S A L L Y. PÄÄMÄÄRÄMME Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille ARVOMME UVAITSEVAISUUS VOIMUUS UOTTAMUS UOVUUS HTEISTYÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "S A L L Y. PÄÄMÄÄRÄMME Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille ARVOMME UVAITSEVAISUUS VOIMUUS UOTTAMUS UOVUUS HTEISTYÖ"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2013

2 PÄÄMÄÄRÄMME Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille S A L L Y ARVOMME UVAITSEVAISUUS VOIMUUS UOTTAMUS UOVUUS HTEISTYÖ Pienperheyhdistys ry on Helsingin ensikodissa asuneiden au-äitien vuonna 1968 perustama, uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka edistää lasten aseman parantamista ja tasa-arvoisen lapsuuden toteutumista. Pienperheyhdistyksen perustehtävä on lasten hyvinvoinnin turvaaminen kehittämällä ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, tarjoamalla lapsiperheille mahdollisuuksia vertaistukeen ja yhteiseen toimintaan sekä edistämällä eri perhemuotojen tasavertaisuutta. Pienperheyhdistys on Ensi- ja turvakotien liiton jäsenjärjestö. Pienperheyhdistys ry Kinaporinkatu 11. A, Helsinki Puh. (09) Fax. (09)

3 Sisältö 1. Kansalaisjärjestötoimintaa vuodesta Toiminnan tarkoitus, tavoitteet ja toimintamuodot 3. Toiminnan kehittämisen painopistealueet vuonna Jäsenistö ja toimitilat 5. Vertaistoiminta 5.1. Ohjattu vertaistoiminta 5.2. Retki-, leiri- ja lomatoiminta 5.3. Muu vertaistoiminta 5.4. Vertaistoiminnan vaikutukset 6. Vapaaehtoistoiminta 6.1. Vertaistoiminnan ohjaajat, tapahtumien vastuuhenkilöt ja talkoolaiset 6.2. Mieskaveritoiminta 6.3. Mummila kolmen polven kohtaamispaikka 7. Neuvonta ja palveluohjaus 8. Tapaamispaikkatoiminta 9. Tenavatupatoiminta 10. Perhepaikka Punahilkka 11. Projektit Pikkukaveria ei jätetä -projekti Lapsilisä -projekti Vaikuttamistoiminta 13. Arviointi 14. Toiminnan kehittämiselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen 15. Toiminnan kehittämistarpeet 16. Hallinto, henkilöstö ja talous Tuloslaskelma ja tase Tilintarkastuskertomus 3

4 1. KANSALAISJÄRJESTÖ- TOIMINTAA VUODESTA 1968 Vuosi 2013 oli Pienperheyhdistykselle monella tapaa juhlavuosi. Pienperheyhdistyksen perustamisesta tuli kuluneeksi 45 vuotta, Tapaamispaikkatoiminta täytti pyöreät 30 vuotta, perhepaikka Punahilkka Jakomäessä oli järjestänyt vertaistoimintaa perheille jo kahdenkymmenen vuoden ajan ja Mummilan kolmen polven toiminta käynnistettiin 10 vuotta sitten. Mieskaveritoiminta aloitettiin vuonna jo 1992, mutta toiminnan 20-vuotisjuhlia vietettiin keväällä 2013 yhdessä muiden toimintamuotojen juhlien kanssa. Yhdistyksen perustivat aikanaan Helsingin ensikodissa asuneet au-äidit omaksi edunvalvonta- ja yhdessäolo-organisaatiokseen. AU-yhdistyksen nimellä perustettu järjestö sai vuonna 1984 nimikilpailun tuloksena uuden nimen Pienperheyhdistys. Yhdistys toimi perustamisestaan lähtien aktiivisesti yksinhuoltajien eri perhemuotojen tasavertaisuuden edistämiseksi ja päättäjien luona käytiin puhumassa au-äitejä ja -lapsia koskevista epäkohdista. 70-luvulla yhdistys oli vahvasti vaikuttamassa mm. isyyslain saamiseksi maahan. Pääkaupunkiseudun asumisen kalleus ja huono vuokra-asuntotilanne oli tuolloin erityinen huolen aihe. Yhden vanhemman perhe on yhä yleisempi perhemuoto, pääkaupunkiseudulla jo kolmannes lapsiperheistä on yksinhuoltajaperheitä. Varsin negatiivisilta kuulostavista au-äiti ja lapsi nimityksistä on luovuttu muutenkin kuin yhdistyksen nimessä. Kaikilta osin asenteet yhden vanhemman perheitä kohtaan eivät kuitenkaan ole täysin muuttuneet. Yhdistyksen 25-vuotisjuhlajulkaisussa vuonna 1993 kerrottiin yksinhuoltajille tehdyn kyselyn tuloksista otsikolla Yksinhuoltaja ei elä leveästi muiden verorahoilla. Tämä oli todistettava, vaikka taloushuolet olivat tuolloin monen yhden vanhemman perheen arkea. Loppukuukausi on elettävä puurolla, kirjoitti moni kyselyyn osallistunut. Samaisessa juhlajulkaisussa kirjoitti silloinen yhdistyksen aktiivi ja kahden lapsen yksinhuoltajaisä Arvi Tamminen seuraavasti: Tänä vuonna tehty jäsenkysely osoitti konkreettisen edunvalvonnan olevan nyt ensiarvoisen tärkeää. Maamme taloudellista tilaa ja henkistä ilmapiiriä ajatellen se ei ole mikään yllätys. Sosiaalipoliittinen järjestelmämme ei ole pystynyt turvaamaan vähäosaisille kansalaisille elämisen eväitä Lama-Suomessa, jossa kansalaisten taloudellinen eriarvoisuus syvenee ja varallisuus keskittyy yhä harvempien iloksi. Taloudellisten ongelmien myötä korostuvat myös muut vaikeudet: huoli omien voimavarojen riittämättömyydestä ja lasten tulevaisuudesta. Yhden vanhemman perheiden huolenaiheet eivät ole vuosien saatossa juurikaan muuttuneet. Lapsiperheköyhyyden kasvu on ollut voimakasta 1990-luvulta lähtien ja lapsiköyhyys on kasvanut lähes kolminkertaiseksi. Heikoin tilanne on yksinhuoltajien sekä monilapsisten perheiden lapsilla. Työmarkkinat ovat muuttuneet yhä vaativammiksi yksinhuoltajille ja yksinhuoltajien on vaikeampi yhdistää lastenhoito ja työelämä. Myös paluu työelämään hoitovapaan jälkeen on yksinhuoltajaäideille tavallista vaikeampaa. Yhden vanhemman perheiden työttömyysaste on pysytellyt suurena, vaikka vielä 1990-luvun alussa yksinhuoltajaäidit olivat useammin työelämässä kuin muut naiset. Tältä osin tilanne on yksinhuoltajaäitien kohdalla huonontunut. Tänä päivänä asumisen hinta varsinkin pääkaupunkiseudulla on karannut köyhien ulottumattomiin. Tässä suhteessa mikään ei ole siis muuttunut sitten 70-luvun, jolloin asumisen kalleus ja edullisten vuokra-asuntojen vähyys olivat lapsiperheiden keskeisiä huolen aiheita. Yhden vanhemman perheiden kansalaisjärjestötoimintaa tarvitaan. Vaikka onkin hieman pelottavaa, että niin moni lapsiperheitä koskettava asia odottaa edelleen korjausta. Pienperheyhdistyksen toimintaa ohjaa usko siihen, että yksinhuoltajien köyhyysriskiä on mahdollista vähentää. Pienperheyhdistyksen Lapsilisä-projektissa edistettiin ja etsittiin keinoja, jotta pienituloiset yhden vanhemman perheet saisivat äänensä kuuluville kaikilla tasoilla myös poliittisessa päätöksenteossa. Projekti oli yhteiskunnallinen hanke sosiaalialan kentässä. Projekti oli mukana herättämässä keskustelua ja osallistumassa keskusteluun tuloerojen kasvun vaikutuksista lapsiperheköyhyyteen ja mm. yksinhuoltajien työllisyyteen. Projektin kautta moni oppi keinoja vaikuttaa, sai tukea toisilta samassa tilanteessa olevilta ja sai äänensä kuuluville. Osallistuminen moniin tilaisuuksiin, yhden vanhemman perheiden asioiden tuominen esiin eduskunta- ja kuntavaaleissa ja keskustelut päättäjien kanssa näyttivät sen, että vaikuttaminen voi olla jokaisen asia se on asia, joka tehdään. Se ei ole jotain mystistä, joka kuuluu vain joillekin. Kesäleirien keskustelut metsän siimeksessä, fläppitauluna tikkatauluteline, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajan saapuminen veneellä paikalle ja monet muut tilanteet muistuttavat myös siitä, että vaikuttaminen ja asioista selvän ottaminen on mukavaa, se luo yhteisöllisyyttä ja pitää meidät virkeinä - eikä sulje pois hauskaa ajanviettoa ja yhdessä tekemistä. Yksi Lapsilisä-projektin tärkeistä löydöksistä oli ymmärrys siitä, miten vertaistuki ja vaikuttaminen liittyvät toisiinsa, ruokkivat toisiaan ja toisaalta jäävät tyhjiksi, jos toista ei ole. Vertaistuki ilman tavoitetta ja päämäärää voi olla jonkin aikaa tärkeää ja voimauttavaa, mutta voi väljähtyä valittamiseksi. Vaikuttaminen voi olla mielekästä ja vahvaa jonkin aikaa, mutta voi muuttua ikäväksi puurtamiseksi ilman vertaisuuden tuomaa voimaa ja yhteyttä tosielämän tilanteisiin. Pienperheyhdistyksen toiminnassa on tapahtunut muutoksia - seurauksena Lapsilisä-projektin toiminnasta, Miina-projektista sekä samanaikaisesta yhdistyksen suunnan muutoksesta yhä enemmän kohti osallistumista ja kansalaistoimintaa. Miina -projektin mukana yhdistykseen tullut, väkivaltaa kokeneiden naisten vertaisryhmätoiminta 4 Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

5 on nyt osa yhdistyksen toimintaa Kansalaistoiminnan kysely, joka tehtiin yhdistyksen jäsenistölle näyttää sen, että aktiivinen toiminta ja halu osallistua ovat lisääntyneet. Vain palvelua yhdistyksestä hakevia on yhä vähemmän. Pienperheyhdistyksessä jatkuu vaikuttamistoiminnan keinojen kehittäminen ja pienituloisten perheiden toiminnan pitäminen etusijalla. Kolme yhdistyksen 2013 toimintasuunnitelman strategiset painopisteet näyttävät, että yhdistys kulkee vahvasti kohti suurempaa osallisuutta ja jäsenistön kuulemista. Erityisesti ajatus siitä, että vaikuttamismahdollisuudet liittyvät luontevasti kaikkeen yhdistyksen toimintaan kuvaa sitä, mihin yhdistys on kehityksessään tullut: on palattu juurille, siihen näkökulmaan, että jäsenet ovat asiantuntijoita ja vaikuttajia. Kaikille yhdistyksen vuonna 2013 juhlineille toimintamuodoille on kasvavaa tarvetta. Mieskaveritoiminta laajenee vauhdilla ympäri Suomea Pikkukaveria ei jätetä -projektin ja hyvien yhteistyökumppaneiden avulla. Perhepaikka Punahilkka on osa Jakomäen lapsiperheiden arkea ja toiminnassa mukana on jo toisen sukupolven lapset. Kummimummoille ja -vaareille on kysyntää ja vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneita, eläkkeellä tai eläkeiän kynnyksellä olevia on yhä enemmän. Tapaamispaikkaa tarvitaan toteuttamaan lapsen oikeutta molempiin vanhempiin. Naamamöntti Kallioniemen kesäleirin askartelun tuotoksia, ks. myös s. 27 Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille 5

6 2. TOIMINNAN TARKOITUS, TAVOITTEET JA TOIMINTAMUODOT Päätavoite: Yhden vanhemman perheiden hyvinvoinnin paraneminen Osallisuus, voimaantuminen ja vaikuttaminen Vertaistoiminta Toiminnan tarkoitus: Pienperheyhdistyksen tarkoituksena on toimia yksivanhempaisten perheiden aseman parantamiseksi, edistää lasten aseman parantamista yhteiskunnassa, kehittää ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä sekä muokata yleistä mielipidettä erilaisia perhemuotoja hyväksyväksi. Päämäärä: Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille. Elämänhallinnan ja voimavarojen lisääntyminen Tukiverkostojen vahvistuminen Vanhemman jaksaminen ja osallisuuden mahdollistuminen Lapsen oikeus molempiin vanhempiin Sosiaalisten verkostojen laajentuminen Neuvonta ja palveluohjaus Vapaaehtois- toiminta Tenavatupa- toiminta Tapaamispaikka- toiminta Punahilkka Merikehto Visio: Pärjäävä vanhempi, tasa-arvoinen lapsuus. Hyvien käytäntöjen kehittäminen, juurruttaminen, levittäminen Projektit Pikkukaveria ei jätetä Lapsilisä 6 Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

7 3. TOIMINNAN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET VUONNA 2014 Kansalaistoiminnan kehittäminen Tarjotaan yhden vanhemman perheille mahdollisuuksia vaikuttamiseen osana kaikkea yhdistyksen vertaistoimintaa. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Yhden vanhemman perheitä tukevien toimintamuotojen, Mieskaveritoiminnan ja Mummilan kehittäminen ja laajentaminen. Tasa- arvoinen lapsuus Lisätään heikossa taloudellisessa tilanteessa elävien yhden vanhemman perheiden mahdollisuuksia osallistua yhdistyksen vertaistoimintaan. Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille 7

8 4. JÄSENISTÖ JA TOIMITILAT Pienperheyhdistys 2012 Pienperheyhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä täysi-ikäinen Suomen kansalainen tai Suomessa vakituisesti asuva muun maan kansalainen, joka on jättänyt yhdistyksen hallitukselle kirjallisen hakemuksen. Jäsenet hyväksyy Pienperheyhdistyksen hallitus. Yhdistyksellä voi olla kannatusjäseniä, jotka ovat joko yksityisiä henkilöitä tai yhteisöjä. Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus. Kannatusjäsenellä on oikeus osallistua yhdistyksen kokouksiin ja käyttää niissä puhevaltaa. Yhdistyksen jäsenyyttä tarjotaan aktiivisesti myös jäsenperheiden lasten etävanhemmille. Jäseneksi liityttyään etävanhemmat saavat säännöllisesti tietoa yhdistyksen toiminnasta ja voivat osallistua toimintaan yhdessä lapsensa kanssa. Vuoden 2013 lopussa Pienperheyhdistyksessä oli 782 jäsentä. Toimintakauden aikana yhdistykseen liittyi 78 uutta jäsentä ja yhdistyksestä erosi 20 jäsentä. Jäsenistä helsinkiläisiä oli 487, espoolaisia 52 ja vantaalaisia 67. Yhdistyksestä eroamisen syynä oli useimmiten lasten kasvaminen aikuisiksi, jolloin yhdistyksen toiminta ja palvelut eivät enää vastanneet perheen tarpeisiin. Toisaalta moni yhdistyksen toiminnassa lapsena vanhemman kanssa aktiivisesti mukana ollut halusi jatkaa jäsenyyttään myös täysi-ikäisenä. Yhdistyksen sääntöjen mukaisesti eronneeksi katsottiin. 239 jäsentä, jotka olivat laiminlyöneet jäsenmaksun suorituksen kahden perättäisen vuoden ajalta. Jäsenille kerrottiin toiminnasta sähköpostitse lähetetyillä tiedotteilla, yhdistyksen kotisivuilla sekä facebooksivuilla. Pienperheyhdistyksen Kinaporin toimisto- ja toimitilat, Mieskaverit sekä Tapaamispaikka sijaitsevat Sörnäisissä. Vertaistoimintaa yhden vanhemman perheille järjestetään myös yhdistyksen ylläpitämissä perhepaikka Punahilkassa ja järjestötalo Merikehdossa. Lisäksi vertaistoimintaa järjestetään useiden yhteistyökumppaneiden tiloissa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Järjestötalo Merikehto Vuosaaressa tarjoaa kohtaamispaikan Itä-Helsingin alueen lapsiperheille ja alueen muille toimijoille. Merikehdon tiloissa toimii säännöllisesti Mummila, Miinat ja perhekahvila. Merikehto tarjoaa paikan perheiden juhlien tai muiden tapahtumien järjestämiseen, tiloja voi myös käyttää vapaaehtoisten omien ryhmien tapaamispaikkana tai etävanhemman ja lapsen yön yli tapaamisiin. Järjestötalo Merikehdossa toimitaan myös yhteistyössä Itäisen sosiaalikeskuksen Vuosaaren toimipisteen kotipalvelun ja varhaisen tuen työntekijöiden kanssa. Perhepaikka Punahilkka on lapsiperheiden kohtaamispaikka Jakomäessä. Punahilkka tarjoaa lapsiperheille vertaistoimintaa ja varhaista tukea. Punahilkan Tenavatupa tarjoaa lasten ilta- ja yöhoitoa ensisijaisesti yhden vanhemman perheille. Jäsenperheillä on mahdollisuus lomailla yhdistyksen vuokraamissa Kaunissaaren kalamajassa ja Vartiosaaren mökillä. Toimitilat: Pienperheyhdistyksen toimisto, Mieskaverit ja Tapaamispaikka Kinaporinkatu 11 A 2.krs Helsinki Järjestötalo Merikehto Meri-Rastilantie 26 A Helsinki Perhepaikka Punahilkka Huokotie Helsinki Kotisivut: 8 Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

9 5. VERTAISTOIMINTA Pienperheyhdistys 2012 Tavoitteena osallisuus, voimaantuminen ja vaikuttaminen Vertaistoiminnassa osallistujia yhdistää jokin samankaltainen kokemus tai elämäntilanne. Toiminnan päämääränä on keskinäisen tuen, uusien näkökulmien ja yhteisen kasvuprosessin tarjoaminen. Ryhmissä samassa elämäntilanteessa olevat tai samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet ihmiset voivat yhdessä etsiä tukea tai selvittää ja pyrkiä ratkaisemaan elämäntilannettaan. Vertaistoiminnan koordinaattorin tehtävänä on kouluttaa vapaaehtoisia, auttaa vapaaehtoisia vertaisohjaajia käytännön järjestelyissä, auttaa ryhmiä ongelmien ratkaisuissa ja toimia työnohjaajana. Vertaistoiminnan koordinaattori toimii myös ryhmien käynnistäjänä ja jättää ryhmän, kun se alkaa toimia ja ryhmä on turvallinen. Vertaistoiminnan osatavoitteet Tavoitteena on tukea perheiden hyvinvointia ja vanhemmuutta sekä kannustaa perheitä yhteisöllisyyteen, omatoimisuuteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tarjoamalla erilaisia teemaryhmiä, perhekahvilatoimintaa, ammatillisesti ohjattuja terapeuttisia ryhmiä sekä retki-ja leiritoimintaa. Vanhemman jaksamista ja vanhemmuutta tuetaan tarjoamalla erilaisia hyvinvoinnin teemaryhmiä, keskusteluryhmiä ja ammatillisesti ohjattuja vertaisryhmiä. jana, tiedon tuottajana ja erilaisiin omaa elämäntilannetta lähellä olevien asioiden eteenpäin viejänä. Erilaisten perheiden osallistumisen mahdollisuutta on tuettu osallistumismaksujen kohtuullistamisella ja esimerkiksi panostamalla toiminnan aikaiseen lastenhoitoon. Monilapsisen perheen osallistumista helpottaa tieto siitä että leirillä tai retkellä on mahdollisuus saada apua ja osallistumismaksu ei kasva mahdottomaksi. Pienperheyhdistyksen vertaistoimintaa ovat ohjattu vertaistoiminta, retki- ja leiritoiminta sekä muu vertaistoiminta esimerkiksi teatteriesitykset, erilaiset juhlat ja tapahtumat. Kaikille yhden vanhemman perheille avointa vertaistoimintaa järjestettiin yhdistyksen omissa toimipaikoissa Kinaporin toimitiloissa, perhepaikka Punahilkassa ja järjestötalo Merikehdossa sekä myös muualla yhteistyössä muiden yhdistysten ja järjestöjen kanssa. yn hyvänä ja turvallisuutta lisäävänä. Aikuisten ryhmätoiminnan ajaksi järjestettiin lastenhoito, mikä mahdollisti vanhemman osallistumisen toimintaa. Vertaistoiminnasta kerrottiin yhdistyksen kotisivuilla sekä joka toinen kuukausi jäsenkirjeessä, joka postitettiin myös kaikille yhteistyökumppaneille. Yhdistyksen järjestämään VERTAISTOIMINTAAN OSALLISTUI Vertaistoiminnassa on erityisesti tuotu esille vaikuttamisen mahdollisuuksia liittyen koko yhdistyksen toimintaan. Erilaisissa ryhmissä on mahdollista nostaa esille asioita jotka ovat näkyviä osallistujien arjessa. Ryhmistä tulee ajankohtaista tietoa alueen palvelujärjestelmistä, työn ja vaikkapa päivähoidon yhteensovittamisesta. Tätä tietoa on voitu käsitellä eteenpäin esimerkiksi yhdistyksen vaikuttamistyöpajoissa. Näin jokaisella osallistujalla on tärkeä rooli osallistumisensa kautta sekä toiminnan mahdollista LASTA JA 1100 AIKUISTA. Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille 9

10 5.1. OHJATTU VERTAIS- RYHMÄTOIMINTA Järjestötalo Merikehto on Vuosaaren alueella sijaitseva Pienperheyhdistyksen toimipiste. Merikehdossa toimivat Mummila, perhekahvila, Miina- kahvila sekä erilaiset vertaisryhmät. Lisäksi tiloja käytetään yhdistyksen omaan virkistys- ja koulutuskäyttöön sekä yhteistyökumppaneiden ryhmien kokoontumistilana. Merikehdon perhekahvila tukee yksinhuoltajaperheiden sosiaalisen verkoston rakentumista ja vahvistumista turvallisessa paikassa, lähellä omaa asuinympäristöä. Alueella ei ole muita iltaisin toimivia perhekahviloita. Kahvila toimii tiedottamisen, vertaistuen, kansalaistoiminnan ja vaikuttamisen paikkana. Kahvilassa toimii työntekijän työparina Mummilan mummeja. Vuonna 2013 perhekahvila oli avoinna keskiviikkoisin klo15-18 yhteensä 41 kertaa. Kahvila on toimintavuoden aikana osoittautunut hyväksi paikaksi tavata muita yksinhuoltajia, rytmittää arkea ja tutustua yhdistyksen muuhun toimintaan. Kahvilalla on oma facebook- ryhmä. Herttoniemen perhekahvila toimi vertaisohjaajan ohjaamana kevään 2013 ajan. Kahvila toimi Herttoniemen leikkipuiston tiloissa. Kahvila oli avoinna lauantaisin 5 kertaa. Pasilan perhekahvila toimi Pasilan asukastalon tiloissa kokeiluna loppukevään Alueella ei ole perhekahvilatoimintaa, ja kokeilu toteutettiin vertaisohjaajien ohjaamana. Kahvila herätti kiinnostusta mutta kävijät eivät kuitenkaan sitoutuneet kahvilassa käymiseen. Kahvila oli avoinna yhteensä 5 kertaa. Tenavatuvat mahdollistavat yksinhuoltajien osallistumisen toimintaan ja ovat erityisen tärkeitä niille, joiden oma verkosto on ohut. Varhaisen tuen ja kotipalvelun resurssi ei riitä tarjoamaan tenavatupatoimintaa alueella siinä mittakaavassa kun tarvetta olisi. Merikehdossa tenavatupia järjestettiin räätälöidysti ryhmätoimintaan liittyen. Kympin Naiset- ryhmä Kevään 2013 Naisten Kympille tähtäävä kunnonkohotusryhmä starttasi marraskuussa Ryhmä tapasi säännöllisesti liikunnan ja yhteisten keskustelujen merkeissä. Yhteinen osallistuminen kympille oli monelle elämys ja sai liikkumisen jäämään osaksi arkea. Taideryhmä väkivaltaa kokeneille naisille Merikehdossa kokoontui kevään 2013 aikana taideryhmä väkivaltaa kokeneille naisille. Ryhmä toteutettiin yhdessä perheneuvolan kanssa. Toisena ohjaajana toimi perheneuvolan sosiaalityöntekijä Aija Aromaa. Ryhmä kokoontui yhteensä 9 kertaa. Ryhmä koettiin hyvänä ja turvallisena paikkana jakaa kokemuksia ja saada niille myös uutta näkökulmaa. Miina -kahvila Miina -kahvila toimii matalan kynnyksen kohtaamispaikkana torstaisin klo Kahvilaan voi tulla lapsen kanssa, seurustelemaan, saamaan keskustelutukea, pohtimaan tilannettaan ja hoitamaan esimerkiksi asiointia viranomaisten kanssa. Kahvilassa vieraili vuoden aikana ÄIMÄ:n edustaja sekä lastensuojelun avotyön perhetyöntekijöitä. Miinan kokemusasiantuntijat olivat kouluttamassa Ensi- ja turvakotien liiton koulutuskeskus Sopukassa sekä osallistuivat Vantaan turvakodin vastaavan kahvilatoiminnan kehittämiseen. Kahvilan osallistujat olivat myös aktiivisesti mukana erilaisissa Ensi- ja turvakotien liiton ja muiden yhteistyökumppaneiden järjestämissä valtakunnallisissa naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisissa tapahtumissa. Miina-kahvila oli auki vuonna 2013 yhteensä 36 kertaa. Miina yksilötyö Miinaan on liittynyt myös asiakkaiden yksilötapaamisia joko Merikehdossa, asiakkaan kotona tai sosiaalityöntekijän vastaanotolla. Nämä tapaamiset ovat mahdollistaneet kontaktin myös niille asiakkaille jotka eivät koe tarvetta ryhmään osallistumiselle tai kokevat osallistumisensa turvallisemmaksi muutaman yksilötapaamisen jälkeen. Yksilötapaamisissa on käyty läpi esimerkiksi tulevaa oikeudenkäyntiä, tapaamissopimuksia, yhteydenpitoa entisen puolison kanssa ja asumisjärjestelyitä turvakodista palaamisen jälkeen. Asiakkaat ovat pitäneet yhteyttä työntekijään myös puhelimitse, tekstiviestein ja sähköpostein. Vuoden aikana oli 9 yksilötapaamista. Miinojen oma vertaisryhmä Miina- kahvilaan osallistuneet naiset ovat myös perustaneet oman vertaisryhmänsä joka kokoontui Merikehdon tiloissa omatoimisesti. Ryhmässä on mukana 5-7 perhettä. Ryhmässä on lapset mukana ja ryhmän tavoite on jakaa arkea, tehdä esim. yhdessä ruokaa ja opetella ja harrastaa erilaisia käden taitoja. Ryhmäläisillä on myös oma facebook- ryhmänsä. Tuike- valmennus Yhden vanhemman perheen perhevalmennus on yksin lasta odottavien äitien ja yhden vanhemman perheen erityiskysymyksiin keskittyvä, neuvolavalmennusta täydentävä perhevalmennus. Ohjatussa vertaisryhmässä käsiteltiin yksin jaksamiseen liittyviä kysymyksiä. Perhevalmennus järjestettiin yhteistyössä Tuike-kokemusasiantuntijaryhmän kanssa. Vuoden aikana järjestettiin yksi Tuike- valmennusviikonloppu. Tuike- vertaistoiminta Tuike vertaistoiminta on valmennuksessa mukana olleille perheille tarkoitettua vertaisohjaajien ohjaamaa vertaistoimintaa. Vuoden aikana vertaisryhmä kokoontui 5 kertaa Merikehdon tiloissa. Isosiskot Vuonna 2012 aloitettua vertaisohjattua toimintaa jatkettiin. Isosiskotoiminta tarjoaa tytöille mahdollisuuksia tyttöjen keskeiseen ajanviettoon - niin ilojen kuin surujenkin jakamiseen. Isosiskot ja pikkusiskot kokoontuivat erilaisen toiminnallisen tekemisen merkeissä 12 kertaa vuoden 2013 aikana. Toiminta on palautteiden mukaan koettu hyvänä ja erilaisten uusien ystävyyssuhteiden syntymisen sekä yhdessä hengailun mahdollistajana. 10 Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

11 5.2. RETKI-, LEIRI- JA LOMATOIMINTA Yhdistyksen retki-, leiri- ja lomatoiminta tarjoaa mahdollisuuksia mielekkääseen lomanviettoon erityisesti heikossa taloudellisessa tilanteessa eläville yhden vanhemman perheille. Toiminnan tavoitteena on tarjota perheille hyviä yhdessäolon hetkiä ja mahdollisuuksia tutustua uusiin harrastuksiin sekä tilaisuuksia tutustua samassa elämäntilanteessa eläviin muihin lapsiperheisiin. Retkien ja leirien vetäjinä toimivat sekä työntekijät että vapaaehtoiset vertaisohjaajat. Toimintavuoden aikana perheille järjestettiin viisi viikonloppuretkeä; lasketteluretki Himokselle, ratsastusviikonloppu Virossa ja kaksi pienemmille lapsille ja heidän vanhemmilleen tarkoitettua retkeä Kanniston kotieläintilalle sekä rentoutumisviikonloppu Kaisankodissa. Toimikaudella järjestettiin viisi leiriä; kantaaottava perheleiri Sipoon Kallioniemessä, hiihtolomaleiri ja kesäleiri Viron Otepäässä, ratsastusleirit kesällä ja syyslomalla Viron Kurtnassa sekä vuorivaellus Tatran vuoristossa. Yhteistyössä Club Renata ry:n kanssa toteutettiin kesällä lasten ja nuorten päiväpurjehdukset. Toisistaan erossa asuville isille ja lapsille tarjottiin retkija leiritoimintaa yhteistyössä HNMKY:n kanssa. Isä-lapsi toiminnan tavoitteena on turvata isien ja lasten yhdessäolon ja yhteydenpidon jatkuminen parisuhteen jälkeen. Yhdistyksen jäsenperheillä on mahdollisuus lomailla Helsingin kaupungilta vuokratuissa Kaunissaaren kalamajassa ja Vartiosaaren mökillä. Mökeillä lomaili vuoden aikana 121 aikuista ja 64 lasta ja lomavuorokausia kertyi yhteensä 157. Yhdistyksen järjestämään 5.3. MUU VERTAISTOIMINTA Improvisaatioryhmä kokoontui vuoden kerran viikossa Kinaporin toimitilassa. Ryhmä kokoontui vuoden aikana 28 kertaa. Lastenpäivän säätiö järjesti toukokuussa Linnanmäen huvipuistossa Lasten päivä tapahtuman. Pienperheyhdistyksen kautta tapahtumaa tarjottiin erityisesti heikossa taloudellisessa asemassa eläville yhden vanhemman perheille. Vuoden aikana järjestettiin perheille kaksi nukketeatteriesitystä nukketeatteri Sammossa. Kaksipäiväinen ensiapukurssi (EA 1) aikuisille ja nuorille järjestettiin maaliskuussa Merikehdossa. Kaikissa yhdistyksen toimipaikoissa järjestettiin vuoden aikana useita juhlia ja tapahtumia. Yhdistyksen työntekijät ja vapaaehtoiset olivat myös mukana toteuttamassa alueellisia tapahtumia Jakomäessä ja Vuosaaressa Vertaistoiminnan vaikutukset Toiminnassa mukana olevien perheiden määrä on kasvanut ja osallistujat ovat sitoutuneet toiminnassa mukanaolemiseen. Perheiden kokemusten mukaan toiminnassa mukana oleminen on tukenut heidän sosiaalisten verkostojensa vahvistumista, antanut toivoa omaan elämäntilanteeseen ja auttanut uusien harrastuksien löytämiseen. Palautteiden mukaan vertaisuus on hälventänyt yksinolemisen ja omasta elämäntilanteesta häpeän kokemisen tunteita. Osallistujat ovat kokeneet saaneensa tukea ja vahvuutta vanhemmuuteensa ja lapsille myönteistä huomiota. Toiminnasta on koettu olevan tukea arjessa jaksamiseen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Toiminnan kautta on tullut kokemuksia siitä, että on mahdollista vaikuttaa omaan elämäntilanteeseen, lähiyhteisöön ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. RETKI- JA LEIRITOIMINTAAN OSALLISTUI 177 AIKUISTA JA 239 LASTA. Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille 11

12 6. VAPAAEHTOISTOIMINTA Tavoitteena tukiverkostojen vahvistuminen Vapaaehtoiset toimivat vertaisryhmien ohjaajina, kokemusasiantuntijoina, mieskavereina, kummimummoina ja vaareina, retki- ja leiriohjaajina, talkoolaisina sekä tapahtumien järjestäjinä. Vapaaehtoiset retki- ja leiriohjaajat toimivat ohjaajina yhdistyksen järjestämillä retkillä ja leireillä yhdessä toisten vapaaehtoisten tai yhdistyksen työntekijän parina. Tapahtumien vapaaehtoiset huolehtivat erilaisten tilaisuuksien ja tempausten suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä muiden vapaaehtoisten ja työntekijöiden kanssa. Mökkikummit huolehtivat yhdistyksen käytössä olevista Kaunissaaren kalamajasta ja Vartiosaaren mökistä VERTAISTOIMINNAN OHJAAJAT, TAPAHTUMIEN VASTUUHENKILÖT JA TALKOOLAISET Vapaaehtoiset vertaisohjaajat toimivat yhdistyksessä aikuisten ja lasten harrasteryhmien ja kerhojen ohjaajina, perhekahvilan ohjaajina, kokemusasiantuntijoina, retkien ja leirien ohjaajina yhdessä toisten vapaaehtoisten tai työntekijöiden kanssa sekä erilaisten tapahtumien, juhlien ja talkoiden vetäjinä. Vertaisohjaajat ovat usein toiminnassa pitkään mukana olleita yhdistyksen jäseniä. Uusien vertaisohjaajien koulutus järjestettiin keväällä ja koulutukseen osallistui 6 henkilöä. Tapahtumien vapaaehtoiset vastuuhenkilöt huolehtivat erilaisten tilaisuuksien suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä muiden vapaaehtoisten ja palkattujen työntekijöiden kanssa. Mökkikummit huolehtivat yhdistyksen käytössä olevista kesävirkistyspaikoista Vartiosaaressa ja Kaunissaaressa. Lisäksi mökkikummit järjestivät kesäpaikoissa kaikille yhdistyksen jäsenille avoimia talkoita yhdessä palkatun työntekijän kanssa. Vuoden aikana yhdistyksessä toimi 48 vapaaehtoista vertaisohjaajaa ja heidän järjestämään toimintaan osallistui yhteensä 930 lasta ja 703 aikuista. Vuonna 2013 YHDISTYKSESSÄ TOIMI 228 VAPAAEHTOISTA, JOIDEN TYÖPANOS OLI YHTEENSÄ 1538 TYÖPÄIVÄÄ. 12 Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

13 6.2. MIESKAVERITOIMINTA Pienperheyhdistys 2012 Pienperheyhdistyksen Mieskaveritoiminta on vapaaehtoistoimintaa, jonka tehtävänä on tarjota turvallinen suhde aikuiseen mieheen lapsille, joilla ei ole yhteyttä omaan isään tai muihin aikuisiin miehiin. Toiminnan päätavoitteena on mahdollistaa lapselle turvallinen tapa tutustua aikuisen miehen arkeen ja elämään. Muut tavoitteet: - Lisätä lapsen kehitystä tukevia aikuiskontakteja. - Lapsen ja mieskaverin turvallisen ja luottamuksellisen suhteen rakentamisen tukeminen. - Yksin lastaan kasvattavan äidin jaksamisen lisääminen perheen turvaverkostoa laajentamalla. - Keskustelun herättäminen ja tiedon lisääminen lasten kehitystä tukevien roolimallien merkityksestä. Pääkaupunkiseudun mieskaveritoimintaa koordinoi yksi kokopäiväinen työntekijä, jonka tehtäviin kuuluu vapaaehtoisten rekrytoiminen ja kouluttaminen, äitien perehdyttäminen, kaveriparien yhdistäminen ja suhteiden tukeminen, tapahtuminen, retkien, vertaistuen ja koulutuksen järjestäminen sekä yhteydenpito mediaan ja yhteistyötahoihin. Toiminta Tavoitteena oli saada toimikauden aikana mukaan 20 uutta vapaaehtoista. Vuoden 2013aikana järjestettiin kolme kurssia uusille mieskavereille. Mieskaverikurssin kävi 18 miestä. Näistä 13 aloitti mieskaverina toimimisen ja 11 jatkoi vielä vuoden 2013 lopussa. 27 lasta sai vuoden aikana mieskaverin ja 25 kaverisuhteista jatkui vielä vuoden lopussa. 35 % uusista kaverisuhteista syntyi jo aiemmin kurssin käyneen reservissä olleen mieskaverin ja lapsen välille. On siis tärkeää pitää yhteyttä myös ei-aktiivisiin vapaaehtoisiin. Mieskaveria lapselleen hakevat äidit perehdytetään myös toimintaan. Äitien tapaamisia järjestettiin vuonna 2013 kuusi. Niissä perehdytettiin yhteensä 23 äitiä toiminnan periaatteisiin ja käytäntöihin. Neljä tapaamisista oli ryhmä- ja kaksi yksilötapaamisia. Yhdessä äitien ryhmätapaamisessa oli jo toiminnassa mukana oleva äiti kertomassa kokemuksistaan. Vuoden 2013 aikana uusia mieskaverihakemuksia äideiltä tuli 21. Hakemukseen johtamattomia kyselyitä mieskaveritoiminnasta äideiltä ja viranomaisilta tuli yli 50. Toimintakauden lopussa mieskaveria odotti parikymmentä lasta pääsääntöisesti yhden lapsen perheistä. Lapset asuivat lähes poikkeuksetta Helsingissä. Vuoden 2013 aikana mieskavereille järjestettiin viisi työnohjauksellista vertaistapaamista. Tapaamiset olivat saunailtoja, joissa keskustelun lisäksi oli toisinaan myös esimerkiksi koulutusta ja keilaamista. Mieskavereilla oli myös mahdollisuus yksilötukeen ja -ohjaukseen, mitä monet hyödynsivät vuoden aikana. Mieskavereiden ja lasten yhteisiä retkiä järjestettiin vuonna 2013 kuusi; Helsinki City West Rotaryn järjestämä toimintaretki Nuuksioon, neljä purjehdusretkeä, joista kolme yhteistyössä Club Renata ry:n kanssa sekä mieskaverin aloitteesta järjestetty retki Lohjan meriturvaan. Muuta järjestettyä toimintaa oli kaksi pelipäivää, seinäkiipeily ja yhteinen glögi-ilta. Mieskaverit ja lapset pääsivät oppimaan soittamista Resonaarin musiikkikoulussa yhteistyössä HelsinkiMission Pelastakaa sukupolvi -hankkeen kanssa. Lisäksi Jokerien ja HIFK:n tarjoamien lippujen ansiosta kaikki halukkaat kaverukset pääsivät katsomaan jääkiekko-otteluita. Mieskaverina toimimisen lisäksi mieskaverit osallistuivat yhdistyksen Vartiosaaren mökin kunnostamiseen, toimivat kokemusasiantuntijoina muun muassa uusille kurssilaisille ja rekrytointitilaisuuksissa, käänsivät materiaaleja sekä olivat mukana lukuisissa lehti-, televisio- ja radiojutuissa. Vuonna 2013 pääkaupunkiseudun Mieskaveritoiminnassa mukana oli 106 VAPAAEHTOISTA MIESTÄ, 96 LASTA JA 97 PERHETTÄ. VAPAAEHTOISET MIEHET TAPAAVAT KAVERIAAN KESKIMÄÄRIN JOKA TOINEN VIIKKO. Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille 13

14 Pienperheyhdistys 2012 Tiedotus ja yhteistyö Vuoden aikana mieskaveritoiminta oli esillä radiossa, televisiossa ja painetussa mediassa. Juttuja toiminnasta oli muiden muassa Turun, Loviisan ja Helsingin sanomissa, Kirkko ja kaupunki -lehdessä sekä Hufvudstadsbladetissa. Television A-studiossa ja Puoli seitsemän -ohjelmassa esitettyjen mieskaveritoiminnasta kertovien juttujen jälkeen yhteydenotot kiinnostuneilta lisääntyivät reilusti. Mieskaveritoiminta sai näkyvyyttä Venemessuilla helmikuussa, monimuotoisten vapaaehtoisten rekrytointitilaisuudessa lokakuussa sekä vapaaehtoistoiminnan eri toimintamuotoja esittelevillä MENU -messuilla marraskuussa. Mieskaveritoiminta oli esillä myös Helsinki Mission kumppanina Pelastakaa Sukupolvi -hankkeessa. Yhteistyössä hankkeen kanssa järjestettiin kaksi infokoulutusta lasten ja perheiden tukena toimimisesta kiinnostuneille vapaaehtoisille. Vuonna 2013 Mieskavereille suunniteltiin uusi ilme: uudet esitteet, mieskaveripaidat sekä roll-upit messuja varten. Mieskavereitten uuden tunnuskuvan, kaksi juoksevaa ja seisoskelevaa nallea, suunnitteli Pienperheyhdistykselle sarjakuvataiteilija Jarkko Vehniäinen. 14 Keskeisimpinä kumppaneina vuonna 2013 oli HelsinkiMission Pelastakaa sukupolvi -hanke ja VANUPA-verkosto. VANUPA -yhteistyöverkostoon kuuluvat Pienperheyhdistyksen mieskaveritoiminnan lisäksi Helsingin kaupungin sosiaaliviraston tukihenkilötoiminta, Tyttöjen Talo, HelsinkiMissio, Helsingin seurakuntayhtymän Erityisnuorisotyön keskus Snellu. Verkoston tavoitteena on vapaaehtoistoiminnasta vastaavien työntekijöiden ja eri järjestöissä toimivien vapaaehtoisten vertaistuki, sekä vapaaehtoisten jatkokoulutus. VANUPA -verkoston järjestämiä koulutuksia tarjottiin mieskavereille vuoden aikana kolme. Aiheina koulutuksissa oli kulttuurisensitiivisyys, turhautuminen vapaaehtoistoiminnassa sekä nuoruusikä. Yhteistyötä tehtiin myös Club Renata ry:n, Helsinki City West Rotaryn, Familia Club ry:n Duon, Miessakkien Vieraasta veljeksi hankkeen, Kaapatut Lapset ry:n, Efima Oy:n sekä Ensi- ja turvakotien liiton monikulttuurisen työryhmän kanssa. Vuoden aikana yhteistyötä myös Pienperheyhdistyksen Mummilan kanssa tiivistettiin. Mieskaveritoiminnassa mukana olevia äitejä kannustettiin aktiivisesti mukaan myös yhdistyksen muuhun toimintaan. Tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat myös Tampereen ja Turun mieskaveritoimintaa järjestävät Ahjolan setlementti ry ja Monipalvelukeskus Tsemppi ry. Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

15 Toiminnan vaikutukset Vapaaehtoisilta saatiin paljon kiitosta siitä, että toiminta on hyvin organisoitua, järjestettyä toimintaa on ollut riittävästi ja tiedotus vapaehtoisten suuntaan on ollut hyvää ja selkeää. Vapaaehtoiset kokivat saaneensa merkittävää tukea mieskaverina toimimiseen ja lapsen/nuoren tukemiseen. Vertaisuus ja kokemus siitä, että muut vapaaehtoiset kohtaavat samankaltaisia haasteita, koettiin tärkeäksi. Tämä näkyy myös esimerkiksi vertaistapaamisten osallistujamäärissä. Lisäkoulutusten laajaa aihepiiriä pidettiin hyvänä, ja koulutuksista todettiin olevan hyötyä mieskaverina toimimisen lisäksi myös muissa yhteyksissä. Yhdistyksen tarjoama tuki ja neuvonta auttoi vapaaehtoisia muun muassa käsittelemään perheiden vaikeista tilanteista johtuvaa turhautumista ja omaa suhtautumista. Henkilökohtaisen tuen ja neuvonnan avulla vapaaehtoiset kokivat voivansa reflektoida toimintaansa sekä jakaa ajatuksiaan usein arkaluontoisista asioista, joista ei ole mahdollista muissa yhteyksissä keskustella. Sekä äideiltä että miehiltä saaduissa palautteissa arvostettiin yhdistyksen tekemää työtä ja sen positiivisia vaikutuksia perheissä, joiden kanssa vapaaehtoiset ovat tekemisissä. Mieskavereille ja lapsille järjestetyistä yhteisistä retkistä ja tapahtumista saadun palautteen mukaan tärkeää oli, että mieskaverin lisäksi lapset saivat solmia suhteita myös muihin samanlaisessa tilanteessa oleviin lapsiin samalla kun mieskaverit tapasivat toisiaan. Lapset eivät olisi päässeet osallisiksi näistä kokemuksista ilman mieskaveritoimintaan osallistumistaan. Äidit ovat olleet ilahtuneita siitä, miten hyvin lapset ovat ottaneet mieskaverit vastaan ja osaksi perhettä. Kaverisuhteista on usein muodostunut hyvin läheisiä ja lämpimiä ihmissuhteita. Lapset usein odottavat seuraavia tapaamisia mieskaverin kanssa ja kyselevät, milloin taas näkevät kaverin. Osa äideistä jotka ovat kokeneet hyötyneensä toiminnasta, ovat tuoneet esiin haluaan antaa saamaansa hyötyä ja iloa eteenpäin. Osallistuminen vapaaehtoistoimintaan saajana on herättänyt kiinnostuksen myös toimia jollakin tapaa itse vapaaehtoisena tukena jollekin toiselle, esim. vanhukselle. Moni yhteydenottaja ei välttämättä ole kuulunut mieskaveritoiminnan kohderyhmään. Heitä ohjattiin muiden palveluiden piiriin, mikä koettiin hyödylliseksi. Omasta tilanteesta keskustelu auttoi joitakin yhteydenottajia huomaamaan, että tilanne onkin heidän perheessään oikeastaan ihan hyvä. Yhteistyökumppaneiden näkökulmaa ja ajatuksia mieskaveritoiminnan kehittämisen suhteen on saatu lukuisissa eri yhteistyötapaamisissa, joissa eri toimijoiden toimintatapoja on vertailtu ja hyviä käytäntöjä jaettu. HelsinkiMission Pelastakaa sukupolvi -hankkeen kanssa on kehitetty yhteistä infokoulutusta vapaehtoisten rekrytoimiseksi ja kullekin sopivimpaan toimintaan sijoittumiseksi. Yhteisenä haasteena on ollut miesten rekrytoiminen ja mm. tähän haasteeseen on yhteisvoimin yritetty vastata. Toimintaa on säännöllisesti reflektoitu omassa työyhteisössä mieskaveritoiminnan ohjaajan, Pienperheyhdistyksen toiminnanjohtajan, Mieskaveritoimintaa valtakunnallistavan Pikkukaveria ei jätetä -projektin työntekijän, entisen mieskaveritoiminnan ohjaajan sekä Pienperheyhdistyksen muiden työntekijöiden kanssa mm. yhdistyksen viikko- ja kuukausipalavereissa sekä erityisesti Mieskaveritoiminnan kehittämiskokouksissa. Mieskaveritoiminnan valtakunnallistamiseen liittyvissä kehittämispalavereissa toimintaa kehitettiin yhteistyössä Tampereen ja Turun mieskaverityöntekijöiden kanssa. MIESKAVEREIDEN JA PIKKUKAVEREIDEN YHTEISILLE RETKILLE JA TAPAHTUMIIN OSALLISTUI 92 LASTA JA 100 AIKUISTA. Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille 15

16 6.3. MUMMILA KOLMEN POLVEN KOHTAAMISPAIKKA Pienperheyhdistyksen Mummila on järjestötalo Merikehdossa toimiva kolmen polven kohtaamispaikka, joka tarjoaa toimintaa lapsille, lapsiperheille ja isovanhemmille. Mummilassa koulutetaan vapaaehtoisia mummeja ja vaareja ja järjestetään mielekkäitä ja monipuolisia vapaaehtoistoiminnan muotoja. Ensisijaisesti haetaan isovanhempia kummi-isovanhemmiksi, mutta tarjolla on myös muita lyhytkestoisempia ja lyhempää sitoutumista vaativia vapaaehtoistoiminnan muotoja kuten koulumummit/vaarit, lastenryhmien ohjaajat ja vertaisohjaajat. Tavoitteena on rikastuttaa niin isovanhempien kuin niiden lapsiperheiden elämää, joilla ei ole kontakteja isovanhempiinsa. Toiminnan osatavoitteet: Sukupolvien välisen kanssakäymisen lisääminen. Ennakkoluulojen vähentäminen. Käydä keskustelua ja etsiä käytäntöjä, miten sukupolvet voisivat toimia yhdessä ja auttaa toisiaan. Tuoda esille kolmen polven vuorovaikutuksen merkityksellisyyttä. Osallisuuden lisääminen. Tarjota mahdollisuus vaikuttaa ja tehdä epäkohtia näkyviksi. Kummi-isovanhemmat tarjoavat lapsiperheille käytännön apua lapsenhoitoon ja kasvatukseen ja perheelle yhden tärkeän ihmissuhteen lisää. Monelle yksinhuoltajavanhemmalle kummi-isovanhempi on tärkeä henkinen tuki ja rinnalla kulkija. Isovanhemmille toiminta tarjoaa mahdollisuuden tehdä mielekästä ja palkitsevaa vapaaehtoistyötä lasten hyväksi. Toiminta tuo sisältöä elämään ja tarjoaa mahdollisuuksia monenlaiseen toimintaan ja aktiiviseen ikääntymiseen. Kaikessa toiminnassamme leikki, luovuus, ilo lapsuudesta, vanhemmuudesta ja isovanhemmuudesta ovat tärkeitä toimintaa ohjaavia tekijöitä. Mummilan toiminnasta vastaa yksi osa-aikainen työntekijä ja joukko vapaaehtoisia ryhmien ohjaajia. Toiminta Vapaaehtoiset toimivat vuoden aikana monissa vapaaehtoistoiminnan tehtävissä: kummi-isovanhempina, kahvilaisovanhempina perhekahvilassa, ryhmien ohjaajina ja tapahtumajärjestäjinä. Kaksi isovanhempaa toimi päiväkoti-isovanhempina Oulunkylän Päiväkoti Nestorissa. Suunniteltu Kohtaamisia-hanke Mustakiven ala-asteen kanssa ei jatkunut. Hanke olisi vaatinut aktiivista suunnittelua ja ohjausta ja Mummilan työntekijäresurssi ei tähän riittänyt. Vuonna 2013 MUMMILAN TOIMINNASSA OLI MUKANA 70 MUMMIA JA VAARIA. **** KUMMI-ISOVANHEMPANA TOIMI 33 VAPAAEHTOISTA JA HE TOIMIVAT 45 LAPSEN KUMMI-ISOVANHEMPANA 16 Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

17 Vapaaehtoistoiminnan koulutus järjestettiin keväällä ja syksyllä. Kursseille osallistui yhteensä kahdeksan isovanhempaa. Isovanhemmille kummilapsineen järjestettiin vuoden aikana useita tapahtumia. Yhdessä koetut elämykselliset satuja draamapajat, juhlat, retket ja leirit tukevat ja syventävät lapsen ja isovanhemman suhdetta. Näissä tapahtumissa myös työntekijä sai tärkeää tietoa lapsen ja isovanhemman suhteen toimivuudesta. Lähes kaikki Mummilan tapahtumat olivat avoimia kaikille yhdistyksen lapsiperheille. Isovanhemmille järjestettiin vuoden aikana 3 työnohjauksellista tapaamista. Lisäksi isovanhemmilla oli mahdollisuus saada halutessaan yksilötyönohjausta. Kiitokseksi vapaaehtoistoiminnasta isovanhemmille järjestettiin yksi hyvinvointipäivä, joulu- ja kevätkahvit sekä Mummilan kymmenvuotisjuhlat. Mummit ja vaarit järjestivät aktiivisesti myös omaa toimintaa yhdessä lasten kanssa tai isovanhempien kesken. Vapaaehtoisten kulttuuriklubi järjesti kulttuuriretkiä pääkaupunkiseudulle ja kauemmaksikin. Järjestötalo Merikehto oli myös isovanhempien ahkerassa käytössä heidän järjestäessään juhlia, tapahtumia tai kerhoja. Mummilan Teatteriryhmä Tuulahdus esiintyi useissa vapaaehtoistoiminnan tapahtumissa sekä Pienperheyhdistyksen tapahtumissa ja juhlissa tehden Mummilatoimintaa tunnetuksi. Mummila-toiminta täytti vuonna 2013 kymmenen vuotta. Tätä juhlittiin Mummilan omassa tapahtumassa sekä yhdistyksen juhlailtamissa yhdessä muiden vuosia täyttävien toimintojen kanssa. Tiedotus ja yhteistyö Vapaaehtoiset isovanhemmat ovat aktiivisesti osallistuneet Mummila-toiminnasta tiedottamiseen ja uusien rekrytointiin. Vuonna 2013 Mummila oli esillä Helsingin työväenopiston Helmikarnevaaleilla, Ensi-ja turvakotien liiton En ainakaan minä -tapahtumassa Rautatieasemalla, Sellon kirjaston Muksumessuilla sekä vapaaehtoistoiminnan Menu-messuilla Messukeskuksessa. Lisäksi Mummilan vapaaehtoiset tiedottivat Mummilatoiminnasta toiminnasta aktiivisesti omissa harrastusryhmissään, eläkeläisjärjestöissä ja ystäväpiirissään. Vuonna 2013 teimme yhteistyötä Kaisankodin Vaikuttajakummien, Päiväkoti Nestorin sekä Sellon kirjaston kanssa. Vaikuttaminen Mummilassa toimii vapaaehtoisten oma mummilatoimikunta, joka kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Toimikunta arvioi ja kehittää Mummilatoimintaa. Tavoitteena on aktiivinen ja vireä Mummila, jossa vapaaehtoiset ottavat yhä enemmän vastuuta tapahtumista ja niiden järjestämisestä. Vuonna 2013 Mummilatoimikunta kokoontui neljä kertaa ja läsnäolijoita oli 49. Toiminnan vaikutukset Perheiltä saaman palautteen mukaan kummi-isovanhempitoiminta on lisännyt perheiden hyvinvointia. Lapsi on saanut isovanhemmasta yhden tärkeän aikuiskontaktin lisää elämäänsä. Myös monet vanhemmat ovat saaneet isovanhemmasta tukea ja ystävän itselleen. Isovanhemmat kokevat toiminnan merkitykselliseksi. He ovat saaneet toiminnasta sisältöä elämäänsä ja perheestä sekä muista isovanhemmista tärkeän sosiaalisen verkoston. Mummilan tapahtumat ovat saaneet paljon hyvää palautetta. Niistä pääsevät iloitsemaan nekin perheet, joilla ei ole omaa kummi-isovanhempaa. Kolmen polven välinen vuorovaikutus nähdään tärkeänä. Useille yhdistyksen perheille yhdessä isovanhempien kanssa vietetyt tapahtumat ja juhlat ovat tärkeitä, koska omaa sukua ei ole ja siksi tällaiset perinteet puuttuvat. Mummilan isovanhemmat ovat sitoutuneita toimintaan ja monet aktiivisimmista ovat olleet mukana jo vuosia, jotkut toiminnan alusta alkaen. Useat isovanhemmat ovat ottaneet uuden kummilapsen ensimmäisen kasvettua jo kouluikään. Vapaaehtoisista ja heidän jaksamisestaan huolehtiminen on koettu tärkeäksi ja toimintaan sitouttavaksi. Monien vapaaehtoisten mielestä tärkeintä toiminnassa on yhteiset tapahtumat, tapaamiset ja vertaisryhmät, joissa niin isovanhemmat kuin lapsetkin tutustuvat toisiinsa. Yhdessä tekeminen ja tapaamiset luovat me-henkeä ja sitouttavat niin perheitä kuin isovanhempia toimintaan. Vuonna 2013 MUMMILAN RETKILLE JA TAPAHTUMIIN OSAL- LISTUI 95 LASTA JA 231 AIKUISTA Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille 17

18 7. NEUVONTA JA PALVELUOHJAUS 8. TAPAAMISPAIKKATOIMINTA Tavoitteena elämänhallinnan ja voimavarojen lisääntyminen Tavoitteena lapsen oikeus molempiin vanhempiin Yhdistyksen työntekijät tarjosivat asiakkaan omasta toiveesta tai yhteistyökumppaneiden aloitteesta yksilöllistä tukea kriiseistä selviytymiseen. Tuki voi olla mm. palveluohjausta, lasten kasvatukseen liittyvää keskustelutukea, verkostotyötä tai asiakkaan tukihenkilönä toimimista esim. viranomaisten kanssa asioidessa. Työntekijät antoivat myös puhelinneuvontaa perhetilanteeseen, kasvatukseen, lapsen huoltoon ja tapaamisiin liittyvissä tai muissa mieltä painavissa asioissa. Työntekijät auttoivat tarvittaessa perheitä löytämään heille sopivia, joko yhdistyksen tai sen yhteistyökumppaneiden järjestämiä ryhmiä, kertoivat vertaistuen mahdollisuuksista ja auttoivat uusien ryhmien perustamisessa. Yksilötapaamiset ja konsultaatio Miinat toimintaan liittyen oli mahdollista varata 1-2 yksilötapaamista vertaistoiminnan koordinaattorin kanssa oman tilanteen selvittelyyn ja palveluohjaukseen. Osatavoitteet Tukea lapsen ja etävanhemman suhteen syntymistä ja kehittymistä niin, että se edistää lapsen kasvua ja kehitystä. Tukea molempien vanhempien vanhemmuutta siten, että lapsen etu toteutuu. Tukea lapsen turvallisuuden tunnetta tapaamisissa. Suojata lasta vanhempien välisiltä ristiriidoilta. Lapsen kuuleminen ja näkökulman esiintuominen. Tapaamispaikan toiminta vuonna 2013 (suluissa vuoden 2012 luvut) TOTEUTUNEET TAPAAMISET: TUETUT TAPAAMISET 140 (158) VALVOTUT TAPAAMISET 266 (248) VALVOTUT VAIHDOT 140 (222) YHTEENSÄ 637 (628) 18 Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

19 Toiminta Tapaamispaikkatoiminta on ammatillisesti ohjattu palvelu, joka mahdollistaa lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhemman turvallisen tapaamisen silloin, kun tapaamisten järjestäminen ei muutoin ole mahdollista. Tapaamispaikassa voidaan järjestää valvottuja tai tuettuja tapaamisia sekä valvottuja vaihtoja. Valvotussa tapaamisessa tapaamista seurataan jatkuvasti. Työntekijä on samassa huoneessa tai näkö- ja kuuloetäisyydellä tapaajiin. Valvottuja tapaamisia voidaan järjestää ainoastaan viranomaisen määräyksestä. Tuetussa tapaamisessa työntekijä on tarvittaessa saatavilla. Työntekijä huolehtii tapaamisen alkamisesta ja loppumisesta ja osallistuu tapaamiseen tarvittaessa. Tuettuja tapaamisia voidaan järjestää vanhempien keskinäisellä sopimuksella tai viranomaisen määräyksestä. Valvotun vaihdon tavoitteena on varmistaa, että lapsi voi siirtyä toisen vanhemman luokse turvallisesti. Vaihto toteutetaan tapaamissopimuksen mukaisesti. Työntekijä rauhoittaa vaihtotilanteen niin, että lapsi ei joudu vanhempien ristiriitojen keskelle. Valvottuja vaihtoja voidaan järjestää vanhempien keskinäisellä sopimuksella tai viranomaisen määräyksestä. Tapaamispaikka toimi Pienperheyhdistyksen toimitiloissa os. Kinaporinkatu 11A, 2krs., Helsinki. Tapaamispaikka aukioloajat olivat torstaisin ja perjantaisin klo , lauantaisin ja parillisten viikkojen sunnuntaina klo Vuoden aikana tapaamispaikassa työskenteli vastaava ohjaaja kuukausipalkkaisena sekä viisi tapaamisohjaajaa tuntityöntekijöinä. Yksi tapaamisohjaajista toimi vastuuohjaajana vastaavan ohjaajan työparina. Tapaamisohjaajat valvoivat tapaamisia pareittain huolehtien tapaamisten sujumisesta turvallisesti ja lapsen edun mukaisesti. Tapaamispaikan asiakasmaksu helsinkiläisille oli 25 /h ja ulkopaikkakuntalaisille 75 /h. Sijaishuollossa olevien lasten tapaamisista laskutettiin palvelun todellinen hinta 118 /h. Tapaamispaikassa järjestettiin tapaamisia 64:lle asiakasperheelle (77 lasta, 81 tapaajaa). Vuonna 2013 järjestettiin 266 valvottua tapaamista, 140 tuettua tapaamista ja 231 valvottua vaihtoa (yht.637). Tapaamispaikka ruuhkautui loppuvuodesta ja uusia asiakasperheitä ei voitu ottaa marras-joulukuussa. Valvottuja tapaamisia tarvitsevat asiakasperheet ohjattiin Pääkaupungin turvakodin tapaamispaikkaan. Syinä tapaamispaikan käyttämiseen olivat mm. vanhempien riitaisat välit, päihde- ja/tai mielenterveysongelmat, tapaamis- ja/tai huoltoriidat, huoli lapsen turvallisuudesta tai kaappausuhka. Kaksikulttuurisia perheitä oli 64:stä asiakasperheestä 24 eli noin kolmannes. Tämä oli hieman vähemmän kuin aiempina vuosina. Sijaisperheestä tai muusta sijaishuollon yksiköstä vanhempiaan tapaamaan tulevia lapsia oli kymmenen. 13:ssa asiakasperheessä lastaan tapasi äiti. Helsinkiläisiä perheitä oli 64:stä 59. Tapaamispaikan vastaava ohjaaja osallistui Ensi- ja turvakotien liiton järjestämään Eroauttamisen ja tapaamispaikkatoiminnan työkokoukseen koulutuskeskus Sopukassa. Työkokouksessa jaettiin ja kehitettiin käytäntöjä, joita käytetään eroperheiden kanssa työskenneltäessä. Työkokoukseen osallistui sekä tapaamispaikoissa että muutoin eroauttamisen parissa työskenteleviä Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten työntekijöitä. TAPAAMISPAIKAN ASIAKKAAT: PERHEET 64 (59) AIKUISET 157 (127) LAPSET 77 (66) 19

20 Etelä-Suomen tapaamispaikkojen työntekijät tapasivat toisiaan verkostopalaverissa Hyvinkäällä Seudullisen perheoikeudellisen yksikön tapaamispaikka Nepparissa Verkostotapaamisessa suunniteltiin tapaamispaikkojen yhteistyötä ja kehitettiin työkäytäntöjä. Tapaamispaikka täytti 30 vuotta ja syntymäpäiväjuhlia vietettiin yhteistyökumppaneiden kanssa Toiminnan vaikutukset Tapaamisohjaajille järjestettiin työn tueksi työnohjausta yhdeksän kertaa. Työnohjauksissa käsiteltiin akuutteja asiakastilanteita huomioiden erityisesti lapsen näkökulma ja sovittiin yhteisiä toimintatapoja ja käytäntöjä. Työnohjauksen lisäksi oli tapaamisohjaajien omia tapaamisia, joissa mm. käytiin läpi uusien asiakasperheiden tilanteita. Tapaamisia järjestetään entistä vaikeammassa tilanteessa oleville perheille. Monien tapaamispaikan asiakasperheiden tilanne on tulehtunut tai jopa kriisiytynyt. Ristiriitatilanteet sekä kulttuurierot vanhempien välillä aiheuttavat usein sen, että vanhemmilla on vaikeuksia erottaa lapsen etua toista vanhempaa kohtaan tuntemansa epäluottamuksen vuoksi. Vanhemmat tarvitsevat usein ulkopuolista apua tapaamisten toteuttamiseen ja lasten turvallisuudentunteen tukemiseen. Joissain asiakasperheissä lapsen kotitilanne aiheutti huolta ja tarvittaessa lastensuojelun kanssa tehtiin tiivistä yhteistyöstä. Palveluohjauksen merkitys ja tarve on kasvanut. Vanhemmille ja lapsille on järjestetty välikeskusteluja. Välikeskusteluista saatiin myös paljon arvokasta asiakaspalautetta ja tietoa lasten turvallisuudentunteen tukemisesta tapaamisissa. Lasten ja perheiden erilaisista tarpeista johtuen tapaamisjärjestelyjä räätälöitiin aiempaa enemmän. Tapaamisjärjestelyjä suunniteltiin verkostotapaamisissa, joita järjestettiin mm. lastensuojelun, lastenpsykiatrian, A-klinikan ja tapaajavanhemman asumispalveluyksikön kanssa. Lapsen pelätessä tai vastustaessa tapaamista järjestettiin lyhytkestoisia tapaamisia, joiden tavoitteena oli että lapsi saa vanhempaansa katsekontaktin tai voi tervehtiä tätä. Lähivanhemmat ovat mm. kertoneet välikeskusteluissa, että hänellä on turvallinen ja rauhallinen olo, kun lapsi on täällä, ja että lapsi on rentoutunut, kun tapaamiset ovat valvottuja. Lasten mielestä tapaamisissa on ollut kivaa mm. leikkiminen, yhteinen pelaaminen, kun isä tulee, juttelut isän kanssa, akrobatia ja lätkäpeli. Tapaamispaikkatoimintaa koskeva yhteistyötapaaminen järjestettiin Tapaamiseen osallistuivat Helsingin kaupungin Perheoikeudelliset asiat- yksikön, Helsingin käräjäoikeuden ja tapaamispaikkojen edustajat, yhteensä 33 henkilöä. Käräjätuomarit kertoivat yhteistyötapaamisessa, että Pienperheyhdistyksen tapaamispaikassa kirjoitetut tapaamisraportit ovat hyviä, selkeitä ja informatiivisia ja käräjäoikeus saa niistä tarvittavat tiedot. Perheoikeudelliset asiat-yksikön olosuhdeselvitystyöryhmän sosiaalityöntekijät kertoivat, että yhteistyö on ollut joustavaa ja sujunut hyvin. 20 Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

Vuosikertomus 2012 SUVAITSEVAISUUS LUOTTAMUS LUOVUUS YHTEISTYÖ AVOIMUUS

Vuosikertomus 2012 SUVAITSEVAISUUS LUOTTAMUS LUOVUUS YHTEISTYÖ AVOIMUUS Vuosikertomus 2012 SUVAITSEVAISUUS AVOIMUUS LUOTTAMUS LUOVUUS YHTEISTYÖ PÄÄMÄÄRÄMME Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille ARVOMME Suvaitsevaisuus, avoimuus, luottamus, luovuus, yhteistyö Pienperheyhdistys

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hankeseminaari 7.5.2015 Paula Väliaho paula.valiaho@mll.fi MLL Hyvinkää - NEro-hanke NErolla lapselle voimaa- eli lyhyemmin NEro-hanke (NEro=lapseN Ero) MLL Hyvinkään

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12 Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12, palveluohjaaja, vapaaehtois- ja ryhmätoiminnan koordinointi ja kehittäminen Espoon kaupunki, vanhusten palvelut Mitä työyhteisössä tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2015 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Järjestöt ja seurakunnat avun tarjoajina ja palveluntuottajina perheiden näkökulmasta

Järjestöt ja seurakunnat avun tarjoajina ja palveluntuottajina perheiden näkökulmasta Järjestöt ja seurakunnat avun tarjoajina ja palveluntuottajina perheiden näkökulmasta Kantu-päivät 2015 Petri Paju abstrakti Käsittelen alustuksessani kysymystä siitä, miltä kolmannen sektorin toimijat

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

UUDENMAAN SIJAISKOTIYHDISTYS ry

UUDENMAAN SIJAISKOTIYHDISTYS ry Sisältö PUHEENJOHTAJALTA... 2 AUTOTAPAHTUMA... 3 UUDENMAAN SIJAISKOTIYHDISTYKSEN 30-VUOTISJUHLAT... 3 PIENRYHMÄT... 4 TAPAISIMMEKO TAPAAMISPAIKASSA?... 5 Hallitus... 8 Yhdistyksen neuvontapuhelin: 040

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Luonnos syyskuu 2015, vahvistetaan liiton syyskokouksessa 3.12.2015 ja päivitetään rahoituspäätösten jälkeen tammikuussa 2016. TAVOITTEET 2016 1. MONIKA-NAISET LIITOLLA ON LAADUKKAITA

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana

Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana Puheenvuoro JärjestJ rjestöfoorumilla 19.4.2010 Ritva Karinsalo Ensi- ja turvakotien liitto Kansalaisjärjest rjestötoiminta

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM 10. maaliskuuta 2009 Miessakit ry KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM NTSÄLÄSSÄ Ilmo Saneri Isyyden tueksi hanke Jarna Elomaa Neuvolatoiminnan vastaava Mäntsälä Annankatu

Lisätiedot

IRTI HUUMEISTA ry PREVENTIIMI 12.2.2013 VERTAISOSAAMINEN EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ. Kimmo Sainio

IRTI HUUMEISTA ry PREVENTIIMI 12.2.2013 VERTAISOSAAMINEN EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ. Kimmo Sainio PREVENTIIMI 12.2.2013 VERTAISOSAAMINEN EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ Kimmo Sainio LÄHEIS- JA EHKÄISEVÄÄ HUUMETYÖTÄ VUODESTA 1984 1. Huumeiden käyttäjien läheisten tukeminen ja edunvalvonta 2. Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA Tampereen Kaupungin Hyvinvointipalvelut/ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ Ehkäisevä Työ/ Etsivä Työ Sari Nieminen ja Juha Kurki Terveydenhoitajapäivät, Tampere-talo 8.2.2013 Etsivän

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Perusta Toimintasuunnitelman perustana ovat yhdistyksen säännöt ja Suomen Reumaliiton vuoden toimintateema: Liikkeestä

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Kuinka nähdä metsä puilta? Jos hankinnat ovat puita, missä on kilpailuttamisen

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Kehitysvammaisten Tukiliitto 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Tukiliitto on kansalaisjärjestö Yhteiskuntaa pyörittää neljä sektoria: Julkinen

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot