TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2001

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2001 Oppineita naisia (2001), Valokuva: Lisa Hentunen

2 SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKATSAUS...1 II TULOKSELLISUUDEN KUVAUS Yliopistojen yhteiset tavoitteet Teatterikorkeakoulun tehtävä Peruskoulutus Opiskelijavalinnat Opiskelijamäärät Opetuksen kehittäminen Korkeakoulupedagogiikka Virtuaaliyliopisto Tutkinnot Työllistyminen Tekijänoikeudet Jatkokoulutus ja tutkimus Taiteellinen toiminta Kansainvälinen toiminta Aikuiskoulutus Avoin yliopisto Täydennyskoulutus Raportointi ja arviointi Rakenteellinen kehittäminen ja voimavarojen uudelleen kohdentaminen Yhteiskunnalliset palvelut Opetusteatteri Teakon (Esitystekninen suunnittelu- ja konsultointiyksikkö) Kirjasto Taideyliopistojen keskusarkisto lakkautettiin Päätöksenteko ja tukipalvelut uusissa toimitiloissa Uudet toimintamuodot ja tilojen haltuunotto Palvelujen kilpailuttaminen Yhteistyö Kuvataideakatemian kanssa Tietohallintopalvelut Tiedotus- ja julkaisutoiminta Henkilöstö Yleistä Henkilöstövoimavarat Henkilöstön keski-ikä Henkilöstön ikärakenne ja koulutusaste Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Vakinaistamiset, henkilökierto ja henkilökunnan vaihtuvuus Yhteistoiminta ja työsuojelu Työterveys ja työkyvyn ylläpito Työaika ja poissaolot Kustannukset tulosalueittain Maksullisen toiminnan kannattavuus ja vertailu asetettuihin tavoitteisiin Maksullisen toiminnan virkatyön osuuden määrittely Liiketaloudellinen maksullinen palvelutoiminta Julkisoikeudellinen maksullinen toiminta...33

3 1 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN TARKASTELU...35 IV SISÄINEN VALVONTA...48 V ALLEKIRJOITUKSET...49 LIITTEET 1. Raportti sivuaineopinnoista vuonna Teatterikorkeakoulun maksulliset produktiot Teatterikorkeakoulun virtuaaliyliopiston toimintakertomus vuodelta Teatterikorkeakoulun kansainvälinen yhteistyö vuonna Raportti avoimen väylän toteutumisesta ja tutkintoa täydentävästä koulutuksesta v Teatterikorkeakoulun organisaatiokaavio 7. Myönnetyn hintatuen käyttö maksullisessa toiminnassa vuonna 2001

4 I TOIMINTAKATSAUS Vuosi 2001 oli Teatterikorkeakoululle ensimmäinen kokonainen toimintavuosi uusissa tiloissa. Se merkitsi tilojen käytön ja uusien toimintatapojen hahmottamista ja opettelua, joka yhtyneenä varsinkin kevätkauden tuotantoruuhkaan aiheutti stressiä ja heijastui korkeakoulun toteuttaman työtyytyväisyyskyselyn tuloksissa. Vaikka monien ongelmien ymmärrettiinkin olevan ohimenevää laatua, TeaK pyrki vuoden aikana parantamaan yhteisöllisyyttä ja opiskelija- ja työntekijäryhmien keskinäistä kanssakäymistä uuden talon tarjoamilla mahdollisuuksilla. Yhtenä käytännön ilmentymänä olivat säännölliset, talon tarjoamat torikahvit jossa vararehtorin johdolla käytiin keskustelua yhteisistä kysymyksistä. Toisena oli vapaamuotoinen, ilman ajanvarausta toimiva psykologin vastaanotto. Samoin syksyn tuloskeskustelujen perusteella päätettiin seuraavana vuonna resurssoida ehkä suurimman käytännön helteen kantajan, opetusteatterin kehittämistä. Vuoden loppuun mennessä tuntuikin että korkeakoulun ilmapiiri oli merkittävästi parantunut, ja että uusi talo alkoi täyttää siihen asetettuja toiveita myös yhteisöllisyyden ja avoimen toimintakulttuurin suhteen. Vuoden aikana organisaatiota uudistettiin vastaamaan toimintaympäristön vaatimuksia. Tehtiin koko talon kattava riskianalyysi ja laadittiin TeaK:ille uusi työsuojelun toimintaohjelma. Sen korkea laatu on kerännyt kiitosta talon ulkopuoleltakin, ja laaja ja paneutunut valmistusprosessi kertoo sekin henkilökunnan sitoutumisesta työyhteisöönsä ja Teatterikorkeakouluun. Esitystoiminnan johtoryhmä kartoitti opetussuunnitelmien, taiteellisen toiminnan laajuuden ja tavoitteiden ja käytössä olevien aika- materiaali- ja henkilöstöresurssien ongelmakenttää. Samoin vietiin loppuun keskustelut tuotantopalveluiden perustamisesta. Tarkoituksena oli järkeistää ja keskittää tuottajien työtä, tasata työpaineita, parantaa koordinaatiota ja turvata tuotantopalvelut myös niille yksiköille joilla ei ole ollut varaa omien tuottajien käyttöön. Yksikkö aloitti toimintansa vuoden 2002 alussa. Opetuksen kehittämisryhmä jatkoi työtään, ja uutena panostuksena perusopetuksen kehittäminen määriteltiin vararehtorin vastuualueeksi vuoden 2002 alusta lukien. Vuonna 2001 maisteritutkintoja suoritettiin 44. Tulossopimus edellyttää kolmen vuoden keskiarvoksi 45. Koska kaikki koulutusohjelmat eivät ota joka vuosi uusia opiskelijoita, tämä heijastuu luonnollisesti myös vuosittaisessa tutkintojen määrässä. Voi päätellä että kun edellisen sopimuskauden tavoite 35 tutkintoa oli selvästi liian alhainen, nykyinen on realistinen ja vastaa korkeakoulun suorituskykyä. Tohtorintutkintoja suoritettiin 4, eli vuoden tavoite ylitettiin kahdella. Jatkotutkinnot jakautuivat tasan tanssin ja teatterin kesken. Täydennyskoulutuskeskuksen nimi muutettiin toiminnan laatua ja volyymia paremmin vastaavaksi Aikuiskoulutusyksiköksi, ja sen johtoon asetettiin väliaikaisesti johtokunta rehtorin puheenjohdolla. Vuoden aikana aikuiskoulutuksen ongelmia selvitettiin mm. taideyliopistojen asettamassa työryhmässä. Mitä tulevaisuudessa tapahtuneekin, selvältä näyttää että ilman jonkin muotoista julkista tukea TeaK:in aikuiskoulutuksen tärkeimmän kohderyhmän, taiteilijoiden, täydennyskoulutus kuihtuu lähes olemattomiin.

5 2 Kevään professorikeskusteluissa määrittyi tulevan lukuvuoden sisäisiksi painopistealueiksi lastenteatteri, ja Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen laitekannan parantaminen opetuksen vaatimusten tasolle. Toimenpiteet kummankin suhteen alkoivat syyskaudella Uusi esitystaiteen ja teorian maisteriohjelma Estaite aloitti syksyllä. Puoli vuotta on tietysti liian lyhyt aika arviointiin silti voinee sanoa että Estaite on tervetullut lisä korkeakoulun koulutustarjonnassa. Taiteilijoiden ammatillinen koulutus TeaK:issa on vakaalla pohjalla, sillä on pitkä traditio, ja tulokset ovat olleet vuodesta vuoteen hyviä. Tämän rinnalle nousevat maisteriohjelmat, MAopintojen vahvistaminen ja parempi profiloiminen, ja tutkiva ote. Näitä päämääriä tavoittelee myös Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen Digitaalisen valon ja äänen tutkimusprojekti, jonka TeaK esitti rahoitettavaksi hankkeeksi kevään tulosneuvotteluissa OPM:n kanssa. Vastaus oli myönteinen, ja projekti alkaa valon osalta vuonna Toimintakertomuksen perusteella Teatterikorkeakoulu on varsin vakaa laitos. Suuria määrällisiä ja sisällöllisiä muutoksia ei ole aikoihin tapahtunut, eikä niitä ole näköpiirissäkään. Sen sijaan sisäinen kehittämistyö sekä koulutuksen että organisaation osalta on intensiivistä ja johdonmukaista. TeaK pystyy rekrytoimaan opiskelijoikseen taidealojensa nuorten lahjakkuuksien huiput. Taiteilijan ura voi parhaimmillaan olla suunnattoman palkitseva. Mutta se on myös epävarma ja psyykkisesti kuormittava. Siksikin on tärkeää tarjota opiskeluympäristö joka on inspiroiva, haastava ja turvallinen siinä mielessä turvallinen että opiskelija voi ja uskaltaa käyttää kapasiteettiaan vapautuneesti. Siinä on tietysti turha luulla onnistuvansa läheskään täydellisesti. Tahdon suuntana se on välttämätön. Rehtori Lauri Sipari

6 3 II TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 1 1. Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen yhteiset tavoitteet ja kehittämislinjat on asetettu valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Nämä tavoitteet on täsmennetty vuosittain talousarviossa ja ne on esitetty sopimuskauden tulossopimusten liitteenä. Teatterikorkeakoulu on kehittänyt toimintaansa tulossopimukseen kirjattujen yliopistojen yhteisten tavoitteiden ja yleisten kehittämislinjojen periaatteiden mukaisesti. Toimintamuotojen tavoitteiden saavuttamista on esitelty lähemmin kunkin asiakohdan tarkastelun yhteydessä. 2. Teatterikorkeakoulun tehtävä Teatterikorkeakoululla on päävastuu teatteri- ja tanssialan ylimmästä opetuksesta, siihen liittyvästä taiteellisesta toiminnasta ja tutkimuksesta sekä teatteri- ja tanssialan opettajankoulutuksesta. Teatterikorkeakoululla on valtakunnallinen vastuu teatterialan ruotsinkielisestä koulutuksesta. Korkeakoulun tavoitteena on tukea suomalaisen teatteri- ja tanssitaiteen kehittymistä sekä alojen taiteellisen toiminnan tason nostamista ja kansainvälistymistä. Teatterikorkeakoulu vastaa valtakunnalliseksi tehtäväksi määritellystä opetusteatterista ja sen kehittämisestä. 3. Peruskoulutus 3.1. Opiskelijavalinnat Hakijoiden kokonaismäärä on vuodesta 1997 lähtien vaihdellut välillä. Vuonna 2001 Teatterikorkeakoulun haki 1550 henkilöä, joista 118 suoraan maisteriohjelmiin. Hyväksyttyjä oli 78 eli 5 %. Edellisvuoteen verrattuna valittujen määrä nousi 16:lla. Hakijoista miehiä oli 33,4 %, hyväksytyistä 35,9 %. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia oli hyväksytyistä 17 eli noin 22 %. 1 Tuloksellisuuden kuvauksessa esitetyt kehystetyt tekstiosuudet ovat Teatterikorkeakoulun ja opetusministeriön välisen, vuosien , tulossopimuksen tavoitetekstiä.

7 4 Kuvio 1. Hakeneet ja hyväksytyt hakeneet hyväksytyt Useilla koulutukseen valituista oli aiempia alan opintoja tai kokemusta ammattiteattereista ja harrastajaryhmissä. Monet ammattikorkeakouluissa alaa opiskelleet pyrkivät jossain vaiheessa Teatterikorkeakouluun. Ammattikorkeakoulujen on todettu kilpailevan samoista hakijoista, tästä on esimerkkejä mm. valo- ja äänisuunnittelun koulutuksessa. Valintakokeet ovat monivaiheiset. Taiteellisen lahjakkuuden lisäksi testataan hakijoiden motivaatiota ja kykyä pitkäjänteiseen työskentelyyn ja sen myötä korkeakouluopintoihin ja taiteilijan ammattiin. Ennakkotehtävien monipuolistamisen on vähentänyt selvästi hakijoiden määrää. Tanssi- ja teatteripedagogiikan laitoksen opiskelijavalinnassa käytettiin myös psykologisia soveltuvuustestejä. Ongelmana on saada suuresta hakijamäärästä jo valintojen alkuvaiheessa esille niiden potentiaalisten opiskelijoiden ryhmä, joihin valinnassa tulisi keskittyä. Korkeakoulun kokonaisarvioinnin tulosten perusteella nykyisiä valintakokeita pidetään kuitenkin onnistuneina Opiskelijamäärät Teatterikorkeakoulun opiskelijamäärä nousi edellisvuoteen verrattuna jonkin verran. Vuotuisiin opiskelijamäärien vaihteluihin vaikuttaa mm. se, että osassa koulutusohjelmia ei ole joka vuosi sisäänottoa. Teatterikorkeakoulussa oli vuoden 2001 joulukuussa kirjoilla yhteensä 327 perusopiskelijaa, heistä läsnä olevia 317. Ylimääräisiä opiskelijoita oli 14. Raportti sivuaineopinnoista on liitteenä 1.

8 5 Kuvio 2. Perus- ja jatkotutkinto-opiskelijat perustutkinto jatkotutkinto Opetuksen kehittäminen Perusopetuksen kehittämisestä vastaa vararehtori yhdessä ao. professorien kanssa. Hänen johdollaan opetuksen kehittämisryhmä jatkoi toimintaansa. Kokonaisarvioinnissa esiin nousseet asiat koettiin edelleen tärkeiksi, mm. opettajien pedagogisten valmiuksien lisääminen, uusien pedagogisten opetusmenetelmien kehittäminen, sekä palaute- ja laadunvarmistusjärjestelmien luominen ja dokumentointi. Opetuksen kehittämisryhmä asetti tavoitteekseen kehittää opetusta ja opetussuunnitelmia, olla mukana hahmottelemassa korkeakoulun kulttuuri- taide- ja koulutuspoliittisia linjoja, tutkia opetussuunnitelmien uusia mahdollisuuksia, aloittaa koulun taiteellisen toiminnan systemaattisen kartoittamisen ja uudelleen järjestelyt sekä taideopetuksen pohdiskelun ja jäsentämisen. Tärkeää on pohtia miten taideopetusta voi ja tulisi tutkia, miten oppimista voisi parantaa ja monipuolistaa ja miten arvioidaan laatua taiteessa ja opetuksessa. Opetuksen kehittämisryhmä järjesti kevätseminaarin, jossa aiheena oli oppimis- ja ihmiskäsitykset ja henkilökohtainen pedagogiikka. Seminaarissa tutustuttiin videonäytteiden avulla eri laitosten opetustunteihin ja keskusteltiin niistä opetustuntien antajien johdolla. Syysseminaarissa teemana oli taiteilijan oma ilmaisukieli ja henkilökohtainen pedagogiikka, joten keskustelua kevätseminaarin pohjalta jatkettiin. Tammikuussa 2001 käynnistyivät kaikille opiskelijoille yhteiset vapaavalintaiset opinnot. Vapaavalintaisten opintojen määrä lisääntyi kaikissa koulutusohjelmissa. Yhteissuunnittelua ja - opetusta pyritään muutenkin tiivistämään. Vuoden loppuun mennessä opetuksen kehittämisryhmä työsti perustutkintojen kehittämisstrategian tulevalle opetussuunnitelmakaudelle.

9 6 Ruotsinkielinen näyttelijäntyön laitos valittiin yhdeksi korkealaatuisen koulutuksen yksiköksi Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan kanssa solmittiin sopimus ( ) opetuksen järjestämisestä ja resursseista teatteri-ilmaisunopettajan ja tanssinopettajan koulutusohjelmaan kuuluvien opettajan pedagogisten opintojen järjestämisessä lukuvuonna Teatterikorkeakoulu ostaa sovitut opetuspalvelut kasvatustieteelliseltä tiedekunnalta sekä järjestää osan opetuksesta itse tai yhdessä muiden taidekorkeakoulujen kanssa. Yhteistyötä muiden korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa jatkettiin. Vakiintuneimpia yhteistyökouluja ovat muut taidekorkeakoulut, Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitos sekä teatterin ja tanssin koulutusta tarjoavat ammattikorkeakoulut. Tanssitaiteen laitos jatkaa yhteistyötä Suomen Kansallisoopperan Balettioppilaitoksen ammatillisen osaston kanssa ja ottaa balettitanssin opiskelijoita suorittamaan kandidaatin tutkintoa. Yhteistyöllä mahdollistetaan balettitanssissa peruskoulutuksen saaneille tanssitaiteen kandidaatin tutkinnon suorittaminen ja samalla avataan alan opiskelijoille mahdollisuus pyrkiä tans-sitaiteen maisterin tutkintoon johtaviin koulutusohjelmiin Korkeakoulupedagogiikka Taidekorkeakoulujen yhteinen korkeakoulupedagogiikan, Taikopedan, tavoitteena on tukea opettajien oman opetuksen kehittämistä ja pedagogista uudistamista sekä vahvistaa taiteiden välistä yhteistyötä. Korkeakoulupedagogiikka on yksi keskeinen muoto, jolla tuetaan taidekorkeakouluissa tehtävää opetuksen ja oppimisen kehittämistä. Taidekorkeakoulujen yhteistyönä käynnistettiin syksyllä 2001 kolmas yhteinen taidekorkeakoulupedagogiikan opintokokonaisuus (15 ov), joka kostuu kolmesta osiosta. Ensimmäiseen pedagogisen johtajuuden valmennuksen osioon (5 ov) osallistui 32 opettajaa eri taidekorkeakouluista. Osioon sisältyy oman opetuksen kehittämishankkeen ja oman opetusportfolion kokoamisen lisäksi neljä yhteistä opintopäivää ja vertaisryhmätyöskentely opintopäivien välillä. Vuoden 2001 aikana valmisteltiin myös uutta taikopedan hanke-esitystä vuodesta 2003 alkaen. Uudessa hankkeessa olisi mukana myös ammattikorkeakoulu Stadian taide- ja kulttuuriala ja se ulottuisi myös alan tutkimus- ja julkaisutoimintaan. Vuonna 2001 järjestettiin kolme pedagogista seminaaria ajankohtaisista teemoista. Seminaareihin osallistui 66 opettajaa eri taidekorkeakouluista. Lisäksi osallistuttiin Peda-forumin kevätpäiville Espoossa ja yhteyshenkilötapaamiseen Tampereella Virtuaaliyliopisto Teatterikorkeakoulun virtuaaliyliopiston käynnistämistyö jatkui keväällä 2001 ja syksyllä käynnistyi ensimmäinen verkkokurssi, Katarsis draama, teatteri ja kasvatus (2 ov). Kurssin suoritti 12 opiskelijaa. Virtuaaliyliopiston laajempi toimintakertomus on liitteenä 3.

10 Tutkinnot Vuotuinen tutkintotavoite sopimuskaudella on keskimäärin 45 maisterin tutkintoa. Maisterin tutkintoja suoritettiin opintoviikkoa suorittaneista maistereista 22 (71 %) suoritti tutkinnon viidessä vuodessa. Kandidaatin tutkinnon suoritti 7 opiskelijaa. Pakollisen tanssin kandidaatin tutkinnon lisäksi kandidaatin tutkintoja suoritetaan vähän. Vuonna 2001 oli TeaKissa suoritetun maisterin tutkinnon hinta markkaa, mikä oli mk (45%) edellisvuoden vertailukelpoista tutkinnon hintaa kalliimpi. TeaKin menorakenteen ollessa vuonna 2001 vakiintunut selittyy noussut tutkinnon hinta lähinnä sillä, että vuonna 2001 valmistui kymmenen maisteria edellisvuotta vähemmän. Tutkintomäärien vuotuisiin vaihteluihin vaikuttaa mm. se, että osassa koulutusohjelmia ei ole joka vuosi sisäänottoa. Kuvio 3. Teatteri- ja tanssitaiteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot maisterit kandidaatit tavoite Monissa Teatterikorkeakoulun koulutusohjelmissa valmistumisajat ovat lyhyet, 4-5 vuotta. Tähän vaikuttaa ennen kaikkea opetuksen kurssimuotoisuus. Niissä koulutusohjelmissa, joissa opiskelu on vähemmän kurssimuotoista, myös suoritusajat näyttävät venyvän pidemmiksi: esimerkiksi näyttelijäntyön (suomen- ja ruotsinkielinen) koulutusohjelmissa opiskelleista valtaosa on suorittanut maisterin tutkinnon viidessä vuodessa, kun esimerkiksi dramaturgian koulutusohjelmassa keskimääräinen valmistumisaika on selvästi pidempi.

11 8 Taulukko 1. Ylempien tutkintojen (160 ov) keskimääräinen suoritusaika ja tutkintojen keskimääräinen laajuus vuosina Suoritusaika (v) 7,3 5,5 5,6 Laajuus (ov) 164,0 172,4 168,6 Vuoden 1999 keskimääräistä suoritusaikaa nostivat muutamat jo 1980-luvun alussa opintonsa aloittaneet ja vanhan, 180 opintoviikon, koulutusohjelman suorittaneet. Syynä opintoviikkomäärän kasvuun näyttää olevan se, että 1990-luvun lopulla yhteistyö kentän ja Teatterikorkeakoulun välillä laajeni räjähdysmäisesti. Siihen liittyen myös kesäteatterit, joissa usein suoritettiin harjoittelu, hyväksyttiin osana teatterityötä. Nyttemmin harjoittelun seuranta on Teatterikorkeakoulussa järjestetty systemaattiseksi ja opintoviikkomäärien laajuus ei enää näytä kasvavan. Taulukko 2. Ylempien korkeakoulututkintojen määrä suhteutettuna opetushenkilökunnan määrään vuosina Työllistyminen Vuonna 2001 maisterin tutkinnon suorittaneista (N=44) työskenteli kiinnityksellä 18 % (N=7), freelancereina 64 % (N=25), yrittäjinä 5 % (N=2) ja työttömänä oli 3% (N=1). Teatterikorkeakoulusta valmistuneista suurin osa toimii freelancerina. He työllistyvät projektiluonteisesti lyhyisiin, keskimäärin 1 vko-3 kk kestäviin työsuhteisiin. Pätkätyöstä johtuen taiteilijat ovat lähes jatkuvasti työnhaussa, mikä edellyttää työnhakutaitoja sekä hyvää työsopimuksiin liittyvien käytäntöjen tuntemusta. Vuonna 2001 Teatterikorkeakoulun rekrytointipalveluihin tuli yhteensä 251 yhteydenottoa, joista varsinaisia toimeksiantoja oli 224 kpl. Toimeksiannot jakautuivat seuraavasti: lyhytkestoisia työtilaisuuksia yksittäisille henkilöille 56 kpl lyhytkestoisia työtilaisuuksia (ohjelmatilauksia jne.) ryhmille 63 kpl kiinnityksiä ja muita pidempiaikaisia työtilaisuuksia 80 kpl koekuvaus- ja koe-esiintymistilaisuuksia 53 kpl

12 9 Kuvio 4. Teatterikorkeakoulusta 2001 valmistuneiden maisterien sijoittuminen 2 5 % 3 % 10 % 18 % ei tietoa freelancer kiinitys yrittäjä työtön 64 % Työnvälityksen ohella Teatterikorkeakoulun rekrytointipalvelut opasti ja neuvoi työnhakuun ja työelämään liittyvissä käytännön asioissa ja tiedotti valmistuvista taiteilijoista työnantajille. Lisäksi opiskelijoille järjestettiin kolme työelämätaitoihin perehdyttävää yhden opintoviikon mittaista Työelämään! kurssia. Keväällä 2001 rekrytointipalvelut toimi kutsuttuna asiantuntijana Euroopan komission työllisyys- ja sosiaaliosaston (DG Employment and Social Affairs) Exploitation and development of the job potential in the cultural sector in the age of digitalisation -tutkimuksessa. Teatterikorkeakoulu tukee opiskelijoiden työharjoittelua. Vuonna 2001 harjoittelutuen määrä oli mk ja se jaettiin 14 opiskelijalle 15 harjoittelukuukaudeksi Tekijänoikeudet Teatterikorkeakoulussa on vuonna 2001 pyritty saattamaan taiteellisista töistä tehtävien tallenteiden tekijänoikeudelliset sopimukset kuntoon. Teatterikorkeakoulu on mennessä solminut tallennesopimukset 158 opiskelijan kanssa. Tallennesopimukset pyritään solmimaan kaikkien taiteellista työtä tekevien opiskelijoiden ja työntekijöiden kanssa. Tallennesopimukset pyritään solmimaan myös taannehtivasti kaikkien tallenteilla olevien entisten opiskelijoiden ja työntekijöiden kanssa. 2 Suomen tilastokeskuksen keräämät tiedot taiteilijoiden työllistymisestä kertovat vuoden lopun työtilanteen. Tällöin teatterit ovat vuosilomilla ja monet freelancereista vailla työtä. Todellisen työllistymistilanteen selvittämiseksi on Teatterikorkeakoulu vuosittain kerännyt omia työllistymistilastoja. Tässä esitettävät tiedot perustuvat näihin lukuihin ja kertovat tammikuun 2002 tilanteen.

13 10 Tallennesopimuksien valmistelussa kuultiin kaikkia ao. taiteen ammattijärjestöjä sekä tekijänoikeusjärjestöjä. Tallennesopimuksessa sovitaan siitä, että opiskelija luovuttaa Teatterikorkeakoululle käyttöoikeudet opiskelijan opintoaikaisista taiteellisista töistä tehdyistä video- ja valokuvatallenteista. Sopimuksessa opiskelijat luovuttavat esitystallenteiden käyttöoikeudet Teatterikorkeakoululle seuraaviin käyttötarkoituksiin: opiskelijan opintosuoritukseen liittyvä arviointi muu opetus- ja opiskelukäyttö tutkimuskäyttö kirjastokäyttö tiedotuskäyttö festivaalikäyttö kilpailukäyttö Tallenteiden kaupallisesta ja sähköisestä käytöstä tulee sopia erikseen. Teatterikorkeakoulussa laadittiin lisäksi tekijänoikeusopas, joka sisältää yleistietoa luovaa työtä suojaavasta tekijänoikeudesta sekä Teatterikorkeakoulusta esitysten tallentajana. Tekijänoikeusopas ja muut siihen liittyvät ohjeet ja lomakkeet ovat nähtävissä internetissä osoitteessa 4. Jatkokoulutus ja tutkimus Vuonna 2001 Teatterikorkeakouluun ilmoittautui 31 jatko-opiskelijaa. Määrä oli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Monet Teatterikorkeakoulun jatko-opiskelijoista työskentelevät erilaisissa pedagogisissa tehtävissä ja rahoittavat jatko-opiskelunsa pääosin apurahoilla. Jatkoopiskelijoista neljä työskenteli Teatterikorkeakoulussa assistentin viroissa asti ja kaksi alkaen, neljä kahdessa tutkijakoulussa ja muutama sai myös jaksoittain rahoitusta professori Paavolaisen tutkimusprojektissa. Vuotuinen tutkintotavoite sopimuskaudella on kaksi tohtorintutkintoa vuodessa. Vuonna 2001 valmistui kaksi tanssitaiteen tohtoria ja kaksi teatteritaiteen tohtoria sekä lisäksi yksi teatteritaiteen lisensiaatti. Vuotuinen tutkintotavoite ylitettiin kaksinkertaisesti. Jatkokoulutuksen johtoryhmään kutsuttiin esittävän taiteen ja teorian professori Annette Arlander vastuualueenaan taiteelliset jatko-opinnot. Jatkotutkintojen taiteelliset kriteerit määriteltiin. Teatteritieteen ja draamantutkijoiden valtakunnallinen tapaaminen, Teatteritutkimuksen 1. talvipäivä järjestettiin Teatterikorkeakoulussa maaliskuussa. Talvipäivän jälkeen pidettiin kansainvälinen tutkijakonferenssi (Auto)biografies in theatre and dance, jonka isäntänä toimi

14 11 niinikään Teatterikorkeakoulu. Siihen saatiin Suomen Akatemian rahoitusta. Esitelmöitsijöitä oli paikalla Ranskasta, Englannista, Tanskasta ja Ruotsista. Jatko-opiskelijoiden yhteistyö muiden taidekorkeakoulujen kanssa jatkui. Teatterikorkeakoulussa toimivat Sibelius-Akatemian koordinoima Valtakunnallinen Esittävien Taiteiden koulutusohjelma (VEST) ja Taideteollisen korkeakoulun koordinoima Monikulttuurinen taidekasvatus tutkijakoulu. Suomen Akatemia ja taiteen keskustoimikunta myönsivät korkeakoululle vuosille yhteensä markkaa professori Pentti Paavolaisen tutkimusprojektille Näyttämötaiteen ehdot ja toteutuminen (NETO). Suomen Akatemia myönsi joulukuussa 2001 Teatterikorkeakoulun tanssi- ja teatteripedagogiikan laitoksen johtajan Soili Hämäläisen johtamalle tutkimushankkeelle tanssitaiteen eettisistä kysymyksistä, rakenteista ja vallankäytöstä mk:n suuruisen määrärahan. Tutkimusryhmien vetäjät, opettajat ja jatko-opiskelijat osallistuivat ja/tai pitivät alustuksia mm. seuraavissa kansainvälisissä konferensseissa: tanssintutkimuskongressi, USA; kansainvälinen tutkijaseminaari Arts and Narrative Inquires, Suomi; 4. draaman/teatterin ja koulutuksen maailmankongressi, Norja; kansainvälinen tanssikonferenssi Confluences 3, Etelä-Afrikka; kansainvälinen leikkikonferenssi, Suomi; International lighting design -symposium, USA; OISTA- Tin maailmankonferenssi ja Euroopan valosuunnittelijoiden konferenssi, Saksa sekä IFTR/FIRT Teatterintutkijoiden kansainvälisen järjestön historiankirjoituksen työryhmän seminaari Hollanti. Tutkimusprojektien vetäjät ja jatko-opiskelijat julkaisivat artikkeleita mm. seuraavissa alan kokoomateoksissa ja tieteellisissä julkaisuissa: Proceedings of Congress on Research in Dance, CORD conference proceedings, A Report from a Nordic-Baltic-Russian Educational Theatre Network , Katarsis: Draama, teatteri ja kasvatus, Neto-projektin antologia (ilmestyy v 2002 puolella), tanssintutkimuksen vuosikirja. Yksi jatko-opiskelijoista toimi 6-osaisen teatteria ja kasvatusta käsittelevän tv-sarjan yhtenä käsikirjoittajana. Teatterintutkimuksen professori toimi Tukholman yliopiston teatteritieteen laitoksella Stravinskin Kevätuhrin versioita koskevan väitöskirjan (Katarina Lion) opponenttina sekä esitarkastajana ja opponenttina Tampereen yliopistossa, teatterin ja draaman oppiaineessa (Raija Mäkelä-Eskola: Pang -- siinä se on! Teatterikatsojan tunneresonanssi). Teatterikorkeakoulun rehtori myönsi jatko-opiskelijoille apurahoja yhteensä markkaa. Lisäksi jatko-opiskelijat saivat apurahoja mm. Suomen Kulttuurirahastolta, Uudenmaan taidetoimikunnalta, Valtion tanssitaidetoimikunnalta, Taiteen keskustoimikunnalta ja Wihurin säätiöltä. Yliopistotiedottajien kiertopalkinto Lyyra-patsas myönnettiin professori Paavolaiselle aktiivisesta panoksesta taidekorkeakoulujen jatko-opintoja koskevasta tiedottamisesta. 5. Taiteellinen toiminta Taiteellinen toiminta on keskeinen osa Teatterikorkeakoulun perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta. Samalla se muodostaa osan pääkaupunkiseudun taidetarjontaa.

15 12 Uutena elimenä korkeakoulussa aloitti esitystoiminnan johtoryhmä, jonka tehtävänä on mm. esitystoiminnan sovittaminen resursseihin ja opetussuunnitelmiin. Vuonna 2001 Teatterikorkeakoulu tuotti 51 omaa tuotantoa. Produktioita esitettiin yhteensä 335 kertaa ja katsojamäärä oli noin henkilöä. Lipputulot olivat noin mk. Teatterikorkeakoulun tuotantojen esitystilasto on liitteenä 2. Moniin koulutusohjelmiin kuuluu harjoittelu, minkä lisäksi opiskelijat tekevät taiteellisia töitä ammattiteattereihin, teatteri- ja tanssiryhmiin ja eri taidelaitoksiin. Vuonna 2001 harjoittelun ja kentälle tehtyjen taiteellisten töiden määrä oli edellisvuosien tavoin mittava. Näyttelijäntyön opiskelijat vierailivat 23 ammattiteatterissa, ja teatteriryhmässä 38 taiteellisessa tehtävässä ja olivat mukana yhdessä kokoillan elokuvassa, viidessä tv-roolissa, yhdessä kuunnelmassa ja kahdeksassa muussa taiteellisessa tehtävässä. Ohjaaja- ja dramaturgiopiskelijat tekivät 13 ohjausta, käsikirjoitusta tai dramatisointia 10 ammattiteatterissa ja teatteriryhmässä sekä kahdeksan muuta taiteellista työtä. Ruotsinkieliset näyttelijäntyön opiskelijat tekivät 24 taiteellista työtä kuudessa teatterissa tai muussa taidelaitoksessa. Tanssitaiteen opiskelijat esiintyivät tanssijoina 12 ammattiteatterissa tai tanssiryhmässä yhdeksässä esityksessä sekä tekivät 16 muuta taiteellista työtä. Valo- ja äänisuunnittelun opiskelijoista 34 opiskelijaa oli mukana teatteri- tai tanssiproduktiossa ja seitsemän muissa taiteellisissa produktioissa. 10 tanssin- ja teatteriilmaisun opettajaopiskelijaa osallistui 16 taiteelliseen produktioon. Sen lisäksi he harjoittelivat eri kohteissa, mukana mm. ammattikorkeakouluja, tanssikouluja, peruskouluja, lukioita sekä harrastajaryhmiä. Jatko-opiskelijat tekivät ohjauksia mm. yleisradioon (Kätketty ja kirkas, julkalendern), Teatteri Avoimiin Oviin (Halun ja pelon uni), Porvoon Levinska källareen ja Grandiin (Fajakernas fest, Revy), Turun musiikkijuhlille (Turun linnan kolme Katariinaa), Helsingin vanhaan kirkkoon (Salvat 1701), Teatteriravintola Nyyrikkiin (La-lai-la), Sibelius-Akatemian konserttisaliin (Italienisches liederbuch) ja apulaisohjauksia mm. Savonlinnan oopperajuhlille (Macbeth, Rigoletto). Tanssijoina ja/tai koreografeina jatko-opiskelijoita esiintyi mm. Tanssiteatteri Erin produktioissa (Khora, Duck boom), Finlandia-talolla ja Marina Congress Centerissä (Butterfly Module, ImageMaker), Helsingin kaupunginteatterin Studio Pasilassa (Toisia ääniä), Zodiak - uuden tanssin keskuksessa (Warsa), Kekäläinen & Companyssa (Kehrää). Kolme jatkoopiskelijaa toimi myös näyttelijänä mm. Lilla Teaternissa (Den goda människan från Sezuan), Teatteri Idissä (Yhä pimenevä talo), YLE1:n radioateljeessa sekä Kajaanin Runoviikolla (Hetki katukahvilassa). Yksi jatko-opiskelija teki äänisuunnittelun Klockrike teaterniin (Musikliv) ja toinen valosuunnittelun Suomenlinnan rantakasarmille, Marginal-motion festivaalille ja Tanssiareena-festivaalille (Momento Rojo). Myös korkeakoulun omat opettajat toimivat taiteellisina ohjaajina ja koreografeina korkeakoulun produktioissa. Vuonna 2001 Teatterikorkeakoulun opettajat työskentelivät mm. ohjaajina, käsikirjoittajina, koreografeina ja äänisuunnittelijoina 19:ssä sisäisessä produktiossa. Monilla opettajista oli omaa taiteellista toimintaa myös korkeakoulun ulkopuolella. Opettajien ilmoitusten mukaan 19 opettajaa osallistui kaikkiaan 29 taiteelliseen tuotantoon. Luvuista puuttuvat tiedot osasta opettajia (mm. osa keväällä 2001 palvelussuhteensa päättäneistä). Opiskelijat saivat apurahoja mm. Suomen kulttuurirahastolta, Helsingin kulttuuriasiainkeskukselta, Espoon kulttuurilautakunnalta, Kauhajoen kulttuurisäätiöltä, Keskolta, Idmanin säätiöltä, Virid ry:ltä ja Suomalais-ruotsalaiselta kulttuurisäätiöltä. Tampereen kaupunki palkitsi valo- ja äänisuunnittelun laitoksen opiskelijat Jari Granlundin, Raisa Kilpeläisen, Kalle Ropposen, Tiiti Hynnisen ja Jarkko Lievosen Vuoden kulttuuriteko -palkinnolla Pispalan haulitornin valaistuk-

16 13 sesta. Opettajien apurahoja myönsivät Suomen Kulttuurirahasto, Wihurin säätiö, Valtion taidetoimikunta, WSOY:n kirjasäätiö ja Taiteen keskustoimikunta. Professori Ervi Sirén sai Valtion tanssitaidetoimikunnan myöntämän tanssitaiteen valtionpalkinnon. 6. Kansainvälinen toiminta Vuosittain sopimuskaudella ulkomailla opiskelee 15 perustutkinto-opiskelijaa siten, että heidän tutkintoihinsa sisältyy ulkomaisia opintojaksoja ja 5 opettajaa työskentelee ulkomailla. Teatterikorkeakoulun uusi kansainvälistymisstrategia hyväksyttiin helmikuussa Sen mukaisesti Teatterikorkeakoulu hakee maailmanlaajuisesti kontakteja, jotka rikastuttavat sen toimintaa ja edistävät suomalaista taide-elämää. Kansainvälinen toiminta on monipuolista, ja kontakteja arvioidaan erityisesti niiden laadun kannalta. Vuonna 2001 Teatterikorkeakoulun kansainvälinen yhteistyö oli aktiivisinta lähialueilla (Baltia, Venäjä ja Pohjoismaat) sekä Länsi-Euroopassa. Kansainvälistymisstrategian mukaisesti yhteistyön erityispainopisteenä oli Baltia ja Pietari. Teatterikorkeakoulu osallistui aktiivisesti sekä EU:n että Pohjoismaiden ministerineuvoston opettaja- ja opiskelijavaihto-ohjelmiin. Teatterikorkeakoulu sai rahoitusta Pohjoismaiden ministerineuvoston Baltian ja Luoteis-Venäjän apurahaohjelmasta yhteistyölle Luulajan ja Tallinnan teatterikoulujen kanssa ja Sokrates/Erasmusohjelmasta Esittävän taiteen ja teorian koulutusohjelman intensiivikurssin järjestämiseen yhteistyössä brittiläisen ja saksalaisen taidekorkeakoulun kanssa. Lisäksi Teatterikorkeakoulu koordinoi toista vuotta monitaidealaista FIRST-ohjelman opiskelijavaihtoverkostoa, jossa yhteistyökumppaneina on suomalaisia ja pietarilaisia taidekorkeakouluja. Kansainvälisistä asioista tiedottamista tehostettiin päivittämällä kansainvälisten asioiden osuus Teatterikorkeakoulun kotisivuilla ja avaamalla kirjastoon kansainvälisten asioiden info-piste. Vuonna 2001 valmistui myös korkeakoulun sisäinen kansainvälisten projektien hallinnan ohjeistus sekä kriisitilanteita koskeva ohjeistus. Rekrytointipalvelut oli kutsuttuna asiantuntijana Euroopan komission työllisyys- ja sosiaaliosaston Exploitation and development of the job potential in the cultural sector in the age of digitalisation tutkimuksen välivaiheen arviointia varten järjestetyssä asiantuntijakokouksessa Brysselissä. Tutkimus julkaistiin kesäkuussa Vuonna 2001 yli kolmen kuukauden pituiseen kansainväliseen vaihtoon osallistui 14 (4,4 %) opiskelijaa. Yli kahden viikon pituiseen opiskeluun tai harjoitteluun ulkomailla osallistui 28 (8,8 %) opiskelijaa. Opettajista 29 (93,6 %) lähti ulkomaille opettamaan, opintomatkalle tai harjoittamaan taiteellista toimintaa, mutta näistä vain kuusi on KOTA-kriteerien mukainen yli kahden viikon matka. Opetusministeriön kansainväliselle opiskelijavaihdolle asettama minimiaika, 3 kuukauden yhtäjaksoinen opiskelu ulkomailla, soveltuu huonosti tanssi- ja teatterialan koulutukseen. Luontevimpia ja vilkkaimpia yhteistyömuotoja ovat 1 2 viikon intensii-vikurssit, lyhyet opiskelija- ja opettajavaihdot sekä festivaali- ja seminaaritoiminta. Teatterikorkeakouluun puolestaan saapui kaksi ulkomaista opiskelijaa (yli 3 kk) ja 21 opettajaa, joista seitsemän vierailu kesti yli 2 viikkoa. Taulukko 3. Teatterikorkeakoulun opettaja- ja opiskelijavaihto

17 14 Lähteneet opiskelijat (yli 2 vkoa) Lähteneet opettajat (yli 2 vkoa) Määrä % Määrä % Määrä % Määrä % 32 11, ,0 22 7,5 28 8,8 4 10,8 4 13,0 1 3,2 6 19,4 Ulkomaisten perustutkinto-opiskelijoiden määrä on viime vuosien aikana vakiintunut noin kymmeneen, mikä on noin 3,2 % perustutkinto-opiskelijoiden määrästä. Vuonna 2001 kaikki ulkomaiset perustutkinto-opiskelijat tulivat muista Pohjoismaista. Ulkomaisia jatkotutkintoopiskelijoita Teatterikorkeakoulussa oli vuonna 2001 yhteensä 4. Taulukko 4. Teatterikorkeakoulun ulkomaiset perustutkinto-opiskelijat Määrä % Määrä % Määrä % Määrä % 10 3,4 10 3,4 9 3,0 8 2,5 Vieraskielisen opetuksen määrä on laskenut edellisestä vuodesta jonkin verran. Vuonna 2000 Teatterikorkeakouluun saapui 17 ulkomaista opettajaa ja vuonna Vuonna 2001 järjestettiin 10 vieraskielistä (lähinnä englanninkielistä) opintojaksoa, joiden laajuus oli yhteensä 24 opintoviikkoa ja suoritettujen opintoviikkojen määrä yhteensä 264. Opetusta on karsittu laitosten määrärahojen pienuuden takia. Taulukko 5. Teatterikorkeakoulun tarjoama vieraskielinen perusopetus Vierask. Suor. ov Vierask. Suor. ov Vierask. Suor. ov Vierask. Suor. ov opetus ov opetus ov opetus ov opetus ov , Yhteenveto Teatterikorkeakoulun kansainvälisestä yhteistyöstä vuonna 2001 on liitteenä Aikuiskoulutus Teatterikorkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksen nimi muutettiin aikuiskoulutusyksiköksi ja sille asetettiin johtokunta, jonka puheenjohtajana toimii rehtori ja jäseninä hallintojohtaja, talouspäällikkö ja yksikön koulutuspäällikkö. Teatterikorkeakoulun aikuiskoulutusyksikkö tarjoaa valtakunnallisesti yliopistotasoista täydennyskoulutusta teatteri- ja tanssitaiteessa sekä avoimen yliopiston opetuksena. Toimintavuoden keskeisenä tavoitteena oli Teatterikorkeakoulussa toteutettavan aikuiskoulutuksen toimintastrategian aikaansaaminen ja talouden tasapainottaminen. Maksullisena palvelutoimintana toteutettavalle täydennyskoulutukselle ei asetettu määrällisiä

18 15 opiskelijatavoitteita. Aikuiskoulutusstrategia hyväksyttiin aikuiskoulutusyksikön johtokunnan kokouksessa ja yksikön talous saatiin tasapainotetuksi. Aikuiskoulutuksen strateginen linjaus perustuu Teatterikorkeakoulun ydinosaamiseen ja siitä syntyvään asiakkuuteen. Vuosi 2001 merkitsi aikuiskoulutukselle useita valtakunnallisia aikuiskoulutuksen tulevaisuutta koskevia ja taideyliopistojen sisäisiä (taideyliopistojen aikuiskoulutustyöryhmä) selvityksiä ja yksikön henkilöstömäärä supistui edelleen voimakkaasti peräti yhdeksällä henkilötyövuodella. Selvitysten kohteena olivat mm. täydennyskoulutuksen keskeisimmät kohderyhmät, työnjako yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken, taiteilijoiden taloudelliset mahdollisuudet täydennyskoulutukseen ilman hintatukea ja taideyliopistojen yhdistäminen yhteen koulutusyksikköön. Taideyliopistojen täydennyskoulutustoiminta on ollut myös opetusministeriön selvitysten kohteena. Lisäksi valtioneuvosto on nimittänyt parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän, jonka tehtävänä on selvittää aikuiskoulutuksen koko kentän tavoitteita, kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamista sekä rahoitusta. Työryhmän työ valmistuu vuoden 2002 alkupuolella ja aikuiskoulutuksen tulevaisuutta, rahoitusta ja laajuutta koskevien ratkaisujen tekeminen tapahtunee vuoden 2002 aikana. Kuvio 5. Teatterikorkeakoulun aikuiskoulutuksen opiskelijamäärät vuosina Lyhyt Pitkä 600 Avoin

19 Avoin yliopisto Avoimen yliopisto-opetuksen tavoite sopimuskaudella on vuosittain 150 laskennallista kokovuotista opiskelijapaikkaa. Vuoden 2001 aikana avoimen yliopiston opintokokonaisuuksien ja erillisopintojaksojen opintoihin osallistui yli 900 opiskelijaa. Avoimen yliopiston toimintaa vuoden 2001 aikana väritti TV1:n opinto-ohjelmien Ylen avoimen yliopiston syksyn kuluessa lähettämä teatteripedagogiikan alaan kuuluva ohjelmasarja Katarsis draama, teatteri ja kasvatus. Ohjelma toimi johdantona Teatterin ja draaman opettamisen 15 ov:n perusopintoihin ja samalla sen tavoitteena oli teatteriopetuksen tunnetuksi tekeminen suurelle yleisölle. Ohjelman myötä perusopintojen kahden opintoviikon aloitusjakson suoritti esseenä tai verkko-opintoina 85 henkilöä. Korkeakoulujen arviointineuvoston vuoden aikana toimeenpanemaan valtakunnalliseen avoimen yliopisto-opetuksen arviointiin Teatterikorkeakoulun avoin yliopisto osallistui toteuttamalla itsearvioinnin ja osallistumalla taidekorkeakoulujen avointen yliopistojen keskinäiseen arviointiin. Molemmista arvioinneista laadittiin raportit. Taideteollisen korkeakoulun, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun avointen yliopistojen keskinäisessä arvioinnissa todetaan avointen toiminnan suuri merkitys yliopistotasoisten taideopintojen tarjoajana tutkinto-opintojen ulkopuolelle jääville. Samalla todetaan ongelmien olevan kaikilla lähes samat. Yhteisistä ongelmista keskeisenä pidetään toiminnan ylimitoitettuja määrällisiä tavoitteita suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. Tilanne on johtanut siihen, että opetuksen pääosa joudutaan järjestämään luento-opetuksena siitä huolimatta, että opetuksen kysyntä ja tarve on suurinta taidekorkeakoulujen alaa ja laatua vastaavissa taitoaineissa. Taitoaineiden opetusta (joissa on pienet ryhmät ja paljon opetustunteja) järjestämällä on kuitenkin ollut mahdoton yltää niihin tuloksiin, joiden turvin toiminnan jatkaminen on mahdollistunut. Keskinäisessä raportissa todetaan, että taideyliopistojen avointen yliopistojen kannalta määrällistä tulosta ja kasvua ei voida asettaa tärkeimmäksi tavoitteeksi, jos se uhkaa opetuksen laatua. Kysymys ei ole pelkästään rahasta vaan myös suppeista opettajaresursseista. Taideaineiden opettajilta edellytetään, että he ovat alansa tunnustettuja taiteilijoita ja että heillä on kyky välittää osaamistaan edelleen. Olennaiseksi kysymykseksi keskinäisessä raportissa nousevat siis toiminnan rahoitusperusteet ja niiden saaminen vastaamaan emäkorkeakoulujen rahoitusperusteita Täydennyskoulutus Täydennyskoulutukseen osallistui yhteensä 631 opiskelijaa, joista lyhytkestoiseen (5 päivää tai vähemmän) osallistui 243 opiskelijaa ja muille kursseille (yli 5 päivää, mutta alle 20 ov) 319 opiskelijaa ja erikoistumisopintoihin (vähintään 20 ov) 69 opiskelijaa. Opiskelijatyöpäiviä kertyi kaikkiaan Opiskelijamäärän ja järjestetyn koulutuksen selkeä väheneminen (1 299 opiskelijalla) johtui henkilökunnan huomattavasta vähentymisestä. Teatterin ja tanssin ammattilaisille, tekniselle henkilökunnalle sekä alan organisaatioille suunnattuun täydennyskoulutukseen osallistui yhteensä 184 opiskelijaa, joista lyhytkestoiseen koulutukseen osallistui 52 opiskelijaa ja pitkäkestoiseen 132 opiskelijaa. Opiskelijatyöpäiviä

20 17 kertyi yhteensä Toteutetut koulutukset olivat Diane Torr Drag King workshop, Kontakti-improvisaatio ja Alexander-tekniikka, Flex tunne kehosi, Feldenkrais-menetelmä, Flow liikkeen pyörteissä Tanssiterapian johdanto I ja II, Erikoisefektit ja pyrotekniikka, Äänimestareiden täydennyskoulutus sekä Rovaniemen Teatterin Lapin Alueteatterin koulutus- ja kehittämishanke ( ). Koulutukset toteutettiin pääosiltaan tuettuina. Pitkäkestoiseen teatteripedagogiikan koulutukseen osallistui yhteensä 127 opiskelijaa. Lyhytkestoista koulutusta ei järjestetty lainkaan vuonna Opiskelijatyöpäiviä kertyi yhteensä Teatteripedagogiikan perusopintoja (15 ov) järjestettiin Helsingissä, Kuopiossa ja Oulussa ( ) ja laajentavia opintoja (25 ov) Helsingissä. Draamapedagogiikasta toteutettiin kaksi erikoistumisohjelmaa (40 ov), joista järjestyksessä 4. päättyi elokuussa ja 5. jatkuu vielä vuoden 2002 loppuun saakka. Opetushallituksen rahoittamana järjestettiin Kotkassa ammatillisen koulutuksen opettajille suunnattu Draamamenetelmien soveltamiseen liittyvä (3 ov) koulutus. Koulutukset toteutettiin pääosiltaan maksullisena palvelutoimintana. Käsikirjoittaja-koulutukseen osallistui yhteensä 81 opiskelijaa, joista lyhytkestoiseen 13 ja pitkäkestoiseen 63 opiskelijaa. Opiskelijatyöpäiviä kertyi Toteutetut koulutukset olivat, Sanoista tekoihin, Elokuvakirjoittamisen A & O, Käsikirjoittajakoulutus (40 ov), seminaari Katse eteen ja taakse sekä työvoimapoliittisesti rahoitettuna Multimediakäsikirjoittaminen ja TV-käsikirjoittajakoulutus. Koulutukset toteutettiin pääosiltaan tuettuina. 8. Raportointi ja arviointi Opetuksen arviointi on jatkuvaa ja luontevaa toimintaa perusopetusta antavilla laitoksilla ja se kuuluu myös taidealojen (julkiset taiteelliset esitykset) luonteeseen. Opetuksen kehittämisryhmän yhtenä tärkeänä tehtävänä on ollut kehittää Teatterikorkeakoulun yhteistä, systemaattista opetuksen palaute- ja laadunvarmistusjärjestelmää ja työ jatkuu edelleen. Lisäapua dokumentointiin toivotaan saatavan uuden opintotietojärjestelmän, OODIN, käyttöönotosta. Vuonna 2001 Teatterikorkeakoulussa panostettiin kohdan 7 mukaisesti aikuiskoulutuksen arviointeihin. Teatterikorkeakoulu osallistui sekä taideyliopistojen yhteisiin arviointeihin ja selvityksiin että vastaaviin valtakunnallisiin. Lisäksi suoritettiin avoimen yliopiston itsearviointi. Arviointien pohjalta suoritettavat toimenpiteet ja johtopäätökset tehdään vuoden 2002 aikana yhdessä valtakunnallisten linjausten kanssa.. Pohjoismaisen maisterikoulutusohjelman (NorMa) toteutumisen ja jatkon arvioiminen siirtyi vuoteen Teatterikorkeakoulu ilmoitti korkeakoulujen arviointineuvostolle halukkuutensa teatteri- ja tanssialan koulutuksen kokonaisarviointiin, joka kattaisi sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut. 9. Rakenteellinen kehittäminen ja voimavarojen uudelleen kohdentaminen