Laboratoriotyö 2 Käytännön radiotekniikkaa: epälineaarisen komponentin ilmiöitä
|
|
- Paavo Palo
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ELEC-C5070 Elektroniikkapaja Laboratoriotyö 2 Käytännön radiotekniikkaa: epälineaarisen komponentin ilmiöitä Työohje
2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Mittauksista Mittausten kohde Epälineaarisuus kokeilupiirissä Mittauslaitteisto Tehtävät Esitehtävät Mittaukset laboratoriossa Mittaus 1: Vahvistin ja säädettävä vahvistin Mittaus 2: Taajuuskertoja Mittaus 3: Sekoitin Raportointi
3 1 Johdanto Tässä työssä työssä tutustutaan epälineaarisen elektroniikkakomponentin muutamaan tärkeään ilmiöön käytännön mittausten avulla. Epälineaarisuutta voi esiintyä kaikissa komponenteissa ainakin hyvin suurilla signaalitasoilla, mutta usein amplitudiltaan pienikin signaali riittää. Mielenkiintoisimmat epälineaarisuuden sovellukset perustuvat sekä suuren että pienen signaalin yhtäaikaiseen syöttämiseen epälineaariseen komponenttiin. Esimerkiksi sekoitusilmiö on olennainen mm. radiotekniikassa mutta ei ole tuntematon muussakaan elektroniikassa. Sekoittimia käytetään radiotekniikassa muuttamaan signaalien taajuuksia Epälineaarisuus aiheuttaa muitakin ilmiöitä kuin taajuuksien sekoituksen ja tyypillisesti komponentissa ilmenee samalla kertaa useampia ilmiöitä. Tavallisimpia epälineaarisia komponentteja elektroniikkakäytössä ovat diodit ja transistorit. Epälineaarisuuden ilmeneminen voi riippua hyvin paljon signaalijännitteiden tai virtojen voimakkuudesta ja myös komponentin toimintapisteen asettelusta. Nämä pyritään säätämään sopiviksi haluttua tarkoitusta varten. Sekä aika- että taajuusalueen mittaukset ovat tärkeitä epälineaarisuudesta johtuvien ilmiöiden tutkimisessa. Elektroniikkapajan yksinkertaisista peruslaitteista oskilloskooppi on nykyään käyttökelpoinen molempien alueiden mittauksissa. Spektrianalysaattorilla voidaan tehdä taajuusalueen mittauksia. Laboratoriotyön mittauskohteeksi on valittu yksinkertainen kokeellinen piiri, jonka aktiivinen piirielementti on yleinen transistori. Varatkaa työlle aika sähkö/elektroniikkapajalta MyCourses-järjestelmässä ja tehkää esitehtävät ennen vuorolle saapumista, jotta voitte esitellä vastauksenne assistentille pajassa vuoron alussa. Tämä ohje kannattaa lukea kokonaan jo etukäteen. Kokeellisen osion jälkeen laatikaa raportti työstänne ja palauttakaa se MyCourses-järjestelmän kautta. Ajankäyttö: - Esiselostustehtävät ja teoria 3 h - Laboratoriotyöskentely 3 h - Loppuselostus 5 h 2 Mittauksista Laboratoriotyössä on mahdollisuus tutkia mittausten avulla epälineaarisuuden mahdollistamia eri ilmiöitä kokeilupiirissä. Samalla voidaan arvioida piirin toimintaa ja pohtia käyttökelpoisuutta esimerkiksi radiotekniikkaan. Mittaukset eivät ole erityisen vaikeita - ainoastaan viimeistä eli kolmatta mittauskohtaa voidaan pitää hieman haastavana (riippuen ryhmän taustatiedoista, huolellisuudesta ja etukäteen valmistautumisesta). 2
4 2.1 Mittausten kohde Kuvassa 1 on esitetty hyvin yksinkertainen kokeellinen piirikytkentä. Piirin aktiivisena komponenttina on tavallinen bipolaariliitostransistori.. Kuva 1. Transistoripiiri Transistoripiirin käyttöjännite on +5 V. Potentiometrin R1 avulla voidaan säätää transistorin toimintapistettä ja siten piirin toimintaa. Tarkoitus on tuoda sisäänmenoon Vs_tr vaihtojännitteitä suhteellisen matalilla radiotaajuuksilla (esim. noin 200 khz) ja mitata vasteita käyttäen ulostuloja Vu1 ja Vu2. Näistä suuremman vaihtojännitetason Vu2 soveltuu suuri-impedanssiselle oskilloskoopin mittapäälle. Vu1 soveltuu tasavirtaerotetulle ja suurtaajuisten jännitteiden kannalta pieniimpedanssiselle (50 Ω) spektrianalysaattorille. Jännitteiden nollakontakti on piirin maa (GND). Signaalien syötössä on tässä tapauksessa apuna kuvan 2 vastuspiiri. Työssä signaalilähteinä käytettävistä funktiogeneraattoreista saatavat vaihtojännitteet kytketään sisäänmenoihin Vg1 ja Vg2, joista syöttöjännitteitä myös kannattaa tarvittaessa mitata oskilloskoopilla. Vastuspiiri vaimentaa transistorin herätejännitteitä sopivan pieniksi ja samalla summaa ne transistoria varten. Apupiiri on transistoripiirin edessä ja apupiirin voidaan myös ajatella olevan tavallaan lisäosana transistoripiiriä syöttävissä generaattoreissa. Lisäpiirin vaimennus määritetään, joten sen vaikutus voidaan korjata tuloksiin. Periaatteessa jännitteitä voitaisiin yrittää mitata suoraan transistorin kannaltakin, mutta käytännössä signaalien pieni taso tekisi tästä haastavaa tai ainakin epätarkkaa. Mittapään impedanssilla on aina myös jokin vaikutus piirin toimintaan. 3
5 Kuva 2. Vastuspiiri kuvan 1 piirin eteen. Mitattava käytännön piiri on varustettu BNC-liittimillä, jotka on merkitty IN 1, IN 2 ja OUT. Piirilevyllä ovat käytettävissä jännitteitä Vg1, Vg2,Vu1 ja Vu2 vastaavat testipisteet TP1, TP2, TP3 ja TP4. Testipisteisiin on lisätty johdinlenkit, joihin on helppoa kytkeytyä oskilloskoopin mittakärjillä. Mittakärkien maajohtojen hauenleuan yhdistämistä varten on maadoituslenkki (GND). Piirin käyttöjännite (5 V) tuodaan banaaniliittimillä. 2.2 Epälineaarisuus kokeilupiirissä Bipolaaritransistorin toiminnan epälineaarisuudesta yksi esimerkki on kollektorivirran IC ja kantajännitteen VBE väliltä löytyvä eksponentiaalinen riippuvuus I C» I S e V BE / V t, (1) jossa IS = saturaatiovirta ja Vt = kt/q on terminen jännite, joka on huoneenlämmössä noin 25 mv. Kun tavoitteena on tarkastella sisäänmenopuolella kannalle kytketyn jännitteen muuttuvan signaaliosan vbe vaikutusta, voidaan sisällyttää saturaatiovirta ja esijännitteen vaikutus ulostulopuolelle kollektorivirtaan erilleen kertoimeen IC0, jolloin saadaan I C» I C0 e v BE / V t. (2) Eksponenttifunktiosta johtuvan vasteen ilmiöitä on mahdollista tunnistaa sarjakehitelmän e x = 1+ x + x + x (3) 4
6 avulla. Sarjan alkupään termeistä laskemalla saadaan vaihtojännitteille esiin mm. vahvistus ja sekoitusilmiö, joiden voidaan ennakoida löytyvän mittauksissa myös kuvan 1 kokeilupiiristä. Esimerkiksi sekoitusilmiön takia sisäänmenon kahden taajuuden erotustaajuus ja summataajuus olisivat havaittavissa ulostulossa. Nämä ovat tyypillisesti mm. radiotekniikassa hyödynnettäviä haluttuja sekoitustuloksia. Kuvassa 3 on esimerkki oskilloskoopin näytöstä tilanteesta, jossa voidaan havaita mm. sekoitusilmiön vaikutus aikatason aaltomuodossa ja etenkin FFT-toiminnon tuottamassa spektrinäytössä. Sijoittamalla sarjakehitelmän (3) termeihin syötteenä olevien vaihtojännitteiden esitykset voidaan havaita, että epälineaarisuus voi tuottaa hyvin paljon taajuuskomponentteja. Yleisperiaatteen mukaisesti nämä tuotokset ovat herätetaajuuksien tai niiden monikertojen erilaisilla kombinaatioilla. Spektrinäytössä tuotokset ovat helposti nähtävissä ja mitattavissa. Kuva 3. Ulostulon aaltomuoto ja sen taajuuskomponentteja kun piirin kahteen sisäänmenoon on syötetty eritaajuiset jännitteet. Oskilloskoopin näyttöön on valittu sekä aikatason aaltomuoto (ylhäällä) että FFT-toiminnon tuottama spektriesitys (alhaalla). 2.3 Mittauslaitteisto Työn laitteisto on sähköpajan tilassa omassa hyllyvaunussaan, johon laitteet on myös palautettava mittauksen jälkeen. Transistoripiiriä vastuspiirin avulla syöttävinä generaattoreina käytetään funktiogeneraattoreita GWInstek SFG-2004 ja päämittauslaitteena digitaalista kaksikanavaista oskilloskooppia Tektronix TBS-1052B EDU. Tarjolla on kokeiltavaksi 5
7 myös edullinen spektrianalysaattori HAMEG HMS-X, jolla on mahdollista tutkia korkeataajuisimpia signaalikomponentteja. Oskilloskooppi näyttää aikatason jänniteaaltomuodon ja laitteessa on FFT-toiminto samanaikaiseen spektrin tutkintaan. Mitattavaan piiriin kytketään 5 V:n käyttöjännite tasajännitelähteestä Digimess HY3003. Mittauslaitteisiin tutustutaan lisää mittausten yhteydessä kurssin hands-on -periaatteen mukaisesti. Mahdollisia ongelmatapauksia varten apuna ovat myös laitteiden käyttöohjeiden paperiversiot. Funktiogeneraattoreissa käytettävän 50 Ω:n ulostulon jännite riippuu kuormituksesta eikä jännitteelle ole näyttöä, vaan jännite on mitattava. Tektronix-oskilloskoopin peruskäyttö on melko yksinkertaista, mutta laitteen FFTtoiminnon (Fast Fourier Transform) käyttö voi vaatia pientä perehtymistä. Oskilloskoopin User Manual sisältää sivulta 53 alkaen tiiviin esityksen FFT:n käytöstä. Pääideoina ovat ensinnä aikatason aaltomuodon sopivan kohdan asetus ja toisaalta myös sopivan näytetaajuuden valinta, jotta halutut taajuuskomponentit ovat erotettavissa. Komponenttien erottamisessa ja lukemisessa auttaa FFT Zoom kuten myös sopivan kursorin käyttö. Jos kokeilette myös HAMEG-spektrianalysaattoria, niin muistakaa, että analysaattorin sisäänmeno muodostaa analysaattorin näyttämällä taajuusalueella 50 Ω:n kuorman. Tällä on vaikutusta sisäänmenoon kytketyn mitattavan piirin toimintaan, vaikka analysaattorissa on mukana tasavirtaerotus estämässä kuormitusvaikutusta tasajännitetoimintaan. Oskilloskoopin korkeaimpedanssisten mittakärkien avulla oskilloskoopilla on mahdollista tehdä mittauksia piiristä paljon vapaammin ilman, että piirin toiminta muuttuu tai häiriintyy mitenkään merkittävästi. 3 Tehtävät 3.1 Esitehtävät Tavoitteena on lyhyt mutta olennaiset asiat kertova ja perusteleva esitys. Asia esitellään mittausvuoron alussa assistentille ja liitetään osaksi loppuraporttia 1) Pohtikaa kuvan 1 piirin odotettavissa olevan toiminnan pääpiirteitä, eri komponenttien merkitystä toiminnassa ja potentiometrin säädön vaikutusta. 2) Kuvan 2 vastuspiirin käyttö signaalien yhdistämiseen aiheuttaa sen, että sisäänmenoja syöttävien generaattoreiden vaihtojännitteet eivät tule sellaisenaan suoraan transistoripiirille. Selvittäkää paljonko vastuspiiri vaimentaa jännitteitä. 3.2 Mittaukset laboratoriossa Oletuksena on, että transistoria piirissään ja näiden toimintaan liittyvää epälineaarisuutta voitaisiin yrittää käyttää hyödyksi erilaisilla tavoilla, joita tutkitaan ja arvioidaan mittausten avulla. Toimintaan voidaan vaikuttaa toimintapisteen säädöllä potentiometrin avulla. Transistorin toimintapistettä kuvaavana suureena voidaan käyttää tässä työssä yksinkertaisuuden vuoksi kollektorilla olevaa tasajännitekomponenttia. Potentiometrin säätö vaikuttaa transistorin kantavirran ja kollektorivirran kautta tähän tasajännite- 6
8 komponenttiin. On huomattava, että jos tasajännitekomponentti on valitussa toimintapisteessä lähellä arvoa 0 V ja/tai piiriä syöttävä signaali on suuri, transistorin kollektorijännitteessä alkaa helposti ilmetä signaalin leikkautumista. Leikkautumistilanteessa vaste poikkeaa eksponentiaalisen riippuvuuden alueella olevasta. Sopiva lähtökohta mittauksissa voi olla esimerkiksi sellainen, jossa toimintapistettä kuvaava tasajännite kollektorilla on ensin noin puolet käyttöjännitteestä ja signaalitasot ovat melko pieniä. Toimintapistettä ja signaalien voimakkuuksia voidaan sitten säätää mittauksen edetessä tilanteen tarpeen mukaisesti. Seuraavassa on esitetty piirin mahdollisia käyttötapoja ja ehdotettu toimenpiteitä niiden tutkimiseksi mittausten avulla. Mittauksista on hyvä kirjata tarvittavien tulosten lisäksi jokaista tutkittavaa tilannetta (ja sen ilmiöitä) kuvaavat tiedot lyhyesti muistiin raporttia varten. Mittausten olisi yleisen periaatteen mukaan oltava tarvittaessa toistettavissa mittausraportissa esitetyn kuvauksen perusteella Mittaus 1: Vahvistin ja säädettävä vahvistin Transistoripiirin perustoimintaa on vahvistus, johon tässä tapauksessa sisältyy myös säätömahdollisuus. Syöttäkää mittausta varten generaattorista taajuudella 200 khz pieniamplitudinen sinivaihtojännite piiriin. Riittävän pienellä amplitudilla ulostulon jännite ei vielä säröydy merkittävästi. Mitatkaa jännitteitä esimerkiksi 3 5 toimintapisteessä niin, että voitte määrittää transistoripiiriltä saatavan jännitevahvistuksen arvon toimintapisteen funktiona käyttökelpoisella alueella. (Idea: Jännitevahvistus = ulostulon jänniteamplitudi jaettuna sisäänmenon jänniteamplitudilla ja korjattuna arvolla, joka eliminoi tuloksesta sisäänmenopuolen vastuspiirin vaimennuksen vaikutuksen). Aiheita pohdintaan: Yksinkertaisen teorian mukaan vahvistus riippuu suoraan transistorin kollektorivirrasta toimintapisteessä. Havaitsetteko tällaisen riippuvuuden? Missä tällainen säädettävä vahvistin voisi olla käyttökelpoinen? Mittaus 2: Taajuuskertoja Epälineaarisessa piirissä voi syntyä perustaajuuden kerrannaisille erilaisilla voimakkuuksilla ilmeneviä jännitekomponentteja. Säätäkää toimintapistettä ja generaattorin jännitettä niin, että kollektorijännitteen aaltomuoto käyttää suuren osan mahdollisesta vaihteluvälistään. Mitatkaa oskilloskoopin FFT-toiminnon avulla alimpien kerrannaistaajuuskomponenttien voimakkuuksia kun aaltomuoto ei vielä leikkaudu. Mitatkaa vertailun vuoksi myös tilannetta, jossa aaltomuoto jo leikkautuu. Tutkikaa myös, miten esimerkiksi kahden matalataajuisimman kerrontatuloksen voimakkuudet voitaisiin saada maksimoiduksi. Aiheita pohdintaan: Mitkä aikatason jänniteaaltomuodosta havaittavat syyt vaikuttavat taajuustason komponenttien voimakkuuksiin ja näiden voimakkuuksien keskinäisiin suhteisiin? Kuinka hyvä piiri on taajuuskertojana? 7
9 3.2.3 Mittaus 3: Sekoitin Tässä kohdassa pyritään käyttämään piiriä kuten sekoitinta voitaisiin käyttää esimerkiksi radiovastaanottimessa. Sekoitus on edellisten mittauskohtien aiheita monimutkaisempi ilmiö mutta samalla myös mielenkiintoisempi. Tästä syystä seuraavassa ohjeessa on mukana hieman lisää johdatusta asiaan. Tarvittaessa aiheesta löytyy lisätietoa oppikirjoista ja myös internetistä laittakaa hakuun vaikkapa frequency mixer tai superheterodyne receiver. Sekoittimiin syötetään suhteellisen suuriamplitudinen jännite ( paikallisoskillaattorijännite ) ohjaamaan sekoitustoimintaa. Toinen, pienempi ja käytännössä voimakkuudeltaan vaihteleva jännite on varsinainen mielenkiinnon kohde ( signaali ), jonka sisältämän tiedon halutaan säilyvän sekoituksessa tapahtuvassa taajuuden muutoksessa. Ohjaava isompi jännite on sekoittimelle olennainen asia mutta tavallaan kuitenkin sivuroolissa. Kiinnostava signaali on yleensä sillä taajuudella millä joku sen lähettää ja millä siis voimme sen vastaanottaa - kuten esimerkiksi radiovastaanotossa. Sekoitintamme ohjaavan isomman jännitteen taajuuden valitsemme käytännössä sopivasti siirtämään sekoitustuloksen haluamallemme vakiotaajuudelle (taajuuskaistalle) jatkokäsittelyä varten - kuten ns. välitaajuudelle perinteisessä radiolaitteessa. Sekoituksen perustulokset ovat erotustaajuinen ja summataajuinen komponentti. Näistä tyypillisesti vain toista käytetään hyödyksi. Hyödyntäminen ja siihen liittyvä jatkoprosessointi voisivat alkaa kaistanpäästösuodattamalla ko. komponentti ensin eroon kaikesta muusta. Tässä laboratoriotyössä suodatus rajoittuu vain spektrikomponenttien erotteluun FFT- tai spektrinäytössä. Epälineaarisessa komponentissa syntyy helposti monenlaisia sekoitustuloksia. Ylimääräiset sekoitustulokset ovat yleensä lähinnä haitallisia. Kokeilupiirissä transistorin toimintapisteen valinta vaikuttaa omalta osaltaan sekoitusilmiöön ja sen tulosten voimakkuuksiin. Sekoitintoiminnan mittauksia varten sopiva lähtökohta on esimerkiksi seuraava: Säätäkää ensin toimintapistettä ja ohjaavan generaattorin jännitettä niin, että kollektorijännitteen aaltomuoto käyttää suuren osan mahdollisesta vaihteluvälistään. Jättäkää kuitenkin jonkin verran tilaa myös toisen eli pienemmän signaalin tuomalle lisälle ilman leikkautumista. Kytkekää sitten toinen generaattori pieniamplitudiseksi lähteeksi sekoitettavalle signaalille ja säätäkää sen taajuus lähelle ensimmäisen taajuutta eli esimerkiksi 230 khz:ksi. Tutkikaa nyt FFT-toiminnon avulla haluttujen sekoitustulosten ilmenemistä ulostulossa erotus- ja summataajuudella. Ovatko sekoitustulokset samalla tasolla kuten yksinkertainen teoria ennustaa? Mitatkaa jännitteitä niin, että voitte laskea sekoitusvahvistuksen arvon (sekoitustuloksen voimakkuuden suhteen sekoittimeen syötettävän signaalin voimakkuuteen). Kun toiminta näyttää suunnilleen toivotulta, niin kokeilkaa vielä sekoitusvahvistuksen optimointia varovaisilla säädöillä. Selvittäkää myös sekoitustoiminnan lineaarisuutta signaalin kannalta: pysyykö etenkin sekoitusvahvistus vakiona signaalin voimakkuutta muutettaessa. Kuten edellä jo mainittiin, niin signaalijännitteen suhteellinen amplitudi- ja vaihetieto (eli signaalissa oleva informaatio ) halutaan säilyttää sekoituksessa hyvänä vaikka taajuus muuttuukin operaatiossa. Yksi hyvän sekoittimen ominaisuus on, että sekoitin on lineaarinen signaalin tiedon säilymisen kannalta. 8
10 Tunnistakaa ja mitatkaa myös muutamia vahvimpia muita sekoitustuloksia kuin toivotut kaksi taajuuskomponenttia. (Tunnistamisessa voidaan käyttää apuna mm. signaalitaajuuden pieniä muutoksia ja niiden vaikutuksia ulostulosta havaittavaan spektriin.) Aiheita pohdintaan: Miten mittauksissa esiin saatujen haluttujen sekoitustulosten ominaisuudet sopivat yksinkertaiseen teoriaan sekoitusilmiöstä? Esiintyikö sekoittimen ulostulossa merkittävästi muitakin kuin haluttuja sekoitustuloksia? Olisiko piiri sopiva tai jopa hyvä sekoitin esimerkiksi radiovastaanottimeen? 3.3 Raportointi Tehkää mittauksista ja tutkimusten tuloksista tiivis mutta kuitenkin olennaiset asiat kattava kirjallinen raportti, jonka palautatte kahden viikon sisällä mittauksista MyCourses-järjestelmässä. Sisällyttäkää raporttiin myös omat pohdintanne ja johtopäätöksenne piirin toiminnasta ja käyttökelpoisuudesta. Liittäkää mukaan myös kopio esitehtävien vastauksista (laskuineen, perusteluineen tms.). Vinkkejä: Laadukkaan teknistieteellisen raportin sisältö tekee asiantuntijalle mahdolliseksi tutkimusten ja tulosten toiston asian tarkistamiseksi. Teknisissä raporteissa käytetään yleensä tekstin ohessa taulukoita, käyriä yms., joiden perusteella tuloksia on helppo tutkia kuten myös arvioida tehtyjen päätelmien pätevyyttä. Teknisen raportin johtopäätös on parhaimmillaan aina perusteltavissa esitetyllä numerotiedolla ja/tai pätevällä omalla tai luotettavasta lähteestä (lähdeviittaus tällöin mukaan) haetulla kriteerillä. Teknisen raportin kuvat palvelevat tarkoitusta, niihin viitataan tekstissä ja asian käsittelyssä eivätkä ne ole pelkkää erillistä kuvitusta. Laskelmia ja yhtälöitä käytetään tarvittaessa raportissa esityksen apuna (kuten olette nähneet mm. hyvissä oppikirjoissa). 9
ELEC-C5070 Elektroniikkapaja. Laboratoriotyö 2 Käytännön radiotekniikkaa: epälineaarisen komponentin ilmiöitä
ELEC-C5070 Elektroniikkapaja Laboratoriotyö 2 Käytännön radiotekniikkaa: epälineaarisen komponentin ilmiöitä Työohje Syksy 2015 Työn tarkoitus ja kulku Tässä työssä työssä tutustutaan epälineaarisen elektroniikkakomponentin
LisätiedotKäytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)
Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) ELEC-C5070 Elektroniikkapaja, 21.9.2015 Huom: Kurssissa on myöhemmin erikseen
LisätiedotSpektri- ja signaalianalysaattorit
Spektri- ja signaalianalysaattorit Pyyhkäisevät spektrianalysaattorit Suora pyyhkäisevä Superheterodyne Reaaliaika-analysaattorit Suora analoginen analysaattori FFT-spektrianalysaattori DFT FFT Analysaattoreiden
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2013
Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 21.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2015
Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 5.11.2015 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus,
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2014
Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 4.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus
LisätiedotTietoliikennesignaalit & spektri
Tietoliikennesignaalit & spektri 1 Tietoliikenne = informaation siirtoa sähköisiä signaaleja käyttäen. Signaali = vaihteleva jännite (tms.), jonka vaihteluun on sisällytetty informaatiota. Signaalin ominaisuuksia
LisätiedotCC-ASTE. Kuva 1. Yksinkertainen CC-vahvistin, jossa virtavahvistus B + 1. Kuva 2. Yksinkertaisen CC-vahvistimen simulaatio
CC-ASTE Yhteiskollektorivahvistin eli emitteriseuraaja on vahvistinkytkentä, jota käytetään jännitepuskurina. Sisääntulo on kannassa ja ulostulo emitterissä. Koska transistorin kannan ja emitterin välinen
LisätiedotFYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET
FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2017
Radioamatöörikurssi 2017 Elektroniikan kytkentöjä 7.11.2017 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 20 Suodattimet Suodattaa signaalia: päästää läpi halutut taajuudet, vaimentaa ei-haluttuja taajuuksia Alipäästösuodin
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 2 SPEKTRIANALYSAATTORI
LABORATORIOTYÖ 2 SPEKTRIANALYSAATTORI Päivitetty: 25/02/2004 MV 2-1 2. SPEKTRIANALYSAATTORI Työn tarkoitus: Työn tarkoituksena on tutustua spektrianalysaattorin käyttöön, sekä oppia tuntemaan erilaisten
LisätiedotOPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.
Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Elektroniikan laboratoriotyö OPERAATIOVAHVISTIN Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.008 Kivelä Ari Tauriainen Tommi Tauriainen Tommi 1 TEHTÄVÄ Tutustuimme
LisätiedotFYS206/5 Vaihtovirtakomponentit
FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin
LisätiedotOperaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.
TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.
Lisätiedotnykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien
2.1.8. TAAJUUSJAKOKANAVOINTI (FDM) kanavointi eli multipleksointi tarkoittaa usean signaalin siirtoa samalla siirtoyhteydellä käyttäjien kannalta samanaikaisesti analogisten verkkojen siirtojärjestelmät
LisätiedotS-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010
1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN
LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN Päivitetty: 23/01/2009 TP 3-1 3. VAIHELUKITTU VAHVISTIN Työn tavoitteet Työn tavoitteena on oppia vaihelukitun vahvistimen toimintaperiaate ja käyttömahdollisuudet
LisätiedotVIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5)
VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. KOMPONENTTIEN SIJAINTI 2. TOIMINNAN KUVAUS 3. TEKNISET TIEDOT 4. SÄÄTÖ 5. KALIBROINTI
LisätiedotLOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi
LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotOPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2016
Radioamatöörikurssi 2016 Radiotekniikan komponentit 9.11.2016 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 30 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus
LisätiedotKaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita.
FYSE300 Elektroniikka 1 (FYSE301 FYSE302) Elektroniikka 1:n (FYSE300) laboratorioharjoitukset sisältävät kaksi työtä, joista ensimmäinen sisältyy A-osaan (FYSE301) ja toinen B-osaan (FYSE302). Pelkän A-osan
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2018
Radioamatöörikurssi 2018 Radioiden toimintaperiaatteet ja lohkokaaviot 20.11.2018 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 13 Sisältö Lähettimien ja vastaanottimien rakenne eri modulaatiolla Superheterodyne-periaate Välitaajuus
LisätiedotVarauspumppu-PLL. Taulukko 1: ulostulot sisääntulojen funktiona
Varauspumppu-PLL Vaihevertailija vertaa kelloreunoja aikatasossa. Jos sisääntulo A:n taajuus on korkeampi tai vaihe edellä verrattuna sisääntulo B:hen, ulostulo A on ylhäällä ja ulostulo B alhaalla ja
LisätiedotELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)
(5 op) Luento 1 - Johdanto kurssin aihepiiriin ja käytännön suoritukseen - Elektroniikan toteutusvaihtoehdot Kurssin henkilökunta Petri Kärhä Signaalinkäsittelyn ja Akustiikan laitos Huone: I431 Puhelin:
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotMITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOL Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 21 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen MITTALAITTEIDEN OMINAISKSIA ja RAJOITKSIA TYÖN TAVOITE: Tässä laboratoriotyössä tutustumme mittalaitteiden
Lisätiedot1 f o. RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET. U r = I. t τ. t τ. 1 f O. KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 7 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET TYÖN TAVOITE - Mitoittaa ja toteuttaa RC oskillaattoreita
LisätiedotSpektrianalysaattori. Spektrianalysaattori
Mittaustekniikan perusteet / luento 9 Spektrianalysaattori Spektrianalyysi Jean Baptiste Fourier (1768-1830): Signaali voidaan esittää taajuudeltaan ja amplitudiltaan (sekä vaiheeltaan) erilaisten sinien
LisätiedotYleiskatsaus vastaanotintekniikan perusteisiin
Yleiskatsaus vastaanotintekniikan perusteisiin Jukka Kinkamo OH2JIN oh2jin@yahoo.com +358 44 965 2689 Suora vastaanotin Suora yksipiirinen vastaanotin on yksinkertaisin tunnettu vastaanotintyyppi. Sen
LisätiedotSÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1
SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 7 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus R L = 10 ς. Kyllästysalueella kollektori-emitterijännite
LisätiedotKuulohavainnon perusteet
Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä
LisätiedotPinces AC-virtapihti ampèremetriques pour courant AC
Pinces AC-virtapihti ampèremetriques pour courant AC MN-sarja Serie MN-SARJA Nämä ergonomiset mini-pihdit ovat sunniteltu matalien ja keskisuurien virtojen mittaamiseen välillä 0,01 A ja 240 A AC. Leukojen
LisätiedotKäyttö liipaisu (trigger) säädöt
Käyttö liipaisu (trigger) säädöt Hold off, aika jota ennen seuraavaa liipaisu ei huolita Liipaisutapa: Normal, auto, single, video Run/stop Hold off Roll-mode, hitaasti muuttiville signaaleille 94 Käyttö
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotTekniikka ja liikenne (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio
Tekniikka ja liikenne 4.4.2011 1 (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio Työ 1 PCM-työ Työn tarkoitus Työssä tutustutaan pulssikoodimodulaation tekniseen toteutustapaan. Samalla nähdään, miten A/Dmuunnin
LisätiedotPinces AC/DC-virtapihdit ampèremetriques pour courant AC
Pinces AC/DC-virtapihdit ampèremetriques pour courant AC E N- SARJA E N -sarjan virtapihdit hyödyntävät Hall-ilmiöön perustuvaa tekniikkaa AC ja DC -virtojen mittauksessa, muutamasta milliamperista yli
LisätiedotSupply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet
S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen
LisätiedotSähköpaja. Kimmo Silvonen (X)
Sähköpaja Kimmo Silvonen (X) Loppusyksyn 2016 ohjelma Ma 28.11. Viimeinen luento Pyydä tarvittaessa pääsyä Pajalle normiaikojen ulkopuolella! Ma 5.12. Paja on auki ainakin klo 12-18 Ti 6.12. Koulu on kiinni
LisätiedotELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.
ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus
LisätiedotVLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V)
VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V) 1 VLT 6000 HVAC Sovellusesimerkki 1 - Vakiopaineen säätö vedenjakelujärjestelmässä Vesilaitoksen vedenkysyntä vaihtelee runsaasti
LisätiedotRADIOTEKNIIKKA 1 HARJOITUSTYÖ S-2009 (VERSIO2)
SÄHKÖ- JA TIETOTEKNIIKAN OSASTO Radiotekniikka I RADIOTEKNIIKKA 1 HARJOITUSTYÖ S-2009 (VERSIO2) Työn tekijät Katja Vitikka 1835627 Hyväksytty / 2009 Arvosana Vitikka K. (2009) Oulun yliopisto, sähkö- ja
LisätiedotKondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.
VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan
LisätiedotPERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys
PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä
LisätiedotTasavirtakäyttö. 1 Esiselostus. TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt
Tasavirtakäyttö 1 Esiselostus 1.1 Mitä laitteita kuuluu Leonard-käyttöön, mikä on sen toimintaperiaate ja mihin ja miksi niitä käytetään? Luettele myös Leonard-käytön etuja ja haittoja. Kuva 1.1 Leonard-käyttö.
LisätiedotTVD-M2 TOUCHPOINT VIBRATION MONITOR KÄSIKIRJA
TVD-M2 TOUCHPOINT VIBRATION MONITOR KÄSIKIRJA Sisältö 1. TEKNISET TIEDOT... 2 2. KUVAUS... 3 3. KÄYTTÖ... 4 4. ASETUS... 5 5. LIITÄNTÄ... 7 6. VIAN ETSINTÄ... 8 7. VALMISTAJA... 8 TVD-M2 FI.docx 2006-02-01
LisätiedotSEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA
1 SEISOVA AALTOLIIKE MOTIVOINTI Työssä tutkitaan poikittaista ja pitkittäistä aaltoliikettä pitkässä langassa ja jousessa. Tarkastellaan seisovaa aaltoliikettä. Määritetään aaltoliikkeen etenemisnopeus
LisätiedotLähettimet ja vastaanottimet. OH3TR:n radioamatöörikurssi
Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi Värähtelijä Värähtelee eli oskilloi tietyllä taajuudella Kiinteätaajuuksisia sekä säädettäviä (esim VCO) Invertteri värähtelijänä: (hallitsematon)
LisätiedotYLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN
FYSP104 / K1 YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN Työn tavoitteita Oppia yleismittareiden oikea ja rutiininomainen käyttö. Soveltaa Ohmin lakia mittaustilanteissa Sähköisiin ilmiöihin liittyvissä laboratoriotöissä
LisätiedotTAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN & SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO
TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN & SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO 1 (17) Sekoitus uudelle keskitaajuudelle Kantataajuussignaali (baseband) = signaali ilman modulaatiota Kaistanpäästösignaali
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2018
Radioamatöörikurssi 2018 Polyteknikkojen Radiokerho Mittalaitteet 15.11.2018 Juha, OH2EAN 1 / 28 Illan aiheet Yleisimmät mittalaitteet Radioamatööreille tärkeitä laitteita 2 / 28 Miksi mittalaitteita?
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET
Työ 1 Mittausvahvistimet LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET Päivitetty: 5/01/010 TP 1 1 Työ 1 Mittausvahvistimet 1. MITTAUSVAHVISTIMET Työn tarkoitus: Työn tarkoituksena on tutustua operaatiovahvistimen
LisätiedotMICRO-CAP: in lisäominaisuuksia
MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia Jännitteellä ohjattava kytkin Pulssigeneraattori AC/DC jännitelähde ja vakiovirtageneraattori Muuntaja Tuloimpedanssin mittaus Makrot mm. VCO, Potentiometri, PWM ohjain,
LisätiedotPinces AC-virtapihdit ampèremetriques pour courant AC
Pinces AC-virtapihdit ampèremetriques pour courant AC MINI-SARJA Pienikokoinen, kompakti sekä erittäin kestävä minipihtisarja on suunniteltu mittaamaan virtoja muutamasta milliampeerista jopa 150 A AC
LisätiedotKondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan
VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan
LisätiedotMitataan kanavatransistorin ja bipolaaritransistorin ominaiskäyrät. Tutustutaan yhteisemitterikytketyn transistorivahvistimen ominaisuuksiin.
FYSE300 Elektroniikka 1 Elektroniikka 1:n (FYSE300) laboratorioharjoitukset sisältävät kaksi työtä: Työ 1: (osa A) Työ 2: (osa B) Peruskomponentit: vastus, diodi ja zenerdiodi. Tutkitaan vastuksen käyttöä
LisätiedotOSKILLOSKOOPIN SYVENTÄVÄ KÄYTTÖ
FYSP110/K2 OSKILLOSKOOPIN SYVENTÄVÄ KÄYTTÖ 1 Johdanto Työn tarkoituksena on tutustua oskilloskoopin käyttöön perusteellisemmin ja soveltaa työssä Oskilloskoopin peruskäyttö hankittuja taitoja. Ko. työn
LisätiedotLähettimet ja vastaanottimet
Aiheitamme tänään Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi Kaiken perusta: värähtelijä eli oskillaattori Vastaanottimet: värähtelijän avulla alas radiotaajuudelta eri lähetelajeille sama
Lisätiedot1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.
Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 2013 Malliratkaisut 3 1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta. b) Ulostulo- ja sisäänmenojännitteiden
LisätiedotOikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.
Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan
LisätiedotDEE Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt. Tasavirtakäyttö
Tasavirtakäyttö 1 Esiselostus 1.1 Mitä laitteita kuuluu Leonard-käyttöön, mikä on sen toimintaperiaate ja mihin ja miksi niitä käytetään? Luettele myös Leonard-käytön etuja ja haittoja. Kuva 1.1 Leonard-käyttö.
LisätiedotTYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ
TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ Työselostus xxx yyy, ZZZZZsn 25.11.20nn Automaation elektroniikka OAMK Tekniikan yksikkö SISÄLLYS SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO 3 2 LABORATORIOTYÖN TAUSTA JA VÄLINEET
Lisätiedot-Motorracing Electronics WB-NÄYTTÖ KÄYTTÖOHJE. WB-näyttö Käyttöohje v1.0 12/2011 1/7
WB-NÄYTTÖ KÄYTTÖOHJE 1/7 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1. SPESIFIKAATIO...3 2. ASENNUS... 4 2.1. MEKAANINEN ASENNUS...4 2.2. SÄHKÖINEN ASENNUS...4 3. KÄYTTÖOHJE... 6 3.1. INNOVATE LC-1 OHJELMOINTI...6
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 2 (8 h) LIITE 2/1 WLAN-ANTENNIEN TUTKIMINEN JA AALTOJOHTOMITTAUKSET
LABORATORIOTYÖ 2 (8 h) LIITE 2/1 WLAN-ANTENNIEN TUTKIMINEN JA AALTOJOHTOMITTAUKSET LABORATORIOTYÖ 2 (8 h) LIITE 2/2 1 TYÖN KUVAUS Työssä tutustutaan antennien ominaisuuksiin rakentamalla ja mittaamalla
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2016
Radioamatöörikurssi 2016 Modulaatiot Radioiden toiminta 8.11.2016 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 18 Modulaatiot Erilaisia tapoja lähettää tietoa radioaalloilla Esim. puhetta ei yleensä laiteta antenniin sellaisenaan
LisätiedotS-108.3020. Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1
1/8 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö 1 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä 13.9.2007 TJ 2/8 3/8 Johdanto Sähköisiä häiriöitä on kaikkialla ja
LisätiedotDIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ
1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin
LisätiedotDigitaalinen signaalinkäsittely Kuvankäsittely
Digitaalinen signaalinkäsittely Kuvankäsittely Teemu Saarelainen, teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Ifeachor, Jervis, Digital Signal Processing: A Practical Approach H.Huttunen, Signaalinkäsittelyn menetelmät,
LisätiedotNimi: Muiden ryhmäläisten nimet:
Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,
Lisätiedot1 db Compression point
Spektrianalysaattori mittaukset 1. Työn tarkoitus Työssä tutustutaan vahvistimen ja mixerin perusmittauksiin ja spektrianalysaattorin toimintaan. 2. Teoriaa RF- vahvistimen ominaisuudet ja käyttäytyminen
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS
LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS Päivitetty: 23/01/2009 TP 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS
LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä ja näytteenottotaajuus
Lisätiedot- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)
LE PSX DIN kisko kiinnitys Ominaisuudet ja edut - Ohjelmoitavissa haluttuihin arvoihin - Itsenäiset säädöt (esim. ramp up & ramp down) - Kirkas 3 numeron LED näyttö - Selkeä rakenne, yksinkertainen käyttää
LisätiedotELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504
ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 syksyllä 2014 OSA 2 Veijo Korhonen 4. Bipolaaritransistorit Toiminta Pienellä kantavirralla voidaan ohjata suurempaa kollektorivirtaa (kerroin β), toimii vahvistimena -
LisätiedotHARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla
Tämä työohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla Tarvittavat laitteet: 2 kpl
Lisätiedot33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ
TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien
LisätiedotOngelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt
Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,
Lisätiedot1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla
PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen
Lisätiedot1 Muutokset piirilevylle
1 Muutokset piirilevylle Seuraavat muutokset täytyvät olla piirilevylle tehtynä, jotta tätä käyttöohjetta voidaan käyttää. Jumppereiden JP5, JP6, JP7, sekä JP8 ja C201 väliltä puuttuvat signaalivedot on
LisätiedotELEKTRONISET JÄRJESTELMÄT, LABORAATIO 1: Oskilloskoopin käyttö vaihtojännitteiden mittaamisessa ja Theveninin lähteen määritys yleismittarilla
Chydenius Saku 8.9.2003 Ikävalko Asko ELEKTRONISET JÄRJESTELMÄT, LABORAATIO 1: Oskilloskoopin käyttö vaihtojännitteiden mittaamisessa ja Theveninin lähteen määritys yleismittarilla Työn valvoja: Pekka
LisätiedotRakenna oma skooppisi! Tektronix MDO3000
Rakenna oma skooppisi! Tektronix MDO3000 Rakennusohjeet yhdistelmäskooppille, Tektronix MDO3000. Siinä voi olla on jopa 6 laitetta yksissä kuorissa. Tarpeittesi mukaan eikä mitään ylimääräistä. Nyt ja
LisätiedotLABORATORIOTYÖ (4 h) LIITE 1/1 ANTENNIMITTAUKSIIN TUTUSTUMINEN
LABORATORIOTYÖ (4 h) LIITE 1/1 ANTENNIMITTAUKSIIN TUTUSTUMINEN LABORATORIOTYÖ (4 h) LIITE 1/2 SISÄLTÖ 1 TYÖN KUVAUS... 3 2 MITTAUKSET... 3 2.1 Antennin suuntakuvion mittaus... 4 2.2 Piirianalysaattorimittauksia...
Lisätiedotwww.velleman.be http://forum.velleman.be/
www.velleman.be http://forum.velleman.be/ 2 Laitteiston asetukset... 5 Ohjelman asennus... 6 Ohjelman käynnistäminen... 7 Oskilloskooppi... 8 Spektrianalysaattori... 9 Transienttitallennin... 10 Funktiogeneraattori...
Lisätiedot20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10. 21 Transistorin virtavahvistus 10. 22 Transistorin ominaiskayrasto 10. 23 Toimintasuora ja -piste 10
Sisältö 1 Johda kytkennälle Theveninin ekvivalentti 2 2 Simuloinnin ja laskennan vertailu 4 3 V CE ja V BE simulointituloksista 4 4 DC Sweep kuva 4 5 R 2 arvon etsintä 5 6 Simuloitu V C arvo 5 7 Toimintapiste
LisätiedotTasasähkövoimansiirto
TAMK Tasasähkövoimansiirto 1 () Sähkölaboratorio Jani Salmi 13.04.014 Tasasähkövoimansiirto Tavoite Työn tavoitteena on muodostaa tasasähkövoimansiirtoyhteys kahden eri sähköverkon välille. Tasasähkölinkillä
LisätiedotVahvistimet. Käytetään kvantisointi alue mahdollisimman tehokkaasti Ei anneta signaalin leikkautua. Mittaustekniikka
Vahvistimet Vahvistaa pienen jännitteen tai virran suuremmaksi Vahvistusta voidaan tarvita monessa kohtaa mittausketjua (lähetys- ja vastaanottopuolella) Vahvistuksen valinta Käytetään kvantisointi alue
LisätiedotIMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet
1 IMPEDANSSIMITTAUKSIA 1 Työn tavoitteet Tässä työssä tutustut vaihtojännitteiden ja virtojen sekä vaihtovirtapiirissä olevien komponenttien impedanssien suuruuksien eli vaihtovirtavastusten mittaamiseen.
LisätiedotOhjelmoitava päävahvistin WWK-951LTE
Ohjelmoitava päävahvistin WWK-951LTE Käyttöohje Finnsat Oy Yrittäjäntie 15 60100 Seinäjoki 020 7420 100 Sisällysluettelo 1. Yleistä tietoa... 2 2. Liitännät ja toiminnat... 3 3. Painikkeet... 4 4. Vahvistimen
LisätiedotSignaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa
Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa Signaalit aika ja taajuusalueissa Muunnokset aika ja taajuusalueiden välillä Fourier sarja (jaksollinen signaali) Fourier muunnos (jaksoton signaali)
LisätiedotEMC Säteilevä häiriö
EMC Säteilevä häiriö Kaksi päätyyppiä: Eromuotoinen johdinsilmukka (yleensä piirilevyllä) silmulla toimii antennina => säteilevä magneettikenttä Yhteismuotoinen ei-toivottuja jännitehäviöitä kytkennässä
LisätiedotELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)
(5 op) Luento 1 - Johdanto kurssin aihepiiriin ja käytännön suoritukseen - Elektroniikan toteutusvaihtoehdot Kurssin henkilökunta Petri Kärhä Signaalinkäsittelyn ja Akustiikan laitos Huone: I431 Puhelin:
LisätiedotProjekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on
EPOP Kevät 2012 Projeti 5 Systeemifuntiot ja asiportit Tämä projeti tehdään 3 hengen ryhmissä. Ryhmääni uuluvat Kuin ryhmistä tarastelee piiriä eri taajuusilla. Ryhmäni taajuus on Seuraavan projetin aiana
LisätiedotVärähtelymittaus Tämän harjoituksen jälkeen:
Värähtelymittaus Tämän harjoituksen jälkeen: ymmärrät mittausvahvistimen käytön ja differentiaalimittauksen periaatteen, olet kehittänyt osaamista värähtelyn mittaamisesta, siihen liittyvistä ilmiöstä
LisätiedotSäätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi
Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi Työ D102: Sinimuotoisen signaalin suodattaminen 0.4 op. Julius Luukko Lappeenrannan teknillinen yliopisto Sähkötekniikan osasto/säätötekniikan laboratorio
LisätiedotEVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003
EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2013
Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 19.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 20 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa
LisätiedotVAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö- ja magnetismiopin laboratoriotyöt AHTOTAP Työn tavoitteet aihtovirran ja jännitteen suunta vaihtelee ajan funktiona. Esimerkiksi Suomessa käytettävä verkkovirta
LisätiedotMuuntajat ja sähköturvallisuus
OAMK Tekniikan yksikkö LABORATORIOTYÖ 1 Muuntajat ja sähköturvallisuus 1.1 Teoriaa Muuntaja on vaihtosähkömuunnin, jossa energia siirtyy ensiokaamista toisiokäämiin magneettikentän välityksellä. Tavanomaisen
Lisätiedot