LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 47/2007. Pysäköintipolitiikka ja pysäköinnin hinta Helsingissä, Turussa ja Tampereella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 47/2007. Pysäköintipolitiikka ja pysäköinnin hinta Helsingissä, Turussa ja Tampereella"

Transkriptio

1 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 47/2007 Pysäköintipolitiikka ja pysäköinnin hinta Helsingissä, Turussa ja Tampereella Helsinki, 2008

2 KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Milla Multamäki (Helsingin yliopisto) Johanna Taskinen (Motiva Oy) Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Pysäköintipolitiikka ja pysäköinnin hinta Helsingissä, Turussa ja Tampereella Tiivistelmä Työssä on selvitetty pysäköintipolitiikkaa sekä pysäköinnin käytäntöjä kolmessa suomalaisessa kaupungissa Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Alustavalla tasolla on myös kartoitettu, missä määrin pysäköinnin kustannukset kohdistuvat pysäköintipaikkojen käyttäjille ja missä määrin muille maksajatahoille. Työn tavoitteena on ollut selvittää, ovatko nykyiset pysäköintipolitiikat toimivia ja oikeudenmukaisia sekä herättää keskustelua aiheesta. Tutkimukseen osallistuneissa kaupungeissa noudatetaan erilaisia pysäköintipolitiikkoja, joilla ohjataan ennen kaikkea pysäköintipaikkojen määrää ja jakautumista eri käyttäjäryhmille. Esimerkiksi Helsingin pysäköintipolitiikalla pyritään takaamaan asukkaiden pysäköintimahdollisuudet, mutta muilta osin rajoittamaan henkilöautoliikenteen lisääntymistä ydinkeskustassa. Tampere taas on esimerkki kaupungista, jossa pysäköinti pyritään järjestämään hallitusti autopaikkojen kokonaismäärää kuitenkaan rajoittamatta. Hinta vaikuttaa suoraan pysäköintipaikkojen kysyntään. Kun valtaosa pysäköintipaikoista on maksuttomia, on pysäköintipaikkojen kysyntä tarpeettoman suurta. Esimerkiksi vuonna 2000 Helsingin kantakaupunkiin (muualle kuin kotiin) päättyvistä henkilöautomatkoista maksullisten pysäköintien osuus oli vain 23 %. Vaikka kaupunkien omistamat pysäköintipaikat ovat enimmäkseen maksullisia, yksityiset paikat eivät ole. Pysäköintipaikkojen rakentamista ja ylläpitoa tukevat eniten työnantajat, taloyhtiöiden osakkaat ja kaupat. Vaikka pysäköintipolitiikka olisi ilmeisen voimakas ja kustannustehokas väline liikenteen hallintaan, käytetään sitä Suomessa tähän tarkoitukseen hyvin rajatusti. Useissa muissa maissa pysäköintipolitiikkaa käytetään liikenteen hallinnan välineenä huomattavasti laajemmin. Esimerkiksi Englannissa toimitilojen kaavoituksessa on käytössä valtakunnalliset suuntaa antavat enimmäisautopaikkanormit. Ruotsissa taas työnantajan tarjoamaa autopaikkaa verotetaan kuten muitakin työsuhde-etuja. Avainsanat (asiasanat) Pysäköintipolitiikka, liikennemaksut, kaupungit, liikenteen hallinta Muut tiedot Yhteyshenkilö LVM/ Saara Jääskeläinen Sarjan nimi ja numero Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 47/2007, korj. versio ISSN (painotuote) (verkkojulkaisu) ISBN (painotuote) (verkkojulkaisu) Sivumäärä (painotuote) 60 Kieli suomi Jakaja Liikenne- ja viestintäministeriö Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Luottamuksellisuus julkinen

3 PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Milla Multamäki (Helsingfors universitet) Johanna Taskinen (Motiva Oy) Typ av publikation Rapport Uppdragsgivare Kommunikationsministeriet Datum för tillsättandet av organet Publikation Parkeringspolitiken och parkeringspriserna i Helsingfors, Åbo och Tammerfors Referat Föremålet för denna utredning var parkeringspolitiken och gängse parkeringspraxis i tre finska städer: Helsingfors, Åbo och Tammerfors. Dessutom gjordes en preliminär kartläggning av hur parkeringskostnaderna fördelas mellan dem som använder parkeringsplatserna och andra betalare. Syftet med studien var att klarlägga hur pass fungerande och rättvisa de nuvarande parkeringspolitikerna är samt att initiera en diskussion om ämnet. I de undersökta städerna tillämpas olika parkeringspolitiker framför allt för att fastställa antalet parkeringsplatser och fördelningen av dem mellan olika användargrupper. Exempelvis i Helsingfors är målet att ge stadens invånare möjlighet till boendeparkering, men att i övrigt begränsa en ökning av personbilstrafiken i stadskärnan. I Tammerfors är målet däremot att ordna parkeringen på ett balanserat sätt utan att begränsa det totala antalet bilplatser. Det finns en direkt relation mellan priset och efterfrågan på parkeringsplatser. Om majoriteten av bilplatserna är avgiftsfria är efterfrågan på dem onödig stor. År 2000 slutade t.ex. endast 23 % av personbilsresorna med Helsingfors innerstad som slutmål i en avgiftsbelagd parkering, när destinationen inte var hemmet. I motsats till att nästan alla parkeringsplatser som städerna äger är avgiftsbelagda, är de privata parkeringarna gratis. Byggande och uppehåll av parkeringsplatser stöds mest av arbetsgivare, aktieägare i husbolag och affärer. Trots att parkeringspolitiken av allt att döma är ett kraftfullt och kostnadseffektivt redskap för trafikledning används den mycket litet för detta ändamål i Finland. I många andra länder tillämpas parkeringspolitiken i betydligt större utsträckning för att styra trafiken. T.ex. i England används vid planläggningen av lokaler nationella riktlinjer för det högsta tillåtna antalet bilplatser. I Sverige är en bilplats som arbetsgivaren tillhandahåller beskattningsbar inkomst precis som andra anställningsförmåner. Nyckelord parkeringspolitik, trafikavgifter, städer, trafikledning Övriga uppgifter Kontaktperson på kommunikationsministeriet är Saara Jääskeläinen. Seriens namn och nummer Kommunikationsministeriets publikationer 47/2007 Sidoantal (trycksak) Språk 60 finska Distribution Kommunikationsministeriet ISSN (trycksak) (nätpublikation) Pris Förlag Kommunikationsministeriet ISBN (trycksak) (nätpublikation) Sekretessgrad offentlig

4 DESCRIPTION Date of publication 17 September 2007 Authors (from body; name, chairman and secretary of the body) Milla Multamäki (University of Helsinki) Johanna Taskinen (Motiva Oy) Type of publication Report Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication Parking policy and parking costs in Helsinki, Turku and Tampere Abstract This study examined the parking policy and parking practices of three Finnish cities, Helsinki, Turku and Tampere. It tentatively examined how parking costs are allocated between car park users and other payers. The aim was to find out whether the current parking policies are feasible and fair, and to open up a discussion on the subject. The cities involved in the study follow different parking policies for, above all, controlling the number of parking spaces and their usage between various user groups. For example, the policy in Helsinki aims to ensure parking spaces for residents but to restrict the increase of passenger car traffic in the city centre, while in Tampere the aim is to provide parking places in a controlled way without restricting the total number of park spaces. The price of parking has a direct impact on the demand of parking spaces. If a majority of spaces are free, their demand is great. For instance, in 2000, only 23% of private car trips to inner city of Helsinki (excluding trips home) included paid parking. Almost all parking spaces owned by the cities are subject to a charge, which is not the case with private parking places. Most support for the construction and maintenance of parking places is provided by employers, housing companies, and stores. Evidently parking policies could be an effective and cost-efficient means of traffic management but they are very little used for this purpose in Finland, in contrast to many other countries. In England, for example, national guidelines for a maximum number of parking spaces are used in the planning for office premises. In Sweden, a park space offered by an employer is taxed the same way as any other company benefit. Keywords Parking policy, traffic charges, cities, traffic management Miscellaneous Contact person at the Ministry: Saara Jääskeläinen Serial name and number Publications of the Ministry of Transport and Communications 47/2007 Pages (printed version) Language 60 Finnish Published and distributed by Ministry of Transport and Communications ISSN (printed version) (electronic version) Price ISBN (printed version) (electronic version) Confidence status Public

5 Esipuhe Idea suurimpien suomalaisten kaupunkien pysäköintipolitiikkoja koskevasta selvityksestä syntyi keväällä 2007, kun vuosittain vietettävän Liikkujan viikon sidosryhmät kokoontuivat vuoden ensimmäiseen suunnittelupalaveriinsa. Vuodelle 2007 valittu teema, Kadut kansalle, herätti osallistujien keskuudessa vilkasta keskustelua kaupunkien pysäköintipolitiikkojen vaikutuksista mm. katutilan käyttöön, kaupunkiliikenteen määriin sekä eri liikkujaryhmien väliseen tasa-arvoon. Monenkirjavasta aiheesta haluttiin käynnistää selvitys, jota voitaisiin hyödyntää mm. Liikkujan viikon tiedottamisessa ym. keskustelussa. Kaupunkien pysäköintipolitiikkoja ja käytäntöjä on jo aiemmin selvitetty monissa kaupunkikohtaisissa hankkeissa, mutta näiden selvitysten anti on usein jäänyt lähinnä selvityksen tehneen kaupungin omaan käyttöön. Nyt toteutetun selvityksen tarkoituksena on toimia erilaisten pysäköintipolitiikkojen näyteikkunana sekä keskustelunavauksena siitä, olisiko yhtenäiselle, valtakunnan tasolla ohjaavalle pysäköinnin sääntelylle tarvetta esimerkiksi liikenteen ympäristöongelmien näkökulmasta käsin. Selvityksen toteuttajaksi saatiin maatalous- metsätieteiden ylioppilas Milla Multamäki Helsingin yliopistosta. Työtä ovat ohjanneet asiantuntija Johanna Taskinen Motiva oy:stä sekä ylitarkastaja Saara Jääskeläinen liikenne- ja viestintäministeriöstä. Kaupunkikontakteja varten perustettiin ohjausryhmä, jonka edustajina toimivat liikennesuunnitteluinsinööri Jaana Mäkinen Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusvirastosta, diplomi-insinööri Jorma Kaihlanen Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta sekä suunnitteluinsinööri Jukka Kyrölä Tampereen kaupungin suunnittelupalveluista. Työtä ovat kommentoineet myös yliinsinööri Leena Silfverberg ympäristöministeriöstä ja neuvotteleva virkamies Tuomo Suvanto liikenne- ja viestintäministeriöstä. Kiitän liikenne- ja viestintäministeriön puolesta kaikkia työhön osallistuneita tahoja ja toivon vilkasta ja antoisaa keskustelua aiheesta! Helsingissä Saara Jääskeläinen ylitarkastaja

6 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO PYSÄKÖINNIN SÄÄNTELYSTÄ PYSÄKÖINTIPOLITIIKKAAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKAN TAVOITTEITA JA KEINOJA KAUPUNKIESIMERKIT HELSINKI Lähtökohtia Pysäköinnin määrä Helsingin niemen tarkastelualueella Hinnoittelu ja aikarajoitteet Pysäköinnin ongelmia ja pysäköinnin kehittäminen TURKU Lähtökohtia Pysäköinnin määrä Turun keskustan tarkastelualueella Hinnoittelu ja aikarajoitteet Pysäköinnin ongelmia ja pysäköinnin kehittäminen TAMPERE Lähtökohtia Pysäköinnin määrä Tampereen keskustan tarkastelualueella Hinnoittelu ja aikarajoitteet Pysäköinnin ongelmia ja pysäköinnin kehittäminen YHTEENVETO KAUPUNGEISTA PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN KUSTANNUKSET TUETAANKO PYSÄKÖINTIÄ? YLEISTÄ ESIMERKKEJÄ VUOSITTAISEN KUSTANNUKSEN ALIMMASTA ARVIOSTA VUOSITTAISTEN KUSTANNUSTEN MÄÄRITTÄMINEN MARKKINAHINNAN PERUSTEELLA KUSTANNUKSET KÄYTTÄJÄLLE KOHDISTAVAT HINNOITTELUTAVAT JA NIIDEN ETUJA LIIKENTEEN HALLINNAN NÄKÖKULMASTA PYSÄKÖINNIN SUBVENTOIMINEN HELSINGIN, TURUN JA TAMPEREEN KESKUSTA- ALUEILLA PYSÄKÖINTIPOLITIIKAN MAHDOLLISUUDET TULEVAISUUDESSA LÄHTEET... 46

7 3 1 Johdanto Kaupunkiliikenteessä henkilöauto on henkilöä kohden eniten päästöjä tuottava sekä tilaa vaativa kulkutapa. Eräiden tutkimusten mukaan henkilöauto on pysäköitynä 96 % koko käyttöiästään. Henkilöautojen pysäköinnin järjestäminen onkin oleellinen osa liikenteen hallintaa. Kaupungeissa, missä liikennettä ja pysäköijiä on paljon, pysäköintitilan rajallisuus vielä korostuu. Kun kaikkien toiveita ja tarpeita ei voida toteuttaa, on tehtävä poliittisia linjauksia siitä, kenen etuja ajetaan. Pysäköintipolitiikka onkin voimakas väline, jonka avulla on mahdollista vaikuttaa liikennemääriin joko niitä lisäten tai vähentäen. Kaupungit ovat jo vuosikymmeniä sitten ottaneet aktiivisen roolin pysäköintipaikkojen suunnittelussa ja sääntelyssä. Auton järkevä käyttö on haluttu turvata järjestämällä sille säilytystilaa asunnon ja kauppojen vierestä sekä mahdollisesti myös työpaikkojen läheltä. Asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeet ovat vaikuttaneet suuresti nykyiseen pysäköintipolitiikkaan. Kaupan ja yritysten kannalta mahdollisuudet helppoon ja halpaan pysäköintiin on keskeinen kilpailutekijä. Pysäköintimahdollisuuksia onkin perinteisesti haluttu vahvistaa pikemmin kuin rajoittaa Tämän päivän liikennepolitiikan yksi vaativimmista haasteista on ilmastonmuutoksen hillitseminen. Lisäksi ainakin suuremmissa kaupungeissa ongelmiksi ovat muodostuneet myös ruuhka ja kaupunkien huononeva ilmanlaatu. Rajoittava pysäköintipolitiikka, yhdessä henkilöautolle vaihtoehtoisten kulkutapojen kehittämisen kanssa, on keino, jonka avulla voidaan vaikuttaa ihmisten kulkutavan valintaan ja sitä kautta vähentää henkilöautoilusta aiheutuvia ongelmia. Pysäköinnin järjestämiseen vaikuttaa siis kaksi hyvin ristiriitaista tavoitetta, joista pysäköintimahdollisuuksien tukeminen on tämän hetken käytännöissä huomattavasti vahvemmin esillä. Tämä näkyy muun muassa kaupunkien asettamissa vähimmäisautopaikkavaatimuksissa sekä siten, että pysäköinti on usein hinnoiteltu alhaisemmaksi kuin mitä sen järjestäminen maksaa. Lisäksi pysäköinnin kustannukset on monesti jaettu ja sisällytetty muiden palveluiden hintoihin siten, että pysäköinnistä joutuvat maksamaan myös ne, jotka eivät käytä autojen pysäköintipalveluja. Tässä työssä on selvitetty kolmessa suomalaisessa kaupungissa Helsingissä, Turussa ja Tampereella vallitsevia pysäköintipolitiikkoja sekä -käytäntöjä yleisellä tasolla. Katupysäköinnin lisäksi on pyritty esittelemään myös tonttipysäköinnin ja pysäköintilaitosten tilannetta. Työn tavoitteena on ollut selvittää, ovatko nykyiset pysäköintipolitiikat toimivia ja oikeudenmukaisia, toimien näin keskustelun herättäjänä sekä mahdollisesti myös esiselvityksenä tuleville tutkimuksille. Työn rakenne on seuraavanlainen. Luvussa 2 on esitelty pysäköinnin sääntelyn kehittyminen 1950-luvun autoistumisen aikakaudelta aina nykyhetkeen saakka. Luku 3 esittelee pysäköintipolitiikan tyypillisiä tavoitteita ja toimintamahdollisuuksia. Luvussa 4 on esitelty Helsingin, Turun ja Tampereen pysäköintipolitiikkoja, pysäköinnin määrää, hinnoittelua sekä nykyisen pysäköintipolitiikan ongelmakohtia. Luku 5 esittelee pysäköinnin kustannuksia. Luvussa 6 tarkastellaan vastaako pysäköinnin hinnoittelu sen kustannuksia, eli toisin sanoen, tuetaanko pysäköintiä. Luvussa 7 pohditaan alustavalla tasolla pysäköintipolitiikan kehittämistä ja sen vaikutusmahdollisuuksia tulevaisuudessa.

8 4 2 Pysäköinnin sääntelystä pysäköintipolitiikkaan Pysäköinnin sääntely aloitettiin Suomessa vuonna 1959, jolloin säädettiin rakennettavien pysäköintipaikkojen määrää ohjaava Rakennusasetus. Henkilöautojen määrä oli lisääntynyt huimaa vauhtia 1950-luvulta lähtien, ja siksi oli selvää, että tiloiltaan rajallisissa kaupungeissa pysäköintiä oli syytä säädellä. Rakennusasetuksessa määriteltiin uusille alueille rakennettavien pysäköintipaikkojen määrän vaihteluväli muun muassa asuinrakennuksia, liikehuoneistoja ja kauppoja kohti. Esimerkiksi ravintolan yhteydessä oli rakennettava yksi autopaikka istumapaikkaa kohti. (Hankonen 1994, Rakennusasetus 1959/266.) Katupysäköinnin vähentämiseksi pyrittiin etsimään myös uusia arkkitehtuurisia ratkaisuja. Arkkitehti Viljo Revell ehdotti yhtenäisiä korttelisuunnitelmia, joissa koko korttelin pysäköinti suunnataan varta vasten varatulle pysäköintitasolle. Suunnitelman toteuttaminen vaati joitakin asemakaava- ja tonttijakomuutoksia, mutta 1960-luvun alussa rakennettiin tällä idealla toteutetut Helsingin city-kortteli eli tuttavallisemmin makkaratalo sekä Vaasan city-kortteli. Suomen ensimmäinen 200 autolle tarkoitettu nelitasoinen pysäköintitalo rakennettiin vuonna 1967 Lahteen. (Hankonen 1994.) Vuonna 1963 sisäasiainministeriö asetti toimikunnan, jonka tehtävänä oli selvittää pysäköinti- ja liikennetilan tulevaa tarvetta. Komitean mietinnöistä näkyy vallalla ollut autoistumisoikeuden näkemys, jossa auton käyttö olisi turvattava järjestämällä sen käyttöä suosiva liikenteellinen palvelutaso pienimmissäkin keskuksissa. Komitean mietinnössä ehdotettiin autotiheyden laskentaperusteeksi 500 henkilöautoa 1000 asukasta kohti. Todellinen autotiheyden kehitys on ollut kuitenkin huomattavasti maltillisempi, sillä esimerkiksi vuonna 2001 autotiheys oli Helsingissä 336, Tampereella 380 ja Turussa 387 henkilöautoa 1000 asukasta kohti. (Hankonen 1994, Suomen kuntaliitto ja ympäristöministeriö 2001.) Komitean autonomistamista ja käyttöä painottanut näkemys löysi kuitenkin kriitikkonsa jo eräistä aikalaisistaan. Hyvänä esimerkkinä tästä on vuonna 1963 ilmestynyt kansainvälinen Buchanan-raportti. Silloinen Asuntoreformiyhdistyksen varapuheenjohtaja Mauno Koivisto kertoi raportista näin: Buchananin raportti oli hyvin mielenkiintoinen ja tärkeä, mutta sen esipuhe oli vielä parempi kuin itse raportti. Siinä oli nimittäin tällainen miete, että jos yksityisautoilu tehdään mahdolliseksi, niin se tehdään välttämättömäksi. Se edellyttää nimittäin sitä, että pitäisi väyliä laajentaa ja varata parkkeeraustilaa, jolloin kaikki matkat pitenevät, jolloin taas liikennöimisestä tulee välttämättömyys ja sen tarve yhä kasvaa. (Hankonen 1994.) Tultaessa 1970-luvulle autopaikkojen rakentamisvelvoitteet alkoivat vakiintua myös asemakaavamääräyksissä. Rakennusasetus, johon asemakaavamääräykset perustuivat, oli kuitenkin voimassa aina vuoteen Kun uusi maankäyttö- ja rakennuslaki säädettiin 1999, se kumosi vanhan 1959 säädetyn rakennuslain ja siihen perustuneen rakennusasetuksen. Tämä laki on tällä hetkellä ainoa pysäköintipolitiikkaa valtakunnallisella tasolla ohjaava normi, joka sekin on siirtänyt pysäköinnin ohjauksen vastuuta huomattavasti entistä lakia enemmän kaupungeille.

9 5 3 Pysäköintipolitiikan tavoitteita ja keinoja Pysäköintipolitiikalla tarkoitetaan tässä yhteydessä niitä valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön toimia, joiden avulla pysäköintiä ohjataan määrätietoisesti kohti asetettuja tavoitteita. Pysäköintipolitiikka voi kohdistua sekä erilaisiin pysäköintipaikkoihin (kadunvarsi, tontti, pysäköintilaitos tai alue) että käyttäjäryhmiin (asukas, työntekijä, asiakas). Pysäköintipolitiikan tavoitteita voivat Ojalan (2003) mukaan olla esimerkiksi: - vaikuttaa kulkumuotojakaumaan - siirtää keskustaan tulevaa liikennettä liityntäpysäköinnin kautta joukkoliikenteeseen. - tukea keskustassa asumista - edistää keskustan liike-elämän menestymistä - vapauttaa katutilaa autoilta jne. Pysäköintipolitiikkaa voidaan toteuttaa toisaalta tarjonnan, toisaalta kysynnän ohjauksen avulla. Tehokkain pysäköintipaikkojen tarjontaan vaikuttava vaihe on kaavoitus. Pysäköinnin kysyntään puolestaan voidaan vaikuttaa esimerkiksi kaupunkisuunnittelun sekä hinnoittelun avulla. Taulukossa yksi on esitetty joitakin pysäköintipolitiikan käytettävissä olevia keinoja. Toisaalta on hyvä muistaa, että tarjonnan ja kysynnän hallinnan erottelu on hiukan keinotekoista, sillä liikennejärjestelmässä tarjonta voi myös synnyttää kysyntää. (Taskinen 2005.) Taulukko 1: Käytettävissä olevia pysäköintipolitiikan keinoja Tarjonnan ohjaus Kysynnän ohjaus - Normiohjaus (kaavoitus) - Hinnoittelu (Verot ja tuet) - Aikarajoitteet - Kaupunkisuunnittelu - Maksu- ja informaatiojärjestelmät Normiohjaus Vuonna 1999 voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki on ainoa valtakunnan tason normi, jolla puututaan pysäköinnin tarjontaan. Tämäkin laki ohjaa pysäköintiä vain hyvin yleisellä tasolla. Kiinteistöä varten asemakaavassa ja rakennusluvassa määrätyt autopaikat tulee järjestää rakentamisen yhteydessä. Jos asemakaavassa niin määrätään, kunta voi osoittaa ja luovuttaa kiinteistön käyttöön tarvittavat autopaikat kohtuulliselta etäisyydeltä. Tässä tapauksessa kiinteistönomistajalta peritään autopaikkojen järjestämisestä vapautumista vastaava korvaus kunnan hyväksymien maksuperusteiden mukaan. (Maankäyttö- ja rakennuslaki 1999, 156 ) Yleisten eli muiden kuin kiinteistöjen pysäköintiin tarvittavien autopaikkojen järjestäminen on kunnan vastuulla. Myöskään tässä laki ei määrittele tarvittavien pysäköintipaikkojen määrää. Niiden järjestämisessä voidaan soveltaa seuraavaa: Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. (Maankäyttö- ja rakennuslaki 1999, 54 2.momentti)

10 6 Autopaikkojen ohjeellisista määristä sekä sijoituksen periaatteista päättää kunta. Yleensä rakennettavien autopaikkojen määrä määritellään suhteessa kerrosalaan. Päätökset voidaan tehdä esimerkiksi yleiskaavan yhteydessä, tapauskohtaisesti tai erillisellä periaatepäätöksellä. Useimmat suuret kaupungit käyttävät periaatepäätöstä, jolloin pysäköintipaikkojen määristä on kirjoitettu laskentaohjeet tai normit, jotka toimivat ohjenuorana yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle. Asemakaavaan puolestaan kirjataan sitovat määräykset paikkojen lukumäärästä ja sijoittelusta. (Ojala 2003.) Pysäköintinormit voivat ilmoittaa vähimmäis- tai enimmäisautopaikkamäärän alueella. Enimmäisnormeilla pyritään rajoittamaan pysäköintiä ja sitä kautta vähentämään liikennettä. Useimmiten normit ovat kuitenkin vähimmäisnormeja, joilla pyritään varmistamaan kysyntää vastaava pysäköintipaikkojen tarjonta. Usein vähimmäisnormit perustuvat kuitenkin todellisuudesta poikkeaviin oletuksiin. Tällaisia mahdottomia, mutta yleisesti käytössä olevia oletuksia ovat Shoupin (1999) mukaan se, että pysäköinnin kysynnän ei oleteta riippuvan hinnasta sekä ajatus, että pysäköinnin tarjonnan ei pitäisi riippua sen kustannuksista.(shoup 1999, Buttonin ja Hensherin 2001, mukaan) Aikarajoitteet Pysäköintipaikkojen käyttöä voidaan ohjata myös aikarajoitteilla. Asiointia varten on pysäköintiaika rajoitettu liikennemerkillä yleensä 30min 2h mittaiseksi. Muita käytettyjä aikarajoitteita ovat 4 8 tuntia pysäköintiä sallivat merkit, joilla halutaan estää työpaikkapysäköintiä sekä autojen jatkuva säilyttäminen näillä paikoilla. Monet paikat ovat aikarajoitteen lisäksi maksullisia. (Ojala 2003.) Hinnoittelu Pysäköinnin kysyntään suorasti vaikuttava tekijä on pysäköinnin hinta. Hinnoitteluun puolestaan vaikuttaa ennen kaikkea, nähdäänkö pysäköinti itsenäisesti hinnoiteltavana toimintona, kuten pysäköintilaitoksissa, vai koetaanko pysäköinti välttämättömäksi palvelutoiminnaksi, kuten kadut, hissit jne. Itsenäisen pysäköintitoiminnan hinta muodostuu normaalisti markkinatalouden sääntöjen mukaisesti. Sen sijaan välttämättömänä palvelutoimintana koettava työpaikkapysäköinti sekä asukkaiden pysäköinti ovat usein käyttäjälle alihinnoiteltua, jolloin rahoittamiseen osallistuvat myös työnantaja, kiinteistönomistajat tai yhteiskunta. Kolmas näkökulma pysäköintiin on sen toimiminen kaupan lisäpalveluna. Tällöin paikan hinnoittelu riippuu autopaikan tuomasta liikevaihdon lisäyksestä ja paikan kustannuksista. Kaupunkien omistamien pysäköintipaikkojen hinnoitteluun voivat vaikuttaa myös kaupunkien omat, liikenteeseen liittyvät tavoitteet, kuten työmatkaliikenteen ohjaaminen tai asukkaiden pysäköintimahdollisuuksien turvaaminen. Lisäksi katupysäköinnistä saadaan merkittävä määrä tuloja. Esimerkiksi Tampereen pysäköinninvalvonnan nettotulos oli vuonna 2006 noin 1,97 miljoonaa euroa. (TFK 1991, Kalenojan ja Häyrysen 2003, 14 mukaan, Tampereen kaupungin pysäköinnin valvonta 2007.) Pysäköinnin hinnoittelua pidetään tehokkaampana keinona vaikuttaa ihmisten kulkutavan valintaan kuin esimerkiksi joukkoliikenteen hinnoittelua. Monien tutkimusten mukaan vielä hinnoitteluakin suurempi vaikutus olisi pysäköintipaikoilta kohteeseen käveltävän etäisyyden kasvattamisella eli kaupunkisuunnittelulla. Huomioitavaa on myös, että mikäli hinnoittelu on kovin paikallista, se vaikuttaa enemmän pysäköinnin alueelliseen jakautumiseen kuin kulkutavan valintaan. (Tsamboulas 2001, Kurri ja Laakso 2002, Feeney 1986, Kalenojan ja Häyrysen 2003, 18 mukaan.)

11 7 Valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön on mahdollista vaikuttaa pysäköinnin hintaan asettamalla sille vero tai tuki. Suomessa useat vanhat kaupungit tukevat asukkaiden pysäköintiä esimerkiksi asukaspysäköintitunnuksin. Valtio puolestaan ei ole osallistunut pysäköinnin hinnoittelun ohjaamiseen. Joissakin maissa, kuten Ruotsissa, verotusta käytetään pysäköinnin ohjauskeinona. (Atterbrand ym ) Kaupunkisuunnittelu Kaupunkisuunnittelulla voidaan vaikuttaa sekä pysäköinnin tarjonnan että kysynnän määrään. Pysäköinnin tarjontaan vaikuttaa pysäköinnin normiohjaus, jota on käsitelty jo yllä. Lisäksi kaupunkisuunnittelulla voidaan vähentää pysäköinnin kysyntää esimerkiksi vähentämällä liikkumisen tarvetta. Mitä vähemmän tarvitaan tilaa pysäköinnille, sitä tehokkaammin maata voidaan käyttää muuhun tarkoitukseen. Tehokas maankäyttö puolestaan vähentää liikennesuoritteita ja parantaa saavutettavuutta. Jos kauppa löytyy kävelymatkan päästä kotoa, ei ostoksia tarvitse tehdä autolla ja asiointipysäköintiin tarvittavien pysäköintipaikkojen määrä vähenee. Toisaalta kaupunkisuunnittelun avulla voidaan pyrkiä parantamaan joukkoliikenneyhteyksiä, jolloin yhä harvempi kotitalous kokee välttämättömäksi omistaa auton. Lisäksi joukkoliikenneyhteyksien varteen voidaan rakentaa liityntäpysäköintipaikkoja. Liityntäpysäköintipaikat vähentävät keskustan liikennettä sekä pysäköintipaikkojen tarvetta. Maksu- ja informaatiojärjestelmät Suoranaisen sääntelyn lisäksi pysäköintipaikkojen käyttöä voidaan ohjata opastuksella. Hyvä opastusjärjestelmä lisää pysäköintipaikkojen käyttötehokkuutta ja vähentää pysäköintipaikkaa hakevan liikenteen määrää. Monien kaupunkikeskustojen täysiksi koettujen pysäköintitilojen todellinen käyttöaste on vain %. (Ojala 2003.) Suomessa pysäköintipolitiikka on pääasiassa kaupunkien ja kuntien vastuulla. Eri kaupungeissa on hyvin erilaisia pysäköinnin ohjaamiseen liittyviä käytäntöjä. Usein tämä on johtanut tilanteeseen, jossa kaupungit kilpailevat yritysten ja kaupan yksiköiden sijoittumisesta pysäköintipolitiikkaansa muokkaamalla. Joissakin maissa, kuten Iso- Britanniassa onkin määritelty valtakunnan tasoinen pysäköintipolitiikka estämään kaupunkien kilpailua keskenään pysäköintipolitiikan keinoin.

12 8 4 Kaupunkiesimerkit 4.1 Helsinki Lähtökohtia Väkiluku: (kesäkuu 2007) Väestöntiheys: asukas/km 2 Keskimääräinen arkivuorokausiliikenne Helsingin niemen rajalla: noin , joista henkilöautoja (2005) Joukkoliikenteellä matkustavien osuus henkilömäärästä: 62,5, % (2005) (Wikipedia-Helsinki 2007, Helsingin kaupunki 2007, Helsingin kaupungin tietokeskus 2006) Helsingissä noudatetaan joukkoliikennettä suosivaa liikennepolitiikkaa. Sen sijaan Helsingin pysäköintipolitiikassa on vuodesta1987 lähtien noudatettu seuraavaa lauselmaa asukkaille taataan riittävät ja palvelutasoltaan kohtuulliset pysäköintimahdollisuudet. Muilta osin pysäköintipaikkatarjonta, mukaan lukien mahdolliset pysäköintilaitokset sopeutetaan muiden liikennepoliittisten tavoitteiden mukaiseksi. Toisin sanoen ajatellaan, että pysäköintipolitiikan tavoitteena on huolehtia, että pysäköintitilan tarjonta vastaa kysyntää, lukuun ottamatta kantakaupunkiin ja esikaupunkien aluekeskuksiin suuntautuvaa työmatkapysäköintiä, jonka määrää pyritään rajoittamaan. (Kaihlanen 2001.) Pääkaupunkiseudulle ollaan luomassa myös ilmastostrategiaa. Lausuntakierrokselle lähetetyssä strategialuonnoksessa Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 yhdeksi tavoitteeksi on asetettu vähentää alueen kaupunkien kasvihuonekaasupäästöjen määrää kolmanneksella nykyisestä määrästä vuoteen 2030 mennessä. (YTV 2007.) Helsingin keskusta-alueen pysäköintipaikkojen kokonaislukumäärä ei ole viimeisen 30 vuoden aikana juurikaan muuttunut. Sen sijaan kadunvarren ilmaisten pysäköintipaikkojen lukumäärä on huomattavasti vähentynyt kun ilmaisia paikkoja on ohjattu asukkaiden käyttöön. Viime vuosina pysäköintilaitoksia on kuitenkin rakennettu lisää ja tulevaisuudessa niiden määrä tulee kasvamaan huomattavasti. Jo pelkässä Helsingin maanalaisessa yleiskaavassa, niemen tarkastelualueelle on varattu tilaa 6 laajennusta tai kokonaan uutta maanalaista pysäköintilaitosta varten. Kantakaupungin alueelle kaiken kaikkiaan on varattu tilaa peräti 11 maanalaista pysäköintilaitosta tai niiden laajennusta varten. Vastaavasti kadunvarsipaikkojen määrää ydinkeskustan alueella on tarkoitus vähentää. Kuvassa yksi on esitelty tarkemmin Helsingin niemen alueen pysäköintitarjonnan kehitystä vuosina (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2007B, Poutanen 2002.)

13 9 Kuva 1: Pysäköintitarjonnan kehitys Helsingin keskustassa vuosina (Poutanen 2007). Helsingissä käytetään autopaikkamäärien laskentaohjeita. Mikäli laskentaohjeista poiketaan, on asiasta tehtävä erillinen selvitys. Laskentaohjeet ovat erilaiset työpaikka- ja asuntoalueille. Työpaikka-alueiden autopaikkojen laskentaa varten kaupunki on jaettu seuraaviin vyöhykkeisiin (ks. kuva 2): - ydinkeskusta (Y) - keskusta (I) - kantakaupungin pohjoisosa (II) - aluekeskukset (A) - hyvän joukkoliikennepalvelun alueet ja paikalliskeskukset (J) - esikaupunkialueet (III).

14 10 J J J J J J J 0 MIN III J MIN - MAX II MAX I PASILA J J A J MALMI J J J J ITÄKESKUS A J J J J J Y 0 Kuva 2: Helsingin kaupungin työpaikka-alueiden aluejako (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 1994). Työpaikka-alueiden autopaikkamäärien laskentaohjetta käytetään keskustassa liikennettä rajoittavana enimmäisnormina. Kantakaupungin pohjoisosissa se toimii sekä autopaikkojen enimmäis- että vähimmäismäärää ilmaisevana suunnitteluohjeena ja esikaupunkialueilla paikkojen vähimmäismäärää ilmaisevana suunnitteluohjeena. Taulukossa 2 on esitetty toimistojen ja myymälöiden autopaikkamäärien (ap) laskentaohjeet kerrosalaa (k-m2) kohti. (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 1994) Taulukko 2. Helsingin työpaikka-alueiden autopaikkanormeja (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 1994). Toiminta Normi eri vyöhykkeillä (ap/k-m2) Enimmäisnormi Vähimmäisenimmäisnormi Vähimmäisnormi Ydinkeskusta (Y) Keskusta (I) Kantakaupungin pohjoisosa (II) Aluekeskukset (A) Rask. raideliikenteen asemien ympäristö ja paikalliskeskukset (J) Esikaupunkialue et (III) Toimistot 1/500 1/350 1/280-1/220 1/250 1/75 1/60 Myymälät 1/200 1/150 1/110-1/90 1/100 x) 1/60 x) 1/50 (esim. x)alue- ja paikalliskeskusten tavaratalotyyppisten myymälöiden (ostoskeskusten) pysäköintinormina käytetään 1 ap / 30 kem2, jos autopaikat suunnitellaan tehokkaaseen vuoroittaiskäyttöön. Länsi-Pasilassa on päästy jopa 80 % vuoroittaiskäyttöön)

15 11 Helsinki kuitenkin harkitsee ehdotusta, jossa toimistojen ja teollisuushallien enimmäisnormia löyhennettäisiin kantakaupungin pohjoisosan normista 1ap/220 k-m2 normiin 1ap/120 k-m2. Asuintonttien pysäköintipaikkojen laskennassa ei joukkoliikenteen palvelutasoa huomioida yhtä tarkasti kuin työpaikka-alueiden laskennassa (ks. kuva 3.). Kuva 3: Helsingin kaupungin asuintonttien aluejako (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2007A). Asuintonttien kaavoituksessa pyritään turvamaan se, että autopaikkoja rakennetaan asukkaiden tarpeita vastaava määrä. Mikäli siis ennustetaan esimerkiksi autotiheyden kasvua, se lisää tarvittavien autopaikkojen määrää; asumisväljyyden kasvu sen sijaan vähentää tarvittavien autopaikkojen määrää kerrosneliömetriä kohti. Taulukossa kolme on esitetty juuri uudistetut asuintonttien autopaikkamäärien laskentaohjeet, joissa on pyritty huomioimaan myös oletus, tavanomaista vetovoimaisemmille alueille muuttavien asukkaiden suuremmasta autopaikkatarpeesta. (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2007A.)

16 12 Taulukko 3: Helsingin asuintonttien autopaikkamäärien laskentaohjeet (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2007A). Vähimmäisnormit eri vyöhykkeillä (ap/k-m2) kantakaupunki (І) kantakaupungin uudet merenrantaiset alueet (ІІ) esikaupunki (ІІІ) esikaupungin vetovoimaiset alueet (ІІІ) Kerrostalo 1/125 1/115 1/100 1/90 Pientalotontit 1/ tilapäispysäköinti Asuntolat 1/ / Pysäköinnin määrä Helsingin niemen tarkastelualueella Seuraavaksi on esitelty tarkemmin pysäköintioloja ja pysäköinnin hinnoittelua Helsingin niemen tarkastelualueella. Tarkastelualue on esitelty kuvassa 4. Kuva 4: Helsingin niemen tarkastelualue (Kurri ja Laakso 2002.) Vuonna 2002 tarkastelualueella oli kokonaisuudessaan noin pysäköintipaikkaa. Kadunvarsipaikkoja alueella oli noin 45 % kokonaismäärästä eli noin Pysäköintilaitosten osuus vuonna 2002 oli ainoastaan 11 % alueen kokonaispaikkamäärästä. Tonttipysäköintipaikkoja alueella oli noin eli 44 % kokonaispaikkamäärästä.(kurri ja Laakso 2002) Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on vuonna 1989 toteuttanut tutkimuksen, jossa selvitettiin muun muassa Helsingin keskusta-alueen piha- ja tallipaikkojen käytön

17 13 jakautumista asukkaiden ja yritysten kesken. Haastatteluaineisto kattoi noin paikkaa, joista vain noin 24 % oli asukkaiden käytössä ja loput noin 76 % yritysten käytössä. Yritysten käytössä olevista paikoista suurta osaa käytetään työntekijöiden autojen pysäköintiin ja osaa asiakaspysäköintiin Hinnoittelu ja aikarajoitteet Helsingissä kaupunki hinnoittelee ainoastaan kadunvarren pysäköintipaikat. Katupaikkojen hinnat pyritään pitämään pysäköintilaitosten kanssa samalla tasolla tai jopa korkeampina ja ohjata näin pysäköintiä maan alle. Kantakaupungin kadut on jaettu kolmeen maksuvyöhykkeeseen, joiden taksat vuonna 2007 ovat: vyöhyke I 3 /h vyöhyke II 1,6 /h vyöhyke III 0,8 /h. Myös aikarajoitteilla pyritään ohjaamaan käyttöä. Kantakaupungin pysäköintikartassa (ks. kuva 5) on kuvattu tarkemmin vyöhykerajat, pysäköintilaitokset sekä aikarajoitteet. Suunnittelukeskus on tehnyt vuonna 2001 kyselyn jossa kaupungeilta tiedusteltiin muun muassa aikarajoitteisten pysäköintipaikkojen määrää ja jakaumaa. Kyselyn mukaan Helsingin kadunvarren paikoista suurimmassa osassa ei ole aikarajoitusta, vaan käyttöä ohjataan pysäköintimaksun avulla. Noin 23 % paikoista on pysäköintiaikaa rajoitettu. Useimmiten rajoitus on 1 4 tuntia. Lähes kaikki paikat ovat kuitenkin maksullisia. Alueelta löytyy vain muutamia ilmaisia lyhytaikaisia tai pitkäaikaisia pysäköintipaikkoja (tumman ja vaalean lilat alueet, esimerkiksi Kaivopuiston rannassa).

18 14 Maksullinen pysäköintilaitos tai alue Maksullinen pysäköintialue, jossa maksun voi suorittaa myös omalla pysäköintilaitteella Ilmainen pitkäaikainen pysäköinti Kertamaksu enintään 1 tunti Kertamaksu enintään 2 tuntia Kertamaksu enintään 4 tuntia Maksullinen ma-pe 9-19 Kertamaksu enintään 1 tunti (Ilman asukas tai yrityspysäköintitunnusta) (Ilman asukas tai yrityspysäköintitunnusta) Ilmainen lyhytaikainen pysäköinti Ilmainen pitkäaikainen pysäköinti Kuva 5: Helsingin kantakaupungin pysäköintikartta (Helsingin rakennusvirasto 2007). Hieman yli puolet niemen tarkastelualueen kadunvarsipaikoista kuuluu kuitenkin myös asukas- ja yrityspysäköintijärjestelmän piiriin (ks. kuva 6). Yleisesti Helsingissä järjestelmää hyödynnetään asuinalueilla, jotka on rakennettu ennen kuin nykyisen suuruista pysäköintipaikkatarvetta osattiin ennustaa. Esimerkiksi Helsingin niemen alueesta suurin osa on rakennettu jo 1900-luvun alkupuolella, jolloin se kuuluu asukaspysäköintivyöhykkeeseen.

19 15 Kuva 6: Helsingin asukas ja yrityspysäköintialueet (Helsingin rakennusvirasto 2007). Asukaspysäköintitunnuksen saa kuka tahansa asukaspysäköintivyöhykkeellä väestörekisteritietojen mukaan asuva henkilö, jolla on ajokortti ja joka ajoneuvorekisterin mukaan omistaa tai hallitsee henkilö-, paketti- tai erikoisautoa. Tunnuksia myönnetään ainoastaan yksi henkilöä kohti. Tunnus maksaa vyöhykkeestä riippumatta 36 /vuosi. Yrityspysäköintitunnuksen voi lunastaa asukaspysäköintivyöhykkeellä toimiva yritys, julkisyhteisö tai elinkeinoharjoittaja. Yrityksen yhtä toimipaikkaa kohti myönnetään enintään kolme tunnusta. Yrityspysäköintitunnus maksaa 360 /vuosi. Vuonna 2006 asukas- ja yrityspysäköintitunnuksia myönnettiin alueille A F ja H K yhteensä , keskimäärin noin 1,6 tunnusta paikkaa kohden. Tonttipysäköinti on kokonaispaikkamäärältään merkittävä osa-alue. Kuten katupysäköinti, myös tonttipysäköinti palvelee kaikkia käyttäjäryhmiä: asukkaiden pysäköintiä, asiointipysäköintiä sekä työpaikkapysäköintiä. Tonttipysäköinti on useimmiten maksutonta. Asukkaiden käytössä olevien tonttipysäköintipaikkojen hinnoittelu on hyvin kirjavaa luvulta eteenpäin rakennetuissa taloissa autopaikkoja on rakennettu tonteille enimmäkseen kysyntää vastaava määrä. Autopaikkojen rakennuskustannukset on pääsääntöisesti sisällytetty asunnon rakennuskustannuksiin, josta ne sitä kautta vaikuttavat

20 16 asuntojen hintoihin. Taloyhtiöissä siis myös ne asukkaat, jotka eivät omista autoa, osallistuvat autopaikan kustannuksiin. Joillakin uusilla asuinalueilla on perustettu pysäköintiyhtiöitä, jotka hoitavat alueen pysäköintikysymykset. Tällöin osa pysäköinnistä maksetaan kiinteistön maksuista erillisenä. Esimerkiksi Pikku Huopalahdessa osa Tilkankadun pysäköinnistä on järjestetty näin, jolloin pysäköinnin hinta hallipaikassa on osakeyhtiön asukkaille 47 euroa kuukaudessa, eli 564 euroa vuodessa ja ulkoaluepaikalla 25 euroa kuukaudessa joka tekee 300 euroa vuodessa. Koska pysäköintilaitoksen toiminta on kuitenkin osittain rahoitettu kaikkien ympäröivien kiinteistöjen taholta, on pysäköinti kalliimpaa ulkopuolisille. Heille pysäköinti hallipaikassa maksaa 1044 euroa vuodessa.(isännöitsijäkonttori Oy 2006.) Pysäköintilaitospaikat ovat kaikki maksullisia ympäri vuorokauden. Ensimmäisen pysäköintitunnin hinta laitoksissa on usein jopa kalliimpaa kuin kadulla. Monesti tuntihinnat pienenevät kuitenkin mitä pidempään autoa säilytetään pysäköintilaitoksessa. Pysäköintilaitokset tarjoavat myös kuukausisopimuksia. Kuukausisopimusten hinta vaihtelee P-Ruoholahden 140 /kk + alv aina P-Elielin 270 /kk + alv. Keskimääräinen sopimuspysäköinnin kuukausivuokra niemen tarkastelualueen pysäköintilaitoksissa vuonna 2007 on noin Helsingin kaupunki ei omista tai rahoita pysäköintilaitoksia, lukuun ottamatta muutamia tapauksia, joita voidaan käyttää myös pommisuojana. (Autoparkki 2007, Europark 2007, Forum-P 2007.) Pysäköinnin ongelmia ja pysäköinnin kehittäminen Helsingissä on jo pitkän aikaa harrastettu järjestelmällistä pysäköintipolitiikkaa, minkä ansiosta liikennemäärät kantakaupungin rajalla ovat pysyneet jo pari vuosikymmentä lähes muuttumattomina (ks. kuva 7). Siitä huolimatta, lähes kaikkien kaupungin pääkatujen liikenne ruuhkaantuu aamulla sekä iltapäivällä. Ilmanlaatu keskustassa, Mannerheimintien mittauspisteessä, on enimmäkseen vain tyydyttävä. Muutamina päivinä ilmanlaatu on luokiteltu jopa huonoksi, jolloin luontovaikutusten lisäksi terveysvaikutukset herkillä ihmisillä ovat mahdollisia. Päästöjen lähteeksi on todettu liikenne. Helsinkiin suuntautuu siis liikaa liikennettä. (Kunnat, YTV, teollisuus ja Ilmatieteenlaitos 2007.) Erityisesi ongelmia aiheuttaa autolla tehtävät työmatkat. Vaikka pysäköintipaikkojen määrän rajoittamisen on todettu vähentävän liikennettä, autopaikkojen rakennusnormeja ei haluta kuitenkaan tiukentaa edes työpaikka-alueiden osalta, vaan päinvastoin tekeillä on enimmäisnormin lievennys. Syynä on pelko yritysten konttorien muuttamisesta Helsingin ympäryskuntiin, joissa pysäköintipaikkojen rakentaminen on vapaampaa ja yritysten on näin ollen mahdollista tarjota useammalle työntekijälleen autopaikka. Vastaava tilanne on kaupoilla, sillä asiointipaikkojen vähäisyyden pelätään heikentävän keskustan kauppojen kilpailukykyä.(helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2007.) 1 Tarkastelussa huomioitu P-Presidentti, P-Kamppi, P-Eliel, P-Ruoholahti, P-Kluuvi, P-Tähtitornivuori, Forum, Autohotelli sekä Autoparkin City-center ja Yliopistonkatu

21 17 Kuva 7: Liikennemäärien kehitys Helsingissä (Poutanen 2007). Helsingin keskustassa maanpäällinen tila on jo tiukasti käytössä ja siksi useita tulevia pysäköintipaikkoja on suunniteltu maan alle. Pysäköintitaloja on perusteltu sillä, että katupaikkojen määrä vähenee. Pysäköintipaikkojen määrien ja jakauman kehitystä ei kuitenkaan ole seurattu järjestelmällisesti, joten on vaikea tietää, onko katupaikkojen määrä vähentynyt oletetussa laajuudessa. Maan alle jälkikäteen rakennettavat pysäköintilaitokset ovat myös erittäin kalliita, mikä nostaa kiinteistön kustannuksia. Pysäköintitilojen rakentamisen kalliit kustannukset ovat johtaneet esimerkiksi monien asuinrakennuksien suunnitelmien karsimiseen. Ongelmat ovat näkyneet erityisen selvästi Valtion asuntorahaston (ARA) asuntojen rakentamisessa. Koska Arava-asunnoissa on perinteisesti asetettu asunnon neliöhinnoille yläraja, ovat kalliit pysäköintiratkaisut pakottaneet karsimaan asunnon muista ominaisuuksista. (Asiantuntijahaastattelut Kaihlanen 2007) Joillakin vanhoilla asuinalueilla pysäköintipaikoista on pulaa, minkä takia asukaspysäköintitunnuksia on jouduttu jakamaan enemmän kuin pysäköintipaikkoja on tarjolla. Kysyntää kuitenkin voitaisiin pienentää nostamalla tunnusten hintaa hiukan korkeammaksi. Myös vieraspysäköinti aiheuttaa ongelmia, sillä sille ei useimmiten ole järjestetty tilaa asuintonteilla. Viime vuosina pysäköintipaikkojen määrä on lähtenyt nousuun uusien maanalaisten pysäköintilaitosten myötä. Esimerkiksi Kampin ostoskeskuksen rakentamisen yhteydessä tehtiin 500 autopaikka lisää. Pysäköintipaikkojen määrän lisääminen tulee näkymään myös liikenteen ja siitä aiheutuvien ongelmien lisääntymisenä.

Hämeenlinnan keskustan pysäköintivaihtoehtojen vertailu

Hämeenlinnan keskustan pysäköintivaihtoehtojen vertailu Hämeenlinnan keskustan pysäköintivaihtoehtojen vertailu 4.3.2015 Juha Mäkinen, Sito Oy When infrastructure counts. 2 Keskustan pysäköintipaikkojen tilanne nyt Nykyisistä autopaikoista suurin osa on lyhytaikaisia

Lisätiedot

Pysäköintiratkaisut ja -normit täydennysrakennuskohteissa

Pysäköintiratkaisut ja -normit täydennysrakennuskohteissa Pysäköintiratkaisut ja -normit täydennysrakennuskohteissa MAL-verkosto Täydennysrakentamisen seminaari 28.5.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus

Lisätiedot

vaihtoehtoinen tuote nykyisin käytössä olevalle asukaspysäköintitunnukselle.

vaihtoehtoinen tuote nykyisin käytössä olevalle asukaspysäköintitunnukselle. 1 HELSINGIN KAUPUNGIN JA YKSITYISTEN PYSÄKÖINTIOPERAATTOREIDEN VÄLINEN SOPIMUS KANTAKAUPUNGIN ASUKKAIDEN PYSÄKÖINNISTÄ PYSÄKÖINTIOPERAATTOREIDEN PYSÄKÖINTILAITOKSISSA (Asukaspysäköintilaitostunnus) 1.

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006 Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Syyskuu 2006 14 Kuva 2. Maksimikäyttöasteet. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 210 02.12.2015. 210 Asianro 8005/02.05.00.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 210 02.12.2015. 210 Asianro 8005/02.05.00.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (1) 210 Asianro 8005/02.05.00.00/2015 Pysäköinnin taksatarkistukset 2016 alkaen Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen Rakentamisen ja kunnossapidon tukipalvelut Pysäköintitaksojen

Lisätiedot

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun kehittyminen ja siihen liittyvät ideologiat

Helsingin liikennesuunnittelun kehittyminen ja siihen liittyvät ideologiat RIL VLL 25.9.2015 Helsingin liikennesuunnittelun kehittyminen ja siihen liittyvät ideologiat Yleisasemakaavan 1954 liikenneverkot 25.9.2014 Matti Kivelä 25.9.2014 Matti Kivelä 3 Helsingin kehittyminen

Lisätiedot

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ PYSÄKÖINTISELVITYS

NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ PYSÄKÖINTISELVITYS NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ PYSÄKÖINTISELVITYS Toukokuu 2008 NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO 1 (5) NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Maiju Lintusaari Tero Rahkonen 8.10.2015 Sito Parhaan ympäristön tekijät Suunnittelualue Vaasa ja pyöräily 3 Keskustan saavutettavuus pyörällä 4

Lisätiedot

EKOLOGISEN ASUMISEN EDISTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN KEINOIN

EKOLOGISEN ASUMISEN EDISTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN KEINOIN EKOLOGISEN ASUMISEN EDISTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN KEINOIN aluerakenne liikenneratkaisut rakennusten ekologia käytön ekologia AUTOTIHEYS (henkilöautoja / 1000 asukasta) 550 220 JÄTKÄSAARI ASUKKAITA >

Lisätiedot

Sujuvaa pysäköintiä Helsingissä

Sujuvaa pysäköintiä Helsingissä Sujuvaa pysäköintiä Helsingissä T ässä oppaassa kerrotaan, missä ja miten Helsingissä voi py säköidä, kuka päättää pysäköintipaikoista, miksi pysäköintiä valvotaan ja mistä pysäköintilupia saa. Yhteisten

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Helsingin seudun pysäköintipoliittinen työpaja 19.4.2010. Työpajan keskeiset tulokset. Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun pysäköintipoliittinen työpaja 19.4.2010. Työpajan keskeiset tulokset. Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun pysäköintipoliittinen työpaja 19.4.2010 Työpajan keskeiset tulokset Helsingin seudun liikenne Työpajan tavoite Tunnistaa, mitkä pysäköintiin liittyvät asiat ovat strategisesti tärkeitä

Lisätiedot

Sujuvaa pysäköintiä Helsingissä

Sujuvaa pysäköintiä Helsingissä Sujuvaa pysäköintiä Helsingissä Tässä oppaassa kerrotaan, missä ja miten Helsingissä voi pysäköidä, kuka päättää pysäköintipaikoista, miksi pysäköintiä valvotaan ja mistä pysäköintilupia saa. Yhteisten

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa?

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Jyväskylän Liikenne ja ilmasto seminaari 22.9.2009 Kuinka liikenteen kysyntään / kulkumuotojakaumiin

Lisätiedot

Helsingin pysäköintipolitiikka 28.5.2014

Helsingin pysäköintipolitiikka 28.5.2014 Helsingin pysäköintipolitiikka 28.5.2014 Helsingin pysäköinnin tunnistettuja kehittämistarpeita Täydennysrakentaminen esikaupunkialueilla edellyttää uudenlaisia pysäköintiratkaisuja Pysäköinnin kustannusvaikutukset

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Salon osayleiskaavan liikenneselvitys

Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Pysäköintitutkimukset Kulkutapajakaumat Katuverkon jäsentäminen Pysäköinnin järjestelyt Liikennemäärät Isot kehityshankkeet (Itäinen

Lisätiedot

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun luonnonsuojeluyhdistys Liikenne ja ympäristö Liikenne on Oulun seudun pahin ympäristöongelma! terveysvaikutukset, pöly viihtyisyyden väheneminen,

Lisätiedot

Keskustan pysäköinti osana liikennejärjestelmää

Keskustan pysäköinti osana liikennejärjestelmää Kaisa Karhula, Hanne Tiikkaja, Tuomas Palonen & Hanna Kalenoja Keskustan pysäköinti osana liikennejärjestelmää Pysäköintiolosuhteiden kehitys Tampereen keskustassa Tutkimusraportti 86 [tyhjä sivu blank

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 124. Kaupunginhallitus 30.03.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 124. Kaupunginhallitus 30.03.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 30.03.2015 Sivu 1 / 1 2712/02.07.00/2014 124 Niittykummun metrokeskuksen pysäköintiyhtiön perustaminen Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh. 043 825 6073 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet asemakaavoituksessa. Raporttiluonnos, syyskuu 2015

Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet asemakaavoituksessa. Raporttiluonnos, syyskuu 2015 Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet asemakaavoituksessa Raporttiluonnos, syyskuu 2015 Työn kulusta Työ alkoi syksyllä 2014. TYÖN OHJAUSRYHMÄ Työ tehdään Helsingin, Espoon

Lisätiedot

HYVÄ? PYSÄKÖINTIPAIKKA

HYVÄ? PYSÄKÖINTIPAIKKA HYVÄ? PYSÄKÖINTIPAIKKA HEIKKI LEPPÄNEN DIPL.INS., RAK.ARKKIT. AUTOPAIKKOJEN LUKUMÄÄRÄ MÄÄRITTELY KUNTIEN VASTUULLA (MRL) ASUKKAIDEN AUTOPAIKKOJEN TARPEEN TYYDYTTÄMINEN TOIMITILOJEN OSALLA VOIDAAN TEHDÄ

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 2 / 2 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1 4906/11.00.01/2014 Kaupunginhallitus 178 11.5.2015 100 Valtuustoaloite vähäpäästöisten autojen edistämisohjelman toteuttamisesta pääkaupunkiseudulla Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Pysäköintipoliittiset toimet ja niiden vaikutukset pääkaupunkiseudulla

Pysäköintipoliittiset toimet ja niiden vaikutukset pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 2002:18 Pysäköintipoliittiset toimet ja niiden vaikutukset pääkaupunkiseudulla Parking policy measures and their effects in the Helsinki metropolitan area Jari Kurri ja

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 LAHDEN KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA

LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 LAHDEN KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 LAHDEN KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 2 Hyväksytty Tekninen lautakunta 9.12.2014 Kaupunginhallitus 12.1.2015

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

Pysäköinnin alkuaikoja

Pysäköinnin alkuaikoja 1960-luku Pysäköinnin alkuaikoja Pysäköintilaitosten kehä ydinkeskustan ympärille ajatus Pysäköintitalotoimikunta perustettiin Tampereen Pysäköintitalo Oy 1974 P-Anttila 600ap 1983 P-Asema 460ap 1988 Koskikeskus

Lisätiedot

Liikenne Helsingissä on muuttumassa johtuen sekä koko Helsingin seudun että kantakaupungin kasvusta satamilta vapautuvien alueiden rakentuessa.

Liikenne Helsingissä on muuttumassa johtuen sekä koko Helsingin seudun että kantakaupungin kasvusta satamilta vapautuvien alueiden rakentuessa. HELSINGIN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA Johdanto Pysäköintipolitiikka on keskeinen osa liikennepolitiikkaa. Pysäköintipolitiikka on jo useita vuosikymmeniä toiminut onnistuneesti esimerkiksi kantakaupungin henkilöautoliikenteen

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Työpaikkojen liikkumisen ohjaus LIVE -ryhmätyö 17.3.2011. Helsingin seudun liikenne, Anna Ruskovaara

Työpaikkojen liikkumisen ohjaus LIVE -ryhmätyö 17.3.2011. Helsingin seudun liikenne, Anna Ruskovaara Työpaikkojen liikkumisen ohjaus LIVE -ryhmätyö 17.3.2011 Helsingin seudun liikenne, Anna Ruskovaara 14.3.2011 Työpaikat aiheuttavat 27 % henkilökilometreistä 28 % 18 % 4 % työ koulu, opiskelu työasia 6

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ asukasyhdistyksen johtokunta 26.4.2011 asukasyhdistyksen vuosikokous 30.3.2011 asukasyhdistyksen yleinen kokous 28.10.2010 asukasyhdistyksen johtokunta 24.5.2010 asukasyhdistyksen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

ASUKKAIDEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN OPTIMOINTI HELSINGIN ESIKAUPUNKIALUEILLA. Heikki Palomäki

ASUKKAIDEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN OPTIMOINTI HELSINGIN ESIKAUPUNKIALUEILLA. Heikki Palomäki ASUKKAIDEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN OPTIMOINTI HELSINGIN ESIKAUPUNKIALUEILLA Heikki Palomäki Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksella professori Timo

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Östersundomin alueen pysäköinnin suunnitteluperiaatteet

Östersundomin alueen pysäköinnin suunnitteluperiaatteet Östersundomin alueen pysäköinnin suunnitteluperiaatteet Esipuhe Östersundomiin on rakentumassa uusi kaupunginosa noin 70 000 asukkaalle ja 30 000 työpaikalle. Alue rakentuu kolmen kaupungin Helsingin,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 22.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 22.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 a 1 PYSÄKÖINTITAKSOJEN SEKÄ ASUKASPYSÄKÖINTITUNNUKSEN LUNASTUSHINNAN TARKISTAMINEN Kslk 2009-1325 hankenro 0902 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee esittää

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 5.03 6.011 Lähivirkistysalue,

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Työpaikkapysäköinnin taloudelliset ohjauskeinot potentiaalia pääkaupunkiseudun liikennevirtojen hillintään?

Työpaikkapysäköinnin taloudelliset ohjauskeinot potentiaalia pääkaupunkiseudun liikennevirtojen hillintään? Työpaikkapysäköinnin taloudelliset ohjauskeinot potentiaalia pääkaupunkiseudun liikennevirtojen hillintään? Milla Multamäki Helsingin yliopisto Taloustieteen laitos Ympäristöekonomia Pro gradu -tutkielma

Lisätiedot

Kaavarungon mukainen asemakaavan muutosluonnos vaihtoehto VE1

Kaavarungon mukainen asemakaavan muutosluonnos vaihtoehto VE1 Kaavarungon mukainen asemakaavan muutosluonnos vaihtoehto VE1 Vaihtoehto VE 2 Vaihtoehto VE 3 Luonnosvaihtoehdot yleisesti nähtävillä 29.5.-1.8.2008 Mielipiteitä: uheluita 2 Sähköposteja 6 Kuntalaisten

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3. Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015 Täydennysrakentamistarpeen tausta Vantaalla 2010: 51 063 aluerakentamisen

Lisätiedot

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi SYÖKSY Päätösseminaari 21.9.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Tampereen teknillinen yliopisto Hanna

Lisätiedot

PYSÄKÖINNIN MOBIILI-MAKSUJÄRJESTELMÄ

PYSÄKÖINNIN MOBIILI-MAKSUJÄRJESTELMÄ KOHTEEN KUVAUS 1 (5) PYSÄKÖINNIN MOBIILI-MAKSUJÄRJESTELMÄ LIITE 1: Hankinnan kohteen kuvaus Johdanto Pysäköinnin maksaminen palveluun rekisteröityneille asiakkaille matkapuhelimella on ollut mahdollista

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia

Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia ECOMM 2013, Gävle Alkuperäinen esitys Sarah Martens Tarja Jääskeläinen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Vaikutukset kulkutapajakaumaan Työpaikkojen liikkumissuunnitelmat

Lisätiedot

ASUKKAIDEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN OPTIMOINTI HELSINGIN ESIKAUPUNKIALUEILLA. Heikki Palomäki

ASUKKAIDEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN OPTIMOINTI HELSINGIN ESIKAUPUNKIALUEILLA. Heikki Palomäki ASUKKAIDEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN OPTIMOINTI HELSINGIN ESIKAUPUNKIALUEILLA Heikki Palomäki Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksella professori Timo

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Leena Manner Markkinointipäällikkö SRV 11.12.2013 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto, tuotanto ja logistiikka

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS 16X161127 27.3.2014 TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS LAHELANPELTO II ASEMAKAAVAN TOIMIVUUSTARKASTELU Esipuhe Tämä toimivuustarkastelu on tehty Tuusulan kunnan toimeksiannosta. Selvitys käsittää

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 255. Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 255. Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 1 / 1 2111/02.05.05/2013 255 Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n lainalle myönnetyn omavelkaisen takauksen tarkistaminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola,

Lisätiedot

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Tutkimusraportti 51. Keskustan pysäköinti osana liikennejärjestelmää TAMPEREEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTITUTKIMUS. Hanna Kalenoja, Juha-Pekka Häyrynen

Tutkimusraportti 51. Keskustan pysäköinti osana liikennejärjestelmää TAMPEREEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTITUTKIMUS. Hanna Kalenoja, Juha-Pekka Häyrynen Liikenne- ja kuljetustekniikka Tutkimusraportti 51 Keskustan pysäköinti osana liikennejärjestelmää TAMPEREEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTITUTKIMUS Hanna Kalenoja, Juha-Pekka Häyrynen Kalenoja, Hanna & Häyrynen,

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Tampereen Sokoksen asemakaavan muutos

Tampereen Sokoksen asemakaavan muutos 1 (6) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tampere / J.Mäkelä 3.4.2007 TÄMÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ON OLLUT NÄHTÄVILLÄ 13.4.-4.5.2007 Yhdyskuntalautakunnan kuulutuksella 12.4.2007 Asemakaavan

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen kiinteistötasolla. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Viisaan liikkumisen edistäminen kiinteistötasolla. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Viisaan liikkumisen edistäminen kiinteistötasolla Sara Lukkarinen, Motiva Oy RATKAISUT YHTEISKÄYTTÖAUTOILUUN, KÄVELYYN, JOUKKOLIIKENTEESEEN BREEAM, LEED, PROMISE HAASTEITA RAJALLINEN TILA Mihin tilaa

Lisätiedot

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi 1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla

Lisätiedot

KESKUSTAVISIO Vaihtoehtotarkastelut Luonnos 16.6.2014

KESKUSTAVISIO Vaihtoehtotarkastelut Luonnos 16.6.2014 KESKUSTAVISIO Vaihtoehtotarkastelut Luonnos 16.6.2014 Vaihtoehto A Vaihtoehto B HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu Ratkaisu/vaikutuksen kohde Vaihtoehto A Vaihtoehto B Korttelin 1 perusparantaminen

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KUNTIEN JA MAANMITTAUSLAITOKSEN KIINTEISTÖTEHTÄVIEN KOULUTUSPÄIVÄ 20.9.2011 Seppo Sadeharju Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA MIKÄ KEHITTÄMISKORVAUS,

Lisätiedot

Kh 22.6.2009, 416. Ydinkeskusta

Kh 22.6.2009, 416. Ydinkeskusta Pysäköintiyhtiön (Seipark Oy) perustamisen valmistelu/ Pysäköintitoiminnan järjestämiseen liittyvät muut toimenpiteet /Tarkennukset autopaikkojen järjestämisvelvoitteeseen ym. Kh 22.6.2009, 416 Seinäjoella

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS 1/5 Kaavoitus RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS Tehtävä Tehtävänä oli tarkastella asemakaava-alueen liikennejärjestelyjä, asemakaavan vaikutusta liikenneverkkoon sekä uuden maankäytön

Lisätiedot

Määräysnumero Ulkoasu ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 0.9

Määräysnumero Ulkoasu ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 0.9 Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 4.042 4.0421 4.043 5.00 Korttelialueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa, eikä muuta yli 2000 kerrosalaneliömetrin suuruista

Lisätiedot

Kalenoja, Hanna. Kansi: suunnittelu Roihu Creative Oy, valokuva Petri Kovalainen

Kalenoja, Hanna. Kansi: suunnittelu Roihu Creative Oy, valokuva Petri Kovalainen Kalenoja, Hanna. Tampereen keskustan pysäköintitutkimus / Hanna Kalenoja. - Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen kaupunki, Tampereen Pysäköintitalo Oy, Tiehallinto, 2003. - 32 s.- ISBN 952-15-1093-5

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 121. Valtuusto 07.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 121. Valtuusto 07.09.2015 Sivu 1 / 1 Valtuusto 07.09.2015 Sivu 1 / 1 2111/02.05.05/2013 Kaupunginhallitus 255 24.8.2015 121 Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n lainalle myönnetyn omavelkaisen takauksen tarkistaminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kunkun parkki yleisötilaisuus 3.10.2013 Tampere Kaavan laadinnan näkökulma

Kunkun parkki yleisötilaisuus 3.10.2013 Tampere Kaavan laadinnan näkökulma Kunkun parkki yleisötilaisuus 3.10.2013 Tampere Kaavan laadinnan näkökulma Tampereen keskustan kehittämisohjelma Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelman (Takli) Ydinkeskustan pysäköinnin ja huollon

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Pysäköinnin psykologiasta kaupunkielämän konkretiaan. Pysäköinti ja pysäköijät Helsingin keskustassa

Pysäköinnin psykologiasta kaupunkielämän konkretiaan. Pysäköinti ja pysäköijät Helsingin keskustassa Europark 2014 1 Pysäköinnin psykologiasta kau unkielämän konkretiaan Pysäköinti ja pysäköijät Helsingin keskustassa 02 Europark 2014 Pääkirjoitus Helsinki jatkaa kasvuaan ja samalla liikenne lisääntyy

Lisätiedot

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti Kaupunkisuunnittelujaosto pyysi lausuntoa seuraavilta rakennusliikkeiltä, jotka kaikki jättivät lausuntonsa. Lausunnot

Lisätiedot

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8)

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) 1 Yleistä Tarkastelualue sijaitsee Tuusulassa Vantaan rajalla. Kuva 1: tarkastelualueen sijainti (www.tuusula.fi) Kelatien alue on pienteollisuusaluetta ja alueen toteutunut

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Helsingin pysäköintipolitiikka Citylogistiikka-seminaari 24.3.2014

Helsingin pysäköintipolitiikka Citylogistiikka-seminaari 24.3.2014 Helsingin pysäköintipolitiikka Citylogistiikka-seminaari 24.3.2014 Kärkitoimenpiteet 1. Pysäköintipaikkojen monikäyttöisyys 2. Nykyisten laskentaohjeiden tarkistaminen 3. Asukaspysäköintijärjestelmän hinnoittelu

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Länsirannan asemakaavan muutos

Länsirannan asemakaavan muutos Länsirannan asemakaavan muutos Liikennetuotos ja liikennejärjestelyjen toimivuus 30.1.2014 Ympäristösi parhaat tekijät Liikennetuotokset illan huipputunnilla 2 Liikennetuotoksen arvioissa on käytetty kulkutapana

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot