S A L L Y. PÄÄMÄÄRÄMME Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille ARVOMME UVAITSEVAISUUS VOIMUUS UOTTAMUS UOVUUS HTEISTYÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "S A L L Y. PÄÄMÄÄRÄMME Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille ARVOMME UVAITSEVAISUUS VOIMUUS UOTTAMUS UOVUUS HTEISTYÖ"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2013

2 PÄÄMÄÄRÄMME Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille S A L L Y ARVOMME UVAITSEVAISUUS VOIMUUS UOTTAMUS UOVUUS HTEISTYÖ Pienperheyhdistys ry on Helsingin ensikodissa asuneiden au-äitien vuonna 1968 perustama, uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka edistää lasten aseman parantamista ja tasa-arvoisen lapsuuden toteutumista. Pienperheyhdistyksen perustehtävä on lasten hyvinvoinnin turvaaminen kehittämällä ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, tarjoamalla lapsiperheille mahdollisuuksia vertaistukeen ja yhteiseen toimintaan sekä edistämällä eri perhemuotojen tasavertaisuutta. Pienperheyhdistys on Ensi- ja turvakotien liiton jäsenjärjestö. Pienperheyhdistys ry Kinaporinkatu 11. A, Helsinki Puh. (09) Fax. (09)

3 Sisältö 1. Kansalaisjärjestötoimintaa vuodesta Toiminnan tarkoitus, tavoitteet ja toimintamuodot 3. Toiminnan kehittämisen painopistealueet vuonna Jäsenistö ja toimitilat 5. Vertaistoiminta 5.1. Ohjattu vertaistoiminta 5.2. Retki-, leiri- ja lomatoiminta 5.3. Muu vertaistoiminta 5.4. Vertaistoiminnan vaikutukset 6. Vapaaehtoistoiminta 6.1. Vertaistoiminnan ohjaajat, tapahtumien vastuuhenkilöt ja talkoolaiset 6.2. Mieskaveritoiminta 6.3. Mummila kolmen polven kohtaamispaikka 7. Neuvonta ja palveluohjaus 8. Tapaamispaikkatoiminta 9. Tenavatupatoiminta 10. Perhepaikka Punahilkka 11. Projektit Pikkukaveria ei jätetä -projekti Lapsilisä -projekti Vaikuttamistoiminta 13. Arviointi 14. Toiminnan kehittämiselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen 15. Toiminnan kehittämistarpeet 16. Hallinto, henkilöstö ja talous Tuloslaskelma ja tase Tilintarkastuskertomus 3

4 1. KANSALAISJÄRJESTÖ- TOIMINTAA VUODESTA 1968 Vuosi 2013 oli Pienperheyhdistykselle monella tapaa juhlavuosi. Pienperheyhdistyksen perustamisesta tuli kuluneeksi 45 vuotta, Tapaamispaikkatoiminta täytti pyöreät 30 vuotta, perhepaikka Punahilkka Jakomäessä oli järjestänyt vertaistoimintaa perheille jo kahdenkymmenen vuoden ajan ja Mummilan kolmen polven toiminta käynnistettiin 10 vuotta sitten. Mieskaveritoiminta aloitettiin vuonna jo 1992, mutta toiminnan 20-vuotisjuhlia vietettiin keväällä 2013 yhdessä muiden toimintamuotojen juhlien kanssa. Yhdistyksen perustivat aikanaan Helsingin ensikodissa asuneet au-äidit omaksi edunvalvonta- ja yhdessäolo-organisaatiokseen. AU-yhdistyksen nimellä perustettu järjestö sai vuonna 1984 nimikilpailun tuloksena uuden nimen Pienperheyhdistys. Yhdistys toimi perustamisestaan lähtien aktiivisesti yksinhuoltajien eri perhemuotojen tasavertaisuuden edistämiseksi ja päättäjien luona käytiin puhumassa au-äitejä ja -lapsia koskevista epäkohdista. 70-luvulla yhdistys oli vahvasti vaikuttamassa mm. isyyslain saamiseksi maahan. Pääkaupunkiseudun asumisen kalleus ja huono vuokra-asuntotilanne oli tuolloin erityinen huolen aihe. Yhden vanhemman perhe on yhä yleisempi perhemuoto, pääkaupunkiseudulla jo kolmannes lapsiperheistä on yksinhuoltajaperheitä. Varsin negatiivisilta kuulostavista au-äiti ja lapsi nimityksistä on luovuttu muutenkin kuin yhdistyksen nimessä. Kaikilta osin asenteet yhden vanhemman perheitä kohtaan eivät kuitenkaan ole täysin muuttuneet. Yhdistyksen 25-vuotisjuhlajulkaisussa vuonna 1993 kerrottiin yksinhuoltajille tehdyn kyselyn tuloksista otsikolla Yksinhuoltaja ei elä leveästi muiden verorahoilla. Tämä oli todistettava, vaikka taloushuolet olivat tuolloin monen yhden vanhemman perheen arkea. Loppukuukausi on elettävä puurolla, kirjoitti moni kyselyyn osallistunut. Samaisessa juhlajulkaisussa kirjoitti silloinen yhdistyksen aktiivi ja kahden lapsen yksinhuoltajaisä Arvi Tamminen seuraavasti: Tänä vuonna tehty jäsenkysely osoitti konkreettisen edunvalvonnan olevan nyt ensiarvoisen tärkeää. Maamme taloudellista tilaa ja henkistä ilmapiiriä ajatellen se ei ole mikään yllätys. Sosiaalipoliittinen järjestelmämme ei ole pystynyt turvaamaan vähäosaisille kansalaisille elämisen eväitä Lama-Suomessa, jossa kansalaisten taloudellinen eriarvoisuus syvenee ja varallisuus keskittyy yhä harvempien iloksi. Taloudellisten ongelmien myötä korostuvat myös muut vaikeudet: huoli omien voimavarojen riittämättömyydestä ja lasten tulevaisuudesta. Yhden vanhemman perheiden huolenaiheet eivät ole vuosien saatossa juurikaan muuttuneet. Lapsiperheköyhyyden kasvu on ollut voimakasta 1990-luvulta lähtien ja lapsiköyhyys on kasvanut lähes kolminkertaiseksi. Heikoin tilanne on yksinhuoltajien sekä monilapsisten perheiden lapsilla. Työmarkkinat ovat muuttuneet yhä vaativammiksi yksinhuoltajille ja yksinhuoltajien on vaikeampi yhdistää lastenhoito ja työelämä. Myös paluu työelämään hoitovapaan jälkeen on yksinhuoltajaäideille tavallista vaikeampaa. Yhden vanhemman perheiden työttömyysaste on pysytellyt suurena, vaikka vielä 1990-luvun alussa yksinhuoltajaäidit olivat useammin työelämässä kuin muut naiset. Tältä osin tilanne on yksinhuoltajaäitien kohdalla huonontunut. Tänä päivänä asumisen hinta varsinkin pääkaupunkiseudulla on karannut köyhien ulottumattomiin. Tässä suhteessa mikään ei ole siis muuttunut sitten 70-luvun, jolloin asumisen kalleus ja edullisten vuokra-asuntojen vähyys olivat lapsiperheiden keskeisiä huolen aiheita. Yhden vanhemman perheiden kansalaisjärjestötoimintaa tarvitaan. Vaikka onkin hieman pelottavaa, että niin moni lapsiperheitä koskettava asia odottaa edelleen korjausta. Pienperheyhdistyksen toimintaa ohjaa usko siihen, että yksinhuoltajien köyhyysriskiä on mahdollista vähentää. Pienperheyhdistyksen Lapsilisä-projektissa edistettiin ja etsittiin keinoja, jotta pienituloiset yhden vanhemman perheet saisivat äänensä kuuluville kaikilla tasoilla myös poliittisessa päätöksenteossa. Projekti oli yhteiskunnallinen hanke sosiaalialan kentässä. Projekti oli mukana herättämässä keskustelua ja osallistumassa keskusteluun tuloerojen kasvun vaikutuksista lapsiperheköyhyyteen ja mm. yksinhuoltajien työllisyyteen. Projektin kautta moni oppi keinoja vaikuttaa, sai tukea toisilta samassa tilanteessa olevilta ja sai äänensä kuuluville. Osallistuminen moniin tilaisuuksiin, yhden vanhemman perheiden asioiden tuominen esiin eduskunta- ja kuntavaaleissa ja keskustelut päättäjien kanssa näyttivät sen, että vaikuttaminen voi olla jokaisen asia se on asia, joka tehdään. Se ei ole jotain mystistä, joka kuuluu vain joillekin. Kesäleirien keskustelut metsän siimeksessä, fläppitauluna tikkatauluteline, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajan saapuminen veneellä paikalle ja monet muut tilanteet muistuttavat myös siitä, että vaikuttaminen ja asioista selvän ottaminen on mukavaa, se luo yhteisöllisyyttä ja pitää meidät virkeinä - eikä sulje pois hauskaa ajanviettoa ja yhdessä tekemistä. Yksi Lapsilisä-projektin tärkeistä löydöksistä oli ymmärrys siitä, miten vertaistuki ja vaikuttaminen liittyvät toisiinsa, ruokkivat toisiaan ja toisaalta jäävät tyhjiksi, jos toista ei ole. Vertaistuki ilman tavoitetta ja päämäärää voi olla jonkin aikaa tärkeää ja voimauttavaa, mutta voi väljähtyä valittamiseksi. Vaikuttaminen voi olla mielekästä ja vahvaa jonkin aikaa, mutta voi muuttua ikäväksi puurtamiseksi ilman vertaisuuden tuomaa voimaa ja yhteyttä tosielämän tilanteisiin. Pienperheyhdistyksen toiminnassa on tapahtunut muutoksia - seurauksena Lapsilisä-projektin toiminnasta, Miina-projektista sekä samanaikaisesta yhdistyksen suunnan muutoksesta yhä enemmän kohti osallistumista ja kansalaistoimintaa. Miina -projektin mukana yhdistykseen tullut, väkivaltaa kokeneiden naisten vertaisryhmätoiminta 4 Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

5 on nyt osa yhdistyksen toimintaa Kansalaistoiminnan kysely, joka tehtiin yhdistyksen jäsenistölle näyttää sen, että aktiivinen toiminta ja halu osallistua ovat lisääntyneet. Vain palvelua yhdistyksestä hakevia on yhä vähemmän. Pienperheyhdistyksessä jatkuu vaikuttamistoiminnan keinojen kehittäminen ja pienituloisten perheiden toiminnan pitäminen etusijalla. Kolme yhdistyksen 2013 toimintasuunnitelman strategiset painopisteet näyttävät, että yhdistys kulkee vahvasti kohti suurempaa osallisuutta ja jäsenistön kuulemista. Erityisesti ajatus siitä, että vaikuttamismahdollisuudet liittyvät luontevasti kaikkeen yhdistyksen toimintaan kuvaa sitä, mihin yhdistys on kehityksessään tullut: on palattu juurille, siihen näkökulmaan, että jäsenet ovat asiantuntijoita ja vaikuttajia. Kaikille yhdistyksen vuonna 2013 juhlineille toimintamuodoille on kasvavaa tarvetta. Mieskaveritoiminta laajenee vauhdilla ympäri Suomea Pikkukaveria ei jätetä -projektin ja hyvien yhteistyökumppaneiden avulla. Perhepaikka Punahilkka on osa Jakomäen lapsiperheiden arkea ja toiminnassa mukana on jo toisen sukupolven lapset. Kummimummoille ja -vaareille on kysyntää ja vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneita, eläkkeellä tai eläkeiän kynnyksellä olevia on yhä enemmän. Tapaamispaikkaa tarvitaan toteuttamaan lapsen oikeutta molempiin vanhempiin. Naamamöntti Kallioniemen kesäleirin askartelun tuotoksia, ks. myös s. 27 Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille 5

6 2. TOIMINNAN TARKOITUS, TAVOITTEET JA TOIMINTAMUODOT Päätavoite: Yhden vanhemman perheiden hyvinvoinnin paraneminen Osallisuus, voimaantuminen ja vaikuttaminen Vertaistoiminta Toiminnan tarkoitus: Pienperheyhdistyksen tarkoituksena on toimia yksivanhempaisten perheiden aseman parantamiseksi, edistää lasten aseman parantamista yhteiskunnassa, kehittää ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä sekä muokata yleistä mielipidettä erilaisia perhemuotoja hyväksyväksi. Päämäärä: Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille. Elämänhallinnan ja voimavarojen lisääntyminen Tukiverkostojen vahvistuminen Vanhemman jaksaminen ja osallisuuden mahdollistuminen Lapsen oikeus molempiin vanhempiin Sosiaalisten verkostojen laajentuminen Neuvonta ja palveluohjaus Vapaaehtois- toiminta Tenavatupa- toiminta Tapaamispaikka- toiminta Punahilkka Merikehto Visio: Pärjäävä vanhempi, tasa-arvoinen lapsuus. Hyvien käytäntöjen kehittäminen, juurruttaminen, levittäminen Projektit Pikkukaveria ei jätetä Lapsilisä 6 Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

7 3. TOIMINNAN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET VUONNA 2014 Kansalaistoiminnan kehittäminen Tarjotaan yhden vanhemman perheille mahdollisuuksia vaikuttamiseen osana kaikkea yhdistyksen vertaistoimintaa. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Yhden vanhemman perheitä tukevien toimintamuotojen, Mieskaveritoiminnan ja Mummilan kehittäminen ja laajentaminen. Tasa- arvoinen lapsuus Lisätään heikossa taloudellisessa tilanteessa elävien yhden vanhemman perheiden mahdollisuuksia osallistua yhdistyksen vertaistoimintaan. Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille 7

8 4. JÄSENISTÖ JA TOIMITILAT Pienperheyhdistys 2012 Pienperheyhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä täysi-ikäinen Suomen kansalainen tai Suomessa vakituisesti asuva muun maan kansalainen, joka on jättänyt yhdistyksen hallitukselle kirjallisen hakemuksen. Jäsenet hyväksyy Pienperheyhdistyksen hallitus. Yhdistyksellä voi olla kannatusjäseniä, jotka ovat joko yksityisiä henkilöitä tai yhteisöjä. Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus. Kannatusjäsenellä on oikeus osallistua yhdistyksen kokouksiin ja käyttää niissä puhevaltaa. Yhdistyksen jäsenyyttä tarjotaan aktiivisesti myös jäsenperheiden lasten etävanhemmille. Jäseneksi liityttyään etävanhemmat saavat säännöllisesti tietoa yhdistyksen toiminnasta ja voivat osallistua toimintaan yhdessä lapsensa kanssa. Vuoden 2013 lopussa Pienperheyhdistyksessä oli 782 jäsentä. Toimintakauden aikana yhdistykseen liittyi 78 uutta jäsentä ja yhdistyksestä erosi 20 jäsentä. Jäsenistä helsinkiläisiä oli 487, espoolaisia 52 ja vantaalaisia 67. Yhdistyksestä eroamisen syynä oli useimmiten lasten kasvaminen aikuisiksi, jolloin yhdistyksen toiminta ja palvelut eivät enää vastanneet perheen tarpeisiin. Toisaalta moni yhdistyksen toiminnassa lapsena vanhemman kanssa aktiivisesti mukana ollut halusi jatkaa jäsenyyttään myös täysi-ikäisenä. Yhdistyksen sääntöjen mukaisesti eronneeksi katsottiin. 239 jäsentä, jotka olivat laiminlyöneet jäsenmaksun suorituksen kahden perättäisen vuoden ajalta. Jäsenille kerrottiin toiminnasta sähköpostitse lähetetyillä tiedotteilla, yhdistyksen kotisivuilla sekä facebooksivuilla. Pienperheyhdistyksen Kinaporin toimisto- ja toimitilat, Mieskaverit sekä Tapaamispaikka sijaitsevat Sörnäisissä. Vertaistoimintaa yhden vanhemman perheille järjestetään myös yhdistyksen ylläpitämissä perhepaikka Punahilkassa ja järjestötalo Merikehdossa. Lisäksi vertaistoimintaa järjestetään useiden yhteistyökumppaneiden tiloissa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Järjestötalo Merikehto Vuosaaressa tarjoaa kohtaamispaikan Itä-Helsingin alueen lapsiperheille ja alueen muille toimijoille. Merikehdon tiloissa toimii säännöllisesti Mummila, Miinat ja perhekahvila. Merikehto tarjoaa paikan perheiden juhlien tai muiden tapahtumien järjestämiseen, tiloja voi myös käyttää vapaaehtoisten omien ryhmien tapaamispaikkana tai etävanhemman ja lapsen yön yli tapaamisiin. Järjestötalo Merikehdossa toimitaan myös yhteistyössä Itäisen sosiaalikeskuksen Vuosaaren toimipisteen kotipalvelun ja varhaisen tuen työntekijöiden kanssa. Perhepaikka Punahilkka on lapsiperheiden kohtaamispaikka Jakomäessä. Punahilkka tarjoaa lapsiperheille vertaistoimintaa ja varhaista tukea. Punahilkan Tenavatupa tarjoaa lasten ilta- ja yöhoitoa ensisijaisesti yhden vanhemman perheille. Jäsenperheillä on mahdollisuus lomailla yhdistyksen vuokraamissa Kaunissaaren kalamajassa ja Vartiosaaren mökillä. Toimitilat: Pienperheyhdistyksen toimisto, Mieskaverit ja Tapaamispaikka Kinaporinkatu 11 A 2.krs Helsinki Järjestötalo Merikehto Meri-Rastilantie 26 A Helsinki Perhepaikka Punahilkka Huokotie Helsinki Kotisivut: 8 Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

9 5. VERTAISTOIMINTA Pienperheyhdistys 2012 Tavoitteena osallisuus, voimaantuminen ja vaikuttaminen Vertaistoiminnassa osallistujia yhdistää jokin samankaltainen kokemus tai elämäntilanne. Toiminnan päämääränä on keskinäisen tuen, uusien näkökulmien ja yhteisen kasvuprosessin tarjoaminen. Ryhmissä samassa elämäntilanteessa olevat tai samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet ihmiset voivat yhdessä etsiä tukea tai selvittää ja pyrkiä ratkaisemaan elämäntilannettaan. Vertaistoiminnan koordinaattorin tehtävänä on kouluttaa vapaaehtoisia, auttaa vapaaehtoisia vertaisohjaajia käytännön järjestelyissä, auttaa ryhmiä ongelmien ratkaisuissa ja toimia työnohjaajana. Vertaistoiminnan koordinaattori toimii myös ryhmien käynnistäjänä ja jättää ryhmän, kun se alkaa toimia ja ryhmä on turvallinen. Vertaistoiminnan osatavoitteet Tavoitteena on tukea perheiden hyvinvointia ja vanhemmuutta sekä kannustaa perheitä yhteisöllisyyteen, omatoimisuuteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tarjoamalla erilaisia teemaryhmiä, perhekahvilatoimintaa, ammatillisesti ohjattuja terapeuttisia ryhmiä sekä retki-ja leiritoimintaa. Vanhemman jaksamista ja vanhemmuutta tuetaan tarjoamalla erilaisia hyvinvoinnin teemaryhmiä, keskusteluryhmiä ja ammatillisesti ohjattuja vertaisryhmiä. jana, tiedon tuottajana ja erilaisiin omaa elämäntilannetta lähellä olevien asioiden eteenpäin viejänä. Erilaisten perheiden osallistumisen mahdollisuutta on tuettu osallistumismaksujen kohtuullistamisella ja esimerkiksi panostamalla toiminnan aikaiseen lastenhoitoon. Monilapsisen perheen osallistumista helpottaa tieto siitä että leirillä tai retkellä on mahdollisuus saada apua ja osallistumismaksu ei kasva mahdottomaksi. Pienperheyhdistyksen vertaistoimintaa ovat ohjattu vertaistoiminta, retki- ja leiritoiminta sekä muu vertaistoiminta esimerkiksi teatteriesitykset, erilaiset juhlat ja tapahtumat. Kaikille yhden vanhemman perheille avointa vertaistoimintaa järjestettiin yhdistyksen omissa toimipaikoissa Kinaporin toimitiloissa, perhepaikka Punahilkassa ja järjestötalo Merikehdossa sekä myös muualla yhteistyössä muiden yhdistysten ja järjestöjen kanssa. yn hyvänä ja turvallisuutta lisäävänä. Aikuisten ryhmätoiminnan ajaksi järjestettiin lastenhoito, mikä mahdollisti vanhemman osallistumisen toimintaa. Vertaistoiminnasta kerrottiin yhdistyksen kotisivuilla sekä joka toinen kuukausi jäsenkirjeessä, joka postitettiin myös kaikille yhteistyökumppaneille. Yhdistyksen järjestämään VERTAISTOIMINTAAN OSALLISTUI Vertaistoiminnassa on erityisesti tuotu esille vaikuttamisen mahdollisuuksia liittyen koko yhdistyksen toimintaan. Erilaisissa ryhmissä on mahdollista nostaa esille asioita jotka ovat näkyviä osallistujien arjessa. Ryhmistä tulee ajankohtaista tietoa alueen palvelujärjestelmistä, työn ja vaikkapa päivähoidon yhteensovittamisesta. Tätä tietoa on voitu käsitellä eteenpäin esimerkiksi yhdistyksen vaikuttamistyöpajoissa. Näin jokaisella osallistujalla on tärkeä rooli osallistumisensa kautta sekä toiminnan mahdollista LASTA JA 1100 AIKUISTA. Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille 9

10 5.1. OHJATTU VERTAIS- RYHMÄTOIMINTA Järjestötalo Merikehto on Vuosaaren alueella sijaitseva Pienperheyhdistyksen toimipiste. Merikehdossa toimivat Mummila, perhekahvila, Miina- kahvila sekä erilaiset vertaisryhmät. Lisäksi tiloja käytetään yhdistyksen omaan virkistys- ja koulutuskäyttöön sekä yhteistyökumppaneiden ryhmien kokoontumistilana. Merikehdon perhekahvila tukee yksinhuoltajaperheiden sosiaalisen verkoston rakentumista ja vahvistumista turvallisessa paikassa, lähellä omaa asuinympäristöä. Alueella ei ole muita iltaisin toimivia perhekahviloita. Kahvila toimii tiedottamisen, vertaistuen, kansalaistoiminnan ja vaikuttamisen paikkana. Kahvilassa toimii työntekijän työparina Mummilan mummeja. Vuonna 2013 perhekahvila oli avoinna keskiviikkoisin klo15-18 yhteensä 41 kertaa. Kahvila on toimintavuoden aikana osoittautunut hyväksi paikaksi tavata muita yksinhuoltajia, rytmittää arkea ja tutustua yhdistyksen muuhun toimintaan. Kahvilalla on oma facebook- ryhmä. Herttoniemen perhekahvila toimi vertaisohjaajan ohjaamana kevään 2013 ajan. Kahvila toimi Herttoniemen leikkipuiston tiloissa. Kahvila oli avoinna lauantaisin 5 kertaa. Pasilan perhekahvila toimi Pasilan asukastalon tiloissa kokeiluna loppukevään Alueella ei ole perhekahvilatoimintaa, ja kokeilu toteutettiin vertaisohjaajien ohjaamana. Kahvila herätti kiinnostusta mutta kävijät eivät kuitenkaan sitoutuneet kahvilassa käymiseen. Kahvila oli avoinna yhteensä 5 kertaa. Tenavatuvat mahdollistavat yksinhuoltajien osallistumisen toimintaan ja ovat erityisen tärkeitä niille, joiden oma verkosto on ohut. Varhaisen tuen ja kotipalvelun resurssi ei riitä tarjoamaan tenavatupatoimintaa alueella siinä mittakaavassa kun tarvetta olisi. Merikehdossa tenavatupia järjestettiin räätälöidysti ryhmätoimintaan liittyen. Kympin Naiset- ryhmä Kevään 2013 Naisten Kympille tähtäävä kunnonkohotusryhmä starttasi marraskuussa Ryhmä tapasi säännöllisesti liikunnan ja yhteisten keskustelujen merkeissä. Yhteinen osallistuminen kympille oli monelle elämys ja sai liikkumisen jäämään osaksi arkea. Taideryhmä väkivaltaa kokeneille naisille Merikehdossa kokoontui kevään 2013 aikana taideryhmä väkivaltaa kokeneille naisille. Ryhmä toteutettiin yhdessä perheneuvolan kanssa. Toisena ohjaajana toimi perheneuvolan sosiaalityöntekijä Aija Aromaa. Ryhmä kokoontui yhteensä 9 kertaa. Ryhmä koettiin hyvänä ja turvallisena paikkana jakaa kokemuksia ja saada niille myös uutta näkökulmaa. Miina -kahvila Miina -kahvila toimii matalan kynnyksen kohtaamispaikkana torstaisin klo Kahvilaan voi tulla lapsen kanssa, seurustelemaan, saamaan keskustelutukea, pohtimaan tilannettaan ja hoitamaan esimerkiksi asiointia viranomaisten kanssa. Kahvilassa vieraili vuoden aikana ÄIMÄ:n edustaja sekä lastensuojelun avotyön perhetyöntekijöitä. Miinan kokemusasiantuntijat olivat kouluttamassa Ensi- ja turvakotien liiton koulutuskeskus Sopukassa sekä osallistuivat Vantaan turvakodin vastaavan kahvilatoiminnan kehittämiseen. Kahvilan osallistujat olivat myös aktiivisesti mukana erilaisissa Ensi- ja turvakotien liiton ja muiden yhteistyökumppaneiden järjestämissä valtakunnallisissa naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisissa tapahtumissa. Miina-kahvila oli auki vuonna 2013 yhteensä 36 kertaa. Miina yksilötyö Miinaan on liittynyt myös asiakkaiden yksilötapaamisia joko Merikehdossa, asiakkaan kotona tai sosiaalityöntekijän vastaanotolla. Nämä tapaamiset ovat mahdollistaneet kontaktin myös niille asiakkaille jotka eivät koe tarvetta ryhmään osallistumiselle tai kokevat osallistumisensa turvallisemmaksi muutaman yksilötapaamisen jälkeen. Yksilötapaamisissa on käyty läpi esimerkiksi tulevaa oikeudenkäyntiä, tapaamissopimuksia, yhteydenpitoa entisen puolison kanssa ja asumisjärjestelyitä turvakodista palaamisen jälkeen. Asiakkaat ovat pitäneet yhteyttä työntekijään myös puhelimitse, tekstiviestein ja sähköpostein. Vuoden aikana oli 9 yksilötapaamista. Miinojen oma vertaisryhmä Miina- kahvilaan osallistuneet naiset ovat myös perustaneet oman vertaisryhmänsä joka kokoontui Merikehdon tiloissa omatoimisesti. Ryhmässä on mukana 5-7 perhettä. Ryhmässä on lapset mukana ja ryhmän tavoite on jakaa arkea, tehdä esim. yhdessä ruokaa ja opetella ja harrastaa erilaisia käden taitoja. Ryhmäläisillä on myös oma facebook- ryhmänsä. Tuike- valmennus Yhden vanhemman perheen perhevalmennus on yksin lasta odottavien äitien ja yhden vanhemman perheen erityiskysymyksiin keskittyvä, neuvolavalmennusta täydentävä perhevalmennus. Ohjatussa vertaisryhmässä käsiteltiin yksin jaksamiseen liittyviä kysymyksiä. Perhevalmennus järjestettiin yhteistyössä Tuike-kokemusasiantuntijaryhmän kanssa. Vuoden aikana järjestettiin yksi Tuike- valmennusviikonloppu. Tuike- vertaistoiminta Tuike vertaistoiminta on valmennuksessa mukana olleille perheille tarkoitettua vertaisohjaajien ohjaamaa vertaistoimintaa. Vuoden aikana vertaisryhmä kokoontui 5 kertaa Merikehdon tiloissa. Isosiskot Vuonna 2012 aloitettua vertaisohjattua toimintaa jatkettiin. Isosiskotoiminta tarjoaa tytöille mahdollisuuksia tyttöjen keskeiseen ajanviettoon - niin ilojen kuin surujenkin jakamiseen. Isosiskot ja pikkusiskot kokoontuivat erilaisen toiminnallisen tekemisen merkeissä 12 kertaa vuoden 2013 aikana. Toiminta on palautteiden mukaan koettu hyvänä ja erilaisten uusien ystävyyssuhteiden syntymisen sekä yhdessä hengailun mahdollistajana. 10 Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

11 5.2. RETKI-, LEIRI- JA LOMATOIMINTA Yhdistyksen retki-, leiri- ja lomatoiminta tarjoaa mahdollisuuksia mielekkääseen lomanviettoon erityisesti heikossa taloudellisessa tilanteessa eläville yhden vanhemman perheille. Toiminnan tavoitteena on tarjota perheille hyviä yhdessäolon hetkiä ja mahdollisuuksia tutustua uusiin harrastuksiin sekä tilaisuuksia tutustua samassa elämäntilanteessa eläviin muihin lapsiperheisiin. Retkien ja leirien vetäjinä toimivat sekä työntekijät että vapaaehtoiset vertaisohjaajat. Toimintavuoden aikana perheille järjestettiin viisi viikonloppuretkeä; lasketteluretki Himokselle, ratsastusviikonloppu Virossa ja kaksi pienemmille lapsille ja heidän vanhemmilleen tarkoitettua retkeä Kanniston kotieläintilalle sekä rentoutumisviikonloppu Kaisankodissa. Toimikaudella järjestettiin viisi leiriä; kantaaottava perheleiri Sipoon Kallioniemessä, hiihtolomaleiri ja kesäleiri Viron Otepäässä, ratsastusleirit kesällä ja syyslomalla Viron Kurtnassa sekä vuorivaellus Tatran vuoristossa. Yhteistyössä Club Renata ry:n kanssa toteutettiin kesällä lasten ja nuorten päiväpurjehdukset. Toisistaan erossa asuville isille ja lapsille tarjottiin retkija leiritoimintaa yhteistyössä HNMKY:n kanssa. Isä-lapsi toiminnan tavoitteena on turvata isien ja lasten yhdessäolon ja yhteydenpidon jatkuminen parisuhteen jälkeen. Yhdistyksen jäsenperheillä on mahdollisuus lomailla Helsingin kaupungilta vuokratuissa Kaunissaaren kalamajassa ja Vartiosaaren mökillä. Mökeillä lomaili vuoden aikana 121 aikuista ja 64 lasta ja lomavuorokausia kertyi yhteensä 157. Yhdistyksen järjestämään 5.3. MUU VERTAISTOIMINTA Improvisaatioryhmä kokoontui vuoden kerran viikossa Kinaporin toimitilassa. Ryhmä kokoontui vuoden aikana 28 kertaa. Lastenpäivän säätiö järjesti toukokuussa Linnanmäen huvipuistossa Lasten päivä tapahtuman. Pienperheyhdistyksen kautta tapahtumaa tarjottiin erityisesti heikossa taloudellisessa asemassa eläville yhden vanhemman perheille. Vuoden aikana järjestettiin perheille kaksi nukketeatteriesitystä nukketeatteri Sammossa. Kaksipäiväinen ensiapukurssi (EA 1) aikuisille ja nuorille järjestettiin maaliskuussa Merikehdossa. Kaikissa yhdistyksen toimipaikoissa järjestettiin vuoden aikana useita juhlia ja tapahtumia. Yhdistyksen työntekijät ja vapaaehtoiset olivat myös mukana toteuttamassa alueellisia tapahtumia Jakomäessä ja Vuosaaressa Vertaistoiminnan vaikutukset Toiminnassa mukana olevien perheiden määrä on kasvanut ja osallistujat ovat sitoutuneet toiminnassa mukanaolemiseen. Perheiden kokemusten mukaan toiminnassa mukana oleminen on tukenut heidän sosiaalisten verkostojensa vahvistumista, antanut toivoa omaan elämäntilanteeseen ja auttanut uusien harrastuksien löytämiseen. Palautteiden mukaan vertaisuus on hälventänyt yksinolemisen ja omasta elämäntilanteesta häpeän kokemisen tunteita. Osallistujat ovat kokeneet saaneensa tukea ja vahvuutta vanhemmuuteensa ja lapsille myönteistä huomiota. Toiminnasta on koettu olevan tukea arjessa jaksamiseen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Toiminnan kautta on tullut kokemuksia siitä, että on mahdollista vaikuttaa omaan elämäntilanteeseen, lähiyhteisöön ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. RETKI- JA LEIRITOIMINTAAN OSALLISTUI 177 AIKUISTA JA 239 LASTA. Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille 11

12 6. VAPAAEHTOISTOIMINTA Tavoitteena tukiverkostojen vahvistuminen Vapaaehtoiset toimivat vertaisryhmien ohjaajina, kokemusasiantuntijoina, mieskavereina, kummimummoina ja vaareina, retki- ja leiriohjaajina, talkoolaisina sekä tapahtumien järjestäjinä. Vapaaehtoiset retki- ja leiriohjaajat toimivat ohjaajina yhdistyksen järjestämillä retkillä ja leireillä yhdessä toisten vapaaehtoisten tai yhdistyksen työntekijän parina. Tapahtumien vapaaehtoiset huolehtivat erilaisten tilaisuuksien ja tempausten suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä muiden vapaaehtoisten ja työntekijöiden kanssa. Mökkikummit huolehtivat yhdistyksen käytössä olevista Kaunissaaren kalamajasta ja Vartiosaaren mökistä VERTAISTOIMINNAN OHJAAJAT, TAPAHTUMIEN VASTUUHENKILÖT JA TALKOOLAISET Vapaaehtoiset vertaisohjaajat toimivat yhdistyksessä aikuisten ja lasten harrasteryhmien ja kerhojen ohjaajina, perhekahvilan ohjaajina, kokemusasiantuntijoina, retkien ja leirien ohjaajina yhdessä toisten vapaaehtoisten tai työntekijöiden kanssa sekä erilaisten tapahtumien, juhlien ja talkoiden vetäjinä. Vertaisohjaajat ovat usein toiminnassa pitkään mukana olleita yhdistyksen jäseniä. Uusien vertaisohjaajien koulutus järjestettiin keväällä ja koulutukseen osallistui 6 henkilöä. Tapahtumien vapaaehtoiset vastuuhenkilöt huolehtivat erilaisten tilaisuuksien suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä muiden vapaaehtoisten ja palkattujen työntekijöiden kanssa. Mökkikummit huolehtivat yhdistyksen käytössä olevista kesävirkistyspaikoista Vartiosaaressa ja Kaunissaaressa. Lisäksi mökkikummit järjestivät kesäpaikoissa kaikille yhdistyksen jäsenille avoimia talkoita yhdessä palkatun työntekijän kanssa. Vuoden aikana yhdistyksessä toimi 48 vapaaehtoista vertaisohjaajaa ja heidän järjestämään toimintaan osallistui yhteensä 930 lasta ja 703 aikuista. Vuonna 2013 YHDISTYKSESSÄ TOIMI 228 VAPAAEHTOISTA, JOIDEN TYÖPANOS OLI YHTEENSÄ 1538 TYÖPÄIVÄÄ. 12 Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

