TOIMITILOJEN YMPÄRISTÖJOHTAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMITILOJEN YMPÄRISTÖJOHTAMINEN"

Transkriptio

1 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 225 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Publications 225 Espoo 2004 TKK-RTA-R225 TOIMITILOJEN YMPÄRISTÖJOHTAMINEN Laskennallinen tarkastelu toimitilan käyttäjän keskeisistä ympäristönäkökohdista ja niiden ohjaamisesta Seppo Junnila Mikko Nousiainen 100 % Kustannukset 100 % Ympäristövaikutukset 80 % 60 % 40 % 20 % 80 % 60 % 40 % 20 % Kiinteistötoiminnot Muut toiminnot 0 % A B C D E U1 U2 case-yritys 0 % A B C D E U1 U2 case-yritys

2

3 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 225 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Publications 225 Espoo 2004 TKK-RTA-R225 TOIMITILOJEN YMPÄRISTÖJOHTAMINEN Laskennallinen tarkastelu toimitilan käyttäjän keskeisistä ympäristönäkökohdista ja niiden ohjaamisesta Seppo Junnila Mikko Nousiainen TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE D HELSINKI

4 Jakelu: Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous PL TKK URL: Puh Fax Seppo Junnila, Mikko Nousiainen ISBN ISBN (PDF) ISSN Otamedia Oy 1. painos Espoo 2004

5 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Osasto/laboratorio ja URL/verkko-osoite Rakentamistalouden laboratorio Tekijä(t) TIIVISTELMÄSIVU Julkaisija Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalouden laboratorio Junnila, Seppo & Nousiainen, Mikko Julkaisun nimi TOIMITILOJEN YMPÄRISTÖJOHTAMINEN LASKENNALLINEN TARKASTELU TOIMITILAN KÄYTTÄJÄN KESKEISISTÄ YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDISTA JA NIIDEN OHJAAMISESTA Tiivistelmä Palvelualan yritysten on havaittu aiheuttavan merkittävän osan yhteiskunnan ympäristövaikutuksista. Tutkimuksissa on arvioitu, että palvelualalla toimivat yritykset aiheuttavan noin 20 prosenttia yhteiskunnan keskeisistä ympäristövaikutuksista, mikä on lähes yhtä paljon kuin valmistavan teollisuuden aiheuttamat ympäristövaikutukset. Palvelualan yritysten potentiaali vähentää omia ympäristövaikutuksiaan onkin merkittävä ja monet kansainväliset yritykset ovat ottaneet kestävästä kehityksen tai yhteiskuntavastuun osaksi toimintaansa. Toistaiseksi aiheesta on olemassa hyvin vähän tieteellistä tietoa ja aiheen laskennallista käsittelyä ei juuri ole esitetty. Kvantitatiivisen tarkastelun, kuten elinkaariarvioinnin, avulla voitaisiin kuitenkin merkittävästi helpottaa yrityksen strategista johtamista ympäristöasioiden osalta. Palvelualan yrityksillä tarkoitetaan tässä organisaation sisäistä tai ulkopuolista asiakasta palvelevaa organisaatiota. Palvelulle tyypillistä on, että palveluntuottaja tuottaa aineettoman hyödykkeen kuten tietoteknisen sovelluksen tai teknisen suunnitelman. Hyödykkeen toteuttamisessa tarvitaan kuitenkin aineellisia tuotteita kuten paperia tai tietokoneita. Tässä tutkimuksessa tarkastellut palveluorganisaatiot toimivat pankki- ja konsulttialalla sekä informaatio- ja kommunikaatioteknologian alalla. Tutkimuksen tavoitteena on palvelualan yritysten ympäristövaikutusten laskennallinen arvioiminen sekä yritysten keskeisten ympäristövaikutuksia aiheuttavien toimintojen määrittäminen. Tutkimuksessa huomiota kiinnitetään erityisesti toimitilojen käytön merkitykseen palvelualan yritysten ympäristövaikutusten ja -kustannusten aiheuttajana. Lisäksi tutkimus määrittelee ne käytettävissä olevat ohjauskeinot, joilla palvelualan yritysten ympäristövaikutuksia pystytään tehokkaimmin ohjaamaan. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että toimitilojen käyttö on keskeisin yksittäinen ympäristövaikutuksia aiheuttava toiminto palvelusektorilla toimivissa organisaatioissa. Toimitilojen käyttö aiheutti keskimäärin lähes puolet case-organisaatioiden ympäristövaikutuksista. Seuraavaksi eniten ympäristövaikutuksia aiheuttivat työmatkustaminen ja kotimatkaliikenne, kumpikin keskimäärin noin kuudesosan ympäristövaikutuksista. Skenaarioanalyysi osoitti, että merkittävimmät yrityksen ympäristösuorituskykyyn vaikuttavat ohjauskeinot ovat myös pitkälti kiinteistön käyttöön liittyviä asioita. Eniten organisaatioiden ympäristösuorituskykyyn pystyttiin vaikuttamaan ohjaamalla kiinteistön energiankulutukseen ja sen hankintaan liittyviä toimintoja, joiden vaikutus oli suurusluokkaa ± 20 %:a. Lisäksi kotimatkaliikenteeseen ja kiinteistöjohtamiseen liittyvillä ohjaustoimenpiteillä oli suuri vaikutus yrityksen aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin, suurusluokkaa ± 10 %:a. Tarkasteltaessa tuloksia käyttäjäorganisaation liiketoiminnallisesta näkökulmasta tuomalla rahavirrat mukaan tarkasteluun toimitilojen käytön merkitys korostui entisestään. Toimitilojen käytön keskimääräinen kustannusvaikutus case-organisaatioiden tilinpäätöksessä oli vain noin 6 prosenttia, kun niiden osuus yrityksen hallinnoimien toimintojen (ei kotimatkoja) ympäristövaikutuksista oli lähes 70 prosenttia. Tutkimuksen tulokset viittaavatkin siihen, että toimitilajohtaminen on hyvin keskeisessä roolissa käyttäjäorganisaatioiden ympäristöasioiden hallintaa parannettaessa. Lisäksi näyttäisi siltä, että hyvällä toimitilojen ympäristöjohtamisella voitaisiin saavuttaa yrityksissä selkeitä ympäristösuorituskyvyn parannuksia suhteellisen vähin kustannuksin. Asiasanat (avainsanat) ja luokat toimitila, ympäristöjohtaminen, elinkaariarviointi, LCA, palveluala Paikka Espoo Vuosi 2004 Sivumäärä 45 Julkaisun kieli suomi Tiivistelmän kieli suomi, englanti ISBN (painettu) ISBN (elektroninen) ISSN ja osan numero tai raporttitunnus (painettu) TKK-RTA-R225 ISSN ja osan numero tai raporttitunnus (elektroninen) URL (verkko-osoite) Muuta bibliografista tietoa (painos, kuvat, taulukot, liitteet)

6

7 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Department/laboratory and URL/Internet address Construction Economics and Management Author (s) ABSTRACT PAGE Publisher Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Junnila, Seppo & Nousiainen, Mikko Title ENVIRONMENTAL MANAGEMENT OF OFFICE PREMISES LIFE CYCLE ASSESSMENT OF THE ENVIRONMENTALLY SIGNIFICANT ACTIVITIES OF A SERVICE SECTOR COMPANY Abstract The study quantifies the environmental impact of service sector companies aiming at demonstrating the importance of facility activities in the environmental strategy of those companies. A multiple-case study approach and a life-cycle assessment (LCA) framework were used to estimate the environmental impact of seven service sector organizations. In addition, a scenario analysis was performed to evaluate the possibilities to manage the environmental performance of the company The result showed that with only around five percent of total expenses, facility activities caused over half of the environmental impact in all cases, which supported the original hypothesis that the role played by facilities is of utmost significance. However, the results varied somewhat between the studied environmental impact categories. The management measures that impacted the environmental performance of the company the most were in the area of energy management of the building, both the ones that related to the energy purchasing and consumption. Also the measures that had an effect on commuting and space utilisation efficiency had a relatively high impact on the environmental performance of the company. The result would suggest that facilities-related activities are highly relevant in the environmental strategy of service sector companies. Based on the analytical generalization used in multiple case studies it can also be predicted that other organizations having similar characteristics as the ones studied here (e.g. service sector company, industrialized country) would produce a significant share of their environmental impact in facilities related activities, while at the same time, these same activities would account for only a minor share of their expenses. This would imply that enhancing company s facility management to support its environmental work can provide excellent environmental management potential with a favourable cost-benefit ratio. Keywords and classification facility, environmental management, life cycle assessment, LCA, service industry Place Espoo ISBN (printed) Year 2004 Number of pages 45 Language of publication Finnish Language of abstract Finnish, English ISSN and number or report code (printed) TKK-RTA-R225 ISBN (electronic) ISSN and number or report code (electronic) URL (Internet address) Supplementary bibliographic data (edition, figures, tables, appendices)

8

9 Esipuhe Tämä selvitys julkaistaan osana Teknillisen korkeakoulun Rakentamistalouden Toimitilojen ympäristöjohtaminen (TOIMI) -tutkimusprojektia. TOIMI-tutkimuksen tavoitteena oli osoittaa toimitilojen strateginen merkitys palvelualan yritysten ympäristöasioiden hallinnan näkökulmasta sekä selvittää toimitilojen käyttäjien tämän hetkinen suhtautuminen ympäristöjohtamiseen. Projektissa laskettiin yritysten eri toimintojen ympäristötunnusluvut ja määriteltiin konkreettiset ohjauskeinot toimitilojen ympäristösuorituskyvyn parantamiseksi. Tämän raportin lisäksi tutkimusprojektissa julkaistiin seuraavat raportit ja artikkelit: Nousiainen, M., Junnila, S Ympäristöpäämäärät kevyen ja palveluteollisuuden yrityksissä. TKK-RTA-S51. Espoo. Nousiainen, M., Junnila, S Environmental management of facilities in service and light industries. Proceedings of the EuroFM, Copenhagen, Denmark, May Junnila, S., Environmental significance of facilities in service sector companies. Facilities. Emerald Group Publishing Limited. In print. Junnila, S., Nousiainen, M Environmental contribution of the office building to the user organization s environmental impact. CIB 2005, 11th Joint CIB International Symposium, June 13-16, Helsinki, Finland. Submitted. Tutkimuksen aihealueesta julkaistiin myös seuraavat raportit ja artikkelit: Junnila, S. and Horvath, A Life-cycle environmental effects of an office building. Journal of Infrastructure Systems. Vol. 9, Iss. 4, pp ASCE. Junnila, S., Horvath, A. and Guggemos, A Life-cycle assessment of office buildings in Europe and the U.S. Journal of Infrastructure Systems. In print. Junnila, S. and Horvath, A Environmental sensitivity analysis of the life cycle of an office building. In: Sarja A. ed. Proceedings of integrated lifetime engineering of buildings and civil infrastructures, ILCDES. Kuopio, Finland. December 1-3. RIL. pp Nousiainen, M., Junnila, S., Puhto, J Kiinteistönhoidon vaikuttamismahdollisuudet toimitilan ympäristöominaisuuksiin, TKK-RTA-R220. Espoo. TOIMI- tutkimushankkeen päärahoittajana toimi Tekes. Lisäksi tutkimusta rahoittavat alla luetellut yritykset, joiden edustajat muodostivat tutkimuksen johtoryhmän. Esitämme suuret kiitokset tutkimuksen rahoittajille sekä tutkimusta ohjanneille johtoryhmän jäsenille. Tiina Tanninen-Ahonen Matti Rinnekangas (pj) Karoliina Vahala/Tarja Turkulainen Mia-Kristiina Viitanen Merja Julin Prof. Arpad Horvath Prof. Jouko Kankainen TkT Arto Saari Tekes Nordea OyJ Jaakko Pöyry Infra Nokia Oyj Kapiteeli Oy University of California at Berkeley Teknillinen korkeakoulu Teknillinen korkeakoulu Selvitys on tehty Teknillisen korkeakoulun Rakentamistalouden laboratoriossa. Tutkimuksen ovat toteuttaneet TkL Seppo Junnila ja DI Mikko Nousiainen. Espoossa Seppo Junnila & Mikko Nousiainen 7

10 8

11 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ ABSTRACT ESIPUHE 1 JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite TUTKIMUSMENETELMÄ Multiple Case Study Elinkaariarvioinnin soveltamisalan määrittely TUTKIMUSAINEISTO TUTKIMUSTULOKSET Yritysten ympäristövaikutukset Yritysten ympäristöprofiilit TULOSTEN TULKINTA Tulosten normalisointi Toimitilojen kustannukset vs. ympäristövaikutukset Suomi vs. Yhdysvallat Herkkyystarkastelu Keskivertoyritys Ohjaustoimenpiteiden testaus Luotettavuustarkastelu JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITE 1. Elinkaariarvioinnin lähtödatan luotettavuuden arviointikriteeristö 9

12 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tausta Palvelualalla toimivien yritysten on havaittu aiheuttavan merkittävän osan ympäristöuttavan noin 20 %:a yhteiskunnan keskeisistä ympäristövaikutuksista, mikä on lähes vaikutuksista yhteiskunnassa. Rosenblum et al. (2000) ovat arvioineet palvelualan aihe- yhtä paljon kuin valmistavan teollisuuden aiheuttamat ympäristövaikutukset. Palvelualan yritysten mahdollisuudet vähentää omia ympäristövaikutuksia ovatkin merkittäviä ja osi ttain tästä syystä kestävästä kehityksestä onkin tullut osa monien kansainvälisten yritysten toimintaa. Esimerkiksi yhdysvaltalaisilla palvelu ja kevyen teollisuuden yrityksillä on enemmän ISO ympäristösertifikaatteja kuin muiden toimialojen yrityksillä yhteensä. Lisäksi lähes 80 %:a yhdysvaltalaisista ja eurooppalaisista palvelualan yrityksistä on nimennyt yhteiskuntavastuun yhdeksi toimintastrategiaansa osa-alueeksi ja lähes 60 %:a on määritellyt itselleen konkreettisia toimintaa ohjaavia ympäristötavoitteita (Nousiainen, Junnila 2004). Palvelualan yrityksissä toimitilojen käyttöön allokoidut kustannukset ovat tyypillisesti melko vaatimattomia verrattuna yritysten kokonaisbudjettiin, alle 8% kokonaiskustan- ( Leibowitz 2001). Tämä saattaa olla yksi syy, miksi toimitilojen merkitys yri- nuksista tysten strategisessa johtamisessa, myös yhteiskuntavastuun osalta, jää usein melko vaapainoarvolle. Tutkimuksissa on havaittu, että vain noin 10 prosenttia eri timattomalle puolilla maailmaa toimivista suurista palvelualan yrityksistä kiinnittää erityistä huomio- ympäristöjohtamisessaan (Nousiainen, Junnila ta toimitiloihin 2004). Viimeaikaisten havaintojen perustella näyttäisi kuitenkin siltä, että kiinteistöjen merkitys palvelualan yritysten ympäristösuoriutumisessa saattaa olla hyvin huomattava (Swiss Re 2002, Kesko 2002, Royal & SunAlliance 2001). Tieteellisesti tutkittua, las- tietoa palvelualan yritysten ympäristövaikutuksista on kuitenkin vähän. Tällä kennallista hetkellä on lähes mahdoton löytää kvantitatiivista tutkimustietoa toimitilojen käytön merkityksestä palvelualan yritysten ympäristöjohtamisen näkökulmasta. Kvantitatiivisen tarkastelun, kuten elinkaariarvioinnin, avulla voitaisiin kuitenkin merkittävästi parantaa ympäristöjohtamisen laatua yrityksissä (Stewart et al. 1999). 1.2 Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on laskea palvelualan yritysten aiheuttamat ympäristövaikutukset ja määritellä yritysten keskeiset ympäristövaikutuksia aiheuttavat toiminnot. Tutkimus kiinnittää erityistä huomiota kiinteistöjen käytön merkitykseen palvelualan yritysten ympäristövaikutusten aiheuttajana. Tutkimuksessa on lisäksi elinkaariarvioinnin 10

13 avulla verrattu toimitilojen käytön aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja kustannuksia yrityksen muiden toimintojen aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin ja kustannuksiin seitsemässä case-yrityksessä. Lisäksi tutkimus pyrkii määrittelemään ne ohjauskeinot, jotka tehokkaimmi n vaikuttavat palvelualan yritysten ympäristösuorituskykyyn. Palvelualan yrityksillä tarkoitetaan tässä organisaation sisäistä tai ulkopuolista asiakasta palvelevaa organisaatiota. Palvelulle tyypillistä on, että palveluntuottaja tuottaa aineettoman hyödykkeen kuten tietoteknisen sovelluksen tai teknisen suunnitelman. Hyödykkeen toteuttamisessa tarvitaan kuitenkin aineellisia tuotteita kuten paperia tai tietokoneita. Tässä tutkimuksessa tarkastellut palveluorganisaatiot toimivat pankki- ja konsulttialalla sekä informaatio- ja kommunikaatioteknologian alalla. 11

14 2 Tutkimusmenetelmä 2.1 Multiple Case Study Tutkimuksessa on käytetty Multiple Case Study -menetelmää ja elinkaariarviointilaskentaa (LCA, Life Cycle Assessment) palvelualan yritysten aiheuttamien ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Multiple Case Study on menetelmä, jossa analyyttisen yleistyksen avulla pystytään selittämään tutkittavaa ilmiötä (Yin 2003). Elinkaariarviointi on puolestaan kansainvälisessä standardissa ISO (1997) määritelty menetelmäksi, jolla pystytään tunnistamaan, määrittelemään tai arvioimaan tuotteen, prosessin tai palvelun elinkaaren aikaiset syötteet ja tuotokset sekä potentiaaliset ympäristövaikutukset. Elinkaarella tarkoitetaan tuotteen koko elinaikaa (ns. kehdosta hautaan) raaka-aineiden hankinnasta valmistukseen, käyttöön ja loppukäsittelyyn eli hävittämiseen. Elinkaariarvioinnin on usein todettu olevan sopivin käytettävissä oleva menetelmä laaja-alaisen ympäristövaikutusten arvioinnin suorittamiseksi (Kohler, Moffat 2003, Curran 1996). 2.2 Elinkaariarvioinnin soveltamisalan määrittely Tutkimuksessa elinkaariarviointi kattaa palvelualalla toimivan yrityksen koko toiminnan yhden vuoden ajalta. Elinkaaritarkastelussa toiminnallisena yksikkönä käytetään yrityksen yhden vuoden toimintoja yhtä työntekijää kohden laskettuna. Tutkimuksessa on tarkasteltu seitsemää kevyen teollisuuden tai palvelualan organisaatiota, jotka edustivat pankki-, konsultointi- ja ICT-aloja. Organisaatiot olivat kooltaan hyvin erisuuruisia, sillä niissä työskenteli tutkimusajankohtana kymmenestä yli neljään sataan työntekijään. Viisi tarkasteltavista organisaatioista sijaitsee Suomessa ja kaksi Yhdysvalloissa. Seuraavien lyhyiden organisaatiokuvausten lisäksi yritykset on esitelty tarkemmin Taulukossa 1. Case A toimii pääsääntöisesti Suomen markkinoilla, mutta osittain myös Euroopassa. Organisaation tilankäytön tehokkuus on 25 hum 2 per työntekijä. Organisaation matkustamismäärät työntekijää kohden laskettuna ovat suuruusluokkaa 6000 km työmatkat ja 8000 km kotimatkat. Case B toimii pääsääntöisesti Suomen markkinoilla, mutta myös osittain Euroopassa ja muualla maailmassa. Organisaation tilankäytön tehokkuus on 21 hum 2 per työntekijä. Organisaation matkustamismäärät työntekijää kohden laskettuna ovat suuruusluokkaa 3500 km työmatkat ja km kotimatkat. Case C toimii pääsääntöisesti paikallisesti Suomen markkinoilla, mutta myös osittain koko Suomen ja Skandinavian tasolla. Organisaation tilankäytön tehokkuus on 23 hum 2 per työntekijä. Organisaation matkustamismäärät työntekijää kohden laskettuna ovat suuruusluokkaa 1000 km työmatkat ja 4500 km kotimatkat. 12

15 Case D toimii pääsääntöisesti Pohjoismaissa, mutta osittain myös koko Euroopassa. Organisaation tilankäytön tehokkuus on 33 hum 2 per työntekijä. Organisaation matkustamismäärät työntekijää kohden laskettuna ovat suuruusluokkaa km työmatkat ja 9000 km kotimatkat. Case E toimii sekä Suomen markkinoilla, että myös osittain Euroopan ja koko maailman markkinoilla. Organisaation tilankäytön tehokkuus on 29 hum 2 per työntekijä. Organisaation matkustamismäärät työntekijää kohden laskettuna ovat suuruusluokkaa 5500 km työmatkat ja 8000 km kotimatkat. Case U1 toimii pääsääntöisesti Yhdysvaltain markkinoilla, mutta myös muualla Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Organisaation tilankäytön tehokkuus on 29 hum 2 per työntekijä. Organisaation matkustamismäärät työntekijää kohden laskettuna ovat suuruusluokkaa km työmatkat ja km kotimatkat. Case U2 toimii pääsääntöisesti Yhdysvaltain markkinoilla, mutta myös muualla Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Organisaation tilankäytön tehokkuus on 28 hum 2 per työntekijä. Organisaation matkustamismäärät työntekijää kohden laskettuna ovat suuruusluokkaa 6000 km työmatkat ja 8000 km kotimatkat. 13

16 Taulukko 1. Case-organisaatioiden ominaispiirteet. Lyhenne CHP tarkoittaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Case ominaispiirteet Cases A B C D E US1 US2 Toimintaympäristö Sähkön tuotantotapa CHP CHP CHP CHP Maakaasu 51 % 45 % 0 % 51 % 0 % 12 % 14 % Kivihiili 29 % 25 % 91 % 29 % 0 % 52 % 57 % Ydinvoima 10 % 11 % 0 % 10 % 75 % 24 % 23 % Vesivoima 6 % 16 % 0 % 6 % 17 % 0 % 3 % Muut 4 % 3 % 9 % 4 % 8 % 12 % 3 % Lämmön tuotantotapa CHP CHP CHP CHP CHP Maakaasu 38 % 66 % 0 % 65 % 65 % 0 % 0 % Kivihiili 61 % 33 % 91 % 34 % 34 % 0 % 0 % Muut 1 % 1 % 9 % 1 % 1 % 0 % 0 % Vedenpuhdistuslaitos BOD,w 94 % 94 % 94 % 94 % 94 % 94 % 94 % P, w 90 % 90 % 90 % 90 % 90 % 90 % 90 % N, w 80 % 80 % 80 % 80 % 80 % 80 % 80 % Liikenneyhteydet Henkilöauto Yes Yes Yes Yes Yes Yes Yes Linja-auto Yes Yes Yes Yes Yes No No Raideliikenne No Yes No Yes No No No Kevyt liikenne Yes Yes Yes Yes Yes Yes Yes Toimitilat Tilankäytön tehokkuus net-m2/hlö Sähköenergian kulutus kwh/m3/a Lämpöenergian kulutus kwh/m3/a Elinkaari vuotta Kunnossapitojaksot - julkisivut vuotta yläpohja ja katto vuotta ilmastointilaite vuotta ulkopinnat vuotta sisäpinnat vuotta Jätteet kg/hlö/a kierrätysaste 40 % 44 % 20 % 25 % 66 % 28 % 45 % Liikematkat km/hlö /a Lennot 56 % 50 % 10 % 99 % 76 % 90 % 68 % Henkilöauto 44 % 50 % 38 % 0 % 24 % 10 % 32 % Muut 0 % 0 % 52 % 1 % 0 % 0 % 0 % Toimistolaitteet Huonekalut, käyttöikä vuotta Tietokoneet, käyttöikä vuotta Matkapuhelimet, käyttöikä vuotta Paperit ja toimistotarvikkeet Paperit kg/hlö /a Toimistotarvikkeet /hlö /a Kotimatkaliikenne km/hlö /a Henkilöautot 84 % 75 % 72 % 20 % 79 % 100 % 100 % Linja-auto 12 % 9 % 23 % 8 % 10 % 0 % 0 % Kiskoliikenne 1 % 9 % 0 % 70 % 6 % 0 % 0 % Kevyt liikenne 3 % 7 % 5 % 2 % 5 % 0 % 0 % 14

17 Tehtyihin elinkaariarviointeihin sisältyi kaikki case-organisaatioiden toiminnot. Organisaatioiden toiminnot määriteltiin yritysten kirjanpidon perusteella (Kuva 1.). Organisaatioiden hallinnoimien toimintojen lisäksi elinkaariarviointeihin sisällytettiin organisaatikotimatkaliikenne. Vaikka kotimatkaliikenne ei suoranaisesti kuulu- kaan yritysten hallinnoimiin toimintoihin, otettiin se mukaan tarkasteluun, koska koti- m atkaliikenne liittyy kuitenkin läheisesti yritysten työskentelyprosess eihin ja lisäksi siihen vaikuttaminen on usein vapaaehtoisesti sisällyte tty yrityksen ympäristöpäämää- riin. Investointihyödykkeiden osalta elinkaariarvioinnissa käytettiin seuraav ia takaisin- maksuaikoja: rakennukset 50 vuotta, huonekalut 8 vuotta, tietokoneet ja vastaavat elekt- oiden henkilöstön roniset toimistolaitteet 4 vuotta ja matkapuhelimet 2 vuo tta. Ympäristönäkökohdat Kotimatkat Toimitilat -sähkö -lämpö -muu hoito -rakennus -kunnossapito -purku Toimisto- tarvikkeet -lentoliikenne -palvelut Työmatkat Muut -A4-paperit -henkilöautot -tavarat -kirjekuoret - muut kulku- -kirjat neuvot -sarjat -lehdet Aineelliset kustannukset Toimisto- -huonekalut laitteet -sähkö- laitteet -pistokesähkö Ympäristövaikutus Ei ympäristövaikutusta Aineettomat kustannukset Kuva 1. Tutkimuksessa mukana olevat organisaatioiden toiminnot. Organisaatioi den toiminnot määriteltiin yritysten yksityiskohtaisen tilinpäätöksen perusteella. Elinkaaritarkastelussa tietojen kerääminen (inventaarioanalyysi) eteni seuraavissa vai- heissa: 1. Case-organisaatioiden toiminnot ja ettiin yritys ten kirjanpidon perusteella kah- teen ryhmään, ns. aineellisia ja aineettomia kustannuksia aiheuttaviin toimintoi- hin. Aineettomia kustannuksia aiheuttivat esimerkiksi palkat, sosiaalikulut, tie- tokoneohjelm ien lisenssit ja aineettomat palvelut. Aineellis ia kustannuksia aihe- uttivat puolestaan esimerkiksi erilaiset materiaali- ja energiahankinnat, sekä palvelut jotka sisälsivät merkittävästi ener giaa tai materiaaleja, kuten kiinteistöjen kunnossapito, postipalvelut, jne. 15

18 2. Aineellisia kustannuksia aiheuttavien toimintojen sisältämät materiaali- ja energiamäärät selvitettiin kirjanpidon tilikarttojen avulla. Tilikarttojen perusteella etsittiin alkuperäiset laskut, joista kerättiin ostetut määrät tuotteita tai palvelua. Kiinteistön osalta tiedot kerättiin sekä kiinteistön käyttäjän että omistajan dokumenteista (vuokrakirjanpito, energiakatselmukset, sähkölaskut, jne.). 3. Työntekijöiden kotimatkaliikenteen määrä ja laatu selvitettiin sähköpostilla tehdyn kyselyn avulla. Kyselylomakkeessa kysyttiin työntekijöiltä sekä päivittäisen työmatkansa pituus että kulkuneuvo. Kulkuneuvon valinnassa määriteltiin kaikki työmatkaan käytetyt kulkuneuvot (esim. pyörä 2 km, paikallisjuna 8 km ja kävely 0,5 km) sekä ensi ja toissijaisen kulkutapa (esim. talvi ja kesä kotimatkat). Kotimatkojen pituus varmistettiin vielä organisaation työntekijöiden posti- tää malliin elinkaaritiedon puuttumisen vuoksi. Näitä toimintoja olivat esimer- kiksi postituspalvelut, hotellimajoitus, markkinointi sekä yrityslahjat. Elinkaari- numerolistauksen ja digitaalisen karttapalvelun välimatkalaskurin avulla. 4. Elinkaarimalli luotiin aineellisten kustannusten ja työmatkaliikenteen perusteella. Joitain niukasti energiaa tai materiaalia sisältäviä palveluita ei voitu sisällyt- tarkastelun ulkopuolelle jätetyt toiminnot olivat kuitenkin aina alle 5 %:a yrityksen kokonaiskustannuksista ja niiden ympäristövaikutukset olivat kahdessa caseorganisaatiossa tehdyn palveluiden elinkaarilaskennan perusteella alle 2 %:a organisaation kokonaisympäristövaikutuksista. Inventaarioanalyysin perusteella tehdyssä vaikutusarvioinnissa käsiteltiin seuraavat ym- päristövaikutusluokat: ilmastonmuutos (climate change), happamoituminen (acidification), rehevöityminen (eutrophication) ja haitallisten aineiden leviäminen, johon kuului- otsonin muodostuminen (summer smog) ja raskasmetallit (heavy me- tals). Tutkimuksen ympäristövaikutusluokat valittiin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) suosittelemien ympäristöindikaattoreiden perusteella (Rosenström, Palosaari vat alailmakehän 2002). Otsonikerroksen ohentuminen jäi kuitenkin tarkastelun ulkopuolelle, koska käytössä ei ollut tarvittavaa lähtödataa. Potentiaaliset ympäristövaikutukset valituissa kategorioissa laskettiin KCL-ECO (2003) elinkaarilaskentaohjelmistolla, jossa ympäristö- luonnehdinnassa käytettiin Euroopan Komission suosittelemia ekvivalentti- vaikutusten kertoimia (EC 1997). Ympäristövaikutusten arvioinnin lisäksi syntyneet vaikutukset vielä normalisoitiin vastaamaan Suomen vuotuisia kokonaispäästöjä. 16

19 3 Tutkimusaineisto Tutkimuksen primääriaineisto, eli suoraan organisaatioista kerätty tieto on peräisin vuodelta Aineisto on koottu pääasiallisesti organisaatioiden tilinpäätöksestä ja yksityiskohtaisesta kirjanpidosta. Muina aineistolähteinä käytettiin haastatteluja, arkistoja ja suoraa havainnointia. Primääridatan keräyksessä organisaatioiden toiminnot luokiteltiin neljään pääryhmään: toimitilojen käyttö, matkustaminen, toimistolaitteet ja toimistotarvikkeet. Toimitilojen käyttö eli toimitilat-pääryhmä koostui kiinteistön sähkön- ja läm- rakennuksesta (sisältäen rakennusmateriaalit, rakentaminen, kunnos- mönkulutuksesta, sapidon ja purkamisen), jätehuollosta sekä muista kiinteistönhoitoon liittyvät toiminnoista (kuten vesi ja jätevesien käsittely, piha-alueiden hoito, jne.). Matkustaminen- pääryhmä sisälsi sekä työmatkaliikenteen (lennot, henkilöautojen käyttö, muu työmat- kuten linja-autot, junat, lautat) että kotimatkaliikenteen (henkilöautot, linja- kustaminen autot, junat, kävelymatkat, polkupyörät ja moottoripyörät). Toimistolaitteet-pääryhmä piti sisällään huonekalut, elektronisten toimistolaitteiden valmistuksen ja laitteiden säh- kulutuksen (kiinteistön pistokesähkö). Toimistotarvikkeet-pääryhmä sisälsi köenergian A4 paperin (esim. tulostus- ja kopiopaperit, kirjekuoret), muun paperin käytön (kuten kirjat, sarjajulkaisut, sanomalehdet, aikakausilehdet) sekä muut toimistotarvikkeet (esim. kynät, kumit, ym.). Kaikkia keskeisiä elinkaarimallin syötteitä seurattiin kehdosta hautaan. Myös tarkentavien syötteiden (kuten ajoneuvojen polttoaineiden ja toimitilojen valmistus), joiden ennakoitiin olevan merkittäviä tutkimuksen tavoitteen kannalta, ympäristökuormituksia seurattiin kehdosta hautaan. Vähäiset tarkentavat syötteet, kuten siivoustarvikkeet, investointihyödykkeiden suunnittelu ja muut vastaavat palvelut, rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimuksen sekundäärinen aineisto, eli julkaistuista lähteistä kerätty päästötieto, saatiin sekä suomalaisilta materiaali-, komponentti- ja energiatoimittajilta että erilaisista elinkaariarviointitietokannoista. Rakennusmateriaalien tiedot kerättiin pääosin Rakennustarvikkeiden ympäristöselosteista (Neuvonen 2002). Muiden tarvikkeiden ja materiaalien osalta tiedot saatiin kaupallisista elinkaariarvioinnin tietokannoista (KCL-ECO 2003, SimaPro 2002, Boustead 1997). Energiatuotannon tiedot kerättiin suomalaisilta energiantuottajilta (Helsingin Energia 2000, Ahonen 2000, Vantaan Energia 2000, Turku Energia 1999), jota täydennettiin edelleen suomalaisen energiatietokannan tuotannon päästötiedoilla (Virtanen et al. 1996). Jäteveden käsittelytiedot ovat peräisin vesi- ja jätevesipalveluja pääkaupunkiseudulla tarjoavalta yritykseltä (Helsingin vesi 1999). Kuljetuksiin liittyvä tieto on peräisin LIPASTO-tietokannasta, ja tätä tietoa täydennettiin aikaisemmin mainittujen elinkaariarviointitietokantojen tiedoilla. Suomessa tyypillisen, yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon päästöt allokoitiin (kohdennettiin) sähkölle ja lämmölle hyödynjakomenetelmällä eli vaihtoehtoisten erillistuotantolaitosten poltto- 17

20 aineiden kulutuksen suhteessa (Liikanen 1999). Käytetyn lähtötiedon laatuvaatimukset asetettiin käytetyssä laadunarviointimatriisissa tasolle 3 (Lindfors et al. 1995, Weidema, Wesnæs1996). Taso 3 vastaa kolmanneksi korkeinta tasoa käytetyssä laadunarvi- oinnin viitekehyksessä ja sitä voidaan pitää tasoltaan hyvänä tällaisessa laajassa keskeisiä ympäristönäkökohtia kartoittavassa elinkaariarvioinnissa. 18

21 4 Tutkimustulokset 4.1 Yritysten ympäristövaikutukset Taulukossa 2. on esitetty case-organisaatioiden ympäristövaikutukset toiminnoittain. Organisaatioiden kokonaisympäristövaikutukset on ilmoitettu absoluuttisina arvoina ja yksittäisten toimintojen vaikutukset prosenttiosuutena kokonaisvaikutuksesta. Kuten taulukosta voidaan nähdä, vastaavat organisaatioiden toiminnot tuntuvat olevan keskeisiä kaikissa tutkituissa organisaatioissa: kiinteistön sähkön- ja lämmönkulutus, rakennusmateriaalit, työmatkalennot ja kotimatkaliikenne. Edellä mainitut toiminnot ovat kokonaisuuden kannalta kaikkein keskeisimpiä ympäristövaikutusten aiheuttajia, sillä yhdessä ne aiheuttavat %:a kaikista ympäristövaikutuksista. Vaikka suurimmassa osassa tapauksista eri organisaatiot käyttäytyvät hyvin yhtenäisesti, joitakin eroavaisuuksiakin löytyy. Esimerkiksi sähkönkulutus Case E:ssä aiheuttaa selvästi vähemmän ilmastonmuutosvaikutusta kuin muissa case-organisaatioissa, mikä johtuu pääasiassa hiilidioksidipäästöiltään edullisen (vesi ja ydinvoima) sähköenergian käytöstä. Vastaavasti Case C:ssä sähkön ja lämmönkulutus aiheuttavat suhteellisesti muita tapauksia enemmän happamoittavia päästöjä kuin, mikä vuorostaan johtuu pääasiassa siitä, että energia on peräisin vanhemman teknologian voimalaitoksista, joissa käytetään enemmän kivihiiltä polttoaineena. Tapauksissa C ja D sekä tapauksissa U1 ja U2 kotimatkaliikenteen ympäristövaikutukset ovat suhteessa vähäisemmät kuin muissa organisaatioissa. Case C:n ja D:n osalta tämä johtuu hyvistä julkisista liikenneyhteyksistä, joita työntekijät käyttävät ahkerasti. Erityisesti Case D on mielenkiintoinen erikoistapaus, koska organisaation työntekijöiden keskimääräinen kotimatka on pisin kaikista tarkastelluista organisaatioista, mutta kotimatkaliikenteen ympäristövaikutukset ovat vähäisimmät. Tämä johtuu siitä, että lähes 80 %:a työntekijöistä käyttää pääsääntöisesti paikallisjunia ja metroa kotimatkaliikenteessä. Tapauksien U1 ja U2 osalta kotimatkaliikenteen suhteellisesti pienemmät päästöt johtuvat pääasiassa kiinteistön ja toimistolaitteiden sähkönkulutuksen suhteellisesti muita tapauksia suuremmasta vaikutuksesta. Myös työmatkalentämisessä tuntuu olevan huomattavia eroja organisaatioiden välillä, mikä johtuu pääsääntöisesti lentokilometrimäärien eroista. 19

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Esityksen sisältö Syitä ympäristöasioiden hallinnalle Ympäristöjohtaminen Ympäristötunnusluvut Kevyen teollisuuden erityispiirteitä Tunnuslukujen

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Tapaustutkimus: Shape Media

Tapaustutkimus: Shape Media 28.3.214 Tapaustutkimus: Shape Media Maija Federley, Minna Nors, Hanna Pihkola & Katri Behm Kestäviä palveluita käyttäjäymmärrykseen perustuen Mistä aiheutuvat merkittävimmät ympäristövaikutukset kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Hirsitaloteollisuus r.y.

Hirsitaloteollisuus r.y. Hirsitaloteollisuus r.y. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä hirsitaloteollisuutta harjoittavien yritysten kesken sekä edistää tehdasvalmisteisten hirsitalojen käytön, menekin ja tuotannon

Lisätiedot

Digital Lasso Solutions

Digital Lasso Solutions Digital Lasso Solutions Ohjelmistojen esittely: MX6 Energia 22.10.2015 Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Oy www.digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Rakennusten

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Bionova Consulting, Tytti Bruce 3. kesäkuuta 2014 1. Kohteiden Bionova Consulting arviointimenetelmä

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Julia hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit

Julia hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011. Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Ubicom tulosseminaari

Ubicom tulosseminaari ITEA2 project #11011 2012 2015 Ubicom tulosseminaari Pertti Kortejärvi, Pohto Oy Helsinki 03.10.2013 Taustaa ja tavoitteita Nykyisin monien systeemien (teollisuusautomaatio, kommunikaatioverkot, jne.)

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako?

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako? Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako? Timo Mäkinen 1, Leena Forsman 1, Juha Grönroos 2, Markus Kankainen 1, Pekka Salmi 1, Jari Setälä 1, Kimmo Silvo 2, Jouni Vielma 1 1) Riista

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa Lea Gynther Webinaari 21.10.2014 Kurkistus suunnitelma-arkistoon TEM pyytänyt lähettämään tehdyt suunnitelmat Motivaan Voidaan

Lisätiedot

Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri. Pöyry Forest Industry Consulting oy

Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri. Pöyry Forest Industry Consulting oy Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri Pöyry Forest Industry Consulting oy Sisältö 1. Vesiparadoksi 2. Vesi ja hiili 3. Projekti Geysiiri 2 Vesitehokkuus - liiketoiminnan uusi ajuri 1. Vesiparadoksi Veden

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Kohti nollaenergia-alueita

Kohti nollaenergia-alueita TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Kohti nollaenergia-alueita Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille 7.11.2016 TkT Satu Paiho, VTT Määritelmiä nzeb (nearly zero-energy building)/lähes nollaenergiarakennus:

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa 8.11.2012 Juha Jokisalo Erikoistutkija, TkT juha.jokisalo@aalto.fi Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka Taustaa Frame-hankkeen tutkimustulosten

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville

Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville Pakollinen liite rakennustyön tarkastusasiakirjaan ja toiseen hakuvaiheeseen / Compulsory supplement the construction

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Akateeminen johtaminen. Helena Ahonen

Akateeminen johtaminen. Helena Ahonen Akateeminen johtaminen Helena Ahonen Akateemisen johtamisen työpaja 3 20.8. Ammattirooli ja persoona 27.8. Systeemiajattelu ja johtaminen 3.9. Johtaja rajan vartijana 10.9. Minä johtajana Ammattirooli

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen

TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013 Tieliikenteen energiansäästö ja uusiutuva energia Showdown Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen Juhani Laurikko, VTT TransEco pähkinänkuoressa Nelisen

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

HKL. Benchmarking-tutkimukset Kaupungin paras liike. Kaupungin paras liike.

HKL. Benchmarking-tutkimukset Kaupungin paras liike. Kaupungin paras liike. HKL Kaupungin paras liike Benchmarking-tutkimukset 2015 HKL:n oma kyselytutkimus eurooppalaisille raitiovaunuoperaattoreille Raitioliikenteen kustannus- ja tehokkuusvertailu HKL:n kyselyn perusteella Vertailussa

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 2. Ympäristöprofiili...

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Kansallinen hankintailmoitus: Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy : Palvelimet ja kytkin

Kansallinen hankintailmoitus: Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy : Palvelimet ja kytkin Finland Tender Kansallinen hankintailmoitus: Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy : Palvelimet ja kytkin Tarjoukset 8.4.2011 klo 12.00 mennessä osoitteeseen: Tarjous: Palvelimet ja kytkin, Janne Strömberg, MAMK.Satu

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos Tievalaistuksen elinkaariarviointi Seminaari 5.4.2016, Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos Tievalaistuksen elinkaariarviointi - Elinkaariarviointi

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta. Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin

Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta. Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin suunnittelee, toteuttaa, huoltaa ja ylläpitää käyttäjäystävällisiä ja energiatehokkaita

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi)

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi) MUISTIO 7.5.2010 VTT-M-04216-10 Nils-Olof Nylund LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN LAATUPORRASTUS LÄHIPÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA Tausta Parafiinisen dieselpolttoaineen ja metaanin (maakaasu/biokaasu) voidaan kiistatta

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2008 7.7.2010 Motiva Oy

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2008 7.7.2010 Motiva Oy Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 28 7.7.21 Motiva Oy Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti,35,3 kgoe/euro (2 hinnoin),25,2,15,1,5, Energian kokonaiskulutus/bkt

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia Olli Ojala Suomen ympäristökeskus Ekosysteemipalvelut-ryhmä Natura-arviointi työsi apuvälineenä hankkeen päätösseminaari 1.12.2015 Lieventävät

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Median ympäristövaikutukset ja viestintä television näkökulmasta

Median ympäristövaikutukset ja viestintä television näkökulmasta Median ympäristövaikutukset ja viestintä television näkökulmasta SHAPE Media tapaustutkimus osana SHAPE hanketta Minna Nors, Hanna Pihkola, Maija Federley ja Katri Behm SHAPE koordinaattori Heidi Korhonen,

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

... ja uusia näkökulmia

... ja uusia näkökulmia Energiatehokkuuden mittarit... ja uusia näkökulmia 02.12.2009 Erkki Aalto Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry CO 2 jalanjälki- visio 2010-20502050 Kehitysaukot t Puuttuvat lenkit Todellisuus

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa

Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Outi Honkatukia 17.4.2013 Hallitusohjelma Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Verotuksen painopiste siirtyy kasvua haittaavasta

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Analyysiraporttien kirjoittaminen SYN:n bibliometriikkaseminaari 2, Julkaisutoiminnan arviointi. Tampereen teknillinen yliopisto

Analyysiraporttien kirjoittaminen SYN:n bibliometriikkaseminaari 2, Julkaisutoiminnan arviointi. Tampereen teknillinen yliopisto Analyysiraporttien kirjoittaminen SYN:n bibliometriikkaseminaari 2, Julkaisutoiminnan arviointi Leena Huiku Tampereen teknillinen yliopisto 12.3.2013 TTY:n tutkimuksen arviointi TUT RAE 2010-2011 2 5 paneelia,

Lisätiedot

Uusia Läpimurtoja Osaamista Yhdistämällä

Uusia Läpimurtoja Osaamista Yhdistämällä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Uusia Läpimurtoja Osaamista Yhdistämällä 100 Lasissa! Kohti Fiksua Kaupunkia Erja Turunen, Executive Vice President, VTT Miimu Airaksinen, Kari Mäki, Raine Hautala, Juho

Lisätiedot