KHT-TUTKINTO

Transkriptio

1 1 (70) Tilintarkastuslautakunta KHT-TUTKINTO OSA TILINTARKASTUSKERTOMUS JA TILINTARKASTAJAN MUU RAPORTOINTI (8 tuntia), 100 pistettä Ratkaise seuraavat tehtävät (1 2) voimassa olevien säädösten sekä hyvän tilintarkastustavan ja hyvän kirjanpitotavan perusteella. Tehtäviin voi vastata ajantasaisen KHT-yhdistys Föreningen CGR ry:n julkaiseman Kansainväliset tilintarkastusalan standardit teoksen mukaisesti. Vastauksissa tilintarkastajan raportit voi laatia ajantasaisen KHT-yhdistys Föreningen CGR ry:n julkaiseman Tilintarkastajan raportointi teokseen sisältyvien mallien mukaisesti. Tehtävän ratkaisussa ei ole merkitystä sillä, että tehtävissä esiintyvät yritykset, henkilöt ja tunnistetiedot ovat kuvitteellisia. Tehtävän pohjana on käytetty osia todellisten listayhtiöiden IFRStilinpäätöstiedoista. Tehtävään on lisätty taustatietoja, virheitä ja puutteita, joilla kuitenkaan ei ole mitään tekemistä kyseisten yritysten, eikä niiden tilinpäätöstietojen kanssa. Tehtävän yhteydessä esittämättömillä hallinto- ja kirjanpitoasiakirjoilla tai tehtävissä mainituilla, mutta esittämättömillä liitteillä ei ole merkitystä tehtävien ratkaisussa. Tehtävän ratkaisussa ei ole merkitystä sillä, että tilinpäätöslukuja on esitetty joissakin kohdissa pyöristettyinä. Tehtävän ratkaisussa ei ole merkitystä sillä, mille viikonpäiville päivämäärät sijoittuvat. Tehtävästä on poistettu tiettyjä osia, jotka mainitaan tehtävässä erikseen. Poistetuilla osilla ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun. Emoyrityksen liitetiedot on esitetty tuhansina euroina. Tällä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun. Arvostelussa ei anneta pisteitä tuloslaskelman, taseen, rahavirtalaskelman (tai rahoituslaskelman), oman pääoman muutos -laskelman, liitetietojen tai tehtävien taulukoiden teknisiä yhteenlaskutoimituksia koskevista seikoista. Vastatessasi voit luottaa siihen, että tehtävän taustatiedoissa esitetyt asiat (s. 2) pitävät paikkansa. Tehtävässä emoyrityksen tuloslaskelma, tase ja liitetiedot on esitetty joiltain osin kirjanpitoasetuksen vähimmäiskaavavaatimuksia suppeampana. Arvostelussa ei anneta pisteitä emoyrityksen tuloslaskelman, taseen ja liitetietojen esityslaajuutta koskevista seikoista. Vastausten arvostelussa voi saada plus- ja miinuspisteitä. Tehtävissä vaadituissa raporteissa olevista kielioppi- tai kirjoitusvirheistä sekä esitystapaa koskevista virheistä voi saada miinuspisteitä. Tehtävissä IFRS:n (International Financial Reporting Standards) mukainen tilinpäätös tarkoittaa kirjanpitolain 7 a -luvun mukaisten kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaan laadittua tilinpäätöstä. FAS:n (Finnish Accounting Standards) mukainen tilinpäätös tarkoittaa Suomen voimassa olevan kirjanpitolain mukaan laadittua muuta tilinpäätöstä kuin lain 7 a -luvussa tarkoitettua kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaan laadittua tilinpäätöstä. Käytä tehtäviin vastatessasi tietokoneen työpöydältä KHT-tutkinto -kansiosta löytyviä vastauspohjia. Tehtävät tallennetaan käyttämällä tallennusnimessä vastaajan tunnistenumeroa ja tehtävän otsikkoa. Esimerkiksi kokelas, jonka tunnistenumero on tallentaa vastauksensa seuraavasti: osa Tehtävä osa Tehtävä 2 Tehtävämonistetta ei tarvitse palauttaa.

2 2 Taustatiedot Superior Oyj on vuodesta 1982 lähtien NASDAQ OMX Helsingissä julkisesti noteerattu osakeyhtiö. Superior Oyj:n ja sen tytäryritysten tilikausi on Tehtävässä termillä Superior-konserni ja Superior tarkoitetaan emoyhtiö Superior Oyj:n ja sen tytäryritysten muodostamaa konsernia. Termillä Superior Oyj tarkoitetaan emoyritystä. Konsernin tilinpäätös on laadittu soveltamalla IFRS-standardeja. Emoyrityksen tilinpäätös on laadittu noudattaen suomalaista kirjanpitokäytäntöä (FAS). Päävastuullisena tilintarkastajana on vuodesta 2011 lähtien toiminut KHT Timo Tarkka, jonka tarkastustiimiin kuuluvat myös Antti Ahkera ja Veera Valpas. Ahkera ja Valpas ovat laatineet yhteenvedon tarkastustyössään tekemistään havainnoista (liite 2). Ulkomaisten tytäryritysten tilintarkastuksesta vastaavat pääosin Tilintarkastus Tarkka Oy:n paikallisten yhteistyöyritysten tilintarkastajat, jotka raportoivat havainnoistaan KHT Tarkalle. KHT Tarkan vastuulla on tilintarkastuksen koordinointi ja tarkastustyön ohjaaminen. Sinun tehtävänäsi on laatia KHT Tarkalle ehdotus tilintarkastuskertomukseksi tarkastamasi tasekirjan, tilintarkastajien yhteenvedon ja muun tarkastuksessa käytettävissä olevan aineiston perusteella. Arvostelun yksinkertaistamiseksi tehtävän ratkaisussa tulee käyttää seuraavia olennaisuusrajoja: konsernitilinpäätös 1,0 miljoonaa euroa ja emoyrityksen tilinpäätös 0,5 miljoonaa euroa. Jos yksittäinen virhe tehtävässä ylittää olennaisuusrajan, se esitetään tilintarkastuskertomuksessa (Tehtävä 2). Raportoitavien virheiden raja on 5 prosenttia olennaisuusrajasta, eli euroa. Raportoitavat virheet raportoidaan johdolle (Tehtävä 1), mutta ne eivät yksittäisinä vaikuta tilintarkastuskertomukseen. Tehtävä 1 (80 pistettä) Mitä virheitä ja/tai puutteita on Superior Oyj:n toimintakertomuksessa, kirjanpidossa, tilinpäätöksessä, konsernitilinpäätöksessä ja/tai hallinnossa? Esitä mahdollisten virheiden ja/tai puutteiden rahamäärä, laatu ja yksityiskohtaiset perustelut johtopäätöksillesi. Esitä myös, miten virheet ja/tai puutteet voidaan korjata. Ota vastauksessasi kantaa siihen, miten kukin havaitsemasi virhe tai puute vaikuttaisi tilintarkastajan raportointiin, ellei virhettä tai puutetta korjata. Laadi vastauksesi työpapereiden muotoon seuraavan mallin mukaisesti siten, että työpapereista ilmenee tarkastettu asia, tarkastushavainto ja sen perusteltu arviointi sekä virheen ja/tai puutteen korjausmenettely. Esitä myös, pitääkö havainto tuoda esiin tilintarkastajan raportoinnissa, onko se tilintarkastuslain 15 :n mukaiseen tilintarkastuskertomukseen otettava asia vai onko se muussa tilintarkastajan raportoinnissa esitettävä asia, ellei virhettä tai puutetta korjata.

3 3 VASTAUSMALLI Superior Oyj:n tilintarkastus, tilikausi Päiväys: Tarkastaja: (tunnistenumero) Tarkastettu asia Esimerkkivastaus 1. Toimintakertomus 2. Tarkastushavainto, perusteltu arviointi ja korjausmenettely Tehtävän ratkaisussa on käytettävä seuraavia olennaisuusrajoja: konsernitilinpäätös 1,0 miljoonaa euroa ja emoyrityksen tilinpäätös 0,5 miljoonaa euroa. Raportoitavan virheen raja on euroa. Esimerkkivastaus Toimintakertomuksessa ei ole esitetty OYL 8:7.1:n mukaisesti selostusta siitä, että yrityksestä on tullut konsernin emoyritys tilikauden aikana. Korjausmenettely: Toimintakertomusta on korjattava siten, että siihen lisätään osakeyhtiölain edellyttämä tieto. Vaikutus raportointiin (Kerro mitä, missä ja miten raportoidaan, jos virhettä tai puutetta ei korjata) Esimerkkivastaus Mikäli virhettä ei korjata, asia on raportoitava kirjallisesti hallitukselle. Tehtävä 2 (20 pistettä) Laadi Superior Oyj:n tilintarkastajan allekirjoitettavaksi täydellinen ja päivätty tilintarkastuskertomus edellyttäen, että yrityksen kirjanpitoa, hallintoa ja tilinpäätösasiakirjoja ei muuteta miltään osin. LIITE 1 Superior Oyj:n tasekirja LIITE 2 Hallituksen pöytäkirja Liite: Osakassopimus (ote) Hallituksen pöytäkirja Liite: Pörssitiedote Hallituksen pöytäkirja Lainasopimus Yhteenveto tilikauden tilintarkastuksesta Muistiotosite 1 (ote) Verolaskelma tilikaudelta Muistiotosite 2 (ote) TyEL-laskelma

4 4 Liite 1 SUPERIOR OYJ TASEKIRJA Superior Oyj Kauppatori Helsinki

5 Superior Oyj 5 Superior Oyj:n tasekirja Hallituksen toimintakertomus 6 Hallituksen ehdotus osingonjaosta 10 Konsernin tuloslaskelma (IFRS) 11 Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) 11 Konsernin tase (IFRS) 12 Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS) 13 Laskelma oman pääoman muutoksista (IFRS) 14 Tunnusluvut 15 Tunnuslukujen laskentakaavat 15 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 16 Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS) 43 Emoyhtiön tase (FAS) 44 Emoyhtiön rahoituslaskelma (FAS) 45 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 46 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset 55 Tilinpäätösmerkintä 55 Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista sekä säilytystavoista 55

6 Superior Oyj 6 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Superior suunnittelee, toteuttaa, huoltaa ja ylläpitää kokonaisvaltaisia ja kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja liiketoimintaprosesseille, infrastruktuurille ja teollisuuslaitoksille. Palvelumme kattaa muun muassa asiakkaidemme core-liiketoimintaprosessien hallinnan, infrastruktuurin sekä teollisuuslaitosten suunnittelun, toteutuksen, ylläpidon ja huollon. Vahvuuksiamme ovat prosessien digitalisoimisen osaaminen ja laajat palvelut, jotka kattavat kaikki liiketoimintaprosessien sekä infrastruktuurin ja teollisuuslaitoksen tekniset osa-alueet tarvittaessa koko niiden elinkaaren ajan. Yhtiön liikevaihto oli tilikaudella 2015 noin 687,6 miljoonaa euroa. Konsernin kokonaisliikevaihdosta vuonna 2015 tuli 64 prosenttia huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnasta ja 36 prosenttia projektiliiketoiminnasta. Superiorilla on seitsemässä toimintamaassa yhteensä noin työntekijää. Superiorin liiketoiminta on pääasiassa henkilötyövaltaista ja se vaatii vähäisiä investointeja mahdollisia yrityskauppoja lukuun ottamatta. Investoimme pääasiassa konseptien kehittämiseen ja tietotekniikan hyödyntämiseen tehostamalla digitalisointia. Operatiivinen kassavirtamme on kausiluonteista ja vuoden toinen neljännes on tyypillisesti kassavirraltaan vahvin. Superiorin hallitus asetti vuoden 2012 lopussa konsernille vuoden 2017 loppuun ulottuvat taloudelliset tavoitteet, jotka olivat voimassa koko tilikauden 2015 ajan. Tavoitteista keskeisimmät ovat ylivoimaisen markkina-aseman saavuttaminen ja kasvavien osinkojen maksaminen osakkeenomistajille. Toimintaympäristö Yleinen markkinatilanne on ollut koko tilikauden vakaa yleisestä talouden tilanteesta ja epävarmuudesta huolimatta. Huolto- ja kunnossapitomarkkinat olivat vakaat kaikissa toimintamaissa. Yleinen kiinnostus kokonaisratkaisuja kohtaan lisääntyi edelleen. Barentsinmerellä toimiva venäläinen asiakkaamme on joutunut lykkäämään projektejaan tilikauden jälkipuoliskolla. Suomessa olemme saaneet joitakin suuria uusia tilauksia. Ruotsissa projektimarkkinat ovat olleet vakaat tilikaudella Myös Norjassa projektimarkkinoiden toimintaympäristö oli hyvä. Kysyntä pysyi suotuisana Englannissa. Kilpailutilanne Superiorilla on liikevaihdolla mitattuna vahva markkina-asema Euroopan liiketoimintaprosessien operoijana sekä infrastruktuurin että teollisuuslaitosten ylläpidon ja huollon markkinoilla. Yhtiön johdon mukaan Superiorilla on johtava markkina-asema Suomessa, Norjassa sekä Barentsinmerellä (Venäjä). Superior on toimialan kolmen suurimman yhtiön joukossa Ruotsissa ja Itävallassa. Englannissa ja Tanskassa Superior on markkina-asemaltaan viiden suurimman yhtiön joukossa (markkina-asemaa koskevat lähteet: Eurodata toukokuu 2015 ja yhtiön arvio, joka perustuu kolmansien osapuolten antamiin julkisiin tietoihin). Konsernin taloudellinen kehitys sekä olennaiset tapahtumat tilikauden aikana Tilauskanta Tilauskanta oli 351,5 miljoonaa euroa kesäkuun 2015 lopussa ja se pieneni 7,0 prosenttia kesäkuun 2014 lopusta (378,0 miljoonaa euroa). Valuuttakurssimuutokset, erityisesti ruplan heikentyminen, pienensivät kesäkuun 2015 lopun tilauskantaa 42,7 miljoonaa euroa kesäkuun 2014 loppuun verrattuna. Tilauskanta kasvoi 10,0 prosenttia Länsi-Euroopan markkinoilla. Projektiliiketoiminnan lisäksi tilauskantaan sisältyvät vain pitkäaikaiset sopimukset huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnassa. Liikevaihto Liikevaihto oli 687,6 (edellisellä tilikaudella 726,7) miljoonaa euroa, jossa laskua oli edellisvuoteen verrattuna 5,4 prosenttia. Kasvaneen tilauskannan sekä Englannissa toteutetun yritysoston seurauksena liikevaihto kasvoi Länsi-Euroopan markkinoilla 15,0 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja oli 446,2 (388,0) miljoonaa euroa. Liikevaihto laski Venäjällä edellisvuoden vastaavaan

7 Superior Oyj 7 ajankohtaan verrattuna projektien aloitusten ja päätösten siirtymisen sekä toiselta vuosineljännekseltä vaikuttaneen ruplan merkittävän devalvoitumisen seurauksena. Valuuttakurssimuutokset laskivat konsernin liikevaihtoa 45,0 miljoonalla eurolla edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tästä Norjan kruunun vaikutus oli 1,2 miljoonaa euroa, ja Ruotsin kruunun vaikutus oli 1,9 miljoonaa euroa. Loppu muutoksesta, 41,9 miljoonaa euroa, johtui ruplan arvon voimakkaasta laskusta. Konsernin liikevaihto laski 11,7 prosenttia edellisvuoden vastaavan ajankohdan valuuttakursseilla laskettuna. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna liikevaihto oli 642,6 (726,7) miljoonaa euroa. Konsernin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan liikevaihto oli 440,1 (402,7) miljoonaa euroa eli 64,0 (55,4) prosenttia liikevaihdosta, jolloin kasvua oli 9,3 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Konsernin projektiliiketoiminnan liikevaihto oli 247,5 (324,1) miljoonaa euroa eli 36,0 (44,6) prosenttia liikevaihdosta, jolloin laskua oli 23,6 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kannattavuus Käyttökate Konsernin käyttökate laski 5,4 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja oli 19,4 (20,5) miljoonaa euroa eli 2,8 (2,8) prosenttia liikevaihdosta. Projektit pääosin Barentsinmerellä heikensivät kannattavuutta toiselta vuosineljännekseltä lähtien. Projektitoimintojen kannattavuus Barentsinmerellä painui tappiolle vuoden toisella puoliskolla kulujen kertyessä pääosin länsivaluutoissa. Liikevoitto Superiorin liikevoitto oli 12,6 (14,1) miljoonaa euroa eli 1,8 (1,9) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto laski 10,6 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Poistot ja arvonalentumiset olivat 6,6 (6,1) miljoonaa euroa, josta 2,8 miljoonaa euroa oli yrityskauppoihin liittyviä kohdistettujen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja 3,8 miljoonaa euroa muita poistoja. Muut liikevoittoon vaikuttavat tekijät on esitetty tarkemmin kohdassa Käyttökate. Tulos ennen veroja, tilikauden voitto ja osakekohtainen tulos Tulos ennen veroja oli 10,4 (12,2) miljoonaa euroa, tilikauden voitto oli 9,1 (10,1) miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos oli 0,40 (0,40) euroa. Nettorahoituskulut olivat -2,2 (-1,9) miljoonaa euroa. Konsernin efektiivinen veroaste oli 24,5 (17,0) prosenttia. Verokantojen muutokset vuonna 2014 Suomessa, Norjassa ja Tanskassa sekä laskennallisten verosaamisten ja -velkojen uudelleenarvostus vaikuttivat positiivisesti tilikauden efektiiviseen veroasteeseen. Jos näiden muutosten vaikutukset jätettäisiin huomioimatta, efektiivinen veroaste olisi ollut noin 27 prosenttia tilikaudella Investoinnit ja yrityskaupat Bruttoinvestoinnit taseen pysyviin vastaaviin pois lukien yrityshankinta olivat 6,9 (6,8) miljoonaa euroa eli 1,0 (0,9) prosenttia liikevaihdosta. Investoinnit tietotekniikkaan olivat 4,6 (6,4) miljoonaa euroa. IT-investoinnit kohdistuivat harmonisoidun IT-alustan rakentamiseen ja yhteisen toiminnanohjausjärjestelmän toteuttamiseen ja laajentamiseen Venäjälle sekä Englantiin. Sisäisten prosessien ja tehokkuuden parantamiseksi kehitettiin myös ITjärjestelmiä ja mobiilityökaluja. Muut investoinnit olivat 2,3 (0,4) miljoonaa euroa. Superior-konsernin ainoa yrityskauppa tilikaudella tapahtui Englannissa. Superior Oyj osti Riberio Plc:ltä 20,0 miljoonalla punnalla 60 prosenttia MacO Dam Ltd:n osakekannasta muodostaen MacO Dam Ltd:stä yhteisyrityksen Iso-Britannian markkinoilla toimimiseksi. Riberio Plc:n tuoma lisäarvo yhteisyritykseen on Britannian markkinoiden tuntemus, ensiluokkaiset asiakassuhteet ja MacO Dam Ltd:n saavuttama jalansija näillä markkinoilla. Superior Oyj:n tuoma lisäarvo yhtiöön on sen tuoma tulevien laajennusinvestoin

8 Superior Oyj 8 tien tarvitsema rahoitus sekä tietyt Superior-konsernin kehittämät palvelukonseptit, joita MacO Dam Ltd tulee lisensoimaan Superior-konsernilta. MacO Dam Ltd on konsolidoitu konsernitilinpäätökseen 60,0 prosenttisena tytäryhtiönä lähtien. Tutkimus ja kehitys Konsernin investoinnit tutkimus- ja kehitystoimintaan olivat noin 2,7 miljoonaa euroa eli 0,4 prosenttia liikevaihdosta. Tutkimukseen ja kehitykseen investoitiin edellisellä tilikaudella 3,6 miljoonaa euroa (0,5 prosenttia liikevaihdosta). Konsernin merkittävin liiketoiminnan kehittämisinvestointi on ollut palvelutehokkuuden kehittämisohjelma. Kassavirta, käyttöpääoma ja rahoitus Konsernin operatiivinen kassavirta ennen rahoituseriä ja veroja oli 30,9 (31,0) miljoonaa euroa. Superiorin rahavarat kesäkuun 2015 lopussa olivat 5,2 miljoonaa euroa (38,1 miljoonaa euroa). Konsernin korollisen velan määrä oli kesäkuun lopussa 42,6 (62,8) miljoonaa euroa ja keskikorko suojausten jälkeen oli 2,1 prosenttia. Kiinteäkorkoisten lainojen osuus suojausten jälkeen oli noin 21 prosenttia konsernin korollisesta velasta. Noin 93 prosenttia lainoista on pankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta ja noin 5 prosenttia vakuutusyhtiöiltä. Yhteensä 8,5 miljoonaa euroa korollista velkaa erääntyy maksettavaksi seuraavan 12 kuukauden aikana. Hallitus, tilintarkastajat ja toimitusjohtaja Hallitus Tilintarkastajat Varsinainen yhtiökokous valitsi KHT-yhteisö Tilintarkastus Tarkka Oy:n tarkastamaan yhtiön tilikauden 2015 hallintoa ja tilejä. Päävastuullisena tilintarkastajana on KHT Timo Tarkka. Konsernin rakenne Superior-konsernin emoyhtiö on Superior Oyj, Suomen lakien mukaisesti perustettu julkinen osakeyhtiö. Superior-konserni koostui tilikauden aikana yhtiöistä Suomessa, Ruotsissa, Englannissa, Norjassa, Itävallassa, Tanskassa ja Venäjällä. Muutokset konsernirakenteessa Tilikauden aikana konserni hankki 60,0 prosenttia MacO Dam Ltd:n osakekannasta. Johto ja henkilöstö Ympäristö Riita-asiat Yhtiöllä ei ole meneillään riitoja tai oikeudenkäyntejä, joilla olisi hallituksen käsityksen mukaan merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

9 Superior Oyj 9 Suurimmat riskit ja epävarmuustekijät Superior-konserni luokittelee riskeiksi tekijät, jotka voisivat vaarantaa konsernin strategisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen. Riskit on jaettu strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin ja tapahtumariskeihin. Riskitekijöiden tunnistamisessa ja hallinnassa on otettu huomioon liiketoiminnan ja toimintaympäristön erityispiirteet. Riskienhallinta on olennainen osa konsernin johtamis-, seuranta- ja raportointijärjestelmiä. Strategisten riskien luonnetta ja todennäköisyyttä seurataan ja niistä raportoidaan jatkuvasti. Strateginen riskiarviointi toteutetaan konsernin laajuisesti kerran vuodessa strategian käsittelyn yhteydessä. Konsernin tavoitteena on kasvaa sekä orgaanisesti että yritysostoin. Yrityskauppoihin ja ulkoistamiseen liittyviä riskejä hallitaan soveltamalla projektien valintaan tiukkoja kriteerejä sekä perehdyttämällä uudet työntekijät perusteellisesti Superiorin arvoihin, toimintatapoihin ja strategiaan. Konserni soveltaa yrityskauppojen toteutukseen yhtenäistä toimintatapaa ja ohjeistusta. Superiorille tyypillisiä operatiivisia riskejä ovat urakkatarjouksiin, palvelusopimuksiin, projektinhallintaan ja henkilöstöön liittyvät riskit. Erilaisten projektien osalta on tärkeää olla valikoiva, ottaa huomioon urakoiden riskit ja kannattavuus sekä käsitellä kaikkien urakoiden ja sopimusten sisältö, riskit ja sopimusehdot määriteltyjen prosessien mukaisesti. Tehoton ja epäonnistunut projektinhallinta voi heikentää merkittävästi Superiorin kykyä tarjota laadukkaita ja kannattavia palveluita. Tämä puolestaan voi vaikuttaa haitallisesti Superiorin liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Luottotappio tai luottotappiovaraukset kirjataan saamisista, joista ei todennäköisesti saada suoritusta. Luottotappioksi kirjaamisessa sovelletaan Superior-konsernin liiketoiminnan myyntisaamisten arvostusperiaatetta ja tehtäviin kirjauksiin sisältyy arviointia ja harkintaa. Arvio perustuu aikaisemmin toteutuneisiin luottotappioihin, luotonvalvonnan kokemukseen, asiakaskohtaisiin vakuuksiin ja selvityksiin sekä arviointiajankohdan taloudellisiin olosuhteisiin. Superiorin taseeseen kirjattua liikearvoa ei poisteta, mutta sitä testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Määrä, jolla liikearvon kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän, kirjataan arvonalentumistappiona tuloslaskelmaan. Mikäli Superiorin tulos- ja kasvukehityksessä tapahtuu muutoksia alaspäin, tämä voi johtaa liikearvon arvonalentumiseen. Se voi vaikuttaa epäedullisesti Superiorin liiketoiminnan tulokseen ja omaan pääomaan. Rahoitusriskejä ovat maksuvalmiuteen, valuuttakursseihin ja korkoihin liittyvät riskit sekä luotto- ja vastapuoliriskit. Superiorin liiketoiminnan vastapuoliriskit liittyvät ennen kaikkea asiakkaiden kanssa tehtyjen sopimusten velvoitteiden täyttämiseen, asiakassaataviin sekä pitkäaikaisiin palvelusopimuksiin. Rahoitusriskejä sekä taloudelliseen raportointiin liittyviä riskejä hallitaan laskentaperiaatteiden ja rahoituspolitiikan mukaisesti, sisäisellä valvonnalla sekä sisäisellä ja ulkoisella tarkastuksella. Rahoitusriskeistä esitetään tarkempi selvitys tilinpäätöksen liitetiedossa 28. Tapahtumariskejä voivat olla henkilö- tai tietoturvaan liittyvät onnettomuudet tai toimitiloille, projektikohteille tai muulle omaisuudelle sattuvat äkilliset ja ennalta arvaamattomat esinevahingot, kuten tulipalot, sortumiset ja varkaudet. Tapahtumariskit korvataan Superior-konsernin vakuutuskäytäntöjen mukaisesti. Valtuutukset Osakeantivaltuutus Tietoa Superior Oyj:n osakkeista Osakkeet ja osakepääoma

10 Superior Oyj 10 Yhtiön hallussa olevat osakkeet, panttaukset, optiot Kaupankäynti osakkeella Osakkeenomistajat Selvitys Superior Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat Olennaisia tilikauden päättymisen jälkeisiä tapahtumia ei ole ollut. Näkymät tilikaudelle Superiorin hallitus ei pysty arvioimaan konsernin seuraavan tilikauden liikevaihdon kehitystä tai käyttökateprosenttia Venäjän ruplan kurssin ja talouskehityksen epävarmuuden johdosta. Hallituksen ehdotus osingonjaosta Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiö maksaa osinkoa 0,40 euroa per osake, eli yhteensä ,20 euroa. Osingonmaksupäivä on

11 Superior Oyj 11 KONSERNIN TULOSLASKELMA Miljoonaa euroa Liite Liikevaihto 2 687,6 726,7 Liiketoiminnan muut tuotot 3 0,6 0,9 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos -1,2 0,0 Valmistus omaan käyttöön 0,4 0,4 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö -188,4-192,8 Ulkopuoliset palvelut -111,6-123,4 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 6-284,3-303,7 Liiketoiminnan muut kulut 4-83,7-88,0 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 13 0,0 0,0 Poistot ja arvonalentumiset 5-6,7-6,1 Liikevoitto 12,6 14,1 Rahoitustuotot 0,5 0,6 Rahoituskulut -1,7-0,3 Kurssierot -1,0-2,1 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 7-2,2-1,9 Voitto ennen veroja 10,4 12,2 Tuloverot 8-1,3-2,1 Tilikauden voitto 9,1 10,1 Jakautuminen Emoyrityksen omistajille 9,1 10,1 Määräysvallattomille omistajille 0,0 0,0 Emoyrityksen omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa) 9 0,40 0,40 Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos 0,40 (euroa) 0,40 Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. Konsernin laaja tuloslaskelma Liite Tilikauden voitto 9,1 10,1 Muut konsernin laajan tuloksen erät Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi: Etuuspohjaisten eläkkeiden arvonmuutos 22-2,0-0,6 Laskennallinen vero 0,4 0,4 Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi: Rahavirran suojaukset 28 0,0 0,0 Laskennallinen vero 0,0 0,0 Myytävissä olevien sijoitusten käyvän arvon muutos 15-0,2-0,1 Laskennallinen vero 0,1 0,0 Muuntoerot -13,8-1,7 Muut konsernin laajan tuloksen erät, yhteensä -15,5-1,9 Konsernin tilikauden laaja tulos yhteensä -6,4 8,3 Jakautuminen Emoyrityksen omistajille -6,4 8,3 Määräysvallattomille omistajille 0,0 0,0 Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

12 Superior Oyj 12 KONSERNIN TASE Miljoonaa euroa Liite VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset hyödykkeet 10 7,9 8,0 Liikearvo ,6 95,9 Muut aineettomat hyödykkeet 12 16,5 13,8 Osuudet osakkuusyrityksissä 14 0,0 0,0 Myytävissä olevat sijoitukset 15 0,4 0,6 Saamiset 16 0,8 0,7 Laskennalliset verosaamiset 17 1,4 1,0 Pitkäaikaiset varat yhteensä 132,6 120,0 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 18 5,7 8,4 Myyntisaamiset ja muut saamiset ,5 197,1 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 0,3 0,4 Rahavarat 20 5,2 38,1 Lyhytaikaiset varat yhteensä 181,8 244,1 VARAT YHTEENSÄ 314,4 364,1 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma 21 Osakepääoma 25,3 25,3 Omat osakkeet -0,9 0,0 Muuntoerot -13,3 0,5 Arvonmuutosrahasto -0,2-0,1 Kertyneet voittovarat 45,3 45,6 56,2 71,3 Määräysvallattomien omistajien osuus 2,0 0,2 Oma pääoma yhteensä 58,2 71,5 Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat 17 17,2 17,7 Eläkevelvoitteet 22 11,4 14,6 Varaukset 23 2,3 2,6 Rahoitusvelat 24 34,1 42,4 Muut velat 0,1 0,1 Pitkäaikaiset velat yhteensä 65,1 77,4 Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat ,3 188,0 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 0,8 2,1 Varaukset 23 5,5 4,8 Rahoitusvelat 24 8,5 20,4 Lyhytaikaiset velat yhteensä 191,2 215,2 Velat yhteensä 256,3 292,6 OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 314,4 364,1 Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

13 Superior Oyj 13 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA Liite Liiketoiminnan rahavirrat Tilikauden voitto 9,1 10,1 Oikaisut: Poistot ja arvonalentumiset 6,7 6,1 Muut liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa -3,3-1,1 Rahoitustuotot ja -kulut 2,2 1,9 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot -0,2-0,1 Verot 1,3 2,1 Oikaisut yhteensä 6,7 8,9 Käyttöpääoman muutokset: Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos 18,4 16,2 Vaihto-omaisuuden muutos 2,4 2,4 Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos -5,7-6,6 Käyttöpääoman muutos 15,1 12,0 Operatiivinen kassavirta ennen rahoituseriä ja veroja 30,9 31,0 Maksetut korot -2,0-1,9 Muut rahoituserät, netto 0,1 0,7 Saadut korot 0,3 0,5 Saadut osingot 0,0 0,0 Maksetut verot -3,3-1,6 Liiketoiminnan nettorahavirta 25,9 28,7 Investointien rahavirrat Tytäryritysten ja liiketoimintojen hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla 13-24,7-0,2 Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin 10-2,0-1,6 Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin 12-4,7-6,3 Investoinnit sijoituksiin -0,2 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti 0,3 0,6 Myytävissä olevien sijoitusten myynti 0,2 0,1 Investointien nettorahavirta -31,1-7,5 Rahoituksen rahavirrat Lainojen nostot 24-46,3 Lainojen takaisinmaksut 24-14,9-9,6 Lyhytaikaisten lainojen nettomuutos 24-0,7 0,0 Rahoitusleasingvelkojen maksut -0,2-0,2 Omien osakkeiden hankinta 21-0,9 Maksetut osingot -7,9 Rahoituksen nettorahavirta -24,6 36,5 Rahavarojen muutos -29,8 57,7 Rahavarat tilikauden alussa 38,1 97,2 Valuuttakurssien muutosten vaikutus -3,1-1,4 Rahavarat tilikauden lopussa 20 5,2 38,1 Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

14 Superior Oyj 14 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA Liite Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Osakepääoma Kertyneet voittovarat Muuntoerot Arvonmuutosrahasto Omat osakkeet Yhteensä Oma pääoma ,3 45,6 0,5-0,1 0,0 71,3 0,2 71,5 Kauden laaja tulos Katsauskauden voitto 9,1 9,1 0,0 9,1 Muut laajan tuloksen erät: Etuuspohjaisten eläkkeiden arvon muutos -2,0-2,0 0,0-2,0 Laskennallinen vero 0,4 0,4 0,0 0,4 Rahavirran suojaukset 28 0,0 0,0 0,0 0,0 Laskennallinen vero 0,0 0,0 0,0 0,0 Myytävissä olevien sijoitusten käyvän arvon muutos 14-0,2-0,2 0,0-0,2 - Laskennallinen vero 0,1 0,1 0,0 0,1 Muuntoerot -13,8-13,8 0,0-13,8 Kauden laaja tulos 7/2014 6/2015 yhteensä 7,5-13,8-0,1 0,0-6,4 0,0-6,4 Liiketoimet omistajien kanssa Hankitut liiketoiminnot 1,8 1,8 Osingonjako -7,9-7,9 0,0-7,9 Omien osakkeiden hankinta 20-0,9-0,9 0,0-0,9 Osakeperusteiset maksut 21 0,1 0,0 0,1 0,0 0,1 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä -7,8 0,0 0,0-0,9-8,7 1,8-6,9 Oma pääoma ,3 45,3-13,3-0,2-0,9 56,2 2,0 58,2 Oma pääoma ,3 37,6 2,2 0,0 65,1 0,2 65,3 Kauden laaja tulos 0,0 0,0 Katsauskauden voitto 10,1 10,1 0,0 10,1 Muut laajan tuloksen erät: Etuuspohjaisten eläkkeiden arvon muutos -0,6-0,6-0,6 Laskennallinen vero 0,4 0,4 0,4 Rahavirran suojaukset 28 0,0 0,0 0,0 Laskennallinen vero 0,0 0,0 0,0 Myytävissä olevien sijoitusten käyvän arvon muutos 14-0,1-0,1-0,1 Laskennallinen vero 0,0 0,0 0,0 Muuntoerot -1,7-1,7-1,7 Kauden laaja tulos yhteensä 0,0 9,9-1,7-0,1 0,0 8,2 0,0 8,2 Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako 0,0-1,9 0,0-1,9 0,0-1,9 Oma pääoma ,3 45,6 0,5-0,1 0,0 71,3 0,2 71,5 Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

15 Superior Oyj 15 TUNNUSLUVUT JA LASKENTAKAAVAT

16 Superior Oyj 16 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Liitetietojen luvut on esitetty miljoonina euroina, ellei toisin mainita. Tuloslaskelmaa koskevien liitetietojen taulukoissa 2015 tarkoittaa tilikautta ja 2014 tilikautta , ellei toisin mainita. 1. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET KONSERNIN PERUSTIEDOT Superior Oyj ( emoyhtiö tai yhtiö ) tytäryhtiöineen (yhdessä, Superior, Superior-konserni tai konserni ) suunnittelee, toteuttaa, huoltaa ja ylläpitää kokonaisvaltaisia ja kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja liiketoimintaprosesseille, infrastruktuurille ja teollisuuslaitoksille. Palvelu kattaa muun muassa asiakkaiden core -liiketoimintaprosessien hallinnan, infrastruktuurin sekä teollisuuslaitoksien suunnittelun, toteutuksen, ylläpidon ja huollon. Vahvuuksia ovat prosessien digitalisoimisen osaaminen ja laajat palvelut, jotka kattavat kaikki liiketoimintaprosessien sekä infrastruktuurin ja teollisuuslaitoksen tekniset osa-alueet tarvittaessa koko niiden elinkaaren ajan. Superior Oyj:n kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Kauppatori 10, Helsinki. Yhtiön osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n pörssilistalla lähtien. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta tai emoyhtiön pääkonttorista, osoitteesta Kauppatori 10, Helsinki. Superior Oyj:n hallitus on hyväksynyt konsernitilinpäätöksen julkaistavaksi Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai muuttaa sitä tilinpäätöksen julkistamisen jälkeen pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen jäljempänä esitettyä laatimisperustaa ja laatimisperiaatteita. YHTEENVETO MERKITTÄVISTÄ TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEISTA Laatimisperusta Superior Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti noudattaen 30. kesäkuuta 2015 voimassaolevia IFRS-standardeja ja IFRIC-tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Konsernitilinpäätös esitetään miljoonina euroina, ellei erikseen muuta mainita. Yksittäiset luvut ja loppusummat pyöristetään miljooniksi, mistä johtuen yhteenlaskuissa saattaa esiintyä pyöristyseroja. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia sijoituksia, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, käypään arvoon arvostettavia johdannaissopimuksia sekä Superior Oyj:n osakkeen käypään arvoon perustuvia osakepohjaisen kannustinjärjestelmän kulukirjauksia. IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen laatiminen edellyttää tiettyjen keskeisten kirjanpidollisten arvioiden käyttöä. Lisäksi se edellyttää johdolta harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa. Jäljempänä kohdassa Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut kuvataan merkittävää harkintaa vaativat tai monimutkaiset alueet sekä alueet, joilla on tehty konsernitilinpäätöksen kannalta merkittäviä oletuksia ja arvioita. Sovelletut käyttöönotetut uudet standardit ja standardien muutokset Konsernissa on otettu käyttöön seuraavat standardit alkaneella tilikaudella:

17 Superior Oyj 17 IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja IAS 27 (uudistettu 2011) Erillistilinpäätös: IFRS 10 -standardissa määritetään määräysvallan periaate ja määräysvalta todetaan konsernitilinpäätökseen yhdistelemisen perusteeksi. Standardissa ohjeistetaan määräysvallan käsitteen soveltamista selvitettäessä, onko sijoittajalla määräysvalta ja onko sen siis yhdisteltävä sijoituskohde konsernitilinpäätökseen. Standardi sisältää myös konsernitilinpäätöksen laatimismenettelyä koskevat vaatimukset. Uudistettu IAS 27 -standardi sisältää erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka jäivät jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10 -standardiin. Muutoksella ei ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IFRS 11 Yhteisjärjestelyt ja IAS 28 (uudistettu 2011) Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä: IFRS 11 sisältää ohjeistusta siitä, kuinka yhteisjärjestelyjä käsitellään. Käsittely keskittyy järjestelystä johtuviin oikeuksiin ja velvoitteisiin eikä sen oikeudelliseen muotoon. Yhteisjärjestelyjä on kahdentyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Yhteisen toiminnon osapuolilla on järjestelyn varoihin liittyviä oikeuksia ja järjestelyä koskevia velvoitteita, ja siten se käsittelee kirjanpidossaan osuutensa varoista, veloista, tuotoista ja kuluista. Yhteisyrityksessä osapuolilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, ja ne käsittelevät osuuttaan pääomaosuusmenetelmällä. Yhteisyritysten suhteellinen yhdistely ei ole enää sallittua. Uudistettu IAS 28 sisältää sekä osakkuus- että yhteisyritysosuuksien käsittelyä koskevat vaatimukset. IFRS 11 julkaisemisen seurauksena molempiin sovelletaan pääomaosuusmenetelmää. Muutoksella ei ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä: IFRS 12 sisältää kaiken tyyppisiä osuuksia koskevat liitetietovaatimukset. Se koskee yhteisjärjestelyjä, osakkuusyrityksiä, erityistä tarkoitusta varten luotuja sijoitusvälineitä ja muita taseen ulkopuolisia välineitä. Muutoksella ei ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Muutos IFRS 10:n, 11:n ja 12:n siirtymäsääntöihin: IFRS 10:n, 11:n ja 12:n siirtymäsääntöjä helpotetaan siten, että oikaistuja vertailutietoja vaaditaan vain yhdeltä tilikaudelta. Konsernitilinpäätökseen yhdistelemättömiä strukturoituja yhteisöjä koskevia vertailutietoja ei tarvitse esittää IFRS 12:n käyttöönottoa edeltäviltä kausilta. Muutoksella ei ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Superior-konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laatiminen Yhdistelyperiaatteet Tytäryritykset Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yritykset, joissa konsernilla on oikeus määrätä talouden ja toiminnan periaatteista. Yleensä tämä perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa yli puolet äänivallasta. Arvioitaessa, onko konsernilla toisessa yrityksessä määräysvalta, otetaan huomioon sellaisen potentiaalisen äänivallan olemassaolo ja vaikutus, joka on tarkasteluhetkellä toteutettavissa käyttämällä oikeus tai suorittamalla vaihto. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa. Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryhtiön hankinnasta maksettava kokonaisvastike määritetään luovutettavien varojen, vastattavaksi otettavien velkojen ja mahdollisten konsernin liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypänä arvona. Kokonaisvastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Yksilöitävissä olevat hankitut varat, ja vastattavaksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus kirjataan hankintakohtaisesti käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta nettovarallisuudesta. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

18 Superior Oyj 18 Osakkuusyritykset Konsernitilinpäätös sisältää ne osakkuusyritykset, joissa konsernin osuus äänivallasta on prosenttia tai konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Sijoitus kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä ja sitä lisätään tai vähennetään kirjaamalla Superior-konsernin osuus sijoituskohteen hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista. Jokaisen raportointikauden lopussa ratkaistaan, onko objektiivista näyttöä siitä, että osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen arvo on alentunut. Konsernin osuus osakkuusyritysten hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista merkitään tuloslaskelmaan, ja sen osuus hankinnan jälkeisistä muun laajan tuloksen muutoksista kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan vastaavasti. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää osakkuusyhtiöosuuden kirjanpitoarvon, ei kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita kirjata. Kirjanpitoarvon ylittävät tappiot kirjataan, jos konsernilla on oikeudellisia tai tosiasiallisia velvoitteita osakkuusyrityksen suhteen tai se on suorittanut maksuja osakkuusyrityksen puolesta. Konsernin ja osakkuusyrityksen väliset realisoitumattomat voitot on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Maksetun vastikkeen ja tytäryhtiön nettovarallisuudesta hankitun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös voitot tai tappiot osakkeiden myynnistä määräysvallattomille omistajille kirjataan omaan pääomaan. Luopuminen tytäryrityksistä Kun määräysvalta lakkaa, mahdollinen jäljelle jäävä osuus arvostetaan määräysvallan menettämisajankohdan käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan. Lisäksi mahdollisia aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja määriä käsitellään realisoituneina ja ne siirretään tulosvaikutteisiksi. Jos omistusosuus vähenee niin, että määräysvalta kuitenkin edelleen säilyy, vain tämä suhteellinen osuus aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista määristä siirretään omaan pääomaan sisältyvään määräysvallattomien omistajien osuuteen. Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Kunkin konserniyrityksen tilinpäätöksiin sisällytetyt luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintavaluutta). Tämä konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin esittämisvaluutta. Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän kurssia tai, jos erät on arvostettu uudelleen, arvostuspäivän kurssia. Valuuttakurssivoitot ja - tappiot, jotka syntyvät liiketapahtumiin liittyvistä maksuista ja ulkomaan rahan määräisten varojen ja velkojen muuttamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, merkitään tuloslaskelmaan. Lainoihin ja rahavaroihin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot esitetään tuloslaskelmassa omana eränään rahoitustuotoissa ja - kuluissa. Kaikki muut valuuttakurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella. Eimonetaariset erät arvostetaan pääasiassa tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten muuntaminen Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi käyttäen kauden keskikursseja. Taseet muunnetaan euroiksi tilikauden päättymispäivän kurssia käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisen yksikön hankinnasta syntynyttä liikearvoa sekä varojen ja velkojen oikaisuja käypiin arvoihin käsitellään ulkomaisen yksikön varoina ja velkoina, ja ne muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Tästä syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.

19 Superior Oyj 19 Konsernitilinpäätöksen laadinnassa käytetyt valuuttakurssit ovat: Tuloslaskelma Tuloslaskelma Tase Tase SEK 9, ,1400 9,3693 9,1600 RUB 58, , , ,8950 NOK 8,506 8,3600 8,5740 8,4380 GBP 0, ,8112 0,7278 0,7981 DKK 7, ,4554 7,4660 7,4557 Toimintasegmentit Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Muiden omaisuuserien hankintameno jaksotetaan tasapoistoina hyödykkeen arvioidulle taloudelliselle vaikutusajalle seuraavasti: Rakennukset Konttorikalusteet ATK-kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 40 vuotta 5 vuotta 3 5 vuotta vuotta Käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin. Julkiset avustukset Aineettomat hyödykkeet Liikearvo Liikearvoa syntyy tytäryritysten hankinnan yhteydessä. Liikearvoa on määrä, jolla luovutettu vastike ylittää konsernin osuuden hankinnan kohteen yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden nettomääräisestä käyvästä arvosta ja määräysvallattomien omistajien osuuden käyvän arvon hankinta-ajankohtana. Yksilöitävissä oleva nettovarallisuus sisältää hankitut varat sekä vastattavaksi otetut velat ja ehdolliset velat. Luovutettu vastike arvostetaan käypään arvoon. Liikearvo testataan arvonalentumisen varalta vuosittain tai sitä useammin, jos tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta. Testausta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalennukset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi, eikä niitä myöhemmin peruuteta. Myytyyn yritykseen liittyvän liikearvon kirjanpitoarvo vaikuttaa myyntivoittoon ja -tappioon. Muut aineettomat hyödykkeet Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon, kun hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on odotettavissa, että aineettomasta hyödykkeestä kertyy taloudellista hyötyä konsernille. Aineettomat hyödykkeet, joilla on tunnettu tai arvioitu rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan vaikutusaikanaan tasapoistoina kuluiksi tuloslaskelmaan.

20 Superior Oyj 20 Yrityshankintojen yhteydessä hankitut muut aineettomat hyödykkeet kirjataan taseeseen erilleen liikearvosta, mikäli ne täyttävät aineettoman hyödykkeen määritelmän, ne ovat erotettavissa tai perustuvat sopimuksiin tai laillisiin oikeuksiin. Yrityshankintojen yhteydessä kirjatut aineettomat hyödykkeet koostuvat mm. asiakassopimusten ja niihin liittyvien asiakassuhteiden arvosta. Asiakassopimusten ja niihin liittyvien asiakassuhteiden arvo määritellään oletettujen asiakkuuksien pysyvyyden ja kestoajan mukaan arvioitujen rahavirtojen perusteella. Ostetut tietokoneohjelmat ja lisenssit aktivoidaan määrään, joka vastaa hankintamenoa ja ohjelmien käyttöön saattamisesta aiheutuneita menoja. Hankintameno kirjataan kuluksi tasapoistoina lisenssien arvioituna taloudellisena pitoaikana. Tietokoneiden ylläpitokustannukset kirjataan kuluksi syntymishetkellä. Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Konsernin kehitystyö on pääosin konseptien ja prosessien kehittämistä ja parantamista, eivätkä ne täytä aktivoinnin kriteereitä. Täten ne kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Muiden aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat: Asiakassuhteet ja sopimuskannat 3 5 vuotta Atk-ohjelmistot ja muut 2 5 vuotta Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvon alentuminen Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo määritetään kyseisistä omaisuuseristä tai rahavirtaa tuottavista yksiköistä saatavissa oleviksi arvioitujen diskontattujen vastaisten nettorahavirtojen perusteella. Diskonttokorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuseriin liittyvistä erityisriskeistä. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan ja se kohdistetaan ensin rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettuun liikearvoon ja tämän jälkeen muihin omaisuuseriin tasasuhteisesti. Arvonalentumistappio peruutetaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruuteta enempää kuin mikä johtaisi kirjanpitoarvoon, joka hyödykkeellä olisi, jos aiempina vuosina ei olisi kirjattu arvonalentumistappioita. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta. Kerrytettävissä olevan rahamäärän laskeminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Lisätietoja arvonalentumistestauksesta on esitetty liitetiedossa 11. Vaihto-omaisuus Vuokrasopimukset Konserni vuokralle ottajana Työsuhde-etuudet Eläkevelvoitteet Osakeperusteiset maksut

21 Superior Oyj 21 Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet Varaukset ja ehdolliset velat Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Takuuvarauksen suuruus perustuu kokemusperäiseen tietoon näiden vastuiden toteutumisesta. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varausta. Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun konsernin määräysvallan ulkopuolella oleva epävarma tapahtuma realisoituu. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdolliset velat esitetään liitetietona. Tuloverot ja laskennalliset verot Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot merkitään tuloslaskelmaan, paitsi milloin ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattaviin eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjen verokantojen perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Johto arvioi veroilmoituksissa otettuja kantoja tilanteissa, joissa verolainsäädäntö jättää tilaa tulkinnoille. Tällaisissa tilanteissa kirjattavat verovelat perustuvat johdon arvioihin. Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä verokantoja, jotka on säädetty tai joiden hyväksytystä sisällöstä on ilmoitettu tilinpäätöspäivään mennessä. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät pitkäaikaisten sopimusten valmistusasteen mukaisen tuloutuksen ja verotettavan tulon eroista, aineellisten hyödykkeiden nopeutetuista poistoista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, myöhemmin vähennyskelpoisista varauksista, yrityshankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksesta ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun on olemassa laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja kun laskennalliset verot liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta, kun saaminen ja velka on tarkoitus realisoida nettomääräisesti. Rahoitusvarat Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostus Rahoitusvarat luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu riippuu siitä, mihin tarkoitukseen kyseiset rahoitusvarat on hankittu.