TOIMITILOJEN YMPÄRISTÖJOHTAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMITILOJEN YMPÄRISTÖJOHTAMINEN"

Transkriptio

1 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 225 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Publications 225 Espoo 2004 TKK-RTA-R225 TOIMITILOJEN YMPÄRISTÖJOHTAMINEN Laskennallinen tarkastelu toimitilan käyttäjän keskeisistä ympäristönäkökohdista ja niiden ohjaamisesta Seppo Junnila Mikko Nousiainen 100 % Kustannukset 100 % Ympäristövaikutukset 80 % 60 % 40 % 20 % 80 % 60 % 40 % 20 % Kiinteistötoiminnot Muut toiminnot 0 % A B C D E U1 U2 case-yritys 0 % A B C D E U1 U2 case-yritys

2

3 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 225 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Publications 225 Espoo 2004 TKK-RTA-R225 TOIMITILOJEN YMPÄRISTÖJOHTAMINEN Laskennallinen tarkastelu toimitilan käyttäjän keskeisistä ympäristönäkökohdista ja niiden ohjaamisesta Seppo Junnila Mikko Nousiainen TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE D HELSINKI

4 Jakelu: Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous PL TKK URL: Puh Fax Seppo Junnila, Mikko Nousiainen ISBN ISBN (PDF) ISSN Otamedia Oy 1. painos Espoo 2004

5 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Osasto/laboratorio ja URL/verkko-osoite Rakentamistalouden laboratorio Tekijä(t) TIIVISTELMÄSIVU Julkaisija Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalouden laboratorio Junnila, Seppo & Nousiainen, Mikko Julkaisun nimi TOIMITILOJEN YMPÄRISTÖJOHTAMINEN LASKENNALLINEN TARKASTELU TOIMITILAN KÄYTTÄJÄN KESKEISISTÄ YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDISTA JA NIIDEN OHJAAMISESTA Tiivistelmä Palvelualan yritysten on havaittu aiheuttavan merkittävän osan yhteiskunnan ympäristövaikutuksista. Tutkimuksissa on arvioitu, että palvelualalla toimivat yritykset aiheuttavan noin 20 prosenttia yhteiskunnan keskeisistä ympäristövaikutuksista, mikä on lähes yhtä paljon kuin valmistavan teollisuuden aiheuttamat ympäristövaikutukset. Palvelualan yritysten potentiaali vähentää omia ympäristövaikutuksiaan onkin merkittävä ja monet kansainväliset yritykset ovat ottaneet kestävästä kehityksen tai yhteiskuntavastuun osaksi toimintaansa. Toistaiseksi aiheesta on olemassa hyvin vähän tieteellistä tietoa ja aiheen laskennallista käsittelyä ei juuri ole esitetty. Kvantitatiivisen tarkastelun, kuten elinkaariarvioinnin, avulla voitaisiin kuitenkin merkittävästi helpottaa yrityksen strategista johtamista ympäristöasioiden osalta. Palvelualan yrityksillä tarkoitetaan tässä organisaation sisäistä tai ulkopuolista asiakasta palvelevaa organisaatiota. Palvelulle tyypillistä on, että palveluntuottaja tuottaa aineettoman hyödykkeen kuten tietoteknisen sovelluksen tai teknisen suunnitelman. Hyödykkeen toteuttamisessa tarvitaan kuitenkin aineellisia tuotteita kuten paperia tai tietokoneita. Tässä tutkimuksessa tarkastellut palveluorganisaatiot toimivat pankki- ja konsulttialalla sekä informaatio- ja kommunikaatioteknologian alalla. Tutkimuksen tavoitteena on palvelualan yritysten ympäristövaikutusten laskennallinen arvioiminen sekä yritysten keskeisten ympäristövaikutuksia aiheuttavien toimintojen määrittäminen. Tutkimuksessa huomiota kiinnitetään erityisesti toimitilojen käytön merkitykseen palvelualan yritysten ympäristövaikutusten ja -kustannusten aiheuttajana. Lisäksi tutkimus määrittelee ne käytettävissä olevat ohjauskeinot, joilla palvelualan yritysten ympäristövaikutuksia pystytään tehokkaimmin ohjaamaan. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että toimitilojen käyttö on keskeisin yksittäinen ympäristövaikutuksia aiheuttava toiminto palvelusektorilla toimivissa organisaatioissa. Toimitilojen käyttö aiheutti keskimäärin lähes puolet case-organisaatioiden ympäristövaikutuksista. Seuraavaksi eniten ympäristövaikutuksia aiheuttivat työmatkustaminen ja kotimatkaliikenne, kumpikin keskimäärin noin kuudesosan ympäristövaikutuksista. Skenaarioanalyysi osoitti, että merkittävimmät yrityksen ympäristösuorituskykyyn vaikuttavat ohjauskeinot ovat myös pitkälti kiinteistön käyttöön liittyviä asioita. Eniten organisaatioiden ympäristösuorituskykyyn pystyttiin vaikuttamaan ohjaamalla kiinteistön energiankulutukseen ja sen hankintaan liittyviä toimintoja, joiden vaikutus oli suurusluokkaa ± 20 %:a. Lisäksi kotimatkaliikenteeseen ja kiinteistöjohtamiseen liittyvillä ohjaustoimenpiteillä oli suuri vaikutus yrityksen aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin, suurusluokkaa ± 10 %:a. Tarkasteltaessa tuloksia käyttäjäorganisaation liiketoiminnallisesta näkökulmasta tuomalla rahavirrat mukaan tarkasteluun toimitilojen käytön merkitys korostui entisestään. Toimitilojen käytön keskimääräinen kustannusvaikutus case-organisaatioiden tilinpäätöksessä oli vain noin 6 prosenttia, kun niiden osuus yrityksen hallinnoimien toimintojen (ei kotimatkoja) ympäristövaikutuksista oli lähes 70 prosenttia. Tutkimuksen tulokset viittaavatkin siihen, että toimitilajohtaminen on hyvin keskeisessä roolissa käyttäjäorganisaatioiden ympäristöasioiden hallintaa parannettaessa. Lisäksi näyttäisi siltä, että hyvällä toimitilojen ympäristöjohtamisella voitaisiin saavuttaa yrityksissä selkeitä ympäristösuorituskyvyn parannuksia suhteellisen vähin kustannuksin. Asiasanat (avainsanat) ja luokat toimitila, ympäristöjohtaminen, elinkaariarviointi, LCA, palveluala Paikka Espoo Vuosi 2004 Sivumäärä 45 Julkaisun kieli suomi Tiivistelmän kieli suomi, englanti ISBN (painettu) ISBN (elektroninen) ISSN ja osan numero tai raporttitunnus (painettu) TKK-RTA-R225 ISSN ja osan numero tai raporttitunnus (elektroninen) URL (verkko-osoite) Muuta bibliografista tietoa (painos, kuvat, taulukot, liitteet)

6

7 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Department/laboratory and URL/Internet address Construction Economics and Management Author (s) ABSTRACT PAGE Publisher Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Junnila, Seppo & Nousiainen, Mikko Title ENVIRONMENTAL MANAGEMENT OF OFFICE PREMISES LIFE CYCLE ASSESSMENT OF THE ENVIRONMENTALLY SIGNIFICANT ACTIVITIES OF A SERVICE SECTOR COMPANY Abstract The study quantifies the environmental impact of service sector companies aiming at demonstrating the importance of facility activities in the environmental strategy of those companies. A multiple-case study approach and a life-cycle assessment (LCA) framework were used to estimate the environmental impact of seven service sector organizations. In addition, a scenario analysis was performed to evaluate the possibilities to manage the environmental performance of the company The result showed that with only around five percent of total expenses, facility activities caused over half of the environmental impact in all cases, which supported the original hypothesis that the role played by facilities is of utmost significance. However, the results varied somewhat between the studied environmental impact categories. The management measures that impacted the environmental performance of the company the most were in the area of energy management of the building, both the ones that related to the energy purchasing and consumption. Also the measures that had an effect on commuting and space utilisation efficiency had a relatively high impact on the environmental performance of the company. The result would suggest that facilities-related activities are highly relevant in the environmental strategy of service sector companies. Based on the analytical generalization used in multiple case studies it can also be predicted that other organizations having similar characteristics as the ones studied here (e.g. service sector company, industrialized country) would produce a significant share of their environmental impact in facilities related activities, while at the same time, these same activities would account for only a minor share of their expenses. This would imply that enhancing company s facility management to support its environmental work can provide excellent environmental management potential with a favourable cost-benefit ratio. Keywords and classification facility, environmental management, life cycle assessment, LCA, service industry Place Espoo ISBN (printed) Year 2004 Number of pages 45 Language of publication Finnish Language of abstract Finnish, English ISSN and number or report code (printed) TKK-RTA-R225 ISBN (electronic) ISSN and number or report code (electronic) URL (Internet address) Supplementary bibliographic data (edition, figures, tables, appendices)

8

9 Esipuhe Tämä selvitys julkaistaan osana Teknillisen korkeakoulun Rakentamistalouden Toimitilojen ympäristöjohtaminen (TOIMI) -tutkimusprojektia. TOIMI-tutkimuksen tavoitteena oli osoittaa toimitilojen strateginen merkitys palvelualan yritysten ympäristöasioiden hallinnan näkökulmasta sekä selvittää toimitilojen käyttäjien tämän hetkinen suhtautuminen ympäristöjohtamiseen. Projektissa laskettiin yritysten eri toimintojen ympäristötunnusluvut ja määriteltiin konkreettiset ohjauskeinot toimitilojen ympäristösuorituskyvyn parantamiseksi. Tämän raportin lisäksi tutkimusprojektissa julkaistiin seuraavat raportit ja artikkelit: Nousiainen, M., Junnila, S Ympäristöpäämäärät kevyen ja palveluteollisuuden yrityksissä. TKK-RTA-S51. Espoo. Nousiainen, M., Junnila, S Environmental management of facilities in service and light industries. Proceedings of the EuroFM, Copenhagen, Denmark, May Junnila, S., Environmental significance of facilities in service sector companies. Facilities. Emerald Group Publishing Limited. In print. Junnila, S., Nousiainen, M Environmental contribution of the office building to the user organization s environmental impact. CIB 2005, 11th Joint CIB International Symposium, June 13-16, Helsinki, Finland. Submitted. Tutkimuksen aihealueesta julkaistiin myös seuraavat raportit ja artikkelit: Junnila, S. and Horvath, A Life-cycle environmental effects of an office building. Journal of Infrastructure Systems. Vol. 9, Iss. 4, pp ASCE. Junnila, S., Horvath, A. and Guggemos, A Life-cycle assessment of office buildings in Europe and the U.S. Journal of Infrastructure Systems. In print. Junnila, S. and Horvath, A Environmental sensitivity analysis of the life cycle of an office building. In: Sarja A. ed. Proceedings of integrated lifetime engineering of buildings and civil infrastructures, ILCDES. Kuopio, Finland. December 1-3. RIL. pp Nousiainen, M., Junnila, S., Puhto, J Kiinteistönhoidon vaikuttamismahdollisuudet toimitilan ympäristöominaisuuksiin, TKK-RTA-R220. Espoo. TOIMI- tutkimushankkeen päärahoittajana toimi Tekes. Lisäksi tutkimusta rahoittavat alla luetellut yritykset, joiden edustajat muodostivat tutkimuksen johtoryhmän. Esitämme suuret kiitokset tutkimuksen rahoittajille sekä tutkimusta ohjanneille johtoryhmän jäsenille. Tiina Tanninen-Ahonen Matti Rinnekangas (pj) Karoliina Vahala/Tarja Turkulainen Mia-Kristiina Viitanen Merja Julin Prof. Arpad Horvath Prof. Jouko Kankainen TkT Arto Saari Tekes Nordea OyJ Jaakko Pöyry Infra Nokia Oyj Kapiteeli Oy University of California at Berkeley Teknillinen korkeakoulu Teknillinen korkeakoulu Selvitys on tehty Teknillisen korkeakoulun Rakentamistalouden laboratoriossa. Tutkimuksen ovat toteuttaneet TkL Seppo Junnila ja DI Mikko Nousiainen. Espoossa Seppo Junnila & Mikko Nousiainen 7

10 8

11 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ ABSTRACT ESIPUHE 1 JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite TUTKIMUSMENETELMÄ Multiple Case Study Elinkaariarvioinnin soveltamisalan määrittely TUTKIMUSAINEISTO TUTKIMUSTULOKSET Yritysten ympäristövaikutukset Yritysten ympäristöprofiilit TULOSTEN TULKINTA Tulosten normalisointi Toimitilojen kustannukset vs. ympäristövaikutukset Suomi vs. Yhdysvallat Herkkyystarkastelu Keskivertoyritys Ohjaustoimenpiteiden testaus Luotettavuustarkastelu JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITE 1. Elinkaariarvioinnin lähtödatan luotettavuuden arviointikriteeristö 9

12 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tausta Palvelualalla toimivien yritysten on havaittu aiheuttavan merkittävän osan ympäristöuttavan noin 20 %:a yhteiskunnan keskeisistä ympäristövaikutuksista, mikä on lähes vaikutuksista yhteiskunnassa. Rosenblum et al. (2000) ovat arvioineet palvelualan aihe- yhtä paljon kuin valmistavan teollisuuden aiheuttamat ympäristövaikutukset. Palvelualan yritysten mahdollisuudet vähentää omia ympäristövaikutuksia ovatkin merkittäviä ja osi ttain tästä syystä kestävästä kehityksestä onkin tullut osa monien kansainvälisten yritysten toimintaa. Esimerkiksi yhdysvaltalaisilla palvelu ja kevyen teollisuuden yrityksillä on enemmän ISO ympäristösertifikaatteja kuin muiden toimialojen yrityksillä yhteensä. Lisäksi lähes 80 %:a yhdysvaltalaisista ja eurooppalaisista palvelualan yrityksistä on nimennyt yhteiskuntavastuun yhdeksi toimintastrategiaansa osa-alueeksi ja lähes 60 %:a on määritellyt itselleen konkreettisia toimintaa ohjaavia ympäristötavoitteita (Nousiainen, Junnila 2004). Palvelualan yrityksissä toimitilojen käyttöön allokoidut kustannukset ovat tyypillisesti melko vaatimattomia verrattuna yritysten kokonaisbudjettiin, alle 8% kokonaiskustan- ( Leibowitz 2001). Tämä saattaa olla yksi syy, miksi toimitilojen merkitys yri- nuksista tysten strategisessa johtamisessa, myös yhteiskuntavastuun osalta, jää usein melko vaapainoarvolle. Tutkimuksissa on havaittu, että vain noin 10 prosenttia eri timattomalle puolilla maailmaa toimivista suurista palvelualan yrityksistä kiinnittää erityistä huomio- ympäristöjohtamisessaan (Nousiainen, Junnila ta toimitiloihin 2004). Viimeaikaisten havaintojen perustella näyttäisi kuitenkin siltä, että kiinteistöjen merkitys palvelualan yritysten ympäristösuoriutumisessa saattaa olla hyvin huomattava (Swiss Re 2002, Kesko 2002, Royal & SunAlliance 2001). Tieteellisesti tutkittua, las- tietoa palvelualan yritysten ympäristövaikutuksista on kuitenkin vähän. Tällä kennallista hetkellä on lähes mahdoton löytää kvantitatiivista tutkimustietoa toimitilojen käytön merkityksestä palvelualan yritysten ympäristöjohtamisen näkökulmasta. Kvantitatiivisen tarkastelun, kuten elinkaariarvioinnin, avulla voitaisiin kuitenkin merkittävästi parantaa ympäristöjohtamisen laatua yrityksissä (Stewart et al. 1999). 1.2 Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on laskea palvelualan yritysten aiheuttamat ympäristövaikutukset ja määritellä yritysten keskeiset ympäristövaikutuksia aiheuttavat toiminnot. Tutkimus kiinnittää erityistä huomiota kiinteistöjen käytön merkitykseen palvelualan yritysten ympäristövaikutusten aiheuttajana. Tutkimuksessa on lisäksi elinkaariarvioinnin 10

13 avulla verrattu toimitilojen käytön aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja kustannuksia yrityksen muiden toimintojen aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin ja kustannuksiin seitsemässä case-yrityksessä. Lisäksi tutkimus pyrkii määrittelemään ne ohjauskeinot, jotka tehokkaimmi n vaikuttavat palvelualan yritysten ympäristösuorituskykyyn. Palvelualan yrityksillä tarkoitetaan tässä organisaation sisäistä tai ulkopuolista asiakasta palvelevaa organisaatiota. Palvelulle tyypillistä on, että palveluntuottaja tuottaa aineettoman hyödykkeen kuten tietoteknisen sovelluksen tai teknisen suunnitelman. Hyödykkeen toteuttamisessa tarvitaan kuitenkin aineellisia tuotteita kuten paperia tai tietokoneita. Tässä tutkimuksessa tarkastellut palveluorganisaatiot toimivat pankki- ja konsulttialalla sekä informaatio- ja kommunikaatioteknologian alalla. 11

14 2 Tutkimusmenetelmä 2.1 Multiple Case Study Tutkimuksessa on käytetty Multiple Case Study -menetelmää ja elinkaariarviointilaskentaa (LCA, Life Cycle Assessment) palvelualan yritysten aiheuttamien ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Multiple Case Study on menetelmä, jossa analyyttisen yleistyksen avulla pystytään selittämään tutkittavaa ilmiötä (Yin 2003). Elinkaariarviointi on puolestaan kansainvälisessä standardissa ISO (1997) määritelty menetelmäksi, jolla pystytään tunnistamaan, määrittelemään tai arvioimaan tuotteen, prosessin tai palvelun elinkaaren aikaiset syötteet ja tuotokset sekä potentiaaliset ympäristövaikutukset. Elinkaarella tarkoitetaan tuotteen koko elinaikaa (ns. kehdosta hautaan) raaka-aineiden hankinnasta valmistukseen, käyttöön ja loppukäsittelyyn eli hävittämiseen. Elinkaariarvioinnin on usein todettu olevan sopivin käytettävissä oleva menetelmä laaja-alaisen ympäristövaikutusten arvioinnin suorittamiseksi (Kohler, Moffat 2003, Curran 1996). 2.2 Elinkaariarvioinnin soveltamisalan määrittely Tutkimuksessa elinkaariarviointi kattaa palvelualalla toimivan yrityksen koko toiminnan yhden vuoden ajalta. Elinkaaritarkastelussa toiminnallisena yksikkönä käytetään yrityksen yhden vuoden toimintoja yhtä työntekijää kohden laskettuna. Tutkimuksessa on tarkasteltu seitsemää kevyen teollisuuden tai palvelualan organisaatiota, jotka edustivat pankki-, konsultointi- ja ICT-aloja. Organisaatiot olivat kooltaan hyvin erisuuruisia, sillä niissä työskenteli tutkimusajankohtana kymmenestä yli neljään sataan työntekijään. Viisi tarkasteltavista organisaatioista sijaitsee Suomessa ja kaksi Yhdysvalloissa. Seuraavien lyhyiden organisaatiokuvausten lisäksi yritykset on esitelty tarkemmin Taulukossa 1. Case A toimii pääsääntöisesti Suomen markkinoilla, mutta osittain myös Euroopassa. Organisaation tilankäytön tehokkuus on 25 hum 2 per työntekijä. Organisaation matkustamismäärät työntekijää kohden laskettuna ovat suuruusluokkaa 6000 km työmatkat ja 8000 km kotimatkat. Case B toimii pääsääntöisesti Suomen markkinoilla, mutta myös osittain Euroopassa ja muualla maailmassa. Organisaation tilankäytön tehokkuus on 21 hum 2 per työntekijä. Organisaation matkustamismäärät työntekijää kohden laskettuna ovat suuruusluokkaa 3500 km työmatkat ja km kotimatkat. Case C toimii pääsääntöisesti paikallisesti Suomen markkinoilla, mutta myös osittain koko Suomen ja Skandinavian tasolla. Organisaation tilankäytön tehokkuus on 23 hum 2 per työntekijä. Organisaation matkustamismäärät työntekijää kohden laskettuna ovat suuruusluokkaa 1000 km työmatkat ja 4500 km kotimatkat. 12

15 Case D toimii pääsääntöisesti Pohjoismaissa, mutta osittain myös koko Euroopassa. Organisaation tilankäytön tehokkuus on 33 hum 2 per työntekijä. Organisaation matkustamismäärät työntekijää kohden laskettuna ovat suuruusluokkaa km työmatkat ja 9000 km kotimatkat. Case E toimii sekä Suomen markkinoilla, että myös osittain Euroopan ja koko maailman markkinoilla. Organisaation tilankäytön tehokkuus on 29 hum 2 per työntekijä. Organisaation matkustamismäärät työntekijää kohden laskettuna ovat suuruusluokkaa 5500 km työmatkat ja 8000 km kotimatkat. Case U1 toimii pääsääntöisesti Yhdysvaltain markkinoilla, mutta myös muualla Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Organisaation tilankäytön tehokkuus on 29 hum 2 per työntekijä. Organisaation matkustamismäärät työntekijää kohden laskettuna ovat suuruusluokkaa km työmatkat ja km kotimatkat. Case U2 toimii pääsääntöisesti Yhdysvaltain markkinoilla, mutta myös muualla Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Organisaation tilankäytön tehokkuus on 28 hum 2 per työntekijä. Organisaation matkustamismäärät työntekijää kohden laskettuna ovat suuruusluokkaa 6000 km työmatkat ja 8000 km kotimatkat. 13

16 Taulukko 1. Case-organisaatioiden ominaispiirteet. Lyhenne CHP tarkoittaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Case ominaispiirteet Cases A B C D E US1 US2 Toimintaympäristö Sähkön tuotantotapa CHP CHP CHP CHP Maakaasu 51 % 45 % 0 % 51 % 0 % 12 % 14 % Kivihiili 29 % 25 % 91 % 29 % 0 % 52 % 57 % Ydinvoima 10 % 11 % 0 % 10 % 75 % 24 % 23 % Vesivoima 6 % 16 % 0 % 6 % 17 % 0 % 3 % Muut 4 % 3 % 9 % 4 % 8 % 12 % 3 % Lämmön tuotantotapa CHP CHP CHP CHP CHP Maakaasu 38 % 66 % 0 % 65 % 65 % 0 % 0 % Kivihiili 61 % 33 % 91 % 34 % 34 % 0 % 0 % Muut 1 % 1 % 9 % 1 % 1 % 0 % 0 % Vedenpuhdistuslaitos BOD,w 94 % 94 % 94 % 94 % 94 % 94 % 94 % P, w 90 % 90 % 90 % 90 % 90 % 90 % 90 % N, w 80 % 80 % 80 % 80 % 80 % 80 % 80 % Liikenneyhteydet Henkilöauto Yes Yes Yes Yes Yes Yes Yes Linja-auto Yes Yes Yes Yes Yes No No Raideliikenne No Yes No Yes No No No Kevyt liikenne Yes Yes Yes Yes Yes Yes Yes Toimitilat Tilankäytön tehokkuus net-m2/hlö Sähköenergian kulutus kwh/m3/a Lämpöenergian kulutus kwh/m3/a Elinkaari vuotta Kunnossapitojaksot - julkisivut vuotta yläpohja ja katto vuotta ilmastointilaite vuotta ulkopinnat vuotta sisäpinnat vuotta Jätteet kg/hlö/a kierrätysaste 40 % 44 % 20 % 25 % 66 % 28 % 45 % Liikematkat km/hlö /a Lennot 56 % 50 % 10 % 99 % 76 % 90 % 68 % Henkilöauto 44 % 50 % 38 % 0 % 24 % 10 % 32 % Muut 0 % 0 % 52 % 1 % 0 % 0 % 0 % Toimistolaitteet Huonekalut, käyttöikä vuotta Tietokoneet, käyttöikä vuotta Matkapuhelimet, käyttöikä vuotta Paperit ja toimistotarvikkeet Paperit kg/hlö /a Toimistotarvikkeet /hlö /a Kotimatkaliikenne km/hlö /a Henkilöautot 84 % 75 % 72 % 20 % 79 % 100 % 100 % Linja-auto 12 % 9 % 23 % 8 % 10 % 0 % 0 % Kiskoliikenne 1 % 9 % 0 % 70 % 6 % 0 % 0 % Kevyt liikenne 3 % 7 % 5 % 2 % 5 % 0 % 0 % 14

17 Tehtyihin elinkaariarviointeihin sisältyi kaikki case-organisaatioiden toiminnot. Organisaatioiden toiminnot määriteltiin yritysten kirjanpidon perusteella (Kuva 1.). Organisaatioiden hallinnoimien toimintojen lisäksi elinkaariarviointeihin sisällytettiin organisaatikotimatkaliikenne. Vaikka kotimatkaliikenne ei suoranaisesti kuulu- kaan yritysten hallinnoimiin toimintoihin, otettiin se mukaan tarkasteluun, koska koti- m atkaliikenne liittyy kuitenkin läheisesti yritysten työskentelyprosess eihin ja lisäksi siihen vaikuttaminen on usein vapaaehtoisesti sisällyte tty yrityksen ympäristöpäämää- riin. Investointihyödykkeiden osalta elinkaariarvioinnissa käytettiin seuraav ia takaisin- maksuaikoja: rakennukset 50 vuotta, huonekalut 8 vuotta, tietokoneet ja vastaavat elekt- oiden henkilöstön roniset toimistolaitteet 4 vuotta ja matkapuhelimet 2 vuo tta. Ympäristönäkökohdat Kotimatkat Toimitilat -sähkö -lämpö -muu hoito -rakennus -kunnossapito -purku Toimisto- tarvikkeet -lentoliikenne -palvelut Työmatkat Muut -A4-paperit -henkilöautot -tavarat -kirjekuoret - muut kulku- -kirjat neuvot -sarjat -lehdet Aineelliset kustannukset Toimisto- -huonekalut laitteet -sähkö- laitteet -pistokesähkö Ympäristövaikutus Ei ympäristövaikutusta Aineettomat kustannukset Kuva 1. Tutkimuksessa mukana olevat organisaatioiden toiminnot. Organisaatioi den toiminnot määriteltiin yritysten yksityiskohtaisen tilinpäätöksen perusteella. Elinkaaritarkastelussa tietojen kerääminen (inventaarioanalyysi) eteni seuraavissa vai- heissa: 1. Case-organisaatioiden toiminnot ja ettiin yritys ten kirjanpidon perusteella kah- teen ryhmään, ns. aineellisia ja aineettomia kustannuksia aiheuttaviin toimintoi- hin. Aineettomia kustannuksia aiheuttivat esimerkiksi palkat, sosiaalikulut, tie- tokoneohjelm ien lisenssit ja aineettomat palvelut. Aineellis ia kustannuksia aihe- uttivat puolestaan esimerkiksi erilaiset materiaali- ja energiahankinnat, sekä palvelut jotka sisälsivät merkittävästi ener giaa tai materiaaleja, kuten kiinteistöjen kunnossapito, postipalvelut, jne. 15

18 2. Aineellisia kustannuksia aiheuttavien toimintojen sisältämät materiaali- ja energiamäärät selvitettiin kirjanpidon tilikarttojen avulla. Tilikarttojen perusteella etsittiin alkuperäiset laskut, joista kerättiin ostetut määrät tuotteita tai palvelua. Kiinteistön osalta tiedot kerättiin sekä kiinteistön käyttäjän että omistajan dokumenteista (vuokrakirjanpito, energiakatselmukset, sähkölaskut, jne.). 3. Työntekijöiden kotimatkaliikenteen määrä ja laatu selvitettiin sähköpostilla tehdyn kyselyn avulla. Kyselylomakkeessa kysyttiin työntekijöiltä sekä päivittäisen työmatkansa pituus että kulkuneuvo. Kulkuneuvon valinnassa määriteltiin kaikki työmatkaan käytetyt kulkuneuvot (esim. pyörä 2 km, paikallisjuna 8 km ja kävely 0,5 km) sekä ensi ja toissijaisen kulkutapa (esim. talvi ja kesä kotimatkat). Kotimatkojen pituus varmistettiin vielä organisaation työntekijöiden posti- tää malliin elinkaaritiedon puuttumisen vuoksi. Näitä toimintoja olivat esimer- kiksi postituspalvelut, hotellimajoitus, markkinointi sekä yrityslahjat. Elinkaari- numerolistauksen ja digitaalisen karttapalvelun välimatkalaskurin avulla. 4. Elinkaarimalli luotiin aineellisten kustannusten ja työmatkaliikenteen perusteella. Joitain niukasti energiaa tai materiaalia sisältäviä palveluita ei voitu sisällyt- tarkastelun ulkopuolelle jätetyt toiminnot olivat kuitenkin aina alle 5 %:a yrityksen kokonaiskustannuksista ja niiden ympäristövaikutukset olivat kahdessa caseorganisaatiossa tehdyn palveluiden elinkaarilaskennan perusteella alle 2 %:a organisaation kokonaisympäristövaikutuksista. Inventaarioanalyysin perusteella tehdyssä vaikutusarvioinnissa käsiteltiin seuraavat ym- päristövaikutusluokat: ilmastonmuutos (climate change), happamoituminen (acidification), rehevöityminen (eutrophication) ja haitallisten aineiden leviäminen, johon kuului- otsonin muodostuminen (summer smog) ja raskasmetallit (heavy me- tals). Tutkimuksen ympäristövaikutusluokat valittiin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) suosittelemien ympäristöindikaattoreiden perusteella (Rosenström, Palosaari vat alailmakehän 2002). Otsonikerroksen ohentuminen jäi kuitenkin tarkastelun ulkopuolelle, koska käytössä ei ollut tarvittavaa lähtödataa. Potentiaaliset ympäristövaikutukset valituissa kategorioissa laskettiin KCL-ECO (2003) elinkaarilaskentaohjelmistolla, jossa ympäristö- luonnehdinnassa käytettiin Euroopan Komission suosittelemia ekvivalentti- vaikutusten kertoimia (EC 1997). Ympäristövaikutusten arvioinnin lisäksi syntyneet vaikutukset vielä normalisoitiin vastaamaan Suomen vuotuisia kokonaispäästöjä. 16

19 3 Tutkimusaineisto Tutkimuksen primääriaineisto, eli suoraan organisaatioista kerätty tieto on peräisin vuodelta Aineisto on koottu pääasiallisesti organisaatioiden tilinpäätöksestä ja yksityiskohtaisesta kirjanpidosta. Muina aineistolähteinä käytettiin haastatteluja, arkistoja ja suoraa havainnointia. Primääridatan keräyksessä organisaatioiden toiminnot luokiteltiin neljään pääryhmään: toimitilojen käyttö, matkustaminen, toimistolaitteet ja toimistotarvikkeet. Toimitilojen käyttö eli toimitilat-pääryhmä koostui kiinteistön sähkön- ja läm- rakennuksesta (sisältäen rakennusmateriaalit, rakentaminen, kunnos- mönkulutuksesta, sapidon ja purkamisen), jätehuollosta sekä muista kiinteistönhoitoon liittyvät toiminnoista (kuten vesi ja jätevesien käsittely, piha-alueiden hoito, jne.). Matkustaminen- pääryhmä sisälsi sekä työmatkaliikenteen (lennot, henkilöautojen käyttö, muu työmat- kuten linja-autot, junat, lautat) että kotimatkaliikenteen (henkilöautot, linja- kustaminen autot, junat, kävelymatkat, polkupyörät ja moottoripyörät). Toimistolaitteet-pääryhmä piti sisällään huonekalut, elektronisten toimistolaitteiden valmistuksen ja laitteiden säh- kulutuksen (kiinteistön pistokesähkö). Toimistotarvikkeet-pääryhmä sisälsi köenergian A4 paperin (esim. tulostus- ja kopiopaperit, kirjekuoret), muun paperin käytön (kuten kirjat, sarjajulkaisut, sanomalehdet, aikakausilehdet) sekä muut toimistotarvikkeet (esim. kynät, kumit, ym.). Kaikkia keskeisiä elinkaarimallin syötteitä seurattiin kehdosta hautaan. Myös tarkentavien syötteiden (kuten ajoneuvojen polttoaineiden ja toimitilojen valmistus), joiden ennakoitiin olevan merkittäviä tutkimuksen tavoitteen kannalta, ympäristökuormituksia seurattiin kehdosta hautaan. Vähäiset tarkentavat syötteet, kuten siivoustarvikkeet, investointihyödykkeiden suunnittelu ja muut vastaavat palvelut, rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimuksen sekundäärinen aineisto, eli julkaistuista lähteistä kerätty päästötieto, saatiin sekä suomalaisilta materiaali-, komponentti- ja energiatoimittajilta että erilaisista elinkaariarviointitietokannoista. Rakennusmateriaalien tiedot kerättiin pääosin Rakennustarvikkeiden ympäristöselosteista (Neuvonen 2002). Muiden tarvikkeiden ja materiaalien osalta tiedot saatiin kaupallisista elinkaariarvioinnin tietokannoista (KCL-ECO 2003, SimaPro 2002, Boustead 1997). Energiatuotannon tiedot kerättiin suomalaisilta energiantuottajilta (Helsingin Energia 2000, Ahonen 2000, Vantaan Energia 2000, Turku Energia 1999), jota täydennettiin edelleen suomalaisen energiatietokannan tuotannon päästötiedoilla (Virtanen et al. 1996). Jäteveden käsittelytiedot ovat peräisin vesi- ja jätevesipalveluja pääkaupunkiseudulla tarjoavalta yritykseltä (Helsingin vesi 1999). Kuljetuksiin liittyvä tieto on peräisin LIPASTO-tietokannasta, ja tätä tietoa täydennettiin aikaisemmin mainittujen elinkaariarviointitietokantojen tiedoilla. Suomessa tyypillisen, yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon päästöt allokoitiin (kohdennettiin) sähkölle ja lämmölle hyödynjakomenetelmällä eli vaihtoehtoisten erillistuotantolaitosten poltto- 17

20 aineiden kulutuksen suhteessa (Liikanen 1999). Käytetyn lähtötiedon laatuvaatimukset asetettiin käytetyssä laadunarviointimatriisissa tasolle 3 (Lindfors et al. 1995, Weidema, Wesnæs1996). Taso 3 vastaa kolmanneksi korkeinta tasoa käytetyssä laadunarvi- oinnin viitekehyksessä ja sitä voidaan pitää tasoltaan hyvänä tällaisessa laajassa keskeisiä ympäristönäkökohtia kartoittavassa elinkaariarvioinnissa. 18

21 4 Tutkimustulokset 4.1 Yritysten ympäristövaikutukset Taulukossa 2. on esitetty case-organisaatioiden ympäristövaikutukset toiminnoittain. Organisaatioiden kokonaisympäristövaikutukset on ilmoitettu absoluuttisina arvoina ja yksittäisten toimintojen vaikutukset prosenttiosuutena kokonaisvaikutuksesta. Kuten taulukosta voidaan nähdä, vastaavat organisaatioiden toiminnot tuntuvat olevan keskeisiä kaikissa tutkituissa organisaatioissa: kiinteistön sähkön- ja lämmönkulutus, rakennusmateriaalit, työmatkalennot ja kotimatkaliikenne. Edellä mainitut toiminnot ovat kokonaisuuden kannalta kaikkein keskeisimpiä ympäristövaikutusten aiheuttajia, sillä yhdessä ne aiheuttavat %:a kaikista ympäristövaikutuksista. Vaikka suurimmassa osassa tapauksista eri organisaatiot käyttäytyvät hyvin yhtenäisesti, joitakin eroavaisuuksiakin löytyy. Esimerkiksi sähkönkulutus Case E:ssä aiheuttaa selvästi vähemmän ilmastonmuutosvaikutusta kuin muissa case-organisaatioissa, mikä johtuu pääasiassa hiilidioksidipäästöiltään edullisen (vesi ja ydinvoima) sähköenergian käytöstä. Vastaavasti Case C:ssä sähkön ja lämmönkulutus aiheuttavat suhteellisesti muita tapauksia enemmän happamoittavia päästöjä kuin, mikä vuorostaan johtuu pääasiassa siitä, että energia on peräisin vanhemman teknologian voimalaitoksista, joissa käytetään enemmän kivihiiltä polttoaineena. Tapauksissa C ja D sekä tapauksissa U1 ja U2 kotimatkaliikenteen ympäristövaikutukset ovat suhteessa vähäisemmät kuin muissa organisaatioissa. Case C:n ja D:n osalta tämä johtuu hyvistä julkisista liikenneyhteyksistä, joita työntekijät käyttävät ahkerasti. Erityisesti Case D on mielenkiintoinen erikoistapaus, koska organisaation työntekijöiden keskimääräinen kotimatka on pisin kaikista tarkastelluista organisaatioista, mutta kotimatkaliikenteen ympäristövaikutukset ovat vähäisimmät. Tämä johtuu siitä, että lähes 80 %:a työntekijöistä käyttää pääsääntöisesti paikallisjunia ja metroa kotimatkaliikenteessä. Tapauksien U1 ja U2 osalta kotimatkaliikenteen suhteellisesti pienemmät päästöt johtuvat pääasiassa kiinteistön ja toimistolaitteiden sähkönkulutuksen suhteellisesti muita tapauksia suuremmasta vaikutuksesta. Myös työmatkalentämisessä tuntuu olevan huomattavia eroja organisaatioiden välillä, mikä johtuu pääsääntöisesti lentokilometrimäärien eroista. 19

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Esityksen sisältö Syitä ympäristöasioiden hallinnalle Ympäristöjohtaminen Ympäristötunnusluvut Kevyen teollisuuden erityispiirteitä Tunnuslukujen

Lisätiedot

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi 2005, arvion päivitys 2010 Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon resurssit

Lisätiedot

Elinkaariajattelu autoalalla

Elinkaariajattelu autoalalla Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Life cycle assessment of light sources Case studies and review of the analyses Valonlähteiden elinkaariarviointi Esimerkkitapausten analysointia

Life cycle assessment of light sources Case studies and review of the analyses Valonlähteiden elinkaariarviointi Esimerkkitapausten analysointia Life cycle assessment of light sources Case studies and review of the analyses Valonlähteiden elinkaariarviointi Esimerkkitapausten analysointia Leena Tähkämö 18. syyskuuta 2013 Valaistuksen ja valonlähteiden

Lisätiedot

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset?

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Juha-Matti Katajajuuri Vanhempi tutkija Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha-matti.katajajuuri@mtt.fi

Lisätiedot

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen Esitys Hämeenlinnassa 1.2.2012 Frans Silvenius MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus frans.silvenius@mtt.fi Elinkaaritarkastelun soveltaminen

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Kuinka vihreä on viherkatto?

