Next Step Päihdekuntoutujien ja vankilasta vapautuvien kuntoutuskoti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Next Step Päihdekuntoutujien ja vankilasta vapautuvien kuntoutuskoti"

Transkriptio

1 Next Step Päihdekuntoutujien ja vankilasta vapautuvien kuntoutuskoti Mia Piironen Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosiaali- ja kasvatusalan suuntautumisvaihtoehto Sosionomi ( AMK)

2 TIIVISTELMÄ Piironen Mia. Next Step kuntoutuskoti. Pieksämäki, kevät 2008, 83., s, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosiaali- ja kasvatusalan suuntautumisvaihtoehto, Sosionomi (AMK) Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda liiketoimintasuunnitelma perustettavalle yritykselle Next Step ja tuoda esille itsenäiseen ammatinharjoittamiseen liittyvää tietoa. Next Step kuntoutuskoti on 12-paikkainen kodinomainen kuntoutuskoti päihdeongelmaisille ja vankilastavapautuville asiakkaille. Yritys on tarkoitus perustaa lähitulevaisuudessa Sotkamoon tai Kajaaniin. Opinnäytetyön suunnittelu alkoi jo syksyllä 2007, vaikka yrityksen suunnittelu alkoikin jo vuotta aikaisemmin. Opinnäytetyötä varten on hankittu yrityksen perustamiseen liittyvää materiaalia ja aineistoa TE- keskukselta ja Finnveralta sekä käyttämällä paljon internetiä. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineiston kerääminen suoritettiin tekemällä avoimilla kysymyksillä lähipiirissä toimiville yrittäjille sekä tekemällä päihdealan yrityksille kyselylomakkeen, jota käytettiin apuna haastattelussa. Avoimia kysymyksiä esittämällä saatiin kuva siitä, millaista on toimia yrittäjänä, millaiset ovat tulevaisuuden näkymät alalla ja mitä haasteita yrittäjyys tuo tullessaan. Yksi haastattelu tehtiin paikan päällä ja kaksi muuta toteutettiin lähettämällä kysymykset etukäteen yrittäjille, joille haastattelu totutettiin myöhemmin puhelinhaastatteluna. Haastattelun tuloksista voidaan päätellä että yrittäjänä toimimisen haasteellisempana tehtävänä koettiin erilaiset ihmiset ja heidän kanssaan toimiminen. Asiakkaat myös koettiin erittäin haastaviksi ja osittain moniongelmaisiksi. Yrittäjyyden menestyksen avaimena pidettiin hyvää ja kattavaa yhteistyöverkostoa. Asiasanat: Yrittäjyys, yrityksen perustaminen, päihdetyö, vankilasta vapautuneet, kuntoutuskoti, päihdeongelma.

3 ABSTRACT Piironen Mia Next Step. Rehabilitation Home for substance abusers and former prisoners. 83 p.,3 appendices. Language: Finnish. Pieksämäki, Spring 2008 Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Option in Social Services an Education. Degree: Bachelor of Social Services. The main purpose of this scholarly thesis was to create a business plan for a company called Next Step. Also the thesis aims to find out relevant information that concerns carrying of a new business idea. The Next Step rehabilitation home is a homely clinic for twelve inhabitants who have been released from a prison or suffer from several problems caused by drugs. The company is meant to be restarted in Sotkamo or in Kajaani in the near future. Planning of the scholarly thesis stated already in Autumn 2007, even though my company began a year ealier. Material related to establishing a company was gathered from TE- center and Finnvera and internet. I have interviewed with open questions some close by working entrepreneurs, and made a questionnaire for interviews of intoxicant field companies. By asking open questions, I got a picture of what it is to act as an entrepreneur, what the future in the field looks like and what challenges the entrepreneurship brings. One interview was made person to person and two other interviews were carried out by sending the entrepreneurs the questions beforehand and doing an interview, by telephone later on. From the results of the interview one can conclude that the most challenging task as entrepreneur were different people and operating with them. The customers were also regarded as extremely challenging and partly having many problems. The good and comprehensive cooperation network was considered as a key of the success of the entrepreneurship. Keywords: entrepreneurship, establishment of the company, intoxicant work, released from the prison, rehabilitation home, a substance abuse problem.

4 SISÄLTÖ 1 NEXT STEP KÄSITTEITÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALA YRITTÄJYYDEN NÄKÖKULMASTA Sosiaali- ja terveysalan haasteet Yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvun perustelut OLOSUHTEET JA TILANNE MARKKINOILLA Yleistilanne, näkymät ja tilanne toimintasektorilla Peruspalvelujen ja päihdehuollon erityispalveluiden käyttö kunnissa Laitoskuntoutus PÄIHTEIDEN KULUTUS VANKILASTA VAPAUTUNEET Vapautuneiden määrä ja ongelmat Vankien asunnottomuus Vankien sijoittaminen päihdehuoltolaitoksiin OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS, TAVOITTEET JA MENETELMÄT YRITYSMUODOT Elinkeinoharjoittaja Avoinyhtiö, Ay Kommandiittiyhtiö, Ky Osakeyhtiö,Oy Osuuskunta Yhdistys, Ry, toimintamuotona YRITYSMUOTOJEN VERTAILU YRITYSTOIMINTAAN LIITTYVÄT LUVAT JA ILMOITUKSET Lääninhallituksen myöntämät luvat Patentti ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin tehtävä ilmoitus Verohallinnolle tehtävät ilmoitukset YRITYSTOIMINNAN VEROTUS YRITYSTOIMINTAA OHJAAVAT LAIT TYÖNTEKIJÄN PALKAAMINEN YRITTÄJÄN ELÄKE- JA SOSIAALITURVA...47

5 14.1 Yrittäjän eläke Yrittäjän tapaturmavakuutus Yrittäjän työttömyysturva Muu sosiaaliturva MARKKINOINTISUUNNITELMA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA MISTÄ RAHOITUSTA YRITYKSEN PERUSTAMISEEN? MISTÄ APUA YRITYSTOIMINNAN PERUSTAMISEEN? YHTEENVETO JA POHDINTAA LÄHTEET LIITTEET...68 LIITE 1: Next Step - kuntoutuskodin liiketoimintasuunnitelma LIITE 2: Markkinointi suunnitelma Next Step kuntoutuskodille LIITE 3: Haastattelulomake saman alan yrittäjille

