Turun ammattikorkeakoulu Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turun ammattikorkeakoulu Oy 27.9.2013"

Transkriptio

1 HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN 1. Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi Turun ammattikorkeakoulu Oy / Turku University of Applied Sciences Ltd 1.2. Ylläpitäjän kotipaikka Turku 1.3. Ylläpitäjän omistaja tai taustatahot 1 jättämisvaiheessa ovat Turun kaupunki (91%) ja Salon kaupunki (9%), joten Yhtiö on perustettu Yhtiön omistajina toimilupahakemuksen yhtiö on osa Turku konsernia. Yhtiön perustamis tai osakassopimuksessa ei ole sitoumuksia tai velvoitteita, jotka estävät tekemästä rakenteellisia uudistuksia tai liiketoiminnan uudelleen järjestelyjä. Yhtiön toiminnan tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Yhtiö ei jaa omistajilleen osinkoa, vaan mahdollinen voitto on käytettävä yhtiön toiminnan kehittämiseen yhtiökokouksen päättämällä tavalla. Uuden osakkaan mukaantulo ei saa vaikuttaa yhtiön luonteeseen yleishyödyllisenä yhteisönä tai yhtiön oikeuteen pysyä Kuntien eläkevakuutuksen asiakkaana. Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu 4 10 varsinaista jäsentä. Yhtiön hallituksen kokoonpanosta päättävät omistajat ja se noudattaa kulloinkin voimassa olevaa osakeyhtiö ja ammattikorkeakoululakia. Yhtiöllä on toimitusjohtaja. Turun yliopiston hallitus on päättänyt osallistua yhtiön suunnattuun maksulliseen osakeantiin. Päätöksen perusteluina on todettu uusien synergiaetujen löytäminen, kustannustehokkuuden aikaansaaminen ja pitkäjänteinen alueellinen yhteistyö Ammattikorkeakoulun nimi Turun ammattikorkeakoulu / Turku University of Applied Sciences 1.5. Ammattikorkeakoulun opetus Opetus ja tutkintokieli on suomi. ja tutkintokielet Lisäksi järjestetään englanninkielistä opetusta Päätoimipiste ja paikkakunnat, joilla ammattikorkeakoulutoimintaa on tarkoitus harjoittaa 2 Päätoimipiste on ICT talo, Joukahaisenkatu 3, Turku. Tutkintoon johtavaa koulutusta järjestetään Turussa ja Salossa. Ei muita paikkakuntia, joilla järjestetään vakiintunutta toimintaa. 2. Haetun ammattikorkeakoulun tarpeellisuus ammattikorkeakoululain 4 :n mukaisia tehtäviä varten 2.1. Ammattikorkeakoulun toimintaajatus ja visio Ammattikorkeakoulun profiili ja painoalat 4 Toiminta ajatus: Turun ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa monialaista korkeakouluopetusta sekä harjoittaa soveltavaa tutkimus ja kehitystyötä Varsinais Suomen työ ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Visio: Turun ammattikorkeakoulu on arvostettu kansainvälisesti korkeatasoinen ja innovaatioita tukeva korkeakoulu, joka lisää Varsinais Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia. Turun ammattikorkeakoulun tutkintokoulutuksella samoin kuin tutkimusja kehitystoiminnalla on neljä painoalaa 1) tekniikka, 2) sosiaali ja terveysala, 3) liiketalous ja 4) kulttuuri. Näihin on päädytty vuoden 2012 koulutustarjonnan suuntauksissa. Näillä painoaloilla Turun ammattikorkeakoululla on alueellinen toimintavastuu osaavan työvoiman riittävyydestä ja elinkeinorakenteen uudistamisesta. Nämä valitut painoalat täydentävät parhaiten yliopistojen ja muiden ammattikorkeakoulujen toimintaa ja profiilia Lounais Suomessa. Näillä valituilla aloilla turkulaiset korkeakoulut muodostavat osaamiskeskittymiä,

2 jotka ovat kansainvälisesti korkeaa tasoa sekä houkuttelevat investointeja ja osaajia Suomeen. Turun ammattikorkeakoulun koko toiminnan profiili tarkistetaan vuoden 2014 strategiaprosessissa. Vuoden 2013 loppuun voimassa olevan strategian mukaan profiilina on monialaisuuteen perustuva innovaatiopedagogiikka. Soveltava TKI toiminta, yrittäjyys ja kansainvälisyys integroidaan opetukseen, minkä tuloksena syntyy Varsinais Suomen työpaikoilla hyödynnettäviä innovaatioita. Toimintaa läpileikkaavia osaamisaloja ovat bioja liiketoimintaosaaminen, hyvinvointipalvelut elämänkaaressa, taidealan työelämälähtöinen osaaminen, merellisen ympäristön ja rakentamisen osaaminen, lääkehoito ja terveysosaaminen sekä soveltava ICT Ammattikorkeakoulun strategiset kumppanuudet 5 Tärkein kansainvälinen kumppanuusverkosto on CARPE (Consortium on Applied Research and Professional Education), johon kuuluvat Hogeschool Utrecht, Hamburg University of Applied Sciences, Polytechnic University of Valencia sekä Manchester Metropolitan University. Virallinen sopimus allekirjoitettiin Tavoitteena on saada aikaan monipuolinen, laaja ja syvenevä yhteistyö: lisätä kumppanien välistä kv liikkuvuutta, tehdä yhteisiä TKI hankkeita ja opetussuunnitelmien kehittämistä sekä järjestää seminaareja ja konferensseja. Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulut ovat perustaneet Lounais Suomen ammattikorkeakoululiittouman, jonka perustamissopimuksen ja toimintasuunnitelman Turun ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus on hyväksynyt Liittoumasopimuksessa määritellään liittouman tavoitteet, toimielimet ja toimivalta. Liittouman jäsenkorkeakoulut siirtävät toimintojaan liittoutuman hoidettavaksi toimintasuunnitelman mukaisesti. Liittouman toimintaa kehitetään yhtenäisenä ammattikorkeakoulukokonaisuutena palvelemaan erityisesti Lounais Suomen tulevaisuuden tarpeita. Merkittävin kaupunkiseutua yhteen sitova kumppanuus muodostuu Turun seudun kasvusopimuksesta vuosille Kasvusopimukset ovat maan hallitusohjelman mukaisesti sopimusperusteista kaupunkiseutupolitiikkaa, jolla valtio, Turun seudun yliopistot ja ammattikorkeakoulut, kaupunkiseudut ja elinkeinokehitysyhtiöt sopivat alueen pitkäjänteisistä kehittämistoimista. Vuonna 2013 allekirjoitettavalla ensimmäisellä kasvusopimuksessa tullaan määrittämään yhteistyötä ja operatiivista työnjakoa muiden turkulaisten korkeakoulujen kanssa Keskeiset muutokset Turun ammattikorkeakoulun ylläpitäjäksi tulee lukien Turun ammattikorkeakoulu Oy. Opetus ja kulttuuriministeriön vuoden 2012 päätösten mukaisesti tutkintokoulutus päättyy luonnonvara alalla (iktyonomi, ympäristösuunnittelija), matkailu ja ravitsemisalalla (restonomi) sekä kauneudenhoitoalalla (estenomi). Tietojenkäsittelyn opetus luonnontieteiden koulutusalana päättyy. Tietojenkäsittelyn tutkintokoulutusta jatketaan tradenomikoulutuksena opetusministerin päätöksen mukaisesti. Tutkintokoulutuksella on neljä painoalaa 1) tekniikka, 2) sosiaali ja terveysala, 3) liiketalous ja 4) kulttuuri. Vastaavasti soveltava TKI toiminta suuntautuu jatkossa tekniikan, sosiaali ja terveysalan, liiketalouden sekä kulttuurin koulutusaloille ja organisoidaan kärkiosaamisten mukaisiin tutkimusryhmiin. Palveluliiketoiminta profiloituu em. vahvoille osaamisalueille.

3 Maantieteellinen toiminta alue: Uudessakaupungissa ja Loimaalla ei aloiteta aikuisten tutkintokoulutuksia vuoden 2013 jälkeen. Muut olennaiset muutokset: Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa solmitaan pysyvä strateginen integraatio. Yhteistyötä lisätään YAMKkoulutuksessa, kesälukukauden opinnoissa, laadunhallinnassa ja TKItoiminnassa, jossa yhteistyön painoalueita ovat energiaosaamisen teemat vesitutkimus ja resurssitehokkuus. Turun ammattikorkeakoululla on yhteistyössä Turun yliopiston kanssa valmius käynnistää hammasteknikkojen (AMK) koulutus aikaisintaan syksyllä 2017, edellyttäen että koulutuksen käynnistämiseen ja siirtymävaiheen järjestelyihin saadaan strateginen hankerahoitus. Turussa järjestetään nykyisin hammaslääkärien, suuhygienistien ja hammashoitajien koulutusta. Hammasteknikkojen koulutuksen käynnistymisen myötä alueelle rakentuisi entistä vahvempi kansallinen koulutuskeskittymä, joka voitaisiin koota samalle kampusalueelle ja yhdessä alan johtavien yritysten kanssa. Koulutuksen toteuttamiseen on vahva asiantuntijuus, joka perustuu turkulaisten korkeakoulujen biomateriaaliosaamiseen ja hammaslääketieteen koulutukseen. Tutkimusyksiköt kehittävät hammaslääketieteen käyttöön bioaktiivisesta lasista ja lasikuiduista koostuvia yhdistelmämateriaaleja. Turun ammattikorkeakoulu Oy on halukas käymään neuvotteluja asiasta opetusja kulttuuriministeriön kanssa Perustelut ammattikorkeakoulun toimintarakenteelle Turun ammattikorkeakoulu on tiivistänyt toimintaansa viime vuosina merkittävästi kustannussyistä sekä toiminnan korkean laadun ja vetovoiman turvaamiseksi. Tämän tuloksena toiminta on voitu keskittää maakunnan kahteen suurimpaan kaupunkiin Turkuun ja Saloon. Turun ammattikorkeakoulu on viimeisen kymmenen vuoden aikana lakkauttanut tutkintokoulutuksen toimipisteet Kaarinassa, Raisiossa, Mynämäellä, Paraisilla, Uudessakaupungissa ja Loimaalla. Salon toimipisteen koulutuksilla on toimiva infrastruktuuri. Salon liiketalouden bisneskatemia antaa hyvät yrittäjyysvalmiudet ja yhdessä täydennyskoulutuksen ja hanketoiminnan kanssa tukee Salon rakennemuutosta. Turussa tahtotilana on koota Turussa nykyisin viidessä toimipisteessä sijaitsevat toiminnot Kupittaan kampusalueelle (pl. Taidekatemia), mistä on Turun kaupunginhallituksen periaatepäätös ( ). Turun ammattikorkeakoulun monialainen yksikkörakenne vahvistaa ylialaista TKI toimintaa. Tutkintokoulutus, täydennyskoulutus ja TKI toiminta on hajautettu yksiköihin. Toiminnan ohjaus tapahtuu matriisirakenteen mukaisesti.