Kuinka vihreä on viherkatto? Kuinka vihreä on viherkatto? Sini Veuro, Helsingin yliopisto Oma Piha messut Miniseminaari viherkatoista 29.3.2012 Kestävän kehityksen pilarit Kustannukset TALOUS Käyttöiän kasvu Huolto Energian käyttö

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

Kestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa

Kestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa Esit tely Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Agrifood Research Kestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa Vanhempi tutkija Yrjö Virtanen, MTT Elinkaaren kestävyyden parantamisen ongelma

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Suunnittelutyökalu kustannusten ja päästöjen laskentaan

Suunnittelutyökalu kustannusten ja päästöjen laskentaan Suunnittelutyökalu kustannusten ja päästöjen laskentaan TERÄSRAKENTAMISEN T&K-PÄIVÄT 28.-29.5.2013 Mauri Laasonen Tampereen teknillinen yliopisto Tietomallin hyödyntäminen Mallissa on valmiina runsaasti

Lisätiedot

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT Kala-LCA:n päivitys Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT KalaLCA Suomen kalankasvatuksen elinkaaritarkastelun päivittäminen Osallistuneet tutkijat MTT Frans Silvenius, Sirpa Kurppa,

Lisätiedot

Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä. Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014

Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä. Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014 Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014 1 2 IPCC = The Intergovernmental Panel on Climate Change 3 Energiaskenaariot, määräykset

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Esimerkkinä kuljetuspalvelut Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa, Tampere 7.11.2012 Tutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan

Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan Sami Karjalainen, tekn. toht. VTT Suomen automaatioseura Rakennusautomaatiojaosto BAFF Seminaari 22.5.2008 SISÄLTÖ Käyttäjätutkimuksen energiansäästöön

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9. ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) ympäristövaikutusten minimoinnissa Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.2009 1 400.0 Energiatehokkuudesta 250

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014 1. JOHDANTO... 2 2. YHTEENVETO VERKOSTON TULOKSISTA... 3 2.1. ENERGIANKULUTUS... 5 2.1.1. Sähkönkulutus... 5 2.1.2. Lämmönkulutus... 6 2.2. HENKILÖLIIKENNE... 7 2.2.1. Tieliikenne... 7 2.2.2. Raideliikenne...

Lisätiedot

MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet

MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet Tämä seloste kattaa EN 15804-standardin edellyttämän yritysten välisen viestinnän ympäristöselosteen raportoinnin, joka määritetään EN 15942, Sustainability

Lisätiedot

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT 2 Korjaustarve kuntotarkastus - konsepti Korjattavien talojen

Lisätiedot

KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/

KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/ KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/ Esitys Kruunupyyssä 29.4.2014 Frans Silvenius tutkija, MTT Elinkaariarviointi Mitä on elinkaariarviointi? Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja kulutus-) ketjun

Lisätiedot

Ympäristötietoisuuden kehittäminen venealalla Sustainable boating. Tekesin Vene ohjelma. Hannele Tonteri hannele.tonteri@vtt.fi

Ympäristötietoisuuden kehittäminen venealalla Sustainable boating. Tekesin Vene ohjelma. Hannele Tonteri hannele.tonteri@vtt.fi Ympäristötietoisuuden kehittäminen venealalla Sustainable boating Tekesin Vene ohjelma Hannele Tonteri hannele.tonteri@vtt.fi Tavoitteet ja toteutus Projektin tavoitteena on tuoda esiin kestävän kehityksen

Lisätiedot

Julia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Julia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Julia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Suomen ympäristökeskus (SYKE) Ympäristötehokkuusyksikkö Maija Mattinen, tutkija Sisältö Taustaa Tavoitteet,

Lisätiedot

Liikuntapaikkojen elinkaari ja ympäristövaikutukset

Liikuntapaikkojen elinkaari ja ympäristövaikutukset Liikuntapaikkojen elinkaari ja ympäristövaikutukset Dosentti, tekn.tri Arto Saari Teknillinen korkeakoulu Liikuntapaikat ja ilmastonmuutos-seminaari 10.9.2008 Suomen Liikunta ja Urheilu, Helsingin messukeskus

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9. Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Energia- ja talotekniikkaryhmän (RET) tavoitetila. Jäsenten (224 hlö) osallistumisen kanavointi RIL:n toimintaan

Energia- ja talotekniikkaryhmän (RET) tavoitetila. Jäsenten (224 hlö) osallistumisen kanavointi RIL:n toimintaan Energia- ja talotekniikkaryhmän (RET) tavoitetila Jäsenten (224 hlö) osallistumisen kanavointi RIL:n toimintaan verkostoituminen ja vuorovaikutuksen kanavoiminen RIL:n energia- ja talotekniikkasekä rakennusasiantuntijoiden

Lisätiedot

Talotekniikan elinkaarimallit ja konseptit

Talotekniikan elinkaarimallit ja konseptit Talotekniikan elinkaarimallit ja konseptit Teknillinen Korkeakoulu LVI-laboratorio CUBENet Talotekniikan tulevaisuuden elinkaaripalvelut TKK LVI-laboratorio TKK Rakentamistalous VTT Tuotteet ja tuotanto

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

KeHa-hanke Elinkaariajattelu

KeHa-hanke Elinkaariajattelu KeHa-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet/ Kestävyysprofiiliselvitys Frans Silvenius tutkija, MTT Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto-

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Simon le Roux Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA Esitys Joensuussa Frans Silvenius tutkija, MTT Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien

Lisätiedot

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne?

Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne? Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne? Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi Puurakennusten hiilijalanjälki Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi 1. Miksi hiilijalanjälkeä lasketaan? 2. Mihin puun vähähiilisyys perustuu? 3. Esimerkki PES-elementin laskennasta 4. Yhteenveto 11.3.2013

Lisätiedot

KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/

KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/ KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/ Esitys Lappeenrannassa 5.5..2014 Frans Silvenius tutkija, MTT Elinkaariarviointi Mitä on elinkaariarviointi? Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja

Lisätiedot

Autovero: autojen elinkaari, autojen määrä, vaikutus joukkoliikenteeseen

Autovero: autojen elinkaari, autojen määrä, vaikutus joukkoliikenteeseen Autovero: autojen elinkaari, autojen määrä, vaikutus joukkoliikenteeseen TkT Kimmo Klemola Kemiantekniikan yliassistentti Lappeenrannan teknillinen yliopisto Eduskunta 15.11.2007 Suomessa myytyjen uusien

Lisätiedot

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi Johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN AVAJAISSEMINAARI, 17.3.2010 GTK 18.3.2010 Elinkaariajattelu Jyri

Lisätiedot

ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ

ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ Helsingin erilainen Display Miksi tämä lähestymistapa? 28.5.2010 Ulla Soitinaho HKR-Rakennuttaja Miksi ihmeessä Display? Miksi ihmeessä

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Viestinnän arjessa vastuullisesti

Viestinnän arjessa vastuullisesti Viestinnän arjessa vastuullisesti Järjestelmällistä työtä ympäristökuormituksen vähentämiseksi 24.8.2010 Mika Ruuskanen Pohjoismaisen Green Edita -ympäristöohjelman johtaja Edita Oyj 1 Viestinnän arjessa

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Mitä uutta kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskeistä? Kati Räsänen Työpaketti 4, PesticideLife Loppuseminaari 13.11.2013

Mitä uutta kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskeistä? Kati Räsänen Työpaketti 4, PesticideLife Loppuseminaari 13.11.2013 Mitä uutta kasvinsuojeluaineiden i id ympäristöriskeistä? Kati Räsänen Työpaketti 4, PesticideLife Loppuseminaari 13.11.2013 Uutta kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskeistä? Mikä uusi asia? Kasvinsuojeluaineiden

Lisätiedot

Mittatikun uudet sovellukset

Mittatikun uudet sovellukset Mittatikun uudet sovellukset Juha Matti Katajajuuri MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Elintarvikeketjun vastuullisuuden (CSR) kehittäminen ja tuotteistaminen vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTI NRO Y 103/05 Myöntämispäivä 4.5.2005 TUOTTEEN NIMI VALMISTAJAT TUOTEKUVAUS. Teräsbetonipaalut

YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTI NRO Y 103/05 Myöntämispäivä 4.5.2005 TUOTTEEN NIMI VALMISTAJAT TUOTEKUVAUS. Teräsbetonipaalut YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTI NRO Y 103/05 Myöntämispäivä 4.5.2005 TUOTTEEN NIMI Teräsbetonit VALMISTAJAT Paalut: Abetoni Oy Kokemäen TB-Paalu Oy Lujabetoni Oy Parma Oy Skanska Betoni Oy Teräsosat: Leimet Oy

Lisätiedot

Digitalisaation hyödyt teollisuudessa

Digitalisaation hyödyt teollisuudessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitalisaation hyödyt teollisuudessa Teollisuus ja digitalisaatio seminaari 3.9.2015 Technopolis Hermia, Tampere Heli Helaakoski, TkT, tutkimuspäällikkö Teollisuuden

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset - Mittatikulla kuvattuna

Asumisen ympäristövaikutukset - Mittatikulla kuvattuna Asumisen ympäristövaikutukset - Mittatikulla kuvattuna Ari Nissinen, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus Esitelmä ja käsikirjoitus löytyvät Internet-sivuilta: www.mtt.fi/consenv www.ymparisto.fi/syke

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Seminaari 8.10.2012. Motiva Oy 1

Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Seminaari 8.10.2012. Motiva Oy 1 Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Seminaari 8.10.2012 Motiva Oy 1 Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa (1509/2011)

Lisätiedot

Avoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business

Avoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business Avoimen datan liiketoimintamallit Matti Rossi, Aalto University School of Business Bio Tietojärjestelmätieteen professori Aalto-Yliopiston kauppakorkeakoulussa Vähemmistöomistaja MetaCase Consulting oy:ssä

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Ympäristöprofiili...

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE

OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE YOU DRINK WE CARE OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE Vesi on yksi planeettamme kallisarvoisimmista luonnonvaroista ja sen ollessa yrityksemme päätuote, tiedostamme kuinka tärkeää sen suojeleminen on. Valitsemalla

Lisätiedot

LIIKKUMISTAVAT ENNEN JA NYT

LIIKKUMISTAVAT ENNEN JA NYT LIIKKUMISTAVAT ENNEN JA NYT Tavoitteet: Oppilaat perehtyvät liikkumistapoihin, joita käytettiin isoisän aikaan ja nyt, huomioiden myös kuljettavat etäisyydet, liikkumismuodon valintamahdollisuudet ja niiden

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia LISÄÄ KAUPPAMATKOJA PYÖRÄILLEN OVATKO PYÖRÄILIJÄT HYVIÄ ASIAKKAITA? Lähde: Cycle logistics Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia Sara Lukkarinen, Suomi pyöräilee tietoisku 7.3.2014

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako?

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako? Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako? Timo Mäkinen 1, Leena Forsman 1, Juha Grönroos 2, Markus Kankainen 1, Pekka Salmi 1, Jari Setälä 1, Kimmo Silvo 2, Jouni Vielma 1 1) Riista

Lisätiedot

KAUPPAKESKUS SELLO LEED. 24.1.2011 Tuomas Suur-Uski, johtava asiantuntija

KAUPPAKESKUS SELLO LEED. 24.1.2011 Tuomas Suur-Uski, johtava asiantuntija KAUPPAKESKUS SELLO LEED 24.1.2011 Tuomas Suur-Uski, johtava asiantuntija KAUPPAKESKUS SELLON LEED-LUOKITUS Kauppakeskus Sellolle on myönnetty kultaisen tason LEED-sertifiointi Sello on ensimmäinen kauppakeskus

Lisätiedot

Etelä Suomen ja Viron Interreg III A ohjelma:

Etelä Suomen ja Viron Interreg III A ohjelma: Etelä Suomen ja Viron Interreg III A ohjelma: "Internetpalvelusta apua ilmastokamppailuun (e3portaali)" Kuresaari 14.9.2007 Jorma Pietiläinen Copyright VTT Lähtökohta: 2 3 4 IPCC:n skenaatiot: 5 6 Tulevaisuus?

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

Tutkimuksella tuottavuutta ja uutta kilpailukykyä kiinteistö- ja rakennusalalle

Tutkimuksella tuottavuutta ja uutta kilpailukykyä kiinteistö- ja rakennusalalle Tutkimuksella tuottavuutta ja uutta kilpailukykyä kiinteistö- ja rakennusalalle Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori, TkT RAKENNUSTEKNIIKAN LAITOKSEN VUOSIPÄIVÄ, RAKSA 3.0 - Rakennusalan uudistuva

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

Yhteenveto hankintayksiköille suunnatun kyselyn tuloksista: Kestävät hankinnat

Yhteenveto hankintayksiköille suunnatun kyselyn tuloksista: Kestävät hankinnat Yhteenveto hankintayksiköille suunnatun kyselyn tuloksista: Kestävät hankinnat Kysely ja tulosten yhteenveto: Julkisten hankintojen neuvontayksikkö www.hankinnat.fi 1 Kysely kestävistä hankinnoista Julkisten

Lisätiedot