6 1 NEXT STEP Opinnäytetyöni käsittelee oman yritykseni, Next Step - kuntoutuskodin ja yleensä yrityksen perustamiseen liittyviä asioita. Olen suunnittelemassa oman sosiaalialan yrityksen perustamista Sotkamoon tai Kajaaniin joskus tulevaisuudessa. Yritysideani on päihdekuntoutujien ja vankilastavapautuvien 12 -paikkainen hoitokoti, Next Step. Toiminta-ajatuksena olisi vahvistaa asiakkaan identiteettiä, kodinomaisin keinoin sekä tarjota asiakkaille eri vaihtoehtoja päihteettömyyteen ja rikoksettomaan elämään. Vankilasta vapautuvien kohdalla Next Step toimii ensikotina sekä hoitoyksikkönä. Viiden vuoden visiona on myös yhdistää työtoiminta hoitokodin toimintoihin, kuntouttavana toimintamuotona. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda esille yrityksen perustamiseen liittyviä asioita sekä tuottaa liiketoiminta ja markkinointisuunnitelma Next Step kuntoutuskodille.. Toivon opinnäytetyöstäni olevan apua kaikille, omaa yritystä suunnitteleville. Käsittelen tässä opinnäytetyössä lyhyesti päihteiden kulutusta, vankilastavapautuvien määriä, vertailen eri yritysmuotoja, joita varten tein vapaamuotoisen haastattelun ystävieni omistamille erialojen yrityksille. Haastattelin myös kolmea muuta, saman alan yrittäjää(haastattelulomake liitteenä 3) Haastatteluista yhden tein paikanpäällä ja kaksi muuta toteutin puhelinhaastatteluna. Yksi haastattelussa mukana ollut hoitokoti oli yksityinen, Kaarikukan hoitokoti, toinen seurakunnan omistama Lehtomäen hoitokoti ja kolmas Nuorten ystävät ry:n omistama kuntoutus- ja palveluyksikkö, Polokka perhekuntoutus. Heidän vastauksiaan olen laittanut asiayhteyteen, enkä tehnyt niistä erillistä yhteenvetoa. Lehtomäen hoitokoti oli ainoa hoitokoti, joka vastasi jokaiseen esittämääni kysymykseen. Perustelen tässä opinnäytetyössäni mm. myös oman yritysmuotoni valintaa. Käyn läpi yritykseen liittyvää lainsäädäntöä, kokoan verotusasioita tiivistelmän, vertailen eri yritysmuotoja, perehdyn yrityksen lupiin ja ilmoituksiin sekä yrittäjän eläke ja sosiaaliturvaan. Teen liiketoimintasuunnitelman (liite1) sekä laadin sup-

7 pean markkinointisuunnitelman(liite2), jota tarkoitus käydä paremmin läpi sitten kun perustaminen alkaa olla ajankohtaista.

8 2 KÄSITTEITÄ Yrittäjyydellä tarkoitetaan yrityksen omistamista ja ammatin harjoittamista yrityksen omistaja johtajana tai johtajana. Yrittäjyys ei välttämättä edellytä oman yrityksen perustamista, vaan myös osakkuus jo aiemmin perustetussa yrityksessä on mahdollinen. Yrittäjyys voi olla joko päätoimista tai sivutoimista, osaaikaista. Yrittäjyyden määritelmään ei sisälly yrittäjämäinen toiminta toisen palveluksessa (sisäinen yrittäjyys). Kaiken yritystoiminnan perustana on yritysidea, syy siihen, miksi yrittäjä haluaa perustaa yrityksensä. Yritysidea voi olla tuote, palvelu tai niiden yhdistelmä. Yleensä yritysidea syntyy omasta erityisosaamisesta, sellaisesta taidosta, jonka osaa parhaiten, jota haluaa tehdä ja jossa haluaa kehittyä edelleen. Yritysidea on vasta ensimmäinen oivallus, joka käynnistää yrityksen perustamisen. Ideaa pitää harkita ja arvioida puolueettomasti sen erilaisia mahdollisuuksia. Ideasta pitää syntyä tuote, kaiken toiminnan lähtökohta ja perusta. Yrittäjän itse on uskottava ideaansa, jotta hän pystyy perustelemaan sen muille ja kehittämään sitä edelleen (Heinonen Jarna, Kovalainen Anne, Paasio Kaisu. Palkkatyöstä yrittäjäksi i.a.) Yrittäjä viittaa henkilöön, joka harjoittaa ammattiaan ainakin osaksi omistamassaan yrityksessä. Yrittäjän määritelmä voi tarkoittaa myös yrittäjäperheen jäseniä, jotka työskentelevät / avustavat perheenjäsenensä omistamassa yrityksessä ilman palkkaa (Heinonen Jarna, Kovalainen Anne, Paasio Kaisu. Palkkatyöstä yrittäjäksi i.a.) Sosiaali- ja terveysalan palveluntuotanto koostuu julkisesti tuotetuista palveluista sekä yksityisesti tuotetuista palveluista. Yksityisesti tuotetut palvelut luokitellaan yksityisten yritysten tuottamiin palveluihin ja järjestöjen tuottamiin palveluihin. Sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluvat terveydenhuoltopalvelut ja sosiaalipalvelut. Sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskus, Stakes kehittää ja arvioi sosiaalipalvelujen käytäntöjä ja menetelmiä. (Sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskus. Stakes i.a.)

9 Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyydellä tarkoitetaan sosiaali- ja terveysalalle sijoittuvaa yritystoimintaa (Suomen yrittäjät i.a.) Sosiaalipalveluja ovat toimialaluokituksen mukaan lasten ja nuorten hoitolaitokset, vanhusten ja vammaisten hoitolaitokset, lasten päivähoito, kotipalvelu, päihdehuolto ja työtoiminta ja työhön kuntoutus (Sosiaali- ja terveysministeriö i.a.) Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä ja siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Laki velvoittaa kunnat huolehtimaan siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää Päihdehuollon palveluista säädetään päihdehuoltolaissa (Sosiaali- ja terveysministeriö i.a.) Päihdehuollon palveluja järjestetään yleisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kehittämällä sekä antamalla erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettuja palveluja. Palvelut järjestetään ensisijaisesti avohuollon toimenpitein. Päihdehuollon palveluja annetaan henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella (Finlex lainsäädäntö. Päihdehuoltolaki(41/1986.) i.a.) Kuntoutus on WHO:n määritelmää (1994) mukaillen prosessi, jonka tarkoitus on auttaa vajaakuntoista henkilöä mahdollisimman itsenäiseen elämään. ICF - viitekehyksessä (2004) kuntoutujan toimintakyky määritetään hänen terveydentilansa sekä yksilö- ja ympäristötekijöiden välisenä suhteena. Kuntoutuksen tavoitteeksi nousee autonomian saavuttaminen, itsenäisen toiminnan mahdollistaminen ja osallistumisen/osallisuuden turvaaminen (Suomen lääkäriliitto, kuntoutuksen erityispätevyys i.a.) Sosiaalinen kuntoutus on osittain sosiaalihuollon tehtävää. Siinä on kuitenkin elementtejä muidenkin organisaatioiden kuntoutuspalveluista. Toteuttajina ovat sosiaalityöntekijät, kehitysvammahuollon henkilöstö, päivähoidon henkilöstö, asumisyksiköiden työntekijät ja kotipalveluhenkilöstö. Sosiaalisen toimintakyvyn

10 ja kuntoutumisen varmistamiseksi vammainen henkilö voi olla vammaisuutensa takia palvelujen saajana useilla sosiaalihuollon toimintajärjestelmän alueilla, sillä useat sosiaalipalvelut ovat luonteeltaan kuntoutuksellisia (Ylivieskan ammattiopisto, sosiaalinen kuntoutus i.a.)

11 3 SOSIAALI- JA TERVEYSALA YRITTÄJYYDEN NÄKÖKULMASTA 3.1. Sosiaali- ja terveysalan haasteet Sosiaali- ja terveysalan uusyrittäjyyden määrä maassamme on kasvanut huomattavasti. Yksityisellä sosiaali- ja terveysalan palveluntuotannolla on merkittävä roolinsa kuntien oman palveluntuotannon täydentäjänä, kilpailijana ja voittajana luvulla tehty valtionosuusuudistus mahdollisti sen, että kunnat voivat ostaa palveluja julkisen sektorin ulkopuolelta. Toisaalta 1990-luvun taloudellinen lama aiheutti kunnissa paineita organisoida toimintaansa. Kehityksen seurauksena kunnat ovat pyrkineet tehostamaan toimintojaan(tenhunen Lauri, Yrittäminen sosiaali- ja terveysalalla) Väestömuutokset aiheuttavat haasteita sosiaali- ja terveyssektorille lähitulevaisuudessa. Sillä suurten ikäluokkien siirtyminen pois työmarkkinoilta lisää juuri sosiaali- ja terveyssektorin työvoiman tarvetta, lukuisista rakenteellisista uudistuksista (avohoito), väestön yleisestä terveydentilan paranemisesta ja tietotekniikan tarjoamista mahdollisuuksista huolimatta (Heinonen Jarna, Kovalainen Anne, Paasio Kaisu. Palkkatyöstä yrittäjäksi i.a.) 3.2 Yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvun perustelut Kasvun perustelut voidaan jaotella seuraavasti; Yksi perustelu on hoidon ja hoivan tarpeen kasvu, jonka syitä ovat jo mainitut väestön ikääntyminen, väestön odotusten kasvu ja omaishoidon väheneminen. Toisena perusteluna voidaan esittää taloudelliset tekijät, kuten julkisen rahoituksen ongelmat Kolmantena palvelurakenteen monipuolistumisen vaatimus, eli julkisten palvelujen monopoliaseman kritiikki ja visiot hyvinvoinnin moniarvoisuudesta ja uudesta hyvinvointivastuusta Neljäntenä palveluiden laadun ja toiminnan tehokkuuden (taloudellisuuden, tuottavuuden) parantaminen, kuten kilpailu tehokkuuden lisänä, itse määräytymisoikeuden ja valinnanvapauden toteutuminen sekä sektorirajat ylittävät palvelupaketit Viidentenä vaikuttavana tekijänä voivat toimia ns. työllisyy-

12 den edistämismekanismit kuten naisyrittäjyyden edistäminen ja valtion tukijärjestelmät (Heinonen Jarna, Kovalainen Anne, Paasio Kaisu. Palkkatyöstä yrittäjäksi i.a. )

13 4 OLOSUHTEET JA TILANNE MARKKINOILLA 4.1 Yleistilanne, näkymät ja tilanne toimintasektorilla Tiia Inkeroisen ja Airi Partasen tekemän Päihdepalvelujen tilanne Suomessa vuonna tutkimuksen mukaan, päihteisiin liittyvät kasvavat ongelmat tuovat kunnille lisääntyviä haasteita päihdetyön kehittämiseksi. Alkoholin kasvanut kulutus ja siihen liittyvät haitat ovat nostaneet esille monipuolisten päihdepalvelujen kehittämisen ja lisäämisen tarpeen niin sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa kuin päihdehuollon erityispalveluissakin (Inkeroinen Tiia ja Partanen Airi. Päihdepalvelujen tila 2005 i.a) Päihdehuoltolaki ohjaa keskeisesti päihdepalveluita ja velvoittaa kunnat järjestämään sisällöltään ja laajuudeltaan kunnassa esiintyviä tarpeita edellyttävät joustavat, monipuoliset ja helposti tavoitettavat päihdepalvelut. Myös päihdepalveluita koskevissa valtakunnallisissa ohjeissa painotetaan laadukkaiden ja monipuolisten päihdepalveluiden saatavuutta (Inkeroinen Tiia ja Partanen Airi. Päihdepalvelujen tila 2005 ) Vuonna 1992 tuli voimaan hankintalaki, joka edellytti palvelujen kilpailuttamista myös päihdepalvelujen osalta luvun alussa noin kolmannes päihdehuollon erityispalveluista tuotettiin järjestöpohjaisesti, kymmenen vuotta myöhemmin pitkälti yli puolet luvulle asti erityistason hoitoa huumeiden käyttäjille tarjottiin alkoholiongelmaisille suunnatuissa päihdepalveluissa. Laman jälkeen päihdekuntoutusyksiköitä perustettiin suhteellisen nopeasti lisää (Inkeroinen Tiia ja Partanen Airi. Päihdepalvelujen tila 2005.) Voidaan sanoa, että kokonaisuutena erityisesti akuuttipalvelujen saatavuus on 2000-luvulle tultaessa selvästi heikentynyt; palveluista hyötyy yhä harvempi, vaikka laitosmuotoisia palveluita tuotetaan lyhemmissä jaksoissa(kaukonen 2005, 316). Kaukosen mukaan (2005, ) päihdehuollon yhteiskunnallinen vaikuttavuus on nopeasti heikentymässä (Inkeroinen Tiia ja Partanen Airi. Päihdepalvelujen tila 2005.)

14 Jukka Salomaan, Leena Warsellin ja Ritva Heinin (2002,28) mukaan panostamalla päihdetyöhön kunnat ja koko yhteiskunta säästävät huomattavia summia. Heidän tutkimuksessaan todetaan olevan ilmeistä, että varat, jotka panostetaan päihdehuoltoon, tulevat moninkertaisina takaisin vähentyneiden päihdekustannusten kautta. Perinteisesti kunnat ovat tuottaneet päihdepalvelunsa itse tai seutukunnittain. Nykyään trendi vaikuttaa menneen enenevästi ostopalveluiden suuntaan. Yritysten ja järjestöjen tuottamat yksityiset sosiaalipalvelut ovat monella tavalla merkittäviä ja niiden merkitys on viime vuosina ollut edelleen kasvussa (Inkeroinen Tiia ja Partanen Airi. Päihdepalvelujen tila 2005.) Yritysten ja järjestöjen tuottamat yksityiset sosiaalipalvelut ovat monella tavalla merkittäviä ja niiden merkitys on viime vuosina kasvanut. Vuonna 2002 yksityisten sosiaalipalvelujen kustannukset olivat noin 1,2 miljardia euroa, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin vuonna Kunnat ostivat vuonna 2002 yksityisiä sosiaalipalveluja noin 700 miljoonalla eurolla. Valtio osallistuu kuntien ostoihin noin 33 prosentin suuruisella laskennallisella valtionosuudella. Sosiaalipalveluja, muun muassa päihdepalveluja tarjotaan usein henkilöille, joille omien oikeuksien vaatiminen on tavanomaista vaikeampaa (Inkeroinen Tiia ja Partanen Airi. Päihdepalvelujen tila 2005.) Päihdepalvelujen tarjonta on lisääntynyt ja monipuolistunut, mutta palvelut eivät vieläkään ole kaikkien päihdeongelmaisten saatavilla. Päihdepalvelujen saatavuudessa on paitsi paikallista vaihtelua, myös vaihtelua asiakasryhmittäin. Jalansija yksityiselle palvelujen tuottajalle on löytynyt, sillä jo viidennes kaikista sosiaali- ja terveysalanpalveluista on yksityisen sektorin tuottamaa (Inkeroinen Tiia ja Partanen Airi. Päihdepalvelujen tila 2005.) Päihdeongelmaiset kohtaavat monia palveluihin hakeutumisen ja palvelujen saannin esteitä sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä. Kynnyksiä ovat muun muassa hoitopaikkojen puute, hoitoon pääsyn vaikeudet, jonot, ammattiauttajien tiedon ja osaamisen puutteet ja asioihin puuttumattomuus (Inkeroinen Tiia ja Partanen Airi. Päihdepalvelujen tila 2005.)

15 Oulun läänissä alkoholin kulutus oli vuonna 2004 alle maan keskitason. Päihdehaitoista erityisesti päihdekuolemia oli merkittävästi vähemmän kuin muissa lääneissä. Katkaisuhoitoasemien asiakasmäärät ja hoitopäivien määrät laskivat vuosien välillä. Kuntoutuslaitosten asiakasmäärät sitä vastoin nousivat. Päihdepalvelujen nettokustannukset ovat puolet muun maan keskimääräisistä kustannuksista. Päihdehuollon kustannukset ovat vähäisiä, kuntien määrärahat alimitoitettuja ja matalan kynnyksen palveluja on vähän (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja i.a.) Vuonna 2004 päihdehuoltolaitoksia oli yhteensä Suomessa 56, ensi- ja turvakoteja 26, avomuotoisia päihdekuntoutuspaikkoja 29 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja. i.a.) Alkavien sosiaalialan yritysten selviytymisaste on 47 ja palvelutalojen ja asuntojen selviytymisaste on jopa 87 %. (Kauppa- ja teollisuusministeriö. Yrittäjyyskatsaus i.a.) Tämän perusteella arvioisin että tällaiselle päihdekuntoutuskodille olisi markkina aukko Kainuussa, koska se palvelisi muitakin kuin kainuulaisia. Samanlaista toimintaa ei Kainuun tai koko Suomenkaan alueella ole. Kainuun alueella on myös huutava pula hoitopaikoista sekä hoitoa/tukea tarvitsevien määrät ovat kasvussa. Selviytymisaste tämän alan yrityksellä näyttäisi olevan myös varsin suuri (87 %). Kuntien taloudellinen tilanne on kiristynyt ja se vaikuttaa palvelujen saatavuuteen siten, että heillä ei ole mahdollisuutta hoitaa kaikkia asiakkaita. Koska kaikkia asiakkaita ei pystytä hoitamaan se johtaa siihen, että palveluita ostetaan yksityiseltä puolelta. Uhkana yrittämiselle Kainuussa on kilpailun kiristyminen, yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen määrän kasvaminen sekä kuntien taloudellinen tilanne. Lehtomäen hoitokodin toiminnanjohtajan Jorma Huuskon näkemyksen mukaan, laitoshoitoa on päihdeongelmaisille tarjolla vähän, vaikka palvelujen kysyntä on kokoajan kasvussa. Heillä hoitokoti toimii ainoana Suomessa ilman hoitomak-

16 sua ja on toiminut siten jo vuodesta 1979 alkaen. Hän sanoikin että: jos asiakkaista maksetaan, asiakas vaatii, ja jos ei makseta, niin yhteishenki on ihan toinen, koska tehdään kaikki yhteisen hyvän vuoksi (Jorma Huusiko, henkilökohtainen tiedonanto ) Polokan perhekuntoutuksen vastaava ohjaaja, Jaana Leinon mukaan, työtä riittää päihde kuntoutuksen saralla. Jaana Leino näkemyksen mukaan, päihdetyö on yhteiskunnallisella agendalla syystä, ei ainoastaan alkoholin hinnan laskujen ja nostojen vuoksi, vaan myös sen vuoksi, että päihdehuolto kangertelee usein. Varoja ei ole kunnilla kaikkien hoitoon, jotka hoitoa tarvitsisivat. Jospa tilanne muuttuisi, kun asiasta puhutaan. Myös erilaiset hoitomuodot joutuvat jossain määrin kilpailemaan. Yhteiskunnallisesti puhutaan huumausaineiden käyttäjien kohdalla lähes ainoastaan korvaushoidosta, vaikkakin suurin osa riippuvaisista huumausaineiden käyttäjistä ei siitä hyötyä saakaan. Paljon on ollut päihdeihmisten kohdalla puhetta myös siitä, että koko perhe tulisi huomioida hoidon toteutuksessa, ei ainoastaan itse päihteiden käyttäjä. Tätä silmällä pitäen on vireillä useita erilaisia hankkeita ja työtä tehdään useissa paikoissa moniammatillisesti.(jaana Leino, Polokka - toiminta / Pohjolankoti Muhos henkilökohtainen tiedonanto ) Myös Kaarikukan hoitokodin Raija Toivasen mukaan kuntien taloudellinen tilanne vaikuttaa päihdekuntoutujien hoidon saanti mahdollisuuksiin ja kilpailutilanne kiristyy. Hänen mukaansa kuitenkin tarvitaan erilaisia hoitomuotoja tarjoavia paikkoja. Päihdetyön tarvitsijoiden määrä on hänen mukaansa kokoajan kasvussa ja naisten osuus on lisääntynyt huomattavasti. 4.2 Peruspalvelujen ja päihdehuollon erityispalveluiden käyttö kunnissa Päihdelaskennan mukaan vuonna 2003 päihdehuollossa päihde-ehtoisten asiointien osuus oli 56 prosenttia ja ympärivuorokautisten palvelujen osuus 44 prosenttia. Päihdehuollon erityispalvelujen osuus kasvoi hieman suhteessa sosiaali- ja terveyshuollon peruspalveluihin; erityispalvelujen osuus oli lähes puolet (48 %) kaikista tapauksista. Tämä voisi olla selitettävissä A-klinikoiden, nuorisoasemien ja päihdehuollon laitosten määrän kasvulla sekä uudentyyppisten

17 palveluyksiköiden perustamisella (Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiskeskus, Stakes i.a.) Asumispalveluiden käyttö oli päihdelaskentojen mukaan kasvussa vuoteen 1999 saakka, kunnes vuonna 2003 tapahtui ensimmäisen kerran vähenemistä. Samanlaista kehityssuuntaa oli nähtävissä myös päiväkeskuksissa. Kuntoutuslaitoksissa oli havaittavissa asiointien laskua 1990-luvulla, mutta vuonna 2003 oli nähtävissä vähäistä kääntymistä nousuun (Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiskeskus, Stakes i.a.) Kuntien taloudellinen tilanne ei haastattelemani Lehtomäen hoitokodin toiminnassa näy juuri muuten, kuin että kunnat ovat kyselleet hoitopaikkoja, juuri sen takia että maksuja ei kunnalle tästä tule. Kaarikukan hoitokodin ja Polakan toiminnassa kuntien taloudellinen tilanne sen sijaan näkyy, koska kunnat ostavat hoitoa kyseisiltä yrittäjiltä. Eli molempiin hoitopaikkoihin tarvitaan kunnan maksusitoumus. Tilanne on risti riitainen, sillä hoidon tarvitsijoita olisi enemmän kuin kunnilla on varaa maksaa. Päihdehuollosta, riippuvuuksien hoidosta vähennetään määrärahoja kokoajan, perustellen sillä ettei kyseiset palvelut tuota.(jorma Huusko; Raija Toivanen; Jaana Leino; henkilökohtainen tiedonanto ) 4.3 Laitoskuntoutus Laitoskuntoutuksessa oli tapahtunut viimevuosikymmenen aikana selkeä toiminnallinen muutos; hoitovuorokausien määrä laski vuosien 1990 ja 2003 välisenä aikana jopa kolmanneksen. ja asiakasmäärät lähes puolittuivat sekä laitoshoitojakson pituus lyheni keskimäärin neljällä vuorokaudella. Vaikka Kaukosen mukaan pitkistä laitosjaksoista luopuminen on oikeansuuntainen kehitys mutta siihen liittyy myös ongelmakohtia. Ongelmat liittyvät asiakkaiden hoitoon pääsyyn; vaikka hoitojaksot ovat lyhentyneet, niihin näyttää päässeen alle puolet siitä asiakasmäärästä joka 1990-luvun puolivälissä hoidettiin. Kun hoitojaksot päihdepalvelujen erityispalveluissa vähenivät vuodesta 1990 noin 52 prosenttiin, niukentunut palvelujen tarjonta näkyi vastaavasti yhtä suurena kasvuna sairaalahoidossa (Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiskeskus, Stakes i.a.)

18 Kokonaisuutena päihdehuollon laitosmuotoista kuntoutusta tuotetaan selvästi vähemmän suhteessa väestön, asiakaskuntaan tai päihdehaittojen esiintyvyyteen kuin ennen lamaa (Kaukonen 2005, ). Kaukosen (2005, ) mukaan käytettävissä ei ole tilastoja laitosten mahdollisesti muuttuneesta kapasiteetista, paikkaluvusta tai käyttöasteesta, mutta henkilövuosien määrän kehitys kertoo päihdelaitosten toimintaedellytyksistä; kokonaisuutena laitoskuntoutuksessa oli vuonna 2002 noin kolmannes enemmän henkilöstöä kun vuonna 1990 (Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiskeskus, Stakes i.a.) Lehtomäen hoitokodin ja Kaarikukan hoitokodin henkilökunnankin näkemyksen mukaan laitospaikkoja on vähän päihdeongelmaisille ja vankilasta vapautuville ei juuri ollenkaan.

19 5 PÄIHTEIDEN KULUTUS Kun päihteiden kulutus kasvaa, päihdepalvelujen tarve lisääntyy, sillä kulutuksen kasvaessa myös päihteiden käyttöön liittyvät haitat lisääntyvät. Alkoholin kokonaiskulutus on noussut vuodesta 1985 vuoteen 2001 henkeä kohden 1,6 litraa. Vuonna % alkoholia kulutettiin asukasta kohden jo 9,2 litraa. Myös huumeet aiheuttavat merkittäviä ongelmia. On arvioitu että Suomessa olisi noin säännöllistä huumeiden käyttäjää. Todellisuudessa luku voi olla paljon isompikin (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja. Lääninhallitukset ja päihdepalvelujen ohjaus ja valvonta. i.a.) Näin ollen olisi hyvä jos päihdepalvelut olisivat kuntalaisten ulottuvilla tarvetta vastaavasti: Näinhän ei ainakaan täällä Kainuussa asiat ole. Täällä ei ole lainkaan esimerkiksi matalan kynnyksen hoitopaikkoja. Lisäämällä päihdepalvelujen saatavuutta voitaisiin siten vähentää terveyshuollon kustannuksia, vähentää sairastumista ja ennenaikaista kuolemaa kasvavan ( Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja. Lääninhallitukset ja päihdepalvelujen ohjaus ja valvonta i.a.) Alkoholinkäytöstä johtuvat syrjäytyminen ja sairastavuus ovat nousseet suureksi yhteiskunnallisiksi ongelmiksi, joka tuottaa paineita niin lastensuojeluun, terveydenhuoltoon kun myös päihdehuoltoon. Lähimmän vuoden aikana kuntapäättäjät olettavat ongelmien vain kasvavan (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja. Lääninhallitukset ja päihdepalvelujen ohjaus ja valvonta. i.a.) Syrjäytyminen, ulkopuolisuuden ja huono-osaisuuden lisääntyminen, vieraantuminen, on totta tänään ja tulevaisuudessa suomalaisessa yhteiskunnassa. Naisten alkoholinkäytön lisääntyminen on muuttanut syrjäytymisen luonnetta. Syrjäytyminen ei kosketa enää vain miehiä, vaan yhä enemmän sosiaalisesti monipuolistuvaa ihmisryhmää. Se koskettaa perheitä. Syrjäytymisen sosiaaliset vaikutukset ulottuvat myös lapsiin ja heidän tulevaisuuteensa. Syrjäytymisen ja ulkopuolisuuden, yhteiskuntaan kiinnittymättömyyden syitä on päihdeongelman ohella muitakin., mutta kyllä päihdeongelman kasvu syrjäyttää ja huono-

20 osaistaa tänä päivänä ihmisiä enenevässä määrin (Päihdetyön kehittämistyöryhmä i.a.) Päihdeongelmat ja päihdetyö on kuntatasolla otettava vakavasti. Päihdetyöhön suunnattu euro on syrjäytymisen torjunnan näkökulmasta sijoitus kokonaisvaltaisesti ihmisen parempaan elämään. Hoidon ja kuntoutuksen tarve tulee väistämättä kasvamaan ja se tieto ja todellisuus on viimeinkin otettava vakavasti vastaan (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja. Lääninhallitukset ja päihdepalvelujen ohjaus ja valvonta. i.a.) Päihdehoitopaikoista Kainuun alueella on puutetta juuri alkoholiongelmista kärsiville, asunnottomille ihmisille. Suurena kysymyksenä nousee kysymys, kuinka paljon kunnat ovat valmiita satsaamaan päihdeongelmaisten hoitoon ja kuntoutukseen? Kainuussa on nyt vähennetty päihdetyön kentältä määrärahoja jatkuvasti. Uutta henkilökuntaa ei saa palkata vaikka päihdeongelmaisten määrä kasvaa koko ajan. Myöskään hoitoon ohjaus yksityiselle puolelle on ollut vähenemään päin. Tämä herättää minussakin paljon kysymyksiä siitä miten yritykseni rahoittaisi toimintaansa jos maksusitoumuksia ei kuntien kautta tulisi. Vaihtoehtoina olisivat yksityisten ihmisten lahjoitukset, erilaiset tuet ja haettavat avustukset.

21 6 VANKILASTA VAPAUTUNEET 6.1. Vapautuneiden vankien määrä ja ongelmat Suomessa vapautuu vuosittain noin 7000 vankia, joiden sosiaalinen asema on huono ja tuen tarve suuri (Sosiaali- ja terveysministeriö, OM ja STM tiedottavat: Oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Suomen Kuntaliitto antoivat yhteiset suositukset vapautuvien vankien tukemiseksi. i.a.). Kainuuseen vapautuu noin 50 vankia vuosittain ja niistä Kajaaniin noin vankia. Joka kolmas suomessa vapautuvista vangeista vapautuu asunnottomaksi ja kahdella kolmesta on vaikea päihdeongelma. Lisäksi vangit sairastavat kuusi kertaa enemmän muuhun väestöön verrattuna ja suurella osalla vapautuvista vangeista on mielenterveysongelmia (Rytkönen Pertti, henkilökohtainen tiedonanto ) Vankiloissa vangit saavat terveydenhuoltopalveluja sekä psykososiaalista kuntoutusta. Ongelma on siinä, että sekä tuki että hoito katkeavat vapautumisen yhteydessä. Tällöin myös rangaistusaikana saadun hoidon hyödyt saattava Moniongelmaisuus lisääntyy. Päihdepalveluiden käyttö on kasvanut koko luvun ja kasvu on ollut nopeampaa kuin päihteiden kulutuksesta voitaisiin päätellä. Huumausaineiden käyttäjät ovat usein erityisen huonossa sosiaalisessa asemassa, erityisesti asunnottomuuden, työttömyyden ja koulutustasonsa vuoksi. Mielenterveyssektorin rooli huumehoidon järjestelmässä on epäselvä (Sosiaali- ja terveysministeriö i.a.) 6.2. Vankien asunnottomuus Vapautuvat vangit kuuluvat huono-osaisimpiin asunnottomiin. Vankien asunnottomuus on vakava ongelma pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Helsingissä, missä vankilasta vapautuu vuosittain noin 400 vankia vailla asuntoa(oikeusministeriö, vankien määrä kasvaa yhä i.a..)

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen Yritysmuodot T:mi OY KY AY OSK Yritysmuoto, eli yhtiömuoto on oikeudellinen muoto, jolla harjoitetaan yritystoimintaa. Suomessa yhtiön pitää rekisteröityä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään

Lisätiedot

YRITYKSEN PERUSTAMINEN

YRITYKSEN PERUSTAMINEN YRITYKSEN PERUSTAMINEN Yrityksen perustamisen lähtökohta Yhtiömuodot Suojaus Talouden hoitaminen, rahoitus, kirjanpito Lainsäädäntö, verotus Hankinta, tuotanto ja markkinointi (tuotekehitys) Henkilöstön

Lisätiedot

REKISTERIIN MERKITTÄVISTÄ YRITYKSISTÄ JA YHTEISÖISTÄ

REKISTERIIN MERKITTÄVISTÄ YRITYKSISTÄ JA YHTEISÖISTÄ MÄÄRÄYS OHJE Päivämäärä Nro 23.10.2007 AKE 92/2007 Sisältöalue Ajoneuvojen rekisteröinti Toimivallan säädösperusta Laki Ajoneuvohallintokeskuksesta 2 Kohderyhmät Rekisteröintitehtävien suorittajat Voimassaoloaika

Lisätiedot

Yritysinfo 19.5.2014. Haaga-Helia. Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki

Yritysinfo 19.5.2014. Haaga-Helia. Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki Yritysinfo 19.5.2014 Haaga-Helia Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki Luennon aiheet YritysHelsingin palvelut Yrityksen perustamisen vaiheet Sähköinen liiketoimintasuunnitelma Yritysmuodot YritysHelsinki?

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto Määritelmä Jäsenmäärä ja pääoma edeltä käsin määräämättömät, voi vaihdella Tarkoituksena on tukea jäsenten taloudenpitoa tai elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit

YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA Rit Yhdistys Yhdistys on Suomessa luonnollisten henkilöiden, oikeuskelpoisten yhteisöjen tai molempien jotakin tarkoitusta varten perustama

Lisätiedot

Rekisteriin merkittävistä yrityksistä ja yhteisöistä

Rekisteriin merkittävistä yrityksistä ja yhteisöistä Ohje 1 (5) Antopäivä: 13.2.2013 Voimaantulopäivä: 13.2.2013 Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 2 Voimassa: Toistaiseksi Muutostiedot: Kumoaa ohjeen AKE 92/2007 Soveltamisala: Katsastustoimipaikkojen

Lisätiedot

Yritysmuodon valintaan

Yritysmuodon valintaan Yritysmuodon valintaan vaikuttavista tekijöistä Sisällysluettelo Yritysmuodon valintaan vaikuttavista tekijöistä...3 Ei valmista patenttiratkaisua...3 Yritysmuodon valintaan vaikuttavia tekijöitä...3 Henkilöluku...3

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU YRITTÄJÄJURIIDIIKKA 4.4.2007 YRITYKSEN PERUSTAMINEN. Kaija Kess Asianajaja, varatuomari

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU YRITTÄJÄJURIIDIIKKA 4.4.2007 YRITYKSEN PERUSTAMINEN. Kaija Kess Asianajaja, varatuomari HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU YRITTÄJÄJURIIDIIKKA 4.4.2007 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Kaija Kess Asianajaja, varatuomari Sisältö: Yritysmuodot Yksityisliike Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta

Lisätiedot

OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA

OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA Osuustoiminnan juuret 1800- luvun teollistuvassa Euroopassa 1901säädettiin osuuskuntalaki Suomessa 1990- luvun lama loi ns. uusosuustoiminnan 2011- uusi buumi??

Lisätiedot

HETKY seminaari. Asianajaja, osakas Katia Duncker 12.6.2012

HETKY seminaari. Asianajaja, osakas Katia Duncker 12.6.2012 HETKY seminaari Asianajaja, osakas Katia Duncker 12.6.2012 Eri yritysmuodot Yritystoiminnan muodon valintaan vaikuttaa monesti verotukselliset syyt Eri yritysmuotoja ovat Yksityinen elinkeinonharjoittaja

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013 YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013 Yhteiskunnallinen yritys ja muut yritysmuodot Henkilöyhtiöt Toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiöt Normaali osakeyhtiö Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

OSUUSKUNTA - MONTA YRITYSTÄ YHDESSÄ. Mirja Taipale yritysneuvoja, osuuskunnat Tredea Oy

OSUUSKUNTA - MONTA YRITYSTÄ YHDESSÄ. Mirja Taipale yritysneuvoja, osuuskunnat Tredea Oy OSUUSKUNTA - MONTA YRITYSTÄ YHDESSÄ Mirja Taipale yritysneuvoja, osuuskunnat Tredea Oy Yksin tai yhdessä osuuskunnan voi perustaa yksin, kaksin, kolmisin ylärajaa ei ole jäsen voi olla luonnollinen henkilö,

Lisätiedot

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä 1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? Säätiö on perustajansa asettama erillisvarallisuus, jota hoitaa erillinen hallinto ja jolla toteutetaan perustajan määräämää hyödyllistä tarkoitusta. Säätiön perustaja laatii säätiön

Lisätiedot

Yrittäminen ja yritysmuodot

Yrittäminen ja yritysmuodot Yrittäminen ja yritysmuodot Oma nimesi Tutkielma x.xx.20xx Sisällys 1 Yrittäminen... 1 1.1 Yritysrakenne Suomessa... 1 1.2 Mitä yrittäjältä vaaditaan... 2 2 Yritysidea... 2 3 Yritysmuodon valinta... 3

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Yritysmuodot. 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta. Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

Yritysmuodot. 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta. Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Yritysmuodot 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Erot eri yritysmuodoissa omistajien vastuu yrityksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Maatilayrityksen yhtiöittäminen

Maatilayrityksen yhtiöittäminen Maatilayrityksen yhtiöittäminen Ari Enroth ProAgria Maaseutukeskusten Liitto Peter Österman ProAgria Svenska lantbrukssällskapens förbund 11.10.2007 Maatilojen yritysmuodot vuonna 2006 61 062 yksityiset

Lisätiedot

Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin...

Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin... Marketta Korhonen Minustako yrittäjä? Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin... pakon sanelemana työttömyyden kautta (itsensä työllistäminen) koulutuksen kautta harrastuksen kautta franchising yrittäjyyden

Lisätiedot

KONEYHTEISTYÖ VIRRAT. ProAgria Pirkanmaa Simo Solala

KONEYHTEISTYÖ VIRRAT. ProAgria Pirkanmaa Simo Solala KONEYHTEISTYÖ VIRRAT ProAgria Pirkanmaa Simo Solala Yhteistyön tavoitteet Kustannussäästöjen mahdollisuus Uusilla koneilla on suuri konekapasiteetti Koneiden yksikkökustannukset pienentyvät käytön lisääntyessä.

Lisätiedot

Sulautumissuunnitelma käsitellään ja allekirjoitetaan jokaisen kiinteistö-osakeyhtiön hallituksessa

Sulautumissuunnitelma käsitellään ja allekirjoitetaan jokaisen kiinteistö-osakeyhtiön hallituksessa 18.11.2013 Kuvaus fuusioasiassa ja karkea arvio kustannuksista Seuraavassa sopimuksen mukaan kuvaus fuusioprosessista. Kunkin kaupparekisterivaiheen kohdalla on kerrottu kaupparekisterimaksuista. Lopussa

Lisätiedot

Päihdepalvelut muutoksessa?

Päihdepalvelut muutoksessa? Päihdepalvelut muutoksessa? Mainiemen kuntoutumiskeskus & HAMK Olavi Kaukonen Hämeenlinna 8.11.2007 Sisältö Suomalaisen päihdepalvelujärjestelmän muutossuunnat laman jälkeen? Päihdekontrollin ja siihen

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria. MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.fi Yksityinen maatalouden harjoittaja Harjoittaa liiketoimintaa

Lisätiedot

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

PERUSTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö

PERUSTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö Viranomaisen merkintöjä / Y1 PERUSTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö Lomakkeella voi ilmoittautua tai hakeutua kaupparekisteriin, säätiörekisteriin, arvonlisäverovelvollisten

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Yritysmuodot Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Osakeyhtiö Lue Kehittyvä kirjanpitotaito kirjasta

Lisätiedot

Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä ja jolla on määräysvalta.

Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä ja jolla on määräysvalta. 1 (8) Nuoren viljelijän tuki (EU), kevään 2015 koulutuksen taustamateriaali 1. Tukiehdot Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen

Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Kuntaliitto Julkiset kulutusmenot tehtävittäin v. 2010

Lisätiedot

OSUUSKUNTALAIN UUDET MAHDOLLISUUDET. Pellervon Päivä 2013 Osuuskuntalakiseminaari Prof. Jukka Mähönen 10.4.2013

OSUUSKUNTALAIN UUDET MAHDOLLISUUDET. Pellervon Päivä 2013 Osuuskuntalakiseminaari Prof. Jukka Mähönen 10.4.2013 OSUUSKUNTALAIN UUDET MAHDOLLISUUDET Pellervon Päivä 2013 Osuuskuntalakiseminaari Prof. Jukka Mähönen 10.4.2013 2 ENSIKSIKIN: MIKÄ EI MUUTU? Olennaista osuuskunnan tarkoitus (EOKL 1:5) Osuuskunnan toiminnan

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Oulun Seudun Uusyrityskeskus ry

Oulun Seudun Uusyrityskeskus ry Oulun Seudun Uusyrityskeskus ry Oulun seudun uusyrityskeskus on yhteistyöyritystemme ja kuntien yhdessä ylläpitämä täysin maksuton ja ehdottoman luottamuksellinen neuvontapalvelu uusien ja vasta perustettujen

Lisätiedot

Perhekoti Touhukallio Oy

Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio on osakeyhtiö, jonka ainoana osakkeenomistajana on yrityksen perustaja Sari Pölönen. Perhekoti Touhukallio on perustettu tammikuussa 2001. Perhekodin toiminta

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 13.12.2010 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

PERUSTAMISILMOITUS Avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja verotusyhtymä

PERUSTAMISILMOITUS Avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja verotusyhtymä Viranomaisen merkintöjä / PERUSTAMISILMOITUS Avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja verotusyhtymä Lomakkeella voi ilmoittautua tai hakeutua kaupparekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin,

Lisätiedot

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011 Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys Sisältö Hyvinvointivaltion ja palveluiden ajurit missä mennään? Hyvinvointialan yrittäjyys missä ja minne mennään? Esimerkkejä

Lisätiedot

Osuuskuntayrittäjyys

Osuuskuntayrittäjyys Osuuskuntayrittäjyys Osuuskunnat Suomessa yhteensä n. 4 500 osuuskuntaa vuositasolla perustetaan noin 200 uutta osuuskuntaa Noin 2 700 pienosuuskuntaa 1 300 vesihuolto-ja energia osuuskuntaa 370 osuuspankkia

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Suomen Talousverkko Oy:n franchising-yrittäjien vakuutusratkaisu. if.fi 010 19 15 00

Suomen Talousverkko Oy:n franchising-yrittäjien vakuutusratkaisu. if.fi 010 19 15 00 Suomen Talousverkko Oy:n franchising-yrittäjien vakuutusratkaisu if.fi 010 19 15 00 Suomen Talousverkko suosittaa franchising-yrittäjilleen alla olevan mukaista vakuutusturvaa. Harmaalla merkityt kohdat

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen Uusi yritys ja rekisteröityminen Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Mikä on YTJ? Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä Verohallituksen ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhdessä ylläpitämä tietojärjestelmä

Lisätiedot

Aina kannattaa yrittää! Suomen Yrittäjät 2009

Aina kannattaa yrittää! Suomen Yrittäjät 2009 Aina kannattaa yrittää! Suomen Yrittäjät 2009 24.2.2009 1 Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä,

Lisätiedot

20.02.2015 2014/76024 7. Patentti- ja rekisterihallitus PL 1140 00101 Helsinki. Economy PP Finlande 127125 ltella Posti Oy

20.02.2015 2014/76024 7. Patentti- ja rekisterihallitus PL 1140 00101 Helsinki. Economy PP Finlande 127125 ltella Posti Oy PL 1140 00101 Helsinki 20.02.2015 2014/76024 7 Economy PP Finlande 127125 ltella Posti Oy Jari Niiranen Peltoniementie 6 a 30 40520 Jyväskylä Aliot-Cioud Oy, 2658934-3 Kaupparekisteri-ilmoituksenne on

Lisätiedot

EHDOTUS MUUTOKSIKSI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:n YHTIÖJÄRJESTYKSEEN

EHDOTUS MUUTOKSIKSI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:n YHTIÖJÄRJESTYKSEEN 11.8.14 EHDOTUS MUUTOKSIKSI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:n YHTIÖJÄRJESTYKSEEN Voimassa oleva yhtiöjärjestys Esitys yhtiöjärjestyksen muutoksiksi Perustelut/huomioita: Yhtiöjärjestyksen muutosesityksen

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : -

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : - PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisterijärjestelmä Sivu 1 31.07.2013 : - SÄÄNNÖT Yritys- ja yhteisötunnus: 2555471-2 Yhtiö: Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunta Käsittelevä toimisto: Jäljennöksen

Lisätiedot

YRITYSJÄRJESTELYT. RJESTELYT Hämeenlinna 4.4.2007 Asianajaja, varatuomari Kaija Kess

YRITYSJÄRJESTELYT. RJESTELYT Hämeenlinna 4.4.2007 Asianajaja, varatuomari Kaija Kess YRITYSJÄRJESTELYT RJESTELYT Hämeenlinna 4.4.2007 Asianajaja, varatuomari Kaija Kess YRITYSJÄRJESTELYT RJESTELYT Yritysmuodon muutokset Yrityskaupat Yritysmuodon muutokset Yleensä osa yritysjärjestelykokonaisuutta

Lisätiedot

Usein kysyttyä PRH. Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9.

Usein kysyttyä PRH. Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9. Usein kysyttyä PRH Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9.2015 K: Voiko yhdistyksen kokouksessa äänestää valtakirjalla? V:

Lisätiedot

Laki. osuuskuntalain 5 luvun 5 :n muuttamisesta

Laki. osuuskuntalain 5 luvun 5 :n muuttamisesta Liite 1 Rinnakkaistekstit 2. osuuskuntalain 5 luvun 5 :n muuttamisesta muutetaan 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun osuuskuntalain (1488/2001) 5 luvun 5 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 890/2002,

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Näin meillä Tampereella nääs

Näin meillä Tampereella nääs Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 15.2.2012 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisistä

Lisätiedot

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA Sopimustyypit ja niiden valinta Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti (liiketoimintakauppa) ja yrityksen itsensä, eli ns. oikeushenkilön, myynti (osuus

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Seurojen mallisäännöt Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on 19.6.2008 ennakkotarkastanut mallisäännöt SVK:n kalaseuroille. Alla olevia mallisääntöjä käyttämällä seura voi rekisteröityä 15 euron hinnalla

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

Kuntien Tiera Oy Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki OSAKKEIDEN MERKINTÄSITOUMUS

Kuntien Tiera Oy Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki OSAKKEIDEN MERKINTÄSITOUMUS Kuntien Tiera Oy Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki OSAKKEIDEN MERKINTÄSITOUMUS Allekirjoittanut merkitsijä merkitsee Kuntien Tiera Oy:n uusia osakkeita tämän merkintäsitoumuksen mukaisesti. Merkintä perustuu

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 29.10.2008 VLK ry Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja hänen vaimonsa Lea Ylppö olivat mukana

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita

Lisätiedot

TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013

TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 TOIMINTAKERTOMUS Yleistä Tarinaharjun Golf Oy:n kahdeskymmeneskuudes toimikausi sujui toimintasuunnitelman mukaisesti. Pelikausi oli vilkas. Tarinan kentillä

Lisätiedot

Liite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain

Liite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain 1 Liite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain tietoja alle 10 tietoja 10 29 Ensikoti Helmiina 124 Ensikoti Pihla / Avopalveluyksikkö Amalia 114 Ensikoti Pinja 124 Itäinen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto MUNKKINIEMEN KOULUTUSSÄÄTIÖ SR:N PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2012. Mediainfo 28.11.2012

Järjestöbarometri 2012. Mediainfo 28.11.2012 Järjestöbarometri 2012 Mediainfo 28.11.2012 Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutospaineet Yhdistystoiminta ei korvaudu muulla osallistumisella Työttömien yhdistysten toimintaedellytykset ovat romahtaneet

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ kalvosarja www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com 1 Mitä yrittäminen on? Laajasti määriteltynä yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Finnveran rahoituspalvelut toimintaansa aloittavalle yritykselle Päivi Kiuru, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa 2 toiminta ja sen suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa Yhtiökokous valitsee hallituksen. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet ehdokkaat, ellei yhtiöjärjestys määrää toisin. Yhtiöjärjestyksessä

Lisätiedot

Taltioni osuuskunta. Sidosryhmätilaisuus Pekka Turunen & Jorma Jaalivaara 10.1.2012

Taltioni osuuskunta. Sidosryhmätilaisuus Pekka Turunen & Jorma Jaalivaara 10.1.2012 Taltioni osuuskunta Sidosryhmätilaisuus Pekka Turunen & Jorma Jaalivaara 10.1.2012 Agenda Osuuskunnan taustat Osuuskuntamallista Taustatyö Osuuskunnan rooli ylätasolla Osuuskunnan perustaminen Perustamisprosessi

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Isännöintiyritys isännöitsijänä vaikutus vastuisiin

Isännöintiyritys isännöitsijänä vaikutus vastuisiin Isännöintiyritys isännöitsijänä vaikutus vastuisiin Kristel Pynnönen Apulaispäälakimies Suomen Kiinteistöliitto 1 Tausta Isännöitsijän on oltava luonnollinen henkilö tai rekisteröity yhteisö (AOYL 7 luvun

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA 3. Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi, MMT Vanhempi tutkija Yrittäjyys Yrittäjyys on hyvin monimuotoinen ilmiö Yrittäjään liitettäviä

Lisätiedot

Tietolähteiden perusteella yritys on hoitanut tilaajavastuulain edellyttämät velvoitteet.

Tietolähteiden perusteella yritys on hoitanut tilaajavastuulain edellyttämät velvoitteet. Sivu 1 / 5 Yritysraportin tiedot Raportin hakupäivämäärä 13.07.2015 Raportti voimassa asti 17.09.2015 Arkistointitunnus 1436724204966 FIN yritystiedot Yrityksen nimi Ylöjärven Kauppahuone Oy Y-tunnus 2032233-0

Lisätiedot