Venäjällä edistetään terveitä elämäntapoja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Venäjällä edistetään terveitä elämäntapoja"

Transkriptio

1 V Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti 4 R 2013 Venäjällä edistetään terveitä elämäntapoja Jukka Jalonen: Venäläiskiekkoilijat vaativat jämäkkyyttä Volgograd jalkapallokisojen avulla tietoisuuteen Venäjän markkinoilla: HUR, Euromed, Onninen ja HH-Kuriiri

2 SISÄLLYS VSuomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Toimitusjohtajan tervehdys 6 Poimintoja 8 Vieraana Jukka Jalonen 12 Johtajan rekrytoiminen Venäjälle Talous 14 Venäjän talouden ajankohtaiskatsaus 16 Talousuutisia Jäsenyrityksiä 22 HUR Venäjän kuntoutusmarkkinoilla 24 Euromed pietarilainen lääkärikeskus 26 Onninen Venäjällä kuin kotonaan 28 HH-Kuriiri sukkuloi rajan yli Mahdollisuuksia 20 Terveet elämäntavat ovat pinnalla Venäjällä 30 Bisnesuutisia 34 Volgograd pyrkii yleiseen tietoisuuteen 36 Jasper Pääkkönen kalastaa Kuolassa Laki ja tulli 40 Juristin palsta: Siviililain kokonaisuudistus etenee 42 Lakiuutisia 43 Tulliuutisia Tapakulttuuria 18 Gallup: Mieleenpainuvin lahjakokemus Venäjällä 39 Kolumni: Kuntosalihavaintoja Moskovasta 44 Venäjä on lahjojen maa SVKK:ssa tapahtuu 46 Kilpailukyky Venäjän-kaupassa -paneeli 47 Jäsentilaisuus Novitalla 48 Visiona Venäjä -seminaari 2

3 PÄÄTOIMITTAJALTA Eläköön optimistit! VIP-jäsenemme: Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, seuraava numero vko 10/2014 Julkaisija Suomalais-Venäläinen kauppakamariyhdistys SVKK ry Osoite Eteläranta 10, Helsinki puhelin Toimitusneuvosto: Mirja Tiri, Jaana Rekolainen, Tarja Teittinen, Marjut Sirola, Einari Lumijärvi, Maarit Roiha, Pirjo Peltola Päätoimittaja Pirjo Peltola Toimitus Einari Lumijärvi, Maarit Roiha Layout Pirkko Sipilä Ilmoitusmyynti Marjut Sirola p Mediakortti / mediakortti Toimituksen sähköposti Paino Forssa Print ISSN Kannattaako Venäjälle lähteä ollenkaan, kun lehdetkin kirjoittelevat, että vienti ei vedä odotusten mukaisesti ja riskejäkin on. Onko tärkein kauppakumppanimme nyt pettänyt meidät? Ovat pahukset päästäneet taloutensa siihen jamaan, että omat talousgurutkin kurtistelevat kulmiaan. Ovatko SVKK:n ja muiden Venäjä-asiantuntijoiden puheet isoista mahdollisuuksista vain ylioptimistista sanahelinää? No, kannattaa lähteä, ja ei ole pettänyt, ja jos ei ole optimistisia odotuksia, ei ole bisnestäkään. Optimismia bisneksessä voisi nimittää myös näkemykseksi ja kyvyksi tunnistaa mahdollisuuksia ja rohkeudeksi hyödyntää niitä. Ja tarkkaan ottaen Venäjän talous on sittenkin jatkanut kasvukäyrällä talouskehitysministeri Aleksei Uljukajevin mukaan kasvu on 1,4 % tammi-lokakuussa. Suomen Pankin ekonomisti Heli Simola kertoo lehdessämme (s. 14), että kasvua pitävät yllä erityisesti kulutusvetoiset toimialat. BKT:n kasvun kannalta isoimmat ongelmat ovat pesiytyneet investointeihin perustuville toimialoille. Olemme pitkin vuotta nostaneet lehdessämme esiin Venäjän nousevia trendejä. Viime aikoina olemme erityisesti pitäneet meteliä kuluttajapuolen kasvavista tarpeista, joihin markkinoiden tarjonta ei lähestulkoonkaan pysty vastaamaan. Venäjällä sana kiersi tehokkaasti jo ennen sähköisen sosiaalisen median räjähdysmäistä kasvua. Nyt asiat ja ilmiöt muuttuvat tarpeiksi hetkessä. Kysymys on siinä, onko meillä oikeanlaisia tuotteita ja palveluita, ja jos on, niin osaammeko me paketoida ne ostettavaan muotoon, myydä ja markkinoida? Tässä lehdessä tarkastelemme eri näkökulmista terveys ja hyvinvointi -teemaa. Puhumme hieman myös johtamisesta. Aiheeseen meitä johdattelee jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen, joka on vuoden verran valmentanut KHL-liigan SKA Pietari -joukkuetta. Terveydenhuolto ja terveet elämäntavat puhuttavat Venäjällä. Terveysturisteja olisi sieltä tulossa Suomeenkin. Venäjän terveyssektorilla on tilaa uusille toimintatavoille, tuotteille ja palveluille. Lehdessämme kerromme kokkolalaisesta HUR Oy:stä (s. 22), joka valmistaa kuntosali- ja kuntoutuslaitteita. Venäjältä yhtiö on saanut jalansijan erityisesti senioripuolen kuntoutuslaitteiden toimittajana. HUR toimittaa modernia tekniikkaa myös kuntosaleihin. Puhdas luonto, kalaisat vedet ja toimivat vapaa-ajan palvelut houkuttelevat venäläisiä matkailijoita Suomeen. Venäläiset arvostavat palvelua ja mielekästä tekemistä, mutta vastaako tarjontamme laatu, määrä ja monipuolisuus kysyntään? Aktiivinen kalastusharrastaja, elokuvanäyttelijänä tunnettu Jasper Pääkkönen pohtii lehdessämme (s. 36) muun muassa, miten Suomi voisi paremmin hyödyntää kalastusmatkailun mahdollisuuksia. Arvoisat lukijat, mielipiteenne ovat meille arvokasta tietoa, jonka perusteella kehitämme jäsentiedotustamme vastaamaan entistä paremmin odotuksianne. Teemme lukijatyytyväisyyskyselyn joulukuun aikana, joten tarkkailkaa postianne. Kyselylomake löytyy myös nettisivuiltamme. Toivotan valoisia vuodenvaihteen tunnelmia, terveyttä ja bisnesiloa! Pirjo Peltola päätoimittaja Etukannen kuva Shutterstock 3

4 Дома в России Kotona Venäjällä Turvallisuus ja muuttuva toimintaympäristö ovat haasteita yrityksille, jotka laajentavat toimintaansa Venäjälle. Helpointa on valita kumppani, jonka kanssa pääsee alkuun nopeasti. Itella Logistiikka on asiantunteva ja luotettava kumppani, joka tehostaa logistiikkaa ja varmistaa laadun myös Venäjällä. Itella Logistics Moskova 4 Pietari Donin Rostov Novorossiysk Samara Novosibirsk Jekaterinburg Vladivostok

5 Sillä on sittenkin väliä! Aika ajoin lukee lehdistä ja kuulee sanottavan, että Venäjällä ei suomalaisuudella ja Suomi-brändillä ole niin suurta väliä. Tuotteita ei myydä Made in Finland -argumentilla eivätkä suomalaiset tuotteet ja palvelut kiri muunmaalaisten edelle sinivalkoisen lipun avulla. Totuus ei ole ihan näin yksinkertainen. Olin juuri kuuntelemassa kolmen suomalaisyrityksen menestystarinaa Venäjällä. Menestyksen takana olivat luonnollisesti aktiivinen ja kova työ, johdon sitoutuminen, markkinatuntemus, tietty riskialttius ja muut perinteiset onnistumisreseptin ainekset. Kaikille oli kuitenkin yhteistä se, että he painottivat menestyksessään tuotteiden, palveluiden ja yritysten suomalaisuutta. Mitä he tarkoittivat suomalaisuudella? Ensisijaisesti suomalaisuus on imagotekijä. Imagon muodostaa erityisesti luotettavuus pidämme sanamme, teemme niin kuin olemme luvanneet, tuotamme sellaista laatua kuin olemme luvanneet, emme liioittele myyntipuheissamme (vaikka toisaalta Venäjällä ei pidä panna kynttiläänsä vakan alle), toimitamme palvelut ja tavarat sovitussa ajassa ja muutenkin toimimme vakaasti ja jämerästi. Imagoon kuuluu myös korkea laatu: teemme hyvin ja viimeistellysti sen minkä teemme, käytämme korkealaatuisia raakaaineita ja materiaaleja emmekä vaihda niitä halvempiin tai peräti väärennöksiin, tuotamme samaa laatua niin maanantaina kuin perjantainakin ja pidämme kiinni standardeista. Näiden kahden alle voi kirjata hyvin monta erilaista tekijää, joiden ansiosta suomalaisuus koetaan vakaana ja varmana alati epävarmemmassa maailmassa. Suomalaisuus on kallio keskellä virranpyörrettä. Ei pidä vähätellä myöskään suomalaisuutta kansallisuutena. Lintuperspektiivistä katsottuna Suomi on lähes ainoa hyvä kaveri ja ystävä, jonka kanssa Venäjällä ei ole talous- ym. poliittisia kärhämiä. Venäläiset jakavat ihmiset kahteen leiriin: nashi ja drugie, eli meikäläiset ja teikäläiset. Meikäläiset ovat lähipiiri, johon suomalaiset kuuluvat. Tämä goodwill antaa etulyöntiaseman aika monta kertaa. Team Finland on vastikään lanseerattu toimintamalli, jossa eri ministeriöt, ulkomaan edustustot ja kansainvälisen kaupan organisaatiot yhteisvoimin lyövät rumpua Suomen paremmaksi näkymiseksi ulkomailla. Team Finland on kuitenkin enemmän: se on imago, jolla suomalaisyritykset voivat edistää omaa vientiään, Venäjälle ja muihin maihin. Muihin maihin verrattuna suomalaisuudella ja Team Finland -brändillä on Venäjällä kuitenkin erittäin hyvä kaiku ja siitä saa käytännön hyötyä yksittäisten yritysten, tuotteiden ja palveluitten vienninedistämiseksi. SVKK kuuluu Team Finland -joukon ydintoimijoihin. Siinä roolissa olemme lipunkantajina suomalaisyrityksille ensi vuonnakin. Toivotan kaikille jäsenillemme erittäin rentouttavaa vuodenvaihdetta ja todella kiireistä vuotta 2014! Mirja Tiri toimitusjohtaja ToimitusjohtaJAn tervehdys 5

6 POIMINTOJA Kuva Dauria Venäjältä ensimmäinen yksityinen satelliitti Venäjän ensimmäinen yksityisrahoitteinen satelliitti lähetetään maata kiertävälle radalle helmikuussa. Satelliitin on rakentanut venäläinen Dauria Aerospace. Hankkeessa on mukana myös korealainen Samsung. Satelliitin toimittaa avaruuteen Sojuz-kantoraketti. DX-1-nimisellä satelliitilla testataan pienikokoisten ja edullisten satelliittien käyttömahdollisuuksia. Tarkoituksena on tarjota kilpailukykyinen palvelu valtamerilaivojen navigointitietojen välittämiseen. Dauria aikoo perustaa satelliittien komentokeskuksen Skolkovoon. Yhtiön taustalta löytyy entinen Tehnosila-elektroniikkaketjun omistaja Mihail Kokoritš. Ferra.ru Venäjän keltaiset sivut nettiin Perinteisten Keltaisten sivujen interaktiivisen version takana ovat M ruotsalaisyrittäjät Mathias Eklöf ja Joakim Grönvall. Yell.ru-sivusto antaa tietoa mitä erilaisimpien venäläisyritysten tarjoamista palveluista. Samalla konseptilla toimiva yelp.com-palvelu on maailmalla supersuosittu. Yelp.fi löytyy myös Suomesta. Venäläiskuluttajan yell.ru-sivustosta saama lisäarvo piilee tuotteita ja palveluja jo testanneiden jättämissä arvioissa. Kuka tahansa rekisteröitynyt käyttäjä voi kertoa saitilla käyttäjäkokemuksistaan. Rankkauksiin voi liittää myös kuvia. Sivustolta löytyy yrityksiä joka lähtöön. Shoppailu, terveys sekä kahvilat ja ravintolat vetävät eniten kävijöitä. Palvelun kuukausittaiset käyttäjämäärät ovat nousseet jo kahteen ja puoleen miljoonaan uniikkiin kävijään. Ruotsalaisten tavoitteena on rikkoa kymmenen miljoonan uniikin raja ensi vuonna. Sivuston tuotto kertyy paikallisille pk-yrityksille myytävistä mainos- ja markkinointipaketeista. Moskovan parkkimaksualue Sadovajalle saakka Moskovan ydinkeskustan maksullinen pysäköintivyöhyke laajenee. Alueeseen liitetään jouluun mennessä koko Puutarhakehän (Sadovoje koltso) rajoittama alue. Pysäköintimaksu on Bulevardikehän (Bulvarnoje koltso) sisäpuolella jatkossa 80 ruplaa tunnilta ja ulompana Puutarhakehälle saakka 60 ruplaa tunnilta. Kuukausimaksu on sisemmällä alueella ruplaa ja ulommalla ruplaa. Vuosimaksut ovat vastaavasti ruplaa ja ruplaa. Asukkaat voivat hankkia halvempia pysäköintioikeuksia. Rossijskaja gazeta Millaiset talvivaatteet Sotšiin? Olympiakaupunki Sotši sijaitsee ilmastollisesti subtrooppisella vyöhykkeellä Mustanmeren rannalla. Kapealla Sotšin rantakaistaleella on samantyyppinen ilmasto kuin Chilessä tai Japanin eteläosassa. Kesät ovat pitkiä ja kuumia, talvet lyhyitä ja leutoja. Sotšin ilmastoon tuo oman lisänsä lähistöllä kohoava Kaukasusvuoristo, jonka huiput nousevat yli kolmeen kilometriin. Sateenvarjo on Sotšin talvimatkalle vinkki numero yksi. Sadekausi ajoittuu lokakuusta tammikuuhun ja sateet tulevat yleensä vetenä. Pakkaset ovat Sotšissa harvinaisia. Talvella kannattaa varata mukaan kaksi takkia, paksumpi ja ohuempi. Säätila saattaa vaihtua nopeasti. Kenkiäkin kannattaa ottaa kahdet, joista toiset vedenpitävät. Vaikka ollaan etelässä, pipo, kaulaliina ja hanskat on syytä pakata mukaan varsinkin jos suuntaa vuoriston talviurheilukeskuksiin. Aurinkolasit tarvitaan sekä rannalla että vuoristossa. Mereen ei kuitenkaan kannata mennä uimaan, vaikka paikalliset niin tekisivätkin. Ilma voi olla mukavan lämmin, mutta merivesi on talvella viileää. RBTH Kuvat Shutterstock 6

7 Kuvat Shutterstock Kuvat Shutterstock Miljardi hehtaaria metsää Venäjän metsien yhteispinta-ala on melkein 10 miljoonaa neliömetriä eli liki miljardi hehtaaria tai neljäsosa koko maailman metsävaroista. Luoteis-Venäjän federaatiopiirissä on 120 miljoonaa hehtaaria metsää. Metsäteollisuuden osuus alueen taloudesta on 13 prosenttia. Suomen metsäala on 22 miljoonaa hehtaaria. Venäjän osuus maailman metsäteollisuuden viennistä on 2,3 prosenttia. Venäjän metsäsektorin suurimmat vientimaat ovat Kiina ja Suomi. Expert, Tilastokeskus 179 kännykkäliittymää 100 asukasta kohti Venäjällä on 179 matkapuhelinliittymää sataa asukasta kohti. M Maailmanpankin raportin mukaan Venäjä sijoittuu tässä aivan maailman kärkimaihin. Toisaalta Venäjän sijoitus on alhaisimpia, kun mitataan matkapuhelimen käyttöä rahansiirtoihin. Alle kaksi prosenttia aikuisista siirtää rahoja matkapuhelimella. Käteismaksu on edelleen yleistä. Monet firmat maksavat palkkoja käteisellä. Samoin nettikaupan tilaukset maksetaan usein käteisellä toimituksen yhteydessä. World Bank Oligarkkien urheilubisnekset Venäjän suurliikemiesten suosikkilajit ovat jääkiekko ja jalkapallo. Teräsmagnaatti Aleksei Mordašov tukee Severstalin jääkiekkojoukkuetta. Gennadi Timtšenko, joka tunnetaan mm. kaasuyhtiö Novatekista, on Pietarin SKA:n puheenjohtaja. Timtšenko ja Arkadi Rotenberg ovat myös Jokereiden KHL-kuvioissa. Rotenbergin tullessa Moskovan Dinamon presidentiksi, joukkueen talous tervehtyi. Viktor Rašnikov johtaa Magnitorskin teräskombinaatin hallitusta ja on kaupungin KHL-joukkueen presidentti. Hänkään ei ole köyhä vaan Venäjän 27:nneksi rikkain. Jalkapalloon satsaa mm. Novatekin suuromistaja ja Venäjän kolmanneksi rikkain ihminen Leonid Mihelson. Väitetään, että Mihelson maksaisi Venäjän jalkapallomaajoukkueen luotsin Fabio Capellon palkan. Jalkapalloa tukevat myös Magnit-kauppaketjun pääjohtaja Sergei Galitski, lannoitetehtailija Suleiman Kerimov ja Lukoilin varajohtaja Leonid Fedun. Norilsk Nickelin suuromistaja Vladimir Potanin rahoittaa koripalloa ja minijalkapalloa. Myös UGMK-teräsyhtiön pomo Iskander Mahmudov on koripallomiehiä. Lajiensa yksinäiset ovat Ališer Usmanov (miekkailu), Vladimir Lisin (ammunta), Mihail Prohorov (ampumahiihto), Vasili Anisimov (judo) ja Dmitri Pumpjanski (mäkihyppy). Prohorovilla on toki koripallobisnestä myös Yhdysvalloissa. Argumenty i Fakty Kuva Shutterstock 7

8 VIERAANA Jukka Jalonen Jukka Jalonen viihtyy Pietarissa Päävalmentaja on venäläiskaukalon kunkku Teksti Maarit Roiha Kuvat SKA.RU Jukka Jalonen ohjaa KHL-seura SKA Pietarin harjoituksia rauhallisen päättäväiseen tyyliinsä Jubileinyiurheilukeskuksen jo parhaat päivänsä nähneessä jäähallissa. Joukkueen kotihallina toimiva Pietarin jääpalatsi on varattu illalla järjestettävää konserttia varten, ja treenit vedetään siksi poikkeuksellisesti varajäällä. Neuvonpitoa joukkueen huipputiimin kanssa. Jalonen on työskennellyt pietarilaisjoukkueen päävalmentajana vuoden päivät, ja työn tulokset alkavat jo näkyä. Mielestäni pelaamme aavistuksen verran kurinalaisemmin ja suoraviivaisemmin, vaikka niissäkin asioissa on vielä parantamisen varaa, Jalonen analysoi joukkueen henkilökunnan lounasravintolassa treenien päätyttyä. Jalonen ei ole muuttanut joukkueen harjoittelua radikaalisti ensimmäisestä kaudesta. Samoilla peruselementeillä mennään ja pyritään parantamaan muutamia osa-alueita. Päävalmentajan tavoitteena on saada joukkueen hyökkäämiseen lisää suoraviivaisuutta. Venäläiskiekkoilijoiden suosima loputon syöttely ja tyhjien, kauniiden maalipaikkojen odottaminen kun ei tuota tulosta. Täkäläinen hyökkäyspelaaminen on ollut perinteisesti monimutkaista ja riskialtista. Olen yrittänyt muuttaa sitä, mutta perisynnit tulevat välillä esiin paineen alla keskittymisen herpaantuessa, Jalonen harmittelee. Vaikka kitkettävää riittää yhä monissa asioissa, on Jalonen tuonut joukkueen puolustukseen kurinalaisuutta ja hionut porukasta entistä saumattomamman kokoonpanon. Lämmin vastaanotto Mahdollisuus lähteä pietarilaisjoukkueen päävalmentajaksi tuli Jaloselle sen verran nopeasti, ettei tulevan suhteen ehtinyt muodostua erityisiä odotuksia. Kun tilaisuus ilmaantui, asia ratkesi käytännössä muutamassa päivässä. Ei siinä ehtinyt paljoa funtsia, sitä vaan lähti katsomaan, mikä on homman nimi, päivä kerrallaan, Jalonen muistelee vuoden takaisia tunnelmiaan. Jalonen myöntää, että Venäjälle lähteminen oli hyppy tuntemattomaan. Alku sujui eräänlaisessa sumussa kaiken ollessa uutta ja ihmeellistä. Jalonen muutti kaupunkiin vuoden pimeimpään aikaan. Päivä valkeni Venäjällä käyttöön otetun ikuisen kesäajan vuoksi erittäin hitaasti, eikä aurinkoa juuri näkynyt pariin kuukauteen. Jalonen kiittelee saaneensa alussa hyödyllistä 8

9 sisäpiiritietoa etenkin pietarilaisjoukkueen tamperelaiselta maalivahtivalmentajalta Jussi Parkkilalta. Parkkilalla on kokemusta maalivahtivalmentajan työstä Venäjällä myös Lokomotiv Jaroslavlista ja Atlant Mytishistä. Kotiutumista on auttanut myös ydinkeskustassa sijaitseva viihtyisä asunto ja rutiinien löytyminen. Jalonen on tuntenut itsensä alusta asti erittäin tervetulleeksi ja sanoo viihtyvänsä Pietarissa nyt erinomaisesti. On kuin kotonaan olisi, fiilis on sama huolimatta siitä, onko täällä vai Suomessa, Jalonen toteaa vuosi muuton jälkeen. Jalonen osunee oikeaan arvellessaan, että suomalaisista pääsääntöisesti pidetään Pietarissa. Olen itsekin tykännyt pietarilaisista ja venäläisistä ylipäänsä. Ovat ystävällistä porukkaa, hän kehuu. Jalosen perhe asuu Suomessa. Vaimo ajaa Allegrolla Pietariin usein ja pojatkin aina silloin tällöin. Vahvoilla vieraissa SKA:n alkukausi on sujunut mallikkaasti, sillä pietarilaiset ovat voittaneet suurimman osan peleistä ja pysytelleet sarjan kärjessä. Silloin kun meillä on keskittyminen ja tahtotekijät kohdallaan, on meitä vaikea voittaa, Jalonen ylistää. Joukkue on pelannut kuluvalla kaudella hyvää kiekkoa etenkin vieraskentillä. Kotiotteluissa esitykset eivät ole olleet aivan samaa luokkaa. Ehkä kotona on enemmän tarvetta näyttää hyvältä. Tyyli voittaa silloin tehokkuuden, ja pelistä tulee malttamatonta ja kärsimätöntä, Jalonen analysoi. Viimeiset kotipelit ovat kuitenkin menneet paremmin, mikä on ratkaisevaa kauden lopputuloksen kannalta. Jalosen joukkue on tänä vuonna monen silmissä Gagarin Cupin selvä ykkössuosikki. SKA on edennyt kahdella edellisellä kaudella konferenssifinaaleihin asti, muttei ole toistaiseksi onnistunut saavuttamaan finaalipaikkaa. Voittoa ei ole tullut siitäkään huolimatta, että öljyjätti Gazpromin rahoittama SKA on Venäjällä päävalmentajaa kunnioitetaan ja jopa vähän pelätäänkin. 9

10 Totta kai keskustellaankin, mutta ehkä Suomessa keskustellaan vähän enemmän. Täällä pelaajat vaativat aika valmentajakeskeistä toimintaa ja siihen pitää kyllä pystyä vastaamaan KHL:n eli Kontinentalnaja hokkeinaja ligan rikkain seura. Jalosen edeltäjä sai potkut kesken kauden. Tulos tai ulos -mentaliteetti hallitsee venäläisestä kiekkoa, ja myös Jalosen oma jatko riippuu suuresti loppukauden menestyksestä. Pääkoutsia pelätään Jalosen Pietarissa käyttämä valmennustyyli ei eroa oleellisesti siitä, mitä hän on soveltanut aiemmin muualla. Tässä on pakko yrittää vaan olla oma itsensä eikä esittää mitään tai leikkiä mitään, Jalonen tuumaa. Vaikka treenien sisältöpuoli ei poikkeakaan siitä, miten lännemmässä treenattaisiin, eroaa paikallinen johtamistapa kuitenkin selvästi suomalaisesta. Omaa tekemistä on joutunut Jalosen mukaan jonkin verran sopeuttamaan paikallisiin olosuhteisiin. Kun tietää maan kulttuurin ja tavat toimia niin onhan täällä oltava hieman autoritäärisempi, Jalonen summaa. Pelaajat odottavat valmentajan kertovan selväsanaisesti, mitä pitää tehdä. Palavereja ei voi pitää liikaa. Totta kai keskustellaankin, mutta ehkä Suomessa keskustellaan vähän enemmän. Täällä pelaajat vaativat aika valmentajakeskeistä toimintaa ja siihen pitää kyllä pystyä vastaamaan, Jalonen sanoo. Päävalmentaja on Venäjällä iso päällikkö, jota kunnioitetaan ja jopa vähän pelätäänkin. Ei Suomessa kukaan pelkää valmentajaa, mutta täällä aistin, että jotkut vähän jännittävät ja ovat hieman varpaillaan kun olen paikalla. Tämä koskee etenkin hierarkiassa Jalosen alapuolella olevia palkollisia, mutta myös osaa pelaajista. Varuillaan oleminen selittyy sillä, että SKA Pietari on työpaikkana arvostettu ja hyvästä työstä halutaan pitää kiinni. Jos en tykkäisi jonkun työpanoksesta niin voisi olla, että hommat loppuisivat, eli kannattaa tehdä työnsä hyvin, Jalonen virnistää. Antaumuksellista kiekkoa Venäläisestä jääkiekosta aistii pelaamisen riemun ja intohimon. Tunteikkuus näkyy myös suhtautumisessa voittoihin ja tappioihin. Pelin häviäminen on aina katastrofi, vaikka olisi pelattu melko hyvinkin. Tappio on kuin maailmanloppu ja voitosta osataan iloita kuin viimeistä päivää, Jalonen myhäilee ja muistuttaa analyyttisyyden unohtuvan helposti. Jalonen määrittelee yhdeksi tärkeimmäksi tehtäväkseen huomata, milloin on pelattu hyvin ja mitä pitää korjata. Toisaalta pitää reagoida myös huonolla pelillä saavutettuihin voittoihin. Nämä ovat asioita, joiden suhteen valmentajan on oltava hereillä, Jalonen sanoo. Jalosen mukaan hänen työssään on haastavinta joukkueen tilan aistiminen ja pelaajien tarpeiden ymmärtäminen pelin tökkiessä. Pietarilaisfanit saavat Jaloselta erityismaininnan. Joukkueelleen aina uskolliset kannattajat luovat varsinkin kotipeleissä halliin suorastaan huikean tunnelman. He ovat uskomattoman omistautuneita joukkueelle, erittäin innokkaita ja äänekkäitä positiivisella tavalla, Jalonen kehuu. Jalosen mukaan koko Euroopasta ei löydy montaa paikkaa, jossa on yhtä hyvät fanit. Kaikki järjestyy Joukkueen nimen kirjainlyhenne SKA merkitsee asevoimien urheiluseuraa (Sportivnyi Klub Armii). Jäähallilla hyöriikin päivittäin porukkaa lähes pienen armeijan verran. Remmiin kuuluu kahden apuvalmentajan ja maalivahtivalmentajan lisäksi pelaajien fysiikkaa huoltavaa henkilökuntaa, hierojia, lääkäreitä ja fysioterapeutteja. Tämän lisäksi on suuri joukko yksityiskohtaisemmilla toimenkuvilla varustettuja asiantuntijoita. On tilastoista ja harjoitusten videoinneista huolehtivaa kaveria, mediavastaava, matkustamiseen ja jäävuoroihin liittyviä asioita pyörittävä henkilö ja niin edelleen. Laskuista puuttuvat kokonaan joukkueen pikkupomot ja toimistohenkilökunta. Jalosella on paikalliseen tapaan oma autonkuljettaja ja joukkueella oma bussi kuljettajineen. Joukkue lentää pelimatkat tavallisesti charter-lennoilla. Seura omistaa myös edustusvärein koristellun lentokoneen, mutta sitä ei ole vielä jostain syystä saatu lentämään Venäjän ilmatilaan. Sitä odotellessa, Jalonen hymähtää. Gazpromin suomalaisnäkökulmasta katsottuna pohjattomalta vaikuttavassa kassassa ja isoilla resursseilla valmentamisessa on puolensa. Onhan se hyvä fiilinki kun tietää, että menestyminen ei ole rahasta kiinni, että taustoilla tehdään kaikki, mitä pystytään, Jalonen myöntää. Toisaalta valmentaminen on Jalosen mukaan peruselementeiltään samanlaista huolimatta siitä, onko taustalla resursseja vai ei. Ihan samalla lailla saa valmentaa ja repiä joukkueesta kaiken irti, Jalonen tietää. Harjoittelukauden aikana haastavinta on pelaajien tyytyväisenä pitäminen. Kun kaikki ovat terveinä, jääaikaa ei tahdo millään riittää jokaiselle. Nyt on tosin ollut muutamia loukkaantumisia, jolloin kaikki hyvät pelaajat ovat päässeet pelaamaan, Jalonen toteaa. Jalonen arvelee, että joukkueeseen saadaan vielä 10

11 uutta verta ennen vuodenvaihdetta. Pakkiosastolla voi olla vahvistustarvetta, sillä kiekollinen ykköspakkimme Kevin Dallman on loukkaantunut, emmekä tiedä, miten hän toipuu tämän kauden aikana, Jalonen analysoi. New Jersey Devilsistä SKA:han menneenä syksynä ostettu Ilja Kovaltshuk on tuonut joukkueeseen yksilötaitoa ja kykyä ratkaista pelejä sekä lisännyt ryhmän itseluottamusta ja uskottavuutta. Kyllähän joukkueen kuin joukkueen taso tietenkin paranee kun Kovaltshukin kaltainen pelaaja tulee mukaan, Jalonen tyytyy toteamaan. Hän odottaa Kovaltshukin suoritusten paranevan entisestään kauden lähetessä loppuaan. Jalonen nostaa esille Neuvostoliiton legendaarisen valmentajan Viktor Tihonovin samannimisen pojanpojan joukkueen kirkkaimmasta kärjestä puhuttaessa. Olen koko kauden tykännyt Viktor Tihonovista, hän on erittäin arvokas pelaaja meille, jos yhden nimen haluaa heittää. Ilopillerimäinen Tihonov pelasi erinomaiset play offsit viime keväänä, ja vahva ote on säilynyt sen jälkeenkin. Jalonen ylistää Tihonovia erinomaiseksi joukkuepelaajaksi ja todelliseksi soturiksi, joka on huippukaveri kentän ulkopuolellakin. Suhteet johtoon kunnossa Seurajohdon rooli on KHL-joukkueissa tunnetusti huomattava. Jalonen ei ole kuitenkaan kokenut omistajavetoisuutta ongelmaksi. Olen saanut täyden työrauhan, eikä tekemisiini ole liikaa puututtu, Jalonen vakuuttaa. Asioista keskustellaan Jalosen mukaan omistajaportaan kanssa positiivisessa hengessä. Omistajat käyvät varsinkin ennen kotipelejä joukkueen luona toivottamassa onnea ja pistäytyvät usein vielä pelin jälkeenkin sanomassa muutaman sanan. Mielestäni seurassa on hyvä henki aina johtoporrasta myöten. Ainakin itse koen asian näin. Ja kyllä huomaisin, jos siinä jotain häikkää olisi. SKA:n varapuheenjohtaja ja toimitusjohtaja Aleksei Kasatonov päättää pitkälti uusista pelaajahankinnoista. Jalostakin kuunnellaan asiassa jonkin verran. Totta kai me keskustellaan, mutta hän tietenkin tekee ne lopulliset päätökset, Jalonen myöntää. Pelaajien kanssa tehdään pitkiä sopimuksia, kun taas KHL:n valmentajan paikat ovat tunnettuja tuulisuudestaan. Ei kai siinä voi liikaa ajatella sitä, kuka on jatkossa valmentaja, Jalonen miettii. Työstettävissä oleva pelaaja-aines on joka tapauksessa Jalosen tähänastisen uran parasta. Ei täällä yhtäkkiä putkahda jotain vaatimattoman tason pelaajaa joukkueeseen, kyllä täällä puhutaan huippupelaajista, Jalonen huomauttaa. Jalosella on kuitenkin sananvaltaa sen suhteen, ketkä jatkavat joukkueessa ja ketkä saavat lähtöpassit. Joukkuetta ja pelaajien suoriutumista analysoitiin myös viime kauden loppupuolella ja pelaajia laitettiin Jalosen toiveesta myös vaihtoon. Haluaa jatkaa Jalosen puolitoistavuotinen valmentajasopimus päättyy keväällä. Työsuhde jatkuu vuodella, jos molemmat osapuolet ovat yhteistyöhön tyytyväisiä. Jalonen toivoo saavansa jatkaa Pietarissa. Katsotaan nyt, mihin nuo neuvottelut aikanaan johtavat, Jalonen miettii. Verovapaa auto on kuitenkin jo hankittu, menopeli kun pitää olla ostettuna vähintään puoli vuotta ennen mahdollista kotimaahan paluuta. Jalonen ei halua kertoa uudesta autostaan muuta kuin että se on hyvä. Töiden mahdollinen jatkuminen Venäjällä saattaa merkitä myös kieliopintoja. Jalonen on oppinut työn kautta hieman käytännön venäjän alkeita ja kieliopintojen aloittaminen on pyörinyt mielessä. Jos diili jatkuu, on kielen eteen tehtävä enemmän töitä, Jalonen sanoo. Toisaalta kommunikointi ei ole aiheuttanut ongelmia ja englannilla on pärjännyt. Apuvalmentajina toimivat entiset maajoukkuemiehet Mihail Kravets ja Aleksei Gusarov ovat pelanneet NHL:ässä ja puhuvat sujuvaa englantia, kuten lähes koko muukin joukkue. Itselle olisi tietenkin kiva ymmärtää kieltä enemmän ja paremmin, Jalonen myöntää. H Jukka Jalonen, apuvalmentaja Mihail Kravets ja maalivahtivalmentaja Jussi Parkkila. 11

12 Asiantuntijan vinkkelistä Johtaja tasapainoilee kulttuurien välissä Teksti Einari Lumijärvi Kuva Shutterstock Kun Venäjälle perustetaan tytäryhtiötä, johtajanimitys on yksi tärkeimmistä ratkaistavista asioista. Kysyimme MPS-Yhtiöiden vanhemmalta konsultilta Max Kuznetsovilta, mitä täytyy ottaa huomioon, kun rekrytoidaan johtajaa Venäjän tytäryhtiöön. Kuznetsov summaa alkuun, että on olennaista ymmärtää, millaista johtajuutta yritykseen ollaan hakemassa. Venäjällä voidaan puhua karkeasti venäläisestä ja länsimaisesta johtajuudesta. Pääjohtajan rooli on Venäjän yrityskulttuurissa merkittävä ja hänellä on myös juridisesti vahva asema, mikä vuoksi johtajavalinnat ovat kriittisiä päätöksiä. Tärkeää on myös ymmärtää maayhtiön suhde suomalaiseen emoyhtiöön, ja miten johtajavalinnalla voidaan vaikuttaa tähän yhteistyöhön tulevaisuudessa. Nykyään ei ole itsestäänselvyys, että suomalaiseen yritykseen haetaan suomalaista johtajaa, vaan kyseeseen tulee usein myös 12

13 paikallinen henkilö, jonka osaaminen on riittävän kansainvälistä, Kuznetsov sanoo. Venäjällä toimivista ulkomaisista yrityksistä pyritään tekemään usein varsin länsimaisia, joten myös johtamisen on oltava riittävän länsimaista. Suuntaus on perinteisemmästä auktoriteettijohtamisesta kohti vuorovaikutteista, sitouttavaa ja henkilölähtöistä johtamista. Johtamistyylin tunnistaminen ja arvioiminen on avaintekijänä. Kuznetsov haluaa muistuttaa, että MPS:n konsulteilla on vahva paikallisen yrityskulttuurin tuntemus ja että johtajavalinnoissa tehdään aina henkilöarviointi. Maajohtaja linkittää yrityskulttuuria Nykyään on olennaista, että ulkomaisen pääyhtiön ja sen Venäjällä toimivan tytäryhtiön välillä on luonteva yhteistyö. Kuznetsov kertoo, että tähän vaikutetaan sekä johtaja- että myös muilla henkilövalinnoilla, mutta ennen kaikkea myös yrityskulttuurilla. Yrityskulttuurista pyritään saamaan mahdollisimman välitön ja riittävän yhtenäinen suhteessa pääyhtiöön, mikä mahdollistaa hyvän yhteistyön. Haasteena on usein, että emo- ja tytäryhtiön välit muodostuvat kontrolloiviksi ja etäisiksi. Yhtiöiden välinen yhteistyö on parhaimmillaan kaksisuuntaista ja avointa, mikä luo edellytykset myös liiketoiminnan kehittämiselle yhdessä. Kuznetsov korostaa, että Venäjälle nimitettävällä maajohtajalla on tässä merkittävä rooli, sillä hän toimii usein viestikanavana yhtiöiden välillä. Maajohtaja tuo viestiä pääyhtiöstä ei vain informatiivisesti, eli mitä ylipäätään tapahtuu, vaan myös yrityskulttuurisesti, Kuznetsov muistuttaa. Viime kädessä asiakkaat aistivat sen, ovatko emoyhtiön toimintatavat ja kulttuuri siirtyneet myös sen ulkomaiseen tytäryhtiöön. Maajohtaja joutuu joka tapauksessa tasapainoilemaan paikallisen ympäristön ja pääkonttorilta tulevien johtamiskäytäntöjen ja työkulttuurin välissä, Kuznetsov muistuttaa. Jos ulkomaan tytäryhtiötä muutetaan liikaa, se ei välttämättä enää istu paikallisille markkinoille. Matriisijohtaminen vielä uutta Jos puhutaan erilaisista organisaatiotyypeistä, matriisijohtaminen on edelleen ajoittain haastavaa Venäjällä. Kuznetsov sanoo, että matriisiorganisaatiot vaativat paljon aikaa ja sitouttamista. Suomessa on kuitenkin jo aika paljon totuttu siihen, että epäsuorastikin voidaan johtaa. Matriisiorganisaatio on muunnos perinteisestä hierarkkisesta linjaorganisaatiosta, missä jokaisella työntekijällä on periaatteessa vain yksi osastokohtainen esimies. Matriisiorganisaatiossa työntekijä toimii myös osastojen rajat ylittävissä pysyvissä tai projektikohtaisissa työryhmissä, jolloin hänellä voi olla samaan aikaan useitakin esimiehiä. Työntekijän vastuuttamisessa kulttuurieroja Kuznetsov kertoo, että innostamisen ja motivoinnin tarve venäläisessä työkulttuurissa on ollut aiemmin vähäisempää. Käytäntö on ollut lähempänä sitä, että johtaja sanoo mitä tehdään ja työn suorittamisen seuranta on ollut tiivistä. Työntekijän itsenäisyyden taso on ollut aiemmin melko rajallinen, eikä työntekijältä toisaalta ole edellytettykään itsenäisyyttä. Työntekijä on tottunut siihen, että hänen työtään seurataan. Jos jokin menee pieleen, hän saa siitä välittömän palautteen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että työntekijän ei tarvitse itse huolehtia niin paljon. Venäläinen työntekijä saattaa hämmentyä, kun hänelle annetaan tehtävä ja samalla kerrotaan, että palataan tähän viikon päästä. Ero länsimaisen ja venäläisen johtamisen välillä on aika huomattava, mikä juontaa jossain määrin neuvostoaikaiseen tyyliin, Kuznetsov sanoo. Työvoima vaihtuu keskitasolla Venäjän työmarkkinoiden yksi ominaispiirre on työntekijöiden nopea vaihtuvuus. Tämä koskee etenkin suorittavan työn tekijöitä ja nuorempia toimihenkilöitä. Varsinkin Moskovassa ja Pietarissa panostetaan paljon urakehitykseen. Kuznetsov kertoo, että työvoiman vaihtuvuus on nopeinta keskitasolla eli esimies- asiantuntijatasolla. Tosin vaihtuvuus on aiempaan verrattuna maltillisempaa, sillä palkitsemisen rinnalle ovat tulleet myös muut sitouttamiskeinot, kuten mahdollisuus ammatilliseen kasvuun yrityksen sisällä, hyvä työympäristö ja positiivinen työnantajamielikuva. Keskitasosta poiketen johtajien vaihtuvuus ei ole niin vilkasta. Kuznetsov kertoo, että johtajat ovat yleensä päässeet urallaan tavoittelemaansa asemaan ja he useimmiten tietävät minne tulevat. Länsimaisissa yrityksissä työskentelemisellä on edelleen statusarvoa ja ne ovat siksi tavoiteltuja työpaikkoja. MPS avasi myös Pietariin Suomen ja Venäjän kulttuurit ovat molemmat Kuznetsoville varsin tuttuja. Hän on syntynyt Venäjällä ja asunut Suomessa yli 20 vuotta. Kuznetsov sanoo, että molempien kulttuurien tuntemisesta on hyötyä työtehtävissä, koska pystyy ymmärtämään maiden liiketoimintakulttuureja ja toimimaan ikään kuin sillanrakentajana. Kuznetsov siirtyy vetämän MPS-Yhtiöiden uutta Pietarin toimistoa vielä tämän vuoden puolella. MPS-Yhtiöiden Venäjän-toiminnot alkoivat kymmenen vuotta sitten aluksi partneriyhteistyönä. Oma toimisto on ollut Moskovassa vuodesta Tänä vuonna avattiin toimisto myös Pietariin. Pietarissa on paljon suomalaisia yrityksiä ja myös suomalaisia ekspatteja. Kuznetsov kertoo, että Pietarin yrityskulttuuri on Moskovaan verrattuna suomalaisempi. MPS-Yhtiöiden palveluvalikoima vastaa pitkälti samaa kuin Suomessa. Kuznetsov kertoo, että Venäjällä tehdään eniten johdon suorahakua. Muita merkittäviä palveluita ovat henkilöarvioinnit, johtoryhmien kehittäminen, organisaatiotutkimukset sekä business coaching. H 13

14 Talouskatsaus Kulutusvetoiset alat pysyneet kasvussa Venäjällä, investointivetoisilla aloilla kehitys heikompaa Teksti Heli Simola, ekonomisti, BOFIT Venäjän talouskasvu on hidastunut huomattavasti kuluvan vuoden aikana. Talousministeriö arvioi BKT:n kasvaneen tammi-syyskuussa vain 1,3 % vuotta aiemmasta. Hidastumisen taustalla on erityisesti investointien supistuminen, joten monet investointivetoiset toimialat ovat kehittyneet heikosti. Yksityinen kulutus taas on pysynyt maltillisessa kasvussa viime kuukausinakin ja tukenut vähittäiskaupan sekä useiden kulutustavaroiden tuotannon kehitystä. Samansuuntainen kehitys jatkunee Venäjällä myös lähitulevaisuudessa: yksityinen kulutus pitää yllä verkkaista talouskasvua. Kasvun odotetaan piristyvän vasta vähitellen, kun kansainvälinen talous kohenee ja investointien varovainen elpyminen alkaa. Kulutusvetoiset toimialat pysyneet kasvussa Venäläisten kotitalouksien kysyntä on tänä vuonna pitänyt maan talouden hienoisessa kasvussa. Tämä näkyy varsin selvästi myös toimialakehityksessä, sillä suotuisinta kehitys on ollut vähittäiskaupassa ja asuntorakentamisessa sekä niihin liittyvillä teollisuustuotannon aloilla. Vähittäiskauppa kasvoikin tammi-syyskuussa vielä lähes 4 % vuotta aiemmasta, vaikka myös kaupan kasvu on hidastunut tänä vuonna. Moskovassa kasvu oli samaa luokkaa kuin koko Venäjällä, mutta Moskovan alueella vähittäiskauppa kääntyi jopa pieneen laskuun. Sitä vastoin keskimääräistä nopeammin, 5 8 %, vähittäiskauppa kasvoi muun muassa Pietarissa sekä Jekaterinburgin ympäristössä Sverdlovskin alueella ja Bashkirian tasavallassa. Kyselytutkimusten mukaan vähittäiskaupan yritysten luottamus on pysynyt edelleen kohtalaisen hyvänä viime kuukausina. Suurempi osa yrityksistä odottaa loppuvuonna myynnin kasvua kuin sen supistumista. Kulutuskysynnän kasvu on tukenut myös kulutustavaroiden tuotantoa. Elintarviketeollisuuden tuotanto lisääntyi tammi-syyskuussa runsaalla prosentilla ja muun muassa kemianteollisuudessa sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa kulutustuotteiden valmistus on pysynyt kasvussa. Osittain kulutuskysyntää on täytetty myös tuonnilla: esimerkiksi maitotuotteiden kotimaisen tuotannon supistuttua niiden tuonti on alkuvuonna kasvanut selvästi. Lisäksi muun muassa lääkkeiden ja kosmetiikan sekä elektronisten laitteiden tuonti on pysynyt tänä vuonna kasvussa riittävän tai kilpailukykyisen kotimaisen tuotannon puuttuessa. Kaupan lisäksi kotitalousvetoinen kysyntä on näkynyt rakentamisessa. Vaikka koko rakentamistuotanto supistuikin tammisyyskuussa hieman vuotta aiemmasta, uusia asuntoja valmistui reippaasti vuotta aiempaa enemmän. Asuntorakentamisen kasvu on ollut vielä selvästi keskimääräistä nopeampaa Moskovassa ja Pietarissa. Lisäksi kaupan kohtalaisen suotuisa kehitys on tukenut toimitilarakentamista esim. liike- ja varastotilojen osalta. Etenkin asuntorakentamisen positiivinen kehitys on heijastunut myös rakentamiseen liittyviin teollisuudenaloihin. Erityisesti puurakentamiseen liittyvien tuotteiden tuotanto on alkuvuonna kasvanut nopeasti, mutta myös muita rakentamisessa käytettyjä materiaaleja kuten sementtiä, lasia ja maaleja on tuotettu hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Öljyn ja kaasun tuotannossa maltillista kasvua Sekä raakaöljyn että maakaasun tuotantomäärät kasvoivat tammisyyskuussa noin prosentilla vuotta aiemmasta. Myös öljytuotteiden tuotanto on pysynyt tänä vuonna kasvussa yhtenä harvoista jalostavan teollisuuden sektoreista. Öljytuotteiden tuotantoa on suunnattu pääosin vientiin ja niiden vientimäärä kasvoikin tammi-syyskuussa lähes 10 %. Kun tuotannon kasvu on kuitenkin jäänyt maltilliseksi, kotimaiset toimitukset ovat supistuneet. Öljytuotteiden kotimainen kysyntä on kuitenkin jatkanut kasvua, mikä on nostanut hintoja selvästi. 14

15 Vientikysyntä on tukenut myös maakaasun tuotantoa, ja Venäjän kaasutoimitukset Eurooppaan kasvoivat alkuvuonna. Kaasuntuotannon kasvu on kuitenkin ollut pienempien tuottajien varassa, sillä Gazpromin tuotanto supistui hieman. Gazpromin osuus Venäjän kaasun tuotannosta on tänä vuonna jäänyt 70 prosentin tuntumaan. Gazpromin tuotannolliset investoinnit ovat tänä vuonna myös supistuneet selvästi vuotta aiemmasta, mikä on osaltaan heijastunut joidenkin teollisuudenalojen kehitykseen. Investointivetoisilla toimialoilla kehitys heikompaa Vaisuinta kehitys on ollut investointeihin nojaavilla toimialoilla ja investointitavaroiden tuotannossa. Investoinnit ehtivät Venäjällä hädin tuskin saavuttaa kriisiä edeltäneen tasonsa viime vuoden lopulla, kun ne jo kääntyivät laskuun. Tänä vuonna investoinnit ovat supistuneet vähitellen ja tammi-syyskuussa niitä tehtiin runsaan prosentin verran vähemmän kuin vuotta aiemmin. Investointien heikkoon kehitykseen on vaikuttanut julkisen sektorin ja monien valtion omistamien suuryritysten investointien supistaminen, mutta myös yksityisen sektorin yritysten investointihalukkuus on ollut vähäistä epävarmojen talousnäkymien johdosta. Näkymien merkittävää kohentumista ei liene lähitulevaisuudessakaan luvassa, sillä tuoreimpien kyselytutkimusten mukaan teollisuusyritysten Vähittäiskauppa Teollisuustuotanto Rakentaminen Kuvio 1. Toimialojen kehitys Venäjällä, volyymi-indeksi (100 = 2008 keskiarvo, kausitasoitettu) Lähde: Rosstat Elintarvike Kemia Metalli Koneet Kulkuneuvot Kuvio 2. Eräiden jalostavan teollisuuden toimialojen kehitys Venäjällä, volyymi-indeksi (100 = 2008 keskiarvo, kausitasoitettu) Lähde: Rosstat luottamus on edelleen hieman heikentynyt ja tuotannon kasvua lähikuukausina odottavien yritysten osuus on supistunut. Myös yritysten investointisuunnitelmat ovat pysyneet matalalla tasolla. Investointivetoisista toimialoista koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen valmistus on tänä vuonna kehittynyt heikoimmin. Koneiden tuotanto on supistunut yli 6 % vuotta aiemmasta muun muassa metsä- ja maatalous- sekä maanrakennuskoneiden vähentyneen valmistuksen vuoksi. Koneenrakennuksen epäsuotuisa kehitys heijastaa pitkälti vähentynyttä kysyntää, sillä sekä metsätalouden että muun kuin asuntorakentamisen tuotanto on tänä vuonna supistunut hieman. Osittain tuotannon supistuminen voi heijastaa myös sen heikkoa kilpailukykyä, sillä joidenkin koneiden tuontimäärät ovat pysyneet edelleen kasvussa. Monet koneiden valmistajat ovatkin vaatineet valtion tukitoimia alan tuotannolle vedoten WTO-jäsenyyden tuomiin ongelmiin. Henkilöautojen tuotanto on supistunut tänä vuonna selvästi selvänä poikkeuksena useimmista muista kotitalouksien kysynnän vetämistä toimialoista. Autojen tuotanto kasvoi kuitenkin hyvin voimakkaasti vuoden 2009 kriisin jälkeen aina viime vuoden lopulle asti. Kysynnän taittuminen kriisinjälkeisen nopean kasvun jälkeen on näkynyt myös autokaupassa, sillä autojen myynti on supistunut selvästi. Autojen tuonti on vähentynyt vielä kotimaista tuotantoa voimakkaammin, sillä tammi-elokuussa autoja tuotiin Venäjälle jopa 20 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Monet maat ovatkin valittaneet Venäjän tähän mennessä vain tuontiautoihin kohdistaman kierrätysmaksun syrjivyydestä. Myös metalli- ja metsäteollisuuden tuotanto on supistunut tänä vuonna. Metalliteollisuuden tuotanto supistui tammi-syyskuussa pari prosenttia vuotta aiemmasta. Metalliteollisuuden kehitystä on vaikeuttanut sekä vaisu vientikysyntä että vientihintojen lasku, ja Venäjän metallivienti onkin supistunut selvästi alkuvuonna. Ainakin värimetallien tuotannossa investointeja on kuitenkin lisätty erityisesti raaka-aineiden hankintaan. Metsäteollisuudessa taas puutavaran vienti on hieman kasvanut, mutta se ei ole riittänyt pitämään koko tuotantoa kasvussa. Sellu- ja paperiteollisuuden tuotanto supistui jopa 7 % vuotta aiemmasta. H 15

16 Talousuutisia Venäjä laatii arktista kehitysohjelmaa Venäjällä laaditaan parhaillaan vuoteen A 2020 ulottuvaa arktisten alueiden kehityssuunnitelmaa. Aluekehitysministeri Igor Sljunjajev kertoi aiemmin, että vuodet kattavan kehitysohjelman kokonaisinvestoinnit ovat miljardia ruplaa (noin 40 miljardia euroa), josta kolmannes tulisi valtion varoista ja loput muun muassa venäläisten suuryhtiöiden investointeina. Rahaa aiotaan käyttää esimerkiksi satamien rakentamiseen ja kunnostamiseen, rautateiden ja sähkölinjojen rakentamiseen, kaupunkien kehittämiseen sekä ympäristönsuojelutoimiin luonnonvaroja hyödynnettäessä. Ennakkotietojen mukaan arktisiksi alueiksi ollaan luokittelemassa kokonaisuudessaan Murmanskin alue, Nenetsia, Jamalin Nenetsia ja Tšukotka sekä osittain Sahan tasavalta (Jakutia), Krasnojarskin aluepiiri ja Arkangelin alue. RBK, Rossijskaja gazeta/el/ Ulkomaalaiset pääsemässä arktiseen öljy- ja kaasubisnekseen Ulkomaalaisten öljy-yhtiöiden osallistuminen öljyn ja kaasun tuotantoon Ve- A näjän arktisilla alueilla tulee mahdolliseksi vuoden 2014 alusta. Venäjän tavoitteena on houkutella alueelle modernia ulkomaista teknologiaa. Tammikuussa voimaan astuva laki antaa valtiollisille Gazpromille ja Rosneftille oikeuden palkata ulkomaista öljy-alan asiantuntemusta. Yhteistyökumppaneikseen ne voivat valita sekä venäläisiä että ulkomaalaisia yrityksiä. Valittu partneri saa tuoda projektiin omat alihankkijansa. Rosneftillä ja Gazpromilla on Venäjällä yksinoikeus mannerjalustan öljy- ja kaasuvarojen hyödyntämiseen. Venäjälle perinteisesti tärkeimmät Länsi- Siperian ja Uralin alueen öljyvarannot hiipuvat. Viime vuosina onkin otettu käyttöön uusia öljykenttiä muun muassa Sahalinilla. Lupaavimmat uudet esiintymät ovat maan pohjoisosissa ja arktisilla alueilla. Pitkät välimatkat ja ankara ilmasto tekee esiintymien hyödyntämisestä kuitenkin kallista. Gazprom ja Rosneft tuskin pystyisivät kehittämään aluetta omin voimin, ja ulkomaalaisten öljy-yhtiöiden hallussa olevat uudet teknologiat ovat erittäin tervetulleita. Moscow Times, BOFIT/ /MR Gazprom menettämässä LNG-kaasun vientimonopolin Venäjän hallitus on vienyt duuman käsittelyyn lakiehdotuksen, joka vapauttai- A si nesteytetyn maakaasun eli LNG-kaasun viennin. Tähän saakka LNG-kaasua on voinut viedä vain Gazprom. Lakiehdotuksen mukaan vientilupa voidaan myöntää jatkossa myös niille yhtiöille, jotka ovat jo päättäneet rakentaa nesteytetyn maakaasun tuotantolaitoksen sekä valtioenemmistöisille yhtiöille, joita hallinnoivat kaasuesiintymiä merialueilla. Käytännössä Gazpromin kilpailijoiksi ovat tulossa Rosneft, Novatek ja Zarubežneft. Rosneft ja yhdysvaltalainen Exxon suunnittelevat nesteytettyä maakaasua valmistavan tuotantolaitoksen rakentamista Sahalinille. Novatek rakentaa vastaavaa laitosta Jamalin niemimaalle. Zarubežneftin lisenssiin sisältyy LNGlaitoksen rakentaminen. Raaka-ainelähteeksi on ehdotettu ns. Murmanskin maakaasuesiintymää. Idea on mielenkiintoinen, sillä se tarjoaisi Barentsinmerellä vaihtoehdon lykkääntyneelle Štokmanin kaasuhankkeelle. Gazeta.Ru/EL/ Kuva Gazprom Harmaan talouden osuus kasvaa Venäjällä Noin joka viides työelämässä mukana oleva venäläinen sai viime A vuonna pimeää palkkaa. Harmaan talouden laajuus lähenee asiaa tutkineen Venäjän tilastokeskuksen Rosstatin mukaan jo vuoden 2008 ennätyslukemia. Ongelman odotetaan pahenevan entisestään, jos talous ei lähde elpymään. Rosstat laskee harmaan talouden piirissä toimiviksi kaikki, joiden työpaikka ei ole valtion rekisterissä. Kyse on noin 14 miljoonasta venäläisestä. Heistä 12 miljoonalle pimeä työ on pääasiallinen tulonlähde. Kauppa, maatalous ja rakennustoiminta ovat harmaan sektorin toimialoista yleisimmät. Pimeitä töitä tekevät Venäjällä etenkin alle 24-vuotiaat. Työntekoon liittyvien lakisääteisten velvoitteiden vältteleminen on tavallisempaa kaupungeissa kuin maaseudulla. Kommersant/MR/

17 Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme Kiinalaiset investoivat Venäjälle miljardeja Kiinalaiset laskevat investoivansa Venäjälle vuoteen 2020 mennessä A ainakin 12 miljardia dollaria. Kiinalaiset kiinnittävät varojaan etenkin infrastruktuurin parantamiseen liittyviin hankkeisiin, asuntorakentamiseen, korkeaan teknologiaan ja kaivosteollisuuteen. Asuinrakentamiseen kiinalaiset sijoittavat viitisen miljardia dollaria. Investointisuunnitelmat olivat esillä Venäjän ja Kiinan pääministerien perinteisessä tapaamisessa Pekingin talousfoorumissa. Južnyi Federalnyi/MR/ Investoijien etu voitolla rinnakkaistuontiasiassa Venäjän ensimmäinen varapääministeri Igor Šuvalov arvioi nyt, A että rinnakkaistuonnin vapauttaminen Venäjälle ei tapahdu ennen vuosia Rinnakkaistuonnilla tarkoitetaan sitä, että maahantuojan ei tarvitse hankkia lupaa tavaramerkin haltijalta. Venäjän kilpailuviraston mukaan rinnakkaistuonnin salliminen laskisi hintoja ja vähentäisi tavaramerkillä varustettujen tuotteiden harmaata tuontia. Monet Venäjälle investoineet yritykset puolestaan näkevät, että rinnakkaistuonnin vapauttaminen aiheuttaisi taloudellisia riskejä Venäjälle tuotantoa siirtäneille yrityksille. Šuvalov painotti investoijien suojaa osallistuessaan lokakuussa ulkomaisia investointeja käsittelevän neuvoston istuntoon. Hän kertoi, että maan hallituksessa on eriäviä näkemyksiä rinnakkaistuonnin vaikutuksista Venäjälle investoineihin yrityksiin. Šuvalov vakuutteli, että Venäjä ei tee asiassa äkkinäisiä päätöksiä. Markkinoilla on kuitenkin syytä varautua kilpailun kiristymiseen esimerkiksi siitä syystä, että rinnakkaistuonti vapautettaisiinkin ennen vuotta Kommersant, RBK/EL/ Venäjä nousi Doing Business -listalla 19 sijaa A Venäjä nousi tuoreimmassa Maailmanpankin Doing Business -rankingissa sijalle 92. Vuosittaisessa vertailussa on mukana kaikkiaan 189 kansantaloutta. Tuoreimmassa rankingissa Venäjä ohitti muun muassa Kiinan. Viime vuonna Venäjä oli sijalla 111. Maailmanpankin mukaan Venäjällä on edistytty etenkin sähkönsaannissa ja omaisuuden rekisteröinnissä. Venäjän presidentti Vladimir Putin asetti vuonna 2012 tavoitteeksi, että Venäjä nousee Doing Business -vertailussa vuoteen 2018 mennessä sijalle 20. Vedomosti, Maailmanpankki/EL/

18 Gallup Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme Mieleenpainuvin Venäjään liittyvä lahjakokemuksesi? Kuva Shutterstock Jalkapallon MM-stadioneja ei kilpailuteta alueilla Venäjän urheiluministeriö on saamassa oikeuden päättää itsenäisesti vuoden 2018 jalkapallon MM-kisojen stadionien rakennuttamisesta. Ministeriö aikoo valita stadionien toteuttajat ilman kilpailutusta. Yhteensä sata miljardia ruplaa eli noin 2,3 miljardia euroa maksavat stadionhankkeet olivat alkuperäisten suunnitelmien mukaan tulevien kisapaikkakuntien aluehallinnon komennossa. Päätösvallan siirtyminen ministeriölle tarkoittaa sitä, että stadionien rakennuttamista ei kilpailuteta alueellisesti, vaan urakat jaetaan Moskovassa. Seitsemän uutta stadionia nousevat Volgogradiin, Kaliningradiin, Nižni Novgorodiin, Donin Rostoviin, Samaraan, Saranskiin ja Jekaterinburgiin. Yhden stadionin hinnaksi on laskettu noin 14 miljardia ruplaa eli vajaat 320 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Kazanin jo rakennetun stadionin yhden katsojapaikan hintalapuksi muodostui seitsemisen tuhatta euroa. Euroopassa yhden katsojapaikan rakentaminen maksaa keskimäärin kuusi tuhatta euroa. Rakennustöitä valvomaan ei olla perustamassa Sotshin olympialaisten rakentamisesta vastuussa olevan Olimpstroin kaltaista valvontamekanismia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rakentamista pitää silmällä ainoastaan urheiluministeriö, josta on tulossa myös rakennusurakoiden ainoa tilaaja. Stadionien rakentamisen projektoinnista on jo aiemmin valittu vastaamaan Sport Engineering -niminen yritys. Urheiluministeriö ei aio myöskään järjestää perinteistä kilpailutusta stadionien tekijöistä aikapulaan vedoten. Rakennusurakoiden spekuloidaan menevän Putinin lähipiiriin kuuluville liikemiehille. Esimerkiksi Hartwall Areenan osaomistajiin kuuluvien Arkadi Rotenbergin ja Gennadi Timtšenkon yritysten arvellaan olevan vahvoilla siitäkin huolimatta, että urheiluareenoiden rakentaminen on kaukana miesten harjoittaman liiketoiminnan ytimestä. znak.com,kaliningrad.ru,stadium.ru/mr/ Erik Helin, toimitusjohtaja, Specta Group Täytin hiljattain tasavuosia, ja koska Venäjällä on tapana antaa lahjoja, tiesin, ettei tule onnistumaan, jos kirjoitan kutsuun ei lahjoja, ei kukkia. Päätin pyytää vieraita tuomaan rahaa kirjekuorissa, jotka välittäisin eteenpäin kostromalaisille lapsille koulujen ja tarhojen tarpeisiin. Kerätty summa oli kuitenkin paljon isompi mitä olin arvellut, eikä rahoja voinut välittää alkuperäisellä tavalla, koska se olisi herättänyt kyseenalaista huomiota paikallisesti. Katsoin parhaaksi keskustella asiasta maaherran kanssa ja yhdessä tulimme siihen tulokseen, että on järkevintä perustaa hyväntekeväisyysrahasto, josta tulemme vuosittain myöntämään stipendejä paikallisille, minulle tärkeissä asioissa ansioituneille koululaisille ja opiskelijoille. Arto Luukkanen, dosentti, Helsingin yliopisto Olin kerran Joensuussa apuisännöimässä erästä kaupungin tilaisuutta. Oli venäläisiä vieraita. Juttu oli onnistunut. Olin ottanut kovasti selvää vieraista ja osasin esitellä heidät sitten tosi tarkasti yleisölle yhteisessä paneelissa. Kun vieraat kysyivät, että mistä minä niin hyvin heidät tunsin niin kerroin, että olen tehnyt kotityöni. Lähtiessä he sitten antoivat minulle upean Venäjän ortodoksisia kirkkoja käsittelevän teoksen. He myös totesivat tehneensä kotityönsä (olen alun perin teologi). Joka tapauksessa yhteenvetona: venäläiset arvostavat mietittyjä ja erikoisia lahjoja, joiden ei tarvitse olla kalliitakaan. Tärkeintä on huomaavainen ja vieraanvarainen ajatus. Siinä meidän pitäisi ottaa heistä oppia. Aune Immonen, vientipäällikkö, Novita Oy Moskovassa sain kerran lahjaksi noin 40 x 40 cm kokoisen lakkatyöpöydän. Onneksi selvisi, että jalat olivat irti ruuvattavat ja onneksi paluumatkani oli junalla. Suklaa ja samppanja ovat vähän traditionaalisempia venäläisten suosimia lahjoja. Erityisen mieleenpainuva lahja oli saamani mustalla sametilla päällystetty samppanjapullo. Se herätti pitkään yleistä ihastusta ennen kuin raaskin sen korkata. 18

19 Kattavat pankkipalvelut myös Venäjällä Yhdessä löydämme parhaat ratkaisut yrityksen tarpeisiin mm. rahoitus-, sijoitus- ja cash management -palveluissa. Samalla saat käyttöösi pankin koko asiantuntemuksen. Venäjällä tavoitat meidät numerosta (vaihde). Lisätietoja palveluistamme löydät myös osoitteesta nordea.ru. Nordealla on 30 konttoria ja toimipistettä 12:ssa Venäjän eri kaupungissa, mm. Moskovassa ja Pietarissa. nordea.com nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi 19

20 Mahdollisuuksia Terveet elämäntavat ovat Teksti Einari Lumijärvi Kuvat Shutterstock Venäjä käynnisti aiemmin tänä vuonna terveydenhuollon uuden kehitysohjelman. Maan terveystilastot eivät ole kaikilta osin mairittelevia. Terveiden elämäntapojen buumi on kuitenkin ollut vakaassa kasvussa jo monen vuoden ajan. Venäjän hallituksen käynnistämä terveydenhuollon uusi kehitysohjelma kattaa vuodet Terveydenhuolto oli myös yksi neljästä aiemmasta kansallisesta kehitysohjelmasta, joita toteutettiin vuosina Kolme muuta ohjelmaa olivat koulutus, asuminen ja maatalouden kehittäminen. Uuden terveydenhuollon kehitysohjelman läpiviemiseksi on laskettu tarvittavan 33 triljoonaa ruplaa (noin 750 miljardia euroa). Rahoitus tulee sekä valtion että alueiden budjeteista siten, että suurin osa budjettirahasta on peräisin alueiden kassoista. Kehitysohjelmassa on useita eri alaryhmiä kuten sairauksien ennaltaehkäiseminen ja terveellisten elämäntapojen edistäminen, innovatiivisten diagnostiikka- ja hoitomenetelmien kehittäminen ja hyödyntäminen, äitiyshuollon turvaaminen, kuntoutuksen ja kuntoutuskeskusten kehittäminen, terveydenhuollon työvoiman saannin turvaaminen, terveydensuojelun kansainvälisten suhteiden kehittäminen sekä terveydenhuollon valvonta ja arviointi. Ohjelman pääpaino on sairauksien ennaltaehkäisemisessä, terveellisten elämäntapojen edistämisessä ja varhaisessa diagnostiikassa. Heikot terveysluvut Vakavien kuolemaan johtavien sairauksien määrä on kasvanut Venäjällä merkittävästi viimeisen reilun 20 vuoden aikana. Sydän- ja verisuonisairauksien mää- rä on kaksinkertaistunut. Pahanlaatuisten kasvainten määrä on lisääntynyt 60 prosentilla. Liikuntakyvyttömyyteen johtavat tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat kaksinkertaistuneet. Yleisimmät sairaudet ovat hengityselinsairaudet ja verenkiertojärjestelmän sairaudet. Elinajanodote oli Venäjällä viime vuonna 70,3 vuotta. Uusissa EU-maissa elinajanodote oli 6,5 vuotta ja vahoissa EU-maissa 12,5 vuotta pidempi kuin Venäjällä. Miesten odotettavissa oleva elinikä Venäjällä oli 64,3 vuotta ja naisten 76,1 vuotta. Työikäisten miesten korkea kuolleisuus on merkittävin tekijä alhaiseen elinajanodotteeseen. Terveydenhuollon kehitysohjelman yhtenä tavoitteena on nostaa kansalaisten elinajanodote 74,3 vuoteen. Syitä terveydenhuollon puutteisiin Kansalaisten terveys on oleellinen tekijä työvoimapotentiaaliin kannalta. Terveydenhuollon kehitysohjelman mukaan se on myös valtion vaurauden perusta. Ohjelma listaa useita syitä siihen, miksi terveystilanne Venäjällä on huono. Monilla kansalaisilla ei ole riittävästi motivaatiota terveellisten elämäntapojen noudattamiseen. Tupakointi, runsas alkoholinkäyttö, riittämätön liikunta ja monet muut käyttäytymiseen liittyvät riskitekijät ovat yleisiä. Biologisia riskitekijöitä ovat muun muassa korkea verenpaine ja kolesteroli. 20

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: mrd 10 Suomen ja Venäjän välinen kauppa 8 6 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 (01- Vienti

Lisätiedot

Jaana Rekolainen Venäjän-kaupan ajankohtaiset teemat

Jaana Rekolainen Venäjän-kaupan ajankohtaiset teemat Jaana Rekolainen 30.03. 2011 Venäjän-kaupan ajankohtaiset teemat 2 3 4 Suuret teemat Modernisaatio Uusinvestoinnit Suunnittelu ja rakentaminen Teollisuuslaitosten modernisointi Automaatio- ja ohjausjärjestelmät

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta Tässä esityksessä on kaudella 2011-2012 Kiva HT D1 nimellä pelanneen seurayhteistyöjoukkueen palauteyhteenveto Joukkue pelasi kaudella 2011-2012 aluekarsinnan

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 0 000 00 00 00 00 005 00 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Julkaistavissa 12.. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Syyskuu KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business. barometri 2010

Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business. barometri 2010 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 1 Julkaistavissa 8.9.9 klo 11. Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business barometri Syyskuu 9 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 MARIMEKKO OYJ Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 5.11.2008 LIIKETOIMINNAN KEHITYS 1-9/2008 Liikevaihto kasvoi ja tulos parani ennakoidun mukaisesti. Suomessa merkittävä osa kasvusta kertyi kertaluonteisista

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2012 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 12 10 8 6 2 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Venäjän tulli 2003 200

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

M-Teamin strategia

M-Teamin strategia M-Teamin strategia 2014-2018 25.8.2014 Toimintaympäristön muutostekijät M-Teamin strategia Salibandyliiton strategia Yhteisöllisyys, vapaaehtoistyö ja seurauskollisuus Kilpailu kunnallisista liikuntapaikoista

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

MAALIVAHTISEMINAARI 3-4.1-16

MAALIVAHTISEMINAARI 3-4.1-16 KARI TAKKO Dallasin Euroopan kykyjen etsinnän päällikkö Peliura Pelasin ensimmäisen liigaotteluni 16-vuotiaana Ässissä 12/78 Lukkoa vastaan ja sain NHL-varauksen Quebec Nordiquesiin 1980, mutta en tehnyt

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 Ehtamo Demo 1: Arvaa lähimmäksi Jokainen opiskelija arvaa reaaliluvun välillä [0, 100]. Opiskelijat, joka arvaa lähimmäksi yhtä kolmasosaa (1/3) kaikkien

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

VASTUUVALMENTAJAN TOIMINTAPERIAATTEET

VASTUUVALMENTAJAN TOIMINTAPERIAATTEET VASTUUVALMENTAJAN TOIMINTAPERIAATTEET 2013-2014 VASTUUVALMENTAJALLE! Kiitokset päätöksestä osallistua yhtenä tärkeänä osana joukkuetoimintaan. Kädessäsi on vastuuvalmentajan toimenkuva tässä seurassa.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus 2007

Liiketoimintakatsaus 2007 Liiketoimintakatsaus 27 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Sisältö 1. Liiketoimintakatsaus 27 2. Liiketoimintaa ohjaavat megatrendit 3. Visio ja strategia 4. Uudet kehitysohjelmat 5. Näkymät

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot