OH-U645 Lentoohjekirja

Transkriptio

1 ATEC 122 Zephyr OH-U645 Lentoohjekirja Valmistaja: ATEC v.o.s. Osoite: Opolanská 350, Libice nad Cidlinou Czech Republic (MILK)

2 Ultrakevytlentokoneen malli ATEC 122 Zephyr Sarjanumero Z A Tunnus OH U645 Tyyppitodistus ja pvm (Tsekin tasavalta, LAA CR) ULL-05/2001, Tämä lentokone ei ole tyyppihyväksytty. Sen käyttö on omistajan vastuulla. Tätä ultrakevytlentokonetta on käytettävä tämän ohjekirjan ohjeiden ja rajoitusten mukaisesti. Tämä lento-ohjekirja on oltava aina lennolla mukana. Versio: pvm: Sivu 2 / 46

3 Sisältö Kappale Voimassa olevat sivut ja muutosluettelo 0 Yleistä 1 Käyttörajoitukset 2 Hätätilanneohjeet 3 Normaalitoimintaohjeet 4 Suoritusarvot 5 Kokoaminen ja purkaminen 6 Lentokoneen ja sen järjestelmien kuvaus 7 Huolto 8 Massat ja painopisteasemat 9 Versio: pvm: Sivu 3 / 46

4 Kappale 0 0. Voimassa olevat sivut ja muutosluettelo 0.1. Voimassa olevat sivut 0.2. Muutosluettelo 0.1. Voimassa olevat sivut Sivu Muutos Hyv. Julkaisupvm Sivu Muutos Hyv. Julkaisupvm Hyväksytty käyttöön: Huom. Sarakkeessa Hyv. + merkki tarkoittaa että sivu on katsastajan hyväksymä. Merkin puuttuminen tarkoittaa että sivu on hyväksymätön ja lentokoneen omistajan ohjeeksi tarkoittama. Versio: pvm: Sivu 4 / 46

5 Kappale 0 0. Muutosluettelo Kaikki muutokset ohjekirjaan kirjataan tähän taulukkoon valmistajan lähettämien tietojen mukaisesti. Uusit tai lisätty teksti tai muutettu sivu merkitään vasempaan marginaaliin vedetyllä mustalla viivalla. Muutosnumero ja päiväys ovat sivun vasemmassa alanurkassa Muutos numero Muutettu kappale Muutetut sivut Muutos pvm Hyväksyjä Hyväksymis pvm Kuittaus Versio: pvm: Sivu 4 / 45

6 Kappale 1 1. Yleistä 1.1. Esittely 1.2. Omistajan tiedot 1.3. Lentokoneen kuvaus 1.4. Muutokset 1.5. Tekninen erittely 1.6. Kolmitahokuva Versio: pvm: Sivu 5 / 45

7 1.1. Esittely Tämän ohjekirjan antamat tiedot ovat välttämättömiä ATEC 122 Zephyr lentokoneen tehokkaalle ja turvalliselle käytölle. Nämä tiedot ja dokumentit perustuvat valmistajan suosituksiin ja niitä on sen vuoksi pidettävä erittäin tärkeinä Omistajan tiedot Koneen omistaja: Osoite: Puhelinnumero No: Omistusajankohta alkoi - päättyi pvm: Koneen omistaja: Osoite: Puhelinnumero No: Omistusajankohta alkoi - päättyi pvm: Koneen omistaja: Osoite: Puhelinnumero No: Omistusajankohta alkoi - päättyi pvm: Koneen omistaja: Osoite: Puhelinnumero No: Omistusajankohta alkoi - päättyi pvm: Versio: pvm: Sivu 6 / 45

8 1.3. Lentokoneen kuvaus ATEC 122 ZEPHYR on sekarakenteinen kaksipaikkainen itsekantava alataso ultrakevytlentokone. Laskuteline on ohjattavalla nokkapyörällä. Moottori on joko Rota 912UL 80 hv tai Rota 912ULS 100 hv ja potkuri on joko 2-lapainen tai 3- lapainen kiinteä tai maassa säädettävä vetopotkuri. Tässä ohjekirjassa käytetty sana lentokone tarkoittaa ATEC 122 Zephyr tyyppistä ultrakevyttä lentokonetta Lentokoneeseen tehdyt muutokset, omistajan vaihto Koneeseen tehdyistä muutoksista on toimitettava valmistajalle piirustukset ja käytettyjen materiaalien tiedot. Jos lentokoneen omistaja vaihtuu on uuden omistajan tiedot toimitettava valmistajalle. Versio: pvm: Sivu 7 / 45

9 1.5. Tekninen erittely Päämitat Siiven kärkiväli Rungon pituus Kokonaiskorkeus Siiven pinta-ala Siiven keskijänne MAC Korkeusperäsimen kärkiväli 9,4 m 6,2 m 2,0 m 10,3 m 1,12 m 2,4 m Laskusiivekeasennot I mm II mm III mm Siivekkeen liike ylös 95 mm alas 60 mm Korkeusperäsimen liike ylös 80 mm alas 65 mm Sivuperäsimen liike V/O mm Siipiprofiili Tyvi UA 2 Kärjen UA 2 Laskuteline Raideväli Akseliväli Renkaat Pääteline Nokkateline Rengaspaine Jousitus Pääteline Nokkateline Jarrut Pelastusvarjo 1,9 m 1,4 m 4 6 tai ,18 MPa / 1,8 atp komposiitti levyjousijalka kumityynyt päätelinepyörissä hydrauliset levyjarrut USH-520 L SOFT, vma = 235 km/h Massa Perusmassa: tarkista voimassa olevasta punnitustodistuksesta kg Suurin lentoonlähtömassa 450 kg Suurin lentoonlähtömassa pelastusvarjollisena 472,5 kg Suurin matkatavaratilan kuorma 5 kg Potkuri Potkurin valmistaja Potkurin tyyppi Josef Faturik FITI ECO COMPETITION 2 tai 3-lapainen Versio: pvm: Sivu 8 / 45

10 Moottori ja sen arvot Moottorin valmistaja Bombardier ROTAX GmbH Moottorin tyyppi ROTAX 912 UL 80 HP ROTAX 912 ULS 100 HP Teho Lentoonlähtö teho 59,6 kw/80 RPM 73,5 kw/100 RPM Suurin jatkuva teho 58,0 kw/78 RPM 69,0 kw/94 RPM Matkelentoteho 37,7 kw/51 RPM 44,6 kw/60 RPM Moottorin kierrosluvut Suurin lentoonlähtökierrosluku Suurin jatkuvan tehon kierrosluku Matkalentokierrosluku Joutokäynti kierrosluku 5800 RPM / 5 minuuttia maks RPM 4800 RPM 1400 RPM noin Öljyn lämpötila Minimi 50 C 50 C Maksimi 140 o C 130 C Suositeltava käyttölämpötila C C Sylinterinpään lämpötila Minimi 60 C 60 C Maksimi 150 C 135 C Öljynpaine Maksimi lyhytaikainen öljypaine kylmäkäynnistyksen jälkeen Minimi Lennolla 7,0 bar 0,8 bar (kierrosluku alle 3500 r/min) 2,0 2,5 bar (yli 3500 r/min) Polttoaine katso kohta Moottoriöljy Mikä tahansa tunnettu öljymerkki joka on tarkoitettu 4-tahti moottottoripyörille ja jossa on vaihdelaatikkolisäaineistus. Käyttöluokka API SF, SG + GL4 tai GL5. Katso Rota bulletin SI R3. ROTAX 912 UL ei ole tyypihyväksytty lentomoottori. Moottorin käyntihäiriö voi tapahtua koska tahansa. Lentäjä vastaa moottorin oikeasta käytöstä ja hyväksyy siitä johtuvat riskit ja moottoriviasta aiheutuvat seuraukset. Versio: pvm: Sivu 9 / 45

11 1.6. Kolmitahokuva Versio: pvm: Sivu 10 / 45

12 Kappale 2 2. Käyttörajoitukset 2.1. Esittely 2.2. Lentonopeudet 2.3. Massat 2.4. Painopisteasema 2.5. Liikehtimis- ja puuskakuormituskaavio 2.6. Sallitut lentoliikkeet 2.7. Kuormitusmonikerrat 2.8. Lentotoiminta 2.9. Miehistö Polttoaine Tuulirajoitukset Muut rajoitukset Kilvet ja merkinnät Versio: pvm: Sivu 11 / 45

13 2.1. Esittely Kappale 2 sisältö on tarpeelliset käyttörajoitukset lentokoneen turvalliselle käytölle Lentonopeudet Suurin sallittu nopeus (pelastusvarjo) v NE 235 km/h Suurin sallittu nopeus (rakentellinen) v NE 265 km/h Älä koskaan ylitä tätä nopeutta Suunnittelun liikehtimisnopeus v A 149 km/h Älä tee täysiä ja äkillisiä ohjainpoikkeutuksia. Lentokoneen rakenteet voivat ylikuormittua tämän nopeuden yläpuolella. Suurin suunniteltu matkalentonopeus v C 220 km/h Lennä tätä suuremmalla nopudella vain tasaisella kelillä. Suurin nopeus voimakkaasti puuskaisella kelillä. v RA 198 km/h Älä ylitä tätä nopeutta voimakkaasti puuskaisella kelillä. Suurin nopeus täydellä laskusiivekepoikkeutuksella v FE 130 km/h Älä ylitä tätä nopeutta laskusiivekkeet poikkeutettuna Sakkausnopeus ilman laskusiivekkeitä v S1 76,5 km/h Kone sakkaa tätä pienemmällä nopeudella ilman laskusiivekkeitä. Sakkausnopeus laskuasussa v SO 64,9 km/h Kone sakkaa tällä nopeudella III laskusiivekeasetuksella. Versio: pvm: Sivu 12 / 45

14 2.3. Massat Perusmassa: tarkistettava voimassa olevasta punnitustodistuksesta Suurin lentomassa: Kuormattavuus: katso ohjaamon kuormaustaulukosta kg 472,5 kg kg Älä koskaan ylitä suurinta sallittua lentomassaa! Tarkista todellinen perusmassa voimassa olevasta punnitustodistuksesta 2.4. Painopisteasema (CG) CG Tyhjän koneen pp-asema: tarkista punnitustodistuksesta (m) Pp-asema lennolla, MTOW = 450 kg % MAC Pp-asema lennolla, MTOW = 472,5 kg % MAC Versio: pvm: Sivu 13 / 45

15 2.5. Liikehtimis- ja puuskakuormituskaavio Versio: pvm: Sivu 14 / 45

16 2.6. Sallitut lentoliikkeet Koneen kuormitusluokka: Normaali Lentoliikehtiminen on rajoitettu, ei taitolentoliikkeisiin. Sallittuihin liikkeisiin kuuluvat: - Kaikki normaaliluokan liikkeet - Sakkausharjoittelu - Jyrkät kaarrot kallistus alle 60 astetta. Taitolento on kielletty! Syöksykierre on kielletty! 2.7. Kuormitusmonikerrat Suurin sallittu positiivinen kuormitusmonikerta Suurin negatiivinen kuormitusmonikerta +4,0 g -2,0 g 2.8. Lentotoiminta Koneella on sallittu ainoastaan VFR lennot päivällä, ei-jäätävissä olosuhteissa. IFR lennot (mittarilento) ja lentäminen jäätävissä olosuhteissa on kielletty! 2.9. Miehistö Istuinpaikkoja 2 Minimi miehistön massa katso kuormaustaulukkosta Maksimi miehistön massa katso kuormaustaulukkosta Polttoaine Suositellaan lyijytöntä bensaa, minimi oktaaniluku RON 90. Polttoainesäiliö 80 litraa Käyttämättä jäävä polttoaine 0,7 litraa Versio: pvm: Sivu 15 / 45

17 2.11. Tuulirajoitukset Turvallinen lentoonlähtö ja laskeutuminen ovat mahdollista jos seuraavia tuulennopeusrajoituksia ei ylitetä: a) Lentoonlähtö ja lasku vastatuuleen maks. 12 m/s (23 kt) b) lentoonlähtö ja lasku myötätuuleen maks. 3 m/s (6 kt) c) sivutuulikomponentti maks. 6 m/s (12 kt) Muut rajoitukset Tupakointi ja matkapuhelimen käyttö on kielletty lentokoneessa Kilvet ja merkinnät Koneen on oltava varustettu pakollisilla mittaritauluun kiinnitetyillä kilvillä joista selviää allaolevat tiedot: - Koneen tunnus - Kuormaustaulukko - Varoituskilpi - Syöksykierre kielletty - Taitolento kielletty - Normaalitoiminnan lentonopeusrajoitukset Versio: pvm: Sivu 16 / 45

18 Kappale 3 3. Hätätilanneohjeet 3.1. Moottorihäiriö Lentoonlähdössä 3.2. Moottorihäiriö - Lennolla 3.3. Pelastusvarjon käyttö 3.4. Tulipalo lennolla 3.5. Pakkolasku 3.6. Suunniteltu pakkolasku 3.7. Tärinä Versio: pvm: Sivu 17 / 45

19 3.1. Moottorihäiriö Lentoonlähdössä Moottorihäiriö Lentoonlähdössä (maakiidon aikana) 1. Tehovipu TAAKSE (Tyhjäkäynti) 2. Jarruta Moottorihäiriö Lentoonlähdössä (ilmassa) 1. Työnnä kone liukulentoon ja säilytä nopeus 100km/h. 2. Korkeus alle 500ft: laskeudu jäljellä olevalle kiitotielle tai etusektoriin (lentosuuntaan). 3. Korkeus yli 500 ft: valitse sopiva laskualue pakkolaskua varten. Huomioi tuulen suunta, ja valitse sopiva laskusiivekeasetus sulje polttoainehana sytytys POIS PÄÄLTÄ asentoon kiristä turvavyöt käännä pääkytkin POIS PÄÄLTÄ asentoon juuri ennen laskua, jos aika riittää Moottorihäiriö - Lennolla 1. Laita kone liitolentoon ja säilytä 100km/h nopeus. 2. Valitse sopiva pakkolaskupaikka 3. Sähköpumppu PÄÄLLE 4. Tarkista polttoaineen määrä ja että hana on AUKI. 5. Varmista että sytytys on PÄÄLLÄ. 6. Käynnistä moottori 7. Jos moottori ei käynnisty noudata ohjetta Pelastusvarjon käyttö Tietyissä tilanteissa voidaan laukaista pelastusvarjo, esimerkkiksi - kone ei ole enää ohjattavissa - asentotaju on menetetty täysin 1. Sytytys POIS PÄÄLTÄ asentoon 2. Kiristä turvavyöt 3. Laukaise pelastusvarjo Pelastusvarjoa käytettäessä kone vaurioituu ja miehistökin voi loukkaantua Versio: pvm: Sivu 18 / 45

20 3.4. Tulipalo lennolla 1. Sulje polttoainehana 2. Kaasvipu TÄYSIN AUKI 3. Moottorin sammuttua, sytytys POIS PÄÄLTÄ 4. Pääkytkin POIS PÄÄLTÄ 5. Tee pakkolasku 3.5. Pakkolasku Pakkolasku suoritetaan, kun moottorihäriö on tapahtunut, ja moottoria ei saatu käynnistettyä uudelleen. 1. Nopeus 100 km/h 2. Kiristä turvavyöt 3. Valitse laskusiivekeasetus tilanteen mukaan 4. Sulje polttoainehana 5. Sytytys POIS PÄÄLTÄ 6. Tee radiolla pakkolaskulmoitus 7. Päävirta-avain POIS PÄÄLTÄ 3.6. Suunniteltu pakkolasku Suunniteltu pakkolasku tehdään esim. eksymistapauksessa, polttoaineen loppumisen uhatessa tai muun vastaavan pakottavan syyn vuoksi, silloin kun kone on vielä täysin ohjattavissa. 1. Huomioi tuulen suunta 2. Valitse sopiva laskualue 3. Ilmoita aikeesi radiolla 4. Tee matala lähestyminen suunnitellun laskualueen oikeaa reunaa pitkin ja tarkasta alue huolellisesti. 5. Tee laskukierros 6. Arvioi laskualueen pituuden riittävyys 7. Laskeudu laskualueen ensimmäiselle kolmannekselle koko pituudesta laskusiivekkeitä käyttäen Tärinät Jos ilmenee epätavallista tärinää: 1. Säädä moottorin kierrosluku pienimmän tärinän kierrosluvulle 2. Tee pakkolaskutarkistukset mahdollista suunniteltua pakkolaskua varten ja suunnista lähimmälle lentokentälle. 3. Seuraa moottorivalvontamittareita Versio: pvm: Sivu 19 / 45

21 Kappale 4 4. Normaali toiminta 4.1. Tarkastukset ennen lentoa 4.2. Toimenpiteet ennen ohjaamoon menoa 4.3. Toimenpiteet ohjaamossa 4.4. Toimenpiteet ennen käynnistystä ja moottorin käynnistys 4.5. Moottorin lämmityskäyttö 4.6. Rullaaminen 4.7. Moottorin koekäyttö 4.8. Toimenpiteet ennen lentoonlähtöä 4.9. Lentoonlähtö ja nousu Matkalento Lähestyminen ja lasku Lentäminen sateessa Tarkastuslistat Versio: pvm: Sivu 20 / 45

22 4.1. Tarkastukset ennen lentoa On tärkeää tehdä perusteellinen koneen tarkastaminen ennen lentoja. Huolimaton tarkastaminen tai tekemättä jättäminen voi olla syynä myöhempään onnettomuuteen. Valmistaja suosittelee seuravaa menettelyä: 4.2. Toimenpiteet ennen ohjaamoon menoa 1. Päävirta-avain POIS PÄÄLTÄ 2. Sytytys POIS PÄÄLTÄ 3. Tarkasta siivet, ylä-ja alapinnat, siivekkeet ja laskusiivekkeet. Liikevälykset, saranat, työntötankojen nivelet, siiven kiinityspultit ja pitot putki. 4. Tarkasta peräsimet. Pinnat, kiinnitykset, vapaa liike ja saranat 5. Tarkasta runko. Kunto ja pinnat 6. Tarkasta laskutelineet. Laskutelinejalat ja niiden kiinnitys, pyörien kunto ruuvien ja muttereiden kireys silmämääräisesti, Pyörien muotosuojien kunto, oikea rengaspaine ja jarrujen toiminta. 7. Tarkasta moottoritila. Moottorin kiinnitys, moottoripukki, letkustot, nestevuodot, moottoriöljyn määrä, jäähdytysnesteen määrä. 8. Tarkasta polttoaineen määrä katsomalla säiliön kyljestä (matkustajan puolella) 9. Tarkasta potkuri. Lapojen etureunojen ja pintojen kunto. Potkurin ja spinnerin kiinnitys. 10. Tarkasta ohjaamo: Kuomun lukitus ja kunto. Sähköisten mittarien toiminta ja kunto. Lennonvalvontamittarien kunto ja toiminta. Ohjaussauvan kiinnitys ja kunto. 11. Säädä istuimet sopivalle korkeudelle Tarkasta AINA polttoaineen määrä sekä mitttarista että säiliön kyljestä, matkustajan puolella. Tarkasta AINA öljyn ja jäähdytysnesteen määrä Toimenpiteet ohjaamossa 1. Päävirta-avain POIS PÄÄLTÄ 2. Sytytys POIS PÄÄLTÄ 3. Tehovipu joutokäynti -asennossa 4. Rikastin POIS PÄÄLTÄ 5. Tarkasta polkimien toiminta 6. Tarkasta jarrut. Tarkasta jarrun toiminta ja laita pysäköintijarru päälle 7. Tarkasta ohjaussauvan vapaa liikealue 8. Tarkasta laskusiivekkeiden toiminta, kaikki asennot. Valitse lopuksi 0-asento 9. Tarkasta moottorin hallintalaitteet 10. Tarkasta polttoainehana. AUKI asennossa 11. Tarkasta polttoainemittarin näyttämä. Vertaa mittarinäyttämää todelliseen määrään (tarkistettu säiliön kyljestä) 12. Tarkasta mittarit. Aseta korkeusmittariin QNH tai QFE Versio: pvm: Sivu 21 / 45

23 4.4. Toimenpiteet ennen moottorin käynnistystä ja moottorin käynnistys 1. Sulje ja lukitse kuomu 2. Pelastusvarjon sokka POISTA 3. Tehovipu Joutokäyntiasennossa (TAAKSE) 4. Jarrut PÄÄLLE 5. Päävirta-avain PÄÄLLE 6. Käytä polttoainepumppua paineen nostamiseen (tarvittaessa) 7. Tarkasta polttoainemäärä 8. Tarkasta polttoainehana AUKI 9. Sytytys (kytkin A ja B) PÄÄLLE 10. Vedä rikastin PÄÄLLE (tarvittaessa) 11. Ohjaussauva keskellä tai vedetyssä asennossa 12. Tarkasta, että potkurin ympäristö on vapaa 13. Paina käynnistysnappia, moottori käynnistyy 14. Tarkasta, että öljynpaine nousee 10 sekunnin kuluessa 15. Säädä kierrosluku n.2500rpm ja työnnä rikastin POIS PÄÄLTÄ 16. Kierrosluvut noin 2000rpm 17. Sähköjärjestelmän punainen latausvalo sammuu 18. Käynnistä ja aseta radiolaitteet, transponderi (SBY-tilaan), strobovalot 19. Lämmityskäytä moottoria Kun ulkolämpötila on viileä ja ilma kostea, kuomu huurtuu helposti. Käynnistä moottori heti kun kuomu on suljettu, ja kytke puhaltimet (heater fan) PÄÄLLE 4.5. Moottorin lämmityskäyttö Lämmityskäytä moottoria 2000 rpm n. 2 min ja jatka 2500rpm kunnes moottoriöljy saavuttaa 50ºC Rullaaminen Suositeltava rullausnopeus on maks.15 km/h. Ohjaaminen tapahtuu polkimilla nokkapyörää kääntämällä. Rullauksen aikana tarkista jarrut, moottorivalvontamittarit ja lentomittarit. Rullaa aina hitaasti Versio: pvm: Sivu 22 / 45

24 4.7. Moottorin koekäyttö 1. Jarrut PÄÄLLE 2. Moottorivalvontamittarien lämpötilat ja paineet sallituissa rajoissa 3. Kierrosluku noin 3300 RPM 4. Käännä sytytyskytkin A POIS PÄÄLTÄ. kierrosluvun pudotus maks 300rpm 5. Sytytyskytkin PÄÄLLE. Kierrosluku palautuu 3300 RPM 6. Käännä sytytyskytkin B POIS PÄÄLTÄ, kierrosluvun pudotus maks.300rpm 7. Sytytyskytkin B PÄÄLLE. Kierrosluku palautuu 3300 rpm Sytytyskytkimien välinen kierroslukujen pudotusero ei saa olla yli 130 rpm Toimenpiteet ennen lentoonlähtöä Toimenpiteet ennen lentoonlähtöä: 1. Moottorin koekäyttö TEHTY 2. Laskusiivekkeet TARKASTETTU/ASETETTU 3. Ohjaimet VAPAAT 4. Trimmi ASETA 5. Transponderi SBY koodi 2000 (ellei muuta koodia ole annettu) 6. Kompassisuunta TARKASTETTU 7. Mittariarvot sallittuissa rajoissa TARKASTETTU 8. Turvavyöt KIINNI 9. Ohjaamon kuomu KIINNI JA LUKITTU 10. Laskuvalonheitin PÄÄLLE 11. Sähköpumppu PÄÄLLE (tarvittaessa) 4.9. Lentoonlähtö ja nousu Työnnä rauhallisesti tehovipu täysin auki. Säilytä suunta polkimilla (nokkapyörän ja sivuperäsimen avulla). Kone irtoaa noin 70 km/h nopeudella sauvasta kevyesti vetämällä. Irtoamisen jälkeen anna koneen kiihtyä 110 km/h nopeudelle. Vedä sitten kone nousuun parhaalle kohoamisnopeudelle 110 km/h. Tarkasta että moottorin valvontamittarien arvot ovat sallituissa rajoissa. Huomioi laskusiivekkeiden nopeusrajoitus Matkalento Moottorin kierrosluku matkalentolla on tyyppillisesti RPM jolloin nopeus on noin km/h Matkalennon aikana tarkasta säännöllisesti että moottorivalvonta- ja lentomittarien arvot ovat sallituissa rajoissa. Versio: pvm: Sivu 23 / 45

25 4.11. Lähestyminen ja lasku Vähennä lentonopeus laskusiivekkeiden käyttöalueelle, ja aseta laskusiivekkeet asteittain. Toimenpiteet lähestymisen alussa ovat: 1. Laskuvaloheitin PÄÄLLE 2. Sähköinen polttoainepumppu PÄÄLLE (tarvittaessa) Toimenpiteet loppuosalla: 1. Nopeus 100 km/h 2. Laskusiivekeasetus III (voimakkaasssa pyörteisessä vastatuulessa asetus II) Laskeutuminen Loivennuksen jälkeen pidä koneen nokka selvästi ylhäällä lisäämällä vetoa sauvasta nopeuden hidastuessa, kunnes kone istuu päätelineille noin 70 km/h nopeudella. Kun nokkapyörä koskettaa kiitotietä, voi laskumatkaa lyhentää jarruttamalla. Aseta laskusiivekkeet 0-asentoon (SISÄÄN). Käytä suurinta jarrutustehoa vain välttämättömässä tilanteessa. Tarpeeton voimakas jarruttaminen lyhentää jarrujen ja renkaiden käyttöikää ja rasittaa laskutelineitä. Näin voi koneen käyttöikä lyhentyä Käytä jarruja tarpeen mukaan. Rullaa kiitotieltä pois ja suorita sen jälkeen seuraavat toimenpiteet: 1. Transponderi SBY moodi 2. Laskuvaloheitin POIS 3. Sähköinen polttoainepumppu POIS Pysäköinti 4. Tehovipu joutokäynti (TAAKSE) n.2000 rpm 5. Jarrut PÄÄLLE 6. Sähkölaitteet POIS PÄÄLTÄ 7. Sytytys POIS PÄÄLTÄ 8. Päävirta-avain POIS PÄÄLTÄ 9. Pelastusvarjon sokka PAIKOILLEEN Versio: pvm: Sivu 24 / 45

26 4.12. Lentäminen sateessa Sateessa lennettäessä on oltava erityisen tarkkaavainen huonomman lentonäkyvyyden ja ohjaamon kuomun huonontuneen läpinäkyvyyden vuoksi. Lisäksi on otettava huomioon laskussa lyhentyvä loivennusmatka ja lentoonlähdössä pidentynyt lentoonlähtömatka. Säilytä seuraavat nopeudet lennettäessä sateessa: 1. Nousu 110 km/h 2. Matkalento km/h 3. Lähestyminen ja lasku 115 km/h Versio: pvm: Sivu 25 / 45

27 4.13. Tarkastuslistat ATEC 122 ZEPHYR TARKASTUSLISTA Päivätarkastus 1. SYTYTYS pois päältä 2. PÄÄVIRTA pois päältä 3. MOOTTORI - avaa suojus, tarkasta 4. ÖLJY tarkasta määrä 5. JÄÄHDYTYSNESTE tarkasta määrä 6. POTKURI pinnan kunto, spinneri 7. SIIVET pinta, nivelet, kiinnikkeet 8. OHJAINPINNAT liike, saranat, välykset 9. PERÄSIMET - liike, pinta, välys 10. RUNKO pinta, kunto 11. LASKUTELINEET jousto, pyörät, paine 12. PITOT-PUTKI puhdas, avoin 13. VESIBENSA tarkasta bensanäyte 14. JARRUT tarkasta pito vetämällä 15. KUOMU kiinnitys, kunto, puhtaus 16. OHJAAMO penkin korkeusasetus, polkimien asetus, tavaratilan käyttö Versio: pvm: Sivu 26 / 45

28 ATEC 122 ZEPHYR TARKASTUSLISTA Ennen käynnistystä tarkastus PÄIVÄTARKASTUS OK PELASTUSVARJO OTA KÄYTTÖÖN JARRUT PÄÄLLÄ PÄÄVIRTA ON TEHOVIPU KIINNI POLTTOAINEHANA AUKI POLTTOAINE MÄÄRÄ TARK SÄHKÖPUMPPU VALITSE SYTYTYS PÄÄLLE RIKASTIN VALITSE POTKURI VAPAA KÄYNNISTÄ MOOTTORI Käynnistyksen jälkeen tark. ÖLJYNPAINE LATAUSVALO TEHOVIPU RIKASTIN RADIOLAITTEET RADIOT/MITTARIT VALOT LÄMMITYSLAITE Rullaus tarkastus JARRUT/OHJAUS LENTOMITTARIT MOOTTORIMITTARIT PAKKOTILANTEET TARK TARK VALITSE POIS PÄÄLLE ASETA VALITSE ASETA TARK TARK TARK KERTAA Ennen lentoonlähtöä tarkastus KOEKÄYTTÖ LAIPAT OHJAIMET TRIMMIT TRANSPONDER LASKUVALONHEITIN KOMPASSI KUOMU JA VYÖT SÄHKÖPUMPPU TAKE OFF -BRIEFING SUORITA ASETA VAPAAT ASETA PÄÄLLE ASETA TARK KIINNI PÄÄLLE Nousu tarkastus LAIPAT NOUSUTEHO MOOTTORIVALV. MITTARI LASKUVALONHEITIN SÄHKÖPUMPPU Lähestymistarkastus LÄHESTYMISSUUNNITELMA JARRUT IMUILMAN LÄM. LASKUVALONHEITIN SÄHKÖPUMPPU Lasku tarkastus LAIPAT KIITOTIE Laskun jälkeen tarkastus LAIPAT SÄHKÖPUMPPU TRANSPONDERI LASKUVALONHEITIN Pysäköinti tarkastus TEHOVIPU JARRUT TARPEETTOMAT SÄHKÖT RADIOT, SYTYTYS VALOT PÄÄVIRTA PELASTUSVARJO YLÖS ASETA TARK POIS POIS KERTAA TARK VALITSE ASETA PÄÄLLE ASETA VAPAA YLÖS POIS STAND BY POIS TAAKSE PÄÄLLE POIS POIS POIS POIS VARM Versio: pvm: Sivu 27 / 45

29 Kappale 5 5. Suoritusarvot 5.1. Esittely 5.2. Ilmanopeusmittarin virhe 5.3. Sakkausnopeudet 5.4. Korkeudenmenetys sakkauksess 5.5. Lentoonlähtömatka 15m esteen yli 5.6. Kohoamisnopeus 5.7. Matkalentonopeus 5.8. Toimintamatka Versio: pvm: Sivu 28 / 45

30 5.1. Esittely Tässä kappaleessa esitetään ROTAX 912 UL 80 HP tai ROTAX 912 ULS 100 HP moottorilla varustetun lentokoneen nopeusmittarin virhe, sakkausnopeudet ja muita suoritusarvoja Ilmanopeusmittarin virhe Nopeusmittarin näyttämä (IAS), Km/h Kalibroitu ilmanopeus (CAS) Km/h Virhe Km/h Sakkausnopeudet Moottori joutokäynnillä Sileänä Laskusiiveasetus II Laskusiivekeasetus III Yksi lentäjä 65 km/h 62 km/h 62 km/h Kaksi lentäjää 450 kg 69 km/h 64 km/h 64 km/h Moottori sammutettuna Yksi lentäjä 66 km/h 62 km/h 62 km/h Kaksi lentäjäät 450 kg 70 km/h 65 km/h 64 km/h 5.4. Korkeudenmenetys sakkauksessa Vaakalento laskusiiveasetus Laskusiivekkeen poikkeutus I / 100 II / 100 III / ,5 30 / 100 Korkeuden menetys m / feet Versio: pvm: Sivu 29 / 45

31 5.5. Lentoonlähtömatka 15m esteen yli Moottori 80 HP 100 HP Kiitotien pinta Lentoonlähtömatka m Betoni Lyhyt nurmi Kohoamisnopeus Moottori 80 HP 100 HP Yksi lentäjä 100 km/h 6 m/s 1180 FPM 8 m/s 1570 FPM Kaksi lentäjää 472,5 kg 4,5 m/s 890 FPM 6,0 m/s 1180 FPM 5.7. Matkalentonopeudet ROTAX 912 UL 80 HP IAS nopeus km/h RPM Polttoaineen kulutus l/h Polttoaineen kulutus riippuu moottorin ja potkurin asetuksista Toimintamatka ROTAX 912 UL 80 HP Polttoainemäärä 60 l IAS nopeus km/h Toimintamatka* km Toiminta-aika* h 15 l Lentoaika h :00 1: :12 1: :36 1: :06 0:56 Polttoainemäärä 80 l IAS nopeus km/h Toimintamatka km* Toiminta-aika* h 15 l Lentoaika h :00 1: :48 1: :00 1: :24 0:56 *Polttoainereservi 10 litraa Versio: pvm: Sivu 30 / 45

32 Kappale 6 6. Kokoaminen ja purkaminen 6.1. Esittely 6.2. Korkeusperäsimen irrottaminen 6.3. Sivuperäsimen irrottaminen 6.4. Siipien irrottaminen 6.5. Kokoaminen Versio: pvm: Sivu 31 / 45

33 6.1. Esittely Tässä kappaleessa kuvataan koneen peräsimien ja siipien irrottaminen ja kiinnittäminen. Työssä tarvitaan vähintään kaksi henkilöä Korkeusperäsimen irrottaminen Avaa ja poista korkeusvakaimen yläpinnalla jättöreunassa oleva M6 pultti. Varo pudottamasta pultin alla olevaa väliholkkia sivuvakaimen sisään. Irrota mattoveitsen avulla vakaimen alla olevat muotokappaleet. Avaa molemmilla sivuilla olevat korkeusperäsimen kiinnityspultit. Nosta korkeusvakaimen jättöreunaa sen verran, että saat irrotettua korkeusperäsimen käyttötangon laakeritapin. Muista avata myös sähkötrimmin kaapelin liitin. Nosta korkeusvakain/peräsin pois. Varmista langalla, ettei käyttötangon silmälaakeri irtoa Sivuperäsimen irrotus Avaa ja poista kaksi sivuperäsimen käyttövaijereiden M5 pulttia. Vedä sivuperäsimen alaosaa taaksepäin, kunnes se vapautuu alakorvakkeestä. Sitten nosta se ylöspäin niin, että laakeritappi vapautuu Siipien irrottaminen Irrota siivekeohjauksen käyttötankojen liitokset ohjaussauvojen alapäästä. Avaa ja poista siiven pääkiinnityspultin mutteri. Kierrä pääpulttia aukipäin noin 20 mm matka. Avustajan nostaessa kevyesti siiven kärkeä, kopauta vasaralla pääpulttia, jolloin alaholkki putoaa. Kierrä pultti irti alaholkista ja vedä pultti ylös. Poista yläholkki lyömällä sitä alakautta 18mm paksuisella tangolla. Muista että avustajan tulee edelleen kannatella siipeä kärjestä. Vedä siipeä ulospäin nyt myös tyvestä kannatellen ja avaa nopeusmittarin letkuliitokset ja lentovalojen liittimet. Nosta siipi pois paikaltaan Kokoaminen Kokoaminen tapahtuu päinvastaisessa järjestyksessä. Puhdista ja voitele kaikki tapit ennen asentamista. Maks. kiristysmonetti on 20 Nm (2 kpm). Huomaa siivekkeiden oikea asento. Tarvittaessa säädä käyttötangosta kiertämällä joko myötä tai vastapäivään, tarpeen mukaan. Versio: pvm: Sivu 32 / 45

34 Kappale 7 7. Lentokoneen ja sen järjestelmien kuvaus 7.1. Siivet 7.2. Runko 7.3. Peräsimet 7.4. Laskuteline 7.5. Moottori 7.6. Polttoainejärjestelmä 7.7. Mittaristo 7.8. Ohjaimet 7.9. Ohjaamon laitteet Versio: pvm: Sivu 33 / 45

35 7.1. Siivet Siipi on itsekantava sekarakenteinen ja siipiprofiili on UA 2. Siiven keskiosa on tasaleveä ja kärkiosa kapeneva. Siipisalko on monikerroksinen liimahartsilla kyllästetty kotelopalkki joka on 30% kohdalla kaaren jänteestä. Laskusiivekkeet ja siivekkeet on saranoitu siiven taka-apusalkoon. Salon etupuoliset siipikaaret ovat Divinycell vaahtomuovilevyä, siipikaarien takaosat ovat puurimakaaria. Siiven etureuna on komposiittilevyä ja muu osa siivestä on päällystetty keinokuitukankaalla. Siivekkeet ja laskusiivekkeet ovat samankaltaista rakennetta kuin siiven takaosa. Runkoon kiinnitetty siiven keskiosa on hitsattu kromimolybdeeni-teräsputkirakenne Runko Rungon rakenne on lujitemuovikuorirakenne vahvistettuna runkokaarilla. Rungon poikkileikkaus on ellipsi jossa on tilava ohjaamo ja muotoillut siiven tyviosan liitokset. Kuomu on akryylimuovia ja se aukeaa ylös ja taaksepäin. Tuliseinä erottaa moottoritilan muusta rungosta. Moottoripukki ja nokkalaskuteline ovat kiinnitetyt tulta kestävään tuliseinään Peräsimet T-peräsin on sekarakenteinen. Korkeusperäsin on muodoltaan kapeneva ja koostuu korkeusvakaimesta ja korkeusperäsimestä. Vakaimen etuosa on verhoiltu lujitemuovilevyllä ja kaaret ja salot ovat puurakennetta. Verhoilu on keinokuitukangasta. Sivuvakain on kiinteä osa runkorakennetta ja sivuperäsin on lujitemuovikuorirakennetta Laskuteline Laskuteline on kiinteä nokkapyöräteline, jonka nokkapyörä on ohjattava. Pääteline on lujitemuovilattajousijalka. Päätelineen pyörät ovat 4 8 tai 4 6 ja nokkapyörä 4 4. Nokkateline on alumiini/lujitemuoviputkirakenne ja jousitettu kumityynyillä. Kaikissa pyörissä on muotosuojat. Päätelineen pyörissä on hydrauliset levyjarrut Moottori Moottori on ROTAX 912 UL tai ULS ja valinnan mukaan joko kiinteä 2- tai 3-laipainen tai maassa säädettävä FITI-merkkinen potkuri. Moottori voidaan käynnistää vain, jos ohjaamon kuomu on lukittu. Kuomuun on asennettu tätä varmistamaan 3 kpl mikrokytkintä (ohjaajan ja matkustajan kuomun lukitusvivun lähellä, ja yksi kuomun etureunalla keskellä). Versio: pvm: Sivu 34 / 45

36 7.6. Polttoainejärjestelmä Polttoainesäiliö on kiinteästi keskirungossa, säiliön pohjassa on tyhjennyshana. Polttoainelinjassa on sähköpumppu moottorissa olevan mekaanisen pumpun varmistukseksi. Polttoainejärjestelmässä on polttoaineen painemittari. Mittaritaulussa on polttoaineen määrämittari. Siinä on merkkivalo, joka syttyy, kun jäljellä oleva poltoainemäärä on alle 10 litraa Mittaristo Mittaristossa on peruslento- ja moottorinvalvontamittarit. Nopeusmittarin pitotputkianturi on vasemman siiven alapinnalla. Mittaristo on kuvattu kohdassa Ohjaimet Kone on varustettu kaksoisohjaimilla. Siivekkeitä, korkeusperäsintä ja laskusiivekkeitä käytetään työntötankojen ja kulmavipujen kautta. Sivuperäsintä käytetään vaijereiden kautta. Tärkeät tarkastuskohteet on varustettu läpinäkyvillä tarkastusikkunoilla. Polkimet Vasenta poljinta painamalla koneen nokka kääntyy vasemmalle ilmassa ja maassa rullatessa. Ja painamalla oikeaa poljinta nokka kääntyy vastaavasti oikealle. Ohjaussauva Sauvasta vetämällä nokka nousee (kohtauskulma kasvaa) ja kone kohoaa. Sauvasta työntämällä koneen nokka laskee ja kone vajoaa. Viemällä sauvaa vasemmalle, kone kallistuu ja kaartaa vasemmalle. Ja vastaavasti viemällä sauvaa oikealle, kone kallistuu ja kaartaa oikealle. Laskusiivekkeet (mekaaninen järjestelmä) Painamalla keskitunnelissa olevan laskusiivekevivun päässä olevaa lukitusnappia ja vetämällä vivusta ylöspäin, valitaan sopiva laskusiivekeasetus. Löysäämällä lukitusnuppi lukittuu valittu asetus. Laskusiivekkeet suljetaan avaamalla lukitus ja painamalla laskusiivekevipua alaspäin. Laskusiivekkeet (sähköinen järjestelmä) Laskusiivekeasetus valitaan siirtämällä laskusiivekevipu halutun asetuksen koloon. Silloin sähkömoottori kääntää laskusiivekkeen oikeaan asentoon. Kaikilla asennoilla OFF (POIS PÄÄLTÄ), I, II, III on oma merkivalonsa, joka näyttää milloin valittu asetus on ON (PÄÄLLÄ). Moottorin tehovipu Työntämällä tehovipua eteenpäin moottorin teho suurenee ja vetämämällä taaksepäin teho vähenee. Versio: pvm: Sivu 35 / 45

37 Rikastin Vetämällä ja pitämällä rikastinnuppi ulkona, moottorin seoksen rikastus on päällä. Työntämällä rikastinnuppi sisään, saadaan rikastin pois päältä. Trimmi Lentokoneen trimmi-järjestelmä on valinnan mukaan joko mekaaninen tai sähköinen. Trimmi mekaaninen käyttö Vedä trimmivipu taakse (nokka ylös) tai työnnä vipu eteen (nokka alas). Trimmi sähköinen käyttö Käännä trimminuppi oikealle (nokka ylös) tai vasemmalle (nokka alas) Ohjaamon laitteet 1 - Polttoainesäiliö 14 - Ilmanopeusmittari 2 - Ohjaussauva 15 - Korkeusmittari 3 - Tehovipu 16 - Variometri 4 - Laskusiivekevipu 17 - Kierroslukumittari 5 - Trimmi 18 - Kuula 6 - Bensahana 19 - Bensamittari 7 - Kytkinpaneeli 20 - Bensapaineen mittari 8 - Rikastin 21 - Sylinterin pään lämpötila 9 - Pelastusvarjon kahva 22 - Öljyn lämpötila 10 - Lämmitys 23 - Öljyn paine 11 - Radio 24 - Säilytyslokero 12 - Transponderi 25 - Jarruvipu Versio: pvm: Sivu 36 / 45

38 13 - GPS-navigaattori 26 - Magneettinen kompassi Kappale 8 8. Hoito ja huolto 8.1. Huoltolista 8.2. Korjaaminen 8.3. Perushuolto 8.4. Lentokoneen ankkurointi 8.5. Puhdistus ja hoito Versio: pvm: Sivu 37 / 45

39 8.1. Huoltolista Moottori ROTAX in huoltoohjelman mukaisesti Huoltotyöt Moottoritila Moottorin kiinnitys Tarkasta moottoripukin kunto erityisesti hitsausliitokset, kiinnityspisteet, vaimenninkumit ja maalipinta. Pulttiliitokset Tarkasta pulttiliitosten liikkumattomuus ja varmistukset. Kiristä ja varmista tarvittaesa. Vaihda tarvittaessa nylock-mutterit ja tee uudet sokka- ja varmistuslankavarmistukset tarvittaessa. Kumityynyt Tarkasta moottorin kumityynyjen kunto: joustavuus, muodonmuutos ja murtumat.vaihda tarvittaessa, kiristä ja varmista. Öljy-, vesi- ja polttoaineletkut Tarkasta letkujen kunto, vuodot, liitokset ja hankautumat. Korjaa ja vaihda tarvittaessa. Nesteet Tarkasta täyttömäärät moottorin valmistajan ohjeiden mukaisesti. Jäähdyttimet Tarkasta kiinnitys, tiiviys ja puhtaus. Ohjaimet Tarkasta liikkuvuus, välykset, saranat, rajoittimet. Pakoputkisto ja äänenvaimennin Tarkasta kunto: tiiviys, syöpyminen, jousien kunto ja jännitys. Voitele pallomaiset liitokset Kaasuttimet Tarkasta kumisen kiinnityslaipan kunto, vivustot ja käyttövaijerit. Vaihda kumilaippa jos siinä on murtumia. Sähköjärjestelmä Tarkasta kunto, kiinnitykset, puhtaus ja asento. Tarkasta mittarit ja anturien liitokset. Potkurin kiinnitys Tarkasta kiinnityspulttien kunto, kiristysmomentti ja varmistus. Huoltovälit h Versio: pvm: Sivu 38 / 45

40 Huoltotyöt Ohjaamo Ohjaussauva Tarkasta vapaa liikeala pituussuuntaan ja poikittain, välykset, rajoittimet, varmistukset. Vaihda niveltapit tai pultit jos kuluneita, varmista ja voitele. Sivuperäsin Tarkasta polkimien kiinnitys ja hitsaussaumat. Täysi vapaa liike oikealle ja vasemmalle (nosta koneen nokkapyörä irti maasta), rajoittimet, peräsinvaijereiden kireys ja varmistukset. Säädä ja vaihda kuluneet osat tarvittaesa varmista ja voitele. Laskusiiveke Tarkasta laippavivun vapaaliike ja lukittuminen kaikkiin asentoihin. Lukitustapin kuluminen. Vaihda kuluneet osat voitele ja vamista. Kuomu Tarkasta kunto, toiminta ja lukitukset, saranat. Säädä ja vaihda tarvittaessa kuluneet osat, voitele ja varmista. Mittaristo Tarkasta kunto kiinntykset, johdotukset ja merkinnät. Sähköjärjestelmä Tarkasta johdotusten kunto, asento ja liitokset. Akun ja kaapelien kiinnitys. Turvavyöy Tarkasta vöiden kiinnitys, kunto ja säätö. Polttoainejärjestelmä Tarkasta ettei linjassa tai liitoksissa ole vuotoja, sähköisen pumpun ja pa-hanan toiminta. Ja että säiliön huohotuslinja on auki. Vaihda polttoainesuodattimet. Rakettivarjo Tarkasta yleiskunto ja kiinnitys. Tee pakolliset työt varjon valmistajan ohjeiden mukaisesti. Laskutelineet Pääteline Tarkasta kiinnitys, kunto ja pysyvät muodonmuutokset. Korjaa tarvittaessa. Pyörät Tarkasta kiinnitys, jarrulevyjen ja palojen kunto, jarrunestevuodot. Pyörien muotosuojien kunto, kiinnitys ja puhtaus. Nokkateline Tarkasta yleiskunto, kiinnitys, kumijoustimen kunto ja jousto ja välykset. Voitele liukulaakerit, vaihda kumijoustimet jos ovat kuluneita tai kovettuneita. Runko Tarkasta yleiskunto, antennit, valot ja moottorikopan ja muotosuojien kiinnitys. Siivet Tarkasta yleiskunto, pintojen laatu, kiinnitys, välykset ja varmistukset. Siivekkeiden ja laskusiivekkeiden kunto, pintojen laatu, saranat, välykset ja varmistukset. Työntankojen ja kulmavipujen kunto, vappa liike, rajoittimet ja välykset. Pitotputken kunto ja kiinnitys. Peräsimet Sivu- ja korkeusperäsin Tarkasta yleiskunto, saranat, liikeala, välykset ja varmistus. Korkeusperäsin Tarkasta yleiskunto, kiinitys ja varmistus. Huoltovälit h Versio: pvm: Sivu 39 / 45

41 8.2. Korjaaminen Pieniä korjauksia ovat ne joilla ei ole merkittävää vaikutusta lentokoneen toimintaan tai lujuuteen. Muilta osin on noudatettava Suomen ilmailuviranomaisen määräyksiä ja valmistajan ohjeita. Pieniä korjauksia ovat esimerkiksi: - Maalipinnan korjaus - Kuluneiden osien vaihtaminen - Laskutelineen rengastyöt Nämä työt voi omistaja tehdä itse. Kantavien osien ja rakenteiden korjaus edellyttää korjauslupaa ja työhön hyväksyttyä organisaatiota tai hyväksyttyä lentokonekorjaamoa Perushuolto Perushuolto tehdään 2000 lentotunnin tai enintään 10 vuoden jälkeen lentokoneen käyttöönotosta, jollei toisin päätetä säännöllisten huoltojen yhteydessä tehtyjen tarkastusten tai tehtaan huoltobulletiinin perusteella. Perushuolto tehdään ATEC:in tehtaalla tai ATEC:in valtuuttamalla organisaatiolla. Moottorin osalta noudatetaan moottorin valmistajan ohjeita Lentokoneen ankkurointi Lentokoneen ankkurointi on välttämätöntä, jos kone pysäköidään ulos tai säilytetään ulkona. Tuulenpuuskat esim. ukkospuuskat tai voimakas puuskainen tuuli voi muuten aiheuttaa vaurioita koneelle. Ankkurointiköysiä varten siipien alapinnoilla on reikäkorvakkeet. Pyrstö ankkuroidaan takarungon ympäri kiinnitetyllä köydellä Puhdistus ja hoito Lentokone tulisi aina pitää puhtaana käyttäen sopivia pesuaineita. Öljy- ja rasvatahrat poistetaan lentokoneen pinnoilta pinta-aktiivisilla pesuaineilla. Ohjaamon kuomun saa pestä vain runsaalla vedellä ja sopivalla pesuaineella. Älä pese koskaan bensalla tai liuottimilla! Versio: pvm: Sivu 40 / 45

42 KAPPALE 9 9. Massat ja painopiste 9.1. Esittely 9.2. Perusmassa 9.3. Suurin lentomassa 9.4. Sallittu painopistealue 9.5. Painopisteaseman määrittely 9.6. Sallittu kuormaus 9.7. Miehistön minimimassa 9.8. Kuormauksen laskentaohje Versio: pvm: Sivu 41 / 45

43 9.1. Esittely Perusmassa, kuormattavuus ja painopisteasema tiedot ovat tässä kappaleessa. Tarkista todelliset arvot voimassa olevasta punnitustodistuksesta 9.2. Perusmassa Varustetun koneen perusmassa ilman polttoainetta, miehistöä ja matkatavaroita on laskutelineen pyörien yhteenlaskettu punnitustulos. Lentokoneen perusmassa ROTAX 912 UL tai ULS moottorilla ja rakettivarjolla tai ilman on (katso punnitustodistus) kg 9.3. Suurin lentomassa 472,5 kg Älä koskaan ylitä suurinta sallittua lentomassaa! 9.4. Sallittu painopistealue Tyhjän koneen painopisteasema on (katso punnitustodistus) Sallittu pp:n vaihtelualue maks. lentomassa 450 kg Sallittu pp:n vaihtelualue maks. lentomassa 472,5 kg %MAC %MAC Lentäminen sallittujen rajojen ulkopuolella on kielletty Versio: pvm: Sivu 42 / 45

44 9.5. Painopisteaseman määrittely Kone punnitaan lentoasennossa ( =vaakasuoralla alustalla) miehistön ja polttoaineen kanssa. Päälaskutelineiden massa G 1 (kg) Nokkatelineen massa G 2 (kg) Kokonaismassa G = G 1 + G 2 (kg) Akseliväli MW-FW = 1,465 (m) Etäisyys päätelineen keskeltä siiven johtoreunaan, siiven liitoskohdassa MW-LE = 0,72 (m) Massakeskiön etäisyys päätelineen keskiöön MW-CG = G 2 * MW-FW / G (m) MAC:in jänne b MAC = 1,124 (m) Kaaren jänne tyviliitoksessa b = 1,202 (m) MAC:n etäisyys perustasosta s y = 0,103 (m) Massakeskön etäisyys perustasosta CG = MW-LE MW-CG (m) Massakeskiön etäisyys perustasoon MAC.ista CG-MAC = MW-LE MW-CG s y = 0,617 1,465 * G 2 / G (m) CG-MAC% = CG-MAC * 100 / 1,124 = 54,9 130,3 * G 2 / G (%) Versio: pvm: Sivu 43 / 45

45 9.6. Sallittu kuormaus Kuormattavuus on suurimman sallitun lentomassan ja lentokoneen perusmassan erotus. Katso kuormattavuus ohjaamossa olevasta kuormaustaulukosta Miehistön minimimassa Katso kuormattavuus ohjaamossa olevasta kuormaustaulukosta. Versio: pvm: Sivu 44 / 45

46 9.8. Kuormauksen laskentaohje - 1l = n. 0,73 kg autobensa - 1 l = 0,715 kg 100 LL - Suurin lentoonlähtömassa MTOM = 472,5 kg - Sallittu massakeskiön vaihtelualue lennolla = m m Laskentataulukko Massa (kg) X Momenttivarsi (m) = Massamomentti (kgm) Lentokone Lentäjät Polttoaine Matkatavarat Yhteensä Summamassamomentti (kgm) Massakeskiöasema = Kokonaismassa (kg) = (m) Versio: pvm: Sivu 45 / 45