KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

Transkriptio

1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä Taltionumero 4226 Diaarinumerot 4071/1/ /1/16 1 (19) Asia Valittajat Yleiskaavaa koskevat valitukset 1) Heikki Annanpalo Päätös, jota valitukset koskevat Asian aikaisempi käsittely Hallinto-oikeuden ratkaisu 2) Seija Keskitalo-Foley, Mari Ekman, Tuija Hautala-Hirvioja, Ritva Hokka, Mervi Löfgren, Tellervo Malmiola, Asta Mommo, Ilmo Pulkamo, Leena Suopajärvi, Pentti Stenbäck ja Markku Torkko Pohjois-Suomen hallinto-oikeus nro 16/0357/1 Rovaniemen kaupunginvaltuusto on tekemällään päätöksellä ( 122) hyväksynyt Rovaniemen yleiskaavan 2015 muutoksen. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Heikki Annanpalon sekä Seija Keskitalo-Foleyn ja hänen asiakumppaneidensa tekemät valitukset kaupunginvaltuuston päätöksestä. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti: Suunnittelun lähtökohta ja kaavan kuvausta Yleiskaavan muutosalue sijoittuu Rovaniemen kaupungin 4. kaupunginosan Ounasvaaran alueelle kaupungin keskustan läheisyyteen. Alueella on erityistä merkitystä sekä virkistyskäytön, maiseman, luonnon että matkailun kannalta. Pääosa alueesta on vilkkaassa virkistyskäytössä olevaa luonnonmukaista viheraluetta, jossa on monenlaisia reittejä ja rakennelmia, kuten hiihtolatuja, kotia ja luontopolku. Ounasvaaran lakialueella on matkailupalveluita (hotelli, lomamökkejä), lounaisnurkassa liito-

2 2 (19) kiekkorata ja itäosan suoalueella suopallokenttä. Suunnittelualueen lähiympäristössä on luonnonmukaisten virkistysalueiden lisäksi suurimittakaavaisia, rakennettuja liikuntapaikkoja, kuten hyppyrimäet ja laskettelurinteet vaaran pohjoispuolella ja urheiluopiston alue suunnittelualueen eteläpuolella. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 78 hehtaaria, ja se rajoittuu pohjoisessa laskettelurinteiden alueeseen, idässä suoalueeseen ja etelässä Lappi Areenan risteyksen tasolle. Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Rovaniemen vaihemaakuntakaava, joka on kumonnut ympäristöministeriön vahvistaman maakuntakaavan vaihemaakuntakaavassa osoitettujen muutosten osalta. Yleiskaavamuutoksessa osoitetut matkailupalveluiden alueet (RM, RM- 1) sijoittuvat pääosin vaihemaakuntakaavassa osoitetun matkailupalveluiden alueen (RM 1430) rajauksen sisälle. Yleiskaavamuutoksessa osoitettu retkeily- ja ulkoilualue (VR) sijoittuu vaihemaakuntakaavassa osoitetulle Ounasvaaran virkistysalueelle (V 811). Alueella voimassa olevassa valtuuston hyväksymässä yleiskaavassa (Rovaniemen yleiskaava 2015) suunnittelualue on osoitettu osittain matkailupalveluiden alueeksi (RM), jolle saa sijoittaa palveluhotellin, ja osittain retkeilyja ulkoilualueeksi (VR). Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi asemakaavoittamatonta aluetta ja asemakaavoitettu alue käsittää Sky-Hotellin (nykyisin Lapland Hotel) alueen lähiympäristöineen ja mökkikylän alueen, jotka on asemakaavoissa (hyväksytty ja ) osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialueeksi (RM). Juhannuskallion tien reuna on asemakaavassa osoitettu puistoalueeksi (VR). Kaavan tavoitteita ovat määrittäneet kaupungin hyväksymät strategiat ja ohjelmat eli Rovaniemen alueidenkäytön strategia 2012, Rovaniemen elinkeinojen kehittämisohjelma, Rovaniemen matkailun kehittämisohjelma , Rovaniemen kansainvälistymisohjelma 2020, Rovaniemen matkailustrategia, Ounasvaara 2 -kehittämissuunnitelma ja Rovaniemen kaupungin hyvinvointikysely Ounasvaaran lakialuetta ja sen lähiympäristöä koskevassa yleiskaavan muutoksessa on tutkittu alueella olevan matkailupalvelualueen laajentamista ja sen vaikutuksia. Tavoitteena on muuttaa voimassa olevaa yleiskaavaa siten, että alueelle voidaan sijoittaa matkailua palvelevaa uutta rakentamista. Tavoitteena on mahdollistaa uuden matkailu- ja matkailupalvelualueen rakentaminen siten, että rakentamisen painopiste sijoittuu Lapland Hotels Sky Ounasvaara -hotellirakennuksen lähiympäristöön. Suunnittelun tavoitteena on luoda alueesta nykyiset ja tulevat toiminnot huomioiva maisemallisesti,

3 3 (19) kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti korkeatasoinen kokonaisuus. Tarkoituksena on muodostaa alueesta kortteleittain viihtyisä ja ympäristön piirteet huomioiva matkailupalveluiden alue. Tavoitteena on ottaa suunnittelun yhteydessä huomioon ja kehittää alueen ulkoilu- ja virkistysreitistöä ja liikennejärjestelyjä sekä säilyttää riittävät vapaa-alueet ja ekologiset käytävät suunnittelualueella ja sieltä ympäröiville alueille. Yleiskaavan muutoksella on tarkoitus tehostaa kaupunkirakenteen maankäyttöä. Rovaniemen yleiskaava 2015 on ohjaustavoitteiltaan yleispiirteinen aluevaraussuunnitelma. Ounasvaaran alueelle laadittu yleiskaavan muutos on Rovaniemen kaupunginhallituksen lausunnon mukaan ohjaavuudeltaan tarkin Rovaniemen yleiskaavan alueella. Kaavamuutoksessa on osoitettu rakentamiselle soveltuvat alueet, rakentamattomina säilyvät alueet ja säilytettävät rakennukset. Yleiskaavan muutoksessa on osoitettu matkailupalveluiden alue, jolle saa sijoittaa palveluhotellin (RM-1), ja sen mahdollinen laajentumisalue, jonka muuttaminen matkailupalveluiden alueeksi tutkitaan aluevarausta koskevan kaavamääräyksen mukaan asemakaavalla. Molempia edellä mainittuja alueita koskee kaavamääräys, jonka mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota maisemallisiin arvoihin. RM-1-alue on osoitettu hieman alueella voimassa olevan yleiskaavan hotellialueen aluevarausta pienempänä. Lisäksi yleiskaavassa on osoitettu edellä mainittujen alueiden eteläpuolelle matkailupalveluiden alue (RM). Aluevarausta koskevan kaavamääräyksen mukaan rakennusten korkeus ei saa ylittää puuston korkeutta. RM-alueelle saa sijoittaa kytkettyjä tai erillisiä lomarakennuksia. Yksittäisen rakennuksen enimmäiskoko on 250 kerrosalaneliömetriä. Rakennusoikeuden määrä tai rakennusten tarkempi sijoittuminen rakentamiseen tarkoitetuille alueille on jätetty ratkaistavaksi asemakaavoituksen yhteydessä. Yleiskaavan muutoksessa on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alue (ET), urheilu- ja virkistyspalveluiden alue (VU) ja retkeily- ja ulkoilualue (VR), joka käsittää huomattavan osan kaava-alueesta. Lisäksi kaavassa on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät tai arvokkaat alueet (luo) ja arvokkaat geologiset muodostumat (ge) sekä annettu niiden huomioon ottamiseksi tarpeelliset kaavamääräykset. Yleiskaavakarttaan on merkitty myös ulkoilureittien sijainti ohjeellisena. Yleiskaavamääräyksien mukaan asemakaavassa on ulkoilu- ja virkistysreittien ja rakentamisen väliin jätettävä riittävät vähintään 30 metrin levyiset suoja-alueet. Alueen suunnittelussa on erityisesti huolehdittava,

4 4 (19) että matkailupalveluiden alueella (RM) rakennukset ovat rinteen suuntaisia ja että asemakaavamääräyksillä turvataan etelärinteen riittävä metsäisyys. Lisäksi yleiskaavamuutokseen on liitetty rakentamista koskeva ohje. Sen mukaan rakentamisen massoittelussa suositellaan käytettäväksi joko polveilevia massoja tai pieniä rakennusyksiköitä, jolloin on mahdollista puuston säilyttäminen/istuttaminen rakennusmassaa katkaisemaan tai pehmentämään. Vuorovaikutusmenettelyyn ja valmisteluasiakirjojen virheellisyyteen liittyvät valitusperusteet Keskeiset sovellettavat oikeusohjeet Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n 1 momentin mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Lain 65 :n 1 momentin mukaan kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus). Pykälän 2 momentin mukaan muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n 1 momentin mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä tarkoitettu tilaisuuden varaaminen osallisille mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa voidaan tehdä asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet. Asetuksen 32 :n mukaan, jos kaavaehdotusta on olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu julkisesti nähtäville, se on asetettava uudelleen nähtäville. Uudelleen nähtäville asettaminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos muutokset koskevat vain yksityistä etua ja niitä osallisia, joita muutokset koskevat, kuullaan erikseen.

5 5 (19) Asian oikeudellinen arviointi ja johtopäätös Kaavamuutosehdotuksen asettaminen uudelleen nähtäville Yleiskaavan muutosehdotus on ollut edellä mainituissa säädöksissä säädetyllä tavalla julkisesti nähtävillä Nähtävillä pidon jälkeen kaavamuutoskarttaan ja kaavamääräyksiin on lisätty luo-3-alue eli luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, etelärinteen karukkokangas. Luontotyyppi on Suomen luontotyyppien uhanalaisuusselvityksen mukaan äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi, joka on luontaisesti syntynyttä mäntyvaltaista vuotta vanhaa metsää, jossa aluskasvillisuus on poronjäkälää, tinajäkälää, seinäsammalta ja kivikynsisammalta. Luo-3-merkintää koskevan kaavamääräyksen mukaan rakentaminen on sovitettava maastoon siten, että alueen biologiset ja maisemalliset arvot säilyvät. Puuston latvuskerros säilytetään yhtenäisenä. Kaivamis-, louhimis- ja tasoittamis- tai täyttämistöitä sekä puiden kaatamista ja muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssä tarkoitettua lupaa. Edellä mainittu luontotyyppi sijaitsee kaupungin omistamalla alueella, joka on yleiskaavamuutoksessa osoitettu matkailupalveluiden alueeksi (RM, RM-1). Yleiskaavamuutoksessa ei ole ratkaistu tulevan rakennusoikeuden määrää eikä rakennusten tarkempaa sijoittumista rakentamiseen osoitetuille alueille. Matkailupalveluiden alueiden rakentamismahdollisuudet ratkaistaan asemakaavoituksen yhteydessä. Luo-3-merkintä ja sitä koskeva kaavamääräys eivät vaikuta valittajien etuun tai oikeuteen. Yleiskaavan muutosehdotusta ei ole sen nähtävillä pidon jälkeen muutettu siten olennaisesti, että se olisi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 :ssä säädetty huomioon ottaen tullut asettaa uudelleen nähtäville. Vuorovaikutusmenettely Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta käy ilmi, että Rovaniemen kaupungin kaavoitustoimi on päättänyt vuonna 2006 käynnistää yleiskaavan muutostyön Ounasvaaran alueella Lapland Hotels -nimisen yrityksen, yksityisen maanomistajan ja Ounasvaaran hiihtoseura ry:n esityksestä Ounasvaaran kehittämiseksi investoimalla merkittävästi alueen matkailua palvelevaan majoitukseen. Valtuusto on palauttanut kaavan uudelleen valmisteltavaksi, minkä jälkeen kaavoitusprosessi on aloitettu uudelleen alusta teknisen lautakunnan päätettyä kaavamuutoksen vireille tulosta

6 6 (19) Maankäyttö- ja rakennuslain vuorovaikutusta ja osallistumista koskevilla säännöksillä turvataan lain 1 :n 2 momentissa tarkoitettua osallistumismahdollisuutta asioiden valmisteluun. Tällä sääntelyllä ei rajoiteta valtuuston toimivaltaa päättää kaavan sisällöstä lain rajoissa eikä sidota hyväksyttävän kaavan sisältöä osallistumisessa esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Kaavamuutoksen laadinta on edellä kerrotuin tavoin aloitettu uudelleen. Vuorovaikutusmenettely ei ole ollut lainvastainen sillä perusteella, että aikaisemman kaavoitusprosessin yhteydessä asukkaiden aikaisemmasta kaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta esittämiä mielipiteitä ja muistutuksia ei enää ole käsitelty uudessa kaavoitusmenettelyssä. Kaavaselostus ei ole osa kaavaa, eikä se sellaisenaan voi olla valituksen kohteena. Maankäyttö- ja rakennuslaissa tai -asetuksessa ei ole säännöksiä, joiden perusteella kunta olisi velvollinen laatimaan kaavaselostukseen vuorovaikutuslomakkeesta yhteenvedon tai laatimaan luettelon keskeisistä kysymyksistä. Vuorovaikutusmenettely ei ole ollut lainvastainen valittajien tältä osin esittämillä perusteilla. Yleiskaavan muutoksessa on ollut tarkoituksena selvittää ne alueet, joille rakentaminen on mahdollista. Yleiskaavoituksen yhteydessä on tutkittu neljää eri kaavoitusvaihtoehtoa. Yleiskaavan muutoksessa ei ole ratkaistu rakennusoikeuksien määrää tai kaavamuutosalueelle tulevien vuodepaikkojen tai muiden majoitusyksiköiden määrää. Kaavamääräyksissä on määrätty matkailupalveluiden alueen (RM) rakennusten enimmäiskoko ja määrätty rakennukset rakennettaviksi rinteen suuntaisiksi. Lisäksi asemakaavoituksessa on RM-aluetta koskevan kaavamääräyksen mukaan turvattava alueen metsäisyys. Kaavaselostuksessa on havainnekuvin selvitetty yleisluontoisesti rakennusten sijoittumista rinteeseen siten, että maisema-arvot tulevat huomioon otetuiksi. Kaavaselostus tai kaavoittajan vastineet eivät ole olleet valittajien esittämillä perusteilla olennaisilta osin virheellisiä tai harhaanjohtavia alueelle suunnitellun rakentamisen osalta. Kaavaselostuksen ja sen liitteiden perusteella on ollut mahdollista arvioida yleiskaavan vaikutuksia. Kun otetaan huomioon kaavaratkaisu ja sen tehtävä ja tarkoitus alueelle suunnitellun rakentamisen osalta, yleiskaavamuutoksen suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja vaihtoehdoista on tiedotettu siten, että valtuustolla on ollut riittävät tiedot asian ratkaisemiseksi ja kaupungin asukkailla on ollut riittävä mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiassa. Valtuuston päätös ei ole lainvastainen valittajien esittämillä mielipiteiden esittämistä ja tietojen oikeellisuutta koskevilla perusteilla.

7 7 (19) Vaikutusten selvittäminen ja kaavan sisällöllinen lainmukaisuus Keskeiset vaikutusten selvittämiseen ja kaavan sisällölliseen lainmukaisuuteen liittyvät sovellettavat oikeusohjeet Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n (202/2005) mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaan edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Lain 35 :n 1 momentin mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Lain 39 :n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään. Pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

8 8 (19) 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Mainitun pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Lain 41 :n 1 momentin mukaan yleiskaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan yleiskaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa taikka muutoin käytettäessä (yleiskaavamääräykset). Yleiskaavamääräykset voivat muun ohessa koskea maankäytön ja rakentamisen erityistä ohjausta tietyllä alueella sekä haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista. Pykälän 2 momentin mukaan, jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset). Lain 42 :n 1 momentin mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maakuntakaavan ohjausvaikutus Yleiskaavan muutoksessa osoitetut matkailupalveluiden alueet (RM, RM-1) sijoittuvat pääosin vaihemaakuntakaavassa osoitetulle matkailupalveluiden alueelle (RM 1430). RM-1-alueista aluevaraus Uudet ja olennaisesti muuttuvat alueet sijaitsee kuitenkin vaihemaakuntakaavassa osoitetun matkailupalveluiden alueen ulkopuolella Ounasvaaran laen

9 9 (19) harjanteella. Aluevarausta koskevan kaavamääräyksen mukaan alueen muuttaminen matkailupalvelujen alueeksi tutkitaan asemakaavalla. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota maisemallisiin arvoihin. Vaihemaakuntakaavassa RM-merkinnällä on osoitettu seudullisesti merkittäviä matkailupalveluiden alueita, kuten matkailu- ja lomakeskuksia, lomakyliä, lomahotelleja, leirintäalueita tai muita vastaavia matkailua palvelevia toimintoja. Vaihemaakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen virkistys-, maisema- ja luontoarvot. Rakentamistoimenpiteillä ei saa olennaisesti heikentää alueen luonnonympäristöä tai maisemaa eikä vaikeuttaa alueen käyttämistä virkistystarkoituksiin. Ounasvaaran laen harjanne on useamman kilometrin pituinen. Harjanne on pohjoispuolen laskettelurinteen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa hotellia lukuun ottamatta rakentamaton. Hotelli ja sen yhteyteen yleiskaavamuutoksessa osoitettu edellä mainittu matkailupalvelujen alue sijoittuvat harjanteen kohtaan, jossa harjanne ja sen alapuolinen maasto sekä etelä- että pohjoisrinteellä eivät enää ole luonnontilassa. Muutoin Ounasvaaran laen harjanne on jätetty kaavaratkaisussa rakentamiselta vapaaksi. Maankäyttö- ja rakennuslain 25 :n 4 momentin mukaan maakuntakaavassa osoitetaan aluevarauksia vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Kun otetaan huomioon, että yleiskaavamuutoksessa osoitettu edellä mainittu uusi RM-1-alue sijoittuu aivan jo rakennetun Ounasvaaran harjanteen osan viereen ennestään muokattuun ympäristöön muun harjanteen jäädessä edelleen rakentamiselta vapaaksi ja kysymyksessä olevaa aluevarausta koskeva kaavamääräys, kaavaratkaisussa on otettu riittävästi huomioon vaihemaakuntakaavan edellyttämällä tavalla maisemalliset seikat eikä kaavaratkaisu olennaisesti muuta vaihemaakuntakaavassa osoitettuja Ounasvaaran laen harjanteen maankäytölle asetettuja maisemallisia tavoitteita. Vaihemaakuntakaavassa Ounasvaaran lakialueen harjannetta koskevat suunnittelumääräykset ja vaihemaakuntakaavan yleispiirteisyys maankäytön suunnitelmana huomioon ottaen vaihemaakuntakaava on ollut riittävästi ohjeena yleiskaavamuutosta laadittaessa. Valtuuston päätös ei ole lainvastainen esitetyllä vaihemaakuntakaavan ohjausvaikutusta koskevalla perusteella.

10 10 (19) Yleiskaavamuutosta valmisteltaessa laaditut selvitykset, vaikutusten arvioinnit ja niiden huomioon ottaminen kaavaratkaisussa Yleiskaavan muutosta valmisteltaessa on laadittu Ounasvaaran alueen luontoselvitys, maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys sekä selvitys matkailualueen kehittämisen lähtökohdista 2011, Ounasvaaran lakialueen linnustoselvitys 2013, Ounasvaaran lepakkoselvitys 2014 ja Ounasvaaran alueen muutosta täydentävä luontoselvitys Kaavamuutosalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura verkostoon kuuluvia kohteita, suojelualueita tai suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. Tehdyistä luonto-, linnusto- ja lepakkoselvityksistä käy ilmi, että selvitysalueen pohjoisosa muodostuu Ounasvaaran karusta lakialueesta. Lakialueeseen kuuluu lännessä Juhannuskallio sekä itään päin tultaessa laskettelurinteen yläosa ja Lapland Hotel Sky Ounasvaaran alue. Hotellin itäpuolella sijaitsevalla lakialueella on muinaisranta, kallioita ja rakkakivikoita. Ounasvaaran kallioisen ja kivikkoisen lakialueen luontotyyppejä ovat lähinnä kalliometsät ja kuivat kankaat. Juhannuskallion alueella on paikoin kallioiden patoamilla painanteilla pienehköjä soistumia. Lakialueelta alaspäin etelään tultaessa karummat kangastyypit vaihtuvat kuivahkoiksi kankaiksi. Ounasvaaran metsät ovat pääsääntöisesti metsätalouskäytössä olevia varttuneita kangasmetsiä. Selvitysalueen keski- ja kaakkoisosan metsät ovat pääsääntöisesti kuusivaltaisia tuoreita kangasmetsiä. Idässä selvitysalue rajoittuu Välirakan kivikkoisen lakialueen länsiosaan sekä sen pohjoispuolella sijaitsevaan pieneen lähteiseen suohon. Avointa ja puoliavointa suota esiintyy lisäksi selvitysalueen koillisosassa, jossa on myös pieni lampi. Ounasvaaran linnusto on monipuolinen. Alueella tavataan sekä pohjoisia että eteläisiä lintulajeja. Alueella asustaa runsaasti kuusikkojen ja vanhojen metsien lintuja sekä kololintuja. Vaaran eri osissa asustaa toisistaan poikkeava linnusto. Kaupungin läheiselle länsiosalle on tyypillistä monien kulttuurilintujen, kuten varislintujen runsaslukuisuus. Itään päin mentäessä lajisto erämaistuu ja varsinkin suolinnut yleistyvät. Kaavamuutosalueella maankäytön suunnittelussa luonnonsuojelun kannalta huomioitavat alueet on esitetty luontoselvitykseen sisältyvässä taulukossa ja kartoissa. Luontoselvityksessä on annettu suositukset luonnonarvojen huomioon ottamisesta kaavaratkaisussa. Ounasvaaran alueella tehdyssä lepakkoselvityksessä tehtiin 19 pohjanlepakkohavaintoa, joista kahdeksan sijoittui kaavamuutosalueelle ja 11 sen ympäristöön. Mahdollisia lepakkojen päiväpiilo- tai lisääntymispaikkoja löydettiin neljältä alueelta. Kaavamuutosalueelta ei löydetty lepakkojen

11 11 (19) päiväpiiloja, lisääntymispaikkoja tai talvehtimispaikkoja. Selvityksessä on yhteenvetona todettu, että kaavamuutosalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole lepakkoyhdyskuntia eikä lepakoiden lisääntymisyhdyskuntia. Kaavamuutosalueella on kuitenkin kaksi lepakoiden ruokailuun käyttämää aluetta, jotka tulisi säilyttää nykytilassaan ja joiden ympäristöön tulisi jättää 30 metriä leveä suojavyöhyke. Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys on tehty suunnittelualuetta huomattavasti laajemmalta alueelta ja siinä on tarkasteltu muun muassa Ounasvaaran pohjoisrinteen, harjanteen etelärinteelle sijoittuvan tasanne- ja rinnealueen sekä Lapin Urheiluopiston ja Lappi-areenan lähiympäristöä ja kaakkoispuolta. Selvityksistä ja kaavaselostuksesta käy ilmi, että vaaran asemasta maisemarakenteessa ja jokilaakson avoimesta luonteesta johtuen Ounasvaaralla on merkittävä asema alueen maisemakuvassa. Vaara on vilkkaassa virkistyskäytössä olevaa luonnonympäristöä, lukuun ottamatta pohjoisrinteen talviurheilutoimintojen alueita, lakialueen matkailupalveluiden rakentamisaluetta ja etelän alarinteen urheiluhallirakentamisen aluetta. Ounasvaaran alue on Rovaniemen merkittävin lähivirkistysalue, jonka kautta johtaa reittejä edelleen kohti laajempia luonnonalueita. Selvityksessä on muun muassa kuvattu eri tyyppisiä miljöitä, toimintoja ja näkymiä sekä havainnollistettu niitä ja niiden sijoittumista kuvilla ja kartoilla. Selvityksessä annettujen suositusten mukaan matkailupalveluiden rakentamista tulisi ensisijaisesti sijoittaa jo nykyisellään voimakkaasti ihmistoiminnan muokkaamalle pohjoisrinteelle. Etelärinteen puolella luontevin ja ensisijainen uudisrakentamisen laajenemisalue on tasanne vaaran harjanteen eteläpuolella. Etelärinteellä rakentamisen suositellaan olevan luonteeltaan merkittävästi kevyempää kuin pohjoisrinteellä. Tasannealueen mahdollinen rakentaminen tulisi rajata korkeuskäyriä myötäillen, jolloin maastonmuodot säilyisivät ehjinä ja erityyppiset vyöhykkeet rajautuisivat toisistaan luontevasti. Mikäli rakentamisaluetta on edelleen tarpeen laajentaa, selvityksen mukaan voitaisiin tutkia mahdollisuuksia yhdistää nykyinen lomamökkien alue mahdolliseen uuteen rakentamisalueeseen. Selvityksessä on esitetty myös pelkistettyjä havainnekuvia rakentamisen näkymiseen vaikuttavista tekijöistä Ounasvaaran tyyppisellä alueella. Uudisrakentamisen harjakorkeuksien tulisi jäädä selvästi alemmalle tasolle kuin vaaran korkeimpien harjanteiden tai harjannevyöhykkeen matalampien kohtien puuston latvus, jotta rakentaminen ei merkittävästi muuttaisi vaaran harjanteen hahmoa kaukomaisemassa tai maisemakokonaisuuden hierarkiaa vaaran harjannevyöhykkeen tulisi jatkossakin olla alueella hallitseva. Rakentaminen voitaisiin toteuttaa siten, että rakentamiseen osoitetulle uudelle alueelle rakennettaisiin lomahuoneistoja joko yksittäisinä tai kytkettyinä lomarakennuksina. Uudisrakentaminen

12 12 (19) kyseisellä alueella voisi kuitenkin olla vain suhteellisen pienimuotoista. Rakennusten korkeus rajoittuisi yhteen tai enintään 1,5 kerrokseen. Uudisrakentaminen voitaisiin toteuttaa myös rivitalotyyppisesti. Rakennusten korkeuksia suhteessa puustoon ja maastonmuotoihin tulee tutkia tarkemmin alueen jatkosuunnittelun yhteydessä ja silloin varmistaa, että vaaran harjanteen eheä hahmo ja hallitsevuus säilyvät sekä paikallisesti että kaukomaisemassa. Jotta Ounasvaaran etelärinteellä säilyisi selkeä itä-länsi-suuntainen, luonteeltaan metsäinen ja luonnonmukainen viherakseli, tulisi rinnealuetta jättää riittävän suurelta osin rakentamisen ulkopuolelle. Yleiskaavamuutoksen pohjaksi on laadittu neljä eri vaihtoehtoa: kaavaa ei muuteta (VE 0), valtuuston palauttama kaavaehdotus tarkennettuna (VE 1), VE 1:n mukaiset laajenemistarpeet hieman suppeampana esittävä vaihtoehto (VE 2) ja vaihtoehto (VE 3), jossa laajenemisalueet on osittain osoitettu hieman eri paikkaan kuin vaihtoehdoissa VE 1 ja 2. Vaihtoehtojen VE 1 3 kaavamerkinnät ja -määräykset ovat samat. Vaihtoehdot on kuvattu kaavaselostuksessa. Kaavan toteuttamisen vaikutuksia luontoarvoihin on arvioitu kaavaselostuksessa ja tarkemmin edellä mainituissa selvityksissä, jotka on laadittu koko Ounasvaaran alueelta. Kaava-alueen linnusto ei poikkea merkittäviltä osin Rovaniemen metsäalueiden linnustosta, eikä alueella pesi merkittäviä määriä uhanalaisia lintulajeja. Näin ollen kaavan vaikutukset linnustoon eivät arvion mukaan ole merkittäviä. Linnuston kannalta arvokkaalle kaava-alueen eteläosan kuusikkojen alueelle ei ole osoitettu yleiskaavamuutoksessa rakentamista. Kaavaratkaisussa valtakunnalliseen rantakerrostuma-alueeseen Välirakan alueella ei kohdistu sen luonnontilaa muuttavia vaikutuksia. Etelärinteen metsässä on vanhaa puustoa, ylärinteellä kuivan kankaan aarnimaista männikköä ja alarinteellä tuoreen kankaan vanhaa kuusikkoa, jotka ovat säilyneet verrattain luonnonmukaisina. Puusto on hyväkuntoista, ja aluskasvillisuudessa on vain vähän kuluneisuutta. Yleiskaavan muutoksessa näiden metsien alueelle ei kohdistu rakentamistoimenpiteitä. Hotellin laajenemisalue on sijoitettu siten, että kulumiselle herkkä vaaran lakialue pyritään huomioimaan ja ehkäisemään kulutusta. Laen harjanteella sijaitseva muinaisrantakivikko on osoitettu arvokkaaksi geologiseksi muodostumaksi (ge). Merkintää koskevan suunnittelumääräyksen mukaan kivikkoa ei saa muuttaa eikä peittää tien tai polun rakenteilla. Ulkoilukäyttö on sallittua. Juhannuskallio, yleiskaavamuutosalueen koillisosassa sijaitseva lampi ja etelärinteen karukkokangas on osoitettu yleiskaavamuutoksessa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeinä alueina (luo). Juhannuskallioita koskevan kaavamääräyksen mukaan kallion laen ja kalliometsän alueelle ei saa rakentaa kiinteitä rakennuksia. Näköalatornin rakentaminen alueelle

13 13 (19) on sallittu. Etelärinteen karukkokangasta koskevan kaavamääräyksen mukaan rakentaminen on sovitettava maastoon siten, että alueen biologiset ja maisemalliset arvot säilyvät. Puuston latvuskerros säilytetään yhtenäisenä. Kaivamis-, louhimis- ja tasoittamis- tai täyttämistöitä sekä puiden kaatamista ja muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssä tarkoitettua lupaa. Hotellin laajenemisalue on pyritty sijoittamaan mahdollisimman vähän vanhimman metsän alueelle. Ounasvaaran alueella on runsaasti vanhaa puustoa. Kaavamuutoksessa rakentamiseen osoitettujen alueiden pinta-ala ja rakentamiselta vapaaksi jäävien metsien pinta-ala huomioon ottaen on arvioitu, että kaavamuutoksella ei vaaranneta merkittävästi metsäalueita. Vaikka kaavamuutos lisää alueella yöpyvien ja ulkoilijoiden määrää, tällä ei kuitenkaan arvioida kaavan mukainen rakentaminen huomioon ottaen olevan merkittävää vaikutusta maaston tai kasvillisuuden kulumiseen, sillä jo nykyisin alueen ulkoilureiteillä ja kallioilla liikkuu kesällä suuri määrä ulkoilijoita ja kuntoilijoita ja talvella hiihtäjiä, laskettelijoita ja lautailijoita. Suoalueeseen ei kohdistu sen tilaa heikentäviä toimenpiteitä. Juhannuskallion alue on avoin kalliopinta, joka ei ole herkkää kulumiselle. Arvion mukaan siihen kohdistuva kulutus ei lisäänny merkittävästi kaavan toteutumisen myötä. Maisemaselvityksen suositukset on otettu huomioon kaavaratkaisussa sijoittamalla uudisrakentaminen jo olemassa olevan matkailua palvelevan rakentamisen yhteyteen. Ounasvaaran laen harjanne on jätetty rakentamisen ulkopuolelle lukuun ottamatta laen harjanteella sijaitsevan hotellin yhteyteen osoitettua RM-1-aluetta Uudet ja olennaisesti muuttuvat alueet. Aluevarausta koskevan kaavamääräyksen mukaan alueen muuttaminen matkailupalvelujen alueeksi tutkitaan asemakaavalla ja alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota maisemallisiin arvoihin. RM-alueen rakennusten enimmäiskooksi on rajattu 250 kerrosalaneliömetriä, niiden on oltava rinteen suuntaisia ja asemakaavamääräyksillä on turvattava maisemalliselta kannalta tärkeä etelärinteen riittävä metsäisyys. Alueen metsäisyyden turvaamiseksi kaavaratkaisussa on annettu myös kaavamääräys ulkoilu- ja virkistysreittien ja rakentamisen väliin jätettävistä riittävistä vähintään 30 metrin levyisistä suojavyöhykkeistä. Yleiskaavamuutoksessa on osoitettu ohjeellisena alueella olevat ulkoilureitit. Kaupungin asukkaiden kannalta katsottuna yleiskaavamuutoksen tärkeimmät vaikutukset kohdistuvat heidän mahdollisuuksiinsa käyttää Ounasvaaran aluetta edelleen liikkumiseen ja virkistäytymiseen. Kaavaselostuksessa on virkistysarvojen osalta todettu, että vaihemaakunta-

14 14 (19) kaavassa Ounasvaaran alueelle osoitettu virkistysalue on pinta-alaltaan hehtaaria eikä yleiskaavan muutoksella supisteta tätä virkistysaluetta. Virkistysalueella liikkuminen ohjataan nykyisten reittien avulla. Juhannuskalliontien itäpuolella oleva valaistu latu siirretään liikenneturvallisuusnäkökulmat huomioon ottaen alueen itäosaan merkityn luontopolun kohdalle. Oikeudellinen arviointi Valtuuston päätös ei ole lainvastainen sillä perusteella, että kaavaa laadittaessa ei ole tehty kaikkia muistutuksissa ja mielipiteissä esitettyjä selvityksiä ja arviointeja. Yleiskaavamuutosalue on pinta-alaltaan noin 78 hehtaaria, ja se muodostaa riittävän suuren suunnittelualueen. Yleiskaavamuutoksen toteuttamisen vaikutukset myös kaava-alueen ulkopuolella sijaitseville Ounasvaaran alueille on selvitetty ja matkailupalvelujen kehittämisen lähtökohtia on arvioitu yleiskaava-aluetta laajemmalta alueelta. Selvityksissä on tunnistettu muun muassa Ounasvaaran luonto-, virkistys- ja maisema-arvot ja annettu näiden osalta suositukset alueen suunnittelua varten. Yleiskaavamuutosta laadittaessa käytettävissä olleen aineiston perusteella on arvioitavissa muun muassa kaavoituksen eri vaihtoehdot, rakennetun ympäristön suojelutarpeet, kaavamuutoksen toteuttamiseen liittyvät maisemalliset seikat ja vaikutukset Ounasvaaran luontoon ja virkistyskäyttöön. Kaavan tehtävä ja tarkoitus huomioon ottaen selvitykset ja arvioinnit ovat olleet riittäviä sen seikan arvioimiseksi, täyttyvätkö yleiskaavalle asetetut sisältövaatimukset. Selvityksissä annetut suositukset on otettu huomioon muun muassa matkailupalveluiden alueita (RM, RM-1) koskevissa kaavamääräyksissä sijoittamalla matkailupalveluiden alueet jo toteutuneen rakentamisen lähiympäristöön, säilyttämällä liikkumisen ja virkistyskäytön kannalta tärkeä reittiverkosto pääosin muuttumattomana ja ottamalla huomioon vaaran laen harjanteen geologinen muodostuma (ge) ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet (luo) sekä antamalla näiden suojelemiseksi tarpeelliset kaavamääräykset. Matkailupalveluiden alueelle (RM) sijoittuvan etelärinteen karukkokankaan osalta yleiskaavassa on annettu suunnittelumääräys rakentamisen osalta ja rakentamisen edellytyksenä on, että alueen maisemalliset ja biologiset arvot säilyvät. Suunnittelumääräys huomioon ottaen alueen tosiasialliset rakentamismahdollisuudet tulevat selvitettäväksi vasta asemakaavoituksessa. Yleiskaavamuutos ei vaikuta olennaisesti Ounasvaaran virkistysalueiden kokoon, eikä kaavamuutoksen toteuttaminen estä Ounasvaaran virkistysalueiden tai niille sijoittuvien reittien käyttöä. Yleiskaavan sisältövaatimukset eivät edellytä kaavassa osoitettujen virkistykseen käytettävien reittien osoittamista sitovina. Kaavaratkaisu ei ole lainvastainen

15 15 (19) valituksissa esitetyillä virkistyskäyttömahdollisuuksien vähentymistä ja luontoon ja elinympäristöön kohdistuvia vaikutuksia koskevilla perusteilla. Ounasvaaran hiihtomaja on osoitettu kaavamuutoksessa rakennussuojelukohteeksi (sr), ja merkintää koskevan kaavamääräyksen mukaan alueella olevia rakennuksia ei saa purkaa ilman lupaa eikä muuttaa niiden ulkoasua siten, että niiden kulttuurihistoriallisesti arvokas tai miljöön kannalta merkittävä luonne turmeltuu. Yleiskaavaratkaisussa on otettu riittävällä tavalla huomioon rakennetun ympäristön vaalimista koskeva yleiskaavan sisältövaatimus. Kaavamuutoksen tarkoituksena on tehostaa nykyisin olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta sijoittamalla matkailua palvelevaa rakentamista jo toteutuneiden matkailupalveluiden yhteyteen. Kaavassa ei ole osoitettu vakituiseen asumiseen tarkoitettua rakentamista, eikä kaavaratkaisu ole yhdyskuntarakennetta koskevan yleiskaavan sisältövaatimuksen vastainen sillä perusteella, että alueelle rakennettavia majoitustiloja on mahdollista käyttää rakennusluvassa määrätyn käyttötarkoituksen vastaisesti myös vakituiseen asumiseen tai että kaavassa ei ole osoitettu erikseen pääasiassa tavanomaiseen loma-asumiseen tarkoitettuja alueita (RA). Maankäyttö- ja rakennuslain 35 :n 1 momentin mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Maankäyttö- ja rakennuslain 55 :n 1 momentin mukaan asemakaavassa osoitetaan muun muassa rakentamisen määrä sekä rakennusten sijoitusta ja tarvittaessa rakentamistapaa koskevat periaatteet. Valituksenalaisen yleiskaavamuutoksen tarkoituksena on Ounasvaaran alueen maankäytön tehostaminen voimassa olevaan asemakaavaan nähden mahdollistamalla matkailupalveluiden lisärakentaminen. Kun otetaan huomioon yleiskaavan edellä mainittu tehtävä ja tarkoitus, yleiskaavassa on rakentamisen osalta annettu riittävät määräykset alueen asemakaavoitusta varten. Yhteenveto Kaavoitusmenettely ja vuorovaikutus ovat toteutuneet maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaisesti. Yleiskaavamuutos perustuu valituksenalaisilta osin kaavan tehtävä ja tarkoitus huomioon ottaen riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin. Valituksissa esitetyillä perusteilla yleiskaavamuutos ei ole sille maankäyttö- ja rakennuslain 39 :ssä asetettujen sisältövaatimusten vastainen.

16 16 (19) Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa Yleiskaavamuutoksen hyväksymistä koskevaan päätökseen ei voida hakea muutosta päätöksen tarkoituksenmukaisuutta koskevilla perusteilla. Kysymys siitä, voidaanko kaavaratkaisua pitää yleisen edun mukaisena tai tulisiko Ounasvaaran maankäyttöä suunnitella ensisijaisesti vain alueen virkistyskäyttö huomioon ottaen, koskee päätöksen tarkoituksenmukaisuutta. Valtuuston päätös ei ole lainvastainen valituksissa esitetyillä perusteilla, eikä päätöksen kumoamiseen valitusten johdosta ole aihetta. Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet Perusteluissa mainitut Maankäyttö- ja rakennuslaki 40 ja momentti Kuntalaki (365/1995) 90 (1375/2007) 1) Heikki Annanpalo on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan. Vaatimuksensa tueksi Annanpalo on esittänyt muun ohella seuraavaa: Yleiskaavassa ei ole otettu huomioon luonnonarvojen vaalimista. Jos kaava olisi laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n 2 momentin 8 kohdan yleiskaavan sisältövaatimusten mukaisesti, RM-alue olisi tullut poistaa karukkokankaalle luo-3-merkinnällä rajatun alueen kohdalta. Päättämällä yleiskaavan mainitun vaatimuksen vastaisesti kaupunki ei menetä maanvuokratuloja ja hankkii siten itselleen taloudellista etua. Kaavaehdotus olisi pitänyt maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 :n mukaisesti asettaa uudelleen nähtäville luo-3-rajausmerkinnän lisäämisen johdosta. Kysymys ei ole ollut teknisestä muutoksesta, vaan kaavan sisältöön ja oikeus- sekä muihin vaikutuksiin liittyvä olennainen muutos. Kaupunki ei ole selvittänyt maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä edellytetyllä tavalla, säilyykö äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi, karukkokangas, jos sille rakennetaan majoitustiloja. Kaupungin päätös sallia luontotyypille rakentaminen on ristiriidassa ELY-keskuksen asiantuntijalausunnon kanssa. 2) Seija Keskitalo-Foley ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan.

17 17 (19) Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Vaatimuksensa tueksi muutoksenhakijat ovat viitanneet vuorovaikutusta koskevan valitusperusteen osalta asiassa aikaisemmin esittämäänsä ja lisäksi lausuneet muun ohella seuraavaa: Luo-3-rajausmerkintää koskevat selvitykset ovat karukkokankaan osalta puutteelliset eikä rakentamisen vaikutuksia ole arvioitu. Kaava ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n 2 momentin 8 kohdan vaatimuksia. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin tärkeä alue eli luo-3-merkinnällä rajattu alue olisi pitänyt rajata pois yleiskaavan RM-alueesta. Luo-3-rajausmerkintä sallii rakentamisen suojeltavalle alueelle. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut lausunnossaan, että merkittävä osa karukkokankaasta sijoittuu RM-alueelle harjanteen eteläpuolelle ja se tulee tuhoutumaan rakentamisen myötä. Luo-kaavamerkintää olisi tullut käyttää sen kaavamerkintäasetuksen mukaisessa tarkoituksessa. Luo-3-rajausmerkinnän olisi pitänyt olla jo ehdotusvaiheessa kaavakartalla. Kaavaselostuksessa ollut maininta karukkokankaasta luonnon moninaisuuden kannalta tärkeänä alueena ei ole ollut riittävä tieto. Oikeusvaikutteisten merkintöjen on oltava kaavakartassa. Puheena oleva merkintä on muuttanut olennaisesti kaavaehdotuksen sisältöä ja kaavaehdotus olisi siten pitänyt asettaa uudelleen nähtäville. Asukkaiden mielipiteitä ja yleistä etua ei ole otettu huomioon kaavaprosessin vuorovaikutuksessa maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n edellyttämällä tavalla. Rovaniemen kaupunginhallitus on antanut selityksen. Seija Keskitalo-Foley ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen. Maakuntakaavan ohjausvaikutus ei ole toteutunut maankäyttö- ja rakennuslain vaatimalla tavalla, joten kaavapäätös on lainvastainen. Heikki Annanpalo on antanut vastaselityksen. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitukset hylätään. Hallintooikeuden päätöstä ei muuteta. Perustelut Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa

18 18 (19) hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita. Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot. Korkein hallinto-oikeus: Riitta Mutikainen oikeusneuvos Hannu Ranta oikeusneuvos Mika Seppälä oikeusneuvos Kari Tornikoski oikeusneuvos Jaakko Autio (t) oikeusneuvos Joonas Ahtonen Asian esittelijä, oikeussihteeri

19 19 (19) Jakelu Päätös Jäljennös Heikki Annanpalo, oikeudenkäyntimaksu 500 euroa Seija Keskitalo-Foley ym., oikeudenkäyntimaksu 500 euroa Pohjois-Suomen hallinto-oikeus Rovaniemen kaupunginhallitus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Ympäristöministeriö