ALUEELLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN RAKENTAMINEN TURUN SEUDULLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALUEELLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN RAKENTAMINEN TURUN SEUDULLE"

Transkriptio

1 ALUEELLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN RAKENTAMINEN TURUN SEUDULLE 1. Taustaa 2. Työryhmän työskentely 3. Alueellisen päivystysyksikön tehtävät ja organisaatio 3.1. Tehtävät 3.2. Toiminta-aika, toimitilat ja yhteydenotot yksikköön 3.3. Yksikön hallinnointi ja yhteistyö muihin toimijoihin nähden 3.4. Päivystysyksikön kustannukset ja niiden jakautuminen osallistujille Liitteet

2 2 1. TAUSTAA Harava-projekti ja alueellisten sosiaali- ja kriisipäivystysmallien kehittäminen Harava on Lastensuojelun Keskusliiton ja Suomen Kuntaliiton koordinoima valtakunnallinen hanke, jonka tavoitteena on kehittää yhteistoiminta- ja palvelumalleja lasten ja nuorten psykososiaalisiin palveluihin. Pyrkimyksenä on edistää järjestöjen, julkisen ja yksityisen sektorin ylikunnallista yhteistyötä. Harava toimii kolmella pilottialueella (Varsinais-Suomen ja Keski-Suomen maakunnat, Länsi-Pohjan seutukunta) organisoituen painopistealueittain toimintamallikokeiluiksi (osahankkeet). Varsinais-Suomessa painopistealueeksi on valittu ehkäisevä psykososiaalinen työ ja ensimmäiseksi osahankkeeksi sosiaali- ja kriisipäivystysmallien kehittäminen. Sosiaali- ja kriisipäivystysmalli hankkeen päätavoitteena on tuottaa malli siitä, miten voidaan rakentaa alueellinen, eri toimijoiden väliseen kumppanuuteen pohjautuva sosiaali- ja kriisipäivystysjärjestelmä. Tarve tällaisten järjestelmien kehittämiselle on noussut voimakkaasti esille maakunnallisissa tarvekartoituksissa sekä Harava-projektin lokakuussa 2000 järjestämässä yhteistyöseminaarissa. Alueellisen sosiaali- ja kriisipäivystysjärjestelmän avulla pyritään parantamaan kolmen kohderyhmän asemaa: - Ensinnäkin kohderyhmänä ovat ne lapset, nuoret, lapsiperheet ja muut apua tarvitsevat, jotka erilaisissa kriisi- ja ongelmatilanteissa saavat toimivan päivystysjärjestelmän ansiosta tarvitsemaansa välitöntä, ammattitaitoista psykososiaalista tukea. - Toiseksi hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki ne eri tahojen toimijat, jotka omassa työssään havaitsevat tällaisen psykososiaalisen tuen tarpeen. He voivat nykyistä helpommin ohjata kohtaamansa asiakkaat eteenpäin, kun on olemassa ennalta sovittu toimintamalli ja alueelliset päivystäjät, joihin voidaan ottaa yhteyttä näissä tilanteissa. - Kolmannen kohderyhmän muodostavat päivystystarpeeseen vastaavat työntekijät. Hankkeen avulla pyritään edistämään heidän jaksamistaan koulutuksen sekä eri toimijoiden nykyistä selkeämmän roolituksen avulla. Kun jollakin seudulla lähdetään rakentamaan seudullista päivystyskokeilua yhteistyössä Haravan kanssa, laaditaan projektin ja mukaan lähtevien toimijoiden kesken yhteinen toimintasuunnitelma, jossa sovitaan kehittämistyön tavoitteista, sisällöstä, osallistujista ja aikataulusta. Toimintasuunnitelmassa sovitaan myös siitä, mihin osallistujat sitoutuvat (taloudelliset resurssit, työpanos, raportointi). Harava-projekti tarjoaa kehitystyöhön osallistuville koulutusta ja konsultaatioita, mahdollisesti tarvittavaa taustamateriaalia ja selvityksiä sekä tutustumiskäyntejä ja avustaa sopimusmallien rakentamisessa, toiminnan dokumentoinnissa sekä mallintamisessa. Kuntien ja muiden mukaan tulevien palveluntuottajien vastuulla on käytännön toimintaan liittyvä rahoitus (mm. mahdollisten päivystäjien palkat + muut käytännön kulut) sekä osallistuminen toiminnan suunnitteluun (henkilöresurssit). Löytääkseen pilottialueita yhteistyökokeiluun Harava-hanke järjesti kevään 2001 aikana Varsinais- Suomessa seutukuntakohtaisia tilaisuuksia, joissa käsiteltiin alueellisia päivystystarpeita sekä mahdollisuuksia vastata niihin. Tilaisuuksiin kutsuttiin alueellisia toimijoita sekä julkis-, järjestö- että yksityissektoreilta. Turun seudun tilaisuus järjestettiin Raisiossa (osallistujaluettelo liitteessä 1). Sosiaali- ja kriisipäivystyksen tarve ja kehittämismahdollisuudet Turun seudulla Raision tilaisuudessa näkemyksiään kertoivat mm. sosiaalitoimen, terveystoimen, poliisin, SPR:n ja rikosuhripäivystyksen edustajat Turun seudun sosiaali- ja kriisipäivystystarpeesta ja toteuttamismahdollisuuksista. Tilaisuudessa esiteltiin myös Espoon sosiaali- ja kriisipäivystysmallia sekä Salon seudun sosiaalipäivystystä esimerkkeinä erilaisista tavoista palvelun järjestämiseen.

3 3 Tilaisuudessa kävi ilmi, että tarvetta päivystykselle Turun seudulla on. Niinikään katsottiin, että tähän tarpeeseen olisi järkevää vastata yhteistoimintamallin avulla, koska erityisesti pienempien kuntien ei ole järkevää tai resurssien puolesta edes mahdollista toteuttaa omaa, riittävän laajamittaista päivystysjärjestelmää. Toukokuussa pidetyssä tilaisuudessa päätettiin toteuttaa kysely, jonka avulla kartoitettaisiin tarkemmin alueen eri toimijoiden mahdollisuuksia olla mukana päivystysjärjestelmän rakentamisessa. Kesän ja alkusyksyn 2001 aikana toteutettu kysely suunnattiin kuntien sosiaali- ja terveystoimille, sairaanhoitopiirin yksiköille, alueella toimiville järjestöille sekä ammatillisille perhekodeille. Saadut vastaukset (yhteenveto liitteenä 2) vahvistivat edelleen näkemystä siitä, että tarvetta ja halukkuutta alueellisen päivystysjärjestelmän rakentamiseen on. Suosituimpana vaihtoehtona alueellisen sosiaali- ja kriisipäivystysjärjestelmän toteuttamiseen pidettiin mukaan lähtevien toimijoiden lukumäärästä riippuen joko 1) alueellista, aktiivityöhön perustuvaa päivystysyksikköä tai 2) aktiivityön ja varallaolon yhdistävää järjestelmää. Marraskuussa 2001 käytiin kyselyn tuloksia läpi tilaisuudessa, jossa oli paikalla kuntien sosiaali- ja terveystoimen, alueen järjestöjen sekä ammatillisten perhekotien edustajia. Käydyssä keskustelussa katsottiin, että vielä vuonna 2002 alueellista päivystyskokeilua ei ehditä käynnistää. Sen sijaan todettiin, että asiassa voitaisiin edetä niin, että kuntien sosiaalitoimien sekä mahdollisten muiden toimijoiden työntekijöistä koottaisiin työryhmä, joka laatii helmikuun 2002 loppuun mennessä esityksen siitä, millaisella mallilla voitaisiin parhaiten vastata alueen päivystystarpeeseen. Mikäli päivystykseen onnistutaan löytämään toimiva malli, voitaisiin vuonna 2003 aloittaa useamman vuoden kestävä kokeilupilotti, jolla testattaisiin seudullisen sosiaali- ja kriisipäivystyksen toimivuutta. Tilaisuudessa päätettiin perustaa työryhmä, johon valittiin edustajat Turun, Raision, Kaarinan, Naantalin, Liedon sekä Nousiaisten sosiaalitoimista, Turun ensi- ja turvakodista, SPR:n nuorten turvatalolta sekä Harava-projektista. Työryhmälle annettiin tehtäväksi rakentaa kaksi vaihtoehtoista päivystysmallia helmikuun 2002 loppuun mennessä. Työryhmälle jätettiin vapaat kädet mallien rakentamiseen, mutta evästyskeskustelussa esitettiin kuitenkin joitakin kysymyksiä ja näkemyksiä rakennettavasta mallista: - Toiminnan laajuus, käsitelläänkö lastensuojelutapauksia vai yleisemmin kriisitapauksia? katsottiin, että liikkeelle voitaisiin lähteä lastensuojelupäivystyksestä. - Päivystyksen ajankohta. Toimitaanko ympärivuorokautisesti vai esim. vain viikonloppuisin? katsottiin, että liikkeelle voitaisiin lähteä viikonloppupäivystyksellä. - Yhteydenottotapa. Otetaanko päivystäjiin yhteyttä viranomaisten kautta vai voivatko asiakkaat ottaa suoraan yhteyttä päivystäjään? katsottiin, että päivystys toimii niin, että yhteydenotot tapahtuvat viranomaisten kautta. - Päivystäjät. Pitääkö päivystäjien olla toimivaltaisia sosiaalityöntekijöitä vai voiko päivystäjänä toimia myös muita työntekijöitä? tämä jätettiin työryhmän harkittavaksi - Kustannukset. Jaetaanko kustannukset asukasluvun suhteessa vai joillakin muilla perusteilla? jakoperusteet jätettiin työryhmän harkittaviksi, kustannukset eivät kuitenkaan saisi nousta kovin korkeaksi (ei yli 3-5 mk/asukas)

4 4 2. TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELY Työryhmä rakensi saamillaan evästyksillä kaksi vaihtoehtoista sosiaalipäivystysmallia, jotka esiteltiin Turun seudun kuntien sosiaalijohdolle maaliskuussa 2002 järjestetyssä tilaisuudessa. Toinen vaihtoehdoista perustui viikonloppuisin ylityönä tehtävään sosiaalityöntekijöiden aktiivipäivystykseen ja toinen seudulliseen aktiivipäivystysyksikköön, jossa olisi omat työntekijät, ja joka vastaisi alueen sosiaalipäivystystarpeeseen iltaisin ja viikonloppuisin. Esitettyjä malleja rakennettaessa käytettiin hyväksi kokemuksia muualla Suomessa käytetyistä sosiaali- ja kriisipäivystysjärjestelmistä. Työryhmä hyödynsi mm. Espoon, Salon seudun, Jämsän seudun, Tampereen, Helsingin, Oulun ja Kymenlaakson päivystysjärjestelmien suunnittelusta ja toteutuksesta saatuja kokemuksia. Ryhmä otti työskentelyssään lähtökohdakseen sen, että mallin tulee olla seudullinen. Mitään alueen kuntaa ei suunnitteluvaiheessa jätetty ulkopuolelle. Toisena lähtökohtana pidettiin sitä, että päivystysmallia rakennettaessa hyödynnetään jo olemassa olevia toimijoita, tarkoituksena ei ollut tehdä mitään jo rakennettua ja toimivaa uudestaan. Mallien toimintaperiaatteita pohtivassa keskustelussa työryhmä katsoi, että vaikka päivystystoiminta voidaankin aloittaa suppeammalla toiminnalla ja laajentaa sitä vaatimusten mukaan, pitää mukana olla kuitenkin riittävästi ammattitaitoisia toimijoita jo alusta lähtien, jotta toimintaedellytykset ovat olemassa. Ryhmä katsoi, että päivystyksessä mukanaolevien henkilöiden tulisi olla toimivaltaisia sosiaalityöntekijöitä ja heidän olisi toimittava päivystysvuoroissa aktiivityössä. Esimerkiksi Salon mallin mukainen varallaolojärjestelmä ei toimi asukaspohjaltaan huomattavasti suuremmalla Turun seudulla, vaan päivystyksen on perustuttava aktiivityöhön. Niinikään katsottiin, että päivystys olisi hyvä keskittää sellaiselle ryhmälle, jolla on ja jolle kertyy kokemusta sosiaalipäivystyksen pyörittämisestä. Kriisitilanteen sattuessa verkostolla (päivystäjät ja sinne yhteyttä ottavat tahot) tulee olla riittävän selkeät ohjeet käsiteltävien tapauksien varalle. Mallia rakennettaessa on saatava aikaan toimiva linkitys muihin, jatko- ja rinnalla toimiviin palveluihin. Vaikka päivystyksen rakentaminen auttaakin kattamaan suuren osan virka-ajan ulkopuolisesta ajasta, on äärimmäisen tärkeää miettiä seudun kuntien työkäytäntöjen toimivuutta päivystystyyppisissä tilanteissa myös virka-aikana. Työryhmä katsoi, että nyt esitettävässä päivystyksessä tulee keskittyä sosiaalipäivystykseen. Mielenterveydelliset kriisitilanteet ja mm. onnettomuustilanteiden jälkipuinti rajattiin tämän päivystyksen ulkopuolelle, koska niihin vastaamiseen löytyy alueelta jo ammattitaitoisia toimijoita. Turun seutukunnan kokoisella alueella, jossa on lähes asukasta, päivystys on erittäin vaikeaa hoitaa oman työn ohella ylityönä. Ylitöinä järjestettävän seudullisen päivystyksen ongelmiksi koettiin mm. hankala hallinnointi ja ohjaaminen, työntekijöiden nopea vaihtuvuus sekä pidemmällä aikavälillä sen rasittavuus päivystykseen osallistuville työntekijöille. Sosiaalipäivystys on vaativaa erityissosiaalityötä, joka vaatii erityiskoulutetun ja osaavan henkilöstön, joka on motivoitunut tämäntyyppisen työn tekemiseen. Päivystystyö on erityisen kuormittavaa työtä, koska asiakkuudet, jotka ohjautuvat sosiaalipäivystykseen ovat aina akuuteissa kriiseissä olevia asiakkaita, joita kohdataan muualla kuin virastossa eli esimerkiksi asiakkaan kotona tai yhteistyökumppanin tiloissa (esim. poliisilaitos). Lisäksi monet sosiaalipäivystyksen asiakkaista ovat kroonistuneita sosiaalityön pitkäaikaisasiakkaita. Työ on myös fyysisesti kuormittavaa henkilöstölle ja se edellyttää työntekijöitä, joilla itsellään on vahva halu tehdä tämänlaatuista työtä. Tämän vuoksi työryhmä piti järkevimpänä ja toimivimpana tapana Turun seutua koskevan sosiaalipäivystyksen hoitamiseen oman aktiivipäivystysyksikön perustamista.

5 5 Työryhmän tekemän selvityksen perusteella maaliskuussa järjestettyyn kokoukseen osallistuneet tahot (tilaisuuden osallistujaluettelo liitteessä 1) päätyivät kannattamaan parhaana vaihtoehtona aktiivipäivystysyksikköä Turun seutukuntaan. Lisäselvitystä katsottiin tarvittavan mm. terveydenhuollon tai seurakunnan työntekijöiden mahdollisesta kytkemisestä tiiviimmin päivystyksen toteuttamiseen. Käydyssä keskustelussa kuitenkin todettiin, että päivystyksen käynnistämisessä on lähdetty siitä, että toiminnassa keskitytään sosiaalipäivystykseen ja erityisesti lastensuojelullisiin tapauksiin. Tämä vaatii työntekijöiltä sosiaalityöntekijän ammattitaitoa ja myös mahdollisuuksia toimia tehtäviä hoitaessaan sosiaalityöntekijän virkavastuulla. Tämän vuoksi katsottiin, että toimijoiden tulisi olla nimenomaisesti sosiaalityöntekijöitä. Palaverissa päätettiin esittää kunnille Turun seutukunnan sosiaalipäivystyksen järjestämiseksi vuosina toteutettavaa nelivuotista kokeilua, jonka ajaksi perustetaan sosiaalipäivystyksen hoitamista varten oma yksikkö, jossa olisivat mukana kaikki seutukunnan 17 kuntaa sekä Mynämäki ja Mietoinen. Päivystystehtäviin vastaamisen lisäksi yksikön työntekijät voisivat myös tarjota mukaan lähteville kunnille konsultointia ja mahdollisesti työparin erityisosaamista vaativissa lastensuojelutapauksissa. Päivystyskokeiluun kytketään mukaan arviointi, jonka suunnittelu toteutetaan yhteistyössä Varsinais-Suomen Harava-hankkeen kanssa. Kokouksessa päätettiin, että esityksen kunnille laatii Harava-projekti yhdessä vaihtoehtoiset päivystysmallit rakentaneen työryhmän kanssa niin, että nyt esitettyyn malliin tarkennetaan vielä kustannusten jakautumisperusteita sekä linkitystä muihin päivystysjärjestelmiin ja tutkitaan mahdollisuudet ulkopuoliseen rahoitukseen sekä Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kytkemiseen mukaan toiminnan järjestämiseen. Tähän esitykseen noita seikkoja onkin tarkennettu luvussa 3.

6 6 3. ALUEELLISEN PÄIVYSTYSYKSIKÖN TEHTÄVÄT JA ORGANISAATIO 3.1. Tehtävät Kehitettävä päivystysjärjestelmä on sosiaalipäivystys, jonka ensisijaisia tehtäviä ovat: 1) Väkivaltatilanteet, joissa perheeseen kuuluu lapsia tai muita huollettavia (esimerkiksi tilanne, jossa poliisi havaitsee kotihälytyksellä tarpeen saada joko välittömästi sosiaalityöntekijä paikalle tai välittää tieto mahdollisesta lastensuojelutarpeesta heti eteenpäin) 2) Lastensuojelutarpeen tarkistaminen (jos lapset jäävät vaille hoitoa huoltajan päihteiden käytön, sairaskohtauksen, tapaturman/onnettomuuden, perhekriisien tai mielenterveysongelmien takia) 3) Lapsen ja nuoren erityiset vaikeudet (itsemurhauhka, lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, raiskaukset, päihteet/huumeet, karkailu, muut nuorten vakavat selviytymisvaikeudet) 4) Alaikäisten pidätykset ja kuulustelut harkinnan mukaan Tämän lisäksi päivystyksen työntekijät voivat tarvittaessa antaa puhelinkonsultaatiota sekä avustaa esimerkiksi vanhuksen/sairaan henkilön katoamis-/löytymistilanteissa tai turvapaikkaa tarvittaessa. Varsinaisten päivystystehtävien lisäksi voivat yksikössä toimivat työntekijät myös tarjota kokeilussa mukana oleville kunnille konsultointia ja mahdollisesti työparin erityisosaamista vaativissa lastensuojelutapauksissa Toiminta-aika, toimitilat ja yhteydenotot yksikköön Yksikkö vastaa alueen sosiaalipäivystystarpeeseen maanantaista torstaihin kello ja välillä, perjantaisin kello , lauantaisin ja sunnuntaisin kello Työntekijöiden viikoittaiset päivystysvuorot muodostuvat esimerkkiviikolla seuraavasti: Työntekijä Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai X X X X X X X X 4 X X X X 5 X X X X X 8-15 Päivystystunteja työntekijälle 1: 33 Päivystystunteja työntekijälle 2: 33 Päivystystunteja työntekijälle 3: 21 Päivystystunteja työntekijälle 4: 20 Päivystystunteja työntekijälle 5: 13 Päivystystuntien lisäksi työntekijät tekevät virka-aikana työtä yhteistyökumppaneiden kanssa mm. jatkopalveluihin ohjauksessa sekä hoitavat yhteistyökumppaneiden (mm. poliisi, hätäkeskus, terveyskeskukset, sairaalat, kunnat) kanssa asiakastapauksiin sekä järjestelmän sisältöön liittyviä neuvotteluja. Näiden tehtävien lisäksi työntekijät voivat toimia konsultoivina työntekijöinä ja mahdollisesti työparina mukana olevien kuntien alueella tapahtuvissa vaativissa lastensuojelutapauksissa Mallin rakentamisessa on lähdetty siitä, että päivystäjät voivat toimia Turun kaupungin sosiaalikeskuksen ASO-tiloissa (asiakkaan ohjaus -yksikkö) Linnankatu 23:ssa. Näissä tiloissa on jo olemassa puhelinyhteydet sekä tarvittava tietotekniikka, eikä yksikön tarvitse näin investoida uusiin laitteisiin ja järjestelmiin. Yhteydenotot yksikköön tapahtuvat viranomaisten (esim. hätäkeskus, poliisi, sairaaloiden ja terveyskeskusten päivystykset, sairaankuljetus) kautta. Suorien asiakasyhteydenottojen edellytyksenä on mallia valmistelleessa työryhmässä pidetty sitä, että päivystäjillä on mahdollisuus saada taustatietoa asiakkaasta. Koska päivystäjillä ei ole pääsyä eri kuntien asiakastietokantoihin, ei yksikkö voi vastata suoriin asiakasyhteydenottoihin vaan kontaktit tapahtuvat muiden viranomaisten välityksellä.

7 7 3.3 Yksikön hallinnointi ja yhteistyö muihin toimijoihin nähden Työryhmä esittää, että yksikkö sijoittuisi hallinnollisesti Turun kaupungin sosiaalikeskuksen yhteyteen. Ryhmässä käytiin läpi myös mahdollisuuksia sijoittaa toiminta osaksi Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusta tai antaa sen hallinnointi jollekin muulle seudulliselle toimijalle, mutta koska päivystäjien tulee nyt esitettävässä mallissa olla virkavastuulla toimivia sosiaalityöntekijöitä, ei yksikköä voida sijoittaa esimerkiksi osaamiskeskukseen, joka toimii jatkossa osakeyhtiönä. Tämän vuoksi luontevin hallinnollinen organisaatio yksikölle on Turun kaupungin sosiaalitoimi, jonka tiloissa päivystyksen on tarkoitus toimia. Toiminnan käytännön suunnittelusta ja organisoinnista vastaa yksi yksikön viidestä työntekijästä, joka toimii johtavana sosiaalityöntekijänä. Hankkeelle muodostetaan yksikön toiminnan seurantaa ja ohjausta varten oma ohjausryhmä, johon valitaan edustajia toiminnassa mukana olevista kunnista ja mahdollisilta muilta tahoilta. Ennen toiminnan aloittamista käydään yhdessä yhteydenottajatahojen kanssa läpi yksityiskohtaisesti ne tilanteet, joissa otetaan yhteyttä sosiaalipäivystysyksikköön ja joissa taas oikea avuntarjoaja on jokin muu alueella toimiva apua tarjoava taho (esim. debriefing-päivystys, TYKS:n psykiatrian yksiköt, SPR:n ensihuollon hälytysryhmä, rikosuhripäivystys, auttavat kriisipuhelimet, mielenterveysseuran kriisipalvelut, ensi- ja turvakoti, nuorten turvatalo jne.). Pilottikokeilu aloitetaan sosiaalitoimien ylläpitämänä päivystyksenä. Kokeilun aikana tulee kuitenkin tarkastella myös mahdollisuuksia kytkeä päivystys osaksi laajempaa sosiaali- ja terveydenhuollon seudullista päivystysjärjestelmää, mikäli esimerkiksi terveydenhuollossa rakennetaan uusia alueellisia päivystysmalleja Päivystysyksikön kustannukset ja niiden jakautuminen osallistujille Päivystysyksikön kustannukset on laskettu käyttäen työntekijöiden keskipalkkana mk (1850 ) kuukaudessa 5 sosiaalityöntekijän nettopalkat a mk ( ) = mk + lomakorvaukset (vuosipalkka * 0,11) = mk + ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntailisät ** (liite 3.) = mk + sosiaalikulut kertoimella 0,30 = mk + matka- ja toimintakulut = mk + vuokrat = mk + koulutus ja työnohjaus = mk YHTEENSÄ: mk ** voidaan antaa myös vapaa-aikana, mutta kustannusvaikutus tämä Työryhmä ehdottaa, että neljän vuoden pilottikokeilun aikana kustannukset jaetaan niin, että ensimmäisenä vuonna jakoperusteena käytetään mukana olevien kuntien alle 21-vuotiaiden asukkaiden määrää (kuten lastensuojelun suurten kustannusten tasausrahastossakin). Ensimmäisen vuoden aikana toteutuvien tapausten mukaisesti määritellään eri suoritteille hinnat. Pilotin kolmena viimeisenä vuotena jaetaan kustannukset niin, että osa budjetista (työryhmän alustavissa kaavailuissa noin 20%) katetaan vakuutusmaksutyyppisellä ylläpitomaksulla, jonka jakautumisperusteena pidetään alle 21-vuotiaiden asukkaiden määrää. Loput kustannukset rahoitetaan suoritemaksuilla. Hankkeeseen on mahdollista hakea ulkopuolista hankerahoitusta esimerkiksi Varsinais-Suomen liitosta maakunnan kehittämisrahoista tai joko Varsinais-Suomen liiton tai STM:n kautta haettavasta ESR-rahoituksesta syksyn 2002 aikana, jos hankkeen käynnistämiseen löytyy alueen kunnista riittävästi yhteistä tahtoa. Jonkin verran rahoitusta sekä apua ulkopuolisen rahoituksen hakemiseen on mahdollista hakea myös Turun seudun aluekeskusohjelman kautta, kun ohjelman Hyvinvoiva

8 8 aluekeskus osio saa oman työntekijänsä ja sen hankesuunnitelmat käynnistyvät. Lisäksi lääninhallituksen kautta mahdollisesti myös ensi vuonna jaettavaa ehkäisevän huumetyön rahoitusta kannattaa hakea hankkeen toteutukseen vuonna Vuoden 2002 ehkäisevän huumetyön rahat on jo jaettu. Tässä esitettävät laskelmat kuntien rahoitusosuuksien jakautumisesta on laskettu lähtien siitä olettamuksesta, että hankkeelle ei saada ulkopuolista hankerahoitusta. Lähtökohtana ovat siis hankkeen kokonaiskustannukset. 1. vuoden toimintakustannusten jakautuminen Mikäli kaikki Turun seutukunnan 17 kuntaa sekä Mynämäki ja Mietoinen osallistuvat päivystysyksikön toimintaan, jakautuvat kustannukset edellämainituin perustein ensimmäisen vuoden aikana seuraavasti: Turun seutu Pilotin Kustannus ensimmäinen vuosi Kunta Alle 21-v. Osuuskerroin Summa mk Euro Askainen 201 0, Kaarina , Lemu 442 0, Lieto , Masku , Merimasku 438 0, Mietoinen 481 0, Mynämäki , Naantali , Nousiainen , Paimio , Piikkiö , Raisio , Rusko , Rymättylä 492 0, Sauvo 754 0, Turku , Vahto 570 0, Velkua 59 0, Yhteensä , Asukasta kohti päivystysyksiköstä muodostuu kustannuksia aikana. 0,74 ensimmäisen pilottivuoden vuoden toimintakustannusten jakautuminen Pilottikokeilun kolmena viimeisenä vuotena katetaan kustannuksista osa (työryhmän alustavissa kaavailuissa 20 %) yleisellä ylläpitomaksulla ja loput suoritemaksuilla. Suoritehinnat määrittyvät päivystystapausten määrän perusteella ja ne määritellään ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella. Ylläpitomaksun lopullinen prosenttiosuus kokonaiskustannuksista määritellään mukaan lähtevien kuntien keskinäisessä sopimuksessa. Tämä osuus jaetaan osallistuvien kuntien kesken käyttäen jakoperusteena alle 21-vuotiaiden asukkaiden määrää. Mikäli kaikki Turun seutukunnan 17 kuntaa sekä Mynämäki ja Mietoinen osallistuvat päivystysyksikön toimintaan, jakautuvat kustannukset seuraavasti (käytetty ylläpitomaksun osuutena 20 %):

9 9 Turun seutu pilotin vuodet Kustannukset 2-4 Ylläpitomaksu 20 % Kunta Asukasluku Osuuskerroin Summa mk Euro Askainen 201 0, Kaarina , Lemu 442 0, Lieto , Masku , Merimasku 438 0, Mietoinen 481 0, Mynämäki , Naantali , Nousiainen , Paimio , Piikkiö , Raisio , Rusko , Rymättylä 492 0, Sauvo 754 0, Turku , Vahto 570 0, Velkua 59 0, Yhteensä , Asukasta kohti ylläpitomaksusta muodostuu kustannuksia 0,15 vuodessa, jos kaikki 19 kuntaa ovat mukana. 80 % kustannuksista jakautuu suoritteiden mukaisesti. Suoritehinnat määrittyvät päivystystapausten määrän perusteella ja ne määritellään ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella. Kokeiluhanketta käynnistettäessä tehdään yhteistyötä Harava-hankkeen kanssa. Harava on varannut vuoden 2002 budjettiinsa Varsinais-Suomessa käynnistyvien sosiaali- ja kriisipäivystyshankkeiden koulutus- ja konsultaatiomenoihin. Tulevien vuosien osalta summat ovat vielä avoinna. Osa tästä summasta voidaan käyttää Turun seudulla mahdollisesti 2003 käynnistyvän päivystysyksikön työntekijöiden koulutukseen ja/tai hankkeen suunnitteluun sisältyvään koulutukseen tai konsultaatioihin. Lisäksi Haravan Varsinais-Suomessa työskentelevät kaksi projektipäällikköä antavat työpanostaan hankkeen suunnittelutyöhön.

10 10 LIITE 1. TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELYYN OSALLISTUNEET SEKÄ SEUDULLISTEN PALAVERIEN OSALLISTUJALUETTELOT Mallit rakentaneen työryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet: Kaarinan kaupunki sosiaalityönjohtaja Sari Johansson Liedon kunta sosiaalityöntekijä Marja Holmborg sosiaalityöntekijä Pirjo Pitkänen Naantalin kaupunki sosiaalityöntekijä Liisa-Anneli Holmberg johtava sosiaalityöntekijä Anssi Lähde Nousiaisten kunta sosiaalityöntekijä Liisa Moilanen Raision kaupunki johtava sosiaalityöntekijä Helena Nurmilaakso Turun kaupunki johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mäkinen SPR/Nuorten turvatalo johtaja Elina Wiljanen Turun ensi- ja turvakoti toiminnanjohtaja Maija Jäntti Varsinais-Suomen Harava projektipäällikkö Eija Heimo projektipäällikkö Pasi Oksanen Sosiaali- ja kriisipäivystysmallin kehittämistarve Turun seudulla -palaveri Osallistujat Askaisten kunta sosiaalisihteeri Aila Häkkinen Kaarinan kaupunki sosiaalijohtaja Antero Paananen Lemun kunta sosiaalisihteeri Raija Vienonen Maskun kunta sosiaalijohtaja Kaarina Meller Naantalin kaupunki sosiaalijohtaja Riitta Ylipelkonen Nousiaisten kunta sosiaalijohtaja Anneli Hallman Paimion kaupunki sosiaalijohtaja Iiro Pöyhönen Piikkiön kunta sosiaalijohtaja Sirkka Mylly Raision kaupunki sosiaalijohtaja Markus Hemmilä Päivi Miettinen Sauvon kunta sosiaalisihteeri Leena Pesu Turun kaupunki johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mäkinen erityissosiaalityöntekijä Eero Pulli Velkuan kunta sosiaalityöntekijä Tiina Rinne-Kylänpää Härkätien terveyskeskus johtava hoitaja Anne Valtonen Kaarinan Piikkiön tk. ylilääkäri Markku Suokas johtava hoitaja Anja Rinta-Jaskari Naantalin ktt ky. sosiaalityöntekijä Erja Oksman Turun terveysvirasto terveyskeskuslääkäri Eero Pesonen TYKS/Ensiapupoliklinikka ylilääkäri Seppo Nieminen osastonhoitaja Pirkko Viirlas TYKS/ Konservatiivisen hoidon tulosryhmä ylihoitaja Marja-Leena Pulkkinen TYKS/ Nuorisopsykiatria sosiaalityöntekijä Leena Jäppinen Turun kihlakunnan poliisilaitos ylikonstaapeli Markku Paija Raision kihlakunnan poliisilaitos komisario Pasi Rinne Kaarinan kihlakunnan poliisilaitos Erja Setälä Perhekoti Peukaloinen Seija Oksanen Kari Oksanen Turun Ensi- ja Turvakoti toiminnanjohtaja Maija Jäntti Ensikoti Pinja johtaja Anne Stormbom Lausteen perhekuntoutuskeskus sosiaaliterapeutti Raija Manni Mielenterveysseura / Lounais-Suomen aluetoimisto aluetyöntekijä Elisa Lehtonen Mielenterveysseura / Länsi-Suomen aluetoimisto aluetyöntekijä Veli Kaukkila MLL/ Varsinais-Suomen piiri nuorisotyön ohjelmasihteeri Juhani Rantanen Rikosuhripäivystys/ Länsi-Suomen aluetoimisto aluevastaava Tiina Rantanen SPR, Nuorten turvatalo johtaja Sari Jansson Turun Nuorisoasema Hanna Peltola

11 11 Espoon keskus, sosiaali- ja terveystoimi Harava-projekti psykiatrinen sairaanhoitaja Birgitta Pollari sosiaalityöntekijä Leena Pehkonen projektijohtaja Markus Anttila projektipäällikkö Eija Heimo projektipäällikkö Pasi Oksanen Sosiaali- ja kriisipäivystysmallin kehittäminen Turun seudulle työkokous Kaarinan kaupunki sosiaalijohtaja Antero Paananen Mynämäen kunta sosiaalijohtaja Marita Pettersson Naantalin kaupunki sosiaalijohtaja Riitta Ylipelkonen Nousiaisten kunta sosiaalijohtaja Anneli Hallman Raision kaupunki sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä johtava sosiaalityöntekijä Helena Nurmilaakso Ruskon kunta sosiaalijohtaja Tuula Ikonen, Ruskon kunta Sauvon kunta sosiaalisihteeri Leena Pesu Turun kaupunki osastopäällikkö Leila Visa erityissosiaalityöntekijä Eero Pulli Perhekriisi- ja terapiakeskus Pilari projektijohtaja Kitty Enbom SPR, Nuorten turvatalo johtaja Elina Wiljanen Turun ensi- ja turvakoti toiminnanjohtaja Maija Jäntti Perhekoti Tuike Tuire Ekman Jussi Kangas Harava-projekti projektipäällikkö Eija Heimo projektipäällikkö Pasi Oksanen projektityöntekijä Kaisa Tiusanen Sosiaali- ja kriisipäivystysmallin kehittäminen Turun seudulle työkokous Askaisten kunta sosiaalisihteeri Aila Häkkinen Kaarinan kaupunki sosiaalityönjohtaja Sari Johansson Lemun kunta sosiaalisihteeri Raija Vienonen Liedon kunta sosiaalityöntekijä Marja Holmborg Mynämäen kunta sosiaalityöntekijä Marita Haulivuori Naantalin kaupunki sosiaalityöntekijä Liisa-Anneli Holmberg Nousiaisten kunta sosiaalijohtaja Anneli Hallman Paimion kaupunki sosiaalijohtaja Iiro Pöyhönen Raision kaupunki sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Ruskon kunta johtava sosiaalityöntekijä Tuula Ikonen Sauvon kunta sosiaalisihteeri Leila Pesu Turun kaupunki johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mäkinen osastopäällikkö Leila Visa Turun ensi- ja turvakoti toiminnanjohtaja Maija Jäntti Harava-projekti projektipäällikkö Eija Heimo projektipäällikkö Pasi Oksanen

12 12 LIITE 2. TURUN SEUDUN SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYSKYSELYN VASTAUKSET Turun seudulla kesällä ja alkusyksyllä 2001 suoritettuihin kyselyihin vastasivat seuraavien kuntien sosiaalitoimet: Kaarina, Lemu, Lieto, Masku, Mietoinen, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Piikkiö, Raisio, Rusko, Rymättylä, Vahto ja Velkua. Lisäksi kyselyyn vastasivat: Härkätien terveyskeskus,kaarinan-piikkiön TK-kuntayhtymä, Maskun kansanterveystyön kuntayhtymä,turun terveystoimi, TYKS, Mannerheimin lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri, Lausteen perhekuntoutuskeskus, Lounais-Suomen mielenterveysseura, Perhekoti Tuike, SPR:n nuorten turvatalo, SPR:n Varsinais-Suomen piiri ja Turun nuorisoasema. Mukana on lista niistä tahoista, joille kysely on kuntien sosiaalitoimien lisäksi lähetetty. TURUN SEUTU 1. Haluaako olla mukana rakentamassa alueellista sosiaali- ja kriisipäivystys-mallia Turun seudulle? Kyllä Ei 2. Millaiseen toimintamalliin alueellisen sosiaali- ja kriisipäivystyksen tulisi mielestänne perustua? Alueen kuntien sosiaalityöntekijöiden vapaamuotoinen varallaolopäivystys Kuntien ja muiden organisaatioiden sosiaalityöntekijöiden yhteinen varallaolo Sosiaalityöntekijöiden ja muiden toimijoiden yhteinen varallaolopäivystys Aktiivityöhön perustuva päivystysyksikkö Aktiivipäivystyksen ja varallaolon yhdistelmä Jokin muu malli Kunta tai muu organisaatio Naantali, Rymättylä, Rusko, Lemu, Nousiainen, Velkua, Mietoinen, Kaarina, Lieto, Turun terveystoimi, TYKS, Raisio, Mynämäki, Masku, Härkätien terveyskeskus, MLL V-S piiri, SPR nuorten turvatalo, Lausteen perhekuntoutuskeskus (mukana tukemassa), Turun nuorisoasema, SPR V-S piiri, Lounais-Suomen mielenterveysseura, Kaarinan-Piikkiön TK-kuntayhtymä, Perhekoti Tuike, Piikkiö Vahto, Maskun ktt ky TYKS (lisäksi asiantuntijoiden takapäivystys ) SPR V-S piiri, L-S mielenterveysseura, Kaarinan-Piikkiön TK-kuntayhtymä, Piikkiö Naantali (Jos Turku mukana), Maskun ktt ky, SPR Turun nuorten turvatalo, Lausteen perhekuntoutuskeskus (tai seur. vaihtoehto), Turun nuorisoasema, Lieto (tai seur. vaihtoehto), Perhekoti Tuike Naantali (Jos Turku ei mukana), Vahto, Raisio, Härkätien terveyskeskus, MLL V-S piiri, Kaarina Oma päivystysyksikkö jonkin kaupungin sosiaalitoimiston, päivystäjinä sosiaalityöntekijöitä ja toiminta-alueena Turun seutu+ Mynämäki ja Mietoinen (Rymättylä, Rusko, Lemu, Nousiainen, Velkua, Mietoinen, Mynämäki, Masku) 3. Voivatko työntekijät toimia sosiaali- ja kriisipäivystäjinä seutukunnalle rakennettavassa päivystysmallissa? Kyllä aktiivityössä (kuinka monta, työtehtävä) Naantali (ehkä 2), SPR V-S piiri (yht. 25 vapaaehtoista V- S alueella), L-S mielenterveysseura (varmistuu myöhemmin) Ei aktiivipäivystyksessä Kyllä takapäivystys/varallaolo Vahto, Rymättylä, Rusko, Lemu, Nousiainen, Velkua, Mietoinen, Turun terveystoimi, Maskun ktt ky, TYKS, Raisio, Mynämäki, Masku, Härkätien terveyskeskus, MLL V-S piiri, SPR Turun nuorten turvatalo, Lausteen perhekuntoutuskeskus, Turun nuorisoasema, Lieto, Kaarinan-Piikkiön TK-kuntayhtymä, Perhekoti Tuike, Piikkiö Naantali (4-5), TYKS (määrä syksyllä), Raisio (määrä myöhemmin), SPR Turun nuorten turvatalo (siltä osin kuin osallistuminen ei edellytä työpaikalta poistumista), SPR V-

13 13 Ei takapäivystyksessä / varallaolossa 4. Tulisiko sosiaali- ja kriisipäivystys järjestää ympärivuorokautisena vai vain tiettyihin ajankohtiin (esim. viikonloput) keskittyvänä päivystyksenä? Ympärivuorokautinen Viikonloppupäivystys 5. Miten yhteydenottojen pitäisi tapahtua? Yhteydenotot viranomaisten kautta Yhteydenotot myös suoraan asiakkailta 6. Jos kunta ei voi osallistua rakennettavaan malliin päivystäjänä, onko halukas ostamaan sosiaali- ja kriisipäivystyspalvelua muilta tuottajilta? Kyllä (edellytykset) Ei 7. Kuinka suurella taloudellisella panostuksella mukana? S piiri (yht. 25 vapaaehtoista V-S alueella), L-S mielenterveysseura (varmistuu myöhemmin), Kaarina Vahto, Rymättylä, Rusko, Lemu, Nousiainen, Velkua, Mietoinen, Turun terveystoimi, Maskun ktt ky, Mynämäki, Masku, Härkätien terveyskeskus, MLL V-S piiri, Lausteen perhekuntoutuskeskus, Turun nuorisoasema, Lieto, Kaarinan-Piikkiön TK-kuntayhtymä, Perhekoti Tuike, Piikkiö Naantali, Vahto (isoissa kaupungeissa), Rymättylä, Rusko, Lemu, Nousiainen, Velkua, Mietoinen, TYKS, Mynämäki, Masku, MLL V-S piiri, Lausteen perhekuntoutuskeskus, Turun nuorisoasema, SPR V-S piiri, L-S mielenterveysseura, Lieto (kokeiluna ympärivuorokautinen), Kaarinan-Piikkiön TKkuntayhtymä, Perhekoti Tuike Turun terveystoimi (tai kokeiluna ympärivuorokautinen), Maskun ktt ky, Raisio (muutakin voidaan harkita), Härkätien terveyskeskus (+yöt), SPR Turun nuorten turvatalo (kokeilu pe-ma, myöh. mahd. laajentaminen), Kaarina (tarpeen mukaan laajennus), Piikkiö Rymättylä, Rusko, Lemu, Nousiainen, Velkua, Mietoinen, Maskun ktt ky, Raisio, Mynämäki, Masku, Härkätien terveyskeskus, SPR V-S piiri, L-S mielenterveysseura, Piikkiö Naantali, Vahto, Turun terveystoimi, MLL V-S piiri, SPR Turun nuorten turvatalo, Lausteen perhekuntoutuskeskus, Turun nuorisoasema, Kaarina, Lieto, Kaarinan-Piikkiön TK-kuntayhtymä, Perhekoti Tuike Vahto ja Mynämäki (Todelliset kustannukset sovitun hinnaston mukaan), Rymättylä, Rusko, Lemu, Nousiainen, Velkua, Raisio, Masku, Lieto, Piikkiö (pieni perusmaksu asukaspohjan mukaan ja köytöstä sopimuksen mukaan) Perhekoti Tuike Naantali (10 mk/asukas), Asiakaskohtaiset todelliset kustannukset (Vahto, Rymättylä, Rusko, Lemu, Nousiainen, Velkua, Mietoinen, Mynämäki, Masku), Turun terveystoimi (ei osallistu rahoitukseen), TYKS (ei osallistu rahoitukseen), Raisio (3-5 mk/asukas), Kaarina (max mk/asukas), Lieto (10 mk/asukas), Piikkiö (3-5 mk/asukas)

14 14 Turun seudulla kysely on lähetetty kuntien sosiaalitoimien lisäksi seuraaville tahoille: Härkätien terveyskeskus Kaarinan-Piikkiön terveyskeskus Maskun kansanterveystyön kuntayhtymä Mynämäen Mietoisten terveyskeskus Naantalin kansanterveystyön kuntayhtymä Paimion-Sauvon terveyskeskus Raision aluesairaala Raision terveystoimi Ruskon terveyskeskus Turun terveystoimi TYKS Lisäksi koko Varsinais-Suomen alueella kysely on lähetetty seuraaville järjestöille ja yksityisille palveluntuottajille: Ensikoti Pinja, Turku Folkhälsan Katrin palvelukoti, Uusikaupunki Lausteen Perhekuntoutuskeskus ja erityiskoulu Mannerheimin lastensuojeluliitto, Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvitus Mannerheimin lastensuojeluliitto, Vakka-Suomen Perhepalvelukeskus Mannerheimin lastensuojeluliitto, Varsinais-Suomen piiri Matula Oy, Loimaa Perhekoti Peukaloinen, Yliskulma Perhekoti Tuike, Turku Perhekoti Vakkis, Uusikaupunki Perhekoti Villa Roosa, Turku Rikosuhripäivystys, Länsi-Suomen aluetoimisto SPR, Nuorten turvatalo, Turku SPR, Varsinais-Suomen piiri SPR, Åbolands distrikt Suomen mielenterveyseura, Länsi-Suomen aluetoimisto, Laitila Suomen mielenterveysseura, Lounais-Suomen aluetoimisto, Turku Suvilinnan pienryhmäkoti, Pelastakaa Lapset ry. Turun Ensi- ja turvakotiyhdistys ry. Turun Nuorisoasema Vakka-Suomen mielenterveysseura, Kaarisilta-projekti, Uusikaupunki Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Parainen Varsinais-Suomen Sijoituslasten vanhemmat ry

15 15 LIITE 3. PÄIVYSTYSYKSIKÖN ILTA-, YÖ-, LAUANTAI- JA SUNNUNTAILISIEN MUODOSTUMINEN Maanantai: Iltatyökorvaus ajalta = 10,85 mk * 4 h * 2 työntekijää = 86,80 mk Tiistai: Iltatyökorvaus ajalta = 10,85 mk * 4 h * 2 työntekijää = 86,80 mk Keskiviikko: Iltatyökorvaus ajalta = 10,85 mk * 4 h * 2 työntekijää = 86,80 mk Torstai: Iltatyökorvaus ajalta = 10,85 mk * 4 h * 2 työntekijää = 86,80 mk Perjantai- Lauantai 03: Iltatyökorvaus ajalta 18-22, yötyökorvaus ajalta 22-03, = (10,85 mk * 4 h * 2 työntekijää) + (21,69 mk * 5 h * 2 työntekijää) = 303,70 mk Lauantai- Sunnuntai 03: Lauantaityökorvaus 16 h (8-10 2h*1tt, h * 2tt, h * 1 tt), sunnuntaityökorvaus 18 h ( h * 2 tt), iltatyökorvaus 4 h * 2 tt, yötyökorvaus 5 h * 2 tt = (16 * 14,46) + (18 * 72,30) + (8 * 10,85) + ( 10 * 21,69) = 1836,46 mk Sunnuntai: Sunnuntaityökorvaus 14 tunnilta (14 * 72,30) = 1012,20 mk YHTEENSÄ VIIKOSSA 3499, 56 mk, vuodessa mk ( )

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Läntinen sote-alue. Valmistelun organisointi:

Läntinen sote-alue. Valmistelun organisointi: Läntinen sote-alue Valmistelun organisointi: Kuntajohdon tapaaminen, Turku 29.1.2015 Maija Kyttä Läntinen sote-alue Valmistelun organisointi Valtakunnallinen tuki Alustava valmistelu Länsi-Suomen alueella

Lisätiedot

Sosiaalipäivystyksen järjestäminen

Sosiaalipäivystyksen järjestäminen Sosiaalilautakunta 42 21.05.2008 TURUN SEUDUN SOSIAALIPÄIVYSTYS 22/03.01/2008 81/00.10/2008 SOSLTK 42 Valmistelija: Riitta Ylipelkonen Kiireellisten sosiaalipalveluiden järjestämisvelvollisuus perustuu

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT 1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT Arkipäivän äkilliset kriisi- ja onnettomuustilanteet: Kuntien moniammatilliset kriisiryhmät toimivat terveyskeskusten

Lisätiedot

Turun Seudun Kehittämiskeskus hallitus LIITE 2 SOPIMUS TURUN SEUDUN ELINKEINOYHTEISTYÖSTÄ

Turun Seudun Kehittämiskeskus hallitus LIITE 2 SOPIMUS TURUN SEUDUN ELINKEINOYHTEISTYÖSTÄ Turun Seudun Kehittämiskeskus hallitus 3.6.2015 LIITE 2 SOPIMUS TURUN SEUDUN ELINKEINOYHTEISTYÖSTÄ 2 (5) SOPIMUS TURUN SEUDUN ELINKEINOYHTEISTYÖSTÄ 1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on perusasiakirja,

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE Osana Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O)- kärkihanketta 1 Helmikuu 2017 Kärkihanke Kehitetään

Lisätiedot

Turun Seudun Kehittämiskeskus hallitus 11.11.2015 LIITE 2 SOPIMUS TURUN SEUDUN ELINKEINOYHTEISTYÖSTÄ

Turun Seudun Kehittämiskeskus hallitus 11.11.2015 LIITE 2 SOPIMUS TURUN SEUDUN ELINKEINOYHTEISTYÖSTÄ Turun Seudun Kehittämiskeskus hallitus 11.11.2015 LIITE 2 SOPIMUS TURUN SEUDUN ELINKEINOYHTEISTYÖSTÄ SOPIMUS TURUN SEUDUN ELINKEINOYHTEISTYÖSTÄ 2 (5) 1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on perusasiakirja,

Lisätiedot

Lastensuojelujärjestöjen palvelutuotanto ja palveluohjaus

Lastensuojelujärjestöjen palvelutuotanto ja palveluohjaus www.vslapset.fi Lastensuojelujärjestöjen palvelutuotanto ja palveluohjaus Eija Heimo, kehittämispäällikkö Palveluohjaus hanke 2004-2008 Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry Lastensuojelun ajankohtaispäivä

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT 1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT Arkipäivän äkilliset kriisi- ja onnettomuustilanteet: PKSSK:n Aikuispsykiatrian tehostettu avohoito koordinoi

Lisätiedot

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja YHDESSÄ ENEMMÄN Käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä 23.1.2014 Tietoa Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 404 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.6.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 5/2015 1

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 5/2015 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 5/2015 1 Vakka-Suomen sosiaalijohto 29.06.2015 Aika 29.06.2015 klo 10:00-15:05 Paikka Lootholma, Kustavi Luettelo käsitellyistä asioista Sivu 32 Kokouksen avaus, laillisuus

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 6/ Uudenkaupungin Golfklubi, Välskärintie 2 H, Uusikaupunki

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 6/ Uudenkaupungin Golfklubi, Välskärintie 2 H, Uusikaupunki UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 6/2015 1 Vakka-Suomen sosiaalijohto 21.08.2015 Aika 21.08.2015 klo 09:00-13:00 Paikka Uudenkaupungin Golfklubi, Välskärintie 2 H, Uusikaupunki Luettelo käsitellyistä

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 18.05.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Paikka Oulun yliopisto, Yliopistokatu 9, C ovi, tila KTK 112

Paikka Oulun yliopisto, Yliopistokatu 9, C ovi, tila KTK 112 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI PÖYTÄKIRJA 26.5.2010 Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Varsinais-SuomensairaanhoitopiirinkuntayhtymäKeskustelumuistioNro1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Aika:27.4.2016klo8.45-11.00 Paikka:Tyks,T-sairaala,RistoLahesmaaSali Läsnä: Turunkaupunki HonkinenPäivi-Leena,ylilääkäri

Lisätiedot

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli L A S T A - h a n k e 2014 16 LASTA- hankkeen organisaatiokaavio 2013 Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Sisäasiainministeriö (SM)/Poliisihallitus

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Varsinais- Suomessa vuonna 2016 Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Rusko

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Varsinais- Suomessa vuonna 2016 Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Rusko Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Varsinais- Suomessa vuonna 2016 Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Rusko Kalle Myllymäki 21.3.2016 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan 1 Satu Karppanen Sosiaalipäivystys Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaamisesta (12 ) ja sosiaalipäivystyksestä

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2014, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.1.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja niiden

Lisätiedot

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 Tuottajalle asetetut vaatimukset Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista,

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

PRO SOS -hankkeen kohderyhmä muodostuu seuraavista sosiaalihuollon asiakkaista:

PRO SOS -hankkeen kohderyhmä muodostuu seuraavista sosiaalihuollon asiakkaista: VASSO YHTEISTYÖSOPIMUS 1.11.2016 Tässä yhteistyösopimuksessa sovitaan PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa -hankkeen toteuttamisesta 1. SOPIJAOSAPUOLET Sopijaosapuoli y- tunnus yhteystiedot

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

Rovaniemi, Kolpeneen palvelukeskuksen ky, Myllärintie 35, Monitoimitila

Rovaniemi, Kolpeneen palvelukeskuksen ky, Myllärintie 35, Monitoimitila Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ ESITYSLISTA Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI 4.6.2010 PaKaste - Lapin -osahankkeen ohjausryhmän kokous

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset

Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 94/00.02.04/2013 181 Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset 11.9.2013 Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Markku Liimatainen 6.9.2013: Sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Sisällys 1.... Taustaa... 3 2.... Tilastokeskuksen onnettomuusaineisto vuosilta 2001-2010... 4 2.1. Kuntien tilastot 4

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

PALVELURAKENNE- UUDISTUS

PALVELURAKENNE- UUDISTUS PALVELURAKENNE- UUDISTUS IHANTEISTA TODELLISUUTEEN SELVITYSMIESTEN TYÖ Göran Honga 22.08.2013 HISTORIA 10 VUOTTA 3 HALLITUSTA TYÖRYHMIÄ SELVITYSMIEHIÄ ASIANTUNTIJASELVITYKSIÄ NYKYHALLITUS KUNTARAKENNEUUDISTUS

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖRYHMÄ - TILANNEKATSAUS. Marja Heikkilä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖRYHMÄ - TILANNEKATSAUS. Marja Heikkilä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖRYHMÄ - TILANNEKATSAUS Marja Heikkilä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖRYHMÄN JÄSENET Leena Yksjärvi, valtuuston puheenjohtaja K-S shp Leila Lindell (pj), hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

29 koskee sosiaalipäivystystä. Kunnan olisi huolehdittava sosiaalipäivystyksen järjestämistä. Sosiaalipäivystyksellä tarkoitetaan

29 koskee sosiaalipäivystystä. Kunnan olisi huolehdittava sosiaalipäivystyksen järjestämistä. Sosiaalipäivystyksellä tarkoitetaan sosiaalipäivystys Sosiaalihuoltolaki (1.4.2015) 29 koskee sosiaalipäivystystä. Kunnan olisi huolehdittava sosiaalipäivystyksen järjestämistä. Sosiaalipäivystyksellä tarkoitetaan välttämättömien ja kiireellisten

Lisätiedot

Kriisikeskus Mobile. Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5)

Kriisikeskus Mobile. Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Kriisikeskus Mobile Asemakatu 2 (2.krs) 40100 Jyväskylä käynti sisäpihan puolelta Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Työntekijät: 14

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN SEURAKUNTA Pöytäkirja 2/2016. Keskiviikko 13.4.2016 klo 17.30 18.30

YLÖJÄRVEN SEURAKUNTA Pöytäkirja 2/2016. Keskiviikko 13.4.2016 klo 17.30 18.30 Kurun kappelineuvosto 13.4.2016-1- Kokousaika Kokouspaikka Keskiviikko 13.4.2016 klo 17.30 18.30 Kurun seurakuntatalon sali Jäsenet KUTSUTUT JÄSENET: Varsinainen jäsen Petäjäniemi Liisa, puheenjohtaja,

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset

Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 94/00.02.04/2013 132 Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset 22.5.2013 Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korkeila 14.5.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset

Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 156/00.02.04/2014 131 Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset 27.8.2014 Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg 20.8.2014: Sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakennehanke Esityslista 2/2013

Kunta- ja palvelurakennehanke Esityslista 2/2013 Kunta- ja palvelurakennehanke Esityslista 2/2013 Turun kaupunkiseudun kuntakokous Kokousaika Tiistai 27.8.2012 klo 16.30 Kokouspaikka Turun kaupungintalo, Aurakatu 2 Asialuettelo 1 Avaus ja läsnäolijoiden

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMESSA 2012

VARSINAIS-SUOMESSA 2012 VARSINAIS-SUOMESSA 2012 Varsinais-Suomen kuntayhtymien poliittiset voimasuhteet vuosina 2013-2017 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland Varsinais-Suomen

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 4/2015 1

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 4/2015 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 4/2015 1 Vakka-Suomen sosiaalijohto 22.05.2015 Aika 22.05.2015 klo 09:00-13:15 Paikka Kiitorata, Yliopistonkatu 29, 2. krs, TURKU Luettelo käsitellyistä asioista Sivu

Lisätiedot

Liite S1. Hankkeeseen osallistuvien tahojen yhteystiedot 1.2.2012. Etelä-Suomen vakuutusalue. Terveydenhuolto

Liite S1. Hankkeeseen osallistuvien tahojen yhteystiedot 1.2.2012. Etelä-Suomen vakuutusalue. Terveydenhuolto Liite S1. Hankkeeseen osallistuvien tahojen yhteystiedot 1.2.2012 Etelä-Suomen vakuutusalue Kirsi Koljonen, kuntoutusylilääkäri, vastuuhenkilö, Espoo kirsi.koljonen@espoo.fi Terttu Linna-Kantor, kuntoutussuunnittelija,

Lisätiedot

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Marjo Lindgren 14.9.2015 Hämeen parasta kehittämistä! Mikä Sote III- hanke? Jatkoa edellisten valtakunnallisten sotekierrosten valmistelulle Kanta-Hämeen yhteinen tavoite

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Työllisty järjestöön!

Työllisty järjestöön! Työllisty järjestöön! Hankekuvaus vuosille 2012 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa vuodesta 2005 lähtien. Hankkeen kautta

Lisätiedot

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Demokratiapäivän asukastilaisuus 14.10.2014 Leena Kostiainen apulaispormestari käyttäjädemokratiatyöryhmän puheenjohtaja Sisällys työryhmän toimeksianto ja kokoonpano

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Sosiaalipäivystys Suomessa -nykytilanne ja uudistamistarpeet

Sosiaalipäivystys Suomessa -nykytilanne ja uudistamistarpeet Sosiaalipäivystys Suomessa -nykytilanne ja uudistamistarpeet Sosiaalipäivystyksen järjestämisvelvollisuus Kuntien on järjestettävä sosiaalipäivystys sosiaalihuoltolain 29 :n nojalla seuraavasti: Sosiaalipäivystys

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Väliraportti 1/2008 Syksy 2007 Ohjausryhmä 4.2.2008 HANKESUUNNITELMAN TAVOITTEET Lastensuojeluperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen vahvistamalla

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset

Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 156/00.02.04/2014 115 Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset 11.6.2014 Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg 4.6.2014: Sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Aika: Keskiviikko klo Paikka: Lahden kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Sisällysluettelo. Aika: Keskiviikko klo Paikka: Lahden kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone PAKETTI KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI Ohjausryhmä 3/2010 PÖYTÄKIRJA Aika: Keskiviikko klo 14.35 15.30 Paikka: Lahden kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Sisällysluettelo 1.

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT TURUN ALUEEN KUNNAT. Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT TURUN ALUEEN KUNNAT. Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot TURUN ALUEEN KUNNAT Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot KOKO SUOMI väestön ikärakenne, % väestöstä 100 90 80 70 60 50 40 30 8,1 8,2 8,3 63,1 63,1 63 14 59 20 10 0 28,8 28,7 28,7 27 2010 2011 2012

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen Lastensuojelun kehittämisyksikön tarkoitus Lastensuojelupalveluiden seudullinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset

Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 1035/00.02.04/2014 25 Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset 18.2.2015 Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg 11.2.2015: Sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Monitoimijaisella järjestö-kuntakumppanuudella lasten ja perheiden hyvää arkea vahvistamassa

Monitoimijaisella järjestö-kuntakumppanuudella lasten ja perheiden hyvää arkea vahvistamassa EHKÄISEVÄN TYÖN KÄRKIHANKE OULUSSA Monitoimijaisella järjestö-kuntakumppanuudella lasten ja perheiden hyvää arkea vahvistamassa Airi Martikainen ja Hannakaarina Sarvela Voimaperhe/ESKO-hanke Mannerheimin

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke 2014-2016 Pohjois 2 Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke 2014-2016 Pohjois-Suomessa on tehty lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kehittämistyötä vuodesta 2008 alkaen

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Helsinki 22.01.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten

Lisätiedot

ORIPÄÄN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Kunnanvaltuusto 3/ Kokousaika kello

ORIPÄÄN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Kunnanvaltuusto 3/ Kokousaika kello ORIPÄÄN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Kunnanvaltuusto 3/2015 18 Kokousaika 20.4.2015 kello 18.00 18.10 Kokouspaikka kunnantalo, valtuustosali Läsnä Halkivaha, Erkki Isotalo, Päivi Jokinen, Olli Juhala-Nuutila,

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU JATKUNUT NOPEANA Toukokuussa alkanut työttömyyden kasvun kiihtyminen on jatkunut alkusyksyn aikana. Vuonna 2013 alkaneesta työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisesta huolimatta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Mallia työhön, työn malleja

Mallia työhön, työn malleja Mallia työhön, työn malleja Työllisty järjestöön -hankkeen hankekuvaus vuosille 2011 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Maakunnallisen päihde- ja mielenterveyspalveluiden ohjausryhmän Ryhmä 1:n tuotos tiivistettynä

Maakunnallisen päihde- ja mielenterveyspalveluiden ohjausryhmän Ryhmä 1:n tuotos tiivistettynä Maakunnallisen päihde- ja mielenterveyspalveluiden ohjausryhmän Ryhmä 1:n tuotos tiivistettynä 17.8.2016 Jäsenet: Pirjo Ala-Viinikka, Tarja Lappi, Laura Vänttinen, Jani Korpela, Anneli Kuusinen-Laukkala

Lisätiedot

OSUMA- projektin alueseminaari / keskustelutilaisuus

OSUMA- projektin alueseminaari / keskustelutilaisuus KUTSU 8.4.2009 OHJAUKSELLA OSUVUUTTA AIKUISOPISKELUUN OSUMA- projektin alueseminaari / keskustelutilaisuus Tervetuloa Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen toteuttaman OSUMA Ohjauksella osuvuutta aikuisopiskeluun

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 1 Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 2 Tieliikenteen häiriötiedotusta tutkittiin Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa 276 249 332 274 261 694 346 347 348 344 337 259 338 325 322 310 130 301 249

Lisätiedot

Lieto. Kuntaraportti

Lieto. Kuntaraportti Lieto Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Raisio. Kuntaraportti

Raisio. Kuntaraportti Raisio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Uusikaupunki. Kuntaraportti

Uusikaupunki. Kuntaraportti Uusikaupunki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

INARIN JA UTSJOEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS ALUEELLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ VIRKA-AJAN ULKOPUOLELLA

INARIN JA UTSJOEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS ALUEELLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ VIRKA-AJAN ULKOPUOLELLA INARIN JA UTSJOEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS ALUEELLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ VIRKA-AJAN ULKOPUOLELLA Inarin ja Utsjoen kunnat ovat sopineet alueellisen sosiaalipäivystyksen, virka-ajan ulkopuolisen

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Työttömyysaste yhä varsin korkea Varsinais-Suomen työttömyysaste on yhä varsin korkealla tasolla joulukuussa 2013. Työttömyysasteen kasvu on Varsinais-Suomessa kuitenkin koko maan keskiarvoa pienempää,

Lisätiedot

Kaarina. Kuntaraportti

Kaarina. Kuntaraportti Kaarina Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot