Sakkaus. 3 : Vaikka vastus lisääntyy em. tilanteessa rajoittimen laukeamiseen, ei mitään nostovoimaa synny.
|
|
- Jyrki Lattu
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sakkaus 1 sakkauskohtauskulma 2 virtauksen irtoaminen 3 nostovoiman väheneminen, vastuksen lisääntyminen 4 painekeskiön siirtyminen 5 tekijät, jotka vaikuttavat sakkausnopeuteen ja siiven käyttäytymiseen sakkauksessa 6 sakkaus vaakalennossa, nousussa, liu ussa ja kaarrossa 7 lähestyvästä sakkauksesta kertovat merkit 8 oikaisu sakkauksesta 9 syöksykierteen välttäminen 10 välitön ja varma oikaisu sakkauksesta 1 : Siiven sakkaamista havainnollistaa hyvin tuttu tapahtuma kun siipi hinauksessa jää taakse. Ei nouse päälle. Ilmavirta kohdisttuu silloin aivan väärin, suoraan siiven alapintaan. Se lentää yhtä hyvin kuin Kiinanmuuri. 2 : Virtauksen irtoaminen on tällöin totaalista. Virtauksen pitäisi seurata siiven muotoja, sekä ala- että varsinkin yläpintaa. Jos joudut siivellä tällaiseen syväsakkaustilaan korkealla, siipi lähtee liitoon kyllä itsestäänkin. Matalissa voi asiaan vaikuttaa spiidillä. Tai painamalla A punoksia 5 10 senttiä eteenpäin. Kuten päällevedossa. 3 : Vaikka vastus lisääntyy em. tilanteessa rajoittimen laukeamiseen, ei mitään nostovoimaa synny. 4 : Painekeskiö siirtyy sivuun ja siipi kaatuu sivulle tai taakse.
2 5 : Ne tekijät ovat kohtauskulma ja ilmanopeus. Siipi pysyy muodossaan virtauksen synnyttämän ilmanpaineen avulla. Pääosa nostovoimasta kun syntyy siiven yläpinnalla vallitsevasta alipaineesta niin kankaan läpäisemä ilma heikentää virtauksen otetta siivestä. Senvuoksi näissä siivissä on käytetty nollakankaita. Toisin kuin laskuvarjoissa, niissä läpäisy toimii vakauttavana tekijänä. 6 : Liitimellä on sille ominainen trimminopeus. Kun annat sen liitää itse, jarruttamatta / kiihdyttämättä on ilmanopeus kmh. Sakkaus voi tapahtua tälöin vain tuulen nopeasti muuttaessa suuntaansa. Myös kaarteessa suhteellinen tuuli muuttuu ja sakkausmahdollisuus kasvaa. Siiven kärkiväli on nopeuteen nähden huomattavan suuri. Kaarteen sisäpuolisen kärjen nopeus voi pienentyä sakkausrajan alapuolelle. 7 : Kaarto tiukkenee tällöin ja sisäkaarten puoleiset punokset löystyy. Siiven kärjen värähtelyn sekä ilmavirran suunnanmuutoksen tuntee. Myös vario ilmoittaa korkeudenmenetyksestä - liian myöhään ehkä. 8 : Nopein oikaisu tapahtuu spiidillä - jos kapula on jalkasi alla valmiina voit polkaista A - punoksia tiukemmalle samalla kun vastajarrulla oikaiset kaarretta. Jos korkeutta on niin pelkkä vastajarru riittää. 9 : Syöksykierre liitimellä kravatti voi syntyä sakkauksen mennessä sivuluisuun. Yksi suomalainen taituri tekee sellaisen tarkoituksella. Kuten myös DHV;n koelentäjät. Oikaisu tapahtuu täyssakkauksella, molempia jarruja kierretään pari, kolme kierrosta käden ympäri ja jarrut painetaan niin alas kuin suinkin. Siipi oikenee kierteistä ja alkaa lentää kun jarrut päästetään ylös. Vertaa B-sakkaus ja sen oikaisu. Huomaa pelvarjo! 10 : Riippumatta maanopeudesta/suunnasta kannattaa korkealla ohjata vallitsevaa suhteellista virtausta vastaan. Laskussa aina suoraan todelliseen vastaiseen noin 30 ft korkeudesta alaspäin.
3 Rinnelähdössä siipi kunnolla päälle vaikka avustajan kanssa. 11 : Pidä kahvoista herkällä kädellä ja tunne siiven värinät ja tila ylös katsomatta. Reagoi turbuun päättäväisesti, säilytä suuntasi ja nauti lentämisestä. Painavat kädet muuttaa siiven profiilia turhaan Talvi tulee vielä kuitenkin. Kun on Litin julistama turvallisuusvuosikin, on varmasti paikallaan miettiä siiven ominaisuuksien muuttumista kylmässä. Pakkasessa nailonikin jäykistyy jonkinverran ja kankaan kyllästysaineet lisää tuota ominaisuutta. Kun siipi avataan tiukasta paketista eivät vekit, rypyt ja taitteet oikenekaan kuin palmun alla. Jo maakäsittelyssä kokenut pilotti huomaa siiven poikkeavan käyttäytymisen. Se tuntuu jotenkin tehottomalta tussukalta ja vaatii suurempia ohjausliikkeitä kuin normaalisti. Vauhtia on vaikea saada normaaliin laskuunkaan tarpeeksi ja sakkausraja on noussut. Siis aika vaikea yhdistelmä. Kankaan ryppyisyys lisää virtauskitkaa ja vähentää rajakeroksen virtausta mikä vaikuttaa myös sakkauksen kohtauskulmaa pienentävästi. Tämä taas vaatisi kaartosäteen suurentamista ja enemmän nopeutta. Aika kurjaa jos matalissa sisäkaarteen puoleinen siivenkärki sakkaa ja ulkopuoli yrittää liitää.
4 Punokset voidaan venyttää käsivoimin lähelle alkuperäistä pituuttaan käsivoimin. Liikaa eikä poikki niitä ei käsivoimin saa. Ohuinkin Dyneema kestää 200 kiloa, jos se käsin katkeaa niin olikin aika vaihtaa. Tällöin tarkastukseen koko nippu. Aramidi ja hiilikuitu ovat vähemmän herkkiä kutistumaan. Ne ovat taas herkempiä mekaanisille vaurioille. JoukoA Kipparit Tallinnan reissulla. Miten starttisakkauksen tunnistaa? Lähdössä varjoliidin ei nouse kunnolla lentotilaan, vaan jää niin sanotusti taakse. Liidinstartin tapahduttua liidin ei lennäkään, vaan jää vielä enemmän taakse, jolloin liidin tyhjenee ja putoaa takaperin takaisin maahan. Toinen starttisakkauksen tyyppi on ns. heilurisakkaus. Heilurisakkauksessa liidin pysyy täyttyneenä, mutta lähtee heti startin jälkeen kaatumaan sivulle. Liidin vastaa ohjaukseen, mutta yliohjautuu voimakkaasti. Jos hinausta jatketaan, on ennemmin tai myöhemmin seurauksena lock out -tilaan joutuminen. Mistä starttisakkaus johtuu? Syitä on useita, mutta niistä tärkein on punosten kutistuminen. Toisena syynä voidaan pitää ikääntyvän siiven kankaan ja väliseinien pehmenemistä. Toisin
5 sanoen liitimen etureuna ei pysy ylösvedossa täysin auki, täyttyminen hidastuu ja ylös työntäminen jää kesken. Millä starttisakkaus vältetään? 1. Liitimen säilytys Liitimen säilyttämiseen ja pakkaamisen oikealla tavalla on kiinnitettävä tarkasti huomiota. Liidin pyritään pakkaamaan laskostamalla. Tällöin väliseinät pysyvät mahdollisimman pitkään jäykkinä ja etureuna säilyy ryhdikkäänä. Liidin pakataan ehdottomasti kuivana, koska kosteus kutistaa punokset ja kosteana pakattu liidin on avattuna hyvin ruttuinen. Liidin säilytetään ehdottoman kuivassa tilassa, EI auton peräkontissa EIKÄ kylmässä ulkovarastossa. Nimenomaan kosteus saa aikaan punosten kutistumisen ja kutistuminen jatkuu niin kauan kun punos on kostea. 2. Punosten seuranta Punosten kutistumista on seurattava. Erityisesti dyneema- ja polyesteripunokset jarruissa ja liitimen takaosassa saavat osakseen niin vähän vetoa lennon ja maakäsittelyn aikana, että ne eivät veny takaisin normaaliin mittaan. Esim. jarrupunokset on syytä venyttää n. 20:n lentotunnin välein (punosta ei voi käsivoimin venyttää liikaa). Liidinkohtainen punoskartta on oltava liitimen omistajan käytössä. Punoskartta löytyy yleensä käyttöohjekirjasta. Ellei sitä siellä ole, on otettava yhteyttä liitimen maahantuojaan ja pyydettävä punoskartta. Käyttö-ohjekirja on oltava jokaisen liitimen omistajalla. Sieltä löytyvät kaikki huoltoon liittyvät asiat ja niitä on syytä noudattaa, sillä kyseessä on lentolaite. Jos punokset ovat kutistuneet, liidin lentää ikään kuin jarrut päällä eikä tällainen liidin startissa nouse kunnolla päälle. Sen lisäksi liidin, jossa on kutistuneet punokset, on lennettäessä vaarallinen, koska liitimen lentonopeus on huomattavasti laskenut. Siten myös tunnelipaineet ovat laskeneet ja liidin ruttaa helposti. 3. Lähtötekniikka On paneuduttava myös lähtötekniikkaan. Jos startissa A-punoksista työntävät kädet makaavat takana alhaalla, ei liidin voi nousta lentotilaan. "Nyrkkisääntö", jonka mukaan nyrkkien pitää näkyä silmäkulmissa koko lähdön ajan, toimii edelleenkin. Muutenkin on syytä seurata sekä omaa että kaverin lähtötekniikkaa, ettei siihen pääse vähitellen muodostumaan tekniikkavirheitä! Huomioi seuraavat asiat: - erityisesti päälletyönnön loppuvaiheeseen on kiinnitettävä huomiota, ettei sitä jätetä kesken - siipi on tarkastettava ennen ilmaan nousua. - hinaajan on oltava pätevä. Mikäli hinaajalla on lähdön alkuvaiheessa näköyhteys hinattavaan, hänen on seurattava liitimen käyttäytymistä ja ilmaan nousua erityisen tarkasti. Jos jotain poikkeavaa ilmenee, hinaus on välittömästi keskeytettävä. On muistettava, että hinauksen alkuvaiheessa hinauspaineiden on oltava huomattavasti pyydettyjä maksimipaineita pienempi ja hinauspaine nostetaan maksimipaineeseen vähitellen. Näin lentäjälle jää riittävästi aikaa saattaa hidas liidin kunnolliseen lentotilaan, eikä liitimen täytös jää vajaaksi. Hinaustuet ja speed bar? Hinaustukien käyttö hitaissa liitimissä sekä niissä liitimissä, joitten valmistaja niitä suosittelee, on aiheellista. Speedin oikea-aikainen käyttö myös vähentää starttisakkauksen vaaraa, joskaan kumpikaan ei sitä
6 täysin poista. Varjoliidossa pilotin osaamisen lisäksi hinauksen alkuvaiheen onnistuminen riippuu myös hinaajasta. Liian aikainen voimakas hinaus jättää siiven sakkaustilaan. Varsinkin moottorikelkkahinaus talvella tuulessa on altis tilanne. Speedbarin polkaisu hinauksen alussa tai hinaustuen käyttö vähentää sakkausriskiä. Etenkin talviolosuhteissa esiintyi myös tapauksia, jossa liidin oli osallinen onnettomuustilanteeseen. Pakkanen pahensi tilannetta, jossa liitimen punokset esim. iän, kostuneisuuden tai käyttämättömyyden vuoksi epätasaisesti venyneet eri punossarjojen kesken. Kun takapunosten pituus on lyhentynyt suhteessa etummaisiin, on trimminopeus liian hidas ja sakkaustilanne lähellä. Punosten kuntoon on etenkin ikääntyneiden, kostuneiden ja pitempään varastoitujen liidinten osalta kiinnitettävä erityistä huomiota etenkin talvella. Myös hinausvoima on suhteutettava tähän riskiin. Eri puolten punosten vertaaminen keskenään ei vielä paljasta ongelmaa. Varjoliidon hinausonnettomuuksissa tyypillisesti jouduttiin heiluriliikkeeseen, jota ei saatu vaimenemaan ennen kovaa laskua. Tällöin tyypillinen vamma oli nilkkamurtuma. On syytä miettiä, miten parhaiten vaimentaa heilahdukset ilman sakkausriskiä sekä kuinka kovan laskun yhteydessä tulisi tulla maahan. Pyrkimys yrittää jaloilleen laskua johtaa helposti nilkan murtaviin voimiin. Laskuvarjohyppääjien käyttämä hallitun kaatumisen tekniikka lienee turvallisin tapa selvitä kovista laskuista. Vastaavanlainen kooste kuin 2002 kaikista onnettomuuksista on tekeillä ja ilmestyy tähän jatkoksi valmistuttuaan. 2004: PP2 opp 4 lentoa Korkean lennon päätteeksi laskeutui kohtuullisessa tuulessa 30 astetta vinoon huolimatta radioiduista ohjeista. Lasku meni istualleen ja toinen jalka taittui alle ja pohjeluuhun tuli murtuma. Pilvikatto ja myöhäinen iltapäivä haittasivat korkeuden arviointia lumisella järvellä. => jälkiä, rättejä ym. laskupaikoille merkiksi helpottamaan arviointia. Petri Rantalan kooste:.1 VL (4), Lentokokemus: 4 kpl, joista 4 kpl viimeisen 90 vrk aikana Säätila: 1-5 m/s, puuskainen Lämpötila 0 C Liidin: Apco Sentra 31 - rukkashinauksessa vetovoima kasvoi liian suureksi puuskan johdosta - varjo jäi taakse - heiluri, varjo eteen - oppilas törmäsi jäähän istuma-asennossa - lannerangassa murtumia - > liian puuskainen tuuli kouluttamiseen 1.2 VL (6), Lentokokemus: - h, joista - h viimeisen 90 vrk aikana Säätila: 3-4 m/s, tasainen Lämpötila 5-10 C Liidin: Apco Sabra
7 - oppilas teki päällevetoharjoittelua - punos tarttui jalkaan ja kaatoi lentäjän mahalleen jäälle - 2 kylkiluuta murtui ja sapessa pieni verenpurkauma - > tarkkuutta ja huolellisuutta lennonvalmisteluun 1.3 VL (10), Lentokokemus: - h, joista - h viimeisen 90 vrk aikana Säätila: 4-5 m/s, tasainen Lämpötila 10 C Liidin: Gradient Topas - oppilas tekemässä rinnestarttiharjoitusta Levin huipulta - startti epäonnistui - varjon kuoletus epäonnistui ja oppilas juoksi varjon perässä kivikkoiselle alueelle - jalkaterä meni kivien väliin ja taittui - nilkka meni sijoiltaan, paha kudosvaurio, hiusmurtuma - >tuuli ehkä liian kova kouluttamiseen 1.4 VL (12), Lentokokemus: oppilaan 2. korkea lento Säätila: 0 m/s, Lämpötila 13 C Liidin: Gradient Impulse 26 - oppilaan toinen korkea hinaus lähdössä - irtoamisen jälkeen liidin kallistui vasemmalle, oppilas jarrutti oikealla jarrulla - liidin ohjautui yli oikealle, jolloin oppilas jarrutti vasemmalla - molemmat jarrut olivat vedettynä, liidin sakkasi - hinaaja lopetti hinauksen, oppilas tuli maahan takakenossa asennossa - kantaluun murtuma ja selkänikaman hiusmurtuma - > perusohjaustaito ei vielä kehittynyt riittävästi, toisen korkean lennon jännitys? 1.5 RL (13), Lentokokemus: 0 h. Varjoliitimellä 150 h Säätila: 1 m/s, tasainen Liidin: Icaro Mars, pienempi koko - oppilaalla 20 juoksustarttia rinteestä - toisessa rukkashinauksessa oppilaan asento kääntyi vaakasuoremmaksi ja liidin ajautui hinauslinjalta sivuun. - opettaja irrotti hinausnarun n. metrin korkeudesta - lasku epäonnistui mennen mahalleen - liitimen pyörät eivät pyörineet kunnolla (maan epätasaisuuden vuoksi) ja liidin meni nokalleen (tuuli 1 m/s) - oppilaan olkavarsi murtui - > tyypillinen tapahtuma rl-koulutuksessa, joita sattunut useita kertoja aikaisemmin. (asento, ajautuminen sivuun, tuulen heikkous, irroituskorkeus, alustan tasaisuus jne) - onnettomuus tapahtui klo 22.00, väsymystä lentopäivästä?
8 1.6 RL (16), Lentokokemus: 25 min, joista 25 min viimeisen 90 vrk aikana Säätila: 1-2 m/s, tasainen Lämpötila 17 C Liidin: Icaro Mars, isompi koko - oppilaan ensimmäinen hinaus kahdella hinausnarulla - 1.narun irroitus vei huomion ja liidin kallistui vasemmalle. - hinaus keskeytettiin, kaartoi jatkui eikä oppilas irroittanut narua huudoista huolimatta. - kaarto jatkui n. 420 astetta, jolloin liidin törmäsi metsän puihin - > jännittävä tilanne vei huomion, kypäräradiota ei ollut - > kokonaislentokokemus ennen tätä 7 lentoa korkeita vai yhteensä? 2) Siiven vakavuudet, epänormaalit lentotilat yms. 2.1 VL (1), Lentokokemus: 11 h, joista 48 min viimeisen 90 vrk aikana, PP2 Säätila: 4-6 m/s, puuskainen Lämpötila -3 C Liidin: Airea Shape, DHV 2 - PP2 pilotti kokeili liidintä (DHV2) - laskukierroksessa kaarrettaessa perusosalle liitimen vasen reuna ruttasi ja liidin joutui spinniin. - lentäjä tuli spinnissä maahan saakka, ei loukkaantunut - > liitimen kokeilu liian pahassa kelissä (puuskainen, 8-12 solmua) 2.2 VL MO (3), Lentokokemus: 198 h, joista 10 h viimeisen 90 vrk aikana, PP3 Säätila: 2-4 m/s, tasainen Lämpötila -3 C Liidin: Elle 34, Adventure - moottorivarjoliitäjä oli tulossa laskuun - kaarrettaessa loppuosalle siipi kaartosakkasi n. 30 metrissä vajoten maahan saakka muotonsa säilyttäen. - varusteet ja lentäjä vahvasti kuurassa pitkän lennon jälkeen - jalat kipeytyivät, varustevaurioita - > siiven jäätäminen muutti todennäköisesti siiven sakkausominaisuuksia - > loivempi kaarto ylempänä olisi voinut estää tapahtuman 2.3 VL (8), Lentokokemus: 8 h, joista 4 h viimeisen 90 vrk aikana, PP2 Säätila: 2-3 m/s, tasainen Lämpötila 13 C Liidin: Jojo Wing Yoki S - varjoliitäjä ajautui rinteessä kohtaan, jossa muodostuu turbulenssia - siipi ruttaantui puoliksi ja kääntyi päin rinnettä - laskeutuminen hakkuuaukiolle, siipi jäi kiinni puuhun - ei vahinkoja
9 2.4 VL (11), Lentokokemus: 115 h, joista 5 h viimeisen 90 vrk aikana, PP5 Säätila: 2-3 m/s, Lämpötila 8 C Liidin: Apco Fiesta S - varjoliidin jäi hinauksessa 2 kertaa huomattavan taakse eikä tuntunut toimivan kunnolla. - lentäjä laukaisi narun irti - irrotuksen jälkeenkään liidin ei tuntunut lentävän kunnolla vaan vajosi yli 4 m/s - liidin ei ollut ohjattavissa eikä jarruilla pumppaaminen muuttanut tilannetta - käytössä oli hinaustuet - ei vaurioita - > luultavasti liidin syväsakkaustilassa 3) Väärin arvioidut olosuhteet 3.1 VL (2), Lentokokemus: 50 h, joista 1 h viimeisen 90 vrk aikana, PP5 Säätila: 7 m/s, puuskainen Lämpötila 1 C Liidin: Firebird Booster XL, DHV 2 - tuuli voimistui lennon aikana verrattuna aikaisempiin lentoihin - liidin ei kulkenut vastatuuleen aiotulle laskupaikalle - lentäjä lähti myötätuulesta etsimään toista laskupaikkaa - lasku hakkuuaukealle, puun väistäminen matalalla, jolloin liidin sakkasi - kova lasku, alaselän kipuja - pilotti: maastolaskupäätös olisi pitänyt tehdä aiemmin 3.2 VL (5), Lentokokemus: 33 h, joista 9 h viimeisen 90 vrk aikana, PP3 Säätila: 16 kts, puuskat kts Lämpötila 2 C Liidin: Gradient? Topas 26 - tuuli yltyi ja muuttui puuskaiseksi sekä muutti suuntaansa 30 astetta kesken rinnetuulilennon - liidin ei edennyt enää vastatuuleen - liidin heittelehti puuskaisuuden vuoksi, mutta lentäjä hillitsi heilumista jarruilla - lentäjä kääntyi sivutuuleen etsiäkseen laskupaikan (=sopivan puun) - paikan valittuaan lentäjä laskeutui siihen myötätuulessa - lentäjä tarttui puuhun ja siipi jatkoi eteenpäin kuoleentuen seuraavaan puuhun - ei vaurioita lentäjälle eikä varusteille. - liian voimakas ja puuskainen tuuli lentämiseen 3.3 VL (18), Lentokokemus: 4 h, joista 3 h viimeisen 90 vrk aikana, PP2 Säätila: 5 7 kts, tasainen Lämpötila 18 C Liidin: Gin Oasis, DHV varjoliitäjä teki laskua peltoon, noin 1 km starttipaikan taakse - myötätuuliosa meni liian pitkälle eikä liidin päässyt pellolle saakka, vaan lasku tapahtui n. 25 m korkeaan kuuseen.
10 - palokunta auttoi pilotin alas - vain varustevaurioita - virhearviointi maastolaskutilanteessa, virhearviointi jo siinä, että maastolaskuun yleensä jouduttiin 3.4 VL (19), Lentokokemus: 8 h, joista 8 h viimeisen 90 vrk aikana, PP2 Säätila: 9-13 m/s, puuskainen Lämpötila 23 C Liidin: Jojowing Yoki - varjoliitäjiä oli lentämässä rinnetuulessa - opettaja antoi ohjeet, miten lentopaikalla toimitaan ja mihin ei saa mennä - eräs varjoliitäjä meni kumminkin rinteen huipun päälle ja ajautui liian taakse eikä päässyt etenemään rinteen etupuolelle - liidin joutui laskevaan ilmaan ja lentäjä joutui tekemään maastolaskun - laskussa liidin takertui mataliin puihin, jolloin lentäjä tuli maahan kylki edellä puolimetrisen kiven päälle - 2 kylkiluuta murtui - > ohjeet unohtuivat 3.4 VL (22), Lentokokemus: 15 h, joista 3 h viimeisen 90 vrk aikana, PP2 Säätila: tuuli tasainen Lämpötila 17 C Liidin: Apco Sierra - varjoliitäjä etsi nostoa lähtö/laskupaikan yläpuolella - liitäjä joutui laskevaan ilmavirtaukseen ja joutui tekemään maastolaskun metsään noin 100 metrin päähän suunnitellusta laskupaikasta - ranne ja 1. lannenikama murtuivat - kokemattomuus termiikkiolosuhteista? Noston lähettyvillä tulee varautua myös laskeviin, jotka yleensä yllättävät 3.5 VLMO (23), Lentokokemus: 45 h, joista 15 h viimeisen 90 vrk aikana, PP3 Säätila: 0-1 m/s, tasainen Lämpötila 5 C Liidin: ProDesign Relax 38, PAP - moottorivarjoliitäjä starttasi lähes tyynessä kelissä - päälle noustuaan liidin painui keskeltä hieman kasaan - startti venyi liiaksi lähtöpaikan pituus huomioiden - liidin törmäsi lentäessään paikalla olleeseen maastoautoon siten, että potkuri kolahti auton kattoon. - potkuri ja kehikko hajosivat ja potkurin palaset sinkoutuivat mm. siiven läpi kolmesta kohdasta - liidin kumminkin lensi joten pilotti sai laskun tehtyä pehmeästi - ei henkilövahinkoja - väärin arvioidut starttiolosuhteet ja väärin valittu starttipaikka, koska etusektorissa oli esteitä. 4) Muut tapaukset
11 4.1 RL (7), Lentokokemus: x h, joista 3 h viimeisen 90 vrk aikana, SP5 Säätila: 3 m/s, tasainen Lämpötila 5 C Liidin: LaMouette Topless - riip/uliitäjä oli lähdössä ultrakevyt-hinaukseen ns. triken perässä - muutaman askeleen jälkeen starttaava pilotti kompastui pehmeään lumeen ja liidin meni nokalleen - lentäjä löi päänsä liitimeen - kipuja otsassa - > starttipaikka puutteellisesti valmisteltu ko. lentoonlähtöön - > koulutuksen puute ko. lentämiseen (?) 4.2 RL (9), Lentokokemus: 92 h, joista 4 h viimeisen 90 vrk aikana, SP4 Säätila: 2-3 m/s, puuskainen Lämpötila 10 C Liidin: Moyes Litespeed hinauksessa riippuliidin alkoi kallistua oikealle ylänarun irrotuksen jälkeen - lentäjä yritti korjata, mutta ei onnistunut vaan irrotti toisenkin narun - lentäjä päätti jatkaa alkanutta kaartoa myötätuuleen ja törmäsi puustoon 6-7 metrin korkeudessa - liidin jäi roikkuman puuhun, ei vahinkoja - > vähäinen lentokokemus viime aikoina, vaativa liidin, metsä lähellä hinauslinjaa 4.3 VL (14), Lentokokemus: 113 h, joista 33 h viimeisen 90 vrk aikana, PP4 Säätila: 2 m/s, tasainen Lämpötila 22 C Liidin: Firebird Matrix M - varjoliidin alkoi startin jälkeen kääntymään vasemmalle. - vastajarrua vedettäessä liidin sakkasi ja lentäjä putosi maahan istumaasennossa noin 5 metristä - vetopaine normaali, tuuli tasainen 2 m/s suoraan edestä - lannenikaman murtuma - liitimen tarkastuksessa löydettiin B-punoksista sotkuja, jotka ehkä estivät liitimen lentämisen - > huolellisuutta lennon valmisteluun 4.4 VL (15), Lentokokemus: 27 h, joista 6 h viimeisen 90 vrk aikana, PP3 Säätila: 3 m/s, tasainen Lämpötila 25 C Liidin: Firebird Booster - varjoliitäjä laskeutui nurmikolle - jalka osui ruohomättääseen ja taittui sivusuunnassa vaikka jalassa oli varrelliset liidinkengät - nilkasta nivelsiteet 4.5 VL (17),
12 Lentokokemus: 12 h, joista 0 h viimeisen 90 vrk aikana, PP2 Säätila: 0 m/s, tasainen Liidin: Apco Fiesta - varjoliidin ei noussut kunnolla päälle - pilotti yritti työntää A-liinoista eteenpäin ja hidasti juoksuaan - pilotti tempautui ilmaan siiven ollessa vielä takana - pilotti jarrutti, ilmeisesti tahattomasti kyytiin tempautuessaan, ja sen huomatessaan päästi jarrut - siipi tuntui lentävän tässä vaiheessa - sitten siipi ei tuntunut enää lentävän ja pilotti ajatteli pienentää kohtauskulmaa A-liinoja lyhentämällä. - tätä ennen liidin kumminkin jo tyhjentyi ja lentäjä alkoi pudota n. 10 metristä - lentäjä irrotti hinausköyden joka edelleen veti eteenpäin (maassa vai ilmassa?) - liitimen tarkastuksessa löydettiin takapunoksessa solmu, joka lyhensi punoksen mittaa n. 10 cm. - lannenikama murtui - > huolellisuutta lennonvalmisteluun, päällevedot ennen starttia jäi tekemättä 4.6 VL (20), Lentokokemus: 70 h, joista 19 h viimeisen 90 vrk aikana, PP4 Säätila: tuuli puuskainen Lämpötila 25 C Liidin: Apco Fiesta M - startissa siiven ollessa vielä melko takana tuli puuska, joka käänsi liidintä oikealle lock-outiin - pilotin vastaohjaus auttoi, mutta siipi jäi taakse ja sakkasi - pilotti putosi maahan heilurissa 5 metrin korkeudesta - yläselän nikamassa murtuma 4.7 VL (21), Lentokokemus: 20 h, joista 3 h viimeisen 90 vrk aikana, PP2 Säätila: tuuli tasainen Lämpötila 20 C Liidin: Perche Grafiti, DHV PP2 lentäjä kokeili kaverinsa liidintä - parin päällevedon ja kaverin kommenttien perusteella siipi nousee päälle hitaammin kuin lentäjän oma - startissa kaikki tuntui sujuvan hyvin, kunnes lähettäjä keskeytti hinauksen - liidin kaatui taakse ja lentäjä tuli maahan muutaman metrin korkeudesta - murtumia selkään sekä käteen Seuraavana oleva karabiiniasia on käännetty DHV:n sivuilla olevasta turvallisuustiedotteesta, alkuperäinen löytyy osoitteesta (muutenkin hyödyllinen osoite liidinkalustoasioissa)
13 "Yksi Parafly Automatic by AustriAlpin valjaskarabiini rikkoutui varjoliitimen startin yhteydessä. Tätä karabiinia on käytetty jatkuvasti yli kolmen vuoden ajan DHV:n testilennoilla. Tutkimusten jälkeen ilmeni, että todennäköisimmin nikkeli-kromi-pinnoite on aiheuttanut vikoja karabiinin alumiinimateriaaliin. Käytön yhteydessä alumiinin murtumat ovat kasvaneet ja aiheuttivat lopulta karabiinin totaalisen katkeamisen. Yhdessä valmistajan, AustriAlpin:in kanssa DHV on päättänyt seuraavasta varotoimenpiteestä: Kaikki Parafly Automatic by Austrialpin -varjoliitovaljaskarabiinit, joissa on vaalea kromipinnoite, on poistettava käytöstä. Tämän tyyppisiä karabiinejä on saatavana erilaisilla pinnoitteilla, ja ongelma koskettaa vain niitä, joissa on vaalea kromipinnoite. Mikäli on pienintäkään epäilystä viallisten karabiinien tunnistamisessa, on otettava yhteys valmistajaan, Austrialpin, Industriezone C 10, A-6166 Fulpmes, office@austrialpin.at, Tel.: Turvallisuustiedote astuu voimaan kun se on julkaistu NFGH:ssa (varjo- ja riippuliito uutiset). Varotoimenpiteet on suoritettava ennen seuraavaa lentoa. Gmund 14. joulukuuta 2001 Klaus Tänzler Managing Director" Sama lisätietoineen löytyy myös nettisivuiltani Terveisin Petri Rantala Omakohtaista: 1. Koulutuksessa siipeen nähden 10 kiloa ylipainoisena jouduin syväsakkaus tilaan laskeutuen lähes pystysuoraan platalle Cessnojen päälle. Yritin ohjata jolloin laskunopeus kiihtyi. Vanhoja armeijan opetuksia kaiketi senverran ydinjatkeessa että en loukkaantunut pahasti. Cessnatkin säilyi ehjänä. Tuuria rutkasti - ei taitoja. 2. Turbulenttisessä kelissä finaalissa kulin radiosta purkkarin viestin: "Keltainen liidin hei, tulen takaasi laskuun ". Jotain muutakin vielä josta en saanut selvää, enkä voinut painaa tangenttia siinä tilanteessa. Yritin pientä vaaputusta vastaukseksi. Laskun olin ajatellut kentälle metsän reunaan kuten aina aikaisemminkin. Kosketuskohdan eteen oli tullut ihminen yllään keltaiset haalarit. Tämä heiluu kv. hätämerkin tavoin X - I - X - I hyvin näkyvästi, jolloin minulla sytytti: Tulossa onkin KAKSI purkkaria rinnatusten. Muutin finaalin suuntaa hiukan jotta voisin laskeutua liikenteestä suljetulle
14 tielle. Reunapuusto aiheutti kuitenkin turbua joka ruttasi siiven kravatille. Putosin suoraan noin 100 jalkaa mutta sain siiven auki juuri ennen latvustoa. Vieläpä tuurilla vastatuuleen. Jarrutin siiven suuren haavan latvaan myssyksi, sain rungosta otteen ja kiipesin alas. Purkkaripilotit kaatoi puun ja nyppivät siiven ( Apco Simba ) irti lähes ehjänä. Henkilövaurioilta vältyttiin kun keltahaalarinen "lennonjohtaja" ehti häipyä. Kuulemma joku paikallinen juristi. Poikennut vain sattumalta paikalle. 3. Ylivieskassa laskeuduin peltoon ja ajattelin lynentää finaalia korvilla etten joudu metsänreunan lähelle roottoriin. No mitäs muuta kuin tarmokkaasti punoksista ( KESKI A;t vahingossa) ja Simba tulee sisään tottelevaisesti - aivan symmetrisesti kyllä ja aukenee melkoisen "finaalinlyhennyksen" jälkeen heijariin. Lasku onnistui, mutta jotkut "lennonopettajat" olivat nähneet tapauksen. "Hirveänkauheaa --- voivoivoi - sinä ne Simban ( leijona ) hampaat nähtiin... " Ja: " Mikähän toikin vaari luulee olevansa - tappaa ittensä vielä". Sävy tosin viestii hiukan muuta: "Kyllä se pian kuolee siitä pelleilemästä - onneksi. Niinpä - kateuttahan se vain on - kun pursipilotit anttaa oman lausuntonsa: "toi keltainen liidin on ainoa SIIVEN näköinen rätti täällä" 4. Jatkuu huomenna... ;) JoukoA
Tutkintaselostus. Riippuliito-onnettomuus Jämin lentopaikalla C22/1997 L. Firebird Uno Piccolo
Tutkintaselostus C22/1997 L Riippuliito-onnettomuus Jämin lentopaikalla 1.8.1997 Firebird Uno Piccolo 1 1. PERUSTIEDOT Ilma-alus Riippuliidin Firebird Uno Piccolo painorajat 50-75 kg Onnettomuuspaikka
LisätiedotKimmo Niemelä Tapio Kimanen SIL Purjelentotoimikunta 2018
Kimmo Niemelä Tapio Kimanen SIL Purjelentotoimikunta 2018 PT 2018, KNi, TKi, kuvat Petteri Patolinna, Paavo Koponen, Kimmo Niemelä Turvallinen vinttaus Turvallinen vinttaus loppunousu jyrkkänousu alkunousu
LisätiedotMoottoroidun Varjoliidon Koulutusohjelma
Tämä koulutusohjelma on Suomen ilmailuliitto (SIL) ry:n hyväksymä yleisesti käytettävä koulutusohjelma, joka korvaa 7.12.2010 päivätyn koulutusohjeen. SIL on hyväksynyt koulutusohjelman 24.11.2010 ja se
LisätiedotIlmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto
Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Purjelento Purjelento on monien mielestä puhtainta ja aidointa lentämistä. Elämys on kun kone pysyy ilmassa omien taitojen avulla nostavissa ilmavirtauksissa, aurinkoenergiaa
Lisätiedot3. Kuka saa säätää varavarjon automaattilaukaisinta (Cypresiä)? a. Pilotti b. Hyppymestari c. Hyppääjä d. Turvallisuuspäällikkö
NOVA Alkeis 1. Missä korkeudessa ja miten avaat päävarjon? a. 1500m. Katsot mittaria ja avaat varjon b. 2000m. Avaat varjon c. 1600m. Näytät avausmerkin ja avaat varjon (taivuta, tartu, vedä) d. 1500m.
LisätiedotLento-onnettomuus Räyskälän lentopaikalla 24.8.2009
Tutkintaselostus D7/2009L Lento-onnettomuus Räyskälän lentopaikalla 24.8.2009 OH-PDW Piper PA-25-235 Pawnee mod. OH-959 Rollanden-Schneider LS 1-f Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen
LisätiedotSpinnupurjehduksen perusteet. Teekkaripurjehtijat Ville Valtonen ville.valtonen@tkk.fi 0407240098
Spinnupurjehduksen perusteet Teekkaripurjehtijat Ville Valtonen ville.valtonen@tkk.fi 0407240098 Mikä ihmeen spinnu? Symmetrinen vapaasti lentävä myötätuulipurje Yleensä paljon kokoa Paljon voimaa Paljon
LisätiedotOhjausoppi ja lentotoimintamenetelmät
Ohjausoppi ja lentotoimintamenetelmät 1. Luento (3 h) Ohjausoppi - ohjainten vaikutus - suora lento - kaarto - sivuluisu - hidaslento ja sakkaus - syöksykierre 2. Luento (3 h) Lentotoiminta menetelmät
LisätiedotTapahtuman analysointi: *Kuuluu niin sanoittuihin sakkausonnettomuuksiin hinauksissa, josta isompi yhteenveto tämän raportin lopussa.
Varjoliito vaaratilanneraporttien yhteenveto 2005 Vuonna 2005 tehtiin yhteensä 7kpl vaaratilanne raporttia 10.10.2005 mennessä. Näistä 6 kpl oli onnettomuutta ja 1kpl ilmailusääntöjen vastainen lentäminen
LisätiedotNostovoima Nostovoiman ja vastuksen suuruus ja suhde riippuvat myös siiven profiilista. Vahvasti yleistäen voi sanoa, että paksu, pyöreä ja reilusti kaareva profiili antaa enemmän nostovoimaa, mutta myös
LisätiedotPyöräalustaisten liitimien koulutusohjelma
Tämä on Suomen ilmailuliitto (SIL) ry:n hyväksymä yleisesti käytettävä. SIL on hyväksynyt n 30.11.2012 ja se astuu voimaan. Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1. Yleistä... 2 2. Koulutuksen aloittamisvaatimukset...
LisätiedotF3A SPORT-OHJELMA 2008
F3A SPORT-OHJELMA 2008 1 Liike 1 - Lähtö Nousukuvio on nykyään kaikissa luokissa vapaa Proseduurikäännöstä ei enää tarvitse tehdä! Nousukuviota EI arvostella! Tärkeintä on että käännösliikkeen jälkeen
LisätiedotF3A Sport 2017 liikekuvaukset Janne Lappi /
F3A Sport 2017 liikekuvaukset Janne Lappi / 26.3.2017 Lentoonlähtö Lentoonlähtöä ei arvostella. Pääsääntöisesti se tapahtuu seuraavasti: 1. Avustaja kantaa lennokin kiitoradalle 2. Nousu tehdään vastatuuleen
LisätiedotLajitekniikka: venyttely
Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.
LisätiedotLihashuolto. Venyttely
Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).
LisätiedotHePon ryhmäajokoulutus Ajomuodostelmat
HePon ryhmäajokoulutus 9.4.2011 Ajomuodostelmat Peesaus Edellä ajavaan etäisyys 30 cm Kovissa nopeuksissa parikin metriä jo auttaa Älä aja renkaat limittäin Pidä veto koko ajan päällä Älä kiihdytä ja rullaa
Lisätiedot274 Firebird Quattro S
Tutkintaselostus C 3/1996 L Riippuliito-onnettomuus Pihtiputaalla 24.3.1996 274 Firebird Quattro S Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden
LisätiedotRiippuliito-onnettomuus Kilpisjärvellä Saanatunturilla 30.4.1997
Tutkintaselostus C 9/1997 L Riippuliito-onnettomuus Kilpisjärvellä Saanatunturilla 30.4.1997 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden
LisätiedotELKA STAGE 5 MTB ISKUNVAIMENNIN SÄÄTÖOHJE
ELKA STAGE 5 MTB ISKUNVAIMENNIN SÄÄTÖOHJE 1. PAINUMA 2. ULOSVAIMENNUS 3. HIDAS SISÄÄNVAIMENNUS 4. NOPEA SISÄÄNVAIMENNUS 5. MITÄ ISKUNVAIMENNIN ON 6. HIDAS vs NOPEA SISÄÄNVAIMENNUS 1. PAINUMAN ASETTAMINEN
LisätiedotUltrakevyen lentokoneen pakkolasku Pudasjärven lentopaikalla
Tutkintaselostus D4/2007L Ultrakevyen lentokoneen pakkolasku Pudasjärven lentopaikalla 3.2.2007 OH-U454 Ikarus C42B Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan
LisätiedotOMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:
OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: Harjoittele omatoimikauden aikana omia kehityskohteitasi tavoitteesi mukaisesti ja tee joukkueen omatoimiharjoitukset. Suunnittele viikon harjoittelu
LisätiedotLentokoneen vaurioituminen lentoonlähdössä Räyskälän lentopaikalla
Tutkintaselostus D7/2008L Lentokoneen vaurioituminen lentoonlähdössä Räyskälän lentopaikalla 14.8.2008 OH-SDZ M.S. 880B Rallye Club Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13)
LisätiedotVarjoliidon Koulutusohjelma
Koulutusohjelma Tämä on Suomen ilmailuliitto (SIL) ry:n hyväksymä varjoliidon perus- ja jatkokoulutuksessa käytettävä, joka kumoaa 1.1.2012 päivätyn varjoliidon n. SIL ry on hyväksynyt tämän ohjeen 10.9.2013
LisätiedotAgricolan Monenlaista luettavaa 2
Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva
LisätiedotSWC kartta http://www.fmi.fi/tuotteet/liikenne_2.html Linkistä kattavat tiedot Ilmatieteenlaitoksen palveluista ilmailulle.
Matkalento Kun laskeudut peltoon ilmoittaudut isännälle ( emännälle ;) kysyen mahdollista korvausta sotkemasi viljan suhteen, kysytään sinulta loppuiko tuuli?. Olet tietenkin valmis vastaamaan kohteliaasti
LisätiedotKOULUTUS TANDEM-LIITIMELLÄ. Riippuliitokoulutus tandem-liitimellä. Vesa Lappalainen
KOULUTUS TANDEM-LIITIMELLÄ Riippuliitokoulutus tandem-liitimellä Vesa Lappalainen Sisällysluettelo 1 Esipuhe...4 2 Vaiheet ja vaikeudet...5 2.1 Koulutuksen eteneminen...5 2.1.1 Esittelylento...5 2.1.2
LisätiedotPAKKASPARLAMENTTI 2013
PAKKASPARLAMENTTI 2013 OH-1000, 2.10.2011 JACA Kone SUIO:n DuoDiscus, OH-1000 Pilot 2100h, co-pilot 670h Molemmilla aiempaa kokemusta Jacassa lentämisessä, kyseisen leirin aikana 18-19 tuntia. Noin kahden
LisätiedotUltrakevyen lentokoneen OH-U312 koelento
Ultrakevyen lentokoneen OH-U312 koelento ref aihe huom 1 trimmi edessä, nopeus Vs, hallintavoima 1.1 trimmi edessä, nopeus Vne, hallintavoima 1.2 trimmi takana, nopeus Vs, hallintavoima 1.3 trimmi takana,
LisätiedotMoottoroidun Riippuliidon Koulutusohjelma
Riippuliidon Koulutusohjelma Tämä on Suomen ilmailuliitto (SIL) ry:n hyväksymä moottoroidun koulutuksessa käytettävä, joka kumoaa päivätyn n. SIL ry on hyväksynyt tämän ohjeen 4.4.2013 ja se astuu voimaan
Lisätiedot3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta
Työperiaatteeksi (the work-energy theorem) kutsutaan sitä että suljetun systeemin liike-energian muutos Δ on voiman systeemille tekemä työ W Tämä on yksi konservatiivisen voiman erityistapaus Työperiaate
LisätiedotKALUSTOPERÄISET VAARATILANTEET Turpaboogie 2006 Tampere
KALUSTOPERÄISET VAARATILANTEET 2006 Turpaboogie 2006 Tampere Ylläpito/Tarkastaminen Kantohihnan kolmirengaslukon luuppi rispaantunut, meni sormin vetämällä poikki pakkaustarkistuksen yhteydessä tarkastettaessa
LisätiedotNiemitie 13 37830 Viiala. Kuva 3.5 Kaarto Jämillä / Mikko Liukkula
Internetissä vapaasti jaettavaksi 30.12.2008 2 1. Alkusanat Lintujen lento on aina kiehtonut ihmisen mieltä. Kulttuurieroista huolimatta kaikki maailman pikkulapset juoksevat kädet heiluen ja kyselevät
LisätiedotPoikkeamatiedon hyödyntäminen ja menneen kauden vaaratilanteet - SIL/mt/vpj Nils Rostedt Lentoon!
Poikkeamatiedon hyödyntäminen ja menneen kauden vaaratilanteet - SIL/mt/vpj Nils Rostedt Lentoon! Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kokemuksia ja ajatuksia analyysiyhteistyöstä / NR Analyysiryhmäläisenä
LisätiedotTurvallisuusilmoitukset vs Kimmo Paularanta
Turvallisuusilmoitukset 3.11.2018 vs. 3.11.2017 Kimmo Paularanta Yleistä Hyppymäärä noin 40 030 (40 400) Vuoden 2017 luvut ovat suluissa Ilmoituksia on tehty yhteensä 153 (133) alkeisoppilaat 27 (35) pk
LisätiedotVAARATILANTEET 2008. Turpaboogie 2008 Pori. Kalustoperäiset vaaratilanteet 2008
KALUSTOPERÄISET VAARATILANTEET 2008 Turpaboogie 2008 Pori Avautuvat reput Varomaton liikkuminen koneessa ->PV reppu aukesi Varovainen liikkuminen koneessa, riittävän kireä luuppi Oppilaan IA kahva tarttui
LisätiedotSisällysluettelo... 1. 1. Tervetuloa varjoliitoharrastuksen pariin... 2. 2. Perustietoa oppilaalle... 2. 3. Varjoliidin... 6. 4. Aerodynamiikkaa...
Varjoliito-opas Tämä opas on Suomen Ilmailuliitto ry:n (SIL) Siipiseurojen varjoliidon peruskoulutukseen tarkoitettu oppimateriaali. Suomen Ilmailuliiton Liidintoimikunta on hyväksynyt tämän oppaan 12.12.2014.
LisätiedotKatsaus vuoden 2009 työtapaturmatilastoista
Katsaus vuoden 2009 työtapaturmatilastoista Eija Prosi-Suuperko Tapiola-ryhmä 24.3.2010 1 Työ ja työmatkatapaturmat vakavuuden mukaan vuonna 2009 Pysyvä työkyvyttömyys? (työmatka) 90pv tai yli työkyvyttömyys
LisätiedotOppilas - Elev övrekropp2
Oppilas - Elev övrekropp2 Kirjoita ohje tähän 1. Polkupyöräergometri Säädä penkin korkeus niin että polvi on ala-asennossa pienessä koukussa Käynnistä laite ja säädä vastus laitteen ohjeiden mukaan Aloita
LisätiedotPesäpallon perustekniikat. Eero Pitkänen Aineseminaari 2ov Liikunnan sivuaineopinnot Joensuun yliopisto kevät 2003
Pesäpallon perustekniikat Eero Pitkänen Aineseminaari 2ov Liikunnan sivuaineopinnot Joensuun yliopisto kevät 2003 Pesäpallon perustekniikoita ovat heitto kiinniotto syöttö lyönti peruslyönti näpäys Heitto
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET
SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.
LisätiedotMatka- ja kilpapurjelennon turvallisuus
Matka- ja kilpapurjelennon turvallisuus tässä mitään vaarallista, kukaan ei kuollut Suomen purjelentokilpailuissa tänä kesänä - tilastot Suomessa eivät ole edustavia, koska luvut ovat pieniä. Lainataan
LisätiedotEtunoja ja käden ojennus
Ryhtijumppa Tämä jumppa sisältää tehokkaita liikkeitä, jotka kannustavat vahvaan ja ryhdikkääseen vartalon asentoon. Liikkeet kohdistuvat keski- ja ylävartalon lihaksiin. Jumpassa vuorottelevat lihaskuntoliikkeet
LisätiedotIloisia harjoitteluhetkiä!
Tämä opas on tehty tukemaan kotona tapahtuvaa liikuntaharjoittelua. Se sisältää osiot lihaskunto-, liikkuvuus ja tasapainoharjoittelusta. Liikkeet ja harjoitteet on valittu siten, että ne pystytään suorittamaan
LisätiedotPuistopenkkitreeni. Liike Sarjat Toistot. A2 Punnerrus A3 Lantionnosto kahdella tai yhdellä jalalla 4 (jalka)
Liike Sarjat Toistot A1 Harppaus penkille 4 10 15/ jalka A2 Punnerrus 4 10 15 A3 Lantionnosto kahdella tai yhdellä jalalla 4 10 15/ (jalka) A4 Jalanojennus maaten 4 10 15/ (jalka) Näin treeni toteutetaan:
LisätiedotVALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET. Asko Nuutinen
VALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET Asko Nuutinen Ammunnan perusteet - tuuli Kuvat: Jami Aho Malli: Eija Salonen Asko Nuutinen - Ammunta on taitolaji joka on opittavissa harjoittelemalla - perusteet heti oikein
LisätiedotVarjoliito-onnettomuus Kylmäkoskella 3.2.2000
Tutkintaselostus C 5/2000 L Firebird Cobra 24, vm. 1989 182 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden ja sen vaaratilanteen tutkinnan
LisätiedotMEKANIIKAN TEHTÄVIÄ. Nostotyön suuruus ei riipu a) nopeudesta, jolla kappale nostetaan b) nostokorkeudesta c) nostettavan kappaleen massasta
MEKANIIKAN TEHTÄVIÄ Ympyröi oikea vaihtoehto. Normaali ilmanpaine on a) 1013 kpa b) 1013 mbar c) 1 Pa Kappaleen liike on tasaista, jos a) kappaleen paikka pysyy samana b) kappaleen nopeus pysyy samana
LisätiedotKELLUKEULTRIEN LENTOTEKNISET HAASTEET
KELLUKEULTRIEN LENTOTEKNISET HAASTEET touko-kesäkuu 2013 Ville Hämäläinen TIIVISTELMÄ Tässä tutkielmassa tarkastellaan ja arvioidaan tyypillisen Suomessa käytettävän ultrakevyen lentokoneen aerodynamiikkaa
LisätiedotErgonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla?
Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla? On monia tapoja saada lapsi selkään kantorepulla. Kokeile erilaisia
LisätiedotSEISAN 1(12) SEISAN. 1. Yoi
SEISAN 1(12) Kuvien lähde: Gijomonkai ry:n katavideo Tekstien lähde: Shoko-Ryu kolleegio Shoko-Ryu vyokoevaatimukset (Lokakuu 2003 Tarkistettu versio helmikuu 2004 ) SEISAN 1. Yoi 2. Askel vasemmalla jalalla
LisätiedotLiitovarjo-onnettomuus Enontekiön Siosvaarassa 9.8.1999
Tutkintaselostus C 18/1999 L Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden ja sen vaaratilanteen tutkinnan tarkoituksena on onnettomuuksien
LisätiedotErgonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla
Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla (voit käyttää peiliä apunasi harjoitellessasi sidontaa) 1.
LisätiedotRiippuliidon Koulutusohjelma
Koulutusohjelma Tämä on Suomen ilmailuliitto (SIL) ry:n hyväksymä riippuliidon perus- ja jatkokoulutuksessa käytettävä, joka kumoaa 27.7.1994 päivätyn riippuliidon n. SIL ry on hyväksynyt tämän ohjeen
LisätiedotKun vesillelasku alkaa lähestyä
Kun vesillelasku alkaa lähestyä Nosturin tilaus Tilaa tai sovi vesillelasku kerhon ohjeiden mukaisella tavalla. Muista, että kerhossa on monta jäsentä ja venettä joten toimi yhteisesti sovitulla tavalla.
Lisätiedotwww.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20
www.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20 Ota isompi vesikanisteri tai vaikka matkalaukku syliin. Jalat hartianlevyiseen haaraasentoon, jalkaterät suoraan eteenpäin. Polven tulee ehdottomasti mennä
LisätiedotTOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE
Tampereen RC Lentäjät ry. Toimintaohje (v1.4) 1(5) TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE 1. Saapuessasi lentokentälle tarkista onko lentokentällä toimintaa. Mikäli hallin ovet ovat
LisätiedotPurjehdi Vegalla - Vinkki nro 2
Purjehdi Vegalla 1 1 Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Tuulen on puhallettava purjeita pitkin - ei niitä päin! Vielä menee pitkä aika, kunnes päästään käytännön harjoituksiin, joten joudutaan vielä tyytymään
LisätiedotFOCUS 650 KÄYTTÖOHJE
FOCUS 650 KÄYTTÖOHJE Oikeus teknisiin muutoksiin pidätetään Z oom työtelineet ovat paljon enemmän kuin pelkkä työteline. Telineen kiinniytspaloja voidaan liikuttaa portaattomasti pöytäurissa ja pöydän
LisätiedotKevytilmailu Ry - KILA. KILA SAFE PILOT (KSP) Jatkokoulutusohjelma. Kevytilmailu - Light Aviation Ry
Kevytilmailu Ry - KILA KILA SAFE PILOT (KSP) Jatkokoulutusohjelma Kevytilmailu - Light Aviation Ry Ver. 1.005 10.7.2015 Esipuhe KILA SAFE PILOT (KSP) ohjelma on jatkokoulutus kokonaisuus ultrakevyt lentäjille.
LisätiedotLentoturvallisuutta vaarantanut tapaus 3.9.1997 Lappeenrannan lentoaseman läheisyydessä
Tutkintaselostus C 26/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus 3.9.1997 Lappeenrannan lentoaseman läheisyydessä OH-HLT, Hughes 296C OH-CFQ, Cessna 172M OH-773, SZD-51-1 Kansainvälisen siviili-ilmailun
LisätiedotABT VAIJERIVINTTURI NOSTOON VAVIN300EL, VAVIN500EL, VAVIN1000EL JA VAVIN3500EL
ABT VAIJERIVINTTURI NOSTOON VAVIN300EL, VAVIN500EL, VAVIN1000EL JA VAVIN3500EL 1. Käyttö Vinssi on tehty käytettäväksi varastoissa, rakennuksilla jne. Vinssejä on sekä 230V että 400V käyttöjännitteelle,
LisätiedotKuntopalloharjoituksia
Kuntopalloharjoituksia Alhaalta ylös Laskeudu kyykkyyn selkä ja yläraajat suorina. Ponnista jaloilla tehokkaasti ylöspäin. Ajoita yläraajojen liike ja pallon heitto ponnistuksen loppuvaiheeseen. Ota pallo
LisätiedotILMAILUTIEDOTUS. Normi poistettu ilmailumääräysjärjestelmästä
I L M A I L U L A I T O S CIVIL AVIATION ADMINISTR ATION LENTOTURVALLISUUSHALLINTO F LI GH T SA T A U T O I T FI F E Y N L AN H R Y D ILMAILUTIEDOTUS ADVISORY CIRCULAR PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel.
LisätiedotPurjelento-onnettomuus Nummelassa 4.6.2010
Tutkintaselostus D4/2010L Purjelento-onnettomuus Nummelassa 4.6.2010 OH-726 LS-6b Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden ja sen vaaratilanteen
LisätiedotHard Core Keskivartalo
Hard Core Keskivartalo Keskivartalo kuntopiiri kestävyysurheilijalle Keskity jokaisessa liikkeessä keskivartaloon ja siihen että paketti pysyy kasassa. Staattisissa liikkeissä lankkupito toimii perusasentona.
LisätiedotPurjelento-onnettomuus Vesivehmaalla 17.5.1998
Tutkintaselostus C 12/1998 L OH-307 PIK 16 c Vasama Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden ja sen vaaratilanteen tutkinnan tarkoituksena
LisätiedotJUOKSUTEKNIIKAN HARJOITUKSET
1 JUOKSUTEKNIIKAN HARJOITUKSET Eri lähteistä koonnut ja suunnitellut Ari Hakahuhta JäPS P96 Näitä harjoituksia kootessani olen käyttänyt mm. JäPSin valmentajakerhon antia (kiitos Mikko Eskelinen, Jaakko
LisätiedotPrepared by: Tanja Viitamäki Date: :03
TLPT102018 Prepared by: Tanja Viitamäki Date: 13.04.2019 05:03, GPF Alataljasoutu Laite nro1. Hyvässä ryhdissä, olkapäät alhaalla tuo kyynärpäät läheltä kylkiä koukkuun ja rutista lapaluut "yhteen". GPF
LisätiedotFYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ
FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on
LisätiedotLiikenne projekti. Tina, Lavina ja Jenna
Liikenne projekti Tina, Lavina ja Jenna Tinan liikuntaapäiväkirja 23.03 maanantai. 24.03 tiistai Koulumatka audolla, kesto n. 12 mins. Koulumatka audolla, kesto n. 12 mins Harrastuksiin liittyvää liikuntaa
LisätiedotHarrasteilmailun turvallisuuden analysointi, lentokaudet 2012 2013. Jorma Laine
Harrasteilmailun turvallisuuden analysointi, lentokaudet 2012 2013 Jorma Laine Oma tausta Purjelentoa vuodesta 1974, noin 2000 h Purjelennon opettaja Moottoripurjelentäjä noin 350 h Moottoripurjelennon
LisätiedotLiikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti.
POLVIKONTROLLI Ohjelman tarkoitus on ennaltaehkäistä polvivammoja parantamalla polvikontrollia, tasapainoa, keskivartalon hallintaa, alaraajojen lihasvoimaa, nivelliikkuvuutta, koordinaatiota sekä hypyn
Lisätiedot766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4
766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä
Lisätiedot1 / PÄIVÄ 1 - INFO Päivä 1, Olkapäät, Ojentajat & Hauis
1 / 10 1. PÄIVÄ 1 - INFO Päivä 1, Olkapäät, Ojentajat & Hauis 1. Liikkeen nimen perässä on kerrottu treenattava lihas 2. Tee kaikissa liikkeissä sarjat loppuun saakka 3. Oikeat sarjapainot ovat ne, jotka
LisätiedotTEHOKAS KOTIJUMPPA JOULUTAUOLLE!
TEHOKAS KOTIJUMPPA JOULUTAUOLLE! Pysy kunnossa Tapiolan Voimistelijoiden ryhmäliikunnan joulutauon aikana. Helpot ja tehokkaat kotijumppaohjeet, ovat tauon aikana motivoimassa sinua liikkumaan. Kotijumppa
LisätiedotHARJOITEPANKKI VOIMA
HARJOITEPANKKI VOIMA VOIMAHARJOITTELU / Jalkakyykky Vaihe 1. Avustettu jalkakyykky Pidä katse suoraan eteenpäin. Pidä hyvä ryhti ja selkä suorana. Seiso haara-asennossa jalat hartioiden leveydellä siten,
LisätiedotHiha- ja sormilyönnin ydinkohdat Must do -asiat valmentajien tueksi! Tuulevi Piesanen/Lännen alue
Hiha- ja sormilyönnin ydinkohdat Must do -asiat valmentajien tueksi! Tuulevi Piesanen/Lännen alue Tarkkana tekniikoissa Perustekniikoissa tulee vaatia mini-ikäisistä alkaen oikeita suorituksia. Opettelemalla
LisätiedotIlmatilaloukkaukset Suomessa
Ilmatilaloukkaukset Suomessa Tämä esitys ei korvaa mitään asiaan liittyvää virallista informaatiota tai ohjeistusta. 28.11.2012 VALVOTTUUN ILMATILAAN lentäminen ilman selvitystä. Viimeaikainen kehitys
Lisätiedotistä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.
M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja
LisätiedotKESKIVARTALO/KEHONHALLINTAL IIKKEITÄ UINTIIN 3/2017. Prepared by: Mika Martikainen Date: :26
KESKIVARTALO/KEHONHALLINTAL IIKKEITÄ UINTIIN 3/2017 Prepared by: Mika Martikainen Date: 04.04.2017 08:26 MIKA MARTIKAINEN COACHING PL 226 70101, Kuopio 0408295515 mika@murtokohta.fi INFO "keskivartalojumppa"
LisätiedotFX-korkeapainekäsipumpun käyttöohje. Copyright c 2012-2013 Eräliike Riistamaa Oy
FX-korkeapainekäsipumpun käyttöohje Copyright c 2012-2013 Eräliike Riistamaa Oy 1 Johdanto FX-pumppu on suunniteltu, valmistettu ja testattu FX Airguns AB:ssä Ruotsissa. Pumpuissa käytetyt kaksi eri järjestelmää
LisätiedotTALOUDELLINEN AJOTAPA. Ennakoiva ajotapa
TALOUDELLINEN AJOTAPA Ennakoiva ajotapa Mitä voi tehdä 10 sekunnin aikana? Ennakoiva autoilija ajattelee liikenteessä siten, että hän miettii omaa tilannettaan 10 sekunnin päähän. Mitä tapahtuu seuraavaksi?
LisätiedotKÄYTTÖOHJEET HAKLIFT KETJUVIPUTALJOILLE. Kapasiteetti: 0.8 t, 1.6 t, 3.2 t, 6.0 t, 9.0 t
KÄYTTÖOHJEET HAKLIFT KETJUVIPUTALJOILLE Kapasiteetti: 0.8 t, 1.6 t, 3.2 t, 6.0 t, 9.0 t Huomio: Lue tämä käyttöohje ennen ketjuviputaljan käyttöönottoa. Sisällys 1. Esipuhe 2. Erittely 3. Turvallisuusohjeet
LisätiedotALKUVALMISTELUT JA MOOTTORIN KÄYNNISTÄMINEN. 1 Kiinnitä istuinvyöt ja säädä etenkin lantiovyön kireyttä
1 OHJAUSOPPI ALKUVALMISTELUT JA MOOTTORIN KÄYNNISTÄMINEN Toimi aina käsikirjan ohjeiden mukaisesti! 1 Kiinnitä istuinvyöt ja säädä etenkin lantiovyön kireyttä 2 Sulje ovet / kuomu / ikkunat 3 Ota tarkistuslista
LisätiedotKÄYTTÖOHJEET ABT KÄSIKETJUTALJOILLE
KÄYTTÖOHJEET ABT KÄSIKETJUTALJOILLE Kapasiteetti: 250, 500, 1000, 2000, 3000, 5000, 10000 ja 20000kg Huomio: Lue tämä käyttöohje ennen käsiketjutaljan käyttöönottoa. 1. Ripusta talja yläkoukusta ja nosta
LisätiedotVENYTTELYOHJE B-juniorit
VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,
LisätiedotValmis 8 m alumiinitelinepaketti
Valmis 8 m alumiinitelinepaketti Ota peräkärry hinaukseen! www.ramirent.fi www.ramirent.fi Peräkärryn sisältö Telinepaketti koostuu Instant Span 300 7,9 m korkeasta alumiinitelineestä, joka on valmiiksi
LisätiedotErkki Haapanen Tuulitaito
SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta
LisätiedotGREDDY PROFEC B SPEC II säätäminen
GREDDY PROFEC B SPEC II säätäminen Päätin tehdä tällaisen ohjeen, koska jotkut ovat sitä kyselleet suomeksi. Tämä on vapaa käännös eräästä ohjeesta, joka on suunnattu Evoille (joka on koettu toimivaksi
LisätiedotKeilailutekniikka Hyvinkää
Keilailutekniikka Hyvinkää 23.1.2014 1 KOKO KEILAILUSUORITUS 2 LÄHTÖASENTO - jalkojen asento Lähtöasennossa jalat ovat rennosti vierekkäin, kuitenkin irti toisistaan niin, ettei askeleisiin lähdettäessä
LisätiedotMoottoroidun B-ryhmän varjoliitimen koulutusohjelma
Mttridun B- varjliitimen kulutushjelma Tämä kulutushjelma n Sumen ilmailuliitt (SIL) ry:n hyväksymä yleisesti käytettävä kulutushjelma, jka tulee 1.1.2012 päivätyn mttridun varjliitimen kulutushjeen rinnalle.
Lisätiedot1 / PÄIVÄ 1 - INFO Päivä 1, Olkapäät, Ojentajat & Hauis
1 / 10 1. PÄIVÄ 1 - INFO Päivä 1, Olkapäät, Ojentajat & Hauis 1. Liikkeen nimen perässä on kerrottu treenattava lihas 2. Tee kaikissa liikkeissä sarjat loppuun saakka 3. Oikeat sarjapainot ovat ne, jotka
Lisätiedot1. Aloitusliike...2. 2. Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille...3. 3. Valkoinen kurki levittää siipensä...6
24 liikkeen Taiji Sisältö 1. Aloitusliike...2 2. Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille...3 3. Valkoinen kurki levittää siipensä...6 4. Harjaa polvea ja käännä askelta molemmille puolille...7
LisätiedotKotitreeni 2B. Liike Sarjat Toistot Tempo Palautusaika. B1 Punnerrus, 1 ¼ toistoilla s. B2 Navan irrotus + kepin nosto s
Kotitreeni 2B Liike Sarjat Toistot Tempo Palautusaika A1 Yhden jalan kyykky TAI maljakyykky A2 Polvenkoukistus pyyhkeellä TAI lantionnosto 3 8-10 3010 45s 3 8-10 3010 45s B1 Punnerrus, 1 ¼ toistoilla 3
LisätiedotLintu ja uistin Nokia 11.8.2014
Tämä kertomus on kirjoitettu kuvastamaan allekirjoittaneen huolta vastuuttomien kalastajien luontokappaleille aiheuttamista vaaroista. Tällä kerralla tilanne päättyi hyvin, mutta kuinka kauan tuo kuvattu
Lisätiedot3. Katse kääntyy 90 astetta oikealle, siis 45 astetta rintamasuunnasta ja vielä 90 astetta takaisin vasemmalle.
CHINTO 1(14) Kuvien lähde: Gijomonkai ry:n katavideo Tekstien lähde: Shoko-Ryu kolleegio Shoko-Ryu vyokoevaatimukset (Lokakuu 2003 Tarkistettu versio helmikuu 2004 ) CHINTO 1. Yoi 2. Katse kääntyy 45 astetta
LisätiedotLiidinonnettomuus Rautavaaralla 2007
Suomen Ilmailuliitto ry Liidintoimikunta Liidinonnettomuus Rautavaaralla 2007 Pasi Hynynen Tino Jokinen Kenneth Konoi Antti Nummelin Ville Räikkönen 1 SISÄLLYSLUETTELO ALKULAUSE...5 1 TAPAHTUMAT JA TUTKIMUKSET...6
LisätiedotOHJE / PELIOHJE 1 (5) TUOTE: Tasapainokortit SISÄLTÖ KEHITTÄÄ PELAAMINEN
OHJE / PELIOHJE 1 (5) Pelityyppi: tasapainoharjoitukset Pelaajat: 1+ pelaajaa Ikäsuositus: yli 3-vuotiaille Peliaika: - SISÄLTÖ 8 tasapainokorttia, joissa yksi asento molemmilla puolilla o 2 vihreää (aloittelijataso)
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA VOIMA
VUOROVAIKUTUS JA VOIMA Isaac Newton 1642-1727 Voiman tunnus: F Voiman yksikkö: 1 N (newton) = 1 kgm/s 2 Vuorovaikutus=> Voima Miten Maa ja Kuu vaikuttavat toisiinsa? Pesäpallon ja Maan välinen gravitaatiovuorovaikutus
LisätiedotD5/2008L Ultrakevyen lentokoneen laskuvaurio Hangossa
Onnettomuustutkintakeskus D-TUTKINTASELOSTUS Sörnäisten rantatie 33 C 00500 HELSINKI ILMAILU Puhelin: (09) 1606 7643 Fax: (09) 1606 7811 Sähköposti: onnettomuustutkinta@om.fi Internet: www.onnettomuustutkinta.fi
Lisätiedot