4 3. Haetun ammattikorkeakoulun toiminnalliset edellytykset 3.1. Toimintaympäristöanalyysi 6 Elinkeinorakenteen monipuolisuus on Varsinais Suomen vahvuus. Meri ja metalliteollisuus sekä lääketeollisuus muodostavat vahvan teollisen ytimen. Metalli yhdistettynä elektroniikkaan on edelleen tärkeä toimiala. Saaristo ja merellisyys yhdistettynä kulttuuriin ja elämystuotantoon luovat hyvät edellytykset palvelualojen kehittämiseen. Turun seudun vahvuuksia ovat meri ja biotekniikan klusterit, huippututkimus, teknologian ja bisneksen kampusajattelu sekä Turku Science Park alue (Yliopistonmäki TYKS Kupittaa) innovaatiokeskittymänä. Turulle on ominaista kansainvälisyys ja monikulttuurisuus. Valtionvarainministeriön kuntaselvityksen mukaan Varsinais Suomi on taloudellisesti kolmanneksi vahvin maakunta ja muuttoliikkeen ansiosta väestökehitykseltään kasvava. Turun seutu kuuluu kuuden suurimman kaupunkiseudun joukkoon. OKM:n syksyn 2011 ennakointiaineiston mukaan korkea asteelle siirtyvien (19 21 vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka) Varsinais Suomessa vuonna 2016 on 99.2 % vuoden 2009 tasosta, joten väestökehitys alueella on suotuisa. Tutkija Timo Aron vertailun (2013) mukaan Varsinais Suomi on neljänneksi kilpailukykyisin maakunta. Varsinais Suomen bruttokansantuotteen muutos per asukas oli maakuntien heikoin, mikä heijastui kielteisesti työllisyyteen. Aiemmin vahvan ICT klusterin alihankintaverkosto ajettiin alas, minkä seurauksena Salon seudusta tuli 2009 äkillisen rakennemuutoksen alue. Varsinais Suomelle elintärkeä meri ja metalliteollisuus (klusterin liikevaihto maakunnassa 4 mrd euroa) määriteltiin 2010 äkillisen rakennemuutoksen toimialaksi. Hyvät puitteet osaamisen ja yritystoiminnan kehittämistoimille tarjoaa hallitusohjelman mukainen kaupunkipolitiikka, joka vahvistaa keskuskaupunkien roolia. Turun alueen opiskelijan, tutkijan ja asiantuntijan kansainvälinen korkeakouluyhteisö on avainasemassa haettaessa osaamispohjaista uudistumista. Turun seudun kasvusopimuksen mukaan seutu panostaa teknologiaan sekä tutkimukseen ja osaamiseen pohjautuvan uuden liiketoiminnan synnyttämiseen. Painoalueina ovat meri ja metalliteollisuus, hyvinvointi ja bioalat, elintarviketeollisuus ja kehitys, ICT sekä luovat alat. Nämä tukevat erittäin hyvin Turun ammattikorkeakoulun valitsemia painoaloja. Turun ammattikorkeakoulun toiminnan mahdollisuudet ja riskit ovat yhteydessä alueen onnistumiseen kasvusopimuksen mukaisten tavoitteiden toteuttamisessa. Toimialojen vaikeuksien perusteella ei ole järkevää välittömästi supistaa tutkintokoulutuksia, sillä yritykset suuntautuvat vaikeuksissa uudelleen ja siten työvoiman koulutustarve ei supistu. Esimerkiksi meriteollisuuden klusteriin luettavat yritysten liikevaihto näyttää toipuneen hyvin huolimatta siitä, että Turun telakan tilauskanta on pieni. Turun ammattikorkeakoulu tukee yrityksiä niiden pyrkimyksissä suuntautua uudelleen, esim. globaaleille markkinoille, mikä luo mahdollisuuksia ja odotuksia ammattikorkeakoulun liiketaloudellisen ja kansainvälistymisosaamisen hyödyntämiseen osana alueen yhteisiä tavoitteita. Esimerkiksi meriteollisuuteen pyritään luomaan Suomen johtava osaamis, innovaatio ja tuotantokeskittymä Turku Yard Park, jolla on eväät menestyä globaalissa kilpailussa. Terveyden ja hyvinvoinnin osalta Turun seutu pyrkii edelläkävijäksi, joka

5 kehittää ennaltaehkäiseviä ja elämänlaatua ylläpitäviä tuotteita ja palveluita, jotka ovat yksilöllisiä ja kohdistuvat kaikkiin ikäryhmiin. Liiketoimintaa edistetään esimerkiksi hyvinvointi ja terveysteknologiaan sekä funktionaalisiin elintarvikkeiisin liittyen. 3.2 Keskeiset työelämäkumppanuudet Vuosittain Turun AMK tekee yhteistyötä noin yhteistyökumppanin kanssa, joista noin 50 % edustaa yksityistä sektoria, 35 % julkista sektoria ja 15 % kolmatta sektoria. Kontaktien määrällä mitattuna suurimmat julkisen sektorin kumppanit ovat Varsinais Suomen sairaanhoitopiiri ja Turun kaupunki. Yrityskumppaneista keskeisiä ovat Teleste Oyj, Fujitsu Finland Oy, Elekno Oy, YIT rakennus, Merikratos konserni ja lääkäriasema Mehiläinen. Kulttuurialalla tärkeitä kumppaneita ovat alueen ammattiteatterit ja orkesterit (Turun kaupunginteatteri, Linnateatteri, Turun filharmoninen orkesteri, Åbo Svenska Teater, Aurinkobaletti, Laivaston soittokunta), galleriat, taidemuseot (Turun taidemuseo, Wäinö Aaltosen museo, Titanikgalleria, Valokuvakeskus Peri), musiikki ja tanssioppilaitokset, tuotantoyhtiöt ja media alan yritykset (mm. TS Yhtymä, Zeeland Oyj, Yleisradio, MTV3, Solar Films Inc, Rovio Entertainment Ltd). Erilaisia yhteistyökontakteja yrityksiin raportoidaan vuosittain yli kappaletta. Opiskelijoiden harjoittelu on tärkein kontaktimuoto, jonka osuus on 50 % kaikista kontakteista. Yleisin yhteistyömuoto on terveysalan harjoittelu julkisella sektorilla. Opinnäytetöiden osuus on 12 % kontakteista. Hankkeistettujen opinnäytetöiden osuus kaikista opinnäytetöistä on 70 prosenttia. Muita yhteistyön muotoja ovat projektiopiskelu sekä TKI ja palvelutoiminta sekä kielikoulutuskeskuksen ja täydennyskoulutuksen tuotteistetut koulutuspalvelut Henkilöstöresurssit ja henkilöstön kehittäminen Perustelut taulukon 1 henkilöstörakenteelle Vakituisen henkilöstön keski ikä on suhteellisen korkea, vuoden 2013 lopussa 49 vuotta. Vuosien aikana eläköityy 105 henkilöä. Lähivuosien haasteeksi muodostuu osaamistarpeiden ja henkilöstörakenteen vastaavuus. Opiskelupaikkojen alenema kohdistuu aloille, joissa eläköitymisiä ei tapahdu riittävästi suhteessa työvoimatarpeen vähenemiseen. Joillakin koulutusvastuualueilla opetuksen osaamisvaatimukset ovat myös voimakkaasti muuttuneet työelämätarpeiden ja rakenteen muutoksessa. Päätoimisten tuntiopettajien työaika on määritelty palkkaamispäätöksissä tunnin tuntihaarukalla. Tuntiopettajia on 184, joista määräaikaisia on 101. Lisäksi lehtorin ja yliopettajan virkojen täyttämisestä on jo vuoden 2013 aikana luovuttu, koska tuntiopettajan joustava vuosityöaika on taloudellisessa sopeutustilanteessa parempi vaihtoehto. Opettajien työaikasuunnittelua kehitetään tulostavoitteellisempaan suuntaan jakamalla resurssit suuremmille opintokokonaisuuksille kehittämällä tiimityötä. Opettajien työaikasuunnittelun kehittäminen tähtää tiimikohtaisiin resursseihin ja siihen, että tehtävien sijaan määritellään opetustiimeille tulostavoitteet. Työaikasuunnittelun uudistamisen seurauksena on arvioitu saatavan aikaan jopa 20 %:n säästö opettajien opetustehtävien työtuntikertymissä. TKI toimintaa integroidaan opetukseen tehostetusti ja opiskelijoiden osallistumista lisätään opetussuunnitelmia tarkastamalla. Tavoitteena on kasvattaa projektitoimintaa hallitusti ja lisäksi panostaa henkilöstön kehittämisessä koulutusvientiin. Muun kuin opetus ja TKI projektihenkilöstön rakennetta muutetaan kes

6 kittämällä projektien hallintoon erikoistuneen henkilöstön työpanoksen hyödyntämistä koko ammattikorkeakoulun laajuudella. Tuleva kampus mahdollistaa opiskelijapalveluiden keskittämisen mm. kirjastossa ja opintotoimistoissa. Vuositasolla tavoiteltavaan noin 2 miljoonan euron säästöön henkilöstökuluissa päästään vähentämällä kahden ensimmäisen vuoden aikana 20 HTV:tä molemmissa ryhmissä, sekä opetus että muun henkilöstön määrässä. Vuonna 2014 opetushenkilöstön kustannuksia nostaa kuitenkin siirtyminen PTY:n sopimuksen piiriin. Vuoden 2014 osalta alenema saadaan aikaan eläköitymisen sekä määräaikaisten palvelussuhteiden vähentämisien avulla sekä tuntiopettajien tuntijoustoa käyttäen. Vuoteen 2018 mennessä on arvioitu alenema yhteensä 120 HTV:tä. Tähän päästään edellä mainittuja toimenpiteitä noudattaen, mikä kuitenkin edellyttää sisäisiä rakennemuutoksia ja työtehtävien uudelleen suuntaamista opetus, TKI ja muun henkilöstön keskuudessa, tehtävien päällekkäisyyden karsimista ja voimavarojen oikeaa kohdentamista. Suunniteltu henkilöresurssien yhteiskäyttö muiden toimijoiden kanssa. Yhteiskäytöstä on sovittu YAMK koulutuksessa SAMK:in kanssa sekä muotoilun YAMK koulutuksessa YH Novian kanssa. Henkilöstön osaamisen kehittäminen. Osaamisen kehittämisen systemaattisuutta lisätään ottamalla 2013 käyttöön osaamisen johtamisen toimintamalli (osaamiskartoitukset ja osaamispankki). Menetelminä ovat osallistuminen TKI hankkeisiin sekä henkilöstökoulutukset. Henkilöstökoulutus toteutetaan parhaan vaikuttavuuden saavuttamiseksi yhteisöllisinä kehittämishankkeina. Painotuksina ovat projektitoiminta, innovaatiopedagogiikan toimintamalli, esimiestyö sekä kielitaito ja monikulttuurisuus. Tasa arvon ja työhyvinvoinnin edistäminen. Tasa arvon toteutumista edistetään Turun ammattikorkeakoulu tasa arvoja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesti. Siinä määritellään, miten henkilöstön ja opiskelijoiden oikeudenmukaista, tasa arvoista ja yhdenvertaista kohtelua edistetään. Velvollisuus edistää tasa arvoa ja yhdenvertaisuutta koskee kaikkea kaikkia opiskelu ja työyhteisön jäseniä. Henkilöstön työhyvinvoinnin nykytilaa samoin kuin kehittämistoimia on valmisteltu Työterveyslaitoksen kanssa Työhyvinvoiva AMK hankkeessa ( ). Työhyvinvointia muutostilanteessa edistetään järjestämällä työnohjausta. Hyvää henkilöstöjohtamista on edistetty järjestämällä dialogisen johtamisen valmennuksia johdolle ja lähiesimiehille. Henkilöstölle on järjestetty liikuntamahdollisuuksia (kuntosali, liikuntasali, uimahalli). Henkilöstöllä on mahdollisuus saada käyttöönsä liikuntaseteleitä ja osallistua Turun AMK:n liikuntaseuran TULI ry:n liikuntatoimintaan Koulutus / AMK Koulutustarve 7 Koulutustarjonnan vastaavutta valtakunnalliseen ja alueelliseen koulutus

7 tarpeeseen ja profiiliin arvioitiin huolellisesti vuoden 2012 alussa. Tällöin päädyttiin esittämään OKM:n alkuperäistä ehdotusta pienempi vähennys insinöörikoulutukseen. Teknillisen yliopiston puuttuessa alueelta Turun ammattikorkeakoulu on maan vahvimpiin kuuluvalla teollisuusalueella tärkein tekniikan kouluttaja teknologiateollisuuden, rakennusteollisuuden ja ICT alan tarpeisiin. Taidekatemia on merkittävä monialainen koulutusorganisaatio Suomessa ja näkyvä toimija turkulaisessa taide ja kulttuurielämässä (esim. Turku Euroopan Euroopan kulttuuripääkaupunkina 2011). Työnjako turkulaisten korkeakoulujen kesken on selkeä: Turun yliopisto ja Åbo Akademi ovat kansainvälisiä tutkimusyliopistoja, jotka kouluttavat työvoimaa kansallisille työmarkkinoille. Turun ammattikorkeakoulu kouluttaa pääosin alueellisille työmarkkinoille ja tekee alueellista soveltavaa TKItyötä. Selvitysmies Pentti Rauhalan mukaan Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen nykyisillä koulutusohjelmilla ei ole merkittävää päällekkäisyyttä. Opiskelijarekrytointi ja työhönsijoittumisalue on pääasiassa oma maakunta. Matkailu, ravitsemis ja talousalan koulutus päättyy Turun ammattikorkeakoulussa ja jatkuu Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Turun ammattikorkeakoulun liiketalouden tradenomikoulutus sekä sosiaali ja terveysalan koulutus ovat alueellisia koulutusvastuita, joihin opiskelijarekrytointi tapahtuu noin %:sti omasta maakunnasta. Liiketalouden tradenomikoulutusta suunnataan alueen vientiteollisuuden tarpeisiin. Sosiaali ja terveysalalle ennakoidaan vuoteen 2025 mennessä merkittävää työvoiman vajausta (mm. TEM:in arviot). Turku on terveydenhuollon erityisvastuualue, jonka yliopistollinen keskussairaala huolehtii vaativasta erikoissairaanhoidosta. Monipuolinen ja laaja sosiaali ja terveysalan koulutustarjonta on järkevä toteuttaa erityisvastuualueen ammattikorkeakoulussa, joka palvelee samalla laajentuvan yksityisen terveyspalvelusektorin tarpeita. Suunniteltu toiminnan laajuus toiminnan alkaessa ja keskeiset koulutustarjonnan muutokset verrattuna nykytilanteeseen (2013) Syyskuussa 2013 AMK tutkintokoulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä on lähes 8250 ja YAMK koulutuksen opiskelijamäärä noin 530. Vuonna 2014 AMK tutkintokoulutuksen opiskelijoiden kokonaismääräksi arvioidaan noin 7800 ja YAMK koulutuksen opiskelijamääräksi 450. Nuorten AMK tutkintokoulutuksen aloittajamäärä on OKM:n vuoden 2012 päätöksen mukaisesti 1672 aloittajaa, noudattaen koulutusaloittaista kiintiötä kuten vuonna Vuonna 2014 AMK tutkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa on 275 aloittajaa, mikä on 240 aloittajaa vähemmän kuin vuonna Vuonna 2014 YAMK koulutuksessa on noin 190 aloittajaa, mikä on 50 aloittajaa vähemmän kuin vuonna Suunnitelma toiminnan muutoksista aloittamisvuodesta vuoteen Opiskelijamäärä vähenee: vuonna 2018 AMK tutkintokoulutuksen opiskelijamääräksi arvioidaan 7000 ja YAMK koulutuksen opiskelijamääräksi 350. Hammasteknikkojen koulutus alkaa syksyllä Koulutusta Turussa keskitetään Kupittaan kampusalueelle vuodesta 2017 lukien. Muita merkittäviä muutoksia jaksolle välille ei ole ennakoitu. Työllistyminen. Turun ammattikorkeakoulusta valmistuneista on sijoittunut Varsinais Suomeen noin 75 %. Työllistyminen on erinomaisella tasolla.

8 Selvitysmies Pentti Rauhalan mukaan Turun ammattikorkeakoulusta vuonna 2010 valmistuneista oli vuonna % vakituisessa kokopäivätyössä. Esimerkiksi Turun yliopistosta valmistuneista vastaava luku oli 36 %. Valmistuneiden insinöörien työllisyysaste on ammattikorkeakoulujen kärkeä. Sosiaali ja terveysalalta valmistuneiden työllisyysasteet on 97.9 %, joka osoittaa käytännössä täystyöllisyyttä. Kulttuurialalla valmistuneiden työllistymisasteet ovat kansallista keskitasoa. Työttömien määrät ovat alhaiset. Kulttuurialalle tyypillistä on MA opintoihin ja ulkomaille hakeutuminen sekä freelancer työskentely, mikä alentaa työllisten lukua. Tradenomeista Varsinais Suomen sijoittuneiden osuus valmistuneista on ollut 82 % vuosina Turun ammattikorkeakoulusta valmistuneiden tradenomien työllisyys on koko maan kolmanneksi paras Koulutusvastuu Ammattikorkeakoulututkinnot ja tutkintonimikkeet, joihin haetaan koulutusvastuuta Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto. Ei muutoksia nykytilanteeseen Kuvataiteilija (AMK). Turun ammattikorkeakoulun Taidekatemian kuvataide on kansallisesti tunnustettu, Suomen vanhin ja vetovoimaisin kuvataiteen kouluttaja ja merkittävä osa Turun seudun kuvataidekeskittymää. Profiiliin kuuluvat valokuvaus, piirustus ja nykytaiteen kokeilevat menetelmät sisältäen maalauksen, kuvanveiston ja taidegrafiikan opintoja. Koulutus vastaa nykytaiteen työelämälähtöisiin osaamisvaatimuksiin ja parantaa taiteilijoiden työllistymismahdollisuuksia. Kuvataiteen opetukseen integroitu TKI toiminta on tärkeä osa Taideakatemian soveltavan taiteen profiilia. Hankerahoittajina ovat EU:n kulttuuriohjelma, Taiteen keskustoimikunta ja Turku 2011 säätiö. Medianomi (AMK). Journalismin, mainonnan ja elokuvan muodostama media alan koulutuskokonaisuus kehittää alaa monipuolisesti. Laaja mediakentän osaaminen ja alueen yhteistyökumppanuudet tarjoavat opiskelijoille laajasti valinnaisuutta ja työelämään uusia osaamisyhdistelmiä ja yrittäjyyttä. Media alan murros vaatii laajaa yhteistyötä sekä uudenlaista osaamista ja ajattelua. Journalismin koulutus profiloituu monimediajournalismiin sekä yhteisöviestintään yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Journalismin koulutus kuuluu myös valtakunnalliseen toimittajakoulutuksen neuvottelukuntaan. Mainonnan suunnittelun koulutuksella on vankka asema mainos ja viestintäalan toimistojen uuden luovan markkinointiviestinnän henkilöstön kouluttajana. Elokuvan koulutuksella on vahva kytkentä työelämän elokuva ja animaatiotuotantoihin, ja koulutus on saanut monia kansallisia ja kansainvälisiä tunnustuksia ja palkintoja. Muotoilija (AMK). Muotoilun merkitys osana teollista toimintaa korostuu. Teollisuuden kilpailukyvyn lisääminen edellyttää design thinking ajattelua, jota muotoilun liittäminen osaksi tuotekehitystoimintaa voi tuoda. Muotoilu on välttämätön osa aidosti monialaista oppimisympäristöä. Musiikkipedagogi (AMK). Musiikin toimintaympäristö Turun alueella on elinvoimainen (esim. musiikin ja hyvinvoinnin uudet yhteistyöavaukset, Laivaston Soittokunnan laajeneminen, musiikkioppilaitosverkosto, Musicare verkosto). Pienestä opiskelijavolyymistä huolimatta musiikkipedagogien koulutus ja Turun konservatorio muodostavat kansallisesti merkittävän tanssin ja musiikin koulutuskokonaisuuden taiteen perusopetuksesta ammatillisen peruskoulutuksen taiteilijakoulutuksen kautta korkeakoulutason pedagogikoulutukseen. Tanssinopettaja (AMK). Koulutuksessa rakennetaan opinnoissa ja harjoittelussa saavutettavan taitotiedon avulla perusta esiintymiselle, esitysten

9 luomiselle, opettajuudelle ja tanssin yhteisölliselle soveltamiselle. Lisäksi opiskelijat omaksuvat hanketoiminnan kautta moniammatillisia työelämälähtöisiä ja hyvinvointia kulttuurin keinoin edistäviä menetelmiä yhteistyössä ammattikorkeakoulun muiden alojen, Turun alueen tanssioppilaitosverkoston, ammattitanssiteatterien sekä Turun kaupungin vapaa aika, sivistys ja hyvinvointitoimialojen kanssa. Teatteri ilmaisun ohjaaja (AMK). Koulutuksessa rakennetaan opinnoissa ja harjoittelussa saavutettavan taitotiedon avulla perusta esiintymiselle, esitysten luomiselle, ryhmäohjaajuudelle ja esittävien taiteiden yhteisölliselle soveltamiselle. Lisäksi opiskelijat omaksuvat hanketoiminnan kautta moniammatillisia työelämälähtöisiä ja hyvinvointia kulttuurin keinoin edistäviä menetelmiä yhteistyössä ammattikorkeakoulun muiden alojen, Turun alueen harrastajateatteriverkoston, ammattiteatterien sekä Turun kaupungin vapaa aika, sivistys ja hyvinvointitoimialojen kanssa. Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto. Tradenomi (AMK). Vuoden 2013 koulutusohjelmapäätökseen nähden lisäyksenä tietojenkäsittely, ei muita muutoksia nykytilanteeseen Täsmennykset: Liiketalous. Liiketalouden koulutus vastaa laaja alaisesti alueen elinkeinoelämän ja palvelusektorin tarpeeseen. Yliopistokoulutuksesta poikkeava koulutustehtävä liittyy talouden ja laskentatoimen käytännön osaamiseen mm. tilitoimistojen tarpeisiin, finanssipalvelujen toimihenkilötyöhön sekä myyntityön ja ostotoiminnan käytännön toimijoiden kouluttamiseen. Tietojenkäsittely. OKM:n päätös velvoittaa jatkamaan tietojenkäsittelyä tradenomikoulutuksena. Turun alueen ICT klusterin palvelukseen tarvitaan ICT tradenomeja. Kirjasto ja tietopalveluala. Kirjasto ja tietopalvelun koulutus toimii yhteistyössä Varsinais Suomen yleisten ja korkeakoulukirjastojen kanssa sekä tuottaa kirjasto ja tietopalvelualan ammattilaisia koko eteläiseen Suomeen. Logistiikka. Lounaisrannikko on vahva logistinen keskus, jonka kautta tavaravirrat kulkevat meren yli Eurooppaan ja Euroopasta satamien kautta edelleen itään. Liiketoiminnan logistiikan osaajille on alueella kova kysyntä. Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto. Insinööri (AMK), rakennusmestari (AMK). Ei muutoksia nykytilanteeseen Täsmennykset: Energia ja ympäristötekniikka. Lounais Suomen rannikko on profiloitunut energia rannikoksi. Ilmastonmuutos ja vaatimukset muuttaa teollisia prosesseja ovat huolen aiheena koko maassa. Koulutusvastuulla on vahva kytkentä alueen profiiliin ja työelämätarpeisiin. Koulutuksessa käsitellään niin energia, vesi kuin resurssitehokkuuteenkin liittyvää problematiikkaa. Tieto ja viestintätekniikka. Tieto ja viestintätekniikan klusteri on Varsinais Suomessa rakennemuutoksesta huolimatta edelleen vahva. Koulutus vastaa klusterin nykyisiin ja nouseviin vahvuusalueisiin kuten hyvinvointija peliteknologiaan. Konetekniikka. Työpaikkojen mukaisessa tarkastelussa Teknologiateollisuuden yritysten osuus on Varsinais Suomessa muuta maata suurempi. Telakkateollisuuden ympärille kasvanut alihankintateollisuus on löytänyt myös uusia markkinoita ulkomailta tilanteessa, jossa alueellinen laivanrakennukseen liittyvä kysyntä on vähentynyt. Kouluttamalla modernin tuotantotekniikan ja automaation osaamista turvataan tuotantotoiminnan pysyminen Suomessa ja Turun alueella. Prosessi ja materiaalitekniikka. Prosessi ja materiaalitekniikan koulutus toimii yhteistyössä Turun seudun vahvan bio, elintarvike ja kemianteolli

10 suuden kanssa. Rakennus ja yhdyskuntatekniikka. Rakennusala on alueen työllisyyden kannalta suuri toimiala. Alueella toimii useita suuria rakennusalan yrityksiä, joilla on kiinteä yhteistyösuhde ammattikorkeakouluun. Tuotantotalous. Vienti ja muihin ulkomaantoimintoihin liittyvä toiminta korostuu, jolloin työelämässä tarvitaan insinööriosaamiseen liittyvää liiketalouden myynti ja osto osaamista. Teknologiateollisuus ry on ilmaissut huolensa maanlaajuisesti puuttuvasta insinöörien osto ja myyntiosaamisesta. Tuotantotalouden koulutusohjelma vastaa tähän tarpeeseen. Koulutuksessa painottuvat yrittäjyyteen kouluttaminen, liiketoimintaosaaminen, asiakaspalvelu sekä logistinen kuljetusosaaminen (entinen auto ja kuljetustekniikka). Sosiaali ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Muutoksena nykytilanteeseen esitetään hammasteknikkokoulutuksen käynnistämistä syksyllä 2017, edellyttäen strategista hankerahoitusta. Tarkentava esitys tehdään loppusyksyllä. Ei muita muutoksia nykytilanteeseen Bioanalyytikko (AMK) Ensihoitaja (AMK) Fysioterapeutti (AMK) Kätilö (AMK) Röntgenhoitaja (AMK) Sairaanhoitaja (AMK) Sosionomi (AMK) Suuhygienisti (AMK) Terveydenhoitaja (AMK) Toimintaterapeutti (AMK). Hammasteknikko (AMK) Perustelut: Sosiaali ja terveysalalla on työvoimapula. Merkittävä määrä terveydenhuollon työntekijöitä siirtyy eläkkeelle kymmenen vuoden kuluessa. Turun ammattikorkeakoulussa vastataan laaja alaisesti sosiaali ja terveysalan osaajien tarpeisiin. Fysioterapeutin, sairaanhoitajan, sosionomin ja terveydenhoitajan ohjelmat tuottavat osaajia lähinnä lounaisen Suomen työntekijätarpeeseen. Osa ohjelmista, bioanalyytikko, ensihoitaja, kätilö, röntgenhoitaja, suuhygienisti ja toimintaterapeutti, kouluttaa osaajia alueellisen tarpeen lisäksi valtakunnalliseen tarpeeseen. Sosiaalialan koulutus vastaa myös Varsinais Suomen lastentarhanopettajapulaan, noin puolet valmistuvista sosionomeista saa myös lastentarhanopettajan pätevyyden. Turussa järjestetään nykyisin hammaslääkärien, suuhygienistien ja hammashoitajien koulutusta. Hammasteknikkojen koulutuksen käynnistymisen myötä alueelle rakentuisi entistä vahvempi kansallinen koulutuskeskittymä, joka voitaisiin koota samalle kampusalueelle ja yhdessä alan johtavien yritysten kanssa. Koulutuksen toteuttamiseen on vahva asiantuntijuus, joka perustuu turkulaisten korkeakoulujen biomateriaaliosaamiseen ja hammaslääketieteen koulutukseen. Tutkimusyksiköt kehittävät hammaslääketieteen käyttöön bioaktiivisesta lasista ja lasikuiduista koostuvia yhdistelmämateriaaleja. Vieraskielinen koulutus. Tekniikan AMK tutkintoon johtavana (Bachelor of Engineering) järjestetään Information Technology koulutus. Sosiaali ja terveysalan AMK tutkintoon (Bachelor of Health Care) johtavana järjestetään Nursing koulutus. Liiketalouden AMK tutkintoon johtavana (Bachelor of Business Administration) järjestetään International Business koulutus.

11 Vieraskielisten koulutusohjelmien tavoitteena on korkeakouluyhteisön kansainvälistäminen, maassa asuvien ulkomaalaisten kouluttaminen, työelämän osaamistarpeisiin vastaaminen sekä alueen kansainvälisten yhteyksien edistäminen. Lounais Suomen ammattikorkeakoululiittoumassa on sovittu yhteisen vieraskielisen koulutuksen toteutusstrategian laatimisesta, jossa selkiytetään vieraskielisen koulutuksen tavoitteita ottamalla huomioon maahanmuuttajille tarkoitetun, ulkomaista työvoimaa Suomeen rekrytoivan koulutuksen, kaksois ja yhteistutkintojen sekä koulutusviennin tarpeet. Haettavia koulutusvastuita on perusteltu myös kohdassa Lisäksi perusteluiksi esitetään liitteenä oleva taulukko A, jossa on esitetty haettavia koulutuksia vastaavien koulutusohjelmien työllistyminen, alueellinen sijoittuminen sekä vetovoima vuoden 2013 yhteishaussa. Ehdotus ei perustu ammattikorkeakoulujen välisiin sopimuksiin. Turun ammattikorkeakoululla on rahoituksen leikkausten jälkeen koulutuksen edellytyksinä riittävä määrä opetushenkilöstöä ja riittävät tukipalvelut sekä toimitilat ja laitteistot sekä Turussa että Salossa Muu koulutustehtävä Ylempää ammattikorkeakoulutusta (YAMK koulutusta) tullaan järjestämään kaikilla neljällä koulutuksen painopistealueella tekniikassa, sosiaalija terveysalalla, liiketaloudessa ja kulttuurissa. Ensimmäisessä vaiheessa YAMK koulutusta järjestetään liiketalouden YAMK tutkintoon johtavana (yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen, kirjastoja tietopalvelu, International Business Managemement), tekniikan YAMKtutkintoon johtavana (teknologiaosaamisen johtaminen, rakentaminen, ympäristöteknologia), sosiaali ja terveysalan YAMK tutkintoon johtavana (sosiaali ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen, terveyden edistäminen, kliininen asiantuntija, kuntoutus, sosiaaliala) sekä kulttuurialan YAMKtutkintoon (muoilija, ylempi AMK) johtavana vuosina Muutokset nykytilaan: kulttuurialalla aloitetaan vuonna 2014 muotoilija (ylempi AMK) koulutus, jossa tehdään monialaista yhteistyötä Yh Novian kanssa. YAMK koulutus päättyy matkailu, ravitsemis ja talousalalla (palveluliiketoiminta) sekä luonnontieteiden alalla (Business Information Systems). Hakukohteita ei yhdistetä vielä 2014, mutta samaan tutkintoon johtavat ohjelmat toteutetaan yhteisenä. Lounais Suomen ammattikorkeakoululiittouman toimintasuunnitelmassa on sovittu, että ammattikorkeakoulut perustavat yhteiseksi ohjelmaksi ylempien ammattikorkeakoulututkintojen ohjelman, joka toteuttaa valitut ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot yhteisesti. Vieraskielisten YAMK ohjelmien tavoitteena on AMK:n huippuosaamisen tarjoaminen kansainvälisille opiskelijoille sekä kansainvälisten yhteyksien edistäminen ulkomaalaisten opiskelijoiden avulla. Ulkomaalaisten on vaikea hakeutua ohjelmiin pääsyvaatimuksena olevan kolmen vuoden soveltuvan työkokemuksen vuoksi. YAMK ohjelmat palvelevat hyvin alueen työelämää, mitä osoittavat työelämään sijoittumisluvut. Esimerkiksi Teknologiaosaamisen johtamisen ohjelmasta valmistuneista vastaavasti 89 % työssä Varsinais Suomessa ja 11 % Satakunnassa. Sosiaali ja terveysalan

12 kehittämisen ja johtamisen yamk ohjelmasta valmistuneista työllistyi Varsinais Suomeen 75 %. koulutustehtävän puitteissa haettava ammatillinen opettajankoulutus, olennaiset muutokset nykytilaan ja suunnitelma muutoksista 2018 mennessä perustelut taulukossa 1 3 haetuille koulutustehtävälle ja laajuudelle Muu koulutus Turun ammattikorkeakoulun täydennyskoulutus edistää elinikäistä oppimista ja palvelee Varsinais Suomen alueen työelämän osaamista ja kilpailukyvyn kasvattamista. Täydennyskoulutus on palveluliiketoimintaa, joka tuottaa nykyisin vuosittain runsaat 2 miljoonan euroa ulkoista rahoitusta. Ammattikorkeakoulu on tarjonnut pitkäkestoisia täydennyskoulutuksia sekä alakohtaisina että monialaisina erikoistumisopintoina, joille on ollut hyvä kysyntä. Rahoituskannustimen puuttuessa ammatillisia erikoistumisopintoja ei ole aloitettu vuoden 2012 jälkeen, vaan näiden sijaan on tuotteistettu maksullisia täydennyskoulutuskokonaisuuksia. Turun ammattikorkeakoulu järjestää laajasti työvoimapoliittista koulutusta (esimerkiksi Salon seudun rakennemuutokseen sopeutuminen) sekä oppisopimustyyppistä koulutusta korkeakoulutetuille. Erikoistumisopinnoista ja oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta hankitun osaamisen kautta Turun ammattikorkeakoulun valmiudet järjestää tutkinnon jälkeisiä erikoistumiskoulutuksia ovat hyvät. Täydennyskoulutus profiloituu jatkossa tekniikan, sosiaali ja terveysalan, liiketalouden ja kulttuurin koulutusaloille. Turun ammattikorkeakoulu lisää avoimen ammattikorkeakoulun kautta tarjottavien opintojen tarjontaa oleellisesti syyslukukaudesta 2013 lukien. Riittävät valmiudet omaaville järjestetään laaja opinto oikeus, jolloin opiskelija voi 60 opintopisteen opinnot suoritettuaan hakea tutkintokoulutukseen ns. avoimen väylän kautta. Koulutusvienti ja tilauskoulutus. Koulutusvienti on kehittyvä osa palveluliiketoimintaa. Turun ammattikorkeakoulu on kartoittanut koulutusvientiin soveltuvat tuotteet ja osallistunut Future Learning Finland klusteriohjelmaan. Ammattikorkeakoulu on tehnyt ohjeistuksen vientiprosesseille, koonnut koulutusviennin tietopankkia ja asiantuntijarekisteriä, tehnyt kohdemarkkina analyyseja, kehittänyt verkostotoimintaa ja kouluttanut henkilöstöä kansainväliseen liiketoimintaan ja monikulttuurisuusosaamiseen. Jokaiseen TKI hankkeeseen laaditaan liiketoimintasuunnitelma, sillä kansainväliset projektit toimivat siltoina vientikauppaan. Koulutuksista ja konsultoinneista on tehty eri puolille maailmaa tarjouksia, näiden osalta neuvottelut ovat vielä käynnissä. Toistaiseksi merkittävin koulutusvientituote on kokonaan verkko opetuksena toteutettavat Executive MBA (emba) opinnot (90 op), joihin vaaditaan Bachelor tason tai vastaava koulutus ja vähintään kolmen vuoden työkokemus. Ohjelmassa opiskelee 200 opiskelijaa ympäri maailmaa. Turun kaupunki, Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Turun aikuiskoulutuskeskus muodostavat FinnWayLearning konsortion. Valmistelussa olevassa konsortiosopimuksessa osapuolet sitoutuvat vuodesta 2014 alkaen konsortion toimintaan ja rahoitukseen. Tavoitteena on tarjota Turun alueen koulutusosaamisen koko paletti kansainvälisille koulutusviennin markkinoille. Kohdealueita ovat EU:n lisäksi Lähi itä, Kiina, muu Aasia ja Venäjä. Konsortion koulutusviennin erityisalueita ovat oppiminen ja pedagogiikka, uudet menetelmät ja sisällöt oppilaitosten ja opettajien käyttöön, koulutuksen ja työelämän yhteistyö, innovaatioiden tuottaminen korkeakouluissa sekä koulutusketjujen tarjoaminen.

13 3.5. Tutkimus ja kehitystyö sekä muu toiminta TK toiminnan laajuus TKI toiminnan laajuus ja rahoituspohja Vuonna 2011 Turun ammattikorkeakoulun TKI toiminnan ulkoinen rahoitus oli ammattikorkeakouluista neljänneksi suurin, TKI henkilötyövuosilla mitattuna Turun AMK oli suurin (199 htv). TKI toiminnan menoiksi vuonna 2013 on arvioitu 12.5 milj. euroa ja henkilötyövuosien määräksi 209. Olennaiset toiminnan muutokset Soveltava TKI toiminta suuntautuu jatkossa neljälle painopistealalle tekniikan, sosiaali ja terveysalan, liiketalouden ja kulttuurin koulutusaloille ja organisoidaan kärkiosaamisten mukaisiin tutkimusryhmiin. TKI toiminnan rahoituksen ennustetaan olevan 14 % ammattikorkeakoulun kokonaisrahoituksesta vuonna 2014 ja 17 % kokonaisrahoituksesta vuonna TKItyön henkilötyövuosien ennustetaan kasvavan: arvio vuodelle htv, arvio vuodelle 2018 on 253 htv. Lukuihin sisältyy opetushenkilöstön, TKI henkilöstön ja TKI tukihenkilöiden työpanos. Rahoituspohja ja suunnitelma toiminnan kehittämisestä Vuonna 2012 TKI toiminta jäsennettiin TKI ohjelmien alla työskenteleviksi 34 tutkimusryhmäksi. Ne vastaavat alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin tavoitteisiin. Tutkimusryhmien käynnistymisen myötä vuosille on odotettavissa TKI toiminnan kasvupyrähdys, vaikka vuoden 2014 kasvua hillitseekin rahoitusohjelmakauden vaihdos ja rakennerahastorahoituksen väheneminen. Vuoden 2016 jälkeen ryhmätoiminta on vakiintunut ja kasvu tasaantuu. Projektit palvelevat hyvin alueen tarpeita ja toteutuvat samalla kansainvälisissä verkostoissa. EU:lta saatava (esim Horizon 2020) projektirahoituksen määrä jatkaa edelleen kasvuaan mm. tehokkaan kumppaniverkostotoiminnan vaikutuksesta. Tekesin rahoitusosuus kasvaa, vaikka sen jaettavissa oleva rahoitusmäärä pienenee. Yrityksiä ja organisaatiota palvelevan soveltavan tutkimuksen tarve kasvaa ja Turun ammattikorkeakoulu on tässä uskottava toimija. Turun ammattikorkeakoulu on Erasmus Lifelong Learning ohjelman parhaiten menestynyt suomalainen korkeakoulu, jolla on ollut lähes kolmannes ohjelman hankkeista vuosina TK toiminnan suhde koulutustoimintaan ja alueeseen Tutkimus ja kehitystyön painopisteet, suhde koulutuksen painopisteisiin ja alueen painopisteisiin Turun ammattikorkeakoulun organisatoriset tulosalueet on muodostettu alueen painopistealueita vastaaviksi monialaisiksi kokonaisuuksiksi. Tämän ansiosta kunkin tulosalueen kehittämisosaamista edustavat tutkimusryhmät ovat yhteensopivia sekä koulutustoiminnan että alueen painopisteisiin. Tutkimusryhmät vastaavat alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin kehittämistarpeisiin. Strategisten kumppanuuksien sekä alueellisten, kansallisten ja kansain

14 välisten verkostojen hyödyntäminen, yhteiset infrastruktuurit ja yhteistyörakenteet TKI verkostoissa määräävässä asemassa ovat alueen yritykset ja organisaatiot tarpeineen. Yhteistyöverkostoina Suomessa ovat alueen yliopistot, Suomen yliopistot ja sektoritutkimuslaitokset. Tärkeän kansainvälisen yhteistyöverkoston muodostavat CARPE kumppanuusverkoston korkeakoulut, jonka puitteissa tehdään jo nyt merkittävässä määrin TKI työtä. Ammattikorkeakoulun tutkimusryhmät palvelevat alueen elinkeinoelämän uudistumistarpeita sekä kaupunki ja maakuntastrategian teemoja ja tavoitteita. Turun ammattikorkeakoulu on osakkaana kolmessa strategisen huippuosaamisen keskittymissä Fimecc Oy, Rym Oy ja Tivit Oy sekä konsortion jäsenenä Future Combustion Engine Power Plant tutkimusohjelmassa Cleen Oy:ssä. Näin ammattikorkeakoulu pystyy hyödyntämään em. verkostoja TKI toiminnassaan. Turun ammattikorkeakoulu on ENoLL jäsen (European Network of Living Labs). Paikallisesti tärkeitä TKI verkostoja ovat mm. LOURA kehittämisohjelma ja Turun kaupungin kasvusopimus. LOURAyhteistyö vastaa mm. uuden EU:n rakennerahastopolitiikan tavoitteisiin. Lisäksi kullakin tutkimusryhmällä on sille ja alan koulutukselle merkityksellisiä verkostoja, kuten ICT alalla EUREKAn Celtic verkosto ja Turku Game Lab, konetekniikassa Meridiem ja Koneteknologiakeskus Oy ja hyvinvointiteknologiassa FIHTA. Sosiaali ja terveysaalan osalta Turun ammattikorkeakoulu toimii Lasten ja nuorten tutkimuskeskuksessa sekä Varsinais Suomen Sosiaalialan osaamiskeskus VASSO:n sekä THL:n eri työryhmissä. Nämä ovat esimerkkejä TKI toimijoiden verkostoista, infastruktuureista ja yhteistyörakenteista. Kulttuurialalla keskeiset verkostot ovat alueellinen Kulttuurihyvinvointi työryhmä sekä Luovien alojen LUOVIKKO ryhmä. Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen strategisessa liittoumassa käynnistetään vuonna 2014 TKI yhteistyö energia osaamisen teemoissa vesitutkimus ja resurssitehokkuus. Lisäksi korkeakoulut ovat tunnistaneet tutkimuskokonaisuudet, joissa niillä on vaikuttavaa ja toisen osaamisalaa tukevaa (ei siis päällekkäistä) TKI toimintaa. Kokonaisuudet ovat energiaosaamisen lisäksi hyvinvointiteknologia, toimiva arki ja saavutettavuus sekä tulevaisuuden työ. Erityisesti näissä tutkimusteemoissa korkeakoulut sitoutuvat vahvistamaan yhteistyötään kansallisen ja kansainvälisen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Yhteisinä uusina avauksina on nostettu esiin molempien korkeakoulujen kampus hankkeet, elintarvikkeiden tuotekehitys sekä työelämälähtöiset menetelmät soveltavassa taiteessa. Lisäksi liittouman ammattikoulut asettavat tavoitteekseen kehittää maakuntien rajaalueilla olevien seutukuntien TKI palveluita. TKI toiminnan integroituminen koulutukseen. Turun ammattikorkeakoulussa sovelletaan oppimisotteena innovaatiopedagogiikkaa, jonka tuloksena tutkinnon suorittaneella on vahvat innovaatiokompetenssit. Innovaatiopedagogiikan ajatuksena on harjaannuttaa opiskelijat opintojen alusta alkaen työelämässä vaadittavaan uutta luovaan ja kehittävään toimintaan. Tutkimusryhmät noudattavat innovaatiopedagogiikan viitekehystä ja toimivat opiskelijoiden oppimisympäristöinä opiskelun alusta pitäen. Opiskelijat suorittavat TKI hankkeissa yksittäisiä opintojaksoja, projektiopintoja, opinnäytetöitä ja harjoittelua. TKI työssä suoritettujen opintopisteiden määrä on kasvanut ( op vuonna 2012). Suunnitelma henkilöstön TKI pätevöitymiseen tähtäävistä toimista. Hen

15 kilöstön TKI osaamisen kehittämiseen panostetaan yhteistyössä ammattikorkeakoulujen TKI verkoston kanssa. Tavoitteena on käynnistää valtakunnallinen TKI kehittämisohjelma, joka uudistaa ammattikorkeakoulujen TKIosaamista ja vahvistaa henkilöstön valmiuksia. Osaamisen siirto ammattikorkeakoulun ja alueen välillä. Turun ammattikorkeakoulun toimintamallina on innovaatiopedagogiikka. Se tehostaa ja tekee luonnolliseksi osaamisen molemminsuuntaisen (ammattikorkeakoulusta alueelle ja alueelta ammattikorkeakouluun) siirtymisen. Tällöin TKIhankkeet toimivat ammattikorkeakoulun henkilöstön ja opiskelijoiden sekä alueen toimijoiden yhteisinä työ ja oppimisympäristöinä. Lisäksi TKIhankkeissa havaittujen koulutustarpeiden pohjalta on suunniteltu erikoistumisopintoja sekä täydennyskoulutuksen tuotteita. Osaamisen siirron vahvistamiseksi ammattikorkeakoulussa käynnistettiin vuonna 2013 toimintakokeiluita (mm. liiketoimintaklinikka, Tuoteväylä), joissa testataan uusia käytäntöjä, joilla ammattikorkeakoulun osaamista, uusia toimintatavat ja tuotteita saadaan tehokkaasti palvelemaan alueen yrityksiä ja organisaatioita. Hyvät käytännöt vakiinnutetaan ammattikorkeakoulun toimintaprosesseiksi. Immateriaalioikeuksien hallinnoinnin ja käsittelyn suhteen pyritään jatkossa joko alueelliseen toimintatapaan turkulaisten yliopistojen kanssa tai yhteiseen toimintatapaan joidenkin ammattikorkeakoulujen kanssa. Tavoitteena on immateriaaliasioiden osaamisen nostaminen ja käytäntöjen tehostaminen. Toimipisteiden edellytykset TKI työhön. TKI toiminta ei ole siiloutunut toimipisteisiin, vaan toiminta sijoittuu neljälle (aiemmin kuudelle) opetuksen tulosalueelle kunkin tulosalueen vastuulla olevaan tutkimusohjelmaan, jossa toimii kärkiosaamisalueiden tutkimusryhmiä. Ammattikorkeakoulun johto ja TKI keskus vastaavat strategisesta ohjauksesta matriisorganisaatiossa. Tulosalueet toteuttavat jo nykyisin yhteisiä hankkeita, esim. Linnankadulla toimiva Taideakatemia yhteisiä hankkeita Ruiskadun Terveys ja hyvinvointi tulosalueen kanssa. Hankkeiisin rekrytoidaan osaajat koko ammattikorkeakoulun osaajien joukosta. TKI tukipalveluiden hyödyntämistä ja yhteiskäyttöä parannetaan. Ulkoisen rahoituksen määrä osoittaa, että Turun ammattikorkeakoululla ja sen kaikilla toimipisteillä Turussa ja Salossa on vahvat edellytykset TKI työhön. Salon toimipisteen TKI toiminta kytkeytyy olennaisesti alueen elinkeinoelämään. Toimipisteen TKI toiminta sijoittuu usean eri tulosalueen tutkimusohjelmiin. Tutkimusohjelmista vastaavat TKI päälliköt johtavat myös Salon toimipisteen TKI toimintaa. Operatiivisen toiminnan tukihenkilöinä on Salon toimipisteen suunnittelijoita ja talousosaajia. Salon TKI toiminnan vahvuuksia ovat monialainen toimipiste, Bisnesakatemia toteutusympäristönä ja hyvät yhteydet alueen elinkeinoelämään Muu työelämäyhteistyö ja alueellinen toiminta 8 Kuvaus harjoittelun järjestämisestä ja harjoittelumahdollisuuksista Turun ammattikorkeakoulun kaikilla sijaintipaikkakunnilla opiskelevat ovat saaneet hyvin harjoittelupaikkoja. Näköpiirissä ei ole seikkoja, joiden vuoksi harjoittelupaikkojen saanti vaikeutuisi tulevaisuudessa. Opiskelijoiden harjoittelu on ohjattua. Opiskelijat hankkivat harjoittelupai

16 kat pääasiassa itse lukuun ottamatta terveysalaa, jolla harjoitteluyhteistyö perustuu ammattikorkeakoulun ja harjoittelupaikkojen välisiin sopimuksiin. Harjoittelu on jaettu yleensä 1 3 harjoittelujaksoon siten, että alkuosa harjoittelusta on perusharjoittelua ja loppuosa ammatillista harjoittelua. Osa harjoittelusta suositellaan suoritettavaksi ulkomailla tai kansainvälisessä ympäristössä. Ulkomaisia harjoittelupaikkoja välittää kv yksikkö. Harjoittelun organisoinnista, ohjauksesta ja arvioinnista vastaavat joko harjoittelun lehtorit tai koulutusohjelmien opettajat. Muu kuin koulutusta ja TKI toimintaa koskeva aluekehitystehtävän toteuttaminen sekä aluevaikuttavuus Turun ammattikorkeakoulu on yhtenä sopimuskumppanina Turun seudun kasvusopimuksessa ja toteuttamassa siinä paikallisten toimijoiden ja valtion kanssa sovittavia kärkihankkeita. Ammattikorkeakoulu toteuttaa Turun kaupungin kilpailukykystrategiaa ja vastaa osaltaan kaupunkikehityksen ja vetovoiman edistämisestä. Turun ammattikorkeakoulu on edustettuna Varsinais Suomen maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) ja sen koulutusjaostossa. Maakuntastrategian valmistelussa ammattikorkeakoulun edustaja on vetänyt Osaaminen työryhmää. Ammattikorkeakoulu toteuttaa Varsinais Suomen maakuntaohjelmaa ja sen toteuttamissuunnitelmaa. Turun ammattikorkeakoulussa toimiva Neuvontakeskus Kunnonkoti on esteettömän asumisen malliympäristö, joka palvelee Varsinais Suomen aluetta yhteistyössä alan yritysten kanssa. Kunnonkodissa on esillä erilaisia kodin turvallisuutta ja itsenäistä suoriutumista edistäviä asumisen ratkaisuja, apuvälineitä ja hyvinvointiteknologiaa. Turun ammattikorkeakoulun rooli ympäristönsuojelussa on merkittävä. Ammattikorkeakoululla on ollut 12 projektia eli noin 10 % kaikista EU:n Central Baltic INTERREG IV A Programme ohjelman hankkeista. Esimerkiksi Baltic Sea Now hanke kokoaa Itämeren alueen laajan yleisön ja yhteisöjen tahdon suojella meriympäristöä sekä vahvistaa Itämerivaltioiden yhteistä Itämeri identiteettiä. Yrittäjyyden edistämisen toimenpiteet ja tulokset. Turun ammattikorkeakoulu tarjoaa kaikille opiskelijoilleen monipuolisia yrittäjyysopintoja, jotka valmentavat yrittäjyyteen sekä antavat tarpeellisia taitoja yritystoiminnan kehittämiseen. Yrittäjyyteen tai yrittäjämäiseen toimintaan voi tutustua opiskelijayrityksissä, harjoitusyritystoiminnassa, opiskelijoiden osuuskunnissa sekä yritysten kanssa toteutettavissa projekteissa, palvelutoiminnassa tai TKI projekteissa. Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan valtakunnalliseen Venture Cup liiketoimintasuunnitelmakilpailuun sekä Yrittäjyyden kipinä tapahtumasarjaan. Ammattikorkeakoulu on tukenut nuorten yrittäjien Boost Turku toimintaa. Työllistymisen sijoittumisseurannan mukaan vuonna 2011 tutkinnon suorittaneista 3 % toimi yrittäjinä syksyllä Ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat menestyneet kansallisissa ja kansainvälisissä opiskelijoiden yrittäjyyskilpailuissa. Turun ammattikorkeakoulu tukee alueen yrittäjiä täydennyskoulutukselle sekä palvelu ja TKI toiminnalla. Korkeakoulujen ja Turku Science Parkin yhteinen palvelu välittää tietoa korkeakoulujen asiantuntijoista ja palveluista Varsinais Suomen alueen yrityksille ja yrityspalveluorganisaatioille. Ammattikorkeakoulu on tarjonnut Turun seu

17 dun yrityspalvelukeskus Potkurille koulutuksiin perehtyneen yhteyshenkilön, jonka tehtävänä on neuvoa sopivan koulutuksen suunnittelussa sekä tarjota tietoa koulutusmahdollisuuksista ja rahoitusvaihtoehdoista. Muut sidosryhmäyhteistyön muodot Ammattikorkeakoululla on Trafin myöntämä toimilupa katsastukseen sekä katsastuksen alalletulo ja täydennyskoulutuksen järjestämiseen. Katsastuksen lisäksi järjestetään palveluliiketoimintana katsastuskoulutuksen yleisjaksoja, henkilöauton määräaikaiskatsastusjaksoja, raskaankaluston määräaikaiskatsastusta sekä paineilmajarrukursseja. Korkeakouluyhteistyön näkyvä osoitus on Kupittaan ICT talo, jossa toimivat Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu sekä Kupittaan lukion ICT linja.

18 4. Ylläpitäjän taloutta koskevat tiedot 9 Arvio ylläpitäjää koskeista merkittävistä toiminnallisista ja taloudellisista riskeistä ja niiden hallinnasta. Perusrahoituksen sekä aloituspaikkojen voimakkaat leikkaukset muodostavat suurimman toiminnallisen ja taloudellisen riskin Turun ammattikorkeakoulu Oy:n toiminnalle. OKM:n toimittaman rahoitusennusteen mukaan Turun amk Oy:lle tuleva perusrahoitus tulee vähentymään 8,04 milj. euroa vuoteen 2018 mennessä, mikä on 12,94% vuoden 2013 tasosta. Lisäksi ammattikorkeakoulun toiminnan yhtiöittäminen vuoden 2014 alussa aiheuttaa lähtökohtaisesti mm. henkilöstökustannusten nousua. Perusrahoituksen huomattavat leikkaukset ja yhtiöityminen edellyttävät strategisesti oikein kohdennettuja rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä ja toiminnan kustannustehokkuuden nostamista. Sisäisen valvonnan järjestäminen. Turun ammattikorkeakoulu Oy:n sisäisen valvonnan ja rieskienhallinnan periaatteista ja hyvästä hallintotavasta tullaan päättämään vuoden 2014 alussa. Sisäinen johtamis ja valvontamenettely perustuu osakeyhtiölakiin, ammattikorkeakoululakiin, yhtiöjärjestykseen sekä yhtiön sisäisiin toimintatapoihin. Yhtiö noudattaa keskuskauppakamarin julkaisemaa (Tammikuu 2006) listaamattomien yhtiöiden hallinnoinnin kehittämistä koskevaa suositusta. Yhtiön johto ja valvonta jakautuvat yhtiökokouksen, hallituksen ja toimitusjohtajan kesken. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimintatapoja, järjestelmiä ja menetelmiä, joiden avulla yhtiön johto pyrkii varmistamaan tehokkaan, taloudellisen ja luotettavan toiminnan.vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä on yhtiön hallituksella. Hallitukselle kuuluu ylin vastuu strategisista tavoitteista ja niiden pohjalta asetetuista muista tavoitteista. Hallitukselle kuuluu myös ylin vastuu kirjanpidon ja varainhoidon valvonnasta ja asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus hyväksyy yhteiset suuntaviivat yhtiön sisäiselle valvonnalle.toimitusjohtaja vastaa ylläpitäjälle kuuluvasta strategisen kehittämisen toteutuksesta sekä siitä, että yhtiön kirjanpito ja varainhoito ovat luotettavasti järjestetyt. Sisäisestä valvonnasta vastaa yhtiön ylin johto ja ulkoisesta tarkastuksesta yhtiön tilintarkastajat. Sisäisen valvonnan menetelmät ja toimintatavat. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että toiminnan edellyttämät valvontamekanismit ovat riittävät ja asianmukaiset. Näistä tullaan säätämän tarkemmin laadittavassa säännöstössä. Toimitusjohtaja valvoo muun ylimmän johdon päätöksiä sekä merkittäviä operatiivisia toimenpiteitä. Toimitusjohtaja tukeutuu ja käyttää tehtävänsä suorittamiseen rehtoraattia, johtoryhmiä ja tarpeen mukaan muuta ammattikorkeakoulun henkilökuntaa. Yhtiön toiminnalliset tavoitteet, operatiivisen toiminnan valvontamenetelmät sekä hankinta ja palkkausvaltuudet tullaan määrittelemään Turun ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen aloitettua toimintansa vuoden 2014 alussa. Täsmäytys, tarkistus ja seurantarutiinit sisällytetään tarvittaessa kunkin vastuualueen toimenkuviin. Samalla tullaan määrittämään raportointiperiaatteet sekä riskienhallinnan yleiset periaatteet. Sisäinen tarkastus. Yhtiö hyödyntää tarvittaessa kaupunkikonsernin sisäisen tarkastuksen yksikön osaamista. Sisäinen tarkastus arvioi mm. riskienhallinta, valvonta sekä johtamis ja hallintoprosesseja ja edistää niiden kehittämistä. Sisäisen tarkastus arvioi johtamis ja hallintojärjestelmiä, toimintoihin sekä tietojärjestelmiin liittyviä riskejä sekä valvontamenettelyiden riittävyyttä ja tehokkuutta seuraavasti: taloudellisen ja toiminnallisen tiedon luotettavuus ja eheys toimintojen tuloksellisuus ja tehokkuus omaisuuden turva lakien, määräysten ja sopimusten noudattaminen Sisäinen tarkastus voi kohdistua kaikkiin yhtiön yksiköihin ja toimintoihin. Yhtiössä noudatetaan soveltuvin osin kaupungin sisäisen valvonnan yleisohjetta (Turun kaupunginhallitus ). Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Sisäinen valvonta voidaan kuvata prosessina, jonka avulla pyritään varmistumaan organisaation tavoitteiden saavuttamisesta. Tavoitteet voidaan ryhmitellä seuraaviin neljään luokkaan: strategiset tavoitteet, jotka ovat toiminta ajatuksen mukaisia ja sitä tukevia toiminnalliset tavoitteet, jotka koskevat resurssien tehokasta ja taloudellista käyttöä taloudellisen ja toiminnallisen raportoinnin luotettavuuden varmistaminen toimintaa koskevien lakien ja määräysten noudattaminen Sisäinen valvonta käsittää kaikki ne toimenpiteet ja menettelyt, joiden avulla tavoitteiden saavuttaminen pyritään

19 varmistamaan. Sisäisen valvonnan peruselementit ovat riskienhallinta toimintaympäristö tavoiteasetanta operatiivisen toiminnan valvonta tiedonkulku ja viestintä sekä valvontamenetelmien toimivuuden seuranta Riskienhallinnalla tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan tavoitteiden saavuttamista uhkaavia tekijöitä. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa toteuttaa koko organisaatio, mukaan lukien hallitus, johto omilla vastuualueillaan sekä henkilöstö. Vastuu sisäisestä valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä on organisaation ylimmällä johdolla, vaikka niihin liittyvät toimintatavat ovat sisäänrakennettuina yhtiön johtamisjärjestelmiin ja toimintoihin. Taloudelliset riippuvuudet ylläpitäjäosakeyhtiön osakkeen omistajatahoista. Turun ammattikorkeakoulu Oy on Turun kaupungin (91%) ja Salon kaupungin (9%) omistama yhteistö. Sekä Turun että Salon omistamien Turun ammattikorkeakoulun käytössä olevien toimitilakiinteistöjen vuokrasopimukset tullaan siirtämään yhtiön vastuulle vuoden 2014 alusta. Vuokrasopimukset ja vuokranmääräytymisperusteet on kuvattu kohdassa Haetun ammattikorkeakoulun taloudelliset edellytykset 10 Analyysi taloudellisesta toimintaedellytyksistä ja riskeistä tunnuslukujen perusteella Vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden tunnusluvut ovat suunnitellulla pääomituksella erinomaisia ja vakaalla pohjalla. Tilikauden tulos on positiivinen koko tarkastelukauden ajan. Keskeisimmät suunnitteluoletukset ovat: Arvio valtionosuuden kehityksestä perustuu OKM:n ennusteeseen Yksikköhintoihin on lisätty 4,03% alvkompensaatiota koko laskentakauden ajalle. ulkoisen rahoituksen, etenkin palvelutoiminnan, oletetaan kasvavan. palkkakulujen oletetaan pienenevän suunnittelukaudella n. 3,8 milj. euroa (vuosina ) lähinnä rakenteellisen sopeuttamisen myötä. Sopeuttamistoimenpiteitä on kuvattu tarkemmin kohdassa 3.3. henkilöstöresurssit ja henkilöstön kehittäminen vuokrakuluissa on otettu huomioon lisäyksenä kampus hankkeen toteutuminen vuodesta 2017 sekä vastaava säästö muissa tilakustannuksissa. Hankkeesta oletetaan syntyvän myös synergiasäästöjä henkilöstökuluihin. Yhtiöittäminen toteutetaan liiketoimintakauppana, jossa myytävät varat ja velat on arvostettu käypään arvoonsa. Siirto tehdään vastikkeellisena ns. nettoapporttisiirtona. Turun kaupunki pääomittaa yhtiötä purkamalla ammattikorkeakoulun investointirahaston vuosien aikana. Muut osakkaat sijoittanevat oman pääoman osuuden samassa suhteessa, mitä ei ole kuitenkaan vielä huomioitu talouden laskelmassa. Yhtiön oman pääoman tason arvellaan olevan vähintään noin 16,65 milj. euroa vuonna 2017, mikä takaa yhtiön hyvän vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden ja luo rahoituspuskuria ennakoitua heikommalle tuloskehitykselle. Noin puolet pääomituksesta varataan tulevan kampuksen käyttöomaisuushankintoihin.

20 6. Ammattikorkeakoulun toimintaan käytettävissä olevat tilat sekä tukipalvelut 11 Tilat. Turun ammattikorkeakoulu toimii Turussa sekä Turun kaupungin omistamissa kiinteistöissä että yksityiseltä sektorilta vuokratuissa tiloissa. Tällä hetkellä toimitilojen vuokraajana toimii Turun kaupungin kiinteistöliikelaitos, jolta Turun ammattikorkeakoulu on edelleen vuokrannut toimitilat. Osakeyhtiömuotoon siirtymisen yhteydessä vuodesta 2014 lukien tilojen vuokrasopimukset tekee suoraan Turun Ammattikorkeakoulu Oy. Kaupunginhallituksen periaatepäätöksen mukaisesti ammattikorkeakoulun toimintaa Turussa keskitetään Kupittaan kampusalueelle, jonne suunniteltu kampusrakennus 4000 opiskelijalle korvaa Ruiskadun ja Sepänkadun toimipisteet ja vähentää yli tilaneliötä. Omassa käytössä olevat opetuksen ja tutkimuksen infrastruktuurit. Turun ammattikorkeakoululla on tällä hetkellä käytössään lähes m2 toimitilat. Suurimmat toimipisteet Turussa ovat Ruiskadun sekä Sepänkadun kiinteistöt, joiden huoneala on yhteensä m2. Taide ja media alan opetusta antava Taideakatemia toimii Linnankadulla Kuntien eläkevakuutusyhtiö Kevalta vuokratussa, alan koulutustoimintaan soveltuvassa kiinteistössä. Salon kampuskiinteistöstä on tila ( m2) vuokrattu Salon kaupungilta. Tilankäyttöä tullaan tehostamaan huomattavasti (taulukko 1). Yhteiskäytössä olevat opetuksen ja tutkimuksen infrastruktuurit. ICT talossa toimivat nykyisin ammattikorkeakoulun lisäksi Turun yliopisto sekä Åbo Akademi. Turun AMK ja Diakonia ammattikorkeakoulu ovat kartoittaneet DIAKin Turun toimipisteen tilatarpeita. Kirjasto ja tietopalvelut järjestetään jo nyt yhteistyössä Turun AMK:n tiloissa, ja kiinteistöyhteistyötä on tarkoitus laajentaa. Turun ammattikorkeakoululla on mahdollisuuksia tarjota DIAKin Turun toimipisteelle toimitilat käytössään olevasta kiinteistöstä Kupittaan alueelta elokuusta 2014 lukien. Muiden omistuksessa, mutta ammattikorkeakoulun käytössä olevat infrastruktuurit. Taideakatemian musiikin koulutusohjelman tarvitsemia tiloja (914 m2, /vuosi) vuokrataan Turun konservatoriolta, ja samoissa tiloissa toimii yhteistyökumppani Laivaston Soittokunta. Tekniikan alalla Koneteknologiakeskus Turku Oy tarjoaa ajanmukaisia laitteita opiskelijoiden ja projektien käyttöön. Lisäksi ammattikorkeakoululla on käytössään meritekniikan allas. Kampusinvestoinnin yhteydessä ammattikorkeakoulu siirtyy käyttämään Aalto yliopiston meritekniikan altaita. Ammattikorkeakoululla on terveys ja hyvinvointialan yhteistyötä Kupittaan alueella toimivien organisaatioiden kuten Turun yliopiston, Varsinais Suomen sairaanhoitopiirin (TYKS), Åbo Akademin sekä Yrkeshögskolan Novian kanssa. Yhteistyön syventämisestä on syntynyt asiantuntijaryhmien avulla uusia aloitteita tilojen sekä erityislaitteiden yhteiskäytöstä sekä opetuksessa tapahtuvat yhteistyön tiivistämisestä. Nämä koskevat erityisesti em. alojen laboratorio ja simulaatiotiloja. Palvelujen yhteiskäyttö muiden organisaatioiden kanssa. ICT talossa on yhteinen korkeakoulukirjasto sekä talon muut palvelut, mm. opiskelijaravintola. Untamonkadulla toimii DIAKin kanssa yhteiskäytössä oleva kirjasto. Linnankadun kiinteistössä toimii taide ja media alan kirjasto yhteistyössä Turun konservatorion kanssa. Tilojen saavutettavuus. Kupittaan kampuksen kiinteistöt (ICT talo ja Untamonkatu) ovat logistisesti keskeisellä paikalla; ne sijaitsevat noin 2 kilometrin päässä Turun kauppatorilta, joka on paikallisen linja autoliikenteen keskus ja 2,5 kilometrin päässä Turun linja autoasemalta. Kupittaan kampusalue sijaitsee lisäksi aivan Helsingin moottoritien varressa, ja siitä on alle puolen tunnin ajomatka kansainvälisten yhteyksien lentokentälle. Kupittaalla on myös oma rautatieasema. Alueen kevyen liikenteen väylästö on tiheä, ja alue on helposti saavutettavissa. Ruiskadun, Sepänkadun ja Taideakatemian kiinteistöt ovat myös vaivattomasti saavutettavissa julkisen liikenteen välineillä tai kevyen liikenteen väyliä käyttämällä. Salon ja Turun välillä on moottoritie ja raideyhteys. Turun kaupungin alueella liikennöivät reittiliikenteen bussit ovat jo suhteellisen yleisesti matalalattiabusseja. Lisäksi palvelulinjojen (P1, P2 ja P3) reitistö kattaa varsin hyvin myös kampusalueiden sijainnin. Joillakin kampusalueilla pysäköinti onnistuu liikuntaesteisille merkityille paikoille, osalla alueista pysäköintialue on varsin kaukana kampusalueiden rakennuksista ja/tai kulku rakennuksien sisäänkäyntiin pysäköintipaikoilta ongelmallista. Ruiskadun, Untamonkadun ja Joukahaisenkadun kampusalueiden rakennuksissa on kohtuullisen esteetöntä liikkua, mutta Sepänkadun ja Linnankadun rakennuksissa liikkuminen on esteellisempää. Induktiosilmukoita löytyy tällä hetkellä ICTtalosta ja Ruiskadulta. Untamonkadun, Sepänkadun ja Linnankadun toimipisteistä induktiosilmukat puuttuvat.

Päätoimipiste on ICT-talo, Joukahaisenkatu. Tutkintoon johtavaa koulutusta järjestetään Turussa ja Salossa.

Päätoimipiste on ICT-talo, Joukahaisenkatu. Tutkintoon johtavaa koulutusta järjestetään Turussa ja Salossa. HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN 1. Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi Turun ammattikorkeakoulu Oy / Turku University of Applied Sciences Ltd 1.2.

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Päätoimipiste on ICT-talo, Joukahaisenkatu. Tutkintoon johtavaa koulutusta järjestetään Turussa ja Salossa.

Päätoimipiste on ICT-talo, Joukahaisenkatu. Tutkintoon johtavaa koulutusta järjestetään Turussa ja Salossa. HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN 1. Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi Turun ammattikorkeakoulu Oy / Turku University of Applied Sciences Ltd 1.2.

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut valtioneuvostolta toimilupaa 1.1.2014 alkaen.

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut valtioneuvostolta toimilupaa 1.1.2014 alkaen. VALTIONEUVOSTO PÄÄTÖS ammattikorkeakoulun toimiluvasta 12.12.2013 Dnro OKM/5/533/2013 Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy PL 4000 00079 Metropolia Hakemus Päätös Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut

Lisätiedot

päätoimipaikka luettelo paikkakunnista, joilla on tarkoitus järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta

päätoimipaikka luettelo paikkakunnista, joilla on tarkoitus järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta LIITE 1: HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN ylläpitäjän toimintamuoto osakeyhtiö, säätiö, kunta tai kuntayhtymä 1. Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSVASTUUT TUTKINNOITTAIN

AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSVASTUUT TUTKINNOITTAIN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSVASTUUT TUTKINNOITTAIN Tutkinto, tutkintonimike, koulutusvastuun täsmennys Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto tulkki (AMK) Bachelor of Humanities yhteisöpedagogi

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2013. 702/2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2013. 702/2013 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2013 702/2013 Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu -Yleisesittely Laatua laivalla 30.8.2011 Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu toimintaa vuodesta 1992 (väliaikainen ammattikorkeakoulu) vakinainen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun toimiala määrätään ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä käyttämällä seuraavia koulutusaloja:

Ammattikorkeakoulun toimiala määrätään ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä käyttämällä seuraavia koulutusaloja: 1 of 11 2011-04-27 10:37 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2003» 15.5.2003/352 15.5.2003/352 Seurattu SDK 323/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Valtioneuvoston

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO 1 KESKI-SUOMI JA PIRKANMAA TOIMINTA-ALUEINA Väkiluku n. 800 000 2 KESKEISET TUNNUSLUVUT JAMK TAMK Liikevaihto, M 58 75

Lisätiedot

Rakennus- ja kiinteistöala

Rakennus- ja kiinteistöala Rakennus- ja kiinteistöala Olli Jalonen 1 Rakennus- ja kiinteistöala osana Mertopoliaa KULTTUURI JA LUOVA ALA 14 % LIIKETOIMINTA OSAAMINEN 9 % TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGI A 19 % TERVEYS- JA HOITOALA 16

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu 2012. Seija Ristimäki

Metropolia Ammattikorkeakoulu 2012. Seija Ristimäki Metropolia Ammattikorkeakoulu 2012 Seija Ristimäki Osaamista ja oivallusta tulevaisuuden tekemiseen Metropolia lyhyesti Monialainen ja Suomen suurin ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä,

Lisätiedot

Liite 3. Kuvaus ICT Cityn tilajärjestelyistä ja vuokrasopimusten siirrosta

Liite 3. Kuvaus ICT Cityn tilajärjestelyistä ja vuokrasopimusten siirrosta Liite 3 Kuvaus ICT Cityn tilajärjestelyistä ja vuokrasopimusten siirrosta Turun kaupungin tavoitteena on omalla toiminnallaan sekä yhteistyössä yliopistojen ja muiden kumppanien kanssa kehittää toimintaympäristöä

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miten tutkinto opiskelijaksi AMK tutkintoon? Yhteishaku syksyllä ja keväällä www.opintopolku.fi JAMKin avoimen amkin väylä Väylän kautta mahdollista hakea, kun suorittaa 60

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja (AMK) Nuorisokoulutuksessa opintojen kesto on

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Ensihoitaja (AMK) Opinnot kestävät neljä vuotta, ja ne koostuvat 240

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan ammattikorkeakouluista

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu.

Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu. ESITTELY 1(5) LAUREA -AMMATTIKORKEAKOULU OY Visio 2015 Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu. Ydintehtävä Laurean profiili maamme korkeakoulujärjestelmässä

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten Hakijan perustiedot Virallinen nimi Y-tunnus Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan ammattikorkeakouluista annetun

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

Turun AMK Kupittaan kampuskokonaisuuden kehittäminen Tulevaisuuden korkeakouluympäristö rakentuu Lahdessa -seminaari

Turun AMK Kupittaan kampuskokonaisuuden kehittäminen Tulevaisuuden korkeakouluympäristö rakentuu Lahdessa -seminaari Turun AMK Kupittaan kampuskokonaisuuden kehittäminen Tulevaisuuden korkeakouluympäristö rakentuu Lahdessa -seminaari Markus Forstén / 11.11.2015 / Turun AMK Seminaarin / esityksen teemat Minkälaisia uusia

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014

Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Päivän tarkoitus Aamupäivällä käynnistetään dialogi ammattikorkeakoulujen kesken toimilupakierroksen

Lisätiedot

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS TAMPERE3 Tavoitteena on tieteenalojen rajapinnoista ammentava monialainen, innostava ja globaalisti vetovoimainen tutkimus- ja oppimisympäristö, jolla on vahvaa kansallista ja kansainvälistä painoarvoa

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

TKI ja YAMK. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi

TKI ja YAMK. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi TKI ja YAMK tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi 10.3.2016 YAMK koulutusvastaava Katja Heikkinen, TtT, sh Sisällys Johdatus MyAMK TKI kolmikanta Mentorointi OKM hankkeesta Yhteenveto TKI YAMK

Lisätiedot

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi Mukana Suomen kaikki ammattikorkeakoulut Hankkeen tavoitteena on: Uudistaa YAMK-toimintoja Profiloida

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Avoin a mmattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu

Avoin a mmattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu 3.9.2010 / sh Avoin ammattikorkeakoulu Lähellä Sinua Avoin ammattikorkeakoulu k k Sinulle, joka suunnittelet hakeutuvasi ammattikorkeakouluopintoihin haluat jouduttaa opintojasi ja suorittaa opintoja etukäteen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Lapin ammattikorkeakoulu Oy Lapin ammattikorkeakoulu Oy EVOLUUTIOTA JA REVOLUUTIOTA! Rakennamme uutta ammattikorkeakoulua Lappiin Kemi-Tornion AMK & Rovaniemen AMK Muutoksen taustaa Kataisen hallitusohjelman lähtökohdat Aloituspaikkaleikkaukset

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Energiatehokkuuden koulutuksen ja osaamisen haasteet RIL / RET - ryhmä, Talotekniikan Instituutti. 22.05.2012 Jukka Nivala

Energiatehokkuuden koulutuksen ja osaamisen haasteet RIL / RET - ryhmä, Talotekniikan Instituutti. 22.05.2012 Jukka Nivala Energiatehokkuuden koulutuksen ja osaamisen haasteet RIL / RET - ryhmä, Talotekniikan Instituutti 22.05.2012 Jukka Nivala Ammattikorkeakoulut - tulevat haasteet Mikä muuttuu Rahoituslakiuudistus 2014 Aloituspaikkapäätökset

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia 25.2.2014 Janne Salminen Avoin strategointi malli Kuntayhtymän hallitus Ammattikorkeakoulun hallitus Hallitusten ja johdon seminaarit Johtoryhmä ja johtotiimit LUONNOS

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten

Lisätiedot

Ajankohtaista Oamkin koulutustarjonnasta ja opiskelijarekrytoinnista. Opopatio 10.10.2014 Opiskelijapalvelupäällikkö Marita Aikio

Ajankohtaista Oamkin koulutustarjonnasta ja opiskelijarekrytoinnista. Opopatio 10.10.2014 Opiskelijapalvelupäällikkö Marita Aikio Ajankohtaista Oamkin koulutustarjonnasta ja opiskelijarekrytoinnista Opopatio 10.10.2014 Opiskelijapalvelupäällikkö Marita Aikio Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) Suomen 5. suurin ammattikorkeakoulu noin

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT

JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT Tekstiili- ja vaatetusalan koulutuksen kehittämispäivä 16.2.2011 Erja Parviainen 10/2/11 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Esityksen sisältö: Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32 1(5) Strategia 2016-2019 Hyväksytty yv 25.11.2015 32 2(5) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti.

Lisätiedot

Kaksi vuotta CoastAL-yhteistyötä Käytännön esimerkkejä lounaissuomalaisen erityisosaamisen kehittämisestä. Vesa Taatila Juha Kämäri 4.2.

Kaksi vuotta CoastAL-yhteistyötä Käytännön esimerkkejä lounaissuomalaisen erityisosaamisen kehittämisestä. Vesa Taatila Juha Kämäri 4.2. Kaksi vuotta CoastAL-yhteistyötä Käytännön esimerkkejä lounaissuomalaisen erityisosaamisen kehittämisestä Vesa Taatila Juha Kämäri 4.2.2016 CoastALin tarkoitus CoastAL on SAMKin ja TurkuAMK:n strateginen

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma pähkinänkuoressa Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen

Lisätiedot

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Jenni Ruokonen 13.3.2014 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 27 jäsenliittoa 16 000 jäsenyritystä, joista

Lisätiedot

KEVÄÄN 2016 YHTEISHAKU. AMK-TUTKINNOT Päivä- ja monimuotototeutukset. Tuulikki Harsia ja Eva-Maija Kunnas TAMKin hakijapalvelut

KEVÄÄN 2016 YHTEISHAKU. AMK-TUTKINNOT Päivä- ja monimuotototeutukset. Tuulikki Harsia ja Eva-Maija Kunnas TAMKin hakijapalvelut KEVÄÄN 2016 YHTEISHAKU AMK-TUTKINNOT Päivä- ja monimuotototeutukset Tuulikki Harsia ja Eva-Maija Kunnas TAMKin hakijapalvelut HAKUAJAT TAMKIN KOULUTUKSIIN 8. 27.1.2016 Englanninkielinen koulutus Studyinfo.fi

Lisätiedot

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014 Hannu Sirén Koulutusalakohtainen dialogi 2014- OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot