LOUNASRAVINTOLA ROSMARIININ MUUTTAMINEN JOUTSENLIPPURAVINTOLAKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOUNASRAVINTOLA ROSMARIININ MUUTTAMINEN JOUTSENLIPPURAVINTOLAKSI"

Transkriptio

1 LOUNASRAVINTOLA ROSMARIININ MUUTTAMINEN JOUTSENLIPPURAVINTOLAKSI Heidi Kauppinen Anne Murtoniemi Opinnäytetyö Lokakuu 2003 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) KAUPPINEN, Heidi ja MURTONIEMI, Anne Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 55 Julkaisun kieli suomi Luottamuksellisuus Työn nimi Salainen saakka LOUNASRAVINTOLA ROSMARIININ MUUTTAMINEN JOUTSENLIPPURAVINTOLAKSI Koulutusohjelma Palvelutuotannon ja -johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja PARTANEN, Hilkka Toimeksiantaja(t) Jyväskylän ammattikorkeakoulu; Matkailu, ravitsemis- ja talousala / Restonomipalvelut Tiivistelmä Työn toimeksiantajana on Jyväskylän ammattikorkeakoulun restonomipalvelut. Opinnäytetyössä selvitetään Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu, ravitsemis- ja talousalan lounasravintola Rosmariinin mahdollisuutta siirtyä Hyvää Suomesta -ravintolaksi. Lisäksi työssä pohditaan lähiruoka-teemaa ja kotimaisuutta sekä sen arvostusta. Työssä selvitetään, mitä konkreettisia toimenpiteitä vaaditaan siirtymisessä joutsenlippuravintolaksi. Työn liitteenä on opaskansio Hyvää Suomesta -sertifikaattia hakeville sekä ruokaohjekansio ruoanvalmistusohjeineen. Kotimaista ruokaa arvostetaan sen laadun, terveellisyyden ja ennen kaikkea turvallisuuden takia. Keskeiseksi ongelmaksi siirtymisessä Hyvää Suomesta -ravintolaksi osoittautui alkuperätodistusten hankkiminen valmistajilta ja tavarantoimittajilta. Tuotteiden alkuperä oli usein vaikea selvittää. Sertifikaatin säännöt vaativat perehtyneisyyttä aiheeseen, jotta mahdollisilta tulkintavirheiltä vältyttäisiin. Mikäli Rosmariini hakee Hyvää Suomesta -sertifikaattia, ovat käytännön toteutus ja siitä raportointi avainasemassa. Uusien myyntiin tai käyttöön tulevien tuotteiden alkuperää on seurattava, jotta noudatettaisiin sertifikaatin sääntöjä. Kustannuksia pitää seurata käytännössä, ja asiakaskyselyillä selvitetään, antaako sertifikaatti lisäarvoa Rosmariinille. Avainsanat (asiasanat) Lähiruoka, kotimaisuus, Hyvää Suomesta -sertifikaatit Muut tiedot Työssä on liitteenä opaskansio ja ruokaohjekansio ruoanvalmistusohjeineen

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) KAUPPINEN, Heidi and MURTONIEMI, Anne Title Type of Publication Dissertation Pages 55 Confidential Language Finnish Until CHANGING (LUNCH) RESTAURANT ROSMARIINI TO A RESTAURANT OF THE TYPE HYVÄÄ SUOMESTA Degree Programme Degree Programme in Service Management Tutor Ms. PARTANEN, Hilkka Assigned by Jyväskylä Polytechnic; School of Tourism and Services Management Abstract The goal of the dissertion was to find out the possibilities of changing (lunch) restaurant Rosmariini to a restaurant of the type Hyvää Suomesta (good food from Finland). The dissertation clarifies what concrete measures are needed when changing (a restaurant) to a Hyvää Suomesta restaurant. A guidance file for those applying for the Hyvää Suomesta certificate and a file of recipes are included as a supplement. Finnish food is appreciated for its quality, health promotional value, and safety in particular. The vital problem in the change to a Hyvää Suomesta restaurant turned out to be the gaining of originality certificates from the manufacturers and suppliers. The origin of the products was often hard to find out. The regulations required familiarity with the subject so that possible mis-interpretations could be avoided. If restaurant Rosmariini applies for the Hyvää Suomesta certificate, both the actual implementation and the reporting are in a key position. The origin of the new products that will become available or get utilized has to be checked so that the regulations of the certificate will be followed. The expenses must be monitored, and the question if the certificate will give added value to the Rosmariini has to be answered with the help of a customer inquiry. Keywords Regional food, Finnish food, Hyvää Suomesta certificate Miscellaneous A guidance file and a file of recipes

4 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO SUOMALAINEN ELINTARVIKETUOTANTO JA KOTIMAISEN RUOAN ARVOSTUS Suomalaisen ruokatuotannon puhtaus ja laatu Lähiruoan merkitys Suomen elintarviketaloudessa Tavarantoimittajien ja tuotteiden valintaperusteet Kuluttajatutkimuksen tuloksia kotimaisuuden arvostuksesta HYVÄÄ SUOMESTA -SERTIFIKAATIT JA VALVONTA Hyvää Suomesta ravintolasertifikaatin säännöt Hyvää Suomesta ateriasertifikaatin säännöt Auditointikäynnit ja sertifikaattien valvonta Ravintoloiden kiinnostus Hyvää Suomesta tunnukseen LOUNASRAVINTOLA ROSMARIININ MUUTTAMINEN HYVÄÄ SUOMESTA -RAVINTOLAKSI Tutkimuksen taustaa Lounasravintola Rosmariini Työn toteutus Henkilökunnan koulutus ja perehdytys SUOMALAINEN RUOKA TÄNÄÄN...26 LÄHTEET...29 Liite 1. Hyvää Suomesta ravintolan käyttöoikeus hakemus...31 Liite 2. Hyvää Suomesta aterian käyttöoikeus hakemus...32 Liite 3. Hyväksyttyjen tavarantoimittajien luettelo...33 Liite 4. Lihan, maidon ja munien alkuperätodistus...34 Liite 5. Hyvää Suomesta sertifikaatin hyväksytyt ja kielletyt raaka aineet...35

5 2 Liite 6. Luettelo tällä hetkellä varastossa olevista raaka aineista ja elintarvikkeista, jotka eivät sovellu käyttöön...37 Liite 7. Selvityspyyntö liha, maito ja kananmuna...38 Liite 8. Selvityspyyntö kotimaisista raaka aineista...39 Liite 9. Saatekirje Mankolan ravintoloista...40 Liite 10. Malli tuotelistaluettelosta; liha, maito ja kananmuna...41 Liite 11. Malli tuotelistaluettelosta; kotimaiset raaka - aineet...42 Liite 12. Ruokalista...43 Liite 13. Kustannusyhteenveto aterioittain...46 KUVIOT KUVIO 1. Kotimaisia elintarvikkeita ostavat kuluttajat...10 KUVIO 2. Kodin ulkopuolella ruokailu vuonna TAULUKOT TAULUKKO 1. Hyvää Suomesta - ravintolasertifikaatin käyttöoikeus - ja valvontamaksut...13 TAULUKKO 2. Hyvää Suomesta - ateriasertifikaatin käyttöoikeus - ja valvontamaksut...14 TAULUKKO 3. Rosmariinin vuotuinen raaka - ainetarve eräiden raaka -aineiden osalta...22 TAULUKKO 4. Selvityspyynnön saaneet yritykset...23

6 1 JOHDANTO 3 Opinnäytetyömme tarkoituksena on selvittää Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusyksikön lounasravintola Rosmariinin mahdollisuutta siirtyä Hyvää Suomesta -ravintolaksi. Lisäksi pohdimme työssämme lähiruoka teemaa, kotimaisuutta ja sen arvostusta. Opinnäytetyömme aihe on ajankohtainen, koska suomalaisten kuluttajien kiinnostus tuotteiden alkuperää kohtaan on kohonnut viime aikoina ilmenneiden suu- ja sorkkatauti- sekä BSE-tautitapausten seurauksena. Finfood - Suomen Ruokatieto ry hallinnoi tuotteen suomalaisuutta osoittavaa alkuperämerkkiä. Hyvää Suomesta joutsenlippua saa käyttää tuotepakkaukseen tai etikettiin painettuna alkuperämerkintänä elintarvikkeessa, jonka myyntiin tuleva lopputuote on valmistettu Suomessa ja jonka raaka aineesta vähintään ¾ on suomalaista. Joutsenlippumerkki on maassamme laajasti tunnettu; Taloustutkimus Oy:n tekemän tutkimuksen mukaan 93 prosenttia kuluttajista on nähnyt merkin jossakin yhteydessä. Työn toimeksiantajana ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulun restonomipalvelut. Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousala toimii yhteistyössä Keski-Suomen pk-elintarvikealan koordinaatiohankkeen kanssa, jonka tehtävänä on alueellisen ruokatuotannon kehittäminen ja markkinointi. Meneillään olevia muita hankkeita ovat muun muassa Keski Suomen marja alan kehittämishanke MARKE, Hankasalmelaiset erikoisruokavaliotuotteet hanke, ELKE elintarvikkeiden jalostusja markkinointihanke sekä Ruokakulttuurimatkat hanke. Hyvää Suomesta - merkin toivotaan edistävän paikallisten ja alueellisten tuottajien tuotteiden myyntiä. Työssämme olemme tehneet Hyvää Suomesta -sertifikaatin vaatimat alkuvalmistelut. Hankintasopimusten avulla selvitimme tavarantoimittajat ja kartoitimme elintarvikevarastot. Lähetimme yrityksille, joista Rosmariini hankkii elintarvikkeet, selvityspyynnöt, joissa pyysimme heitä listaamaan tuotevalikoimaansa kuuluvat kotimaiset elintarvikkeet. Varsinainen sertifikaatin hakeminen ja käytännön toteutus tapahtuvat aikaisintaan syksyllä Opinnäytetyöhömme kuuluu myös kansio, josta löytyy Hyvää Suomesta sertifikaatin säännöt ja hakemiseen liittyvät lomakkeet sekä ruokaohjekansio ruoanvalmistusohjeineen.

7 2 SUOMALAINEN ELINTARVIKETUOTANTO JA KOTIMAI- SEN RUOAN ARVOSTUS 4 Finfood Suomen Ruokatieto ry, entiseltä nimeltään Maatalousalan Tiedotuskeskus ry., koki lähes täydellisen muodonmuutoksen vuonna 1995, kun sen toimintaa ja palveluita muokattiin nykyaikaisemmiksi (Yleisesittely 2003). Se on vajaassa vuosikymmenessä kasvanut merkittäväksi osaamiskeskukseksi ja ruokatiedon viestijäksi. Avainasemassa on ollut alusta alkaen yhteistyö, joka kokoaa elintarvikeketjun eri osapuolet ja vaikuttajat yhteen. Verkostoitumista käsitteenä tuolloin tuskin tunnettiin. (Lampisjärvi 2002, 3.) Finfood Suomen Ruokatieto ry:llä on neljä päätehtävää: Tuottaa elintarvikealan informaatiopalveluita tiedotusvälineille, kouluille, elinkeinoille ja kuluttajille Toimia hallinnon ja elinkeinon elintarvikehankkeiden koordinoijana Tuottaa talous-, atk-, telemaattisia ja kiinteistöpalveluita yhteydessään toimiville hankkeille ja yhdistyksille Levittää alkuperä- ja tuotantotapainformaatiota. (Yleisesittely 2003.) Finfoodin tarjoamat informaatiopalvelut ovat hyvin kattavat, ja heidän palvelutarjontaansa kuuluu tuottaa yhteydessään toimivien organisaatioiden Internet-julkaisut käynnissä olevista tutkimushankkeista ja julkistaa tulokset jo tehdyistä tutkimuksista. Yhdistyksen jäseniä ovat kaikki joutsenlippua käyttävät yritykset sekä muut elintarvikealalla toimivat yhteisöt ja yritykset. Palvelu on maksutonta, ja kaikki Finfoodin uutiset ovat vastaanottajan vapaasti käytettävissä. (Yleisesittely 2003.) 2.1 Suomalaisen ruokatuotannon puhtaus ja laatu Suomalaisen ruoan tuotantoketjun vahvuudet ovat syntyneet vuosien kuluessa meidän pohjoisissa oloissamme. Kylmän talven vuoksi Suomessa käytetään torjunta-aineita vähemmän kuin Keski-Euroopan suurissa maatalousmaissa. Lyhyen, mutta valoisan kasvukauden ansiosta kotimaisten kasvisten, hedelmien ja marjojen aromit ovat maukkaampia kuin Keski-Euroopassa. Suomessa on luotu ruoantuotantoon kattava lainsäädäntö, joka sisältää sekä viranomaisvalvonnan että omavalvonnan tuotannon joka vaiheessa. Koko ruoantuotantoketjussa työskentelevillä henkilöillä on aina ollut vastuullinen asenne työhönsä. Nämä kaikki yhdessä takaavat kuluttajalle hyvän ja

8 5 turvallisen kotimaisen ruoan. (Turvallisuus ja hyvä maku ovat ruoan laadun kulmakivet 2000, 1.) Ruokamyrkytysepidemioilta ei aina voi kuitenkaan välttyä, kertovat Elintarvikevirasto, Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos EELA ja Kansanterveyslaitos vuonna 2003 tehdyssä tutkimuksessa. Vuonna 2002 kirjattiin 38 ruokamyrkytysepidemiaa ja valtaosa epidemioista (92 %) oli elintarvikevälitteisiä. Puutteellinen keittiö- ja käsihygienia olivat syynä merkittävään osaan elintarvikevälitteisistä epidemioista. Elintarvikealan yritykset tehostavat työntekijöidensä hygieniaosaamista. Osaltaan tähän on vaikuttanut ruokamyrkytyksistä kertynyt tieto. (Hatakka, Johansson, Kuusi, Maijala, Pakkala & Siitonen 2003.) Suomessa on koko ruokaketjun yhteistyönä luotu kansallinen elintarviketuotannon laatustrategia. Tämän tavoitteena on vahvistaa kuluttajien luottamusta kotimaassa tuotettuja elintarvikkeita kohtaan sekä edistää elintarviketuotantomme kilpailukykyä. Tämän kyseisen laatustrategian tavoitteena on, että maatiloilla, elintarviketeollisuudessa ja kaupassa olisi käytössä kansainvälisten vaatimusten mukaiset laatu- ja ympäristöjärjestelmät vuoteen 2006 mennessä. (Turvallisuus ja hyvä maku ovat ruoan laadun kulmakivet 2000, 1.) Laatuportaat rakentuvat askelmista, jotka on porrastettu horisontaalisesti kolmeen tasoon. Laatuportaiden ensimmäisessä tasossa EU- ja kansallinen lainsäädäntö muodostavat elintarviketuotannon laatutyön perustan. Toisen tason muodostaa kansallisesti sovittujen vapaaehtoisten sopimusten ja laatutavoitteiden noudattaminen. Kolmas taso syntyy silloin, kun tuotteeseen rakennetaan erityislaatua esimerkiksi jonkin yrityksen erityistoimenpiteellä. (Kansallinen elintarviketalouden laatustrategia 2003.) Keski-Suomessa toimivan hankekoordinaattorin mukaan laatu- ja ympäristöjärjestelmän aikataulu ja toiminta ovat realistista; suuret raaka-aineiden ostajat (esimerkiksi Valio ja Ingman) eivät hyväksy tuottajakseen maatilaa, jolla ei ole toimivaa laatujärjestelmää. Laatujärjestelmien tavoitteena on taata aina tasalaatuinen ja puhdas elintarvike kuluttajien ruokapöytään. (Viren 2003.) Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen on ollut kiistanalaista käyttää lähiruoka-termiä, ja suositeltavampaa olisi käyttää alueellinen ruokatuotanto nimikettä. Työssämme käytämme termiä lähiruoka sen selvyyden ja kuvaavuuden takia. Maa- ja metsätalousministeriön asettama lähiruokatyöryhmä päätyi määrittelemään lähiruoan aluetaloudellisesta näkökulmasta seuraavasti:

9 Lähiruoka on ruoantuotantoa ja - kulutusta, joka käyttää oman alueensa raakaaineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa taloutta ja työllisyyttä. 6 Lähiruoan maantieteellinen alue voi olla kunta, maakunta tai talousalue, ja ruokataloudella on samat toiminta- ja heijastusalueet kuin muullakin alueellisella tuotannolla ja elinkeinoelämällä. (Lähiruoan mahdollisuudet 2000, 3.) Lähiruoka vastaa oman alueensa kuluttajien toiveisiin ja tarpeisiin. Lähiruoan tulee täyttää elintarvikkeen lakisääteiset vaatimukset ja kaupan laatuluokitus kuten muidenkin elintarvikkeiden. Ruoan hygieeninen laatu ja turvallisuus on varmistettava vähintään omavalvontajärjestelmällä ja laatujärjestelmällä sitä mukaa, kun laatujärjestelmätyö etenee. Tuotannossa käytetään mahdollisimman paljon talousalueen raaka-aineita ja tuotantopanoksia, jotka kulutetaan pääosin omalla talousalueella joko suurkeittiöiden, vähittäiskaupan tai suoramarkkinoiden välityksellä. (Emt. 4.) Tuotantoketjussa käytetään kestäviä menetelmiä kaikissa vaiheissa raakaaineentuotannosta kuljetukseen ja kauppaan. Lähiruoan alkutuottajat ovat sitoutuneet noudattamaan maatalouden ympäristöohjelmaa ja eettisen eläintuotannon periaatteita tai luomutuotannon sääntöjä. Ylipakkaamista ja turhia kuljetuksia vältetään. Lähiruoka-ajattelussa suositaan vuodenaikojen sesonkeja ja hyödynnetään alueellista ruokaperinnettä tuotekehittelyssä sekä markkinoinnissa. (Lähiruoan mahdollisuudet 2000, 4.) 2.2 Lähiruoan merkitys Suomen elintarviketaloudessa Lähiruokatuotannon osuutta koko Suomen elintarviketaloudesta ei ole laskettu. Lähiruokatyöryhmän (2000, 5) mukaan joukkoruokailun hankinnoissa lähiruoan osuus voi nousta yli 10 prosenttiin ja joissa tuoretuotteissa jopa yli 50 prosenttiin. On epätodennäköistä, että koko elintarviketalous muuttuisi lähiruokatoiminnaksi, vaikka kiinnostus onkin tällä hetkellä suurta. Forsmanin ja Paanasen (2003b, 41) tutkimuksessa todetaan syyksi tähän tarjonnan vähäisyys tai tiettyjen tuoteryhmien puuttuminen kokonaan. Monissa suurkeittiöissä paikalliset tarjoajat nähdäänkin enemmän ja vähemmän täydennystoimittajana. Kuitenkin lähiruoan käytön uskotaan suurkeittiöissä kasvavan lähivuosina. Tämä edellyttää, että paikalliset yritykset ovat aktiivisempia tuotteiden tarjonnassa ja että tuotteita on saatavilla säännöllisesti.

10 7 Suurkeittiöillä on kiinnostusta sekä lähi- että luomutuotteisiin; kysyntää olisi huomattavasti nykyistä tarjontaa enemmän. Kysyntää on erityisesti esikäsitellyille ja pitkälle jalostetuille tuotteille sekä varastoinnin kehittämiselle. Lähitoimittajien etuna nähdään suorat kontaktit ostajiin sekä toimitusjoustavuus ja -varmuus lyhyellä varoitusajalla. (Forsman & Paananen 2003b, 55.) Hyvän verkottumisen ja yhteistyön avulla pystytään sekä säilyttämään että luomaan uusia työpaikkoja ja pitämään rahat oman maakunnan alueella, jolloin lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset voivat kasvaa merkittäviksi. (Lähiruoan mahdollisuudet 2000, 5-6.) Lähiruoan suosimista on suunniteltu ja toteutettukin julkisella sektorilla. Julkishallinnon ruokapalvelujen hankintoja säädellään lainsäädännöllä. Lähiruoan suosiminen on kuitenkin osittain vastoin tätä hankintalain perusperiaatetta, jossa julkisia tahoja velvoitetaan tekemään hankinnat tasapuolisesti ketään syrjimättä. Laki (Laki julkisista hankinnoista N:o1505/1992, viimeisin uudistus 1247/1997) on säädetty kilpailun aikaansaamiseksi, tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi sekä julkisten varojen käytön tehostamiseksi. (Lähiruoan mahdollisuudet 2000, 25.) Kunnallisessa ruokahuollossa on ateriamääräraha, jonka mukaan yksikön on toimittava. Tuotantosopimuksissa hintojen pitää olla pysyvät, koska aterian raaka-aineiden hinnan nousua ei voi siirtää tuotteen hintaan määrärahojen vuoksi. Mikäli ateriamäärärahaa korotetaan, mahdollistetaan oman alueen tuotteiden käyttö ja saadaan sijoitus todennäköisesti takaisin vilkastuvan elinkeinoelämän ja verotulojen kautta. (Lähiruoan mahdollisuudet 2000, 28.) Paanasen ja Forsmanin (2003a) tutkimuksen matkailuosiossa tarkasteltiin lähiruokaa lähinnä elämysajattelun näkökulmasta. Ruokailutapahtuma ei ole vain ravinnontarpeen tyydyttämistä, vaan se tulisi nähdä elämyksenä ja osana matkailu- tai ohjelmatuotetta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että yli puolet yrittäjistä hyödynsi ruoanvalmistuksessa omalla maatilalla tuotettuja raaka-aineita, kuten marjoja, juureksia, sieniä, lihaa ja leipomotuotteita. Omalta maatilalta saatujen raaka-aineiden lisäksi maaseutumatkailuyrittäjät hankkivat alueensa elintarvikeyrittäjiltä eniten erikoistuotteita, kuten piirakoita ja gluteenittomia tuotteita. Kuten suurtaloudessa, myös maaseutumatkailuyrittäjät toivoivat perunan, juuresten ja kasvisten esikäsittelyasteen nostamista. Lähiruokaa pidettiin keskeisenä vetovoimatekijänä maaseutumatkailussa, vaikka vain muutamat

11 yrittäjät korostivat lähiruokavahvuuksiaan etukäteen, esimerkiksi markkinoidessaan matkailukohdetta asiakkaille. (Paananen & Forsman 2003a, ) 8 Maaseutumatkailuyritykset eivät aktiivisesti mainosta lähiruokaa vaan lähiruoan käyttö ja hyödyntäminen nähdään itsestään selvyytenä, samoin kuin kotimaisten tuotteiden käyttö. Matkailuyrityksiä ei nähdä nykyään yhtä potentiaalisena markkinointikanavana kuin esimerkiksi suurkeittiöitä tai ravintoloita. Elintarvike- ja maaseutumatkailuyritysten kannattaisi suunnitella, miten liiketoimintaa voisi hyödyntää siten, että siitä olisi hyötyä molemmille osapuolille. Erityisesti yhteistyö tuotekehityksessä olisi kannattavaa. Paikallisia ruokatuotteita voisi hyödyntää esimerkiksi matkamuistoina maaseutumatkailussa. (Emt ) 2.3 Tavarantoimittajien ja tuotteiden valintaperusteet Forsmanin ja Paanasen (2001, 67) tutkimuksessa, joka käsitteli suurkeittiöiden kokemuksia lähiruoasta, nousi esille muutama tärkeä tavarantoimittajia ja tuotteita koskeva valintakriteeri. Tavarantoimittajien tärkeimmät valintakriteerit olivat toimitusvarmuus ja yritystoiminnan laadunvalvonta, tuotteiden tärkeimpänä valintakriteerinä pidettiin hinnan ja laadun suhdetta. Suurkeittiöiden on voitava luottaa tavarantoimittajien kanssa sovittuihin toimitusaikoihin, koska suurkeittiöiden ruokalistat suunnitellaan etukäteen. Pitkän aikavälin toimitusvarmuudella tarkoitetaan sitä, että tuotteita tulisi pystyä toimittamaan tasaisesti ympäri vuoden. Pienyritykset harvemmin pysyvät toimittamaan tuotteita ympärivuotisesti, mikä koettiin keskeiseksi pienyritystoimittajien heikkoudeksi. Toinen tärkeä valintaperuste on yritysten toiminnan laadunvalvonta ja tuotteiden laatu. Suurkeittiöt edellyttävät, että pienyrityksillä tulee olla toimiva omavalvontajärjestelmä. Pienyrittäjillä on oltava laadusta ja sen valvonnasta näyttöä, kuten aiemmin mainitussa laatustrategiassa on tavoitteena, esimerkiksi lämpötilojen mittausta säännöllisesti kirjattuna. Tuotteiden tärkein valintakriteeri liittyi omavalvontajärjestelmään ja tuotteiden laatuun. Hyvälaatuiset tuotteet menevät hinnan edelle, mikäli pienyrittäjät pystyvät toimittamaan niitä tasaisesti ja kohtuuhintaisesti. (Forsman & Paananen 2001, )

12 2.4 Kuluttajatutkimuksen tuloksia kotimaisuuden arvostuksesta 9 Kuluttajatutkimusten mukaan lähes kaikki Suomessa tuotetut peruselintarvikkeet ovat kuluttajien mielestä maailman parhaita, ja kuluttajat pitävät kotimaista ruokaa korkeatasoisena. Kuluttajat pitävät kotimaisista elintarvikkeista niiden hyvän maun ja puhtauden vuoksi ja lisäksi kotimaisuutta suosimalla turvataan tulevaisuuden työllisyyttä ja omavaraisuutta. Kuluttajat pitävät tietoa elintarvikkeen alkuperästä tärkeänä, he tunnistavat suomalaisen elintarvikkeen kauppanimestä tai valmistajan nimestä. Hyvää Suomesta joutsenlippumerkki viestittää kuluttajalle selkeästi elintarvikkeen alkuperän ja toimii kotimaisen laadun takaajana. (Tainio 2000, ) Kuluttajien kiinnostuksen takia myös joukkoruokailussa tulisi kertoa lähiruokaan perustuvasta toiminnasta tehokkaasti (Lähiruoan mahdollisuudet 2000, 36.) Taloustutkimus selvitti alkuperämerkkien tunnettuutta ja merkittyjen tuotteiden laatuja turvallisuusmielikuvaa marras-joulukuussa Tutkimukseen vastasi reilut suomalaista, jotka olivat iältään vuotiaita. Entistä useampi suomalainen pitää Hyvää Suomesta -joutsenlipulla merkittyjä elintarvikkeita turvallisempina ja laadukkaampina kuin vastaavanlaisia elintarvikkeita, joista tätä suomalaisesta alkuperästä kertovaa merkkiä ei löydy. (Korpela-Kosonen 2003.) Taloustutkimuksen tuoreen tutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia kuluttajista on sitä mieltä, että joutsenlipulla merkityt elintarvikkeet ovat merkitsemättömiä elintarvikkeita turvallisempia. Joutsenlipputuotteiden parempaan laatuun uskoo puolestaan 75 prosenttia suomalaiskuluttajista, vaikka valmistajan tai tuotteen nimi ei ole tae tuotteen alkuperästä. Molemmissa prosenttiosuuksissa on hienoista kasvua edellisestä vuodesta. (Korpela-Kosonen 2003.)

13 Ostaa tilanteesta riippumatta 2000 Ostaa tilanteesta riippumatta 2002 Ostaa, mikäli hinta ja saatavuus kohdallaan KUVIO 1. Kotimaisia elintarvikkeita ostavat kuluttajat Tutkimuksessa tuli esille, että niiden henkilöiden määrä, jotka ostavat suomalaisia elintarvikkeita tilanteesta riippumatta, on laskenut 36 %:sta 29 %:iin. Haastatelluista 86 % ostaa aina suomalaisia elintarvikkeita, mikäli saatavuus ja hinta ovat kohdallaan. (Ruoni Mäkelä 2003.) Hyvää Suomesta -joutsenlipun tunnettuus on edelleen huippulukemissa. Merkin tunnistaa 93 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaiskuluttajista, mikä on saman verran kuin vuonna 2001 toteutetussa tutkimuksessa. Minna Ruoni-Mäkelä on tyytyväinen siihen, että valtaosa kuluttajista osaa yhdistää joutsenlipun jalostettuihin ja pakattuihin elintarvikkeisiin, joiden alkuperämerkki se on. Vain kohtuullisen harva kuluttaja yhdistää merkin sellaisiin tuotteisiin, joissa sitä ei voi käyttää, kuten esimerkiksi kulutustavaroihin. (Korpela-Kosonen 2003.) Finfood Suomen Ruokatieto ry:n internet sivuilla esitellyssä Elintarviketieto Oy:n (2000) tutkimuksessa kävi ilmi, että kuluttajat arvostavat suomalaisista raaka-aineista valmistettuja aterioita ruokaillessaan kodin ulkopuolella. Tutkimuksessa tarkasteltiin raaka-aineista lihaa ja lihatuotteita, maitoa ja maitotuotteita, kalaa, kananmunia, kasviksia ja viljatuotteita. Kaikissa tarkasteltavissa tuoteryhmissä 70 % kuluttajista piti suomalaisuutta melko tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Vain alle kymmenesosa vastaajista oli sitä mieltä, ettei suomalaisuus ole lainkaan tärkeää. (70% kuluttajista pitää ravintolaruoan suomalaisuutta tärkeänä 2000.)

14 11 A.C Nielsenin suurkeittiötutkimus tarkasteli kodin ulkopuolella syötyjen aterioiden määrää vuonna Kuten kuviosta 1 käy ilmi, keskimäärin Suomessa syötiin 146 Horeca sektorin (hotel, restaurant ja catering) valmistamaa ateriaa henkilöä kohti vuonna Yleisintä kodin ulkopuolella syöminen oli Uudellamaalla (177 ateriaa henkilöä kohti), Ahvenanmaalla (155) ja Lapissa (146). Vähäisintä ulkona syöminen oli Keski-Pohjanmaalla (112) ja Pohjois-Karjalassa (119). (AC Nielsen 2001.) Kodin ulkopuolella ruokailu Uusimaa Ahvenanmaa Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala KUVIO 2. Kodin ulkopuolella ruokailu vuonna 2001 Tutkimustulos on tärkeä aterioiden valmistajalle, koska suurin osa lounaista syödään kodin ulkopuolella. Noin neljännes 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista syö lounaan henkilöstöravintolassa, työpaikkaruokalassa tai koulussa, ja noin kolmannes ruokailee kodin ulkopuolella useamman kerran viikossa. Samaisessa tutkimuksessa kysyttiin kuluttajien mielipidettä Hyvää Suomesta -ravintolasertifikaatin säännöistä ja vaikutuksista ruokailupaikalle, ja yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että Hyvää Suomesta - ravintolasertifikaatti lisäisi paikan suosiota. Kolmannes vastaajista uskoi, että se lisäisi ruokailijoiden määrää. (70% kuluttajista pitää ravintolaruoan suomalaisuutta tärkeänä 2000.)

15 3 HYVÄÄ SUOMESTA -SERTIFIKAATIT JA VALVONTA 12 Vuoden 2002 alusta ammattikeittiöt ovat voineet ottaa käyttöönsä Finfoodin aterioiden alkuperämerkintäjärjestelmän. Ammattikeittiöillä on mahdollisuus valita kahdesta eri vaihtoehdosta, Hyvää Suomesta ravintolasertifikaatin tai Hyvää Suomesta - ateriasertifikaatin väliltä. Hyvää Suomesta ravintolan tunnuksen käyttöoikeuden voi saada ravintola, joka sitoutuu kaikissa aterioissaan käyttämään vain suomalaista lihaa, maitoa ja munia. Hyvää Suomesta aterian tunnusten käyttöoikeus myönnetään sellaiselle ravintolalle, joka tarjoaa suomalaisesta lihasta, maidosta ja munista tehtyjä yksittäisiä aterioita. (Ruoni 2001, 4.) Lampisjärven (2003) mukaan Hyvää Suomesta sertifikaatteihin ei ole luvassa sääntömuutoksia, mutta joitakin rajauksia ja tulkintamuutoksia on jo tehty nykyisiin sääntöihin. Esimerkiksi kastike ja keittopohjat sekä lihaliemivalmisteet on aiemmin luettu lihaan kuuluviksi, mutta tarkistettaessa sääntöjä tämä on koettu liian tiukaksi ehdoksi ja nyt niiden käyttäminen on vapaata. Tarkastelemme seuraavissa alaluvuissa ravintolasertifikaatin ja ateriasertifikaatin sääntöjä sekä valvontaa. 3.1 Hyvää Suomesta ravintolasertifikaatin säännöt Ammattikeittiö, jolle on myönnetty Hyvää Suomesta ravintolan tunnuksen käyttöoikeus, sitoutuu käyttämään ruuan valmistuksessa ja myynnissä vain kotimaista lihaa, maitoa ja kananmunia siinä toimipaikassa, jolle tunnuksen käyttöoikeus on myönnetty. Lisäksi käytetään mahdollisuuksien mukaan Suomessa tuotettavia elintarvikkeita, kuten vilja- ja öljykasveja, vihanneksia ja marjoja. (Finfood Suomen ruokatieto ry:n säännöt 2002, 6.) Hyvää Suomesta ravintolasertifikaatin käyttöoikeus- ja valvontamaksut määräytyvät yrityksen vuosittaisen liikevaihdon perusteella. Vuoden 2003 käyttöoikeus- ja valvontamaksut ilmenevät taulukosta 1.

16 TAULUKKO 1. Hyvää Suomesta - ravintolasertifikaatin käyttöoikeus - ja valvontamaksut 13 Ammattikeittiön vuosittainen liikevaihto Vuosittainen käyttöoikeus - ja valvontamaksu alle yli (Finfood Suomen ruokatieto ry:n säännöt 2002, 6.) Hyvää Suomesta ravintolan tunnus myönnetään hakemuksesta ammattikeittiölle, joka sitoutuu käyttämään raaka aineinaan Suomessa tuotettuja elintarvikkeita sääntöjen mukaisesti. Ammattikeittiön on täytettävä Finfoodin tälle toiminnalle asettamat vaatimukset osoittamalla raaka aineiden alkuperä. Finfood Suomen Ruokatieto Ry:n hallitus myöntää Hyvää Suomesta ravintolasertifikaatin käyttöoikeuden ammattikeittiöille virallisen hakemuksen (Liite 1) perusteella ensimmäisen kerran. Tämän jälkeen riittää vuosittain uudistettava sopimus, myös irtisanomisesta päättää hallitus. (Finfood Suomen ruokatieto ry:n säännöt 2002, 6-7.) Ammattikeittiö, jolle on myönnetty Hyvää Suomesta ravintolasertifikaatti, saa käyttää Finfoodin tuottamia tunnisteita esimerkiksi ovissa sisäänkäynnin yhteydessä tai tarjoilutiloissa. Ravintola saa myös sertifikaattitaulun, joka on tarkoitettu sijoitettavaksi sisätiloihin. (Finfood Suomen ruokatieto ry:n säännöt 2002, 7.) 3.2 Hyvää Suomesta ateriasertifikaatin säännöt Ammattikeittiö, jolle on myönnetty Hyvää Suomesta ateriasertifikaatin käyttöoikeus, sitoutuu käyttämään alkuperämerkittyjen annosten valmistuksessa ja myynnissä ainoastaan kotimaista lihaa, maitoa ja kananmunia, niissä aterioissa, joille tunnus on myönnetty. Lisäksi käytetään mahdollisuuksien mukaan Suomessa tuotettavia elintar-

17 vikkeita, kuten vilja- ja öljykasveja, vihanneksia ja marjoja.(finfood Suomen ruokatieto ry:n säännöt 2002, 8.) 14 Hyvää Suomesta ateriasertifikaatin käyttöoikeus- ja valvontamaksut määräytyvät yrityksen vuosittaisen liikevaihdon perusteella. Vuoden 2003 käyttöoikeus- ja valvontamaksut ovat taulukossa 2. TAULUKKO 2. Hyvää Suomesta - ateriasertifikaatin käyttöoikeus - ja valvontamaksut Ammattikeittiön vuosittainen liikevaihto Vuosittainen käyttöoikeus - ja valvontamaksu alle yli (Finfood Suomen ruokatieto ry:n säännöt 2002, 8.) Hyvää Suomesta aterian tunnus voidaan myöntää virallisen hakemuksen (Liite 2) perusteella ammattikeittiöille, joka sitoutuu käyttämään alkuperämerkityissä aterioissa sääntöjen mukaisia raaka -aineita. Hyvää Suomesta aterian tunnus on annoskohtainen merkki, eikä sitä käytetä muualla mainonnassa kuin merkityn annoksen mainonnan yhteydessä. Ravintola, jolla on Hyvää Suomesta aterian tunnus, sitoutuu tiedottamaan asiakkailleen merkin säännöistä ja sillä on velvoite pitää esillä ja antaa asiak- ruokatieto ry:n säännöt 2002, kailleen Finfoodin tuottamaa Hyvää Suomesta aterian esitettä. (Finfood Suomen 8-9.) Ammattikeittiön on pidettävä hyväksyttyjen tavarantoimittajien luetteloa (Liite 3), johon se merkitsee ne raaka ainetoimittajat, jotka toimittavat ravintolalle sertifikaatin vaatimukset täyttäviä raaka aineita. Tämän lisäksi ravintolan on sovittava raaka ainetuottajiensa kanssa siitä, että raaka aineiden pakkauksissa on alkuperämerkinnät tai tuotekohtaiset virallisesti allekirjoitetut sopimukset alkuperästä (Liite 4). Finfood

18 15 Suomen Ruokatieto Ry:n hallitus myöntää Hyvää Suomesta -ravintolasertifikaatin käyttöoikeuden ammattikeittiöille virallisen hakemuksen perusteella ensimmäisen kerran. Tämän jälkeen riittää vuosittain uudistettava sopimus, myös irtisanomisesta päättää hallitus. (Finfood Suomen ruokatieto ry:n säännöt 2002, 8-9.) Ammattikeittiö, jolle on myönnetty Hyvää Suomesta -ateriasertifikaatti, saa käyttää sitä painettuna menuissa annoksen yhteydessä. Tunnus on poistettava, jollei annosta kyetä valmistamaan sääntöjen edellyttämällä tavalla. (Finfood Suomen ruokatieto ry:n säännöt 2002, 9.) 3.3 Auditointikäynnit ja sertifikaattien valvonta Hyvää Suomesta ravintoloita valvoo Finfood yhdessä auditointikoulutuksen saaneiden tarkastajien kanssa. Käynneillä tarkastetaan, että joutsenlipun sääntöjä on noudatettu käytännössä. Vuoden aikana käydään noin kolmasosassa joutsenlippua käyttävissä yrityksissä, joita on yhteensä noin 280. (Tämä luku pitää sisällään sekä joutsenlippumerkillä varustetut elintarvikkeet että Hyvää Suomesta -ravintolat.) Joutsenlippua voi käyttää elintarvikkeissaan vain yritys, joka on Finfood Suomen Ruokatieto ry:n jäsen, ja hänen tulee ilmoittaa tietonsa joutsenlippu-tuotteista yhdistyksen ylläpitämään rekisteriin. (Honkaniemi 2002, 14.) Joutsenlipun käyttöä valvotaan säännöllisten auditointikäyntien lisäksi pistokokeita tekemällä ja aina reklamaatioiden yhteydessä. Tarkastuskäynnin aikana yrityksen on esitettävä kirjalliset selvitykset raaka-aineiden alkuperästä. Tällainen asiakirja voi olla esimerkiksi todistus myyjän sitoutuneisuudesta toimittaa kotimaista raaka-ainetta. Auditointikäynneillä tarkistetaan joutsenlipun tuoterekisteriin ilmoitettujen tuotteiden tietojen ajantasaisuus ja tietojen päivityskäytäntö. Kyseisessä asiassa on esiintynyt eniten puutteita, ja yrityksiltä toivotaankin lisää omaa aktiivisuutta joutsenlippurekisterin ajan tasalla pitämiseen. Myös vastuuhenkilöiden vaihtumisesta tulee ilmoittaa välittömästi jäsenrekisteriin. Omavalvonnan toimivuuteen kiinnitetään valvontakäynneillä huomiota. Käynnin yhteydessä yrityksellä on mahdollisuus kehittää omavalvontaohjelmaansa yhdessä asiantuntevan auditoijan kanssa. (Honkaniemi 2002, 14.) Hyvää Suomesta -ravintolan ensimmäinen auditointikäynti pyritään tekemään ensimmäisen puolen vuoden aikana merkin hakemisesta. Jatkossa auditointikäynnit tehdään

19 16 tarpeen mukaan tai kerran kolmessa vuodessa. Auditointikäynnille sovitaan ajankohta, jolloin vastuuhenkilöiden (ruokalistoista ja hankinnoista vastaavat) tulee olla paikalla. Vierailulle varataan aikaa 1-2 tuntia. Keittiöhenkilökuntaa haastatellaan, mutta heidän läsnäolonsa ei ole tarpeellinen koko auditoinnin ajan. Auditoija tutustuu tavarantoimittajien alkuperätodistuksiin ja raaka aineluetteloihin. Hän tarkistaa, mistä tavarat ostetaan, erityisesti liha, maito, kananmuna sekä kasvikset. Kasvisten alkuperätodistuksissa on esiintynyt puutteita ja tähän asiaan toivotaan yritysten paneutuvan paremmin. Tarkastuksessa huomioidaan vuodenajat, mutta jos esimerkiksi kesäkuussa käytetään ulkomaista kurkkua, jolloin kotimainen satokausi on parhaimmillaan, niin tästä asiasta huomautetaan. Jos auditointikäynnin yhteydessä ilmenee tapahtuneen vilppiä, voidaan tarkastaa yrityksen kirjanpito. (Haikkala 2003.) Auditoinnissa tarkastetaan kylmiöt ja varastot, valmistustilat ja -laitteet. Tällä toiminnalla varmistetaan raaka-aineluettelon paikkansapitävyys. Auditoija tarkastaa omavalvontaohjelman, jonka kriittisiä pisteitä ovat muun muassa näytteenotto, kuumennuspisteet, ruoan lämpötilat, kylmiöt, siivousohjelmat ja ruoan uudelleen hyödyntäminen. Ravintolasalista tarkistetaan tunnisteiden oikeellisuus, mainoslehtisten esillepano ja yrityksen oman mainosmateriaalin käyttö. Mikäli huomautettavaa löytyy, auditoija antaa muistutuksen yritykselle. Yritykselle annetaan kuukausi aikaa tehdä vaadittavat muutokset, jonka jälkeen joko yritys toimittaa todistuksen tehdyistä toimenpiteistä Finfoodille tai auditoija suorittaa uusintatarkastuksen yritykseen. Jos vaatimustasosta tai omavalvonnasta löytyy poikkeamia, niihin puututaan välittömästi. (Haikkala 2003.) Ravintolasertifikaatin valvontakäynnin yhteydessä käydään läpi tunnuksen käyttöön liittyvät dokumentit: alkuperätodistukset lihan, maidon ja munien sekä niistä valmistettujen tuotteiden osalta sekä tavarantoimittajaluettelo. Samassa yhteydessä selvitetään raaka-aineiden alkuperä ja mahdolliset syyt, jos on turvauduttu ulkomaiseen vaihtoehtoon. (Ruoni 2003.) Ammattikeittiö sitoutuu esittämään omavalvontaohjelman ja raaka-ainehankintaan liittyvät dokumentit Hyvää Suomesta ravintolan valvontaauditoinnissa. Hyvää Suomesta -ravintolan tunnuksen väärinkäyttö johtaa aina käyttöoikeuden pysyvään tai lievissä tapauksissa määrä-aikaiseen menettämiseen. (Finfood Suomen ruokatieto ry:n säännöt 2002, 7.)

20 17 Ateriasertifikaatin valvontakäynnin yhteydessä tarkastetaan omavalvontasuunnitelmaan merkittyjen vastuuhenkilöiden sääntötuntemus, ravintolan omavalvontasuunnitelmasta tavarantoimittajaluettelo ja kirjanpidosta ostolaskut. Kuvaus ja käytännön toteutus merkintä- ja logistiikka käytännöstä, jolla kotimaiset ja ulkomaiset raakaaineet pidetään erillään varastoinnin ja valmistuksen aikana. Valvontakäynnillä tarkastetaan Hyvää Suomesta aterian tunnuksella merkittyjen annosten reseptiikka, annosten myyntimäärät suhteessa niiden valmistamiseen tarvittavien raaka-aineiden ostomääriin, omavalvontaohjelman toimivuus käytännössä sekä Hyvää Suomesta -aterian tunnuksen käytön oikeellisuus. Tarkastuskäynnin lopuksi laaditaan auditointiraportti. (Finfood Suomen ruokatieto ry:n säännöt 2002, 9.) 3.4 Ravintoloiden kiinnostus Hyvää Suomesta tunnukseen Finfood Suomen Ruokatieto ry selvitti yksityisten ravintolapäälliköiden ja esimiesten mielipiteitä elintarvikkeiden käytöstä ja Hyvää Suomesta ravintolasertifikaatista ja sen mahdollisista vaikutuksista. Tutkimus osoitti, että 60 % toimipisteistä on kiinnostunut Hyvää Suomesta ravintolasertifikaatista. Kysyttäessä sertifikaatin säännöistä, suurin osa vastaajista koki säännöt sopiviksi ja 14 %:n mielestä ne olivat liian tiukat. Tutkimuksessa tuli esiin ammattikeittiöiden hyvät mahdollisuudet sitoutua käyttämään sataprosenttisesti suomalaista lihaa, maitoa ja munia. (Yli puolet yksityisistä ravintoloista on kiinnostunut Hyvää Suomesta -tunnuksista 2003.) Syyskuussa 2003 mukana olevat Hyvää Suomesta ravintolat ovat: - Ellilän Kievari, Toijala - Ravintola Nokka, Helsinki - Hollolan Olkihattu, Hollola - Restaurang Höijers, Tammisaari - Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä - Rättyän Sapuska Ky, Nivala - Maikkulan Kartano, Oulu - Pellervo Instituutti, Espoo - Ilolan maatilamatkailu, Metsäkansa - Metsähallitus Käpykolo, Vantaa - Koskenkorvan Trahteeri, Koskenkorva Leena Honkaniemi on tutkinut Hyvää Suomesta tuotemerkin hyötyjä ja haittoja. Honkaniemi haastatteli seitsemää jo tunnusta käyttävää yritystä sekä seitsemää tunnuksen käyttöä harkitsevaa yritystä. Tutkimuksesta kävi ilmi, että kaikki vastanneet pitivät kotimaisuutta tärkeänä ja lähes kaikilla kotimaisten raaka-aineiden suosiminen

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO?

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Parasta pöytään Pirkanmaalta Ti 18.02.2014 Esityksen kulku - Poliittinen ohjaus - Luomu ammattikeittiöissä nyt - Onko luomu oikeasti kallista? - Portaat

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso 24.2.2014 2 - Meri-Lapin alue - Aloite Kemi-Torinon seutuvaltuustolle paikallisten tuotteiden ja raaka-aineiden käytön lisäämiseksi

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia Jaana Paananen MTT Taloustutkimus Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 1. - 2.10.2002 Mikkeli Vähittäiskauppa-aineiston

Lisätiedot

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Mitä lähiruokaan siirtyminen kunnalta edellyttää? Lähtökohtana yhteinen halu kehittää alueellista

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 Luomu ammattikeittiöissä Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka Hyvää Suomesta- Saarioisilta 21.3.2013 Mirja Lonka Saarioinen yrityksenä Saarioinen Oy on kotimainen, yksityisessä omistuksessa oleva elintarvikealan yritys. Vuonna 1957 käynnistettiin Saarioinen Oy:n

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa. Elina Särmälä 13.2.2014

Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa. Elina Särmälä 13.2.2014 Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa Elina Särmälä 13.2.2014 Saimaan Tukipalvelut Oy Saimaan Tukipalvelut Oy aloitti toimintansa vuonna 2010. Yhtiön omistus jakaantuu siten, että Lappeenrannan kaupunki omistaa

Lisätiedot

FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI

FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI 2 LÄHIRUOKA SEUDUN VOIMAVARAKSI Lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä tunnetaan. Sen

Lisätiedot

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 24.2.2012 Marko Perälahti/ Vilja Kumpusalo-Sanna Kodin ulkopuolella valmistettujen aterioiden määrä oli 889 miljoonaa vuonna 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisterissä2011

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Miksi sairaanhoitopiirinkin ruoka kulki tuhansia kilometrejä? - Ruokatottumukset ovat muuttuneet - Työn tuottavuutta on nostettu keskittämällä

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Mitä on lähiruoka? - Ei virallista määritelmää. - Asiasta useita eri tulkintoja - Hallituksen Lähiruokaohjelma -> miten lähiruokaa edistetään vuoteen 2020 mennessä. *

Lisätiedot

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä Kysely julkisille toimijoille Tiedot pyydettiin vuotta 2009 koskien Toteutus huhtikuussa 2010 Sähköinen kysely, tiedot vastaajakohtaisesti

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Rokua Geopark. Ohje yrityksille Rokua Geopark logon käyttämisestä

Rokua Geopark. Ohje yrityksille Rokua Geopark logon käyttämisestä Rokua Geopark Ohje yrityksille Rokua Geopark logon käyttämisestä Rokua Geopark ohjausryhmä 24.3.2011 Taustaa Rokua Geopark on perustettu edistämään Oulujokilaakson, Rokuan ja Oulujärven alueiden elinkeinotoimintaa,

Lisätiedot

Rokua Geopark. Ohje yrityksille Rokua Geopark logon käyttämisestä

Rokua Geopark. Ohje yrityksille Rokua Geopark logon käyttämisestä Rokua Geopark Ohje yrityksille Rokua Geopark logon käyttämisestä Rokua Geopark 28.5.2013 Taustaa Rokua Geopark on perustettu edistämään Oulujokilaakson, Rokuan ja Oulujärven alueiden elinkeinotoimintaa,

Lisätiedot

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014 Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa Hankintafoorumi 10.4.2014 Sisältö Palvelujen hankkiminen kunnassa Kuntastrategia Hankintaprosessi ISS Palvelut esimerkkinä palveluyrityksestä:

Lisätiedot

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle 10.6.2014 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Ruoka on osa identiteettiä 56

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

LUOMUHORECA RYHMÄ. 21.01. 2014 klo 10.00-12.00, Pääposti, Punainen neuvotteluhuone

LUOMUHORECA RYHMÄ. 21.01. 2014 klo 10.00-12.00, Pääposti, Punainen neuvotteluhuone LUOMUHORECA RYHMÄ 21.01. 2014 klo 10.00-12.00, Pääposti, Punainen neuvotteluhuone Osanottajat Nimi Paikalla 21.1.2014 Tiina Ahola, Palmia x Regina Ekroos, Espoo Catering Leila Fogelholm, Fazer Food Service

Lisätiedot

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen - EkoCentria on Savon koulutuskuntayhtymän yhteydessä toimiva valtakunnallinen asiantuntijayksikkö - kestävän ruokaketjun edistäminen ammattikeittiöissä - www.kestavathankinnat.fi

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi ATERIA 13, Helsinki 5.11.2013 Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä jätti valtuuston kokouksessa 9.12.2013 seuraavan sisältöisen aloitteen:

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä jätti valtuuston kokouksessa 9.12.2013 seuraavan sisältöisen aloitteen: Kunnanhallitus 9 13.01.2014 Tekninen lautakunta 20 18.02.2014 Kunnanhallitus 63 03.03.2014 Valtuustoaloite lähiruoan lisäämiseksi kunnan ruokahankinnoissa 50/00.02/2014 Kunnanvaltuusto 9.12.2013 161 Kristillisdemokraattien

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön keskitetään koko kunnan aterioiden

Lisätiedot

Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010

Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010 Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010 Tutkimuksen kulku Ensin tehtiin alustava kysely sellaisiin päiväkoteihin, joissa luomu- ja kasviruokaa

Lisätiedot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelma Hanke on tiedotushanke, jonka tavoitteena on ruokamatkailuun ja se kehittämiseen

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

ISS Ruokailupalvelujen tilannekatsaus. KeHa -koordinaattorikokous 21.3.2014

ISS Ruokailupalvelujen tilannekatsaus. KeHa -koordinaattorikokous 21.3.2014 ISS Ruokailupalvelujen tilannekatsaus KeHa -koordinaattorikokous 21.3.2014 Sisältö Pilotin kuulumiset Peruna Lähiruokaa logistiikan kautta Hankintaprosessi Tuotestrategia 2 Kruunupyy kuoripäällinen peruna

Lisätiedot

Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa

Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa 20.9.2012 Toivo Muilu ja Silja Puoskari Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Politiikkadialogi paikallisten hankintojen edistäjänä -hanke

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ 1 Tarjouspyyntö 1.7.2015 Siivous-ruokapalveluyksikkö PL 33, 31761 Urjala RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ Urjalan kunnan siivous-ruokapalveluyksikkö pyytää tarjoustanne liitteenä olevan

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy. Humppila

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy. Humppila Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Humppila Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-

Lisätiedot

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Maaseudun ammattilaisia! Maakuntien Parhaat on ProAgria Keskusten Liiton myöntämä valtakunnallinen laatumerkki maaseudun pienyrityksille

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Suhdeluku 130 125 120 115 110 105 100 Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat

Lisätiedot

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI 4. TUTKINNON OSA LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Lounasruokien valmistus 2/5 A Aistinvarainen (raaka-aineista) Ajoitus, aikataulu Alkuperä (raaka-aineen)

Lisätiedot

PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ!

PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ! PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ! HENRI PIKKARAINEN p. 044 520 7709 & KIRSI HUOTARI p. 050 547 6566 Miksi Lähiruokadiili? Lähiruokadiili tarjoaa mahdollisuuden ostaa lähiruokaa suoraan tuottajalta.

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Ohjeistus Merenkurkun saariston maailmanluonnonperintölogon käytöstä

Ohjeistus Merenkurkun saariston maailmanluonnonperintölogon käytöstä Ohjeistus Merenkurkun saariston maailmanluonnonperintölogon käytöstä 1. PÄÄMÄÄRÄ 2. SISÄLTÖ 3. OMISTUSOIKEUS JA LOGON KÄYTTÖ 4. LOGON KÄYTTÖ 4.1 Käyttäjäryhmät 4.2 Merenkurkun maailmanperintölogon käyttöehdot

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista. kalatuotteiden käyttöä. Strategiassa

Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista. kalatuotteiden käyttöä. Strategiassa Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista valmistettujen kalatuotteiden käyttöä Strategiassa Naantalin ja Airisto-Velkuan kalastusalue Alueella toimii

Lisätiedot

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen 1.4.2014

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen 1.4.2014 Arkea & Lagerblad Foods Tuotekehitysyhteistyö Paula Juvonen 1.4.2014 Arkea asiakkaan kanssa 2.4.2014 1 Arkea (Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy) Aloitti toimintansa 1.1.2012 Omistajana Turun kaupunki ja

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Hyvinvointi elintarvikeketjussa, teot ja tavoitteet kommenttipuheenvuoro Elintarvikeketjun visio ja uutispäivä 3.12.2010 Tiina Lampisjärvi Ruoka tyydyttää inhimillisiä tarpeita ja tuo hyvinvointia Maslowin

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Luomulle on kysyntää!

Luomulle on kysyntää! 3.12.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomulle on kysyntää! S-ryhmä/PKO Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Olli Kurppa Prismajohtaja/Ptostopäällikkö PKO Luomu

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Lihasektorin hintarakenteet

Lihasektorin hintarakenteet Lihasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotustilaisuus 10.6.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori Tutkimushanke:

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Sesonginmukaisuus Mustasaaren kunnan ruokapalveluissa

Sesonginmukaisuus Mustasaaren kunnan ruokapalveluissa www.korsholm.fi www.mustasaari.fi 3.10.2011 1 Sesonginmukaisuus Mustasaaren kunnan ruokapalveluissa Kirsti Mylläri www.korsholm.fi www.mustasaari.fi 3.10.2011 2 Mustasaari Mustasaari sijaitsee pohjanmaalla

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2013 Luomukasvintuotanto

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Lähiruoka ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014. Sari Väänänen

Lähiruoka ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014. Sari Väänänen Lähiruoka ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 Sari Väänänen Valtakunnallinen asiantuntijayksikkö, taustaorganisaatio Savon koulutuskuntayhtymä Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista

Lisätiedot

Raaka-aineiden alkuperätiedot

Raaka-aineiden alkuperätiedot 1 Raaka-aineiden alkuperätiedot Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Kulutuksen valtatrendit TERVEELLISYYS HELPPOUS SOSIAALINEN KANSSAKÄYMINEN AITOUS EETTISYYS JA EKOLOGISUUS

Lisätiedot

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13->

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13-> Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Ritva Jäättelä, puheenjohtaja Päivi Mantere, sihteeri Kestävää liiketoimintaa lähiruoasta hanke, Laurea-ammattikorkeakoulu Uudenmaan Ruoka-Suomi- ja Aitojamakuja

Lisätiedot

9.11.2015 GLUTEENITTOMIEN LEIVONNAISTEN VALVONTAPROJEKTI 2015

9.11.2015 GLUTEENITTOMIEN LEIVONNAISTEN VALVONTAPROJEKTI 2015 GLUTEENITTOMIEN LEIVONNAISTEN VALVONTAPROJEKTI 2015 Ravintoloiden ja kahviloiden sekä suurtalouksien ja leipomoiden itse valmistamien gluteenittomien leivonnaisten gluteenipitoisuudet olivat vaatimusten

Lisätiedot

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin Tampere 26.5.211 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 27.5.211 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.21 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm. 7 3. Osk. ItäMaito

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016 Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Eija Vuorela Suomen 4H-liitto/Youngfour Oy Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) -hanke Yhteistyössä Rainer Peltola LUKE 2 Mennään metsään Suomi

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista 264/2012 Dokumentin versiot Viitetiedot På svenska Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Ruokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt.

Ruokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt. 25.1.2011 1 Jätteestä liikennepolttoaineeksi hankkeen seminaari Biojätteen ehkäisyllä järkevään jätepolitiikkaan 25.1.2011 klo klo 9.00-12.00 Helsinki Ruokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt. Professori

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi @Marjo_ST p. 044-5906849 Fast methods

Lisätiedot

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa Lähtökohdat Tavoitteet Aineisto ja menetelmät Tulokset Kalan käyttö Ravun käyttö Riistan

Lisätiedot

Varsinaissuomalaisia innovaatioita Sinultako seuraava?

Varsinaissuomalaisia innovaatioita Sinultako seuraava? Varsinaista voimaa VARRUn päätösseminaari Varsinaissuomalaisia innovaatioita Sinultako seuraava? Turku 18.11.2014 Heikki Aro Tekes Copyright Tekes Biotalous? Kannattaa kysyä suomalaiselta Elintarvikkeet

Lisätiedot

Asiakaskysely 2014 Kanavagolf Vääksy Oy 25.11.2014

Asiakaskysely 2014 Kanavagolf Vääksy Oy 25.11.2014 Asiakaskysely 2014 Kanavagolf Vääksy Oy 1 Yhteenveto Kanavagolf Vääksy Oy:n asiakaskysely järjestettiin sähköisenä kyselynä 29.10.- 9.11.2014 välisenä aikana. Kyselyyn saatiin määräaikaan mennessä 103

Lisätiedot

Vastausten määrä: 53 Tulostettu 25.10.2015 15:30:22 kaikki vastaukset ovat mukana

Vastausten määrä: 53 Tulostettu 25.10.2015 15:30:22 kaikki vastaukset ovat mukana Vastausten määrä: 53 Tulostettu 25.10.2015 15:30:22 Poiminta kaikki vastaukset ovat mukana Taustamuuttujat Ikä 51-60 vuotta 1 1,89 % 61-70 vuotta 6 11,32 % 71-80 vuotta 8 15,09 % 81-90 vuotta 25 47,17

Lisätiedot

EVO-hanke 2012: Lisäainevalvonnan opastavat tarkastukset perehdytystä lisäainevalvontaan

EVO-hanke 2012: Lisäainevalvonnan opastavat tarkastukset perehdytystä lisäainevalvontaan EVO-hanke 2012: Lisäainevalvonnan opastavat tarkastukset perehdytystä lisäainevalvontaan Valtakunnalliset elintarvikevalvonnan koulutuspäivät Tampereella 24.-25.1.2012 Kirsi-Helena Kanninen (kirsi-helena.kanninen@evira.fi,

Lisätiedot

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa 1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

Tarjoilija onko annoksessani pähkinää?

Tarjoilija onko annoksessani pähkinää? Tarjoilija onko annoksessani pähkinää? Marraspäivä 19.11.2014 Tea Taivalkoski Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Nykytilanne: Elintarvikelainsäädännössä ei ole säännöksiä pakkaamattomista

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

1 Lasten ruoka-allergiatutkimus. Lomake nro (A-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää)

1 Lasten ruoka-allergiatutkimus. Lomake nro (A-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää) 1 Lasten ruoka-allergiatutkimus Lomake nro (A-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää) LOMAKE C. Kotona täytettävä, palautus postitse palautuskirjekuoressa. VASTAUSOHJE Vastatkaa taulukkomuotoisiin kysymyksiin

Lisätiedot

Ohjelman esittely. Tavoittele luomutähteä!

Ohjelman esittely. Tavoittele luomutähteä! Ohjelman esittely Tavoittele luomutähteä! Vapaasti mutta luotettavasti Portaat luomuun ohjelma on vapaaehtoinen Ohjelmaa ylläpitää Savon koulutuskuntayhtymä/ekocentria ensimmäinen vaihe käynnistyi vuonna

Lisätiedot

EU:N NIMISUOJAJÄRJESTELMÄ ALUEELLISTA IDENTITEETTIÄ RAKENTAMASSA

EU:N NIMISUOJAJÄRJESTELMÄ ALUEELLISTA IDENTITEETTIÄ RAKENTAMASSA EU:N NIMISUOJAJÄRJESTELMÄ ALUEELLISTA IDENTITEETTIÄ RAKENTAMASSA Marjo Särkkä-Tirkkonen HY/Ruralia-instituutti 7.3.2014, Kouvola Taustatietoa nimisuojajärjestelmästä Slow Food, Ark of Taste ja Presidia

Lisätiedot