Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi"

Transkriptio

1 jpmaaseutumatkailu Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työvoima- ja elinkeinokeskus Finpro Matkailun edistämiskeskus

2 Maaseutumatkailu Toimialaraportti 10/2008 Jaakko Ryymin

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2008 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jaakko Ryymin Toimialapäällikkö Keski-Suomen TE-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Maaseutumatkailu Tiivistelmä Maaseudulla eri toimialoilla toimivia pienyrityksiä on koottu maaseudun pienyritysrekisteriin olemassa olevista rekistereistä MTT taloustutkimuksen, Tilastokeskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen yhteistyönä. Matkailun toimialaryhmien, majoitus-, ravitsemus-, tai virkistyspalveluja tarjoavien pienyritysten toimipaikkojen määrä v oli Näiden yhteiseksi liikevaihdoksi on laskettu noin 510 miljoonaa euroa vuodessa ja henkilöstö noin Viimeisin tieto rekisterissä on vuodelta Liikevaihdon määrä on päivitetty v Näistä yrityksistä n. 850 on varsinaisiksi matkailuyrityksiksi luettavia, lähinnä majoitusyrityksiä ja niiden osuus liikevaihdosta on arviolta n. 120 milj. euroa. Loput ovat pääosin paikallisille asukkaille palveluita tarjoavia ravintoloita, kahviloita, pitopalveluyrityksiä ja virkistyspalveluja tuottavia yrityksiä. Maaseudulla on runsaasti myös sellaisia matkailupalveluita tuottavia mikroyrityksiä, joita Tilastokeskuksen rekisteri ei tunne. Niitä ovat mm. monialaiset maatilat, joiden tuloista osa tulee mm. matkailupalveluiden tuottamisesta. Näiden lukumäärää on maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tekemän maatalouden rakennetutkimuksen mukaan v maatilaa. Erillisiä kapasiteettiselvityksiä maaseutumatkailusta tekee myös mm. matkailun teemaryhmä. Sen yritysrekisterissä on n yritystä. Edellä mainitut tiedot yritysten määristä menevät osittain päällekkäin ja tarkkaa kokonaismäärää ei voida kuin arvioida. Yrityskohtaisen liikevaihdon kehittymistä on raportissa tarkasteltu erillisotoksena missä käytetty Tilastokeskuksen yritysrekisteristä nimen ja Y-tunnuksen perusteella poimittua maaseutumatkailuyrityksiä edustavaa tilinpäätösaineistoa. Aineisto koostuu n. 50 yrityksen tiedoista ja tunnusluvut kuvaavat alan kehitystä koko maan osalta. Majoitustilojen, käyttöasteissa on tapahtunut hienoista parantumista viime vuosina mm. loma-asuntojen laadun paranemisen myötä. Vuokrattavasta mökistä on tullut monelle kuluttajalle hyvä vaihtoehto omalle mökille. Ympärivuotisuuden lisääntyessä kasvavat toisaalta myös kiinteistöjen ylläpitokulut (mm. energia) ja huomio tulisikin kiinnittää kokonaiskäyttöasteen nostamiseen. Sitä voidaan parantaa laadukkaasti tuotetuilla majoitus-, ateria-, ja ohjelmapalveluilla sekä alueen kulttuurin ja perinteiden hyödyntämisellä tuotteistuksessa. Talouden taantumasta johtuen alan yritysten kysyntä voi lähivuosina laskea merkittävästi etenkin yritysten käyttämien kokouspalveluiden sekä erilaisten juhlapalvelujen osalta. Siksi tuotetarjontaa tulisikin kehittää monentyyppiselle asiakassegmentille ja erityisesti kotimaisen perhematkailun tarpeisiin. TEM:n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Esa Tikkanen, puh Asiasanat maaseutumatkailu, matkailu, majoituspalvelut ISSN Kokonaissivumäärä 40 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Toimialan rakenne Yritykset ja toimipaikat Maaseudun pienyritysrekisteri Monialaiset maatilat Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinointi ja jakelutie Asiakkaat Tuotanto ja tuotantomenetelmät Maaseutumatkailun tuotteet ja palvelut Ohjelmapalvelujen merkitys lisääntyy Maaseutumatkailu Euroopassa Investoinnit ja kapasiteettitilanne Kapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste Taloudellinen tila Yritysten liiketoiminnan kehitys Talouden tunnuslukuja Keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet Tulevaisuudennäkymät toimialalla Visio Näkymät lyhyellä aikavälillä ja suhdanneodotukset Näkymät pitkällä aikavälillä Toimialan kilpailukyky... 36

7 9 Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Lähteet Lähteet Hyödyllisiä internet-osoitteita... 40

8 7 0 Saatteeksi Toimialaraportit- julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää seitsemän päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus, bioenergia sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun internet-sivuilla ositteessa Vuosina julkaistujen toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa ao. raportin kohdalta. Lähteenä käytetään viimeistä saatavissa olevaa tietoaineistoa ja toimialan yritysten näkemyksiä. Raportissa käsitellään toimialan rakennetta, markkinoita, tyypillisiä piirteitä, taloudellista tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Julkaisut palvelevat myös alan yritysten, yrittäjien sekä eri sidosryhmien tarpeita. Tämä maaseutumatkailun toimialaraportti on osa TEM:n Toimialaraporttisarjan matkailukokonaisuutta. Matkailualan raporttikokonaisuuteen kuuluu viisi raporttia, jotka ovat: Matkailun yleisosa Majoitustoiminta Matkailun ohjelmapalvelut Maaseutumatkailu Ravitsemistoiminta (päivitetty 2007) Raportin laadinnassa on hyödynnetty alan tutkimuksia ja julkaisuja, yritysten avainhenkilöiden näkemyksiä. Raportteja laadittaessa on hyödynnetty myös TEM:n, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kyselyä, joka perustuu alan yritysten omiin näkemyksiin niiden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Yritystilastoina on käytetty MTT:n eli Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Tilastokeskuksen keräämää aineistoa. Lisäksi on hyödynnetty maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen maatalouden rakenneselvityksiä sekä matkailun teemaryhmän tekemiä erillisselvityksiä. Raportti pyrkii tarjoamaan yrityksille ja toimijoille tiiviissä muodossa ajankohtaista tietoa alan kehitysilmiöistä sekä kehittämistarpeista. Julkaisujen tarkoituksena on palvella yritysten ja alalle aikovien yrittäjien sekä alaan sidoksissa olevien organisaatioiden tarpeita. Kiitän kaikkia julkaisun toteuttamiseen tiedoillaan ja kommenteillaan vaikuttaneita henkilöitä sekä yrityksiä ja tahoja Jyväskylässä Jaakko Ryymin Toimialapäällikkö

9 8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Maaseutumatkailun historia juontaa juurensa jo vanhaan kestikievarilaitokseen, joka tarjosi aikoinaan matkailuun oleellisesti kuuluvat kuljetus-, ravitsemis- ja majoituspalvelut. Seuraava kehitysvaihe oli maatilojen tarjoama täysihoito, joka syntyi muun matkailukysynnän lisääntymisen seurauksena. Mökkivuokraus alkoi ja 1960-luvuilla ja on edelleen maaseutumatkailun perustuote. Mökkien vuokraus oli maanomistajille keino lisäansioiden hankkimiseen ja osalle yrittäjistä mökkien vuokrauksesta ja siihen liittyvistä muista matkailupalveluista on syntynyt päätoimi entisen maatalouden harjoittamisen tilalle. Matkailun teemaryhmä on määritellyt maaseutumatkailun seuraavasti: Maaseutumatkailu on maaseudun luontaisiin edellytyksiin ja voimavaroihin - luonto, maisema, kulttuuri, ihminen - sekä perhe- ja pienyrittäjyyteen perustuvaa asiakaslähtöistä matkailun yritystoimintaa. Maaseutumatkailu on siis osa Suomen matkailuelinkeinoa eikä sitä voi määrittää omaksi toimialaksi vaan se on pikemminkin yksi tuoteryhmä matkailutarjonnassa ja maaseutupoliittinen kehittämistermi. Maaseutumatkailun tarjoamat palvelut voidaan jakaa niin kuin muutkin matkailupalvelut ravitsemis-, majoitus-, ohjelma- ja oheispalveluihin. Kuljetuspalveluita voi tarjota esim. hevosyrittäjä hakiessaan kieseillä matkailijoita lähiasemalta matkakohteeseen. Maaseutumatkailu on se osa matkailuelinkeinoa, joka ammentaa mahdollisuutensa maaseudun luontaisista voimavaroista. Pääasiana on, että matkailutoiminta olisi kannattavaa ja tuotteet myyntikelpoisia ja laadukkaita. Alan menestymiseen vaikuttaa samat lainalaisuudet kuin koko matkailusektoriin jolloin kiinteä yhteistyö koko matkailutoimialan kanssa on tärkeää. Maaseutumatkailun vetovoimatekijöitä ovat maaseudun luonnon- ja kulttuurimaisema, luonnonrauha, luonnonantimet, maaseutukulttuuri töineen ja juhlineen sekä mahdollisuus harrastaa maaseutuympäristöön liittyviä aktiviteetteja. Matkailupalvelut tuotetaan useimmiten perheyrityksissä ja paikallinen työllistävyys esim. majoitustilojen rakentamisessa ja kiinteistöjen hoidossa ja palvelujen tuottamisessa on merkittävä. Lähiruoka paikallisine raaka-aineineen ja alueen perinteet ovat keskeinen osa matkailutuotetta. Maaseutumatkailu täyttää tässä mielessä hyvin pitkälle kestävän matkailukehityksen tunnusmerkit. Yhteinen nimittäjä maaseutumatkailuyrityksille on niiden sijainti haja-asutusalueella ja pienten kirkonkylien keskustoissa. 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Pääasiallisesti maaseutumatkailu (rural tourism) määritetään eri yhteyksissä maaseudulla perheyrityspohjalta tapahtuvaksi, usein sivutoimisesti harjoitetuksi matkailuyrittämisek-

10 9 si. Monissa määritelmissä maaseutumatkailuun kytketään kestävän kehityksen tunnusmerkit. Maaseutumatkailussa yhdistetään vastuullisen matkailun periaatteita noudattaen ja sopusoinnussa paikallisen elämäntavan kanssa suomalaista väljää ja rauhallista maaseutuasutusta, puhdasta luontoa metsineen, vesistöineen ja saaristoineen sekä maaseudun ihmisten monipuolista osaamista. Yhteistyöllä ja elinkeinorajat ylittäen sekä maaseudun kaikkia voimavaroja monipuolisesti hyödyntämällä kootaan myyntikelpoisia, laadukkaita tuotteita. Tällä tavalla maaseutuyhteisöt saavat palveluiden kuluttajia ja tuotteiden ostajia, jolloin matkailutulo jakaantuu paikallisesti mahdollisimman laajalle. Matkailun myötä paraneva palvelurakenne ja matkailun edellytyksenä oleva ympäristöstä huolehtiminen lisäävät myös paikallisten asukkaiden viihtyvyyttä. Tällöin huomioidaan ihmisten sosiaalisen- ja kulttuuriympäristön sekä luonnon sietokyky. Tämä ei ole laadusta luopumista vaan lisä asiakkaan kokemaan laatuun. Vastuullisessa matkailussa sovitetaan pitkäjänteisesti yhteen matkailun kehittämistavoitteet, kestävän kehityksen periaate, ympäristön- ja luonnonsuojelu, ympäristön monimuotoisuuden säilyttäminen sekä paikallisten ihmisten ja matkustajien vaatimukset. Edellä esitetyn perusteella maaseutumatkailua käsitellään tässä raportissa pääasiassa haja-asutus-alueella perheyrityspohjalta tapahtuvana matkailun yritystoimintana. Rajauksena voidaan pitää haja-asutusalueilla sijaitsevia matkailukeskuksia, mitkä täyttäisivät pysyvän asutuksen osalta haja-asutuksen määritelmän, mutta asiakasmääriltään muistuttavat sesonkiaikoina pieniä kaupunkeja. Maaseutumatkailuun ei sen ympäristö-vastuullisuuden ja kulttuurisen lähtökohdan takia sisällytetä siis kaikkia maaseudulla tarjottavia matkailupalveluita." Tarkempi erittely on käytännössä mahdoton, koska maaseutumatkailuyrityksien kirjo ulottuu yhden mökin vuokraajista Tilastokeskuksen tilastoissa esiintyviin TOL luokiteltuihin (leirintäalueet 5522, lomakylät 55232, muu majoitustoiminta 55239) yrityksiin saakka, jotka tarjoavat hyvin monipuolisia matkailupalveluja majoituksesta eri aktiviteetteihin.

11 10 2 Toimialan rakenne 2.1 Yritykset ja toimipaikat Maaseutumatkailuyritysten tilastollinen seuraaminen on vaikeaa eikä kattavaa selvitystä alan kokonaisvolyymistä ole saatavissa. Matkailutoimintaa harjoitetaan monialaisilla maatiloilla usein osana maatilaverotusta, jolloin pelkän matkailun osalta kannattavuuden ja liikevaihdon seuraaminen saattaa olla hankalaa. Yritystoiminta maaseudulla on monialaista jolloin tulonlähteitä voi maa- ja metsätalouden ohella olla matkailun lisäksi muitakin. Tässä raportissa alan yrityskohtaisen liikevaihdon kehittymistä tarkasteltu myös erillisotoksen kautta, missä on käytetty Tilastokeskuksen yritysrekisteristä nimen ja Y-tunnuksen perusteella poimittua tilinpäätösaineistoa. Aineisto koostuu n. 50 yrityksen tiedoista ja tunnusluvut kuvaavat alan kehitystä koko maan osalta. Tilastokeskuksen yritysrekisterin koko maan tiedoissa maaseutumatkailuyritysten kehitystä kuvaa seuraavissa taulukoissa (2-4) parhaiten toimialaryhmä eli muualla mainitsematon majoitustoiminta (TOL 2002). Siihen kuuluu mm. maatilasta erikseen yhtiöitettyjä maaseutumatkailuyrityksiä. Muut edellä mainitut toimialaryhmät (551, 5521, 5522, 55231, 55232) on käsitelty tarkemmin majoitustoiminnan toimialaraportin yhteydessä. Taulukko 1. Yritysten lukumääriä koko maassa Koko maa Muutos- % ed. vuodesta Hotellit (551) ,4 Retkeilymajat (5521) ,0 Leirintäalueet (5522) ,8 Täysihoitolat (55231) ,8 Lomakylät (55232) ,1 Muu mm.maatilamatkailu (55239) ,0 Yhteensä ,5 Lähde:Toimiala Online / Tilastokeskus, yritysrekisteri 2006) Maaseudulla sijaitsee yllä olevan taulukon toimialaluokkien yrityksistä noin 56 prosenttia. Yritysmäärässä on merkittävin lisäys tapahtunut muun majoitustoiminnan ryhmässä (55239) mihin myös maaseutumatkailu kuuluu. Retkeilymajoista, leirintäalueista, matkustajakodeista/täysihoitoloista ja lomakylistä yli puolet sijaitsee maaseudulla.

12 11 Taulukko 2. Yritysten liikevaihdon kehitys koko maassa Koko maa Muutos-% ed. vuodesta Hotellit (551) ,6 Retkeilymajat (5521) ,5 Leirintäalueet (5522) ,0 Täysihoitolat (55231) ,0 Lomakylät (55232) ,7 Muu mm.maatila-matkailu (55239) ,7 Yhteensä ,5 Lähde:Toimiala Online / Tilastokeskus, yritysrekisteri 2006) Maaseudulla toimivien yritysten osuus em. toimialojen yhteenlasketusta kokonaisliikevaihdosta on noin 10 prosenttia. Näistä yli puolet on maaseudun yritystoimintaa myös liikevaihdolla ja henkilöstöllä mitaten. Hotelleista maaseudulla sijaitsee reilu kolmasosa, mutta hotellien yhteenlasketusta liikevaihdosta vain noin 6 prosenttia kertyy maaseutuhotelleille. Liikevaihtoaan ovat lisänneet mm. muu majoitustoiminta (55239) ryhmä sekä leirintäalueet (5522). Mökkimajoituksen kysynnän lisäys sekä leirintäalueiden panostukset laadun parantamiseen lisäävät myös alan liikevaihtoa. Taulukko 3. Yritysten henkilöstömäärän kehitys koko maassa Koko maa Muutos % ed. vuodesta Hotellit (551) ,6 Retkeilymajat (5521) ,1 Leirintäalueet (5522) ,0 Täysihoitolat (55231) ,2 Lomakylät (55232) ,0 Muu mm.maatilamatkailu (55239) ,1 Yhteensä ,9 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritysrekisteri 2006 Henkilöstön kokonaismäärä määrä on hieman lisääntynyt hotelleissa sekä muussa majoitustoiminnassa. Maaseutualueilla toimivien yritysten osuus kokonaismäärästä on n. 12 %. Yhä useampi aikaisemmin maatalouden sivuelinkeinona toiminut maaseutumatkailuyritys yhtiöitetään maataloudesta erilliseksi yksiköksi ja siirtyy elinkeinoverolain piiriin (TOL 55239). Tällöin yritykset näkyvät myös tilastokeskuksen rekistereissä. 2.2 Maaseudun pienyritysrekisteri Maaseudun pienyritysrekisteriin on koottu tiedot olemassa olevista rekistereistä MTT taloustutkimuksen, Tilastokeskuksen ja MMM:n tietopalvelukeskuksen yhteistyönä. Tutki-

13 12 muksessa on poimittu tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä maaseudulla sijaitsevat pienyritykset eri toimialoilta. Maaseuduksi selvityksessä määritettiin postinumeroalueet, joilla asukastiheys on alle 50 henkilöä neliökilometrillä ja pienyritykseksi alle 20 henkilöä työllistävä yritys. Näillä rajauksilla löytyi vuonna 2002 reilut matkailu- ja virkistyspalveluja tuottavaa yritystä. Näistä yrityksistä 820 on varsinaisiksi matkailuyrityksiksi luettavia, lähinnä majoitusyrityksiä. Loput ovat pääosin paikallisille asukkaille palveluita tarjoavia ravintoloita, kahviloita, pitopalveluyrityksiä sekä virkistyspalveluja tuottavia yrityksiä. Selvityksen viimeisin päivitys on vuodelta Ko. selvityksen kohteena olleet matkailun toimialaryhmät: 55 majoitus- ja ravitsemistoiminta kasvitieteelliset puutarhat, eläintarhat ja luonnonpuistot urheilukentät, urheiluhallit ja stadionit muualla luokittelemattomat virkistyspalvelut Kuva 1. Maaseudun pienyritysrekisteriin luettujen matkailu- ja ravitsemistoimintaa harjoittanei den yritysten toimialat 50 % 44 % 40 % 30 % 20 % 10 % 21 % 12 % 9% 9% 5% 0% Ravintolat, kahvilat, baarit yms Virkistys (92-alkuiset) Ateriapalvelut Leirintäalueet, matkustajakodi.. Muualla mainitsematon majoi... Hotellit ja retkeilymajat Lähde: MTT, Tilastokeskus, Maaseudun pienyritysrekisteri 2004 Maaseutualueen määrittely Suomessa on käytössä olevaan kuntajakoon perustuva alueluokittelu kaupunkeihin, kaupunkien läheiseen maaseutuun, ydinmaaseutuun ja harvaan asuttuun maaseutuun, mikä mahdollistaa erityyppisten alueiden kehityserojen tarkastelun ja vertailun. Alueluokittelussa on vaiheittain rajattu ensin kaupungit ja kaupunkien läheinen maaseutu sekä sen jälkeen monimuuttuja-analyysin ja erillisten selvitysten avulla ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu.

14 13 Taulukko 4. Yritysten ja henkilöstön lukumääriä maakunnittain maaseudun pienyritysrekisterin mukaan 55 Majoitus- ja ravitsemistoiminta Yritykset Henkilöstö HTV 92 Virkistys-, kulttuurija urheilutoiminta Yritykset Henkilöstö HTV Yritykset Yhteensä Henkilöstö HTV Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Itä-Uusimaa Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Yhteensä Lähde: MTT Taloustutkimus 2004, Toimiala Online / Tilastokeskus, yrityskanta 2004) Yritysten kokonaislukumäärä majoitustoiminnan (TOL55) ja virkistys- ja kulttuuritoiminnan sektorilla (TOL92) on 4264 kpl. Se menee osittain päällekkäin majoitustoiminnan raportin sekä matkailun ohjelmapalvelujen raportin tietojen kanssa. Yritysten ja henkilöstön määrä kuvaavat kuitenkin maaseudulla taajamien ulkopuolella toimivan matkailuyritystoiminnan volyymiä eri TE-keskusalueilla. Yritysten sijainti on selvästi painottunut matkailun kannalta vahvoihin alueisiin kuten Lapin, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan alueelle. Mökkimajoituksen osalta järvi-suomen maakuntien alueet kuten Etelä-Savon ja Keski-Suomen alue ovat merkittäviä. Kaikkiaan eri toimialojen yrityksiä oli Tilastokeskuksen yrityskannan mukaan harvaanasutulla ja ydinmaaseudulla v kpl ja henkilöstön määrä oli henkeä. Pienyritysrekisteriin kuuluvien yritysten työllistävyys on keskimäärin n. 1,4 HTV:tä mikä kuvaa maaseutualueilla toimivien yritysten pienuutta. Matkailusektorilla toimivien yritysten osuus harvaanasutulla ja ydinmaaseudulla toimivien yritysten määrästä ja henkilöstöstä on siten hieman alle 8 %. Henkilöstön saatavuutta ja mahdollisia rekrytointiongelmia eri maakuntien alueella on kuvattu matkailun raporttisarjan yleisosassa. Maaseudulla toimivien yritysten osalla on-

15 14 gelmat liittyvät usein toiminnan jatkajan löytymiseen koska kyse on pääosin pienistä perheyrityksistä. Matkailutoimintaan käytettävät kiinteistötkin (mökkejä lukuun ottamatta) sijaitsevat usein pihapiirissä jolloin toiminnan myyminen esim. perheen ulkopuolelle voi olla hankalaa. Myöskään toiminnan volyymi ei usein vielä riitä ulkopuolisen työvoiman palkkaukseen. 2.3 Monialaiset maatilat Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen maatilojen muu yritystoimintaselvityksessä monialaisia maatiloja oli v.2007 yhteensä kpl. Niistä erityyppisillä palvelualoilla toimivia oli kpl. Matkailu, majoitus - ja virkistyspalveluja päätuotteenaan tuottavia em. määrästä oli 1651 kpl. Niiden toiminnan tarkempi jakaantuminen eri palvelusektoreihin on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko 5. Monialaiset maatilat, joilla sivuelinkeinona matkailua Vuosi %-osuus Palvelut, kaikki Matkailu, majoitus ja virkistyspalvelut Lomamökkien vuokraus % Majoituspalvelut % Virkistyskalastus, ratsastustalli, retkeily % Pitopalvelu ja/tai ateriapalvelut % Ravintola ja/tai kahvilatoiminta % Ohjelmapalvelut % Matkailu, majoitus ja virkistyspalvelut yhteensä % Päätuote matkailutoimintaa maatalouden yhteydessä harjoittavilla tiloilla on erityyppisten majoituspalvelujen tarjoaminen. Niiden lisäksi monella yrityksellä saattaa olla lisäksi esim. pitopalvelua tai erityyppisiä ohjelmapalveluita. Matkailutoiminnan liikevaihdon merkittävyys vaihtelee ja valtaosalla se jää alle euron. Vastaavasti kasvava joukko on myös niitä yrityksiä joilla liikevaihto kipuaa yli euron. Matkailutoiminnan liikevaihdon määrää on kuvattu alla olevassa kuvassa.

16 15 Kuva 2. Liikevaihdon määrän jakauma monialaisilla maatiloilla, joilla matkailupalveluita Matkailu, majoitus-, ja virkistyspalvelut, liikevaihto yhteensä % % % Muu 12 % % > % alle % Lähde: TIKE; maatalouden rakenneselvitys Matkailun teemaryhmä pyrkii vuosittain keräämään aktiivisesti eri tietolähteistä Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin ulkopuolelle jäävistä matkailutoimintaa harjoittavista yrityksistä. Ne toimivat usein mm. maatilan yhteydessä eikä toimintaa ole erotettu esim. omaksi yhtiöksi. Niiden toiminnasta kerätään ajantasaista tietoa mm. majoituskapasiteetista ja yritysten tarjoamista muista palveluista. Teemaryhmän seurantarekisterissä oli v n yritystä. Matkailun teemaryhmän yritystietojen mukaan päätoimisia matkailuyrityksiä on arviolta 25 prosenttia ja maa- ja metsätalouden sivuelinkeinona matkailuyrittämistä harjoittaa noin 40 prosenttia yrityksistä mm. mökkivuokrauksen muodossa. Lopuilla päätoimeentulo on muu yritystoiminta (esim. koneurakointi), palkkatyö tai eläke. Ympärivuotisesti toimintaa ilmoittaa harjoittavansa noin kaksi kolmannesta kaikista yrityksistä. Vain kesäsesonkiin nojaavia yrityksiä oli noin neljännes maaseutumatkailuyrityksistä. Eniten vain kesäsesonkiin nojaavia yrityksiä on Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa missä paljon kesäaikaista loma-asuntojen vuokrausta. Maaseutumatkailussa etenkin kesäkuukaudet sekä loma-ajat ovat yleensä hyvin kysyttyjä esim. vuokramökkien ja erilaisten juhlapalveluiden osalta.

17 16 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinointi ja jakelutie Maaseutumatkailuyritysten sijainnin hajanaisuus sekä palveluiden monimuotoisuus vaikeuttaa usein tuotteiden markkinointia. Markkinointi- ja myyntikanavina käytetään usein alueellisia ja paikallisia markkinointiorganisaatioita, markkinointiprojekteja sekä valtakunnallisia ketjuja. Tuotteita markkinoidaan ja myydään huomattavissa määrin myös itse. Helpoin ja varmin myytävä tuote on hyvin varustettu loma-asunto jonka välitys voidaan hoitaa helposti sähköisten varauskanavien kautta. Suurimpia maaseutumatkailutuotteiden myyjiä on esim. Lomarengas Oy, joka on panostanut vahvasti sähköiseen välitykseen. Internet- palvelun kautta voi hakea esim. maatilakohdetta, kalamökkejä tai hiihtokeskuksissa olevia kohteita. Ohjelmapalvelujen merkittävimpiä valtakunnallisia myyjiä on Metsähallituksen tulosyksikkö Villi Pohjola, joka kokoaa tuotekokonaisuuksia myös alihankkijoina toimivien maaseutumatkailuyritysten tuotteista. Seuraavaksi suurimman ryhmän mökkien vuokraajista muodostaa laskettelukeskusten myynti- ja markkinointiyhtiöt. Aiemmin esitetyn määritelmän mukaan tällöin ei kuitenkaan ole kyse varsinaisten maaseutumatkailu-tuotteiden myymisestä. Markkinointi on etenkin alkaville yrityksille ongelmallista ja niiden heikkous on usein pienialaisuus, asiakassegmentoinnin puute ja myyntiyhteistyön puute matkatoimistojen kanssa. Ulkomaanmarkkinointiin suuntaudutaan alalla usein edelleen seutukuntalähtöisesti. Myyntiyhteistyön puute johtuu osaltaan myös myyntiorganisaatioiden kiinnostuksen puutteesta maaseutumatkailutuotteisiin. Lisäksi yritykset vierastavat edelleen myyntikomissioita koska markkinointi ja myynti on totuttu hoitamaan itse. Usein omat tiedot ja taidot sekä aika ei kuitenkaan riitä tehokkaan myyntitoiminnan hoitamiseen. Markkinointi ja jakelutien valinta ovat maaseutumatkailun suurimpia haasteita ja kehittämiskohteita. Matkatoimistot ja paikalliset markkinointiorganisaatiot keskittyvät enimmäkseen suurempien yritysten ja tapahtumien myyntiin. Barometri-kyselyissä markkinointi on jo pitkään koettu yritysten tärkeimmäksi kehityskohteeksi. Markkinointipanostuksiin on syytä kiinnittää huomiota ja miettiä, keskittyäkö markkinoinnissaan omaan suoramarkkinointiin. Se voi olla hyvinkin toimiva ratkaisu, jos tuote on kunnossa ja yritys sijaitsee sopivalla paikalla eli asiakaskuntaa on lähietäisyydellä tai yritys sijaitsee jonkun matkailukeskuksen välittömässä läheisyydessä. Myös yhteismarkkinointi lähialueen suurempien yritysten kanssa on harkinnan arvoista. Markkinointi- ja myyntikanavat määräytyvät yritys- ja tuotekohtaisesti, mutta lähtökohtana kannattaa aina pitää alueellista yhteistyötä muiden yritysten kanssa, sillä jokainen lähialueelle saatava uusi asiakas on potentiaalinen asiakas myös omalle yritykselle.

18 17 Alueellinen markkinointiorganisaatio on tehokas myyjä, jos maaseutumatkailuyrityksen tuotteet ovat alueen muun matkailutarjonnan selkeitä osia ja tuotteiden laatu on kunnossa. Yrittäjän on sovittava alueorganisaation kanssa selvät pelisäännöt, ettei yksittäinen pieni yritys jää isompien jalkoihin. Maaseudun pienet matkailuyritykset arvostelevat usein alueellisia markkinointiorganisaatioita tehottomuudesta omien tuotteidensa myynnissä. Valtakunnalliset välittäjäorganisaatiot ovat merkittävä myyntikanava ja melkeinpä ainoa varma tie ulkomaan markkinoille, varsinkin uudelle yrittäjälle. Toinen vaihtoehto on matkailukeskusyhteistyö mikäli omat tuotteet sopivat keskuksen tuotetarjontaan. Välittäjät tarkastavat myytävien tuotteiden laadun ja osaavat hinnoitella tuotteet niiden tasoa ja sijaintia vastaavasti. Välittäjäorganisaatiota valitessaan yritysten on myös ratkaistava, turvautuvatko ne yleisvälittäjiin vai teematuotteisiin erikoistuneen välittäjän palveluihin. Internet on osoittanut tehokkuutensa myös maaseutumatkailukohteiden myynnissä ja markkinoinnissa. Se mahdollistaa valtakunnallisesti hajanaisen tuotetarjonnan kokoamisen yhdelle luukulle. Internet välineenä vaatii myös yritykseltä aktiivista toimintaa mm. tietojen päivityksen ja varaustilanteen seurannan osalta. Myös internetissä on pystyttävä erottumaan massasta ja kaikkien mökkivuokraajien ei kannata lähteä laatimaan omia nettisivujaan. Internet toimii tehokkaana myyntikanavana vain tehokkaan myyjän välineenä. Ala ei kuitenkaan ole vielä onnistunut siinä että esim. maaseutumatkailu- teeman puitteissa toimivat yritykset löytyisivät yhdestä internet- palvelusta. 3.2 Asiakkaat Maaseutumatkailuyritysten asiakkaista lähes kolme neljännestä on kotimaisia, oman maakunnan ulkopuolelta tulevia asiakkaita. Paikallisten ja maakunnallisten asiakkaiden osuus on yleensä pieni. Muussa majoitus- ja ravitsemustoiminnassa paikallisten asiakkaiden osuus on yli puolet ja valtakunnallisten asiakkaiden osuus vajaa kolmannes. Poikkeuksiakin löytyy eli kohteita joissa asiakaskunnasta 70 80% on yritysasiakkaita oman maakunnan suuryrityksistä. Kysyntä jakaantuu kuten muussakin matkailussa kotimaisten ja ulkomaisten asiakkaiden kesken suhteessa 80/20. Kotimainen perusasiakas on omalla autolla liikkuva lapsiperhe, kaveriporukka tai harrasteryhmä. Ulkomaiset asiakkaat ovat lapsettomia aviopareja, tuttavaryhmiä ja lapsiperheitä. Perusasiakaskunta tyytyy vuokramökkiin ja sen tarjoamiin harraste- ja lomailumahdollisuuksiin. Volyymin kasvattamiseksi perustuotetta on kuitenkin uudistettava. Uusia vuokramökkejä suunniteltaessa ja varustettaessa on syytä huomioida mm. mahdollisten tietoliikennevalmiuksien tarve. Aktiivinen kehittämistyö on lisännyt ja monipuolistanut myös maaseutumatkailuyritysten palvelutarjontaa ja asiakaskuntaa. Yritysten kokous- ja virkistyspäivät maaseutumatkailukohteissa ovat tärkeä ja kasvanut asiakasryhmä. Tasokkaalla palvelulla on kysyntää, sillä

19 18 yritysten henkilökunta ja vieraat ovat usein kokeneet perinteisiä hotelli- ja ravintolapalveluita riittävästi. MEK:n rajahaastattelututkimuksissa on kysytty myös ulkomaisten kesä- että talvimatkailijoiden ulkoilma-aktiviteetteja. Suosituimpia kesäaktiviteetteja ovat ko. tutkimuksissa olleet mm. kalastus, lyhyet vaellukset ja pyöräily. Talviaktiviteettien osalla suosittuja ovat olleet mm. maastohiihto, laskettelu ja moottorikelkkailu sekä koira- ja poroajelut. Lähes kaikkia kyselyissä esiin tulleita ulkoilma-aktiviteetteja voi harrastaa ja harrastetaan myös maaseutumatkailuyrityksissä. Maakohtaiset erot aktiviteettien harrastamisessa ovat suuria ja ne aiheutuvat paitsi kansallisista mentaliteettieroista, myös eri kansallisuuksien Suomeen suuntautuvan matkailun vuodenaikaisesta jakaumasta. Britit, Virolaiset ja Venäläiset käyvät maassamme sekä kesällä että talvella kun taas esim. saksalaiset ovat pääsääntöisesti kesämatkailijoita. Englantilaiset harrastavat talviaktiviteetteja etenkin joulunseudun matkoihin liittyen, eivätkä ne siten ole yleistettävissä maaseutumatkailuun. Maastohiihtolomat näyttävät kiinnostavan mm. ranskalaisia ja saksalaisia. Poro- ja koirarekiajeluilla olivat olleet mukana mm. englantilaiset ja espanjalaiset. Sekä moottorikelkka- että rekiajelut ovat tyypillisiä lyhyiden joulumatkojen aktiviteetteja. Taulukko 6. Kysytyimpiä kesätuotteita asiakkaan lähtömaan mukaan FRA GER ITA NED RUS ESP SUI GBR 1000 matkustajaa Kalastus 1,5 8,4 1,4 1,3 31,0 4,1 2,0 4,3 Vaellus 5,1 21,7 3,7 6,4 11,3 3,0 3,0 1,5 Pyöräily 1,8 8,2 2,3 2,7 18,0 3,8 2,2 2,8 Veneily ym. 1,2 3,8 0,1 0,9 2,3 1,0 1,3 3,0 Melonta, soutu 1,2 8,5 0,8 3,6 5,8 1,3 4,8 3,1 Lenkkeily 1,7 4,4 0,5 0,2 5,8 0,7 1,2 0,7 Ratsastus 0,0 0,9 0,0 0,0 0,9 0,0 0,0 0,3

20 19 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät 4.1 Maaseutumatkailun tuotteet ja palvelut Maaseutumatkailun tuotteet ja palvelut ovat samoja kuin muutkin matkailupalvelut: majoitus-, ravitsemus-, kuljetus- ja ohjelmapalveluita. Taloudellisen toiminnan päätuloksen muodostavat pääasiassa kaksi ensin mainittua eli majoitus- ja ravitsemistoiminta. Vetovoimatekijänä ohjelmapalvelujen merkitys keskeinen samoin kuin matkailukeskuksissakin, joissa aktiviteeteilla haetaan lisää houkuttelevuutta ja pidennystä sesonkiin. Palvelut voidaan jakaa viiteen päätuotekokonaisuuteen eli mökkien vuokraukseen, aamiaismajoitukseen, maatilalomiin, kylämatkailuun ja lomakyliin. Lomakylällä tarkoitetaan tässä yhteydessä mökinvuokrauksen jalostuneempaa muotoa, missä majoituspalveluihin on lisätty myös ravintolapalvelut. Näihin tuotekokonaisuuksiin sisältyy majoituksen ja ravitsemuspalvelusten lisäksi erilaisia harrastemahdollisuuksia ja muita matkailuun liittyviä palveluksia. Esimerkiksi leirikouluja voidaan koota kätevästi näiden palveluiden varaan. Maaseudun vanhaa teollista rakennusperintöä kuten myllyjä, sahoja sekä lasi- ja metalliruukkeja on viime vuosina Museoviraston ja osin myös ympäristöviranomaisten tuella kunnostettu historiallisesti arvokkaiksi teollisuuskiinteistöiksi. Vanhat ruukkialueet ovat erittäin kiinnostavia matkailukohteita kun ko. alueen muu palvelutarjonta on saatu kuntoon. Kohteet voivat tarjota mm. ravintolapalveluja ja tehtaanmyymälöitä tai muuta paikallistuotteiden myyntiä. Kylämatkailu on käsitteenä kehittymässä ja tuotekehitystä ollaan käynnistämässä pilottikohteiden osalta vuoden 2009 aikana. Kylämatkailu on käsitteenä laaja, käsittäen suunnitelmallisen matkailu- ja muiden palvelujen tarjoajien verkottumisen kylän sisäisesti ja kylien verkottumisen valtakunnallisesti. Kylätasolla on suomessa kunnostettu merkittävä määrä vanhoja seurojentaloja ym. joiden matkailulliseen hyödyntämiseen tulisi panostaa tehokkaammin. 4.2 Ohjelmapalvelujen merkitys lisääntyy Ohjelmapalvelutuotanto on kehittynyt ammattimaiseksi myös maaseutumatkailuyrityksissä. Tampereen yliopiston taloudellisen tutkimuskeskuksen tekemän selvityksen mukaan ohjelmapalvelujen kysynnästä vain 30 prosenttia kohdistuu kaupunkiseuduille, joten ohjelmapalveluista toteutetaan valtaosa maaseudulla. Ohjelmapalveluja välittävien organisaatioiden mukaan kysytyimpiä ovat luontoretket ja safarit (57 %) sekä elämysmatkat ja seikkailut (18 %). Maatilamatkailun oheistuotteiden osuus ohjelmapalveluiden kysynnästä oli 9 prosenttia ja kalastuksen 7 prosenttia.

21 20 OECD:n jo vuonna 1994 laatiman lista maaseutumatkailuun kuuluvista aktiviteeteista on edelleen ajan mukainen ja kuvaa hyvin tämän hetken tuotetarjonnan kirjoa. Taulukko 7. Aktiviteetit maaseutumatkailussa OECD:n mukaan kävely kiipeily seikkailu-/erämaalomat melonta koskenlasku murtomaahiihto lumikenkäretket telemark luonnon opiskelu, esimerkiksi lintujen bongaus, valokuvaus metsästys pyöräily ratsastus, hevosretket, valjakkoajo maisemamatkailu maaseudun perinteisiin tutustuminen tutustuminen pieniin kyliin maaseutuympäristössä rentoutuminen pienimuotoiset konferenssit maaseutujuhlat kalastus liikunta, erityisesti luonnonympäristössä tapahtuvat lajit, kuten suunnistus Esim. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vuonna 2008 tekemässä kyselyssä kalastusmatkailuyrityksille (RKTL-selvityksiä 13/2008) oli mukana 489 maaseutuyritystä joilta tiedusteltiin kalastuspalvelujen tarjoamista matkailijoille. Kalastusmatkailupalveluja tarjosi 339 yritystä. Kyselyyn vastasi ko. ryhmästä n. 84 % yrityksistä. Kalastustuotteet soveltuvatkin erinomaisesti maaseutumatkailuryitysten palvelutarjontaan. Matkailun teemaryhmän tekemissä yrityskyselyissä (2002) ohjelmapalveluja tarjoavista yrityksistä ohjattuja kalastusretkiä oli tarjolla 31 prosentilla, ohjattuja patikkaretkiä 28 prosentilla, moottorikelkkaretkiä 17 prosentilla, maastoratsastusta 16 prosentilla ja melontaretkiä 15 prosentilla. Aktiviteettien merkitys yrityksien tulonmuodostuksesta tulee lisääntymään kun kohteiden kiinnostavuutta ja tuotetarjontaa kehitetään. Omatoimiseen edellä mainittujen aktiviteettien harrastamiseen tarjoutuu mahdollisuus huomattavasti suuremmassa osassa yrityksistä. Osallistumista maatalous- tai metsätöihin tarjosi vain 6 prosenttia ohjelmapalveluita tarjoavista yrityksistä. Perinteinen maatilamatkailu on selvästi vähentynyt vaikkakin kysyntää esimerkiksi kotieläinkohteisiin vaikuttaisi olevan. Tuotannollista toimintaa harjoittaviin kotieläintiloihin tutustumista rajoittaa myös tiukentuneet eläintautien suojelumääräykset. Ohjelmapalvelujen kysyntä on suurinta matkailukeskusten, luontokohteiden ja kaupunkien lähialueilla. Maaseutumatkailuyritykset voivat toimia erityistaitojensa mukaisesti alihankkijoina muille ohjelmapalveluja käyttäville yrityksille. Barometrikyselyjen mukaan maaseutumatkailuyritykset toimivat muita matkailutoimialan yrityksiä enemmän alihankkijoina, varsinkin talvikausina, mutta ne käyttävät myös alihankkijoita muuta matkailuelinkeinoa enemmän. Toimiala on siten jo pitkään toteuttanut verkostoitunutta palvelutuotantomallia.

22 21 Yleisesti ottaen luontoretket ja safarit, elämysmatkat ja seikkailut sekä maatilakohteiden ja kalastuksen ohjelmapalvelut olivat yhteistyösuhteiltaan uusia verrattuna sisävesiristeilyihin ja kulttuuritapahtumiin, joten maaseutumatkailuun soveltuvien ohjelmapalvelujen kehittämisessä on vielä runsaasti mahdollisuuksia. Matkailun edistämiskeskuksen koordinoimalla Outdoors Finland- kehittämisohjelmalla pyritään tulevaisuudessa tukemaan vientikelpoisten aktiviteettituotteiden kehittämistä. Ohjelmaan sisältyy seuraavat tuotealueet; kalastus, sauvakävely, vaellus, pyöräily, melonta/veneily, ratsastus ja eläinten katselu. Alueen kulttuurilla, perinteillä ja tarinoilla on tulevaisuudessa kasvavaa kysyntää ohjelmapalveluna kaupungistumisen jatkuessa. Reitistöjen tuotteistaminen esim. teemapohjaisesti lisää alueen tarjontaa ja vetovoimaa. 4.3 Maaseutumatkailu Euroopassa Koottua tietoa Eurooppalaisesta maaseutumatkailusta on kerännyt mm. EuroGites- European Federation of Farm- and Village Tourism- liitto. Siinä on edustustus 24 maasta. EuroGitesin tietojen mukaan toiminnan laajuuden tunnuslukuja Euroopassa ovat; majoitusyksikköä, 3,6 milj. petipaikkaa, suoraa tai välillistä työpaikkaa ja milj. euron tulot maaseutualueille. (lähde: Maaseutumaista matkailutarjontaa on siis paljon tarjolla vain muutamien ajotuntien etäisyydellä Euroopan metropoleista. Tässä mielessä Suomen sijainti on syrjäinen kilpailijamaihin nähden. Itä-Euroopan avautuminen tarjoaa matkailijalle menneisyyden eksotiikkaa ja alueen maiden hintakilpailukyky on toistaiseksi ylivoimainen. Se tuo haasteita tuotekehitykselle ja markkinoinnille. On tarkkaan mietittävä millaisia tuotteita nimenomaan Suomen omista vahvuuksista on mahdollista kehittää ja kenelle niitä ulkomailla on mahdollista myydä. Kansainvälisesti maaseutumatkailulla (Urlaub auf dem Lande, Countryside holidays) ymmärretään maatila- ja mökkimajoitusta ja niihin liittyviä aktiviteetteja. Teemapohjaista markkinointia toteutetaan useissa maissa ja markkinoinnissa painotetaan usein paikallisia/alueellisia erityispiirteitä (perinteet, ruoka, musiikki jne). Tiuhaan asuttujen maiden kysyntä on riittävän suurta mahdollistamaan erikoistumisen. Seuraavaan on koottu esimerkkinä kahden maan eli Itävallan ja Latvian osalta MEK:n kansainvälistymiskatsauksen (2007) huomioita näiden maiden tarjonnasta. Itävalta Itävalta markkinoi maatilamatkailua mm. teemoilla Reiterhof ratsastusmaatila, Winzerhof viininviljelyyn erikoistunut maatila ja Biobauernhof luomuviljelyä harjoittava maatila. Kaikkiaan 78 maatilaa käyttää tämän teeman markkinoinnissa nimikettä luomu- ja terveysmaatilat ( Bio- und Gesundheitsbauernhof ) ja tarjoaa erilaisia terveyttä yl-

23 22 läpitävään hyvinvointimatkailuun liittyviä palveluita. Jopa kokouksiin löytyy niihin erikoistuneita maatiloja. Kohderyhmäajattelu menee siellä myös syvemmälle. Lapsiperheisiin erikoistuneet maatilat, Urlaub auf dem Baby- und Kinderbauernhof, ovat huomioineet pienet vieraat aterioissa, kalustuksessa, leikkipaikoissa ja usein jopa rakentamisessaan. Ne tarjoavat myös lastenhoitopalveluja, niin että vanhemmat voivat levähtää. Lapsille on tarjolla luonnollisesti erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Vastaavasti on esim. pyöräilijöille kohdennettua tarjontaa. Itävallalla, Sveitsillä, Pohjois-Italialla ja Baijerilla on yhteismarkkinointia teemalla Ulos vuorille maatilalomia Alpeilla. Kyseessä ovat vuoristoalueilla sijaitsevat maaseudun majoituskohteet ja tarjonta on kohdistettu erityisesti vaeltajille ja talviurheilijoille. Kaikille tarjontamuodoille on laatu- ja tuotekriteerit. Itävalta panostaa lisäksi erityisen voimakkaasti sisustuksen, palvelun ja ympäristön luomaan viihtyisyyteen ja paikallisten erityispiirteiden korostamiseen. Tuote/laatumerkki Urlaub auf dem Bauernhof Loma maatilalla kertoo asiakkaalle, että kyseessä on toimiva maatila, jossa maataloutta harjoitetaan joko pää- tai sivuelinkeinona. Tuote/laatumerkki Landurlaub eli maaseutuloma taas voidaan myöntää tilalle, jossa ei harjoiteta maataloutta. Kyseessä ovat usein entiset maatilat, joissa on luovuttu eläimistä eikä maata enää viljellä. Ympäristö on siis maatalonomainen, mutta tarjoaa erilaisia ohjelmapalveluja. Myös monilla maaseudun täysihoitoloilla on tämä merkki. Ulkopuolinen asiantuntija tarkastaa kohteen laadun joka kolmas vuosi. Itävallan maatilamajoituksessa vietettiin vuonna 2005 yli viisi miljoonaa yötä, mikä oli noin 2,5 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näistä lähes 80% oli ulkomaalaisten yöpymisiä. Yöpymisten kokonaismäärä eri maatilamajoituksissa ei ole kasvanut merkittävästi viiteen vuoteen, mutta maatiloilla olevien vuokrattavien talojen suosio on kyllä kasvanut keskimäärin 5 6 prosentin vuosivauhtia ja ulkomaalaisten keskuudessa vieläkin nopeammin. Vuokrattavissa taloissa vietetyistä öistä hieman yli 80 % tulee ulkomaalaisten yöpymistä. Latvia Latvia on nostanut maaseutunsa matkailukohteet yhdeksi matkailumarkkinointinsa pääteemaksi. Vuodesta 2005 käytössä on ollut laatuarviointiasteikko nimeltä Perhonen (Butterfly). Sen mukaan kohteet (aamiaismajoitus, lomakylät ja vieraita majoittavat yksityismajoitukset sekä omatoimimatkailijoille suunnatut lomamökit) jaetaan neljän eri laatuluokkaan. Laatukriteerit perustuvat saatuihin asiakaspalautteisiin sekä yhteenvetoihin eri maiden laatuluokituksista. Tarjonnassa ja markkinoinnissa korostetaan erityisesti maan ja kohdealueen identiteettejä (perinteistä arkkitehtuuria, perinteitä, tapoja, juhlia, musiikkia, käsitöitä jne). Yritykset,

24 23 jotka ovat erikoistuneet johonkin seuraavista teemoista: kalastus, hiihto, perhe- ym juhlat, seminaarit, wellness, lapset ja vihreät lomat, saavat käyttää markkinoinnissaan vastaavaa symbolia edellyttäen, että yritys täyttää tähän teemaan laaditut laatukriteerit. 35 maatilaa on erikoistunut hiihtoasiakkaisiin ja yli 50 kalastusmatkailijoihin. Latvian maaseutumatkailun organisaatio Lauku ceïotâjs on tullut erityisesti tunnetuksi kestävän kehityksen mukaisen maaseudun matkailun kehittämisestä maassaan. Useimmat yksityisistä majoituskohteista ovat saaneet ympäristömerkin (Green Certificate). Maaseutumatkailukohteet menestyvät hyvin ja yritysten tarve markkinointiin ei ole kovin suuri tällä hetkellä, koska kohteet ovat enimmäkseen täynnä. Vuosittain asiakasluku näissä kohteissa kasvaa keskimäärin 20 prosenttia. Vuoden 2010 yöpymismääräksi maaseutumatkailukohteissaan Latvia arvioi Vuonna 2003 Latvian maaseutukohteiden yöpyjistä 39 % oli ulkomaalaisia. Yli kahdensadan maaseutumatkailuyrityksen tarjonnan kokoaminen yhteen esitteeseen on yhteistyönäyttö, josta suomalaiset yritykset voisivat ottaa oppia..

25 24 5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne 5.1 Kapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste Maaseutumatkailun kokonaiskapasiteetistä tai sen käyttöasteesta ei ole tilastotietoa saatavilla majoitustilastojen tapaan. Mökkivuokrauksesta on matkailukeskusten keskusvaraamoiden osalta saatavissa myös Tilastokeskuksen majoitustilastoja. Kapasiteettiarviot pohjautuvat matkailun teemaryhmän kyselyihin vastanneiden yritysten tuloksiin viime vuosilta sekä eri alueilla tehtyihin erillisselvityksiin. Niiden pohjalta kokonaismajoituskapasiteetiksi voidaan arvioida n vuodepaikkaa, joista ympärivuotisia vuodepaikkoja kaksi kolmasosaa kokonaiskapasiteetista. Majoituspalveluja tarjoaa lähes 90 prosenttia teemaryhmän yritysaineiston yrittäjistä. Maaseutumatkailuyritysten sesonkiaikainen majoituskapasiteetti ml. mökkimajoitus on merkittävä lisä tai joskus jopa suurempi useassa maakunnassa hotellien majoituskapasiteettiin nähden. Kolme neljästä vastaajasta tarjosi majoitusta itsepalveluvuokramökeissä ja joka viides pää- tai piharakennusten huoneissa. Itsepalveluvuokramökkejä on kaiken kaikkiaan selvitykseen vastanneilla yrityksillä lähes 6 000, joissa on yhteensä lähes vuodepaikkaa. Pää- ja piharakennusten huoneissa ja muissa majoitustiloissa on runsaat vuodepaikkaa. Saaristoasiain neuvottelukunnan vuonna 2005 valmistuneen selvityksen mukaan Suomessa on arvioilta vuokrauksen piirissä olevaa lomamökkiä. Valtaosa niistä on vesistöjen rannoilla ja seuraavaksi suurin ryhmä on hiihtokeskusten vaikutusalueella olevat mökit. Lisäksi Suomessa on lähes yksityistä vapaa-ajan asuntoa, joista ainakin osaa ajoittain vuokrataan myös muille. Vuokrausmäärästä ei ole olemassa yksityiskohtaista arvioita, mutta periaatteessa yksityiset loma-asunnot muodostavat valtavan majoituspaikkareservin kaupallisesti toimivien majoittajien rinnalle ja samalla merkittävän tilastoimattoman kilpailijan. Maaseutumatkailun pääosin virallisen tilastoinnin ulkopuolella oleva ympärivuotinen majoituskapasiteetti on vajaa kolmannes Suomen hotellien majoituskapasiteetista vuodepaikkaa vuonna 2003 (SHR) ja vastaa suuruusluokaltaan matkustajakotien, retkeilymajojen ja lomakylien yhteistä majoituskapasiteettia, noin vuodepaikkaa. Maaseutumatkailuyritykset ovat siten hotellien jälkeen toiseksi suurin majoitustilan tarjoaja Suomessa ja kapasiteetti kasvaa jatkuvasti. Lomakylien ja muiden suurempien maaseudun majoittajien kohdalla Tilastokeskuksen ja matkailun teemaryhmän aineistoissa on joitakin päällekkäisyyksiä, mutta tällä ei ole oleellista vaikutusta lukujen suuruusluokkiin. Seuraavassa esitettävät maaseutumatkailun käyttöastetiedot perustuvat varsin pieneen aineistoon. Ne ovat suuntaa antavia mutta kuvaavat kuitenkin hyvin vuotuisen sesongin voi-

26 25 makasta vaihtelua. Maaseutumatkailuyritysten majoituskapasiteetin vuotuinen keskikäyttöaste on edelleen varsin alhainen. Vuotuinen keskimääräinen käyttöaste v on noussut edellisvuodesta ja oli matkailun teemaryhmän kapasiteettiseurannan mukaan keskimääräinen n. 29 %. Vastaavana aikana (2007) hotellihuoneiden käyttöaste oli keskimäärin 50,2 prosenttia. Ainoastaan heinäkuussa maaseutumatkailuyritykset ovat kaikkina tarkasteluvuosina niukasti ylittäneet hotellien käyttöasteen. Kesän sesonkihuippu on pysynyt ennallaan ja hienoista kauden pidentymistä on seurantaa tekevissä yrityksissä havaittavissa. Kuva 3. Maaseutumatkailun keskimääräinen käyttöastevaihtelu kuukausittain % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0% tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Lähde: Matkailun teemaryhmä 2007 Maaseutumajoitusta käyttävien ulkomaalaisten merkittävimpiä lähtömaita ovat edelleen Venäjä ja Saksa. Edellä tekstissä esitettyjä yöpymisten kokonaismääriä voidaan pitää suuntaa-antavina ja suuruusluokkia ilmaisevina lukuina. Sekä matkailun teemaryhmän käyttöastetilasto että mm. rajahaastattelututkimuksen tulokset maaseutumatkailua koskevilta osin perustuvat niin pieneen otokseen, että virhemarginaali on suuri. Maaseutumatkailuyritysten investoinnit ovat perinteisesti olleet vuokrakäyttöön tarkoitettujen loma-asuntojen tai kokous- ja juhlapalvelukäyttöön tarkoitettujen tilojen rakentamista.

27 26 6 Taloudellinen tila 6.1 Yritysten liiketoiminnan kehitys Yrityskohtaisen liikevaihdon ja kannattavuuden kehitystä on raportissa tarkasteltu Tilastokeskuksen yritysrekisteristä poimitun maaseutumatkailuyrityksiä edustavan erillisotannan pohjalta. Siihen on valittu n. 50 Y- tunnuksen omaavan yrityksen tiedot tilinpäätöstietojen pohjalta. Aineiston pohjalta voidaan havaita että yläkvartiilin kuuluvien yritysten liikevaihto on kehittynyt positiivisesti vuosina Kuva 4. Otantaryhmään kuuluvien yritysten liikevaihdon kehitys/yritys v verrattuna TOL muu majoitustoiminta- ryhmään * Yläkvartiili, otanta Mediaani, otanta Alakvartiili, otanta Yläkvartiili, TOL Mediaani, TOL Liikevaihdon kehitys otantaryhmän yrityksissä, mihin oli poimittu maaseutumatkailuyrityksiä. Vertailuna on yläkvartiilin ja mediaaniyrityksen osalta maaseutumatkailua parhaiten kuvaavan TOL muu majoitustoiminta- ryhmän tiedot. Tuloksista voitaneen päätellä että toimintaan ammattimaisesti panostavat maaseutumatkailuyritykset ovat kehittyneet liikevaihdon osalta suotuisasti. Maaseutumatkailua parhaiten kuvaavassa TOL muu majoitustoiminta - ryhmässä on vastaava kehitys ollut heikompi. Alan kokonaisliikevaihdon arviointi on vaikeaa eikä tarkkoja lukuja ilman mittavaa erillisselvitystä olekaan saatavissa. Toiminnan kokonaisvolyymiä maaseutualueilla voidaan arvioida maaseudun pienyritysrekisterin tietojen pohjalta. MTT:n selvityksessä (2002) maaseudulla matkailu- ja virkistyspalveluja tuottavien pienyritysten osalta liikevaihto vuoteen 2006 indeksoituna vuoden 2004 hinnoin oli n. 509,5 milj. Näistä varsinaisten maaseudun matkailuyritysten liikevaihto on noin 120 miljoonaa euroa, joka on noin 10

28 27 prosenttia kaikkien vastaavien toimialojen yritysten liikevaihdosta (vuonna ,24 miljardia euroa). 6.2 Talouden tunnuslukuja Maaseutumatkailuyrityksistä valtaosa toimii edelleen maatilatalouden yhteydessä, jolloin niiden kirjanpito tehdään usein maatalouden verolain (MVL) mukaan. Tällöin matkailua ei tarvitse erottaa kirjanpidossa omaksi tulosyksikökseen. Myös EVL:n mukaan verotettavat yritykset ovat usein niin pieniä, että ne eivät välttämättä toimita tilinpäätöstietojaan kaupparekisteriin. Tässä raportissa on arvioitu maaseutumatkailuyritysten kustannusrakennetta Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä yrityksen nimen ja Y-tunnuksen mukaan tehdyn otannan perusteella (Taulukko 8). Niistä voidaan suuntaa antavasti arvioida yritysten menestymistä. Vertailutietona on TOL ryhmän muualla mainitsematon majoitustoiminta tiedot (Taulukko 9.) Taulukko 8. Yritystoiminnan kulurakenne maaseutumatkailuyritysten otantaryhmässä * Yritysten lukumäärä Liikevaihto, 1000 euroa Keskiarvo Liikevaihto/yritys, ka euroa % % % % LIIKETOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ Aine- ja tarvikekäyttö Ulkopuoliset palvelut Palkat ja henkilösivukulut Laskennallinen palkkakorjaus Liiketoiminnan muut kulut Valmistevarastojen lisäys/vähennys KÄYTTÖKATE Poistot ja arvonalentumiset LIIKETULOS Rahoitustuotot Rahoituskulut Verot NETTOTULOS Satunnaiset tuotot ja -kulut KOKONAISTULOS Tilinpäätössiirrot yhteensä Laskennallinen palkkakorjaus (palautus) TILIKAUDEN TULOS

www.toimialaraportit.fi

www.toimialaraportit.fi Maaseutumatkailu www.toimialaraportit.fi Maaseutumatkailu Toimialaraportti 14/2007 Jaakko Ryymin Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin

Lisätiedot

Maaseutumatkailu. Jaakko Ryymin. Toimialaraportti 17/2006. KTM:n ja TE-keskusten julkaisu

Maaseutumatkailu. Jaakko Ryymin. Toimialaraportti 17/2006. KTM:n ja TE-keskusten julkaisu Maaseutumatkailu Toimialaraportti 17/2006 Jaakko Ryymin Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) 16001 00170 HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Toimialaraporttisarja. Maaseutumatkailu. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Toimialaraporttisarja. Maaseutumatkailu. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Toimialaraporttisarja Maaseutumatkailu Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Maaseutumatkailu Toimialaraportti 15/2005 Jaakko Ryymin Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite

Lisätiedot

Tiedontuotanto kalastusmatkailusta - kyselytutkimuksen tuloksia

Tiedontuotanto kalastusmatkailusta - kyselytutkimuksen tuloksia Tiedontuotanto kalastusmatkailusta - kyselytutkimuksen tuloksia Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Tavoitteena tilastotietoa kalastusmatkailusta rajausongelma kehikko-ongelma ei

Lisätiedot

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Päivi Eskelinen ja Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastuslain kokonaisuudistus kuulemistilaisuus Kuopio 19.5.2010 Kalastusmatkailuyritysten

Lisätiedot

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013 Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Tähän katsaukseen on koottu tietoa Etelä Savon maatilojen harjoittamasta majoitustoiminnasta

Lisätiedot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet

Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet Maaseutumatkailu Perinteisesti maaseutumatkailuun on yhdistetty maatilatalous, mutta maaseudun rakennemuutoksen myötä matkailu on elinkeinona ohittanut

Lisätiedot

Etelä-Savon ELY-keskus, MA

Etelä-Savon ELY-keskus, MA Majoitus- ja ravitsemistoimialan yritysten kehitys Etelä-Savossa seutukunnittain vuosina 21-216, yöpymisvuorokaudet 21-218 (kuu) Lähde: Tilastokeskus, Toimialoittainen yritystietopalvelu, Majoitustilasto

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMI. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

VARSINAIS-SUOMI. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos VARSINAIS-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 212 Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos Sisältö 1. Perustiedot...3 2. Matkailuliiketoiminnan tunnusluvut...4

Lisätiedot

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Lähde: Tilastokeskus. Visiittori.fi. Tilastopalvelu Rudolf. HUOM. Tilastokeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin

Lisätiedot

ETELÄ-SAVO. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen Yliopisto, matkailualan opetus ja tutkimuslaitos

ETELÄ-SAVO. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen Yliopisto, matkailualan opetus ja tutkimuslaitos ETELÄ-SAVO Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 2012 Itä-Suomen Yliopisto, matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo ETELÄ-SAVO... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi TEM aluetutkimusseminaari

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi TEM aluetutkimusseminaari Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset Ossi Nurmi TEM aluetutkimusseminaari 12.12.2017 Alueellinen matkailutilinpito - Matkailutilinpito on kansantalouden tilinpidon satelliitti, jota tuotetaan kansainvälisten

Lisätiedot

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 24.2.2012 Marko Perälahti/ Vilja Kumpusalo-Sanna Kodin ulkopuolella valmistettujen aterioiden määrä oli 889 miljoonaa vuonna 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisterissä2011

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄME. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

PÄIJÄT-HÄME. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos PÄIJÄT-HÄME Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 12 Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos Sisältö 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan tunnusluvut...

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Innovatiiviset menetelmät vuokramökkien tilastointiin: Vuosi Johannes Kolu

Innovatiiviset menetelmät vuokramökkien tilastointiin: Vuosi Johannes Kolu Innovatiiviset menetelmät vuokramökkien tilastointiin: Vuosi 2018 Johannes Kolu 09.04.2019 Taustaa Suomessa on noin puoli miljoonaa vapaa-ajan asuinrakennukseksi luokiteltua rakennusta (lähde: VTJ rakennuskanta)

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

POHJANMAA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

POHJANMAA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos POHJANMAA Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 2012 Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos Sisältö 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan tunnusluvut...

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Esityksen kulku! Taustaa! Tuote! Kohdejoukko! Lähdeaineisto! Lisäpalvelut Taustaa! Tilinpäätöstilastoa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.2.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,4 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 6,9

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 35 59 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 696 936 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 17.3.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi Visit Finland seminaari

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi Visit Finland seminaari Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset Ossi Nurmi Visit Finland seminaari 4.5.2017 Alueellinen matkailutilinpito -hanke - Hanke käynnistyi elokuussa 2016 TEM:n ohjauksessa ja rahoittamana - Alueellinen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

Matkailun suuralueet sekä maakunnat

Matkailun suuralueet sekä maakunnat Matkailuvuosi 2017 Matkailun suuralueet sekä maakunnat Lähde: Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelu, Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Huomioitavaa vuositulosten vertailussa: Majoitustilaston

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset. Pirkanmaan. maakunta

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset. Pirkanmaan. maakunta Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Pirkanmaan maakunta Miten selvitys tehtiin? 1 2 3 4 5 6 Matkailijoiden määrä Rahankäyttö eri palveluihin per matkailija Matkailijoiden rahankäyttö yhteensä eri

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA BELGIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN BELGIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008 MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat Toimialaraportti 2002-2008 Culminatum Innovation ja Haaga-Perho tutkimuspalvelut Sivu 1 Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin toimialan määrittely

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun taloudelliset vaikutukset 2016

Etelä-Pohjanmaan matkailun taloudelliset vaikutukset 2016 ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO Etelä-Pohjanmaan matkailun taloudelliset vaikutukset 2016 Loppuraportti Espoon kaupunki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P34767 Loppuraportti 1 (16) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

A. Perustiedot. Sallin henkilötietojeni käytön kyselyn analysoimiseen. Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.

A. Perustiedot. Sallin henkilötietojeni käytön kyselyn analysoimiseen. Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. i A. Perustiedot Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. 1. Sallin, että henkilötietoni tallennetaan kyselyn analysoimistarkoitukseen. Kyselyn henkilötiedot (kysymys 2) poistetaan hankkeen päättymisen

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 21.8.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli kesäkuussa 215 noin 2, miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Ravitsemistoiminnan toimialaraportti

Ravitsemistoiminnan toimialaraportti Ravitsemistoiminnan toimialaraportti 22.1.2016 ASIAKAS Liikunta ja urheilu Palvelujen tuotanto Ohjelmapalvelut, aktiviteetit, tapahtumat, käyntikohteet/nähtävyydet Majoituspalvelut Ravitsemuspalvelut Liikennepalvelut

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

ETELÄ-SAVO. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos

ETELÄ-SAVO. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos ETELÄ-SAVO Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 2013 Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo ETELÄ-SAVO... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailutilinpito - Matkailutilinpito (Tourism account) = Matkailun satellittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Account) - Keskeiset määritelmät

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Matkailutilasto Elokuu 2016

Matkailutilasto Elokuu 2016 Matkailutilasto Elokuu 2016 1 YHTEENVETO Yöpymiset laskivat 4,7 prosenttia Oulussa Elokuussa 2016 Oulussa yövyttiin 57 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 44 000 yötä ja ulkomaalaiset 13 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 2012 Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan tunnusluvut...

Lisätiedot

Matkailutilasto Heinäkuu 2016

Matkailutilasto Heinäkuu 2016 Matkailutilasto Heinäkuu 2016 1 YHTEENVETO Yöpymiset vähenivät 4,9 prosenttia Oulussa Heinäkuussa 2016 Oulussa yövyttiin 80 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 61 000 yötä ja ulkomaalaiset 19 000 yötä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA AMERIKKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN AMERIKKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Toimialapalvelu Näkemyksestä menestystä

Toimialapalvelu Näkemyksestä menestystä Toimialapalvelu Näkemyksestä menestystä www.tem.fi/toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu Matkailun kehitysnäkymiä Toimialojen kasvuseminaari 15.3.2018 Toimialapäällikkö Susanna Jänkälä TEM Toimialapalvelu

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

PIRKANMAA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos

PIRKANMAA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos PIRKANMAA Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 2013 Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo PIRKANMAA... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Maaseutumatkailusta elinvoimaa

Maaseutumatkailusta elinvoimaa Sata matkaa maalle! Maaseutumatkailusta elinvoimaa Projektipäällikkö Soile Vahela Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke, SAMK 1.9.2013 31.12.2014 Sata matkaa maalle! Esitys Mitä maaseutumatkailu

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 218* 1.1.219/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli marraskuussa 218 noin miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli prosenttia

Lisätiedot

1 Matkailutilasto joulukuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset 20 prosentin kasvussa Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto joulukuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset 20 prosentin kasvussa Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset 20 prosentin kasvussa n seudulla Joulukuussa 2016 n seudulla yövyttiin 6 600 yötä, joista suomalaiset 5 000 ja ulkomaalaiset 1 600 yötä (venäläiset 749 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

Matkailutilasto Maaliskuu 2016

Matkailutilasto Maaliskuu 2016 Matkailutilasto Maaliskuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

SATAKUNTA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

SATAKUNTA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos SATAKUNTA Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 2012 Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos Sisältö 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan tunnusluvut...

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 218* 7.12.218/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli lokakuussa 218 noin 1,6 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 218* 8.11.218/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli syyskuussa 218 noin 1,7 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 36 92 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 25.3.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMI. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos

VARSINAIS-SUOMI. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos VARSINAIS-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 2013 Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo VARSINAIS-SUOMI VARSINAIS-SUOMI... 3 1. Perustiedot...

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

SATAKUNTA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos

SATAKUNTA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos SATAKUNTA Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 2013 Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo SATAKUNTA... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa 1 Yöpymiset laskivat 20,9 prosenttia n seudulla Toukokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 14 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 12 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 2 000 yötä (venäläiset 709 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot