TOIMINTAKERTOMUS 2013 KESKIPISTE-LEADER RY

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2013 KESKIPISTE-LEADER RY

2 HUOMAUTUS: Tässä raportissa kerrotut asiat ja johtopäätökset ovat syntyneet Leaderhallituksen ja toimihenkilöiden kokouksissa ja muun normaalin toiminnan yhteydessä. Toimihenkilöt ovat koonneet raportin hallituksen ohjeiden ja valvonnan mukaisesti. Raportin tekstit ovat toimihenkilöiden muotoilemia ja jäsentämiä ellei asiayhteydessä erikseen muuta mainita.

3 Sisältö 1. Yleistilanne vuonna Hanketoiminnan keskeinen sisältö Saapuneet hakemukset Yritys- ja hanketuilla saavutettuja tuloksia Hyviä hankkeita Toimintarahan seuranta Yhdistyksen säännöt, jäsenistö ja henkilöstö sekä hallitus Viestintä- ja koulutustoimenpiteet Suunnitellut ja toteutetut arviointitoimet Ulkopuolinen arviointi Itsearviointi Leader-ryhmän onnistumiset ja ongelmakohdat Ohjelmatyön onnistumiset Kehittämisohjelman toteutuminen Leader-ryhmän rooli aluekehittäjänä Verkostoituminen Ohjelmatyön ongelmakohdat Leader-toiminnan onnistumiset ja ongelmat valtakunnan tasolla Onnistumiset Ongelmakohdat Kuvaus yhdistyksen muusta toiminnasta Nuoriso-Leader Yhteisö-Leader Kalatalousohjelma EVS European Voluntary Service Tuloslaskelma ja tase Tulevaisuuden suunnitelmat LIITTEET Liite 1 Hallituksen kokoonpano 2013 Liite 2 Rahoituskehys 2013 / Leader-hallituksen päätöksillä sidotut varat vuonna 2013 Liite 3 Hankeluettelo 2013 / Leader-rahoitetut hankkeet vuonna 2013 Liite 4 Lehtileikkeitä

4 1. Yleistilanne vuonna 2013 Vuosi 2013 oli rahoituksen kannalta ohjelmakauden viimeinen kokonainen vuosi. Hanketoiminta oli aktiivista ja erityisesti yhteisöjen investointihankkeita oli runsaasti. Hanketoiminnan rinnalla valmisteltiin täydellä teholla uuden kauden ohjelmatyötä. Keskipiste-Leaderin käsittelyyn tuli yli 50 uutta tukihakemusta. Lisäksi Leader-yhdistys teki 21 myönteistä rahoituspäätöstä nuorten omiin Nuoriso-Leader hankkeisiin. Keskipiste-Leaderin ohjelmakauden aikana myöntämien hanke- ja yritystukien yhteismäärä on suurin kaikista Suomen Leader-ryhmistä. Erityisesti yritystukia on reilusti muita enemmän. Hanke- ja yritystukien viranomaispäätösten saaminen ELYkeskuksesta on nopeutunut ohjelmakauden loppupuoliskolla. Keskipiste-Leaderin rahoituskehys vuodelle 2013 sidottiin viranomaispäätöksillä kokonaisuudessaan. Myös maksatusten käsittelyaikaa on saatu lyhennettyä, mutta päätösten viipyminen ELY-keskuksessa muodostaa edelleen pullonkaulan hankeprosessiin. Yhdistyksen henkilöstössä tapahtui muutamia muutoksia. Toiminnanjohtajana jatkoi Ilkka Peltola ja hankeneuvojana Anni-Mari Isoherranen. Rieska-Leaderin kanssa yhteistä maksatusneuvojan tehtävää hoitanut Riikka- Maria Talus jäi vanhempainvapaalle keväällä. Sijaiseksi valittiin Laura Jalonen toukokuun alusta alkaen. Hankeaktivaattoreista Mimmi Seppä jatkoi työtään Yhteisöhautomo-hankkeessa. Johanna Kiviniemi siirtyi toisen työnantajan palvelukseen ja hänen tilallaan hankeaktivaattorina aloitti Päivi Vähäaho toukokuussa. Yhdistyksen hallituksessa vaihtui viisi varsinaista ja neljä varajäsentä. Puheenjohtajana toimi maaseutupäällikkö Mikko Äijälä Siikalatvalta ja varapuheenjohtajana Laimi Shemeikka Pyhäjärveltä. Yhdistyksen 15-jäseninen hallitus kokoontui yhdeksän kertaa. Yhdistyksen kevätkokous pidettiin huhtikuussa Nivalassa ja syyskokous marraskuussa Haapavedellä. Vuosikokouksiin osallistui 69 henkilöä. Yhdistyksen jäsenmäärää oli vuoden 2013 lopussa 244, joista henkilöjäseniä 195 ja yhteisöjäseniä 49. 4

5 Aktivointityöhön on saatu uudenlaista otetta maakunnallisen Yhteisöhautomo -hankkeen avulla. Keskipiste- Leaderin kehittämisohjelman toteuttaminen on edennyt erittäin hyvin ja pääosa tavoitteista on ylittynyt. Kansainvälistymiseen ja sen aktivointiin on tuotu hanketoiminnan lisäksi uudenlaisia toimintatapoja. EVSnuorisovaihto-ohjelma on tuonut kansainvälistymisen lähemmäs arkipäivää ja normaalia paikallista kehittämistä. EVS-ohjelman kautta syksyllä 2012 saapuneet nuoret Kreikasta ja Espanjasta jatkoivat vaihtoaan myös vuoden 2013 aikana. Leader-ryhmien strategioiden ensimmäiset versiot jätettiin kesäkuussa 2013 Maa- ja metsätalousministeriöön, joka antoi niistä palautetta syksyllä. Strategiatyön viimeistely ja Leader-ryhmien valinta siirtyi vuoteen Keskipiste-Leaderin hallituksen jäsenten perustama Green Care -työryhmä jatkoi yhteistyötään peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ja Helmen kanssa. Nuoriso- Leader rahoitustoimintaa jatkettiin ja kehitettiin myös yritystoimintaa mahdollistavaan suuntaan. Yhteisöjen pienimuotoisen toiminnan tukemiseen kehiteltiin Yhteisö-Leader rahoitusväline. Hankeaktivaattori Päivi Vähäaho tutustui syyskuussa Tanskan maaseudun kansainväliseen nuorisotoimintaan Youth in Action ohjelman International Rural Villages -opintomatkalla yhdessä suomalaisten, tanskalaisten ja sveitsiläisten toimijoiden kanssa. 5

6 2. Hanketoiminnan keskeinen sisältö 2.1 Saapuneet hakemukset Vuoden 2013 aikana vastaanotettiin 54 uutta tukihakemusta. Lisäksi käsiteltiin vuodelta 2012 siirtyneet peräti 32 hakemusta Edellisvuosien tapaan aktiivisia hakijoita olivat erityisesti pienyritykset. Myös yhteisöt innostuivat kehittämään toimintojaan esimerkiksi toiminnallisten investointien kautta. Hakemuksista 50 sai myönteisen lausunnon Keskipiste- Leaderin hallitukselta. Lisäksi neljä ympäristöhanketta sai linjan 2 mukaisen myönteisen lausunnon. Yhdeksään hakemukseen tehtiin kielteinen päätös ja 12 peruuntui. Lisäksi yksi isompi yritystukihakemus, kustannusarvioltaan e, siirrettiin ELY-keskuksen käsittelyyn. Kaksi hanketta palautettiin hakijalle, koska rahoituskehys loppui ja hanketukien osalta ohjelmakauden päätöksenteko päättyi vuoden 2013 lopussa. Kahdeksan yritystukihakemusta siirtyi vuoden 2014 käsittelyyn, odottamaan mahdollista lisärahoitusta. Investointeja oli hanke- ja yritystuissa yhteensä 37 kpl ja kehittämistukia 13 kpl. Usein yritystukia haettiin samalla kertaa kokonaisvaltaisesti niin investointiin kuin kehittämis- ja käynnistystoimiin. Yleishyödyllisillä investoinneilla tuettiin 13 kohdetta. Koordinointihankkeita ei haettu, koska toimintamalli ei Keskipiste-Leaderin näkemyksen mukaan vastaa sitä tarvetta johon hankemalli on pyritty kehittämään. Sen sijaan kehitettiin Keskipiste-Leaderin oma Yhteisö- Leader rahoitusväline yhdistysten pienten hankkeiden toteuttamiseen. Yhteisö-Leader otetaan käyttöön vuoden 2014 alussa. Nuoriso-Leader hankkeita rahoitettiin vuonna 2013 yhteensä 21 kpl. Mukaan mahtui 14 yhteisten harrastusvälineiden hankintaa, kolme kerhojen tai kurssien järjestämiseen liittyvää hanketta, kaksi yrittäjyysteemaista hanketta ja yksi tapahtuman järjestäminen sekä yksi kokoontumistilan sisustamishanke. Hyväksytyistä hakemuksista 31 koski yritystukia ja 19 hanketukia. Taulukossa seuraavalla sivulla on esitetty hakemukset toimenpiteittäin. 6

7 Toimenpide Hankkeet kpl 2013 Hankkeet kpl Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen Alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö 0 27 YHTEENSÄ

8 MÄÄRÄLLISET TULOSTAVOITTEET Tavoite Tulos Leader-tilaisuuksien lukumäärä/osallistujien määrä, kpl 128/ / /2662 (miehet/naiset, joista nuoret) 750/750/ /229/ /1325/164 Leader-hallituksen kokoukset Leader-yhdistyksen vuosikokoukset Leader-hankekoulutustilaisuuksien lukumäärä Kyläillat ym. tilaisuudet, joissa toimihenkilöt luennoineet Leader-toiminnasta Viranomaistilaisuudet * Muut * * seuranta lopetettu, ei informatiivista tietoa Yhdistyksen jäsenmäärä Leader-toimiston käsittelemien hankehakemusten määrä, kpl Rahoitettujen hankkeiden määrä, kpl Yhteisöjen hankkeita Yrityshankkeita Investointihankkeita ja -toimenpiteitä Kehittämishankkeita, joista elinkeinojen kehittämishankkeita yleisiä kehittämishankkeita esiselvityksiä yritysten kehittämis- ja käynnistystuet 7 72 Koulutushankkeita Erityisympäristötuet Koordinointihanke Kansainvälisiä hankkeita Leader-yhdistyksen toimittamien lehtien, esitteiden tms. lukumäärä Leader-yhdistyksen toiminnasta kertovat lehtileikkeet, haastattelut Leader-toimihenkilöiden tai hallituksen jäsenten edustus maaseudun kehittämistyön työryhmissä tai laajemmissa ohjausryhmissä, kpl Leader-yhdistys välittäjäorganisaationa maaseudun kehittämistehtävissä

9 2.2 Yritys- ja hanketuilla saavutettuja tuloksia Kehittämisohjelman hyvä toteutuminen näkyy hanke ja yritystuilla saavutettuina konkreettisina tuloksina. Vuoden 2013 lopun tilanteen mukaisesti yritystuilla on vaikutettu 75 uuden yrityksen ja henkilötyövuosina mitattuna 119 uuden työpaikan syntymiseen. 2.3 Hyviä hankkeita Leader-tuen saaminen erityisesti yrityksen perustamisvaiheessa on osoittanut paikkansa varsinkin Keskipiste- Leaderin alueella. Myös toimivat yritykset ovat hakeneet ahkerasti Leader-tukea, joka vaikuttaa myönteisesti yritysten palveluiden tai tuotteiden kehittymiseen. Vuonna 2013 yritykset jättivät hakemuksia normaaliin tahtiin. Alueelle tyypilliseen tapaan eniten tukia hakivat erilaiset pienet tuotantoyritykset aloitusvaiheen investointeihin ja toisaalta taas toiminnan kehittämiseen. Myös yksittäisille käsityö-, sisustus-, matkailu-, maatilamatkailu- ja hoivapalveluyrityksille myönnettiin tukea. Käynnistystukea ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamiseen myönnettiin tänäkin vuonna useampaan yritykseen toiminnan laajentuessa. Myös uusia yrityksiä perustettiin, kuten lähienergiaa biokaasusta tuottava yritys. Vanhusten perhehoidon mallia on puolestaan lähdetty toteuttamaan alueella useamman yrityksen voimin. Erilaisia kyläinvestointeja rahoitettiin edelleen useita vuonna Kyläläiset ja muut yhteisöt ovat innostuneet rakentamaan tai kunnostamaan yhteiseen käyttöön esimerkiksi Koskenperän tanssilavan Nivalaan, yhteissaunan Pyhännän Ahokylälle sekä Hyvölänrannan kesäteatterin katsomon Kestilään. Lisäksi kunnostettiin useampia kylätaloja ja tupia eri puolilla aluetta. Naapurikyliltä saatujen hyvien esimerkkien myötä kylien lähiliikuntapaikkojen rakentaminen jatkui tänäkin vuonna ahkerasti. Myös maastopyöräreitistöjä rakennettiin. Alueen elinkeinojen kehittämiseksi aloitettiin mm. Kalastusmatkailu mahdolliseksi sekä Vihreän energian tuotantoalue hankkeet. Alueen mikroyrittäjien hyvinvointia selvitettiin tutkimuksen avulla. 2.4 Toimintarahan seuranta Keskipiste-Leaderin toimintaa on hallinnoitu vuoden 2013 aikana pääsääntöisesti toimintarahan avulla. Nuoriso- ja kansainvälisyysaktivointia on tehty myös Yhteisöhautomo hankkeen voimin. Tässä vuosiraportissa kerrotut asiat ja raportoidut tulokset ovat toimintarahan seurantaa, ellei erikseen muuta mainita. Leader-hallitus toimii toimintarahan ohjausryhmänä. Taloustilannetta seurataan jokaisessa Leader-hallituksen kokouksessa ja luonnollisesti myös toiminnan toteutumista suunnitelmien mukaisesti. Hallitus hyväksyy vuosiraportit ja maksatukset toimitettavaksi ELY-keskukseen. Vuotta 2012 koskeva vuosiraportti toimitettiin ELY-keskukseen helmikuun lopussa 2013 ja maksatushakemukset toukokuussa ja heinäkuussa. Maksatuspäätökset toimintarahan osalta tulivat ELY-keskuksesta kesäkuussa ja lokakuussa Nykyisen toimintarahan turvin työskentelevät toiminnanjohtaja, hankeneuvoja sekä osin maksatusneuvoja. Toimintarahan riittävyys on suunniteltu vuoden 2014 loppuun asti. Hankeaktivaattorit työskentelevät hankerahoituksella. Henkilöstöä kannustetaan jatkuvaan osaamisen kehittämiseen. Esimerkiksi hankeneuvoja täydentää osaamistaan johtamisopinnoilla. 9

10 HANKKEIDEN MÄÄRÄLLISIÄ TULOKSIA Tulos Tavoite Ohjelman / hankkeiden ansiosta syntyneet uudet työpaikat, htv ,86 (miehet/naiset, joista nuoret) 35/35/15 62,81/ 56,05/ 17,75 Ohjelman / hankkeiden ansiosta säilyneet työpaikat, htv 60 80,55 (miehet/naiset, joista nuoret) 30/30/15 56 /31,55 / 5,75 Hankkeiden toteutusaikainen työllistävyys, htv 70 31,77 (miehet/naiset, joista nuoret) 35/35/15 16,4/15,37/2 Ohjelman / hankkeiden ansiosta syntyneet uudet yritykset, kpl Uusien innovaatioiden lukumäärä, kpl (tuote-, palveluinnovaatiot ym.) Hankkeiden järjestämien tilaisuuksien / osallistujien lukumäärä, kpl Koulutukseen osallistuneiden / opiskelijatyöpäivien lukumäärä, kpl 200 5* 1500/ * 4000 / / 911,69 opt** KANSAINVÄLISTEN HANKKEIDEN TULOSTAVOITTEET * - hankkeissa mukana olleet organisaatiot / toimijaryhmät, kpl hankkeiden tilaisuuksissa mukana olleet ihmiset (miehet/naiset, joista nuoret) 500/500/ uudet yhteistyömuodot, kpl syntyneet / säilytetyt työpaikat / toteutusaikainen työllistävyys, htv syntyneet uudet yritykset, kpl 2 0 * Indikaattoritietoja ei ole nykyisestä hankejärjestelmästä saatavissa ** Indikaattorit ja lomakkeet vaihdelleet vuosittain, joten tilastointi eri vuosina epäloogista 10