13 6.2. MIESKAVERITOIMINTA Pienperheyhdistys 2012 Pienperheyhdistyksen Mieskaveritoiminta on vapaaehtoistoimintaa, jonka tehtävänä on tarjota turvallinen suhde aikuiseen mieheen lapsille, joilla ei ole yhteyttä omaan isään tai muihin aikuisiin miehiin. Toiminnan päätavoitteena on mahdollistaa lapselle turvallinen tapa tutustua aikuisen miehen arkeen ja elämään. Muut tavoitteet: - Lisätä lapsen kehitystä tukevia aikuiskontakteja. - Lapsen ja mieskaverin turvallisen ja luottamuksellisen suhteen rakentamisen tukeminen. - Yksin lastaan kasvattavan äidin jaksamisen lisääminen perheen turvaverkostoa laajentamalla. - Keskustelun herättäminen ja tiedon lisääminen lasten kehitystä tukevien roolimallien merkityksestä. Pääkaupunkiseudun mieskaveritoimintaa koordinoi yksi kokopäiväinen työntekijä, jonka tehtäviin kuuluu vapaaehtoisten rekrytoiminen ja kouluttaminen, äitien perehdyttäminen, kaveriparien yhdistäminen ja suhteiden tukeminen, tapahtuminen, retkien, vertaistuen ja koulutuksen järjestäminen sekä yhteydenpito mediaan ja yhteistyötahoihin. Toiminta Tavoitteena oli saada toimikauden aikana mukaan 20 uutta vapaaehtoista. Vuoden 2013aikana järjestettiin kolme kurssia uusille mieskavereille. Mieskaverikurssin kävi 18 miestä. Näistä 13 aloitti mieskaverina toimimisen ja 11 jatkoi vielä vuoden 2013 lopussa. 27 lasta sai vuoden aikana mieskaverin ja 25 kaverisuhteista jatkui vielä vuoden lopussa. 35 % uusista kaverisuhteista syntyi jo aiemmin kurssin käyneen reservissä olleen mieskaverin ja lapsen välille. On siis tärkeää pitää yhteyttä myös ei-aktiivisiin vapaaehtoisiin. Mieskaveria lapselleen hakevat äidit perehdytetään myös toimintaan. Äitien tapaamisia järjestettiin vuonna 2013 kuusi. Niissä perehdytettiin yhteensä 23 äitiä toiminnan periaatteisiin ja käytäntöihin. Neljä tapaamisista oli ryhmä- ja kaksi yksilötapaamisia. Yhdessä äitien ryhmätapaamisessa oli jo toiminnassa mukana oleva äiti kertomassa kokemuksistaan. Vuoden 2013 aikana uusia mieskaverihakemuksia äideiltä tuli 21. Hakemukseen johtamattomia kyselyitä mieskaveritoiminnasta äideiltä ja viranomaisilta tuli yli 50. Toimintakauden lopussa mieskaveria odotti parikymmentä lasta pääsääntöisesti yhden lapsen perheistä. Lapset asuivat lähes poikkeuksetta Helsingissä. Vuoden 2013 aikana mieskavereille järjestettiin viisi työnohjauksellista vertaistapaamista. Tapaamiset olivat saunailtoja, joissa keskustelun lisäksi oli toisinaan myös esimerkiksi koulutusta ja keilaamista. Mieskavereilla oli myös mahdollisuus yksilötukeen ja -ohjaukseen, mitä monet hyödynsivät vuoden aikana. Mieskavereiden ja lasten yhteisiä retkiä järjestettiin vuonna 2013 kuusi; Helsinki City West Rotaryn järjestämä toimintaretki Nuuksioon, neljä purjehdusretkeä, joista kolme yhteistyössä Club Renata ry:n kanssa sekä mieskaverin aloitteesta järjestetty retki Lohjan meriturvaan. Muuta järjestettyä toimintaa oli kaksi pelipäivää, seinäkiipeily ja yhteinen glögi-ilta. Mieskaverit ja lapset pääsivät oppimaan soittamista Resonaarin musiikkikoulussa yhteistyössä HelsinkiMission Pelastakaa sukupolvi -hankkeen kanssa. Lisäksi Jokerien ja HIFK:n tarjoamien lippujen ansiosta kaikki halukkaat kaverukset pääsivät katsomaan jääkiekko-otteluita. Mieskaverina toimimisen lisäksi mieskaverit osallistuivat yhdistyksen Vartiosaaren mökin kunnostamiseen, toimivat kokemusasiantuntijoina muun muassa uusille kurssilaisille ja rekrytointitilaisuuksissa, käänsivät materiaaleja sekä olivat mukana lukuisissa lehti-, televisio- ja radiojutuissa. Vuonna 2013 pääkaupunkiseudun Mieskaveritoiminnassa mukana oli 106 VAPAAEHTOISTA MIESTÄ, 96 LASTA JA 97 PERHETTÄ. VAPAAEHTOISET MIEHET TAPAAVAT KAVERIAAN KESKIMÄÄRIN JOKA TOINEN VIIKKO. Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille 13

14 Pienperheyhdistys 2012 Tiedotus ja yhteistyö Vuoden aikana mieskaveritoiminta oli esillä radiossa, televisiossa ja painetussa mediassa. Juttuja toiminnasta oli muiden muassa Turun, Loviisan ja Helsingin sanomissa, Kirkko ja kaupunki -lehdessä sekä Hufvudstadsbladetissa. Television A-studiossa ja Puoli seitsemän -ohjelmassa esitettyjen mieskaveritoiminnasta kertovien juttujen jälkeen yhteydenotot kiinnostuneilta lisääntyivät reilusti. Mieskaveritoiminta sai näkyvyyttä Venemessuilla helmikuussa, monimuotoisten vapaaehtoisten rekrytointitilaisuudessa lokakuussa sekä vapaaehtoistoiminnan eri toimintamuotoja esittelevillä MENU -messuilla marraskuussa. Mieskaveritoiminta oli esillä myös Helsinki Mission kumppanina Pelastakaa Sukupolvi -hankkeessa. Yhteistyössä hankkeen kanssa järjestettiin kaksi infokoulutusta lasten ja perheiden tukena toimimisesta kiinnostuneille vapaaehtoisille. Vuonna 2013 Mieskavereille suunniteltiin uusi ilme: uudet esitteet, mieskaveripaidat sekä roll-upit messuja varten. Mieskavereitten uuden tunnuskuvan, kaksi juoksevaa ja seisoskelevaa nallea, suunnitteli Pienperheyhdistykselle sarjakuvataiteilija Jarkko Vehniäinen. 14 Keskeisimpinä kumppaneina vuonna 2013 oli HelsinkiMission Pelastakaa sukupolvi -hanke ja VANUPA-verkosto. VANUPA -yhteistyöverkostoon kuuluvat Pienperheyhdistyksen mieskaveritoiminnan lisäksi Helsingin kaupungin sosiaaliviraston tukihenkilötoiminta, Tyttöjen Talo, HelsinkiMissio, Helsingin seurakuntayhtymän Erityisnuorisotyön keskus Snellu. Verkoston tavoitteena on vapaaehtoistoiminnasta vastaavien työntekijöiden ja eri järjestöissä toimivien vapaaehtoisten vertaistuki, sekä vapaaehtoisten jatkokoulutus. VANUPA -verkoston järjestämiä koulutuksia tarjottiin mieskavereille vuoden aikana kolme. Aiheina koulutuksissa oli kulttuurisensitiivisyys, turhautuminen vapaaehtoistoiminnassa sekä nuoruusikä. Yhteistyötä tehtiin myös Club Renata ry:n, Helsinki City West Rotaryn, Familia Club ry:n Duon, Miessakkien Vieraasta veljeksi hankkeen, Kaapatut Lapset ry:n, Efima Oy:n sekä Ensi- ja turvakotien liiton monikulttuurisen työryhmän kanssa. Vuoden aikana yhteistyötä myös Pienperheyhdistyksen Mummilan kanssa tiivistettiin. Mieskaveritoiminnassa mukana olevia äitejä kannustettiin aktiivisesti mukaan myös yhdistyksen muuhun toimintaan. Tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat myös Tampereen ja Turun mieskaveritoimintaa järjestävät Ahjolan setlementti ry ja Monipalvelukeskus Tsemppi ry. Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

15 Toiminnan vaikutukset Vapaaehtoisilta saatiin paljon kiitosta siitä, että toiminta on hyvin organisoitua, järjestettyä toimintaa on ollut riittävästi ja tiedotus vapaehtoisten suuntaan on ollut hyvää ja selkeää. Vapaaehtoiset kokivat saaneensa merkittävää tukea mieskaverina toimimiseen ja lapsen/nuoren tukemiseen. Vertaisuus ja kokemus siitä, että muut vapaaehtoiset kohtaavat samankaltaisia haasteita, koettiin tärkeäksi. Tämä näkyy myös esimerkiksi vertaistapaamisten osallistujamäärissä. Lisäkoulutusten laajaa aihepiiriä pidettiin hyvänä, ja koulutuksista todettiin olevan hyötyä mieskaverina toimimisen lisäksi myös muissa yhteyksissä. Yhdistyksen tarjoama tuki ja neuvonta auttoi vapaaehtoisia muun muassa käsittelemään perheiden vaikeista tilanteista johtuvaa turhautumista ja omaa suhtautumista. Henkilökohtaisen tuen ja neuvonnan avulla vapaaehtoiset kokivat voivansa reflektoida toimintaansa sekä jakaa ajatuksiaan usein arkaluontoisista asioista, joista ei ole mahdollista muissa yhteyksissä keskustella. Sekä äideiltä että miehiltä saaduissa palautteissa arvostettiin yhdistyksen tekemää työtä ja sen positiivisia vaikutuksia perheissä, joiden kanssa vapaaehtoiset ovat tekemisissä. Mieskavereille ja lapsille järjestetyistä yhteisistä retkistä ja tapahtumista saadun palautteen mukaan tärkeää oli, että mieskaverin lisäksi lapset saivat solmia suhteita myös muihin samanlaisessa tilanteessa oleviin lapsiin samalla kun mieskaverit tapasivat toisiaan. Lapset eivät olisi päässeet osallisiksi näistä kokemuksista ilman mieskaveritoimintaan osallistumistaan. Äidit ovat olleet ilahtuneita siitä, miten hyvin lapset ovat ottaneet mieskaverit vastaan ja osaksi perhettä. Kaverisuhteista on usein muodostunut hyvin läheisiä ja lämpimiä ihmissuhteita. Lapset usein odottavat seuraavia tapaamisia mieskaverin kanssa ja kyselevät, milloin taas näkevät kaverin. Osa äideistä jotka ovat kokeneet hyötyneensä toiminnasta, ovat tuoneet esiin haluaan antaa saamaansa hyötyä ja iloa eteenpäin. Osallistuminen vapaaehtoistoimintaan saajana on herättänyt kiinnostuksen myös toimia jollakin tapaa itse vapaaehtoisena tukena jollekin toiselle, esim. vanhukselle. Moni yhteydenottaja ei välttämättä ole kuulunut mieskaveritoiminnan kohderyhmään. Heitä ohjattiin muiden palveluiden piiriin, mikä koettiin hyödylliseksi. Omasta tilanteesta keskustelu auttoi joitakin yhteydenottajia huomaamaan, että tilanne onkin heidän perheessään oikeastaan ihan hyvä. Yhteistyökumppaneiden näkökulmaa ja ajatuksia mieskaveritoiminnan kehittämisen suhteen on saatu lukuisissa eri yhteistyötapaamisissa, joissa eri toimijoiden toimintatapoja on vertailtu ja hyviä käytäntöjä jaettu. HelsinkiMission Pelastakaa sukupolvi -hankkeen kanssa on kehitetty yhteistä infokoulutusta vapaehtoisten rekrytoimiseksi ja kullekin sopivimpaan toimintaan sijoittumiseksi. Yhteisenä haasteena on ollut miesten rekrytoiminen ja mm. tähän haasteeseen on yhteisvoimin yritetty vastata. Toimintaa on säännöllisesti reflektoitu omassa työyhteisössä mieskaveritoiminnan ohjaajan, Pienperheyhdistyksen toiminnanjohtajan, Mieskaveritoimintaa valtakunnallistavan Pikkukaveria ei jätetä -projektin työntekijän, entisen mieskaveritoiminnan ohjaajan sekä Pienperheyhdistyksen muiden työntekijöiden kanssa mm. yhdistyksen viikko- ja kuukausipalavereissa sekä erityisesti Mieskaveritoiminnan kehittämiskokouksissa. Mieskaveritoiminnan valtakunnallistamiseen liittyvissä kehittämispalavereissa toimintaa kehitettiin yhteistyössä Tampereen ja Turun mieskaverityöntekijöiden kanssa. MIESKAVEREIDEN JA PIKKUKAVEREIDEN YHTEISILLE RETKILLE JA TAPAHTUMIIN OSALLISTUI 92 LASTA JA 100 AIKUISTA. Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille 15

16 6.3. MUMMILA KOLMEN POLVEN KOHTAAMISPAIKKA Pienperheyhdistyksen Mummila on järjestötalo Merikehdossa toimiva kolmen polven kohtaamispaikka, joka tarjoaa toimintaa lapsille, lapsiperheille ja isovanhemmille. Mummilassa koulutetaan vapaaehtoisia mummeja ja vaareja ja järjestetään mielekkäitä ja monipuolisia vapaaehtoistoiminnan muotoja. Ensisijaisesti haetaan isovanhempia kummi-isovanhemmiksi, mutta tarjolla on myös muita lyhytkestoisempia ja lyhempää sitoutumista vaativia vapaaehtoistoiminnan muotoja kuten koulumummit/vaarit, lastenryhmien ohjaajat ja vertaisohjaajat. Tavoitteena on rikastuttaa niin isovanhempien kuin niiden lapsiperheiden elämää, joilla ei ole kontakteja isovanhempiinsa. Toiminnan osatavoitteet: Sukupolvien välisen kanssakäymisen lisääminen. Ennakkoluulojen vähentäminen. Käydä keskustelua ja etsiä käytäntöjä, miten sukupolvet voisivat toimia yhdessä ja auttaa toisiaan. Tuoda esille kolmen polven vuorovaikutuksen merkityksellisyyttä. Osallisuuden lisääminen. Tarjota mahdollisuus vaikuttaa ja tehdä epäkohtia näkyviksi. Kummi-isovanhemmat tarjoavat lapsiperheille käytännön apua lapsenhoitoon ja kasvatukseen ja perheelle yhden tärkeän ihmissuhteen lisää. Monelle yksinhuoltajavanhemmalle kummi-isovanhempi on tärkeä henkinen tuki ja rinnalla kulkija. Isovanhemmille toiminta tarjoaa mahdollisuuden tehdä mielekästä ja palkitsevaa vapaaehtoistyötä lasten hyväksi. Toiminta tuo sisältöä elämään ja tarjoaa mahdollisuuksia monenlaiseen toimintaan ja aktiiviseen ikääntymiseen. Kaikessa toiminnassamme leikki, luovuus, ilo lapsuudesta, vanhemmuudesta ja isovanhemmuudesta ovat tärkeitä toimintaa ohjaavia tekijöitä. Mummilan toiminnasta vastaa yksi osa-aikainen työntekijä ja joukko vapaaehtoisia ryhmien ohjaajia. Toiminta Vapaaehtoiset toimivat vuoden aikana monissa vapaaehtoistoiminnan tehtävissä: kummi-isovanhempina, kahvilaisovanhempina perhekahvilassa, ryhmien ohjaajina ja tapahtumajärjestäjinä. Kaksi isovanhempaa toimi päiväkoti-isovanhempina Oulunkylän Päiväkoti Nestorissa. Suunniteltu Kohtaamisia-hanke Mustakiven ala-asteen kanssa ei jatkunut. Hanke olisi vaatinut aktiivista suunnittelua ja ohjausta ja Mummilan työntekijäresurssi ei tähän riittänyt. Vuonna 2013 MUMMILAN TOIMINNASSA OLI MUKANA 70 MUMMIA JA VAARIA. **** KUMMI-ISOVANHEMPANA TOIMI 33 VAPAAEHTOISTA JA HE TOIMIVAT 45 LAPSEN KUMMI-ISOVANHEMPANA 16 Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

17 Vapaaehtoistoiminnan koulutus järjestettiin keväällä ja syksyllä. Kursseille osallistui yhteensä kahdeksan isovanhempaa. Isovanhemmille kummilapsineen järjestettiin vuoden aikana useita tapahtumia. Yhdessä koetut elämykselliset satuja draamapajat, juhlat, retket ja leirit tukevat ja syventävät lapsen ja isovanhemman suhdetta. Näissä tapahtumissa myös työntekijä sai tärkeää tietoa lapsen ja isovanhemman suhteen toimivuudesta. Lähes kaikki Mummilan tapahtumat olivat avoimia kaikille yhdistyksen lapsiperheille. Isovanhemmille järjestettiin vuoden aikana 3 työnohjauksellista tapaamista. Lisäksi isovanhemmilla oli mahdollisuus saada halutessaan yksilötyönohjausta. Kiitokseksi vapaaehtoistoiminnasta isovanhemmille järjestettiin yksi hyvinvointipäivä, joulu- ja kevätkahvit sekä Mummilan kymmenvuotisjuhlat. Mummit ja vaarit järjestivät aktiivisesti myös omaa toimintaa yhdessä lasten kanssa tai isovanhempien kesken. Vapaaehtoisten kulttuuriklubi järjesti kulttuuriretkiä pääkaupunkiseudulle ja kauemmaksikin. Järjestötalo Merikehto oli myös isovanhempien ahkerassa käytössä heidän järjestäessään juhlia, tapahtumia tai kerhoja. Mummilan Teatteriryhmä Tuulahdus esiintyi useissa vapaaehtoistoiminnan tapahtumissa sekä Pienperheyhdistyksen tapahtumissa ja juhlissa tehden Mummilatoimintaa tunnetuksi. Mummila-toiminta täytti vuonna 2013 kymmenen vuotta. Tätä juhlittiin Mummilan omassa tapahtumassa sekä yhdistyksen juhlailtamissa yhdessä muiden vuosia täyttävien toimintojen kanssa. Tiedotus ja yhteistyö Vapaaehtoiset isovanhemmat ovat aktiivisesti osallistuneet Mummila-toiminnasta tiedottamiseen ja uusien rekrytointiin. Vuonna 2013 Mummila oli esillä Helsingin työväenopiston Helmikarnevaaleilla, Ensi-ja turvakotien liiton En ainakaan minä -tapahtumassa Rautatieasemalla, Sellon kirjaston Muksumessuilla sekä vapaaehtoistoiminnan Menu-messuilla Messukeskuksessa. Lisäksi Mummilan vapaaehtoiset tiedottivat Mummilatoiminnasta toiminnasta aktiivisesti omissa harrastusryhmissään, eläkeläisjärjestöissä ja ystäväpiirissään. Vuonna 2013 teimme yhteistyötä Kaisankodin Vaikuttajakummien, Päiväkoti Nestorin sekä Sellon kirjaston kanssa. Vaikuttaminen Mummilassa toimii vapaaehtoisten oma mummilatoimikunta, joka kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Toimikunta arvioi ja kehittää Mummilatoimintaa. Tavoitteena on aktiivinen ja vireä Mummila, jossa vapaaehtoiset ottavat yhä enemmän vastuuta tapahtumista ja niiden järjestämisestä. Vuonna 2013 Mummilatoimikunta kokoontui neljä kertaa ja läsnäolijoita oli 49. Toiminnan vaikutukset Perheiltä saaman palautteen mukaan kummi-isovanhempitoiminta on lisännyt perheiden hyvinvointia. Lapsi on saanut isovanhemmasta yhden tärkeän aikuiskontaktin lisää elämäänsä. Myös monet vanhemmat ovat saaneet isovanhemmasta tukea ja ystävän itselleen. Isovanhemmat kokevat toiminnan merkitykselliseksi. He ovat saaneet toiminnasta sisältöä elämäänsä ja perheestä sekä muista isovanhemmista tärkeän sosiaalisen verkoston. Mummilan tapahtumat ovat saaneet paljon hyvää palautetta. Niistä pääsevät iloitsemaan nekin perheet, joilla ei ole omaa kummi-isovanhempaa. Kolmen polven välinen vuorovaikutus nähdään tärkeänä. Useille yhdistyksen perheille yhdessä isovanhempien kanssa vietetyt tapahtumat ja juhlat ovat tärkeitä, koska omaa sukua ei ole ja siksi tällaiset perinteet puuttuvat. Mummilan isovanhemmat ovat sitoutuneita toimintaan ja monet aktiivisimmista ovat olleet mukana jo vuosia, jotkut toiminnan alusta alkaen. Useat isovanhemmat ovat ottaneet uuden kummilapsen ensimmäisen kasvettua jo kouluikään. Vapaaehtoisista ja heidän jaksamisestaan huolehtiminen on koettu tärkeäksi ja toimintaan sitouttavaksi. Monien vapaaehtoisten mielestä tärkeintä toiminnassa on yhteiset tapahtumat, tapaamiset ja vertaisryhmät, joissa niin isovanhemmat kuin lapsetkin tutustuvat toisiinsa. Yhdessä tekeminen ja tapaamiset luovat me-henkeä ja sitouttavat niin perheitä kuin isovanhempia toimintaan. Vuonna 2013 MUMMILAN RETKILLE JA TAPAHTUMIIN OSAL- LISTUI 95 LASTA JA 231 AIKUISTA Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille 17

18 7. NEUVONTA JA PALVELUOHJAUS 8. TAPAAMISPAIKKATOIMINTA Tavoitteena elämänhallinnan ja voimavarojen lisääntyminen Tavoitteena lapsen oikeus molempiin vanhempiin Yhdistyksen työntekijät tarjosivat asiakkaan omasta toiveesta tai yhteistyökumppaneiden aloitteesta yksilöllistä tukea kriiseistä selviytymiseen. Tuki voi olla mm. palveluohjausta, lasten kasvatukseen liittyvää keskustelutukea, verkostotyötä tai asiakkaan tukihenkilönä toimimista esim. viranomaisten kanssa asioidessa. Työntekijät antoivat myös puhelinneuvontaa perhetilanteeseen, kasvatukseen, lapsen huoltoon ja tapaamisiin liittyvissä tai muissa mieltä painavissa asioissa. Työntekijät auttoivat tarvittaessa perheitä löytämään heille sopivia, joko yhdistyksen tai sen yhteistyökumppaneiden järjestämiä ryhmiä, kertoivat vertaistuen mahdollisuuksista ja auttoivat uusien ryhmien perustamisessa. Yksilötapaamiset ja konsultaatio Miinat toimintaan liittyen oli mahdollista varata 1-2 yksilötapaamista vertaistoiminnan koordinaattorin kanssa oman tilanteen selvittelyyn ja palveluohjaukseen. Osatavoitteet Tukea lapsen ja etävanhemman suhteen syntymistä ja kehittymistä niin, että se edistää lapsen kasvua ja kehitystä. Tukea molempien vanhempien vanhemmuutta siten, että lapsen etu toteutuu. Tukea lapsen turvallisuuden tunnetta tapaamisissa. Suojata lasta vanhempien välisiltä ristiriidoilta. Lapsen kuuleminen ja näkökulman esiintuominen. Tapaamispaikan toiminta vuonna 2013 (suluissa vuoden 2012 luvut) TOTEUTUNEET TAPAAMISET: TUETUT TAPAAMISET 140 (158) VALVOTUT TAPAAMISET 266 (248) VALVOTUT VAIHDOT 140 (222) YHTEENSÄ 637 (628) 18 Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

19 Toiminta Tapaamispaikkatoiminta on ammatillisesti ohjattu palvelu, joka mahdollistaa lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhemman turvallisen tapaamisen silloin, kun tapaamisten järjestäminen ei muutoin ole mahdollista. Tapaamispaikassa voidaan järjestää valvottuja tai tuettuja tapaamisia sekä valvottuja vaihtoja. Valvotussa tapaamisessa tapaamista seurataan jatkuvasti. Työntekijä on samassa huoneessa tai näkö- ja kuuloetäisyydellä tapaajiin. Valvottuja tapaamisia voidaan järjestää ainoastaan viranomaisen määräyksestä. Tuetussa tapaamisessa työntekijä on tarvittaessa saatavilla. Työntekijä huolehtii tapaamisen alkamisesta ja loppumisesta ja osallistuu tapaamiseen tarvittaessa. Tuettuja tapaamisia voidaan järjestää vanhempien keskinäisellä sopimuksella tai viranomaisen määräyksestä. Valvotun vaihdon tavoitteena on varmistaa, että lapsi voi siirtyä toisen vanhemman luokse turvallisesti. Vaihto toteutetaan tapaamissopimuksen mukaisesti. Työntekijä rauhoittaa vaihtotilanteen niin, että lapsi ei joudu vanhempien ristiriitojen keskelle. Valvottuja vaihtoja voidaan järjestää vanhempien keskinäisellä sopimuksella tai viranomaisen määräyksestä. Tapaamispaikka toimi Pienperheyhdistyksen toimitiloissa os. Kinaporinkatu 11A, 2krs., Helsinki. Tapaamispaikka aukioloajat olivat torstaisin ja perjantaisin klo , lauantaisin ja parillisten viikkojen sunnuntaina klo Vuoden aikana tapaamispaikassa työskenteli vastaava ohjaaja kuukausipalkkaisena sekä viisi tapaamisohjaajaa tuntityöntekijöinä. Yksi tapaamisohjaajista toimi vastuuohjaajana vastaavan ohjaajan työparina. Tapaamisohjaajat valvoivat tapaamisia pareittain huolehtien tapaamisten sujumisesta turvallisesti ja lapsen edun mukaisesti. Tapaamispaikan asiakasmaksu helsinkiläisille oli 25 /h ja ulkopaikkakuntalaisille 75 /h. Sijaishuollossa olevien lasten tapaamisista laskutettiin palvelun todellinen hinta 118 /h. Tapaamispaikassa järjestettiin tapaamisia 64:lle asiakasperheelle (77 lasta, 81 tapaajaa). Vuonna 2013 järjestettiin 266 valvottua tapaamista, 140 tuettua tapaamista ja 231 valvottua vaihtoa (yht.637). Tapaamispaikka ruuhkautui loppuvuodesta ja uusia asiakasperheitä ei voitu ottaa marras-joulukuussa. Valvottuja tapaamisia tarvitsevat asiakasperheet ohjattiin Pääkaupungin turvakodin tapaamispaikkaan. Syinä tapaamispaikan käyttämiseen olivat mm. vanhempien riitaisat välit, päihde- ja/tai mielenterveysongelmat, tapaamis- ja/tai huoltoriidat, huoli lapsen turvallisuudesta tai kaappausuhka. Kaksikulttuurisia perheitä oli 64:stä asiakasperheestä 24 eli noin kolmannes. Tämä oli hieman vähemmän kuin aiempina vuosina. Sijaisperheestä tai muusta sijaishuollon yksiköstä vanhempiaan tapaamaan tulevia lapsia oli kymmenen. 13:ssa asiakasperheessä lastaan tapasi äiti. Helsinkiläisiä perheitä oli 64:stä 59. Tapaamispaikan vastaava ohjaaja osallistui Ensi- ja turvakotien liiton järjestämään Eroauttamisen ja tapaamispaikkatoiminnan työkokoukseen koulutuskeskus Sopukassa. Työkokouksessa jaettiin ja kehitettiin käytäntöjä, joita käytetään eroperheiden kanssa työskenneltäessä. Työkokoukseen osallistui sekä tapaamispaikoissa että muutoin eroauttamisen parissa työskenteleviä Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten työntekijöitä. TAPAAMISPAIKAN ASIAKKAAT: PERHEET 64 (59) AIKUISET 157 (127) LAPSET 77 (66) 19

20 Etelä-Suomen tapaamispaikkojen työntekijät tapasivat toisiaan verkostopalaverissa Hyvinkäällä Seudullisen perheoikeudellisen yksikön tapaamispaikka Nepparissa Verkostotapaamisessa suunniteltiin tapaamispaikkojen yhteistyötä ja kehitettiin työkäytäntöjä. Tapaamispaikka täytti 30 vuotta ja syntymäpäiväjuhlia vietettiin yhteistyökumppaneiden kanssa Toiminnan vaikutukset Tapaamisohjaajille järjestettiin työn tueksi työnohjausta yhdeksän kertaa. Työnohjauksissa käsiteltiin akuutteja asiakastilanteita huomioiden erityisesti lapsen näkökulma ja sovittiin yhteisiä toimintatapoja ja käytäntöjä. Työnohjauksen lisäksi oli tapaamisohjaajien omia tapaamisia, joissa mm. käytiin läpi uusien asiakasperheiden tilanteita. Tapaamisia järjestetään entistä vaikeammassa tilanteessa oleville perheille. Monien tapaamispaikan asiakasperheiden tilanne on tulehtunut tai jopa kriisiytynyt. Ristiriitatilanteet sekä kulttuurierot vanhempien välillä aiheuttavat usein sen, että vanhemmilla on vaikeuksia erottaa lapsen etua toista vanhempaa kohtaan tuntemansa epäluottamuksen vuoksi. Vanhemmat tarvitsevat usein ulkopuolista apua tapaamisten toteuttamiseen ja lasten turvallisuudentunteen tukemiseen. Joissain asiakasperheissä lapsen kotitilanne aiheutti huolta ja tarvittaessa lastensuojelun kanssa tehtiin tiivistä yhteistyöstä. Palveluohjauksen merkitys ja tarve on kasvanut. Vanhemmille ja lapsille on järjestetty välikeskusteluja. Välikeskusteluista saatiin myös paljon arvokasta asiakaspalautetta ja tietoa lasten turvallisuudentunteen tukemisesta tapaamisissa. Lasten ja perheiden erilaisista tarpeista johtuen tapaamisjärjestelyjä räätälöitiin aiempaa enemmän. Tapaamisjärjestelyjä suunniteltiin verkostotapaamisissa, joita järjestettiin mm. lastensuojelun, lastenpsykiatrian, A-klinikan ja tapaajavanhemman asumispalveluyksikön kanssa. Lapsen pelätessä tai vastustaessa tapaamista järjestettiin lyhytkestoisia tapaamisia, joiden tavoitteena oli että lapsi saa vanhempaansa katsekontaktin tai voi tervehtiä tätä. Lähivanhemmat ovat mm. kertoneet välikeskusteluissa, että hänellä on turvallinen ja rauhallinen olo, kun lapsi on täällä, ja että lapsi on rentoutunut, kun tapaamiset ovat valvottuja. Lasten mielestä tapaamisissa on ollut kivaa mm. leikkiminen, yhteinen pelaaminen, kun isä tulee, juttelut isän kanssa, akrobatia ja lätkäpeli. Tapaamispaikkatoimintaa koskeva yhteistyötapaaminen järjestettiin Tapaamiseen osallistuivat Helsingin kaupungin Perheoikeudelliset asiat- yksikön, Helsingin käräjäoikeuden ja tapaamispaikkojen edustajat, yhteensä 33 henkilöä. Käräjätuomarit kertoivat yhteistyötapaamisessa, että Pienperheyhdistyksen tapaamispaikassa kirjoitetut tapaamisraportit ovat hyviä, selkeitä ja informatiivisia ja käräjäoikeus saa niistä tarvittavat tiedot. Perheoikeudelliset asiat-yksikön olosuhdeselvitystyöryhmän sosiaalityöntekijät kertoivat, että yhteistyö on ollut joustavaa ja sujunut hyvin. 20 Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki 1. Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta MLL:n Suunta 2024 strategia: Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta Vuonna 2016 piirin toiminnassa korostuvat Vapaaehtoisuuden

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hankeseminaari 7.5.2015 Paula Väliaho paula.valiaho@mll.fi MLL Hyvinkää - NEro-hanke NErolla lapselle voimaa- eli lyhyemmin NEro-hanke (NEro=lapseN Ero) MLL Hyvinkään

Lisätiedot

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset. A-Kiltojen Liitto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset kevät 2016 Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI 22.1.2012 Ongelma / Tarve: 1. Tarve: Asiakkaiden halukkuus olla vaikuttamassa ja kehittämässä sosiaaliaseman palveluja 2. Tarve löytää vaikuttamiskanavia,

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Riitta Mykkänen-Hänninen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Kouluttaja, työnohjaaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Julkaisut: Riitta Mykkänen-Hänninen:

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

VERTAISTUKI KOTOUTUMISPROSESSIN ERI VAIHEISSA

VERTAISTUKI KOTOUTUMISPROSESSIN ERI VAIHEISSA VERTAISTUKI KOTOUTUMISPROSESSIN ERI VAIHEISSA Kasvokkain-toiminta Vertaisryhmätoiminta alkanut Pakolaisavussa vuonna 2001 RAY:n rahoitus Työntekijäresurssit: - hankejohtaja - kaksi aluekoordinaattoria

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysliiton toimintalinjaukset 2010-2014 ohjelma Toimintaa yhdessä uudistaen, tehtyä työtä arvostaen Hengitysliiton toimintalinjaukset ohjelman tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1. Ennaltaehkäisevä tuki

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Demokratiapäivän asukastilaisuus 14.10.2014 Leena Kostiainen apulaispormestari käyttäjädemokratiatyöryhmän puheenjohtaja Sisällys työryhmän toimeksianto ja kokoonpano

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017

TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017 TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017 Tikkurilan Taitoluisteluklubi ry 12.4.2016 2 TIKKURILAN TAITOLUISTELUKLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

YHTEISÖLLISEN VERTAISTOIMINNAN MENETELMIÄ 30.9.2014

YHTEISÖLLISEN VERTAISTOIMINNAN MENETELMIÄ 30.9.2014 YHTEISÖLLISEN VERTAISTOIMINNAN MENETELMIÄ 30.9.2014 Mona Särkelä-Kukko Yhdessä mukana -projektitiimi 1 Yhdessä mukana projekti 2013-2016 Toteuttajana Suomen Setlementtiliitto Projekti kuuluu Ray:n rahoittamaan

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot