Tutkimus pk-yritysten menestymisestä Savonlinnan talousalueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimus pk-yritysten menestymisestä Savonlinnan talousalueella"

Transkriptio

1 Mira Ihalainen KANNATTAA YRITTÄÄ! Tutkimus pk-yritysten menestymisestä Savonlinnan talousalueella Opinnäytetyö Liiketalouden koulutusohjelma Huhtikuu 2009

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä Mira Ihalainen Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Liiketalouden koulutusohjelma Kannattaa yrittää! Tutkimus pk-yritysten menestymisestä Savonlinnan talousalueella Tiivistelmä Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, kuinka Savonlinnan talousalueen pienet ja keskisuuret yritykset ovat menestyneet liiketoiminnassaan. Tutkimuksessa selvitetään yrittäjien omia menestymisnäkemyksiä ja tulevaisuudensuunnitelmia. Lisäksi yritystoiminnan yleisiä tunnuslukuja tulkitsemalla analysoidaan yritysten kannattavuutta. Tutkimuksen avulla pyritään myös selvittämään yritystoiminnassa yleisimmin koetut esteet ja haitat, jotta nämä olisi mahdollista välttää tulevaisuudessa. Opinnäytetyön tavoitteena on ollut löytää ne pk-sektorin yritystoimialat, jotka menestyvät Savonlinnan talousalueella. Tuloksien tarkoitus on auttaa Itä-Savon Uusyrityskeskusta yritysten perustamisvaiheessa, jotta alueen uusille yrittäjille voidaan tarjota mahdollisimman hyvät lähtökohdat yritystoiminnan käynnistämiseksi. Tuloksista voivat kuitenkin hyötyä myös muut yritystoiminnassa avustavat tahot ja organisaatiot sekä jo toimivat yritykset. Tutkimuksen aineisto on kerätty puolistrukturoidulla postikyselylomakkeella, joka on lähetetty Savonlinnan talousalueella vuosina toimintansa aloittaneille pk-yrityksille. Kysely on toteutettu tammikuussa Otoskooksi muodostui 551 yrittäjää ja lopulliseksi vastaajajoukoksi 101 yrittäjää. Näin ollen kyselyn vastausprosentti on 18,9 %. Tuloksia on analysoitu SPPS -ohjelmalla. Lisäksi taulukoinneissa on käytetty MS Excel-ohjelmaa. Tutkimuksen mukaan Savonlinnan talousalueen yritykset pärjäävät toiminnassaan keskimäärin tyydyttävästi. Teollisuusalan sekä hallinto-, kirjanpito ja tukipalvelutoiminta-alan yritykset vaikuttavat pärjäävän alueen toimialoista parhaiten. Heikoimmin menee kaupan- ja kuljetusalan yrityksillä. Eniten yritystoimintaa haittaavina ja samalla myös menestymistä estävinä tekijöinä pidetään verotusta sekä yritysten välistä kilpailutilannetta. Asiasanat (avainsanat) menestyminen, pk-yritys, yrittäjyys, kyselytutkimus, Savonlinnan talousalue Sivumäärä Kieli URN 58 sivua suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Liitteet: Saate, kyselylomake, taulukkoja kyselyn tuloksista Ohjaavan opettajan nimi Kirsti Kurki Opinnäytetyön toimeksiantaja Itä-Savon Uusyrityskeskus

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author Mira Ihalainen Degree programme and option Business Management Name of the bachelor's thesis It is Worth Setting up a Business of One s Own! A Study on the Success of Small and Mediumsized Businesses in the Savonlinna Economic Zone Abstract This bachelor s thesis clarifies how small and medium-sized businesses have succeeded in the Savonlinna economic zone. The survey deals with the entrepreneurs own perceptions about success and future plans. Furthermore, by interpreting the general key figures of entrepreneurship the businesses profitability is analyzed. The study aims at obtaining knowledge about the problems the entrepreneurs have experienced so that these are possible to avoid in future. The aim of this bachelor s thesis was to find out what are successful branches of business in the Savonlinna economic zone. The purpose of the results is to help Itä-Savon Uusyrityskeskus (the centre for creating new businesses) to enhance setting up new businesses and thus serve the entrepreneurs as good stepping stone as possible. The results might also be useful for other organisations that help entrepreneurs with business and for existing businesses, too. The survey was carried out by using a half structured questionnaire. Questionnaires were posted to all small and medium-sized businesses that had been set up in the Savonlinna economic zone between years This took place in January The sample size was 551 entrepreneurs and 101 of those replied. So the reply percentage was 18.9 %. The results were analyzed by SPSSprogram. Also MS Excel-program was used to create the charts. According to the study, the businesses of the economic zone manage satisfyingly on average. The branches of industry and administration, accounting and support services seem to manage best. The braches of trade and transportation manage the worst. Taxation and competition between companies disadvantage and prevent company success the most. Subject headings, (keywords) success, small and medium-sized businesses, entrepreneurship, survey, Savonlinna economic zone Pages Language URN 58 pages Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Attachment: Covering letter, questionnaire, tables on the results of the questionnaire survey Tutor Bachelor s thesis assigned by Kirsti Kurki Itä-Savon Uusyrityskeskus (the centre for creating new businesses)

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Opinnäytetyön tausta ja lähtökohdat Opinnäytetyön tavoitteet ja toimeksiantaja Opinnäytetyön rakenne ja tutkimuskysymykset MENESTYVÄN YRITYSTOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT Yrittäjyys Yritys TUTKIMUSMETODOLOGIA JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmä ja aineiston keruu Tutkimuksen toteutus ja arviointi PIENTEN JA KESKISUURTEN YRITYSTEN MENESTYMINEN SAVONLINNAN TALOUSALUEELLA Yrittäjien taustatiedot Yritysten tiedot Yritysten menestyminen Yritysten tulevaisuus Vapaamuotoinen palaute Yhteenveto tutkimuksen tuloksista POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

5 1 JOHDANTO Opinnäytetyön tausta ja lähtökohdat Yksityinen yritystoiminta on tärkeä tekijä yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Investoimalla ja luomalla uusia työpaikkoja yritykset pitävät koko yhteiskunnan ja sen talouden rattaat pyörivinä. Lisäksi yritykset maksavat suoraan ja välillisesti suurimman osan, noin 80 prosenttia julkisen sektorin tuloista. Käytännössä tämä tarkoittaa verojen maksamista. Voidaankin sanoa, että yksityinen yritystoiminta on kansantaloutemme selkäranka. (Kotro 2007, 7; Sutinen & Viklund 2004, 9-10.) Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten merkitys Suomen taloudessa on huomattava. Esimerkiksi vuonna 2007 maassa toimi yhteensä yritystä, joista 99,8 % oli alle 250 henkeä työllistäviä pk-yrityksiä. Lisäksi reilut 60 prosenttia Suomen yksityisissä yrityksissä työskentelevistä henkilöistä on töissä pk-yrityksissä, ja myös uusista työpaikoista kaksi kolmesta syntyy niihin. (Yrittäjyys kantaa Suomea 2008, 7.) Näistä seikoista johtuen yhteiskunnan tuleekin varmistaa pk-yritysten toiminnan jatkuvuus. Esimerkiksi kannustavilla ja toimivilla yrittäjyysmahdollisuuksilla sekä yrittäjämyönteisellä asenneilmastolla voidaan huomattavasti edesauttaa pienten ja keskisuurten yritysten säilymistä yhteiskunnan tärkeänä lenkkinä. Yhteiskunnan tarjoamasta tuesta riippumatta, yritystoiminnan jatkuvuuden tärkeimpänä ehtona on yrityksen oma menestyminen. Erityisesti tämän hetkisessä talouden yleistilanteessa yritysten menestyminen on varsin kiinnostava ja puhuttava aihe. Lomautukset ja irtisanomiset ovat tulleet osaksi usean yrityksen arkipäivää, ja joillain yrityksillä toiminnan jatkuvuus on jo nyt vaakalaudalla. Työpaikkojen tulevaisuuden sekä yleisen mielenkiinnon kannalta monia ihmisiä askarruttaa oman kotiseutunsa yritysten tilanne. Lisäksi kiinnostusta herättää seudun yritysten tilanne sen jälkeen, kun maailmanlaajuinen talouden alamäki saadaan jälleen nousemaan ja tilanne markkinoilla palaamaan normaaleihin uomiinsa. Tämän vuoksi onkin syytä aluekohtaisesti selvittää, millä toimialoilla yrittäminen on ylipäänsä kannattavaa nyt ja tulevaisuudessa.

6 1.2 Opinnäytetyön tavoitteet ja toimeksiantaja 2 Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää Savonlinnan talousalueella vastikään perustettujen pk-yritysten menestymistä, lähinnä niiden kannattavuutta tarkastellen. Yritystutkimuksesta saatujen tulosten pohjalta on tarkoitus kartoittaa alueella menestyvät toimialat. Lisäksi yritystutkimuksen avulla on tarkoitus selvittää, onko talousalueen yrityksillä yleisiä kasvu- tai kehityssuunnitelmia sekä sitä, millaisia menestymisen tai kehittymisen esteitä yrittäjät ovat toiminnassaan kokeneet ja uskovat tulevaisuudessa kokevansa. Opinnäytetyön toimeksiantajana on Itä-Savon Uusyrityskeskus. Yritystutkimus suoritetaan Savonlinnan talousalueella, joten sen tulokset ovat päteviä Savonlinnan kaupungin lisäksi Kerimäellä, Punkaharjulla, Enonkoskella ja Sulkavalla. Tutkimuksessa myös Savonrantaa käsitellään itsenäisenä kuntana, vaikka voimaan astuneen kuntaliitoksen myötä se liittyikin osaksi Savonlinnan kaupunkia. Yritystoimialojen menestymistä ja menestymisen esteitä tutkimalla voidaan tuottaa tietoa, josta hyötyvät sekä alkavat että jo toimivat yritykset, mutta myös ne tahot ja tukiorganisaatiot, jotka ovat kehittämässä yrittäjyyttä. Tutkimuksen avulla saadun, reaalisen tiedon valossa Itä-Savon Uusyrityskeskuksenkin on helpompi keskittyä alueella kannattavasti menestyvien yritystoimialojen tukemiseen ja kehittämiseen sekä ohjata ajalliset ja taloudelliset resurssinsa niihin yhä kohdistetummin. Tässä tutkimuksessa ovat mukana myös yritykset, joiden syntyyn Itä-Savon Uusyrityskeskus ei ole myötävaikuttanut. 1.3 Opinnäytetyön rakenne ja tutkimuskysymykset Opinnäytetyö rakentuu kolmesta pääosiosta, jotka ovat teoriaosa, tutkimustapaa ja sen toteutusta käsittelevä osa sekä tutkimuksen tulokset esittelevä osa. Teoriaosassa käsitellään yleisellä tasolla yrittäjyyttä ja yrityksen peruspiirteitä. Myös yrityksen perustamista tarkastellaan lähemmin. Lisäksi teoriaosassa selvitetään menestymisen määritelmää sekä yrittäjän että yrityksen näkökulmasta.

7 3 Opinnäytetyöhön sisältyy myös pohdintaosio. Siinä tehdään yhteenveto koko opinnäytetyön onnistumisesta esimerkiksi tavoitteiden saavuttamista arvioiden. Lisäksi pohdinnassa esitetään jatkotutkimusaiheet. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset on jaettu pää- ja avustaviin kysymyksiin. Pääkysymyksellä pyritään saamaan kokonaisvaltainen vastaus tutkimusongelmaan eli siihen, miten Savonlinnan talousalueen pk-sektorin yritystoimialat ovat keskimäärin menestyneet. Avustavat kysymykset puolestaan auttavat lähestymään päätutkimuskysymystä sekä teoreettiselta että käytännön tasolta. Tutkimuskysymykset tässä opinnäytetyössä ovat seuraavat: Päätutkimuskysymys Miten pk-sektorin yritystoimialat ovat menestyneet Savonlinnan talousalueella? Avustavat tutkimuskysymykset Mitä yrityksen menestyminen tarkoittaa? Millainen yrittäjä menestyy? Millainen yritys menestyy? Mitkä asiat ovat esteenä tai haittana yrityksen menestymiselle? Minkälaista avustusta tai apua yrittäjän on mahdollista saada? Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia yrityksillä on? 2 MENESTYVÄN YRITYSTOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT Yritystoiminnan menestymiseen vaikuttavat monet eri tekijät. Menestyvän yrityksen takana on kuitenkin aina ammattitaitoinen henkilö tai henkilökunta ja toimiva organisaatio (Kivivuori ym. 2008, 11). Yrittäjämäistä luonnetta, kyvykkyyttä sekä herkkyyttä havaita ympäristöstä tulevia viestejä voidaankin pitää yrityksen menestymisen kulmakivinä. Esimerkiksi viestien havaitsemisen kautta yrittäjän on mahdollista kehittää yritystään ja luoda uutta. Kuitenkin myös toimiva liikeidea sekä yleinen liiketoiminnan kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius ovat lähes yhtä merkittäviä yrityksen menestystekijöitä kuin osaavat yrittäjät. (Siikavuo 2003, 9.)

8 2.1 Yrittäjyys 4 Yrittäjyys on itsenäistä, pitkäjänteistä toimintaa, jonka laukaisevana tekijänä on halu toimia yrittäjänä. Yrittäjyyteen ei kuitenkaan yleensä synnytä; Viitalan ja Jylhän (2001, 23 24) mukaan monet tutkimukset osoittavat, että yrittäjäksi valikoidutaan ja yrittäjyydessä kasvetaan synnynnäisten ominaisuuksien, tilannetekijöiden ja opittujen asioiden myötä. Yrittäjäksi ryhtymällä henkilö valitsee itselleen sekä ammatin että työn, mutta myös elämäntavan. Erityisesti pk-yrittäjällä oma henkilökohtainen elämä kulkee usein yrityksen toiminnan rinnalla. Niinpä pk-yrittäjä voikin käyttää omia kykyjään sekä johtajuutta itsensä, mutta myös toisten hyväksi. (Jylhä ym. 1998, 17.) Yrittäjänä toimiminen eroaa palkkatyötä tekevän ihmisen asemasta monin eri tavoin. Näitä eroja on käsitelty kahdessa seuraavassa kappaleessa lähinnä Parkkisen (1999, 37 48) ajatuksien pohjalta. Suurin ero yrittäjän ja työntekijän välillä on se, että asiakkaan tahto on yrittäjän peruslaki ; yrittäjä vastaa työstään suoraan asiakkaalle. Koska yrittäjällä ei siis ole päällikköä, ovat hänen omat tavoitteensa ensisijaisia. Yrittäjän tavoitteet ilmenevät esimerkiksi hänen työaikojensa ja lomien pitämisen suhteessa vapaa-aikaan. Yrittäjällä on valta päättää, koska hän pitää vapaata, kun taas palkattu työntekijä ei voi noin vain lomailla. Valinnan vapauden käyttäminen saattaa kuitenkin merkitä yrittäjälle tulojen menetystä. Merkittävä ero yrittäjän ja palkkatyöläisen välillä on yrittäjyyteen liittyvä riski. Oman persoonansa ja sijoittamansa rahallisen pääoman lisäksi yrittäjä joutuu varsin usein sitomaan yritykseen koko omaisuutensa tai ainakin suuren osan siitä. Lisäksi yrittäjä joutuu itse vastaamaan esimerkiksi omista ansioistaan. Yrittäjän tulee siis kattaa yrityksen tuloilla oma palkka (ja mahdollisten työntekijöidensä palkat), yrittäjän sosiaaliturva ja eläke, työttömyysturva sekä mahdolliset vakuutukset. Toiminnan ollessa tappiollista, yrittäjä joutuu maksamaan nämä maksut säästöistään tai muista varoistaan. Yrittäjyys merkitseekin epävarmuutta tuloista ja pahimmillaan jopa konkurssin uhkaa. Viitala ja Jylhä (2001, 22) kuitenkin huomauttavat, että vastakohtaisesti yrittäjänä toimiminen tarjoaa palkkatyötä tekevään verrattuna paremman mahdollisuuden vaurastua.

9 Yrittäjyyden muodot 5 Laajan kansainvälisen näkökulman mukaan on olemassa kolme yrittäjyyden muotoa (kuvio 1). Yrittäjyydellä voidaan tarkoittaa perinteisen ulkoisen yrittäjyyden (pienyrityksen omistaminen ja johtaminen) lisäksi omaehtoista tai organisaatioyrittäjyyttä sekä sisäistä yrittäjyyttä. Näistä kolmesta omaehtoinen yrittäjyys on vanhin yrittäjyyden muoto. Sillä tarkoitetaan yksilön yrittäjämäistä toimintatapaa, jolloin ihminen ajattelee, suhtautuu ja toimii elämässään yrittäjämäisesti. Organisaatioyrittäjyys eroaa edellä kuvatusta vain siten, että se on kunkin organisaation yhteinen yrittäjämäinen toimintatapa. Siinä siis organisaation kaikki jäsenet toimivat ikään kuin yhtenä yrittäjänä. Sisäinen yrittäjyys vuorostaan tarkoittaa yrittäjämäistä asennetta toisen palveluksessa aivan kuin toimisi itse yrittäjänä. (Yrittäjyyskasvatus 2006.) Kaikki kolme yrittäjyyden muotoa elävät nykypäivänäkin. Ympäröivän kulttuurin ja luonnon sekä keskinäisen vuorovaikutuksensa ansiosta ne muovautuvat joka hetki uudelleen ja näin asemoituvat kulloinkin vallitsevaan markkinatilanteeseen. (Kyrö 1997, ) Laajan yrittäjyysmääritelmän vuoksi rajaan yrittäjyyden omassa tutkimuksessani kuvaamaan vain ulkoisen yrittäjyyden tehtäväkenttää. KUVIO 1. Yrittäjyyden muodot ja luonne (Remes 2001 Kyrö 1997 aineistosta)

10 Yrittäjyyden ja yhteiskunnan toimiva liitto 6 Schumpeterin määritelmä yrittäjästä kuvaa hyvin yrittäjän merkitystä yhteiskunnan kannalta: Yrittäjä on talouden innovaattori, muutoksen ja kehityksen käynnistysvoima. (Viitala & Jylhä 2001, 23). Yrittäjyyttä on kautta aikain pidetty elintärkeänä yhteiskunnan hyvinvoinnille, joskin sen merkitys yhteiskunnassa koki pienen notkahduksen 1900-luvulla. Syinä olivat lähinnä negatiivinen asenneilmasto, byrokratian lisääntyminen ja ihmisten kulutustarpeiden muuttuminen. Positiivinen asennoituminen yrittäjyyttä kohtaan pääsi kuitenkin taas valloilleen 1970-luvulla, kun yrittäjyys havaittiin yhteiskuntaa eteenpäin vieväksi voimavaraksi. Siitä alkaen yrittäjyyden arvostus on noussut jatkuvasti näihin päiviin saakka, sekä yhteiskunnan että yksilön tasolla. (Sutinen & Antikainen 1998, ) Yritystoiminnan helpottamiseksi yhteiskunta tarjoaa monenlaista tukea. Pankkien, rahoitus- ja vakuutusyhtiöiden lisäksi muutamat muut erityisluottolaitokset, kuten Finnvera Oyj, myöntävät yrittäjälle lainoitusta (Kotro 2007, 63). Tällä hetkellä esimerkiksi Finnveran kotimaisten valtuuksien korotus ja erityiset suhdannelainat ovat ajankohtaisia. Näillä Suomen hallituksen laatimilla lisäbudjetin ohjelmilla koetetaan vahvistaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten taantuman aikaista vakavaraisuutta. (Kemppainen 2009, 8.) Neuvojen ja ohjeiden merkitystä erityisesti yritystoiminnan alkuvaiheissa ei voida vähätellä. Niitä tarjoavat esimerkiksi Suomen uusyrityskeskusverkoston 30 uusyrityskeskusta ja niiden yli 80 palvelupistettä. Muutamat uusyrityskeskukset tarjoavat neuvontaa myös yritystoiminnan varsinaisen käynnistymisen jälkeenkin. Uusyrityskeskusten yhteisen Internet-sivuston (Uusyrityskeskukset ry 2008) mukaan kaikki tarjottu neuvonta on maksutonta ja luottamuksellista. Vuonna 2008 Suomen uusyrityskeskusten kautta perustettiin lähes yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin henkeä.

11 7 Savonlinnassa uusyrityskeskus on toiminut vuodesta 1997 lähtien nimellä Itä-Savon Uusyrityskeskus (Rouvinen 2008). Vuosina sen kautta on perustettu yhteensä noin 500 uutta yritystä ja luotu yli 600 uutta työpaikkaa. (Uusyrityskeskus auttaa alkuun 2008, 7.) Vuonna 2008 yrityksiä perustettiin keskuksen kautta jopa 118 kappaletta. Lukumäärä vastaa 71 prosenttia Savonlinnan talousalueen kaikista uusista yrityksistä, joten uusyrityskeskuksen merkitys alueen yrityselämän kannalta on huomattava. (Itä-Savon uusyrityskeskus auttoi uusia tekijöitä. 2009, 4.) Yrittäjien etujen valvomiseksi Suomessa on perustettu myös erityinen vaikutuskanava, joka on maan suurin elinkeinoelämän järjestö. Suomen Yrittäjät -järjestö pyrkii parantamaan yrittäjien asemaa ja yleisiä yrittämisen edellytyksiä sekä rakentamaan toimivaa yrittäjyyden yhteiskuntaa. Edunvalvonnan lisäksi järjestön jäseneksi liittyvän yrittäjän on mahdollista saada monipuolista neuvontaa ja opastusta, niin lainsäädännön kuin yleisen yritystoimintaan liittyvän opastuksenkin saralta. (Yrittäjyys kantaa Suomea 2008, 7.) Kunnallisellakin tasolla yrittäjistä on herätty huolehtimaan. Monessa kunnassa toimii erityinen yritysasiamies, joka ajaa yrittäjien etuja. Yritysasiamiehen tehtävänä on siis toimia linkkinä yrittäjien ja kunnan välillä ja näin helpottaa yrittäjien arkea. Esimerkiksi Sulkavalle on äskettäin valittu uusi yritysasiamies. Hän tiivistää yrittäjien merkitystä kunnan kannalta seuraavasti: Kunta ei ole kunta ilman yrittäjiään. (Kurki 2009, 4). Yrittäjäksi ryhtymisen motiivit ja yleiset taustatekijät Yrittäjäksi ryhtyvän eräs motiivi on yleensä oman taloutensa turvaaminen. Rahan lisäksi myös yksilön henkilökohtaiset tavoitteet voivat kannustaa yrittäjyyteen. (Siikavuo 2003, 11.) Sutinen ja Viklund (2004, 49 50) huomauttavatkin, että useiden tutkimusten perusteella monet tunneperäiset ja henkiset motiivit nousevat taloudellisten vaikuttimien ohi, kun tarkastellaan yrittäjäksi ryhtymisen motiiveja. Tärkeinä vaikuttimina nähdään esimerkiksi riippumattomuus, haasteellisuus ja itsenäisyys. Lisäksi esikuvilla (esimerkiksi omat vanhemmat tai muu lähipiiri) saattaa olla suuri merkitys rohkaisevana tekijänä yrittäjyyteen, mikäli nähty yritystoiminta on ollut kannattavaa (Yrittäjäksi ryhtyminen 2007). Esikuvien vaikutus voi kuitenkin toimia myös päinvas-

12 toin; voimakkain negatiivinen asenne yrittäjyyttä kohtaan on monilla yrittäjävanhempien lapsilla (Sutinen & Antikainen 1998, 27). 8 Jotta ehditään hankkia riittävästi näkökulmia yrittäjyydestä, yritys perustetaan yleisimmin vuoden iässä. Viitalan ja Jylhän (2001, 23) mukaan myös yksilön kokemus, pätevyys, itseluottamus sekä kyky kantaa henkisiä ja taloudellisia velvoitteita ovat tällöin korkeimmillaan. Lisäksi ammatillinen peruskoulutus ja riittävä työkokemus on yleensä jo ehditty hankkia. Koko Suomen yrittäjistä naisia on vain hieman yli neljäsosa (Sutinen & Viklund 2004, 52). Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on kuitenkin nostaa luku 40 prosenttiin. Työministeri Tarja Cronbergin (Tiedotteet: Työ 2008) mukaan valtiovallan täytyy tavoitteen saavuttamiseksi luoda naisyrittäjyyteen ryhtymiselle suotuisat edellytykset. Yhtenä asiaa edistävänä keinona hän esittää sijaispalvelujärjestelmän vakinaistamista ja laajentamista. Työkokemuksella on suuri merkitys yritystoimintaa suunniteltaessa. Usein yrittäjä päätyykin alalle, jolla hän on ollut työntekijänä. Sen sijaan koulutuksen laadulla on vähäisempi vaikutus yrittäjäksi ryhtymiseen. Eräiden tutkimusten mukaan erityisesti korkeasti koulutetut henkilöt ryhtyvät muita harvemmin yrittäjiksi, koska koulutus mahdollistaa menestyksellisen uran luomisen myös palkkatyössä. Tällöin menestyminen saattaa kaiken lisäksi tulla yrittäjänä toimimista helpommin ja riskittömämmin. (Yrittäjäksi ryhtyminen 2007.) Joissakin kouluissa, myös korkea-asteella, tarjotaan yrittäjyyskasvatuksen opiskelumahdollisuutta. Yrittäjyyskasvatuksella pyritään lisäämään halukkuutta ja tietoisuutta yritystoiminnan käynnistämisestä ja näin lisäämään uusien yrittäjien määrää Suomessa. Koulutuksen avulla tuetaan myös sisäistä yrittäjyyttä. Yrittäjyyskasvatuksen tarjonta pohjautuu Euroopan komission tavoitteeseen luoda yrittäjyyshenkeä ja -valmiuksia kaikilla koulutusasteilla. (Yrittäjyyskasvatus 2006.)

13 Yrittäjäksi ryhtymisen prosessi 9 Kun kimmoke yrittäjyyteen on syntynyt, on henkilöllä usein jo mielessään toimintaajatus (yritysidea). Se tarkoittaa hahmotelmaa palvelusta tai tuotteesta, jota aiotaan myydä tai valmistaa ja jonka menekkiin luotetaan. (Siikavuo 2003, 13.) Toimintaajatusta voidaankin pitää yritystoiminnan perustana, jonka tarkoituksena on antaa yleisluonteinen kuva yrityksen toiminnasta ja perustella yrityksen olemassaolo ja tarkoitus. Toiminta-ajatuksen merkitys yrityksen varsinaisessa toiminnassa on kuitenkin vähäinen. Erityisen pieni se on niissä yrityksissä, joissa on vain muutama työntekijä. Sutinen ja Antikainen (1996, 68 69) korostavat kuitenkin toiminta-ajatuksen välttämättömyyttä jokaisessa yrityksessä. Sen pohjalle nimittäin rakentuu yrityksen varsinainen liikeidea. Liikeidean tärkeyttä ei voida vähätellä pienessäkään yrityksessä. Liikeidea koostuu saumattomasti yhteen soveltuvista kolmesta osasesta: kohderyhmästä, tuotteesta tai palvelusta sekä tavasta toimia markkinoilla. (Kotro 2007, 9.) Hyvä liikeidea on lähes aina menestyksekkäästi toimivan yrityksen taustalla, joten sen huolellinen valmistelu on tärkeää. Mitä innovatiivisempi tai tuntemattomampi liikeidea on, sitä enemmän sen valmisteluun kannattaa yleensä käyttää aikaa. (Sutinen & Antikainen 1996, 74.) Kohderyhmän määrittely on liikeidean laatimisen perusta. Kohderyhmä koostuu niistä henkilöistä, joille palveluja tai tavaroita aiotaan markkinoida. Ryhmä täytyy tutkia tarkasti, jotta sen tarpeet olisi mahdollista tyydyttää kilpailijoita paremmin. Kohderyhmän ostotavat, mieltymykset ja arvostukset sekä tapa seurata viestimiä on tärkeä oppia tuntemaan. (Bergström & Leppänen 2007, 20.) Liikeidean suunnittelun toinen vaihe on päätöksen tekeminen tarjonnasta eli siitä, mitä yritys myy. Lisäksi täytyy tehdä päätös toimintatavasta. Hyvän toimintatavan avulla tuotteet käyvät kaupaksi ja haluttu mielikuva syntyy. (Bergström & Leppänen 2007, 21.) Liikeidean laatimisprosessin aikana tulee kiinnittää huomiota myös yrityksen imagoon eli tavoiteltuun mielikuvaan. Sen avulla yrityksen on tarkoitus saada asiakkaat ostamaan tarjoamiaan tuotteita tai palveluja. Bergström ja Leppänen (2007, 22) kuitenkin

14 10 huomauttavat, ettei yrityksen imago ole täysin yrittäjän hallittavissa. Se muodostuu nimittäin asiakkaan mielessä. Muodostuviin mielikuviin voi kuitenkin pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi markkinoinnin avulla. Myös julkisuus tiedotusvälineissä sekä asiakkaiden ja heidän läheistensä kokemukset vaikuttavat imagon muodostumiseen. Liikeidean vieminen käytäntöön eli yrittäjäksi ryhtyminen edellyttää useiden vaihtoehtojen punnitsemista ja yrittäjyyteen sitoutumista (kuvio 2). Vaihtoehtoja harkitaan monenlaisten tekijöiden avulla, joista osa toimii työntävinä (push)-tekijöinä, osa taas vetävinä (pull)-tekijöinä. Nämä erilaiset tausta-, tilanne- ja henkilötekijät vaikuttavat monimutkaisena prosessina yrittäjäksi ryhtymisen päätökseen, johon myös ajalla on merkittävä vaikutus. (Yrittäjyysväylä 2009.) KUVIO 2. Yrittäjäksi ryhtymisen prosessi (Yrittäjyysväylä 2009.)

15 Menestyvä yrittäjä 11 Harkitessasi sijoitusta yritykseen, luota ennemmin A-luokan yrittäjään ja B-luokan ideaan kuin B-luokan yrittäjään ja A-luokan ideaan. Georges Doriot, nykyaisen riskisijoittamisen isähahmo, on oheisen lausahduksen takana. Doriot halusi korostaa sitä tosiasiaa, että taitavan yrittäjän on mahdollista tehdä huonostakin liikeideasta hyvä. Huono yrittäjä voi puolestaan tuhota hyvänkin liikeidean. Toisin sanoen taitava yrittäjä on menestyvän yrityksen edellytys. (Sutinen & Antikainen 1998, 34.) Menestyvältä yrittäjältä vaaditaan tiettyjä ominaisuuksia ja taitoja, jotka voidaan Sutisen ja Antikaisen (1998, 35) mukaan jakaa neljään eri osa-alueeseen. Nämä menestyvän yrittäjän edellytykset ovat yrittäjän ammattitaito, henkiset ominaisuudet, yrittäjäosaaminen sekä onni (kuvio 3). Yrittäjäosaaminen Yrittäjän ammattitaito tarkoittaa jotakin myytävää erikoisosaamista, joka kehittyy koulutuksen tai kokemuksen kautta (Oletko luonteeltasi yrittäjä? 2008). Luonteeltaan erikoisosaaminen voi olla puhdasta taitoa (esimerkiksi putkimies), mutta nykypäivän tietoyhteiskunnassa jonkin asian erikoistietoakin (esimerkiksi ATK-tukipalvelun hen- Ammattitaito Henkiset resurssit Onni KUVIO 3. Yrittäjänä menestymisen edellytykset (mukaillen Sutinen & Antikainen 1998, 35)

16 kilö). Käytännössä lähes aina yrittäjänä menestyminen kuitenkin edellyttää jonkin erikoisalan laajaa hallintaa. (Sutinen & Antikainen 1998, ) 12 Henkisten ominaisuuksien puolelta Sutinen ja Antikainen (1998, 35 36) löytävät kaksi menestyviä yrittäjiä yhdistävää tekijää: itseluottamus ja paineensietokyky. Nämä ominaisuudet auttavat erityisesti silloin, kun yritystoiminta ei näytä kannattavalta. Esimerkiksi yritystaipaleen alkuaikoina, kun tuotetta tai palvelua vielä kehitetään, tulos saattaa näyttää heikolta. Tilanne kuitenkin useimmiten korjaantuu viimeistään noin 3-5 vuoden kuluessa, kun on ohitettu niin sanottu kuolemanlaakso. (Yrittäjyysväylä 2009.) Myös suoriutumismotivaatio, innovatiivisuus, yleinen elämänhallinta sekä riskinottohalukkuus ovat useiden tutkimusten mukaan menestyvän yrittäjän taustalla olevia keskeisiä persoonallisuuspiirteitä (Yrittäjän persoonallisuus 2007). Näiden lisäksi Siikavuo (2003, 11) listaa aloitteellisuuden, omatoimisuuden, vastuullisuuden ja strategisen ajattelukyvyn piirteiksi, joiden avulla yrittäjän on mahdollista luoda menestyksekästä yritystoimintaa. Yrittäjäosaaminen käsittää kaikki ne yleiset tiedot ja taidot, joita yrittäjän tulee hallita menestyksekkään yritystoiminnan luomiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi neuvottelu- ja markkinointitaito, sopimusjuridiikan, verotuksen, laskentatoimen ja kansantalouden yleinen tuntemus, perusrahoituslaskelmien hallinta sekä markkina- ja liikemiesvaisto. (Sutinen & Antikainen 1998, 18). Jokapäiväisessä yrittäjätyössä on tärkeää ymmärtää myös asiakkaiden ja yrityksen väliset suhteet sekä tarpeet samanaikaisesti (Viitala & Jylhä 2001, 28). Sutinen ja Antikainen (1998, 18) kuitenkin muistuttavat, ettei yrittäjän tarvitse itse tietää kaikesta kaikkea. Riittää, että yrittäjä ymmärtää ja osaa hakea asiantuntijoilta apua silloin, kun oma tietämys asioista loppuu. Onnen merkitys yrittäjän menestyksessä voidaan nähdä epäonnen välttämisenä (Sutinen & Antikainen 1998, 36). Käytännön yritystoiminnassa epäonnen välttäminen tarkoittaa lähinnä yritysriskien, eli ei-toivottujen tapahtumien välttämistä. Tietoisuus oman yrityksen mahdollisista riskeistä on ensimmäinen askel kohti niiden hallintaa ja torjuntaa. Riskienhallinnalla voidaan minimoida itse riskit, mutta myös kustannukset, joita toteutuneista riskeistä syntyy. Riskitietoisuuden lisäämiseksi on mahdollista käyttää apuna erilaisia riskityypityksiä. Niistä kenties yleisin jakaa yrityksen riskit liike- ja vahinkoriskeihin. (Sutinen & Viklund 2004, 187.)

17 13 Vahinko- eli staattiset riskit aiheutuvat jostain ennalta odottamattomasta tai äkillisestä tapahtumasta, jotka liittyvät yrityksen henkilöstöön tai omaisuuteen (esimerkiksi ryöstö tai työntekijän loukkaantuminen). Vakuutuksilla voidaan pienentää mahdollisia vahinkoriskeistä aiheutuvia tappioita. (Sutinen & Viklund 2004, 187.) Liikeriskit eli dynaamiset riskit liittyvät puolestaan päätöksiin, joita yrittäjän tulee aika ajoin tehdä ilman varmuutta päätösten seurauksista. Sutinen ja Antikainen (1998, 274) huomauttavatkin, että liikeriskien hallinta edellyttää luovaa ajattelua, asiantuntemusta sekä analysointitaitoja. On kuitenkin tärkeää muistaa myös se, että yrittäjällä on oikeus epäonnistumisiinkin. Kokemuksen kautta tiedot ja taidot yleensä kehittyvät, ja näin myös epäonnistumisten ja yritysriskien toteutumisten määrä vähenee. (Sutinen & Antikainen 1998, 36.) 2.2 Yritys Yhteiskunnan yrityssektori ja maan kansantalous muodostuu sen kaikista yrityksistä yhteensä. Avoimessa maailmantaloudessa kukin kansantalous kilpailee muiden maiden kansantalouksien kanssa polttoaineestaan eli rahasta. Raha ja erityisesti sen liikkuvuus onkin yhteiskunnan yrityssektorin toiminnan mittari; jos yrityssektori moottorina toimii huonosti, rahasta on puutetta. Käytännössä puute ilmenee liian hitaana rahan virtana, mikä taas vaikuttaa haitallisesti koko julkiseen sektoriin ja sen toimintoihin. (Parkkinen 1999, ) Yksittäiselläkin yrityksellä on siis suuri vaikutus koko yhteiskunnan toimivuuteen. Pk-yritys Pienille ja keskisuurille eli pk-yrityksille on olemassa oma määritelmänsä. Tällaiseksi yritys lasketaan, mikäli se työllistää alle 250 henkilöä. Suomen yrittäjien verkkosivun (Yrittäjyys Suomessa 2008) mukaan alle 50 työntekijän yritykset ovat pieniä ja alle 10 työntekijän yritykset mikroyrityksiä. Jos yrityksessä työskentelee henkilöä, se on keskisuuri. Suuryritys puolestaan työllistää 250 henkilöä tai enemmän. Tällainen yritys ei siis enää kuulu pk-yritys-ryhmään.

18 14 Pk-yritykset muodostavat Suomen kansantalouden selkärangan. Niiden työllistävä vaikutus on huomattava, sillä kaikkien yritysten vajaasta 1,5 miljoonasta kokoaikaisesta työntekijästä pk-yrityksissä työskentelee noin työntekijää. Luku vastaa 63 prosenttia koko yrityssektorin työntekijöistä. Lisäksi yritysten 375 miljardin euron liikevaihdosta noin puolet syntyy pk-yrityksissä ja niiden osuus Suomen BKT:sta on reilut 40 prosenttia. (Yrittäjyys Suomessa 2008.) Pienten ja keskisuurten yritysten kansantaloudellinen merkitys on noussut tämän hetken taloudellisessa tilanteessa erityisen suureksi. Syynä on se, ettei suuryritysten taantuman aikaiseen työllistämiskykyyn voida luottaa, ja julkisenkin sektorin henkilöstöä karsitaan valtion tuottavuusajattelun mukaisesti (Hallitus pitää kiinni henkilöstövähennyksistä 2009, 6). Näiden seikkojen vuoksi yhteiskunta pyrkiikin edistämään pkyritysten toimintaa. Apua tarjotaan esimerkiksi erilaisilla rahoituskeinoilla ja niiden saamisen helpottamisella. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen kuvaa asian tärkeyttä maan kannalta seuraavasti: Niin kauan, kun yritykset eivät saa rahoitusta, on koko maan talous ongelmissa. (Kemppainen 2009, 8.) Suomen yrityskanta Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) yrittäjyyskatsauksen mukaan Suomessa on enemmän yrityksiä kuin koskaan aikaisemmin. Niiden lukumäärä vuoden 2007 lopussa oli noin Uusien yritysten määrä kaikista yrityksistä onkin lisääntynyt melko tasaisesti vuodesta 1995 lähtien. (Suomessa on enemmän yrityksiä kuin koskaan aikaisemmin 2008.) Pitkän aikavälin tarkastelussa vain vuoden 2008 toisella neljänneksellä koettiin hienoinen notkahdus, kun tilastokeskus (Yritykset 2008, 5) raportoi aloittaneiden yritysten määrän vähentyneen 0,5 prosentilla edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Silti tuolloinkin perustettiin uutta yritystä. Houkuttelevimmat toimialat olivat kiinteistö- ja liike-elämän palvelut, rakentaminen sekä kaupan ala. Näille aloille yrityksiä syntyi yhteensä reilut 65 prosenttia kaikista perustetuista yrityksistä. Pkyritysten osuus koko Suomen yrityskannasta oli peräti 99,8 prosenttia (Yrittäjyys kantaa Suomea 2008, 7).

19 15 TEM pitää kasvuyritysten määrää Suomessa liian vähäisenä. Voimakkaasti kasvuhakuisia yrityksiä Suomen yrityskannasta on noin 6 prosenttia, mikä on tuntuvasti alhaisempi luku kuin keskimäärin muissa Pohjoismaissa (noin 15 prosenttia) tai kaikissa Euroopan maissa yhteensä (11 prosenttia). Kasvuyritysten vähäisen määrän yhtenä syynä nähdään yrityksille suunnattavan riskirahoituksen puute. Sen sijaan ministeriössä ollaan tyytyväisiä yrityskannan vaihtuvuuteen. Vuonna 2007 vaihtuvuus oli 18,8 prosenttia ja luku on kasvanut tasaisesti vuodesta 2001 alkaen. Innovaatioihin liittyvänä yrityskannan vaihtuvuus on tärkeä kansantalouden tuottavuuden kasvuun vaikuttava asia, TEM toteaa tiedotteessaan. (Suomessa on enemmän yrityksiä kuin koskaan aikaisemmin 2008.) Yrityksen perustaminen Kun yritystoiminnan aloittamista ryhdytään suunnittelemaan, on valittava muoto, jolla toiminta mahdollisesti käynnistetään. Suomessa yrittäjäksi ryhdytään useimmiten perustamalla oma yritys. Tämän lisäksi on kuitenkin olemassa muitakin perustamisvaihtoehtoja. Näistä yleisimpiä ovat yrityksen tai liiketoiminnan osto, osakkuus, sukupolvenvaihdos ja franchising-toiminta. Lisäksi osuuskuntaan liittyminen voi olla eräänä vaihtoehtona, kun suunnitellaan yrittäjäksi ryhtymistä. (Siikavuo 2003, ) Tulevina vuosina suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Arviolta noin kolmasosalla Suomen yrittäjistä on täten edessään toiminnan lopettaminen, yrityksen myyminen tai sukupolvenvaihdos lähimmän 1-2 vuoden aikana. Konkreettisesti puhutaan yrittäjän eläkkeelle siirtymisestä. (Yrityksen sukupolvenvaihdos verotuksessa 2008.) Olemassa olevan yrityksen ostaminen voikin yrityksen vakiintuneen aseman ja osaavan henkilökunnan vuoksi olla hyvä vaihtoehto täysin uuden yrityksen perustamiselle. Olemassa olevasta yrityksestä voidaan myös ostaa vain yrityksen liiketoiminta tai osa siitä. Tällöin yrityksen vanhat vastuut jäävät myyjälle, kun uudelle yrittäjälle siirtyy ainoastaan tarkoin määrätty omaisuuserä ja liiketoiminnot. (Kero 2008, 46.) Sukupolvenvaihdos on prosessi, jossa omistaja-yrittäjä luovuttaa yrityksensä todellisen päätösvallan tavallisesti rintaperillisilleen tai näiden puolisoille. Yleensä sukupolvenvaihdos on niin pitkä ja suuri tapahtumasarja, että siihen kannattaa varata aikaa. Juridisten ja taloudellisten seikkojen vuoksi prosessi jaksotetaankin useimmiten monelle

20 16 vuodelle. Näin helpotetaan sekä jatkajan että luovuttajan asemaa. Riittävän pitkällä aikavälillä molemmille tarjoutuu esimerkiksi mahdollisuus kerätä varoja, joilla he voivat kattaa sukupolvenvaihdosta aiheutuvia kustannuksia ja veroseuraamuksia. (Kero 2008, ) Franchising on kahden itsenäisen yrittäjän välinen sopimus, jossa päämies luovuttaa toiselle yrittäjälle oikeuden liiketoimintamallinsa käyttöön. Franchising-sopimuksen avulla yrittäjä pääsee siis hyödyntämään toisen kehittämää liikeideaa, joka on osoittautunut hyväksi. Tämän johdosta franchising-toimintaan liittyvä riski on varsin pieni. Franchising-yrittäjän ei tarvitse myöskään huolehtia esimerkiksi markkinoinnista, koska päämies hoitaa sen. (Kero 2008, ) Franchising-yrittäjän asema ei kuitenkaan ole täysin itsenäisen yrittäjän asemaan verrattavissa, koska päämies kontrolloi ja määrää yrittäjän toimintaa kirjallisesti laadittavan sopimuksen pohjalta. Sopimus sitoo kuitenkin molempia osapuolia. Suomessa on tällä hetkellä noin 180 franchising-ketjua, jotka toimivat pääosin ravintola-alalla, huoltamotoiminnassa, siivouspalveluissa, kioskeissa ja pesuloissa. (Kero 2008, ) Yritystoiminnan käynnistysmuodon lisäksi sen varsinaiseen toimintamuotoon on syytä paneutua. Eri yritysmuodot eroavat toisistaan muun muassa omistajien lukumäärän, verotuksen ja yrittäjän tai yrittäjien vastuun laajuuden suhteen. Nämä ja esimerkiksi toiminnan vaatiman rahoituksen määrä vaikuttavat yritysmuodon valintaan. Suomessa käytössä olevat yritysmuodot ovat toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö ja osuuskunta. (Niskanen & Niskanen 2003, ) Yrityksen perustaminen kokonaisuudessaan ei ole yksioikoinen prosessi. Se vaatii aikaa ja asiaan paneutumista. Erityisesti tiettyjen muodollisuuksien hoitaminen on tärkeää, kun perustetaan yritystä. Tällaisia ovat muun muassa yritystoiminnan luvanvaraisuuden selvittäminen ja perusilmoituksen jättäminen kaupparekisteriin. Myös vakuutukset ja kirjanpidon järjestäminen vaativat asiaan paneutumista. (Jylhä ym. 1998, ) Lisäksi liiketoimintasuunnitelma kannattaa tehdä kirjallisesti ja se on syytä testata asiantuntijan avulla ennen varsinaisia yrityksen perustamistoimenpiteitä (Kero 2008, 11). Taulukossa (kuvio 4) on kuvattu yrityksen perustaminen vaiheittain.

21 17 KUVIO 4. Yrityksen perustaminen vaiheittain (Yrityksen perustamisen vaiheet 2008.) Yrityksen rahoitus Yrityksen kokonaisrahoitus muodostuu tulorahoituksesta ja pääomarahoituksesta. Lisäksi yritys voi saada toiminnalleen julkiselta sektorilta avustustyyppistä rahoitusta. (Yrittäjyysväylä 2009.) KUVIO 5. Yrityksen kokonaisrahoitus (Yrittäjyysväylä 2009)

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi

Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi 2012 Leena Kinanen Vaadi Palvelua Anna palautetta Tuloksiin tilinpidolla Malliyritys Oy 1000 Tilikausi 2009 2010 10/2011 Maksuvalmius 2009 2010 10/2011 Toiminnan

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

YRITYKSEN PERUSTAMINEN

YRITYKSEN PERUSTAMINEN YRITYKSEN PERUSTAMINEN Yrityksen perustamisen lähtökohta Yhtiömuodot Suojaus Talouden hoitaminen, rahoitus, kirjanpito Lainsäädäntö, verotus Hankinta, tuotanto ja markkinointi (tuotekehitys) Henkilöstön

Lisätiedot

Tilinpäätöksen tulkinnasta

Tilinpäätöksen tulkinnasta Tilinpäätöksen tulkinnasta * Tilinpäätöstietojen rooli * Vinkkejä tilinpäätöksen lukemiseen * Tunnusluvut Tilinpäätöstietojen rooli Taloudellisen tiedon hyödyntäminen yritystutkimuksessa ja luottoluokittamisessa

Lisätiedot

Oulun Seudun Uusyrityskeskus ry

Oulun Seudun Uusyrityskeskus ry Oulun Seudun Uusyrityskeskus ry Oulun seudun uusyrityskeskus on yhteistyöyritystemme ja kuntien yhdessä ylläpitämä täysin maksuton ja ehdottoman luottamuksellinen neuvontapalvelu uusien ja vasta perustettujen

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA 1 Alustavan liiketoimintasuunnitelman tarkoituksena on jäsentää ja selventää aiotun yritystoiminnan kannattavuutta ja menestymisen mahdollisuuksia. Liiketoimintasuunnitelma

Lisätiedot

Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi

Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi Juha Kivirinta Fixcon Mastotie 20 90560 OULU, FINLAND Tel: +358 (0)400 963 960 Tilinpäätösanalyysin tarkoitus - Avustaa päätöksentekotilanteessa:

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS YT2 ALOITTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LITE Tämä työkirja on tarkoitettu yrityksen perustamista suunnitteleville henkilöille ja soveltuu parhaiten

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500

Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500 Härmänmaan TE-toimisto Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500 Starttirahan hakeminen Starttirahaa haetaan siitä

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2013 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa Suomen Franchising-Yhdistys ry. (SFY) Yhdistys on perustettu 1988 Vuonna 2013 yhdistys vietti 25-juhlavuotta teemalla 1000 uutta yritystä

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

KONE Oyj (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen

KONE Oyj (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen pana KONE Oyj (Konserni) 1.3.213 P - Analyzer Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 Kassakriisin tunnistaminen 51151 1 2 3 4 5 Kumulatiivinen käyttökate 623 2 1 254 1 2

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa Suomen Franchising-Yhdistys ry. (SFY) Yhdistys on perustettu 1988 Vuonna 2013 yhdistys viettää 25-juhlavuotta teemalla 1000 uutta yritystä

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen

Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen 13.-14.9.2013 Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@prizz.fi Yritysneuvoja Tero Patoranta tero.patoranta@prizz.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1 Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ

Lisätiedot

Yrittäjyys ammattitaitona

Yrittäjyys ammattitaitona Yrittäjyys ammattitaitona Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja seminaari Helsinki ti 31.1.2012 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Yrittäjyys on yksilön kykyä muuttaa

Lisätiedot

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Talouden hallinnan keskeiset osat Tulevaisuus Pitääkö kasvaa? KASVU KANNATTAVUUS Kannattaako liiketoiminta?

Lisätiedot

Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin...

Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin... Marketta Korhonen Minustako yrittäjä? Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin... pakon sanelemana työttömyyden kautta (itsensä työllistäminen) koulutuksen kautta harrastuksen kautta franchising yrittäjyyden

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

Aina kannattaa yrittää! Suomen Yrittäjät 2009

Aina kannattaa yrittää! Suomen Yrittäjät 2009 Aina kannattaa yrittää! Suomen Yrittäjät 2009 24.2.2009 1 Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä,

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov

TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov LIITE 1 1 (11) TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelija on tunnettava oman alansa perustutkinnon opetussuunnitelma ja kansalliset näyttöaineistot,

Lisätiedot

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA 3. Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi, MMT Vanhempi tutkija Yrittäjyys Yrittäjyys on hyvin monimuotoinen ilmiö Yrittäjään liitettäviä

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1.1.-30.6.2016 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2016 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan tärkeimmät painopistealueet on määritelty kaupungin kanssa solmitussa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin

Lisätiedot

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Rahoitusseminaari / Posintra 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Lainoja ja takauksia Vientitakuita Pääomasijoituksia Puitteet toiminnalle Lainsäädäntö

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Helsingin Musiikkitalo 20.10.2011 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

Siemenviljelijöiden talousvalmennus

Siemenviljelijöiden talousvalmennus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Tuloslaskelma ja tase ABC-koulutus Maatilan yhtiöittäminen Sokos Hotel Presidentti, Helsinki 14.11.2014 Yrityksen reaali- ja rahaprosessi TULOSLASKELMA TASE VASTAAVAA

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Oma Yritys Wanha Satama 28.3.2012 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 5 435 6 296 6 161 6 159 6 56 Myyntikate 3 442 3 558 4 314 3 842 3 722 Käyttökate 2 292 2 271 3 8 2 525 2

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki www.reijokaki.com

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki www.reijokaki.com Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Reijo Käki www.reijokaki.com 1. PÄIVÄ I Voitto ja arvopohjainen päätöksenteko? II Kassavirta ja katetuotto III Heikot lenkit IV Marginaalituottavuus

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... 11. Mistä on kysymys... 15. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sisältö... 38

Sisällys. Esipuhe... 11. Mistä on kysymys... 15. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sisältö... 38 Sisällys 1 2 Esipuhe.................................... 11 Mistä on kysymys............................ 15 1.1 Tilinpäätös ja toimintakertomus mistä ne kertovat.. 15 1.2 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Finnveran rahoituspalvelut toimintaansa aloittavalle yritykselle Päivi Kiuru, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE 2014 Starttiraha on henkilökohtainen tuki mahdollista myös useammalle samaan yritykseen Starttiraha ei ole Yritystuki ei yrityksen rahoitusta tai tuloa, ei kuulu

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Yritysmuodot. 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta. Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

Yritysmuodot. 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta. Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Yritysmuodot 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Erot eri yritysmuodoissa omistajien vastuu yrityksen

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1.1.-30.6.2015

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1.1.-30.6.2015 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1.1.-30.6.2015 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2015 / YTEK YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

Maatilan rahoituksen suunnittelu

Maatilan rahoituksen suunnittelu Maatilan rahoituksen suunnittelu Investoijalle 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Aloita suunnittelu ajoissa Laita laskelmien pohjaksi realistiset pohjatiedot Toimita verotiedot rahoittajalle analysoitavaksi Mieti

Lisätiedot

PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT

PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT Ohjeet perustuvat kululajikohtaiseen tuloslaskelmaan. Lisätietoja tuloslaskelmien ja taseiden esittämisestä löydät esim. http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/0/ecd13ea878482b8bc22567da002d67f2/$file/tpyleis.pdf

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Yritysmuodon valintaan

Yritysmuodon valintaan Yritysmuodon valintaan vaikuttavista tekijöistä Sisällysluettelo Yritysmuodon valintaan vaikuttavista tekijöistä...3 Ei valmista patenttiratkaisua...3 Yritysmuodon valintaan vaikuttavia tekijöitä...3 Henkilöluku...3

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Oy Yritys Ab 1.1.2006-31.12.2010 (TALGRAF ESITTELY) Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet, 13.12.2011

Oy Yritys Ab 1.1.2006-31.12.2010 (TALGRAF ESITTELY) Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet, 13.12.2011 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet, 13.12.2011 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1206 KUM TOT. 1207 KUM TOT. 1208 KUM TOT. 1209 KUM TOT. 1210 KUM

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Esityksen kulku! Taustaa! Tuote! Kohdejoukko! Lähdeaineisto! Lisäpalvelut Taustaa! Tilinpäätöstilastoa

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ kalvosarja www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com 1 Mitä yrittäminen on? Laajasti määriteltynä yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Sosiaaliset yritykset

Sosiaaliset yritykset Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot