Tutkimus pk-yritysten menestymisestä Savonlinnan talousalueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimus pk-yritysten menestymisestä Savonlinnan talousalueella"

Transkriptio

1 Mira Ihalainen KANNATTAA YRITTÄÄ! Tutkimus pk-yritysten menestymisestä Savonlinnan talousalueella Opinnäytetyö Liiketalouden koulutusohjelma Huhtikuu 2009

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä Mira Ihalainen Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Liiketalouden koulutusohjelma Kannattaa yrittää! Tutkimus pk-yritysten menestymisestä Savonlinnan talousalueella Tiivistelmä Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, kuinka Savonlinnan talousalueen pienet ja keskisuuret yritykset ovat menestyneet liiketoiminnassaan. Tutkimuksessa selvitetään yrittäjien omia menestymisnäkemyksiä ja tulevaisuudensuunnitelmia. Lisäksi yritystoiminnan yleisiä tunnuslukuja tulkitsemalla analysoidaan yritysten kannattavuutta. Tutkimuksen avulla pyritään myös selvittämään yritystoiminnassa yleisimmin koetut esteet ja haitat, jotta nämä olisi mahdollista välttää tulevaisuudessa. Opinnäytetyön tavoitteena on ollut löytää ne pk-sektorin yritystoimialat, jotka menestyvät Savonlinnan talousalueella. Tuloksien tarkoitus on auttaa Itä-Savon Uusyrityskeskusta yritysten perustamisvaiheessa, jotta alueen uusille yrittäjille voidaan tarjota mahdollisimman hyvät lähtökohdat yritystoiminnan käynnistämiseksi. Tuloksista voivat kuitenkin hyötyä myös muut yritystoiminnassa avustavat tahot ja organisaatiot sekä jo toimivat yritykset. Tutkimuksen aineisto on kerätty puolistrukturoidulla postikyselylomakkeella, joka on lähetetty Savonlinnan talousalueella vuosina toimintansa aloittaneille pk-yrityksille. Kysely on toteutettu tammikuussa Otoskooksi muodostui 551 yrittäjää ja lopulliseksi vastaajajoukoksi 101 yrittäjää. Näin ollen kyselyn vastausprosentti on 18,9 %. Tuloksia on analysoitu SPPS -ohjelmalla. Lisäksi taulukoinneissa on käytetty MS Excel-ohjelmaa. Tutkimuksen mukaan Savonlinnan talousalueen yritykset pärjäävät toiminnassaan keskimäärin tyydyttävästi. Teollisuusalan sekä hallinto-, kirjanpito ja tukipalvelutoiminta-alan yritykset vaikuttavat pärjäävän alueen toimialoista parhaiten. Heikoimmin menee kaupan- ja kuljetusalan yrityksillä. Eniten yritystoimintaa haittaavina ja samalla myös menestymistä estävinä tekijöinä pidetään verotusta sekä yritysten välistä kilpailutilannetta. Asiasanat (avainsanat) menestyminen, pk-yritys, yrittäjyys, kyselytutkimus, Savonlinnan talousalue Sivumäärä Kieli URN 58 sivua suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Liitteet: Saate, kyselylomake, taulukkoja kyselyn tuloksista Ohjaavan opettajan nimi Kirsti Kurki Opinnäytetyön toimeksiantaja Itä-Savon Uusyrityskeskus

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author Mira Ihalainen Degree programme and option Business Management Name of the bachelor's thesis It is Worth Setting up a Business of One s Own! A Study on the Success of Small and Mediumsized Businesses in the Savonlinna Economic Zone Abstract This bachelor s thesis clarifies how small and medium-sized businesses have succeeded in the Savonlinna economic zone. The survey deals with the entrepreneurs own perceptions about success and future plans. Furthermore, by interpreting the general key figures of entrepreneurship the businesses profitability is analyzed. The study aims at obtaining knowledge about the problems the entrepreneurs have experienced so that these are possible to avoid in future. The aim of this bachelor s thesis was to find out what are successful branches of business in the Savonlinna economic zone. The purpose of the results is to help Itä-Savon Uusyrityskeskus (the centre for creating new businesses) to enhance setting up new businesses and thus serve the entrepreneurs as good stepping stone as possible. The results might also be useful for other organisations that help entrepreneurs with business and for existing businesses, too. The survey was carried out by using a half structured questionnaire. Questionnaires were posted to all small and medium-sized businesses that had been set up in the Savonlinna economic zone between years This took place in January The sample size was 551 entrepreneurs and 101 of those replied. So the reply percentage was 18.9 %. The results were analyzed by SPSSprogram. Also MS Excel-program was used to create the charts. According to the study, the businesses of the economic zone manage satisfyingly on average. The branches of industry and administration, accounting and support services seem to manage best. The braches of trade and transportation manage the worst. Taxation and competition between companies disadvantage and prevent company success the most. Subject headings, (keywords) success, small and medium-sized businesses, entrepreneurship, survey, Savonlinna economic zone Pages Language URN 58 pages Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Attachment: Covering letter, questionnaire, tables on the results of the questionnaire survey Tutor Bachelor s thesis assigned by Kirsti Kurki Itä-Savon Uusyrityskeskus (the centre for creating new businesses)

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Opinnäytetyön tausta ja lähtökohdat Opinnäytetyön tavoitteet ja toimeksiantaja Opinnäytetyön rakenne ja tutkimuskysymykset MENESTYVÄN YRITYSTOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT Yrittäjyys Yritys TUTKIMUSMETODOLOGIA JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmä ja aineiston keruu Tutkimuksen toteutus ja arviointi PIENTEN JA KESKISUURTEN YRITYSTEN MENESTYMINEN SAVONLINNAN TALOUSALUEELLA Yrittäjien taustatiedot Yritysten tiedot Yritysten menestyminen Yritysten tulevaisuus Vapaamuotoinen palaute Yhteenveto tutkimuksen tuloksista POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

5 1 JOHDANTO Opinnäytetyön tausta ja lähtökohdat Yksityinen yritystoiminta on tärkeä tekijä yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Investoimalla ja luomalla uusia työpaikkoja yritykset pitävät koko yhteiskunnan ja sen talouden rattaat pyörivinä. Lisäksi yritykset maksavat suoraan ja välillisesti suurimman osan, noin 80 prosenttia julkisen sektorin tuloista. Käytännössä tämä tarkoittaa verojen maksamista. Voidaankin sanoa, että yksityinen yritystoiminta on kansantaloutemme selkäranka. (Kotro 2007, 7; Sutinen & Viklund 2004, 9-10.) Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten merkitys Suomen taloudessa on huomattava. Esimerkiksi vuonna 2007 maassa toimi yhteensä yritystä, joista 99,8 % oli alle 250 henkeä työllistäviä pk-yrityksiä. Lisäksi reilut 60 prosenttia Suomen yksityisissä yrityksissä työskentelevistä henkilöistä on töissä pk-yrityksissä, ja myös uusista työpaikoista kaksi kolmesta syntyy niihin. (Yrittäjyys kantaa Suomea 2008, 7.) Näistä seikoista johtuen yhteiskunnan tuleekin varmistaa pk-yritysten toiminnan jatkuvuus. Esimerkiksi kannustavilla ja toimivilla yrittäjyysmahdollisuuksilla sekä yrittäjämyönteisellä asenneilmastolla voidaan huomattavasti edesauttaa pienten ja keskisuurten yritysten säilymistä yhteiskunnan tärkeänä lenkkinä. Yhteiskunnan tarjoamasta tuesta riippumatta, yritystoiminnan jatkuvuuden tärkeimpänä ehtona on yrityksen oma menestyminen. Erityisesti tämän hetkisessä talouden yleistilanteessa yritysten menestyminen on varsin kiinnostava ja puhuttava aihe. Lomautukset ja irtisanomiset ovat tulleet osaksi usean yrityksen arkipäivää, ja joillain yrityksillä toiminnan jatkuvuus on jo nyt vaakalaudalla. Työpaikkojen tulevaisuuden sekä yleisen mielenkiinnon kannalta monia ihmisiä askarruttaa oman kotiseutunsa yritysten tilanne. Lisäksi kiinnostusta herättää seudun yritysten tilanne sen jälkeen, kun maailmanlaajuinen talouden alamäki saadaan jälleen nousemaan ja tilanne markkinoilla palaamaan normaaleihin uomiinsa. Tämän vuoksi onkin syytä aluekohtaisesti selvittää, millä toimialoilla yrittäminen on ylipäänsä kannattavaa nyt ja tulevaisuudessa.

6 1.2 Opinnäytetyön tavoitteet ja toimeksiantaja 2 Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää Savonlinnan talousalueella vastikään perustettujen pk-yritysten menestymistä, lähinnä niiden kannattavuutta tarkastellen. Yritystutkimuksesta saatujen tulosten pohjalta on tarkoitus kartoittaa alueella menestyvät toimialat. Lisäksi yritystutkimuksen avulla on tarkoitus selvittää, onko talousalueen yrityksillä yleisiä kasvu- tai kehityssuunnitelmia sekä sitä, millaisia menestymisen tai kehittymisen esteitä yrittäjät ovat toiminnassaan kokeneet ja uskovat tulevaisuudessa kokevansa. Opinnäytetyön toimeksiantajana on Itä-Savon Uusyrityskeskus. Yritystutkimus suoritetaan Savonlinnan talousalueella, joten sen tulokset ovat päteviä Savonlinnan kaupungin lisäksi Kerimäellä, Punkaharjulla, Enonkoskella ja Sulkavalla. Tutkimuksessa myös Savonrantaa käsitellään itsenäisenä kuntana, vaikka voimaan astuneen kuntaliitoksen myötä se liittyikin osaksi Savonlinnan kaupunkia. Yritystoimialojen menestymistä ja menestymisen esteitä tutkimalla voidaan tuottaa tietoa, josta hyötyvät sekä alkavat että jo toimivat yritykset, mutta myös ne tahot ja tukiorganisaatiot, jotka ovat kehittämässä yrittäjyyttä. Tutkimuksen avulla saadun, reaalisen tiedon valossa Itä-Savon Uusyrityskeskuksenkin on helpompi keskittyä alueella kannattavasti menestyvien yritystoimialojen tukemiseen ja kehittämiseen sekä ohjata ajalliset ja taloudelliset resurssinsa niihin yhä kohdistetummin. Tässä tutkimuksessa ovat mukana myös yritykset, joiden syntyyn Itä-Savon Uusyrityskeskus ei ole myötävaikuttanut. 1.3 Opinnäytetyön rakenne ja tutkimuskysymykset Opinnäytetyö rakentuu kolmesta pääosiosta, jotka ovat teoriaosa, tutkimustapaa ja sen toteutusta käsittelevä osa sekä tutkimuksen tulokset esittelevä osa. Teoriaosassa käsitellään yleisellä tasolla yrittäjyyttä ja yrityksen peruspiirteitä. Myös yrityksen perustamista tarkastellaan lähemmin. Lisäksi teoriaosassa selvitetään menestymisen määritelmää sekä yrittäjän että yrityksen näkökulmasta.

7 3 Opinnäytetyöhön sisältyy myös pohdintaosio. Siinä tehdään yhteenveto koko opinnäytetyön onnistumisesta esimerkiksi tavoitteiden saavuttamista arvioiden. Lisäksi pohdinnassa esitetään jatkotutkimusaiheet. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset on jaettu pää- ja avustaviin kysymyksiin. Pääkysymyksellä pyritään saamaan kokonaisvaltainen vastaus tutkimusongelmaan eli siihen, miten Savonlinnan talousalueen pk-sektorin yritystoimialat ovat keskimäärin menestyneet. Avustavat kysymykset puolestaan auttavat lähestymään päätutkimuskysymystä sekä teoreettiselta että käytännön tasolta. Tutkimuskysymykset tässä opinnäytetyössä ovat seuraavat: Päätutkimuskysymys Miten pk-sektorin yritystoimialat ovat menestyneet Savonlinnan talousalueella? Avustavat tutkimuskysymykset Mitä yrityksen menestyminen tarkoittaa? Millainen yrittäjä menestyy? Millainen yritys menestyy? Mitkä asiat ovat esteenä tai haittana yrityksen menestymiselle? Minkälaista avustusta tai apua yrittäjän on mahdollista saada? Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia yrityksillä on? 2 MENESTYVÄN YRITYSTOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT Yritystoiminnan menestymiseen vaikuttavat monet eri tekijät. Menestyvän yrityksen takana on kuitenkin aina ammattitaitoinen henkilö tai henkilökunta ja toimiva organisaatio (Kivivuori ym. 2008, 11). Yrittäjämäistä luonnetta, kyvykkyyttä sekä herkkyyttä havaita ympäristöstä tulevia viestejä voidaankin pitää yrityksen menestymisen kulmakivinä. Esimerkiksi viestien havaitsemisen kautta yrittäjän on mahdollista kehittää yritystään ja luoda uutta. Kuitenkin myös toimiva liikeidea sekä yleinen liiketoiminnan kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius ovat lähes yhtä merkittäviä yrityksen menestystekijöitä kuin osaavat yrittäjät. (Siikavuo 2003, 9.)

8 2.1 Yrittäjyys 4 Yrittäjyys on itsenäistä, pitkäjänteistä toimintaa, jonka laukaisevana tekijänä on halu toimia yrittäjänä. Yrittäjyyteen ei kuitenkaan yleensä synnytä; Viitalan ja Jylhän (2001, 23 24) mukaan monet tutkimukset osoittavat, että yrittäjäksi valikoidutaan ja yrittäjyydessä kasvetaan synnynnäisten ominaisuuksien, tilannetekijöiden ja opittujen asioiden myötä. Yrittäjäksi ryhtymällä henkilö valitsee itselleen sekä ammatin että työn, mutta myös elämäntavan. Erityisesti pk-yrittäjällä oma henkilökohtainen elämä kulkee usein yrityksen toiminnan rinnalla. Niinpä pk-yrittäjä voikin käyttää omia kykyjään sekä johtajuutta itsensä, mutta myös toisten hyväksi. (Jylhä ym. 1998, 17.) Yrittäjänä toimiminen eroaa palkkatyötä tekevän ihmisen asemasta monin eri tavoin. Näitä eroja on käsitelty kahdessa seuraavassa kappaleessa lähinnä Parkkisen (1999, 37 48) ajatuksien pohjalta. Suurin ero yrittäjän ja työntekijän välillä on se, että asiakkaan tahto on yrittäjän peruslaki ; yrittäjä vastaa työstään suoraan asiakkaalle. Koska yrittäjällä ei siis ole päällikköä, ovat hänen omat tavoitteensa ensisijaisia. Yrittäjän tavoitteet ilmenevät esimerkiksi hänen työaikojensa ja lomien pitämisen suhteessa vapaa-aikaan. Yrittäjällä on valta päättää, koska hän pitää vapaata, kun taas palkattu työntekijä ei voi noin vain lomailla. Valinnan vapauden käyttäminen saattaa kuitenkin merkitä yrittäjälle tulojen menetystä. Merkittävä ero yrittäjän ja palkkatyöläisen välillä on yrittäjyyteen liittyvä riski. Oman persoonansa ja sijoittamansa rahallisen pääoman lisäksi yrittäjä joutuu varsin usein sitomaan yritykseen koko omaisuutensa tai ainakin suuren osan siitä. Lisäksi yrittäjä joutuu itse vastaamaan esimerkiksi omista ansioistaan. Yrittäjän tulee siis kattaa yrityksen tuloilla oma palkka (ja mahdollisten työntekijöidensä palkat), yrittäjän sosiaaliturva ja eläke, työttömyysturva sekä mahdolliset vakuutukset. Toiminnan ollessa tappiollista, yrittäjä joutuu maksamaan nämä maksut säästöistään tai muista varoistaan. Yrittäjyys merkitseekin epävarmuutta tuloista ja pahimmillaan jopa konkurssin uhkaa. Viitala ja Jylhä (2001, 22) kuitenkin huomauttavat, että vastakohtaisesti yrittäjänä toimiminen tarjoaa palkkatyötä tekevään verrattuna paremman mahdollisuuden vaurastua.

9 Yrittäjyyden muodot 5 Laajan kansainvälisen näkökulman mukaan on olemassa kolme yrittäjyyden muotoa (kuvio 1). Yrittäjyydellä voidaan tarkoittaa perinteisen ulkoisen yrittäjyyden (pienyrityksen omistaminen ja johtaminen) lisäksi omaehtoista tai organisaatioyrittäjyyttä sekä sisäistä yrittäjyyttä. Näistä kolmesta omaehtoinen yrittäjyys on vanhin yrittäjyyden muoto. Sillä tarkoitetaan yksilön yrittäjämäistä toimintatapaa, jolloin ihminen ajattelee, suhtautuu ja toimii elämässään yrittäjämäisesti. Organisaatioyrittäjyys eroaa edellä kuvatusta vain siten, että se on kunkin organisaation yhteinen yrittäjämäinen toimintatapa. Siinä siis organisaation kaikki jäsenet toimivat ikään kuin yhtenä yrittäjänä. Sisäinen yrittäjyys vuorostaan tarkoittaa yrittäjämäistä asennetta toisen palveluksessa aivan kuin toimisi itse yrittäjänä. (Yrittäjyyskasvatus 2006.) Kaikki kolme yrittäjyyden muotoa elävät nykypäivänäkin. Ympäröivän kulttuurin ja luonnon sekä keskinäisen vuorovaikutuksensa ansiosta ne muovautuvat joka hetki uudelleen ja näin asemoituvat kulloinkin vallitsevaan markkinatilanteeseen. (Kyrö 1997, ) Laajan yrittäjyysmääritelmän vuoksi rajaan yrittäjyyden omassa tutkimuksessani kuvaamaan vain ulkoisen yrittäjyyden tehtäväkenttää. KUVIO 1. Yrittäjyyden muodot ja luonne (Remes 2001 Kyrö 1997 aineistosta)

10 Yrittäjyyden ja yhteiskunnan toimiva liitto 6 Schumpeterin määritelmä yrittäjästä kuvaa hyvin yrittäjän merkitystä yhteiskunnan kannalta: Yrittäjä on talouden innovaattori, muutoksen ja kehityksen käynnistysvoima. (Viitala & Jylhä 2001, 23). Yrittäjyyttä on kautta aikain pidetty elintärkeänä yhteiskunnan hyvinvoinnille, joskin sen merkitys yhteiskunnassa koki pienen notkahduksen 1900-luvulla. Syinä olivat lähinnä negatiivinen asenneilmasto, byrokratian lisääntyminen ja ihmisten kulutustarpeiden muuttuminen. Positiivinen asennoituminen yrittäjyyttä kohtaan pääsi kuitenkin taas valloilleen 1970-luvulla, kun yrittäjyys havaittiin yhteiskuntaa eteenpäin vieväksi voimavaraksi. Siitä alkaen yrittäjyyden arvostus on noussut jatkuvasti näihin päiviin saakka, sekä yhteiskunnan että yksilön tasolla. (Sutinen & Antikainen 1998, ) Yritystoiminnan helpottamiseksi yhteiskunta tarjoaa monenlaista tukea. Pankkien, rahoitus- ja vakuutusyhtiöiden lisäksi muutamat muut erityisluottolaitokset, kuten Finnvera Oyj, myöntävät yrittäjälle lainoitusta (Kotro 2007, 63). Tällä hetkellä esimerkiksi Finnveran kotimaisten valtuuksien korotus ja erityiset suhdannelainat ovat ajankohtaisia. Näillä Suomen hallituksen laatimilla lisäbudjetin ohjelmilla koetetaan vahvistaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten taantuman aikaista vakavaraisuutta. (Kemppainen 2009, 8.) Neuvojen ja ohjeiden merkitystä erityisesti yritystoiminnan alkuvaiheissa ei voida vähätellä. Niitä tarjoavat esimerkiksi Suomen uusyrityskeskusverkoston 30 uusyrityskeskusta ja niiden yli 80 palvelupistettä. Muutamat uusyrityskeskukset tarjoavat neuvontaa myös yritystoiminnan varsinaisen käynnistymisen jälkeenkin. Uusyrityskeskusten yhteisen Internet-sivuston (Uusyrityskeskukset ry 2008) mukaan kaikki tarjottu neuvonta on maksutonta ja luottamuksellista. Vuonna 2008 Suomen uusyrityskeskusten kautta perustettiin lähes yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin henkeä.

11 7 Savonlinnassa uusyrityskeskus on toiminut vuodesta 1997 lähtien nimellä Itä-Savon Uusyrityskeskus (Rouvinen 2008). Vuosina sen kautta on perustettu yhteensä noin 500 uutta yritystä ja luotu yli 600 uutta työpaikkaa. (Uusyrityskeskus auttaa alkuun 2008, 7.) Vuonna 2008 yrityksiä perustettiin keskuksen kautta jopa 118 kappaletta. Lukumäärä vastaa 71 prosenttia Savonlinnan talousalueen kaikista uusista yrityksistä, joten uusyrityskeskuksen merkitys alueen yrityselämän kannalta on huomattava. (Itä-Savon uusyrityskeskus auttoi uusia tekijöitä. 2009, 4.) Yrittäjien etujen valvomiseksi Suomessa on perustettu myös erityinen vaikutuskanava, joka on maan suurin elinkeinoelämän järjestö. Suomen Yrittäjät -järjestö pyrkii parantamaan yrittäjien asemaa ja yleisiä yrittämisen edellytyksiä sekä rakentamaan toimivaa yrittäjyyden yhteiskuntaa. Edunvalvonnan lisäksi järjestön jäseneksi liittyvän yrittäjän on mahdollista saada monipuolista neuvontaa ja opastusta, niin lainsäädännön kuin yleisen yritystoimintaan liittyvän opastuksenkin saralta. (Yrittäjyys kantaa Suomea 2008, 7.) Kunnallisellakin tasolla yrittäjistä on herätty huolehtimaan. Monessa kunnassa toimii erityinen yritysasiamies, joka ajaa yrittäjien etuja. Yritysasiamiehen tehtävänä on siis toimia linkkinä yrittäjien ja kunnan välillä ja näin helpottaa yrittäjien arkea. Esimerkiksi Sulkavalle on äskettäin valittu uusi yritysasiamies. Hän tiivistää yrittäjien merkitystä kunnan kannalta seuraavasti: Kunta ei ole kunta ilman yrittäjiään. (Kurki 2009, 4). Yrittäjäksi ryhtymisen motiivit ja yleiset taustatekijät Yrittäjäksi ryhtyvän eräs motiivi on yleensä oman taloutensa turvaaminen. Rahan lisäksi myös yksilön henkilökohtaiset tavoitteet voivat kannustaa yrittäjyyteen. (Siikavuo 2003, 11.) Sutinen ja Viklund (2004, 49 50) huomauttavatkin, että useiden tutkimusten perusteella monet tunneperäiset ja henkiset motiivit nousevat taloudellisten vaikuttimien ohi, kun tarkastellaan yrittäjäksi ryhtymisen motiiveja. Tärkeinä vaikuttimina nähdään esimerkiksi riippumattomuus, haasteellisuus ja itsenäisyys. Lisäksi esikuvilla (esimerkiksi omat vanhemmat tai muu lähipiiri) saattaa olla suuri merkitys rohkaisevana tekijänä yrittäjyyteen, mikäli nähty yritystoiminta on ollut kannattavaa (Yrittäjäksi ryhtyminen 2007). Esikuvien vaikutus voi kuitenkin toimia myös päinvas-

12 toin; voimakkain negatiivinen asenne yrittäjyyttä kohtaan on monilla yrittäjävanhempien lapsilla (Sutinen & Antikainen 1998, 27). 8 Jotta ehditään hankkia riittävästi näkökulmia yrittäjyydestä, yritys perustetaan yleisimmin vuoden iässä. Viitalan ja Jylhän (2001, 23) mukaan myös yksilön kokemus, pätevyys, itseluottamus sekä kyky kantaa henkisiä ja taloudellisia velvoitteita ovat tällöin korkeimmillaan. Lisäksi ammatillinen peruskoulutus ja riittävä työkokemus on yleensä jo ehditty hankkia. Koko Suomen yrittäjistä naisia on vain hieman yli neljäsosa (Sutinen & Viklund 2004, 52). Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on kuitenkin nostaa luku 40 prosenttiin. Työministeri Tarja Cronbergin (Tiedotteet: Työ 2008) mukaan valtiovallan täytyy tavoitteen saavuttamiseksi luoda naisyrittäjyyteen ryhtymiselle suotuisat edellytykset. Yhtenä asiaa edistävänä keinona hän esittää sijaispalvelujärjestelmän vakinaistamista ja laajentamista. Työkokemuksella on suuri merkitys yritystoimintaa suunniteltaessa. Usein yrittäjä päätyykin alalle, jolla hän on ollut työntekijänä. Sen sijaan koulutuksen laadulla on vähäisempi vaikutus yrittäjäksi ryhtymiseen. Eräiden tutkimusten mukaan erityisesti korkeasti koulutetut henkilöt ryhtyvät muita harvemmin yrittäjiksi, koska koulutus mahdollistaa menestyksellisen uran luomisen myös palkkatyössä. Tällöin menestyminen saattaa kaiken lisäksi tulla yrittäjänä toimimista helpommin ja riskittömämmin. (Yrittäjäksi ryhtyminen 2007.) Joissakin kouluissa, myös korkea-asteella, tarjotaan yrittäjyyskasvatuksen opiskelumahdollisuutta. Yrittäjyyskasvatuksella pyritään lisäämään halukkuutta ja tietoisuutta yritystoiminnan käynnistämisestä ja näin lisäämään uusien yrittäjien määrää Suomessa. Koulutuksen avulla tuetaan myös sisäistä yrittäjyyttä. Yrittäjyyskasvatuksen tarjonta pohjautuu Euroopan komission tavoitteeseen luoda yrittäjyyshenkeä ja -valmiuksia kaikilla koulutusasteilla. (Yrittäjyyskasvatus 2006.)

13 Yrittäjäksi ryhtymisen prosessi 9 Kun kimmoke yrittäjyyteen on syntynyt, on henkilöllä usein jo mielessään toimintaajatus (yritysidea). Se tarkoittaa hahmotelmaa palvelusta tai tuotteesta, jota aiotaan myydä tai valmistaa ja jonka menekkiin luotetaan. (Siikavuo 2003, 13.) Toimintaajatusta voidaankin pitää yritystoiminnan perustana, jonka tarkoituksena on antaa yleisluonteinen kuva yrityksen toiminnasta ja perustella yrityksen olemassaolo ja tarkoitus. Toiminta-ajatuksen merkitys yrityksen varsinaisessa toiminnassa on kuitenkin vähäinen. Erityisen pieni se on niissä yrityksissä, joissa on vain muutama työntekijä. Sutinen ja Antikainen (1996, 68 69) korostavat kuitenkin toiminta-ajatuksen välttämättömyyttä jokaisessa yrityksessä. Sen pohjalle nimittäin rakentuu yrityksen varsinainen liikeidea. Liikeidean tärkeyttä ei voida vähätellä pienessäkään yrityksessä. Liikeidea koostuu saumattomasti yhteen soveltuvista kolmesta osasesta: kohderyhmästä, tuotteesta tai palvelusta sekä tavasta toimia markkinoilla. (Kotro 2007, 9.) Hyvä liikeidea on lähes aina menestyksekkäästi toimivan yrityksen taustalla, joten sen huolellinen valmistelu on tärkeää. Mitä innovatiivisempi tai tuntemattomampi liikeidea on, sitä enemmän sen valmisteluun kannattaa yleensä käyttää aikaa. (Sutinen & Antikainen 1996, 74.) Kohderyhmän määrittely on liikeidean laatimisen perusta. Kohderyhmä koostuu niistä henkilöistä, joille palveluja tai tavaroita aiotaan markkinoida. Ryhmä täytyy tutkia tarkasti, jotta sen tarpeet olisi mahdollista tyydyttää kilpailijoita paremmin. Kohderyhmän ostotavat, mieltymykset ja arvostukset sekä tapa seurata viestimiä on tärkeä oppia tuntemaan. (Bergström & Leppänen 2007, 20.) Liikeidean suunnittelun toinen vaihe on päätöksen tekeminen tarjonnasta eli siitä, mitä yritys myy. Lisäksi täytyy tehdä päätös toimintatavasta. Hyvän toimintatavan avulla tuotteet käyvät kaupaksi ja haluttu mielikuva syntyy. (Bergström & Leppänen 2007, 21.) Liikeidean laatimisprosessin aikana tulee kiinnittää huomiota myös yrityksen imagoon eli tavoiteltuun mielikuvaan. Sen avulla yrityksen on tarkoitus saada asiakkaat ostamaan tarjoamiaan tuotteita tai palveluja. Bergström ja Leppänen (2007, 22) kuitenkin

14 10 huomauttavat, ettei yrityksen imago ole täysin yrittäjän hallittavissa. Se muodostuu nimittäin asiakkaan mielessä. Muodostuviin mielikuviin voi kuitenkin pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi markkinoinnin avulla. Myös julkisuus tiedotusvälineissä sekä asiakkaiden ja heidän läheistensä kokemukset vaikuttavat imagon muodostumiseen. Liikeidean vieminen käytäntöön eli yrittäjäksi ryhtyminen edellyttää useiden vaihtoehtojen punnitsemista ja yrittäjyyteen sitoutumista (kuvio 2). Vaihtoehtoja harkitaan monenlaisten tekijöiden avulla, joista osa toimii työntävinä (push)-tekijöinä, osa taas vetävinä (pull)-tekijöinä. Nämä erilaiset tausta-, tilanne- ja henkilötekijät vaikuttavat monimutkaisena prosessina yrittäjäksi ryhtymisen päätökseen, johon myös ajalla on merkittävä vaikutus. (Yrittäjyysväylä 2009.) KUVIO 2. Yrittäjäksi ryhtymisen prosessi (Yrittäjyysväylä 2009.)

15 Menestyvä yrittäjä 11 Harkitessasi sijoitusta yritykseen, luota ennemmin A-luokan yrittäjään ja B-luokan ideaan kuin B-luokan yrittäjään ja A-luokan ideaan. Georges Doriot, nykyaisen riskisijoittamisen isähahmo, on oheisen lausahduksen takana. Doriot halusi korostaa sitä tosiasiaa, että taitavan yrittäjän on mahdollista tehdä huonostakin liikeideasta hyvä. Huono yrittäjä voi puolestaan tuhota hyvänkin liikeidean. Toisin sanoen taitava yrittäjä on menestyvän yrityksen edellytys. (Sutinen & Antikainen 1998, 34.) Menestyvältä yrittäjältä vaaditaan tiettyjä ominaisuuksia ja taitoja, jotka voidaan Sutisen ja Antikaisen (1998, 35) mukaan jakaa neljään eri osa-alueeseen. Nämä menestyvän yrittäjän edellytykset ovat yrittäjän ammattitaito, henkiset ominaisuudet, yrittäjäosaaminen sekä onni (kuvio 3). Yrittäjäosaaminen Yrittäjän ammattitaito tarkoittaa jotakin myytävää erikoisosaamista, joka kehittyy koulutuksen tai kokemuksen kautta (Oletko luonteeltasi yrittäjä? 2008). Luonteeltaan erikoisosaaminen voi olla puhdasta taitoa (esimerkiksi putkimies), mutta nykypäivän tietoyhteiskunnassa jonkin asian erikoistietoakin (esimerkiksi ATK-tukipalvelun hen- Ammattitaito Henkiset resurssit Onni KUVIO 3. Yrittäjänä menestymisen edellytykset (mukaillen Sutinen & Antikainen 1998, 35)

16 kilö). Käytännössä lähes aina yrittäjänä menestyminen kuitenkin edellyttää jonkin erikoisalan laajaa hallintaa. (Sutinen & Antikainen 1998, ) 12 Henkisten ominaisuuksien puolelta Sutinen ja Antikainen (1998, 35 36) löytävät kaksi menestyviä yrittäjiä yhdistävää tekijää: itseluottamus ja paineensietokyky. Nämä ominaisuudet auttavat erityisesti silloin, kun yritystoiminta ei näytä kannattavalta. Esimerkiksi yritystaipaleen alkuaikoina, kun tuotetta tai palvelua vielä kehitetään, tulos saattaa näyttää heikolta. Tilanne kuitenkin useimmiten korjaantuu viimeistään noin 3-5 vuoden kuluessa, kun on ohitettu niin sanottu kuolemanlaakso. (Yrittäjyysväylä 2009.) Myös suoriutumismotivaatio, innovatiivisuus, yleinen elämänhallinta sekä riskinottohalukkuus ovat useiden tutkimusten mukaan menestyvän yrittäjän taustalla olevia keskeisiä persoonallisuuspiirteitä (Yrittäjän persoonallisuus 2007). Näiden lisäksi Siikavuo (2003, 11) listaa aloitteellisuuden, omatoimisuuden, vastuullisuuden ja strategisen ajattelukyvyn piirteiksi, joiden avulla yrittäjän on mahdollista luoda menestyksekästä yritystoimintaa. Yrittäjäosaaminen käsittää kaikki ne yleiset tiedot ja taidot, joita yrittäjän tulee hallita menestyksekkään yritystoiminnan luomiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi neuvottelu- ja markkinointitaito, sopimusjuridiikan, verotuksen, laskentatoimen ja kansantalouden yleinen tuntemus, perusrahoituslaskelmien hallinta sekä markkina- ja liikemiesvaisto. (Sutinen & Antikainen 1998, 18). Jokapäiväisessä yrittäjätyössä on tärkeää ymmärtää myös asiakkaiden ja yrityksen väliset suhteet sekä tarpeet samanaikaisesti (Viitala & Jylhä 2001, 28). Sutinen ja Antikainen (1998, 18) kuitenkin muistuttavat, ettei yrittäjän tarvitse itse tietää kaikesta kaikkea. Riittää, että yrittäjä ymmärtää ja osaa hakea asiantuntijoilta apua silloin, kun oma tietämys asioista loppuu. Onnen merkitys yrittäjän menestyksessä voidaan nähdä epäonnen välttämisenä (Sutinen & Antikainen 1998, 36). Käytännön yritystoiminnassa epäonnen välttäminen tarkoittaa lähinnä yritysriskien, eli ei-toivottujen tapahtumien välttämistä. Tietoisuus oman yrityksen mahdollisista riskeistä on ensimmäinen askel kohti niiden hallintaa ja torjuntaa. Riskienhallinnalla voidaan minimoida itse riskit, mutta myös kustannukset, joita toteutuneista riskeistä syntyy. Riskitietoisuuden lisäämiseksi on mahdollista käyttää apuna erilaisia riskityypityksiä. Niistä kenties yleisin jakaa yrityksen riskit liike- ja vahinkoriskeihin. (Sutinen & Viklund 2004, 187.)

17 13 Vahinko- eli staattiset riskit aiheutuvat jostain ennalta odottamattomasta tai äkillisestä tapahtumasta, jotka liittyvät yrityksen henkilöstöön tai omaisuuteen (esimerkiksi ryöstö tai työntekijän loukkaantuminen). Vakuutuksilla voidaan pienentää mahdollisia vahinkoriskeistä aiheutuvia tappioita. (Sutinen & Viklund 2004, 187.) Liikeriskit eli dynaamiset riskit liittyvät puolestaan päätöksiin, joita yrittäjän tulee aika ajoin tehdä ilman varmuutta päätösten seurauksista. Sutinen ja Antikainen (1998, 274) huomauttavatkin, että liikeriskien hallinta edellyttää luovaa ajattelua, asiantuntemusta sekä analysointitaitoja. On kuitenkin tärkeää muistaa myös se, että yrittäjällä on oikeus epäonnistumisiinkin. Kokemuksen kautta tiedot ja taidot yleensä kehittyvät, ja näin myös epäonnistumisten ja yritysriskien toteutumisten määrä vähenee. (Sutinen & Antikainen 1998, 36.) 2.2 Yritys Yhteiskunnan yrityssektori ja maan kansantalous muodostuu sen kaikista yrityksistä yhteensä. Avoimessa maailmantaloudessa kukin kansantalous kilpailee muiden maiden kansantalouksien kanssa polttoaineestaan eli rahasta. Raha ja erityisesti sen liikkuvuus onkin yhteiskunnan yrityssektorin toiminnan mittari; jos yrityssektori moottorina toimii huonosti, rahasta on puutetta. Käytännössä puute ilmenee liian hitaana rahan virtana, mikä taas vaikuttaa haitallisesti koko julkiseen sektoriin ja sen toimintoihin. (Parkkinen 1999, ) Yksittäiselläkin yrityksellä on siis suuri vaikutus koko yhteiskunnan toimivuuteen. Pk-yritys Pienille ja keskisuurille eli pk-yrityksille on olemassa oma määritelmänsä. Tällaiseksi yritys lasketaan, mikäli se työllistää alle 250 henkilöä. Suomen yrittäjien verkkosivun (Yrittäjyys Suomessa 2008) mukaan alle 50 työntekijän yritykset ovat pieniä ja alle 10 työntekijän yritykset mikroyrityksiä. Jos yrityksessä työskentelee henkilöä, se on keskisuuri. Suuryritys puolestaan työllistää 250 henkilöä tai enemmän. Tällainen yritys ei siis enää kuulu pk-yritys-ryhmään.

18 14 Pk-yritykset muodostavat Suomen kansantalouden selkärangan. Niiden työllistävä vaikutus on huomattava, sillä kaikkien yritysten vajaasta 1,5 miljoonasta kokoaikaisesta työntekijästä pk-yrityksissä työskentelee noin työntekijää. Luku vastaa 63 prosenttia koko yrityssektorin työntekijöistä. Lisäksi yritysten 375 miljardin euron liikevaihdosta noin puolet syntyy pk-yrityksissä ja niiden osuus Suomen BKT:sta on reilut 40 prosenttia. (Yrittäjyys Suomessa 2008.) Pienten ja keskisuurten yritysten kansantaloudellinen merkitys on noussut tämän hetken taloudellisessa tilanteessa erityisen suureksi. Syynä on se, ettei suuryritysten taantuman aikaiseen työllistämiskykyyn voida luottaa, ja julkisenkin sektorin henkilöstöä karsitaan valtion tuottavuusajattelun mukaisesti (Hallitus pitää kiinni henkilöstövähennyksistä 2009, 6). Näiden seikkojen vuoksi yhteiskunta pyrkiikin edistämään pkyritysten toimintaa. Apua tarjotaan esimerkiksi erilaisilla rahoituskeinoilla ja niiden saamisen helpottamisella. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen kuvaa asian tärkeyttä maan kannalta seuraavasti: Niin kauan, kun yritykset eivät saa rahoitusta, on koko maan talous ongelmissa. (Kemppainen 2009, 8.) Suomen yrityskanta Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) yrittäjyyskatsauksen mukaan Suomessa on enemmän yrityksiä kuin koskaan aikaisemmin. Niiden lukumäärä vuoden 2007 lopussa oli noin Uusien yritysten määrä kaikista yrityksistä onkin lisääntynyt melko tasaisesti vuodesta 1995 lähtien. (Suomessa on enemmän yrityksiä kuin koskaan aikaisemmin 2008.) Pitkän aikavälin tarkastelussa vain vuoden 2008 toisella neljänneksellä koettiin hienoinen notkahdus, kun tilastokeskus (Yritykset 2008, 5) raportoi aloittaneiden yritysten määrän vähentyneen 0,5 prosentilla edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Silti tuolloinkin perustettiin uutta yritystä. Houkuttelevimmat toimialat olivat kiinteistö- ja liike-elämän palvelut, rakentaminen sekä kaupan ala. Näille aloille yrityksiä syntyi yhteensä reilut 65 prosenttia kaikista perustetuista yrityksistä. Pkyritysten osuus koko Suomen yrityskannasta oli peräti 99,8 prosenttia (Yrittäjyys kantaa Suomea 2008, 7).

19 15 TEM pitää kasvuyritysten määrää Suomessa liian vähäisenä. Voimakkaasti kasvuhakuisia yrityksiä Suomen yrityskannasta on noin 6 prosenttia, mikä on tuntuvasti alhaisempi luku kuin keskimäärin muissa Pohjoismaissa (noin 15 prosenttia) tai kaikissa Euroopan maissa yhteensä (11 prosenttia). Kasvuyritysten vähäisen määrän yhtenä syynä nähdään yrityksille suunnattavan riskirahoituksen puute. Sen sijaan ministeriössä ollaan tyytyväisiä yrityskannan vaihtuvuuteen. Vuonna 2007 vaihtuvuus oli 18,8 prosenttia ja luku on kasvanut tasaisesti vuodesta 2001 alkaen. Innovaatioihin liittyvänä yrityskannan vaihtuvuus on tärkeä kansantalouden tuottavuuden kasvuun vaikuttava asia, TEM toteaa tiedotteessaan. (Suomessa on enemmän yrityksiä kuin koskaan aikaisemmin 2008.) Yrityksen perustaminen Kun yritystoiminnan aloittamista ryhdytään suunnittelemaan, on valittava muoto, jolla toiminta mahdollisesti käynnistetään. Suomessa yrittäjäksi ryhdytään useimmiten perustamalla oma yritys. Tämän lisäksi on kuitenkin olemassa muitakin perustamisvaihtoehtoja. Näistä yleisimpiä ovat yrityksen tai liiketoiminnan osto, osakkuus, sukupolvenvaihdos ja franchising-toiminta. Lisäksi osuuskuntaan liittyminen voi olla eräänä vaihtoehtona, kun suunnitellaan yrittäjäksi ryhtymistä. (Siikavuo 2003, ) Tulevina vuosina suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Arviolta noin kolmasosalla Suomen yrittäjistä on täten edessään toiminnan lopettaminen, yrityksen myyminen tai sukupolvenvaihdos lähimmän 1-2 vuoden aikana. Konkreettisesti puhutaan yrittäjän eläkkeelle siirtymisestä. (Yrityksen sukupolvenvaihdos verotuksessa 2008.) Olemassa olevan yrityksen ostaminen voikin yrityksen vakiintuneen aseman ja osaavan henkilökunnan vuoksi olla hyvä vaihtoehto täysin uuden yrityksen perustamiselle. Olemassa olevasta yrityksestä voidaan myös ostaa vain yrityksen liiketoiminta tai osa siitä. Tällöin yrityksen vanhat vastuut jäävät myyjälle, kun uudelle yrittäjälle siirtyy ainoastaan tarkoin määrätty omaisuuserä ja liiketoiminnot. (Kero 2008, 46.) Sukupolvenvaihdos on prosessi, jossa omistaja-yrittäjä luovuttaa yrityksensä todellisen päätösvallan tavallisesti rintaperillisilleen tai näiden puolisoille. Yleensä sukupolvenvaihdos on niin pitkä ja suuri tapahtumasarja, että siihen kannattaa varata aikaa. Juridisten ja taloudellisten seikkojen vuoksi prosessi jaksotetaankin useimmiten monelle

20 16 vuodelle. Näin helpotetaan sekä jatkajan että luovuttajan asemaa. Riittävän pitkällä aikavälillä molemmille tarjoutuu esimerkiksi mahdollisuus kerätä varoja, joilla he voivat kattaa sukupolvenvaihdosta aiheutuvia kustannuksia ja veroseuraamuksia. (Kero 2008, ) Franchising on kahden itsenäisen yrittäjän välinen sopimus, jossa päämies luovuttaa toiselle yrittäjälle oikeuden liiketoimintamallinsa käyttöön. Franchising-sopimuksen avulla yrittäjä pääsee siis hyödyntämään toisen kehittämää liikeideaa, joka on osoittautunut hyväksi. Tämän johdosta franchising-toimintaan liittyvä riski on varsin pieni. Franchising-yrittäjän ei tarvitse myöskään huolehtia esimerkiksi markkinoinnista, koska päämies hoitaa sen. (Kero 2008, ) Franchising-yrittäjän asema ei kuitenkaan ole täysin itsenäisen yrittäjän asemaan verrattavissa, koska päämies kontrolloi ja määrää yrittäjän toimintaa kirjallisesti laadittavan sopimuksen pohjalta. Sopimus sitoo kuitenkin molempia osapuolia. Suomessa on tällä hetkellä noin 180 franchising-ketjua, jotka toimivat pääosin ravintola-alalla, huoltamotoiminnassa, siivouspalveluissa, kioskeissa ja pesuloissa. (Kero 2008, ) Yritystoiminnan käynnistysmuodon lisäksi sen varsinaiseen toimintamuotoon on syytä paneutua. Eri yritysmuodot eroavat toisistaan muun muassa omistajien lukumäärän, verotuksen ja yrittäjän tai yrittäjien vastuun laajuuden suhteen. Nämä ja esimerkiksi toiminnan vaatiman rahoituksen määrä vaikuttavat yritysmuodon valintaan. Suomessa käytössä olevat yritysmuodot ovat toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö ja osuuskunta. (Niskanen & Niskanen 2003, ) Yrityksen perustaminen kokonaisuudessaan ei ole yksioikoinen prosessi. Se vaatii aikaa ja asiaan paneutumista. Erityisesti tiettyjen muodollisuuksien hoitaminen on tärkeää, kun perustetaan yritystä. Tällaisia ovat muun muassa yritystoiminnan luvanvaraisuuden selvittäminen ja perusilmoituksen jättäminen kaupparekisteriin. Myös vakuutukset ja kirjanpidon järjestäminen vaativat asiaan paneutumista. (Jylhä ym. 1998, ) Lisäksi liiketoimintasuunnitelma kannattaa tehdä kirjallisesti ja se on syytä testata asiantuntijan avulla ennen varsinaisia yrityksen perustamistoimenpiteitä (Kero 2008, 11). Taulukossa (kuvio 4) on kuvattu yrityksen perustaminen vaiheittain.

21 17 KUVIO 4. Yrityksen perustaminen vaiheittain (Yrityksen perustamisen vaiheet 2008.) Yrityksen rahoitus Yrityksen kokonaisrahoitus muodostuu tulorahoituksesta ja pääomarahoituksesta. Lisäksi yritys voi saada toiminnalleen julkiselta sektorilta avustustyyppistä rahoitusta. (Yrittäjyysväylä 2009.) KUVIO 5. Yrityksen kokonaisrahoitus (Yrittäjyysväylä 2009)

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 Minustako yrittäjä? Yrittäjän tärkein voimavara on vahva ammattitaito Yrittäjällä on motivaatiota, pitkäjännitteisyyttä ja halua menestyä ei lannistu ensimmäisistä

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

Harjoitust. Harjoitusten sisältö

Harjoitust. Harjoitusten sisältö Harjoitust yö Harjoitusten sisältö Investoinnin kannattavuus Vapaat rahavirrat ja tuottovaade Tilinpäätösanalyysi SWOT-analyysi Yrityksen tulevaisuus Investoinnin kannattavuus Tilinpäätösanalyysi

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA RAHOITUS JA RISKINHALLINTA Opintojaksosuunnitelma deadlines 2.9. 9.9. 30.9. 12.11. 2.12. Kohdeyritysvaraus Rahan sitoutuminen yritystoiminnassa käyttöomaisuuteen ja käyttöpääomaan pohdinta Case Rahoitustilanne

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 484 796 672 165 641 558 679 396 684 42 Myyntikate 79 961 88 519 89 397 15 399 12 66 Käyttökate 16 543 17

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 2 23 3 2 257 7 2 449 4 2 4 3 2 284 5 Myyntikate 1 111 4 1 179 7 1 242 3 1 224 9 1 194 5 Käyttökate 15 4 42

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 451 6 576 4 544 8 51 5 495 2 Myyntikate 253 3 299 2 279 281 4 275 3 Käyttökate 29 5 42 7 21 9 33 3 25 1 Liikevoitto

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Liikevaihto. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 6 777 8 43 8 23 8 25 8 11 Myyntikate 3 89 4 262 4 256 4 51 4 262 Käyttökate 1 69 1 95 1 71 1 293 742 Liikevoitto

Lisätiedot

KORJATTU TULOSLASKELMA Laskennan kohde: LIIKEVAIHTO +/- valmistevaraston muutos + liiketoiminnan muut tuotot - ainekäyttö (huomioi varastojen muutos

KORJATTU TULOSLASKELMA Laskennan kohde: LIIKEVAIHTO +/- valmistevaraston muutos + liiketoiminnan muut tuotot - ainekäyttö (huomioi varastojen muutos KORJATTU TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO _ +/- valmistevaraston muutos _ + liiketoiminnan muut tuotot _ - ainekäyttö _ (huomioi varastojen muutos ja oma käyttö) - ulkopuoliset palvelut _ - liiketoiminnan muut

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1.1.-30.6.2016 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2016 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan tärkeimmät painopistealueet on määritelty kaupungin kanssa solmitussa

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT. Yritystoiminta Pia Niuta

YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT. Yritystoiminta Pia Niuta YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT Yrityksen perustaminen Yrityksen perustamisen vaiheet Oma tahto ja halu Liiketoimintasuunnitelman laatiminen Yritysmuodon valinta Yritystoiminnan luvanvaraisuuden

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna.

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna. EVOX RIFA GROUP OYJ PÖRSSITIEDOTE 1.11.2001, klo 10:00 EVOX RIFA GROUP OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2001 Vuoden 2001 kolmen ensimmäisen neljänneksen liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa (61,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 HKLjk 2.5.2013 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

Oy Yritys Ab 1.1.2006-31.12.2010 (TALGRAF ESITTELY) Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet, 13.12.2011

Oy Yritys Ab 1.1.2006-31.12.2010 (TALGRAF ESITTELY) Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet, 13.12.2011 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet, 13.12.2011 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1206 KUM TOT. 1207 KUM TOT. 1208 KUM TOT. 1209 KUM TOT. 1210 KUM

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... 11. Mistä on kysymys... 15. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sisältö... 38

Sisällys. Esipuhe... 11. Mistä on kysymys... 15. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sisältö... 38 Sisällys 1 2 Esipuhe.................................... 11 Mistä on kysymys............................ 15 1.1 Tilinpäätös ja toimintakertomus mistä ne kertovat.. 15 1.2 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

TEKES ASIAKASKARTOITUS

TEKES ASIAKASKARTOITUS TEKES ASIAKASKARTOITUS HTSY Verohallinto 9.10.2014 2 (5) TEKES ASIAKASKARTOITUS Harmaan talouden selvitysyksikkö on selvittänyt Tekesin rahoitusta saaneiden yritysten rekisteröintiasemaa ja taloudellisia

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut. Pohjois-pohjanmaan TE-toimisto Kari Backman Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut

Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut. Pohjois-pohjanmaan TE-toimisto Kari Backman Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut 1 Starttiraha Mikä on starttiraha? Starttiraha on harkinnanvarainen tuki, jota voidaan myöntää yrittäjäksi ryhtyvälle luonteeltaan päätoimisen yritystoiminnan

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2012 HKLjk 23.8.2012 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Raitioliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Liikenteen toteutuminen: tammi-kesäkuussa

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa 12.5.2015 Yritys-Suomi palvelut yhteinen roadmap Perustmisneuvon ta - TE-toimisto - Elinkeinoyhtiöt - ProAgria Koulutus Yrittäjäkurssit Oma Yritys-

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Hewlett-Packard Oy VUOSIKERTOMUS

Hewlett-Packard Oy VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS 1.11.1997 31.10.1998 TOIMINTA LYHYESTI Toiminnan tulos milj. mk 1998 1997 150 100 50 0 Voitto ennen veroja Voitto Liikevaihto mmk 2 227 1 687 Liikevaihdon muutos % +31.9 +28.0 Käyttökate

Lisätiedot

Talousarvio ja tilinpäätös Janne Santala 6.11.2007

Talousarvio ja tilinpäätös Janne Santala 6.11.2007 Yhdistyskoulutus Talousarvio ja tilinpäätös Janne Santala 6.11.2007 Talousarvio = suunnitelma yhdistyksen tilikauden varojen hankinnasta ja käytöstä Yhdistyksen kokous hyväksyy talousarvion. Säännöt määräävät

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 1 Yrittäjäkoulutus Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 2 YRITYSMUODOT Ammatti- tai elinkeinotoimintaa voi harjoittaa: yksityisenä elinkeinonharjoittajana (= toiminimi, Tmi) - liikkeenharjoittaja

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2011 HKLjk 18.8.2011 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: 1.1. 30.6.2011 Toimintaympäristö ja toiminta Metron automatisoinnista ja

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSANALYYSI. Tilinpäätös 03/2016 MALLI OY

TILINPÄÄTÖSANALYYSI. Tilinpäätös 03/2016 MALLI OY TILINPÄÄTÖSANALYYSI Tilinpäätös 03/2016 MALLI OY Pohjanmaan Ekonomitoimisto 2016 TOIMINNAN LAAJUUS Yrityksen liikevaihdoksi muodostui 620 000 euroa, missä on lisäystä +12 000 euroa edelliseen tilikauteen

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Yrittäjyys. Työelämään ja koulutukseen valmistava koulutus

Yrittäjyys. Työelämään ja koulutukseen valmistava koulutus Yrittäjyys Yrittäjyys Laajasti määriteltynä yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan niin omassa yrityksessä työskenneltäessä kuin työntekijänä toisen

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2015 HKLjk 5.5.2015 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

Yrityksen perustamisen 10 vaihetta

Yrityksen perustamisen 10 vaihetta Yrityksen perustamisen 10 vaihetta Oma halu ja tahto Muista, että elinkeinotoiminnassa: on säilytettävä terve ja toimiva taloudellinen kilpailu ja on vältettävä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä.

Lisätiedot

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus 2.10.2015 2.10.2015 Page 1 Oman vesihuollon yhtiöittäminen 2.10.2015 Page 2 Taustatiedot Vesihuollon tuloslaskelma TP 2014 ja TA 2015, tase TP

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2011 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani 13.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

Strategia 2020 Strategiatyön keskeiset johtopäätökset

Strategia 2020 Strategiatyön keskeiset johtopäätökset Strategiatyön keskeiset johtopäätökset KPY:n nykyistä visiota, toiminta-ajatusta ja arvoja ei ole tarpeen olennaisesti muuttaa Strategisesti KPY profiloituu jatkossa yhä vahvemmin pitkän aikavälin teolliseksi

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Copyright Lasse Karjalainen

Copyright Lasse Karjalainen Ideoista liiketoiminnaksi miten kaupallistan ideani Lasse Karjalainen, Highline Oy (lasse.karjalainen@highline.fi, 0400 716 420) (Sympa Oy, Pulsan Asema Oy, Simulo Oy, Efecon Oy) Kaikki lähtee ideasta

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2010 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Paltamo 10.2.2015 Yleistä maaseudun yritystuesta Monipuolisempaa ja vahvempaa yrittäjyyttä maaseudun yritystuilla. Yritysten perustamista ja investointeja

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot