Talousarvio Taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousarvio 2011. Taloussuunnitelma 2011-2013"

Transkriptio

1 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston hyväksymä

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 2 YLEISPERUSTELUT 5 1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet Väestörakenne ja palvelutarpeet Seutukehittämisen uudet haasteet Yhdistymisprosessi ja yhdistymissopimuksen toteutuminen Kaupungin visio ja strategiset tavoitteet Strategiset kehittämishankkeet Tuottavuuden parantaminen Henkilöstömäärän kehitys Tavoitteet vuoden 2011 talousarviossa 21 2 Yleinen taloudellinen tilanne 23 3 Kuntatalouden näkymät 24 4 Jyväskylän kaupungin talous Alijäämän kattamisvelvollisuus Tulossuunnitelma Käyttötalous Yhdistymisavustus ja sen kohdistaminen Henkilöstömenot Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Korkotulot ja -menot Muut rahoitustulot ja -menot Vuosikate Satunnaiset tulot ja menot Poistot Tilikauden tulos Rahoitussuunnitelma Investointimenot Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos Taloussuunnitteluprosessi Talousarvion sitovuus ja seuranta Käyttötalousosa Investointiosa Tulossuunnitelmaosa Rahoitussuunnitelmaosa Kunnan liikelaitokset Tytäryhteisöt Käyttösuunnitelma Toiminnalliset tavoitteet, yleisperustelut, yksityiskohtaiset perustelut ja tunnusluvut Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta Erityismääräyksiä Kaupunginvaltuuston hyväksymä ponsi 50

3 TULOSSUUNNITELMA 51 3 Tulossuunnitelman lukuohje 52 Tulossuunnitelma Liikelaitosten vaikutus tulossuunnitelmaan Tulossuunnitelman erittely 55 RAHOITUSSUUNNITELMA 59 Rahoitussuunnitelman lukuohje 60 Rahoitussuunnitelma Liikelaitosten vaikutus rahoitussuunnitelmaan Rahoitussuunnitelman erittely 63 KÄYTTÖTALOUSOSA 65 Talous määrärahoittain Toimintamenot määrärahoittain Toimintatulot määrärahoittain Toimintakate määrärahoittain Konsernihallinto 70 Kaupunginvaltuusto 72 Kaupunginhallitus 73 Osaamis- ja elinkeinopolitiikka 81 Hallintokeskus 84 Tietohallinto 87 Sosiaali- ja terveyspalvelut 90 Hallinto ja kehittäminen 95 Terveydenhuollon palvelut, Jyväskylä 99 Terveydenhuollon palvelut, Muut kunnat 105 Erikoissairaanhoidon palvelut, Jyväskylä 109 Erikoissairaanhoidon palvelut, Muut kunnat 110 Lasten päivähoitopalvelut 111 Vanhus- ja vammaispalvelut 114 Sosiaali- ja perhepalvelut 122 Sivistyspalvelut 128 Tukipalvelut 133 Varhainen kasvu ja perusopetus 136 Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetus 139 Kulttuuripalvelut 143 Kirjastopalvelut 145 Museopalvelut 148 Nuorisopalvelut 151 Liikuntapalvelut 153 Jyväskylän kaupunginorkesteri 156 Jyväskylän kaupunginteatteri 158

4 4 Kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta 160 Hallinto ja kehittäminen 164 Kaupunkirakenne 166 Joukko- ja palveluliikenne 177 Pelastuspalvelut 179 Maan myyntivoitot ja maankäyttösopimukset 180 Rakennus- ja ympäristövalvonta 181 INVESTOINTIOSA 187 Investoinnit yhteensä Investointiosan erittely 189 Talonrakennusinvestoinnit Kunnallistekniikan investoinnit LIIKELAITOKSET 205 Tilapalvelu Liikelaitos 207 Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitos 211 Talouskeskus Liikelaitos 216 Altek Aluetekniikka Liikelaitos 220 Kylän Kattaus Liikelaitos 225 Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitos 229 KONSERNIN TYTÄRYHTEISÖT 237 Jyväskylän kaupunkikonsernin rakenne talousarviovuodelle Tytäryhteisöjen valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 243 Tytäryhteisöjen talousarviot vuodelle Jyväskylän konsernin tytäryhtiöt 247 Jyväskylän Energia Oy 248 Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy 249 Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy 250 Total Kiinteistöpalvelut Oy 251 Education Facilities Oy 252 Jyväs-Parkki Oy 253 Jyväskylän Laajavuori Oy 254 Jyväskylän Seudun Kehitysyhtiö Jykes Oy 255 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 256 Jykes Kiinteistöt Oy 257 Jyväskylän Jäähalli Oy 258 Jyväskylän paviljonkisäätiö 259

5 5 YLEISPERUSTELUT

6 YLEISPERUSTELUT 6 1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet 1.1 Väestörakenne ja yleiset palvelutarpeet Jyväskylän (Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta ja Korpilahti) väkiluku kasvoi voimakkaasti vuosina , keskimäärin 1 480:lla vuodessa. Kaupungin kasvu on 2000-luvulla ollut suurten kaupunkien kolmanneksi nopeinta ja näyttää myös jatkuvan samanlaisena. Syyskuun 2010 lopussa jyväskyläläisiä oli enemmän kuin vuoden alussa. Alkuvuonna myös ympäristökuntien väkiluvut lisääntyivät reippaasti. Laukaa ja Uurainen kasvoivat suhteellisesti eniten. Asukasmäärän kasvun rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta. Lasten ja iäkkäiden määrän suhde työikäisiin on Jyväskylässä suurten kaupunkien keskitasoa. Myös taloudellisella huoltosuhteella (työlliset per muu väestö) verrattuna useat suuret kaupungit ovat Jyväskylää edullisemmassa asemassa. Tämä aiheutuu Jyväskylän opiskelijoiden ja työttömien runsaudesta, ja pienentää keskituloja. Tilastotietoja Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista: Jyväskylä Kymmenen suurinta keskimäärin Helsinki, Espoo ja Vantaa Muut seitsemän suurinta Väkiluku Väkiluvun muutos 2009 (%) 1,3 1,0 1,2 0,7 Väkiluvun muutos 1-9/2010 (%)* 0,8 0,8 1,0 0, vuotiaiden osuus väestöstä 2009 (%) 16,4 15,6 17,2 15,0 Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä 2009 (%) 14,0 15,0 12,0 16,3 Työllisten osuus väestöstä 2008* (%) 44,6 46,4 51,5 44,2 Työpaikkojen muutos (%) 15,1 10,3 10,8 10,0 Korkea-asteen koulutus 2008 (%), yli 15v. 32,1 31,3 36,0 29,3 Yhden henkilön talouksia 2009 (%) 42,8 44,0 40,4 45,6 Keskimääräiset tulot 2008 ( /tulonsaaja) Muutos 2008 (%) 2,6 2,6 6,2 4,3 Työttömyysaste 9/2010 (%) 12,1 10,6 7,3 12,0 Vuosimuutos (%-yksikköä) -0,4-0,6-0,4-0,7 Toimeentulotukimenot per asukas 2009* ( ) Toimeentulotukimenojen muutos 2009* (%) Asuntotuotanto per asukas Vanhojen osakeasuntojen hinnat 2009 ( /m 2 )** Vuosimuutos (%) 3,5 1,4 4,8 4,0 Verotulojen muutos 2009 (%) 1,5 0,5-0,4 0,9 Lainat, emo, tp 2009 ( /asukas) Lähteet: Tilastokeskus, VRK ja THL. * = ennakkotieto, ** = keskimäärin. Aluejako 2009

7 Toisaalta on huomattava, että työllisten määrä on kehittynyt 2000-luvulla Jyväskylässä suhteellisesti nopeammin kuin vertailukaupungeissa, ja taloudellinenkin huoltosuhde on pääkaupunkiseudun ulkopuolisten vertailukaupunkien keskitasoa. Jyväskylän asukasmäärä lisääntyi vuosina yhteensä :llä eli 12,9 prosenttia. Päivähoitoikäisten määrä lisääntyi samana aikana tuhannellasadalla (11,3 %), ja määrä kasvaa myös jatkossa. Alakouluikäiset vähenivät ko. jaksolla 714:llä eli 8,5 prosenttia luvulla tämänkin ikäluokan koko kasvaa, mikäli Tilastokeskuksen ennuste toteutuu. Vuoden 2009 lopulla vuotiaita oli eli enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin, mutta arvion mukaan heitä on vuonna 2020 yli kuusituhatta enemmän kuin nyt. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa reilusta kahdeksastatuhannesta noin kolmella ja puolella tuhannella. Työttömiä oli vuoden 2009 lopulla eli 6,5 prosenttia vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Vuosikymmenen alhaisin työttömien määrä toteutui vuonna 2007, jolloin heitä oli Vuonna 2030 on nykyisen kaupungin alueella arvioitu olevan asukasta Jyväskylän lapset Jyväskylän väestöntiheys (111 asukasta per neliökilometri) on vertailukaupunkien kolmanneksi pienin Kouvolan ja Kuopion jälkeen. Vanhan Jyväskylän väestöntiheys on hyvin korkea, mutta palvelurakenteen kannalta on merkittävää, että noin jyväskyläläistä asuu hajaasutusalueilla. 75- Jyväskylän iäkkäät Lähde: Tilastokeskus

8 1.2 Seutukehittämisen uudet haasteet 8 Kansallisen arviointityöryhmän keskeisin johtopäätös kunta- ja palvelurakennehankkeen ensimmäisestä vaiheesta oli se, että juuri nyt on erityisen korostettu tarve löytää merkittävästi mennyttä jäntevämpiä ratkaisuja suurten kaupunkien ympärillä kärjistyviin talouden, toiminnan ja yhteistyön ongelmiin. Samalla kansallisesti kilpailevienkin kaupunkiseutujen on yhdessä opeteltava ylimaakunnalliset toimintamallit kansainvälisten uhkien torjumiseksi ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi. Hyväksyttävä on myös se kehitys, että Suomeen on luontaisesti syntymässä väestön, työpaikkojen ja toimintojen keskittymiä, joiden onnistuminen ratkaisee maamme tulevan menestymisen Innovaatiokeskittymät ja Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehittämisvyöhyke Innovaatiokeskittymät edellyttävät syntyäkseen riittävän väestö- ja yrityspohjan sekä korkeatasoista tutkimusta ja koulutusosaamista. Potentiaalisia innovaatiokeskittymiä ovat pääkaupunkiseudun ohella Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä ja Kuopio. Näillä seuduilla mm. asuu kolme neljästä vuotiaasta akateemisen koulutuksen saaneesta suomalaisesta, mikä on ratkaiseva tekijä osaamisintensiivisten yritysten sijoittumiselle. Keskittymillä on merkittävä vaikutus ympäröivään talousalueeseen ja maaseutuun. Niiden vaikutusalueella asuu neljä viidestä suomalaisesta. Keski-Suomessa Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken kuntaliitosten jälkeen käynnistyi näistä seuduista muodostuvan runsaan asukkaan toiminnallisen kokonaisuuden kehityskuvan rakentaminen. Keski-Suomi on kuin Suomi pienoiskoossa. JJÄ-kaupunkiseudulle keskittyy neljä viidesosaa Keski- Suomen elinvoimaisuudesta ja kilpailukyvystä. Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -alueesta on perusteltua muodostaa toiminnallisesti ehyt, kansallisesti ja kansainvälisesti tunnistettu innovaatiovyöhyke. Suuren kehityskuvan kautta arvioidaan yksittäisiä toimia, kuten maankäytön rakennemallia, ilmaston muutokseen sopeutumista, logistista järjestelmää, palveluliiketoimintaa sekä hanketason suunnittelua Aluekehittäminen jatkuu koheesio- ja kilpailukykyohjelmin JJÄ-kaupunkiseudulle keskittyvät maakunnan vahvuudet. Mutta samoin keskittyvät myös työttömät ja maahanmuuttajatkin. Erityishaasteena myös Jyväskylässä on akateemisesti koulutettujen työttömien suuri määrä. Toinen alueellinen haaste on korkeasti koulutettujen vähäinen määrä yliopiston välittömän vaikutusalueen ulkopuolella. Koheesiota ja alueellista kilpailukykyä voisi vahvistaa tunnistamalla ne mekanismit, joilla tätä osaamista voitaisiin hyödyntää ydinkehän ulkopuolella. Koheesio- ja kilpailukykyohjelman tavoitteita toteutetaan kehittämisvyöhykkeellä olevien kuntien kesken. Vyöhykkeen ydinalueen kunnat ovat Jämsä, Jyväskylä, Äänekoski, Laukaa ja Muurame. Välittömän vaikutusalueen kunnat ovat Hankasalmi, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen ja Kuhmoinen. Toiminnallinen alue voi toki ulottua tätä laajemmallekin. Kuntaliitosten myötä maaseutu tuli myös kehittämisvyöhykkeen kaupunkeihin, mikä on merkittävä voimavara ja rikkaus. Uusi toiminnallinen kokonaisuus tarjoaa erinomaisen kasvu- ja kehittämisalustan esimerkiksi julkisen hallinnon innovaatioille. Väistämättömien hallinnon ja rakenteiden muutosten jälkeen katse suunnataan johtajuus- ja palveluinnovaatioihin, erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnoissa piileviin mahdollisuuksiin. Toiminnallisuus näkyy ennen kaikkea vyöhykkeen solmukohdissa, joihin syntyy kauppakeskuksia, logistiikan yksiköitä, tuotantotiloja, teknologiapuistoja, matkailukeskuksia ja muuta taloudellista toimintaa. Tavoitteena on sisäisesti eheä ja ulkoisesti uskottava

9 9 kehittämisvyöhyke. Sen yhtenäisyyttä voidaan vahvistaa laajan toiminnallisen yhteistyön ja uusien rohkeiden avausten myötä. Paikallisen, Jykes Oy:n hallinnoiman ohjelman vuosibudjetti on noin euroa, josta puolet on kuntien osuutta. Ohjelmaa toteutetaan vuoden 2013 loppuun saakka. 1.3 Yhdistymisprosessi ja yhdistymissopimuksen toteutuminen Kuntajakolain 9 :n mukainen hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus kuntien yhdistymissopimus on voimassa vuoden 2011 loppuun. Yhdistymissopimuksen ja sen liitteenä olevan palvelurakenteiden yhteensovittamissuunnitelman toteutumista arvioidaan kokonaisuutena vuosittain. Samalla esitetään toimintaohjelma, jonka mukaisesti yhdistymissopimusta toteutetaan sopimusjakson aikana. Kaupungin muutos- ja yhdistymisprosessin etenemisen keskeiset tavoitealueet ovat: 1. Hyväksytyn kaupunkistrategian suuntainen eteneminen. 2. Palvelujen ja toiminnan tehokkuuden, tuottavuuden ja taloudellisuuden parantaminen sisältäen rakenteelliset toimet kuntatalouden vakauttamiseksi. 3. Kaupunkiorganisaation asteittaisen uudistamisen käynnistäminen. 4. Muutosjohtamisen ja johtamisjärjestelmän toimivuuden vahvistaminen kaupunkiorganisaation kaikilla tasoilla. 5. Hyvän hallinto- ja johtamistavan periaatteiden sekä luottamushenkilöorganisaation toimintaedellytysten ja toiminnan vahvistaminen. 6. Organisaatiokulttuurin sekä kaupungin sisäisen eheyden ja yhtenäisyyden edistäminen. 7. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen sekä puitelain voimassaoloajan jälkeisten seudullisten ja maakunnallisten ratkaisujen jatkuva arviointi ja seuranta kaupungin näkökulmasta. 1.4 Kaupungin visio ja strategiset tavoitteet Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungille uuden strategian Kuntien yhdistymissopimukseen perustuva kaupungin visio on seuraava: Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki, joka tarjoaa kannustavat mahdollisuudet elämiseen, yrittämiseen ja opiskeluun. Vision toteuttamiseksi kaupungin tavoitteena on: edistää asukkaiden hyvinvointia eri elämänvaiheissa turvata peruspalvelut parantaa kaupungin kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä vahvistaa työpaikkakehitystä Kaupunkistrategian nimi on Jyväskylän kaupungin kehitysaallot. Kaupunkistrategiassa on vahvistettu kehityslinjat, joita kutsutaan strategisiksi teemoiksi. Teemat on jaettu seuraaviin ryhmiin: Jyväskylän kehitysedellytysten turvaaminen (teemat 1-3) o Kilpailukyky, kaupunki- ja elinkeinopolitiikka sekä kaupunkirakenne ja ympäristö Kuntalaisten osallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen (teemat 4-6) o Palvelut, kulttuuritarjonta ja hyvinvointipolitiikka Kaupunkiorganisaation toimivuus (teemat 7-8) o Talouden ja toiminnan ohjaus sekä organisaatiokulttuuri ja -rakenne

10 Strategiassa teemat ovat seuraavat: Vireä elinkeinoelämä ja asukasmäärän kasvu. 2. Edelläkävijä kuntarakenteiden, kuntien yhteistoiminnan ja kaupunkipolitiikan uudistamisessa. 3. Eheä ja vetovoimainen yhdyskuntarakenne sekä ilmasto- ja ympäristömuutoksiin vastaaminen. 4. Aktiivinen koulutus- ja sivistyskaupunki, jossa on nuorekas ja monikulttuurinen ilmapiiri. 5. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta toteuttava hyvinvointipolitiikka ja tehokas ja alueellisesti kattava palvelurakenne. 6. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen sekä monipuolinen yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa. 7. Terve kuntatalous sekä palvelujen ja investointien sovittaminen taloudellisiin voimavaroihin. 8. Demokratiaa ja tehokkuutta tukeva uuden sukupolven organisaatio. Jokaisesta teemasta on tehty strategiakortti, jossa on määritelty tarkempia strategisia linjoja sekä toimenpiteitä ja hankkeita, joilla strategiaa toteutetaan. Hyväksytyn kaupunkistrategian perustalle palvelualueet tekevät oman strategiansa. Palvelualuekohtainen strategia hyväksytään palvelualueen lautakunnissa. Lisäksi valmistellaan kaupunkistrategian toteuttamisohjelma, jossa määritellään tarkemmin strategian toteuttamiseen liittyvien hakkeiden vastuut ja aikataulut. 1.5 Strategiset kehittämishankkeet Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus Yhdistymissopimuksen mukaan kaupunkiin tehdään uuden sukupolven organisaatio, jota toteutetaan vaiheittain ja joka otetaan lopullisesti käyttöön seuraavan valtuustokauden alussa vuonna Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu alkoi vuonna Valmistelua johtaa kaupunginhallituksen nimeämä organisaatiotoimikunta. Toimikunta tekee valmistelun linjauksia. Lisäksi valmistelua on käsitelty valtuustoseminaareissa ja lukuisissa poliittisten päättäjien ja henkilöstön tilaisuuksissa. Vuoden 2011 keskeisiä tehtäviä ovat ydinprosessien määrittely yhdessä henkilöstön ja asiakkaiden kanssa, tuotantorakenteen vahvistaminen sekä hallinnon ja tukipalvelujen organisointi. uuden organisaation valmistelua tuetaan henkilöstön koulutuksella ja aktiivisella viestinnällä. Tavoitteena on, että uuden sukupolven organisaatio saadaan valmistelua siten, että vuoden 2012 alkupuolella voidaan tehdä tarvittavat päätökset. 2. Tuottavuusohjelma Valtioneuvosto hyväksyi keväällä 2009 kannanoton, jonka mukaan kaksikymmentä suurinta kuntaa velvoitetaan tekemään palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat, joiden toteutumista seurataan kuntien ja valtion yhteistyönä. Valtiovarainministeriön ohjauksessa 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma alkoi vuonna 2009 ja se kestää vuoteen Työ etenee ensisijaisesti kaupunkien sisäisenä tuottavuusohjelmatyönä osana tavanomaista toiminnan ja talouden suunnittelua ja myös kaupunkien yhteisesti toteuttamina kärkihankkeina. Tuottavuusohjelman alla kaupungit toteuttavat seitsemän kärkihanketta. Jyväskylän kaupunki vastaa tuottavuusohjelman neljän kärkihankkeen vetämisestä. Nämä kärkihankkeet ovat: 1. organisaatiorakenteiden ja ohjaustapojen uudistaminen (yhdessä Tampereen kanssa), 2. palveluprosessien ja -innovaatioiden kehittäminen, 3. työhyvinvoinnin parantaminen tuottavuusnäkökulmasta, sekä 4. tuottavuusmittarien rakentaminen.

11 Lisäksi kaupunki osallistuu merkittävällä tavalla palveluverkot ja toimitilojen optimointi sekä sähköisen asiakaspalvelujen kehittäminen -kärkihankkeisiin. Kaupungin omaa tuottavuusohjelmatyötä tarkastellaan talousarvion yleisperustelut luvun alaluvussa ICT-palvelukeskushanke Sitra kehittää yhteistyössä kuntatoimijoiden kanssa kuntapalvelukeskuskonseptia. Jyväskylän kaupunki on allekirjoittanut aiesopimuksen koskien kuntien tietohallinnon palvelukeskuksen KPK ICT Oy:n perustamista ja osallistunut valmistelukokouksiin. KPK ICT Oy perustettiin , jolloin osakkaiksi tulleet osakkeenomistajat allekirjoittivat yhtiön perustamissopimuksen ja merkitsivät osakkeet. Nämä yhtiön perustajat eivät ole paremmassa tai huonommassa asemassa kuin yhtiön osakkaiksi myöhemmin tulevat, pois lukien myöhemmin korkeampi osakkeen merkintähinta. Yhtiö toimii kuntien 100 % omistuksessa mahdollistaen suorahankinnat palvelukeskukselta. Yhtiö tarjoaa omistajilleen tietohallinnon ja tietotekniikan asiantuntija-, sovellus- ja infrastruktuuripalveluita. Tavoitteena on vahvistaa kuntasektorin koordinaatiota julkishallinnon ICTratkaisujen ja palveluiden kehitystoiminnassa sekä kuntasektorin neuvotteluasemaa ja kumppanuutta suhteessa ICT-alan kaupallisiin toimijoihin. Toiminta perustuu asiantuntijoiden osaamisverkostoihin. Kaupunki tekee päätökset palvelukeskukseen osallistumisesta alkuvuodesta 2011 ja varaa talousarvioon rahoituksen osakkeiden merkintään. Osakkeiden merkintähinta on 1,00 euroa kultakin osakkeelta (1 /asukas) saakka, 3,00 euroa kultakin osakkeelta saakka ja sen jälkeen 6,00 euroa kultakin osakkeelta tai muu hinta yhtiökokouksen päätöksen perusteella. 4. Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys Jyväskylän kaupunki on mukana Keski-Suomen liiton käynnistämässä selvityksessä, jonka tavoitteena on suunnitella sosiaali- ja terveydenhuoltoon sellainen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen kokonaisuus, joka turvaa maakunnassa toimivat perus- ja erityispalvelut ja täyttää puitelain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyyttä korostavan kehityssuunnan vaatimukset. Kaupunki osallistuu selvitykseen lähtökohtanaan kaupunkistrategian linjaus, että kaupunki pitää itsellään perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestämisvastuun. 5. Ilmasto-ohjelma 11 Jyväskylän kaupunkikonsernissa laaditaan ilmasto-ohjelma, jonka tarkoituksena on muodostaa käsitys miten Jyväskylän kaupunki vastaa ilmastomuutokseen kaupunkistrategian mukaisesti. Kaupunkistrategian ohella ilmasto-ohjelma kokoaa yhteen asioita mm. kaupungin energiatehokkuussopimuksesta ja Keski-Suomen ympäristöohjelmasta. Jyväskylän ilmasto-ohjelman on tarkoitus kuvata kaupunkikonsernin yhteistä tahtotilaa ja siinä keskitytään toimiin, jotka ovat kaupungin omilla päätöksillä, toiminnalla ja ohjauksella toteutettavissa. Tarkoituksena on laatia konkreettinen ohjelma, jossa kartoitetaan nykytilannetta sekä määritellään yksityiskohtaisia tavoitteita, toimenpiteitä, aikatauluja, vastuita ja mahdollisuuksien mukaan myös taloudellisia vaikutuksia. Ilmasto-ohjelma kootaan välillä toukokuu 2010 maaliskuu Ilmasto-ohjelmatyötä ohjaa kaupunginhallituksen nimeämä ohjausryhmä ja työrukkasena toimii kaupunginjohtajan nimeämä työryhmä. Jatkossa ilmasto-ohjelmaa tarkastellaan valtuustokausittain. Tällöin arvioidaan

12 kasvihuonekaasupäästöjen taso, seurataan tehtyjen toimien vaikutuksia, suunnitellaan uusia toimenpiteitä ja arvioidaan ohjelman laajuuden riittävyys sekä tavoitteiden ajantasaisuus. 6. Jyväskylän Asuntomessut 2014 Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti asuntomessujen valmistelu vuodelle 2014 Äijälänrantaan on käynnistynyt. Asuntomessut on Suomen tunnetuimpia kesätapahtumia. Kesätapahtuman lisäksi asuntomessut on suomalaisen asuntorakentamisen näyteikkuna. Asuntomessut järjestetään Suomen Asuntomessut -organisaation ja järjestävän kunnan yhteistyönä tavoitteena parantaa asumisen laatua Suomessa ja edistää asumistietoa ja alansa osaamista. Jyväskylälle asuntomessujen järjestäminen on mahdollisuus vahvistaa hyvän asumisen mainetta, saada matkailullista ja elinkeinopoliittista nostetta sekä kehittää asumista. Projekti toteutetaan yhteistoiminnassa Jyväskylän kaupungin ja Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kesken. Asuntomessut projektina vaatii panostusta koko kaupunkiorganisaatio eri alueilta. Vuoden 2011 aikana projektin painopiste on teema- ja sidosryhmätyöskentelyn käynnistämisessä, messuorganisaation pystyttämisessä, kunnallistekniikan ja viherympäristön suunnittelussa sekä rakennustapaohjeiden laatimisessa. 7. Tukipalvelujen seudullinen organisointi Hankinta, talous- ja henkilöstöpalvelujen keskitetystä organisoinnista tehdään selvitys Sitran toimesta ja rahoituksella syksyllä Mukana ovat Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä. Tarkempi suunnittelu ja mahdolliset päätökset tehdään vuonna Ympäristökuntien mukaantulo selvitetään. Myös ruokapalveluiden organisoinnista käynnistetään vastaava selvitys em. toimijoiden kanssa. 8. Kankaan vanhan tehdasalueen kehittäminen 12 Kankaan vanhan tehdasalueen rakennemuutos synnyttää Jyväskylään uuden, vetovoimisen kaupunginosan. Tehdasalueen sijainti keskeisellä paikalla mahdollistaa yhdyskuntarakenteen eheytymisen sekä teollisuuskiinteistön muuntumisen monipuoliseksi työpaikkojen, palvelujen ja asumisen alueeksi, joka yhdistää keskustarakenteen luontevasti Seppälän palvelujenalueeseen. Kehittämistyö käynnistyy vuoden 2011 aikana alueen maankäytön selvityksillä, maankäytönpohjaksi järjestettävällä arkkitehtikilpailulla sekä tehdaskiinteistöjen väliaikaisen toiminnan hallinnoimisella. 1.6 Tuottavuuden parantaminen Kaupungin toiminnan lähtökohtana on tarjota kuntalaisille lakisääteiset ja strategiapäätösten mukaiset palvelut. Palvelut järjestetään ja niiden rahoitus hoidetaan niin, että kaupungin talous pysyy pitkällä aikavälillä tasapainossa ja kuntalaisten verorasitus kohtuullisena. Kaupungin tehtävien hoidosta aiheutuvat kustannukset pitää mitoittaa tulorahoituksen kehityksen mukaan ja muuttaa tarvittaessa palvelujen tarjontaa. Vuoden 2011 loppuun saakka voimassa olevassa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa on useita mainintoja tuottavuuden parantamisesta. Valtuuston hyväksymän kaupunkistrategian yksi teemoista on terve kuntatalous sekä palvelujen ja investointien sovittaminen taloudellisiin voimavaroihin. Teemaan sisältyy tavoite siitä, että kaupunki toteuttaa tuottavuuden parantamiseen tähtääviä toimia. Valtioneuvoston keväällä 2009 tekemän linjauksen mukaisesti kaupunki on mukana 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyössä. Valtiovarainministeriö ohjaa ohjelmatyötä. Työ etenee ensisijaisesti osana kaupunkien tavanomaista talousarvion suunnittelua ja toimeenpanoa.

13 Parantaa tuottavuutta sekä kehittää palveluja ja toimintoja kustannusvaikutteisesti on keskeinen alue kaupungin johtamisessa. Lisäksi aloitettiin seitsemän kaupunkien yhteistä tuottavuuden parantamisen kärkihanketta. Jyväskylän kaupunki vetää tuottavuusohjelman neljää kärkihanketta. Tuottavuusohjelma sisältyi ensimmäisen kerran vuoden 2010 talousarvioon ja vuosien taloussuunnitelmaan. Talousarviossa 2010 todetaan, että vuosina asettaa vuosittain yleinen tuottavuuden parantamistavoite, jonka mukaan kaupungin palveluja ja toimintoja kustannusvaikuttavasti kehittämällä ja tuottavuutta parantamalla käyttötalouden menojen kasvua pystytään hillitsemään siten, että kaupungin talous täyttää terveen kuntatalouden kriteerit valtuustokauden aikana. Vuoden 2010 talousarviossa tavoitteeksi asetettiin, että tuottavuutta parantamalla Jyväskylän kaupungin menokasvu tulee pystyä painamaan vajaan yhden prosentin tasoon, jolloin vuosikate voidaan nostaa poistojen tasolle. Palvelualueet arvioivat, että tehdyillä toimilla pystyttiin hillitsemään käyttötalousmenojen kasvua kahdella miljoonalla eurolla Yleinen tuottavuuden parantamistavoite 13 Palvelualueiden arvioiden perusteella ilman tuottavuutta parantavia ja taloutta tasapainottavia toimia käyttötalousmenot olisivat 7,6 milj. euroa suuremmat kuin nyt esitetyt menot vuoden 2011 talousarviossa. Taloussuunnitelma vuosina vastaavat arviot toimien käyttötalousmenoja vähentävästä vaikutuksesta ovat 3,3 milj. euroa vuonna 2012 ja 5,3 milj. euroa vuonna Toimien menojen kasvua hillitsevä vaikutus vuosina on yhteensä 16,2 milj. euroa. Palvelualueiden arviot suunniteltujen toimien käyttötalousmenojen kasvua hillitsevästä vaikutuksesta vuosina :

14 14 Kustannusvaikutus 1000 Toimikokonaisuus / vuodet Yhteensä 1. Tuottavuutta parantavat ja taloutta tasapainottavat toimet Palvelujen järjestämistapa ja rakenneuudistukset sosiaali- ja terveyspalvelut sivistyspalvelut Palveluverkot ja toimitilojen käytön optimointi sosiaali- ja terveyspalvelut sivistyspalvelut Palveluprosessien ja toimintamallien kehittäminen sosiaali- ja terveyspalvelut sivistyspalvelut Osaamisen joustava käyttö, työhyvinvointi ja henkilöstövoimavarojen hallinta sosiaali- ja terveyspalvelut sivistyspalvelut Muut merkittävät tuottavuutta parantavat ja taloutta tasapainottavat toimet kaupunkirakennepalvelut ja liikelaitokset Toiminnallisten tavoitteiden / palvelutason tarkistaminen sivistyspalvelut Kohdat 1. ja 2. yhteensä Talousarviovuonna 2011 ja taloussuunnitelmavuosina asetetaan kaupungin yleinen tuottavuuden parantamistavoite. Yleinen tavoite tuottavuuden parantamiseksi on, että palveluja ja toimintoja kustannusvaikuttavasti kehittämällä ja tuottavuutta parantamalla käyttötalousmenojen kasvua pystytään hillitsemään niin, että kaupungin talous täyttää terveen kuntatalouden kriteerit. Talousarviossa 2010 arvioitiin, että tähän tavoitteeseen päästäisiin kuluvan valtuustokauden aikana. Tavoitteen saavuttamisen aikarajaa joudutaan tarkistamaan vuoden 2013 loppuun. Tuottavuutta parantamalla ja taloutta muutoin tasapainottamalla käyttötalousmenojen kasvu tulee pystyä painamaan yhden prosentin tasoon, jolloin vuosikate voidaan nostaminen poistojen tasolle taloussuunnitelmavuosina Seuraavissa alaluvuissa esitetään erilliset tuottavuuden parantamisen tavoite- ja kehittämisalueet Palvelujen järjestämisen laajuuden ja palvelutason linjaukset sekä rakenneuudistukset Kaupunkistrategia korostaa kaupunkilaisten omatoimisuutta ja yhteisöjen toimivuuden edistämistä. Kaupunkilaisia kannustetaan terveisiin elämäntapoihin ja jatkuvaan toimintakyvyn ylläpitämiseen. Tämän päämäärän toteuttamiseksi myös kaupungin hyvinvointivastuuta määritellään uudelleen sekä korostetaan palveluissa hyvinvoinnin edellytysten vahvistamista ja sosiaalisen turvallisuuden yhteisöllistä toteutumista. Kaupungin palvelut järjestetään siten, että oma palvelutuotanto, ostopalvelut, kunta- ja seutuyhteistyönä tuotettavat palvelut sekä asiakasohjautuvat mallit muodostavat joustavan

15 kokonaisuuden, jossa asiakasvaikuttavat ja kustannustehokkaat järjestämisratkaisut ovat ensisijaisia. Palvelujen järjestämislinjausten sekä palvelu- ja laatutason muutosten ohella kohdistetaan kehittämistä ainakin seuraaviin osakokonaisuuksiin: Suoritepohjainen budjetointi otetaan käyttöön joillakin vastuualueilla. Uudet liikelaitostamis- ja yhtiöittämisratkaisut selvitetään osana organisaatiouudistusta. Konsernihallinto ja palvelualueet käyvät palvelujen tarjonnan ja niiden kustannusrakenteen läpi. Tällä perusteella tehdään ehdotus palvelujen järjestämisen linjauksista. Siten tehostetaan palvelualueiden ja vastuualueiden talouden ja toiminnan ohjausta sekä palvelujen asiakasvaikuttavien ja kustannustehokkaiden tuottamistapojen valintaa. Linjausten asettamisen tavoitteena on, että järjestettävien palvelujen tarjoamaa ja kustannusrakennetta voidaan uudistaa siten, että palvelujen määrä ja laajuus ainakin osittain supistuvat sekä palvelu- ja laatutasot muuttuvat. Samalla suunnataan toimintaa kuntalaisten hyvinvoinnin edellytysten vahvistamiseen ja sosiaalisen turvallisuuden parantamiseen. Merkittävät toimet talousarvioissa 2010 ja 2011 Lasten päivähoidossa suoritepohjaista budjetointia valmisteltiin niin, että se voidaan ottaa käyttöön pilottitoimiyksiköissä vuonna Suoritepohjaista budjetoinnin käyttöönoton valmistelua laajennetaan vanhusten palveluissa ja myöhemmin mahdollisesti perusopetuksessa. Yksityistä päivähoitoa lisätään palvelurahalla. Vuorohoidon tehostaminen lasten päivähoidossa, kesäpäivystysjärjestelyt ja muut toimet päivähoitopaikkojen käytön tehostamiseksi, 1 milj. euroa vuonna Lukiokoulutuksen siirto koulutuskuntayhtymään, euroa vuonna 2010 ja 1 milj. euroa vuonna Aikuispsykiatrian palvelujen siirto sairaanhoitopiirille ja päällekkäisyyksien poistaminen, 0,5 milj. euroa vuonna Pitkäaikaishoitopaikkojen muuttaminen palveluasumiseen ja terveyskeskussairaaloiden hoitopaikkajärjestelyt, 0,75 milj. euroa Palveluverkot ja toimitilojen käytön optimointi Palveluverkon tiivistäminen tuo kustannussäätöjä niin käyttötaloudessa kuin investoinneissa. 15 Yhdistymissopimuksen mukaan kaupungissa järjestetään lähipalvelut siten, että toiminnassa otetaan huomioon palvelujen kysynnän muutokset ja palvelujen tarjonnan uudet mahdollisuudet sekä tuottavuuden kehittämisen vaateet. Yhdistymissopimuksen liitteenä olevan palvelurakenteiden yhteensovittamista koskevan suunnitelman mukaan puolestaan terveen talouden varmistamiseksi investointeja on supistettava valtuustokaudella aikana noin 10 miljoonaa euroa vuodessa taloussuunnitelman tasosta. Palveluverkkokokonaisuutta ja palveluiden sijoittumista arvioidaan kaupungin aluerakenteen mukaisesti. Palveluverkkojen uudistamisen tavoitteena on: Määritellä palvelu- ja toimipisteiden sijoitusperiaatteet niin, että palveluja kootaan laajemmiksi toiminnallisiksi yksiköiksi. Palvelujen järjestämisen linjausten mukaisesti päätetään siitä, mitkä palvelut ovat lähipalveluja, alueellisia palveluja tai kaupunkitasoisia palveluja.

16 16 Tehdään linjaukset yhteispalvelujen tarjonnan laajentamiseksi siten, että hyödynnetään toisiaan tukevia palveluja sijoittamalla ne järkevästi suhteessa toisiinsa ja kehittyviä liikenneyhteyksiä hyödyntäen. Kaava- ja maankäytönsuunnittelu on tiiviissä yhteydessä kaupungin palvelujärjestelmän suunnitteluun. Varmistetaan tehokas kaupunkitasoinen tilojen suunnittelu- ja hallintaprosessi, joka vastaa riittävän nopeasti palvelutarpeen sekä taloustilanteen muutoksiin. Kaupungin perustamisvalmistelujen yhteydessä tehtiin lukio- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitykset, päiväkotiverkkoselvitys ja hallintoverkkoselvitys sekä vammaispalvelujen palveluverkkoselvitys. Selvitykset koskivat noin puolta kaupungin käytössä olevista tiloista. Palveluverkkoratkaisuja tarvittaessa muutetaan, koska kuntatalouden tilanne on vaikeutunut. Tämä tarkoittaa talousarvion investointiosan muuttamista, joidenkin investointien lykkäämistä ja näitä muutoksia vastaavia kustannusvaikutuksia käyttötalouteen. Syksyllä 2009 tehtiin laaja sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkoselvitys, joka koskee perusterveydenhuollon avopalveluja, terveyskeskussairaaloita, vanhuspalveluja ja erityisesti vanhusten palveluasumista sekä sosiaaliasemien toimintaa. Muut palveluverkkoselvitykset valmistuvat viimeistään vuonna 2010, kuten kirjasto- ja liikuntaverkkoselvitykset sekä konsernihallinnon ja kaupunkirakennepalvelujen ja liikelaitosten selvitykset. Nykyisten tilojen käytettävyyden ja tilojen vuokra- ym. sopimusten läpikäynnin perusteella luovutaan epätarkoituksenmukaisista tiloista ja/tai suunnitellaan niiden käyttö uudelleen. Merkittävät toimet talousarvioissa 2010 ja 2011 Vastuualueiden palveluverkkoselvityksiä on tehty suunnitellusti. Sosiaaliasemaverkon tiivistäminen on tehty. Kirjastoverkko on tuotu päätöksentekoon. Liikunta- ja nuorisopalveluverkko- sekä terveysasemaverkkoselvitykset ovat tulossa toimielinkäsittelyyn. Lukioverkko- ja museoverkkoselvitykset tehdään vuonna 2011 sekä aiemmin tehtyjä verkkoratkaisuja tarkistetaan Palvelu- ja organisaatiouudistus sekä palveluprosessien ja toimintatavan kehittäminen Palveluprosessien kehittäminen ja toimintamallien kuntalais- ja asiakassuuntautunut kehittäminen on jatkuvaa. Johtamisella vahvistetaan kehittämistä organisaation kaikilla tasoilla. Hyvät käytännöt otetaan käyttöön ja samalla käytäntöjä yhtenäistetään. Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu korostaa palveluprosessien kehittämistä vaikuttavuuden ja tehokkuuden näkökulmasta. Valmistelussa on tärkeää käydä kattavasti läpi palvelukokonaisuuksien kaikki palveluprosessit kuntalais- ja asiakassuuntautuneesti niin, että toimintatapoja voidaan myös sisällöllisesti uudistaa. Tämä edellyttää palveluprosessien uudenlaista yhdistelyä, palvelujen järjestämistason ja monituottajuuteen perustuvan tuotantorakenteen erottamista toisistaan aiempaa selvemmin sekä nykyaikaisen ohjaus- ja johtamisjärjestelmän käyttöä. Uuden sukupolven palveluorganisaation valmisteluun liittyvät kokonaisuudet, joissa on mukana vahvasti tuottavuusnäkökulma: Hallinnon ja sen tukipalveluprosessien kehittäminen Yhdistymisasiakirjoissa todetaan, että kaupungin organisaatiorakenteen kehittämisperiaatteeksi otetaan yksinkertaiset muodot ja järjestelmät. Viranhaltijaorganisaation yhdistämisestä aiheutuvat

17 päällekkäiset toiminnot puretaan mm. eläköitymisen yhteydessä. Suurin ja todennäköisin resurssien uudelleenkohdentamisen potentiaali on hallinnossa ja tukipalveluissa. Vuonna 2009 tehdyn hallinnon kehittämisohjelman mukaisesti tavoitteena on: - Hallintoprosessien toimivuutta ja hallinnon tuottavuutta parannetaan poistamalla päällekkäistä työtä, yhdistämällä ja määrittelemällä uudelleen nykyisiä tehtäviä, edistämällä urakiertoa, karsimalla epätarkoituksenmukaisiksi muuttuneita käytäntöjä sekä tiivistämällä hallinnon sijoittumista tilaratkaisuilla. - Tehostetulla henkilöstösuunnittelulla käytetään hallintohenkilöstön eläkepoistuma täysimääräisesti hyväksi niin, ettei vuosina ulkoa rekrytoida kuin poikkeustapauksissa. Asiakaspalveluprosessien uudistaminen Palveluprosesseja kehittämällä voidaan merkittävästi lisätä asiakaspalveluhenkilöstön työaikaa ja työpanosta varsinaisessa ydintehtävässään. Kotihoidossa on voitu nostaa 15 prosenttia asiakastyöhön käytettävää aikaa. Asiakkaiden osallisuutta palveluprosesseissa lisätään ja käyttäjille mielekkäitä työvaiheita siirretään heille itselleen mm. sähköistä asiointia ja muuta uuden teknologian käyttöä parantamalla. Asiakkaiden valintamahdollisuuksia lisätään ottamalla käyttöön asiakasohjautuvia palvelumalleja. Tukipalvelujen tuotannon tehostaminen ja kuntatoimijoiden yhteiset tuotanto-organisaatiot Sitran toimesta ja rahoituksella selvitetään hankinta, talous- ja henkilöstöpalvelujen keskitetty organisointi. Mukana ovat Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä sekä mahdollisesti myös kaupunkiseudun muita kuntia. Myös ruokapalveluiden organisointia selvitetään. Hankinnat ja hankintaprosessien tehostaminen Kaupunki käyttää vuosittain yli 150 milj. euroa palvelujen ja tavaroiden hankintaan ulkopuolisilta tuottajilta. Palvelu- ja tavarahankintojen tavoitteena ovat hyvin suunnitellut ja toteutetut hankinta- ja kilpailutusprosessit. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vastuut ja työt jaetaan selkeästi, hankintavalmistelut käynnistetään riittävän ajoissa, kilpailutusasiakirjat ovat yhdenmukaisia, käyttöön otettavia kilpailutus- ja tilausjärjestelmiä hyödynnetään systemaattisesti sekä sopimusseurantaa tehostetaan. Kehittämistyö kohdistuu edellä mainittuihin hankinta- ja kilpailutusprosessien osatekijöihin. Tavoitteena ovat kustannustehokkaat toimintamallit. Merkittävät toimet talousarvioissa 2010 ja Henkilöstösuunnittelulla on päästy siihen, että välisenä aikana 63 prosenttia hallinnossa vapautuvista tehtävistä on voitu jättää täyttämättä uudistamalla tehtävärakenteita ja toimenkuvia. Tämä tarkoittaa vajaan 30 hallinnon henkilötyövuoden vähentämistä. Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen tuottavuusohjelmana on liikelaitoksen rakentamisen asteittainen avaaminen kilpailulle omaa toimintaa supistamalla siten, että rakentamisen liikevaihtotavoite laskee vuosien aikana 10,0 milj. eurosta 5,0 milj. euroon. Talousarviovuoden 2011 osalta arvio säästöstä kaupungille tilaajana on euroa, mikäli kaupunki tilaa työt avoimilta markkinoilta.

18 Kotihoidon palveluohjauksen ja palveluketjujen kehittäminen sekä kotihoidon mobiililaitteiden käyttöönotto, vuonna 2011 yhteensä euroa. Mattilan tuetun asumisyksikön toiminnan aloittaminen lastensuojelussa, vuosina yhteensä euroa Henkilöstövoimavarojen hallinta, työhyvinvointi ja osaamisen joustava käyttö Kaupungin henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle vuosittain keskimäärin noin 250 työntekijää ja vuoteen 2015 mennessä työntekijää. Henkilöstön eläkkeelle siirtymistä hyödynnetään määrittelemällä tehtäviä uudelleen ja jättämällä vapautuvia tehtäviä täyttämättä. Määräaikaisten työntekijöiden työhön ottamisessa ja uusien virkojen/tehtävien perustamisessa käytetään erityistä harkintaa. Hallinnossa noudatetaan pääasiallisesti täyttökieltoa, tiukan harkinnan perusteella kiellosta voidaan yksittäisissä tapauksissa poiketa. Ennakoivaa henkilöstösuunnittelua ja henkilöstövoimavarojen ajantasaista seurantaa tehostetaan edelleen. Henkilöstöstrategian mukaisen työhyvinvointiohjelman tavoitteena on kehittää työtä ja työskentelyolosuhteita, uudistaa henkilöstörakennetta sekä selkeyttää henkilöstön tehtäviä ja työyhteisöjen sisäisiä työnjakoja. Tavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja. Tuottavuuden parantamiseen liittyvä kannustavuuselementti henkilöstön palkitsemisessa selvitetään. Merkittävät toimet talousarvioissa 2010 ja 2011 Sosiaali- ja terveyspalveluissa sairauspoissaolojen vähentäminen eri tavoin, euroa vuonna Muut toimet sisältyvät talousarvion henkilöstöä käsittelevään lukuun. 18

19 1.7 Henkilöstömäärän kehitys 19 Palvelualueet ja liikelaitokset ovat laatineet omat henkilöstömääriä ja henkilöstön kokonaispoistumaa koskevat ennusteensa. Henkilöstömäärän kehitys Konsernihallinto Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Kaupunkirakennepalvelut Liikelaitokset Tilapalvelu Kylän Kattaus Talouskeskus Keski-Suomen pelastuslaitos Altek Aluetekniikka Jyväskylän Seudun Työterveys Kaupunki yhteensä Luvut sisältävät vakituisen sekä määräaikaisen henkilöstön (ilman sijaisia). Sivistyspalveluiden luku ei sisällä kansalaisopiston määräaikaisia tuntiohjaajia eikä kulttuurilaitosten tilapäistä henkilökuntaa. Keski-Suomen pelastuslaitoksen luku ei sisällä toimenpidepalkkaisia eikä VPKhenkilöstöä. Henkilöstömäärät ilmoitetaan kapasiteettiperusteisena henkilöstömääränä. Luku huomioi työaikaprosentin (1 henkilö = 1 täyttä työaikaa tekevä henkilö) Keskeiset henkilöstön määrään vaikuttavat muutokset Vuosi 2010 Sivistyspalveluissa henkilöstö väheni 165 henkilöä lukiokoulutuksen siirryttyä koulutuskuntayhtymään Vuosi 2011 Sosiaali- ja terveyspalveluihin siirtyy terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostumisen yhteydessä työntekijöitä Palokan terveydenhuollon kuntayhtymästä, Korpilahden-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymästä ja Hankasalmen kunnasta yhteensä noin 525 henkilöä. Muutamia työntekijöitä sijoittuu myös muille palvelualueille ja liikelaitoksiin. Lisäksi uusien palvelutalojen käyttöönotto lisää sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstömäärää 53 henkilöllä. Jyväskylän Seudun Työterveyteen siirtyy henkilöstöä Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoimintaalueen organisaatioista sekä seututerveyskeskus-liikelaitoksen kunnista 33,5 henkilöä. Keski-Suomen pelastuslaitoksen henkilöstömäärä lisääntyy 11,5 henkilöä Jyväskylän ensihoitotoiminnan laajentumisen yhteydessä (Palokka, Muurame, Korpilahti, Vaajakoski, Tikkakoski, Toivakka ja Uurainen). Vuosi 2012 Päivähoito ja varhaiskasvatus (noin 1160 henkilöä) siirtyvät sosiaali- ja terveyspalveluista sivistyspalveluihin.

20 Eläköityminen 20 Palvelualueiden henkilöstösuunnitelmista ja Kuntien eläkevakuutuksen eläke-ennusteesta on koottu seuraavat henkilöstömääriä ja henkilöstön eläköitymistä kuvaavat yhteenvedot. Eläke-ennuste Työkyvyttömyyseläke Vanhuuseläke Yhteensä Koko kaupungin tasolla eläkepoistuma on Kuntien eläkevakuutuksen ennusteen mukaan vuosittain noin 250 henkilöä (vanhuuseläke ja työkyvyttömyyseläke). Luvut perustuvat ennusteisiin henkilökohtaisen eläkeiän täyttävistä työntekijöistä sekä kokonaisarvioihin työkyvyttömyyseläkkeiden määrästä. Ennuste henkilöstön eläkepoistumasta (vanhuuseläke) ja palvelualueiden esitykset eläkepoistuman hyödyntämisestä Arvioitu poistuma TA2011 TA2012 TA2013 Vanhuuseläkkeelle jäävät Vapautuvista tehtävistä täytetään Palvelualueet ja liikelaitokset ovat laatineet omat henkilöstösuunnitteluennusteensa (eläkepoistuman hyödyntäminen). Eläköitymisen laajamittainen hyödyntäminen edellyttää palveluverkkoja supistavia päätöksiä ja/tai palvelutason alentamiseen liittyviä päätöksiä.

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kehitysaallot

Jyväskylän kaupungin kehitysaallot Uuden aallon Jyväskylä Jyväskylän kaupungin kehitysaallot Jyväskylän kaupunkistrategia Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 22.3.2010 Strategiaperusta yhdistymissopimus 18.2.2008 Jyväskylä - kilpailukykyinen

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta. Tuottavuusohjelma

Kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta. Tuottavuusohjelma Kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta Tuottavuusohjelma Tuottavuusohjelma kaupungin talouden tasapainottamiseksi (1) Hallituksen politiikkariihen kannanotto 24.2.2009: Kaksikymmentä suurinta kuntaa

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Kuntalaisfoorumi Uuden sukupolven organisaatio 4.10.2010 Veijo

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 9.11.2015 Liite 2 104 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 9.11.2015 Talousarvion 2016 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Kaupunginvaltuuston seminaari 05.-06.21.2013 Ari Hirvensalo Talousjohtaja Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 19.12.2016 Liite 2 155 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 19.12.2016 Talousarvion 2017 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli 12.6.2015 Sisältö 1 Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli: Toimiala... 3 Toimiala... 3 Tuloslaskelma ja määrällinen henkilöstön tarve... 3 Toimialan

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje 1 (5) Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2017 2018 taloussuunnitelma Laadintaohje Vuoden 2016 talousarvion laadintaohje on valmisteltu vuoden 2014 tilinpäätöksen sekä vuoden 2015 puolivuotisraportin pohjalta.

Lisätiedot

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 37 TULOSSUUNNITELMA 38 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva

Lisätiedot

Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013)

Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013) 1.3 Strategiset kehittämishankkeet 2014 Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013) Valtuustokauden tavoitteena on tehtyjen linjausten mukaisesti talouden tasapainon saavuttaminen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä

JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä Marja Heikkilä Workshop 6 Peurunka 6.10.2014 2 SOTE-ALUE Järjestämisvastuu Kunnat

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TULOSSUUNNITELMA TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE ilmoittaa, paljonko

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Uusi sairaala -hanke ; Helsinki, Kuntatalo Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Uusi sairaala -hanke ; Helsinki, Kuntatalo Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Uusi sairaala -hanke 1.4.2011; Helsinki, Kuntatalo Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen haasteet ja keskeiset lähivuosien

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvion valmistelu. Kaupunginvaltuuston seminaari

Vuoden 2015 talousarvion valmistelu. Kaupunginvaltuuston seminaari Vuoden 2015 talousarvion valmistelu Kaupunginvaltuuston seminaari 29.9.2014 1.10.2014 1.10.2014 2 Tulossuunnitelma 2013-2017 Jyväskylän kaupunki Liikelaitokset riveittäin yhdisteltynä 1000 euroa TP TA+M

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot