Toimintakertomus 2010

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2010

2 Tasekirja 2010

3 Toimintakertomus 2010

4 Toimintakertomuksen sisältö 1 YLEISTÄ KUNNANJOHTAJAN KATSAUS KUNNAN OR GANISAATIO LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO KUNNANVIRASTON ORGANISAATIOKAAVIO HENKILÖST Ö YLEINEN KEHITYS MAASSA JA HELSINGIN SEUDU LLA KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS ARVIOITA MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ YMPÄRISTÖTEKIJÖISTÄ 12 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTU MINEN 13 3 TOIMINNAN RAHOITU S 15 4 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 17 5 KOKONAISTULOT JA MENOT 19 6 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS YLEISTÄ TYTÄRYHTEISÖJEN TOIMINTA 26 7 SELONTEKO SISÄISESTÄ VALVON NASTA JA KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Sisäinen valvonta Konsernivalvonnan järjestäminen 30 8 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 30 9 PALVELUKESKUSTEN TOIMINTA JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET TOIMINN ALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VIHDIN KUNTA Kaikki kunnan tuloskortit 32 Vihdin kunnan tuloskortti 33 HALLINTOKESKUS 38 Hallinto ja talous 45 Ruoka- ja siivouspalvelut 50 SIVIST YSKESKUS 53 Koulutus 59 Varhaiskasvatus 67 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 70

5 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 80 Pelastuspalvelut 84 Tekniset palvelut 84 Sisäinen tekninen tuotanto 87 Tilapalvelu 88 Maankäyttöpalvelut 89 Ympäristöpalvelut 92 Kiinteistönmyynti- ja kaavoitussopimukset T ULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMA VEROTULOT VALTIONOSUUDET TALOUSARVION TOTEUTUMINEN KÄYT TÖTALOUS INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN 125 2

6 1 YLEISTÄ 1.1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Vihdin kunnan tilinpäätös vuodelta 2010 on monilta osin myönteistä luettavaa. Ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen tilikaudelta kertyy ylijäämää. Arvioitua parempi verotulokehitys sekä kahtena peräkkäisenä vuotena melko hyvin onnistunut käyttömenojen kasvun hillintä ovat johtaneet euron ylijäämän kertymiseen. Toimintakulut kasvoivat vuonna ,3 prosenttia ja ,9 prosenttia. Samanaikaisesti asukasluvun kasvu oli vuonna ,9 % ja vuonna ,6 prosenttia. Toimintakulujen kasvun hallinnassa on henkilöstön sitoutuminen ollut kiitettävää. Henkilöstökulujen kasvu edellisen vuoden tilinpäätökseen nähden on ainoastaan 1,6 %. Keskuksittain tarkasteltuna sivistyskeskuksen toimintakulut olivat lähes euroa alle talousarviossa arvioidun, pysyessään näin alkuperäisessä talousarviossa. Kulujen kasvuprosentti oli kuitenkin 6,1 % 2009 tilinpäätökseen verrattuna. Teknisen ja ympäristökeskuksen kulut olivat euroa muutetun talousarvion menoarviota suuremmat (7 % vrt 2009 tp). Hallintokeskuksen toimintakulut olivat euroa ja kasvua edelliseen vuoteen oli 3,3 prosenttia. Hallintokeskuksen menot sisältävät sekä Karviaisen ja Puhdin että erikoissairaanhoidon maksuosuudet. Hallintokeskuksen osalta hallinnon ja talouden sekä ruoka- ja siivouspalveluiden tulosalueiden osalta menot jopa laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Tältä osin toiminnan tehostumista on pidettävä erinomaisena saavutuksena. Kuntien verotulojen yllättävän voimakas kasvu yllätti kunnat eri puolella Suomea. Vihdin osalta verotuloja kertyi 100,8 milj. euroa. Kasvua oli 4,8 prosenttia ja kasvusta osa selittyy toteutetuilla kiinteistöveroprosenttien korotuksilla. Vaikka verotulot kasvoivatkin odotettua enemmän, on muistettava, että takavuosina verotulojemme vuotuinen kehitys ylitti joskus jopa 10 prosentin kasvun. Tuloista myös valtionosuudet kasvoivat vuonna 2010 kolmella miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Nettoinvestointeja Vihdin kunta teki viime vuonna 12,2 miljoonan euron arvosta. Merkittävimpinä investointikohteina olivat Nummelanharjun koulun uudisrakennus, kirkonkylän perhekeskus sekä Nummelan paloaseman laajennus. Myös kunnallistekniikan rakentamiseen panostettiin noin 1,2 miljoonan euron edestä. Kokonaisuudessaan muutetussa talousarviossa hyväksytyistä investointimäärärahoista jäi käyttämättä noin 1,7 miljoonaa euroa. Investointeja varten jouduttiin nostamaan uutta talousarviolainaa. Lainoja nostettiin viime vuonna 14 miljoonaa euroa ja lainoja lyhennettiin noin 8,6 miljoonalla eurolla. Vuoden lopussa lainaa asukasta kohden oli 2654 euroa. Kokonaisuutena vuoden 2010 taloudelliseen ja toiminnalliseen tulokseen voidaan mielestäni olla melko tyytyväisiä. Taloudellisesti tärkein oli talouden tasapainottaminen. Tässä tavoitteessa onnistuttiin tekemällä ylijäämäinen tilinpäätös. Kunnan velkaantuminen jatkui kuitenkin vuonna 2010 edelleen. Velkaantumisen pysäyttäminen edellyttää meiltä edelleen tarkkaa investointien suunnitelmallisuutta sekä tehokasta toimintakulttuuria kulukehityksen hillitsemiseksi. Ylijäämäinen tilinpäätös pitkästä aikaa kuitenkin kannustaa meitä kaikkia hyviin tuloksiin tulevina vuosina. 3

7 Kiitokset kaikille päätöksentekoon osallistuneille luottamushenkilöille sekä kunnan henkilökunnalle toiminnallisesta vuodesta Vihdissä Kimmo Jarva, kunnanjohtaja 4

8 1.2 KUNNAN ORGANISAATIO LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO

9 1.2.2 KUNNANVIRASTON ORGANISAATIOKAAVIO 6

10 Tilivelvollisiksi toimialoillaan on määritelty seuraavien toimielinten jäsenet: kunnanhallitus, keskusvaalilautakunta, kasvatus- ja koulutuslautakunta, nuorisolautakunta, liikuntalautakunta, kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunta, tekninen lautakunta ja sen jaosto ja ympäristölautakunta ja sen jaosto sekä seuraavat viranhaltijat: kunnanjohtaja, hallintojohtaja, talousjohtaja, henkilöstöpäällikkö, ruokapalvelupäällikkö, sivistysjohtaja, varhaiskasvatuspäällikkö, kirjastotoimenjohtaja, liikuntatoimenjohtaja, nuorisotoimenjohtaja, tekninen ja ympäristöjohtaja, vesilaitoksen johtaja ja tilapäällikkö HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖ Henkilöstötyön painopistealueet vuonna 2010 Vuonna 2010 henkilöstötyön painopistealueina olivat henkilöstökulujen hillintä ja työhyvinvoinnin kehittäminen. Henkilöstökulujen kasvun hillinnässä onnistuttiin kohtuullisesti. Henkilöstökulut toteutuivat talousarvion mukaisesti, ja kasvua vuoden 2009 tilinpäätökseen nähden oli vain 1,6 %. Henkilöstökulut asukasmäärään suhteutettuna ovat samalla tasolla kuin vuonna Vuoden 2010 palkantarkistuksia, kustannusvaikutukseltaan yli euroa, ei budjetoitu talousarvioon vaan ne säästettiin henkilöstökuluissa lähinnä vapaaehtoisia palkattomia vapaita pitämällä. Taloudellisesti tiukassa tilanteessa henkilöstön jaksaminen ja työhyvinvointi haluttiin varmistaa ja yhteistyötä työterveyshuollon kanssa tiivistettiin. Työhyvinvoinnin vuosi 2010 hankkeen myötä on valmisteltu ja täytäntöönpantu mm. tupakoimattomuus, varhaisen tuen, pitkältä sairauslomalta paluun ja uudelleensijoituksen toimintamalleista koostuvat työkyvyn turvaamisen malli, kohdennettu työhyvinvointikysely ruoka- ja siivouspalveluissa, jaettu terveyteen liittyvää tietoa, kehitetty diagnoosiraportointia ja koordinoitu työnantajan tarjoamaa työhyvinvointitoimintaa. Hankkeen tavoitteena on kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen. Vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä, mutta jo vuonna 2010 sairauspoissaolotyöpäivät ovat laskeneet edelliseen vuoteen verrattuna merkittävästi. Hanke jatkuu edelleen vuonna Henkilöstöresurssi Henkilöstöresurssin kehittymistä on jo useamman vuoden ajan seurattu henkilötyövuosia, eli todellista tehtyä työaikaa seuraamalla. Henkilötyövuosien määrää seurataan ns. tehty työaika tunnusluvulla, joka kuvaa todellista kunnassa tehtyä työaikaa (=palvelussuhdeajat, joista on vähennetty vuosilomat, sairauslomat, muut työlomat yms. keskeytykset). Henkilötyövuosien määrä koko kunnan tasolla alittaa talousarviossa 2010 suunnitellun määrän yli 25 henkilötyövuodella. Henkilötyövuodet ovat laskeneet kaikilla tulosalueilla, vaikka henkilöstömäärä on samanaikaisesti noussut. Tässä selittävänä tekijänä suurelta osin ovat vapaaehtoiset palkattomat vapaat, joita vuoden 2010 aikana on pidetty keskimäärin yli 3,3 kalenteripäivää/työntekijä. 7

11 HENKILÖTYÖVUOSIEN SEURANTA Toteutunut tehty TA Toteutunut tehty TA Toteutunut tehty TA TA 2010 Toteutunut tehty TA HALLINTOKESKUS Hallinto ja talous 25,55 23,78 20,97 21,84 21,00 Ruoka- ja siivouspalvelut 111,50 108,46 108,40 104,74 100,52 SIVISTYSKESKUS Koulutus 294,50 310,07 347,88 361,98 358,95 Varhaiskasvatus 241,37 267,97 278,16 287,16 274,81 Kulttuuri- ja kansalaistoimi 48,87 47,10 34,04 35,94 33,30 TEKNINEN- JA YMPÄRISTÖKESKUS Tekninen 85,23 84,29 79,80 69,94 67,97 Vesilaitos 10,76 10,66 807,02 841,67 869,25 892,36 867,21 Vuoden 2010 osalta on laadittu erillinen henkilöstöraportti, jossa henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja ja työelämän tilaa on kuvattu tarkemmin. 1.3 YLEINEN KEHITYS MAASSA JA HELSINGIN SEUDULLA Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna 3,1 prosenttia. Bruttokansantuote eli tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli viime vuonna 180 miljardia euroa. Tuotanto kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä vain 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta toisen neljänneksen 2,7 prosentin kasvupyrähdys oli vahva signaali taantuman päättymisestä. Kolmannella neljänneksellä kasvu hidastui 0,4 prosenttiin, mutta neljännellä neljänneksellä talouden aktiviteetti kiihtyi taas ja bruttokansantuotetta kertyi 1,7 prosenttia enemmän kuin edellisellä neljänneksellä. Kasvuprosenttien suureen vaihteluun viennissä ja bruttokansantuotteessa vaikutti maaliskuulle ajoittunut ahtausalan työselkkaus. Koska tuotanto kasvoi enemmän kuin tehtyjen työtuntien määrä, parani koko kansantalouden työn tuottavuus viime vuonna 2 prosenttia. Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna toista vuotta peräkkäin huomattavan alijäämäinen. Alijäämä oli lähes 10 miljardia euroa. Valtion verotulot kasvoivat 2,4 prosenttia. Tulot välillisistä veroista kasvoivat 4,4 prosenttia, mutta tulot välittömistä veroista vähenivät 1,3 prosenttia. Maksetut tulonsiirrot, muun muassa sosiaaliturvarahastoille ja kunnille, kasvoivat yhteensä 7 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä oli puoli miljardia euroa, vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntien verotulot kasvoivat 5,4 prosenttia ja kulutusmenot 3,3 prosenttia. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi viime vuonna, nimellisesti 3,8 prosenttia ja reaalisesti 2,9 prosenttia. Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli tammikuussa 3,0 prosenttia. Joulukuussa se oli 2,9 prosenttia. Koko julkisen sektorin palkkasumma kasvoi vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä runsaat 2 prosenttia. Palkkasumman kehitys oli kuitenkin valtionhallinnossa ja paikallishallin- 8

12 nossa hyvin erilainen. Valtionhallinnossa palkkasumman kasvu tyrehtyi kokonaan usean vuoden tasaisen kasvun jälkeen: loka-joulukuussa palkkasumma pieneni 0,1 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Paikallishallinnossa palkkasumma kasvoi 3,4 prosenttia. Koko vuoden 2010 palkkasumman kasvu oli julkisella sektorilla 3,4 prosenttia. Palkkasummaan vaikuttavat muutokset työllisyydessä ja ansiotasossa. Julkisella sektorilla työllisten määrä pieneni vuonna 2009 runsaan prosentin verran niin paikallishallinnossa kuin valtionhallinnossakin. Palkkasumman kasvu koko julkisella sektorilla johtuikin tuolloin ainoastaan ansiotason kasvamisesta. Vuonna 2010 julkisen sektorin palkkasumman kasvu oli seurausta työpaikkojen määrän kääntymisestä kasvuun samalla kun ansiotaso kehittyi edelleen positiivisesti. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) työllisyyskatsauksen mukaan koko maassa oli joulukuun 2010 lopussa työttömänä työnhakijana henkilökohtaisesti lomautetut mukaan lukien henkilöä ja työttömyysaste oli 10,3 %. Vuoden 2009 joulukuuhun verrattuna työttömyys vähentyi koko maassa henkilöllä eli 10,4 %. Uusia avoimia työpaikkoja koko maassa ilmoitettiin joulukuun 2010 aikana Helsingin seudun työttömyysaste oli vuoden 2010 lopussa 7,3 % ja koko Uudenmaan ELY-keskuksen alueella 7,1 %. Keskimääräinen työttömyysaste Uudenmaan ELYkeskuksen alueella vuonna 2010 oli 7,2 %, kun vastaava luku vuonna 2009 oli 6,8 %. Työttömyysasteen kehitys ,0 8,0 7,0 6,0 5,0 Vihti 4,0 Uusimaa 3,0 2,0 1,0 0,0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Vuoden 2010 lopussa Vihdin työttömyysaste oli 6,9 %, kun se vuoden 2009 lopussa oli 8,1 %. Avoimia työpaikkoja joulukuun lopussa 2010 oli 66 kappaletta. Keskimäärin työttömyysaste Vihdissä vuonna 2010 oli 7,2 %, kun se vuonna 2009 oli 6,8 prosenttia. Vihdissä oli vuoden 2010 lopussa asukasta, kun asukasmäärä vuoden 2009 lopussa oli henkilöä. Kasvu oli siten 1,6 %. Vihti on ollut yksi Suomen nopeimmin kas- 9

13 vavista kunnista. Pitkällä tähtäyksellä kasvu tulee jatkumaan edelleen, väestömuuton jatkuessa pääkaupungin ympäristökuntiin. 1.4 KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Talousarvio vuodelle 2010 laadittiin erittäin synkkien taloudellisten näkymien vallitessa. Verotulojen nähtiin kokonaisuudessa laskevan ja kokonaistuloksen sukeltavan erittäin syvälle. Henkilöstökuluihin huomioitiin mm. valtuuston 0,5 miljoonan säästövelvoite ja kaikessa toiminnassa noudatettiin erityistä kulutarkkuutta ja säästäväisyyttä. Toiminnassa saavutettiin loistavia onnistumisia kustannusten hallinnassa mutta edelleen on tunnistettavissa jatkuvia haasteita kulukentässä ja toiminnan skaalauksessa tehokkaaseen ja tahdottuun laatu- ja palvelutasoon sekä kunnan tulorakenteeseen. Verotuloja kertyi kokonaisuutena 100,8 milj. euroa kun edellisvuoden kertymä oli 96,2 milj. euroa. Kasvu edellisvuodesta oli kaikkiaan 4,6 milj. euroa eli 4,8 %. Kunnallisverokertymä oli 90,5 milj. euroa, jossa kasvua oli 1,3 %. Yhteisöverokertymä oli 3,7 milj. euroa, jossa kasvua oli 46 %. Kiinteistöverokertymä oli 6,4 milj. euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 54 %. Kunnallisverotulon kasvuun vaikutti edellisvuoden väestömäärän kasvu ja verotettavien ansiotulojen vahva toipuminen, kuntaryhmän sekä kunnan jako-osuuden kasvu. Yhteisöveron kasvu heijastaa yleisen taloudellisen aktiviteetin heräämistä. Kiinteistöveron tuoton kasvu johtuu suurimmaksi osaksi kiinteistöveroprosenttien muutoksista. Valtionosuuksissa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna kertyi n. 14 %, joka on noin 3 milj. euroa, kokonaissumman ollessa n. 23,7 milj. euroa. Kokonaisuutena verorahoitus eli verotulot ja valtionosuudet yhteensä, kasvoivat 6,4 % vuodesta Edellisen vuoden vastaava kasvu oli 3,8 %. Kunnan ulkoisissa tuotoissa (mukana VV) oli laskua edellisvuoteen verrattuna n. 8 % eli noin 1,5 milj. euroa. Suurin osatekijä oli maan myyntituottojen lasku. Vuonna 2009 maanmyyntituottojen kertymä oli poikkeuksellisen hyvä. Kunnan ulkoiset toimintakulut olivat 132,9 milj. euroa, jossa on kasvua edellisvuodesta noin 4,9 milj. euroa eli 3,8 %, edellisenä vuonna kasvu oli 4,2 %. Kasvu on edelleenkin hieman maltillistunut ja on menossa oikeaan suuntaan. Kasvu muodostuu sekä volyymin että kustannustason muutoksesta johtuvista tekijöistä. Ulkopuoliset palvelut kasvoivat eniten eli 5,2 % eli 3,9 milj. euroa. Suurimmat tekijät tähän kasvuun ovat hallintokeskukseen kuulunut Perusturvakuntayhtymä Karviaisen tulosalueen kulujen kasvu n. 5,4 %, työterveyshuollon ostopalvelujen kasvu n. 60 %, erikoissairaanhoidon tulosalueen kulujen kasvu n. 3,8 %, Pelastustoimen kulujen kasvu n. 7,7 % sekä sivistyskeskuksen asiakaspalvelujen ostot. Karviaisen tulosalueen osalta talousarviota muutettiin kesken vuoden ja määrärahaa lisättiin 3,1 milj. euroa. Suurimmat kulukasvut edelliseen vuoteen verrattuna olivat Karviaisen osalta lasten ja nuorten avohuollon tukitoimissa (0,8 milj. euroa), työikäisten vammaishuollossa (0,7 milj. euroa) ja lääkäripalveluissa (0,4 milj. euroa) sekä muissa lasten ja perheiden palveluissa ( 0,4 milj. euroa). Kokonaisuutena lasten ja nuorten palvelulinjalla ei kuitenkaan tapahtunut kulujen kasvua edellisestä vuodesta kuten työikäisten (7,2 %) ja ikäihmisten (6,6 %) palvelulinjojen kohdalla oli havaittavissa. Sivistyskeskuksessa asiakaspalvelujen ostojen kasvun taustalla ovat suurimmaksi osaksi valtionosuusuudistuksen kotikuntakorvauskulut muissa kunnissa olevista esi- tai perusopetuksessa olevista vihtiläisistä (n. 0,6 milj. euroa). 10

14 Henkilöstökulut kokonaisuutena kasvoivat edellisestä vuodesta n. 0,7 milj. euroa eli 1,7 % ja palkkakulut n. 0,5 milj. euroa 1,7 %. Tarkempi analyysi henkilöstökuluista on henkilöstöosiossa. Kunnan vuosikate vuoden 2010 alkuperäisessä talousarviossa oli 0,4 milj. euroa ja muutetussa talousarviossa 3,5 milj. euroa. Vuosikate on tilinpäätöksen mukaan 8,2 milj. euroa, joka on asukasta kohden 287 euroa. Poistojen määrä oli 7,9 milj. euroa, jolloin vuosikate on n. 103,6 % poistoista (85,5 % vuonna 2009). Yleisesti tarkastellaan vuosikatteen riittävyyttä poistoihin, jolloin poistojen määrä vastaa keskimääräistä vuotuista korvausinvestointitarvetta. Kuitenkin voimakkaasti kasvavan kunnan kuten Vihdin, tulisi tarkastella myös vuosikatteen riittävyyttä rahoitusosuuksilla vähennettyjen investointien kattamiseen eli investointien tulorahoitusprosenttia, joka Vihdillä oli 62,7 % (50,1 % vuonna 2009). Tunnusluku on alhainen kasvavalle kunnalle, mutta parantunut edellisestä vuodesta. Investointien tulisi mahdollisimman hyvin ja varhaisessa vaiheessa skaalautua rahoitusrakenteen kantokykyyn. Tilikauden tulos on n. 0,3 milj. euroa (-1,2 milj. euroa vuonna 2009), jonka muodostumiseen vaikuttivat pysyvien vastaavien myyntivoitot 2,5 milj. euroa (5 milj. euroa), maltillisesti kasvaneet toimintakulut, kasvaneet verotulot 4,6 milj. euroa (2,7 milj. euroa) ja valtionosuudet n. 3 milj. euroa sekä maltilliset rahoituskulut. Vesihuoltolaitoksen tulos oli 0,3 milj. euroa positiivinen. Edellä mainittujen tekijöiden kokonaispositiivinen vaikutus riitti nostamaan kunnan kokonaistuloksen positiiviseksi ja täten tuloksella mitattuna tasapainoiseksi toisen kerran kuuden vuoden aikana. Käyttötalouden netto eli toimintakate oli 114,9 milj. euroa, jossa oli kasvua edellisvuoteen 5,9 %. Toimintakate oli 92,3 % verorahoituksesta, kun osuus vuonna 2009 oli 92,8 %. Verotulojen kasvu alitti euromääräisesti toimintakulujen kasvun n. 0,3 milj. eurolla. Vuoden 2010 tilikauden tulos oli positiivinen ja katkasi kahden aikaisemman vuoden negatiivisen tulosuran. Kymmenen viimeisen vuoden aikana tulos on ollut nyt neljä kertaa positiivinen ja kuusi kertaa negatiivinen. Vastaavalla ajanjaksolla verotulot ovat kasvaneet keskimäärin 5,1 % ja toimintakulut 6,6 %. Positiivisen tuloksen myötä taseen kertynyttä voittovaroja ei näin ollen heikennetty. Lisälainanoton ja tilikauden heiveröisen tuloksen sekä suurten investointien myötä kunnan omavaraisuusaste heikkeni ja velkaisuus kasvoi. Edelleen mittavina jatkuneet investoinnit olivat n. 14,6 milj. euroa ja näkyivät vuonna 2010 suurena lainarahoituksen tarpeena. Pitkäaikaista lainaa nostettiin 14 milj. euroa. Investointitarpeet tulevat palveluverkkosuunnitelmasta, jossa kunnan palvelujen tarjontaa ja tarvetta tarkastellaan kokonaisuutena ja pitkällä suunnittelunäkemyksellä. Vuonna 2010 investointeja oli alkuperäisessä talousarviossa n. 15,2 milj. euroa. Vuoden aikana investointimenoja lisättiin noin miljoonalla eurolla, mm. maakäyttöön lisättiin määrärahaa. Investointimenojen toteuma oli yhteensä 14,6 milj. euroa. Vuoden aikana lainoja lyhennettiin noin 8,6 milj. euroa. Vuoden 2010 lopussa pitkäaikaista lainaa oli 75,2 milj. euroa (69,8 milj. euroa). Lainaa asukasta kohden oli vuoden 2010 lopussa 2654 euroa kun se vuonna 2009 oli euroa. Omavaraisuusaste oli 41,8 prosenttia (43,6 %). Yleisesti ottaen merkittävän suuresta velkarasituksesta voidaan kuntien osalta puhua, kun omavaraisuusaste on pienempi kuin 50 %. Viimeksi kunnan omavaraisuusaste oli yli 50 % vuonna Investointeihin tulee kiinnittää erittäin suurta huomiota, 11

15 varsinkin kun tulojen voimakkaassa kehittymisessä voidaan nähdä edelleen suurta epävarmuutta, jopa useiksi vuosiksi eteenpäin. Vuosi 2011 on lähtenyt verotulojen kehityksen kannalta erittäin hyvin käyntiin. Tammihelmikuun verotilityksessä kunnallisverotulo oli 13,6 % kasvussa. Yhteisöverotulot ovat myös kasvaneet mutta pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei näin varhaisessa vaiheessa vuotta vielä kannata tehdä. Ulkoinen toimintaympäristö on stabiloitumassa ja kasvun merkkejä on ilmassa. Kasvun myötä myös inflaatio ja korkojen nousu on lähtenyt käyntiin. Lähitulevaisuuden taloudellisen toimintaympäristön vaikea ennustettavuus ja riskit ovat edelleen säilyneet, mm. Japanin ja Libyan tapahtumien myötä joiltain osin jopa lisääntyneet. 1.5 ARVIOITA MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ YMPÄRISTÖTEKIJÖISTÄ Iso osa kunnan toiminnasta siirtyi 2009 alusta uusiin kuntayhtymiin, Karviaiseen ja Puhtiin. Tämä uudenlainen toimintatapa toi mukanaan paljon mahdollisuuksia toiminnan tehokkuuden ja muiden synergiaetujen kasvattamiseen. Uusi toimintatapa toi mukanaan kuitenkin myös riskejä. Toimintaa on aikaisempaa enemmän ohjattu omistajaohjauksen välinein ja uusien yhteisöjen orgaanien kautta sekä myös sopimusohjauksen keinoin. Tällainen toimintatapa on vaatinut kaikilta osapuolilta sopeutumiskykyä ja uusien toimintatapojen sopimista ja neuvotteluja. Alkuvaiheiden jälkeen toiminta vakiintunut edelleen. Puhdin organisaatio on kokonaisuutena varsin ohut ja avainhenkilöriskit ovat merkittäviä ja toteutuessaan saattavat aiheuttaa merkittävän toimintariskin joka voi vaikuttaa myös omistajakuntiin. Kunnan lainamäärä on edelleen kasvanut viime vuosina huomattavasti. Omavaraisuusaste on koko ajan pienentynyt. Viimeisen seitsemän vuoden aikana on uutta pitkäaikaista lainaa nostettu 92,5 milj. euroa. Lisääntynyt velkaisuus tuo mukanaan myös suuremman altistumisen korkoriskille. Korko on ollut varsin maltillinen mutta talouden elpyessä tai inflaatioriskin toteutuessa korko voi lähteä voimakkaaseenkin nousuun. Lainakannan rakenteesta hieman alle puolet on sidottu muuttuvaan korkoon, joka tuo etua korkotason ollessa alhainen. Kunnan riippuvuus maanmyyntituotoista, kulu- ja palvelurakenteen joustamattomuus sekä osittainen tehottomuus muodostaa vakavan ja pitkäaikaisen riippuvuuden voimakkaan verotulon kehityksen välttämättömyyden ja talouden tasapainon välille. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vuosina, jolloin verotulojen kasvu on jäänyt alle toimintakulujen kasvun, on talous ollut aina epätasapainossa. Mahdolliset siirtoviemäriratkaisut jätevedensiirrossa suurempiin yksiköihin omaavat potentiaalia tulla huomattavan hintaviksi, varsinkin jos ne jäävät yksinomaan Vihdin kustannettaviksi. Mahdollisten muiden vaihtoehtojen löytyminen voi muodostua välttämättömäksi. Keväällä 2010 käynnistettiin kunnan riskikartoitus jossa tunnistettiin ja priorisoitiin toimintaan liittyvät merkittävimmät riskit, kartoitettiin alustavasti hallintakeinot sekä luotiin perusta systemaattiselle ja kokonaisvaltaiselle riskienhallintatoimintatavalle. 12

16 Sisäisen valvonnan ohje päivitettiin yhdessä viisikon (Vihti, Karkkila, Nummi-Pusula, Karviainen ja Puhti) kanssa. 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Alkuperäisessä vuoden 2010 talousarviossa vuosikate oli n. 0,4 milj. euroa ja tulos n. 8,6 milj. euroa. Vuosikate parani tilinpäätöksessä kuitenkin n. 8,2 milj. euroon ja tulos n. 0,3 milj. euroon. Ennakoitua parempi tulos johtui erityisesti verotulojen ja valtionosuuksien erittäin positiivisesta kehityksestä, jotka riittivät kompensoimaan myös Karviaiselle myönnetyn lisämäärärahan vaikutuksen. Tuloksella mitattuna talous saavutti vuonna 2010 tasapainon. 13

17 Tilinpäätöksen mukainen tuloslaskelma TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (sis. Vihdin Vesihuoltolaitos) Ulkoiset toimintatuotot ja-kulut Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset -3 Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys-/vähennys Varausten lisäys-/vähennys+ Rahastojen lisäys-/vähennys+ TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot/toimintakulut, % 13,4 15,1 13,8 Toimintakate % verorahoituksesta 92,3 92,8 93,8 Vuosikate % poistoista 103,6 85,0 72,6 Vuosikate, /asukas Asukasluku

18 3 TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma osoittaa, kuinka paljon kunnan toiminnan ja sen investointien rahavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen ja miten mahdollinen alijäämä rahoitetaan. Tulorahoituksen määrä on 5,8 milj. euroa (1,6 milj. euroa), joka muodostuu vuosikatteen, satunnaisten erien ja tulorahoituksen korjauseristä. Vuosikatteessa on mukana maanmyynneistä saadut myyntivoitot. Alkuperäisen talousarvion mukaiset investointimäärärahat olivat 15,2 milj. euroa ja muutetun talousarvion mukaan 16,2 milj. euroa. Investointien rahoituslaskelman mukainen toteutuma oli 14,6 milj. euroa. Nettoinvestointien määräksi muodostui 9,7 milj. eroa, kun otetaan huomioon investointien rahoitusosuudet ja käyttöomaisuuden myyntituotot. Mittavien investointien vuoksi vuoden 2010 talousarviossa varauduttiin ottamaan uutta pitkäaikaista lainaa 22,8 milj. euroa ja lyhentämään lainoja 10,1 milj. euroa, jolloin lainakannan kasvu oli 12,7 milj. euroa. Lainamäärän arvioitiin nousevan 82,7 milj. euroon, joka oli euroa/asukas. Vuonna 2010 nostettiin talousarviolainaa yhteensä 14 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin n. 8,6 milj. euroa. Muita maksuvalmiuden muutoksia oli 5,2 milj. euroa, tässä tekijöinä ovat mm. maankäyttösopimukset ja ostovelat. Lainakannan lisäys oli 5,4 milj. euroa, jolloin lainakanta oli vuoden lopussa 75,2 milj. euroa eli euroa/asukas. Rahamarkkinoiden epävarmuustilanne alkoi hieman hellittämään vuoden aikana ja talouden yleinen tilanne alkoi loppuvuonna herättelemään pitkään ennätyksellisen alhaisella tasolla olleita korkoja kautta linjan. Lainanhoitokulut jäivät alentuneen korkotason ansiosta jääneet alle suunnitellun. Investointien tulorahoitus on kehittynyt viimeisten vuosien aikana hyvin ja oikeaan suuntaan. Viimeisen seitsemän vuoden aikana vuosi 2010 oli toinen kerta kun tulorahoitus riitti yli 50 %:sesti investointien kattamiseen. Lainanhoitokate, jolla kuvataan tulorahoituksen riittävyyttä vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun, toipui hieman aikaisemmasta 0,71:stä 0,96:een. Tyydyttävästä tulorahoituksen riittävyydestä voidaan puhua, kun lainahoitokate on 1-2 välillä. Tulorahoituksen tilanne vuonna 2009 ja 2008 oli heikko. Kunnan vuosikatteen riittävyyttä myös korkotason noustessa tulisi ehdottomasti parantaa. 15

19 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (sis. Vihdin Vesihuoltolaitos) Toiminnan ja investointien rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisen lainojen lisäys Pitkäaikaisen lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 62,7 50,1 32,0 Pääomamenojen tulorahoitus, % 37,6 28,2 23,2 Lainanhoitokate 0,96 0,70 0,88 Kassasta maksut/vuosi milj. 157,7 153,8 148,6 Kassan riittävyys päivää 35,7 20,7 24,9 Asukasmäärä

20 4 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE JA SEN TUNNUSLUVUT (sis.vihdin Vesihuoltolaitos) Vuosi 2010 Vuosi 2009 Vuosi 2008 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Lainasaamiset Muut saamiset ARVOSTUSERÄT TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet tarvikkeet ja tavarat Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusomaisuusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

21 Vuosi 2010 Vuosi 2009 Vuosi 2008 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Edellisten tilikausien yli- / alijäämä Tilikauden yli- / alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET Poistoero PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 0 35 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiantojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Muut velat Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 41,8 43, 6 45,5 Suhteellinen velkaantuneisuus % 66,9 64, 7 63,6 Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, Asukasmäärä Taseen tunnusluvuista voidaan nähdä, että omavaraisuusaste, jolla mitataan kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selvitä sitoumuksista, laski edelleen 41,8 %:iin ja on huolestuttavan alhaisella tasolla. Omavaraisuuden hyvänä tasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Taseeseen kertynyt ylijäämä 18

22 kasvoi jäämän verran n. 0,48 milj. euroa. Lainakanta kasvoi jo 75,2 milj. euroon, joka merkitsee jokaisen vihtiläisen osalle euron lainamäärää. 5 KOKONAISTULOT JA MENOT Kokonaistulot ylittivät kokonaismenot 1,5 milj. eurolla vuonna Kokonaismenot kasvoivat 2,5 % edellisestä vuodesta. KOKONAISTULOT JA MENOT 2010 (sis. Vihdin Vesihuoltolaitos) milj. % milj. % TULOT Varsinainen toiminta Toimintatuotot 17,8 11,2 19,3 12,6 Verotulot 100,8 63,3 96,2 62,8 Valtionosuudet 23,7 14,9 20,7 13,5 Korkotuotot 0,0 0,0 0,1 0,1 Muut rahoitustuotot 0,4 0,2 0,5 0,3 Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vastaavien myyntivoitot -2,3-1,4-5,1-3,3 Investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin 1,5 1,0 0,1 0,1 Pysyvien vastaavien myyntituotto 3,3 2,1 5,7 3,7 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0,0 0,0 0,0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 14,0 8,8 15,7 10,2 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset 0,0 0,0 Kokonaistulot yhteensä 159,2 100,0 153,2 100,0 MENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut 132,9 84,2 128,0 83,2 Valmistus omaan käyttöön -0,2-0,1-0,1-0,1 Korkokulut 1,7 1,1 2,0 1,3 Muut rahoituskulut 0,1 0,1 0,2 0,1 Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 Käyttöomaisuuden myyntitappiot 0,0 0,0 0,0 0,0 Investoinnit 0,0 Käyttöomaisuusinvestoinnit 14,6 9,2 13,4 8,7 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0,1 0,0 0,0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 8,6 5,4 10,3 6,7 Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman vähennykset Kokonaismenot yhteensä 157,7 100,0 153,8 100,0 19

23 6 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 6.1 YLEISTÄ Vihdin kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöinä Nummelan Teollisuustalo Oy, Veikkoinkorpi I Oy, Palman Tieto-taito-keskus Oy, Vihdin Yrityskeskus Oy (ei toimintaa), Nummelan Aluelämpö Oy, Kiinteistö Oy Ala-Nummela, Kiinteistö Oy Vihdin Opiskelija-asunnot sekä Kiinteistö Oy:t Härköiläntie 1,2 ja 3. Vuoden 2010 tilinpäätöksessä tarkastellaan kuntakonsernin tuloslaskelmaa sekä rahoituslaskelmaa, konsernitaseen lisäksi. Konsernin tulos oli n. 0,7 milj. euroa positiivinen, vuonna 2009 tulos oli -0,7 milj. euroa. Toimintatuottojen suhde toimintakuluihin oli 42,1 % kun se kunnalla oli 13,4 %. Vuosikate riitti konsernissa paremmin kattamaan poistot kuin kunnassa. Konsernin vuosikate % poistoista oli 106,3 % kun se kunnassa oli 103,6 %. Investointien tulorahoitus parani sen ollessa 70,8 % (50,1 %). Konsernissa oli enemmän vierasta pääomaa, omavaraisuusasteen ollessa 39,2 % (40,7 %) kun kunnassa vastaava oli 41,8%. Konsernin lainat per asukas olivat euroa (2 763 euroa), vastaava lainamäärä per asukas oli kunnassa euroa (2 503 euroa). Yhdistettyjä kuntayhtymiä ovat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Liikelaitoskuntayhtymä Puhti, Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä, Nikinharjun kuntayhtymä, Perusturvakuntayhtymä Karviainen, Uudenmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymä, Uudenmaan Liitto ja Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä. Kaavio Vihdin kunnan konsernirakenteesta on tilinpäätöksen liitetiedoissa. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä löytyy tilinpäätöksen liitteistä Kunnan konserniohjeen mukaisesti tytäryhteisöjä valvoo kunnanhallitus. Konsernivalvontaa varten eri tytäryhteisöt olivat vastuutettuina myös eri viranhaltijoille. 20

24 KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli-/alipariarvot 17 Satunnaiset tuotot ja kulut 3 22 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Konsernin tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot/toimintakulut, % 42,1 45,0 35,9 Vuosikate % poistoista 106,3 92,4 83,4 Vuosikate, /asukas Asukasluku

25 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirata Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 70,8 59,3 41,2 Pääomamenojen tulorahoitus, % 45,5 35,2 30,2 Lainanhoitokate 1,2 0,9 1,1 Kassan riittävyys (pv) Asukasluku

26 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNITASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet/tavarat 1 Ennakkomaksut Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset

27 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Osuus kuntayht. oman pääoman lisäyksestä 0 Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHT. VAR Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat 3 24

28 Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat 0 0 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Konsernitaseen tunnusluvut Konsernin omavaraisuusaste, % 39,2 40,7 43,1 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 54,9 50,5 56,0 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainakanta , Konsernin lainasaamiset , Kunnan asukasmäärä

29 6.2 TYTÄRYHTEISÖJEN TOIMINTA Talousarviossa on kunnan tytäryhteisöille asetettu joitakin tavoitteita. Tässä osiossa selvitetään lyhyesti tavoitteiden saavuttaminen. Kuntayhtymille asetetut tavoitteet ja niiden toiminta on tarvittaessa selostettu kunkin toimialan kohdalla. Kiinteistö Oy Vihdin Peräsimentie 5 myytiin vuoden 2010 aikana. KIINTEISTÖ OY HÄRKÖILÄNTIE 1,2 JA 3 Kiinteistö Oy Härköiläntie 1,2 ja 3 jäivät vuokra-asuntokauppojen yhteydessä kunnalle. Alueella on käynnistetty kaavoitustyö, minkä yhteydessä selvitetään vuokratalojen jatkokäyttö. Asuntojen vuokrausta on pyritty tehostamaan. Härköiläntie 1:ssä toimii kunnan iltapäiväkerho. Härköiläntie 1 on perustettu ja merkitty kaupparekisteriin Yhtiöön kuuluu rivitalo, jonka rakennustilavuus on yhteensä m 3, sekä lämpökeskus rakennus jonka tilavuus on 36 m3. Asuinhuoneistojen huoneistoala on 476 m 2. Yhtiön hallinnassa on 5 huoneistoa. Talousarvio on toteutunut odotetulla tavalla kuluneella tilikaudella. Tilikauden tulos oli 0,00 euroa. Hallitus ehdottaa tuloksen kirjaamista voitto/tappiotilille omaan pääomaan ja että osinkoa ei jaeta. Taseen loppusumma oli ,58 (79.902,08) euroa. Toiminta arvioidaan jatkuvan entisen kaltaisena. Härköiläntie 2 kiinteistö osakeyhtiöön kuuluu rivitalo, jonka rakennustilavuus on yhteensä m3. Asuinhuoneistojen huoneistoala on 504 m2. Yhtiön hallinnassa on 6 huoneistoa. Talousarvio on toteutunut odotetulla tavalla kuluneella tilikaudella. Tilikauden tulos oli 0,00 euroa. Hallitus ehdottaa voiton kirjaamista voitto/tappiotilille omaan pääomaan ja että osinkoa ei jaeta. Taseen loppusumma oli ,71 ( ,80) euroa. Härköiläntie 3:een kuuluu rivitalo, jonka rakennustilavuus on yhteensä m 3. Asuinhuoneistojen huoneistoala on 504 m 2. Yhtiön hallinnassa on 6 huoneistoa. Talousarvio on toteutunut odotetulla tavalla kuluneella tilikaudella. Tilikauden tulos oli 0,00 euroa. Hallitus ehdottaa tuloksen kirjaamista voitto/tappiotilille omaan pääomaan ja että osinkoa ei jaeta. Taseen loppusumma oli ,37 (88.324,41) euroa. NUMMELAN TEOLLISUUSTALO OY Yhtiön omistaa kokonaisuudessaan Vihdin kunta. Yhtiön omistamat teollisuushallit olivat vuokrattuina kannattavasti ja kilpailukykyisesti paikkakunnan vuokratasoa noudattaen. Vuokrausaste Harjutie 14:ssa oli tilikauden lopussa lähes 100%. Yhtiö myi Kiinteistö Oy Vihdin Peräsimentie 5:n. Yhtiön tilikauden voitto oli ,44 (43.753,71) euroa. Taseen loppusumma oli ,97 ( ,94) euroa. Tiedot ovat alustavia, hallituksen ei ole hyväksynyt vielä tilinpäätöstä. 26

30 VEIKKOINKORPI I OY Yhtiön omistama teollisuushalli oli vuokrattuna kannattavasti ja kilpailukykyisesti paikkakunnan vuokratasoa noudattaen. Yhtiö osti kunnalta tontin, jolla rakennus sijaitsee. Tilikauden ylijäämä oli ,45 (32.763,58) euroa. Taseen loppusumma oli ,77 ( ,13) euroa. PALMAN TIETO-TAITO-KESKUS OY Kiinteistöyhtiön toimialana on omistaa ja hallita Vihdin kunnan Nummelan rakennuskaavaalueella korttelissa 4 sijaitsevia kiinteistöjä. Yhtiö voi rakentaa tähän kortteliin tai muualle Vihdin kunnan alueella tarvitsemiaan toimitiloja. Yhtiön omistaa Vihdin kunta ja Luksia. Yhtiön tuotot ovat koostuneet osakkeenomistajien maksamista hoito- ja korjausvastikkeista sekä vuokratuotoista, jotka on kirjattu tulosvaikutteisesti yhtiön kirjanpitoon. Yhtiön maksuvalmius oli tilikauden aikana hyvä. Yhtiön toiminta jatkuu entisellään ja tuleva vuosi edetään laaditun talousarvion puitteissa. Yhtiössä tehtyjen kiinteistökorjausten sekä käyttö- ja huoltokustannusten nousu vei tuloksen aiempaa voimakkaammin negatiiviseksi. Tilikauden tulos oli ,45 ( ,75) euroa ja taseen loppusumma ,26 ( ,97) euroa. Vierasta pääomaa oli ,00 ( ,26) euroa. Palma I:ssa ja II:ssa on ollut ongelmia sisäilman. Tutkimuksen pohjalta on laadittu korjaustapavaihtoehdot sekä kustannustasoennusteet. Tehtyjen tutkimusten mukaan korjaustoimet tulevat todennäköisesti kuitenkin olemaan sen verran arvokkaita, että muita vaihtoehtoja kiinteistöjen suhteen on syytä harkita. Vuoden lopussa yhtiöllä oli taseessa rakennuksia ja rakennelmia ,10 euroa. NUMMELAN ALUELÄMPÖ OY Yhtiön omistajia ovat Vihdin kunta 60 % Fortum Power and Heat Oy 40 %. Aluelämpöyhtön verkostoon liitettyjen asiakkaiden lukumäärä oli vuoden 2010 alussa 69 ja vuoden lopussa 77 kpl. Kaukolämpöjohdon kokonaispituus vuoden alussa oli m. Vuoden aikana rakennettujen johtojen yhteispituus oli m. Kaukolämpöjohdon kokonaispituus vuoden 2010 lopussa oli m. Vuoden aikana verkostoon liitettiin seuraavat kiinteistöt: - Nummelan Paloasema - Lankilan kulttuurikeskus - Kiinteistö Oy Vihdin Pläkkisepäntie 1 - Asunto Oy Vihdin Huhdanmäentie - As Oy Vihdin Metsola - As Oy Vihdin Joukolanhovi - As Oy Vihdin Huhdanmäki - As Oy Satala Energiaa ostettiin vuoden aikana seuraavasti: - Fortum Power and Heat Oy:ltä MWh - Kiint. Oy Nummelan Onnikalta 165 MWh 27

31 Yhteensä MWh Energiaa myytiin toimintavuoden aikana seuraavasti: - Nummelan verkosto MWh - K. Oy Nummelan Onnikka 165 MWh Yhteensä MWh Energiahäviö oli MWh, mikä on 14 % ostetusta energiasta. Energiamäärä nousi 11,2 % oston osalta ja 9,5 % myynnin osalta. Energiasta maksettiin Fortum power and Heat Oy:lle /ALV0% ( /ALV0%) nousua 46 % ja Kiinteistö Oy Nummelan Onnikalle ( ) laskua 12 % eli yhteensä ALV 0%, nousua 46 %. Lisäksi ostoihin tulee huomioida myös tehomaksut yhteensä euroa. Asiakkailta laskutettiin yhteensä /ALV 0% ( ), nousua 7,8 %. Arvonlisäveroton ostohinta myytyä energiayksikköä kohti oli 60,56 /MWh ( ,25 /MWh) ja veroton myyntihinta 82,51 /MWh ( ,80 /MWh), jolloin kate on 21,95 /Mwh. ( ,55 /Mwh). Liittymismaksurahaston loppusumma vuoden 2010 lopussa oli ,82 ( ,10 ) euroa. Yhtiön palveluksessa ei ollut vakinaista henkilökuntaa, joten palkkoja ei maksettu. Yhtiön hallinnoinnista maksettiin Masacomp Oy:lle ALV 0%. Tilikauden aikana yhtiön oma pääoma nousi ,38 :sta ,83 :oon. Hallitus esittää, että tilikauden voitto ,45 ( ,90 ) euroa siirretään tilille voitto/tappio aikaisemmilta vuosilta ja että osinkoa ei jaeta. Käytössä on bioenergialla toimiva päälämpölaitos sekä Lankilan ja Ojakkalantien laitokset, jotka toimivat huippu- ja varalämpölaitoksina. Talvella 2010 rakennettiin kaukolämpölinja Nummelan Paloasemalle Kenttälään. Tämä mahdollistaa myös alueen muiden kiinteistöjen liittämisen kaukolämpöön. Lisäksi rakennettiin uutta runkolinjaa Pajuniityn alueelle. Vuodelle 2011 vahvistettiin tariffi, jossa perusmaksua nostettiin 6,2 % ja kulutusmaksuksi määritettiin kiinteä 67,58 /Mwh ALV 0% ( 61,40) nousua n. 9,0 %. Kokonaisvaikutus lämmönhintaan on noin 8 % korotus. Hallituksen esityksenä on, että voitonjakokelpoiset varat ,07 ( ,62) euroa, josta tilikauden voitto ,45 ( ,90) euroa, jätetään vapaaseen omaan pääomaan. KIINTEISTÖ OY ALA-NUMMELA Kiinteistö Oy Ala-Nummela on perustettu ja merkitty kaupparekisteriin Yhtiö omistaa Nummelan keskustassa kaksi rakentamatonta tilaa, jotka muodostavat liiketontin. Tonteilla ei ole rakennusta. Voimassa olevassa kaavassa alue on liike- 28

32 ja toimistorakennusten korttelialuetta, jonka rakennusoikeus on 1500 kem2. Alueen tuleva käyttötarkoitus tutkitaan vireillä olevan kaavamuutoksen yhteydessä. Yhtiön toiminta käsitti ainoastaan yhtiön hallinnon vaatimat toimenpiteet. Yhtiöllä ei ole velkoja. Tilikauden tulos oli -110,34 (6,75) euroa ja taseen loppusumma ,56 (25.910,20) euroa. Hallitus esittää, että tilikauden alijäämä jätetään tulostilille ja osinkoa ei tilikaudelta jaeta. KIINTEISTÖ OY VIHDIN OPISKELIJA-ASUNNOT Yhtiöön kuuluu yksi kerrostalo, jonka rakennustilavuus on yhteensä 3940 m3 ja kerrosala 1106 m2. Yhtiön hallinnassa on 16 asuinhuoneistoa, joista 7 kpl on yksiöitä ja 9 kpl kolmen tai neljän huoneen soluasuntoja. Yhtiön rakennus on valmistunut ja sijaitsee osoitteessa Majatuvankuja 1, Nummela. Yhtiön toiminta on jatkunut entisessä laajuudessaan. Tilikaudella taloon asennettiin uusi huippuimuri sekä asennettiin uusi lämmönjakovaihdin käyttökuntoon. Fortum laskutti takautuvasti sähkön myyntiä vuosilta ,19 euroa. Käyttöastetta on parannettu vuokraamalla asuntoja myös lukioopiskelijoille. Mikäli opiskelijoiden opiskelupaikkatilanne ei ratkaisevasti muutu, käyttöaste pysynee n. 98%:ssa. Kiinteistöön tehdään vain välttämättömät korjaukset. Yhtiön palveluksessa ei ollut yhtään henkilöä. Talousarvio ei toteutunut odotetulla tavalla kuluneella tilikaudella. Asuinhuoneistoista perityt keskimääräiset vuokrat olivat 11,48 euroa/kk. Taseen loppusumma oli ,11 euroa ( ,64 euroa ). Tilikauden aikana kirjattiin luottotappioita 3694,42 euroa. Tilikauden tulos oli 9164,63 euroa tappiollinen (20.528,35 euroa). Hallitus ehdottaa tuloksen kirjaamista voitto/tappiotilille omanpääoman vähennykseksi ja että osinkoa ei jaeta. 7 SELONTEKO SISÄISESTÄ VALVONNASTA JA KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 7.1. Sisäinen valvonta Kunnassa aloitettiin vuonna 2010 suunnitelmallinen sisäisen valvonnan kehittäminen. Kehittämiskokonaisuus jakautuu kolmeen eri vuoteen, joissa kullekin vuodelle on omat painopistealueet. Vuoden 2010 kohdealueena valmistui riskienhallinnan kokonaisuus, jossa kartoitettiin ja priorisoitiin merkittävimmät toiminnalliset ja taloudelliset riskit sekä niiden hallintakeinot. Samassa yhteydessä luotiin myös perusta systemaattisen ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan toimintatavaksi. Vihdin kunnassa on voimassa valtuuston hyväksymät yleissäännöt ja ohjeet, nämä yhdessä hallintosäännön sekä keskusten toimintasääntöjen kanssa luovat perustan sisäiselle valvonnalle. Kunnan sisäisen valvonnan ohjeet on tehty vuonna 2010 yhteistoiminnassa Karkkilan, Nummi-Pusulan, Karviaisen ja Puhdin kanssa. Tilivelvolliset on määritelty helmikuussa