Kunnallistekninen tarkastelu Espoon Jokisillan alueesta

Transkriptio

1 YIT RAKENNUS OY Kunnallistekninen tarkastelu Espoon Jokisillan alueesta Rakennettavuusselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P27732

2 Rakennettavuusselvitys 1 (10) N.Lahdenperä, S.Saljola Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ TUTKIMUKSET POHJASUHTEET Yleistä Maaperä Pohjavesi ALUEEN RAKENNETTAVUUS Yleistä huomioitavaa rakentamisessa Alueellinen stabiliteetti PERUSTAMINEN, KAIVANNOT JA ROUTASUOJAUS Rakennukset Katu- ja piha-alueet Putkijohdot Täytöt ja pengerrykset Kaivannot Kuivatus Routasuojaus POHJARAKENNUSKUSTANNUKSET... 8 LIITTEET: LIITE1: Pohjatutkimuskartta P27732 GEO LIITE2: Pohjanvahvistuskartta LIITE3: Stabiliteettitarkastelut A-A... D-D LIITE4: Kairausdiagrammit FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennettavuusselvitys 1 (9) Kunnallistekninen tarkastelu Espoon Jokisillan alueesta 1 YLEISTÄ Tämä rakennettavuusselvitysraportti on tehtyjen lisätutkimusten myötä päivitetty versio FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n aiemmin laatimasta rakennettavuusselvityksestä Espoon Jokisillan kaava-alue sijoittuu Espoon kaupungin pohjoisosaan, tarkemmin Espoon keskuksen länsiosaan. Suunniteltava alue rajoittuu länsi- sekä eteläpuolelle Espoonväylälle, pohjoispuolella Espoonjoelle ja itäpuolelle Pappilantielle. Suunnittelualueen keskellä kulkee Itäinen Jokitie Pappilantieltä lähtien. Alue on pääosin metsikköä ja peltoa, jossa sijaitsee yksittäisiä kiinteistöjä tai muita rakennuksia. Kaava-alue on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Kaava-alueen rajaus 2 TUTKIMUKSET Maaperäkuvaus ja alustavasti arvioitu perustamistapa perustuvat YIT Rakennus Oy:n lähettämään aineistoon, alueella tehtyihin tutkimuksiin sekä geologian tutkimuskeskuksen maaperäkarttaan. Alueelle on tehty huhtikuussa 2016 lisäpohjatutkimuksia alueellisen stabiliteetin varmistamiseksi. Lisätutkimuksia tehtiin yhteensä 16 pisteestä. Tutkimuksina tehtiin 14 kpl painokairauksia kovaan pohjaan, 6 kpl porakonekairauksia kalliopinnan varmistamiseksi ja siipikairauksia 2 pisteestä. Häirittyjä näytteitä otettiin kahdesta pisteestä. Tutkimustulokset on esitetty päivitetyssä pohjatutkimuskartassa GEO510. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennettavuusselvitys 2 (9) POHJASUHTEET 3.1 Yleistä 3.2 Maaperä Suunnittelualueen maanpinnan taso vaihtelee noin korkeusvälillä ,9. Maanpinta viettää kaakkois- ja eteläosalta kohti Espoonjokea. Suunniteltava alue sijaitsee savikerrostuman ja kalliomuodostuman välialueella. Paikoin ylimpänä kerroksena löytyy täyttökerroksia pääosin piha- tai soratierakenteena. Kuvassa 2 on esitetty suunnittelualue ja geologisen tutkimuslaitoksen maaperäkartta. Kuva 2. Geologisen tutkimuslaitoksen maaperäkartta 1:20 000, suunnittelualue merkitty mustalla ympyrällä. GTK Tehtyjen tutkimusten ja maaperäkartta-aineiston mukaan suurin osa alueesta sijaitsee savialueella. Suunnittelualueen itä- ja kaakkoiskulmassa on havaittavissa kairauksissa selkeästi kallionpinta. Kairausten perusteella Itäisen Jokitien ja Espoonjoen välisellä alueella savi- tai silttikerroksen paksuus vaihtelee parista metristä aina jopa 14 metriin. Kairauksissa vaihtelee savi- ja silttikerrosten lisäksi arviolta löyhät hiekka- ja moreenikerrokset. Kairaukset ovat päättyneet pääosin kallioon tai tiiviiseen hiekkamoreenikerrokseen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennettavuusselvitys 3 (9) Itäisen Jokitien eteläpuolella sijaitsevalle alueelle tehtyjen tutkimusten perusteella maaperän olosuhteet vaihtelevat savisista silttisiin / silttihiekkaisiin kerrostumiin. Vastaavasti kohti suunnittelualueen länsiosaa mentäessä voidaan kairausten perusteella arvioida maaperän olevan vastaavan kuin Itäisen Jokitien pohjoispuolen alue. Keskeltä alueen itäosaa kohti mentäessä esiintyy maaperässä siltti/ hiekkainen silttikerros, jonka paksuus on kairausten perusteella noin viisi (5) metriä. Kerroksessa on paikoin pintakerroksena sekalaisia siltti- ja savilinssejä. Itäisen Jokitien kohdalla on tehty muutamia lisätutkimuksia aiemmin tehtyjen kairausten lisäksi. Niiden perusteella kallio on lähellä maanpintaa tien itäosassa kun taas kohti länsiosaa mennessä kallio sukeltaa jyrkästi ja esimerkiksi kairauksen 11 kohdalla kallionpinta on jo noin 11 metrin syvyydessä kun taas noin 90 m koilliseen kallionpinta on vain alle metrin syvyydessä. Itäisen Jokitien itäosan perusteella kalliosta tehty havaintoja pääasiassa suunnittelualueen itä ja koillisosassa, jossa varmistettu kallio on havaittu pääosin 4 9 metrin syvyydessä. Tehtyjen tutkimusten perusteella maaperä on arvioitu routivaksi koko suunnittelualueella. 3.3 Pohjavesi Suunnittelualueen keskelle ja Itäisen Jokitien kupeeseen asennettiin yksi pohjavedenhavaintoputki, josta on otettu lukema Tehdyn mittaustuloksen perusteella pohjaveden korkeus on +8,85, eli noin 3,3 m maanpinnasta. Espoonjoen pinnan voidaan arvioida olevan mittausaineiston perusteella noin tasolla +3,0 +3,5. 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS 4.1 Yleistä huomioitavaa rakentamisessa Suunnittelualueella olevien kairausten mukaan alue koostuu pääosin pehmeistä ja vaihtelevan paksuista savikerroksista. Kairausten ja häiriintyneiden maanäytteiden perusteella pohjamaa on heikosti kantavaa ja painumisherkkää. Tästä johtuen katu- ja putkirakenteiden, rakennusten ja tonttialueiden perustamisessa sekä mitoituksessa tulee huomioida riittävän tarkasti tulevat painumat ja kantavuuden riittävyys. Alueelle tehtävät laaja-alaiset täytöt aiheuttavat savikerroksen painumista. 4.2 Alueellinen stabiliteetti Laskelmat Alueellista stabiliteettia tutkittiin neljästä jokea vastaan kohdistuvasta poikkileikkauksesta. Laskelmissa tarkasteltiin nykytilannetta ja tulevaa tilannetta, jossa rantaan on rakennettu raitti ja alueelle on tehty täyttöä päivätyn aluesuunnitelman mukaan. Täyttötasoihin lisättiin 50 cm korotusvaraa. Savikerros ja- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennettavuusselvitys 4 (9) ettiin siipikairaustulosten perusteella osiin, joille annettiin erilaiset suljetun leikkauslujuuden arvot. Siipikairalujuudet redusoitiin laskelmia varten. Laskelmissa tarkasteltiin skenaariota, jossa joki on kuiva ja pohjaveden taso luiskissa on todellisten mittaushavaintojen mukainen. Laskelmissa tutkittiin nykytilannetta, tulevaa tilannetta ilman pohjanvahvistusta sekä tulevaa tilannetta lamellistabilointiratkaisulla. Lamellistabilointi mallinnettiin suurentamalla savikerroksen keskimääräistä suljettua leikkauslujuutta. Rantaraitille kohdistettiin liikennekuorma 5 kpa ja tulevien rakennusten alueelle työkonekuorma 10 kpa. Laskelmat tehtiin lamellimenetelmään perustuvalla GeoCalc -ohjelmalla käyttäen kokonaisvarmuusmenetelmää. Leikkauksissa tutkittiin vapaamuotoisia liukupintoja. Laskelmatulosteet ja leikkausten paikat on esitetty liitteessä 3. Suunnitellun rantaraitin kohdalla vaadittava kokonaisvarmuus sortumista vastaan on vähintään 1,5 ja suunniteltujen rakennusten kohdalla vähintään 1,8. Leikkaus A-A Leikkauksen A-A kohdalle ei ole tulossa rakennuksia tämänhetkisen suunnitelman mukaan. Nykytilanteessa jokipenkereen stabiliteetti on noin 1,1. Alueellinen stabiliteetti 50 metrin päässä rantaviivasta on noin 1,4. Tulevassa tilanteessa ilman pohjanvahvistusta rantapenkereen stabiliteetti on noin 0,9 ja alueellinen stabiliteetti 50 metrin päässä rantaviivasta noin 1,1. Stabiliteetti ei ole nykytilanteessa eikä tulevassa tilanteessa ilman pohjanvahvistusta riittävä. Tilanteessa, jossa alueella on tehty lamellistabilointi, alueellinen stabiliteetti on noin 2,0. Lamellistabiloinnin tarvittava keskimääräinen leikkauslujuus on tällöin 25 kpa. Rantaraitti on tällä hetkellä suunniteltu jyrkkään jokipenkereeseen ja sitä tulisi siirtää tällä kohdin poispäin rannasta. Rantaraitin stabiliteetin laskeminen tämänhetkisellä sijainnilla ei ole tarkoituksenmukaista. Leikkaus B-B Nykytilanteessa alueellinen stabiliteetti on noin 1,7. Tulevassa tilanteessa ilman pohjanvahvistusta rantapenkereen stabiliteetti on noin 1,2 ja alueellinen stabiliteetti rakennuksen kohdalla noin 0,9. Stabiliteetti ei ole nykytilanteessa eikä tulevassa tilanteessa ilman pohjanvahvistusta riittävä. Tilanteessa, jossa alueella on tehty lamellistabilointi, alueellinen stabiliteetti rakennuksen kohdalla on noin 1,9-2,0. Lamellistabiloinnin tarvittava keskimääräinen leikkauslujuus on tällöin 25 kpa. Rantaraitin stabiliteetti on noin 1,6 lamellistabiloinnin keskimääräisen leikkauslujuuden ollessa noin 40 kpa. Leikkaus C-C Nykytilanteessa jokipenkereen stabiliteetti on noin 1,3. Alueellinen stabiliteetti tulevan rakennuksen kohdalla on noin 1,25. Tulevassa tilanteessa ilman pohjanvahvistusta rantapenkereen stabiliteetti on noin 1,0 ja alueellinen stabiliteetti rakennuksen kohdalla noin 1,1. Stabiliteetti ei ole nykytilanteessa eikä tulevassa tilanteessa ilman pohjanvahvistusta riittävä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennettavuusselvitys 5 (9) Tilanteessa, jossa alueella on tehty lamellistabilointi, alueellinen stabiliteetti on noin 2,0. Lamellistabiloinnin tarvittava keskimääräinen leikkauslujuus on tällöin 25 kpa. Rantaraitti on tällä hetkellä suunniteltu jyrkkään jokipenkereeseen ja sitä tulisi siirtää tällä kohdin poispäin rannasta. Rantaraitin stabiliteetin laskeminen tämänhetkisellä sijainnilla ei ole tarkoituksenmukaista. Leikkaus D-D Leikkauksen D-D kohdalle ei ole tulossa rakennuksia eikä lisätäyttöjä tämänhetkisen suunnitelman mukaan. Nykytilanteessa ja tulevassa tilanteessa ilman pohjanvahvistusta alueellinen stabiliteetti on noin 0,9 Pappilantien kohdalla. Stabiliteetti ei ole nykytilanteessa eikä tulevassa tilanteessa ilman pohjanvahvistusta riittävä. Tilanteessa, jossa alueella on tehty lamellistabilointi, alueellinen stabiliteetti on noin 2,3 ja rantaratin stabiliteetti noin 1,9. Lamellistabiloinnin tarvittava keskimääräinen leikkauslujuus on tällöin 25 kpa. Johtopäätökset Tulevaa tilannetta tutkittiin lähtöoletuksella, jossa maanpinnan korkeutta on nostettu päivätyn aluesuunnitelmaluonnoksen mukaan. Rakennukset on oletettu paalutettaviksi, jolloin niistä ei aiheudu lisäkuormitusta koheesiomaakerroksille. Alueen stabiliteetti ei ole nykytilassaan riittävä. Tulevassa tilanteessa, jossa alueelle tulee lisäkuormitusta maanpinnan korotuksesta ja työkoneista, stabiliteetin riittävyys tulee varmistaa pohjanvahvistuksella. Tässä käyttökelpoinen pohjanvahvistusmenetelmä on lamellistabilointi. Laskelmissa tulevien rakennusten alueella riittävä stabiliteetti saavutettiin savikerrosten keskimääräisellä leikkauslujuudella 25 kpa. Rantaraitin kohdalla tarvittava leikkauslujuus oli 40 kpa. Savikerrosten keskimääräistä leikkauslujuutta vastaavat pilaririvien etäisyydet laskettiin saven ja pilarien lujuuksien ja pinta-alojen suhteessa alla olevan kuvan mukaisesti. Käytettäessä pilareita, joiden leikkauslujuus on 60 kpa ja halkaisija 600 mm, pilaririvien maksimivälimatka on rakennusten alueella 1,5 metriä ja rantaraitin alueella 0,8 metriä. Lamellistabiloitavat alueet on esitetty kartassa GEO 511. Edellä mainitut pilaririvien keskinäiset välimatkat ovat suuntaa-antavia. Etäisyyksiin vaikuttavat muun muassa valittu pilarilujuus ja pilarien halkaisija. Varsinainen stabilointisuunnitelma tehdään suunnittelun tarkentuessa. Leikkausten A-A ja C-C kohdalla rantaraitti on tällä hetkellä suunniteltu jyrkkään jokipenkereeseen ja sitä tulisi siirtää tällä kohdin poispäin rannasta tasaisemmalle osuudelle. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennettavuusselvitys 6 (9) Kuva 2. Pilaririvien alustavien etäisyyksien laskentaperusteet: ylhäällä rakennusalue (s u- kesk=25 kpa) ja alhaalla rantaraitin alue (s ukesk =40kPa). Pilarien leikkauslujuus 60 kpa ja saven leikkauslujuus 5 kpa. 5 PERUSTAMINEN, KAIVANNOT JA ROUTASUOJAUS 5.1 Rakennukset Alue kuuluu pääosin rakennettavuusluokkaan IV ja V. Asuinrakennukset voidaan perustaa paaluilla kantavan pohjamaan varaan. Tehtyjen kairaustulosten mukaan arvioitu paalujen pituus on m. Yksityiskohtaiset perustamistaparatkaisut tarkentuvat jatkosuunnittelussa tehtävien täydentävien pohjatutkimusten perusteella. Paaluina voidaan käyttää lyötäviä teräsbetonipaaluja tai teräsputkipaaluja. Rakennusten alapohjaksi suositellaan ryömintätilaista alapohjaa. Pohjamaan epätasaisen laadun vuoksi tulee tarkemmassa suunnittelussa selvittää mahdolliset epätasaiset piha-alueen painumat sekä varmistaa suunnittelualueen pohjoisosan riittävä stabiliteetti Espoonjokea kohti. Lähtökohtana voidaan käyttää tässä raportissa esitettyjä stabiliteettilaskennan tuloksia. Rakennuspaikat salaojitetaan ja maanvastaiset rakenteet routasuojataan. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennettavuusselvitys 7 (9) Katu- ja piha-alueet 5.3 Putkijohdot Tulevia katu-alueita suunniteltaessa on huomioitava tutkimuksissa havaittu paksu savikko, jonka varaan perustaminen aiheuttaa painumia rakenteeseen. Katualueita suunniteltaessa katujen tasauksen suositellaan olevan lähellä nykyistä maanpintaa. Katurakenteet voidaan perustaa pohjanvahvistuksen tai kevennysrakenteen varaan. Pohjanvahvistus tai kevennysrakenne mitoitetaan rakennesuunnittelun yhteydessä kun katujen korkeusasema on valittu ja lisätutkimukset alueella on suoritettu. Tässä yhteydessä tarkennetaan myös valittu pohjanvahvistusmenetelmä ja esitetään tarvittava laajuus. Tarvittavat rakennekerrokset määritetään valitun pohjanvahvistusmenetelmän perusteella. Alueellisen stabiliteetin varmistamiseksi rakennusten piha-alueilla tulee tehdä pohjanvahvistusta, ks. luku 4.2. Tasauksen suositellaan olevan lähellä nykyistä maanpintaa. Pohjavahvistettavat alueet on esitetty kartassa GEO 511. Alustavasti voidaan pohjatutkimustulosten perusteella arvioida, että kaikki muut putkijohdot lukuun ottamatta viemäreitä voidaan perustaa murskearinan tai betonilaatan välityksellä maan varaan. Viemäriputket perustetaan tukipaaluille, ellei tutkimustuloksilla osoiteta muita ratkaisuja. Mikäli katualueella joudutaan käyttämään pohjanvahvistusta, tulee putkijohtojen perustaminen käsitellä samalla. Putkijohtojen perustaminen esitetään lopullisesti rakennesuunnittelun yhteydessä, jossa otetaan tehtyjen lisätutkimusten jälkeen yksityiskohtaisesti kantaa perustamiseen ja putkikaivantojen toteuttamiseen. Pohjavahvistettavat alueet on esitetty kartassa GEO Täytöt ja pengerrykset 5.5 Kaivannot Täytöt ja laaja-alaiset pengerrykset aiheuttavat rakenteella painumista. Painumisten lisäksi täytöt voivat heikentää alueellista stabiliteettia. Suosituksena on, että tuleva tasaus on enintään yhden metrin nykyistä maanpinnan tasoa ylempänä. Suunnittelualueella tulee tehtäväksi mahdollisia massanvaihtoja sekä putkijohtokaivantoja. Tehtyjen tutkimusten perusteella luiskattuja kaivantoja voidaan käyttää ainoastaan matalissa alle 2,0 metrin kaivannoissa. Pehmeässä savessa (leikkauslujuus 10 kpa) voidaan kaivanto tehdä luiskaamalla 1:3. Oletuksena tällöin on, että kaivantojen reunoilla ei ole muuta kuormitusta kuin työkone ja kaivumassat tulee sijoittaa vähintään 10 metrin päähän kaivannosta. Yli 2,0 metrin syvyisiä kaivantoja ei suositella tehtäväksi luiskaamalla, stabiliteetin riittävyys tulee varmistaa jos kaivanto ulottuu yli kahden metrin. Syvemmät kaivannot joudutaan lähtökohtaisesti tekemään tuettuna teräsponttiseinällä. Matalissa kaivannoissa voidaan hyödyntää tuentaelementtejä huomioiden mahdollinen veden tulo kaivantoon. Tuetut kaivannot tulee mitoittaa tapauskohtaisesti. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennettavuusselvitys 8 (9) Kuivatus Rakennuspaikoille tulee tehdä kuivatussuunnitelma. Kuivatussuunnitelmassa tulee esittää pintakuivatus sekä rakennusten salaojitus. Kuivatusvedet johdetaan edelleen hulevesijärjestelmään tai muuhun esitettyyn ojaan. Maaperä ei sovellu sadevesien imeyttämiseen. Kaivantojen työnaikainen kuivatus voidaan tehdä pumppaamalla. Kuivatuksen suunnittelussa voidaan käyttää apuna ohjetta RIL Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus. 5.7 Routasuojaus Tehtyjen tutkimustulosten perusteella suunnittelualueen maaperä on routivaa. Rakenteet tulee routasuojata tai perustukset tulee ulottaa roudattomaan syvyyteen. Tehtävien rakennekerrosten routimattomuus on tarvittaessa varmistettava maanäytteiden perusteella. Roudan suurin syvyys kerran 50 vuodessa toistuvalla pakkasmäärällä savi- silttimaassa on 1,7 2,0 metriä. Muut katu- ja piharakenteet voidaan perustaa mitoitusroudansyvyydellä 1,5 metriä kun mitoituspakkasmäärä on kerran 15 vuodessa toistuva pakkasmäärä. Routasuojausohjeena käytetään ohjetta RIL Routasuojaus - rakennukset ja infrarakenteet. 6 POHJARAKENNUSKUSTANNUKSET Alla olevassa taulukossa on esitetty viitteelliset arvioidut pohjarakennuskustannukset paaluanturaperusteisille rakennuksille. Kustannuseron suuruus johtuu paalupituuden vaihtelusta. kerrosluku /asuin -kem Viitteellinen pohjarakennuskustannustaulukko Kustannukset on arvioitu hintatasossa 09/2015. Rakennuskustannuksiin on lisätty yleiskustannuksia 16 %, rakennuttajan kustannuksia 8 % ja arvonlisäveroa 24 %. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakennettavuusselvitys 9 (9) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hyväksynyt: Tuomas Miettinen Aluepäällikkö, DI Laatinut: Suvi Saljola Projektipäällikkö, DI Sipti Infra Oy Niko Lahdenperä Suunnitteluinsinööri, DI FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

12 LIITE 1

13 1: Rantapolku päätetään sillan ajojohteen päähän, suojatie Pappilantien ylitykseen. 6.0 D D Rantapolun korko : :191 Vanha kt : ESPOO ESBO MERKINNÄT P00X P00X P00X P00X Tehty painokairaus Otettu häiriintynyt näytesarja Tehty siipikairaus Tehty porakonekairaus Pumppaamo 262 kt 7.4 A 9.4 Kappeli 6.9 2:117 Espoonjoki 8.3 Rantapolun korko +5.0 Espoonväylän suunnitelman 876:12:1 mukainen katualueen raja. 444:878:1 884:1:29 vr Rantapolku Massanvaihdon raja Rantapolku: Kivituhkapintainen, 2,5 metriä leveä, kuivatus painanteilla/ojilla ja rummuilla. Maanleikkaus tasolle : kV II 1:1 M602 5:47 2:119 B B Rantapolun korko +5.0 E E Espoonjoki 1:374 A A Espoonväylä Esboleden :1 M602 A 5: :12:1 5 Massanvaihdon raja 7.1 Kääntöpaikka, mitoitus 12 m kuorma-auto peruuttaen, henkilöauto eteenpäin ajaen. B B Rantapolku 4:40 10 C C 41 KAUPUNGINKALLIO 5: Rantapolun korko STADSBERGET Ei piha-alueen rak. kerroksia 8.4 4:40 M Åbranten 7.2 8:0 Katualueen tilantarve metriä. VPK Itäinen Jokitie Östra Åvägen 5: Itäinen Jokitie: Ajorata 5,5 metriä, 1: Pappilantie 12.1 reunakivien korkeus 12 cm, yhdistetty jalkakäytävä ja polkupyöräväylä 3 metriä, kuivatus hulevesikaivoilla, pysäköinti sallittu ajoradan oikeassa reunassa. C C 12,5 Pp laatureitti leveys 5 m. 1: Prästgårdsvägen Itäisen Jokitien 15:0 jk+pp-väylältä yhteys Pappilantien 1:4 itäpuolen jk+pp-väylälle. II II D 15 D tp 12.5 tp 25 15:0 II 13.4 Espoonväylän suunnitelman mukainen katualueen raja. Tukimuuri 1:21 1: P : Koordinaattijärjestelmä ETRS-GK25 ja korkeusjärjestelmä N2000 Rakennuskohde YIT Rakennus Oy Espoon Jokisilta Espoo Päiväys Pääsuunn. Hyv T.Miettinen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL Helsinki Puh Piirustuksen sisältö Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero Tiedosto Suunn./Piirt. Tarkastaja Yhteyshenkilö T.Miettinen Mittakaavat Pohjatutkimuskartta 1 : 1000 GEO P N.Lahdenperä S.Saljola Muutos A S

14 LIITE 2

15

16 LIITE 3

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30 LIITE 3

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47