Talousarvio Taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousarvio 2011. Taloussuunnitelma 2011-2013"

Transkriptio

1 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston hyväksymä

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 2 YLEISPERUSTELUT 5 1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet Väestörakenne ja palvelutarpeet Seutukehittämisen uudet haasteet Yhdistymisprosessi ja yhdistymissopimuksen toteutuminen Kaupungin visio ja strategiset tavoitteet Strategiset kehittämishankkeet Tuottavuuden parantaminen Henkilöstömäärän kehitys Tavoitteet vuoden 2011 talousarviossa 21 2 Yleinen taloudellinen tilanne 23 3 Kuntatalouden näkymät 24 4 Jyväskylän kaupungin talous Alijäämän kattamisvelvollisuus Tulossuunnitelma Käyttötalous Yhdistymisavustus ja sen kohdistaminen Henkilöstömenot Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Korkotulot ja -menot Muut rahoitustulot ja -menot Vuosikate Satunnaiset tulot ja menot Poistot Tilikauden tulos Rahoitussuunnitelma Investointimenot Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos Taloussuunnitteluprosessi Talousarvion sitovuus ja seuranta Käyttötalousosa Investointiosa Tulossuunnitelmaosa Rahoitussuunnitelmaosa Kunnan liikelaitokset Tytäryhteisöt Käyttösuunnitelma Toiminnalliset tavoitteet, yleisperustelut, yksityiskohtaiset perustelut ja tunnusluvut Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta Erityismääräyksiä Kaupunginvaltuuston hyväksymä ponsi 50

3 TULOSSUUNNITELMA 51 3 Tulossuunnitelman lukuohje 52 Tulossuunnitelma Liikelaitosten vaikutus tulossuunnitelmaan Tulossuunnitelman erittely 55 RAHOITUSSUUNNITELMA 59 Rahoitussuunnitelman lukuohje 60 Rahoitussuunnitelma Liikelaitosten vaikutus rahoitussuunnitelmaan Rahoitussuunnitelman erittely 63 KÄYTTÖTALOUSOSA 65 Talous määrärahoittain Toimintamenot määrärahoittain Toimintatulot määrärahoittain Toimintakate määrärahoittain Konsernihallinto 70 Kaupunginvaltuusto 72 Kaupunginhallitus 73 Osaamis- ja elinkeinopolitiikka 81 Hallintokeskus 84 Tietohallinto 87 Sosiaali- ja terveyspalvelut 90 Hallinto ja kehittäminen 95 Terveydenhuollon palvelut, Jyväskylä 99 Terveydenhuollon palvelut, Muut kunnat 105 Erikoissairaanhoidon palvelut, Jyväskylä 109 Erikoissairaanhoidon palvelut, Muut kunnat 110 Lasten päivähoitopalvelut 111 Vanhus- ja vammaispalvelut 114 Sosiaali- ja perhepalvelut 122 Sivistyspalvelut 128 Tukipalvelut 133 Varhainen kasvu ja perusopetus 136 Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetus 139 Kulttuuripalvelut 143 Kirjastopalvelut 145 Museopalvelut 148 Nuorisopalvelut 151 Liikuntapalvelut 153 Jyväskylän kaupunginorkesteri 156 Jyväskylän kaupunginteatteri 158

4 4 Kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta 160 Hallinto ja kehittäminen 164 Kaupunkirakenne 166 Joukko- ja palveluliikenne 177 Pelastuspalvelut 179 Maan myyntivoitot ja maankäyttösopimukset 180 Rakennus- ja ympäristövalvonta 181 INVESTOINTIOSA 187 Investoinnit yhteensä Investointiosan erittely 189 Talonrakennusinvestoinnit Kunnallistekniikan investoinnit LIIKELAITOKSET 205 Tilapalvelu Liikelaitos 207 Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitos 211 Talouskeskus Liikelaitos 216 Altek Aluetekniikka Liikelaitos 220 Kylän Kattaus Liikelaitos 225 Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitos 229 KONSERNIN TYTÄRYHTEISÖT 237 Jyväskylän kaupunkikonsernin rakenne talousarviovuodelle Tytäryhteisöjen valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 243 Tytäryhteisöjen talousarviot vuodelle Jyväskylän konsernin tytäryhtiöt 247 Jyväskylän Energia Oy 248 Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy 249 Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy 250 Total Kiinteistöpalvelut Oy 251 Education Facilities Oy 252 Jyväs-Parkki Oy 253 Jyväskylän Laajavuori Oy 254 Jyväskylän Seudun Kehitysyhtiö Jykes Oy 255 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 256 Jykes Kiinteistöt Oy 257 Jyväskylän Jäähalli Oy 258 Jyväskylän paviljonkisäätiö 259

5 5 YLEISPERUSTELUT

6 YLEISPERUSTELUT 6 1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet 1.1 Väestörakenne ja yleiset palvelutarpeet Jyväskylän (Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta ja Korpilahti) väkiluku kasvoi voimakkaasti vuosina , keskimäärin 1 480:lla vuodessa. Kaupungin kasvu on 2000-luvulla ollut suurten kaupunkien kolmanneksi nopeinta ja näyttää myös jatkuvan samanlaisena. Syyskuun 2010 lopussa jyväskyläläisiä oli enemmän kuin vuoden alussa. Alkuvuonna myös ympäristökuntien väkiluvut lisääntyivät reippaasti. Laukaa ja Uurainen kasvoivat suhteellisesti eniten. Asukasmäärän kasvun rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta. Lasten ja iäkkäiden määrän suhde työikäisiin on Jyväskylässä suurten kaupunkien keskitasoa. Myös taloudellisella huoltosuhteella (työlliset per muu väestö) verrattuna useat suuret kaupungit ovat Jyväskylää edullisemmassa asemassa. Tämä aiheutuu Jyväskylän opiskelijoiden ja työttömien runsaudesta, ja pienentää keskituloja. Tilastotietoja Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista: Jyväskylä Kymmenen suurinta keskimäärin Helsinki, Espoo ja Vantaa Muut seitsemän suurinta Väkiluku Väkiluvun muutos 2009 (%) 1,3 1,0 1,2 0,7 Väkiluvun muutos 1-9/2010 (%)* 0,8 0,8 1,0 0, vuotiaiden osuus väestöstä 2009 (%) 16,4 15,6 17,2 15,0 Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä 2009 (%) 14,0 15,0 12,0 16,3 Työllisten osuus väestöstä 2008* (%) 44,6 46,4 51,5 44,2 Työpaikkojen muutos (%) 15,1 10,3 10,8 10,0 Korkea-asteen koulutus 2008 (%), yli 15v. 32,1 31,3 36,0 29,3 Yhden henkilön talouksia 2009 (%) 42,8 44,0 40,4 45,6 Keskimääräiset tulot 2008 ( /tulonsaaja) Muutos 2008 (%) 2,6 2,6 6,2 4,3 Työttömyysaste 9/2010 (%) 12,1 10,6 7,3 12,0 Vuosimuutos (%-yksikköä) -0,4-0,6-0,4-0,7 Toimeentulotukimenot per asukas 2009* ( ) Toimeentulotukimenojen muutos 2009* (%) Asuntotuotanto per asukas Vanhojen osakeasuntojen hinnat 2009 ( /m 2 )** Vuosimuutos (%) 3,5 1,4 4,8 4,0 Verotulojen muutos 2009 (%) 1,5 0,5-0,4 0,9 Lainat, emo, tp 2009 ( /asukas) Lähteet: Tilastokeskus, VRK ja THL. * = ennakkotieto, ** = keskimäärin. Aluejako 2009

7 Toisaalta on huomattava, että työllisten määrä on kehittynyt 2000-luvulla Jyväskylässä suhteellisesti nopeammin kuin vertailukaupungeissa, ja taloudellinenkin huoltosuhde on pääkaupunkiseudun ulkopuolisten vertailukaupunkien keskitasoa. Jyväskylän asukasmäärä lisääntyi vuosina yhteensä :llä eli 12,9 prosenttia. Päivähoitoikäisten määrä lisääntyi samana aikana tuhannellasadalla (11,3 %), ja määrä kasvaa myös jatkossa. Alakouluikäiset vähenivät ko. jaksolla 714:llä eli 8,5 prosenttia luvulla tämänkin ikäluokan koko kasvaa, mikäli Tilastokeskuksen ennuste toteutuu. Vuoden 2009 lopulla vuotiaita oli eli enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin, mutta arvion mukaan heitä on vuonna 2020 yli kuusituhatta enemmän kuin nyt. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa reilusta kahdeksastatuhannesta noin kolmella ja puolella tuhannella. Työttömiä oli vuoden 2009 lopulla eli 6,5 prosenttia vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Vuosikymmenen alhaisin työttömien määrä toteutui vuonna 2007, jolloin heitä oli Vuonna 2030 on nykyisen kaupungin alueella arvioitu olevan asukasta Jyväskylän lapset Jyväskylän väestöntiheys (111 asukasta per neliökilometri) on vertailukaupunkien kolmanneksi pienin Kouvolan ja Kuopion jälkeen. Vanhan Jyväskylän väestöntiheys on hyvin korkea, mutta palvelurakenteen kannalta on merkittävää, että noin jyväskyläläistä asuu hajaasutusalueilla. 75- Jyväskylän iäkkäät Lähde: Tilastokeskus

8 1.2 Seutukehittämisen uudet haasteet 8 Kansallisen arviointityöryhmän keskeisin johtopäätös kunta- ja palvelurakennehankkeen ensimmäisestä vaiheesta oli se, että juuri nyt on erityisen korostettu tarve löytää merkittävästi mennyttä jäntevämpiä ratkaisuja suurten kaupunkien ympärillä kärjistyviin talouden, toiminnan ja yhteistyön ongelmiin. Samalla kansallisesti kilpailevienkin kaupunkiseutujen on yhdessä opeteltava ylimaakunnalliset toimintamallit kansainvälisten uhkien torjumiseksi ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi. Hyväksyttävä on myös se kehitys, että Suomeen on luontaisesti syntymässä väestön, työpaikkojen ja toimintojen keskittymiä, joiden onnistuminen ratkaisee maamme tulevan menestymisen Innovaatiokeskittymät ja Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehittämisvyöhyke Innovaatiokeskittymät edellyttävät syntyäkseen riittävän väestö- ja yrityspohjan sekä korkeatasoista tutkimusta ja koulutusosaamista. Potentiaalisia innovaatiokeskittymiä ovat pääkaupunkiseudun ohella Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä ja Kuopio. Näillä seuduilla mm. asuu kolme neljästä vuotiaasta akateemisen koulutuksen saaneesta suomalaisesta, mikä on ratkaiseva tekijä osaamisintensiivisten yritysten sijoittumiselle. Keskittymillä on merkittävä vaikutus ympäröivään talousalueeseen ja maaseutuun. Niiden vaikutusalueella asuu neljä viidestä suomalaisesta. Keski-Suomessa Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken kuntaliitosten jälkeen käynnistyi näistä seuduista muodostuvan runsaan asukkaan toiminnallisen kokonaisuuden kehityskuvan rakentaminen. Keski-Suomi on kuin Suomi pienoiskoossa. JJÄ-kaupunkiseudulle keskittyy neljä viidesosaa Keski- Suomen elinvoimaisuudesta ja kilpailukyvystä. Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -alueesta on perusteltua muodostaa toiminnallisesti ehyt, kansallisesti ja kansainvälisesti tunnistettu innovaatiovyöhyke. Suuren kehityskuvan kautta arvioidaan yksittäisiä toimia, kuten maankäytön rakennemallia, ilmaston muutokseen sopeutumista, logistista järjestelmää, palveluliiketoimintaa sekä hanketason suunnittelua Aluekehittäminen jatkuu koheesio- ja kilpailukykyohjelmin JJÄ-kaupunkiseudulle keskittyvät maakunnan vahvuudet. Mutta samoin keskittyvät myös työttömät ja maahanmuuttajatkin. Erityishaasteena myös Jyväskylässä on akateemisesti koulutettujen työttömien suuri määrä. Toinen alueellinen haaste on korkeasti koulutettujen vähäinen määrä yliopiston välittömän vaikutusalueen ulkopuolella. Koheesiota ja alueellista kilpailukykyä voisi vahvistaa tunnistamalla ne mekanismit, joilla tätä osaamista voitaisiin hyödyntää ydinkehän ulkopuolella. Koheesio- ja kilpailukykyohjelman tavoitteita toteutetaan kehittämisvyöhykkeellä olevien kuntien kesken. Vyöhykkeen ydinalueen kunnat ovat Jämsä, Jyväskylä, Äänekoski, Laukaa ja Muurame. Välittömän vaikutusalueen kunnat ovat Hankasalmi, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen ja Kuhmoinen. Toiminnallinen alue voi toki ulottua tätä laajemmallekin. Kuntaliitosten myötä maaseutu tuli myös kehittämisvyöhykkeen kaupunkeihin, mikä on merkittävä voimavara ja rikkaus. Uusi toiminnallinen kokonaisuus tarjoaa erinomaisen kasvu- ja kehittämisalustan esimerkiksi julkisen hallinnon innovaatioille. Väistämättömien hallinnon ja rakenteiden muutosten jälkeen katse suunnataan johtajuus- ja palveluinnovaatioihin, erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnoissa piileviin mahdollisuuksiin. Toiminnallisuus näkyy ennen kaikkea vyöhykkeen solmukohdissa, joihin syntyy kauppakeskuksia, logistiikan yksiköitä, tuotantotiloja, teknologiapuistoja, matkailukeskuksia ja muuta taloudellista toimintaa. Tavoitteena on sisäisesti eheä ja ulkoisesti uskottava

9 9 kehittämisvyöhyke. Sen yhtenäisyyttä voidaan vahvistaa laajan toiminnallisen yhteistyön ja uusien rohkeiden avausten myötä. Paikallisen, Jykes Oy:n hallinnoiman ohjelman vuosibudjetti on noin euroa, josta puolet on kuntien osuutta. Ohjelmaa toteutetaan vuoden 2013 loppuun saakka. 1.3 Yhdistymisprosessi ja yhdistymissopimuksen toteutuminen Kuntajakolain 9 :n mukainen hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus kuntien yhdistymissopimus on voimassa vuoden 2011 loppuun. Yhdistymissopimuksen ja sen liitteenä olevan palvelurakenteiden yhteensovittamissuunnitelman toteutumista arvioidaan kokonaisuutena vuosittain. Samalla esitetään toimintaohjelma, jonka mukaisesti yhdistymissopimusta toteutetaan sopimusjakson aikana. Kaupungin muutos- ja yhdistymisprosessin etenemisen keskeiset tavoitealueet ovat: 1. Hyväksytyn kaupunkistrategian suuntainen eteneminen. 2. Palvelujen ja toiminnan tehokkuuden, tuottavuuden ja taloudellisuuden parantaminen sisältäen rakenteelliset toimet kuntatalouden vakauttamiseksi. 3. Kaupunkiorganisaation asteittaisen uudistamisen käynnistäminen. 4. Muutosjohtamisen ja johtamisjärjestelmän toimivuuden vahvistaminen kaupunkiorganisaation kaikilla tasoilla. 5. Hyvän hallinto- ja johtamistavan periaatteiden sekä luottamushenkilöorganisaation toimintaedellytysten ja toiminnan vahvistaminen. 6. Organisaatiokulttuurin sekä kaupungin sisäisen eheyden ja yhtenäisyyden edistäminen. 7. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen sekä puitelain voimassaoloajan jälkeisten seudullisten ja maakunnallisten ratkaisujen jatkuva arviointi ja seuranta kaupungin näkökulmasta. 1.4 Kaupungin visio ja strategiset tavoitteet Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungille uuden strategian Kuntien yhdistymissopimukseen perustuva kaupungin visio on seuraava: Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki, joka tarjoaa kannustavat mahdollisuudet elämiseen, yrittämiseen ja opiskeluun. Vision toteuttamiseksi kaupungin tavoitteena on: edistää asukkaiden hyvinvointia eri elämänvaiheissa turvata peruspalvelut parantaa kaupungin kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä vahvistaa työpaikkakehitystä Kaupunkistrategian nimi on Jyväskylän kaupungin kehitysaallot. Kaupunkistrategiassa on vahvistettu kehityslinjat, joita kutsutaan strategisiksi teemoiksi. Teemat on jaettu seuraaviin ryhmiin: Jyväskylän kehitysedellytysten turvaaminen (teemat 1-3) o Kilpailukyky, kaupunki- ja elinkeinopolitiikka sekä kaupunkirakenne ja ympäristö Kuntalaisten osallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen (teemat 4-6) o Palvelut, kulttuuritarjonta ja hyvinvointipolitiikka Kaupunkiorganisaation toimivuus (teemat 7-8) o Talouden ja toiminnan ohjaus sekä organisaatiokulttuuri ja -rakenne

10 Strategiassa teemat ovat seuraavat: Vireä elinkeinoelämä ja asukasmäärän kasvu. 2. Edelläkävijä kuntarakenteiden, kuntien yhteistoiminnan ja kaupunkipolitiikan uudistamisessa. 3. Eheä ja vetovoimainen yhdyskuntarakenne sekä ilmasto- ja ympäristömuutoksiin vastaaminen. 4. Aktiivinen koulutus- ja sivistyskaupunki, jossa on nuorekas ja monikulttuurinen ilmapiiri. 5. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta toteuttava hyvinvointipolitiikka ja tehokas ja alueellisesti kattava palvelurakenne. 6. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen sekä monipuolinen yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa. 7. Terve kuntatalous sekä palvelujen ja investointien sovittaminen taloudellisiin voimavaroihin. 8. Demokratiaa ja tehokkuutta tukeva uuden sukupolven organisaatio. Jokaisesta teemasta on tehty strategiakortti, jossa on määritelty tarkempia strategisia linjoja sekä toimenpiteitä ja hankkeita, joilla strategiaa toteutetaan. Hyväksytyn kaupunkistrategian perustalle palvelualueet tekevät oman strategiansa. Palvelualuekohtainen strategia hyväksytään palvelualueen lautakunnissa. Lisäksi valmistellaan kaupunkistrategian toteuttamisohjelma, jossa määritellään tarkemmin strategian toteuttamiseen liittyvien hakkeiden vastuut ja aikataulut. 1.5 Strategiset kehittämishankkeet Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus Yhdistymissopimuksen mukaan kaupunkiin tehdään uuden sukupolven organisaatio, jota toteutetaan vaiheittain ja joka otetaan lopullisesti käyttöön seuraavan valtuustokauden alussa vuonna Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu alkoi vuonna Valmistelua johtaa kaupunginhallituksen nimeämä organisaatiotoimikunta. Toimikunta tekee valmistelun linjauksia. Lisäksi valmistelua on käsitelty valtuustoseminaareissa ja lukuisissa poliittisten päättäjien ja henkilöstön tilaisuuksissa. Vuoden 2011 keskeisiä tehtäviä ovat ydinprosessien määrittely yhdessä henkilöstön ja asiakkaiden kanssa, tuotantorakenteen vahvistaminen sekä hallinnon ja tukipalvelujen organisointi. uuden organisaation valmistelua tuetaan henkilöstön koulutuksella ja aktiivisella viestinnällä. Tavoitteena on, että uuden sukupolven organisaatio saadaan valmistelua siten, että vuoden 2012 alkupuolella voidaan tehdä tarvittavat päätökset. 2. Tuottavuusohjelma Valtioneuvosto hyväksyi keväällä 2009 kannanoton, jonka mukaan kaksikymmentä suurinta kuntaa velvoitetaan tekemään palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat, joiden toteutumista seurataan kuntien ja valtion yhteistyönä. Valtiovarainministeriön ohjauksessa 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma alkoi vuonna 2009 ja se kestää vuoteen Työ etenee ensisijaisesti kaupunkien sisäisenä tuottavuusohjelmatyönä osana tavanomaista toiminnan ja talouden suunnittelua ja myös kaupunkien yhteisesti toteuttamina kärkihankkeina. Tuottavuusohjelman alla kaupungit toteuttavat seitsemän kärkihanketta. Jyväskylän kaupunki vastaa tuottavuusohjelman neljän kärkihankkeen vetämisestä. Nämä kärkihankkeet ovat: 1. organisaatiorakenteiden ja ohjaustapojen uudistaminen (yhdessä Tampereen kanssa), 2. palveluprosessien ja -innovaatioiden kehittäminen, 3. työhyvinvoinnin parantaminen tuottavuusnäkökulmasta, sekä 4. tuottavuusmittarien rakentaminen.

11 Lisäksi kaupunki osallistuu merkittävällä tavalla palveluverkot ja toimitilojen optimointi sekä sähköisen asiakaspalvelujen kehittäminen -kärkihankkeisiin. Kaupungin omaa tuottavuusohjelmatyötä tarkastellaan talousarvion yleisperustelut luvun alaluvussa ICT-palvelukeskushanke Sitra kehittää yhteistyössä kuntatoimijoiden kanssa kuntapalvelukeskuskonseptia. Jyväskylän kaupunki on allekirjoittanut aiesopimuksen koskien kuntien tietohallinnon palvelukeskuksen KPK ICT Oy:n perustamista ja osallistunut valmistelukokouksiin. KPK ICT Oy perustettiin , jolloin osakkaiksi tulleet osakkeenomistajat allekirjoittivat yhtiön perustamissopimuksen ja merkitsivät osakkeet. Nämä yhtiön perustajat eivät ole paremmassa tai huonommassa asemassa kuin yhtiön osakkaiksi myöhemmin tulevat, pois lukien myöhemmin korkeampi osakkeen merkintähinta. Yhtiö toimii kuntien 100 % omistuksessa mahdollistaen suorahankinnat palvelukeskukselta. Yhtiö tarjoaa omistajilleen tietohallinnon ja tietotekniikan asiantuntija-, sovellus- ja infrastruktuuripalveluita. Tavoitteena on vahvistaa kuntasektorin koordinaatiota julkishallinnon ICTratkaisujen ja palveluiden kehitystoiminnassa sekä kuntasektorin neuvotteluasemaa ja kumppanuutta suhteessa ICT-alan kaupallisiin toimijoihin. Toiminta perustuu asiantuntijoiden osaamisverkostoihin. Kaupunki tekee päätökset palvelukeskukseen osallistumisesta alkuvuodesta 2011 ja varaa talousarvioon rahoituksen osakkeiden merkintään. Osakkeiden merkintähinta on 1,00 euroa kultakin osakkeelta (1 /asukas) saakka, 3,00 euroa kultakin osakkeelta saakka ja sen jälkeen 6,00 euroa kultakin osakkeelta tai muu hinta yhtiökokouksen päätöksen perusteella. 4. Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys Jyväskylän kaupunki on mukana Keski-Suomen liiton käynnistämässä selvityksessä, jonka tavoitteena on suunnitella sosiaali- ja terveydenhuoltoon sellainen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen kokonaisuus, joka turvaa maakunnassa toimivat perus- ja erityispalvelut ja täyttää puitelain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyyttä korostavan kehityssuunnan vaatimukset. Kaupunki osallistuu selvitykseen lähtökohtanaan kaupunkistrategian linjaus, että kaupunki pitää itsellään perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestämisvastuun. 5. Ilmasto-ohjelma 11 Jyväskylän kaupunkikonsernissa laaditaan ilmasto-ohjelma, jonka tarkoituksena on muodostaa käsitys miten Jyväskylän kaupunki vastaa ilmastomuutokseen kaupunkistrategian mukaisesti. Kaupunkistrategian ohella ilmasto-ohjelma kokoaa yhteen asioita mm. kaupungin energiatehokkuussopimuksesta ja Keski-Suomen ympäristöohjelmasta. Jyväskylän ilmasto-ohjelman on tarkoitus kuvata kaupunkikonsernin yhteistä tahtotilaa ja siinä keskitytään toimiin, jotka ovat kaupungin omilla päätöksillä, toiminnalla ja ohjauksella toteutettavissa. Tarkoituksena on laatia konkreettinen ohjelma, jossa kartoitetaan nykytilannetta sekä määritellään yksityiskohtaisia tavoitteita, toimenpiteitä, aikatauluja, vastuita ja mahdollisuuksien mukaan myös taloudellisia vaikutuksia. Ilmasto-ohjelma kootaan välillä toukokuu 2010 maaliskuu Ilmasto-ohjelmatyötä ohjaa kaupunginhallituksen nimeämä ohjausryhmä ja työrukkasena toimii kaupunginjohtajan nimeämä työryhmä. Jatkossa ilmasto-ohjelmaa tarkastellaan valtuustokausittain. Tällöin arvioidaan

12 kasvihuonekaasupäästöjen taso, seurataan tehtyjen toimien vaikutuksia, suunnitellaan uusia toimenpiteitä ja arvioidaan ohjelman laajuuden riittävyys sekä tavoitteiden ajantasaisuus. 6. Jyväskylän Asuntomessut 2014 Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti asuntomessujen valmistelu vuodelle 2014 Äijälänrantaan on käynnistynyt. Asuntomessut on Suomen tunnetuimpia kesätapahtumia. Kesätapahtuman lisäksi asuntomessut on suomalaisen asuntorakentamisen näyteikkuna. Asuntomessut järjestetään Suomen Asuntomessut -organisaation ja järjestävän kunnan yhteistyönä tavoitteena parantaa asumisen laatua Suomessa ja edistää asumistietoa ja alansa osaamista. Jyväskylälle asuntomessujen järjestäminen on mahdollisuus vahvistaa hyvän asumisen mainetta, saada matkailullista ja elinkeinopoliittista nostetta sekä kehittää asumista. Projekti toteutetaan yhteistoiminnassa Jyväskylän kaupungin ja Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kesken. Asuntomessut projektina vaatii panostusta koko kaupunkiorganisaatio eri alueilta. Vuoden 2011 aikana projektin painopiste on teema- ja sidosryhmätyöskentelyn käynnistämisessä, messuorganisaation pystyttämisessä, kunnallistekniikan ja viherympäristön suunnittelussa sekä rakennustapaohjeiden laatimisessa. 7. Tukipalvelujen seudullinen organisointi Hankinta, talous- ja henkilöstöpalvelujen keskitetystä organisoinnista tehdään selvitys Sitran toimesta ja rahoituksella syksyllä Mukana ovat Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä. Tarkempi suunnittelu ja mahdolliset päätökset tehdään vuonna Ympäristökuntien mukaantulo selvitetään. Myös ruokapalveluiden organisoinnista käynnistetään vastaava selvitys em. toimijoiden kanssa. 8. Kankaan vanhan tehdasalueen kehittäminen 12 Kankaan vanhan tehdasalueen rakennemuutos synnyttää Jyväskylään uuden, vetovoimisen kaupunginosan. Tehdasalueen sijainti keskeisellä paikalla mahdollistaa yhdyskuntarakenteen eheytymisen sekä teollisuuskiinteistön muuntumisen monipuoliseksi työpaikkojen, palvelujen ja asumisen alueeksi, joka yhdistää keskustarakenteen luontevasti Seppälän palvelujenalueeseen. Kehittämistyö käynnistyy vuoden 2011 aikana alueen maankäytön selvityksillä, maankäytönpohjaksi järjestettävällä arkkitehtikilpailulla sekä tehdaskiinteistöjen väliaikaisen toiminnan hallinnoimisella. 1.6 Tuottavuuden parantaminen Kaupungin toiminnan lähtökohtana on tarjota kuntalaisille lakisääteiset ja strategiapäätösten mukaiset palvelut. Palvelut järjestetään ja niiden rahoitus hoidetaan niin, että kaupungin talous pysyy pitkällä aikavälillä tasapainossa ja kuntalaisten verorasitus kohtuullisena. Kaupungin tehtävien hoidosta aiheutuvat kustannukset pitää mitoittaa tulorahoituksen kehityksen mukaan ja muuttaa tarvittaessa palvelujen tarjontaa. Vuoden 2011 loppuun saakka voimassa olevassa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa on useita mainintoja tuottavuuden parantamisesta. Valtuuston hyväksymän kaupunkistrategian yksi teemoista on terve kuntatalous sekä palvelujen ja investointien sovittaminen taloudellisiin voimavaroihin. Teemaan sisältyy tavoite siitä, että kaupunki toteuttaa tuottavuuden parantamiseen tähtääviä toimia. Valtioneuvoston keväällä 2009 tekemän linjauksen mukaisesti kaupunki on mukana 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyössä. Valtiovarainministeriö ohjaa ohjelmatyötä. Työ etenee ensisijaisesti osana kaupunkien tavanomaista talousarvion suunnittelua ja toimeenpanoa.

13 Parantaa tuottavuutta sekä kehittää palveluja ja toimintoja kustannusvaikutteisesti on keskeinen alue kaupungin johtamisessa. Lisäksi aloitettiin seitsemän kaupunkien yhteistä tuottavuuden parantamisen kärkihanketta. Jyväskylän kaupunki vetää tuottavuusohjelman neljää kärkihanketta. Tuottavuusohjelma sisältyi ensimmäisen kerran vuoden 2010 talousarvioon ja vuosien taloussuunnitelmaan. Talousarviossa 2010 todetaan, että vuosina asettaa vuosittain yleinen tuottavuuden parantamistavoite, jonka mukaan kaupungin palveluja ja toimintoja kustannusvaikuttavasti kehittämällä ja tuottavuutta parantamalla käyttötalouden menojen kasvua pystytään hillitsemään siten, että kaupungin talous täyttää terveen kuntatalouden kriteerit valtuustokauden aikana. Vuoden 2010 talousarviossa tavoitteeksi asetettiin, että tuottavuutta parantamalla Jyväskylän kaupungin menokasvu tulee pystyä painamaan vajaan yhden prosentin tasoon, jolloin vuosikate voidaan nostaa poistojen tasolle. Palvelualueet arvioivat, että tehdyillä toimilla pystyttiin hillitsemään käyttötalousmenojen kasvua kahdella miljoonalla eurolla Yleinen tuottavuuden parantamistavoite 13 Palvelualueiden arvioiden perusteella ilman tuottavuutta parantavia ja taloutta tasapainottavia toimia käyttötalousmenot olisivat 7,6 milj. euroa suuremmat kuin nyt esitetyt menot vuoden 2011 talousarviossa. Taloussuunnitelma vuosina vastaavat arviot toimien käyttötalousmenoja vähentävästä vaikutuksesta ovat 3,3 milj. euroa vuonna 2012 ja 5,3 milj. euroa vuonna Toimien menojen kasvua hillitsevä vaikutus vuosina on yhteensä 16,2 milj. euroa. Palvelualueiden arviot suunniteltujen toimien käyttötalousmenojen kasvua hillitsevästä vaikutuksesta vuosina :

14 14 Kustannusvaikutus 1000 Toimikokonaisuus / vuodet Yhteensä 1. Tuottavuutta parantavat ja taloutta tasapainottavat toimet Palvelujen järjestämistapa ja rakenneuudistukset sosiaali- ja terveyspalvelut sivistyspalvelut Palveluverkot ja toimitilojen käytön optimointi sosiaali- ja terveyspalvelut sivistyspalvelut Palveluprosessien ja toimintamallien kehittäminen sosiaali- ja terveyspalvelut sivistyspalvelut Osaamisen joustava käyttö, työhyvinvointi ja henkilöstövoimavarojen hallinta sosiaali- ja terveyspalvelut sivistyspalvelut Muut merkittävät tuottavuutta parantavat ja taloutta tasapainottavat toimet kaupunkirakennepalvelut ja liikelaitokset Toiminnallisten tavoitteiden / palvelutason tarkistaminen sivistyspalvelut Kohdat 1. ja 2. yhteensä Talousarviovuonna 2011 ja taloussuunnitelmavuosina asetetaan kaupungin yleinen tuottavuuden parantamistavoite. Yleinen tavoite tuottavuuden parantamiseksi on, että palveluja ja toimintoja kustannusvaikuttavasti kehittämällä ja tuottavuutta parantamalla käyttötalousmenojen kasvua pystytään hillitsemään niin, että kaupungin talous täyttää terveen kuntatalouden kriteerit. Talousarviossa 2010 arvioitiin, että tähän tavoitteeseen päästäisiin kuluvan valtuustokauden aikana. Tavoitteen saavuttamisen aikarajaa joudutaan tarkistamaan vuoden 2013 loppuun. Tuottavuutta parantamalla ja taloutta muutoin tasapainottamalla käyttötalousmenojen kasvu tulee pystyä painamaan yhden prosentin tasoon, jolloin vuosikate voidaan nostaminen poistojen tasolle taloussuunnitelmavuosina Seuraavissa alaluvuissa esitetään erilliset tuottavuuden parantamisen tavoite- ja kehittämisalueet Palvelujen järjestämisen laajuuden ja palvelutason linjaukset sekä rakenneuudistukset Kaupunkistrategia korostaa kaupunkilaisten omatoimisuutta ja yhteisöjen toimivuuden edistämistä. Kaupunkilaisia kannustetaan terveisiin elämäntapoihin ja jatkuvaan toimintakyvyn ylläpitämiseen. Tämän päämäärän toteuttamiseksi myös kaupungin hyvinvointivastuuta määritellään uudelleen sekä korostetaan palveluissa hyvinvoinnin edellytysten vahvistamista ja sosiaalisen turvallisuuden yhteisöllistä toteutumista. Kaupungin palvelut järjestetään siten, että oma palvelutuotanto, ostopalvelut, kunta- ja seutuyhteistyönä tuotettavat palvelut sekä asiakasohjautuvat mallit muodostavat joustavan

15 kokonaisuuden, jossa asiakasvaikuttavat ja kustannustehokkaat järjestämisratkaisut ovat ensisijaisia. Palvelujen järjestämislinjausten sekä palvelu- ja laatutason muutosten ohella kohdistetaan kehittämistä ainakin seuraaviin osakokonaisuuksiin: Suoritepohjainen budjetointi otetaan käyttöön joillakin vastuualueilla. Uudet liikelaitostamis- ja yhtiöittämisratkaisut selvitetään osana organisaatiouudistusta. Konsernihallinto ja palvelualueet käyvät palvelujen tarjonnan ja niiden kustannusrakenteen läpi. Tällä perusteella tehdään ehdotus palvelujen järjestämisen linjauksista. Siten tehostetaan palvelualueiden ja vastuualueiden talouden ja toiminnan ohjausta sekä palvelujen asiakasvaikuttavien ja kustannustehokkaiden tuottamistapojen valintaa. Linjausten asettamisen tavoitteena on, että järjestettävien palvelujen tarjoamaa ja kustannusrakennetta voidaan uudistaa siten, että palvelujen määrä ja laajuus ainakin osittain supistuvat sekä palvelu- ja laatutasot muuttuvat. Samalla suunnataan toimintaa kuntalaisten hyvinvoinnin edellytysten vahvistamiseen ja sosiaalisen turvallisuuden parantamiseen. Merkittävät toimet talousarvioissa 2010 ja 2011 Lasten päivähoidossa suoritepohjaista budjetointia valmisteltiin niin, että se voidaan ottaa käyttöön pilottitoimiyksiköissä vuonna Suoritepohjaista budjetoinnin käyttöönoton valmistelua laajennetaan vanhusten palveluissa ja myöhemmin mahdollisesti perusopetuksessa. Yksityistä päivähoitoa lisätään palvelurahalla. Vuorohoidon tehostaminen lasten päivähoidossa, kesäpäivystysjärjestelyt ja muut toimet päivähoitopaikkojen käytön tehostamiseksi, 1 milj. euroa vuonna Lukiokoulutuksen siirto koulutuskuntayhtymään, euroa vuonna 2010 ja 1 milj. euroa vuonna Aikuispsykiatrian palvelujen siirto sairaanhoitopiirille ja päällekkäisyyksien poistaminen, 0,5 milj. euroa vuonna Pitkäaikaishoitopaikkojen muuttaminen palveluasumiseen ja terveyskeskussairaaloiden hoitopaikkajärjestelyt, 0,75 milj. euroa Palveluverkot ja toimitilojen käytön optimointi Palveluverkon tiivistäminen tuo kustannussäätöjä niin käyttötaloudessa kuin investoinneissa. 15 Yhdistymissopimuksen mukaan kaupungissa järjestetään lähipalvelut siten, että toiminnassa otetaan huomioon palvelujen kysynnän muutokset ja palvelujen tarjonnan uudet mahdollisuudet sekä tuottavuuden kehittämisen vaateet. Yhdistymissopimuksen liitteenä olevan palvelurakenteiden yhteensovittamista koskevan suunnitelman mukaan puolestaan terveen talouden varmistamiseksi investointeja on supistettava valtuustokaudella aikana noin 10 miljoonaa euroa vuodessa taloussuunnitelman tasosta. Palveluverkkokokonaisuutta ja palveluiden sijoittumista arvioidaan kaupungin aluerakenteen mukaisesti. Palveluverkkojen uudistamisen tavoitteena on: Määritellä palvelu- ja toimipisteiden sijoitusperiaatteet niin, että palveluja kootaan laajemmiksi toiminnallisiksi yksiköiksi. Palvelujen järjestämisen linjausten mukaisesti päätetään siitä, mitkä palvelut ovat lähipalveluja, alueellisia palveluja tai kaupunkitasoisia palveluja.

16 16 Tehdään linjaukset yhteispalvelujen tarjonnan laajentamiseksi siten, että hyödynnetään toisiaan tukevia palveluja sijoittamalla ne järkevästi suhteessa toisiinsa ja kehittyviä liikenneyhteyksiä hyödyntäen. Kaava- ja maankäytönsuunnittelu on tiiviissä yhteydessä kaupungin palvelujärjestelmän suunnitteluun. Varmistetaan tehokas kaupunkitasoinen tilojen suunnittelu- ja hallintaprosessi, joka vastaa riittävän nopeasti palvelutarpeen sekä taloustilanteen muutoksiin. Kaupungin perustamisvalmistelujen yhteydessä tehtiin lukio- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitykset, päiväkotiverkkoselvitys ja hallintoverkkoselvitys sekä vammaispalvelujen palveluverkkoselvitys. Selvitykset koskivat noin puolta kaupungin käytössä olevista tiloista. Palveluverkkoratkaisuja tarvittaessa muutetaan, koska kuntatalouden tilanne on vaikeutunut. Tämä tarkoittaa talousarvion investointiosan muuttamista, joidenkin investointien lykkäämistä ja näitä muutoksia vastaavia kustannusvaikutuksia käyttötalouteen. Syksyllä 2009 tehtiin laaja sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkoselvitys, joka koskee perusterveydenhuollon avopalveluja, terveyskeskussairaaloita, vanhuspalveluja ja erityisesti vanhusten palveluasumista sekä sosiaaliasemien toimintaa. Muut palveluverkkoselvitykset valmistuvat viimeistään vuonna 2010, kuten kirjasto- ja liikuntaverkkoselvitykset sekä konsernihallinnon ja kaupunkirakennepalvelujen ja liikelaitosten selvitykset. Nykyisten tilojen käytettävyyden ja tilojen vuokra- ym. sopimusten läpikäynnin perusteella luovutaan epätarkoituksenmukaisista tiloista ja/tai suunnitellaan niiden käyttö uudelleen. Merkittävät toimet talousarvioissa 2010 ja 2011 Vastuualueiden palveluverkkoselvityksiä on tehty suunnitellusti. Sosiaaliasemaverkon tiivistäminen on tehty. Kirjastoverkko on tuotu päätöksentekoon. Liikunta- ja nuorisopalveluverkko- sekä terveysasemaverkkoselvitykset ovat tulossa toimielinkäsittelyyn. Lukioverkko- ja museoverkkoselvitykset tehdään vuonna 2011 sekä aiemmin tehtyjä verkkoratkaisuja tarkistetaan Palvelu- ja organisaatiouudistus sekä palveluprosessien ja toimintatavan kehittäminen Palveluprosessien kehittäminen ja toimintamallien kuntalais- ja asiakassuuntautunut kehittäminen on jatkuvaa. Johtamisella vahvistetaan kehittämistä organisaation kaikilla tasoilla. Hyvät käytännöt otetaan käyttöön ja samalla käytäntöjä yhtenäistetään. Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu korostaa palveluprosessien kehittämistä vaikuttavuuden ja tehokkuuden näkökulmasta. Valmistelussa on tärkeää käydä kattavasti läpi palvelukokonaisuuksien kaikki palveluprosessit kuntalais- ja asiakassuuntautuneesti niin, että toimintatapoja voidaan myös sisällöllisesti uudistaa. Tämä edellyttää palveluprosessien uudenlaista yhdistelyä, palvelujen järjestämistason ja monituottajuuteen perustuvan tuotantorakenteen erottamista toisistaan aiempaa selvemmin sekä nykyaikaisen ohjaus- ja johtamisjärjestelmän käyttöä. Uuden sukupolven palveluorganisaation valmisteluun liittyvät kokonaisuudet, joissa on mukana vahvasti tuottavuusnäkökulma: Hallinnon ja sen tukipalveluprosessien kehittäminen Yhdistymisasiakirjoissa todetaan, että kaupungin organisaatiorakenteen kehittämisperiaatteeksi otetaan yksinkertaiset muodot ja järjestelmät. Viranhaltijaorganisaation yhdistämisestä aiheutuvat

17 päällekkäiset toiminnot puretaan mm. eläköitymisen yhteydessä. Suurin ja todennäköisin resurssien uudelleenkohdentamisen potentiaali on hallinnossa ja tukipalveluissa. Vuonna 2009 tehdyn hallinnon kehittämisohjelman mukaisesti tavoitteena on: - Hallintoprosessien toimivuutta ja hallinnon tuottavuutta parannetaan poistamalla päällekkäistä työtä, yhdistämällä ja määrittelemällä uudelleen nykyisiä tehtäviä, edistämällä urakiertoa, karsimalla epätarkoituksenmukaisiksi muuttuneita käytäntöjä sekä tiivistämällä hallinnon sijoittumista tilaratkaisuilla. - Tehostetulla henkilöstösuunnittelulla käytetään hallintohenkilöstön eläkepoistuma täysimääräisesti hyväksi niin, ettei vuosina ulkoa rekrytoida kuin poikkeustapauksissa. Asiakaspalveluprosessien uudistaminen Palveluprosesseja kehittämällä voidaan merkittävästi lisätä asiakaspalveluhenkilöstön työaikaa ja työpanosta varsinaisessa ydintehtävässään. Kotihoidossa on voitu nostaa 15 prosenttia asiakastyöhön käytettävää aikaa. Asiakkaiden osallisuutta palveluprosesseissa lisätään ja käyttäjille mielekkäitä työvaiheita siirretään heille itselleen mm. sähköistä asiointia ja muuta uuden teknologian käyttöä parantamalla. Asiakkaiden valintamahdollisuuksia lisätään ottamalla käyttöön asiakasohjautuvia palvelumalleja. Tukipalvelujen tuotannon tehostaminen ja kuntatoimijoiden yhteiset tuotanto-organisaatiot Sitran toimesta ja rahoituksella selvitetään hankinta, talous- ja henkilöstöpalvelujen keskitetty organisointi. Mukana ovat Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä sekä mahdollisesti myös kaupunkiseudun muita kuntia. Myös ruokapalveluiden organisointia selvitetään. Hankinnat ja hankintaprosessien tehostaminen Kaupunki käyttää vuosittain yli 150 milj. euroa palvelujen ja tavaroiden hankintaan ulkopuolisilta tuottajilta. Palvelu- ja tavarahankintojen tavoitteena ovat hyvin suunnitellut ja toteutetut hankinta- ja kilpailutusprosessit. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vastuut ja työt jaetaan selkeästi, hankintavalmistelut käynnistetään riittävän ajoissa, kilpailutusasiakirjat ovat yhdenmukaisia, käyttöön otettavia kilpailutus- ja tilausjärjestelmiä hyödynnetään systemaattisesti sekä sopimusseurantaa tehostetaan. Kehittämistyö kohdistuu edellä mainittuihin hankinta- ja kilpailutusprosessien osatekijöihin. Tavoitteena ovat kustannustehokkaat toimintamallit. Merkittävät toimet talousarvioissa 2010 ja Henkilöstösuunnittelulla on päästy siihen, että välisenä aikana 63 prosenttia hallinnossa vapautuvista tehtävistä on voitu jättää täyttämättä uudistamalla tehtävärakenteita ja toimenkuvia. Tämä tarkoittaa vajaan 30 hallinnon henkilötyövuoden vähentämistä. Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen tuottavuusohjelmana on liikelaitoksen rakentamisen asteittainen avaaminen kilpailulle omaa toimintaa supistamalla siten, että rakentamisen liikevaihtotavoite laskee vuosien aikana 10,0 milj. eurosta 5,0 milj. euroon. Talousarviovuoden 2011 osalta arvio säästöstä kaupungille tilaajana on euroa, mikäli kaupunki tilaa työt avoimilta markkinoilta.

18 Kotihoidon palveluohjauksen ja palveluketjujen kehittäminen sekä kotihoidon mobiililaitteiden käyttöönotto, vuonna 2011 yhteensä euroa. Mattilan tuetun asumisyksikön toiminnan aloittaminen lastensuojelussa, vuosina yhteensä euroa Henkilöstövoimavarojen hallinta, työhyvinvointi ja osaamisen joustava käyttö Kaupungin henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle vuosittain keskimäärin noin 250 työntekijää ja vuoteen 2015 mennessä työntekijää. Henkilöstön eläkkeelle siirtymistä hyödynnetään määrittelemällä tehtäviä uudelleen ja jättämällä vapautuvia tehtäviä täyttämättä. Määräaikaisten työntekijöiden työhön ottamisessa ja uusien virkojen/tehtävien perustamisessa käytetään erityistä harkintaa. Hallinnossa noudatetaan pääasiallisesti täyttökieltoa, tiukan harkinnan perusteella kiellosta voidaan yksittäisissä tapauksissa poiketa. Ennakoivaa henkilöstösuunnittelua ja henkilöstövoimavarojen ajantasaista seurantaa tehostetaan edelleen. Henkilöstöstrategian mukaisen työhyvinvointiohjelman tavoitteena on kehittää työtä ja työskentelyolosuhteita, uudistaa henkilöstörakennetta sekä selkeyttää henkilöstön tehtäviä ja työyhteisöjen sisäisiä työnjakoja. Tavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja. Tuottavuuden parantamiseen liittyvä kannustavuuselementti henkilöstön palkitsemisessa selvitetään. Merkittävät toimet talousarvioissa 2010 ja 2011 Sosiaali- ja terveyspalveluissa sairauspoissaolojen vähentäminen eri tavoin, euroa vuonna Muut toimet sisältyvät talousarvion henkilöstöä käsittelevään lukuun. 18

19 1.7 Henkilöstömäärän kehitys 19 Palvelualueet ja liikelaitokset ovat laatineet omat henkilöstömääriä ja henkilöstön kokonaispoistumaa koskevat ennusteensa. Henkilöstömäärän kehitys Konsernihallinto Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Kaupunkirakennepalvelut Liikelaitokset Tilapalvelu Kylän Kattaus Talouskeskus Keski-Suomen pelastuslaitos Altek Aluetekniikka Jyväskylän Seudun Työterveys Kaupunki yhteensä Luvut sisältävät vakituisen sekä määräaikaisen henkilöstön (ilman sijaisia). Sivistyspalveluiden luku ei sisällä kansalaisopiston määräaikaisia tuntiohjaajia eikä kulttuurilaitosten tilapäistä henkilökuntaa. Keski-Suomen pelastuslaitoksen luku ei sisällä toimenpidepalkkaisia eikä VPKhenkilöstöä. Henkilöstömäärät ilmoitetaan kapasiteettiperusteisena henkilöstömääränä. Luku huomioi työaikaprosentin (1 henkilö = 1 täyttä työaikaa tekevä henkilö) Keskeiset henkilöstön määrään vaikuttavat muutokset Vuosi 2010 Sivistyspalveluissa henkilöstö väheni 165 henkilöä lukiokoulutuksen siirryttyä koulutuskuntayhtymään Vuosi 2011 Sosiaali- ja terveyspalveluihin siirtyy terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostumisen yhteydessä työntekijöitä Palokan terveydenhuollon kuntayhtymästä, Korpilahden-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymästä ja Hankasalmen kunnasta yhteensä noin 525 henkilöä. Muutamia työntekijöitä sijoittuu myös muille palvelualueille ja liikelaitoksiin. Lisäksi uusien palvelutalojen käyttöönotto lisää sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstömäärää 53 henkilöllä. Jyväskylän Seudun Työterveyteen siirtyy henkilöstöä Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoimintaalueen organisaatioista sekä seututerveyskeskus-liikelaitoksen kunnista 33,5 henkilöä. Keski-Suomen pelastuslaitoksen henkilöstömäärä lisääntyy 11,5 henkilöä Jyväskylän ensihoitotoiminnan laajentumisen yhteydessä (Palokka, Muurame, Korpilahti, Vaajakoski, Tikkakoski, Toivakka ja Uurainen). Vuosi 2012 Päivähoito ja varhaiskasvatus (noin 1160 henkilöä) siirtyvät sosiaali- ja terveyspalveluista sivistyspalveluihin.

20 Eläköityminen 20 Palvelualueiden henkilöstösuunnitelmista ja Kuntien eläkevakuutuksen eläke-ennusteesta on koottu seuraavat henkilöstömääriä ja henkilöstön eläköitymistä kuvaavat yhteenvedot. Eläke-ennuste Työkyvyttömyyseläke Vanhuuseläke Yhteensä Koko kaupungin tasolla eläkepoistuma on Kuntien eläkevakuutuksen ennusteen mukaan vuosittain noin 250 henkilöä (vanhuuseläke ja työkyvyttömyyseläke). Luvut perustuvat ennusteisiin henkilökohtaisen eläkeiän täyttävistä työntekijöistä sekä kokonaisarvioihin työkyvyttömyyseläkkeiden määrästä. Ennuste henkilöstön eläkepoistumasta (vanhuuseläke) ja palvelualueiden esitykset eläkepoistuman hyödyntämisestä Arvioitu poistuma TA2011 TA2012 TA2013 Vanhuuseläkkeelle jäävät Vapautuvista tehtävistä täytetään Palvelualueet ja liikelaitokset ovat laatineet omat henkilöstösuunnitteluennusteensa (eläkepoistuman hyödyntäminen). Eläköitymisen laajamittainen hyödyntäminen edellyttää palveluverkkoja supistavia päätöksiä ja/tai palvelutason alentamiseen liittyviä päätöksiä.

Kaupunginhallituksen esitys. Talousarvio 2011. Taloussuunnitelma 2011-2013

Kaupunginhallituksen esitys. Talousarvio 2011. Taloussuunnitelma 2011-2013 Kaupunginhallituksen esitys Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011-2013 Hallintokeskus 8.11.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 2 YLEISPERUSTELUT 5 1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet 6 1.1 Väestörakenne

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kehitysaallot

Jyväskylän kaupungin kehitysaallot Uuden aallon Jyväskylä Jyväskylän kaupungin kehitysaallot Jyväskylän kaupunkistrategia Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 22.3.2010 Strategiaperusta yhdistymissopimus 18.2.2008 Jyväskylä - kilpailukykyinen

Lisätiedot

Talousarvio 2010. Taloussuunnitelma 2010 2012

Talousarvio 2010. Taloussuunnitelma 2010 2012 Talousarvio 2010 Taloussuunnitelma 2010 2012 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 30.11.2009 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT 1 1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet 2 1.1 Väestörakenne ja palvelutarpeet

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,,

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, XXVII, Kaupunginjohtajan,, Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, Talouden)tasapainotus)etenee)oikeassa)suunnassa!) ) TA2015)toiminnallinen)mo6o:))

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Palvelu- ja organisaatiouudistus valtuustossa 11.10.2010 (1) Valtuustokeskustelu

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa hanke

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa hanke Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa hanke - Ammatilliset opettajapäivät 17.9.2011 Vierumäki Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylän kaupunki Sisältö 1. Hankkeen yleiset pääkohdat 2. Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

22.2.2013. Konsernihallinto / Talouden ohjaus

22.2.2013. Konsernihallinto / Talouden ohjaus 22.2.2013 Konsernihallinto / Talouden ohjaus JYVÄSKYLÄN KAUPUNKIKONSERNI TA 2013 Tytäryhtiöt 18 kpl Total Kiinteistöpalvelut Oy Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 87 % EducationFacilitiesOy Jyväskylän Paviljonkisäätiö

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson 10.6.2013 1 TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson KUNTALEHTI 1993 Suomi ja kadonneet miljardit Uusilla valtuustoilla shokkialku Kunnanjohtajat vapaata riistaa Kuntaliitto

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013)

Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013) 1.3 Strategiset kehittämishankkeet 2014 Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013) Valtuustokauden tavoitteena on tehtyjen linjausten mukaisesti talouden tasapainon saavuttaminen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Uusi Jyväskylä 1.1.2009. Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Uusi Jyväskylä 1.1.2009. Kaupunginjohtaja Markku Andersson Uusi Jyväskylä 1.1.2009 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Elinvoimainen ja toimintakykyinen Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki, joka tarjoaa kannustavat mahdollisuudet elämiseen, yrittämiseen ja opiskeluun.

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Lähtökohdat YHTEISÖVERON TUOTTO OULUSSA VUONNA 2001 115 M VUONNA 2013 30 M Lähtökohdat - viiden kunnan kuntaliitos

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Vantaalla? Mitä me olemme tehneet. Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo 2.12.2014

Vantaalla? Mitä me olemme tehneet. Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo 2.12.2014 Mitä me olemme tehneet Vantaalla? Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Vantaan kaupunki Vantaan kaupungin strategia Uudistuvat palvelut Vakaa talous

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Uuden kunnan talousarviorakenne. Työvaliokunta 26.5.2008

Uuden kunnan talousarviorakenne. Työvaliokunta 26.5.2008 Uuden kunnan talousarviorakenne Työvaliokunta 26.5.2008 Määräraharakenne Talousarvion suunnittelussa käytetään tässä ( dia 3 ) esitettyä määräraharakennetta Mahdollisista muutostarpeista tulee tehdä perustellut

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013

Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013 Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013 Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Kesäkuussa TA-kehys TP2014 taso 54,8 me Syyskuun lopussa esitykset ylittivät raamin 2 me. Menokasvu 3,7% Oltiin tasolla 56,8 me, alijäämää tulisi 4 me

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko

Lisätiedot

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinna 2012 tavoitteet (kh 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvu 2) Palveluiden organisointi ja tuottaminen asiakaslähtöisesti 3) Kustannustietoisuuden

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen esitys. Talousarvio 2013. Taloussuunnitelma 2013-2015

Kaupunginhallituksen esitys. Talousarvio 2013. Taloussuunnitelma 2013-2015 Kaupunginhallituksen esitys Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013-2015 Kaupunginhallitus 19.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT 1 1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet 2 1.1 Väestörakenne

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta kuntatyössä - Oikealla organisoitumisella sisältöjä ja tuloksellisuutta -

Henkilöstövoimavarojen hallinta kuntatyössä - Oikealla organisoitumisella sisältöjä ja tuloksellisuutta - Henkilöstövoimavarojen hallinta kuntatyössä - Oikealla organisoitumisella sisältöjä ja tuloksellisuutta - Tuloksellisuuskampanjan seminaari Jyväskylä 3.5.2012 Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Kommenttipuheenvuoro

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot