PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN

Transkriptio

1 2014 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN YHTYMÄHALLITUKSEN VASTINE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUKSEEN 2014 Arviointikertomuksen käsittely: Tarkastuslautakunta Karkkilan kvalt Vihdin kvalt Vastineen käsittely: Yhtymähallitus

2 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ ARVIOINTIKERTOMUS KARVIAINEN Vuosi 2014 Vihdin kunnanvaltuustolle ja Karkkilan kaupunginvaltuustolle Tarkastuslautakunnan tehtävä, kokoonpano ja työskentely Lautakunnan tehtävä Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko Vihdin kunnanvaltuuston ja Karkkilan kaupunginvaltuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluu tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumisen seuranta. Lautakunnan työskentely Tarkastuslautakunnan arviointi on suoritettu toimintakertomuksesta ja tasekirjasta ilmenevien tietojen sekä vuoden 2014 talousarvion perusteella. Kokousten yhteydessä lautakunta on haastatellut viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä. Kuntalaisten saamien palvelujen toimivuudesta lautakunnan jäsenet ovat saaneet tietoja henkilökunnalta sekä Vihdin kunnan ja Karkkilan kaupungin asukkailta. Tilintarkastajan raporteista lautakunta on saanut arvioinnissa käytettyjä tietoja. Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden 2014 toiminnan arvioinnin suorittamiseksi 6 kertaa. Lautakunnan kokoonpano Tarkastuslautakunnan jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet valtuustokaudella ovat: Varsinainen jäsen Matti Kuusela, puheenjohtaja Eero Löfgren, varapuheenjohtaja Eino Huotari, jäsen Terhi Mattila, jäsen Jaana Sohlman, jäsen Varajäsen Mika Tallgren, varajäsen Tapio Hotokka, varajäsen Aatos Etolin, varajäsen Marjatta Uusimäki, varajäsen Eija Sinikka Jokinen, varajäsen Lautakunnan sihteerinä on toiminut kuntayhtymän tilintarkastaja JHTT, HTM Raimo Vainio- Kaila BDO Audiator Oy:stä. 1. KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA JA TALOUS 1.1 Toimintaympäristön muutokset 2

3 Kuntayhtymän toimintaympäristössä ei ole tapahtunut muutoksia. Sen sijaan kuntayhtymän toiminnassa on tapahtunut muutoksia, joista olennaisimmat ovat: - päivätoiminnan lakkauttaminen ikäihmisten palvelulinjalla - Vihdin kirkonkylän hoivaosaston paikkamäärää päätettiin alentaa sen mukaan, kun paikkoja vapautuu. Kuntayhtymän päätösten mukaan hoivaosaston toimintaa korvataan tehostetulla asumispalvelulla vuoden 2015 alusta. Tammikuussa 2015 kirkonkylän hoivaosasto päätettiin kuitenkin lakkauttaa ja tämä päätös tehtiin Vihdin valtuustossa. - Henkilökunnan käyttöä eri toimipisteissä muutettiin ja korvamerkintä poistettiin äitiysja lastenneuvoloissa, kouluterveydenhuollossa, sosiaalityössä, kotihoidossa ja kotiuttamistiimissä. Ptky Karviaisen palvelutasosuunnitelmassa vuosille (kyh ) mainitaan seuraavaa: Vanhuspalvelulain ( 14) mukaan pitkäaikaista laitoshoitoa järjestetään vain poikkeustapauksissa. Laitoshoidon järjestämiseksi on oltava lääketieteelliset perusteet tai se on muuten perusteltava iäkkään henkilön arvokaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta. Vihdin kirkonkylän hoivaosasto sekä Karkkilan vuodeosasto eivät vastaa näihin perusteisiin. Hoivaosaston tilat eivät vastaa tämän päivän laatusuositusten mukaista ikääntyneen asumista. Lisäksi Karkkilan vuodeosastolla on 20 pitkäaikaispotilasta, jotka eivät tarvitse lääketieteellistä hoitoa. Suunnitelmakauden aikana näiltä osin pitkäaikaiseen hoitoon ja huolenpitoon on kehitettävä kodinomaisia palveluratkaisuja. Karviainen pyrkii muuttamaan palvelurakennetta siten, että tuetaan kotona asumista. Palvelujen uudistamisessa tavoitteena on ikäystävällisyys. (Palvelutasosuunnitelma kohta 3.2.) Lisäksi palvelutasosuunnitelmassa todetaan seuraavaa: Kuten tässä suunnitelmassa aiemmin on tuotu esiin (luku 3.2) vanhuspalvelulain ( 14) mukaan pitkäaikaista laitoshoitoa järjestetään vain poikkeustapauksissa. Laitoshoidon järjestämiseksi on oltava lääketieteelliset perusteet tai se on muuten perusteltava iäkkään henkilön arvokaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta. Vihdin kirkonkylän hoivaosasto sekä Karkkilan vuodeosasto eivät vastaa näihin perusteisiin. Hoivaosaston tilat eivät vastaa tämän päivän laatusuositusten mukaista ikääntyneen asumista. Lisäksi Karkkilan vuodeosastolla on 20 pitkäaikaispotilasta, jotka eivät tarvitse lääketieteellistä hoitoa. Suunnitelmakauden aikana näiltä osin pitkäaikaiseen hoitoon ja huolenpitoon on kehitettävä kodinomaisia palveluratkaisuja. Sekä Karkkilan että Vihdin kirkonkylän vuodeosastotoiminnan osalta uusi palvelurakenne on otettavissa käyttöön aikaisintaan vuoden 2015 alussa. Uudet palvelurakenneratkaisut mahdollistuvat marraskuussa 2014 avattavan asumispalveluyksikön valmistuessa Karkkilaan ja ikäihmisten asumispalvelujen puitesopimusten kilpailuttamisella 2014 siten, että uudet puitesopimukset olisivat käytettävissä vuoden 2015 alusta. (Palvelutasosuunnitelma kohta ) Palvelutasosuunnitelma on hyväksytty jäsenkuntien valtuustoissa. Vuoden 2014 talousarvion mukaan: (kohta 7.5.) Ikäihmisten palveluissa vuoden 2014 loppupuolella kohdennetaan resursseja uudelleen laitospalveluiden ja asumispalvelujen kesken siten, että laitospalvelujen osuus yli 75-vuotiaiden palveluissa pienenee. Vuoden 2014 loka-marraskuun vaihteessa Karkkilaan valmistuu suunnitelmien mukaan ikäihmisten 60 paikkainen asumispalvelujen yksikkö. Tuolloin joulukuun 2014 alussa palvelurakennetta muutetaan siten, että Karkkilan nykyinen 32-paikkainen vuodeosasto jatkaa 20-paikkaisena akuuttivuodeosastona. Samalla kahden tehostetun asumispalvelujen tuottajan pitkäaikainen sopimus ( yhteensä 24 paikkaa) loppuu, jolloin asukkaat siirtyvät uuteen asumispalveluyksikköön. Vuonna 2014 varaudutaan Vihdin kirkonkylän hoivaosaston toiminnan korvaamiseen tehostetulla asumispalvelulla vuoden 2015 alusta. Jäsenkuntien valtuustot ovat hyväksyneet vuoden 2014 talousarvion. Vuoden 2014 talousarviossa tehty suunnitelma tarkoittaa hoivaosaston lakkauttamista vuoden 2015 alussa ja asiakkaiden siirtymistä 3

4 kilpailutuksessa 2014 syntyneisiin tehostetun asumispalvelun yksiköihin. Suunnitelma ei tarkoittanut hoivaosaston fyysistä muuttamista tehostetun asumispalvelun yksiköksi vuoden 2015 alussa. Vuoden 2014 toimintakertomuksessa todetaan seuraavaa: Rakennemuutos toteutettiin siten, että 2014 loka-marraskuun vaihteessa Karkkilaan valmistui ikäihmisten 62 -paikkainen asumispalvelujen yksikkö (Maariankoti). Tässä yhteydessä Karkkilan 32- paikkainen vuodeosasto jatkoi 20-paikkaisena akuuttivuodeosastona. Samalla kahden tehostetun asumispalvelujen tuottajan pitkäaikainen sopimus (yhteensä 24 paikkaa) loppui, jolloin asukkaat siirtyivät uuteen asumispalveluyksikköön (Maariankotiin). Myös Karkkilan palvelukeskuksesta (nykyinen Kompassi) ikäihmiset siirtyivät Maariankotiin ja Kompassista muodostui mielenterveyskuntoutujien toimintayksikkö. Lisäksi talousarviossa 2014 oli varauduttu Vihdin hoivaosaston toiminnan korvaamiseen tehostetulla asumispalvelulla vuoden 2015 aikana. Hoivaosaston paikkamäärä vähenikin 29 asiakkaasta 20 asiakkaaseen ja vuoden 2015 alussa osasto jatkoi 20-paikkaisena. Hoivaosaston mitoituksesta vapautunut henkilöstö sijoittui Karviaisen avoimiin tehtäviin muissa toimintayksiköissä. Jatkossa pitkäaikaista hoivaa tarvitsevat ikäihmiset sijoittuvat tehostetun asumispalvelun yksikköihin. Vanhuspalvelulain mukaisesti ikäihminen otetaan pitkäaikaiseen laitoshoitoon vain poikkeustapauksessa. Vuoden 2015 talousarviossa todetaan seuraavaa: Vuonna 2015 realisoituu ikäihmisten palveluissa mittava rakennemuutos, jossa palvelujen painopiste siirtyy yhä enemmän laitoshoidon sijasta tehostettuun asumispalveluun. Vihdin kirkonkylän hoivaosaston paikkoja on vähennetty vuoden 2014 aikana, koska nämä sairaansijat eivät vastaa vanhuspalvelulain tavoitteita. Vuonna 2015 Vihdin kirkonkylän hoivaosasto tulee jatkamaan 20- paikkaisena vuodeosastona, jossa toimii myös omaishoitajien vapaapäivien aikainen intervallihoito. Karkkilan vuodeosaston pitkäaikaishoitopotilaita siirtyy tehostettuun asumispalveluun, kun uusi asumispalveluyksikkö (n. 60 paikkaa) avautuu Karkkilassa marraskuussa Vuodeosasto jatkaa noin 20 paikkaisena yksikkönä vuonna (Talousarvio 2015 s. 4) Vihdin kunnanvaltuusto ( ) edellytti hyväksyessään Perusturvakuntayhtymä Karviaisen talousarvion vuodelle 2015, että Karviainen toteuttaa toimintaansa vuonna 2015 muutoksen, jolla Vihdin kunnan Ptky Karviaisen Vihdin palvelujen määrärahaa voidaan alentaa vähintään euroa hyväksytystä eurosta. Perusturvakuntayhtymä Karviaisen yhtymähallituksen tulee tehdä tammikuun 2015 loppuun mennessä jäsenkuntien valtuustoille esitys talousarvion muutoksesta. Vihdin kunnan Karviaiselle vuodelle 2015 asettaman euron henkilöstövelvoitteen vuoksi kuntayhtymän johto velvoitettiin laatimaan hallitukselle esitys YT-menettelyn käynnistämisestä koko organisaatiossa. Tavoitteena oli aikaan saada pysyviä rakenteellisia ratkaisuja. Yhteistoimintaneuvotteluja käytiin välillä Yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena syntyi päätös Vihdin hoivaosaston toiminnan lopettamisesta elokuussa 2015 ja kaikkien hoivaosaston asiakkaiden palvelujen järjestämisestä vanhuspalvelulain tarkoittamilla kodinomaisilla palveluilla. Arvioidut säästöt palvelurakenteen muutoksesta ovat vuonna euroa ja vuonna 2016 vajaat euroa. 1.2 Kuntayhtymän talouden päälinjat Tuloslaskelma osoittaa euron ylijäämää, mikä on myös tilikauden tulos. Taseessa aikaisemmilta vuosilta alijäämää on euroa. Taseeseen jäävä alijäämä euroa on työterveyshuollon toiminnasta aiheutunut kumulatiivista alijäämää. Jäsenkuntien perustoiminnoista aiheutuvaa alijäämää taseessa ei enää ole. On kuitenkin todettava, että jäsenkunnat viimekädessä ovat vastuussa työterveyshuollon alijäämästä esim. kuntayhtymän purun yhteydessä. 4

5 Toimintakulujen muutos: Toimintakulut vuonna 2014 yhteensä Kasvua on euroa, mikä on 0,8 % Erikoissairaanhoidon kulut ovat euroa. Kuluissa on laskua edelliseen vuoteen verrattuna euroa, mikä on 3,7 % Karviainen toteaa, että arviointikertomuksessa raportoidut erikoissairaanhoidon kulut euroa ovat yhtä kuin Karkkilan erikoissairaanhoidon toteutuma (netto). Karviaisen koko erikoissairaanhoidon netto on euroa, mikä sisältää myös Vihdin kunnan asukkaille hankitut HUS:n ulkopuoliset erikoissairaanhoidon palvelut. Erikoissairaanhoidon kulujen lasku edelliseen vuoteen nähden todetaan vastineeseen liitetyssä laskelmassa (liite). Tuloslaskelman osoittamat toimintakulut ovat euroa. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat euroa, joten toimintakulut ilman erikoissairaanhoidon kuluja ovat euroa. Vuonna 2013 vastaavat toimintakulut olivat euroa. Muiden kuin erikoissairaanhoidon kulujen kasvu on , mikä on 0,7 % Vastineen liite tämän asiakirjan takasivulla. Toteutuneet toimintakulut ovat euroa ja lopullisessa talousarviossa toimintakuluihin oli varattu euroa, joten talousarvion määräraha alittui. Toteumasta myös ilmenee, että palkoissa ja palkkioissa on alitusta euroa Henkilösivukuluissa on alitusta euroa Palvelujen ostoissa on ylitys euroa Aineissa ja tarvikkeissa on alitusta euroa Avustuksissa on ylitystä euroa Muissa toimintamenoissa on ylitystä euroa Toimintatuottojen toteuma: ta toteuma Myyntituotot euroa euroa - kuntalaskutus euroa euroa - muut myyntituotot euroa euroa Maksutuotot euroa euroa Tuet ja avustukset euroa euroa Muut toimintatuotot euroa euroa Yhteensä euroa euroa Edellä oleva taulu osoittaa, että toimintatuottoja kertyi euroa talousarvion tulo-odotusta enemmän kun huomioon ei oteta jäsenkuntien laskutusta. Edellisenä vuonna tuloja kertyi euroa tulo-odotusta enemmän. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan talousarviota on noudatettu. Talousarviossa eri vastuualueille/tehtäville varatuissa määrärahoissa on ylitykset ja alitukset, joita on pidettävä kohtuullisina, kun huomioon otetaan kuntayhtymän talouden koko. Myyntituotoissa olevat muut myyntitulot ovat ylittyneet merkittävästi. Edellisenä vuonna ylitystä oli vastaava määrä, joten tältä osin talousarvion laadinta on ollut hyvin varovainen. 5

6 Kotikuntalain muutos tuli voimaan vuonna Lakimuutoksesta seurasi, että esim. ikäihminen saattoi muuttaa lähelle omaisiaan toiseen kuntaan myös laitoshoidon ja tehostetun asumispalvelun ollessa kyseessä. Lain mukaan kunta, josta muutetaan, maksaa hoivan uudessa kunnassa. Vuoden 2013 ja 2014 talousarviota laadittaessa lakimuutoksen vaikutukset eivät olleet tiedossa. Lisäksi kotikuntakorvaukset kasvoivat syystä, että eräiden sijoitettujen lasten osalta lastensuojelun tarpeen todettiin alkaneen jo edellisessä kotikunnassa, jolloin sijaishuollon kulut laskutettiin edelliseltä kotikunnalta. Tarkastuslautakunta toteaa, että toimintakertomuksessa todetaan, että ylijäämä oli 1,1 milj.euroa. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan todellinen ylijäämä on euroa, sillä jäsenkuntien maksuosuutta alennettiin ennen tilinpäätöksen vahvistamista. Hyväksytyn talousarvion mukaisella kuntalaskutuksella Karviaisen talouden ylijäämä vuodelta 2014 oli 1,1 milj. euroa ennen tilinpäätökseen liittyviä järjestelyjä tuloksen muodostamiseksi. Toimintakertomuksessa todetaan seuraavaa: Tilinpäätös vuodelta 2014 oli tuloksiltaan hyvä. Tilikauden tulos oli ylijäämäinen 1,1 milj. euroa. Ylijäämällä katettiin jäsenkuntien toiminnan osalta edellisten vuosien alijäämiä yhteensä 0,6 milj. euroa. Lisäksi kunnille palautettiin maksuosuuksia 0,4 milj. euroa. (Kohta Johdanto) Tilikauden 2014 toimintatuotot olivat yhteismäärältään ,95 euroa. Toimintakulut olivat yhteensä ,44 euroa. Toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus on toimintakate, joka on määrältään ,51 euroa. Karviaisen merkittävin rahoituskuluerä ovat jäsenkuntien kuntayhtymään luovuttamalle peruspääomalle maksetut korot. Karviaisen vuosikate (huomioiden toimintakatteen lisäksi valtionosuudet ja rahoitustuotot ja kulut) on ,22 euroa. Suunnitelman mukaiset poistot käyttöomaisuudesta ovat tuloslaskelman mukaan ,88 euroa. Muita poistoja ei ole. Jäsenkuntaosuutta on palautettu jäsenkunnille ,79 euroa (Karkkila ,43 ja Vihti ,36). Lisäksi työterveyshuollon ylijäämällä katetaan ko. toiminnan alijäämiä vuosilta Karviaisen tuloslaskelman mukainen tilikauden ylijäämä on ,13 euroa. (Kohta Tilikauden tuloksen muodostuminen) Karviaisen toimintatuotot ovat tuloslaskelman mukaan ,74 euroa ennen palautusta kunnille. Lopullisen tuloslaskelman mukaan ne ovat ,95 euroa. (84,1 milj. euroa v. 2013). Kuntien maksuosuuksien summaksi muodostui ,59 euroa ennen edellisten vuosien alijäämän kattamista (76,0 milj. euroa v. 2013). Kasvu vuoteen 2013 oli 1,1 %. Edellisten vuosien alijäämän kattamisen jälkeen jäsenkuntaosuuksiksi vuodelta 2014 muodostuu ,21 euroa. Kuntien maksuosuudet muodostavat 90 % (90,0 % v. 2013) toimintamenojen rahoituksesta. (Kohta Tuloslaskelman ja käyttötalouden toteutuminen). Tarkastuslautakunnan havaintojen mukaan lehdistössä ollut maininta 1,1 milj. euron ylijäämästä on antanut virheellisen kuvan kuntayhtymän tuloksesta. Kuntayhtymän talous perustuu jäsenkuntien maksuosuuksiin ja niiden muutoksella kuntayhtymän tilikauden tulos voi muuttua merkittävästi. (ks. edellinen kohta) 2. VUODEN 2013 ARVIOINTIKERTOMUKSEN KÄSITTELY 6

7 Vuoden 2013 arviointikertomus on käsitelty seuraavasti Vihdin kunnanvaltuusto Karkkilan kaupunginvaltuusto KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN KESKEISET TAVOITTEET JA PALVELUT ASIAKASNÄKÖKULMA Tyytyväiset asiakkaat Toimintakertomuksesta ilmenee, että lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla toteutettu asiakastyytyväisyyden seuranta osoittaa, että Karkkilan päivystyksessä on oltu merkittävästi tyytyväisempiä kuin Nummelassa. Oikaisuvaatimusten määrä on Vihdissä pudonnut merkittävästi ja Karkkilassa määrä on pysynyt ennallaan. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan kiireettömälle lääkärin vastaanotolle kuntalaiset ovat päässeet tavoitteen mukaisesti. Keskimääräinen odotusaika on ollut 2 viikkoa. Suun terveydenhuollon kiireettömälle vastaanotolle pääsi keskimäärin vuorokauden kuluessa yhteydenotosta. Toimintakertomuksen mukaan odotusaika vuoteen 2013 verrattuna lyheni 8,5 vuorokautta. Tämän mukaan tavoite on saavutettu. Kuntayhtymän palvelujen tuottaminen perustuu pääosin asiakassuunnitelmiin. Toimintakertomuksesta ilmenee, että määrällisesti suunnitelmia on aikuissosiaalityössä ja vammaispalvelussa tehty aikaisempaa enemmän. Tältä osin toiminta on tavoitteen mukaista. Tosin mittareita tai arvioinnin perusteita ei ole sille, miten suunnitelmien laatiminen on vaikuttanut asiakkaiden saamiin palveluihin. Koska tavoitteeksi asetettiin suunnitelmien määrä eli määrällinen kasvu ei luonnollisestikaan mitattu suunnitelmien laatimisen vaikutuksia asiakkaiden saamiin palveluihin. Suunnitelmat tehdään yhteistyössä asiakkaan/hänen läheisensä kanssa, joten jo suunnitelmien määrällinen kasvu tarkoittaa palvelun paranemista. Asiakkaan mahdollisuus vaikuttaa saamiinsa palveluihin paranee osallisuuden kasvun myötä. Yhtenä tavoitteena on ollut ikääntyneiden pääsy sosiaalipalvelun arviointiin ja tavoitteena on se, että ikäihminen pääsee palvelun tarpeen arviointiin 7 päivässä. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että keskimääräinen odotusaika hakemuksen jättämisestä palvelun saamiseeen on ollut 4 kk. Tavoitteena ikäihmisten palveluissa on ollut pääsy palvelutarpeen arviointiin 7 päivän sisällä. Ikäihmisten linjalla on päästy tavoitteeseen, kaikki ikäihmiset ovat päässeet palvelutarpeen arviointiin 7 päivän sisällä. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota palvelun saamiseen eli palvelun järjestämiseen, joka ei liity palvelutarpeen arviointiin. Lastensuojelussa tavoitteena oli lastensuojelun tarpeen selvittäminen kolmessa kuukaudessa. Tähän tavoitteeseen ei täysin päästy ja yhtenä perusteena on mainittu sosiaali-työntekijöiden sijaisuuksissa ollut henkilövaje. 7

8 Näiltä osin tarkastuslautakunnan arvion mukaan on aiheellista miettiä, onko tavoitetta syytä tiukentaa ja tehdä toimenpiteitä, joilla varmistetaan tavoitteen saavuttaminen. Karviainen totetaa, että tavoitteen toteutuminen kuukausittain voidaan todeta toiminnan ja talouden kuukausiraportista. Tavoite lastensuojelun tarpeen selvitysten osalta toteutui 100 %:sesti lokakuun loppuun asti. Vuoden vaihteessa joidenkin lastensuojelun tarpeen selvitysten osalta tuli viivettä henkilöstövajeen johdosta tai siksi että asiakasta ei tavoitettu, mikä ei ole lastensuojelun ollessa kyseessä tavatonta. Karviaisen asettama tavoite on lastensuojelulaissa asetettu normi. Terveys- ja hyvinvointivaikutusta ennalta ehkäisevällä työllä Toimintakertomuksen mukaan ennalta ehkäisevä näkökulma on mukana kaikessa sosiaali- ja terveydenhuollon työssä. Asiakasvastaavapalvelu on tavoitteen mukaisesti käynnistetty. Toiminta on aloitettu syksyllä 2014, joten toiminnan tuloksia on vielä vaikea arvioida. Haastatteluissa on painotettu toiminnan merkitystä ja odotukset toiminnan tehostumiseen ovat olemassa. Tavoitteena oli, että tehostetaan mielenterveys- ja päihdeongelmien varhaista havaitsemista. Kertomusvuonna on panostettu henkilökunnan koulutukseen, joten toiminnan tehostuminen ei ole vielä arvioitavissa. Vanhuspalvelulain edellyttämä suunnitelma ikääntyneen väestön tukemisesta valmistui Vihdin osalta. Karkkilan osalta vastaava tietoa ei ollut, joten suunnitelmaa ei ilmeisesti ole tehty. Suunnitelman laatiminen tapahtuu yhteistyössä jäsenkunnan kanssa, joten jäsenkunnan toiminta vaikuttaa siihen, toteutuuko tavoite. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan lapsiperheitä on niukasti säännöllisen kotipalvelun piirissä. Tosin tarpeen arviointia varten ei ole riittävästi tietoa, mutta tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan lapsiperheille suunnattavaa palvelutarvetta on aiheellista selvittää, jotta voidaan ennalta ehkäistä syntyviä ongelmia. Lapsiperheiden kotipalvelua annetaan tarpeen mukaan. Tarpeen arvioi sosiaali/terveydenhuollon ammattihenkilö. Lapsiperheiden kotipalvelua pystyttiin antamaan kaikille niille perheille, joilla oli perusteita saada palvelu. Palvelun tarvetta ja resursseja on seurattu koko ajan. Lain tarkoitus ja lain henki ei ole, että ihmisistä tai perheistä tulisi laajamittaisesti sosiaalipalvelujen kuluttajia. PROSESSINÄKÖKULMA Lapsiperheiden hyvinvointi paranee Päätavoitteena on tukea vanhemmuutta erilaisissa perheissä osana perheiden arkea. Tavoitteena on perheen toimintakyvyn ylläpitäminen tai parantaminen. Toimintakertomuksesta ilmenee, että peruspalvelujen hintaindeksillä korjattuna lastensuojelun kustannukset laskivat tasaisesti vuoteen 2012 saakka. Vuonna 2013 kustannukset nousivat ja vuonna 2014 kustannukset olivat edellisen vuoden tasoa. Karkkilassa hintaindeksillä korjatut 8

9 kustannukset olivat 2014 edellistä vuotta alhaisemmat. Sen sijaan Vihdissä kustannukset nousivat. Syytä tähän kehitykseen ei ole toimintakertomuksessa analysoitu. Lastensuojelun kustannukset kertyvät asiakaskohtaisesti, jolloin asiakkaiden määrä ja heidän tilanteeseensa räätälöity ratkaisu vaikuttavat kustannusten suuruuteen. Näin ollen vuotuisissa kustannuksissa voi olla vaihtelua siten, ettei kehityskulku välttämättä ole täysin lineaarinen. Toimintakertomuksessa raportoidut pitkän tähtäyksen rakenteelliset ratkaisut hillitsevät kustannusten kasvua. Tämä voidaan näkemyksemme mukaan todeta, kun katsotaan lastensuojelun kustannusten kehittymistä peruspalveluindeksillä korjattuna (Toimintakertomus 2014, s. 8-9) (s. 8) Lastensuojelu Peruspalvelujen hintaindeksillä korjattuna ( /Tilastokeskus) TP TP TP TP TP TP TA Vihti Karkkila YHTEENSÄ Muutos %:na -3,9-5,9-7,4 9,4-0,4-2,0 (s. 9) Lastensuojelun hoitovuorokausia koskeva tilasto osoittaa, että perhehoidon osuus on lisääntynyt, kun arvion perustana on vuoden 2009 tilastot. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että perhehoidon suhteellinen osuus ei ole vuoden 2011 jälkeen lisääntynyt. Tavoitteena ollutta 60 % perhehoidon osuutta ei saavutettu. Perheen kanssa tehtävää yhteistyötä, asiakkaan osallisuuden ja vanhemmuuden tukemista on toimintakertomuksessa kuvattu. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan toimintakertomuksessa mainittuja toimenpiteitä on suoritettu, mutta sen arvioiminen, miten ne ovat vaikuttaneet asiakkaiden toimintaan, ei ole mahdollista. 9

10 Kansanterveys- ja sosiaalityössä palvelujen riittävä saatavuus suhteessa väestön määrään ja rakenteeseen Palvelutasosuunnitelmassa tavoitteeksi on asetettu palvelujen saatavuus valtakunnallisten suositusten mukaisesti ja alueellisesti tasa-arvoisesti. Tavoitteena on, että palvelujen saatavuus ja etuuksien käsittelyajat noudattavat normitettuja käsittelyaikoja. Yksi kuntayhtymän toimintojen kehittämisen suunta on ollut se, että palvelujen tuottamista on siirretty omaksi toiminnaksi. Tarkastuslautakunnan havaintojen mukaan tämän tavoitteen mukaisesti on edetty. Kuntayhtymään virkasuhteessa olevien lääkärien suhteellinen osuus on lisääntynyt. Toiminnallisena tavoitteena on ollut tietoteknisten, sähköisen palvelujen lisääminen asioinnissa. Toimintakertomuksesta ilmenee, että siirtymää on ollut, mutta vaikeuksia on myös ilmaantunut. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että tietotekniikka ei saa olla esteenä palvelua tarvitsevan mahdollisuuksiin saada palvelua. Asiakkaiden palvelujen saanti ei estynyt tietoteknisten ongelmien vuoksi, asiakkaat saivat palvelun perinteisellä tavalla. HUS:n tietotekniset ongelmat hidastivat asiakkaiden sähköisen omahoidon käyttöönottoa, omahoito toteutui silti. Tavoitteena on ollut mielenterveyspalvelujen kehittäminen. Tarkastuslautakunnan havaintojen mukaan palvelutoiminnan kehittämistä on tehty mm. aloittamalla päivätoiminta Nummelassa ja päivätoimintaa sekä psykiatrista kotihoitoa on lisätty Karkkilassa. Tarkastuslautakunta toteaa, että toiminnallinen muutos on merkittävä. Tosin muutoksen vaikutusta ei tässä vaiheessa ole mahdollista arvioida. Kotihoidon prosesseja on tarkasteltu ja hankittu kotipalvelua tukeva mobiilisovellutus. Tavoitteena on, että välitön työaika lähihoitajilla on 60 % ja sairaanhoitajilla 30 %. Toteumana todetaan, että välitön työaika on 41 %. Luvut eivät ole suoraan vertailtavissa, mutta tarkastuslautakunnan arvion mukaan tavoitetta ei vielä saavutettu. Tosin muutosten vaikutus kokonaisuudessaan voidaan arvioida muutaman vuoden päästä. Tavoitteet välittömästä työajasta (60 ja 30 %) on sekä talousarviossa, että toimintakertomuksessa kiinnitetty saavutettavaksi vuoden 2016 loppuun mennessä (ei vuoden 2014 loppuun), sillä hanke kotihoidon tuottavuuden parantamiseksi kestää vuoden 2015 loppuun. Toimintakertomuksessa on kerrottu, että kotihoidon asiakkaan (kotipalvelu on väärä käsite), välitöntä työaikaa lisätään asteittain vuoteen 2016 mennessä, hyödyntäen toiminnanohjausjärjestelmää, joka on laajempi käsite kuin mobiilisovellus. Mobiilisovellus toimii vain puhelimessa. Toiminnanohjausjärjestelmä on laajamittainen työväline, prosesseihin ja johtamiseen. Tavoitteita ei ole asetettu vuodelle 2014, koska ohjelma on otettu käyttöön vasta syksyllä 2014, joten tuloksia ei ole voinut olla vielä saatavilla. Seurantamittaus tehdään vasta vuonna 2015, joten tuloksia saadaan syksyllä 2015, siten vertailua ei voida vielä suorittaa, koska kehittämistyö ja mittaukset ovat vielä kesken. Ikäihmisten palvelujen rakenteen kehittäminen valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti Ikäihmisten palvelujen osalta tavoitteena on palvelurakenteen kehittäminen STM:n ja Kuntaliiton ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaisesti. 10

11 Kuntayhtymällä on tavoite, jonka mukaan yli 75 vuotiaista kotona asuisi Karkkilassa 91 % ja Vihdissä 90 %. Karkkilassa kotona asuvien prosentuaalinen osuus laski ja tavoitetta ei täysin saavutettu. Vihdissä tavoite hieman ylittyi. Säännöllisen kotihoidon piirissä on kummassakin kunnassa lähes tavoitteen mukainen määrä.tehostetun ympärivuorokautisessa asumispalvelussa yli 75 vuotiaita on Karkkilassa prosentuaalista tavoitetta enemmän. Kummassakin jäsenkunnassa omaishoidon tuen piirissä on selvästi vähemmän kuin valtakunnallisessa suosituksessa on tavoitteeksi asetettu. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan määrän poikkeamista olisi hyvä tarkastella tarkemmin. Perusteluna voi olla muita kuntia tiukempi linja taikka tarpeen vähäisyys. Karviaisen näkemyksen mukaan ikäihmisten palvelurakennetta ja sen tavoitteita tulisi tarkastella kokonaisuutena ja suhteessa toisiinsa. Valtakunnalliset tavoitteet ovat suosituksia. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut suositukset, jotta voitaisiin vertailla eri kuntien palveluja. Esimerkiksi tehostetussa asumispalvelussa, jos suositus on 6-7 % ja Karkkilassa on 10 % tehostetun asumispalvelun asiakkaita, on verrattava myös pitkäaikaisen laitoshoidon lukuja jotka ovat Karkkilan osalta alhaiset vain 1 %. Palveluahan ei voi tarjota yli 100 %. Siis Karkkilan ikäihmisten palvelurakenne oli vuoden lopussa valtakunnallisesti ottaen kustannuksiltaan edullinen laitoshoidon vähäisyyden vuoksi. Tehostetun asumispalvelun osalta vaikka asiakkaita on palvelun piirissä useampia kuin vähimmäissuositus osoittaa, on katsottava myös laitoshoidon osuutta, joka on erittäin alhainen. Tähän yltää vain harva kunta. Sosiaalitaidon vuonna 2013 tekemän ikäihmisten palvelujen selvityksen muka Karviaisen omaishoidon palvelut ovat 75- vuotiaiden osalta parhaalla tasolla Länsi- ja Keski-Uudellamaalla muihin kuntiin verrattuna. Esim. Karviaisen ollessa 4 % oli Lohja 3 %, Hanko 3%, Mustijoki 1 % Nurmijärvi 2% Kerava 1%. Määrärahojen riittävyyttä on seurattu eikä Karviaisessa ole tiukkaa linjaa tai tarpeen vähyyttä, kun katsotaan alla olevia lukuja. Lisäksi toimintakertomuksen taulukossa on ilmoitettu nykyisten valtakunnallisten suositusten taso. Karviaisen tavoite vuodelle 2014 omaishoidon tuen osalta oli 2014 talousarvion mukaan 5 %. 11

12 HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Ammattitaitoinen, sitoutunut ja tyytyväinen henkilöstö Toimintakertomuksen mukaan menestystekijöitä ovat Karviaisen kehittämiseen ja perusarvoihin sitoutuneet johtajat, esimiehet sekä henkilöstö. Henkilökunta on osallistunut Kuntien eläkevakuutuksen Työhyvinvointisyke kyselyyn. Toimintakertomuksessa on tuotu vastausten päälinjoja ja todettu, että tulokset vastasivat pääsääntöisesti vertailuaineistona olevia kunta-alan keskiarvoja. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kyselyn tuloksia olisi voinut kertoa enemmän, jotta johtopäätöksiä voisi tehdä. Toimintakertomuksen kirjoittajat joutuvat aina valitsemaan, mitä asioita toimintakertomukseen otetaan. Karviainen toteaa, että tilinpäätöksen yhteydessä on laadittu erillinen henkilöstökertomus. Tarkemmat tiedot henkilöstöstä ja kyselystä on raportoitu henkilöstökertomuksessa, jonka yhtymähallitus käsitteli samassa kokouksessa ( ) kuin toimintakertomuksen. Sairauspoissaolojen määrä on hieman laskenut ollen lähellä edellisen vuoden tasoa. Samoin tapaturmien määrä on edellisen vuoden tasoa. Toimintakertomuksen mukaan läheltä piti - ilmoituksia on tullut aikaisempaa enemmän.tarkastuslautakunta näkee myönteisenä sen, että ilmoituksia on tehty ja näin voidaan tiedostaa toimintaan liittyviä riskejä. 12

13 TALOUSNÄKÖKULMA Toiminnan kustannukset oikeassa suhteessa palvelutarpeisiin Keskeinen tavoite on sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuuden turvaaminen ja niiden kustannusten kasvun hillitseminen. Resurssien kohdentaminen uudelleen on ollut tavoitteena ja näitä toimenpiteitä on tehty. Lohjan sairaanhoitoalueella suljettiin psykiatrisia osastoja. Tämän myötä Karviaisessa on kohdennettu resursseja perusterveydenhuollon vastaanotto- ja päivätoimintaan sekä asumispalveluihin. Majatuvan toiminnan aloittaminen 2014 on yksi esimerkki muutoksesta. Toimintakertomuksen mukaan HUS:n laskutuksessa on saatu säästöjä. Tosin toimintakertomuksesta ei ilmene kuinka paljon taloudellisia resursseja on tämän takia lisätty perusterveydenhuollossa. Lääkinnällisessä kuntoutuksessa on palvelujen tuottamista siirretty omaksi toiminnaksi. Tästä on toimintakertomuksen mukaan syntynyt taloudellista säästöä. Toimintakertomuksessa on tilasto laitospalveluiden ja kodinomaisten palvelujen jakaumasta. Tämän mukaan säännöllisen kotihoidon prosentuaalinen osuus on noussut 60 %:sta 62 %:iin. Asumispalvelupaikoissa nousu on ollut yhden prosentin. Vuode- /hoivaosastopaikkojen prosentuaalinen osuus on laskenut 14 %:sta 11 %:iin. Arvionnissa on otettava huomioon se, että hoitopaikkojen kokonaismäärä nousi vuoden 2014 aikana 723 paikasta 754 paikkaan. Muutos on kuntayhtymän tavoitteen mukainen. Toimintakertomuksesta ilmenee, että vanhuspalvelujen (kotihoito, omaishoito, asumispalvelut ja laitoshoito) muutokset ovat olleet pieniä, tosin lievästi nousten. Tarkastuslautakunta toteaa, että vuodelle 2015 asetettu tavoite on 7 % edellistä vuotta alhaisempi, joten tavoite on haastava. 4. TALOUDELLISET LINJAKOHTAISET TAVOITTEET Tässä arviointikertomuksen luvussa tarkastellut tiedot on raportoitu kokonaisuudessaan yhtymähallituksen toimintakertomuksen liitteessä Palvelulinjat tuoteryhmittäin/kunnittain ja yhteensä vuonna 2014 HALLINTO Hallinnon nettomenot ovat toteutuneet talousarvion mukaisesti. LASTEN JA NUORTEN PALVELULINJA TALOUDELLISET TAVOITTEET Lasten ja nuorten palvelulinja Talousarvio Toteuma Erotus Yhteiset tehtävät ,4 Perhepalvelukeskus ,5 Lasten terveys- ja terapiakeskus ,0 Lastensuojelu ,8 YHTEENSÄ ,1 13

14 Lasten ja nuorten palvelulinja toimi talousarvion määrärahojen puitteissa. Lastensuojelussa tapahtui talousarvion ylitystä, mutta muiden toimintojen osalta talousarvio alittui, joten kokonaisuutena palvelulinja toimi talousarvion mukaisesti TYÖIKÄISTEN PALVELULINJA TALOUDELLISET TAVOITTEET Työikäisten palvelulinja Talousarvio Toteuma Erotus Yhteiset tehtävät ,6 Terveyspalvelukeskus ,2 Lääkärin vastaanottopalvelut ,6 Kuntouttava toiminta ,5 Mielenterveys- ja päihdepalvelut ,2 Suun terveydenhoito ,5 Sosiaalipalvelukeskus ,4 Aikuisten sosiaalityö ,5 Sosiaalinen kuntoutus ,1 Kehitysvammaisten palvelut ,9 Vammais ten palvelut ,9 YHTEENSÄ ,9 Molempien palvelukeskusten kokonaismenot olivat pienemmät kuin talousarviossa oli varauduttu. Kuntouttavaan toimintaan käytettiin talousarviota enemmän. Sosiaalipalvelukeskuksessa aikuisten sosiaalityön määräraha ylitettiin. Vuoteen 2013 verrattaessa kiinnittää huomiota seuraaviin kohtiin: - Terveyspalvelukeskuksen nettomenot 2014 olivat hieman pienemmät kuin vuonna Nettomenojen erotus oli euroa - Sosiaalipalvelukeskuksen nettomenot 2014 olivat suuremmat kuin vuonna Nettomenojen nousu oli euroa. - Edellä mainitut luvut osoittavat, että taloudellisesti sosiaalipalvelukeskuksen menojen merkitys on kasvanut - Edelliseen vuoteen verrattuna sosiaalipalvelukeskuksen pääryhmissä on tapahtunut kustannusten nousua. - Terveyspalvelukeskuksessa kustannusten nousua on tapahtunut kuntouttavassa toiminnassa ja mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Tältä osin on tiedostettava, että mielenterveystyössä palvelujen tuottamista on siirretty omaksi toiminnaksi. Suomen työttömyyden kasvu on aiheuttanut paineita sosiaalipalveluihin, mm. toimeentulotukeen ja kuntouttavaan työtoimintaan. Karviaisen kuukausiraporttien mukaan kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen saajat kuukausittain vuosina ovat kehittyneet alla raportoitujen taulukkojen mukaisesti. Sosiaalipalvelujen osalta suurin menojen lisäys edellisiin vuosiin verrattuina tapahtui tässä menoerässä. 14

15 Saajien määrä kuukaudessa Saajien määrä kuukaudessa Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen saajat , Vihti Kunnat rahoittavat 50% työttömyysajalta maksetusta työmarkkinatuesta, jos työtön on saanut työmarkkinatukea työttömyysajalta vähintään 500 päivää. 250 Vihti Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Vuosi Vuosi Vuosi Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen saajat , Karkkila Karkkila Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Vuosi Vuosi Vuosi IKÄIHMISTEN PALVELULINJA TALOUDELLISET TAVOITTEET 15

16 Ikäihmisten palvelulinja Talousarvio Toteuma Erotus Yhteiset tehtävät ,6 Ikäkeskus ,6 Ikäihmisten sos.työ ,4 Ikäihmisten asumispalvelut ,8 Hoivapalvelukeskus ,6 Kotihoito ,0 Laitos hoito ,8 Seniorineuvonta ,2 YHTEENSÄ ,6 Ikäkeskuksen toiminta tapahtui talousarvion määrärahoilla. Olennaisin määrärahan alitus tapahtui ikäihmisten sosiaalityössä. Keskuksen toimintakulut olivat lähes edellisen vuoden toteutuneiden kustannusten mukaisia. Kustannusten nousu oli euroa. Hoivapalvelukeskus ylitti sille varatun määrärahan eurolla. Ylityksestä euroa tapahtui kotihoidossa. Vuoteen 2013 verrattuna toteutunut kustannus on euroa suurempi. Laitoshoitoon talousarviossa varattu määräraha oli selvästi alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Tosin taulussa on nyt eroteltuna seniorineuvonta ja toimintakertomuksesta ei ilmene, onko tämä uusi toiminta. Laitoshoidon määräraha ylittyi euroa. Seniorineuvolan toiminta sisältää muistipoliklinikan, joka on ollut toiminnassa vuodesta ERIKOISSAIRAANHOITO Karviaisen vastuulla on Karkkilan erikoissairaanhoidon järjestäminen. Erikoissairaanhoidon kustannukset alittivat sille varatun määrärahan eurolla, joten taloudellinen tavoite saavutettiin. Toimintakertomuksessa todetaan, että erikoissairaanhoidon talousarviosta siirrettiin 0,3 milj. euroa perusterveydenhuoltoon. Erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto ovat omia kokonaisuuksia ja tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan talousarviossa varatut määrärahat ovat erillisiä. Mikäli perusterveydenhuollon talousarvion määräraha korotetaan, korotus on rahoitettava. Tämä voi tapahtua muun toiminnan määrärahan muutoksella taikka tuloarvion muutoksella taikka maksuosuuksien korotuksella. Karkkilan kaupunki halusi siirtää erikoissairaanhoidon budjetin Karviaiselle, jotta pystytään paremmin toimimaan ilman turhia rajoja. Karviainen toteaa näkemyksenään, että Karviainen järjestää paljon palveluja, jotka perinteisesti laskettaisiin erikoissairaanhoidoksi. Eniten on panostettu päihde- ja mielenterveyspalveluihin, koska kyseiset palvelut harvoin tarvitsevat sairaalatason laitteita. Lisäksi HUS:n psykiatriassa on menossa rakennemuutos laitospalveluista avohoitopainotteisemmaksi. Kansallisesti perustason ja erikoistason palveluita on pyritty integroimaan esim. terveydenhuoltolailla, 16

17 joka kattaa sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon. Lisäksi maassa on viimeiset neljä vuotta valmisteltu lakia, joka yhdistäisi palvelujen järjestämisen sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon että sosiaalipalvelujen osalta (ns. sote-uudistus). Tätä ajatusta pyritään Karviaisessa toteuttamaan yhdellä sote- määrärahalla, jolloin palvelujen järjestämisessä ei tukeuduta perinteisiin siiloihin, vaan asiakkaan tarve ratkaistaan koko palveluvalikoiman turvin, oli se sitten sosiaalipalvelua tai terveyspalvelua. Karviainen on ollut aloitteellinen erikoissairaanhoitoon nähden yhteistyöstä ja työnjaosta erikoissairaanhoidon kanssa sovittaessa. Yksi budjetti mahdollistaa paremmin kokonaistaloudellisen ajattelun. Lisäksi perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut eroavat toisistaan enemmän kuin perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Jatkuva työnjaon muutos Lohjan sairaanhoitoalueen kanssa osoittaa käytännössä, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja ja erillisyys on kuin veteen piirretty viiva. Lisäksi Karviaisen näkemyksen mukaan ei voida jälkikäteisessä tarkastuksessa arvioida toimintaa sellaisilla pelisäännöillä, jotka eivät ole olleet tiedossa tai käytössä ko. talousarviovuonna. 6. TYÖTERVEYSHOITO Työterveyshoito oli ylijäämäinen Käsite on laajempi ja nimeltään työterveyshuolto. Karviaisen toiminnon ja yksikön nimi on Työterveyshuolto. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan työterveyshoidon alijäämän kattamisen on oltava lähivuosina talouden suunnittelun perusteena. Kattamaton alijäämä on vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaan euroa. 7. INVESTOINNIT Investoinnit olivat euroa, mikä on edellisen vuoden tasoa. Toteutuneita hankkeita olivat: Atk laitteita - Vihtiin 8 776,10 Vanhustenhuollon mittaristo 4 040,00 Sähköinen toimeentulotuen hakeminen 8 443,59 Kansallinen E-arkisto ,00 Kotihoidon mobiilipalvelut ,96 Sähköinen asiakaspalvelu, marevan ,00 Suun terveydenhoidon laadunhallinta ,00 Nummelan sosiaalitoimen kalustaminen 5 539,40 Neuvolan uudet tilat ,38 Lääkäripäivystyksen toimiston muutostyöt 7 913,37 Lääkinnällisen kuntoutuksen laitteet ,45 Kotipalveluautot ,00 Toivokodin kalusteet ,49 Vuodeosaston kanslian uusiminen 9 842,00 Tarkastuslautakunnan arvion mukaan investoinnit ovat toteutuneet suunnitelmien mukaisesti. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että kuntayhtymän koko huomioon ottaen osa investointeina käsiteltävistä hankkeista voitaisiin käsitellä vuosikuluna. 17

18 8. HENKILÖKUNTA Kuntayhtymässä on laadittu henkilöstökertomus, josta ilmenee keskeisimmät henkilöstöä koskevat asiat. Henkilökunnasta 54,5 % vastasi tehtyyn kyselyyn. Tarkastuslautanta pitää vastausprosenttia alhaisena, mikä heikentää johtopäätösten tekomahdollisuutta. Kertomuksesta ilmenee, että vastaukset ovat sijoittuneet tyydyttävän ja hyvän välille ja asteikolla 1-5 ilmaistuna 3 4 välille. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulos on tavanomainen kuntapuolella ja antaa perusteita henkilöstöhallinnon edelleen kehittämiseen. Henkilökunta on kertomuksen mukaan vähentynyt 16 henkilöllä ja oli yhteensä 553 henkilöä. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan kehitys on sikäli hyvä, että henkilökunnan määrän lisääntyminen on pysähtynyt. Tilinpäätöksestä myös ilmenee, että henkilöstökuluissa ei ole tapahtunut merkittävää nousua, joten tällä on ollut vaikutusta tilikauden tuloksen muodostumiseen. Kertomuksesta myös ilmenee, että henkilöstön keski-ikä on kunta-alan keskiarvon mukainen ollen 45,5 vuotta, kun vastaava luku kunta-alalla on 45,7 vuotta. Palkallisten sairauspoissaolojen määrä on laskenut 231 päivää ollen keskimäärin 10,2 päivää henkilöä kohti. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan kehityssuunta on taloutta vahvistava. 9. JÄSENKUNTIEN EDUSTAJILTA TULLEITA HAVAINTOJA Tarkastuslautakunta kutsui jäsenkuntien ylimmän virkamiesjohdon kertomaan heidän odotuksista sekä näkemyksistä, jotka liittyvät Karviaiseen. Keskustelussa tuli esille seuraavia asioita: Vuoden toteutumisessa tapahtuu luonnollisesti suunnitelmista poikkeamia. Jäsenkuntien johdon näkemyksen mukaan poikkeamiin reagointi on heikkoa. Esimerkkinä olivat talousarvion poikkeamat ja näihin ei ole reagoitu riittävän nopeasti Nykyinen hallintomalli todettiin hyväksi, mutta kehittämisen tarvetta on jäsenkunnan ja kuntayhtymän vuorovaikutuksessa, joka todettiin heikoksi. Keskustelussa todettiin palvelujen ja erityisesti avopalvelujen toteutuneen riittävän hyvin. Jäsenkuntien johto odottaa, että kuntayhtymän itse tekemien toimintakyselyjen tuloksista kerrottaisiin myös jäsenkunnille. Marraskuussa 2014 haastattelussa jäsenkuntien johto totesi, että talouden suunnitelmat ovat toteutuneet aikaisempaa paremmin. Karviainen toteaa tutustuttuaan tarkastuslautakunnan asiaa koskevaan kokouspöytäkirjaan, että yhteistyö ja vuorovaikutus ovat parhaimmillaan silloin, kun se on vastavuoroista ja perustuu kumppanien molemminpuoliseen arvostukseen. 10. YHTEENVETO TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Tarkastuslautakunnan arvion mukaan kuntayhtymää on johdettu toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti. Talousarviossa mainittuja toiminnallisia muutoksia on tehty. Osa tavoitteista on vaikeasti mitattavia ja tavoitteen toteutumisesta voi esittää useampia näkemyksiä. 18

19 Talousarvion toteuma osoittaa, että toimintakulut olivat euroa talousarviota pienemmät. Toimintatuotot ylittyivät euroa. Tilikauden tulos oli selvästi talousarviota parempi, vaikka kuntayhtymä palautti jäsenkunnille maksuosuutta. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan taloudelliset tavoitteet saavutettiin. Osalla tarkastuslautakunnan jäsenillä on ollut mahdollisuus seurata kuntayhtymän toimintaa koko sen toimintakauden. Tarkastuslautakunta toteaakin, että kuntayhtymän toiminta on kehittynyt vuosien aikana ja näkemyksemme mukaan pitkäaikainen kehittämistyö on nyt näkyvissä toiminnassa ja taloudessa. Työterveyshuollon toiminta oli ylijäämäinen. Taseessa oleva kattamaton alijäämä euroa on työterveystoiminnasta muodostunutta alijäämää. Vastuu tämän alijäämän kattamisesta on myös jäsenkunnilla, jos kuntayhtymän toiminta päättyisi ennen kuin alijäämä saadaan katettua. Vihdissä 28. päivänä huhtikuuta 2015 Matti Kuusela puheenjohtaja Eero Löfgren varapuheenjohtaja Eino Huotari jäsen Terhi Mattila jäsen Jaana Sohlman jäsen 19

20 Vastineen liite: KARVIAINEN TP 2014 TP 2013 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,8 ESH (Vihti+Kla) br ,4 TOIMNTAKULUT ILMAN ESH ,2 ESH netto ,5 Vain Karkkila esh nto ,3 br ,3 TA TP Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Muut Myyntitulut kuntalaskutus muut myyntitulot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintatuotot yhteensä Mukana ei kuntien maksuos