Turun normaalikoulu. Oppilaan tuen ja seuraamusten portaat (OTUS)

Transkriptio

1 Turun normaalikoulu Oppilaan tuen ja seuraamusten portaat (OTUS)

2 2 MINÄ NORSSILAINEN SAAVUN AJOISSA OPPITUNNILLE TARVITTAVAT VÄLINEET MUKANA. EN KÄYTÄ ULKOVAATTEITA LUOKASSA ENKÄ RUOKALASSA. ARVOSTAN TOISTEN TYÖTÄ ANTAMALLA TYÖRAUHAN KAIKILLE. KUUNTELEN SITÄ, JOLLA ON PUHEENVUORO. PUHUN VUOROLLANI YSTÄVÄLLISESTI. NOUDATAN OPETTAJAN ANTAMIA OHJEITA. HUOLEHDIN KOULUSTAMME JA YHTEISISTÄ VÄLINEISTÄ. VÄLITÄN JA PIDÄN HUOLTA TOISISTA. PIDÄN KÄNNYKÄN JA MP3-SOITTIMEN ÄÄNETTÖMINÄ LAU- KUSSANI TUNNILLA.

3 3 SISÄLLYS I Johdanto 4 II Oppilashuollon toiminta 5 III Oppimisen tuki 8 IV Poissaolot 10 V Myöhästymiset 11 VI Työrauhahäiriö luokassa 12 VII Luokkakulttuurin muokkaaminen ja ryhmäyttäminen 15 VIII Välitunnit ja iltapäivät 17 IX Terveyden ongelmat 20 X Kiusaaminen 22 XI Väkivaltatilanteet 23 XII Kodin ja koulun yhteistyö 25 XIII Kasvatuksellisesta keskustelu ja jälki-istunto 26 XIV Koevilppi 28 Liitteet 28

4 4 I JOHDANTO Tämän ohjeiston tavoitteena on antaa rautalankamalli opetusharjoittelijan ja opettajan tueksi hänen ratkaistessaan, mitä pitäisi tehdä oppilaan oppimisvaikeuksien, työrauhahäiriöiden, kiusaamisen tai muun ongelmatilanteen kohdatessa. Ohjeistossa on neuvoja myös oppilaan terveyden ongelmien hoitamiseksi sekä kodin ja koulun yhteydenpitoon. Ohjeiston tavoitteena on kasvattaa opettajien tietoisuutta ongelmien ratkaisuista ja voimaannuttaa heidät käyttämään olemassa olevia mahdollisuuksia. Ohjeet on tarkoituksella laadittu sellaisiksi, että aloittelevakin opettaja saa tukea työlleen. Tämä julkaisu on toinen, korjattu painos.

5 5 II OPPILASHUOLLON TOIMINTA Oppilaasta huolehtiminen on jokaisen koulussa työskentelevän velvollisuus. Oppilashuollossakin ensisijaisia toimijoita ovat opettajat, jotka kohtaavat yksittäisiä oppilaita ja ryhmiä päivittäin ja toistuvasti. Heillä on mahdollisuus havaita ongelmia ja oireita ja puuttua niihin välittömästi. Aktiivisella välittämisellä ja kasvattavalla huolenpidolla voidaan monet ongelmat poistaa, ennen kuin ne kasvavat lapsen ja nuoren opiskelua ja kehitystä haittaaviksi taakoiksi. Oppilashuollon toimijoita ovat siis kaikki opettajat. Erityistä tukea on saatavissa seuraavilta koulun asiantuntijatahoilta: Perusasteella ja kansainvälisessä koulussa luokilla 1-6, luokilla 7-9 sekä lukiossa toimivat erilliset moniammatilliset oppilashuoltoryhmät, jotka kokoontuvat säännöllisesti. Opinto-ohjaaja (opo) huolehtii opiskeluun, uravalintaan, koulutukseen, työelämään, harrastuksiin ja muihin asioihin liittyvästä ohjauksesta. Kouluterveydenhoitajan puoleen voi kääntyä kaikissa oppilaan terveyttä koskevissa asioissa. Koululääkäri suorittaa oppilaille ohjeiden mukaiset lääkärintarkastukset. Osa-aikainen, laaja-alainen erityisopetus on yleisopetuksen yhteydessä annettavaa eriyttävää opetusta. Sitä annetaan oppilaille, joilla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja jotka tarvitsevat muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea tai kielellistä kuntoutusta (puhe- ja lukiopetus). Koulupsykologi tukee ja kehittää koulun opetus- ja kasvatustyötä ja pyrkii ehkäisemään ja korjaamaan kouluongelmia yhteistyössä koulun henkilökunnan, oppilaiden ja heidän vanhempiensa kanssa. Keskeisiä työalueita ovat lasten ja nuorten kehitykseen, oppimiseen ja mielenterveyteen liittyvät kysymykset. Koulukuraattorin työhön kuuluu mm. oppilaiden sosiaalisten ongelmatilanteiden, ristiriitojen ja kiusaamistapausten selvitteleminen, poissaolojen kontrolli ja selvittely, keskustelut yksilöiden ja ryhmien kanssa sekä oppilaiden ohjaaminen koulun ulkopuolisen avun piiriin. Rehtori ja vararehtori tekevät vastaavat oppilashuollon toiminnasta ja osallistuvat tarvittaessa yhteistyöhön kotien kanssa oppilaan koulunkäyntiin ja käyttäytymiseen liittyvissä ongelmissa.

6 6 JOKAISEN OPETTAJAN OPPILASHUOLTOTEHTÄVÄT: Poissaolojen kirjaaminen, luokanohjaajalle ilmoittaminen tietyn tuntimäärän jälkeen. Poissaolojen kontrollointi joka tunnin alussa ääneen. Opintomenestyksen tiedottaminen kotiin, vanhempien allekirjoituksen hankkiminen kokeeseen. Luokkaa koskeviin kokouksiin osallistuminen. Allekirjoituksen hankkiminen tiedotteisiin. Allekirjoituksien saaminen on kontrolloitava. Alakoulussa allekirjoitus vaaditaan kaikkiin tiedotteisiin. Kotiin tiedottaminen oman tunnin poikkeavasta ohjelmasta. Yhteistyö muiden opettajien kanssa kokeiden järjestämisessä: koepäivien merkitseminen Wilman koekalenteriin. Peruskoulun kokeen laatiminen siten, että kohtalaisilla tiedoilla pääsee läpi (arvosana kuusi). Nämä asiat on opiskeltu tunnilla keskeisinä asioina kerraten ja harjoitellen. Oppiaineen ja suoritusten arvioiminen tarvittaessa muulla tavalla kuin kirjallisen kokeen avulla; oppilaan kielitaidolla ei saisi olla vaikutusta S2-oppilaan tai lukivaikeuksista kärsivien oppilaiden arviointiin. Oppimisen ongelmissa tukiopetuksen antaminen tai järjestäminen opetusharjoittelijavoimin, sitten vasta erityisopetuksesta neuvotteleminen. Avun pyytäminen tarvittaessa oppilashuollolta oppilaan oppimisen, hyvinvoinnin tai käyttäytymisen ongelmissa. T-lomakkeen (T = oppilaan täydennettävä suoritus, lomake liitteenä) täyttäminen ja kopion toimittaminen siitä kansliaan, oppilaan ohjeistaminen ja suorituksesta huolehtiminen viimeistään seuraavan jakson todistukseen; suoritetun arvosanan ilmoittaminen kansliaan. Välituntivalvonnoista huolehtiminen ja häiriöihin puuttuminen. Luokassa kiusaamisen selvittäminen. LUOKANOHJAAJAN JA LUOKANOPETTAJAN OPPILASHUOLTOTEHTÄVÄT: Kouluun ja sen toimintakulttuuriin tutustuttaminen Luokan ryhmäyttäminen ja ryhmähengen ylläpitäminen. Luokanohjaajan kokouksiin osallistuminen (yläkoulussa) Poissaolojen säännöllinen seuraaminen, poissaoloista tiedottaminen koteihin ja selvitysten pyytäminen selvityksessä on oltava poissaolon syy. Yläkoulun jakson / alakoulun kuukauden lopussa yhteenvedon tekeminen selvittämättömistä poissaoloista: Jakson /kuukauden lopussa selvittämättömiä poissaoloja ei saa olla.

7 7 Luokanohjaajan tuntien ja Kivakoulu-tuntien (1., 4. ja 7. lk) suunnittelu ja pitäminen annettujen ohjeiden mukaisesti (luokanohjauskansiossa ja Kivakoulu-vihkoissa on ideoita aiheista). Todistuksien kerääminen ja allekirjoituksien tarkistaminen. Kehityskeskustelujen pitäminen, tulkin tilaaminen tarvittaessa tulkkikeskuksesta (puh ), tarvittaessa neuvonpito yhdessä omakielisen opettajan kanssa. Kodin ja koulun yhteistyö on lakiin perustuva velvollisuus, ja koulun pitää olla tässä aloitteellinen. Vanhempainiltojen järjestäminen ja niihin osallistuminen. Huoltajien opastaminen Wilman käyttöön. Sen selvittäminen, millä kielellä ja millä välineellä (Wilma / puhelin / kirje / muu tapa) huoltajaan saa parhaiten yhteyden. Oppilaiden työjärjestysten jakaminen joka jakson / lukuvuoden alussa. Oppilaan opintomenestyksen seuraaminen yhdessä aineenopettajien ja yläkoulussa opinto-ohjaajan kanssa, yhteydenpito kotiin opintomenestyksestä. Oppilaan sosiaalisen kasvun ja hyvinvoinnin seuraaminen yhdessä muun oppilashuollon kanssa. Luokanohjausryhmiin osallistuminen (esim. opettajainkokouksissa). Oppilaan käyttäytymisen arvioiminen. Oppilaan tuntihäiriöistä keskusteleminen oppilaan kanssa, niistä tiedottaminen kotiin (esim. Wilman kautta) tai luokanohjaajalle. Erityisistä luokan oppilaita koskevista tapahtumista ja menettelyistä tiedottaminen oppilaille ja kotiin (esim. terveystarkastuksista tiedottaminen). Oppilaiden nimien merkitseminen valokuvakansioihin oppilaan tunnistamisen helpottamiseksi. Ajantasaisten oppilastietojen toimittaminen kansliaan. Yläkoululaisten tiedot ovat myös opettajainhuoneessa kansiossa. Oppilaiden ruokavaliosta tiedottaminen keittiöön. Luokassa kiusaamisen selvittäminen ja ehkäiseminen ja kiusaamistapauksissa Kivalomakkeen 1 täyttäminen; tarvittaessa yhteyden ottaminen KiVa-tiimiin. Yhteistyö oppilashuollon ja kotien kanssa oppilaan koulunkäynnin ongelmissa. Perusvälineiden jakaminen. Luokanohjaaja tai -opettaja voi myös harkintansa mukaan tehdä luokan kanssa esim. luokkaretkiä tai järjestää yhdessä oppilaiden ja perheitten kanssa muuta yhteistä toimintaa; rahankeräykset oph:n ohjeiden mukaisesti. Muut rehtorin osoittamat tehtävät.

8 8 OPPILASHUOLTORYHMÄN TEHTÄVÄT: Suuriin poissaolomääriin puuttuminen Oppimiseen, käyttäytymiseen, ryhmässä olemiseen tai terveyteen liittyviin ongelmiin tarttuminen, kun opettajan keinoja on jo käytetty Koko ryhmän ongelmiin puuttuminen Ennaltaehkäisevä työ Moniammatillista yhteistyötä vaativien ongelmien käsitteleminen Ulkopuoliseen apuun ohjaaminen III OPPIMISEN TUKI Periaate: Oppimisen vaikeuksissa oppilaalla on oikeus saada apua. 1. Eriytä luokassa. Muista vaihtoehtoiset arviointimenetelmät. 2. Laadi tukisuunnitelma kodin kanssa. 3. Anna tukiopetusta. 4. Neuvottele erityisopettajan kanssa. 5. Neuvottele oppilashuollon kanssa. 6. Laadi yhteistyössä vanhempien ja erityisopettajan kanssa oppimissuunnitelma. 7. Neuvottele oppilashuoltoryhmän ja huoltajan kanssa siirrosta erityisopetukseen ja HOJKS:n laatimisesta. 8. Oppilashuoltoryhmä neuvottelee huoltajan ja opettajan kanssa oppilaan siirrosta pienryhmäopetukseen tai erityisluokalle.

9 9 Lisäohjeita edellisiin kohtiin: 1 ja 2: Oma luokka on oppilaan ensisijainen oppimisympäristö, jossa oppimista tuetaan tarpeen mukaan eriyttämällä. Pyritään löytämään oppilaalle sopivia työskentelytapoja. Eriyttämisen apuna voi käyttää samanaikaisopetusta, jolloin opettajan kanssa työskentelee esim. kouluavustaja, opetusharjoittelija tai erityisopettaja. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeä tuki oppimisessa. 3. Tukiopetus: Oma opettaja, erityisopettaja tai opetusharjoittelija antaa tukiopetusta koulutuntien ulkopuolella silloin, kun oppilaalla on tilapäisiä oppimisvaikeuksia, poissaoloja tai hän tarvitsee oppimisessa lisäaikaa. 4. Osa-aikainen erityisopetus: Kun oppilas tarvitsee pitempiaikaista yksilöllistä tukea tai pienryhmäopetusta, hän saa erityisopettajan tukea osa-aikaisessa erityisopetuksessa tai samanaikaisopetuksessa. Vanhemmille tiedotetaan opetuksen alkamisesta. Opetuksessa edetään oppilaan tahdissa. Tavoitteena on harjaannuttaa oppilas itsenäiseen opiskeluun. 5. Oppilashuolto: Koulun oppilashuoltotyöryhmä pohtii oppilaan tuen tarvetta. Oppilashuoltotyöryhmän jäsenet ovat valmiita keskustelemaan vanhempien kanssa kaikista koulunkäyntiin liittyvistä kysymyksistä. 6. Oppimissuunnitelma: Tarvittaessa oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, joka sisältää henkilökohtaisen opinto-ohjelman. Näin tehdään, jos oppilas tarvitsee lisäaikaa asian omaksumiseen tai hänellä on muu erityistuen tarve. Oppimissuunnitelma voidaan tehdä yhdessä oppilaan, huoltajan ja opettajien kanssa. Tarvittaessa konsultoidaan eri alojen asiantuntijoita. Oppimissuunnitelmassa oppilas etenee yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan Erityisopetukseen ottaminen tai siirtäminen: Mikäli edellä kuvatut toimenpiteet eivät riitä tukemaan oppilaan menestyksellistä koulunkäyntiä, järjestetään oppimisympäristö sopivammaksi (välineet, avustaja, terapia, suppeampi oppimäärä). Tällöin oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen. Siirtovaiheessa yhteistyö vanhempien ja oppilashuollon jäsenten välillä on tärkeää. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) yhteistyössä oppilaan, huoltajan, opettajien, koulun oppilashuoltohenkilöstön ja tarvittaessa eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Oppilaan ensisijainen opiskelupaikka on hänen lähikoulunsa, jossa hänellä on tarpeellinen tuki. Siirto kaupungin erityisluokalle voi olla yksi vaihtoehto.

10 10 IV POISSAOLOT Lähtökohta: Oppilas ei saa olla poissa koulusta ilman hyväksyttävää selvitystä. Poissaolot merkitään Wilma-järjestelmään (wilma.tnk.utu.fi). 1. Lukuvuoden alussa luokanopettaja tai -ohjaaja kertoo oppilaille ja vanhemmille, miten poissaoloista ilmoitetaan, ja ohjaa Wilman käyttöön. Poissaolojen selvitykseen on huoltajan liitettävä tieto poissaolon syystä. 2. Tunnin alussa käydään ääneen läpi poissaolijat. Tilanne: Oppilas poissa. Tunnin opettaja merkitsee poissaolon Wilmaan. 3. Mikäli huoltajalta ei tule poissaoloilmoitusta, ottaa tunnin opettaja yhteyden kotiin luokilla ensimmäisenä poissaolopäivänä ja luokilla l viimeistään neljäntenä poissaolopäivänä. 4. Tunnin opettaja / luokanopettaja ottaa yhteyttä kotiin Wilma-viestillä, kirjeitse, sähköpostilla, puhelimella tms. 5. Jos yhteyttä kotiin ei saada, tunnin opettaja tai luokanopettaja vie asian kuraattorille. 6. Asian eteenpäin vienyt henkilö huolehtii tilanteen tiedottamisesta myös luokanohjaajalle / luokanopettajalle. 7. Jos oppilas on ollut luvatta poissa tunnilta, tunnin opettaja keskustelee oppilaan kanssa mahdollisimman pian. Poissaolot korvataan tehtävillä tai muilla sopivilla tavoilla välittömästi. Tunnin opettaja valvoo, että tehtävät tulevat suoritetuiksi. Toistuvista luvattomista poissaoloista opettaja voi harkintansa mukaan antaa myös jälki-istunnon. 8. Jokainen opettaja on yläkoulun jakson / alakoulussa kuukauden päätteeksi velvollinen keräämään jokaisesta oppilaasta oman aineensa selvittämättömien poissaolojen tilanteen. Luvattomat poissaolot on korvattava ennen seuraavan jaksotodistuksen antamista. Kun luvaton poissaolo on korvattu, huoltajalle lähetetään asiasta Wilma-viesti. 9. Opettajainkokouksissa luokkaa opettavat opettajat yhdessä käyvät läpi luokan oppilaiden poissaolotilanteen ja muuhun opiskeluun liittyvät asiat. 10. Jos oppilas poistuu koulusta kesken koulupäivän, on alakoulun oppilaiden kohdalla selvitettävä, missä oppilas on. 11. Jatkuvat luvattomat poissaolot: Luokanopettaja tai -ohjaaja ottaa yhteyttä ensin vanhempiin, myöhemmin sosiaalikuraattoriin. Oppilashuollon kokouksessa käsitellään tarvittavia toimia. Jokaisen tunnin opettajan virkavelvollisuus on merkitä poissaolot Wilmaan. Sijainen huolehtii poissaolojen ilmoittamisesta luokan/ryhmän omalle opettajalle, ellei hänellä ole omaa Wilma-tunnusta.

11 11 Ennalta anottava poissaolo erityisestä syystä 1. Oppilaan huoltaja voi anoa erityisestä syystä lupaa poissaoloon 1-3 päivää luokanohjaajalta tai luokanopettajalta. Luvan yli yli 3 päivän poissaoloihin myöntää vararehtori. Oppilaan on etukäteen selvitettävä opettajilta, miten poissaolon aikaiset tehtävät suoritetaan. Huoltajat voivat anoa lomaa esim. Wilma-lomakkeella. 2. Luokanohjaaja tai -opettaja merkitsee ennalta sovitun poissaolon Wilmaan myönnettyään luvan tai saatuaan vararehtorilta tiedon luvan myöntämisestä. V MYÖHÄSTYMISET Myöhästymiset merkitään Wilmaan. Opettaja päästää myöhästyjät sisään ja kuuntelee oppilaan anteeksipyynnön ja selityksen sekä ohjaa oppilaan hiljaa paikalleen. Aamunavauksen aikana myöhästyjiä ei päästetä luokkaan. Kolmannen myöhästymisen jälkeen opettaja käy kasvatuskeskustelun oppilaan kanssa. Jos myöhästymiset jatkuvat, tunnin opettaja ottaa yhteyttä oppilaan kotiin.

12 12 VI TYÖRAUHAHÄIRIÖ LUOKASSA Lähtökohta: Tunneilla on työrauha, joka mahdollistaa kaikkien oppilaiden oppimisen. 1. Määrittele opetusryhmäsi kanssa, mitä työrauha tarkoittaa. Luokassa on työrauha, kun kaikki pystyvät opiskelemaan. 2. Käytä aikaa työrauhan harjaannuttamiseen. 3. Opettajan ennakoivat keinot TUNNIN AIKANA: Suunnittele tuntisi niin, että jokaisella oppilaalla on riittävästi haasteita ja tekemistä koko tunnin ajaksi. Tarkasta, että läksyt on tehty. Pidä kirjaa tekemättömistä läksyistä (Wilma). Tarkista, että tekemättä jääneet läksytkin on tehty. Läksyjen teon tukena on kasvatuskeskustelu, läksykerho tms. Opeta oppilaille toimintatapasi. Käydään yhdessä kotitehtävät läpi. Unohtuneita opiskeluvälineitä ei lähdetä hakemaan oppitunnin aikana. Unohdukset merkitään Wilmaan ja oppilaan kanssa käydään kasvatuskeskustelu. Tarvittaessa ota yhteys kotiin. Puheenvuoron saa vain viittaamalla. WC-käynnit tunnin aikana opettajan luvalla, yksi oppilas kerrallaan. Ryhmätöissä opettaja hyväksyy tai määrittelee ryhmät. Aktivoi oppilaat heidän tasonsa mukaisesti. Eriytä, rohkaise, vastuuta, kannusta! Opeta oppilaille koerutiinit, ja kertaa ne aina ennen koetta. Oppilaan pöydällä on vain kokeessa tarvittavat tavarat. Sovi, miten kokeen aikana voi kysyä neuvoa. Varmista, että nopeilla oppilailla on tekemistä myös kokeen tekemisen jälkeen. Opettaja on vastuussa oppilaiden valvonnasta koko oppitunnin ajan, myös koetilanteessa. Opettaja voi takavarikoida häiritsevän esineen lopputunnin ajaksi. 4. Korjaavat toimenpiteet: Työrauhaongelmaisen oppilaan huomion suuntaaminen Vapauta oppilas hetkeksi tehtävän tekemisestä ja keskustele hänen kanssaan. Anna eri tehtävä (esim. taulun pyyhkiminen, kirjurina toimiminen, ikkunan avaaminen tms.) Sijaisvahvistaminen, esim. Mukava nähdä, että näin moni tekee jo tehtävää. Anna huomiota hyvästä käytöksestä. Anna positiivista palautetta! Ota käyttöön nonverbaaliset keinot: o Ilmeet o Eleet o Merkit o Katse o Oppilaan lähelle meneminen o Äänensävyjen ja volyymin muuttaminen o Lauseen keskeyttäminen

13 13 Ota käyttöön verbaaliset keinot: o Oppilaan nimen sanominen o Suora kehotus o Minä-viestintä Ota käyttöön muut keinot: o Vaihda istumajärjestystä o Keskustele hiljaisesti oppilaan kanssa o Poista häiritsevä oppilas tunnilta valvottuun tilaan, esim. ohjaustilaan. 4. Tunnin opettaja merkitsee mahdolliset työrauhahäiriöt Wilmaan. Työrauhahäiriö on yksilöitävä ja siitä on keskusteltava oppilaan kanssa tunnin aikana tai sen jälkeen. Jos häiritsevä oppilas poistetaan tunnilta, hänelle annetaan täytettäväksi pohdintalomake (liitteenä), jota käytetään keskustelun pohjana. Opetusharjoittelijat voivat olla keskustelussa läsnä. Vasta tämän jälkeen voi laittaa merkinnän Wilmaan. Toistuvista (3) työrauhahäiriöistä tunnin opettaja on henkilökohtaisesti yhteydessä kotiin. 5. Jos työrauhahäiriöt jatkuvat, tunnin opettaja antaa jälki-istuntoa. 6. Opettaja ottaa yhteyttä oppilashuoltoryhmään. 7. SEN JÄLKEEN, KUN OPETTAJAN TYÖRAUHAKEINOT ON KÄYTETTY: 1. Lähetä oppilas keskustelemaan jonkun oppilashuollon jäsenen kanssa. 2. Luokan opettajien yhteisissä kokouksissa sovitaan mahdollisista tukitoimista tai yhteisistä seuraamuksista. 3. Sovi erityisopettajan kanssa mahdollisesta tukijaksosta. 4. Sovi oppilashuollon kanssa oppilasta koskeva neuvottelu. 5. Kutsu oppilashuollon kanssa oppilaan huoltajat neuvotteluun. 6. Oppilashuoltoryhmä pyytää ulkopuolista tukea. 7. Oppilashuoltoryhmä neuvottelee huoltajan ja opettajan kanssa oppilaan siirrosta pienryhmäopetukseen. 8. Rehtori antaa kirjallisen varoituksen. Varoituksen antaminen edellyttää teon yksilöimistä sekä oppilaan ja huoltajien kuulemista ennen päätöksen antamista. 9. Rehtori toimeenpanee oppilaan erottamisen määräajaksi, enintään kolmeksi kuukaudeksi. Erottaminen edellyttää teon yksilöimistä sekä oppilaan ja huoltajien kuulemista ennen päätöksen antamista.

14 14 Lisäohjeita edellisiin kohtiin: 1. Oppilas lähetetään tunnilta keskustelemaan kuraattorin, erityisopettajan tai vararehtorin kanssa. Tunnin opettaja varmistaa puhelimitse ensin, että ko. henkilö on huoneessaan. Keskustelun jälkeen oppilas palaa luokkaan työskentelemään, jos mahdollista. Myös tunnin opettaja keskustelee oppilaan kanssa. Tarvittaessa oppilas ohjataan lyhytaikaiseen parkkiin erityisopetukseen. Keskustelusta täytetään lomake (liitteenä), jonka oppilas vie opettajalle ja huoltajalle Opettaja kokoaa neuvotteluun oppilasta opettavien opettajien tiimin, jossa yhdessä pohditaan keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. Neuvottelussa kirjataan ne toimenpiteet, joita jokainen opettaja sitoutuu noudattamaan. Neuvotteluun voidaan kutsua edustaja oppilashuoltotyöryhmästä. Tarvittaessa ryhmän voi kutsua kokoon myös oppilashuoltotyöryhmä Oppilashuolto kutsuu oppilaan huoltajat kouluun keskustelemaan. Oppilas ja opettaja osallistuvat kokoukseen tarpeen mukaan. Neuvottelussa sovitaan yhteisistä toimenpiteistä ja seurannasta, esim. mahdollisesta parkkijaksosta erityisopetuksessa. Seuranta-aika ja seuraava tapaaminen sovitaan neuvottelussa. 7. Pyydetään ulkopuolista tukea esim. kasvatus- ja perheneuvolasta, sosiaalitoimesta, koululääkäriltä tms.

15 15 VII LUOKKAKULTTUURIN MUOKKAAMINEN JA RYHMÄYTTÄMINEN 1. Käytä aikaa ryhmäyttämiseen myös tavallisilla oppitunneilla. 2. Käytä yhteisöllisiä työtapoja. Ota usein puheeksi ryhmässä toimiminen. 3. Päätä itse, mihin ryhmään oppilas kuuluu ja missä hän istuu. 4. Anna oppilaalle aikaa tottua erilaisiin ryhmiin. Kiitä ja kannusta ryhmiä pienestäkin edistyksestä. 5. Suunnittele oppitunnit niin, että aikaa ei jää muuhun kuin opiskeluun. Osoita oppilaalle, jos hänen toimintansa vaikuttaa kielteisesti ryhmän ilmapiiriin. Puhu oppilaan kanssa esimerkiksi heti tunnilla tai tunnin jälkeen. 6. Selvitä kiusaamiset heti. 7. Lähetä ristiriidat ja konfliktit vertaissovitteluun. 8. Jos vertaissovittelu ei auta, selvitä ristiriidat ja konfliktit kasvatuskeskustelussa. Pyydä tarvittaessa mukaan kuraattori, opo tai psykologi. 9. Toistuvat konfliktit ja ristiriidat: lähetä puhutteluun vararehtorille. Puhuttelusta seuraa aina tiedote kotiin. 10. Vanhemmat ja oppilaat pyydetään koululle keskustelemaan luokanohjaajan / luokanopettajan ja vararehtorin kanssa. Tarvittaessa voi paikalla olla myös muita koulun työntekijöitä. Keskustelun tavoite on saada aikaan muutos luokan tai ryhmän toiminnassa. Luokalle voidaan laatia yhteiset säännöt, asettaa yhteisiä porkkanoita jne.

16 16 Luokkakulttuuria muokkaavat myös rutiinit: TUNNIN ALOITUS: Ole ajoissa tunnilla. Välitunnin loppu on se hetki, jolloin kiusaamista tapahtuu eniten. Opettaja on vastuussa opetusharjoittelijan pitämästä tunnista. Opettaja päättää istumajärjestyksestä. Rauhoita luokka ja totea poissaolijat ääneen. Merkitse tiedot Wilmaan mahdollisimman nopeasti. Opettaja päästää myöhästyjät sisään ja kuuntelee oppilaan anteeksipyynnön ja selityksen sekä ohjaa oppilaan hiljaa paikalleen. Myöhästymiset merkitään Wilmaan. Kolmannen myöhästymisen jälkeen opettaja käy kasvatuskeskustelun oppilaan kanssa. Jos myöhästymiset jatkuvat, tunnin opettaja ottaa yhteyttä oppilaan kotiin. Aamunavauksen aikana myöhästyjiä ei päästetä luokkaan. TUNNIN LOPETUS: Varaa riittävä aika tunnin lopetukselle. Merkitse läksyt taululle. Siistitään ympäristö yhdessä. Opettaja antaa luvan poistua. POSITIIVISEN AUKTORITEETIN LUOMINEN: Tutustu oppilaisiisi. Keskustele tarvittaessa oppilasta aikaisemmin opettaneen opettajan kanssa. Osoita arvostavasi oppilaita suunnittelemalla tunnit heitä varten. Luo säännöt ja rutiinit yhdessä oppilaiden kanssa. Pidä kiinni sovituista säännöistä johdonmukaisesti ja oikeudenmukaisesti. Pidä kiinni oppimisen ja käyttäytymisen tavoitteista. Hyväksy, että opetat juuri tätä oppilasryhmää ja juuri nyt. Arvosta ja kunnioita oppilaitasi. Ole kiinnostunut oppilaistasi. Luo onnistumisen kokemuksia. Kommunikoi selkeästi ja yksiselitteisesti. Käsittele esille tulevat häiriöt. Pidä kiinni lupauksista ja uhkauksista. Pyri luomaan positiivista ilmapiiriä. Ole ystävällinen! Tiedosta vastuusi oppilaasta koko kouluyhteisössä. Tee yhteistyötä kotien kanssa. Arvosta omaa asiantuntijuuttasi.

17 17 VIII VÄLITUNNIT JA ILTAPÄIVÄT Periaate: Nuori oppii törmäyksistä toimimaan yhteisössä, joten on hyvä, jos voimme häntä opettaa tartu kaikkiin tilaisuuksiin! Yleiset välituntisäännöt, joita valvoja valvoo: 1. Peruskoulun oppilas pysyy koulun alueella kouluaikana. Koulun alue = laatoitettu alue koulun ympärillä ja sen lisäksi A- ja F-pihojen läheisyydessä oleva hiekoitettu alue sekä jalkapallokenttä. Ajoittain myös liikuntasalissa oleskelu on sallittua. 2. Välitunnin vietosta ei saa olla häiriötä tai vaaraa muille oppilaille tai käynnissä oleville oppitunneille. 3. Alakoululaiset viettävät välitunnit aina ulkona. Yläkoulussa vauhdikkaat ja äänekkäät toiminnot ohjataan ulos. 4. Kouluun kuulumattomat esineet tai välineet voi takavarikoida, enintään loppupäiväksi. 5. Kouluympäristö pidetään siistinä. Kun välitunnilla tapahtuu jotain, mihin valvojan pitää puuttua 1. Kysy oppilaan nimi ystävällisesti. 2. Huomauta ystävällisesti epätoivotusta käytöksestä, esimerkiksi äänestä. Anna selkeä, yksiselitteinen ohje. Kerro, miten koulussamme toimitaan. 3. Odota, että oppilas toimii ohjeesi mukaan. Toista ohjeesi tiukemmalla äänensävyllä ja odota vaikutusta. 5. Vetoa esim. vastuuntuntoon, fiksuuteen, siihen, että isommat ovat esimerkkejä pienemmille. Odota vaikutusta. 6. Anna itse esimerkki toivotusta käytöksestä. 7. Jos ei vieläkään mene perille, kerro oppilaalle, että aiot soittaa kotiin. 8. Soita kotiin. Oppilaiden puhelinnumerot saa kansliasta tai opettajainhuoneesta. Kerro tilanne ja se, että huolemme on se, että oppilas ei noudata ohjeita. Mitä vanhemmat haluavat meidän tekevän? Voit myös lähettää Wilma-viestin. 9. Keskustele oppilaan kanssa vanhempien kannasta heti, kun se on mahdollista.

18 Jos tilanne toistuu usein, oppilas lähetetään vararehtorin puhutteluun. Puhuttelusta seuraa aina ilmoitus kotiin. Toisen puhuttelun seuraus on jälki-istunto, josta merkintä rangaistuskirjaan. Kun välitunnilla tai luokassa sotketaan tai rikotaan jotakin Periaate: Se korvaa, joka rikkoo, ja se siivoaa, joka sotkee. 1. Puutu ennakolta; varoitus tai pelkkä läsnäolo ehkäisevät ongelmia. 2. Tilanteen havainnut opettaja ohjaa oppilaan siivoamaan jälkensä selkeällä ohjeella. Harjoja on jokaisessa kerroksessa, pyyhkimistä varten talouspaperia tai vessapaperia voi hakea vessasta. Tarvittaessa ota yhteys päivystävään vahtimestariin. Siivoojaltakin voi pyytää välineitä lainaksi. 3. Jos tekijää ei löydy, kaikkien nimet kirjoitetaan muistiin. Kerro oppilaille, että palaat asiaan. Oppilaskuvakansiosta voi saada apua. 4. Pyydä toisilta oppilailta apua siivoukseen ja asian selvittämiseen yhteisen hyvän nimissä. 5. Ota yhteyttä luokanopettajaan tai -ohjaajaan, joka soittaa kotiin ja kertoo tilanteen ja sen, että oppilas kieltäytyi siivoamasta omia jälkiään. 6. Jos tilanne toistuu usein, lähetä vararehtorin puhutteluun. Puhuttelusta seuraa aina ilmoitus kotiin. Toisesta puhuttelusta seuraa jälki-istuntoa, josta merkintä rangaistuskirjaan. 7. Korvaus sovitaan huoltajan ja tekijän neuvottelussa, kun vahingon suuruus on arvioitu. Korvauksena voi joissakin tapauksissa olla myös työsuoritus ( yhdyskuntapalvelu ). Ruokala 1. Ota tarvittaessa puheeksi oppilaan kanssa seuraavat asiat: liian äänekäs keskustelu, juokseminen, ruoan rohmuaminen, pipo päässä syödessä, jonottaminen ulkovaatteissa, reppu pöydällä, astioiden palauttaminen, jälkien siivoaminen, etuilu. Ruokailutilanne on kasvatustilanne. Ruokala on tarkoitettu kouluruokailuun, omia eväitä voi syödä auloissa. 2. Jos pöytä jää epäsiistiksi: Selvitä muilta oppilailta, kuka pöydässä on istunut. 3. Vie tilanne loppuun asti: Hae oppilas korjaamaan jälkensä esim. seuraavalta oppitunnilta.

19 19 Jos koulun alueella tupakoidaan Periaate: Tupakkalakia on kaikkien noudatettava. 1. Koulussa ei saa tupakoida kouluaikana, yli 18-vuotiaan tupakointi ei saa haista eikä näkyä koulualueelle. Ohjaa täysi-ikäiset tupakoitsijat tarpeeksi kauas. Alle 18-vuotiaalla myös tupakointivälineiden hallussapito koulussa on kiellettyä. 2. Pyydä laittamaan tupakka pois. Lähetä kotiin "tupakkalappu" eli tiedote kotiin tai viesti Wilman kautta. Lappu palautetaan luokanohjaajalle tai luokanopettajalle, joka pitää kirja huomautuksista. 3. Toistuva tupakointi tai tumppaamasta kieltäytyminen: lähetä vararehtorin puhutteluun. Puhuttelusta seuraa aina ilmoitus kotiin. Useista puhutteluista seuraa jälki-istuntoa, josta merkintä rangaistuskirjaan. 4. Törkeä tupakointi, esim. sisätiloissa: anna jälki-istunto, merkitse rangaistuskirjaan. 5. Toistuvista tupakkarikkeistä käytösnumero laskee. Kun oppilas on koulussa viettämässä aikaansa kouluajan ulkopuolella Periaate: Kun koulupäivä loppuu, saa lähteä! 1. Selvitä, onko oppilaalla asiallinen syy odotella koulussa. Asiallisia syitä voivat olla esim. kotikielen tunti, kerho, urheilukerho, oman uskonnon tunti tms. koulutyöhön rinnastettavissa oleva tunti. Bändiharjoituksia ei odotella koulussa. Joskus oppilas odottaa kyytiä kotiin vanhemmilta tai sisaruksiaan. Ohjaa odottelijat esimerkiksi kirjastoon tai läksykerhoon tekemään läksyjä. Jos odotusaika on pitkä, ohjaa lähellä asuva oppilas kotiin odottamaan. Pääsääntöisesti koulun käytävillä ei oleskella oppituntien aikana eikä koulun jälkeen. 2. Asiattomasti koulussa aikaansa viettävä oppilas ohjataan ulos, koska koulussa on valvontaa vain kouluajalla. 3. Jos oppilas jää toistuvasti turhaan kouluun ja käyttäytyy häiritsevästi, tiedota oppilaan kotiin, että koulussa voi oleskella vain kouluaikana. Tiedote palautetaan huoltajan allekirjoittamana sen lähettäjälle. 4. Jos kohtaat koulutiloissa henkilön, jota et tunnista oppilaaksi, harjoittelijaksi tai koulun henkilökuntaan kuuluvaksi, kysy hänen asiaansa ja ohjaa hänet oikeaan paikkaan. Asiattomat henkilöt ohjataan ulos.

20 20 IX TERVEYDEN ONGELMAT Terveyden ongelmia ovat esim. äkilliset sairastumiset, sairaskohtaukset, tapaturmat (ompelemista vaativat haavat, murtumaepäilyt, silmätapaturmat), päihteiden käyttö tai epäily siitä. Huomaa, että verikontaktista on erilliset ohjeet: Suojaudu ja suojaa muut. 1. Kutsu terveydenhoitaja: 1-8 luokat puh. 7866, 9.luokka, lukio ja kv-koulu puh Anna tarvittaessa ensiapu itse. 2. Lähetä oppilas terveydenhoitajalle, jos hän kykenee siihen. Varmista, että terveydenhoitaja on paikalla. Harkitse, tarvitseeko oppilas saattajan. Opettaja ei lääkitse oppilaita. 3. Jos terveydenhoitaja ei ole paikalla: Pyydä tarvittaessa toinen aikuinen avuksi. a) Toimi lääkärinhoitoa vaativissa tapauksissa terveydenhoitajan laatimien ohjeiden mukaan. Täytä koulutapaturmailmoitus, jonka saa kansliasta tai lähimmästä ensiapukaapista. Kv-koululle ja normaalikoululle on eri lomake! Ilmoita oppilaan kotiin ja kysy, onko vanhemmilla mahdollisuus viedä lapsi päivystykseen (ei-kiireellisissä tapauksissa). Jos ei ole, vie oppilas kaupunginsairaalan päivystykseen (Kunnallissairaalantie) tai ota yhteyttä oppilashuollon jäseneen, joka lähtee oppilaan mukaan. Taksikortin saa kansliasta. Ambulanssi tilataan numerosta 112. Rauhoita vakavasti sairastuneen tai loukkaantuneen ympäristö ja varmista sekä sairastuneen että muiden oppilaiden turvallisuus ja valvonta. b) Jos tapaus ei vaadi lääkärinhoitoa: Ilmoita kotiin ja neuvottele vanhemman kanssa jatkotoimista. 4. Varmista oppilaan turvallinen kotiinpääsy. Tarvittaessa järjestä saattaja mukaan. 5. Jälkipuinti paikalla olleiden oppilaiden kanssa. Oppilaille tarjotaan mahdollisuus lisäkeskusteluun koulupsykologin tai koulun muun aikuisen kanssa. Kun epäilet tai toteat päihteiden käyttöä Periaate: Tavoitteena auttaa, ei leimata. Tunnistaminen voi olla vaikeaa, mutta epäile päihteiden käyttöä silloin, jos oppilaalla on selvittämättömiä poissaoloja suorittamattomia opintoja elämäntavat ja olemus muuttuvat

21 21 Jos opettaja havaitsee päihteiden käyttöön viittaavia muutoksia: keskustelu oppilaan poissaoloista yhteys kouluterveydenhoitajaan alaikäisen kohdalla opettajan ja kouluterveydenhoitajan yhteydenotto lapsen huoltajiin ja sosiaaliviranomaisiin (käytännössä jokainen huoltaja saa tiedon, mikäli oppilaalla havaitaan päihteidenkäyttöä) sovitaan rehtorille ilmoittamisesta törkeissä tapauksissa (huumeen välittäminen alaikäisille) opettajan tai kouluterveydenhoitajan yhteydenotto poliisiin. suunnitelma opintojen suorittamisesta ja suorittamisaikataulusta seuranta hoidon edistymisestä ja huumeidenkäytön lopettamisesta (käytännössä opintojen seuraaminen, muu vastuu terveysviranomaisilla ja huoltajilla) Huumetestaus: nykyinen lainsäädäntö ei anna oppilaitoksille oikeutta vaatia oppilasta testeihin. OPPILAS ON PÄIHTYNEENÄ KOULUSSA: 1. Ota yhteys terveydenhoitajaan. Alaikäisen kohdalla terveydenhoitaja ottaa aina yhteyden huoltajaan. 2. Jos terveydenhoitaja ei ole paikalla, ota yhteys huoltajaan. Huoltajalta pyydetään lupa huumetestaukseen ja alkometrimittaukseen. Alaikäistä nuorta ei voi lähettää yksin kotiin. Huoltaja hakee oppilaan koulusta. 3. Nämä toimet tekee pääsääntöisesti terveydenhoitaja tai muu oppilashuollon jäsen: Turkulaisen lapsen ja nuoren voi huoltajan luvalla lähettää saattajan kanssa virka-aikana suoraan lasten ja nuorten poliklinikalle, mikäli oppilas ei suostu kertomaan, mitä ainetta hän on käyttänyt. Poliklinikalle on soitettava ensin (p ). Ulkopaikkakuntalaiset nuoret lähetetään päivystykseen, alaikäiset vanhempien luvalla saattajan kanssa. Jos alaikäisen huoltajaa ei tavoiteta tai hän ei anna lupaa testeihin, luvan voi antaa myös sosiaalitoimi puhelimitse. Päihtymyksestä ja akuutista huumeenkäytöstä tehdään aina lastensuojeluilmoitus.

22 22 X KIUSAAMINEN Periaate: Koulussa ei kiusata ketään. Koulumme osallistuu KiVakoulu-ohjelmaan (KiVa = kiusaamisen vastainen). Kiusaamista on, kun yhdelle ja samalle oppilaalle aiheutetaan toistuvasti ja tahallaan pahaa mieltä. Tekijöinä on joku tai jotkut, joita vastaan kiusatun on vaikea puolustautua. Kaikki opettajat ennaltaehkäisevät kiusaamista luokkakulttuurin muokkaamisella. Myös hyvä työrauha ehkäisee tehokkaasti tunnilla tapahtuvaa kiusaamista. Luokanohjaaja pitää KiVakoulu-tunteja (1., 4. ja 7. luokalla). Kun opettajan tietoon tulee konflikti, hän määrittelee KiVakoulu-lomakkeen n:o 1 avulla, onko kyseessä vertaissovittelua vaativa tilanne vai koulun selvittelyä vaativa kiusaamistilanne. Jos tilanne vaatii koulun selvittelyä, opettaja päättää lomakkeen 1 avulla, voiko hän itse selvitellä kiusaamisen vai viekö hän asian koulun KiVatiimille. Koulun Kivatiimiin kuuluu sosiaalikuraattori, vararehtori ja yksi opettaja. Kiusaamistilanteet selvitetään Kivakoulu-ohjelman mukaisesti ja niistä pidetään kirjaa KiVakoulu-lomakkeiden avulla. Lisätietoja saa sekä KiVakouluopaskirjoista. Kiusaaminen voi aiheuttaa myös rangaistusseuraamuksia VERTAISSOVITTELU eli VERSO 1. Opettaja havaitsee konfliktin, joka edellyttää puuttumista. Vertaissovitteluun voi lähettää tapauksia, jotka ovat luonteeltaan melko vähäisiä ja soveltuvat oppilaiden käsiteltäviksi. Vakavan kiusaamisen tai väkivallan selvittämiseen verso ei sovellu, vaan nämä tapaukset selvittää edelleenkin aikuinen. Tyypillisiä versotapauksia ovat oppilaiden väliset riidat ja nahistelut, kuten nimittely, haukkuminen, tavaroiden ottaminen tai piilottaminen tms., mutta myös pitempään jatkuneet tilanteet voi opettajan harkinnan mukaan ohjata sovitteluun. 2. Myös oppilas itse voi pyytää tapaustaan sovitteluun. 3. Opettaja määrää oppilaat seuraavaan mahdolliseen sovitteluun heti havaittuaan konfliktin. Hän kertoo kummallekin osapuolelle sovittelun ajan ja paikan ja varmistaa, että oppilas ymmärtää sovittelutilanteeseen menemisen olevan pakollista. 4. Opettaja täyttää vertaissovittelulähetteen. Lähetteitä on alakoulussa jokaisessa ohjaustilassa ja yläkoulussa sinisessä kansiossa opettajainhuoneen keskellä olevassa hyllyssä ( Vertaissovittelulähetteet ). Vuorossa oleva sovittelua ohjaava opettaja tarkistaa päivittäin mahdollisesti tulleet lähetteet ja kutsuu vuorossa olevat sovittelijat heti seuraavaan sovitteluun sovitulla merkillä. Sovitteluajat ovat alakoulussa joka päivä klo ja yläkoulussa ti ja pe klo Lähete laitetaan

23 23 alakoulussa erityisopetuksen oven vieressä olevaan postilaatikkoon ja yläkoulussa opettajainhuoneen seinällä olevaan postilaatikkoon. 5. Oppilas tulee sovitteluun alakoulussa pikkukeittiöön ja yläkoulussa 3. kerroksen kielistudioon. Hänellä on tilanteessa oikeus kieltäytyä sovittelusta, jolloin lähettävä opettaja käsittelee asian. 6. Sovittelutilanne etenee tietyllä kaavalla. Yleensä syntyy kirjallinen sopimus, jonka sovittelijat toimittavat vuorossa olevalle opettajalle. Jos sopimusta ei synny, sovittelijat kirjaavat tämänkin paperiin. Ohjaava opettaja mapittaa paperit. 7. Sovittelijat palaavat osapuolten kanssa asiaan viikon päästä. Jos parannusta tilanteeseen ei ole tapahtunut, versovuorossa oleva opettaja ohjaa osapuolet uuteen sovitteluun. Verso-vastuussa olevista on lista opettajainhuoneessa Verso-kansiossa. Versokoordinaattorit tekevät listan sovitteluvuoroista ja sovittelun valvontavuoroista. XI VÄKIVALTATILANTEET Periaate: Koulussa, kuten muuallakin yhteiskunnassa, jokaisella on fyysisen koskemattomuuden suoja. Jos havaitset väkivaltaa tai sen selvää uhkaa: 1. Älä mene yksin vaaratilanteeseen! Pyydä vähintään yksi työtoveri mukaan. Toinen puhuttelee oppilaita, toinen varmistaa, seuraa ja ohjaa muita pois paikalta. Lähesty sivusta, puhuttele oppilaita nimellä (jos tunnet). Varmistu, että kiihtynyt oppilas havaitsee läsnäolosi. Älä mene liian lähelle, älä kosketa! Puhu tavallisella äänellä, älä huuda. Ole rauhallinen ja anna aikaa. Varmistu omasta turvallisuudestasi. 2. Jos oppilailla on aseita, etsikää apua läheltä, harkitkaa toimintatavat nopeasti. Miten turvataan muut? Muista taas oma turvallisuutesi. Voiko mennä tilanteeseen? Jos voi, niin päättäkää nopeasti, miten toimitaan ja miten ohjataan lähellä ja vaarassa olevat pois. Aina tärkeää on varoittaa ja ilmoittaa! Varoita muita ja ilmoita tilanteesta. 3. Jakakaa tehtävät läsnä olevien aikuisten kesken, päättäkää kuka menee tilanteeseen tai lähestyy oppilaita, jos se on tarkoituksenmukaista eikä siitä aiheudu vaaraa. Samaan aikaan toinen soittaa hätänumeroon, kolmas ohjaa muita poisvaaravyöhykkeestä, joku ilmoittaa rehtoreille ja kuraattorille. Ilmoittaminen on tärkeää siksi, että rehtorit voivat antaa toimintaohjeita koko koululle. 4. Kutsukaa poliisi välittömästi, puh. 112, jos oppilaalla on mukana mikä tahansa ase, jota hän ei luovuta vapaaehtoisesti, tai jos hän käyttää silmitöntä väkivaltaa. Poliisi kutsutaan aina, jos koulun alueelle tunkeutuu uhkaavasti käyttäytyvä ulkopuolinen.

24 24 5. Ilmoita terveydenhoitajille, jos tarvitaan ensiapua. Apua voi pyytää myös keneltä tahansa työtoverilta. Ilmoita tilanteesta aina ja pyydä jälkiselvittelyyn apua rehtoreilta, vararehtoreilta tai kuraattorilta. Väkivaltatilanteen jälkeen 6. Anna osallistujien rauhoittua erillään toisistaan. Tarvittaessa oppilaan voi viedä rauhoittumaan erityisopetuksen tiloihin, kuraattorille tai vararehtoreille. Jos oppilas ei rauhoitu, soita huoltaja hakemaan hänet kotiin tai lähetä hänet kotiin ja soita huoltajalle. Varmistu, että kyse ei ole sairaskohtauksesta. 7. Jos osapuolilla on vammoja, ohjaa heidät terveydenhoitajalle tai kutsu terveydenhoitaja paikalle. Ilmoita vammasta aina kotiin. 8. Ala selvittää asiaa mahdollisimman pian, aina samana päivänä. Kirjaa tapahtunut muistiin mahdollisimman pian tapahtuneen jälkeen. Selvittelyn tavoitteena on sovinto osapuolten välille. Palauta lomake tai selonteko kuraattorille. 9. Väkivallan käytöstä määrätään jälki-istuntoa kaikille syyllisille osapuolille, myös sellaiselle, joka ei ole lopettanut väkivallan käyttöä, jos siihen olisi ollut mahdollisuus (vrt. Suomen laki). Jälkiistunnon määrää paikalla ollut opettaja. Tarvittaessa selvittelyä jatkaa poliisi. 10. Ilmoita tapahtuneesta kotiin. 11. Tilanteen jälkiselvittely jälki-istunnossa: Apuna kysymyssarja. Selvittelyn tavoitteena on ehkäistä tulevia tilanteita muuttumasta väkivaltaisiksi. 12. Opettaja, joka on ollut mukana, hakeutuu halutessaan juttelemaan asiasta koulupsykologin, rehtorin tai työkaverin kanssa. Jos sama oppilas turvautuu toistuvasti väkivaltaan: Jokainen tapaus selvitetään. 1. Pidennetään jälki-istuntoa (jälki-istunnon pituus voi olla enintään 2 tuntia), ja oppilas osallistuu väkivallan ehkäisemisen ohjelmaan. Ohjelma sovitaan oppilashuollon kokouksessa. Vararehtori kutsuu vanhemmat ja lapsen koululle keskustelemaan mahdollisista tukitoimista. Keskustelussa on mukana myös tapauskohtaisesti sovittu toinen aikuinen. Laaditaan yhdessä seuraamusten sopimus. Seuraamuksia voivat olla esimerkiksi tapauskohtaisesti välituntien poistaminen määräajaksi, jäähyaika (esim. 1-2 viikkoa) erityisopetuksessa, koeaika koulussa. 2. Rehtori antaa kirjallisen varoituksen. 3. Rehtori erottaa oppilaan määräajaksi, jonka aikana koulu on velvollinen antamaan opetusta oppilaalle. Huoltajia on kuultava tapauksissa 2 ja 3.

25 25 Henkilökuntaan kohdistuva väkivalta tai väkivallalla uhkaaminen 1. Tarkistetaan mahdolliset vammat ja vahingot ja ohjataan hoitoon. 2. Henkilökunnan jäsen kirjaa asiat muistiin mahdollisimman pian tapahtuneen jälkeen. 3. Halutessaan hän tekee rikosilmoituksen. 4. Asia selvitellään yhdessä aluepoliisin kanssa, jos tilanne niin vaatii. 5. Järjestetään tilanne, jossa henkilökunnan jäsen ja väkivaltaa käyttänyt oppilas kohtaavat oppilashuollon jäsenen läsnäollessa. 6. Jos oppilaalle ei tule rikosseuraamuksia, seuraamus arvioidaan teon vakavuuden ja oppilaan mukaan. XII KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Koulun ja kodin on tehtävä yhteistyötä opetuksessa jo peruskoululainkin mukaan. Koulun on oltava tässä aloitteellinen. Yhteydenpito kotiin monikulttuurisessa koulussa: Kehityskeskustelut Käytä kehityskeskustelussa valmiita pohjia ja kaavakkeita. Voit lähettää kaavakkeen kotiin ennalta tutustuttavaksi. Kehityskeskustelussa ovat mukana opettaja, oppilas ja huoltaja ja tarvittaessa tulkki. Pyydä tarvittaessa joku muukin koulun edustaja mukaan (esim. oppilashuollon jäsen). Vanhempainilta Vanhempainillan voi rakentaa esim. seuraavilla tavoilla: luokka-asteiden yhteiset te lat ja informatiiviset illat, joissa yhteinen alustus ja tämän jälkeen mahdollisuus tavata opettajia

26 26 lasten esitykset, lasten, vanhempien ja sisarusten yhteiset aktiviteetit, retket ja leikit jne., jotka tutustuttavat myös vanhempia toisiinsa yhteiset informatiiviset vanhempainillat sekä luokan omat vanhempainillat XIII KASVATUKSELLINEN KESKUSTELU JA JÄLKI-ISTUNTO Kasvatuksellinen keskustelu on keskustelu tai työskentelytuokio, jossa oppilas ja opettaja käyvät läpi jotakin oppilaan opiskeluun tai ryhmässä toimimiseen liittyvää laiminlyöntiä tai rikkomusta: läksyt ovat tekemättä, tunnilta on oltu luvatta poissa, oppilas on häirinnyt tuntia, myöhästyy jatkuvasti tms. Kasvatukselliseen keskusteluun ja laiminlyönnin korjaamiseen voi määrätä oppilaan samana päivänä kuin laiminlyönti on tapahtunut. Keskustelusta ja sen aiheesta tiedotetaan kotiin. Opettaja kirjaa itselleen käydyn keskustelun. Keskustelu voidaan käydä koulupäivän aikana tai sen jälkeen. Koulupäivän jälkeen käydystä keskustelusta ilmoitetaan alakoululaisen vanhemmille ennen keskustelua. Jälki-istunto on koulun kurinpitorangaistus, jonka antaja merkitsee rangaistuskirjaan. Opettaja voi antaa jälki-istunnon, jos oppilas on rikkonut koulun järjestyssääntöjä. Jälki-istunnon syy on yksilöitävä: mitä sääntöjen vastaista kyseinen oppilas teki, milloin, missä. Oppilasta kuullaan ennen rangaistuksen määräämistä, tilanne selvitetään hänen kanssaan. Istunnosta on tiedotettava huoltajalle ja varattava hänelle mahdollisuus tulla kuulluksi (suullisesti, esim. puhelimessa, tai lomakkeessa varattuun tilaan kirjallisesti). Istunnon suorittamisesta annetaan tiedote, jonka oppilas palauttaa istunnon antaneelle opettajalle. Jos huoltajaa kuullaan kirjallisesti, oppilaan on tuotava istuntoon huoltajan allekirjoittama rangaistustiedote. Jos huoltajaa ei ole kuultu, istunto siirretään tai soitetaan huoltajalle ja kuullaan häntä puhelimitse. Istunnon pituus voi olla enintään kaksi tuntia. Rangaistuksen pituus suhteutetaan teon vakavuuteen, oppilaan ikään ja siihen, onko teko toistuva. Istunnossa rangaistuksen antanut opettaja keskustelee oppilaan kanssa. Jälki-istunnon antaminen on viranomaisen (opettaja) päätös, samoin kuten esimerkiksi arviointi. Siksi se on perusteltava ja kirjattava ja huoltajaa on kuultava. Rangaistuksen antaja valvoo pääsääntöisesti itse jälki-istunnon.

27 27 Kysymyksiä väkivaltaisen käyttäytymisen käsittelemiseksi ja vastaavien tilanteiden ehkäisemiseksi oppilaan kanssa jälki-istunnossa: Miten ja milloin tapahtumat alkoivat? Ketkä kaikki olivat alusta alkaen mukana? Mitkä tapahtumat edelsivät väkivaltaa (tappelua)? Mikä oli sinun osuutesi tapahtumissa? Jos käyt vaihe vaiheelta läpi tapahtumia, missä vaiheessa olisit voinut keskeyttää tapahtumien kehittymisen väkivallaksi? Missä vaiheessa olisit voinut perääntyä? Mikä oli se kohta missä löit / potkit / tartuit kiinni? Mikä toiminta sitä edelsi? Miksi et perääntynyt? Miksi käytit väkivaltaa? Mikä asia vastapuolen toiminnassa sai sinut toimimaan väkivaltaisesti? Mitä ajattelit silloin? Ketkä muut henkilöt vaikuttivat toimintaasi? Miksi? Mitä arvelit saavuttavasi väkivallan käytöllä? Miksi vastapuoli käytti väkivaltaa? Mikä omassa toiminnassasi sai hänet toimimaan väkivaltaisesti? Mitä arvelet hänen halunneen saavuttaa väkivallan käytöllä? Mitä muita tapoja ratkaista kiistatilanne olisi ollut käytössäsi? Entä mitä muita ratkaisutapoja olisi ollut vastapuolen käytössä? Tulivatko ne mieleesi? Miksi hylkäsit ne? Millaiset välinne olivat väkivallan käytön jälkeen? Miten arvelet välienne kehittyvän jatkossa? Miten ne saisi myönteisiksi tai neutraaleiksi? Mitä seurauksia olisi ollut muiden ratkaisukeinojen kuin väkivallan käytöstä? Miten aiot toimia, jos vastaisuudessa tulee samanlainen tilanne eteen? Miksi? Miten väkivaltaa voi mielestäsi ehkäistä koulussa? Oppilaan kanssa voi keskustella myös seuraavista asioista: Suomen lain periaatteista: Itsepuolustus loppuu siinä kohdassa, missä voisi lähteä pois tai lopettaa tulematta lyödyksi. Toiseen ei saa koskea, ellei hän itse halua. rohkeudesta: mikä on rohkeaa käytöstä? ihanteista: millainen on ihannemiehesi (-naisesi) oman sukupuolen mukaan. Kuuluuko siihen väkivaltainen käytös? omasta minäkuvasta: millainen on ihanneminäsi? Kuuluuko siihen väkivallan käyttö? oppilasyhteisön odotuksista: mitä toiset odottavat sinulta? Odotetaanko sinulta väkivallan käyttöä? Miksi? Haluatko täyttää odotukset?

28 28 XIV KOEVILPPI 1. Varmista epäilysi vilpistä vertaamalla huolellisesti koepapereita. Keskustele vilpistä epäillyn kanssa ja kerro, että asian selviäminen on koko ryhmän ja myös hänen kannaltaan parasta. 2. Kun epäily on varmistunut vilpiksi, keskustele vielä oppilaan kanssa oppimisen tavoitteista, kokeiden tarkoituksesta ja vilpin seurauksista. Vilpillisesti hankittu suoritus hylätään eikä sitä voi uusia. Opettaja harkitsee, miten hylätty suoritus vaikuttaa oppimäärän tai kurssin arviointiin. Ota yhteyttä huoltajiin. LIITTEET 1. Tavanomainen tiedotelomake (esim. tupakoinnista, tunnilta poistamisesta, läksykerhoon määräämisestä tms. tiedottamiseen) 2. Rangaistuslomake (tiedote jälki-istunnosta) 3. Poissaoloanomus 4. Lomake oppilaan täydennettävistä suorituksista kurssin suorittamista varten (T-lomake) 5. Lomake tuntihäiriöstä keskustelua varten Huom! Kiusaamisen perusselvityslomakkeita on saatavana KiVa-koulu-opaskirjasta.

29 Liite 1: Tiedote kotiin 29 Tiedote huoltajalle Oppilas luokka Selvitys tapahtumasta: Huoltajan kommentit: Huoltajan allekirjoitus: Tiedote palautetaan :lle viimeistään Turussa / 20 Tiedotteen antajan nimi ja virka-asema Lisätietoja antaa, p.

30 Liite 2: Tiedote rangaistuksesta 30 Tiedote huoltajalle rangaistuksesta Oppilas luokka saa jälki-istuntoa tuntia. Rangaistus pannaan toimeen (aika ja paikka): Selvitys rangaistukseen johtaneesta tapahtumista: Oppilaan kanssa on keskusteltu / 20 Huoltajan kommentit: Huoltajan allekirjoitus: Turussa / 20 Rangaistuksen antajan allekirjoitus, nimen selvennys, virka-asema ja puhelin

31 Liite 3: Poissaoloanomus 31 POISSAOLOLUPA Annan ylimääräistä lomaa oppilas :lle väliseksi ajaksi. Oppilas huolehtii poissaolonsa aikana kertyvät koulutehtävät opettajien kanssa alla sovitulla tavalla. Poissaolon syy: Oppiaine: Äidinkieli / S2 Matematiikka Englanti Uskonto Historia Muu aine Muu aine Muu aine Muu aine Muu aine Tehtävät poissaolon ajalta: Turussa / 20 vararehtori

32 Liite 4: T-lomake (täydennettävä suoritus) 32 SELVITYS OPPILAAN TÄYDENNETTÄVISTÄ SUORITUKSISTA KURSSIN SUO- RITTAMISEKSI Turun normaalikoulun oppilas luokka on saanut (oppiaineen) kurssista (kurssin numero) arvosteluun T-merkinnän. Tämä tarkoittaa, että oppilaalta puuttuu suorituksia, jotta kurssi voidaan arvioida. Todistuksessa T-merkintä estää päättötodistuksen antamisen. T-merkintä on hoidettava pois seuraava jakson loppuun mennessä. Kurssin suorittamiseksi oppilaan tulee toimittaa :lle (suorituksista vastaavan henkilön nimi) (pvm) mennessä seuraavat suoritukset: Suorituksen vastaanottajan kuittaus ja pvm.: Lisätietoja antaa puhelin Nähnyt: (huoltajan allekirjoitus) Tästä lomakkeesta annetaan kopio oppilaalle ja kansliaan.

33 33 Liite 5: Lomake tuntihäiriöstä keskustelua varten KAAVAKE TYÖRAUHAHÄIRIÖSTÄ KESKUSTELUA VARTEN NIMI: LUOKKA: PÄIVÄMÄÄRÄ: KLO: Mitä teit? Miten käyttäytymisesi vaikutti opettajaan? Miten käyttäytymisesi vaikutti muihin oppilaisiin? Miksi tällainen käytös ei ole sallittua? Mitä aiot tehdä, ettei vastaava tilanne toistu? Oppilaan allekirjoitus:

34 34 Opettajan allekirjoitus: Tärkeitä puhelimia: Perusasteen rehtori Kv-koulun rehtori Vararehtorit Erityisopetus Koulukuraattori Koulupsykologi Terveydenhoitajat , ,

35 35 Turun normaalikoulu Annikanpolku 9, Turku Opettajien sähköposti: