Turun kansantanssin ystävät ry

Transkriptio

1 Turun kansantanssin ystävät ry

2 2 Tässä Tiedotteessa Kansikuva: Turun Kansantanssin Ystävät edustettuina Sääskipolskassa, Suomen Kansantanssin Ystävien kesäpäivillä Inarissa PUHEENJOHTAJAN KYNÄSTÄ... 3 VARSINAIS-SUOMI KAUSTISELLA KANSANTANSSINOPETTAJA LIISA AHO... 7 RYHMÄ ESITTELYSSÄ: PRO... 8 TOIMINTAKALENTERI HARJOITUSAIKATAULU, SYKSY 2014.KESKIAUKEAMA TURUN KANSANTANSSIN YSTÄVÄT RY HALLITUS KESÄKEIKAT NUORI KULTTUURI JA SOTTIISI = SOTTIISIMOVES ONNEKSI ON KERÄTTY KANSANPERINNETTÄ JUHLATANSSIAISET SÄÄSKIPOLSKA INARISSA UUSIKIRKKO Tiedotteen koonti: Elina Kauppinen Aineistoa tiedotteeseen voit lähettää sähköpostitse tiedote.tky@gmail.com Kaikki huomioidaan!

3 3 Puheenjohtajan kynästä Huh hellettä, kyllä taas oli kesä. Kevätnäytöksen jälkeen olin ajatellut keskittyä kesään ja sen tuomiin rientoihin. Eipä mennyt alkukesä ihan suunnitelmien mukaan; Sain lukea sanomalehdestä, että Turun kaupunki oli päättänyt lopettaa vuokrasopimuksen Tapulikadun toimitilan vuokraajan kanssa. Ei ollut edes tullut mieleen, että kaupunki on vuokrannut ko. tilan. Haasteelliseksi tilanteen teki se, että kuukautta aiemmin oli pitänyt lähettää anomus varattavista vuoroista kaupungin nuorisotoimelle ja tietysti me olimme anoneet vuoroja Tapulikadulta - mitään ennakkovaroitusta kun emme kaupungilta saaneet. Tästä sitten alkoi pienimuotoinen ruljanssi: mistä meille harjoitustilat seuraavaksi kaudeksi. Onneksi kaikki päättyi onnellisesti, saimme järjestettyä ryhmille harjoitustilat ja melkein samoina aikoina. Paikat tosin ovat muuttuneet ja nyt voidaan sanoa, että ryhmät harjoittelevat ympäri kaupunkia. Hallitus ja ohjaat jatkavat edelleen aktiivisesti sellaisen harjoitustilan hakemista, jossa kaikki ryhmät voisivat harjoitella. Tietysti tarkoituksena olisi saada myös muu toiminta saman katon alle. Puheenjohtajana esitän toiveen jäsenistölle etsiä yhdistykselle uutta kotia, joka voisi toimia myös harjoitustilana. Valitettavasti Kalevantien nykyinen toimitila ei sovi harjoitustilaksi kovinkaan hyvin. Kaikista kiinnostavista kohteista voi lähettää tietoa minulle sähköpostiin tky.hallitus@gmail.com. Tietysti pientä rajoitusta etsiskelyyn esim. vuokran suhteen eli nykyisellä jäsen- ja harjoitusmaksun suuruudella emme voi mitään luksusta vuokrata. Muuten kesä on mennyt kaikin puolin onnistuneesti. Lapset kävivät esittämässä taitojaan Islannissa Barnlekissä yhdessä muiden suomalaislasten kanssa. Aikuiset ja nuoret olivat samaan aikaan Kaustisten kansanmusiikki ja tanssi festivaaleilla Varsinais-Suomalaisessa kavalkadissa. Molemmista jäi varmasti mukavat muistot kaikille niille, jotka olivat joko esiintymässä tai paikanpäällä katsomassa. Sitten on ollut muita esiintymisiä kesän mittaa eri ryhmillä, eli tässä suhteessa kesä on ollut normaali. Haluan lausua kiitokset kaikille osallistujille, ohjaajille, huoltajille ja kaikille, jotka tavalla tai toisella ovat osallistuneet kesän tapahtumiin. Ja kaikki te jotka syystä tai toisesta ette tänä kesänä päässeet esiintymään, muistakaa, että uusia koitoksia on edessä. Siis iloisin mielin tanssahdellen kohti uusia haasteita. Pois ryppyotsaisuus. Kaikkea hyvää tulevaisuudessa toivottaa Jukka

4 4 Leena Aho: TKY & Kaustinen kautta aikojen Tutkin yhdistyksen toimintakertomuksia ja lehtileikkeitä, mistä löytyi mielenkiintoisia asioita Kaustisen matkoista: Turun kansantanssin ystävät ovat matkanneet Kaustiselle kaikkiaan 11 kertaa, mukaan lukien tämän kesän matka. Ensimmäinen matka Kaustisille toteutui ; tuohon aikaan Kaustiselle ei noin vain menty, vaan Kaustiselle kutsuttiin esiintymään. Kansanmusiikin Keskusliitto oli nimennyt vuoden 1981 Kansantanssin vuodeksi. Aiheen tähän oli antanut se, että ko. vuonna peräti kolmella valtakunnallisesti merkittävällä kansantanssialan järjestöllä oli merkkipäivät; Suomen Nuorison Liitto juhli nuorisoseuratoiminnan satavuotista taivalta, Suomalaisen Kansantanssin Ystävillä tuli täyteen 80 vuotta ja vastaava ruotsinkielinen järjestö Finlands Svenska Folkdansring puolestaan vietti 50 -vuotispäiviään. Yhdistyksemme osallistui suomalaisen kansantanssin katselmukseen. Esityskokonaisuuden aiheena oli Paimen. Kaikki ryhmät osallistuivat myös kenttäohjelmaan. Vuonna 1984 yhdistyksestämme oli mukana 38 henkilöä festivaaleilla, silloin nimeltään musiikkijuhlat Kaustinen. Kalevalan juhlavuotta vietettiin Kaustisella 1985; Kansatanssiopettaja Marja Laiho, Leena Aho ja kuoro-ohjaaja Tuula Kaukovallan valmistivat esityskokonaisuuden Merenkosijat. Vuonna 1992 matkasi 49 henkinen ryhmä juhlille Leena Ahon johdolla. Seuraavana vuonna 1993 Leena Lennu Ylänevan ryhmä oli kutsuttu esiintymään Kaustiselle. Kaustiselta matkattiin Äijälän iltamiin. Kaustisen teemana oli vuonna 1995 Varsinais-Suomi, Uusimaa ja Kymenlaakso. Osallistuttiin Maakuntaelämää kansantanssinäytökseen ja Leena Ahon ryhmä esiintyi myös lauantai-illan kansantanssinäytöksessä. Sunnuntaina oli varsinaissuomalaisten yhteisesitys, ohjasi Leena Aho, Koottua Pelimanniorkesteria johti Tapio Vainisto ja esityksen juonsi Tuomas Hyvönen. Varsinais-Suomesta löytyneen kansanperinteen pohjalta oli koottu ohjelmaa niin musiikin, laulun kuin tanssinkin osalta. Ohjelma alkoi pelimanniorkesterin oripääläisellä häihintulomarssilla ja päättyi Pelanderin sottiisiin.

5 5 Loimaalainen tanssiryhmä Selska avasi tanssijoiden osuuden franseesilla, joista toinen on merkitty muistiin Loimaan seudulla ja toinen Huittisissa. Tanssit antoi käyttöön Vuokko Kivisaari Tampereen yliopiston kansanperinteen laitokselta. Yhteisesitystanssiksi oli valittu Paraisten purpuri, jota oli Paraisilla tanssittu vielä vuosisadan alussa. Paraisten Purpurin lisäksi toisessa yhteisesitysosiossa tanssittiin Engelska trippen kolmen enkeliska, Lirppu Larppu, Kemiön menuetti ja Själskuttan eli Hylkeenhyppely. Mietoisten nuorisoseuran tanssijat, ohjaajana Päivi Punta, esittivät nyt edesmenneen maskulaisen Heljä Ovaskan tanhukuvioita Keinulla. Vuosikymmeniä maakunnan nuorisoseuroissa ohjaajana kulkenut Heljä sanoi aina kun tytön jalat nousevat maasta, siitä yleisö pitää, kertoi Päivi Punta. Kaikkiaan Varsinais-Suomen ryhmässä oli mukana 150 tanssijaa ja lähes 50 pelimannia sekä kymmenen laulajaa; Turun Kansantanssin Ystävistä osallistujia oli 74. Faartti edusti Turkua vuosina 1996, 1997 ja Vuoden 1996 juhlassa Faartti esiintyi kansantanssin pääkonsertissa Leena Ylänevan ohjauksessa Vuonna 2008 nähtiin PRO tason tanssia Kaustisella. Kaustinen Folk Music Festivaali järjestettiin tuolloin 41. kerran ja juhla kesti 9 päivää. Pro oli mukana festivaalin avausviikonloppuna lauantaina sekä sunnuntaina. PRO esiintyi PROomun kanssa esittäen Eero Hietasen tekemän Juhannus-sarjan. Tähän juttuun liittyvän kuvakavalkadin löydät nettisivuiltamme VUODEN TKYläinen Tee ehdotus vuoden TKYläiseksi. perustele esityksesi. Ehdotukset toimitetaan mennessä Mirkku Weckströmille tai Leea Toivoselle Historian kokosi Leena Aho kansantanssinopettaja sähköpostilla mirkku.wecktrom@luukku.com tai leea.toivanen@gmail.com tai perinteisellä postilla osoitteeseen Turun Kansantanssin Ystävät / TKYläinen, Kalevantie 17, Turku

6 6 Leena Aho: Varsinais-suomi Kaustisella 2014 Varsinais-Suomi oli Kaustisen maakuntateemana vuonna Turun Kansantanssin Ystävät ry:n kansantanssin opettajat Lennu Ylänevan johdolla olimme rakentamassa ohjelmaa tanssin osalta yhteiseen kavalkadiimme. Kutsuimme kaikkia halukkaita Varsinais-Suomessa toimivia kansantanssiryhmiä mukaan yhteisesitykseen! Mukaan lähtikin tanssijoita useista seuroista; Turun Kiikurit, Samppa Folklore, Fyyrkantti ja Mietoisten ja Paraisten nuorisoseurat. Heli Laaksosen ideoimana kavalkadi rakentui seuraavien maakuntateemojen ympärille: Naakat, Ketut, Tammet ja Yks sualane silak. Tanssit sommiteltiin varsinaissuomalaisiin kansanmusiikki -sävelmiin perinteisen suomalaisen kansantanssin pohjalta, maakuntateemaa mukaillen. Nauvon menuetti ja katrilli Turun seudulta olivat suuret yhteiset tanssit. Kansantanssinopettajat Eikku Flinkman ja Mirkku Weckström suunnittelivat ja ohjasivat nuorten tanssikisasikermän Paukun polkkaan, Eevan masurkkaan ja Riihikosken jenkkaan. Lennu Yläneva ohjasi ja vastasi ansiokkaasti tanssikokonaisuudesta. Varsinais-Suomen kansanmusiikki ja tanssi oli tänä vuonna näyttävästi esillä Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla. Vierailevan maakunnan pääesitys Yks sualane silak keräsi perjantaina 3000 katsojaa Keskipohjanmaa-areenalle.

7 7 Kansantanssinopettaja Liisa Aho Liisa Aho syntyi kansantanssiin; Isä ja äiti harrastivat kansantanssia ja he tempaisivat koko perheen harrastukseen. Oman harrastuksen Liisa aloitti 3- vuotiaana. Hän oli mukana leireillä, matkoilla ja kaikissa tilaisuuksissa. Suomen Nuorison Liiton kuparisen tanhumerkin Liisa suoritti ennen kuin osasi lukea. Opit menivät hyvin perille Liisan kuunnellessa muiden tanssijoiden opettelua. Kansantanssiohjaajan ura alkoi vuodesta Liisa oli apuohjaajana Liisa Ruonnin Vikkelät ryhmässä vuoteen 1996, jonka ohjaamista hän jatkoi itsenäisesti. Omaa alle 7-vuotiaiden lastenryhmää Liisa ohjasi Liisa osallistui ensin tanssijana PRO-ryhmään ja vuodesta 2007 toimi PROn vastaavana ohjaajana vuoteen Nuorten tanssiryhmää PRASUa Liisa ohjasi Tanssiharrastuksen lisäksi Liisa valmistui kansantanssinopettajaksi vuonna 1997 ja toimi Suomalaisen Kansantanssin Ystävien johtokunnassa vuodet Liisa haluaa jakaa vastuuta muille toimijoille. Hän tulee edelleen toimimaan Lennun sijaisena Fati -ryhmässä. Liisalle kiitokset ohjausvuosista!

8 8 RYHMÄ ESITTELYSSÄ: PRO Niina Susan Vahtolan ollessa harjoittelussa Turussa vuonna 1999 perustettiin Projekti-ryhmä eli PRO. Ryhmä on siis toiminut tänä vuonna 15 vuotta. Lennu Yläneva toimi PROn ohjaajana ja Liisa Aho syksystä syksyyn Vuonna 2007 Eero Hietanen ohjasi PRO:ta ollessaan Turussa harjoittelussa ja 2010 oli Samuli Nordbergin tekemä TKY:n 40-vuotiskonsertti, jossa myös PRO oli mukana. Petroskoista Nikolai Vahterov on ollut opettamassa muutaman kerran. Omia konsertteja on järjestetty: 2000 tai 2001 luokittelukonsertti 2002 Sulevi 2007 Ruksutus 2009 Kymmenen tikkua laudalla 10-vuotiskonsertti Ryhmä on osallistunut Suomen Nuorisoliiton valtakunnallisiin luokitteluihin menestyksellisesti: 2000 tai 2001 konsertti - valiosarja 2003 Hanna Palomäen koreografia Palo 2005 Susanna Kivimäen koreografia menuetti, polska ja Kuusikko (Nikolai Vahteron mukaan) - valiosarja 2009 Kaisa Poikajärven koreografia PROpeli taitosarja 2010 Setlementtinuorten luokitteluun kultaluokka 2013 Elena Penttilä koreografia Annikaisen virsi - valiosarja. Ulkomaiset edustukset 2001 FinnFest - Philadelphia, USA 2003 Ruotsinsuomalaisten kesäjuhlat Borlänge, Ruotsi 2011 Pärimusi-Folklore festivaalit Tallinna, Eesti Kotimaan edustukset 2000 Tanssipidot Helsingissä 2003, 2004 KoskisFolk KoskisFolk yhdessä Vissingin kanssa 2008 Kaustinen Folk Music Festival 2010 KoskisFolk yhdessä Vissingin kanssa 2012 Tanssipidot Tampereella 2014 KoskisFolk yhdessä Vissingin kanssa Suomalaisen Kansantanssin Ystävien kesäjuhlilla mm Savonlinnan Norpan Nilikutuksessa 2009 Nordlekissa Lahdessa

9 9 Toimintakalenteri 2014 Syyskuu harjoitukset alkavat Perinteinen piknik risteily Viking Line Brasilian matka Käsityömessut ja teatterimatka Itsenäisyyspäivätanssit Joulujuhla, Turku Joulujuhla, Nousiainen Muutokset mahdollisia! Seuraa ilmoittelua myös netissä

10 TURKU Maanantai Tiistai Mutku Väkkärät ( syntyneet) ( syntyneet) Martin koulu Turun Kansantanssin Ystävät ry 10 Jyrkkälän nuorisotalo Hopeasepänkuja 2, Turku Tuija Heikkinen, Jutta Sopula, apuohjaaja Cia Vesa Hippulat Fati ( syntyneet) (aikuisryhmä Hepokullan lämpö kauan tanssineille) Jahtilähteenkatu 6, Turku Turun AMK Uudenmaantie 43 Minka Järvenpää, Lennu Yläneva, Liisa Aho - liisa.aho2011(at)gmail.com Rättitöppöset Kansallispukukurssi (muutaman vuoden / Nypläyskerho tanssineet aikuiset) Kalevantie 17, Turku Jyrkkälän nuorisotalo Riitta Hyvönen, Niina Kallioinen, Kaarina Keskikastari, Kumppampäi Pukujen lainaus Jyrkkälän nuorisotalo Kalevantie 17, Turku Eikku Flinkman, Riitta Hyvönen, Seniorit NOUSIAINEN Tiistai Turun AMK Uudenmaantie Lystikkä Leena Aho, ( syntyneet) Ilpoisten Nypläyskerho Kirkonpiirin koulu, Nousiainen Lauklähteenkatu 7 P, Turku Mervi Lahtonen, portaan viereinen ovi Nousiainen Kaarina Keskikastari, Kirkonpiirin koulu Turun Vahdontie 52, Nousiainen Kansantanssin Paijulan koulu Ystävät ry Mietoistentie 360, Nousiainen Kalevantie Turku

11 11 Keskiviikko Torstai aikuinen - lapsi ryhmä Vikkelät ( syntyneet) ( syntyneet) Puolalanmäen koulu Kalevantie 17, Turku Puutarhakatu 5, Turku Tanja Bäcklund, Hanna Peri, Pirpanat FolkJam aikuinen-lapsi ryhmä Kansantanssin polkuista ( syntyneet) kuntoliikuntaa Puolalanmäen koulu Jyrkkälän nuorisotalo Puutarhakatu 5, Turku Mirkku Weckström, Hanna Peri, Vinksin Vonksin Farmi ( syntyneet) (aikuiset ennen tanssineet) NOUSIAINEN Torstai Runosmäen nuorisotalo Piiparinpolku 13, Turku Jyrkkälän nuorisotalo Niina Kallioinen p Mirkku Weckström, apuohjaaja Satu Lehtonen Sunnuntai Pumppernikkeli PRO (edustusryhmä) Uusi Aikuinen-Lapsi -ryhmä! Jyrkkälän nuorisotalo ( syntyneet) Mirkku Weckström, Paijulan koulu, Nousiainen Sirkku Punta, Jenni Koski, Tikkerperit Turku Harjoituspaikkojen osoitteita ( syntyneet) Jyrkkälän nuorisotalo Paijulan koulu, Nousiainen Nuorisotalonkuja 2 (ent. Suikkilantie 8) Mervi Lahtonen, Turku Aikamoiset Turun AMK (Vanha sairaanhoito-oppilaitos) (aikuisten ryhmä) Uudenmaantien yksikkö Kirkonpiirin koulu, Nousiainen Mervi Lahtonen, Eri ryhmillä mahdollisuus käyttää SU vuoroa, varaa vuoro Leena Aholta, Uudenmaantie 43, Turku (autoilijat: Ajo Ruiskadun puolelta)

12 12 Turun Kansantanssin Ystävät ry Hallitus puheenjohtaja Jukka Ojanen (Fati) puh tky.hallitus(at)gmail.com varapuheenjohtaja Sirkka-Liisa Lattu (Aikamoiset) puh opintoneuvoja Leea Toivanen puh leea.toivanen(at)gmail.com taloussihteeri Rita Eklund (Fati) puh rita.eklund(at)gmail.com jäsenrekisteri Sami Gröndahl (Fati) puh , sami.grondahl (at)schneiner-electric.com raittius, nettisivut Marjo Keskikastari (Fati) puh mkeskikastari(at)gmail.com info(at)rytky.fi sihteeri Mirkku Weckström (Pro) puh mirkku.weckstrom (at)luukku.com emäntä Krista Vesa p krista.vesa(at)gmail.com kirjanpitäjä Ari Hyytiäinen puh ari.hyytiainen (at)lm-dental.com

13 13 Niina Kallioinen: Kesäkeikat 2014 TKY kävi ilahduttamassa amerikkalaisia vieraita Paasikiviopistolla kesäkuussa. Sunnuntaina 8.6. esiintymään lähtivät Väkkärät ja Mutku sekä porukkaa johtivat vara-tuija eli Niina sekä Jutta. Soittajan saimme Helsingistä asti, kun Tommi Kuusela säesti meitä. Esiintyminen sujui hienosti ja yleisö mielellään kyseli puvuistamme esiintymisen jälkeen. Mahtavaa nähdä kuinka esitys onnistuu vaikka uuden soittajan kanssa tavataan vasta paikan päällä; tanssijat luottivat soittajaan ja soittaja soitti erittäin hyvin. Torstaina esiintymisvuoroon astui Vinksin Vonksin, soittajinaan Amerikassa mukana olleet soittajat eli vakiobändimme Heikun keikun. Porukkaa luotsasi Niina ja Satu, ketkäs muutkaan. Esiintyminen sujui hienosti sekä soiton että tanssin suhteen. Palautetta saatiin vielä seuraavana päivänä, kun yksi katsojista lähestyi sähköpostitse meitä. Kiitoksia saimme hyvästä musiikista ja innokkaista, taitavista sekä vikkeläkinttuisista tanssijoista. Tunnin esitys oli taidetta parhaimmillaan. Kiitoksia siis kaikille mukana olleille: tanssijoille, soittajille, silittäjille ja autokuskeille!

14 14 Jutta Sopula: Nuori kulttuuri ja Sottiisi = SottiisiMoves Ryhmällä hienot puvut. Soolot hyviä. Taidoiltaan tasainen ryhmä ja etenkin polkka on hyvin hallinnassa. Esityksessä hyviä yksityiskohtia. Näillä kommenteilla alkoi Mutku ryhmän Nuori kulttuuri Turun aluekilpailusta saatu palaute. Hyvän palautteen lisäksi Mutku -ryhmä sai paikan valtakunnalliseen SottiisiMoves tapahtumaan Tampereelle kesäkuun alulle, etniset tanssit vuotiaiden sarjassa. Perjantaina Mutku ryhmän tytöt sekä Jutta ja Emmi lähtivät kohti Tamperetta. Pieni sade siivitti tanssitytöt matkalle Tampereelle, jossa ohjelmassa oli SottiisiMoves katselmuksen lisäksi päivä Särkänniemessä, Tanssia ihan SiMona konsertti, Monitoimitalo 13 lukuisine pajoineen ja paljon yhteistä hömpötystä. Heti Tampereelle päästyämme suuntasimme Särkänniemeen, jossa pieni sade ei haitannut ollenkaan menoa. Laitteissa pyörimisen lomassa kävimme myös katsastamassa Lapin urheiluopiston tanssijoiden esityksen, jonka lopuksi myös osa Mutkulaisista pääsi mukaan tanssimaan. Pää pyörällä suuntasimme ruokailun kautta majoituskoululle ja sieltä taas tukkaputkella Pakkahuonelle seuraamaan Petri Kauppisen räätälöimää Tanssia Ihan SiMona konserttia, jonka taidokkaat esitykset vetivät monet meistä ihan sanattomiksi.

15 15 Konsertin jälkeen oli aika suunnata takaisin majoituskoululle ja nukkumaan. Hetki kuitenkin meni aikaa pukujen silittämiseen ja kaulusten tärkkäämiseen, jotta puvut olisivat seuraavana päivä iskussa. Yö meni osalla paremmin, osalla heikommin. Yksi ilmapatja ainakin hajosi ja kylmällä lattialla makaaminen ei tuntunut kovin kivalta. Yhdelle taas oli tullut yöllä vilu ja kun naapuri ei ollut suostunut päästämään omaan makuupussiinsa niin apua oli joutunut hakemaan parin kaverin päästä, mutta onneksi lämmitysapu oli löytynyt. Seuraava aamu startattiin harjoituksilla ja hiusten laitolla, jonka jälkeen suunnattiin Hällä-näyttämölle lavatsekkaukseen. Kun tiedettiin kaiken olevan kunnossa, oli aika siirtyä Monitoimitalolle puuhaamaan. Ja mitäs kaikkea mahdettiinkaan tehdä, no aikakin merkittiin itsemme kartalle, lähdettiin lapasesta rintakorujen ja korulapasten voimin, stagella pyörittiin tanssipelin merkeissä itsemme hikeen ja ikuistimme itsemme bluescreenillä. Touhukkaan päivän päätteeksi olikin vielä luvassa reissun päätarkoitus, eli itse katselmus. Tunnelma oli jännittynyt, mutta kaikki meni hienosti, askeleet olivat kohdillaan ja tunnelma katossa. Harjoituksissa vaurioitunut seinään lyöty käsikin jaksoi tanssia. Katselmuksen jälkeen saatiin heti myös palautetta mm. Merja Satulehdolta, jonka siivin käytiin vielä Mäkkärissä ja suunnattiin tyytyväisinä kotia kohti. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, uusien vinkkien saattelema, kohti uusia haasteita.

16 16 Anne Bäcklund Onneksi on kerätty kansanperinnettä On kesäkuu 1880, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) päättää lähettää ylioppilaat A.O. Heikelin ja A. Reinholmin Suomen ja Venäjän Karjalaan keräämään kansatieteellistä aineistoa Kalevalan kuvitusta varten tietää kertoa mm. sanomalahti Uusi Suometar. Heinäkuussa matkalaiset pääsevät lähtemään ja lokakuussa he palaavat takaisin Helsinkiin. Matkalla Reinholm piirtää ja Heikel kirjoittaa muistiin näkemäänsä ja kokemaansa. Saman vuoden joulukuussa matkasta kertovassa näyttelyssä on esillä yli 300 piirustusta. Helsinkiläiset pääsevät ihmettelemään Karjalan esineitä ja pitkin seuraavaa vuotta Heikel kirjoittaa näkemästään sanomalehtiin pitkiä artikkeleita, useassa artikkelissa hän kuvaa karjalaisia häätapoja, vaatetusta erittäin vähän. Reinholmin kuvat tallennetaan SKS:n arkistoon. Kuvitettu Kalevala jäi vain haaveeksi. On maaliskuu 1929 ja jälleen näyttely Helsingissä, käsinenäyttely. Nyt ovat martat keränneet perinteisiä lapasia, yli 400 paria, ympäri Suomea. Osa käsineistä jatkaa pari vuotta myöhemmin koottuun käsityönäyttelyyn, jossa on esillä monenlaisia muitakin käsitöitä kuin vain käsineitä. Muutama lapaspari päätyy lopulta Nordiska Museetin kokoelmiin. On kesä 1938, muutama viipurilaisen osakunnan opiskelija kerää Karjalan maaseudulla kansanperinnettä talteen. Työtapoina heillä on selostuksen ohella piirtäminen ja värittäminen. Aineisto päätyy SKS:n kansanrunousarkistoon. Kesällä 2013 katson yhä uudestaan ja uudestaan SKS:stä saamiani Reinholmin piirustuksia ja yritän ymmärtää mitä hän näki ja mitä hän piirroksillaan yritti kertoa. Olen virkannut muutamia harjoitelmia kiinteällä ketjusilmukkavirkkauksella. Pikku hiljaa piirustukset avautuvat ja muuttuvat kintaiksi ja ohjeiksi. Tekniikalla, jolla Suomessa on ilmestynyt aiemmin vain yksittäisiä, melko yksinkertaisia ohjeita Kurkijoen ja Jaakkiman tytöt osasivat 1800-luvun lopulla virkata monivärisiä kintaita. Tästä työtavasta on ruotsiksi yksi ohjekirja, Smygmaskvirkning. Koko vuoden 2013 istun kerran viikossa tietokoneen ääreen yhteiseen palaveriin toisten innokkaiden käsityön harrastajien kanssa. Päämääränä on kirja, jonka ohjeet ovat uusia ja alkuperä museoissa ja arkistoissa sekä maantieteellisesti menetetyn Karjalan alueella. Näin mm. SKS:n kansanruonousarkiston ja Nordiska Museetin kokoelmista löydetyt kintaat ja sukat saivat ohjeensa.

17 17 Kaiken tämän työn tulokset on koottu neule- ja virkkauskirjaan Sukupolvien silmukat ohjeiksi, joita monet voivat nyt toteuttaa. Suurempi osa kirjan ohjeista on neuleohjeita, pienempi osa kiinteää ketjusilmukkavirkkausta. Kirja ilmestyi kesäkuussa Anne Bäcklund, yksi viidestä kirjan tekijästä Kirjan kansikuva: Marko Mäkinen MYYNNISSÄ Mirette Pekkala myy tanhukengät koko 37 tai 38 Olleet aikoinaan käytössä n. vuoden Hinta 15e Mirette viestillä tavoittaa parhaiten juhlatanssiaiset Turun VPK:n talo Varaa aikaa ja tule mukaan! Lisätiedot netistä

18 18 Leena Aho: SÄÄSKIPOLSKA INARISSA Suomalaisen Kansantanssin Ystävien kesäjuhlia tanssittiin tänä vuonna Inarissa. Turun Kansatanssin Ystäviä edusti pieni, mutta tehokas joukko. Poikkeuksellista oli myös se, että osallistuttiin vain kulkueeseen ja illanviettoihin. Mervi Lahtosella oli merkittävä tehtävä lasten tanssikokonaisuuden suunnittelijana. Lapsia osallistui kuitenkin vain muutama itse tapahtumaan. Yhtenä syynä lienee pitkä matka, mutta toisaalta monet lapset osallistuivat Barnlekiin Islannissa. Viisi meistä ahtautui Nissan Noteen ja hurautimme Turusta koko yön Inarin Nukkumajoen kämpälle, missä meillä oli majoituspaikka. Sää oli meille suosiollinen; saimme nauttia auringon lämmöstä torstain ja perjantain. Torstaina aamupäivällä vaellettiin valloittamaan Nukkumapää. Retkellä pulskahdettiin lähes jokaiseen virvoittavaan lampeen. Nautimme Nukkumajoen rauhasta ja luonnosta. Ihmeteltävääkin oli: tien varsilla olevat punaiset kivet piti tutkia, jopa haistella. Haju ei ollut kummonen. Torstai-iltana osallistuimme Sääskipolskan avajaisiin Ivalossa. Kesäjuhlien tapahtumat sijoittuivat iltaan ja yöhön, jotta juhlaväki voisi nauttia yöttömästä yöstä. Aurinko ei laskenut koko yönä. Järjestäjät takasivat, että taatusti on sääskiä, mutta onneksi niitä oli vähemmän, vaikka kyllä me muutamaan tutustuttiin. Perjantaina vaellettiin Pielpajärven erämaakirkolle. Illalla osallistuttiin Inarin keskustassa järjestettyyn mielenkiintoiseen konserttiin. Lauantaina yöllä oli kulkue ja pääjuhla Ivalossa. Ilma oli muuttunut jäätävän kylmäksi. Emme olleet varustautuneet tarpeeksi lämpimillä vaatteilla - toisaalta onneksi kansallispuvut sentään ovat lämpimät. Tanssijoiden yhteisesitykseen osallistui lähes kaksisataa aikuistanssijaa.. Sunnuntaina ahtauduimme taas Nissan Noteen. Kotimatkalla poikettiin Rovaniemellä Helmi Järvensivun luokse aamupalalle. Saimmekin maisella monenlaisia itse tehtyjä maistuvia herkkuja. Matkapäivä kului joutuisasti hyvässä seurassa. Kiitos mukavalle matkaseuralle! Leena Taina Kiuru:

19 19 Uusikirkko Tänä vuonna Aikamoisten esiintymismatka suuntautui Karjalan kannakselle Uudellekirkolle. Matkaan lähti uusikirkkolaisia ja muita matkalaisia neljä linja-autollista! Perilllä järjestettin juhlat yhteistyössä nykyisten paikallisten kanssa Seitsenjärven rannalla. Siitä on 70 vuotta, kun karjalaiset viimeisen kerran lähtivät evakkomatkalle jatkosodan alta. Juhlaohjelmaan kuului virallisia juhlapuheita, paikallisten tanssiesityksiä, Aikamoisten tanhuja, musiikkia ja yhteislauluja. Toki perillä tutustuttiin historiaan Halilan parantolaan, munkkiluostariin, etsittiin myös omien tai naapureiden kivijalkoja heinikosta tai ihmeteltiin venäläisten uusia luksushuviloita entisillä suomen mailla. Kauppa-auton moitteeton palvelualttius piti matkalaiset koko reissun hyvässä vireessä. Kiitos kaikille mukavasta matkasta!

20 20