Tutkimus pk-yritysten menestymisestä Savonlinnan talousalueella

Transkriptio

1 Mira Ihalainen KANNATTAA YRITTÄÄ! Tutkimus pk-yritysten menestymisestä Savonlinnan talousalueella Opinnäytetyö Liiketalouden koulutusohjelma Huhtikuu 2009

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä Mira Ihalainen Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Liiketalouden koulutusohjelma Kannattaa yrittää! Tutkimus pk-yritysten menestymisestä Savonlinnan talousalueella Tiivistelmä Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, kuinka Savonlinnan talousalueen pienet ja keskisuuret yritykset ovat menestyneet liiketoiminnassaan. Tutkimuksessa selvitetään yrittäjien omia menestymisnäkemyksiä ja tulevaisuudensuunnitelmia. Lisäksi yritystoiminnan yleisiä tunnuslukuja tulkitsemalla analysoidaan yritysten kannattavuutta. Tutkimuksen avulla pyritään myös selvittämään yritystoiminnassa yleisimmin koetut esteet ja haitat, jotta nämä olisi mahdollista välttää tulevaisuudessa. Opinnäytetyön tavoitteena on ollut löytää ne pk-sektorin yritystoimialat, jotka menestyvät Savonlinnan talousalueella. Tuloksien tarkoitus on auttaa Itä-Savon Uusyrityskeskusta yritysten perustamisvaiheessa, jotta alueen uusille yrittäjille voidaan tarjota mahdollisimman hyvät lähtökohdat yritystoiminnan käynnistämiseksi. Tuloksista voivat kuitenkin hyötyä myös muut yritystoiminnassa avustavat tahot ja organisaatiot sekä jo toimivat yritykset. Tutkimuksen aineisto on kerätty puolistrukturoidulla postikyselylomakkeella, joka on lähetetty Savonlinnan talousalueella vuosina toimintansa aloittaneille pk-yrityksille. Kysely on toteutettu tammikuussa Otoskooksi muodostui 551 yrittäjää ja lopulliseksi vastaajajoukoksi 101 yrittäjää. Näin ollen kyselyn vastausprosentti on 18,9 %. Tuloksia on analysoitu SPPS -ohjelmalla. Lisäksi taulukoinneissa on käytetty MS Excel-ohjelmaa. Tutkimuksen mukaan Savonlinnan talousalueen yritykset pärjäävät toiminnassaan keskimäärin tyydyttävästi. Teollisuusalan sekä hallinto-, kirjanpito ja tukipalvelutoiminta-alan yritykset vaikuttavat pärjäävän alueen toimialoista parhaiten. Heikoimmin menee kaupan- ja kuljetusalan yrityksillä. Eniten yritystoimintaa haittaavina ja samalla myös menestymistä estävinä tekijöinä pidetään verotusta sekä yritysten välistä kilpailutilannetta. Asiasanat (avainsanat) menestyminen, pk-yritys, yrittäjyys, kyselytutkimus, Savonlinnan talousalue Sivumäärä Kieli URN 58 sivua suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Liitteet: Saate, kyselylomake, taulukkoja kyselyn tuloksista Ohjaavan opettajan nimi Kirsti Kurki Opinnäytetyön toimeksiantaja Itä-Savon Uusyrityskeskus

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author Mira Ihalainen Degree programme and option Business Management Name of the bachelor's thesis It is Worth Setting up a Business of One s Own! A Study on the Success of Small and Mediumsized Businesses in the Savonlinna Economic Zone Abstract This bachelor s thesis clarifies how small and medium-sized businesses have succeeded in the Savonlinna economic zone. The survey deals with the entrepreneurs own perceptions about success and future plans. Furthermore, by interpreting the general key figures of entrepreneurship the businesses profitability is analyzed. The study aims at obtaining knowledge about the problems the entrepreneurs have experienced so that these are possible to avoid in future. The aim of this bachelor s thesis was to find out what are successful branches of business in the Savonlinna economic zone. The purpose of the results is to help Itä-Savon Uusyrityskeskus (the centre for creating new businesses) to enhance setting up new businesses and thus serve the entrepreneurs as good stepping stone as possible. The results might also be useful for other organisations that help entrepreneurs with business and for existing businesses, too. The survey was carried out by using a half structured questionnaire. Questionnaires were posted to all small and medium-sized businesses that had been set up in the Savonlinna economic zone between years This took place in January The sample size was 551 entrepreneurs and 101 of those replied. So the reply percentage was 18.9 %. The results were analyzed by SPSSprogram. Also MS Excel-program was used to create the charts. According to the study, the businesses of the economic zone manage satisfyingly on average. The branches of industry and administration, accounting and support services seem to manage best. The braches of trade and transportation manage the worst. Taxation and competition between companies disadvantage and prevent company success the most. Subject headings, (keywords) success, small and medium-sized businesses, entrepreneurship, survey, Savonlinna economic zone Pages Language URN 58 pages Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Attachment: Covering letter, questionnaire, tables on the results of the questionnaire survey Tutor Bachelor s thesis assigned by Kirsti Kurki Itä-Savon Uusyrityskeskus (the centre for creating new businesses)

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Opinnäytetyön tausta ja lähtökohdat Opinnäytetyön tavoitteet ja toimeksiantaja Opinnäytetyön rakenne ja tutkimuskysymykset MENESTYVÄN YRITYSTOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT Yrittäjyys Yritys TUTKIMUSMETODOLOGIA JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmä ja aineiston keruu Tutkimuksen toteutus ja arviointi PIENTEN JA KESKISUURTEN YRITYSTEN MENESTYMINEN SAVONLINNAN TALOUSALUEELLA Yrittäjien taustatiedot Yritysten tiedot Yritysten menestyminen Yritysten tulevaisuus Vapaamuotoinen palaute Yhteenveto tutkimuksen tuloksista POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

5 1 JOHDANTO Opinnäytetyön tausta ja lähtökohdat Yksityinen yritystoiminta on tärkeä tekijä yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Investoimalla ja luomalla uusia työpaikkoja yritykset pitävät koko yhteiskunnan ja sen talouden rattaat pyörivinä. Lisäksi yritykset maksavat suoraan ja välillisesti suurimman osan, noin 80 prosenttia julkisen sektorin tuloista. Käytännössä tämä tarkoittaa verojen maksamista. Voidaankin sanoa, että yksityinen yritystoiminta on kansantaloutemme selkäranka. (Kotro 2007, 7; Sutinen & Viklund 2004, 9-10.) Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten merkitys Suomen taloudessa on huomattava. Esimerkiksi vuonna 2007 maassa toimi yhteensä yritystä, joista 99,8 % oli alle 250 henkeä työllistäviä pk-yrityksiä. Lisäksi reilut 60 prosenttia Suomen yksityisissä yrityksissä työskentelevistä henkilöistä on töissä pk-yrityksissä, ja myös uusista työpaikoista kaksi kolmesta syntyy niihin. (Yrittäjyys kantaa Suomea 2008, 7.) Näistä seikoista johtuen yhteiskunnan tuleekin varmistaa pk-yritysten toiminnan jatkuvuus. Esimerkiksi kannustavilla ja toimivilla yrittäjyysmahdollisuuksilla sekä yrittäjämyönteisellä asenneilmastolla voidaan huomattavasti edesauttaa pienten ja keskisuurten yritysten säilymistä yhteiskunnan tärkeänä lenkkinä. Yhteiskunnan tarjoamasta tuesta riippumatta, yritystoiminnan jatkuvuuden tärkeimpänä ehtona on yrityksen oma menestyminen. Erityisesti tämän hetkisessä talouden yleistilanteessa yritysten menestyminen on varsin kiinnostava ja puhuttava aihe. Lomautukset ja irtisanomiset ovat tulleet osaksi usean yrityksen arkipäivää, ja joillain yrityksillä toiminnan jatkuvuus on jo nyt vaakalaudalla. Työpaikkojen tulevaisuuden sekä yleisen mielenkiinnon kannalta monia ihmisiä askarruttaa oman kotiseutunsa yritysten tilanne. Lisäksi kiinnostusta herättää seudun yritysten tilanne sen jälkeen, kun maailmanlaajuinen talouden alamäki saadaan jälleen nousemaan ja tilanne markkinoilla palaamaan normaaleihin uomiinsa. Tämän vuoksi onkin syytä aluekohtaisesti selvittää, millä toimialoilla yrittäminen on ylipäänsä kannattavaa nyt ja tulevaisuudessa.

6 1.2 Opinnäytetyön tavoitteet ja toimeksiantaja 2 Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää Savonlinnan talousalueella vastikään perustettujen pk-yritysten menestymistä, lähinnä niiden kannattavuutta tarkastellen. Yritystutkimuksesta saatujen tulosten pohjalta on tarkoitus kartoittaa alueella menestyvät toimialat. Lisäksi yritystutkimuksen avulla on tarkoitus selvittää, onko talousalueen yrityksillä yleisiä kasvu- tai kehityssuunnitelmia sekä sitä, millaisia menestymisen tai kehittymisen esteitä yrittäjät ovat toiminnassaan kokeneet ja uskovat tulevaisuudessa kokevansa. Opinnäytetyön toimeksiantajana on Itä-Savon Uusyrityskeskus. Yritystutkimus suoritetaan Savonlinnan talousalueella, joten sen tulokset ovat päteviä Savonlinnan kaupungin lisäksi Kerimäellä, Punkaharjulla, Enonkoskella ja Sulkavalla. Tutkimuksessa myös Savonrantaa käsitellään itsenäisenä kuntana, vaikka voimaan astuneen kuntaliitoksen myötä se liittyikin osaksi Savonlinnan kaupunkia. Yritystoimialojen menestymistä ja menestymisen esteitä tutkimalla voidaan tuottaa tietoa, josta hyötyvät sekä alkavat että jo toimivat yritykset, mutta myös ne tahot ja tukiorganisaatiot, jotka ovat kehittämässä yrittäjyyttä. Tutkimuksen avulla saadun, reaalisen tiedon valossa Itä-Savon Uusyrityskeskuksenkin on helpompi keskittyä alueella kannattavasti menestyvien yritystoimialojen tukemiseen ja kehittämiseen sekä ohjata ajalliset ja taloudelliset resurssinsa niihin yhä kohdistetummin. Tässä tutkimuksessa ovat mukana myös yritykset, joiden syntyyn Itä-Savon Uusyrityskeskus ei ole myötävaikuttanut. 1.3 Opinnäytetyön rakenne ja tutkimuskysymykset Opinnäytetyö rakentuu kolmesta pääosiosta, jotka ovat teoriaosa, tutkimustapaa ja sen toteutusta käsittelevä osa sekä tutkimuksen tulokset esittelevä osa. Teoriaosassa käsitellään yleisellä tasolla yrittäjyyttä ja yrityksen peruspiirteitä. Myös yrityksen perustamista tarkastellaan lähemmin. Lisäksi teoriaosassa selvitetään menestymisen määritelmää sekä yrittäjän että yrityksen näkökulmasta.

7 3 Opinnäytetyöhön sisältyy myös pohdintaosio. Siinä tehdään yhteenveto koko opinnäytetyön onnistumisesta esimerkiksi tavoitteiden saavuttamista arvioiden. Lisäksi pohdinnassa esitetään jatkotutkimusaiheet. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset on jaettu pää- ja avustaviin kysymyksiin. Pääkysymyksellä pyritään saamaan kokonaisvaltainen vastaus tutkimusongelmaan eli siihen, miten Savonlinnan talousalueen pk-sektorin yritystoimialat ovat keskimäärin menestyneet. Avustavat kysymykset puolestaan auttavat lähestymään päätutkimuskysymystä sekä teoreettiselta että käytännön tasolta. Tutkimuskysymykset tässä opinnäytetyössä ovat seuraavat: Päätutkimuskysymys Miten pk-sektorin yritystoimialat ovat menestyneet Savonlinnan talousalueella? Avustavat tutkimuskysymykset Mitä yrityksen menestyminen tarkoittaa? Millainen yrittäjä menestyy? Millainen yritys menestyy? Mitkä asiat ovat esteenä tai haittana yrityksen menestymiselle? Minkälaista avustusta tai apua yrittäjän on mahdollista saada? Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia yrityksillä on? 2 MENESTYVÄN YRITYSTOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT Yritystoiminnan menestymiseen vaikuttavat monet eri tekijät. Menestyvän yrityksen takana on kuitenkin aina ammattitaitoinen henkilö tai henkilökunta ja toimiva organisaatio (Kivivuori ym. 2008, 11). Yrittäjämäistä luonnetta, kyvykkyyttä sekä herkkyyttä havaita ympäristöstä tulevia viestejä voidaankin pitää yrityksen menestymisen kulmakivinä. Esimerkiksi viestien havaitsemisen kautta yrittäjän on mahdollista kehittää yritystään ja luoda uutta. Kuitenkin myös toimiva liikeidea sekä yleinen liiketoiminnan kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius ovat lähes yhtä merkittäviä yrityksen menestystekijöitä kuin osaavat yrittäjät. (Siikavuo 2003, 9.)

8 2.1 Yrittäjyys 4 Yrittäjyys on itsenäistä, pitkäjänteistä toimintaa, jonka laukaisevana tekijänä on halu toimia yrittäjänä. Yrittäjyyteen ei kuitenkaan yleensä synnytä; Viitalan ja Jylhän (2001, 23 24) mukaan monet tutkimukset osoittavat, että yrittäjäksi valikoidutaan ja yrittäjyydessä kasvetaan synnynnäisten ominaisuuksien, tilannetekijöiden ja opittujen asioiden myötä. Yrittäjäksi ryhtymällä henkilö valitsee itselleen sekä ammatin että työn, mutta myös elämäntavan. Erityisesti pk-yrittäjällä oma henkilökohtainen elämä kulkee usein yrityksen toiminnan rinnalla. Niinpä pk-yrittäjä voikin käyttää omia kykyjään sekä johtajuutta itsensä, mutta myös toisten hyväksi. (Jylhä ym. 1998, 17.) Yrittäjänä toimiminen eroaa palkkatyötä tekevän ihmisen asemasta monin eri tavoin. Näitä eroja on käsitelty kahdessa seuraavassa kappaleessa lähinnä Parkkisen (1999, 37 48) ajatuksien pohjalta. Suurin ero yrittäjän ja työntekijän välillä on se, että asiakkaan tahto on yrittäjän peruslaki ; yrittäjä vastaa työstään suoraan asiakkaalle. Koska yrittäjällä ei siis ole päällikköä, ovat hänen omat tavoitteensa ensisijaisia. Yrittäjän tavoitteet ilmenevät esimerkiksi hänen työaikojensa ja lomien pitämisen suhteessa vapaa-aikaan. Yrittäjällä on valta päättää, koska hän pitää vapaata, kun taas palkattu työntekijä ei voi noin vain lomailla. Valinnan vapauden käyttäminen saattaa kuitenkin merkitä yrittäjälle tulojen menetystä. Merkittävä ero yrittäjän ja palkkatyöläisen välillä on yrittäjyyteen liittyvä riski. Oman persoonansa ja sijoittamansa rahallisen pääoman lisäksi yrittäjä joutuu varsin usein sitomaan yritykseen koko omaisuutensa tai ainakin suuren osan siitä. Lisäksi yrittäjä joutuu itse vastaamaan esimerkiksi omista ansioistaan. Yrittäjän tulee siis kattaa yrityksen tuloilla oma palkka (ja mahdollisten työntekijöidensä palkat), yrittäjän sosiaaliturva ja eläke, työttömyysturva sekä mahdolliset vakuutukset. Toiminnan ollessa tappiollista, yrittäjä joutuu maksamaan nämä maksut säästöistään tai muista varoistaan. Yrittäjyys merkitseekin epävarmuutta tuloista ja pahimmillaan jopa konkurssin uhkaa. Viitala ja Jylhä (2001, 22) kuitenkin huomauttavat, että vastakohtaisesti yrittäjänä toimiminen tarjoaa palkkatyötä tekevään verrattuna paremman mahdollisuuden vaurastua.

9 Yrittäjyyden muodot 5 Laajan kansainvälisen näkökulman mukaan on olemassa kolme yrittäjyyden muotoa (kuvio 1). Yrittäjyydellä voidaan tarkoittaa perinteisen ulkoisen yrittäjyyden (pienyrityksen omistaminen ja johtaminen) lisäksi omaehtoista tai organisaatioyrittäjyyttä sekä sisäistä yrittäjyyttä. Näistä kolmesta omaehtoinen yrittäjyys on vanhin yrittäjyyden muoto. Sillä tarkoitetaan yksilön yrittäjämäistä toimintatapaa, jolloin ihminen ajattelee, suhtautuu ja toimii elämässään yrittäjämäisesti. Organisaatioyrittäjyys eroaa edellä kuvatusta vain siten, että se on kunkin organisaation yhteinen yrittäjämäinen toimintatapa. Siinä siis organisaation kaikki jäsenet toimivat ikään kuin yhtenä yrittäjänä. Sisäinen yrittäjyys vuorostaan tarkoittaa yrittäjämäistä asennetta toisen palveluksessa aivan kuin toimisi itse yrittäjänä. (Yrittäjyyskasvatus 2006.) Kaikki kolme yrittäjyyden muotoa elävät nykypäivänäkin. Ympäröivän kulttuurin ja luonnon sekä keskinäisen vuorovaikutuksensa ansiosta ne muovautuvat joka hetki uudelleen ja näin asemoituvat kulloinkin vallitsevaan markkinatilanteeseen. (Kyrö 1997, ) Laajan yrittäjyysmääritelmän vuoksi rajaan yrittäjyyden omassa tutkimuksessani kuvaamaan vain ulkoisen yrittäjyyden tehtäväkenttää. KUVIO 1. Yrittäjyyden muodot ja luonne (Remes 2001 Kyrö 1997 aineistosta)

10 Yrittäjyyden ja yhteiskunnan toimiva liitto 6 Schumpeterin määritelmä yrittäjästä kuvaa hyvin yrittäjän merkitystä yhteiskunnan kannalta: Yrittäjä on talouden innovaattori, muutoksen ja kehityksen käynnistysvoima. (Viitala & Jylhä 2001, 23). Yrittäjyyttä on kautta aikain pidetty elintärkeänä yhteiskunnan hyvinvoinnille, joskin sen merkitys yhteiskunnassa koki pienen notkahduksen 1900-luvulla. Syinä olivat lähinnä negatiivinen asenneilmasto, byrokratian lisääntyminen ja ihmisten kulutustarpeiden muuttuminen. Positiivinen asennoituminen yrittäjyyttä kohtaan pääsi kuitenkin taas valloilleen 1970-luvulla, kun yrittäjyys havaittiin yhteiskuntaa eteenpäin vieväksi voimavaraksi. Siitä alkaen yrittäjyyden arvostus on noussut jatkuvasti näihin päiviin saakka, sekä yhteiskunnan että yksilön tasolla. (Sutinen & Antikainen 1998, ) Yritystoiminnan helpottamiseksi yhteiskunta tarjoaa monenlaista tukea. Pankkien, rahoitus- ja vakuutusyhtiöiden lisäksi muutamat muut erityisluottolaitokset, kuten Finnvera Oyj, myöntävät yrittäjälle lainoitusta (Kotro 2007, 63). Tällä hetkellä esimerkiksi Finnveran kotimaisten valtuuksien korotus ja erityiset suhdannelainat ovat ajankohtaisia. Näillä Suomen hallituksen laatimilla lisäbudjetin ohjelmilla koetetaan vahvistaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten taantuman aikaista vakavaraisuutta. (Kemppainen 2009, 8.) Neuvojen ja ohjeiden merkitystä erityisesti yritystoiminnan alkuvaiheissa ei voida vähätellä. Niitä tarjoavat esimerkiksi Suomen uusyrityskeskusverkoston 30 uusyrityskeskusta ja niiden yli 80 palvelupistettä. Muutamat uusyrityskeskukset tarjoavat neuvontaa myös yritystoiminnan varsinaisen käynnistymisen jälkeenkin. Uusyrityskeskusten yhteisen Internet-sivuston (Uusyrityskeskukset ry 2008) mukaan kaikki tarjottu neuvonta on maksutonta ja luottamuksellista. Vuonna 2008 Suomen uusyrityskeskusten kautta perustettiin lähes yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin henkeä.

11 7 Savonlinnassa uusyrityskeskus on toiminut vuodesta 1997 lähtien nimellä Itä-Savon Uusyrityskeskus (Rouvinen 2008). Vuosina sen kautta on perustettu yhteensä noin 500 uutta yritystä ja luotu yli 600 uutta työpaikkaa. (Uusyrityskeskus auttaa alkuun 2008, 7.) Vuonna 2008 yrityksiä perustettiin keskuksen kautta jopa 118 kappaletta. Lukumäärä vastaa 71 prosenttia Savonlinnan talousalueen kaikista uusista yrityksistä, joten uusyrityskeskuksen merkitys alueen yrityselämän kannalta on huomattava. (Itä-Savon uusyrityskeskus auttoi uusia tekijöitä. 2009, 4.) Yrittäjien etujen valvomiseksi Suomessa on perustettu myös erityinen vaikutuskanava, joka on maan suurin elinkeinoelämän järjestö. Suomen Yrittäjät -järjestö pyrkii parantamaan yrittäjien asemaa ja yleisiä yrittämisen edellytyksiä sekä rakentamaan toimivaa yrittäjyyden yhteiskuntaa. Edunvalvonnan lisäksi järjestön jäseneksi liittyvän yrittäjän on mahdollista saada monipuolista neuvontaa ja opastusta, niin lainsäädännön kuin yleisen yritystoimintaan liittyvän opastuksenkin saralta. (Yrittäjyys kantaa Suomea 2008, 7.) Kunnallisellakin tasolla yrittäjistä on herätty huolehtimaan. Monessa kunnassa toimii erityinen yritysasiamies, joka ajaa yrittäjien etuja. Yritysasiamiehen tehtävänä on siis toimia linkkinä yrittäjien ja kunnan välillä ja näin helpottaa yrittäjien arkea. Esimerkiksi Sulkavalle on äskettäin valittu uusi yritysasiamies. Hän tiivistää yrittäjien merkitystä kunnan kannalta seuraavasti: Kunta ei ole kunta ilman yrittäjiään. (Kurki 2009, 4). Yrittäjäksi ryhtymisen motiivit ja yleiset taustatekijät Yrittäjäksi ryhtyvän eräs motiivi on yleensä oman taloutensa turvaaminen. Rahan lisäksi myös yksilön henkilökohtaiset tavoitteet voivat kannustaa yrittäjyyteen. (Siikavuo 2003, 11.) Sutinen ja Viklund (2004, 49 50) huomauttavatkin, että useiden tutkimusten perusteella monet tunneperäiset ja henkiset motiivit nousevat taloudellisten vaikuttimien ohi, kun tarkastellaan yrittäjäksi ryhtymisen motiiveja. Tärkeinä vaikuttimina nähdään esimerkiksi riippumattomuus, haasteellisuus ja itsenäisyys. Lisäksi esikuvilla (esimerkiksi omat vanhemmat tai muu lähipiiri) saattaa olla suuri merkitys rohkaisevana tekijänä yrittäjyyteen, mikäli nähty yritystoiminta on ollut kannattavaa (Yrittäjäksi ryhtyminen 2007). Esikuvien vaikutus voi kuitenkin toimia myös päinvas-

12 toin; voimakkain negatiivinen asenne yrittäjyyttä kohtaan on monilla yrittäjävanhempien lapsilla (Sutinen & Antikainen 1998, 27). 8 Jotta ehditään hankkia riittävästi näkökulmia yrittäjyydestä, yritys perustetaan yleisimmin vuoden iässä. Viitalan ja Jylhän (2001, 23) mukaan myös yksilön kokemus, pätevyys, itseluottamus sekä kyky kantaa henkisiä ja taloudellisia velvoitteita ovat tällöin korkeimmillaan. Lisäksi ammatillinen peruskoulutus ja riittävä työkokemus on yleensä jo ehditty hankkia. Koko Suomen yrittäjistä naisia on vain hieman yli neljäsosa (Sutinen & Viklund 2004, 52). Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on kuitenkin nostaa luku 40 prosenttiin. Työministeri Tarja Cronbergin (Tiedotteet: Työ 2008) mukaan valtiovallan täytyy tavoitteen saavuttamiseksi luoda naisyrittäjyyteen ryhtymiselle suotuisat edellytykset. Yhtenä asiaa edistävänä keinona hän esittää sijaispalvelujärjestelmän vakinaistamista ja laajentamista. Työkokemuksella on suuri merkitys yritystoimintaa suunniteltaessa. Usein yrittäjä päätyykin alalle, jolla hän on ollut työntekijänä. Sen sijaan koulutuksen laadulla on vähäisempi vaikutus yrittäjäksi ryhtymiseen. Eräiden tutkimusten mukaan erityisesti korkeasti koulutetut henkilöt ryhtyvät muita harvemmin yrittäjiksi, koska koulutus mahdollistaa menestyksellisen uran luomisen myös palkkatyössä. Tällöin menestyminen saattaa kaiken lisäksi tulla yrittäjänä toimimista helpommin ja riskittömämmin. (Yrittäjäksi ryhtyminen 2007.) Joissakin kouluissa, myös korkea-asteella, tarjotaan yrittäjyyskasvatuksen opiskelumahdollisuutta. Yrittäjyyskasvatuksella pyritään lisäämään halukkuutta ja tietoisuutta yritystoiminnan käynnistämisestä ja näin lisäämään uusien yrittäjien määrää Suomessa. Koulutuksen avulla tuetaan myös sisäistä yrittäjyyttä. Yrittäjyyskasvatuksen tarjonta pohjautuu Euroopan komission tavoitteeseen luoda yrittäjyyshenkeä ja -valmiuksia kaikilla koulutusasteilla. (Yrittäjyyskasvatus 2006.)

13 Yrittäjäksi ryhtymisen prosessi 9 Kun kimmoke yrittäjyyteen on syntynyt, on henkilöllä usein jo mielessään toimintaajatus (yritysidea). Se tarkoittaa hahmotelmaa palvelusta tai tuotteesta, jota aiotaan myydä tai valmistaa ja jonka menekkiin luotetaan. (Siikavuo 2003, 13.) Toimintaajatusta voidaankin pitää yritystoiminnan perustana, jonka tarkoituksena on antaa yleisluonteinen kuva yrityksen toiminnasta ja perustella yrityksen olemassaolo ja tarkoitus. Toiminta-ajatuksen merkitys yrityksen varsinaisessa toiminnassa on kuitenkin vähäinen. Erityisen pieni se on niissä yrityksissä, joissa on vain muutama työntekijä. Sutinen ja Antikainen (1996, 68 69) korostavat kuitenkin toiminta-ajatuksen välttämättömyyttä jokaisessa yrityksessä. Sen pohjalle nimittäin rakentuu yrityksen varsinainen liikeidea. Liikeidean tärkeyttä ei voida vähätellä pienessäkään yrityksessä. Liikeidea koostuu saumattomasti yhteen soveltuvista kolmesta osasesta: kohderyhmästä, tuotteesta tai palvelusta sekä tavasta toimia markkinoilla. (Kotro 2007, 9.) Hyvä liikeidea on lähes aina menestyksekkäästi toimivan yrityksen taustalla, joten sen huolellinen valmistelu on tärkeää. Mitä innovatiivisempi tai tuntemattomampi liikeidea on, sitä enemmän sen valmisteluun kannattaa yleensä käyttää aikaa. (Sutinen & Antikainen 1996, 74.) Kohderyhmän määrittely on liikeidean laatimisen perusta. Kohderyhmä koostuu niistä henkilöistä, joille palveluja tai tavaroita aiotaan markkinoida. Ryhmä täytyy tutkia tarkasti, jotta sen tarpeet olisi mahdollista tyydyttää kilpailijoita paremmin. Kohderyhmän ostotavat, mieltymykset ja arvostukset sekä tapa seurata viestimiä on tärkeä oppia tuntemaan. (Bergström & Leppänen 2007, 20.) Liikeidean suunnittelun toinen vaihe on päätöksen tekeminen tarjonnasta eli siitä, mitä yritys myy. Lisäksi täytyy tehdä päätös toimintatavasta. Hyvän toimintatavan avulla tuotteet käyvät kaupaksi ja haluttu mielikuva syntyy. (Bergström & Leppänen 2007, 21.) Liikeidean laatimisprosessin aikana tulee kiinnittää huomiota myös yrityksen imagoon eli tavoiteltuun mielikuvaan. Sen avulla yrityksen on tarkoitus saada asiakkaat ostamaan tarjoamiaan tuotteita tai palveluja. Bergström ja Leppänen (2007, 22) kuitenkin

14 10 huomauttavat, ettei yrityksen imago ole täysin yrittäjän hallittavissa. Se muodostuu nimittäin asiakkaan mielessä. Muodostuviin mielikuviin voi kuitenkin pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi markkinoinnin avulla. Myös julkisuus tiedotusvälineissä sekä asiakkaiden ja heidän läheistensä kokemukset vaikuttavat imagon muodostumiseen. Liikeidean vieminen käytäntöön eli yrittäjäksi ryhtyminen edellyttää useiden vaihtoehtojen punnitsemista ja yrittäjyyteen sitoutumista (kuvio 2). Vaihtoehtoja harkitaan monenlaisten tekijöiden avulla, joista osa toimii työntävinä (push)-tekijöinä, osa taas vetävinä (pull)-tekijöinä. Nämä erilaiset tausta-, tilanne- ja henkilötekijät vaikuttavat monimutkaisena prosessina yrittäjäksi ryhtymisen päätökseen, johon myös ajalla on merkittävä vaikutus. (Yrittäjyysväylä 2009.) KUVIO 2. Yrittäjäksi ryhtymisen prosessi (Yrittäjyysväylä 2009.)

15 Menestyvä yrittäjä 11 Harkitessasi sijoitusta yritykseen, luota ennemmin A-luokan yrittäjään ja B-luokan ideaan kuin B-luokan yrittäjään ja A-luokan ideaan. Georges Doriot, nykyaisen riskisijoittamisen isähahmo, on oheisen lausahduksen takana. Doriot halusi korostaa sitä tosiasiaa, että taitavan yrittäjän on mahdollista tehdä huonostakin liikeideasta hyvä. Huono yrittäjä voi puolestaan tuhota hyvänkin liikeidean. Toisin sanoen taitava yrittäjä on menestyvän yrityksen edellytys. (Sutinen & Antikainen 1998, 34.) Menestyvältä yrittäjältä vaaditaan tiettyjä ominaisuuksia ja taitoja, jotka voidaan Sutisen ja Antikaisen (1998, 35) mukaan jakaa neljään eri osa-alueeseen. Nämä menestyvän yrittäjän edellytykset ovat yrittäjän ammattitaito, henkiset ominaisuudet, yrittäjäosaaminen sekä onni (kuvio 3). Yrittäjäosaaminen Yrittäjän ammattitaito tarkoittaa jotakin myytävää erikoisosaamista, joka kehittyy koulutuksen tai kokemuksen kautta (Oletko luonteeltasi yrittäjä? 2008). Luonteeltaan erikoisosaaminen voi olla puhdasta taitoa (esimerkiksi putkimies), mutta nykypäivän tietoyhteiskunnassa jonkin asian erikoistietoakin (esimerkiksi ATK-tukipalvelun hen- Ammattitaito Henkiset resurssit Onni KUVIO 3. Yrittäjänä menestymisen edellytykset (mukaillen Sutinen & Antikainen 1998, 35)

16 kilö). Käytännössä lähes aina yrittäjänä menestyminen kuitenkin edellyttää jonkin erikoisalan laajaa hallintaa. (Sutinen & Antikainen 1998, ) 12 Henkisten ominaisuuksien puolelta Sutinen ja Antikainen (1998, 35 36) löytävät kaksi menestyviä yrittäjiä yhdistävää tekijää: itseluottamus ja paineensietokyky. Nämä ominaisuudet auttavat erityisesti silloin, kun yritystoiminta ei näytä kannattavalta. Esimerkiksi yritystaipaleen alkuaikoina, kun tuotetta tai palvelua vielä kehitetään, tulos saattaa näyttää heikolta. Tilanne kuitenkin useimmiten korjaantuu viimeistään noin 3-5 vuoden kuluessa, kun on ohitettu niin sanottu kuolemanlaakso. (Yrittäjyysväylä 2009.) Myös suoriutumismotivaatio, innovatiivisuus, yleinen elämänhallinta sekä riskinottohalukkuus ovat useiden tutkimusten mukaan menestyvän yrittäjän taustalla olevia keskeisiä persoonallisuuspiirteitä (Yrittäjän persoonallisuus 2007). Näiden lisäksi Siikavuo (2003, 11) listaa aloitteellisuuden, omatoimisuuden, vastuullisuuden ja strategisen ajattelukyvyn piirteiksi, joiden avulla yrittäjän on mahdollista luoda menestyksekästä yritystoimintaa. Yrittäjäosaaminen käsittää kaikki ne yleiset tiedot ja taidot, joita yrittäjän tulee hallita menestyksekkään yritystoiminnan luomiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi neuvottelu- ja markkinointitaito, sopimusjuridiikan, verotuksen, laskentatoimen ja kansantalouden yleinen tuntemus, perusrahoituslaskelmien hallinta sekä markkina- ja liikemiesvaisto. (Sutinen & Antikainen 1998, 18). Jokapäiväisessä yrittäjätyössä on tärkeää ymmärtää myös asiakkaiden ja yrityksen väliset suhteet sekä tarpeet samanaikaisesti (Viitala & Jylhä 2001, 28). Sutinen ja Antikainen (1998, 18) kuitenkin muistuttavat, ettei yrittäjän tarvitse itse tietää kaikesta kaikkea. Riittää, että yrittäjä ymmärtää ja osaa hakea asiantuntijoilta apua silloin, kun oma tietämys asioista loppuu. Onnen merkitys yrittäjän menestyksessä voidaan nähdä epäonnen välttämisenä (Sutinen & Antikainen 1998, 36). Käytännön yritystoiminnassa epäonnen välttäminen tarkoittaa lähinnä yritysriskien, eli ei-toivottujen tapahtumien välttämistä. Tietoisuus oman yrityksen mahdollisista riskeistä on ensimmäinen askel kohti niiden hallintaa ja torjuntaa. Riskienhallinnalla voidaan minimoida itse riskit, mutta myös kustannukset, joita toteutuneista riskeistä syntyy. Riskitietoisuuden lisäämiseksi on mahdollista käyttää apuna erilaisia riskityypityksiä. Niistä kenties yleisin jakaa yrityksen riskit liike- ja vahinkoriskeihin. (Sutinen & Viklund 2004, 187.)

17 13 Vahinko- eli staattiset riskit aiheutuvat jostain ennalta odottamattomasta tai äkillisestä tapahtumasta, jotka liittyvät yrityksen henkilöstöön tai omaisuuteen (esimerkiksi ryöstö tai työntekijän loukkaantuminen). Vakuutuksilla voidaan pienentää mahdollisia vahinkoriskeistä aiheutuvia tappioita. (Sutinen & Viklund 2004, 187.) Liikeriskit eli dynaamiset riskit liittyvät puolestaan päätöksiin, joita yrittäjän tulee aika ajoin tehdä ilman varmuutta päätösten seurauksista. Sutinen ja Antikainen (1998, 274) huomauttavatkin, että liikeriskien hallinta edellyttää luovaa ajattelua, asiantuntemusta sekä analysointitaitoja. On kuitenkin tärkeää muistaa myös se, että yrittäjällä on oikeus epäonnistumisiinkin. Kokemuksen kautta tiedot ja taidot yleensä kehittyvät, ja näin myös epäonnistumisten ja yritysriskien toteutumisten määrä vähenee. (Sutinen & Antikainen 1998, 36.) 2.2 Yritys Yhteiskunnan yrityssektori ja maan kansantalous muodostuu sen kaikista yrityksistä yhteensä. Avoimessa maailmantaloudessa kukin kansantalous kilpailee muiden maiden kansantalouksien kanssa polttoaineestaan eli rahasta. Raha ja erityisesti sen liikkuvuus onkin yhteiskunnan yrityssektorin toiminnan mittari; jos yrityssektori moottorina toimii huonosti, rahasta on puutetta. Käytännössä puute ilmenee liian hitaana rahan virtana, mikä taas vaikuttaa haitallisesti koko julkiseen sektoriin ja sen toimintoihin. (Parkkinen 1999, ) Yksittäiselläkin yrityksellä on siis suuri vaikutus koko yhteiskunnan toimivuuteen. Pk-yritys Pienille ja keskisuurille eli pk-yrityksille on olemassa oma määritelmänsä. Tällaiseksi yritys lasketaan, mikäli se työllistää alle 250 henkilöä. Suomen yrittäjien verkkosivun (Yrittäjyys Suomessa 2008) mukaan alle 50 työntekijän yritykset ovat pieniä ja alle 10 työntekijän yritykset mikroyrityksiä. Jos yrityksessä työskentelee henkilöä, se on keskisuuri. Suuryritys puolestaan työllistää 250 henkilöä tai enemmän. Tällainen yritys ei siis enää kuulu pk-yritys-ryhmään.

18 14 Pk-yritykset muodostavat Suomen kansantalouden selkärangan. Niiden työllistävä vaikutus on huomattava, sillä kaikkien yritysten vajaasta 1,5 miljoonasta kokoaikaisesta työntekijästä pk-yrityksissä työskentelee noin työntekijää. Luku vastaa 63 prosenttia koko yrityssektorin työntekijöistä. Lisäksi yritysten 375 miljardin euron liikevaihdosta noin puolet syntyy pk-yrityksissä ja niiden osuus Suomen BKT:sta on reilut 40 prosenttia. (Yrittäjyys Suomessa 2008.) Pienten ja keskisuurten yritysten kansantaloudellinen merkitys on noussut tämän hetken taloudellisessa tilanteessa erityisen suureksi. Syynä on se, ettei suuryritysten taantuman aikaiseen työllistämiskykyyn voida luottaa, ja julkisenkin sektorin henkilöstöä karsitaan valtion tuottavuusajattelun mukaisesti (Hallitus pitää kiinni henkilöstövähennyksistä 2009, 6). Näiden seikkojen vuoksi yhteiskunta pyrkiikin edistämään pkyritysten toimintaa. Apua tarjotaan esimerkiksi erilaisilla rahoituskeinoilla ja niiden saamisen helpottamisella. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen kuvaa asian tärkeyttä maan kannalta seuraavasti: Niin kauan, kun yritykset eivät saa rahoitusta, on koko maan talous ongelmissa. (Kemppainen 2009, 8.) Suomen yrityskanta Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) yrittäjyyskatsauksen mukaan Suomessa on enemmän yrityksiä kuin koskaan aikaisemmin. Niiden lukumäärä vuoden 2007 lopussa oli noin Uusien yritysten määrä kaikista yrityksistä onkin lisääntynyt melko tasaisesti vuodesta 1995 lähtien. (Suomessa on enemmän yrityksiä kuin koskaan aikaisemmin 2008.) Pitkän aikavälin tarkastelussa vain vuoden 2008 toisella neljänneksellä koettiin hienoinen notkahdus, kun tilastokeskus (Yritykset 2008, 5) raportoi aloittaneiden yritysten määrän vähentyneen 0,5 prosentilla edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Silti tuolloinkin perustettiin uutta yritystä. Houkuttelevimmat toimialat olivat kiinteistö- ja liike-elämän palvelut, rakentaminen sekä kaupan ala. Näille aloille yrityksiä syntyi yhteensä reilut 65 prosenttia kaikista perustetuista yrityksistä. Pkyritysten osuus koko Suomen yrityskannasta oli peräti 99,8 prosenttia (Yrittäjyys kantaa Suomea 2008, 7).

19 15 TEM pitää kasvuyritysten määrää Suomessa liian vähäisenä. Voimakkaasti kasvuhakuisia yrityksiä Suomen yrityskannasta on noin 6 prosenttia, mikä on tuntuvasti alhaisempi luku kuin keskimäärin muissa Pohjoismaissa (noin 15 prosenttia) tai kaikissa Euroopan maissa yhteensä (11 prosenttia). Kasvuyritysten vähäisen määrän yhtenä syynä nähdään yrityksille suunnattavan riskirahoituksen puute. Sen sijaan ministeriössä ollaan tyytyväisiä yrityskannan vaihtuvuuteen. Vuonna 2007 vaihtuvuus oli 18,8 prosenttia ja luku on kasvanut tasaisesti vuodesta 2001 alkaen. Innovaatioihin liittyvänä yrityskannan vaihtuvuus on tärkeä kansantalouden tuottavuuden kasvuun vaikuttava asia, TEM toteaa tiedotteessaan. (Suomessa on enemmän yrityksiä kuin koskaan aikaisemmin 2008.) Yrityksen perustaminen Kun yritystoiminnan aloittamista ryhdytään suunnittelemaan, on valittava muoto, jolla toiminta mahdollisesti käynnistetään. Suomessa yrittäjäksi ryhdytään useimmiten perustamalla oma yritys. Tämän lisäksi on kuitenkin olemassa muitakin perustamisvaihtoehtoja. Näistä yleisimpiä ovat yrityksen tai liiketoiminnan osto, osakkuus, sukupolvenvaihdos ja franchising-toiminta. Lisäksi osuuskuntaan liittyminen voi olla eräänä vaihtoehtona, kun suunnitellaan yrittäjäksi ryhtymistä. (Siikavuo 2003, ) Tulevina vuosina suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Arviolta noin kolmasosalla Suomen yrittäjistä on täten edessään toiminnan lopettaminen, yrityksen myyminen tai sukupolvenvaihdos lähimmän 1-2 vuoden aikana. Konkreettisesti puhutaan yrittäjän eläkkeelle siirtymisestä. (Yrityksen sukupolvenvaihdos verotuksessa 2008.) Olemassa olevan yrityksen ostaminen voikin yrityksen vakiintuneen aseman ja osaavan henkilökunnan vuoksi olla hyvä vaihtoehto täysin uuden yrityksen perustamiselle. Olemassa olevasta yrityksestä voidaan myös ostaa vain yrityksen liiketoiminta tai osa siitä. Tällöin yrityksen vanhat vastuut jäävät myyjälle, kun uudelle yrittäjälle siirtyy ainoastaan tarkoin määrätty omaisuuserä ja liiketoiminnot. (Kero 2008, 46.) Sukupolvenvaihdos on prosessi, jossa omistaja-yrittäjä luovuttaa yrityksensä todellisen päätösvallan tavallisesti rintaperillisilleen tai näiden puolisoille. Yleensä sukupolvenvaihdos on niin pitkä ja suuri tapahtumasarja, että siihen kannattaa varata aikaa. Juridisten ja taloudellisten seikkojen vuoksi prosessi jaksotetaankin useimmiten monelle

20 16 vuodelle. Näin helpotetaan sekä jatkajan että luovuttajan asemaa. Riittävän pitkällä aikavälillä molemmille tarjoutuu esimerkiksi mahdollisuus kerätä varoja, joilla he voivat kattaa sukupolvenvaihdosta aiheutuvia kustannuksia ja veroseuraamuksia. (Kero 2008, ) Franchising on kahden itsenäisen yrittäjän välinen sopimus, jossa päämies luovuttaa toiselle yrittäjälle oikeuden liiketoimintamallinsa käyttöön. Franchising-sopimuksen avulla yrittäjä pääsee siis hyödyntämään toisen kehittämää liikeideaa, joka on osoittautunut hyväksi. Tämän johdosta franchising-toimintaan liittyvä riski on varsin pieni. Franchising-yrittäjän ei tarvitse myöskään huolehtia esimerkiksi markkinoinnista, koska päämies hoitaa sen. (Kero 2008, ) Franchising-yrittäjän asema ei kuitenkaan ole täysin itsenäisen yrittäjän asemaan verrattavissa, koska päämies kontrolloi ja määrää yrittäjän toimintaa kirjallisesti laadittavan sopimuksen pohjalta. Sopimus sitoo kuitenkin molempia osapuolia. Suomessa on tällä hetkellä noin 180 franchising-ketjua, jotka toimivat pääosin ravintola-alalla, huoltamotoiminnassa, siivouspalveluissa, kioskeissa ja pesuloissa. (Kero 2008, ) Yritystoiminnan käynnistysmuodon lisäksi sen varsinaiseen toimintamuotoon on syytä paneutua. Eri yritysmuodot eroavat toisistaan muun muassa omistajien lukumäärän, verotuksen ja yrittäjän tai yrittäjien vastuun laajuuden suhteen. Nämä ja esimerkiksi toiminnan vaatiman rahoituksen määrä vaikuttavat yritysmuodon valintaan. Suomessa käytössä olevat yritysmuodot ovat toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö ja osuuskunta. (Niskanen & Niskanen 2003, ) Yrityksen perustaminen kokonaisuudessaan ei ole yksioikoinen prosessi. Se vaatii aikaa ja asiaan paneutumista. Erityisesti tiettyjen muodollisuuksien hoitaminen on tärkeää, kun perustetaan yritystä. Tällaisia ovat muun muassa yritystoiminnan luvanvaraisuuden selvittäminen ja perusilmoituksen jättäminen kaupparekisteriin. Myös vakuutukset ja kirjanpidon järjestäminen vaativat asiaan paneutumista. (Jylhä ym. 1998, ) Lisäksi liiketoimintasuunnitelma kannattaa tehdä kirjallisesti ja se on syytä testata asiantuntijan avulla ennen varsinaisia yrityksen perustamistoimenpiteitä (Kero 2008, 11). Taulukossa (kuvio 4) on kuvattu yrityksen perustaminen vaiheittain.

21 17 KUVIO 4. Yrityksen perustaminen vaiheittain (Yrityksen perustamisen vaiheet 2008.) Yrityksen rahoitus Yrityksen kokonaisrahoitus muodostuu tulorahoituksesta ja pääomarahoituksesta. Lisäksi yritys voi saada toiminnalleen julkiselta sektorilta avustustyyppistä rahoitusta. (Yrittäjyysväylä 2009.) KUVIO 5. Yrityksen kokonaisrahoitus (Yrittäjyysväylä 2009)