Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti. Talvi Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti. Talvi 2012. Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2013"

Transkriptio

1 Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2012 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2013

2 Tässä lehdessä: Kreulankartano Halisissa 3 Perusparannusta aloitellaan 3 Paikan merkitystä ei voi ylikorostaa 4 Mutka Naantalissa oli ministerin mieleen 5 Leikki maistuu uusitulla kentällä 6 Turku Nousua mutta vähemmän Kiinteistöjen ylläpitokustannusten nousu koetaan tuskastuttavaksi niin toimitila-, liike-, kuin asuinkiinteistöissäkin. Asunnoissa asukas on loppumaksaja ja joutuu ottamaan vastuulleen kaiken lisäkuorman. Asukas joutuu myös kuluttajana maksamaan autonhuollossa kohonneet rasvamontun ylläpitokustannukset tai kampaajan nousseen toimitilahinnan. Kiinteistöihin ja niiden käyttäjien kontolle summautuvat kohoavat energian ja työvoimakustannusten hinnat, alvit ja ympäristöverot sekä vesi- ja jäteinvestoinnit. Lisäksi kiinteistöverolla pyritään laajentamaan veropohjaa ja kuntien verotuloja. Vasossa korotettiin käyttövastikkeita viime maaliskuussa ennätyksellisen paljon, 6,0 %. Linja oli muuallakin sama. Korotukset jatkuvat, mutta ensi keväänä pärjätään hieman vähemmällä. Kiinteistökohtaisia eroja on paljon, keskikorotus on 2,3 %. Hetkellisesti Turun ympäristökunnissa helpottaa kaukolämmön hinta. Syynä on vuosi sitten syntynyt alueellinen kaukolämpöyhtiö ja sen yhteinen hinnoittelu. Emme voi muuta kuin toivoa, että asukkaiden maksukyky kehittyisi samassa tahdissa kuin kiinteistöiden ylläpitoon kumuloituvat kustannukset. Kaikki osapuolet toivottavasti myös kehittävät toimintojaan niin, että kiinteistöjen kanssa tehtävän työn tuotavuus lisääntyy ja tehostuu. Pekka Peltomäki toimitusjohtaja Pitkään haaveiltu kaappi on nyt eteisen komistus 7 Pelastussuunnitelmat ajan tasalle 8 Selkeyttä ja ketteryyttä Vason kotisivuille 9 Tupruttelulle jarruja sisätiloissa 10 Palkintopiha ei synny laiskottelemalla 11 Soininen nousi harjakorkeuteen 12 Pepe pohtii paluuta Soinisiin 13 Milsan perhe saa pari huonetta lisää 14 Yhteistyöelin 14 Toimintasuunnitelma ja talousarvio Vasolaiset Asuntoseminaarissa 20 Koskisille vahva tuki jatkokaudelle 21 Vason Yhteistyöelimen Yten toimintakertomus vuodelta Vasolaisten näkemyksiä kuultiin Arkadianmäellä 22 Vasolaisten yhteinen kesämökki Alanyaan? 23 Pernon Kartanonlehto asunto-osakkeeksi 24 2

3 Vason vanhin kiinteistö Kreulankartano Halisissa 20-vuotias Virallisesti Turun Halisissa osoitteessa Kuohukuja 2 sijaitseva rivitalokiinteistö täytti merkkivuotensa Paremmin kuin joulukuinen koleus, sopi elokuinen lempeä ilta varsinaiseen juhlaan. Kohteessa on alkuperäiset asukkaat neljässä asunnossa. He kaikki ja monet uudemmat sekä jo toisaalle muuttaneet, mutta juhlakutsua noudattaneet, täyttivät juhlapöydät Kreulankartanon 20-vuotisjuhlia vietettiin aurinkoisena lauantaipäivänä. Asukastoimikunnan puheenjohtaja Ritva-Liisa Pihlainen ja juhlajärjestelyistä vastannut laaja talkooväki toivotti tervetulleeksi sekä tutut naapurit että kutsuvieraat kauempaakin. Alkuun muisteltiin tapahtumia talon 20-vuotisen historian ajalta. Juhla otti vieraat pauloihinsa, tarjoilu pelasi ja nykyisistä asukkaista ja Kreulankartanon ystävistä koottu Silly Things -orkesteri rytmitti menoa kohti pimenevää elokuun iltaa. Kuvat: Raimo Pihlainen Perusparannusta aloitellaan Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy on nyt eräänlaisessa käännekohdassa. Uutta rakennetaan mutta samalla pitää löytää rahaa ja keinoja ikääntyvien kohteiden ylläpitoon. Kreulankartano on tienraivaaja. Se rakennettiin Vason kohteista ensimmäisenä. Se on myös ensimmäisenä etenemässä perusparannukseen. Kreulankartanon asukkaiden kanssa on moneen otteeseen keskusteltu kohteen remonttitarpeesta. Kreulankartano on 20-vuotias kohde ja siinä iässä kohde voi saada Aran korkotuettua perusparannuslainaa. Lainahakemus on Araan lähtenyt ja positiivista vastausta odotellaan, kertoo kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen. Pitkä laina-aika tasaa kulut Remontti ei nosta vastikkeen hintaa kovinkaan paljon, sillä laina-aika on pitkä ja kustannukset jakaantuvat pitkälle ajalle, muistuttaa Laaksonen. Kreulankartanon 20 asunnon kohteeseen on suunnitteilla remontti, joka taatusti tuntuu asumismukavuudessa. Kylpyhuoneisiin suunnitellaan asennettavaksi lämmityskaapelit lattian alle. Samalla laatat uusitaan lattiassa ja seinissä. Kaapit uusitaan keittiöissä ja kylppäreissä. Pihaa asfaltoidaan. Ulkoseinien ja aitojen puuosat maalataan. Energiatehokkuutta lisätään ulko- ja terassin ovia vaihtamalla ja puhaltamalla lisää villaa yläpohjaan. Ensi vuonna alkaa tapahtua Kreulankartanon remontin aikataulu varmistuu, kun lainapäätös Aralta saapuu. Ensi vuonna homma on tarkoitus hoitaa ja se on otettu huomioon myös Vason ensi vuoden talousarvio-ehdotuksessa. Kun päätös tulee, urakat kilpailutetaan. Rakennusala ei ole juuri nyt ylikuumentuneessa vaiheessa, joten voimme odottaa kohtuullista hintatasoa. Suunnitelmissa on tehdä kolmen tai neljän huoneiston työt samalla kertaa. Remontin aikana asuntojen asukkaille järjestetään saniteettitilat siirrettävästä kontista. Kreulankartano on pilottikohde. Jos rahoitus ja kaikki muu perusparannusprosessiin liittyvä onnistuu, voidaan jatkaa muiden Vason kohteiden kanssa. Teksti: Lassi Lähteenmäki 3

4 Paikan merkitystä ei voi ylikorostaa Vason seuraava rakennuskohde on Liedon Loukinaisissa. Sinne valmistuu ensi syksyksi rivitaloja. Soinisten kaltainen passiivitalokohde ei ole juuri nyt suunnitelmissa. Ensin halutaan Elfvingin mukaan katsoa, minkälaisia kokemuksia Naantalista saadaan. Tasainen uudistuotanto on yhtiön kannalta järkevää toimintaa, arvioi Elfving. Uutta ja remontoitavaa Varsinais- Suomen Asumisoikeus Oy on nyt uudessa tilanteessa. Samalla kun rakennetaan uutta, suunnitellaan vanhan rakennuskannan kunnostamista. Aikaa tuntuu hallituksessa menevän enemmän vanhoihin kohteisiin, sanoo Elfving. Vason ensimmäiset kohteet ovat 20-vuotiaita ja saman merkkipaalun kohtaa aika pian moni muu kohde. Alkuvuosina rakennustahti oli kovaa, joka vuosi nousi vähintään 5 6 uutta asumisoikeuskohdetta. Muutamana vuonna toistakymmentä. Henrik Elfving viihtyy Puutakujan maisemissa. Pihapiiri on rauhallinen ja muutaman metrin päässä aukeaa maisema Aurajokilaaksoon. Paikka on erityisen tärkeä seikka kun uutta kohdetta lähdetään suunnittelemaan. Hyvässä paikassa asunnot täyttyvät asukkaista, huonossa paikassa siitä tulee kustannustaakkaa yhtiölle, pohtii Vason hallituksen puheenjohtaja Henrik Elfving. Turkulainen Henrik Elfving valittiin Vason hallituksen johtoon vuonna Puheenjohtajuuskausi on katkolla nyt vuodenvaihteessa. Kaarinaan ja Turussa West Parkiin sekä Hirvensaloon. Turun ruutukaava-alueella rakennuskohde ei mahtuisi Aran kustannusraameihin. Joitakin perusparannuksia on kohteissa jo tehty ja lisää on luvassa. Mittavampia energiaremontteja on myös pohdittu, mutta niiden aika ei Elfvingin mukaan ole ihan vielä. Pitkän historian vasolainen Henrik Elfving on pitkän linjan vasolainen. Hän oli mukana ensimmäisessä asuntojen haussa 20 vuotta sitten. Henrikin ensimmäinen asunto oli Waistenrivi Moisiossa. Elfving oli Vason historian ensimmäinen asukkaiden nimeämä valvoja. Hän on toiminut yhtiössä myös tilintarkastajana. Kiinteistöosaamista hän on kartuttanut mm. Turun kaupungin kiinteistölautakunnan ja kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan jäsenenä. Positiivisin asia tällä kaudella on ollut uudistuotannon alkaminen pitkän paussin jälkeen, sanoo Elfving. Soinisten passiivitalokohde Naantalissa on ollut mielenkiintoinen prosessi ja asumisen todellisia energiankulutuslukuja Elfvingkin odottelee innolla. Ensimmäiset asukkaat astuvat taloon joulukuun puolivälissä. Viime vuosina rakentaminen on suuntautunut Turun ydinalueen ulkopuolelle. Kerrostalo nousi Raisioon ja rivitaloja tehtiin Oikean rakennuspaikan etsimiseen on Elfvingin mukaan käytetty aikaa ja harkintaa. Pitää löytyä paikka, jossa on asumiselle kysyntää. Vajaaksi jäävä kohde muodostuu helposti yhtiölle kustannustaakaksi. Pernon 43 asunnon kerrostalokohde on esimerkki paikasta, jonka vetovoima ei ole entisen veroinen. Seudun rajusti heikentyneen työpaikkatilanteen takia Pernon kohteen asunnot on päätetty myydä pois. Myynnille on saatu Aran hyväksyntä. Kaksi vuotta sitten Elfvingin perhe muutti Vason toiseen kohteeseen Halisten Puutakujan rivitaloasuntoon. Puutakuja osui sopivasti työmatkojen reitille: Henrik opettaa nuorille lakia Turun Kristillisellä opistolla ja vaimo työskentelee Turun yliopistossa. Efvingin perhe etsi sopivaa kohdetta vuoden ja pitkään taisi kestää myös varsinainen muutto. Henrik on keräilijäluonne: asunnosta löytyy hyllymetreittäin äänilevyjä, elokuvia ym. 4

5 Ministeri Krista Kiurulla oli toimitusjohtaja Pekka Peltomäeltä ja arkkitehti Kimmo Lylykankaalta paljon kysyttävää Soinisten työmaalla. Mutka Naantalissa oli ministerin mieleen Krista Kiuru sai Naantalin visiitillä paljon papereita, joista passiivitalojen yksityiskohdat selviävät. Vason Soinisten kohteen työmaan kesän kohokohta oli ministeri Krista Kiurun vierailu tontilla. Kaikesta näki, että ministeri on kiinnostunut passiivienergiatalojen rakentamisesta. Juhannuksen jälkeisellä viikolla asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurun kalenteriin mahtui visiitti Vason Naantalin Soinisten kohteen työmaalla. Uuttera ministeri ei anna lomien häiritä kun työn kannalta mielenkiintoinen kohde on kiikarissa. Hartelan työmaakoppiin kiipesi ministerin lisäksi Vason, rakennusfirman sekä suunnittelutoimiston väkeä. Kiuru selasi Soinisten esitteitä samalla kun korva kuunteli, mitä toteuttajilla on sanottavaa. Välillä kukkuralle lastattu mansikkakulho varasti ministerin huomion. Ministeri Kiuru tietää, että passiivienergiarakentaminen lyö itsensä läpi, jos sen voi toteuttaa kohtuullisin kustannuksin. Energiatehokasta rakentamista tarvitaan, kun Suomenkin pitää yltää EU:n tavoitteisiin asumisen ilmastotaakan pienentämisessä. Kesällä Suomessa astuivat voimaan uudet pykälät, jotka ohjaavat rakentamaan entistä energiatehokkaammin. Kiuru tietää, että hyvät innovatiiviset avaukset toimivat mainioina esimerkkeinä muille. Kiuru tiesi olevansa juuri sellaisessa paikassa Naantalissa. Krista Kiurulla oli kohteen toteuttajilta paljon kysyttävää. Eniten häntä tuntui kiinnostavan passiivienergiarakentamisen hinta. Voisiko se pysyä Aran kustannushaarukassa? Vason toimitusjohtajan Pekka Peltomäen mukaan Soinisissa päästään kustannustavoitteeseen, mutta helpolla sitä ei saavuteta. Tavoitteeseen pääsy on vaatinut luovuutta rakentajilta ja suunnittelijoilta. Soinisten passiivienergiatalojen muoto on laatikkomainen, koska se on kustannustehokasta ja energiaa säästävää. Lämmitysmuodoksi valittu suora sähkö on edullinen asentaa ja minimaalisen lämmitystarpeen takia sähkönkulutus ei karkaa käsistä. Ilmatiiveyden eteen on Hartelan suunnittelupäällikön Kalle Tammen mukaan tehty paljon työtä. Soinisten mallissa muovikalvo on sijoitettu seinän eristekerrosten väliin. Muovi on sähkörasioiden ja putkitusten takana, mikä vähentää läpivientejä. Kalvo kulkee yhtenäisenä sokkelista kattoon, joten kerrosten välillä ei ole saumakohtaa. Ilmatiiveyttä on testattu useaan otteeseen. Tammen mukaan riittävän alhaiseen ilmanvuotolukuun pääsee kun keksii uutta ja rakentaa huolellisesti. Pikavisiitille Naantaliin piipahtanut Krista Kiuru ehti pyörähtää myös työmaalla. Talojen koolaukset olivat tuolloin hyvin näkyvissä. Kiuru sai hyvän vaikutelman siitä, että hiiltä hyvin sitovaa puuta on käytetty runsaasti Soinisten taloissa. Ministeri jatkoi Naantalista kesäistä matkaa hymyssä suin. 5

6 Nyt on hiekkalaatikolla vipinää, tuumivat Elmerin ja Annin puuhia seuraavat Satu (vas) ja Jussi Kanto sekä Arja Yliannala. Leikki maistuu uusitulla kentällä Elmerin traktori kulkee sujuvasti uudella hiekalla. Anni sujahtaa joutuisasti uudessa liukumäessä. Myrskylän asukkaat saivat leikkikentän remontin valmiiksi ja nyt näyttää hyvältä. Vason Myrskylän kohde Haarlassa tunnetaan siitä, että siellä tehdään mielellään talkoita. Asukkaat olivat mukana rakentamassa myös uutta leikkikenttää lapsille. Iso porukka saatiin talkoisiin mukaan, kiittelee talotoimikunnan puheenjohtaja Martti Gustafsson. Leikkikentän isomman työn teki ulkopuolinen firma, mutta kohteen asukkaat rakensivat leikkikentän viereiselle portaalle aidan. Ympäristöä siivottiin ja pusikoita karsittiin. Nyt näkymä on Gustafssonin mukaan avarampi ja liikkuminen on helpompaa. Hiekkalaatikko, keinu, liukumäki... Leikkikenttäremontti alkoi elokuussa ja valmista tuli syyskuussa. Lämpimiä päiviä oli vielä lokakuun puolella, joten kenttää päästiin useasti testaamaan. Kaksivuotias Elmeri Kanto ajelee vihreällä traktorilla. Kärry on lastattu hiekalla. Vähän lasti painaa, mutta kulkee se sentään. Vuotta vanhempi Anni Kirveennummi viihtyy Elmerin kanssa samalla hiekkalaatikolla. Muovilapiolla ämpäri täyttyy nopeasti ja uudesta hiekasta saa loihdittua sileäpintaisia hiekkakakkuja. Liukumäki toimii hyvin Annin ja Elmerin käsittelyssä. Keinussa on useita istuimia, joista saa valita mieleisimmän. Jousikeinu synnyttää vinhan liikkeen, kun Elmeri saa isältään Jussilta vähän starttiapua. Annin äiti Arja Yliannala kiittelee remonttia. Ennen täällä ei paljon leikitty, nyt tuntuu hyvältä. Uusi aita on turvallinen, myöntää Satu Kanto. Vanha aita oli puolilaho puuaita. Nyt leikkikenttää kiertävä metallinen aita pitää lapset turvallisesti sisällä. Aita on helppo huoltaa ja lapsia on helppo aidankin takaa valvoa. Väljempi asettelu Myrskylän leikkikentän remontille oli monta syytä. Kenttä on rakennettu rinteeseen ja penger oli päässyt valumaan. Istutuksia oli kentän ympärillä liian tiiviisti. Nyt kasvustoa karsittiin, joten lasten leikkiä on helpompi valvoa. Leikkikenttä sai myös uuden hiekoituksen, joka täyttää nykylain vaatimukset. Leikkivälineitä aseteltiin myös väljemmin uusien määräysten mukaisesti. Ensi kesänä kentän viereen tuodaan penkit ja leikkimaja ehostetaan, suunnittelee talotoimikunnan puheenjohtaja Martti Gustafsson. Muuallekin remontteja luvassa Vason leikkipaikat tarkastettiin viime vuoden puolella ja sen mukaan niitä ehostetaan tai välineitä uudistetaan. Vason vanhimmat kohteet ovat nyt 20-vuotiaita. Ensimmäisten vuosien aikana rakennettiin paljon kohteita, joten monille leikkikentille on kertynyt käyttövuosia runsaasti. Uuden kivipenkereen viereinen aita tehtiin asukkaiden voimin talkootyönä. Ensi keväänä on luvassa ainakin pari leikkikenttäremonttia, lupaa Vason isännöitsijä Annamaija Vuorio. Kun hankitaan uusia laitteita, uudet lakipykälät on otettava huomioon. Tämä tarkoittaa sitä, että laitteet on pystytettävä alueelle väljemmin kuin mitä 90-luvulla vaadittiin. Myös laitteiden rakenteisiin on tullut uusia määräyksiä. Myrskylän kohteen leikkipaikkaremontti oli Vuorion mukaan tavallista isompi, sillä kenttä sijaitsee rinteessä. Tukimuurin painuminen jatkui viime talven aikana, joten maansiirtotöitä oli suunniteltua enemmän. Nyt kohde näyttää hyvältä, Vuorio sanoo. 6

7 Uuden kaapin ovi liukuu hyvin, peilipinta tuo eteiseen avaruutta ja vaatteet ovat piilossa, iloitsee Helena Pelkonen. Pitkään haaveiltu kaappi on nyt eteisen komistus Kohmossa asuva Helena Pelkonen väritti kotinsa uusiksi. Eniten hän nauttii siitä, että eteiseen tuli kunnon vaatekaappi. Ilmeen uudistuksen mahdollisti Vason 20-vuotisetu. Turkulainen Helena Pelkonen oli kuullut isännöitsijältä, että 20 vuotta samassa Vason asunnossa asuneille suunnitellaan tuntuvaa palkkiota. Vähän myöhemmin tieto varmistui, kun 20-vuotisetu oli Vason lehdessä. Helena innostui remonttirahasta saman tien. Asunto oli kyllä siistissä kunnossa ollut ennenkin, mutta pinnat olivat alkuperäisessä kuosissa. 20-vuotisedulla perheen koti sai uudet tapetit ja maalipinnat jokaiseen huoneeseen. Lisäksi raha riitti vielä uusiin kaappeihin. Kylppäriin tuli kaappi, samoin eteiseen. Ennen eteisessä oli pelkkä naulakko ja kaapin hankinta on ollut mielessä alusta asti. Nyt oli sen hankinnan paikka. Eteinen on nyt valoisampi, sillä kaapin liukuovet on peiliä. Tapetointi ja seinien maalaukset hoidettiin Pelkosen omana työnä. Vierailija havaitsee heti, että työn jälki on erinomainen. Kaapit tuotiin ja pystytettiin kätevästi ammattilaisten voimin. Helena Pelkonen sanoo viihtyvänsä hyvin Vason Kohmon kerrostaloasunnossa. Nyt remontin jälkeen koti näyttää vieläkin paremmalta, hän tuumii. Tapettia, maalia, kaappeja, ovia... Uusi 20-vuotisetu on otettu Vasossa hyvin vastaan, sanoo Vason kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen. Edun säännöt on ymmärretty oikein ja remonttia on tehty innolla. Monet ovat halunneet tehdä itse remontin, silloin raha riittää paremmin tarvikkeisiin ja kalusteisiin. Yleensä 20-vuotisedulla on hankittu kaappeja, uusittu väliovia, maalattu, tapetoitu tai hommattu uusia koneita keittiöön, luettelee Laaksonen. 20-vuotishyvitystä saa korkeintaan 25 euroa neliötä kohden, kun on asunut samassa Vason asunnossa 20 vuotta. Tästä edusta on lähtenyt tieto asianomaisille. Kaikki etuun oikeutetut eivät ole vielä ottaneet yhteyttä, sanoo Laaksonen. Jos kuuluu tähän valittujen joukkoon ja haluaa uudistaa kotiaan, pitää ensin olla yhteydessä isännöitsijään. Tässä kohtaa selvitellään yhdessä tarkemmin, mitä hyvityksellä saa ja kannattaa asunnossa tehdä. Verottaja ei syö etua 20-vuotisetu on käytettävä oman asunnon kunnostamiseen tai varustamiseen. Kun etu käytetään asunnon remontoimiseen, rahasta ei muodostu verotuksen alaista etua. Mikäli etu ei riitä remonttiin, asukas voi itse maksaa loput. Etusummalla saa tehtyä näkyvämmän remontin, jos vaikka tapetoi itse. Tässä mallissa asukas tekee työn ja Vaso hankkii tarvikkeet. Remontin pitää olla lisäksi sellainen, ettei se vaaranna asunnon kuntoa tai muuta sitä epäkäytännöllisemmäksi. 7

8 Kynttilää ei pidä jättää yksin tunnelmoimaan joulua. Pelastussuunnitelmat ajan tasalle ja joulukynttilät valvontaan Pelastusviranomaisella on vasolaisille kaksi ajankohtaista asiaa mielessä. Vanhat pelastussuunnitelmat pitää päivittää heinäkuuhun mennessä ja joulun kynttilöitä pitää muistaa vahtia herkeämättä. Vuoden pimeimpänä aikana eletään vaarallista aikaa. Joka joulu paloauto poikineen lähtee Varsinais-Suomessa pillit ulvoen sammuttamaan paloa. Jouluna poltetaan paljon kynttilöitä ja niitä pitää muistaa valvoa, muistuttaa johtava palotarkastaja Kalle Rantanen Varsinais- Suomen Pelastuslaitoksesta. Joulun kynttilöiden lisäksi tulipalovaara on Rantasen mukaan iso keittiössä ja sähkölaitteiden parissa. Palovaroittimia ja riskien tunnistamista Suomessa pyritään ottamaan tulipaloriskit entistä tarkemmin huomioon. Lainsäädäntö kiristyy ja sen myötä kiinteistöjen pelastussuunnitelmat pitää laittaa ajan tasalle ensi heinäkuuhun mennessä. Tämä koskee myös Vason kiinteistöjä. Vanhan lain mukaan pelastussuunnitelma vaadittiin kiinteistöiltä, joissa oli vähintään viisi huoneistoa. Nyt jo kolmen huoneiston taloyhtiö on velvoitettu laatimaan pelastussuunnitelman. Uutta on sekin, että palovaroittimia pitää olla vähintään yksi jokaista alkavaa 60 neliötä kohden. Varoitin pitää olla luonnollisesti myös jokaisessa asuinkerroksessa. Uudistalossa palovaroitin pitää olla kytkettynä verkkovirtaan. Ensin riskit, sitten pelastustiet Suunnitelmaa tehdessä pitää tunnistaa tulipaloriskit ja pohtia, miten tapaturmia voitaisiin estää. Tärkeintä on siis pohtia, miten onnettomuudet voidaan ehkäistä. Vasta tämän jälkeen mietitään, missä paloautot pääsevät taloyhtiön pihalla kulkemaan. Talojen asukkaat voivat osallistua onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn olemalla huolellisia ja olemalla selvillä asioista, muistuttaa johtava palotarkastaja Kalle Rantanen Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksesta. Pelastussuunnitelma on asiapaperi, joka tulee viedä asukkaiden tietoon. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mukaan pelastussuunnitelman tarkoitus on herättää asukkaat huomaamaan asuinympäristön vaaratekijät ja auttaa ehkäise- mään vaaratilanteet ja vahingot. Avun saapuminen voi onnettomuustilanteissa kestää pitkäänkin, joten taloyhtiössä on osattava toimia tehokkaasti ihmisten ja omaisuuden turvaamiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi. Kiinteistön omistaja on vastuussa pelastussuunnitelman laatimisesta. Vason asukaskokouksissa on syksyn aikana keskusteltu, että pelastussuunnitelmat tehdään kohteissa asukkaiden kanssa yhteistyössä valitun turvallisuuspäällikön johdolla. Niin ne on tehty useimmiten vanhojenkin sääntöjen aikaan. Nyt pelastussuunnitelmaa ei enää tarvitse toimittaa pelastuslaitokselle, mutta on huolehdittava että se on käytössä jokaisessa Vaso-kodissa. Pelastussuunnitelman päivittämisestä saa lisätietoja mm. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön nettisivuilta Kohteissa valittu turvallisuuspäällikkö voi osallistua, ja toivottavasti osallistuukin, pelastuslaitoksen järjestämälle muutaman tunnin kestävälle turvallisuuspäällikön kurssille. 8

9 Vason uuden kotisivun ilme alkaa hahmottua. Tuttu vihreä sävy pysyy sivuilla. Tämän hetken työversiota esittelee asuntoneuvottelija Outi Tamminen. Huom! Puhelinpistorasiasta vielä toimiva ADSL-nettiyhteys päättyy vuoden vaihteessa. Viimeistään nyt pitää noutaa DNA-kaupasta ilmaiseksi vuokralle kaapelimodeemi. Toimintaohje on jaettu aiemmin Vaso-koteihin. Ja se on myös nähtävillä Vason kotisivuille selkeyttä ja ketteryyttä Netin käyttäjiä hemmotellaan. Jokaiseen Vaso-kotiin saatiin tehokas wlan-yhteys. Vanha ADSL-yhteys poistuu vuoden lopussa. Ensi vuonna otetaan käyttöön uuteen uskoon trimmatut Vason kotisivut. Vason nykyiset kotisivut alkavat olla tiensä päässä. Niiden päivitys on vähän monimutkainen operaatio ja tietojen löytäminen on koettu paikoin vaikeaksi. Ensi vuoden alkupuolella vuoden verran kestänyt projekti on valmis ja Vaso saa uudet kotisivut käyttöön. Uudet nettisivut ovat selkeät ja helppokäyttöiset, kiteyttää uudistuksen parissa työskentelevä Vason asuntoneuvottelija Outi Tamminen. Oman kohteen sivuille nopeammin Esimerkiksi Vason kiinteistöjen omat sivut löytyvät kotisivuilta selvästi aiempaa helpommin. Kiinteistöjen sivuilta löytyvät yhteystiedot, tilitiedot, vastikkeet ja mm. ilmoitustaulu. Uusissa kotisivuissa on runsaasti tietoa, mutta ne jäsennellään uudella tavalla. Ensin tarjotaan tiivistelmä ja halutessaan lukija voi klikata auki laajemman tiedoston. Vapaiden asuntojen etsiminen tulee nyt paljon helpommaksi. Hakukoneen avulla voi etsiä asuntoja esimerkiksi asunnon koon tai paikan mukaan. Asuntomarkkinat ovat muutoinkin paremmin esillä kotisivuilla, sanoo Outi Tamminen. Uusien sivujen ylläpito tulee olemaan selvästi helpompaa. Tämä tarkoittaa Tammisen mukaan sitä, että sivut saadaan pidettyä paremmin ajan tasalla ja sivuja voidaan muokata tarpeen vaatiessa uuteen kuosiin. Lattialla vilisevät kaapelit jäävät historiaan Tietoliikenneyhteyksissä Vaso otti tämän vuoden aikana ison harppauksen. Jokaiseen kohteeseen järjestettiin kymmenen megan yhteys. Uuteen palveluun sisältyy myös langaton netti eli wlan. Tämä tarkoittaa sitä, että nettikaapeleita ei enää tarvitse viritellä kynnyksen yli huoneesta toiseen. Kymmenen megan yhteys pyörittää helposti useampaa tietokonetta samaan aikaan. Tässä wlan näyttää hyvin kyntensä. Uudistus tulee hyvinkin tarpeeseen, sillä netin käyttö on monipuolistunut nopeasti, sanoo myyntipäällikkö Jonne Ranki DNA:sta. Perinteisen pöytätietokoneen lisäksi nettiä selataan nyt läppäreissä, älypuhelimissa ja tableteissa. Suuri nettiuudistus edellyttää, että asukkaat hakevat maksuttomasti vuokralle uuden boksin DNA-myymälästä. Kaikki asukkaat eivät ole uutta boksia vielä hakeneet. Tämä johtuu siitä, että vanha nettiyhteyskin toimii vielä. Virallisesti Vason sopimus perustuu jo kaapeliyhteyteen. Vanha ADSL-yhteys toimii vielä vuoden vaihteeseen asti. Sitä ennen viimeistään tulee noutaa uusi wlan-modemi lähimmästä DNA-myymälästä, muistuttaa Ranki. 9

10 Tupruttelulle jarrua sisätiloissa Tupakointi ei ole hyväksi ihmiselle eikä siitä tykkää asunto. Tämä mielessä Vaso päätti ottaa askeleen kohti savutonta asumista. Vason uusi pykälä astuu voimaan heti ensi vuoden alkaessa. Päätöksen mukaan kaikkiin alkaen tehtäviin uusiin sopimuksiin lisätään kohta, joka kieltää tupakoinnin asunnon sisätiloissa. Tupakointikielto koskee tammikuun alusta Vason kohteeseen muuttavia uusia asukkaita sekä asunnosta toiseen muuttavia vanhoja vasolaisia. Vanhoihin sopimuksiin kieltoa ei erikseen lisätä. Tupakointi on ollut pohdittavana mm. Yten kokouksissa jo jonkin aikaa. Asia ei ole helppo, mutta kieltolinjalle lopulta päädyttiin. Tupakointi ei ole Vasossa suurikaan ongelma, sanoo asuntopäällikkö Tiina Arnivaara. Varsinkaan nuoret eivät seinien sisällä polta. Toisin oli ennen. Suomessa tupakointi oli vielä 80-luvulla varsin yleistä autoissa ja kodeissa. Vähitellen alettiin ymmärtää, että tupakoitsijan vierustoveri altistuu myös tupakoinnin vaaroille. Aikaisemmin sängyssä tupakointi oli merkittävä asuntopalojen aiheuttaja. Nyt tilanne on muuttunut selvästi parempaan suuntaan. Yksi ongelma on liesituulettimen ääressä tupruttelu. Monissa vanhemmissa asunnoissa käry kulkeutuu tuuletushormia pitkin muihin asuntoihin. Tällaisessa tilanteessa naapurisopu voi olla koetuksella. Kyllä saa jynssätä... Asunnossa tupakoiva ei välttämättä tule ajatelleeksi sitä, että pitkä tupakointi heikentää asunnon kuntoa. Se ei tapahdu hetkessä, mutta kuukausien ja vuosien säännöllinen tupruttelu näkyy jo seinissä. Titta Lindstedtillä on tästä kokemusta. Hän työskentelee siivoojana turkulaisessa Megasiivouksessa. Sen haistaa heti jo rappukäytävässä, jos asunnoissa poltetaan, Titta sanoo. Kun asunnossa on poltettu vuosia, pinnat kellastuvat. Siivooja huomaa, että keltaista mönjää on joka paikassa listojen välejä myöten. Titta Lindstedtin mukaan hankalin paikka on yleensä keittiö. Kun rasva ja nikotiini sekoittuvat, syntyy hankalaa tahnaa. Tällainen lika ei lähde pois pelkällä yleispesuaineella, Titta sanoo. Kerran kahden huoneen ja keittiön puhdistamiseen meni kaksi päivää, muistelee Titta. Maalatut seinät on helppo maalata päälle, mutta tapettipintojen puhdistus on hankalampaa hommaa. Ja kun pinnat alkavat olla kunnossa, haju vielä jää pitkäksi aikaa muistuttamaan huoneiston aiemmasta elämästä. 10

11 Palkintopiha ei synny laiskottelemalla Vasolla oli elokuussa mieluisa tehtävä ottaa vastaan palkinto hyvin hoidetusta pihasta. Naantalin kaupungin korkeatasoisessa pihakilpailussa Tirolin kerrostalokohde Alppilankadulla palkittiin parhaana taloyhtiöpihana kunniakirjalla. Palkinnon saaminen perustuu talon asukkaan Jouko Sianojan ahkeruuteen. Jouko Sianoja kuskaa kottikärryjä Alppilankadulla. Kärryn kyydissä on risuja, oksia, lehtiä ja roskia. Mäki on jyrkkä, niin kuin voi kadun nimestäkin päätellä. Huipulla Vason kohde Tiroli on näköalapaikalla. Kerrostalon ympäristö on haastava: kumpuilevaa kalliota, kallioleikkauksia, korkeuseroja. Tämä ympäristö on tullut Joukolle kovin tutuksi. Jouko ei kärrynsä kanssa liiemmin puuskuta. Ikää on reilut 80 vuotta, mutta päivittäinen pihatyö pitää kunnon ja mielen rautaisessa kunnossa. Köyliöstä Naantaliin Joukosta tuli vasolainen kuusi vuotta sitten. Sitä ennen hän asui vaimonsa kanssa omakotitalossa Köyliössä. Kun on ikänsä töitä tehnyt, ei osaa laiskanakaan olla. Jouko Sianoja on ottanut Tirolissa taloyhtiön pihan hoidon vastuulleen. Heti siinä tuloksen näkee, kun pihaa siivoaa, Jouko toteaa. Huoltoyhtiö on istuttanut osan kasveista ja talon naisväki osan. Jouko on mieltynyt raskaimpiin töihin. Betonitiilistä tehty muuri oli vähän väärässä paikassa ja Jouko päätti muuttaa sen suuntaa. Nyt näyttää jo paremmalta. Muurin päällä kasvaa mansikoita ja muita Joukon istuttamia herkkuja. Pihan komein ja omaleimaisin kaunistus on somistettu kallioleikkaus. Naisväki istutti alas kukkia ja Jouko sommitteli pyöreistä kivistä aurinkoa muistuttavan kuvion kallioleikkauksen päälle. Ruskan edetessä näky on aina vain komeampi. Pihan takaosassa Jouko Sianoja on siirrellyt suuria kiviä kalliomonttuun, jotta piha olisi autoille tasaisempi. Tältä pihalta löytyy myös pieniä patsaita. Ne Jouko on saanut lahjoituksina naapureilta. Kallioleikkaus on parhaimmillaan mainio tausta köynnöksille ja kukille. Leikkauksen päällä on Jouko Sianojan sommittelema kivimuodostelma. Vason Tirolin lisäksi Jouko käy auttamassa naapurissa olevan kaupungin vuokratalon pihahommissa. Eipä tule aika pitkäksi tälle miehelle. 11

12 Vason toimitusjohtaja Pekka Peltomäki esittelee tonttia Aran ylijohtaja Hannu Rossilahdelle (vas) ja Tekesin yksikön johtaja Ilona Lundströmille. Aran kehittämispäällikön Marianne Matinlassin mukaan Soinisten kohde vei suomalaista passiivienergiarakentamiskulttuuria ison harppauksen eteenpäin. Ville Vairinen Hartelasta on toteuttamassa sitä. Soininen nousi harjakorkeuteen Soinisten syyskuun harjannostajaisissa olo oli vapautunut. Passiivienergiakohde on nostanut matkan varrella esiin useita pulmia. Ne on ratkottu ja nyt loppusuora jo häämöttää. Syyskuun 20. oli tuulinen mutta aurinkoinen päivä. Hymyilevin suin saapuivat Soinisten harjannostajaisiin Naantaliin myös vieraat pääkaupunkiseudulta. Vason, Aran, Tekesin, Raklin ja Naantalin kaupungin hanke on synnyttänyt uutta osaamista suomalaiseen rakentamiseen ja siitä juhlaväki oli erityisen mielissään. Oltaisiin passiivienergiarakentamisessa aika alkuvaiheessa, jos tätä ei olisi ollut, hehkutti kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi Arasta. Pilottihankkeita on tässä maassa peräänkuulutettu ja Naantalissa sellainen nyt on. Aran ylijohtaja Hannu Rossilahti on vieraillut useasti Frankfurtin passiivitalopäivillä. Suomalainen esittelykohde on sieltä tähän asti puuttunut. Tämä Soinisten kohde on Suomen ensimmäinen passiiviluokan aluerakentamishanke. Tämä näyttää nyt, mihin mennään. Kokeilujen pitää olla riittävän suuria, jotta niistä saisi riittävän hyvää oppia jaettavaksi, pohti harjannostajaisissa yksikön johtaja Ilona Lundström Tekesistä. On tärkeää, että uusia teknologioita kokeillaan käytännössä. Soinisista saatua oppia on tarkoitus hyödyntää yhtiön muissakin rakennuskohteissa, varmisti Hartelan toimitusjohtaja Kari Mäkelä. Tiivis yhteistyö palkitsi Harjannostajaispuheissa kehuttiin useaan otteeseen hyvää yhteistyötä eri osapuolten kesken. Taustalla olivat kovat tavoitteet: piti rakentaa energiapihejä asuntoja, jotka mahtuvat Aran hintahaarukkaan ja ovat viihtyisiä asua. Kiperiä asioita tuli usein matkan varrella eteen, mutta ne haluttiin ratkaista, sanoi Vason toimitusjohtaja Pekka Peltomäki. Yksi uusi ratkaisu oli muovikalvon sijoittaminen seinäeristekerrosten väliin. Kun muovi kulkee pistorasioiden ja sähköputkitusten takana ja vielä yhtenäisenä kalvona sokkelista räystäälle saakka, vuotokohtia ei pääse syntymään. Asiantuntijat ovat varmistaneet rakenteen oikeellisuuden. Ilmatiiveys on arkkitehti Kimmo Lylykankaan mukaan erittäin tärkeä edellytys pääsystä passiivienergialuokkaan. Mittaukset osoittavat, että Soininen pääsee reilusti tähän luokkaan. Katoille kiinnitettyjen aurinkokeräinten kautta saadaan puolet asunnoissa tarvittavasta lämpimästä käyttövedestä. Ilmanvaihtojärjestelmä nappaa aiempaa tarkemmin lämmön takaisin sisälle. Soinisten passiiviratkaisut toivat uusia haasteita myös työergonomiaan. Oikea työasento piti löytää, kun korkeita seiniä rakennettiin. Hartelan pääluottamusmies Sirpa Ek esitti harjannostajaisissa kiitoksen siitä, että työergonomiaan on työmaalla paneuduttu. Asuminen ei vaadi insinöörin taitoja Vason Soinisten asunnoissa on paljon huipputekniikkaa, mutta siitä ei koidu asukkaille päänvaivaa. Aurinkokeräimet ja lämmitystekniikka toimivat automaattisesti. Jos lähtee asunnosta viikon visiitille mummolaan, asunnon lämpötilan saa laskettua pari pykälää yhdellä napinpainalluksella. Passiiviasuntojen sisustamista helpottaa se, että asunnoissa on vähän lämmityspattereita. Paksut seinät ja tehokkaat ikkunat pitävät huolen siitä, että lämpö pysyy paremmin sisällä. Viimeinen ruutu täyttyy Soinisten ensimmäiset asunnot valmistuvat joulukuun puolivälissä. Toinen puoli asunnoista valmistuu ensi kevään aikana. Soinisten kohteeseen valmistuu kymmeneen rakennukseen 38 asuntoa. Puolet asunnoista on kolmen huoneen ja keittiön kokoisia tai suurempia. Naantalin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Tuuna oli tyytyväinen, että Vason kohde toteutui. Nyt tyhjä ruutu täyttyy ja alue saadaan valmiiksi. 12

13 Pepe pohtii paluuta takaisin Soinisiin Vason Soinisten kohteen esittelytilaisuudessa marraskuun alussa väkeä kävi runsaasti. Yksi heistä oli Pepe, jolla on erityinen suhde Soinisiin. Naantalin Soinisten kohde on ollut esillä varsin runsaasti. Kohde on Suomen ensimmäinen passiivienergialuokan aluerakentamiskohde ja se on noteerattu viestimissä. Marraskuun neljäntenä päivänä asumisesta kiinnostuneita kutsuttiin tutustumaan uusiin asuntoihin. Esittelypäivällä haluttiin antaa ihmisille tuntuma siitä, miltä asuminen voisi näissä taloissa maistua. Energiatehokkuus on järjestetty uudella tekniikalla, mutta asuminen on silti sitä ihan tavallista asumista, paitsi että asumisen energialasku on tavallista pienempi. Ihmisiä oli jonossa jo ennen tapahtuman alkua. Väkeä odotettiin paljon, mutta toistasataa henkeä on yli odotusten, iloitsi Vason asuntopäällikkö Tiina Arnivaara. Ihmiset olivat Arnivaaran mukaan kiinnostuneita siitäkin huolimatta, että sää oli marraskuinen ja kohteen rakentaminen oli vielä kesken. Moni harkitsi ihan vakavissaan muuttoa Soinisiin. Lapset maailmalla, asunto voisi olla pienempi Pepe Suominen tutustui Soinisten kaksikerroksiseen asuntoon ja vieraili vielä toisessa asunnossa, johon on tulossa iso terassi. Soininen on Pepelle mieluisa kohde. Hän on asunut nuorempana kivenheiton päässä ja vieläpä Soinisten tilan mailla. Pepen silmistä näkee, että ajatus paluusta nuoruuden maisemiin voisi kiinnostaa. Pepen perheellä lapset ovat jo maailmalla, joten muutto pienempään asuntoon tuntuu luontevalta. Lapsiperheiden suosikki Soinisten asunnot ovat olleet erityisesti lapsiperheiden mieleen. Yksi näistä on Vuorisen perhe. Satu sekä lapset Elia ja Sanja päättivät lähteä katsomaan Vason koteja Soinisiin. Mielenkiintoiselta näytti, Satu myönsi. Esittelypäiväksi tilattu kasvomaalaus innosti myös Vuorisen perheen lapsia. Perhoskuva oli päivän hitti kasvomaalaaja Jasmin Arnivaaran mukaan. Pihalla oli grilli kuumana ja makkara kävi hyvin kaupaksi. Energiaratkaisut kiinnostavat kovasti, sanoo naantalilainen Harri Niinimäki. Soinisten kohdetta esittelee Vason asuntopäällikkö Tiina Arnivaara. Pepe Suominen kaipaa nyt pienempää asuntoa. Vason asuntoneuvottelija Piia Nevalainen opastaa. Jasmin Arnivaaran poskimaalaus kelpasi Satu Vuorisen perheen lapsille Elialle ja Sanjalle. 13

14 YHTEISTYÖELIN 2013 Varsinaiset jäsenet Tapio Kaihtela, puheenjohtaja Palettikatu 1 B 10, Turku Pekka Paatonen, varapuheenjohtaja Saarenmaankatu 17 B 5, Turku Heidi Harkila Puutakuja 2 A 2, Turku Ulla-Elina Hurme Keonpellonkatu 4 A 25, Raisio Milsa Backmanin perhe muuttaa joulun alla ensimmäistä kertaa asumisoikeusasuntoon. Milsan lisäksi Soinisten kohteeseen ovat tutustumassa lapset Enni, Oona ja Anton. Milsan perhe saa pari huonetta lisää Tilaa tarvitaan nyt lisää, sanoo kolmen lapsen äiti Milsa Backman. Nykyisessä asunnossa on kolme huonetta ja keittiö. Uuteen Soinisten asuntoon tulee kaksi huonetta enemmän. Milsa Backmanin perhe muuttaa joulukuun puolivälissä Naantalissa vain puolitoista kilometriä. Se on niin vähän, että Ennin, Oonan ja Antonin hoito- ja koulupaikat pysyvät ennallaan. Milsa uskoo viisihenkisen perheen pysyvän Soinisten Vaso-kohteessa pitkään. Milsan mielestä Soinisten energiaratkaisut ovat mielenkiintoisia. Lisäksi on mukava katsoa, minkälaisia naapureita Soinisten kodin ympärille tulee. Omaa uutta asuntoa on moni muukin päässyt jo katsomaan. Kohteen ensimmäisessä asukaskokouksessa marraskuun 20. päivänä toistakymmentä uutta asukasta kävi katsastamassa paikkoja ja kuulemassa tuoreimpia kuulumisia. Jouluksi uuteen kotiin Soinisten kohteen ensimmäiset kodit ovat luovutuskunnossa perjantaina 14. joulukuuta. Loppu osa Soinisten asunnoista valmistuu keväällä. Työmaan vastaava työnjohtaja Matti Kauppi kertoi asukasillassa, että suurempaa rakentamisen ääntä ei asutulle puolelle kantaudu. Työmaan verkkoaita siirretään niin, että lapset eivät pääse työmaalle leikkimään. Pihojen viimeistelytyöt tehdään kesäkuussa. Vason kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen kertoi asukkaille, että energiatehokkaan kohteen yhteiskulutusta seurataan ja lukuja vertaillaan Soinisten naapurikohteen ja Vason toisen kohteen kulutustasoihin. Toimitusjohtaja Pekka Peltomäen mukaan omilla tottumuksilla on suuri vaikutus siihen, mikä energiankulutuksen taso tulee olemaan. Heti muuttoviikonlopun jälkeen asukkaille järjestetään opastusta laitteiden käytöstä. Kohteen energiatehokkailla laitteilla hallitaan ilmanvaihtoa, otetaan lämpöä talteen auringosta ja säädetään lämpötilaa alemmas kun ollaan pidempään poissa kotoa. Energiatehokkuutta syntyy myös paksuilla seinillä. Rakennustyömaan valvoja Petri Kieksi Pöyrystä kertoi olleensa haltioissaan seinävillan määrästä. Paksu seinä tekee senkin, että ikkunapenkit ovat sisällä leveitä. Pelargonioille löytyy siis huoneissa tilaa yllin kyllin. Kurki edustaa asukkaita Soinisten kohteelle valittiin uusi asukastoimikunta. Aiemminkin Vaso-kohteissa asunut Raimo Kurki valittiin sen puheenjohtajaksi. Jäseniksi toimikuntaan valittiin Esa Tommila, Päivi Luoma ja Aleksi Mehto. Sari Koskinen Käsityöläiskatu 13 D 43, Turku Pekka Kuivela Ahterikatu 10 A 9, Turku Tuire Kähkönen Päivänkakkarankuja 5 B 9, Turku Erja Nummila Varsinais-Suomenkatu 18 D 20, Turku Juha Näkkilä Hoviherrankatu 7 B 47, Kaarina Ritva-Liisa Pihlainen Kuohukuja 2 C 7, Turku Ari Pikkarainen Saarenmaankatu 17 A 4, Turku Irma Roto Paavinkatu 25 C 19, Turku Erja Savola Lipunkantajankatu 5 A 12, Turku Seppo Selkälä Laureuksenkatu 1 C 14, Turku Anna-Kaisa Sjölund Pyynkatu 1 as 2, Turku Tiina Tång Finnberginkatu 5 H 31, Turku Varajäsenet Katja Virtanen Neitsyt Mariankatu 4 C 8, Turku Esa Kankaristo Kallastenkatu 47 A 5, Raisio Tuomo Peltola Karvalankuja 1 D 8, Lieto Eija Kanninen Palomäenkatu 7 as 14, Naantali Asukkaiden nimeämä valvoja Vasossa v Pekka Paatonen Saarenmaankatu 17 B 5, Turku Esa Tommila valittiin Soinisten uuteen asukastoimikuntaan. Kohteen papereita esittelee Esalle kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen. Vason yhteistyöelimen puheenjohtaja Tapio Kaihtela korosti asukastoimikunnan merkitystä. Se ottaa kantaan kohteen budjettiin ja on mukana päättämässä, mitä kohteeseen hankitaan. 14

15 Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle

16 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2013 Vuonna 2011 päivitetyn Vason strategia mukaan Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy Vaso omistaa, ylläpitää ja tuottaa laadukkaita asumisoikeuskoteja kaikkiin elämäntilanteisiin. Yhtiö toimii yleishyödyllisenä yhtiönä kustannustehokkaasti ja jakamatta vastikkeetonta etua osakkailleen. Vaso ei tavoittele liiketaloudellista voittoa. Vaso perustaa toimintansa seuraaville arvoille: Palvelualttius Asukasläheisyys Laadukkuus Kilpailukykyisyys Yleistä Tilastokeskuksen julkaiseman kiinteistön ylläpitokustannusten kokonaisindeksi nousi 2,5 prosenttia vuoden 2012 toisella neljänneksellä vuoden 2011 vastaavasta ajanjaksosta. Vuosi sitten vastaava luku oli 10,2 prosenttia. Vaihtelu on ollut suurta. Kiinteistöjen ylläpidon kustannuksissa iso merkitys on energian hinnan, verojen ja palkkojen kehityksellä. Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys arvioi kustannusten nousun ensi vuonna olevan 4 5 prosenttia. Kuluttajahintojen ennustetaan nousevan tänä vuonna vähän alle 3 prosenttia ja ensi vuonna samalla prosenttiluvulla. Kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat olleet jo useamman vuoden ajan useita muita indeksejä nopeammassa nousuvauhdissa ja sama kehitys jatkuu. Kaikkiin materiaali- ja palveluhankintoihin vaikuttaa arvonlisäveron nousu vuoden alussa yhdellä prosenttiyksiköllä. Vuokrat nousivat koko maassa vuoden toisen neljänneksen loppuun mennessä 3,8 %. Turun seudulla keskivuokra oli kesäkuun 2012 lopussa 10,65 /m 2 /kk, jossa oli nousua 1,9 %. Rakennuskustannukset nousivat kokonaisuutena 2,2 % elokuusta 2011 elokuuhun Kotitalouksien luottamus oman talouden kehitykseen on alentunut kuluvan vuoden aikana. Asuntomarkkinoihin vaikuttaa myönteisesti alhainen korkotaso ja usko sen pidempiaikaiseenkin pysyvyyteen. Alhainen korkotaso on positiivinen tekijä myös asumisoikeusasuntojen kysynnän kannalta. Vasoasuntojen kysyntä on kehittynyt myönteisesti viime kuukausien aikana. Vuoden 2010 lopulla mm. Pernon tilanteen johdosta tapahtunut käyttöasteen heikkeneminen on seisahtunut. Uusien kohteidemme myynti on sujunut hyvin, vaikka uusien kustannustaso on luonnollisesti vanhoja kalliimpaa. Kysyntäodotukset vuodelle 2013 ovat myös yleisesti ottaen vakaat. Kiinteistönhoitokustannusten ja muiden tekijöiden vaikutuksesta käyttövastikkeisiin tulee keskimäärin 2,3 % korotus. Keskimääräinen käyttövastikkeiden korotus on ensi keväänä 0,22 /m 2 /kk. Korotuksen jälkeen keskivastike on 9,77 /m 2 /kk. koko yhtiön tasolla kilpailutuksen kautta hankitut palvelut, kuten isännöinti, kiinteistövakuutukset ja laajakaistayhteys. Naantalin Soinisiin rakenteilla oleva energiataloudeltaan passiivitaloksi tuleva pari-/rivitalokiinteistö valmistuu kahdessa osassa vuoden 2012 lopussa sekä 2013 keväällä. Alueelle tulee 38 asuntoa ja seitsemän erilaista 2 6h+k+s -huoneistotyyppiä. Projektin tutkimusosalla on Tekes- ja ARA-rahoitus. Rahoittajien ja Vason intressinä on kehittää elinkaaren aikaista energiatehokkuutta ja minimoida haitallisia ympäristöhaittoja, tutkia eri energiamuotojen mahdollisuuksia ja kehittää uudisrakennuksen rakennuttamis- ja hankintaprosessia. Suunnitteluvaiheessa käytettiin työmetodina Rakli ry:n hankintaklinikkaa. Projektin aikana päädyttiin toteuttamaan hankinta kilpailullisena neuvottelumenettelynä. Kohdetta rakentaa Hartela Oy kvr-urakkana. Vuoden 2013 alussa Vason omistuksessa on huoneistoa 103:ssa kiinteistössä viiden kunnan alueella. Niistä 35 on kerrostalo- ja 68 rivitalo- tai paritalokohdetta. Vuoden 2013 alkaessa Vasolla on käynnissä neljä uudisrakennushanketta. Turun Pernossa sijaitseva 43 asunnon vuonna 1992 valmistunut kerrostalokiinteistö myytiin marraskuussa Vason itse perustamalle asunto-osakeyhtiölle. Saunattomat kerrostaloasunnot eivät olleet haluttuja aso-asuntoina. ARA myönsi vuoden alussa tarvittavan luvan hallintamuodon muutokseen. Vaso on käynnistänyt asuntojen myynnin omistusasuntoina. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy kuuluu Turun kaupungin muodostamaan konserniin. Vaso on 23:n toimintavuotensa alkaessa merkittävä asuntokiinteistöjen omistaja toiminta-alueellaan ja samalla merkittävä Turun ja ympäristökuntien yhteistyöyritys. Yhtiön organisaatio, hallitus ja henkilöstö Yhtiön hallitukseen kuuluu yhtiökokouksen nimeämänä yhdeksän jäsentä ja kolme varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Uuden hallituksen toimikausi alkaa vuoden 2013 alussa. Hallituksen päätettäväksi tulevia asioita valmistelee hallituksen jäsenistä ja toimihenkilöistä koostuva työvaliokunta. Yhtiö toteuttaa vuonna 2011 päivitettyä strategiaa Vason strategia Vaso vastaa omalla henkilöstöllään kiinteistökantansa keskushallinnosta, vapautuvan asuntokannan markkinoinnista, uustuotannon ohjauksesta ja siihen liittyvästä päätöksenteosta sekä 62 kiinteistön isännöinnistä. Ostopalveluna hankitaan vajaa puolet kiinteistöjen isännöinnistä ja kiinteistönhoito sekä valtaosa rakennuttamiseen liittyvistä toiminnoista. Yhtiön henkilöstön vahvuus on 10 henkilöä. Henkilöstön kanssa käydään vuosittain henkilökohtaiset kehityskeskustelut ja työehtosopimuksen mukaiset arvioinnit. Henkilökunnan ammattitaitoa ja työkykyä ylläpidetään koulutuksella ja virkistystoiminnalla. Taloudellisen ja toiminnallisen tilinpäätöksen yhteydessä laaditaan myös henkilöstötilinpäätös. Vakituisen henkilökunnan vuosilomien aikana, asiakaspalvelun kiireapuna ja lähinnä viikonloppuisin tapahtuvissa asuntoesittelyissä käytetään tilapäistyövoimaa. Markkinoinnissa ja Kotivaso-lehden toteutuksessa käytetään asiantuntijapalveluja ja ulkopuolista toimittajaa. Toimitilat Vason keskushallinto jatkaa toimintaansa omassa omistuksessa olevassa katutason toimistotilassa, osoitteessa Rauhankatu 4, Turku. Asukkaiden osallistuminen päätöksentekoon Vason hallinnossa noudatetaan asumisoikeusasuntoihin liittyvää asukasdemokratiaa. Siihen on sitouduttu asukkaiden kanssa tehdyissä asumisoikeussopimuksissa. Yhtiön hallituksessa toimii yhtiökokouksen valitsemana kaksi varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen asukkaiden edustajina, lisäksi asukkaat nimeävät tilintarkastajan valtuuksilla toimivan valvojan. Kiinteistöissä pidettävät asukaskokoukset valitsevat hoitamaan käytännön asioita asukastoimikunnan. Yhteistyöelin Yte toimii koko Vaso-yhtiön tasolla asukkaiden edustajana ja käytännöntason päätöksentekoelimenä. Asukasvaikuttamisen kannalta tärkein kokous on kaksi kertaa vuodessa pidettävä Vaso-kokous, jonne kutsutaan kaikkien kiinteistöjen edustajat. Syksyn Vaso-kokouksessa valitaan valvoja, kuusitoistahenkinen Yte, joka kolmas vuosi edustajat yhtiön hallitukseen ja käsitellään yhtiön talousarvio ja toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle sekä kulloinkin ajankohtaiset asiat. Kevään Vaso-kokouksessa käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja toimintakertomus. Vuoden mittaan esille tulevien asioiden valmistelua tehdään Yten työvaliokunnan ja Vason toimihenkilöjohdon kanssa. Esille tulevien asioiden niin vaatiessa, järjestetään valmistelutilaisuuksia myös muiden Yten työryhmien kanssa. Yhtiön hallinnon ja asukasedustajien yhteisenä kehityskohteena on kehittää Vaso-isännöintiä sellaiseksi, että tietojärjestelmien kehityksen avulla pystytään välittämään tietoa ja tavoittamaan mahdollisimman monet asukkaat, vaikka oma-aloitteinen aktiivisuus ei olekaan nousussa. Markkinointi Turun, Raision, Kaarinan, Naantalin ja Liedon asuntoviranomaiset ylläpitävät hakijajonoja ja vahvistavat asukasvalinnat sekä asukkaiden vaihtuessa poismuuttavalle asukkaalle maksettavan asumisoikeusmaksun indeksi- ja muutostyökorvauksineen. Laki asumisoikeusasunnoista uudistui vuoden 2011 alussa. Lakimuutos edellyttää uusien käyttövastikkeiden esittelyä ja kustannusrakenteen erittelyä aikaisempaa perusteellisemmin. Keskeisimpänä muutoksena on käyttövastikkeen nimeäminen kahteen osaan, käyttövastike 1 ja käyttövastike 2. Käyttövastike 1:een on sisällytetty ne kiinteistökohtaiset kustannuserät, joihin asukkailla on omassa kiinteistössä vaikutusmahdollisuuksia. Sellaisia ovat kustannukset, jotka aiheutuvat lämmityksestä, vedestä, sähköstä ja kiinteistön hoidosta. Yhtiökokous Hallitus 9 jäsentä, 3 varajäsentä Toimitusjohtaja Käyttövastike 2:een kuuluu koko Vaso-yhtiön tasolla olevat kustannukset. Sellaisia ovat kiinteistöjen rakentamiseen otettujen lainojen lyhennys- ja korkokulut, markkinointi- ja hallintokulut sekä Asuntopäällikkö ja 2 asuntoneuvottelijaa Hallintopäällikkö ja 2 kirjanpitäjää Kiinteistöpäällikkö, isännöitsijä ja kiinteistöassistentti 16

17 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2013 Asiakkaille tarjottava henkilökohtainen palvelu toimistolla tai puhelimessa on yhä tärkeä markkinointikanava, mutta kokonaan sähköinen markkinointi lisääntyy koko ajan. Asunnon hakutoiminto on hoidettavissa kokonaisuudessaan netin välityksellä. Vason asuntokanta ja myynnissä olevat asunnot ovat esillä omilla kotisivuillamme on uudistettu ja käyttöönotto tapahtuu vuoden 2013 alussa. Myynnissä olevat asunnot ovat tarjolla myös internetin asuntomyyntipalveluissa. Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n internetportaalin kautta tehdään koko aso-järjestelmän yleismarkkinointia sekä ohjataan sen käyttäjiä aso-yhteisöiden asiakkaaksi. Lähinnä lähiöiden saunattomien kerrostaloasuntojen käyttöastetta on tehostettu vuokraamalla asuntoja määräaikaisilla vuokrasopimuksilla ja antamalla em. tyyppisiä vapaita asuntoja ulkopuolisten välittäjien vuokrattavaksi. Vuoden mittaan pidetään tarpeen mukaan asuntoesittelyjä. Vuosittain järjestetään näkyvä ja kuuluva yleismarkkinointikampanja. Kiinteistöjen isännöinti Kiinteistökohtaisesti nimetyt isännöitsijät vastaavat isännöinnistä, kohteen budjetoinnista ja talousseurannasta sekä järjestävät yhteistyössä asukkaiden kanssa kiinteistönhoidon. Oman isännöintiyksikön hoidettavana on nyt 62 kiinteistömme isännöinti. Ostopalveluna V-S Isännöintitalo Oy:ltä hoidetaan 41 kiinteistön isännöinti. Tässä palvelujen tuottamistavassa pääsemme vertaamaan omana isännöintinä ja ostopalveluna hoidetun isännöinnin toimivuutta sekä hinta- että laatutasoa. Yhteistyössä yhtiön keskushallinnon, asukashallinnon ja isännöitsijöiden kanssa kehitetään isännöintiä paremmin toimivaksi Vaso-isännöinniksi. Isännöinnissä onnistumista seurataan asukkaille suunnattujen selvitysten sekä isännöintiyritysten kanssa käytävien palvelun kehityskeskustelujen avulla. Kiinteistönhoito Kiinteistölle nimetty isännöitsijä on ensisijaisesti vastuussa, että kaikki kiinteistönhoitoon kuuluvat tehtävät on oikein järjestetty. Kiinteistön asukkaat osallistuvat kiinteistönhoidon tehtäviä koskevaan päätöksentekoon ja voivat ottaa itse tehtäväkseen haluamiaan tehtäväkokonaisuuksia. Käytössä on ns. ostoskori-periaate. Asukkaiden omana työnä tapahtuvaan kiinteistönhoitoon liittyvien tehtävien ja perinteisten pihatalkoiden varalle on otettu koko Vason kattava talkootyövakuutus. Kiinteistöjen ylläpidossa huolehditaan, että niiden kunto pysyy kaikilta osiltaan hyvänä ja asukkaiden vaihtuessa tehdään enemmän kuin välttämättömät huoneistokorjaukset. Siihen on varattu myös kohteiden talousarvioissa rahoitusta. Kiinteistökannan kehittäminen ja uudisrakentaminen Asuntorakentamisen markkinoilla tapahtuneet muutokset, kysyntätekijät, ympäristöarvot ja asojärjestelmään tulleet, mm. seniorikansalaisia houkuttelevat muutokset, ovat saaneet uudistuotannon käynnistymään uudelleen 2000-luvun alkuvuosien jälkeen. Samaan suuntaan ovat vaikuttaneet myös omistajakuntiemme kannanotot, mm. Turun asunto- ja maankäyttöohjelma , jossa Vasolle on kirjattu osa sektorivastuusta työvoimapoliittisessa ja nuorille suunnatussa asuntotarjonnassa. Turun suunnitelmakauden asuntotuotantotavoite on asuntoa vuodessa. Nykyisessä suhdannetilanteessa Vason uudistuotanto on taloudellista ja työllisyyttä tukevaa. Kiinteistöissä, joiden käyttöönotosta tulee kuluneeksi 20 vuotta ensi vuoden aikana, järjestetään 20-vuotistarkastus. Tarkastuksen yhteydessä käydään läpi kiinteistön piha-alueet varusteineen, yhteiset ja tekniset tilat sekä asunnot. Tarkastuksen lopputuloksena luodaan yleiskuva 20-vuotiaan kiinteistön tilasta tulevien vuosikorjaus-, ym. suunnitelmien perustaksi. Vastaavat tarkastukset on aiemmin tehty kun kiinteistö on ollut 10-vuotias. Vuoden aikana tehdään vanhempiin kiinteistöihimme kohdistuvia kuntoarvioita. Niiden osana tehdään myös suppea energiakatselmus. Nämä molemmat antavat perustietoa kiinteistöjemme teknisestä kunnosta tulevia uudistustoimenpiteitä varten. Kuntoarvioiden ja energiakatselmusten kustannusten kattamisessa käytetään hyväksi mahdollisesti tarjolla olevia ympäristöministeriön myöntämiä avustuksia. Ensimmäiseksi valmistunut Kreulankartanokiinteistömme saavutti 20 vuoden iän vuoden 2011 joulukuussa. Kreulankartanon asukkaiden kanssa kartoitettiin kiinteistössä tarvittavat kunnostustyöt. Niiden rahoittamiseksi jätettiin syyskuussa asotalon perusparannuslainahakemus. Perusparannuksen kustannusten 15 prosentin omarahoitusosuuteen tullaan käyttämään vuosien mittaan kerättyä korjausvarausta. ARA:n päätös perusparannuslainasta odotetaan syntyvän talven aikana, jolloin korjaustyöt ja muut toimenpiteet tullaan tekemään vuoden 2013 aikana ja siitä alkaen. Vuonna 2013 tulee 20 vuoden ikään 10 kiinteistöä (279 asuntoa). Kreulankartanon tapaan kartoitetaan myös niihin liittyviä perusparannuksen tarpeita lähivuosien aikana. Asiakkuuden ylläpito ja kehittäminen Jokaiseen Vason kiinteistössä olevaan asuntoon on järjestetty käyttövastikkeeseen sisältyvä laajakaistayhteys 10M/1M/s perusnopeudella. Palvelun toimittaa Dna Oy. Asukkaiden on mahdollista hankkia omalla kustannuksellaan lisänopeutta 200M-nopeuteen asti. Lisäksi passiivitalo Soinisissa on asukkaiden käytössä muuton jälkeen kokeiluajan 1G-nettinopeus. Kymmenen vuotta samassa asunnossa asuneilla asukkaillamme on mahdollisuus saada palkkiona Kymppihyvitys, joka on noin puolen kuukauden käyttövastikkeen suuruinen. Vuonna 2013 Kymppihyvitys on 4,50 euroa/m 2. Toivomme, että palkkio käytetään asunnon kunnossapitoon, esimerkiksi hankkimalla kanta-asiakaskortin Vason Vihreä Kortti kautta hyödynnettäviä mm. remonttitarvikepalveluja. Vason Vihreä Kortti on voimassa vuoden kerrallaan ja toimitetaan asukkaille aina vuoden alussa. Vanhimmat asumisoikeussopimukset ovat jo 20 vuotta. Heillä on mahdollista saada asuntoon liittyvä remontti- tai varusteratkaisu, jonka arvo on 25 euroa asunnon neliötä kohden. 20-vuotisetu sovitaan aina yksilöllisesti asukkaan ja Vason henkilökunnan kanssa. Edunvalvonta Vaso on jäsenenä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli ry:ssä. Sen kautta saadaan alamme edunvalvontaan liittyvää keskeistä tietoa. Lisäksi Vaso on Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n (SAY), Varsinais-Suomien Kiinteistöyhdistys ry:n ja Turun Kauppakamarin jäsen. Työnantajana yhtiö on Palvelulaitosten työnantajayhdistys (Pty) ry:n jäsen. Ympäristöasioiden edistäminen Vaso/Soininen passiivitaloalue on merkittävä panostuksemme toimintamme kehittämisessä paremmin ympäristöasiat huomioon ottavaan suuntaan. Soininen-projektiin liittyy ohjeistuksen laatiminen asukkaille, jotta he osaisivat käyttää mahdollisimman tehokkaasti uutta kiinteistöä. Samoin tullaan laatimaan järjestelmä, jolla seurataan asukkaiden asumiskokemuksia passiivitalossa. Olemme mukana kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksessa VAETS-sopimuksessa (vuokrataloyhteisöjen energiansäästöohjelma). Sopimukseen liittyy mm. 7 % säästötavoite energiankäytössä vuoteen 2016 mennessä. Vasossa on ollut tapana nimetä tulevalle vuodelle yleinen ympäristöasioihin liittyvä teema. Vuonna 2013 otetaan käyttöön laajemmin Ympäristöviisaus kiinteistöalalla -projektin tuloksia koko Vason hallinnossa ja kiinteistökannassa. Tämän tavoitteen toteuttamisessa ensi vuosi tulee olemaan jatkoa vuonna 2012 aloitetulle työlle. Ympäristöviisautemme kasvattamisen taustalla on tämän vuoden alussa päättynyt vastaavan niminen Tekesin rahoittama Vasossa toteutettu pilottiprojekti. Ympäristöasiat on otettava kokonaisvaltaisesti huomioon isännöinti-, kiinteistönhoito-, siivous-, remontti-, ym. palvelusopimuksia tehtäessä. Tämän asiakokonaisuuden tiedostaminen lisää ympäristöasioiden edistämistä koko Vasossa. Kiinteistökohtaiset energiatodistukset ovat kunkin kiinteistömme tietojen yhteydessä -sivuilla ja ne uudistetaan vuosittain. Tiedotus Tärkein tiedotuskanava Vasolle on internet. wwwsivujemme sisältöä laajennetaan ja laatua korotetaan jatkuvasti. Syksyin keväin ilmestyvästä Kotivaso-lehdestä ilmestyy 18. vuosikerta. Kotivaso jaetaan jokaisen Vaso-kotiin ja lähimmille sidosryhmille, kuten kuntien päättäjille. Vason kotisivut toimivat asukasdemokratiamme tiedonvälityksessä. Vaso-sivujen kiinteistökohtaiset ominaisuudet palvelevat myös paikallista asukashallintoa. Niillä ominaisuuksilla tavoitetaan myös passiiviset asukkaat, ainakin tarvittavat tiedot ovat kaikkien tasavertaisesti saatavilla netissä. Sähköpostiosoite on myös käytössä asukkaiden keskinäisessä yhteydenpidossa. Yhtiön toimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista kerrotaan alueellisille ja myös valtakunnallisille tiedotusvälineille julkaistavilla tiedotteilla. Vuosittain ajankohtaisella teemalla varustettu tiedotuskampanja tullaan toteuttamaan myös vuonna Valtakunnallista parempaa näkyvyyttä koko asojärjestelmälle saadaan Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n -nettisivujen ja mukana olevien aso-yhteisöjen yhteismarkkinoinnin kautta. Talous Pääomakustannuksissa, lainojen korkojen ja lainojen lyhennysten kokonaisosuudessa ei tapahdu merkittävää nousua. Laina-ajat ovat pitkiä ja lainojen korot ovat kohtuulliset yleiseen markkinatilanteeseenkin verrattuna. Ensi vuonna Vason arava- ja korkotukilainojen keskikorko on 2,3 %. Hoitomenot nousevat ja ne vaihtelevat kiinteistökohtaisesti. Arvonlisävero nousee yhden prosenttiyksikön vuoden 2013 alussa. Turun ja ympäristökuntien vuosi sitten tekemä ratkaisu kaukolämmön yhtiöittämiseen ja yhteishinnoitteluun alensi hetkellisesti hintaa ympäristökunnissa. Hinnan nousu kuitenkin jatkuu. 17

18 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2013 Kaukolämmön perusmaksujen nousuun on varauduttu 2 %. Kaukolämmön energiahintaan on varattu 75 /MWh Turussa, Kaarinassa, Raisiossa ja Naantalissa sekä Liedossa 72 /MWh. Kevyen polttoöljyn hinnaksi on varattu 1,15 /l. Turun seudun vesi- ja jätevesimaksujen korotuksiin on myös varauduttu. Vesi- ja jätevesikustannusten sekä energiakustannuksen noususta huolimatta asukkailta perittävä vesiennakon hinta 0,48 /m 2 /kk pidetään ennallaan. Kiinteistösähkön kustannusvaikutus pysyy suurin piirtein ennallaan. Sähköenergian hinnan aleneminen kompensoi sähköön liittyviä muita korotuksia. Asukkaiden on mahdollista saada kotitaloussähkö edullisesti Turku Energia Oy:n Louna Sesonki henkilökohtaisella sähkösopimuksella Vason Vihreä kortti -yhteistyökumppanuuteen liittyen. Kiinteistöveroon ennakoidaan 3 % korotusta. Jätteiden käsittely- ja kuljetuskustannusten nousu on ollut jatkuvaa ja molempien odotetaan nousevan ensi vuoden aikana jälleen 3 %. Uusien jätehuoltomääräysten johdosta jätteiden kokonaismäärän hallitsemisella ja lajittelua tehostamalla syntypaikalla on mahdollista jarruttaa jätekustannusten nousua. Varautuminen mm. kunnallisten tariffien muutoksiin tapahtuu talousarvion laadintavaiheessa arviointiperiaatteella, koska hintamuutokset varmistuvat vasta mm. kuntien valtuustojen päättäessä ensi vuoden talousarvioista myöhemmin syksyllä Kiinteistöjen korkeatasoisesta kunnossapidosta huolehditaan talousarviovaiheessa varaamalla jokaisen kiinteistön talousarvioon vähintään 0,40 /m 2 /kk huoneistokorjauksiin. Lisäksi eri kiinteistöissä on omia vuosikorjaus- tai kaluston hankintatarpeita, jotka näkyvät toisistaan poikkeavina hoitokulujen muutoksina. Kiinteistöissä on huomioitu myös asuntojen ennakoidusta tyhjänä olosta aiheutuvia käyttövastikesaamisia. Käyttöasteessa ei odoteta nykyiseen tuntuvia muutoksia. Tyhjäkäyttöön on kuitenkin varauduttu sekä keskushallintopalkkioon kuuluvaan osuuteen että kiinteistön omalle vastuulle kuuluvalle kolmen prosentin tyhjäkäyttöosuudelle. Varsin useat kohteet ovat tehneet aikaisempina vuosina alijäämäisiä talousarvioita, joko käyttäen hyväkseen aikaisempien vuosien rahoitusylijäämiä tai pyrkien tulemaan toimeen totuutta alhaisemmilla tavoitteilla. Tämä on johtanut valitettavan Talousarvio 2013 Tulosennuste 2013 Talousarvio 2012 Tilinpäätös 2011 Liikevaihto Vastikkeet , , , ,67 Vuokrat , , , ,74 Käyttökorvaukset , , , ,31 Liikevaihto yhteensä , , , ,72 Rakennuttaminen omaan käyttöön , ,64 Muut kiinteistön tuotot 1 279, ,18 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , , ,72 Eläkekulut , , , ,72 Muut henkilösivukulut , , , ,26 Henkilöstökulut yhteensä , , , ,70 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot (talousarvioissa lyhennysvarat) , , , ,73 Muut kulut Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto , , , ,14 Käyttö ja huolto , , , ,48 Ulkoalueiden huolto , , , ,67 Siivous , , , ,39 Lämmitys , , , ,74 Vesi- ja jätevesi , , , ,07 Sähkö , , , ,99 Jätehuolto , , , ,95 Vahinkovakuutukset , , , ,68 Vuokrat , , , ,01 Kiinteistövero , , , ,48 Korjaukset , , , ,47 Muut hoitokulut , , , ,15 Kiinteistön muut hoitokulut yhteensä , , , ,22 Luottotappiot 2 139, ,08 Muut kiinteistön kulut , , , ,48 Liikevoitto (tappio) , , , ,33 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista , , , ,56 Korkotuotot konsernilta 1 000, , , ,51 Muut korkotuotot , , , ,96 Muut rahoitustuotot ,57 Korkokulut ja muut rahoituskulut , , , ,13 Rahoitustuotot ja -kulut , , , ,53 Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja , , , ,80 Tilinpäätössiirrot Korjausvaraus (asuintalovaraus) , , , ,78 Tuloverot 376,98 Edellisten tilikausien alijäämä katt./ylij.käyttö , ,00 Tilikauden voitto (tappio) 0, ,03 0,00 0,00 18

19 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2013 usein tilanteeseen, jolloin kohteen rahat hoitokulujen kattamiseen ovat miinuksella. Näissä tapauksissa on varauduttu kirimään ainakin jonkin verran umpeen kohteen talouteen kertynyttä alijäämää. Asukkaiden käyttövastikkeessa olevalla hallintoosuudella ja korkotuotoilla katetaan yhtiön keskushallinnon kulut. Käyttövastikkeen hallintokuluosuus on ensi vuonna 0,797 /m 2 /kk, jossa on korotusta 0,060. Sillä katetaan keskushallinnon kulujen lisäksi Vaso-kotien internetyhteys, tyhjäkäyttö- ja luottotappiovaraus sekä pitkään asuneen asukkaan kanta-asiakashyvitys. Jaksottaiseen kunnossapitoon varataan 0,30 /m 2 /kk. Koko yhtiön pääomakustannusten jakautuminen eri kiinteistöille käyttövastikkeisiin on määrätty ns. tasausperiaatteen mukaisesti. Käyttövastikkeissa olevaa pääomamenojen osuutta on joissakin tapauksissa muutettu tasausperiaatteen mukaisesti. Vuoden 2013 käyttövastikkeita on valmisteltu yhteistyössä Yten (asukkaiden yhteistyöelin) kanssa. Käyttövastikkeen pääomakustannusten osuus määräytyy kunkin kiinteistön ikä- ja kuntotekijän, kiinteistötyypin, asuntojen käyttöasteodotusten, varustelutason ja alueellisen sijainnin perusteella. Lopullinen käyttövastike syntyy käyttövastike 1:n (kiinteistön omat hoitokulut) ja käyttövastike 2:n (hoitokulut, joihin asukas ei pysty vaikuttamaan ja pääomakulut) summana. Asukkaiden omatoimisuudella on mahdollista vaikuttaa hoitokustannusten määrään. Uusilta asukkailta peritään entiseen tapaan ennen sisään muuttoa vakuusmaksu kahden kuukauden käyttövastikkeen suuruisena. Asukas saa vakuuden takaisin poismuuton jälkeen euromääräisesti samansuuruisena mikäli vastike-, käyttömaksu- ja mahdollisesti asunnon kuntoon liittyvät laskut on hoidettu. Vakuudelle ei ole maksettu korkoa suoraan asukkaalle vakuuden palautuksen yhteydessä, vaan vakuusmaksujen avulla Vasolle tulleet korkotuotot on käytetty yhtiön kulujen kattamiseen. Vakuusmaksujen korkohyöty tulee tällöin asukkaiden eduksi keventäen vastaavalla euromäärällä vastikkeissa kerättävää rahamäärää. Menettely on yleinen Vasoon rinnastettavissa vuokra- ja asumisoikeusyhtiöissä voimaan tulevat käyttövastikekorotukset ovat vaihteluvälillä 0,00 0,60 /m 2 /kk. Huomioituna kaikki 103 kiinteistöä, tulee käyttövastikekorotus olemaan keskimäärin 0,22 /m 2 /kk ( keskikorotus oli 0,54 ). Kokonaisvastikkeesta korotus on keskimäärin 2,3 %. Muutosten jälkeen on keskivastike 9,77 /m 2 /kk, käyttövastikkeiden vaihteluväli on silloin 8,58 11,27 /m 2 /kk. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n ensi vuoden kaikista yhdistetyistä menoista on talousarviossa pääomakulujen osuus 46,4 % (4,51 /m 2 /kk), kiinteistöjen hoitokulut 49,1 % (4,78 /m 2 /kk) sekä muut erät ja varaukset 4,5 % (0,44 /m 2 /kk). Vastaavasti pääomakuluista käytetään lainojen korkoihin 32 % ja lainojen lyhennyksiin 68 %. Vuoden 2013 lopussa yhtiöllä on lainaa keskimäärin 777 kutakin asuntoneliömetriä kohden. KÄYTTÖ- VASTIKKEET 2013 Vastike sis.veden, /jyv.m 2 /kk RAISIO Kerttulanniitty 9,44 0,20 Aisarivi 9,73 0,13 Siirintähti 9,44 0,12 Uunilintu 9,35 0,31 Siirinkaari 9,98 0,00 Siirinkartano 9,77 0,12 Kuuanpuisto 9,47 0,20 Ukko-Kauris 10,07 0,18 Kuuanhovi 9,48 0,34 Markonpiha 9,71 0,18 Keonrinne 10,34 0,24 Jerenpiha 9,78 0,13 Raision Puisto I 9,77 0,10 Keskusrivi 9,74 0,17 Raision Puisto II 9,62 0,11 Keonraitti 10,70 0,22 NAANTALI Haikarinlinna 10,14 0,23 Orkonkatu 7 9,96 0,20 Tammistonpuisto 9,98 0,26 Keijulinna I ja II 9,86 0,32 Suopellonrivi 10,18 0,18 Sinipiianrivi 9,56 0,25 Tiroli 9,98 0,16 Iltarusko 10,66 0,18 Alppi 10,25 0,16 Kauppilanrinne 10,06 0,36 Soininen 10,50 0,00 KAARINA Hovineito 9,20 0,34 Hovipoika 9,50 0,06 Hoviherra I 9,87 0,05 Hoviherra II 10,02 0,06 Hoviherra III 10,21 0,21 Beatankuja 9,76 0,12 Olavintytär 9,28 0,06 Vaakunarivi 9,55 0,23 Mattelmäenrinne 10,02 0,50 Kuninkaanlaakso 10,50 0,30 Verkamestari 10,02 0,38 Karakatu ,39 0,11 Lankarivi 10,12 0,29 Kototuomola 10,06 0,30 LIETO Liedon Lehdokki 9,62 0,30 Liedon Lemmikki 9,68 0,50 Liedon Kaunokki 9,61 0,30 Taatilankeidas 10,36 0,30 Taatilankeidas II 9,81 0,29 Vastikkeen muutos /jyv.m 2 /kk KÄYTTÖ- VASTIKKEET 2013 Vastike sis.veden, /jyv.m 2 /kk TURKU Auringonpuisto 8,58 0,17 Lipunkantajanpuisto 8,65 0,00 Haritun Helmi 9,79 0,09 Puistokenttä 9,37 0,24 Haritun Hovi 10,30 0,36 Kielo 9,60 0,20 Päivänkakkara 9,93 0,30 Kurjenpolvi 9,37 0,13 Kissankello 9,84 0,13 Kankaristonrivi 9,40 0,20 Waistenrivi 9,48 0,25 Kukkamaaria 9,71 0,17 Kreulankartano 9,62 0,22 Myllymatinsato 9,39 0,21 Sinitaivas 9,81 0,10 Kappakuja 9,24 0,40 Metsärinne 9,36 0,30 Puutakuja I ja II 9,10 0,29 Puutakuja 3 9,23 0,28 Metsäniitty 8,89 0,22 Metsäkukka 9,24 0,37 Tavast.Mamselli 9,27 0,25 Kesäpouta 9,86 0,08 Pääskynpesä 9,98 0,44 Pyynpää 10,31 0,30 Pääskykallio I 9,71 0,16 Pääskykallio II 9,61 0,20 Suvipolku 9,83 0,25 Tavast.Emäntä 9,31 0,15 Viiripuisto 9,98 0,19 Kartanonviheriö 8,83 0,11 Isotalo 9,13 0,34 Rauhankatu 8 11,27 0,18 Reelinkikatu 5 10,19 0,31 Ahterikatu 10 10,25 0,35 Rauninaukio 10,75 0,09 Ilkanterassi 10,74 0,26 Länsipuisto 10,29 0,23 Hirvilaakso 10,23 0,31 Kukolankaski 10,26 0,12 Kukoila 10,75 0,15 Myrskylä 9,36 0,30 Puhuri 9,29 0,12 Laitainen 9,69 0,15 Merituuli 9,40 0,11 Katavanranta 9,76 0,26 Havulanrivi 9,46 0,25 Länsipirtti/Länsikivi 9,41 0,19 Ragnarinkivi 9,33 0,15 Ragnarinkaari 9,24 0,25 Paletti 9,23 0,16 Pastelli 9,62 0,14 Westparkin Lehmus 10,93 0,26 Pihapolku 9,76 0,48 Kotimetsä 10,14 0,36 Kontio 9,44 0,32 Töpöhäntä 9,60 0,60 Vastikkeen muutos /jyv.m 2 /kk 19

20 Vasolaiset toinen rivi takaa, Anita Halmesmaa, Vason hallituksen jäsen, Yten sihteeri Tiina Tång ja Yten puheenjohtaja Tapio Kaihtela. Vasolaiset Asuntoseminaarissa Asukasliiton Asuntoseminaari järjestettiin Salossa hotelli Rikalassa syyskuuta. Asukasliitto ilmoittaa ajavansa kaikkien asumismuotojen asiaa, mutta kyllä heidän agendallaan vuokra-asuminen nousee päällimmäiseksi. Myös asumisoikeusasumisen ongelmia sivuttiin. Heidän näkökantansa tai katselukulmansa on, että asumisoikeusasuminen rinnastetaan vuokra-asumiseen. Se että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus eli Ara myöntää lainat ja säätää raamit asumiselle, myös asumisoikeusasumiseen, antaa tietenkin tällaiselle näkemykselle pohjaa. Me asukkaat kuitenkin maksamme kaikki kulut, asutaan sitten vuokralla tai asumisoikeudella. Uudella lainsäädöllä esim. asumisoikeudessa annetaan Aralle lisää valtuuksia, ettei Aran rahoituksella ja asukkaiden rahoilla ylläpidettyjä asuntoja päästä yksityistämään. Tämä on tietenkin meidän kaikkien etu. Seminaarissakin kävi ilmi, että asumisoikeusasuminen on todella huonosti tunnettu eli mikä ero on vuokralla asumisen ja asumisoikeusasumisen välillä. Ja tähän meidän täytyy lähivuosina paneutua tosissaan. Pieniä keskusteluja ja tunnusteluja valtakunnallisesta asukasyhteistyöstä allekirjoittaneen toimesta on jo käyty. Katsotaan mitä ensi vuosi tuo tullessaan. Yleensä eri asumismuotojen vertailu on turhaa. Meillä asutaan omistusasunnossa, asumisoikeusasunnossa tai vuokra-asunnossa. Jokainen valitsee oman vaihtoehtonsa. Ei se sen kummem- paa ole. Yleensä Suomessa esim. vuokra-asuminen on turhan aliarvostettua. Keski-Euroopassa se on vallitseva asumismuoto. Se että asuminen meillä on niin kallista kuin se on, on oman keskustelun paikka. Vastaisuudessa asumisoikeusasumista kannattaa tuoda positiivisesti esille ja silloin myös kannattaa miettiä, mikä on oikea suhtautuminen Asukasliiton tapaisiin järjestöihin. Asukasseminaarissa valtiovallan tervehdyksen toi asuntoministeri Krista Kiuru ja kansanedustaja Juha Väätäinen piti luennon suomalaisesta asumisesta. Teksti: Tapio Kaihtela Yten puheenjohtaja Kuvat: Asukasliitto Asuntoministeri Krista Kiuru sai kukat seminaarin osallistujilta. Kuvassa vasemmalta Heli Jääskeläinen Naantalista, Vason hallituksen jäsen Anita Halmesmaa, ministeri Krista Kiuru ja Rene Lindqvist Helsingistä. Kansanedustaja Juha Väätäinen 20

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VAV Asunnot Oy. Asukashallintosääntö

VAV Asunnot Oy. Asukashallintosääntö VAV Asunnot Oy Asukashallintosääntö 11.1.2011 VAV Asunnot Oy Veturitie 7, 01300 Vantaa 1. ORGANISAATIO VAV Asunnot Oy:llä on yhtiökokous ja hallitus sen mukaisesti kuin yhtiöjärjestyksessä määrätään. Lisäksi

Lisätiedot

Projekti Energiatehokas asumisoikeuspientaloalue: kehittämismalli tuotantoa ja käyttöä varten

Projekti Energiatehokas asumisoikeuspientaloalue: kehittämismalli tuotantoa ja käyttöä varten Liite: Kutsu 14.6.2010 INFO-tilaisuuteen Vaso/Soininen PROJEKTIKUVAUS Projekti Energiatehokas asumisoikeuspientaloalue: kehittämismalli tuotantoa ja käyttöä varten 1. Lähtökohta Projektin toteuttaja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

VASO HALISISSA JA RÄNTÄMÄESSÄ

VASO HALISISSA JA RÄNTÄMÄESSÄ 1 VASO HALISISSA JA RÄNTÄMÄESSÄ VASOn toimitusjohtaja Pekka Peltomäki työhuoneessaan Kuva: Timo Leinonen Vaso osakeyhtiö, eli Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n asumisoikeusasuntoja on paljon Halisten

Lisätiedot

Jos vaatteesi syttyvät palamaan, heittäydy maahan tai lattialle ja kieri kunnes tuli sammuu.

Jos vaatteesi syttyvät palamaan, heittäydy maahan tai lattialle ja kieri kunnes tuli sammuu. Lain mukaan joka kodissa täytyy olla palovaroitin. Tulipalo alkaa usein keittiöstä. Jos rasva syttyy palamaan, laita kansi päälle. Älä koskaan käytä vettä. Huolehdi palavasta kynttilästä. Älä tupakoi sängyllä

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2011

Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2011 Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2011 2 PÄÄKIRJOITUS Turku 9.12.2011 Asumisen kustannukset hurjassa nousussa Asumiseen liittyvät kulut ovat olleet useampana vuonna perinteistä inflaatiokehitystä

Lisätiedot

Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ

Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ Reppukatu 3 Esite12.09.2014 Reppukatu 3 täyttää Suomen Omakodin asumisoikeuskorttelin Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakodin

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Syväkiventielle Knuutilankankaalle, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä.

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Mauri Niemelä. Mauri Niemelä, Pohjois-Suomen Kiinteistö yhdistys ry.

Mauri Niemelä. Mauri Niemelä, Pohjois-Suomen Kiinteistö yhdistys ry. Mauri Niemelä Isännöitsijä vuodesta 1981 Vuoden isännöitsijä 2011, Isännöintiliitto ry Oulun Isännöitsijätoimisto Oy, yrittäjä, isännöitsijä, toimitusjohtaja, AIT Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry I-

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

YH-Asumisoikeus Länsi Oy Jannentie 3 33480 Ylöjärvi

YH-Asumisoikeus Länsi Oy Jannentie 3 33480 Ylöjärvi YH-Asumisoikeus Länsi Oy Jannentie 3 33480 Ylöjärvi YH-AUMIOIU LÄNI OY JANNNTI 3, YLÖJÄRVI dullista asumista Ylöjärven keskustassa! Asemapiirros odikas ja vehreä Ylöjärvi on monelle toiveiden asuinpaikka.

Lisätiedot

Tervetuloa SATOkotiin. Muuttajan usein kysytyt kysymykset

Tervetuloa SATOkotiin. Muuttajan usein kysytyt kysymykset Tervetuloa SATOkotiin Muuttajan usein kysytyt kysymykset SATOn Asiakaspalvelu p. 020 334 443 asiakaspalvelu@sato.fi sato.fi facebook.com/sato Milloin saan hakea avaimet? Uuden kotisi avaimet saat vuokrasopimuksen

Lisätiedot

Strategia taloyhtiöille kohti tavoitteellista toimintaa

Strategia taloyhtiöille kohti tavoitteellista toimintaa Strategia taloyhtiöille kohti tavoitteellista toimintaa Hallitusforum 24.9 2011 Ben Grass Varatuomari, Rakennusneuvos Akhan hallituksen pj. Ben.Grass@kolumbus.fi 0400 601 501 Mitä taloyhtiössä arvostetaan?

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

As Oy Kuopuksentie2 Asukaskokous 1

As Oy Kuopuksentie2 Asukaskokous 1 As Oy Kuopuksentie2 Asukaskokous 1 Ohjelma 19.00-19.10 Avaus 19.10-19.25 Hallituksen visio taloyhtiön kehittämiseksi 19.30-19.45 Viestintä ja tiedottaminen 19.50-20.10 Pitkäntähtäimen korjaus- ja budjettisuunnitelma

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA?

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? Kari Puustinen 26.11.2014 Keravan Omakotiyhdistys Maailma muuttuu Talouksien koko pienentynyt ja yksin asuvia on entistä enemmän. 1-hengen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Kuva: Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Laukkukuja 6 ALPPIKYLÄ

Kuva: Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Laukkukuja 6 ALPPIKYLÄ Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Kuva: Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Laukkukuja 6 ALPPIKYLÄ Säkkikatu 4 Esite 11.4.2014 Yksilöllistä asumista Helsingin uusimmassa kaupunginosassa Asumisoikeusyhdistys

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Partiomiehentie 1 - Bostads Ab Patrullvägen 1 24.09.2015 12:22:10 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 24.09.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

Mitä koulun jälkeen?

Mitä koulun jälkeen? Tietoa asumisesta Mitä koulun jälkeen? Yhteishaku Lukio/ammattikoulu/opisto Muutto edessä? Valmistumisen jälkeen työelämän tai jatkoopintojen haasteet Ajankohtaiseksi tulee oman paikan hankinta Asumismuoto

Lisätiedot

Päätösseminaari 4V Keke kuuluu kaikille- paikalliset toimijat kestävää. tiistai 23.11.2010 Hotel Arthur

Päätösseminaari 4V Keke kuuluu kaikille- paikalliset toimijat kestävää. tiistai 23.11.2010 Hotel Arthur Päätösseminaari 4V Keke kuuluu kaikille- paikalliset toimijat kestävää ää kehitystä edistämäss ssä tiistai 3..00 Hotel Arthur Asukasosallisuuden kehittäminen vuokrataloyhtiöss ssä Terhi Toppinen-Häyrinen

Lisätiedot

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA Toimivuutta ja turvallisuutta asumiseen helposti poistettavat esteet seminaari Hyvä Ikä messut, Tampere 25.9.2014, ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT IKÄÄNTYNYT HALUAA ASUA:

Lisätiedot

YH-Asumisoikeus Länsi Oy Tampereen Tuluskatu Tuluskatu 3, 33580 Tampere

YH-Asumisoikeus Länsi Oy Tampereen Tuluskatu Tuluskatu 3, 33580 Tampere Y-Asumisoikeus Länsi Oy Tampereen Tuluskatu Tuluskatu 3, 33580 Tampere Y-AUMIOIU LÄNI OY TAMPRN TULUATU Linnainmaalla asut palvelujen vieressä, mutta luonnon helmassa! Luhtilalo errostalo Linnainmaa on

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Rane energianeuvonta. Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Rane energianeuvonta. Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Rane energianeuvonta Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Ranen henkilöstöä Antero Mäkinen Rakentaminen Katja Räsänen Harjoittelija Petri Mäkelä Rakentajan opas Tiina Hakala Asuminen Ilari

Lisätiedot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen - Erityisryhmien kuntien keskeinen asuminen rooli kunnan keskeinen rooli elokuu 2013 elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien

Lisätiedot

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Hallitusseminaari 2011 Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN VALINTA Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä?

Lisätiedot

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti Esteettömyys on asumisen kehittämistä - seminaarisarja Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Puolukkapolku 2 - Bostads Ab Lingonstigen 2 i 15.10.2015 11:28:32 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 15.10.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

Asunto Oy Pikku-Heikki

Asunto Oy Pikku-Heikki Asunto Oy Pikku-Heikki Asunto Oy Dosentinranta Piispanpelto xx 20540 Turku As Oy Turun Pikku-Heikki Iso-Heikkiläntie 5 A 20200 Turku Pikku-Heikissä asut turvallisesti palvelujen naapurissa As Oy Pikku-Heikki

Lisätiedot

PSOASin asukastoimikuntien ohjeistus

PSOASin asukastoimikuntien ohjeistus PSOASin asukastoimikuntien ohjeistus 1. Mikä asukastoimikunta? Asukastoimikunnat ovat PSOASin asukkaiden muodostamia päätösvaltaisia ryhmiä, joiden kautta asukkaat pääsevät vaikuttamaan omien alueidensa

Lisätiedot

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Asukastoiminta kannattaa

Asukastoiminta kannattaa Asukastoiminta kannattaa Asukastoiminnan edelläkävijä Asukastoiminta on asukkaiden omaehtoista yhteistoimintaa. Se tukee hyvää naapuruutta ja on omiaan luomaan yhteisöllisyyttä. On tutkittua tietoa, että

Lisätiedot

Asukastoiminta. Osallistumista Vaikuttamista Viihtymistä

Asukastoiminta. Osallistumista Vaikuttamista Viihtymistä Asukastoiminta Osallistumista Vaikuttamista Viihtymistä Asukastoiminnan tärkeimpiä tehtäviä Asumisviihtyvyyden lisääminen asuinkiinteistössäsi Osallistumista Olet asumisesi paras asiantuntija - voit vaikuttaa

Lisätiedot

Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Kysely olemassa olevista puukerrostaloista

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 27.8.2010 hyväksyttäväksi 1 (8) TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.1.2010 1.2. Asuinkiinteistöjen

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

Omatoiminen varautuminen 2014 (%)

Omatoiminen varautuminen 2014 (%) Väestön omatoiminen varautuminen on yleistynyt ja kehittynyt myönteisesti Omatoimisen varautumisen velvollisuuksia on jokaisella ihmisillä ja taloyhtiöillä. Pelastuslain velvoitteiden tavoitteena on, että

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Mannerheiminkatu 34 13.08.2015 12:52:14 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 13.08.2015 Toiminimi: Asunto Oy Porvoon Mannerheiminkatu

Lisätiedot

Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Kevät 2012. Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011

Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Kevät 2012. Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Kevät 2012 Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Tässä lehdessä: Soininen nousee talo talolta 3 Passiivienergiakohde on investointi tulevaisuuteen 4 Uusi

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät jäähdytyksen avulla

Lisätiedot

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Taloyhtiöiden hallitusforum 6.10.2012 Pääekonomisti Jukka Kero, Kiinteistöliitto Esityksen sisältö Näkymät 2012-2013 Talousarvio 2013

Lisätiedot

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Heidi Vitikainen Lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa Asunto-osakeyhtiön toimielimet Yhtiökokous - osakkaat päättäjinä - yleistoimivalta - valitsee hallituksen

Lisätiedot

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA Munkkivuori 1960 Tapiola 1979 Taka-Töölö 2011 12.3.2012 2 ENSIASUNNON HANKINTA KOLMESSA SUKUPOLVESSA

Lisätiedot

Myytäviksi tai vuokrattaviksi vuosina 2014-2015 esitetyt rakennetut kiinteistöt

Myytäviksi tai vuokrattaviksi vuosina 2014-2015 esitetyt rakennetut kiinteistöt KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 60 11.08.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 72 29.09.2014 Myytäviksi tai vuokrattaviksi vuosina 2014-2015 esitetyt rakennetut kiinteistöt 354/10.01.02/2013 KSJ 60 Vs. kaupunginjohtaja

Lisätiedot

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta)

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Jukka Malila Toimitusjohtaja KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN KESKUSLIITTO RY POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Helsinki 6.9.2011 ESITYKSEN

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Eero Nippala lehtori ja tutkimusalueen päällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2015 Sisältö Rakennuskannan

Lisätiedot

Taloyhtiön tilojen myynti remonttien rahoittamiseksi

Taloyhtiön tilojen myynti remonttien rahoittamiseksi Taloyhtiön tilojen myynti remonttien rahoittamiseksi Taloyhtiö 2014, Messukeskus 1.4.2014 Associate Elina Skarra Lexia Asianajotoimisto Onko yhtiöllä tulossa isoja remontteja ja sitä kautta rahantarve?

Lisätiedot

Mestariasunnot 2 / 2013. Jarkko Kankkunen

Mestariasunnot 2 / 2013. Jarkko Kankkunen Mestariasunnot 2 / 2013 Jarkko Kankkunen Mestariasunnot konserni.... Järvenpään Mestariasunnot Oy Kiinteistö Oy Järvenpään Tilat Levysepänkatu 13 kiinteistö JMA:n 65,30 %, JL Kiinteistötaito 17,15 %, Caves

Lisätiedot

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät ut iv es yt Nä 4 HALLITUS 4.1 Hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallinnon lisäksi yhtiön hallituksen tulee huolehtia yhtiön rakennusten

Lisätiedot

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi Kaupunginhallitus 214 20.10.2014 Kaupunginhallitus 235 03.11.2014 Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi 1466/10.03.02/2014 Kaupunginhallitus 20.10.2014

Lisätiedot

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Asunto-osakeyhtiölaki 1.7.2010 Hissihankkeesta päätetään aina yhtiökokouksessa! Hissipäätökseen riittää enemmistöpäätös

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. As Oy Hovirouva. Kiinteistön nimi. Päiväys 18.6.2013

Pelastussuunnitelma. As Oy Hovirouva. Kiinteistön nimi. Päiväys 18.6.2013 Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi As Oy Hovirouva Päiväys 18.6.2013 Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana.

Lisätiedot

Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014

Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014 Tavoitteena kohtuuhintainen elinkaarikorjaaminen Kerrostalojen kohtuuhintainen korjaaminen -klinikka Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014 Ilpo Peltonen, RAKLI ry Asuinalueiden ja kerrostalojen uudistaminen

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Kuntien välisen yhteistyön kehittäminen tiemerkintöjen hankinnassa

Kuntien välisen yhteistyön kehittäminen tiemerkintöjen hankinnassa Kuntien välisen yhteistyön kehittäminen tiemerkintöjen hankinnassa TAMPERE, Tiemerkintäpäivät 12 13.2.2015, Tekninen johtaja Antti Korte, Raision kaupunki Aiempien päivien pohdintoja Uudet tavat hankkia,

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

OP-Pohjola. Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki

OP-Pohjola. Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki 2 Taloyhtiön valmistautuminen remonttiin Tee korjaussuunnitelma ja noudata sitä Aloita ennakkosäästäminen

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Talomme katto on rakennettu vuonna 1986. Tiilet olivat tulleet huokoiseksi ja sammalta kertynyt, joten huoltoa kaivattiin, kertoo talon omistaja. Referenssi FRIISILÄNTIE

Lisätiedot

Onnistuneet talkoot. Asukastoimikuntien 11.3.2011 pidetyn seminaariin osallistuneiden asukkaiden ryhmätöissä kehitetyt ideat ja ehdotukset

Onnistuneet talkoot. Asukastoimikuntien 11.3.2011 pidetyn seminaariin osallistuneiden asukkaiden ryhmätöissä kehitetyt ideat ja ehdotukset 1 Asukastoimikuntien 11.3.2011 pidetyn seminaariin osallistuneiden asukkaiden ryhmätöissä kehitetyt ideat ja ehdotukset RYHMÄTÖIDEN OTSIKOT Mitä talkoilla voi tehdä? Talkoiden suunnittelu, valmistelu ja

Lisätiedot

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1 Hissi vanhaan taloon 1.4.2014 www.hel.fi/hissiprojekti 1 Helsingin kaupunki Talous- ja suunnitteluosasto PL 20 (Aleksanterinkatu 24) 00099 Helsingin kaupunki Simo Merilä Hissiasiamies Puhelin: (09) 310

Lisätiedot

Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2010

Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2010 Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2010 2 PÄÄKIRJOITUS Turku 1.12.2010 Vuonna 2011 tulossa hallittua kehitystä Julkaisemme tässä lehdessä jälleen ensi maaliskuussa voimaan tulevat käyttövastikkeemme

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi Aurinkokatu 35. Päiväys 2.4.2015

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi Aurinkokatu 35. Päiväys 2.4.2015 Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Aurinkokatu 35 Päiväys 2.4.2015 Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana.

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Kaikki mitä sinun tulee tietää vuokra-asujana

Kaikki mitä sinun tulee tietää vuokra-asujana Kaikki mitä sinun tulee tietää vuokra-asujana Patterit liian kuumalla? Paljonko on kwh? Kulutanko enemmän kuin muut? Mihin pitäisi pyrkiä? Mitä minä siitä hyödyn? Verkkopalvelukonsepti, pääkohderyhmänä

Lisätiedot

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä.

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä. 3 Huoneiston hallintaanotto 3.1 Hallintaanotto lyhyesti Huoneiston hallintaanotolla tarkoitetaan sitä, että taloyhtiö ottaa osakkaan huoneiston hallintaansa määräajaksi osakkaan tai esimerkiksi tämän vuokralaisen

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Isännöitsijäntodistus. Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle

Isännöitsijäntodistus. Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle Tarkastettua tietoa taloyhtiön kunnosta ja tulevaisuuden suunnitelmista Isännöitsijäntodistus - tilataan taloyhtiön isännöintiyrityksestä - toimitusaika tavallisesti

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

Riskienhallinta taloyhtiössä

Riskienhallinta taloyhtiössä Riskienhallinta taloyhtiössä Taloyhtiö 2014 Maria Kulomäki Asunto-osakeyhtiölaki: asunto-osakeyhtiön toiminta Tarkoituksensa toteuttamiseksi asunto-osakeyhtiö huolehtii hallinnassaan olevien kiinteistöjen

Lisätiedot

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE NAANTALI, KERROSTALO 3h+kt+s+ph/khh+wc+vh+las.terassi+v+ak, 84 m, 314 000 Vastaava välittäjä Johanna Willberg MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, LKV, PARTNER, KAUPANVAHVISTAJA 040 041 048

Lisätiedot

Ensimmäiset kiinteistöt Vason isännöinnissä. Vason toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2007. Vaso on houkutteleva työpaikka

Ensimmäiset kiinteistöt Vason isännöinnissä. Vason toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2007. Vaso on houkutteleva työpaikka Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti KEVÄT 2008 3 4 Ensimmäiset kiinteistöt Vason isännöinnissä Vason toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2007 7 Vaso on houkutteleva työpaikka 10 Ilmettä

Lisätiedot

ARVONPELLON LEIKKIPUISTO HILJANPOLKU

ARVONPELLON LEIKKIPUISTO HILJANPOLKU ANTTILAN LÄHILIIKUNTAPAIKKA, ANSARITIE Anttilan uudella lähiliikunta-alueella on tekemistä kaikenikäisille, vauvasta vaariin. Avarassa leikkipuistossa on vauva-, lauta- ja ryhmäkeinu, kiipeilyverkko ja

Lisätiedot

Laadukkaampaa asumista

Laadukkaampaa asumista Isännöitsijän opas Laadukkaampaa asumista Hissi auttaa arjessa, olipa kyseessä sitten koiran ulkoiluttaminen, vauvanrattaiden kanssa liikkuminen tai muutto uuteen kotiin. Pääset häkkivarastollesi vaivattomasti,

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

TALOYHTIÖIDEN HALLITUSFOORMUM

TALOYHTIÖIDEN HALLITUSFOORMUM TALOYHTIÖIDEN HALLITUSFOORMUM Remonttien rahoittaminen ja taloudellinen hankesuunnittelu Markku Kulomäki, toimitusjohtaja SKH-Isännöinti Oy KORJATTAVAA TALOILLA RIITTÄÄ! SKH Isännöinnin taloyhtiöillä yli

Lisätiedot

Asunto Oy Vantaan Sananjalantie 2. Rauhallinen ja tilava koti Simonkylässä.

Asunto Oy Vantaan Sananjalantie 2. Rauhallinen ja tilava koti Simonkylässä. Rauhallinen ja tilava koti Simonkylässä. Asunto Oy Vantaan Sananjalantie 2 Helsinki-Vantaa lentokenttä Koivukylänväylä Koivukylä Asunto Oy Vantaan Sananjalantie 2 rakennetaan Simonkylän alueelle Vantaalle

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä):

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä): HUONEISTON MUUTOSTYÖ TAI PESUTILAKUNNOSTUS RAKENNUSSUUNNITELMA JA OSAKKEEN OMISTAJAN SITOUMUS Päiväys / 20 Taloyhtiö Osoite Huoneisto Osakkeenomistaja Puhelin Sähköposti KORJAUSHANKKEEN SISÄLTÖ: Pesutilakunnostus

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

1861/00.04.01.00/2015

1861/00.04.01.00/2015 18.05.2015 Sivu 1 / 1 1861/00.04.01.00/2015 26 Kaupungin edustajan nimeäminen ja toimiohjeiden antaminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina

Lisätiedot