VÄTSKÄRI. VSTKY:n henkilövalinnat ja toimikunnat Avoin lähdekoodi. Teemaosiossa aiheena koti

Transkriptio

1 VÄTSKÄRI Varsinais-Suomen Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti 4/2008 VSTKY:n henkilövalinnat ja toimikunnat 2009 Avoin lähdekoodi Teemaosiossa aiheena koti

2 VÄTSKÄRI Varsinais-Suomen Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti 4/2008 TÄSSÄ NUMEROSSA Varsinais-Suomen Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n henkilövalinnat ja toimikunnat vuonna Palveluyhteiskuntaa rakentamassa...5 Yritys-ICT: Käytännön tietotekniikka-apua pk-yrityksille...6 Avoin lähdekoodi - todellinen vaihtoehto?...8 Viihtyisä työympäristö ja koti...10 Koti digitalisoituu älykkäästi...12 Työni on kotini...14 Joulun hauskimmat lahjat kotiin ja töihin ilo irti USB-portista...16 Lukijakilpailu...17 Vätskyläiset laittoivat lokakuussa jalalla koreasti!...18 Loppuvuosi lähestyy, loppukiri alkaa...19 AJANKOHTAISET...20 AJANKOHTAISET...21 Kannen kuva: sxc.hu Mediatiedot 2008 JULKAISIJA VARSINAIS-SUOMEN TIETOJENKÄSITTELY- YHDISTYS RY Yhdistysrek.no Perustettu 1967 VSTKY ry, PL 111, Turku Internet Puheenjohtaja Olle Willberg Puhelin Sähköposti olle.willberg@if.fi Päätoimittaja Jenni Hanhilampi Puhelin Sähköposti jenni.hanhilampi@gmail.com Taitto T.Nieminen Oy, Painola ILMESTYMINEN Vätskäri ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Ilmestymiskuukaudet: maalis-, kesä-, syys- ja joulukuu. PAINOPAIKKA T.Nieminen Oy, Painola Osoite Jousitie 2, Piispanristi Yhteyshenkilö Taisto Nieminen Puhelin * Sähköposti taisto.nieminen@painola.com Internet PAINOS 1500 kpl. Erikois- / liitenumerot sovittavissa JAKELU - Jäsenkunta - Yhteistyökumppanit - Oppilaitokset ISSN VÄTSKÄRI

3 VÄTSKÄRI Varsinais-Suomen Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti 4/2008 Varsinais-Suomen Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n henkilövalinnat ja toimikunnat vuonna 2009 Turussa ICT-talolla pidetyssä syysyhdistyskokouksessa vahvistettiin seuraavat henkilövalinnat ja toimikuntien kokoonpanot vuodelle Johtokunta 2009 Vuoden 2009 johtokuntaan valittiin edelleen seuraavat, ei-erovuoroiset, nykyisen johtokunnan jäsenet: o Jukka Sillanpää Teliasonera Finland Oy puheenjohtaja o Antti Tuomisto Turun yliopisto sihteeri o Anne Koskinen koulutus o Jenni Hanhilampi Turun ammattikorkeakoulu tiedotus ja toiminnan kehitys Vuoden 2009 johtokuntaan valittiin uusina jäseninä seuraavat henkilöt: o Matti Toivonen STX Europe Finland Cruise Oy jäsenrekisteri o Jaakko Lehtinen Mireabilis Oy erillisprojektit o Mikko Koskinen Trainers House Oyj jäsentilaisuudet o Elina Toivanen Turun kauppakorkeakoulu talous ja koulutus Tietotekniikan liitto ry:n kokousedustajat 2009 Liittokokousedustajiksi vuodeksi 2009 valittiin: o Jukka Sillanpää Teliasonera Finland Oyj o Jenni Hanhilampi Turun ammattikorkeakoulu o Kati Valkonen Jollas Instituutti Varaliittokokousedustajiksi vuodeksi 2009 valittiin: o muut johtokunnan jäsenet Tilintarkastajat 2009 Tilintarkastajiksi vuodeksi 2009 valitiin: o Sanna Virtanen AE Filete Oy o Terhi Teriaho If vahinkovakuutusyhtiö Oy Varatilintarkastajiksi vuodeksi 2009 valittiin: o Hanna Elomaa If vahinkovakuutusyhtiö Oy o Mika Lunnevuori Fujitsu Services Oy VÄTSKÄRI 3

4 VÄTSKÄRI Varsinais-Suomen Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti 4/2008 Toimikunnat 2009 VSTKY:ssä on vuonna 2009 aiempien vuosien tapaan kolme toimikuntaa: koulutus-, jäsentilaisuus- ja tiedotustoimikunta. Kaikkien toimikuntien kokoonpano uudistui nykyisestä, sillä mukana on tammikuusta lähtien useita uusia henkilöitä. Koulutustoimikunta o Anne Koskinen pj o Jonni Henttinen Turun yliopisto o Jaakko Lehtinen Mireabilis Oy o Toni Pohjavirta IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy o Elina Toivanen Turun kauppakorkeakoulu o Pia Vesterinen PerkinElmer Oy Jäsentilaisuustoimikunta o Mikko Koskinen Trainers House Oyj pj o Märten Arminen X-Copy Oy o Sari Knuutila Fujitsu Services Oy o Jani Koskinen Turun yliopisto o Outi Mattila Fujitsu Services Oy o Terhi Mikkola Turun yliopisto o Pekka Muukkonen Turun yliopisto o Liisa Ruuhimäki Fujitsu Services Oy Tiedotustoimikunta o Jenni Hanhilampi Turun ammattikorkeakoulu pj o Juha Haapala TeliaSonera Finland Oyj o Mervi Koivulahti-Ojala Nokia Oyj o Tommi Ranta Turun aikuiskoulutuskeskus o Kati Valkonen Jollas Instituutti o Olle Willberg IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy 4 VÄTSKÄRI

5 Teksti: Jaakko Kuosmanen, Wakaru Partners Oy Palveluyhteiskuntaa rakentamassa Tietoyhteiskunnasta on puhuttu pitkään ja hartaasti. Valtiolla oli jopa tietoyhteiskuntaohjelma. Tieto on tietysti tärkeä tuotannontekijä, mutta kuitenkin vain yksi osa kokonaisuudesta. Maatalousyhteiskunnasta siirryimme teollisuusyhteiskuntaan ja siitä olemme siirtymässä palveluyhteiskuntaan, emme tietoyhteiskuntaan. Palvelut ovat olleet perinteisesti aliarvostettuja Suomessa. Meiltä on puuttunut palvelu-kulttuuri. On uskottu, että palveluja ei voi viedä ja siksi teollisuus ja teknologia on nähty tärkeimmiksi tulevaisuuden menestystekijöiksi. Emme voi rikastua pesemällä toistemme paitoja mutta entä jos pesisimme muidenkin paitoja. Suljetun talouden aika on jo ohi. Maailmalla kehitys on jo pitkään vienyt palvelujen suuntaan ja palveluyritykset laajentavat toimiaan ympäri maailmaa. Palveluistuminen mahdollistaa verkottumisen ja erikoistumisen, organisaatioiden keskittymisen omaan ydintoimintaansa. Palvelussa kyse on siitä, että palvelun ostaja haluaa saada itselleen palvelun tuottaman hyödyn ilman sen tuottamiseen liittyviä riskejä ja kustannuksia. Palvelun tuottajat taas erikoistuvat palvelujen tuottamiseen ja palveluprosessin riskien ja kustannusten hallintaan. Jotta palvelun ostaja voisi ostaa palvelua, pitää hänen tietää minkälaisia palveluja on tarjolla. Tarvitaan palvelukatalogi. Lisäksi kaupan syntymiseen tarvitaan mahdollisuus sopia ostettavan palvelun määrästä ja laadusta. Tarvitaan palvelutasosopimus. Lisäksi tarvitaan mahdollisuus puolueettomasti todentaa toimitettujen ja vastaanotettujen palveluiden määrä ja laatu. Palvelut vaativat jatkuvan ja puolueettoman vastaanottotarkastuksen. Tutkimusten mukaan liiketoimintajohto ja tietohallintojohto eivät organisaatioissa puhu samaa kieltä. Tämä on kaikissa tutkimuksissa todettu erääksi suurimmista ongelmista. Liiketoimintajohto puhuu tuotoista, kustannuk-sista ja riskeistä kun taas IT-johto puhuu teknologiaa. Palveluyhteiskunnassa molempien tulee oppia puhumaan palvelua. Liike-toiminnan tarpeet tulee pystyä esittämään palvelutarpeina kaikille palvelun toimittajille, olkoon IT-palvelujen toimittajia tai muita toimittajia. Vastaavasti teknologian mahdolli-suudet pitää pystyä ilmaisemaan asiakkaille toimitettavina hänelle lisäarvoa tuottavina palveluina. Palvelu on mekanismi, jolla tekno-logia muutetaan hyödyksi asiakkaalle ja liike-toiminnaksi palveluntuottajalle. Yhä useampi palvelu on yhä suuremmalta osalta IT-palvelua. Näin IT-palveluiden ja palveluiden raja hämärtyy ja katoaa. Teknologian kehittämiskeskus on jo muutettu teknologian ja innovaatioiden kehittämis-keskukseksi. Innovaatiot voivat olla myös palveluinnovaatioita, joten TEKES on ottanut askeleen oikeaan suuntaan. Mutta olisiko aika käynnistää tietoyhteiskuntaohjelman jälkeen nyt palveluyhteiskuntaohjelma? Kaikki edellä kuvattu koskee yritysten lisäksi myös muita organisaatioita, sekä koko yhteiskuntaa. Suomi on kehitysmaa palveluiden osalta ja suuri osa organisaatioista liikkuu CMMI:n (Capability Maturity Model Integrated) kypsyystaso-asteikolla ykkösen tai kakkosen paikkeilla (viisi on maksimi). Tavoitteena pitäisi olla globaalien palveluiden kehittäminen (kärki) sekä kaikkien palvelujen tason nosto parhaiden käytäntöjen (best practices) tasolle mahdollisimman nopeasti. Muutoin Suomi innovoi ja kehittää teknologiaa, mutta joku muu tekee näiden avulla globaalia liiketoimintaa ja rikastuu. Palveluiden ja innovaatioiden osalta Suomesta uhkaa tulla alkutuotantomaa. Palveluyhteiskuntaohjelman tavoitteena on estää uhan toteutuminen. Tieto lisää tuskaa, ymmärrys vähentää sitä ja palvelu poistaa sen. Jos tarkkoja ollaan, palvelu siirtää tuskan toiselle ostajalta myyjälle, joka taas keskittyy juuri tähän asiaan. VÄTSKÄRI 5

6 Teksti: Kalle Luhtinen, Turku Science Park Oy Yritys-ICT: Käytännön tietotekniikka-apua pk-yrityksille Vuosien aikana toteutettiin Varsinais-Suomessa Yritys-ICT -niminen kehittämishanke, jossa 140 pk-yritystä sai toimenpide-ehdotukset oman toimintansa kehittämiseksi tietoteknisestä näkökulmasta. Palvelu koordinoitiin Turku Science Park Oy:ssä ja sen vetäjänä toimi Kalle Luhtinen. Taustaa Turun kauppakorkeakoulussa tehtiin LogOn Turus -niminen esiselvitys, jonka tarkoituksena oli kartoittaa Turun seudun yritysten tietoteknistä tilaa. Pääpaino asetettiin pienille ja keskisuurille yrityksille, ja se toteutettiin keväällä Selvityksen tulosten perusteella pk-yritysten tietotekniikan hyödyntäminen liiketoiminnassa oli valta osalla yrityksiä varsin vähäistä. Pienissä yrityksissä tietokoneiden tehtävänä saattoi olla sähköpostin lähettäminen, asiakastietojen ylläpito tai laskelmien tekeminen. Kaikissa yrityksissä tietokonetta ei ollut lainkaan, internetyhteys puuttui tai sähköpostia ei ollut tai sitä ei osattu käyttää. Edelleen yhteydenpito yritysten sidosryhmiin tapahtui selvityksen mukaan yli 75-prosenttisesti perinteisiä (puhelin, faksi, posti) menetelmiä käyttäen. Myös tietoturva-asiat oli jätetty suurelta osin huomioimatta, koska niistä ei yksinkertaisesti oltu tietoisia tai niihin ei viitsitty käyttää resursseja. Edellä mainittujen tulosten perusteella päätettiin pk-yrityksille tarjota apua tietotekniikan ja liiketoiminnan yhteensovittamiseksi. Yritys-ICT -projektin suunnittelu aloitettiin syksyllä 2005, ja kun Turku Science Park liittyi sähköisen liiketoiminnan kehittämisverkoston (elive) jäseneksi, mahdollistui jo aikaisemmin hyviksi koettujen käytäntöjen hyödyntäminen myös Varsinais-Suomessa. Tarkoituksena oli suunnitella palvelu, josta pk-yritykset saavat apua tietotekniikan hyödyntämiseen jokapäiväisessä liiketoiminnassa. elive on sähköisen liiketoiminnan kehittämiseen keskittynyt verkosto, jonka tavoitteena ja tehtävänä on parantaa pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Koska samat tavoitteet asetettiin myös Yritys-ICT:lle, oli luonnollista, että eliveverkoston asiantuntemusta käytettiin hyväksi myös alueellamme. elive-verkostossa on tehty kansallisella tasolla yhteistyötä pk-yritysten kanssa vuodesta 2001 alkaen. Verkostossa on jäsenorganisaatioita noin kymmenestä eri maakunnasta ja tietotekniikan kehittämishankkeita on tehty valtakunnallisesti parisen kymmentä, joissa yrityksiä on ollut mukana useita tuhansia. Varsinais-Suomessa ei oltu ennen Yritys-ICT:tä toteutettu yhtään elive-hanketta, ja verkostolta saatiin kiitettävästi apua muun muassa toimintakonseptin suunnittelussa. Konsepti Yritys-ICT -palvelua varten kilpailutettiin viisi konsulttiyritystä, jotka toteuttivat konseptia konkreettisesti pk-yrityksissä. Päivän palveluun kuului ensinnäkin se, että kartoitettiin yrityksen laitteistot ja ohjelmistot sekä niiden käyttötarkoitus. Erityistä huomiota kiinnitettiin tieto- 6 VÄTSKÄRI

7 tekniikan ja liiketoiminnan yhtymäkohtiin sekä siihen, miten tietotekniikka palveli työntekijöitä jokapäiväisissä työprosesseissa. Havaintojen perusteella konsultti kirjoitti yritykselle tietotekniset kehittämisehdotukset raportin muodossa. Oleellista oli, kehittämiskohteet räätälöitiin juuri kyseisen yrityksen tarpeiden mukaisesti ja ne käytiin vielä läpi yrittäjän kanssa, jotta epäselvyyksiltä vältyttäisiin. Yleisesti ottaen kehittämiskohteet pitivät sisällään lähes mitä tahansa tietotekniikan näkökulmasta: langattomia ratkaisuita, tietoturvaa, asiakastietojen hallintaa, sähköistä laskutusta, www-sivuja, laite- ja ohjelmistohankintoja ja niin edelleen. kanssa yhteistyötä tekevät mm. Turun yliopisto ja Turun ammattikorkeakoulu. Tarkoituksena on saada Varsinais-Suomesta mukaan toimialariippumattomasti noin 300 pk-yritystä kolmen seuraavan vuoden aikana, joissa toteutetaan liiketoiminnan sähköistämisen palveluita. Julkisen rahoituksen ansiosta konsultointi- ja neuvontapalvelu saatiin hyvin myös kaikista pienimpien yritysten ulottuville, sillä paketin hinta oli vain 100 euroa yritykselle. Palvelun hyödynsi yhteensä 140 yritystä, jotka olivat hyvin erilaisilta toimialoilta. Yritys ICT -hanketta rahoittivat EU, Turun kaupunki, Aluekeskusohjelma, Osaamiskeskusohjelma sekä Turun Seudun Osuuspankki. Jatko Konsultoiduilta yrityksiltä kerätystä palautteesta käy ilmi, että tietotekniseen apuun oltiin pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä. Usein toivottiin kuitenkin, että konsultoinnille olisi mahdollista saada jatkuvuutta ja että ongelmiin voitaisiin keskittyä vielä syvällisemmin. Tietotekniikan hyödyntämisen tarve on yrityksissä siis edelleen olemassa ja positiivisen palautteen kannustamina on suunniteltu pitkäkestoisia jatkohankkeita teeman ympärille. Vuodenvaihteessa on alkamassa kaksi vastaavaa pk-yrityksille suunnattua palvelua: elive ja ICTportti, joissa Turku Science Parkin Kuvassa Kalle Luhtinen, joka toimii projektipäällikkönä Turku Science Parkissa. VÄTSKÄRI 7

8 Teksti: Teemu Toivanen, Tero Raitanen ja Elina Toivanen Avoin lähdekoodi - todellinen vaihtoehto? Avoin lähdekoodi syntyi, kun tietokoneet syntyivät luvulle asti tietokoneet myytiin yhdessä ohjelmistoineen, joita pystyi muokkaamaan ja levittämään vapaasti. Vuonna 1965 IBM muutti käytännön lopettaen lähdekoodien julkaisemisen. Tämän seurauksena syntyivät ohjelmistojen tekijänoikeuslainsäädäntö ja suljetut ohjelmistot. Vähitellen vapaat ohjelmat olivat kadonneet lähes kokonaan. Saadakseen aikaan muutoksia tai päivityksiä ohjelmiin käyttäjien tarvitsi olla yhteydessä ohjelmistovalmistajiin. Kaikki eivät olleet tästä kehityssuunnasta mielissään, vaan esimerkiksi ohjelmoija Richard Stallman julkaisi vuonna 1975 Emacs-tekstinkäsittelyohjelman lähdekoodeineen vapaaseen levitykseen. Kymmenen vuoden kuluessa tästä hän loi pohjan nykyiselle avoimen lähdekoodin yhteisölle julkaisemalla avoimen ohjelmistopaketin, GNU:n, joka sisälsi käyttöliittymän ja erilaisia ohjelmointityökaluja. Vuonna 1991 sai alkunsa Linux, joka on nykyään yleisimmin käytetty ydin avoimeen lähdekoodiin perustuville käyttöjärjestelmille. Mitä on avoin lähdekoodi? Avoin lähdekoodi tarkoittaa sitä, että ohjelman käyttäjällä on oikeus muun muassa muokata ja levittää lähdekoodia, eli luoda omanlaisiaan ohjelmia olemassa olevien ohjelmien koodin pohjalta. Avoin lähdekoodi ei aina tarkoita ilmaista ohjelmaa, vaikka hyvin usein näin onkin. Jos olet kiinnostunut ohjelman vapaudesta, niin yleensä lisenssitieto löytyy ohjelman asennusmediasta tai ohjelman valikoista esimerkiksi Ohje-valikon alta. Moni on saattanut joutua tilanteeseen, jossa joutuu toimimaan käyttäen eri käyttöjärjestelmiä. Kotona saattaa olla käytössä Applen kannettava, töissä Windows-työasema ja kirjasto on päättänyt tarjota asiakkaidensa käyttöön Linux-tietokoneet. Suosituimmat avoimen lähdekoodin ohjelmat, kuten OpenOffice ja Firefox, ovat usein saatavilla kaikille näille käyttöjärjestelmille, joten käyttäjän on helppo sukkuloida eri koneiden välillä. Kaikki ohjelmat tulevat tuskin koskaan olemaan avoimia. Suljetun koodin käyttäminen on järkevää esimerkiksi tilanteessa, jossa yritys haluaa suojella saavuttamaansa kilpailuetua. Standardoidut tiedostomuodot ovat tässä mielessä jopa avointa lähdekoodia tärkeämpiä: standardoitujen tiedostomuotojen käyttö mahdollistaa sen, että suljetun lähdekoodin ohjelman tuottamia tiedostoja voidaan käyttää yrityksessä senkin jälkeen, kun tämän ohjelman tuottanut yritys on lopettanut toimintansa. Vain nörttien ympäristö? Hyvä esimerkki avoimesta ympäristöstä on Linux. Siinä käytännössä kaikki ohjelmat ovat avoimen lähdekoodin ohjelmia. Linuxin asentaminen omalle koneelle ei ole Windowsia vaikeampaa, vaan näytönohjaimien tai muiden lisävarusteiden käyttöönotto saattaa olla jopa helpompaa ajurien asentuessa Linuxin mukana. 8 VÄTSKÄRI

9 Käyttäjälle suurin ero Windowsin ja Linuxin välillä on järjestelmien erilainen ajatusmaailma: jotkut asiat saatetaan tehdä hieman eri tavoin ja ohjelmat ovat eri nimisiä. Linuxissa ohjelmien asentaminen ja koko systeemin pitäminen ajan tasalla on helpompaa kuin esimerkiksi Windows- ja Apple-maailmassa: käytännössä kaikki ohjelmat ovat saatavilla yhtä kautta ja sama systeemi huolehtii myös päivityksistä. Windowsissa käyttöjärjestelmä ilmoittaa uusista päivityksistä, mutta silti ohjelmat voi joutua päivittämään itse käsin. Viime aikoina tietokonevalmistajat ovat alkaneet tarjota myös Linuxia myymiensä koneiden käyttöjärjestelmäksi. Avoimen lähdekoodin mahdollisuuksista hyvä esimerkki on Asuksen "minikannettava" EeePC. Siinä käyttöliittymä on hyvin erinäköinen kuin Windowsin tai Applen vastaava, mutta silti ehkä juuri siksi helposti ymmärrettävä. Arkipäivän työssä Avoimista ohjelmistoista suuren kansan keskuudessa tunnetuin on Linux-käyttöjärjestelmä mutta tietään raivaa myös OpenOffice. Open- Office on ollut jo ensimmäisistä versioistaan alkaen varteenotettava vaihtoehto Microsoftin toimistoohjelmistoille. Arvioiden mukaan MS Word:n tavallinen käyttäjä käyttää vain 5-10% sen ominaisuuksista. Voidaankin kyseenalaistaa, mistä MS Officessa oikein maksetaan, sillä ilmaisella OpenOfficella tarvittavat dokumentit pystyy tuottamaan yhtä vaivattomasti. Ohjelmistojen välisiä yhteensopivuusongelmia on reippaasti liioiteltu, sillä jo nyt OpenOfficen uusimmat versiot tukevat Microsoftin uusimpia tiedostomuotoja. Lisäksi OpenOfficessa on vakiona työkaluja, joita ei Wordistä löydä - yhtenä esimerkkinä PDF-tiedoston luominen napin painalluksella. Todellinen vaihtoehto OpenOfficesta tuli Microsoftin uusimman Office-paketin myötä. MS Officen täydellinen käyttöliittymän muodonmuutos on aiheuttanut muutosvastarintaa, sillä jo tutuksi tulleet asiat poistuivat uudistuksen myötä. Koska uuden opettelu on joka tapauksessa edessä, OpenOffice on yhtä varteenotettava ratkaisu kuin MS Officekin. Loppujen lopuksi kyse on pikemminkin asenteesta ja uuden opettelusta kuin ohjelmiston ominaisuuksista. Bisnestä avoimella lähdekoodilla Kuinka moni on tullut ajatelleeksi, että avoimella lähdekoodilla voisi tehdä bisnestä? Asiaa on helppo lähestyä ensin kustannussäästöjen näkökulmasta: avoimen lähdekoodin ohjelmia käytettäessä lisenssimaksuja ei tarvitse maksaa jokaisen työpisteen jokaisesta ohjelmasta, jotka on ehkä asennettu työasemille vain, koska niitä saatettaisiin tarvita. Näin jo pelkän MS Office -ympäristön korvaaminen OpenOfficella on merkittävä säästö. Ohjelmistotalot pystyvät myös tekemään kannattavaa liiketoimintaa käyttäen avointa lähdekoodia. Ohjelmistoja käyttävät yritykset maksavat ohjelmistoyritykselle tuesta ja mahdollisesti uusien ominaisuuksien lisäämisestä ohjelmaan. Toinen mahdollinen liiketoimintatapa on julkaista ohjelma osittain vapaana ja näin yhteisötuettuna, ja tarjota yrityksille, jotka tarvitsevat enemmän, yrityksen tarvitsemat osat maksullisina lisämoduuleina. VSTKY järjestää ensi vuoden alkupuolella avoimesta lähdekoodista tilaisuuden, jossa Verkkotaito Oy:n edustajat tulevat puhumaan avoimesta lähdekoodista. Seuraa tiedottelua VÄTSKÄRI 9

10 VÄTSKÄRIN TEEMAOSIO - KOTI Teksti: Tommi Ranta Viihtyisä työympäristö ja koti Kodin ja työympäristön viihtyvyys on tärkeää jokapäiväisen hyvinvoinnin kannalta. Viihtyisyyttä lisäävät monet tekijät kuten riittävä valaistus, hyvä ilma ja toimiva sisustus. Kodin sisustuksessa tärkeintä on kuitenkin, että viihdyt tiloissa joissa vietät suurimman osan aikaasi. Sijoittele huonekalut oikein Kalusteiden oikea sijoittelu on tärkeä osa sisustusta, kertoo Reija Lähteenmäki InspireMe Oy:stä. Huonekalujen oikea sijoittaminen on tärkeää kodin toimivuuden kannalta ei vain ulkonäön kannalta. Ihminen viettää kotona noin kolmanneksen elämästään, joten siihen kannattaa sijoittaa muistuttaa Reija Lähteenmäki. Suunnittelussa kannattaa myös huomioida riittävät säilytystilat. Varaamalla säilytystiloille riittävästi tilaa saat kaikille tavaroillesi paikan ja voit paremmin pitää kaiken järjestyksessä. Oikeanlaisten kaappien ja hyllyjen hankinnalla voi myös säästää tilaa ja luoda miellyttävän ilmeen pitämällä tavarat poissa näkyvistä tai ainakin edes osan niistä. Kalusteiden sijoittelussa kannattaa jättää myös riittävästi tilaa liikkumiselle ja olemiselle. Tyhjä tila myös rauhoittaa ja luo harmonisen mielikuvan. Värit sisustuksessa Harvat asiat vaikuttavat yhtä voimakkaasti ja nopeasti mielialaamme ja hyvinvointiimme kuin värit, kertoo Reija Lähteenmäki. Väreillä voi vaikuttaa huoneen muotoon ja kokoon, korostaa tärkeitä kohtia tai naamioida rumia piirteitä. Eikä tämän taikatempun esittämiseen tarvita ihmeitä, vaan hiukan vinkkejä värien vaikutuksista. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että vaaleat värit avartavat tilaa ja tuovat lisää valoa. Vastaavasti tummat sävyt pienentävät tilaa. Värien valinnassa hyvä peruslähtökohta voisi olla valita kaksi pääväriä sisustukseen ja käyttää niiden lisäksi vaikkapa yhtä tehosteväriä piristämässä kokonaisuutta. Oikealla valaistuksella lisää energiaa Tutkimusten mukaan valo vaikuttaa mielentilaamme ja tehokkuuteemme. Mikäli valoa ei ole riittävästi saatavilla, niin alamme tuntea väsymystä ja työtehomme laskee. Riittävässä valaistuksessa toimiminen ja tiloissa liikkuminen on helpompaa ja mukavampaa. Valaistukseen ei kuitenkaan usein kiinnitetä riittävästi huomiota. Suomalaisissa kodeissa valaistukseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota jo pitkän pimeän kauden vuoksi. Hyvin suunniteltu kodin valaistus parantaa asumismukavuutta ja viihtyisyyttä. Valaistus onkin tärkeä sisustuksen elementti: se luo kodin ilmapiirin ja nostaa esiin sisustuksen yksityiskohtia. Kannattaako asunnon stailaus? Vaikka asuntojen kauppa on hiljentynyt niin asuntojen stailausta tehdään koko ajan enemmän. Kannattaa myös muistaa, että asunnon arvo nousee myyntitilanteessa huimasti jo pienin satsauksin ja muutoksin. Ammattimaisella 10 VÄTSKÄRI

11 VÄTSKÄRIN TEEMAOSIO - KOTI stailauksella asunnon hinta voi nousta jopa prosenttia ja nopeuttaa sen myyntiä. Syitä stailaukseen voi olla vaikkapa asunnon sekalainen kalustekokoelma, joka luo asunnosta huonon mielikuvan ja alentaa saatavaa hintaa. Toimitilat yrityksen käyntikorttina Tullessaan sisään yritykseen ihminen luo yrityksestä mielikuvan sen toimitilojen perusteella. Tämän vuoksi on tärkeää, että yrityksen tilat ovat suunniteltu oikein. Heti yrityksen aulan pitää luoda yrityksestä positiivinen kuva. Toimitilat nähdäänkin usein osana yrityskuvan luomista sekä työviihtyvyyttä. Suunnittelun lähtökohtana on aina oltava sekä yrityksen imago että tilojen käyttötarkoitus. Asiakaspalvelutiloissa lähtökohtana voi olla haluttu imago tai tilasuunnittelulla voidaan ehkäistä aggressiivisuutta ja työtapaturmia. Vastaavasti yrityksen neuvottelutiloissa pitää huomioida haluttu toiminta ja ihmisten aktivointi. tä työtehoa merkittävästi. Esimerkiksi Teknillisen Korkeakoulun Tuottava toimisto 2005 tutkimuksen mukaan hyvän työympäristön tuottamiin hyötyihin kuuluvat mm. sairauspoissaolojen väheneminen, parempi työn tuottavuus sekä vähäisempi työntekijöiden vaihtuvuus. Työympäristön tärkeimmät hyvinvointiin liittyvät tekijät ovat useimmiten melun määrä, riittävä valaistus, hyvä työilma sekä turvallinen ympäristö. Toimitilojen sisustuksen suunnittelussa tuleekin huomioida kaikkien aistien vaikutus, muistuttaa Reija Lähteenmäki. Stressittömän tilan suunnittelu ei ole myöskään olennaisesti kalliimpaa kyse on enemmän kokonaisvaltaisesta suunnittelusta ja materiaalivalinnoista. Lisätietoa: Design Manager Reija Lähteenmäki, InspireMe Oy, reija@inspireme.fi Toimiva työympäristö lisää työtehoa Tutkimusten mukaan viihtyisä työympäristö voi lisä- VÄTSKÄRI 11

12 VÄTSKÄRIN TEEMAOSIO - KOTI Teksti: Juha Haapala Koti digitalisoituu älykkäästi On jouluaatto. Perhe on ollut viettämässä joulua isovanhempien luona. Farmariauto kaartaa kotipihaan. Omakotitalon ikkunoiden kyntteliköt kytkeytyvät päälle luoden tunnelmallisen valaistuksen hämärään iltaan. Samalla autotallin valot syttyvät palamaan ja ovi aukeaa. Auton ajaessa talliin lattiassa olevat anturit tunnistavat autosta tippuvan lumen ja ilmanvaihto kytkeytyy päälle. Perhe kävelee joulutunnelmissa lahjakassit kädessä kotinsa ovea kohti. Älykoti tunnistaa saapujat, avaa ulko-oven lukon ja kytkee eteisen valot päälle. Eteisessä perheen riisuessa ulkovaatteita kuuluu jokaisessa huoneessa olevista huomaamattomista kaiuttimista joulumusiikkia. Lämmitysjärjestelmä on tunnistanut asukkaiden saapuneen kotiin ja anturit välittävät tietoa lämpötilamuutoksista. Lasten jo kiiruhtaessa olohuoneeseen syttyvät valot heidän edetessään. Koti digitalisoituu vaivihkaa. Digiboksit ja televisiot, pelikonsolit ja kotiteatterijärjestelmät kuuluvat yhä useampien kotien arkeen. Tietokoneen liittäminen televisioon onnistuu uudemmilla laitteilla yhtä helposti kuin sen liittäminen tavalliseen monitoriin. Kuluttajatutkimuskeskuksen mukaan suomalaisissa kodeissa on yhä enemmän uutta ja parempaa. Elämyksellisyys ja nautinnonhakuisuus korostuvat perinteisen tehokkuusajattelun edelle. Suomalaiset haluavat tämän elämäntyylin siirtyvän kulutuksen maailmasta julkisiin palveluihin ja asumisen ratkaisuihin. Digitaalinen viihde ja kotitoimiston tuomat mahdollisuudet toimivat hyvänä veturina, mutta onko kodin digitalisoitumisesta myös muuta hyötyä? Älykoti asukkaiden ehdoilla Älykodista on puhuttu jo useita vuosia. Kuka muistaa jääkaapin, joka tunnistaa sisältönsä ja tulostaa ostoslistan? Tai moniko on lukenut jutun Bill Gatesin kodista, jossa rintapieleen kiinnitettävä pinssi auttaa taloa tunnistamaan kulkijan ja mukauttamaan talon näytöt, valaistuksen ja musiikin automaattisesti käyttäjän toiveiden mukaisesti? Nämä asiat olivat mielessäni kun pääsin tutustumaan asuntomessuilla älykodin määritelmän kattavaan taloon. Älykoti on nykyään selvemmin tunnistettavissa kodinohjausjärjestelmäksi, joka huolehtii esimerkiksi kodin valaistuksesta, lämmönsäätelystä ja turvajärjestelmistä. Käytännössä älykotia opetetaan toimimaan asukkaiden toiveiden mukaisesti. Valojen kirkkaus säätyy huoneiden valaistuksen mukaisesti ja lämpötilaa voi säätää kattavasti. Avainsanana on automatiikka. Kun järjestelmä ensin ohjelmoidaan käyttäjän toiveiden mukaisesti, huolehtii automatiikka toteutuspuolesta. Käyttäjä voi milloin tahansa muuttaa säätöjä mieleisekseen koko kodin tai valittujen huoneiden kohdalla. Komentoja voi joissakin toteutuksissa antaa myös matkapuhelimen ja Internetin välityksellä toimivan käyttöliittymän avulla. Älykoti huolehtii myös kodin turvallisuudesta asukkaiden poissa ollessa. Murtautumisen, vesivahingon tai tulipalon sattuessa älykodissa on mahdollisuus ostaa palvelu, joka tekee asianmukaisen hälytyksen sekä asukkaalle että tur- 12 VÄTSKÄRI

13 VÄTSKÄRIN TEEMAOSIO - KOTI vayhtiölle. Erilaisia automatisoivia toteutuksia on jo monessa kodissa, vaikka varsinaisesta älykodista ei puhutakaan. Uudisrakentamisen yhteydessä älykodin komponentit upotetaan talon rakenteisiin. Kaapelit saadaan siististi piiloon ja ohjausyksiköt voidaan asentaa käytännöllisiin paikkoihin. Kuinka kauan äly kestää? Koska kyse on suhteellisen tuoreesta tekniikasta, nousee esiin monia kysymyksiä. Kuinka laitteiden ohjelmistopäivitykset onnistuvat? Miten älykodin järjestelmä käynnistetään uudelleen, jos menee jumiin? Entä kymmenen vuoden kuluttua, jos älykotia halutaan päivittää tuoreempaan versioon? Miten käy silloin taloon integroitujen järjestelmien? Onko valmistaja vielä markkinoilla ja tukeeko se näitä laitteita? Näitä kysymyksiä kannattaa miettiä etukäteen ja esittää edustajalle, jos älykotihankkeeseen ryhtyy. Kodinohjausjärjestelmän ominaisuudet ovat hyvä lisä kohti vaivattomampaa ja turvallisempaa asumista. Sitä kannattaa harkita, jos uuden omakotitalon rakentaminen on edessä. Toteutustapoihin ja eri valmistajien palveluihin kannattaa paneutua erityisen huolellisesti. Tällä hetkellä parasta ja automatisoiduinta kodinohjausta tuntuu tarjoavan televisiossa esitettävä Big Brother, joka huolehtii asukkaiden kaikista tarpeista oman mielensä mukaisesti. Niin, ja kirjaimellisesti älykodista ei kannata tässä yhteydessä puhuakaan. VÄTSKÄRI 13

14 VÄTSKÄRIN TEEMAOSIO - KOTI Teksti: Pekka Salmela Kuvat: Henrik Ikonen Työni on kotini Oletko joskus pitkäksi menneiden työpäivien tai viikonlopulle venyneiden projektien puristuksessa huomannut suorastaan asuvasi töissä? Monet ovat näin varmasti joskus todenneet, mutta kaikille kyseinen tilanne ei ole kuitenkaan vain kuivan humoristinen vertaus, vaan aivan normaalia, arkista elämää. Pääkaupunkiseutu on tullut surullisen kuuluisaksi pitkistä työmatkoistaan, mutta joidenkin kohdalla yleistys ei voisi huonommin pitää paikkaansa. S-ryhmän oppimis- ja valmennuskeskuksessa Jollas Instituutissa kouluttajana työskentelevän Kati Valkosen työmatka sujuu parhaimmillaan noin puolessatoista minuutissa: ulos asunnosta, ulko-ovesta pihalle, sitten kävely pihan poikki vastapäiselle ovelle, siitä sisään ja niin Kati onkin jo perillä työpaikkansa toimistotiloissa. Huonon sään vaivatessa matka H-kirjaimen muotoisen rakennuksen yhdestä nurkasta toiseen sujuu myös sisäkautta, mutta tuolloin työmatkaan saattaa tosin tärvääntyä kokonaiset kolme minuuttia. "Kun aamulla näkee auton olevan 20 sentin lumikerroksen peitossa, niin on oikein tyytyväinen, että ei tarvitse lähteä sillä töihin", hän toteaa. Myöskään työn ja vapaa-ajan sekoittuminen ei Jollaksessa mm. Office-koulutuksia vetävää Katia huoleta. Yhdessä Jollaksen viidestä vuokra-asunnosta asuva Kati vakuuttaa, että koti tuntuu kodilta, vaikka työpaikallaan asuisikin eikä reilun puolen vuoden aikana ole vielä tullut mieleen muuttaa toisaalle. "Olen aina tavannut kantaa töitä kotiin, mutta osaan kyllä jättää ne työpaikallekin tarvittaessa. Yllättävän hyvin tällä kyllä on osannut pitää työn erossa vapaa-ajasta", hän pohtii. Edes houkuttelevan kuuloisille omassa sängyssä nautituille päiväunille Vätskyn pitkäaikaisiin aktiiveihin kuuluva Kati ei kesken työpäivän 14 VÄTSKÄRI

15 VÄTSKÄRIN TEEMAOSIO - KOTI tunnusta livahtaneensa kuin kerran hieman kipeänä iltapäivän palaveria odotellessaan. Töissä asuminen on suositumpaa kuin voisi luulla, sillä kaikki Jollaksen viisi vuokra-asuntoa ovat tiivisti käytössä. Jos työpaikan läheisyys ei kammoksuta, tarjolla on kieltämättä houkuttelevan kuuloinen asumismuoto, sillä vuokra on kuulemma kohtuullinen, ja vuokralaisilla on käytettävissään mm. kuntosali, rantasauna ja jopa moottorivene. Kun ruokailukin järjestyy aamiaisesta iltapalaan samassa rakennuksessa, töissä asusteleminen alkaa kuulostaa jo lähes houkuttelevalta. Kavereiden reaktio on Katin mukaan vaihtunut ihmettelystä ihastukseksi siinä vaiheessa, kun he ovat saapuneet paikan päälle tutustumaan. Instituutti sijaitsee merenrantanäkymän äärellä lähellä Santahaminan varuskuntaa, ja koulutusvieraiden on helppo päivän päätteeksi suunnata vaikka lenkkipolulle. Matka Helsingin keskustaankin on kohtuullinen, Herttoniemen kautta matkaa kertyy Katin arvion mukaan n. 14 kilometriä. Eduista huolimatta ainakin haastattelijan ensireaktio työn ja asumisen yhdistämisestä saman katon alle on varovaisen epäilevä. Tosin eipä Katikaan varsinaisesti suunnitellut töihin muuttamista. "Ennen en olisi kyllä voinut uskoa, että jonain päivänä todella asuisin työpaikallani", hän nauraa. VÄTSKÄRI 15

16 VÄTSKÄRIN TEEMAOSIO - KOTI Teksti: Jenni Hanhilampi Kuvat: Kati Valkonen, Joulun hauskimmat lahjat kotiin ja töihin ilo irti USB-portista Etsitkö vielä sopivaa joululahjaa perheenjäsenelle, ystävälle tai työkaverille? Nettikaupat ovat pullollaan toinen toistaan mielenkiintoisempia USB-liitännällä varustettuja vempaimia. Tähän on poimittu muutamia Vätskärin toimituksen tekemiä löytöjä. Olisiko jokin näistä kenties sopiva lahja tietokoneihmiselle, jolla on jo kaikkea tai ihan vain iloksi itselle? Joulutunnelmaa työhuoneeseen! Värivalolla varustettu vilkkuva joulupukki. Miltä kuulostaisi ikioma minijääkaappi työpöydälläsi? Jääkaappikylmä virvoitus- tai energiajuomatölkki aivan käden ulottuvilla! Tässä lämmitettävät sormikkaat huonosta ääreisverenkierrosta kärsivälle tai ulkoilmassa konetta käyttävälle. Tai kahvikupin lämmitin, mikäli kuuma juoma kuulostaa houkuttelevammalta... Ulkoilmassa saattaisi olla käyttöä myös hyttysten torjunnalle. Kesä ja hyttyset saapuvat taas ennen pitkää! Koneestaan hyvin huolehtivalle tai kenties siivousintoilijalle pienen pieni pölynimuri näppäimistön puhdistamiseen. 16 VÄTSKÄRI

17 Teksti ja kuvat: Sanna Virtanen Vätskyläiset laittoivat lokakuussa jalalla koreasti! Iloinen joukko kokoontui kahtena sunnuntaina opettelemaan jiveä ja foxia tanssiurheiluseura Boleron salille. Bolero oli järjestänyt osaavat sparraajat osallistujalle, joten hyvät neuvot ja ohjeet tulivat henkilökohtaisesti perille. Kurssilaisten kommentteja: Ihana kurssi oli kaiken kaikkiaan ja hauska kuinka erilaisilta tuntuivat tanssittajat jopa "tuolla tasolla". Miten erilaiset otteet ja "merkit". Kyllä pisti taas tanssikärpänen! Kuinka sitä oli unohtanutkin kuinka hauskaa hommaa tuo on! Opettaja oli iloinen, rento ja opetti hauskalla yksinkertaisella tavalla. Samalla tuli kahden tunnin liikuntasuoritus. Tanssiminen on iloisinta liikuntaa mitä tiedän. Tanssikurssi oli mielestäni tosi onnistunut. Kun oli osaavat tanssittajat, niin kahdesta kahden tunnin rupeamasta sai tosi paljon irti. Ja hauskaa oli. Lukijakilpailu Onko Sinulla käytössäsi jokin USB-vempain? Lähetä toimitukselle kuva, jossa käytät laitetta. Julkaisemme parhaat kuvat seuraavassa Vätskärissä! Palkintona arvomme kuvan lähettäneiden kesken viereisen kuvan mukaisen USB-valaisimen. Lähetä kuva tammikuun 2009 loppuun mennessä yhteystietojesi kera osoitteeseen VÄTSKÄRI 17

18 Teksti: Anne Koskinen Loppuvuosi lähestyy, loppukiri alkaa.. Joulukuu Taas on vuosi vierähtänyt ja saamme kohta vastaanottaa uuden vuoden ja sen tuomat mahdollisuudet. Toivon että vuosi 2008 on antanut Sinulle sopivasti haasteita ja onnistumisia, jotta voit muistella tätä vuotta hyvissä mielin ja suunnata katseesi uuden vuoden mukanaan tuomiin käänteisiin. Vielä hetki pitää ahkeroida töiden ja muiden arkisten askareiden parissa, joten on loppukirin vuoro ennen ansaittua rauhoittumista ja joulunaikaa. Koulutustoimikunta on tarjonnut vuoden aikana erilaisia tapahtumia tekniikkapainotteisista tilaisuuksista arjen piristykseksi tarkoitettuihin tilaisuuksiin. Kiitos että olet ollut aktiivinen ja osallistunut järjestämiimme tilaisuuksiin. Toivon, että näemme Sinut myös ensi vuonna uusissa tilaisuuksissa. Ethän unohda että ensi vuoden kalenterissa on jo maaliskuuta 2009 merkitty ryhmäretki Dellin Puolan tehtaille. Mukaan mahtuu vain 20 jäsentä, joten ilmoittaudu ajoissa ja varmista pääsysi kiehtovalle tutustumismatkalle. Jotta voimme vastaanottaa uuden vuoden puhtaalta pöydältä, käydään vielä lävitse mitä vuosi 2008 tarjosi koulutustoimikunnan järjestämien tilaisuuksien muodossa: Helmikuussa järjestettiin tilaisuus Olutta ja Officea, joka tarjosi mahdollisuuden tutustua Office 2007 perussovelluksiin kysellen ja kokeillen. Maaliskuussa järjestettiin luento Työyhteisön sosiaaliset taidot - Peikko nimeltä palaute, jossa käytiin lävitse palautteen antamista ja vastaanottamista. Huhtikuussa järjestimme luennon Informaatioyhteiskunta vuonna 2008 voiko nettiä valvoa. Toukokuussa järjestettyyn Kimmo Rousku ICT 2008-kiertueeseen tarjosimme jäsenille osallistumisen VSTKY-hintaan, jolloin tarjolla oli kattava tietopaketti kaikista ajankohtaisista ICTtekniikan osa-alueista. Astrologia-ilta järjestettiin marraskuussa, jolloin saimme johtavan astrologin Seppo Tanhuan kertomaan mm. näkemyksistään muutamasta lähivuodesta astrologian valossa. Vuoden viimeisenä tilaisuutena järjestimme luennon Parisuhteesta joulukuussa, jolloin kouluttaja Leena Sarkkinen kertoi parisuhteeseen liittyvistä ajankohtaisista aiheista. Tammikuussa pidämme VSTKY:n perinteisen suunnittelupäivän, jossa luomme suunnitelmat ja toteutukset ensi vuoden tilaisuuksiin. Uuden vuoden aloittaminen alkaa siis suunnittelulla ja Sinä voit vaikuttaa siihen, minkälaista koulutusta suunnittelemme tulevaan vuoteen. Voit lähettää ehdotuksesi joko sähköpostitse tai VSTKY:n nettisivujen palauteosion kautta. Syysyhdistyskokouksessa toivotimme tervetulleeksi uusia aktiiveja VSTKY:n toimintaan ja minun on ilo toivottaa tervetulleiksi myös koulutustoimikuntaan uutta ja aktiivista väkeä. Levätään ja rentoudutaan jouluna ja kerätään voimia sekä energiaa uuteen vuoteen. Koulutustoimikunta palaa joululomilta vastaanottamaan vuoden 2009 täynnä uusia ideoita. Koko koulutustoimikunnan puolesta haluan toivottaa Sinulle oikein rauhaisaa joulunaikaa ja menestystä vuodelle 2009! Tavataan taas VSTKY-tapahtumien merkeissä ensi vuonna, Anne Koulutustoimikunta 18 VÄTSKÄRI

19 Toimikunnat tiedottavat: AJANKOHTAISET Matka Puolaan Dellin tehtaalle VSTKY järjestää yhdessä Dellin kanssa ryhmämatkan Puolaan. Matkan kohteena on Dellin uusi tehdas Lódz:issä, n. 100 km Varsovasta lounaaseen. Tässä tehtaassa valmistetaan jatkossa mm. kaikki Suomeen toimitettavat PC:t. VSTKY:n jäsenillä on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus päästä tutustumaan tehtaaseen ja sen toimintaan. Tehdasvierailun aikana delliläiset kertovat tarkemmin heidän liiketoimintamallistaan sekä logistiikka- ja asiakasfilosofiastaan. Huippuunviritetyllä tehtaalla näemme myös tuotantolinjat, joissa kannettavat valmistuvat tarkasti määritellyssä aikataulussa käsityönä asiakkaan toivomassa kokoonpanossa. Product Exhibition Centressä meillä on lisäksi mahdollisuus tutustua Dellin kannettavien laajaan tuotevalikoimaan. Varaa siis valmiiksi kalenteristasi torstai, perjantai ja lauantai maaliskuuta 2009 Mukaan matkalle mahtuu 20 jäsentä. Matka järjestetään "all included" -periaatteella Turusta kohteelle ja takaisin. Sen hinta on alustavasti noin 650 euroa. Hinta sisältäää lennot, maakuljetukset Suomessa ja Puolassa, majoituksen, täysihoidon, opastetun tutustumisen tehtaaseen sekä muun ohjelman. Majoitus on yhden hengen huoneissa. Täysihoito ei sisällä alkoholijuomia. Oppaanamme toimii Dellin henkilökunta. Tervetuloa mukaan! Ilmoittautuminen on sitova. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Mukaan matkalle voit ilmoittautua täällä: Lisätietoja matkasta: VSTKY:n johtokunta vuonna 2008 Puheenjohtaja Olle Willberg Sihteeri Antti Tuomisto Koulutustilaisuudet Anne Koskinen Jäsenasiat Minna Heikkilä akeryards.com Erillisprojektit Terhi Teriaho Jäsentilaisuudet Talousasiat Jukka Sillanpää teliasonera.com Tiedotus Toiminnan kehitys Jenni Hanhilampi gmail.com Katkaise talven pimeys Valon juhla lauantaina klo 18 Seuraa

20 Suorituskykyistä palvelua asiakkaat mielessä Tiedätkö tarkalleen, minkälainen on asiakkaittesi online-palvelukokemus? Pystytkö tunnistamaan palvelutason muutokset ennen kuin käyttäjät ja asiakkaat kertovat niistä sinulle? Tiedätkö palvelun laadun poikkeamien vaikutuksen liiketoiminnallesi? Ilmainen ekirja The Definitive Guide to Business Service Management osoitteessa: