihdepalvelujen tarjonta on lisääntynyt ja monipuolistunut, mutta palvelut eivät vieläkään ole kaikkien päihdeongelmaisten saatavilla. Päihdepalvelujen saatavuudessa on paitsi paikallista vaihtelua, myös vaihtelua asiakasryhmittäin. Jalansija yksityiselle palvelujen tuottajalle on löytynyt, sillä jo viidennes kaikista sosiaali- ja terveysalanpalveluista on yksityisen sektorin tuottamaa (Inkeroinen Tiia ja Partanen Airi. Päihdepalvelujen tila 2005.) Päihdeongelmaiset kohtaavat monia palveluihin hakeutumisen ja palvelujen saannin esteitä sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä. Kynnyksiä ovat muun muassa hoitopaikkojen puute, hoitoon pääsyn vaikeudet, jonot, ammattiauttajien tiedon ja osaamisen puutteet ja asioihin puuttumattomuus (Inkeroinen Tiia ja Partanen Airi. Päihdepalvelujen tila 2005.)
15 Oulun läänissä alkoholin kulutus oli vuonna 2004 alle maan keskitason. Päihdehaitoista erityisesti päihdekuolemia oli merkittävästi vähemmän kuin muissa lääneissä. Katkaisuhoitoasemien asiakasmäärät ja hoitopäivien määrät laskivat vuosien välillä. Kuntoutuslaitosten asiakasmäärät sitä vastoin nousivat. Päihdepalvelujen nettokustannukset ovat puolet muun maan keskimääräisistä kustannuksista. Päihdehuollon kustannukset ovat vähäisiä, kuntien määrärahat alimitoitettuja ja matalan kynnyksen palveluja on vähän (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja i.a.) Vuonna 2004 päihdehuoltolaitoksia oli yhteensä Suomessa 56, ensi- ja turvakoteja 26, avomuotoisia päihdekuntoutuspaikkoja 29 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja. i.a.) Alkavien sosiaalialan yritysten selviytymisaste on 47 ja palvelutalojen ja asuntojen selviytymisaste on jopa 87 %. (Kauppa- ja teollisuusministeriö. Yrittäjyyskatsaus i.a.) Tämän perusteella arvioisin että tällaiselle päihdekuntoutuskodille olisi markkina aukko Kainuussa, koska se palvelisi muitakin kuin kainuulaisia. Samanlaista toimintaa ei Kainuun tai koko Suomenkaan alueella ole. Kainuun alueella on myös huutava pula hoitopaikoista sekä hoitoa/tukea tarvitsevien määrät ovat kasvussa. Selviytymisaste tämän alan yrityksellä näyttäisi olevan myös varsin suuri (87 %). Kuntien taloudellinen tilanne on kiristynyt ja se vaikuttaa palvelujen saatavuuteen siten, että heillä ei ole mahdollisuutta hoitaa kaikkia asiakkaita. Koska kaikkia asiakkaita ei pystytä hoitamaan se johtaa siihen, että palveluita ostetaan yksityiseltä puolelta. Uhkana yrittämiselle Kainuussa on kilpailun kiristyminen, yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen määrän kasvaminen sekä kuntien taloudellinen tilanne. Lehtomäen hoitokodin toiminnanjohtajan Jorma Huuskon näkemyksen mukaan, laitoshoitoa on päihdeongelmaisille tarjolla vähän, vaikka palvelujen kysyntä on kokoajan kasvussa. Heillä hoitokoti toimii ainoana Suomessa ilman hoitomak-
16 sua ja on toiminut siten jo vuodesta 1979 alkaen. Hän sanoikin että: jos asiakkaista maksetaan, asiakas vaatii, ja jos ei makseta, niin yhteishenki on ihan toinen, koska tehdään kaikki yhteisen hyvän vuoksi (Jorma Huusiko, henkilökohtainen tiedonanto ) Polokan perhekuntoutuksen vastaava ohjaaja, Jaana Leinon mukaan, työtä riittää päihde kuntoutuksen saralla. Jaana Leino näkemyksen mukaan, päihdetyö on yhteiskunnallisella agendalla syystä, ei ainoastaan alkoholin hinnan laskujen ja nostojen vuoksi, vaan myös sen vuoksi, että päihdehuolto kangertelee usein. Varoja ei ole kunnilla kaikkien hoitoon, jotka hoitoa tarvitsisivat. Jospa tilanne muuttuisi, kun asiasta puhutaan. Myös erilaiset hoitomuodot joutuvat jossain määrin kilpailemaan. Yhteiskunnallisesti puhutaan huumausaineiden käyttäjien kohdalla lähes ainoastaan korvaushoidosta, vaikkakin suurin osa riippuvaisista huumausaineiden käyttäjistä ei siitä hyötyä saakaan. Paljon on ollut päihdeihmisten kohdalla puhetta myös siitä, että koko perhe tulisi huomioida hoidon toteutuksessa, ei ainoastaan itse päihteiden käyttäjä. Tätä silmällä pitäen on vireillä useita erilaisia hankkeita ja työtä tehdään useissa paikoissa moniammatillisesti.(jaana Leino, Polokka - toiminta / Pohjolankoti Muhos henkilökohtainen tiedonanto ) Myös Kaarikukan hoitokodin Raija Toivasen mukaan kuntien taloudellinen tilanne vaikuttaa päihdekuntoutujien hoidon saanti mahdollisuuksiin ja kilpailutilanne kiristyy. Hänen mukaansa kuitenkin tarvitaan erilaisia hoitomuotoja tarjoavia paikkoja. Päihdetyön tarvitsijoiden määrä on hänen mukaansa kokoajan kasvussa ja naisten osuus on lisääntynyt huomattavasti. 4.2 Peruspalvelujen ja päihdehuollon erityispalveluiden käyttö kunnissa Päihdelaskennan mukaan vuonna 2003 päihdehuollossa päihde-ehtoisten asiointien osuus oli 56 prosenttia ja ympärivuorokautisten palvelujen osuus 44 prosenttia. Päihdehuollon erityispalvelujen osuus kasvoi hieman suhteessa sosiaali- ja terveyshuollon peruspalveluihin; erityispalvelujen osuus oli lähes puolet (48 %) kaikista tapauksista. Tämä voisi olla selitettävissä A-klinikoiden, nuorisoasemien ja päihdehuollon laitosten määrän kasvulla sekä uudentyyppisten
17 palveluyksiköiden perustamisella (Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiskeskus, Stakes i.a.) Asumispalveluiden käyttö oli päihdelaskentojen mukaan kasvussa vuoteen 1999 saakka, kunnes vuonna 2003 tapahtui ensimmäisen kerran vähenemistä. Samanlaista kehityssuuntaa oli nähtävissä myös päiväkeskuksissa. Kuntoutuslaitoksissa oli havaittavissa asiointien laskua 1990-luvulla, mutta vuonna 2003 oli nähtävissä vähäistä kääntymistä nousuun (Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiskeskus, Stakes i.a.) Kuntien taloudellinen tilanne ei haastattelemani Lehtomäen hoitokodin toiminnassa näy juuri muuten, kuin että kunnat ovat kyselleet hoitopaikkoja, juuri sen takia että maksuja ei kunnalle tästä tule. Kaarikukan hoitokodin ja Polakan toiminnassa kuntien taloudellinen tilanne sen sijaan näkyy, koska kunnat ostavat hoitoa kyseisiltä yrittäjiltä. Eli molempiin hoitopaikkoihin tarvitaan kunnan maksusitoumus. Tilanne on risti riitainen, sillä hoidon tarvitsijoita olisi enemmän kuin kunnilla on varaa maksaa. Päihdehuollosta, riippuvuuksien hoidosta vähennetään määrärahoja kokoajan, perustellen sillä ettei kyseiset palvelut tuota.(jorma Huusko; Raija Toivanen; Jaana Leino; henkilökohtainen tiedonanto ) 4.3 Laitoskuntoutus Laitoskuntoutuksessa oli tapahtunut viimevuosikymmenen aikana selkeä toiminnallinen muutos; hoitovuorokausien määrä laski vuosien 1990 ja 2003 välisenä aikana jopa kolmanneksen. ja asiakasmäärät lähes puolittuivat sekä laitoshoitojakson pituus lyheni keskimäärin neljällä vuorokaudella. Vaikka Kaukosen mukaan pitkistä laitosjaksoista luopuminen on oikeansuuntainen kehitys mutta siihen liittyy myös ongelmakohtia. Ongelmat liittyvät asiakkaiden hoitoon pääsyyn; vaikka hoitojaksot ovat lyhentyneet, niihin näyttää päässeen alle puolet siitä asiakasmäärästä joka 1990-luvun puolivälissä hoidettiin. Kun hoitojaksot päihdepalvelujen erityispalveluissa vähenivät vuodesta 1990 noin 52 prosenttiin, niukentunut palvelujen tarjonta näkyi vastaavasti yhtä suurena kasvuna sairaalahoidossa (Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiskeskus, Stakes i.a.)
18 Kokonaisuutena päihdehuollon laitosmuotoista kuntoutusta tuotetaan selvästi vähemmän suhteessa väestön, asiakaskuntaan tai päihdehaittojen esiintyvyyteen kuin ennen lamaa (Kaukonen 2005, ). Kaukosen (2005, ) mukaan käytettävissä ei ole tilastoja laitosten mahdollisesti muuttuneesta kapasiteetista, paikkaluvusta tai käyttöasteesta, mutta henkilövuosien määrän kehitys kertoo päihdelaitosten toimintaedellytyksistä; kokonaisuutena laitoskuntoutuksessa oli vuonna 2002 noin kolmannes enemmän henkilöstöä kun vuonna 1990 (Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiskeskus, Stakes i.a.) Lehtomäen hoitokodin ja Kaarikukan hoitokodin henkilökunnankin näkemyksen mukaan laitospaikkoja on vähän päihdeongelmaisille ja vankilasta vapautuville ei juuri ollenkaan.
19 5 PÄIHTEIDEN KULUTUS Kun päihteiden kulutus kasvaa, päihdepalvelujen tarve lisääntyy, sillä kulutuksen kasvaessa myös päihteiden käyttöön liittyvät haitat lisääntyvät. Alkoholin kokonaiskulutus on noussut vuodesta 1985 vuoteen 2001 henkeä kohden 1,6 litraa. Vuonna % alkoholia kulutettiin asukasta kohden jo 9,2 litraa. Myös huumeet aiheuttavat merkittäviä ongelmia. On arvioitu että Suomessa olisi noin säännöllistä huumeiden käyttäjää. Todellisuudessa luku voi olla paljon isompikin (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja. Lääninhallitukset ja päihdepalvelujen ohjaus ja valvonta. i.a.) Näin ollen olisi hyvä jos päihdepalvelut olisivat kuntalaisten ulottuvilla tarvetta vastaavasti: Näinhän ei ainakaan täällä Kainuussa asiat ole. Täällä ei ole lainkaan esimerkiksi matalan kynnyksen hoitopaikkoja. Lisäämällä päihdepalvelujen saatavuutta voitaisiin siten vähentää terveyshuollon kustannuksia, vähentää sairastumista ja ennenaikaista kuolemaa kasvavan ( Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja. Lääninhallitukset ja päihdepalvelujen ohjaus ja valvonta i.a.) Alkoholinkäytöstä johtuvat syrjäytyminen ja sairastavuus ovat nousseet suureksi yhteiskunnallisiksi ongelmiksi, joka tuottaa paineita niin lastensuojeluun, terveydenhuoltoon kun myös päihdehuoltoon. Lähimmän vuoden aikana kuntapäättäjät olettavat ongelmien vain kasvavan (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja. Lääninhallitukset ja päihdepalvelujen ohjaus ja valvonta. i.a.) Syrjäytyminen, ulkopuolisuuden ja huono-osaisuuden lisääntyminen, vieraantuminen, on totta tänään ja tulevaisuudessa suomalaisessa yhteiskunnassa. Naisten alkoholinkäytön lisääntyminen on muuttanut syrjäytymisen luonnetta. Syrjäytyminen ei kosketa enää vain miehiä, vaan yhä enemmän sosiaalisesti monipuolistuvaa ihmisryhmää. Se koskettaa perheitä. Syrjäytymisen sosiaaliset vaikutukset ulottuvat myös lapsiin ja heidän tulevaisuuteensa. Syrjäytymisen ja ulkopuolisuuden, yhteiskuntaan kiinnittymättömyyden syitä on päihdeongelman ohella muitakin., mutta kyllä päihdeongelman kasvu syrjäyttää ja huono-
20 osaistaa tänä päivänä ihmisiä enenevässä määrin (Päihdetyön kehittämistyöryhmä i.a.) Päihdeongelmat ja päihdetyö on kuntatasolla otettava vakavasti. Päihdetyöhön suunnattu euro on syrjäytymisen torjunnan näkökulmasta sijoitus kokonaisvaltaisesti ihmisen parempaan elämään. Hoidon ja kuntoutuksen tarve tulee väistämättä kasvamaan ja se tieto ja todellisuus on viimeinkin otettava vakavasti vastaan (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja. Lääninhallitukset ja päihdepalvelujen ohjaus ja valvonta. i.a.) Päihdehoitopaikoista Kainuun alueella on puutetta juuri alkoholiongelmista kärsiville, asunnottomille ihmisille. Suurena kysymyksenä nousee kysymys, kuinka paljon kunnat ovat valmiita satsaamaan päihdeongelmaisten hoitoon ja kuntoutukseen? Kainuussa on nyt vähennetty päihdetyön kentältä määrärahoja jatkuvasti. Uutta henkilökuntaa ei saa palkata vaikka päihdeongelmaisten määrä kasvaa koko ajan. Myöskään hoitoon ohjaus yksityiselle puolelle on ollut vähenemään päin. Tämä herättää minussakin paljon kysymyksiä siitä miten yritykseni rahoittaisi toimintaansa jos maksusitoumuksia ei kuntien kautta tulisi. Vaihtoehtoina olisivat yksityisten ihmisten lahjoitukset, erilaiset tuet ja haettavat avustukset.
21 6 VANKILASTA VAPAUTUNEET 6.1. Vapautuneiden vankien määrä ja ongelmat Suomessa vapautuu vuosittain noin 7000 vankia, joiden sosiaalinen asema on huono ja tuen tarve suuri (Sosiaali- ja terveysministeriö, OM ja STM tiedottavat: Oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Suomen Kuntaliitto antoivat yhteiset suositukset vapautuvien vankien tukemiseksi. i.a.). Kainuuseen vapautuu noin 50 vankia vuosittain ja niistä Kajaaniin noin vankia. Joka kolmas suomessa vapautuvista vangeista vapautuu asunnottomaksi ja kahdella kolmesta on vaikea päihdeongelma. Lisäksi vangit sairastavat kuusi kertaa enemmän muuhun väestöön verrattuna ja suurella osalla vapautuvista vangeista on mielenterveysongelmia (Rytkönen Pertti, henkilökohtainen tiedonanto ) Vankiloissa vangit saavat terveydenhuoltopalveluja sekä psykososiaalista kuntoutusta. Ongelma on siinä, että sekä tuki että hoito katkeavat vapautumisen yhteydessä. Tällöin myös rangaistusaikana saadun hoidon hyödyt saattava Moniongelmaisuus lisääntyy. Päihdepalveluiden käyttö on kasvanut koko luvun ja kasvu on ollut nopeampaa kuin päihteiden kulutuksesta voitaisiin päätellä. Huumausaineiden käyttäjät ovat usein erityisen huonossa sosiaalisessa asemassa, erityisesti asunnottomuuden, työttömyyden ja koulutustasonsa vuoksi. Mielenterveyssektorin rooli huumehoidon järjestelmässä on epäselvä (Sosiaali- ja terveysministeriö i.a.) 6.2. Vankien asunnottomuus Vapautuvat vangit kuuluvat huono-osaisimpiin asunnottomiin. Vankien asunnottomuus on vakava ongelma pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Helsingissä, missä vankilasta vapautuu vuosittain noin 400 vankia vailla asuntoa(oikeusministeriö, vankien määrä kasvaa yhä i.a..)
Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen
Yritysmuodot T:mi OY KY AY OSK Yritysmuoto, eli yhtiömuoto on oikeudellinen muoto, jolla harjoitetaan yritystoimintaa. Suomessa yhtiön pitää rekisteröityä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään
LisätiedotYRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT. Yritystoiminta Pia Niuta
YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT Yrityksen perustaminen Yrityksen perustamisen vaiheet Oma tahto ja halu Liiketoimintasuunnitelman laatiminen Yritysmuodon valinta Yritystoiminnan luvanvaraisuuden
LisätiedotYrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen
1 Yrittäjäkoulutus Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 2 YRITYSMUODOT Ammatti- tai elinkeinotoimintaa voi harjoittaa: yksityisenä elinkeinonharjoittajana (= toiminimi, Tmi) - liikkeenharjoittaja
Lisätiedotilmoittautuminen rekistereihin
Yrityksen perustaminen ja ilmoittautuminen rekistereihin Verohallinto Sisältö Perustamisilmoitus Mikä on Y-tunnus? Yksityinen elinkeinonharjoittaja perustaminen Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön perustaminen
LisätiedotYRITYKSEN PERUSTAMINEN
YRITYKSEN PERUSTAMINEN Yrityksen perustamisen lähtökohta Yhtiömuodot Suojaus Talouden hoitaminen, rahoitus, kirjanpito Lainsäädäntö, verotus Hankinta, tuotanto ja markkinointi (tuotekehitys) Henkilöstön
Lisätiedotkuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015
kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 Minustako yrittäjä? Yrittäjän tärkein voimavara on vahva ammattitaito Yrittäjällä on motivaatiota, pitkäjännitteisyyttä ja halua menestyä ei lannistu ensimmäisistä
LisätiedotREKISTERIIN MERKITTÄVISTÄ YRITYKSISTÄ JA YHTEISÖISTÄ
MÄÄRÄYS OHJE Päivämäärä Nro 23.10.2007 AKE 92/2007 Sisältöalue Ajoneuvojen rekisteröinti Toimivallan säädösperusta Laki Ajoneuvohallintokeskuksesta 2 Kohderyhmät Rekisteröintitehtävien suorittajat Voimassaoloaika
LisätiedotAmmatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla
Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa
LisätiedotOsuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe
Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto Määritelmä Jäsenmäärä ja pääoma edeltä käsin määräämättömät, voi vaihdella Tarkoituksena on tukea jäsenten taloudenpitoa tai elinkeinotoimintaa
LisätiedotYhteisöt ja sopimukset RYM-C1002 Yhdyskuntajärjestelmien ja suunnittelun oikeudelliset perusteet Ida Bergmann, Tohtorikoulutettava
Yhteisöt ja sopimukset RYM-C1002 Yhdyskuntajärjestelmien ja suunnittelun oikeudelliset perusteet Ida Bergmann, Tohtorikoulutettava Sisällys 1. Yhteisöoikeus 2. Asunto-osakeyhtiö 3. Kiinteistöosakeyhtiö
LisätiedotOlavi Kaukonen Espoo 17.10.2014
Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen
LisätiedotPrizztech Oy Yhteispalvelupiste Enter
Minustako yrittäjä? Prizztech Oy Yhteispalvelupiste Enter Alkavan yrittäjän neuvonta Luottamuksellista ja maksutonta Yhteistyö Satakunnan TE-toimiston & Lounais-Suomen verotoimiston kanssa Tavoite: Mahdollisimman
LisätiedotYHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit
YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA Rit Yhdistys Yhdistys on Suomessa luonnollisten henkilöiden, oikeuskelpoisten yhteisöjen tai molempien jotakin tarkoitusta varten perustama
LisätiedotKäsitteitä yrittäjyydestä
1 Käsitteitä yrittäjyydestä Käsitteitä Liikeidea: yrityksen perusajatus Vastaa kysymyksiin mitä, kenelle, miten ja millä imagolla. Liiketoimintasuunnitelma: liikeidea käytäntöön Sisältää esim. yritysmuodon
LisätiedotYritysinfo 19.5.2014. Haaga-Helia. Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki
Yritysinfo 19.5.2014 Haaga-Helia Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki Luennon aiheet YritysHelsingin palvelut Yrityksen perustamisen vaiheet Sähköinen liiketoimintasuunnitelma Yritysmuodot YritysHelsinki?
LisätiedotYritysmuodon valintaan
Yritysmuodon valintaan vaikuttavista tekijöistä Sisällysluettelo Yritysmuodon valintaan vaikuttavista tekijöistä...3 Ei valmista patenttiratkaisua...3 Yritysmuodon valintaan vaikuttavia tekijöitä...3 Henkilöluku...3
LisätiedotRekisteriin merkittävistä yrityksistä ja yhteisöistä
Ohje 1 (5) Antopäivä: 13.2.2013 Voimaantulopäivä: 13.2.2013 Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 2 Voimassa: Toistaiseksi Muutostiedot: Kumoaa ohjeen AKE 92/2007 Soveltamisala: Katsastustoimipaikkojen
LisätiedotHÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU YRITTÄJÄJURIIDIIKKA 4.4.2007 YRITYKSEN PERUSTAMINEN. Kaija Kess Asianajaja, varatuomari
HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU YRITTÄJÄJURIIDIIKKA 4.4.2007 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Kaija Kess Asianajaja, varatuomari Sisältö: Yritysmuodot Yksityisliike Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta
LisätiedotOSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA
OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA Osuustoiminnan juuret 1800- luvun teollistuvassa Euroopassa 1901säädettiin osuuskuntalaki Suomessa 1990- luvun lama loi ns. uusosuustoiminnan 2011- uusi buumi??
LisätiedotKäsitteitä yrittäjyydestä
1 Käsitteitä yrittäjyydestä Käsitteitä Liikeidea Vastaa kysymyksiin mitä, kenelle, miten ja millä imagolla. Liiketoimintasuunnitelma Sisältää esim. yritysmuodon valinnan, talouden ja markkinoinnin suunnittelun,
LisätiedotYRITYSMUODOT JA YRITTÄJÄN VASTUU
YRITYSMUODOT JA YRITTÄJÄN VASTUU YHTIÖMUODOT Yleisimmät yhtiömuodot ovat: Yksityisliike (Tmi) Avoin yhtiö (Ay) Kommandiittiyhtiö (Ky) Osakeyhtiö (Oy) Osakeyhtiö eroaa muista yhtiömuodoista siinä, että
LisätiedotAloittavan yrityksen startti-info
Aloittavan yrityksen startti-info 30.3.2017 Sisältö Yritysesittely Rantalainen & Wahlsten Oy Yritysmuodot Verotus ja arvonlisäverotus Taloushallinnon järjestäminen Tilitoimisto- ja tilintarkastuspalvelut
LisätiedotHETKY seminaari. Asianajaja, osakas Katia Duncker 12.6.2012
HETKY seminaari Asianajaja, osakas Katia Duncker 12.6.2012 Eri yritysmuodot Yritystoiminnan muodon valintaan vaikuttaa monesti verotukselliset syyt Eri yritysmuotoja ovat Yksityinen elinkeinonharjoittaja
LisätiedotYrityksen perustamisen 10 vaihetta
Yrityksen perustamisen 10 vaihetta Oma halu ja tahto Muista, että elinkeinotoiminnassa: on säilytettävä terve ja toimiva taloudellinen kilpailu ja on vältettävä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä.
LisätiedotYrittäjäksi Suomessa. Selkokielinen opas maahanmuuttajalle SISÄLLYS. Monet polut työelämään -hanke
Monet polut työelämään -hanke Yrittäjäksi Suomessa Selkokielinen opas maahanmuuttajalle SISÄLLYS 1 Mitä yrittäjä tarkoittaa? 2 Kuka voi olla yrittäjä? 3 Mitä on yritystoiminta? 4 Mitä ovat yrittämisen
LisätiedotYHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013
YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013 Yhteiskunnallinen yritys ja muut yritysmuodot Henkilöyhtiöt Toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiöt Normaali osakeyhtiö Yhteiskunnallinen
LisätiedotOSUUSKUNTA - MONTA YRITYSTÄ YHDESSÄ. Mirja Taipale yritysneuvoja, osuuskunnat Tredea Oy
OSUUSKUNTA - MONTA YRITYSTÄ YHDESSÄ Mirja Taipale yritysneuvoja, osuuskunnat Tredea Oy Yksin tai yhdessä osuuskunnan voi perustaa yksin, kaksin, kolmisin ylärajaa ei ole jäsen voi olla luonnollinen henkilö,
LisätiedotYritysmuodot. 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta. Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito
Yritysmuodot 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Erot eri yritysmuodoissa omistajien vastuu yrityksen
LisätiedotAloittavan yrittäjän palvelut. Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto John Forsman
Aloittavan yrittäjän palvelut Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto John Forsman Palvelut Aloittavat yrittäjät yritysneuvonta starttiraha koulutus työkokeilu (työtön työnhakija) Työnantajat työpaikkailmoitukset
Lisätiedot1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä
1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? Säätiö on perustajansa asettama erillisvarallisuus, jota hoitaa erillinen hallinto ja jolla toteutetaan perustajan määräämää hyödyllistä tarkoitusta. Säätiön perustaja laatii säätiön
LisätiedotYritysEspoo Maksutonta yritysneuvontaa kaikille
YritysEspoo Maksutonta yritysneuvontaa kaikille yritysasiantuntija YRITYKSEN PERUSTAMISEN ABC yritysasiantuntija Espoo, 22.01.2019 AGENDA 1 Uusyrityskeskus YritysEspoo 2 YritysEspoo palvelee 3 Yrityksen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita
Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse
LisätiedotYRITYSMUODOT JA YRITTÄJYYS
Jarmo Kulhelm 1 YRITYSMUODOT JA YRITTÄJYYS Suomessa vallitsee elinkeinonvapaus, joka tarkoittaa jokaisen Suomen kansalaisen periaatteellista oikeutta harjoittaa vapaasti elinkeinoa tai ammattia (poikkeuksena
LisätiedotMaatilayrityksen yhtiöittäminen
Maatilayrityksen yhtiöittäminen Ari Enroth ProAgria Maaseutukeskusten Liitto Peter Österman ProAgria Svenska lantbrukssällskapens förbund 11.10.2007 Maatilojen yritysmuodot vuonna 2006 61 062 yksityiset
LisätiedotHYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA
HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila
LisätiedotMitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?
Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjien verkoston tapaaminen 8.11.2013 14.11.2013 1 Päihdetapauslaskenta Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa
LisätiedotPohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus
Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi
LisätiedotYKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET
YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten
LisätiedotItä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.2.2011 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisten
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
LisätiedotSyrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja
Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1
LisätiedotYrittäminen ja yritysmuodot
Yrittäminen ja yritysmuodot Oma nimesi Tutkielma x.xx.20xx Sisällys 1 Yrittäminen... 1 1.1 Yritysrakenne Suomessa... 1 1.2 Mitä yrittäjältä vaaditaan... 2 2 Yritysidea... 2 3 Yritysmuodon valinta... 3
LisätiedotOMISTAJANVAIHDOSTEN ERITYISPIIRTEET HYVINVOINTIALALLA
OMISTAJANVAIHDOSTEN ERITYISPIIRTEET HYVINVOINTIALALLA OTM Juhani Saarinen Asianajotoimisto Ismo Saarinen Ky 5.9.2017 klo 10.35-11.00 Metropolia, Bulevardi 31, Helsinki juhani.saarinen@saarinenlaw.fi YRITYSKAUPPA
LisätiedotMiten Perustaa Toiminimi
Miten Perustaa Toiminimi 1 / 7 2 / 7 3 / 7 Miten Perustaa Toiminimi Miten toiminimi perustetaan helposti? Tässä artikkelissa kerromme sinulle toiminimen perustamisesta niin kansantajuisesti kuin vain on
LisätiedotYritystoimintaan lähdetään monin tavoin...
Marketta Korhonen Minustako yrittäjä? Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin... pakon sanelemana työttömyyden kautta (itsensä työllistäminen) koulutuksen kautta harrastuksen kautta franchising yrittäjyyden
LisätiedotREKISTERIOTTEEN TIEDOT
Patentti- ja rekisterihallitus Kaupparekisteri Arkadiankatu 6 A 00100 Helsinki puh. 029 509 5000 kirjaamo@prh.fi Sivu: 1 (4) Luontiajankohta: 28.07.2017 08:48:20 REKISTERIOTTEEN TIEDOT Toiminimi: Huhtanen
LisätiedotPATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri
YHTIÖJÄRJESTYS: Oy Apotti Ab 24.03.2017 10:00:52 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 24.03.2017 Toiminimi: Oy Apotti Ab Yritys- ja yhteisötunnus: 2699989-5 Voimassaoloaika,
LisätiedotAJANKOHTAISET LAKIASIAT
AJANKOHTAISET LAKIASIAT Varatuomari Kari Lehto Pellervo-Seura Pellervon Päivä 11.4. MERKITTÄVIMMÄT MUUTOKSET OSUUSTOIMINNAN KANNALTA EUROOPPAOSUUSKUNTALAKI OSAKEYHTIÖLAKI TILINTARKASTUSLAKI EUROOPPAOSUUSKUNTALAKI
LisätiedotVankilasta kotiin vai kavereille. Minttu Rautio Erityisohjaaja Ylitornion vankila
Vankilasta kotiin vai kavereille Minttu Rautio Erityisohjaaja Ylitornion vankila 1 Tulovaiheen havainnot : Vangeilla on huonot taidot hoitaa talouttaan Kela saattaa katkaista tulot vankeuden alussa Ei
LisätiedotMAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.
MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.fi Yksityinen maatalouden harjoittaja Harjoittaa liiketoimintaa
LisätiedotTukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä ja jolla on määräysvalta.
1 (8) Nuoren viljelijän tuki (EU), kevään 2015 koulutuksen taustamateriaali 1. Tukiehdot Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä
LisätiedotLiite 2: ICON Real Estate Fund V - Ilves Ky:n liittymissopimukseen ICON REAL ESTATE FUND V - ILVES KY:N YHTIÖSOPIMUS
Liite 2: ICON Real Estate Fund V - Ilves Ky:n liittymissopimukseen ICON REAL ESTATE FUND V - ILVES KY:N YHTIÖSOPIMUS ICON REAL ESTATE FUND V - ILVES KY:N YHTIÖSOPIMUS 1. OSAPUOLET 1.1 Vastuunalainen yhtiömies
LisätiedotSosiaalinen yritys. Case: PosiVire
Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotPERUSTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö
Viranomaisen merkintöjä / Y1 PERUSTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö Lomakkeella voi ilmoittautua tai hakeutua kaupparekisteriin, säätiörekisteriin, arvonlisäverovelvollisten
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.
LisätiedotMAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS. Suunnittelu ja toteutus
MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Suunnittelu ja toteutus MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Ei normitilaa eikä sukupolvenvaihdosta Sukupolvenvaihdoksen kohde on maatilayritys, johon liittyy yksittäisen yrittäjäperheiden
Lisätiedot16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous
16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka
LisätiedotKaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:
Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain
LisätiedotSulautumissuunnitelma käsitellään ja allekirjoitetaan jokaisen kiinteistö-osakeyhtiön hallituksessa
18.11.2013 Kuvaus fuusioasiassa ja karkea arvio kustannuksista Seuraavassa sopimuksen mukaan kuvaus fuusioprosessista. Kunkin kaupparekisterivaiheen kohdalla on kerrottu kaupparekisterimaksuista. Lopussa
LisätiedotKONEYHTEISTYÖ VIRRAT. ProAgria Pirkanmaa Simo Solala
KONEYHTEISTYÖ VIRRAT ProAgria Pirkanmaa Simo Solala Yhteistyön tavoitteet Kustannussäästöjen mahdollisuus Uusilla koneilla on suuri konekapasiteetti Koneiden yksikkökustannukset pienentyvät käytön lisääntyessä.
LisätiedotPäihdepalvelut muutoksessa?
Päihdepalvelut muutoksessa? Mainiemen kuntoutumiskeskus & HAMK Olavi Kaukonen Hämeenlinna 8.11.2007 Sisältö Suomalaisen päihdepalvelujärjestelmän muutossuunnat laman jälkeen? Päihdekontrollin ja siihen
LisätiedotJÄRVENPÄÄN ATERIA- JA SIIVOUSPALVELUT JATSI OY Y-tunnus [ ] / 2018
OSAKKEENOMISTAJAN YKSIMIELINEN PÄÄTÖS Tämä päätös on osakeyhtiölain 5 luvun 1 :n mukainen yhtiön osakkeenomistajan tekemä yksimielinen päätös. Osakkeenomistaja: Järvenpään kaupunki (y-tunnus 0126541-4),
LisätiedotCS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN
CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä
LisätiedotRekisteröity yhdistys voi: -omistaa kiinteää omaisuutta -tehdä kauppoja. yleisiä rahankeräyksiä
-------------------------------------------------- Helge Saarinen, KHT, KLT 6.10.2013 1 Oikeudellinen asema 2 Vastuu toiminnasta 3 Vahingonkorvausvelvollisuus 4 Verotus 5 Rekisteröityminen 6 Kustannukset
LisätiedotYritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito
Yritysmuodot Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Osakeyhtiö Lue Kehittyvä kirjanpitotaito kirjasta
LisätiedotIkäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK
Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten
LisätiedotEktakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen
Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus
LisätiedotPalveluntuottajien eettinen näkökulma
Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotKoukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä
Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon
LisätiedotHYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012
HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa
LisätiedotVastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Marjut Putkinen
FI lausuntopyyntö VV 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen
LisätiedotOsuuskuntayrittäjyys
Osuuskuntayrittäjyys Osuuskunnat Suomessa yhteensä n. 4 500 osuuskuntaa vuositasolla perustetaan noin 200 uutta osuuskuntaa Noin 2 700 pienosuuskuntaa 1 300 vesihuolto-ja energia osuuskuntaa 370 osuuspankkia
LisätiedotPalvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen
Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Kuntaliitto Julkiset kulutusmenot tehtävittäin v. 2010
LisätiedotTo Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys
To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011 Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys Sisältö Hyvinvointivaltion ja palveluiden ajurit missä mennään? Hyvinvointialan yrittäjyys missä ja minne mennään? Esimerkkejä
LisätiedotLaki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä
Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa
LisätiedotOnko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?
Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotSuomen Talousverkko Oy:n franchising-yrittäjien vakuutusratkaisu. if.fi 010 19 15 00
Suomen Talousverkko Oy:n franchising-yrittäjien vakuutusratkaisu if.fi 010 19 15 00 Suomen Talousverkko suosittaa franchising-yrittäjilleen alla olevan mukaista vakuutusturvaa. Harmaalla merkityt kohdat
LisätiedotAntaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)
Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Opinnäytetyö käsittelee sosiaalista kuntoutusta: sen taustoja,
LisätiedotPerhekoti Touhukallio Oy
Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio on osakeyhtiö, jonka ainoana osakkeenomistajana on yrityksen perustaja Sari Pölönen. Perhekoti Touhukallio on perustettu tammikuussa 2001. Perhekodin toiminta
LisätiedotYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI
Seurojen mallisäännöt Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on 19.6.2008 ennakkotarkastanut mallisäännöt SVK:n kalaseuroille. Alla olevia mallisääntöjä käyttämällä seura voi rekisteröityä 15 euron hinnalla
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset
Lisätiedot1) Savonlinnan kaupunki, y-tunnus: (jäljempänä Kaupunki),
OSAKASSOPIMUS Sopijapuolet 1) Savonlinnan kaupunki, y-tunnus: (jäljempänä Kaupunki), 2) Savonlinnan Seudun Nuorisotoiminnan Tuki ry, y-tunnus: 1446495-7 (jäljempänä NT) Määritelmät Tässä sopimuksessa tarkoitetaan
LisätiedotVerotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä
Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Apulaisprofessori Tomi Viitala Eri yritysmuodot Yritysmuodot voidaan verotuksen näkökulmasta jakaa kolmeen ryhmään Yksityiset
LisätiedotTEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
LisätiedotUusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen
Uusi yritys ja rekisteröityminen Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Mikä on YTJ? Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä Verohallituksen ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhdessä ylläpitämä tietojärjestelmä
LisätiedotOSUUSKUNTALAIN UUDET MAHDOLLISUUDET. Pellervon Päivä 2013 Osuuskuntalakiseminaari Prof. Jukka Mähönen 10.4.2013
OSUUSKUNTALAIN UUDET MAHDOLLISUUDET Pellervon Päivä 2013 Osuuskuntalakiseminaari Prof. Jukka Mähönen 10.4.2013 2 ENSIKSIKIN: MIKÄ EI MUUTU? Olennaista osuuskunnan tarkoitus (EOKL 1:5) Osuuskunnan toiminnan
LisätiedotVerotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä
Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Apulaisprofessori Tomi Viitala Eri yritysmuodot Yritysmuodot voidaan verotuksen näkökulmasta jakaa kolmeen ryhmään Yksityiset
LisätiedotMarja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 13.12.2010 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki
LisätiedotPERUSTAMISILMOITUS Avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja verotusyhtymä
Viranomaisen merkintöjä / PERUSTAMISILMOITUS Avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja verotusyhtymä Lomakkeella voi ilmoittautua tai hakeutua kaupparekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin,
LisätiedotVastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot.
FI lausuntopyyntö VV 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen
LisätiedotEnnakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen
Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät
Lisätiedotminä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start
minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start 2. painos 2019 Julkaisija ja kustantaja: Varsinais-Suomen Yrittäjät Tekijät: Johanna Vainio ja Hanna Tarvainen / Varsinais-Suomen Yrittäjät Valokuvat: Emmi
LisätiedotSOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA
SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA Sopimustyypit ja niiden valinta Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti (liiketoimintakauppa) ja yrityksen itsensä, eli ns. oikeushenkilön, myynti (osuus
LisätiedotJärjestöbarometri 2012. Mediainfo 28.11.2012
Järjestöbarometri 2012 Mediainfo 28.11.2012 Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutospaineet Yhdistystoiminta ei korvaudu muulla osallistumisella Työttömien yhdistysten toimintaedellytykset ovat romahtaneet
LisätiedotUsein kysyttyä PRH. Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9.
Usein kysyttyä PRH Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9.2015 K: Voiko yhdistyksen kokouksessa äänestää valtakirjalla? V:
LisätiedotTilastoja sote-alan markkinoista
Tilastoja sote-alan markkinoista Helsinki 15.6.2017 Eduskunta, talousvaliokunta Aino Närkki 13.6.2017 Sosiaalipalvelualan tuotos ja osuus palvelutuotannosta tuottajittain 2000-2015 Sosiaalipalveluiden
Lisätiedotasema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli
Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.
LisätiedotMitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?
Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä
LisätiedotENNAKKOTEHTÄVÄN YHTEENVETOA Kuntien päihdepalvelujen nykytilaa. Jarkko Lumio
ENNAKKOTEHTÄVÄN YHTEENVETOA Kuntien päihdepalvelujen nykytilaa Jarkko Lumio 28.8.2019 Päihdehuollon asiakkaiden jakautuminen (%) palveluittain vuonna 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Helsinki 63,1 14,6 8,0
Lisätiedot