11 3. Yhdistyksen säännöt, jäsenistö ja henkilöstö sekä hallitus Keskipiste-Leader ry:n hallintomalli säilyi vuonna 2013 entisellään. Hallituksessa on ollut vuoden 2011 alusta lähtien 15 varsinaista ja varajäsentä ja yksi on vuotias nuorisojäsen. Hallituksen jäsenmäärä mahdollistaa täsmälleen yhtä suuren edustuksen kuhunkin kolmikannan mandaattiin. Yhdistyksen jäsenmäärä vuoden 2013 lopussa oli 244 kpl. Tarkemmat jäsenmäärät on kuvattu oheisessa Yhdistyksen jäsenkehitys-taulukossa. Normaalien erovuoroisuuksien ja enintään kuuden vuoden yhtäjaksoinen edustus -säännön perusteella yhdistyksen hallituksessa vaihtui viisi varsinaista ja neljä varajäsentä. Puheenjohtajana toimi maaseutupäällikkö Mikko Äijälä Siikalatvalta ja varapuheenjohtajana Laimi Shemeikka Pyhäjärveltä. Uusille hallituksen jäsenille järjestettiin perehdytystä Leader-toimintatapaan ja maaseutuohjelmaan. Tarkemmat tiedot hallituksen jäsenistä ja heidän taustatahoistaan löytyvät liitteistä. YHDISTYKSEN JÄSENKEHITYS VUONNA 2013 jäsentilanne Miehet Naiset Yhteensä Alle 25 v. Jäsenmäärä Henkilöjäseniä 195 Yhteisöjäseniä 41 Kuntajäseniä 8 YHTEENSÄ

12 HALLITUKSEN KOOSTUMUS 2013 Jäsenet Varajäsenet Huomioita Hallituksen koko (lukumäärät) Miehet 8 6 Naiset 7 9 Nuoret (jos 1 1 tiedossa) Kolmikanta (ohjelmaasiakirja luku 5.3.4) Paikallinen julkinen hallinto 5 5 (lukumäärä) Yhteisöt (järjestöt, yhdistykset, 5 5 suuret yritykset), (lukumäärä) Maaseudun asukkaat (lukumäärä) 5 5 Enimmäisaikasäännön noudattaminen (kyllä/ei) Voimassa olevat säännöt toimitettu (kyllä/ei) kyllä kyllä KESKIPISTE-LEADERIN HENKILÖSTÖ VUONNA 2013 toiminnanjohtaja Ilkka Peltola - syntymävuosi koulutus: metsänhoitaja, MMM hankeaktivaattori Mimmi Seppä - syntymävuosi koulutus: sosionomi (AMK) hankeneuvoja Anni-Mari Isoherranen - syntymävuosi koulutus: yhteisöpedagogi (AMK) maksatusneuvoja Riikka-Maria Talus (vanhempainvapaalla lähtien) - syntymävuosi koulutus: tradenomi (AMK) hankeaktivaattori Johanna Kiviniemi ( asti) - syntymävuosi koulutus: yhteisöpedagogi (AMK) hankeaktivaattori Päivi Vähäaho ( alkaen) - syntymävuosi koulutus: sosionomi (AMK) hankesihteeri/maksatusneuvoja Laura Jalonen - syntymävuosi koulutus: tradenomi (AMK) 12

13 4. Viestintä- ja koulutustoimenpiteet Keskipiste-Leaderin aktivointi- ja tiedotustoimintaa kohdistettiin vuonna 2013 erityisesti yhteisöihin ja kansainvälistymisestä kiinnostuneisiin nuoriin. Käynnistyneet hankkeet tiedottivat toiminnastaan ahkerasti, ja vuoden mittaan alueen lehdissä julkaistiin 142 artikkelia joko Keskipiste-Leaderin tai rahoitettujen hankkeiden toimista. Omia tiedotteita tiedotusvälineille lähetettiin 10 kappaletta. Lisäksi Nuoriso-Leader rahoitusta mainostettiin lehti-ilmoituksilla. Vuoden 2013 aikana jatkettiin käytäntöä, jonka mukaisesti jokaisessa hallituksen kokouksessa tehdyistä myönteisistä tukipäätöksistä lähetetään tiedote alueen lehdistölle. Samaa tiedotustapaa noudatettiin myös Nuoriso- Leader hankkeiden osalta. Tiedotteet ovat poikineet runsaasti mediaosumia varmimmin toki sen kunnan lehdessä jonka alueelle tukea on myönnetty. Paikallislehdet ovat tarttuneet aktiivisesti juttuvinkkeihin ja tehneet yritys- ja yhteisöesittelyjä Leader-tukien saajista. Kaikilta tuen saajilta kysytään aina etukäteen lupa tietojen julkaisemiseen tiedotusvälineille. Vuoden 2013 aikana julkaistiin toinen numero Pohjois- Pohjanmaan toimintaryhmien Yhteisö-tiedotuslehdestä. Lehteä on suunniteltu Yhteisöhautomo- hankkeen kanssa. Kuntien luottamushenkilöille kohdennettuja Leaderinfoja jatkettiin ja samalla välitettiin kuntiin tietoa uuden ohjelmakauden suuntaviivoista. Myös seutukuntajohtajien kanssa käytiin strategisia linjauskeskusteluja. Haapajärven kaupungin ja Reisjärven kunnan kanssa käytiin kylä-kunta yhteistyöhön liittyvää aktivointikeskustelua. Haapajärvellä asia eteni niin, että syntyi kyläneuvosto, joka toimii kylien ja kunnan välisen viestinnän ja yhteydenpidon välineenä. Aktivointitilaisuuksia järjestettiin yhteistyössä Yhteisöhautomo-hankkeen kanssa. Nuorten aktivointitilaisuuksia järjestettiin erityisesti Yhteisöhautomo-hankkeen toimesta kouluissa ja nuorten tapahtumissa. Tarkemmat osallistujamäärät ja tilaisuuksien luonteet ilmenevät oheisesta taulukosta. Keskipiste-Leader solmi Ruralia Instituutin kanssa oppimiskumppanuussopimuksen koskien Rural Studiesopiskelijoiden koulutusta. Eri yliopistojen yhteistyönä tapahtuvien opintojen aikana opiskelijat perehtyvät myös Leader-työhön. Keskipiste-Leader järjesti huhtitoukokuussa kaksi verkkoluentoa yhdessä Ruralia- Instituutin kanssa. Opiskelijat perehtyivät Keskipiste- Leaderin toimintaan ja tekivät harjoitustyön kehittämisohjelmasta. 13

14 Osallistujien lukumäärä Indikaattori Lukumäärä Miehet Naiset Nuoret Yhteensä Tiedotustilaisuudet Aktivointitilaisuudet Koulutukset Tiedotteet 10 Lehtiartikkelit ym. mediaosumat 142 Lehdet, esitteet 1 Leader-hallitus ja henkilökunta tutustui rahoitettuihin hankkeisiin ja yrityksiin syyskuun kehittämispäivän aikana eri puolilla aluetta. 14

15 5. Suunnitellut ja toteutetut arviointitoimet 5.1 Ulkopuolinen arviointi Keskipiste-Leader teetti syksyn 2013 aikana ulkoisen arvioinnin Leader-yritystukien vaikuttavuudesta. Arvioinnin toteutti Oulun yliopiston alainen Oulun Eteläisen instituutti. Keskipiste-Leaderin yritystukien vaikuttavuusarvioinnin tavoitteena oli tehdä kattava selvitys yritystukiprosessin onnistumisesta sekä arvioida yritystukien vaikuttavuutta ja merkitystä tukia saaneille yrityksille lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Arviointi kohdistettiin vuosina yritystukea saaneisiin yrityksiin. Ajanjaksoon sisältyy kaksi eri ohjelmakautta, ja Keskipiste- Leaderin yritystukien vaikuttavuusarviointi toteutettiin sekä kyselytutkimuksena että henkilökohtaisiin haastatteluihin perustuvana tapaustutkimuksena hyödyntäen molempien lähestymistapojen vahvuuksia (nk. mixed methods research). Vaikuttavuusarvioinnin tulosten mukaan Keskipiste- Leaderin yritystukiprosessia pidettiin onnistuneena. Tuensaajat olivat tyytyväisiä Keskipiste-Leaderin palveluun ja asiakaslähtöisyyteen. Vähiten positiivisia kokemuksia liitettiin hakuprosessin vaatimaan paperityöhön ja asiakirjoihin. Yritystuelle hakuvaiheessa asetetut tavoitteet oli tuensaajien näkemyksien mukaan saavutettu hyvin. Lisäksi suurin osa yrittäjistä piti yritystukea kokonaisuutena hyvin tai erittäin hyvin onnistuneena. 15 Tulosten perusteella yritystuen tärkein ominaisuus tuen saajille on ollut sen rohkaiseva, kannustava ja täydentävä merkitys. Suurimmat vaikutukset saadulla yritystuella koettiin olleen motivaatioon yrittäjänä toimimisessa sekä yrittäjän tulevaisuudenuskoon. Tuki on poistanut epävarmuutta ja esim. madaltanut kynnystä aloittaa yritystoimintaa. Vuonna 2012 Keskipiste-Leader ja Rieska-Leader toteuttivat koko Leader-toimintaa koskevan ulkoisen arvioinnin. Arviointi toteutettiin yhdessä molemmille ryhmille kuitenkin niin, että varsinainen arviointi oli ryhmäkohtainen. 5.2 Itsearviointi Valtakunnallinen Leader-ryhmien laatutyöprosessi aloitettiin Pohjois-Pohjanmaan osalta elokuussa Laatutyön tavoitteena on tehdä kaikille Suomen Leaderryhmille yhtenäinen laatujärjestelmä ja -käsikirja yhteistyössä ELY-keskusten kanssa. Laatutyö oli Maaseutuverkoston tukemaa ja sitä tehtiin aluekohtaisesti konsulttiyritys Rambollin johdolla. Lähityöpäiviä pidettiin kuukausittain joko alueen Leader-ryhmien kesken tai yhdessä ELY-keskuksen kanssa. Työhön osallistuivat toimihenkilöt ja osittain hallituksen jäsenet. Laatutyöllä varmistetaan Leader-toiminnan tasainen laatu ja käytännöt koko Suomessa. Työ valmistuu laatukäsikirjan muotoon keväällä 2014, jonka jälkeen käsikirjoja ja toimintaa päivitetään aktiivisesti.

16 Syyskuussa järjestettiin hallituksen kehittämispäivä, joka toteutettiin hankeretkeilyn muodossa. Päivän aikana tutustuttiin niin yritysten kuin yhteisöjen Leaderrahoitteisiin kohteisiin Nivalan, Reisjärven ja Haapajärven alueilla. 16

17 6. Leader-ryhmän onnistumiset ja ongelmakohdat 6.1 Ohjelmatyön onnistumiset Kehittämisohjelman toteutuminen Keskipiste-Leaderin kehittämisohjelman toteuttaminen on edennyt erittäin hyvin ja tavoitteet on pääsääntöisesti ylitetty. Kansainvälistymiseen ja sen aktivointiin on tuotu hanketoiminnan lisäksi uudenlaisia toimintatapoja. EVS-nuorisovaihto-ohjelma tuo kansainvälisyyden lähemmäs arkipäivää ja normaalia paikallista kehittämistä. Aktivointityöhön on saatu lisäresursseja Yhteisöhautomo -hankkeesta. Vuonna 2013 Keskipiste-Leader käsitteli yli 80 uutta tai edelliseltä vuodelta siirtynyttä tukihakemusta. Lisäksi Leader-yhdistys teki 21 myönteistä rahoituspäätöstä nuorten omiin Nuoriso-Leader hankkeisiin. Nopea, yksinkertainen ja helppo hankemalli on saanut nuorilta ja aikuisilta varauksetonta kiitosta. Kuluneella ohjelmakaudella Keskipiste-Leaderin myöntämien hanke- ja yritystukien yhteismäärä on suurin kaikista Suomen toimintaryhmistä. Erityisesti yritystukia on reilusti muita enemmän. Keskipiste-Leaderin kehittämisohjelman painopistealueita ovat elinkeinotoiminnan ja nuorisotoiminnan tukeminen. Yritys- ja elinkeinotoimintaa tukevilla hankkeilla on saavutettu Leaderille uskottava ja merkittävä rooli maaseudun kehittämisvälineenä ja tästä asemasta tulee huolehtia myös jatkossa. Nuorisotyöhön panostamalla 17 on pystytty ottamaan nuoret mukaan hanke- ja kehittämistyöhön. Nuorten mukanaolo on ensiarvoisen tärkeää tulevaisuutta rakennettaessa. Erityisesti Yhteisöhautomo-hankkeen avulla on onnistuttu tavoittamaan yhteisöjen lisäksi niin paikallisesta kuin kansainvälisestä kehittämistyöstä kiinnostuneita nuoria. Hyvien käytäntöjen leviäminen alueen toimijoiden kesken on ollut positiivinen asia. Vuoden Leaderhankkeiden palkitseminen on osaltaan levittänyt hyviä käytäntöjä. Samoin on tapahtunut esimerkiksi kyläyhdistysten toteuttamissa liikuntapaikkahankkeissa. EVS eli eurooppalaisen nuorten vaihto-ohjelman isäntäorganisaatioksi pääsy oli merkittävä asia myös Keskipiste-Leaderin strategisen toiminnan kannalta. Tällä vahvistetaan sekä nuorisotyön että kansainvälistymiseen asemaa. Vuoden 2013 aikana alueellamme oli kaksi vapaaehtoisnuorta: 1. Panagiotis Panagiotakopoulos, Kreikka, elokuu heinäkuu Kärsämäen kulttuuritoimi. 2. Astrid Codana, Espanja, elokuu 2012-toukokuu Haapaveden Opisto. EVS-toimintaa on saatu myös juurrutettua alueen toimijoihin. Keskipiste-Leaderin esimerkin innoittamana vuonna 2013 yksi alueemme osuuskunta haki ja pääsi mukaan isäntäorganisaatioksi.

18 Keskipiste-Leaderin kehittämisohjelman toteuttaminen on onnistunut hyvin, vaikka Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma asettaa monenlaisia rajoituksia. Lähinnä Maaseuturahaston ja -ohjelman tiukka byrokratia haittaa uutta luovaa ja kokeilevaa kehitystyötä. Keskipiste-Leaderin kehittämisohjelman tuloksia ja toteutumista seurataan jatkuvasti ja tuloksia analysoidaan vuositasolla. Laadullisten tulosten mittaamiseen on pyritty esimerkiksi ulkoisten arviointien avulla. Laadullisten tulosmittareiden kehittäminen on Leader-työn kannalta tärkeää. Keskipiste-Leader on ollut rahoittamassa sosiaalisen tilinpidon kehittämishanketta. Tulosten toivotaan hyödyntävän myös Leader-yhdistyksen laadullista arviointia. Maaseutuohjelmaan kirjatut uudet haasteet-osio on toteutunut Keskipiste-Leaderin kehittämisohjelmassa lähinnä uusiutuvaan energiaan liittyvien yritys- ja hanketukien kautta. Maaseutuohjelmatasolla uudet haasteetosio on jäänyt osin epäselväksi ja tiedottaminen valtakunnan tasolla on ollut puutteellista. Toimintalinjan 2 hankkeisiin on annettu neljä lausuntoa vuoden 2013 aikana. Linjan 2 ympäristötukien osalta Leaderin rooli on jäänyt osittain irralliseksi, koska varsinainen rahoitus tulee suoraan ELY-keskukselta. Hyvät käytännöt leviävät esimerkiksi Vuoden Leader-palkinnon avulla. Kuvassa v palkitut Sydänmaankylän kyläseuran toimijat ja kylän nuorisoa Leader-ryhmän rooli aluekehittäjänä Keskipiste-Leaderin rooli on tukea maaseutualueiden pienten paikallistoimijoiden omaehtoista kehittämistä. Keskipiste-Leader on halunnut olla aktiivisesti kehittämässä alueensa muuttuvia maaseuturakenteita. Omien kylä- ja nuorisohankkeiden kautta on aktivoitu toimijoita. Yhteisöhautomo- hanke on jatkanut erityisesti yhteisöjen kehittämistyötä ja lähidemokratian edistämistä. Keskipiste-Leader toimii joustavana ja asiakasystävällisenä välittäjäorganisaationa eli aktivoi, neuvoo ja tekee hanke- ja maksatuskäsittelyä, mutta myös ohjaa hanketoimijoita tarvittaessa muiden rahoittajien puoleen. Leader-yhdistys myös aidosti huolehtii ja seuraa hankkeiden edistymistä ja avustaa hakijoita ongelmatilanteissa eli toimintaryhmä on välittäjäorganisaatio myös sanan inhimillisemmässä muodossa. Ulkoisissa arvioinneissa on osoitettu, että monien aloittavien tai pienten yritysten tuet jäisivät saamatta ilman Leaderia. Pienet yrityshankkeet eivät usein sovellu isompien rahoittajien ohjelmiin. Lisäksi pienyrittäjät tarvitsevat paikallista tukea ja ohjausta koko hankkeen toteutusajan. Leadertuki kannustaa, rohkaisee ja lisää yrittäjien tulevaisuudenuskoa. Keskipiste-Leader on paikallisena ja helposti lähestyttävänä toimijana usein madaltamassa hankehakijoiden kynnystä lähteä hakemaan idealleen tai kehittämisajatukselle hankerahoitusta. Vaikka Leader-hankkeet ovat yleensä suhteellisen pieniä niin niiden vaikuttavuus on aina poikkeuksellisen suuri. Esimerkiksi yrityksen saama tuki käynnistää usein kehitysprosessin, jolla on vaikutusta paitsi itse yrityksen niin myös ympäröivän yhteisön hyvinvointiin ja menestykseen Verkostoituminen Hankerahoituksen ja aktivoinnin sekä neuvonnan lisäksi Keskipiste-Leader on kehittämässä aluettaan yhdessä muiden maaseudun kehittäjätahojen kanssa. Vuonna 2013 Keskipiste-Leader on ollut edustettuna sekä Nivala-Haapajärven että Haapaveden-Siikalatvan seutukuntien Seudullisten yrityspalvelupisteiden ohjausryhmissä. Toiminnanjohtaja on jäsenenä Europe Direct EUtietokeskuksen ohjausryhmässä. Keskipiste-Leader on edustettuna myös maakunnallisissa ja valtakunnallisissa yhteistyöelimissä. Toiminnanjohtaja on varajäsenenä valtakunnallisessa Manner- Suomen maaseutuohjelman seurantakomiteassa sekä jäsenenä MMM:n, Mavin ja Leadereiden yhteistyöryhmässä. Keskipiste-Leader on toistaiseksi puheenjohtajaorganisaationa Pohjois-Pohjanmaan maaseutufoorumis-

19 sa, joka kokoaa maakunnan toimijoita säännöllisesti yhteen. Toiminnanjohtaja on myös toimintaryhmien varaedustajana maakunnallisessa Uutispuuro maaseututiedotus-hankkeessa. Hankeneuvoja on jäsenenä CIMOn Youth in action yhteistyöverkostossa. Keskipiste-Leader -toimisto tekee yhteistyötä muiden Suomen Leader-alueiden kanssa. Erityisesti Rieska- Leader lähimpänä Leader-alueena on ollut hyvä yhteistyökumppani ja esimerkiksi maksatusneuvoja ja hankesihteeri ovat olleet molempien ryhmien yhteisiä työntekijöitä. Maakunnallista Pohjois-Pohjanmaan toimintaryhmien yhteistyötä vahvistetaan Keskipiste-Leaderin hallinnoimassa Yhteisöhautomo-hankkeessa. Hanke on tiivistänyt merkittävästi Leader-ryhmien yhteistyötä. Hankkeen myötävaikutuksella on avattu myös Pohjois- Pohjanmaan yhteiset Leaderin nettisivut kunkin ryhmän omien sivujen lisäksi. Vuoden 2013 aikana toimintaryhmät valmistelivat yhdessä Pohjois-Pohjanmaan paikalliskehittämisen strategian, joka toimitettiin Maa- ja metsätalousministeriöön omien strategioiden ohessa kesäkuussa. Strategioista saatu palaute on ollut positiivista. Hallitus on keskeinen ja ainutlaatuinen Leaderyhdistyksen voimavara. Hallituksen jäsenet tuovat erittäin paljon osaamista ja tietoa, paikallista "hiljaista" tietoa jopa vuosikymmenien ajalta, jota ei muualta saa. Hallitustyöhön panostaminen ja kehittäminen koulutuspäivien ja opintomatkojen avulla on erittäin tärkeää. Vuonna 2013 otettiin käyttöön sähköinen kokouskäytäntö. Hallitus saa tiedon intranetissä olevavasta kokousmateriaalista sähköposti- ja tekstiviestin kautta. Jäsenet tutustuvat materiaaliin intrassa ja kokouksissa materiaali heijastetaan kaikkien nähtäville. Sähköinen asiointi on nopeuttanut kokousvalmistelua ja poistanut ison työmäärän materiaalien kopioinnista. 6.2 Ohjelmatyön ongelmakohdat Pienten hankkeiden osalta hankebyrokratia on aivan liian mittava. Pienillä hankkeilla pitäisi olla kevyempi ja nopeampi haku- ja päätösprosessi. Nykyisin pienet ja suuret hankkeet läpikäyvät saman mankelin. Mallia voisi ottaa Keskipiste- ja Rieska-Leaderin kehittämästä kevyestä ja nopeasta Nuoriso-Leader rahoituksesta. Erityisesti pienet rakennushankkeet ovat kohtuuttoman pikkutarkan valvonnan alla. Julkisin varoin tehtävässä rakentamisessa on toki omat ohjeensa ja määräyksensä, mutta pienet rakennuskohteet tai rakennelmat tulisi erottaa näistä. Pienten rakennelmien osalta on tällä hetkellä helpompaa pyrkiä tekemään kohde ilman tukia kuin tuettuna tiukan seurannan alla. Maaseuturahaston hanketoiminta tiukkoine rajoitteineen estää luovan ja sitä kautta uutta kehittävän toiminnan. Uusien innovaatioiden syntyminen edellyttää hanketoiminnassa vapausasteita. Tiukasti määritetty hankesuunnitelma ja kustannusarvio rajoittavat helposti uusien matkan varrella syntyvien ideoiden kokeilun. Kokeiluhankkeille tulisi luoda puitteet. Tukihakemusten käsittelyaikoja ELY-keskuksessa on saatu lyhennettyä ohjelmakauden aikana. Myös maksatuspäätösten tekeminen ELY-keskuksessa on nopeutunut, mutta muodostaa edelleen pullonkaulan sujuvalle hankeprosessille. Maaseuturahaston säädösten pikkutarkka tulkinta johtaa helposti käsittelyn venymiseen. Ohjelmakauden loppua kohti maksatushakemusten määrä lisääntyy entisestään ja ruuhka pahenee. Maksatuskäsittelyssä olisi syytä keskittyä pääasioihin ja jättää vastuuta myös hakijalle hakemuksen oikeellisuudesta. Jos myöhemmin tarkastuksissa ilmenee virheitä, mitkä aiheuttavat esimerkiksi takaisinperintöjä, niin hakija on täysin vastuussa hakemuksestaan, ei maksatuskäsittelijä. Keskipiste-Leaderin hallituksen jäsenet ovat perustaneet työryhmän miettimään Green Care asioiden edistämistä alueella. Työryhmä on tehnyt hyvää yhteistyötä esimerkiksi peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ja Helmen kanssa. 19

20 7. Leader-toiminnan onnistumiset ja ongelmat valtakunnan tasolla 7.1 Onnistumiset Leader-työn näkyvyys on lisääntynyt valtakunnallisesti, koska on saavutettu paljon hyviä tuloksia. Suomalaisen Leader-työn onnistuminen on tunnustettu myös kansainvälisesti, osin aktiivisen kansainvälisen hanketyön kautta. Tämän seurauksena myös Leaderin ja sen toimijoiden uskottavuus paikallisessa kehittämistyössä on lisääntynyt. Leaderin valtavirtaistaminen koko maahan kaudella on ollut kulmakivi toimintatavan menestymiselle. Valtakunnallisen Leader-brändin lanseeraaminen on ollut erittäin positiivinen asia. Yhtenäinen näkyvyys lisää tietoisuutta Leaderista ja sen tuloksista. Yhteinen brändi myös luo Leader-toimijoille lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Vuoden 2013 aikana aloitettu valtakunnallinen Leaderin laatutyöprosessi on erittäin tarpeellinen ja ajankohtainen asia. Leader-työn heikko kohta on ollut ryhmien välisen toiminnan tason suuri vaihtelu. Laatutyön kautta kaikille Leader-ryhmille saadaan yhtenäiset laatukäsikirjat ja toimintatapoja yhtenäistettyä. Yhdessä ELYkeskusten kanssa tehtävä laatutyö myös selkeyttää Leadereiden ja ELYjen yhteistyötä. Maaseutuverkostoyksikön rooli tiedottajana ja kouluttajana on toiminut kohtuullisen hyvin. Koulutukset toimintaryhmien henkilöstölle ovat olleet tarpeellisia. Hallitusten kouluttamisessa toimintatapoja ja -muotoja tulee uudistaa, jotta väki saadaan liikkeelle. Vuonna 2012 toteutettu hallituskoulutus laivaseminaarina oli toimiva malli. Verkostoyksikön ja Leader-ryhmien organisoima yhteinen Leader-teltta maaseutu näyttelyissä on ollut hyvä näyteikkuna maaseudun kehittämisestä. Maaseutugaalat palkitsemisineen ovat olleet erittäin hyviä ja onnistuneita toimia. Ne ovat lisänneet maaseudun ja Leaderin näkyvyyttä ja yhtenäisyyttä. Maaseutuverkostoyksikön työntekijöiden innostuneisuus ja aktiivisuus Leader-työn kehittämiseen on ollut kiitettävää. Erityisesti verkostoasiamies Juha-Matti Markkolan työpanos on ollut näkyvä. Verkostoyksikön työ on näkynyt myös entistä enemmän maakunnallisella tasolla. Suomen kylätoiminta ry:n hallinnoima Leader-asiamies hanke on ollut tarpeellinen lisä yhteisten Leaderasioiden hoidossa. Toimintamalli tulisi saada vakinaistettua ja Leader-asiamiehen ympärille luotua valtakunnallinen organisaatio tai toimintaverkosto Leaderin edun ajamiseen. 20

21 Maa- ja metsätalousministeriö on pyrkinyt aktiivisesti ratkaisemaan Leader-ryhmien toimintarahan niukkuudesta johtuvia ongelmia. Kehystarkistuksissa on huomioitu pienimpien ryhmien resurssitarpeet ja myös huolehdittu muidenkin Leader-ryhmien kehysten riittävyydestä. Kun on yhteistä tahtoa ja halua, niin löydetään yleensä kaikkia tyydyttävät ratkaisut ja juuri näin ministeriö on toiminut. 7.2 Ongelmakohdat Uuden ohjelmakauden valmistelutyössä Leadertoimintatapaa on pyritty kehittämään itsenäisempään suuntaan. Leader-ryhmien keskuudessa asia on edennyt hyvässä yhteisymmärryksessä. Syystä tai toisesta asia ei ole viranomaisportaassa edennyt kovinkaan paljon. Erityisesti Mavin suunnalta esitystä on pyritty sivuuttamaan tai vain hieman muokkaamaan nykyistä kankeaa hallintomallia. Uuden ohjelmakauden valmistelussa Leadertoimintatavan tuominen rakennerahastoihin ei ole merkittävästi edennyt. Maakuntaliitot ovat vastustaneet ajatusta, vaikka EU Komissio on suosittanut Leaderin ulottamista kaupunkien kehittämiseen. Toivottavasti kaupungeissa tapahtuva kehittämistoiminta Leadermetodilla saadaan kuitenkin kokeilujen kautta käytäntöön. Maaseutuviraston tulkinnoista on useasti muodostunut hyvin joustamaton kuva Leader-toimintaa kohtaan. Vaikka lait ja asetukset luovat tiukat reunaehdot niin yhteisymmärryksessä monia asioita voitaisiin tulkita toimijoiden eduksi. Vuoden 2013 lopussa toimintansa aloittanut epävirallinen MMM:n, Mavin ja Leadereiden yhteistyöryhmä tuo toivottavasti apua asiaan. Ohjelmatiedottamisessa on ollut valtakunnan tasolla puutteita. Leaderia koskevista asioista on saatu välillä vain epävirallista tietoa mutkan kautta. Yhteisien asioiden tiedottaminen niin viranomaisten kuin Leaderryhmien välillä pitää saada joustavaksi ja ajantasaiseksi. Toimintarahan rinnastaminen hankkeisiin ja niitä koskeviin säädöksiin on hankaloittanut Leader-ryhmien käytännön toimintaa. Toimintarahalla pyöritetään Leaderryhmien hallintoa, mutta iso osa siitä kohdistuu myös aktivointityöhön. Tällä hetkellä toimintarahaa koskee jopa hanketukia tiukemmat säädökset esimerkiksi kululuokkien sitovuudessa. Toimintarahan käyttö pitäisi saada yksinkertaisemmaksi teknisen tuen tyyppiseksi. Varsinkin ohjelmakausien vaihteessa pitäisi olla joustavat käytännöt, koska toimintarahalla mahdollistetaan käytännössä jo vuodesta 1996 alkanut jatkuva Leader työ. ELY-keskusten väliset erot toimintatavoissa ovat edelleen liian suuria. Joillain alueilla tiettyjä ohjeita ja määräyksiä tulkitaan täysin eri tavalla kuin taas toisen ELYkeskuksen alueella. Tämä asettaa hanketoimijat kansalaisina samojen lakien ja asetusten edessä eriarvoiseen asemaan. Tulkintaeroja on tietysti niin kauan kun asioita käsittelevät eri ihmiset, mutta lakien ja asetusten pitäisi lähtökohtaisesti olla yksiselitteisiä. Henkilöstön nopea vaihtuminen lisää kirjavuutta tulkinnoissa. 21

22 8. Kuvaus yhdistyksen muusta toiminnasta 8.1 Nuoriso-Leader Keskipiste-Leader käynnisti vuoden 2010 aikana onnistuneesti uuden toimintamallin nuorten hankkeiden tukemiseen. Vuonna 2013 Nuoriso-Leaderin kautta tuettiin yhteensä 21 nuorten omaa hanketta. Tuettava hanke voi olla tapahtuman järjestämistä, yhteisten harrastusvälineiden hankintaa tai muuta vastaavaa nuoria aktivoivaa toimintaa. Pääasia on, että se on nuorten itsensä suunnittelemaa ja toteuttamaa toimintaa. Tukea voi saada ja kohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret. Hakijana täytyy olla vähintään kolmen nuoren ryhmä johon on nimetty vastuuaikuinen. Nuoriso-Leader toteutetaan Leader-ryhmän omalla rahoituksella, joten siinä vältetään EU-rahoitukseen liittyvä runsas byrokratia. Tavoitteena on nopea, yksinkertainen ja joustava malli pienille nuorisohankkeille. Nuoriso-Leader on suunniteltu yhdessä Rieska-Leaderin kanssa. Toimintamallia on esitelty useille eri tahoille ja vastaava malli on otettu myöhemmin käyttöön muillakin alueilla. 8.2 Yhteisö-Leader Vuoden 2013 aikana valmisteltiin uusi Keskipiste- Leaderin oma Yhteisö-Leader rahoitusväline yhdistysten pienten hankkeiden toteuttamiseen. Toimintaperiaate on sama kuin Nuoriso-Leaderissa, mutta kohderyhmänä ovat yhdistykset ja yhteisöt. Yhteisö-Leader otetaan käyttöön vuoden 2014 alussa Kalatalousohjelma Keskipiste-Leader on mukana toteuttamassa Perämeren rannikon kalatalousohjelmaa Ohjelmalla siirretään Leader-toimintatapa myös kalatalouden kehittämiseen. Kalatalousohjelman toteutuksessa on mukana kuusi toimintaryhmää eli Nouseva rannikkoseutu ry, Keskipiste-Leader ry, Rieska-Leader ry, Oulun Seudun Leader ry, Perä-Pohjolan kehitys ry ja Outokaira tuottamhan ry. Ohjelma-alue ulottuu Torniosta Kokkolaan ja sisävesialueista mukana on Pyhäjärvi. Kalatalousohjelman hallinnoijatahona toimii Nouseva rannikkoseutu ry. Keskipiste-Leaderin osalta ohjelma-alueeseen kuuluu Pyhäjärvi. Keskipiste-Leaderin aluetta kalataloustyöryhmässä edusti vuonna 2013 Jaakko Haaraoja Pyhäjärveltä ja varajäsenenä oli toiminnanjohtaja Ilkka Peltola. Kalatalousohjelmasta on tuettu mm. Pyhäjärven kalasatamahankkeen selvitystä. 8.4 EVS European Voluntary Service Keväällä 2011 Keskipiste-Leader ry hyväksyttiin ensimmäisenä suomalaisena Leader-yhdistyksenä Eurooppalaisen EVS-nuorisovaihto-ohjelman isäntäorganisaatioksi. Vuonna 2012 Keskipiste-Leader ry vastaanotti neljä ensimmäistä nuorta alueelle. EVS-ohjelma mahdollistaa eurooppalaisille nuorille vapaaehtoistyön kautta tutustumisen eri maihin ja kulttuureihin. Keskipiste-Leader voi toimia alueen nuoria lähettävänä tai vastaanottavana organisaationa. Leader-yhdistys vastaa vaihdon hal-

23 linnoinnista ja nuori voi työllistyä esimerkiksi alueen nuoriso-organisaatioihin muutamaksi kuukaudeksi. Vuonna 2013 EVS vaihdossa Keskipiste-Leaderin alueella oli kaksi nuorta, toinen Kreikasta ja toinen Espanjasta. EVS-nuoret tuovat mukanaan kansainvälisen tunnelman pieniin kyliin ja paikallisyhdistyksiin. 23

24 9. Tuloslaskelma ja tase 24

25 TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Julkinen rahoitus , ,35 Yksityinen rahoitus , ,67 Tuotot yhteensä , ,02 Kulut Henkilöstökulut , ,73 Ostopalvelut ja palkkiot , ,04 Vuokrat , ,96 Kokouspalkkiot ja muut kokouskustannukset , ,50 Viestintäkustannukset , ,35 Kone- ja laitehankinnat , ,00 Toimistokalusteet- ja tarvikkeet , ,87 Erityistaitojen hankkimiskustannukset -50,00-255,00 Kotimaan matkakulut , ,06 Ulkomaan matkakulut , ,82 Muut kustannukset , ,60 Ei tukikelpoiset kulut 1 114,71 0,00 Kulut yhteensä , ,93 Varsinaisen toiminnan tuotto-/kulujäämä , ,91 Tuotto-/kulujäämä , ,91 Tuotto-/kulujäämä , ,91 RAHOITUSTUOTOT- JA KULUT Tuotot 576,50 954,07 Kulut 0,00-5,17 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 576,50 948,90 Tuotto-/kulujäämä , ,01 Omatoiminen tuotto-/kulujäämä , ,01 Kokonaistuotto-/kulujäämä , ,01 Tilikauden tulos , ,01 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,01 25

26 TASE V a s t a a v a a PYSYVÄT VASTAAVAT VAIHTUVAT VASTAAVAT VAIHTO- JA RAHOITUSOMAI- SUUS Saamiset Siirtosaamiset , ,12 Saamiset yhteensä , ,12 Rahat ja pankkisaamiset , ,79 Vastaavaa yhteensä , ,91 V a s t a t t a v a a OMA PÄÄOMA Toimintapääoma , ,42 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,01 Oma pääoma yhteensä , ,41 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot , ,62 Siirtovelat , ,88 Lyhytaikainen yhteensä , ,50 Vastattavaa yhteensä , ,91 26

27 10. Tulevaisuuden suunnitelmat Vuoden 2014 aikana viimeistellään valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset strategiat ohjelmakaudelle Leader-ryhmät ja ELY-keskukset valmistelevät paikalliset ja alueelliset maaseutustrategiat. Maa- ja metsätalousministeriö kokoaa alueiden suunnitelmiin pohjautuvan valtakunnallisen maaseutuohjelman ja toimittaa sen Komission hyväksyttäväksi. Keskipiste-Leaderin vuoden 2014 erityisiä painopisteitä ovat uuden ohjelmakauden valmistelu ja käynnistys, nuorten aktivointi ja kansainvälistymisen tukeminen sekä yhteisöjen kehittäminen. Nuorisoasiat ja nuorten viihtyminen pyritään huomioimaan esimerkiksi Yhteisöhautomo-hankkeen avulla. Nuoriso-Leader hankerahoitusta jatketaan kuntien tukemana ja rahoitetaan nuorten omia pieniä ideoita ja tarpeita. EVS-nuorisovaihto-ohjelmaa jatketaan ja alueelta pyritään löytämään myös halukkaita lähtijöitä Eurooppaan. Yhteisöhautomo-hankkeen avulla aktivoidaan alueen kylä- ja yhdistystoimijoita kehittämistyöhön niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin. Erityisesti kuntien ja paikallisyhteisöjen yhteistyötä pyritään kehittämään ja löytämään uudenlaisia toimintatapoja. Yhteisö-Leader rahoitus käynnistetään yhteisöjen pienimuotoisen kehittämisen tukemiseksi. Pohjois-Pohjanmaan toimintaryhmät valmistautuvat uuteen ohjelmakauteen suunnittelemalla yhteisiä toimintoja esimerkiksi tiedottamiseen ja yhteisöjen kehittämiseen liittyen. Keskipiste-Leader vahvistaa omaa strategista osaamistaan laajentamalla yhdistyksen työryhmätyöskentelyä. Työryhmillä tarkoitetaan keskeisiin aihepiireihin syventyviä ryhmiä, joissa voi olla hallituksen jäseniä, toimihenkilöitä ja muita sidosryhmien ja asiantuntijatahojen edustajia. Leader yhdistyksessä työskentelee vuoden 2014 aikana 5-6 toimihenkilöä, joista osa työskentelee hankkeissa. 27

28 LIITE 1. HALLITUS 2013 Nimi Ammatti / toimi Osoite Toimikausi Edustus Finnilä Veikko luottamushenkilö Niemiharjuntie 26, Haapajärvi julkinen taho veikko.finnila@haapajarvi.fi Uusivirta Riitta koulutussuunnittelija Palolantie 18, Haapajärvi henkilöjäsen riitta.uusivirta@jedu.fi (työ), (koti) Ollila Lea maatalousyrittäjä Ollilantie 89, Annonen (Haapavesi) yhteisö lm.ollila@gmail.com Tuomisto Matti eläkeläinen Mannintörmäntie 25, Haapavesi yhteisö matias.tuomisto@gmail.com Still Timo maatalousyrittäjä Kestiläntie 2262, Kestilä yhteisö timo.still@kotinet.com Raudaskoski Seija maatalousyrittäjä Pohjoispuolentie 558, Kärsämäki yhteisö seija.raudaskoski@hotmail.com Karikumpu Päivi hallintojohtaja Keijukaisentie 3, Nivala julkinen taho paivi.karikumpu@nivala.fi Pihlajamaa Juhani yritysasiantuntija Asunmaantie 60, Nivala henkilöjäsen juhani.pihlajamaa@proagria.fi (koti), (työ) Äijälä Mikko maaseutupäällikkö Anttilantie 4, Piippola julkinen taho mikko.aijala@siikalatva.fi Hakkarainen Timo tekniikan lisensiaatti Kaarnapolku 10, Pulkkila julkinen taho timo.hakkarainen5@luukku.com Kamula Ari elintarviketyöntekijä Niemeläntie 2b, Pyhäntä henkilöjäsen ari.kamula@gmail.com Kyllönen Tiina agrologi Itärannantie 358, Pyhäsalmi henkilöjäsen poukama@suomi24.fi Shemeikka Laimi yrittäjä Pyhäjärventie 445, Pyhäjärvi julkinen taho laimi.shemeikka@pp.inet.fi , Änäkkälä Jari yrittäjä Sievintie 359, Reisjärvi yhteisö jari@valmistusjaasennus.fi Manninen Anna-Riikka opiskelija Ranta-Mannilantie 95, Hiidenniemi henkilöjäsen/nuoriso anna-riikka@kotinet.com

29 HALLITUS 2013 henkilökohtaiset varajäsenet Nimi Ammatti / toimi Osoite Toimikausi Edustus Isoniemi Esko luottamushenkilö Arvolantie 121, Oksava julkinen taho esko.isoniemi@haapajarvi.fi Pennanen Anna-Liisa maatalousyrittäjä Uupulantie 46, Oksava (Haapajärvi) henkilöjäsen annaliisa.p@luukku.com Pirnes Sinikka keittäjä-siivooja Oulaistentie 61, Haapavesi yhteisö Heikkilä Raili Lehtori Korpisalontie 1, Haapavesi yhteisö raili.heikkila@jedu.fi Karppinen Seppo opettaja / eläkeläinen Koskitie 24, Kestilä yhteisö seppo.karppinen@siikalatva.fi Holopainen Päivi hallituksen puheenjohtaja Hiihtomajantie 389, Kärsämäki yhteisö poniamma2@luukku.com Tölli Hannu maaseutujohtaja PL 10, Nivala julkinen taho hannu.tolli@nivala.fi Jokela Harri koulutussuunnittelija, mv Järvikyläntie 99, Nivala henkilöjäsen harri.jokela@suomi24.fi Huikari Marja toimitilainsinööri Tuomaalantie 12, Piippola julkinen taho marja.huikari@siikalatva.fi Laakko Alpo luottamushenkilö Koskenkankaantie 469, Kestilä julkinen taho alpo.laakko@siikalatva.fi Heikkinen Leena merkonomi / eläkeläinen Vainiotie 7, Pyhäntä henkilöjäsen heikkinenleena@hotmail.com tai Ojala Anna-Maija opettaja Syvälahti 85, Pyhäsalmi henkilöjäsen anmaheoj@hotmail.com Rajala Eila hallintojohtaja Pappilantie 12, Pyhäjärvi julkinen taho eila.rajala@pyhajarvi.fi Kivioja Jari toimitusjohtaja Toivontie 7, Reisjärvi yhteisö jari.kivioja@steelprisma.com Savela Ville opiskelija Lammentie 31, Haapajärvi henkilöjäsen/nuoriso ville_savela93@hotmail.com

30 LIITE 2. HANKERAHOITUSKEHYS 2013 Toimintalinja Rahoituskehys Sidottu Jäljellä % % % 1. Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen 0 0, Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen (ei rahoituskehystä) Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen , , , Alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö , ,00 0 YHTEENSÄ , , ,52 0

31 LIITE 3. Keskipiste-Leader hallituksen tukipäätökset vuonna 2013 Hanke/ Toimenpide Laajennus, työntekijän palkkaaminen Koskenperän lavan kunnostaminen Hakija Toteutusalue Tuen määrä Tuki % Hankkeen/ toimenpiteen kuvaus Toteutusaika Aava-sisustus Oy Haapajärvi käynnistystuki Koskenperäset ry Nivala Koskenperän lava on kylälle tärkeä kokoontumispaikka, mutta on päässyt huonoon kuntoon. Hankkeessa lava kunnostetaan ja vaurioituneet rakennukset uusitaan, että kyläläiset, muut kuntalaiset ja lähikuntien asukkaat saavat hyvän paikan kokoontumiseen ja juhlien sekä tanssien järjestämiseen. Kunnostus lisää huomattavasti lavan käyttöarvoa ja kylän viihtyisyyttä Liiketoiminnan käynnistyshanke Haapaveden Kiinteistöhuolto Oy Haapavesi investointi: koneet ja laitteet Aloitusinvestoinnit Haapajärven Letku ja laakeri käynnistystuki Haapajärvi investointi: koneet ja laitteet

32 Hanke/ Toimenpide Hakija Toteutusalue Tuen määrä Tuki % Hankkeen/ toimenpiteen kuvaus Yhteisauna Ahokylän kyläyhdistys Pyhäntä Pyhännän kunnan omistama saunarakennus Ahvenjärvellä on romahtamispisteessä eikä sitä ole käytetty muutamaan vuoteen. Ahokyläläisillä ei ole yhteistä kokoontumispaikkaa, joten hankkeessa on tarkoitus purkaa vanha sauna pois ja rakentaa tilalle uusi kyläläisten yhteiseen käyttöön. Lisäksi rakennetaan laituri ja laajennetaan parkkipaikkaa. Toteutusaika Koneiden ja laitteiden hankinta T:mi Esa Tikka Pyhäjärvi investointi: koneet ja laitteet Kalastusmatkailu mahdolliseksi - malli yhteisluvalle ja tuotekorttiesimerkit Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä Pyhäntä, Siikalatva Hanke keskittyy kalastusmatkailun kehittämiseen Pyhännän ja Siikalatvan alueilla. Hankkeen tehtävänä on selvittää alueen lupakäytännöt ja luoda yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa malli yhteisluvalle. Hankkeessa kartoitetaan alueen kalastukseen soveltuvat kohteet (joki-, järvi-, lampi- ja koskikalastus), jonka perusteella keskeisimmistä kohteista luodaan mallituotekortit niin paperi- kuin sähköiseen muotoon (internet)

33 Hanke/ Toimenpide Laakkolan kylätalon kunnostushanke Kulttuuria Kestilään Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen Hakija Toteutusalue Tuen määrä Tuki % Hankkeen/ toimenpiteen kuvaus Laakkolan kyläyhdistys ry Siikalatva Kylätalon kunnostushankkeen tavoitteena on saada entinen kyläkoulu ajanmukaiseksi, toimivaksi, kyläläisten/kuntalaisten yhteiseksi kokoontumispaikaksi; kylätaloksi. Tilojen remontin ja riittävän kaluston myötä talon käyttömahdollisuudet lisääntyvät ja rilaiset tapahtumat, juhlat, kerhot ja piirit toimivat paremmin. Hyvölänrannan nuorisoseura Siikalatva Kulttuuria Kestilään -hankkeen ry tarkoitus on rakentaa liikutel- tava katsomo Hyvölänrannan nuorisoseurantalon pihalle ja näin kehittää kesäteatteritoimintaa. Hyvölänrannan nuorisoseuralla on vireä kesäteatteriporukka, jossa on näyttelijöitä lapsista aikuisiin. Nousevan ja liikuteltavan katsomon avulla parannetaan näkyvyyttä ja kuuluvuutta. Toteutusaika Pivosis Haapajärvi investoinnit: koneet ja laitteet käynnistystuki