Hakunilan kauppakeskus

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hakunilan kauppakeskus"

Transkriptio

1 Hakunilan kauppakeskus Kaupalliset ympäristövaikutukset

2 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto Selvityksen tavoite ja hankkeen esittely Selvityksen tavoite Hankkeen esittely Lähtötiedot Hakunila kauppakeskuksen sijaintipaikkana Hakunilan sijainti ja vaikutusalue Pääkaupunkiseudun kaupan rakenne Päivittäistavarakaupan myymäläverkosto Keskustahakuisen erikoiskaupan keskittymät Tilaa vaativan erikoiskaupan keskittymä Väestö ja työpaikat vaikutusalueella Ostovoiman kehitys vaikutusalueella Ostovoiman virtaukset Vaikutusten arviointi Vaikutukset kaupan rakenteeseen Teoreettinen vaikutusalue Vaikutukset Hakunilan keskukseen Vaikutukset Tikkurilaan Vaikutukset Koivukylään Vaikutukset muihin keskuksiin Vaikutukset kaupan saavutettavuuteen Vaikutukset ostovoimavirtauksiin Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakentamiseen Työllisyys- ja taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Vaihtoehto 0: hanketta ei toteuteta...24 Liite 1 Kaupan sanastoa ja määritelmiä...25 Päivittäistavarakauppa...25 Tavaratalot...26 Supermarketit...26 Valintamyymälät...26 Muut päivittäistavaramyymälät...27

3 3 Erikoistavarakauppa...27 Kauppakeskus...28 Ostoskeskus...28 Vähittäiskaupan suuryksikkö...29 Retail park eli erikoiskauppojen keskus...29

4 4 Yhteenveto Vantaan Hakunilaan on suunnitteilla noin m 2 suuruinen kauppakeskus. Kauppakeskus pitäisi sisällään kaksi neliön hypermarkettia sekä suuren joukon erikoisliikkeitä ja kaupallisia palveluita. Vuosimyynniltään kauppakeskus voisi yltää yli 140 miljoonaan euroon. Hanke luokitellaan kaupan suuryksiköksi, jolle asetetaan erityisvaatimuksia kaavoituksen suhteen. Tämä selvitys palvelee kaavoituksen yhteydessä tehtävää ympäristövaikutusten arviointia. Hakunilan kauppakeskukselle muodostuu melko luonnollisesti noin asukkaan ydinvaikutusalue Itä-Vantaalle ja osittain myös Koillis-Helsinkiin. Alueen vähittäiskaupan kysyntä ja tarjonta eivät nykyään kohtaa, vaan ostovoimavirtaus ulos alueelta on huomattavaa. Päivittäistavaroissa yli puolet ostovoimasta virtaa ulos ja keskustahakuisessa erikoistavarakaupassa jopa 90 %. Alueella on siis jo nykytilanteessa kysyntää kauppakeskuksen tuomalle tarjonnalle. Sen sijaan tilaa vievän kaupan tarjonta Porttipuistossa ylittää alueen ostovoiman selvästi. Porttipuiston vaikutusalue onkin yliseudullinen. Porttipuiston vetovoiman myötä myös Hakunilan kauppakeskuksen toissijainen vaikutusalue ulottuu laajalle eteläisen Suomen alueelle. Kauppakeskuksen vaikutusalueen ostovoima kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi ennen kaikkea yleisen tulo- ja kulutustason noustessa. Väestönkasvu ei tule olemaan niinkään voimakasta, mutta vaikuttaa silti omalta osaltaan kaupan lisäpinta-alan rakentamisen tarpeeseen. Kulutustason muutoksetkin on vuositasolla maltillisia ja vaihtelevat toimialoittain, mutta pitkällä aikavälillä kasvu kumuloituu. Päivittäistavaroiden suhteellinen osuus kokonaiskulutuksessa on pienentymässä. Uusi kauppakeskus tulee luonnollisesti kiristämään pääkaupunkiseudun vähittäiskaupan kilpailua. Läheisessä Hakunilan ostoskeskuksessa toimintaa joudutaan voimakkaasti sopeuttamaan uuteen kilpailutilanteeseen. Ostoskeskuksen päivittäistavarakaupan palvelut säilyvät kuitenkin hyvällä tasolla, mutta erikoistavarakaupan tarjontaa joudutaan karsimaan. Uuden

5 5 kauppakeskuksen myötä Hakunilan vähittäiskaupan palveluiden saavutettavuus paranee kuitenkin olennaisesti. Päivittäistavarakaupan lähipalveluihin hankkeella ei ole vaikutusta. Tikkurilan keskustassa palvelutarjonta pysyy vähintään nykyisen tasoisena, vaikka Hakunilan hankkeen lisäksi myös Koivukylään tulee uutta kaupan tarjontaa. Koivukylän keskuksella on oma tiivis lähivaikutusalueensa eikä se kilpaile juurikaan Hakunilan kauppakeskuksen kanssa samoista asiakkaista. Asiakkaan kannalta merkittävin muutos olisi vaihtoehtojen tarjonnan kasvu ja keskimääräisten asiointimatkojen lyhentyminen. Ostosmatkat kilpaileviin kaupan keskittymiin, kuten Jumboon, Tikkurilaan, Malmille ja Itäkeskukseen, vähenevät olennaisesti. Vaikutusalueen vähittäiskaupan ostovoiman ulosvirtaus vähenee selvästi, Silti hanke jättää tilaa myös päivittäistavarakaupan uusille lähimyymälöille. Hakunilan kauppakeskus on melko hyvin saavutettavissa sekä autoilijoiden että autottomien kannalta. Kauppakeskuksesta muodostuu myös sosiaalisesti merkittävä tapahtuma- ja ajanviettotila. Hakunilan imago nousee kauppakeskuksen myötä selvästi ja kiinnostus etenkin asuinpaikkana kasvaa. Uusia asuntoja onkin jo suunnitteilla kauppakeskuksen läheisyyteen. Selvitys on tehty HOK-Elannon ja Tradekan toimeksiannosta. Selvitystyöstä ja sen ohjauksesta on vastannut Vantaan kaupunki. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut Vesa Karisalo Vantaan kaupungista. Espoossa Kyösti Pätynen KTM, konsultti Saku Järvinen KTM, konsultti

6 6 1 Selvityksen tavoite ja hankkeen esittely 1.1 Selvityksen tavoite Selvitys koskee Vantaan Hakunilaan suunnitteilla olevan kaupallisen suuryksikkö -määritelmän täyttävän kaupallisen keskuksen vaikutusten arviointia sekä paikallisella että seudullisella tasolla. Selvitys palvelee kaavoitusprosessia ja sen lähtökohtana on kaupan palveluverkko. Selvityksessä vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten kaupan suuryksikkö vaikuttaa Vantaan kaupallisten palvelujen kehittymiseen? Miten kaupan suuryksikkö vaikuttaa seudun vähittäiskauppaan? Muuttuuko Vantaan kaupan keskusrakenne pitkällä aikavälillä? Miten hanke vaikuttaa ostovoiman suuntautumiseen? Keskeisimmät kysymykset liittyvät kauppakeskuksen aiheuttamien kaupallisten ympäristövaikutusten voimakkuuteen ja luonteeseen. Suuryksikön osalta selvitetään seuraavat asiat: päivittäistavara- ja erikoiskaupan kysyntäpohja palvelutarjonnan laatu, määrä ja saavutettavuus suuryksikön paikalliset ja seudulliset vaikutukset kaupallinen vetovoima ja omavaraisuus Tikkurilan keskustan asema sopivuus Hakunilan nykyisten toimintojen kanssa Tarkastelun painopiste on itäisen pääkaupunkiseudun kaupassa. Selvityksessä tarkastellaan myös tilannetta, jossa hanketta ei toteuteta.

7 7 1.2 Hankkeen esittely Hakunilan kauppakeskus on hypermarket-vetoinen kauppakeskus, jossa ankkurina toimii kaksi hypermarkettia (Prisma ja Euromarket) katutasossa. Lisäksi kauppakeskuksessa toimii suuri joukko erikoisliikkeitä ja kaupallisia palveluita pääosin toisessa kerroksessa. Kokonaiskerrosala on alustavan suunnitelman mukaan noin kerrosneliötä, josta vuokrattavaksi pinta-alaksi jäisi noin neliötä. Seuraavassa on havainnekuva kauppakeskuksesta. Nuolet kuvaavat sisäänajoja pysäköintiin, joka sijaitsee pääosin kauppakeskuksen alle kahdessa kerroksessa. Kuva 1: Kauppakeskuksen havainnekuva sekä sisäänajot pysäköintiin (Arkkitehtitoimisto Forma-Furura Oy) Pysäköintipaikkoja olisi yhteensä noin kappaletta kahdessa tasossa. Tämän lisäksi olisi jonkin verran maatasopysäköintiä kauppakeskuksen pohjois- ja eteläpuolella. Kauppakeskuksen 2. kerros ulottuisi Vanhan Lahdentien ylitse Hakunilan keskuksen puolelle ja näin takaisi osaltaan Hakunilan tulevan keskustan yhtenäisyyden. Siiven kautta tulisi kulkuyhteys kävelijöille ja pyöräilijöille Hakunilan suunnasta. Asuntorakentamista sijoittuisi Pitkäsentien ja Kauppakeskuksen väliin jäävälle alueelle noin ke m 2. Rakennukset voisivat olla 3 8 kerroksisia, jolloin korkeimmat osat sijaitsisivat kauppakeskuksen puolella. Seuraavassa on esitetty arvio kauppakeskuksen pinta-alan ja myynnin jakautumisesta. Vuokrattava pinta-ala on muutettu myyntipinta-alaksi ja myyntitehokkuuksien kautta on johdettu myyntiarviot. 1 1 Hypermarkettien päivittäistavarakaupan myyntitehoksi on arvioitu euroa per myyntineliö ja erikoiskaupan tehokkuudeksi euroa per myyntineliö. Nämä ovat tyypillisiä hypermarkettien myyntitehoja Suomessa. Kauppakeskuksen muiden toimijoiden keskimääräiseksi myyntitehokkuudeksi on arvioitu euroa per myyntineliö.

8 8 Taulukko 1: Kauppakeskuksen pinta-alan ja myynniin jakautuminen Vuokrattava ala Myynti-ala, m2 Myynti, milj. kem2 yht. pt et yht. pt et Prisma Euromarket Erikoisliikkeet Liiketilat yht Aulatilat Yhteensä Yhteensä kauppakeskuksen päivittäistavarakaupan myynniksi kertyisi noin 59 miljoonaa euroa ja erikoiskaupan (sis. myös ravintolat) 83 miljoonaa euroa. Kokonaismyynti olisi siis noin 142 miljoonaa euroa. 1.3 Lähtötiedot Selvityksessä on käytetty seuraavia tietolähteitä ja tausta-aineistoa: Väestötiedot ja -ennusteet: Vantaan kaupunki Tilastokeskuksen kotitaloustiedustelu, talouksien kulutusmenot v. 2001/2002 Vähittäiskauppa Suomessa 2003 julkaisu Päivittäistavarakaupan myyntitiedot (Kaupan Maailma) Tilastokeskuksen SuomiCD Tilastokeskuksen vähittäiskaupan (TOL52) liikevaihtotiedot v Liitteessä 1 on selitetty kaupan keskeisimmät käsitteet ja määritelmät.

9 9 2 Hakunila kauppakeskuksen sijaintipaikkana 2.1 Hakunilan sijainti ja vaikutusalue Suunnitteilla oleva kauppakeskus tulisi sijaitsemaan Hakunilassa Lahdenväylän ja Lahdentien välissä Kehä III:n tuntumassa. Matkaa Hakunilan nykyiseen ostoskeskukseen on noin puoli kilometriä. Alueella toimii nykyään bussivarikko, jota ollaan siirtämässä pois lähivuosina. Lahdenväylän toisella puolella sijaitsee Porttipuiston tilaa vievän kaupan keskittymä, jonka merkittävimpiä toimijoita ovat Ikea ja Kodin Ykkönen sekä monet muut huonekaluketjumyymälät. Hakunilan kauppakeskuksen vaikutusalue tulisi olemaan seudullinen. Vaikutusaluetta määriteltäessä ratkaisevat keskuksen koko, saavutettavuus ja kilpailevat keskukset. Hakunilan kauppakeskuksen ydinvaikutusalue (vaikutusalue I) tulisi ulottumaan Vantaan itäosiin sekä Helsingin koillisosiin Seuraavassa kartassa on esitetty vaikutusalueeseen kuuluvat tilastoalueet asukaslukuineen.

10 10 KOIVUKYLÄ JUMBO Kuninkaanmäki Jokiniemi TIKKURILA Hakkila Sotunki Itä-Hakkila Kuninkaala Hakunila Puistola Heikinlaakso Ojanko Vaarala 56 Jakomäki Tattarisuo MALMI Rajakylä Länsimäki Länsisalmi 70 VIIKKI ITÄKESKUS Kuva 2: Kauppakeskuksen vaikutusalue ja asukasluvut tilastoalueittain Vaikutusaluetta rajaavat kilpailevat keskittymät eli lännessä Tikkurila ja Jumbo, Pohjoisessa tuleva Koivukylän keskus sekä Korson ja Keravan tarjonta, etelässä Malmi, Itäkeskus ja tuleva Viikin kauppakeskus. Hakunilan kauppakeskuksen ydinvaikutusalue muodostuu melko luonnollisesti keskuksen ympärille. Alueella asuu yhteensä noin asukasta. Vaikutusalue II ulottuu selvästi ydinvaikutusaluetta laajemmalle. Hakunilan kauppakeskuksen sijainti Kehä III:n ja Lahdenväylän risteysalueelle Ikean vieressä tuo asiakkaita koko eteläisen Suomen alueelta. Valtaosa kauppakeskuksen asiakaskunnasta ja myynnistä tulee kuitenkin ydinvaikutusalueelta eli hyvinkin läheltä.

11 Pääkaupunkiseudun kaupan rakenne Vantaan ja koko pääkaupunkiseudun merkittävimpiä kaupan keskittymiä on Keski-Vantaalla sijaitseva Tammisto-Pakkalan alue. Alueella sijaitsee Suomen toiseksi suurin kauppakeskus Jumbo sekä mittava määrä etenkin tilaa vaativan kaupan yksiköitä. Porttipuiston ja Hakunilan muodostama kaupan keskittymä muodostaa tulevaisuudessa lähes yhtä merkittävän kaupan keskittymän. Kolmas vastaavan suuruusluokan kaupan keskittymä syntyy tulevaisuudessa Petaksen ja Kivistön alueelle. Näiden kolmen yliseudullisen kaupan keskittymän lisäksi merkittävä tilaa vievän kaupan keskittymä on Petikko-Variston alue. Kaupallisessa mielessä paikallisia keskuksia Vantaalla ovat Tikkurilan ja jopa Myyrmäen keskukset. Melko monipuolisesta tarjonnastaan huolimatta näiden vaikutusalueet rajautuvat tulevaisuudessa melko suppealle alueelle. Myös Korson ja Koivukylän keskukset ovat kaupallisessa mielessä selviä paikalliskeskuksia. Pääväylä Seudullinen Päätie tai -ka Eritasoliittym Petas-Kivistö Alustava linj Tunneliosuu Tammisto- Pakkala Porttipuisto- Hakunila Kuva 3: Vantaan nykyiset ja tulevat kaupalliset keskittymät

12 Päivittäistavarakaupan myymäläverkosto Seuraavassa kuvassa on esitetty nykyinen päivittäistavarakaupan verkosto Hakunilan kauppakeskuksen läheisyydessä. Kuvasta puuttuu vasta avattu Nissaksen Alepa. K-SUPERMARKET PRISMA SESTO K-MARKET ANTTILA CASSA LIDL SESTO K-MARKET K-MARKET SPAR S-MARKET K-SUPERMARKET SPAR SIWA TARMO LÄHIKAUPPA K-MARKET S-MARKET SPAR Kuva 4: Päivittäistavarakaupan sijoittuminen kauppakeskuksen läheisyydessä Hakunilan keskustassa toimi neljä päivittäistavarakauppaa. Myymälöiden myyntitehokkuudet ovat keskimäärin hyvällä tasolla ja tämän perusteella toiminta on kannattavaa. Ostoskeskuksessa sijaitseva Spar on kuitenkin lopettanut. Lähimmät suuremmat päivittäistavarakaupat sijaitsevat Jakomäessä (S-market) sekä Tikkurilassa, jossa sijaitsee Itä-Vantaan ainoa hypermarket Prisma, tavaratalo Anttila sekä supermarketit K-supermarket ja Lidl. Päivittäistavarakaupan verkosto on alueella melko tiheä ja seurailee väestökeskittymiä Keskustahakuisen erikoiskaupan keskittymät Hakunilan läheisin keskustahakuisen erikoistavarakaupan keskittymä löytyy Tikkurilan keskustasta. Erikoisliikkeet sijoittuvat hypermarket Prisman ja kauppakeskus Tikkurin väliin Tikkuraitin kävelykadulle. Edustettuina on monia valtakunnallisia ketjuja, mutta toisaalta monet suositut muotikaupat (esim. H&M, KappAhl, Lindex) puuttuvat. Anttilan tavaratalo sijaitsee hieman erillään muusta Tikkurilan keskustasta.

13 13 Vantaan monipuolisin erikoiskaupan ja muotikaupan tarjonta löytyy Jumbosta, jossa toimii valtaosa Suomessa toimivista muotikaupan ketjuista. Laajennuksen myötä tarjonta on entisestään kasvanut ja Jumbon vaikutusalue on yliseudullinen kattaen myös koko Vantaan alueen. Hakunilasta asioidaan Jumbossa etenkin viikonloppuisin ja Tikkurilan tarjonta ei välttämättä itävantaalaisille riitä. Itäkeskuksen ja Helsingin keskustan tarjonta erikoistavarakaupassa on erittäin vetovoimainen, joten osa vantaalaisten ostovoimasta virtaa edelleen Helsinkiin etenkin keskustahakuisessa erikoistavarakaupassa. Myös Malmin keskus kilpailee Hakunilan keskuksen kanssa tulevaisuudessa osittain samoista asiakkaista. Itäisellä Vantaalla keskustahakuisen erikoistavarakaupan tarjonta on nykyisin keskittynyt pääosin Tikkurilaan, jonka tarjonta on kuitenkin alueen ostovoimaan nähden melko vaatimatonta. Koivukylän keskuksen valmistuminen lisää tarjontaa jonkin verran. Hakunilan kauppakeskuksen tarjonnasta keskustahakuista erikoistavarakauppaa lienee suuri osa. Näin Itä-Vantaan erikoiskaupan tarjonta paranee selvästi tulevaisuudessa, vaikkakin Jumbon, Itäkeskuksen tai Helsingin keskustan kanssa ei edelleenkään tasapäisesti pystytä kilpailemaan Tilaa vaativan erikoiskaupan keskittymä Aivan Hakunilan viereen Porttipuistoon on viime vuosina syntynyt yksi pääkaupunkiseudun merkittävimmistä tilaa vievän kaupan alueista. Ikea ja muut tilaa vaativan kaupan yksiköt muodostavat erittäin vetovoimaisen tarjontakokonaisuuden, jonka vaikutusalue ulottuu jopa Uudenmaan ulkopuolelle.

14 Väestö ja työpaikat vaikutusalueella Tällä hetkellä Hakunilan kauppakeskuksen ydinvaikutusalueella asuu noin asukasta. Vuoteen 2015 mennessä vaikutusalueen väestömäärä kasvaa ennusteen mukaan yli asukkaaseen. Seuraavassa kartassa on esitetty väestömäärien muutokset tilastoalueittain. KOIVUKYLÄ Kuninkaanmäki 167 Asukasmäärien muutokset v O Jokiniemi Hakkila TIKKURILA Sotunki 141 Itä-Hakkila Kuninkaala -199 Hakunila -385 Puistola -347 Heikinlaakso Ojanko -45 Vaarala 1 Jakomäki -94 Tattarisuo MALMI Rajakylä Länsimäki Länsisalmi -9 VIIKKI Kuva 5: Vaikutusalueen väestömäärien muutokset v Väestömäärä kasvaa eniten ydinvaikutusalueen reunoilla eli Jokiniemessä ja Tattarisuolla. Sen sijaan aivan keskuksen tuntumassa väestömäärät pysyvät lähes ennallaan. Kauppakeskuksen lähituntumaan nousee kuitenkin suunnitelmien mukaan uusia kerrostaloja ja väkimäärä kävelyetäisyydellä siis kasvaa.

15 15 Seuraavassa kartassa on esitetty väestön sijoittuminen ruuduittain Hakunilan kauppakeskuksen lähistöllä. K-SUPERMARKET PRISMA SESTO K-MARKET ANTTILA CASSA LIDL SESTO K-MARKET K-MARKET SPAR S-MARKET K-SUPERMARKET SPAR SIWA K-MARKET TARMO LÄHIKAUPPA S-MARKET SPAR Kuva 6: Väestö ruuduittain (250 m x 250 m) kauppakeskuksen läheisyydessä Asukkaat m x 250 m Kauppakeskuksen välittömässä tuntumassa sijaitsee Hakunilan asutustihentymä ja tulevaisuudessa kauppakeskuksen ympäristössä asukasmäärä edelleen lisääntyy. Hakkilan ja Porttipuiston yritysalueet erottavat Hakunilan Tikkurilan asutuskeskittymistä. Helsingin puolella Heikinlaakson ja Jakomäen asukkaat muodostavat yhtenäisen asujaimiston Hakunilan kauppakeskuksen ympärille. 2.4 Ostovoiman kehitys vaikutusalueella Ostovoima lasketaan väestömäärän ja keskimääräisten kulutuslukujen perusteella. 2 Kasvuoletuksena käytetään inflaatiokorjattua reaalikasvua ja ennusteissa otetaan huomioon väestömäärän ennustetut muutokset. Ostovoimaennusteiden pohjalta voidaan edelleen arvioida vähittäiskaupan pinta-alan tarve tulevaisuudessa. Ostovoima on jaettu päivittäistavaroiden (ml. Alko) lisäksi erikoiskaupan eri toimialoihin. Näistä muotikauppa ja muu erikoistavarakauppa ovat pääasiassa keskustahakuista erikoistavarakauppaa ja kodintekniik- 2 Laskelman pohjana toimivat Tilastokeskuksen keräämät pääkaupungin kulutusluvut vuodelta 2001/2002, jotka on toteutuneen kulutuksen kasvun perusteella arvioitu nykytasossa. Erikoiskaupassa kulutuslukuina on käytetty Vähittäiskauppa Suomessa 2003 julkaisun laskemia Uudenmaan kulutuslukuja. Päivittäistavarakaupassa reaalikasvu on vuosina varovaisen arvion mukaan noin 0,7 % vuodessa ja erikoiskaupassa noin 2 % vuodessa (erikoiskaupassa v ,5 % vuodessa). Päivittäistavara sisältää Alkon ja erikoistavarasta puuttuvat autokauppa ja polttoaineet.

16 16 kakauppa, rautakauppa ja sisustuskauppa puolestaan tilaa vievää kauppaa. 3 Seuraavassa taulukossa ovat kulutusluvut euroina asukasta kohti. Taulukko 2: Kaupan kulutusluvut (euroa per asukas) v. 2005, 2015 ja 2030 Kulutusluku, /asukas Toimiala v v v Pt-kauppa ml. Alko Muotikauppa Kodintekniikkakauppa Rautakauppa Sisustuskauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Asukaskohtainen ostovoima eli kulutusluku on päivittäistavaroiden osalta lähes euroa ja erikoistavaroiden osalta noin euroa asukasta kohden. Kulutus tulee varovaisen arvion mukaan reaalisesti kasvamaan alueella seuraavan runsaan kymmenen vuoden aikana lähes 900 euroa asukasta kohden. Tulevaisuudessa päivittäistavaroihin kulutetaan suhteellisesti vähemmän rahaa kuin erikoistavaroihin. Tämä arvio pohjautuu elintason yleiseen nousuun. Erikoistavaroissa vaikutusalue on myös suurempi kuin päivittäistavaroissa. Seuraavassa on esitetty ostovoima ydinvaikutusalueella vuosina 2005, 2015 ja Taulukko 3: Ostovoima ydinvaikutusalueella vuonna 2005, 2015 ja 2030 Ostovoima, milj. kasvu, milj. Toimiala v v v v v v Pt-kauppa ml. Alko Muotikauppa Kodintekniikkakauppa Rautakauppa Sisustuskauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Kauppakeskuksen ydinvaikutusalueella vuotuinen ostovoima kasvaa yhteensä noin 142 miljoonaa euroa eli lähes 50 % vuoteen 2030 mennessä. Tästä päivittäistavarakaupassa ostovoima kasvaa arviolta 35 milj., ja erikoistavaroissa yhteensä 107 miljoonaa euroa. Noin puolet kasvusta tapahtuu arvion mukaan ensimmäisen 10 vuoden aikana. 3 Erikoiskaupan jako keskustahakuiseen ja tilaa vievään erikoiskauppaan on suuntaa-antava. Varsinkin kodinsisustamisen ja vapaa-ajantuotteiden määrittäminen ko. kategorioihin ei ole aivan aukotonta.

17 Ostovoiman virtaukset Hakunilan kauppakeskuksen tarjonta tulee keskittymään etenkin päivittäistavarakauppaan ja keskustahakuiseen erikoistavarakauppaan. Tilaa vievän erikoiskaupan tarjonta keskuksessa tulee olemaan melko pientä. Seuraavassa taulukossa on osoitettu päivittäistavarakaupan ja keskustahakuisen erikoistavarakaupan ostovoima sekä myynti ja ostovoimavirtaus kauppakeskuksen ydinvaikutusalueella vuoden 2005 tilanteessa. Taulukko 4: Vähittäiskaupan ostovoima v sekä myynti ja virtaukset v v Ostovoima, milj. Myynti Virtaus Toimiala v v.2015 v milj. milj. indeksi Pt-kauppa ml. Alko Muotikauppa Muu erikoiskauppa "Keskustaerikoiskauppa" YHTEENSÄ Tilaa vievä kauppa Päivittäistavarakaupassa alueen myynti on arviolta noin 56 miljoonaa euroa. On huomattavaa, että alueella ei toimi yhtään Alkoa, joka tässä laskelmassa luokitellaan päivittäistavarakauppoihin. Päivittäistavaroiden ostovoima on puolestaan noin 125 miljoonaa euroa eli noin 55 % pt-ostovoimasta virtaa ulos alueelta. Keskustahakuisessa erikoistavarakaupassa tarjonta alueella rajoittuu lähinnä Hakunilan ostoskeskuksen sekä Porttipuiston rajoitettuun tarjontaan. Porttipuistossa suurin osa myynnistä on nimenomaan tilaa vievää kauppaa. Keskustahakuisen erikoistavarakaupan myynniksi on arvioitu 10 miljoonaa eroa ja ostovoima on puolestaan lähes 100 miljoonaa euroa. Näin jopa 90 prosenttia ostovoimasta virtaa ulos alueelta. Ostovoima virtaa Hakunilan kauppakeskuksen ydinvaikutusalueelta lähinnä Tikkurilaan, Jumboon sekä osittain myös Malmille, Itäkeskukseen ja Helsingin keskustaan.

18 18 3 Vaikutusten arviointi 3.1 Vaikutukset kaupan rakenteeseen Teoreettinen vaikutusalue Hakunilan kauppakeskus kilpailee lähinnä muiden suurten kaupan keskuksien kanssa. Lisäksi Hakunilan nykyisessä keskuksessa tapahtuu muutoksia hankkeen myötä. Seuraavassa kartassa on esitetty itäisen pääkaupunkiseudun nykyiset ja suunnitteilla olevat kaupan keskukset ja niiden nykyiset ja tulevat vaikutusalueet. Nykytilanne on esitetty katkoviivoilla, tuleva tilanne Hakunilan, Koivukylän ja Viikin toteutumisen jälkeen on esitetty väreillä. 4 KOIVUKYLÄ JUMBO TIKKURILA HAKUNILA MANNI MALMI KANNELMÄKI VIIKKI ITÄKESKUS Kuva 7: Kaupan keskusten vaikutusalueet nykytilanteessa ja tulevaisuudessa 4 Laskelma perustuu ns. Huffin malliin, jossa keskuksen vetovoimatekijänä on kaupan yksiköiden pinta-ala. Keskusta ympäröivät todennäköisyyskäyrät, jotka kuvaavat todennäköisyyttä asioida kussakin keskuksessa. Mitä punaisempi on alue, sitä suurempi dominaatio keskuksella on ko. markkina-alueeseen. Katkoviivat puolestaan kuvaavat nykyisten keskusten asiointitodennäköisyyksiä.

19 19 Hakunilan kauppakeskus ulottaa vaikutusaluettaan selvästi Tikkurilan keskuksen nykyiselle vaikutusalueelle. Myös Itäkeskuksen ja Malmin suuntaan kilpailu keskusten vaikutusalueilla kiristyy jonkin verran. Myös Koivukylän keskus ulottaa reviirinsä Tikkurilan keskuksen nykyiselle alueelle. Todellisuudessa keskusten vaikutusalueet menevät päällekkäin ja esimerkiksi Jumbon vaikutusalue ulottuu nykyisin Tikkurilaan ja Hakunilaan asti. Teoreettinen tarkastelu antaa kuitenkin hyvät lähtökohdat arvioida vaikutuksia keskusten välisiin suhteisiin tulevaisuudessa Vaikutukset Hakunilan keskukseen Hakunilan kauppakeskuksen välittömässä tuntumassa sijaitsee Hakunilan vanha ostoskeskus. Ostoskeskuksessa on toiminut kaksi päivittäistavarakauppaa sekä jonkin verran erikoisliikkeitä ja kaupallisia palveluita. Lisäksi keskuksessa toimivat mm. kunnallinen terveysasema, nuorisotilat, sosiaalitoimisto ja Kela. Hakunilan ostoskeskuksesta on meneillään selvitys, jossa tavoitteena on sopeuttaa ostoskeskuksen toiminnot vastaamaan tulevaa kilpailutilannetta. Hakunilan ostoskeskuksen erikoistavarakaupan tarjonta supistuu selvästi nykyisestä. Todennäköisesti osa ketjumyymälöistä siirtyy uuteen kauppakeskukseen. Sen sijaan päivittäistavarakaupan toimintaedellytykset ostoskeskuksessa säilyvät hyvinä. Sparin lopetettua toimintansa entisen kahden päivittäistavarakaupan sijasta ostoskeskuksessa voisi toimia paremmin yksi hieman suurempi supermarket. Tämä edellyttää kuitenkin liiketilojen uudelleenjärjestelyä. Hakunilan ostoskeskuksen sijainti on erinomainen suhteessa väestöön ja liikennevirtoihin. Sen sijaan pysäköinti on ongelmallinen etenkin päivittäistavarakaupan asioinnin kannalta. Kehittämisselvityksessä pyritään löytämään toimiva ratkaisi ostoskeskuksen kehittämiseksi. Hakunilan ostoskeskuksen vähittäiskaupan tarjonta keskittyy tulevaisuudessa päivittäistavaroihin ja erikoiskaupan ja kaupallisten palveluiden peruspalveluihin. Supermarketin lisäksi keskuksessa voi jatkossa toimi mm. kioski, kukkakauppa, ravintola, videovuokraamo ja parturi-kampaamo. Julkisten ja kulttuuripalveluiden lisääminen ostoskeskuksen nykyisissä tiloissa olisi mahdollista. Lisäksi suunnitellun Hakunila-talon sijoittamista ostoskeskuksen tontille nykyisiin tai uusiin tiloihin kannattaisi tutkia. Myös asuntorakentamisen mahdollisuutta ostoskeskuksen ympäristössä on syytä tutkia. Ostoskeskuksen supermarketin lisäksi Hakunilassa toimii päivittäistavarakaupoista S-Market ja Siwa, joiden toimintaedellytykset ovat kunnossa myös tulevaisuudessa. Myöskään vasta-avatun Nissaksen Alepan toimintaedellytyksiin kauppakeskukselle ei ole merkittävää vaikutusta lähikauppa tukeutuu lähiväestön ostovoimaan. Näin uuden kauppakeskuksen toteuttamisella ei ole juuri vaikutusta Hakunilan päivittäistavarakaupan palveluiden saavutettavuuteen.

20 Vaikutukset Tikkurilaan Tikkurila on Vantaan ainut perinteinen kaupunkikeskus kivijalkamyymälöineen, kauppakeskuksineen ja kävelykatuineen. Vähittäiskaupan tarjonnaltaan Tikkurila jää kuitenkin esimerkiksi kauppakeskus Jumbon varjoon. Tikkurila on tähän päivään asti ollut itäisen Vantaan ainoa kauppakeskus -, hypermarket- ja tavaratalokaupan keskus. Hakunilan kauppakeskuksen lisäksi Itä-Vantaalle on suunnitteilla myös Koivukylän hypermarket-keskus. Näin Tikkurilan kaupan asemaa ahdistellaan kahdelta suunnalta. Tikkurila ei ole pystynyt tarjonnaltaan vastaamaan vantaalaisten ostovoimaan. Itä-Vantaalta virtaakin ostovoimaa nykyisin Keski-Vantaalle ja Jumboon sekä Helsinkiin etenkin keskustahakuisessa erikoistavarakaupassa. Hakunilan kauppakeskuksen myötä tikkurilalaisille sekä muille itä-vantaalaisille tarjontaankin uusi, etenkin viikonlopun asiointivaihtoehto esimerkiksi Jumbolle. Hakunilan kauppakeskuksen vaikutusalue ulottuu aivan Tikkurilan keskustan tuntumaan ja näin vaikutusalueelta osa ostovoimasta suuntautuu Tikkurilan sijasta myös Hakunilaan. Näin etenkin Tikkurilan erikoistavarakaupan myynti saattaa väliaikaisesti laskea. Tikkurilan vähittäiskaupan tarjonta pysyy kuitenkin vähintään nykyisen tasoisena Hakunilan kauppakeskuksesta huolimatta. Väkimäärän kasvu aivan Tikkurilan keskustan tuntumassa mahdollistaa myös kaupan pinta-alan lisäämisen Tikkurilan keskustassa. Kaupan suurmyymälät ja uudet hypermarketit, tavaratalot ja kauppakeskukset sijoittuvat kuitenkin mieluummin liikenteellisesti Tikkurilaa paremmille paikoille. Sen sijaan Tikkurilassa on mahdollisuus parantaa tarjontaa ravintola-, viihde- ja kulttuuripalveluissa. Nämä ovat tyypillisiä ja perinteisiä kaupunkikeskustan vahvuuksia erikoiskaupan lisäksi. Näin Tikkurilalla on myös mahdollisuus erottua kauppakeskuksista monipuolisella kaupunkikeskusta-aktiviteeteilla ja tapahtumilla. Tikkurila säilyy kaupallisessa mielessä vahvana paikalliskeskuksena riippumatta Hakunilan kauppakeskuksen toteutuksesta Vaikutukset Koivukylään Koivukylään on suunnitteilla noin neliön hypermarket-vetoinen kauppakeskus. Koivukylässä kaupan tarjonta on nykyisin hyvin vaatimatonta mittavaan lähiasutukseen ja ostovoimaan nähden. Tuleva Koivukylän kauppakeskus saakin valtaosan asiakaistaan aivan läheltä. Koivukylän lähiasutus on sijoittunut melko tiiviisti tulevan keskuksen ympärille ja väestöennusteet lupaavat lisäksi mittavaa kasvua alueelle. Koivukylän vaikutusalue onkin melko paikallinen kattaen kauppakeskuksen lähialueiden lisäksi osittain myös Korson. Hakunilan kauppakeskuksen vaikutusalue ei juurikaan ulotu Koivukylän keskuksen reviirille. Molemmilla kauppakeskuksilla on oma luontainen lähivaikutusalueensa. Näin Hakunilan kauppakeskuksella ei ole olennaisia vaikutuksia Koivukylän keskukseen.

21 Vaikutukset muihin keskuksiin Hakunilan kauppakeskuksen myötä kauppakeskusten kilpailu asiakkaista kiristyy. Vantaan keskuksista etenkin Jumbo menettää jonkin verran nykyisistä Itä-Vantaan asiakkaistaan. Tällä ei kuitenkaan ole olennaista vaikutusta Jumbon toimintaan. Myös Helsingin Malmi ja Itäkeskus saavat uuden kilpailijan, jolla on kuitenkin vähäinen merkitys kauppakeskusten myynnin kannalta. Asioinnin Helsingin keskustassa vähenevät myös hieman, mutta vaikutukset sinne ovat kuitenkin hyvin marginaalisia. 3.2 Vaikutukset kaupan saavutettavuuteen Hakunilan kauppakeskuksen lähellä sijaitsee nykyään useita päivittäistavarakauppoja. Minkään päivittäistavarakaupan asema ei ole kuitenkaan uhattuna Hakunilan kauppakeskuksen vuoksi ja päivittäistavaroiden palvelujen saatavuus siis pelkästään paranee alueella. Kauppakeskuksen hypermarketit tuovat alueelle entistä monipuolisemman päivittäistavarakaupan tarjonnan ja näin asioinnit kauempana sijaitsevissa keskuksissa vähenevät. Erikoistavarakaupassa palvelujen saavutettavuus paranee olennaisesti Hakunilassa ja muutenkin itäisellä Vantaalla. Hypermarket-tarjonnan myötä etenkin lapsiperheiden ostosmatkat Keski-Vantaalle tai muihin hypermarket-keskuksiin vähenevät. Erikoisliikkeiden ja kaupallisten palveluiden tarjonnan lisääminen tuo myös kokonaan uutta tarjontaa itäiselle Vantaalle. Kaupan tarjonnan lisäys kiristää kilpailua etenkin päivittäistavarakaupassa, kuluttajat hyötyvät alenevan hintatason kautta Kevyenliikenteen ja pyöräilijöiden saavutettavuuteen kiinnitetään huomiota Hakunilan kauppakeskuksen suunnittelussa Kauppakeskuksen 2. kerros ulottuisi Vanhan Lahdentien ylitse Hakunilan keskuksen puolelle ja näin takaisi osaltaan Hakunilan tulevan keskustan yhtenäisyyden. Siiven kautta tulisi kulkuyhteys kävelijöille ja pyöräilijöille Hakunilan suunnasta. Autottomille Hakunilan kauppakeskus on hyvin myös bussiliikenteen saavutettavissa. Bussipysäkkien sijoittaminen aivan tulevan keskuksen pääsisäänkäynnin tuntumaan lisää osaltaan myös keskuksen vetovoimaa. Jokiniementiellä bussipysäkit sijaitsevat jo keskuksen kohdalla ja Lahdenväylälle pysäkit ovat suunnitteilla kauppakeskuksen kohdalle. Vantaan lähikauppaverkostoon Hakunilan kauppakeskuksella ei ole vaikutusta ja näin kaupan peruspalveluiden saavutettavuus ei heikkene. Kaupan rakennemuutos on johtanut yhä suurempiin myymäläkokoihin, mutta pienet lähikaupat pystyvät hyvän sijainnin ja suuryksiköistä poikkeavien palvelumallien (esim. aukioloajat, nopea asiointitapa) ansiosta toimimaan kannattavasti. 3.3 Vaikutukset ostovoimavirtauksiin Hakunilan kauppakeskuksella on merkittäviä vaikutuksia Itä-Vantaan kauppamatkoihin ja siten myös alueen ostovoimavirtauksiin. Seuraavassa taulukossa on esitetty Hakunilan kauppakeskuksen ydinvaikutusalueen ostovoima sekä vähittäiskaupan myynti ja ostovoimavirtaukset vuonna 2005 sekä vuonna Vuoden 2005 tilanteessa nykymyyntiin on li-

22 22 sätty Hakunilan kauppakeskuksen ennakoitu myynti. Kauppakeskuksen erikoistavarakaupan myynnin on oletettu olevan nimenomaan keskustaerikoistavarakauppaa. Taulukko 5: Vähittäiskaupan ostovoima virtaukset ydinvaikutusalueella v ja 2015 Ostovoima, milj. Myynti v Virtaus Myynti v Virtaus Toimiala v v.2015 v milj. milj. indeksi milj. milj. indeksi Pt-kauppa ml. Alko Muotikauppa Muu erikoiskauppa "Keskustaerikoiskauppa" YHTEENSÄ Tilaa vievä kauppa Nykytilanteessa kauppakeskuksen vaikutusalueelta virtaa ulos 55 prosenttia päivittäistavaroiden ja 90 % keskustaerikoistavaroiden ostovoimasta. Kauppakeskuksen toteutuksen myötä vuoden 2015 tilanteessa enää 20 prosenttia eli 29 miljoonaa euroa päivittäistavaroiden ostovoimasta virtaisi ulos alueella. Tämä jättäisi tilaa myös lähikauppojen toteutukselle mahdollisiin palvelutyhjiöihin. Keskustaerikoistavaroissa ulosvirtaus olisi 26 % ostovoimasta eli 32 miljoonaa euroa. Näin Hakunilan kauppakeskus ottaa vaikutusalueellaan dominoivan roolin, mutta ostovoimaa alueelta riittää jonkin verran myös kilpaileville keskuksille kuten Tikkurilalle. 3.4 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakentamiseen Hakunilan kauppakeskus sijaitsee keskeisellä paikalla kaupunkirakenteessa Hakunilan keskustan ja Lahden moottoritien välissä. Toisella puolella Lahdenväylää sijaitsee kehittymässä oleva Porttipuiston tilaa vievän kaupan alue. Kaupunkikuvallisesti kauppakeskuksen alueella on parantamisen varaa, koska alueen nykyiset toiminnot ovat painottuneet varikkotoimintoihin. Kaupallisten palvelujen parantuminen tukisi yhdyskuntarakenteen vahvistumista sekä kauppakeskuksen vieressä että Hakunilan vanhoilla asuinalueilla. Hakunilan imago nousee selvästi ja vetovoima kasvaa etenkin asuinalueena ja kauppakeskuksen läheisten alueiden vetovoima myös työpaikka-alueena. Uusi tieyhteys Porttipuiston ja Hakunilan välille moottoritien alitse tekisi Porttipuisto-Hakunila alueesta entistä yhtenäisemmän kaupan kokonaisuuden. Kauppakeskuksen toiminnan kannalta yhteys ei kuitenkaan ole välttämätön ellei Jokiniementien ruuhkaudu tulevaisuudessa liikaa. 3.5 Työllisyys- ja taloudelliset vaikutukset Kauppakeskushankkeen työllisyysvaikutukset voidaan jakaa yhtäältä rakentamisvaiheeseen ja toimintavaiheeseen, ja toisaalta välittömiin ja välillisiin työllisyysvaikutuksiin. Arviot esi-

23 23 tetään kokoaikaisina työpaikkoina, vaikka on selvää, että varsinkin kaupassa suuri osa työpaikoista tulisi olemaan osa-aikaisia. 5 Rakennusvaiheen välittömät työllisyysvaikutukset tulisivat olemaan lähes 800 henkilötyövuotta. Välillisiä työpaikkoja tulisi olemaan noin Kauppakeskuksen toimintavaihe tulisi työllistämään välittömästi noin 750 henkeä, mikä olisi henkilötyövuosina noin 630. Välilliset työpaikat olisivat noin 340 henkilötyövuotta. Kunnallistaloudelliset vaikutukset koostuvat mm. työllisyyden myötä palkkatuloista kertyvästä kunnallisverosta, kiinteistöverosta, kertaluonteisista tuloista (suunnittelu- ja kaavoitusmaksut, kunnallistekniikan liittymismaksu, maanmyynti), liikennejärjestelyiden aiheuttamista kustannuksista (liittymät, liikennevalot, julkinen liikenne) sekä jatkuvista tuloista, kuten energia- ja vesimaksut. 3.6 Sosiaaliset vaikutukset Sosiaalisilla vaikutuksella tarkoitetaan ihmiseen, yhteisöön tai yhteiskuntaan kohdistuvia vaikutuksia, jotka aiheuttavat muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa. Kyseessä ovat siis vaikutukset ihmisten jokapäiväisiin toimintoihin, elämäntapaan ja elämän laatuun. Kauppakeskus tuo itävantaalaisille puolijulkisen olohuoneen, tosin kontrolloidusti ja valvotusti. Puolijulkinen olohuone sulkee ovensa arkisin klo 21. Viikonloppuisin (nykyisen aukiololainsäädännön mukaan) keskus tulisi olemaan kesäkuukausia ja joulun aikaa lukuun ottamatta kiinni. Erityisesti ikäihmisten ja kotiäitien vapaa-ajanviettotapana kauppakeskusten sisätilat kahviloineen ovat osoittautuneet suosituiksi. Sosiaalinen kontrolli tekee pakoista turvallisia myös lapsille ja lapsiperheille. Kauppakeskus on sosiaalisesti merkittävä tapahtuma- ja ajanviettotila. Kävely-yhteys Hakunilasta suoraan kauppakeskuksen toiseen kerrokseen mahdollistaa torialueiden toteuttamisen myös kauppakeskuksen yläkerrokseen. Tämä alue tulisi olemaan aina auki ilman kauppakeskuksen sulkemisrajoituksia. Heikosti valvottuina kattotorista saattaa kuitenkin tulla ei-toivotun käyttäytymisen näyttämö. On ajateltavissa, että Hakunilan uuden kauppakeskuksen eräs keskeinen vaikutus on vakavan huomion kiinnittäminen vanhan keskuksen kehittämiseen. Hakunilan vanhassa ostoskeskuksessa tapahtuu muutoksia. Jos keskuksessa ei tehdä uudistuksia, vaarana on ostoskeskuksen yleisilmeen heikkeneminen ja vuokralaiskannan muuttuminen. Tällöin esimerkiksi pubien määrä saattaa kasvaa ja häiriökäyttäytyminen yleistyä. Tähän ongelmaan kuitenkin pyritään tarttumaan ostoskeskuksessa meneillään ole- 5 Vuonna 2003 kaupan alan työntekijöistä 42 % oli osa-aikaisia 6 Rakennusalan työllisyysvaikutusten arvioinnin oletuksena on, että kauppakeskuksen rakennuskustannukset ovat euroa per neliö.

24 24 van kehittämistyön avulla. Tavoitteena on korvata mahdollisesti tyhjeneviä liiketiloja julkisilla palveluilla sekä kulttuuritoiminnoilla. Asuntojen tuominen keskuksen välittömään tuntumaan lisää tosin alueella sosiaalista kontrollia. Myös kulttuuritoimintojen ajoittuminen ilta-aikaan rajoittaa epätoivottua käyttäytymistä. Tori tulisi perinteikkäänä tapahtumaaukiona säilyttämään oman roolinsa hakunila-yhteisön omana paikkana. Suunnitelman mukaan ostoskeskuksesta muodostuisi uudentyyppinen kaupan, julkisten palvelujen ja kolmannen sektorin yhdistävä turvallinen kohtaamispaikka. Hakunilan kauppakeskuksen myötä kaupan palveluiden saavutettavuus ei heikkene minkään väestöryhmän osalta. Päivittäistavarakaupan myymäläverkosto säilyy pääosin ennallaan. Kauppakeskus tuo kokonaan uutta kaupan ja palveluiden tarjontaa alueelle. Kaupunkikuva paranee kauppakeskuksen ja uusien asuntojen myötä ja siten Hakunilan imago asuinpaikkana nousee. Liikennemäärien kasvun tuomia haittoja asukkaiden kannalta voidaan parantaa turvallisten ja viihtyisien kevyen liikenteen yhteyksien luomisella etenkin Hakunilasta kauppakeskukselle. 3.7 Vaihtoehto 0: hanketta ei toteuteta Hankkeen toteuttamatta jättäminen merkitsisi Hakunilan kaupan palvelutarjonnan pysymisen lähes ennallaan. Näin sekä päivittäistavarakaupan että erikoistavarakaupan palvelujen saatavuus pysyisi heikkona. Alueellinen epätasapaino kysynnän ja tarjonnan suhteen jatkuisi eli ostovoimavirtaus ulos Hakunilasta ja lähialueita jatkuisi suurena. Hakunilan ostoskeskuksen kehittämisnäkymät paranisivat jonkin verran, mutta tarjonnan monipuolistaminen olisi vaikeaa. Hakunilan imago ei kohenisi ja siten esimerkiksi Hakunilan maine asuinpaikkana ei paranisi. Tikkurilan keskustan kehittämispotentiaali paranisi jonkin verran, mutta silti mittaviin kaupan lisärakentamisiin aivan keskustaan ei olisi mahdollisuuksia. Kilpailevien kaupan keskusten kuten Jumbon, Malmin ja Itäkeskuksen kilpailutilanne helpottuisi ja myynnin kasvu jatkuisi. Kaupunkirakenteen tavoitteet palveluverkon kehittämisen suhteen jäisivät toteutumatta. Tämä johtaisi nykytilan jatkumiseen; eräin paikoin ehkä kohtuuttomankin pitkät asiointimatkat olisivat arkipäivää useille tuhansille kotitalouksille.

25 25 Liite 1 Kaupan sanastoa ja määritelmiä Kuluttajan ostotapahtumat ovat tavallisesti joko päivittäisiä, usein tapahtuvia ostotapahtumia tai harvoin tehtäviä erikoistavaraostoja. Vähittäiskauppa jaetaan päivittäistavaroihin ja erikoistavaroihin, joiden molempien kulutus on tällä hetkellä keskimäärin puolet. Päivittäistavaroiden ryhmään kuuluvat elintarvikkeet, tupakkatuotteet, usein kotitaloudessa tarvittavat ns. non-food-tuotteet, kuten teknokemian tuotteet (pesu- ja puhdistustuotteet) sekä joukko muita tuotteita, kuten kodintarvikkeet, kodinpaperit, lehdet ja kosmetiikka. Normaalin elintarvikemyymälän valikoima koostuu juuri em. tuotteista. Alkoholituotteiden osalta käytäntö vaihtelee, mutta päivittäistavarakaupoissa myytävät alkoholijuomat kuuluvat poikkeuksetta päivittäistavaroiden ryhmään. Erikoistavaraa ostetaan harvemmin. Erikoistavara käsitteenä pitää sisällään lähes kaiken päivittäistavarakaupan ulkopuolelle kohdistuvan vähittäiskaupan yksityisen kulutuksen: pukeutumisen, vapaa-ajan tuotteet, kodintekniikan, optisen alan tuotteet, asumisen ja sisustamisen jne. Autokauppakin voidaan lukea erikoistavaraostosten piiriin, mutta se pidetään yleensä jo tilastollisistakin syistä erillään muusta erikoiskaupasta. Päivittäistavarakauppa MYYMÄLÄTYYPPI TAVARATALOT - hypermarket myyntipinta-ala m2 tai yli päivittäistavaroiden osuus pinta-alasta alle ½ - tavaratalo myyntipinta-ala m2 tai yli päivittäistavaroiden osuus pinta-alasta alle ½ -> keskustatavaratalo -> liikennehakuinen tavaratalo (halpatavaratalo) SUPERMARKETIT - supermarket, iso myyntipinta-ala m2 tai yli päivittäistavaroiden osuus pinta-alasta yli ½ - supermarket, pieni myyntipinta-ala m2 päivittäistavaroiden osuus pinta-alasta yli ½ VALINTAMYYMÄLÄT - valintamyymälä, iso myyntipinta-ala m2 sunnuntaiaukiolon piirissä asemakaava-alueella - valintamyymälä, pieni myyntipinta-ala m2 sunnuntaiaukiolon piirissä asemakaava-alueella - pienmyymälä / elintarvikekioski myyntipintaa-ala alle 100 m2 vapaa aukiolo, valikoima rajoitettu MUUT MYYMÄLÄT Valikoimassa vain tietyt tuoteryhmät - erikoismyymälät myyntipinta-ala m2 - kauppahalli myyntipinta-ala m2 tai yli - suoramyynti

26 26 Tavaratalot Tavaratalo on monen alan tavaroita myyvä vähittäismyymälä, jonka myyntipinta-ala on vähintään m 2. Tavaratalossa minkään tavararyhmän osuus myyntipinta-alasta ei ylitä puolta kokonaismyyntialasta. Tavaratalon osastot vastaavat alan erikoisliikkeiden valikoimaa. Tavaratalo-tyyppejä voidaan sanoa olevan kolmea erilaista: - hypermarketit - keskustatavaratalot - liikennehakuiset tavaratalot (sis. halpatavaratalot eli ns. hard discounter) Hypermarket on monen alan tavaroita myyvä pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva vähittäismyymälä, jonka myyntipinta-ala on yli m 2. Hypermarketissa elintarvikkeiden osuus on vähemmän kuin puolet kokonaispinta-alasta, mutta myynnin painopiste on päivittäistavaroissa. Hypermarket voi sijaita kaupungin keskustassa, sen tuntumassa, kauppakeskuksessa tai muualla liikenteellisesti hyvin saavutettavissa paikoissa. Esimerkkejä hypermarketeista ovat Prisma, Citymarket ja Euromarket. Keskustatavaratalossa on korkea palvelu-aste ja kassat sijaitsevat osastoilla. Tavaratalo voi sijaita kaupungin ydinkeskustassa, aluekeskuksessa tai muualla sijaitsevassa kauppakeskuksessa. Keskustahakuisia tavarataloja ovat mm. Sokos, Stockmann ja Anttila, joissa korostuu muodin ja vapaa-ajan tuotteiden suuri osuus. Liikennehakuisissa tavarataloissa (sis. halpatavaratalot) lajitelma on laaja, usein päivittäistavara käsittää ainoastaan kuivan teollisen elintarvikkeen ja palvelu on minimissään. Liikennehakuisissa tavarataloissa korostuu raskaampi erikoistavara, kuten pienrauta, työkalut, rakennus- ja remontointitarvikkeet, joita hankkiessaan asiakas liikkuu tavallisimmin autolla. Näille tavarataloille on tyypillistä liikennehakuinen sijainti vilkkaasti liikennöidyn tien varrella esimerkiksi hypermarket-keskuksen yhteydessä. Liikennehakuisia tavarataloja ovat mm. Tarjoustalo, Hong Kong ja Säästötalo Robin Hood. Raja tavaratalon ja halpahintatavaratalon välillä on kuitenkin joskus häilyvä. Supermarketit Supermarket on pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva päivittäistavaramyymälä, jonka myynti-pinta-ala on vähintään 400 m 2 ja jossa päivittäistavaroiden osuus on yli puolet myyntipinta-alasta. Toimialan käytännön tilastoinnissa supermarketmyymälät jaetaan pintaalaltaan suuriin yli m 2 ja pieniin m 2 supermarketteihin, joita kutsutaan myös yleisesti marketeiksi. S-Market, Valintatalo, K-Supermarket ja Spar ovat esimerkkejä supermarket-ketjuista. Valintamyymälät Valintamyymälät ovat pieniä päivittäistavaramyymälöitä, joita kutsutaan yleisesti lähikaupoiksi. Valintamyymälä on tavallisesti pieni, yleensä alle 400 m 2 :n kokoinen myymälä, joka sijaitsee asutuksen keskellä jalankulkuyhteyksien päässä. Isot valintamyymälät ovat pinta-

27 27 alaltaan m 2 :n päivittäistavaramyymälöitä ja pienet valintamyymälät ovat pinta-alaltaan m 2. Lähikauppoihin kuuluvat valintamyymälät, kyläkaupat, laatikkomyymälät ja kioskit. Esimerkkejä lähimyymäläketjuista ovat Siwa, Alepa, Sale, Ruokavarasto, K-Extra ja Pikkolo. Kyläkauppa on haja-asutusalueella taikka pienissä taajamissa sijaitseva valintamyymälä, jonka myyntipinta-ala on alle 400 m 2 ja vuosimyynti jää alle 1,6 miljoonan euron. Haja-asutusalueella sijaitsevat valintamyymälät kuuluvat vapaan aukioloajan piiriin. Pienmyymälä ja elintarvikekioski on myynti-pinta-alaltaan alle 100 m 2 :n päivittäistavaramyymälä. Elintarvikekioskin myynti voi tapahtua luukun kautta taikka itsepalvelu- tai palvelumyymälän tapaan. Kioskin myyntivalikoima on rajoitettu, mutta sen aukiolo on vapaa myös kaava-alueilla. Huoltoasema- ja liikennemyymälät sijaitsevat asutuskeskittymissä huoltamoiden yhteydessä ja valtateiden varsilla. Näiden myymälöiden päivittäistavaramyynti on lisääntynyt viime aikoina merkittävästi. Kehityksen pääasiallisena syynä on näiden myymälätyyppien vapaa aukiolomahdollisuus ja valikoimaltaan kuluttajia kiinnostava tarjonta. Esimerkkejä huoltoasema- ja liikennemyymälöistä ovat ABC-Market, Neste Quick Shop, Pikkolo sekä Esso Snack & Shop Muut päivittäistavaramyymälät Tavaratalojen, supermarkettien ja valintatalojen lisäksi päivittäistavaroita myydään vähäisessä määrin tuotekohtaisissa erikoismyymälöissä, kauppahalleissa, suoramyyntinä, torikaupassa, myymäläautoissa ja sähköisessä kaupassa. Näiden jakelukanavien osuus kokonaismarkkinoista on viime vuosina ollut vähenemään päin. Päivittäistavaroiden sähköinen kauppa puolestaan ei ole kehittynyt ennustetulla tavalla johtuen ruoan jakelua koskevista, toistaiseksi ratkaisua vaille olevista logistisista ongelmista. Erikoistavarakauppa Erikoistavarakaupat ovat tiettyihin tuoteryhmiin ja niihin liittyviin palveluihin erikoistuneita myymälöitä. Erikoistavarakauppa jakautuu pääsääntöisesti keskustahakuiseen kauppaan ja keskustapakoiseen kauppaan, kuten paljon tilaa vaativaan kauppaan. Tyypillisiä keskustahakuisia toimialoja ovat muotikauppa ja vapaa-ajan tuotteiden kauppa. Keskustapakoinen kauppa tarvitsee paljon tilaa, sillä on heikompi vuokranmaksukyky ja se on enemmän riippuvainen autolla asioivista asiakkaista. Harvoin ostettavan erikoistavaran kauppa hakeutuu tavallisesti joko toimialakohtaisiin keskittymiin (vrt. autokauppa, huonekalukauppa, muotikauppa), kun taas usein ostettavan erikoistavaran kauppa pyrkii dominoimaan kukin omia lähimarkkinoitaan (vrt. kukkakauppa, fotokauppa, polttoainekauppa). Se, kuinka lähelle parhaita liikepaikkoja kukin toimipiste toimintaympäristössään hakeutuu, määräytyy yrityksen vuokranmaksukyvyn perusteella.

28 28 Erikoistavarakaupassa voimakas ketjuuntuminen, nopeasti uudistuvat toimintatavat ja eriytyvät konseptit ovat olleet viime aikaisen kehityksen avainsanoja. Ulkomaisten ketjujen etabloituminen Suomen markkinoille on näkyvää ja määrätietoista. Yleisimpiä markkinoille tulleita konsepteja ovat olleet suuripintaiset, usean tuhannen neliömetrin ketjumyymälät, jotka sijoittuvat keskustojen ulkopuolelle erillisiin kaupan keskittymiin. Kauppakeskus Kauppakeskus tarkoittaa saman katon alla toimivaa erikoiskaupan myymäläkeskittymää, jossa yhdenkään myymälän pinta-ala ei ylitä puolta koko keskuksen pinta-alasta. Kauppakeskuksen pinta-ala on vähintään huoneisto- m 2 ja siellä tulee toimia vähintään 10 myymälää, jotka avautuvat sisätilaan yhteiselle käytävälle. Kauppakeskuksella on yhteinen johto ja markkinointi. Keskustaan toteutettava kauppakeskus edellyttää toimivaa pysäköintiä. Siksi kauppakeskukset ovat viime vuosina hakeutuneet keskustojen ulkopuolelle hyvien liikenneyhteyksien päähän. Suuremmilla paikkakunnilla keskustan ulkopuolisten kauppakeskusten läheisyyteen on syntynyt joko ennen tai jälkeen kauppakeskuksen tuloa myös merkittäviä tilaa vievän kaupan keskittymiä. Kaupunkien ydinkeskustaan perinteisesti vapaa-ajan ja pukeutumisen erikoismyymälät ovat viime vuosien aikana pyrkineet sijoittumaan kauppakeskuksiin (shopping mall). Hypermarket-keskukset muistuttavat toisinaan paljon kauppakeskuksia täyttämättä kuitenkaan määritelmää. Suomessa on kauppakeskuksia määrittelystä riippuen Suomen vanhin kauppakeskus on Helsingin Itäkeskus, jonka vuokrattava pinta-ala on nykyään lähes m 2, ja joka on samalla Pohjoismaiden suurin kauppakeskus. Muita suuria kotimaisia ovat esim. Espoon Iso Omena, Vantaan Jumbo ja Raision Mylly. Näiden kokoluokka on m 2 tai enemmän. Suurten kauppakeskuksien sanotaan usein olevan eräänlaisia pienoiskaupunkeja, jossa on tarjolla sekä kaupallisia että julkisia palveluja. Ostoskeskus Ostoskeskus muodostuu yhdestä tai useammasta liikerakennuksesta, jotka avautuvat ulospäin. Pinta-ala on tavallisesti alle m 2 ja liikkeitä vähintään viisi. Ostoskeskusten omistusrakenne vaihtelee, mutta monissa tapauksissa se on pirstoutunut. Ostoskeskusten määritelmä ei kata yhtenäistä hallintoa tai huolto- ja markkinointikäytäntöjä, mutta yhteistyötä harjoitetaan silti vaihtelevasti. Ostoskeskuksia löytyy ympäri Suomea, mutta luonnollisesti eniten pääkaupunkiseudulta, jossa niitä on rakennettu lähiöiden asuinalueille. Pelkästään Helsingissä on 1950-,1960- ja 1970-luvuilla rakennettua ostoskeskuksia noin 30, kuten esimerkiksi Munkkivuori, Kontula,

29 29 Kannelmäki, Myllypuro ja Roihuvuori. Valtaosa ostoskeskuksista on kohdannut kauppakeskusten tullessa suuria vaikeuksia, mutta poikkeuksiakin löytyy. Vähittäiskaupan suuryksikkö Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennuslaissa yli krs- m 2 suuruista vähittäiskaupan myymälää. Vähittäiskaupan suuryksiköitä ovat: o hypermarketit o suuret supermarketit o tavaratalot o erikoistavaroiden myymälät (ei kuitenkaan paljon tilaa vaativan kaupan myymälät) Seuraavat toimialat ovat ohjauksen piirissä: sisustuskauppa (asumiseen liittyvä sisustus: valaisimet, peitteet, verhot yms.), urheilukauppa, muut vapaa-ajan tuotteet, muotikauppa. Lain mukaan vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitettujen alueiden ulkopuolelle, ellei asemakaavassa ole erityistä merkintää vähittäiskaupan suuryksiköstä. Vähittäiskaupan suuryksikkösäädökset eivät koske paljon tilaa vaativaa erikoistavaran kauppa. Seuraavat paljon tilaa vievän kaupan toimialat eivät ole ohjauksen piirissä: moottoriajoneuvojen kauppa, moottoriajoneuvojen varaosien ja tarvikkeiden kauppa, rengaskauppa, venekauppa ja veneilytarvikkeiden kauppa, matkailuvaunujen kauppa, huonekalukauppa, sisustustarvikekauppa (rakenteellinen sisustus: maalit, tapetit, keittiökalusteet jne.), rautakauppa, rakennustarvikekauppa, maatalouskauppa, puutarha-alan kauppa, kodintekniikkakauppa Retail park eli erikoiskauppojen keskus Retail park on uusi erikoiskaupan konsepti, joka tarjoaa yhtenä kokonaisuutena suunnitellun, toimivan ja kaupallisesti vetovoimaisen toimintaympäristön. Erikoiskauppojen keskus muodostuu useammasta liikerakennuksesta, joiden yhteenlaskettu koko on noin krs- m 2. Se sijaitsee yleensä keskusta-alueiden ulkopuolella yhdessä tasossa ja aukeaa ulkotilaan yhteiselle pysäköintialueelle. Retail parkin toimintaperiaate perustuu lähinnä erikoiskaupan toimialojen osalta suurmyymälöiden keskittämiseen yhteen keskukseen. Sijainti on pääsääntöisesti taajaman reuna-alueella tai kokonaan sen ulkopuolella välityskapasiteetiltaan suurten liikenneväylien risteysalueilla. Rakennusmassat sijoitellaan perusmallin mukaan yhteisen pysäköintialueen ympärille usein I:n, L:n, U:n tai neliön muotoon. Toimialojen keskittäminen lisää kaupan keskuksen vetovoimaa. Esimerkiksi vapaa-ajan tuotteiden, asumisen, sisustamisen ja rakentamisen tuotemaailmat muodostavat varsin ehjän, kuluttajaa kiinnostavan kokonaisuuden. Monissa ul-

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERHOLAN TAVARATALO KAUPALLISET VAIKUTUKSET

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERHOLAN TAVARATALO KAUPALLISET VAIKUTUKSET JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERHOLAN TAVARATALO KAUPALLISET VAIKUTUKSET 30.6.2004 2 YHTEENVETO Pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien väestömäärät ja kulutuskysyntä jatkavat kasvuaan. Ostovoiman kasvaessa kauppa vastaa

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 2014

SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 2014 Muut yksityiset S-ryhmä Stockmann M-ketju Minimani Tokmanni-konserni K-ryhmä Suomen Lähikauppa Oy Lidl SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 20 PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTI 16 705 MILJOONAA EUROA RYHMÄ

Lisätiedot

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 7.2.2017 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos 12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

Kivistön kaupunkikeskus

Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus 1 (12) Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Helsingin seudun kasvu ja kaupan lisätarve... 2 2.1 Väestökehitys ja ennusteet... 2 2.2 Kaupan pinta alan laskennallinen

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet

Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet 17.7.2008 Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet Kaupan sijoittamisen mahdollisuudet 2 Sisältö Sisältö...2 Johdanto...3 Yhteenveto...4 1. Seinäjoki kaupan sijaintipaikkana...6 1.1. Seinäjoen markkina-alueen

Lisätiedot

FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA. Kaupan palveluverkkoselvitys

FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA. Kaupan palveluverkkoselvitys FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA Kaupan palveluverkkoselvitys 16.1.2009 FCG Planeko Oy KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS I PALVELUVERKKOSELVITYS - SISÄLLYSLUETTELO 1 ALKUSANAT... 1 2

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Kauppa-Joupin asemakaavoitus

Kauppa-Joupin asemakaavoitus 10.5.2010 Kauppa-Joupin asemakaavoitus Kaupallisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Kauppa-Jouppi ja Seinäjoen markkina-alue...6 1.1. Selvityksen tavoitteet...

Lisätiedot

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Suunnittelukeskus Oy Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Loppuraportti 15.2.2008 Porvoon kaupunki Kuninkaanportti ja Eestinmäki - kaupallisten

Lisätiedot

KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS

KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS 1/30 Vastaanottaja Kalajoen kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 17.1.2014 KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS 2/30 KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN AUKIOLOAIKAKOKEMUKSET 2010 SELVITYS. Taulukot (numeroitu raportin tekstin mukaisesti)

ERIKOISKAUPAN AUKIOLOAIKAKOKEMUKSET 2010 SELVITYS. Taulukot (numeroitu raportin tekstin mukaisesti) ERIKOISKAUPAN AUKIOLOAIKAKOKEMUKSET 2010 SELVITYS Taulukot (numeroitu raportin tekstin mukaisesti) 1. Yrityksemme päätoimiala on Fotokauppa 8,7 % Huonekalukauppa 3,7 % Kirjakauppa 9,5 % Kulta ja kellokauppa

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030

Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030 Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030 Forssan seudun kaupan rakenneselvitys 2 Tiivistelmä Forssan seutukunta muodostaa yhtenäisen kaupan markkina-alueen,

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset toimialakyselyn 18.-24.11.2008 tuloksia Juha Tiuraniemi toiminnanjohtaja Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Suomen Kauppakeskusyhdistys ry ry Suomen Kauppakeskusyhdistys

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Muistio Sivu 1/10 YLEISSUUNNITTELUOSASTO Tutkimustoimisto Anne Saastamoinen 14.12.2007

HELSINGIN KAUPUNKI Muistio Sivu 1/10 YLEISSUUNNITTELUOSASTO Tutkimustoimisto Anne Saastamoinen 14.12.2007 HELSINGIN KAUPUNKI Muistio Sivu 1/10 KANNELMÄEN KAUPPAKESKUS (PRISMA) Kaupallisten vaikutusten arviointi Kannelmäen kauppakeskuksen kehittämisen tarve Kannelmäessä Laulukujan ja Kantelettaren tien kulmauksessa

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 Ylivieska Kokkola Kannus Pietarsaari 24.10.2002 KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 2 0. TIIVISTELMÄ Vähittäiskaupan palvelujen

Lisätiedot

3.9.2010. Keuruu. Kaupallinen asema

3.9.2010. Keuruu. Kaupallinen asema 3.9.2010 Keuruu Kaupallinen asema 2 Sisältö Yhteenveto...3 1. Lähtökohdat ja tavoitteet...5 1.1. Keuruun k... 5 1.1. aupallinen vaikutusalue... 5 1.2. Tavoitteet ja työn rajaukset... 7 2. Ympäristö ja

Lisätiedot

Hopeakaivos Varisto, Vantaa. Uusi helpon asioinnin keskus! Realprojekti Oy. www.realprojekti.fi

Hopeakaivos Varisto, Vantaa. Uusi helpon asioinnin keskus! Realprojekti Oy. www.realprojekti.fi Uusi helpon asioinnin keskus! Hopeakaivos Varisto, Vantaa Realprojekti Oy Korkeavuorenkatu 34 FI-00130 Tel. +358 207 207 500 Fax +358 207 207 540 Business ID 0749176-2 Domicile Helsinki VAT Reg. LKV 5/2011

Lisätiedot

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Mari Pitkäaho, mari.pitkaaho@ramboll.fi Eero Salminen, eero.salminen@ramboll.fi 1 SISÄLTÖ Lähtökohdat ja tavoitteet Sijainti ja vaikutusalue

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi

Lisätiedot

Kaupan tutkimuspäivä. Erikoiskaupan teemapäivä Liisa Nikkanen. www.realprojekti.fi

Kaupan tutkimuspäivä. Erikoiskaupan teemapäivä Liisa Nikkanen. www.realprojekti.fi Kaupan tutkimuspäivä Erikoiskaupan teemapäivä Liisa Nikkanen Realprojekti Oy lyhyesti Määritelmä Kauppakeskuskonsepti Yritysvalinnat Case kauppakeskus Skanssi Yhteenveto Realprojektin liikeidea on tuottaa

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2017 27.7.2017 1 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI VALTIOVERONALAISET TULOT, MUKAAN LUKIEN VEROVAPAAT OSINGOT JA KOROT. LÄHDE: TILASTOKESKUS, VERONALAISET TULOT Veronalaiset tulot ml. verovapaat 2005

Lisätiedot

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 2.6.2014 KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI. KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Yleiskaava 2020 kaupan kehityksen lähtökohtana

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI. KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Yleiskaava 2020 kaupan kehityksen lähtökohtana JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Yleiskaava 2020 kaupan kehityksen lähtökohtana 2.11.2004 2 1 YHTEENVETO Tämän palveluverkkoselvityksen tavoitteena on ollut selvittää Terholan tavaratalotyyppisen

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Lahdesjärven työpaikka-alue Vuores-projekti 1 LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Tarkastelun kohteena on Lahdesjärven tulevan työpaikka-alueen toiminnallinen sisältö. Tarkastelussa määritellään

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA. Helsingin palveluverkkoselvitys sekä tavoiteverkko 2050. Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto

HELSINGIN YLEISKAAVA. Helsingin palveluverkkoselvitys sekä tavoiteverkko 2050. Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto HELSINGIN YLEISKAAVA Helsingin palveluverkkoselvitys sekä tavoiteverkko 2050 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2013:10

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

Kaupallisten palveluiden verkosto

Kaupallisten palveluiden verkosto Kaupallisten palveluiden verkosto Keski-Suomi 2005 Pohjois-Savo 2006 Kaksi kaupallisen palveluverkon tutkimusta Sekä Keski-Suomen että Pohjois-Savon tutkimukset on tehnyt Tuomas Santasalo. 2005 ja 2006

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Rauman tilaa vaativan kaupan alue Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen rakenne Kairakadun - Metallitien alueella 3 3 Kaupan mitoitus

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 27.10.2011 Haminan kaupunki Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Markkina-alue 4 2.2 Kotka-Haminan

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS

KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS Loppuraportti 2.12.2011 Porvoon kaupunki 1 ALKUSANAT Tässä selvityksessä

Lisätiedot

Lohjan kaupunki - Taajamaosayleiskaava Kaupallinen selvitys

Lohjan kaupunki - Taajamaosayleiskaava Kaupallinen selvitys Kaupallinen selvitys 22.2.2007 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky Kaupunkisuunnittelukeskus Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.lohja.fi www.tuomassantasalo.fi Kaupallinen selvitys 1 LOHJAN KAUPUNKI

Lisätiedot

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 JULKAISUVAPAA 27.3.2013 klo 11.00 LISÄTIEDOT: Maajohtaja Sanna Kotakorpi Sähköposti: sanna.kotakorpi@nielsen.com Puhelin: 09-4300 3239, 050

Lisätiedot

Kempeleen Zatelliitti

Kempeleen Zatelliitti 25.4.2008 Kempeleen Zatelliitti Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1 Johdanto...6 1.1 Lähtökohdat... 6 1.2 Hankkeen konsepti... 8 1.3 Kaavatilanne ja aiemmat selvitykset... 9

Lisätiedot

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 17.12.2014 KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys

Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylä kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima

Lisätiedot

9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030

9.5.2008. Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 9.5.2008 Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 2 Yhteenveto Selvityksen tavoitteena on päivittää vuonna 2002 valmistunut Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 -suunnitelma siten, että se vastaa

Lisätiedot

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 RAUMAN KAUPPAKAMARI Raumalla 30.11.2003 TUOMAS SANTASALO Ky www.tuomassantasalo.fi Rauman vähittäiskauppa 2003 1 RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 1 Kaupan toimipaikat

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 3 pendelöinti, asiointi Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultti: Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS

ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS FCG Planeko Oy Tuusulan kunta ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS 9.6.2009 www.aanekoski.fi www.aanekoski.fi Tuusulan kunta 1 FCG Planeko Oy ALKUSANAT Tehtävänä oli arvioida Focus-alueen osayleiskaavan

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011

Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011 Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi Tampereen kaupunki Ikano Retail Centres Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kaupan rakennemuutos Turun seudulla (Mylly-projekti)

Kaupan rakennemuutos Turun seudulla (Mylly-projekti) Kaupan rakennemuutos Turun seudulla (Mylly-projekti) professori Heli Marjanen heli.marjanen@tukkk.fi Keskustan kehittämisilta 28.04.2004 Vallitsevia trendejä: uudet liikeideat ja toimintatavat elämysten

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Mylly-projekti. Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turun seudulla vuosina 1990-2006

Mylly-projekti. Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turun seudulla vuosina 1990-2006 Mylly-projekti Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turun seudulla vuosina 1990-2006 Turun kauppakorkeakoulu/markkinoinnin laitos, => johtoryhmä: Heli Marjanen, Jorma Taina, Timo Toivonen päärahoittajat: Liikesivistysrahasto,

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Laajasalon kaupallinen selvitys Lokakuu 2004. Puh. (09) 6866 280, fax (09) 6866 2840 Ly 0349272-5

Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Laajasalon kaupallinen selvitys Lokakuu 2004. Puh. (09) 6866 280, fax (09) 6866 2840 Ly 0349272-5 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Laajasalon kaupallinen selvitys Lokakuu 2004 TP Group Finland Oy - Keskustakehitys etunimi.sukunimi@tpgroup.biz Yrjönkatu 29 A, 00100 HELSINKI www.tpgroup.biz

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta

SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

8.12.2008. Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys

8.12.2008. Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys 8.12.2008 Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys 2 Sisältö Sisältö... 2 Tiivistelmä... 3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat... 7 1.1. Selvityksen tavoite... 7 1.2. Kauppa ja kaavoitus... 7 1.3. Liikennemäärät...

Lisätiedot

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kouvolan kaupunki Kaavaselostuksen liite 13 Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kävelykatu, Kouvolan keskusta: Maakuntakaavan ja yleiskaavan keskusta aluetta kauppakeskus Valtari: Seudullisesti

Lisätiedot

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy Suunnitelma lyhyesti Hartela suunnittelee Pohjois-Pasilaan, Ilmalan juna-aseman

Lisätiedot