Turun ammattikorkeakoulu Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turun ammattikorkeakoulu Oy 27.9.2013"

Transkriptio

1 HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN 1. Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi Turun ammattikorkeakoulu Oy / Turku University of Applied Sciences Ltd 1.2. Ylläpitäjän kotipaikka Turku 1.3. Ylläpitäjän omistaja tai taustatahot 1 jättämisvaiheessa ovat Turun kaupunki (91%) ja Salon kaupunki (9%), joten Yhtiö on perustettu Yhtiön omistajina toimilupahakemuksen yhtiö on osa Turku konsernia. Yhtiön perustamis tai osakassopimuksessa ei ole sitoumuksia tai velvoitteita, jotka estävät tekemästä rakenteellisia uudistuksia tai liiketoiminnan uudelleen järjestelyjä. Yhtiön toiminnan tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Yhtiö ei jaa omistajilleen osinkoa, vaan mahdollinen voitto on käytettävä yhtiön toiminnan kehittämiseen yhtiökokouksen päättämällä tavalla. Uuden osakkaan mukaantulo ei saa vaikuttaa yhtiön luonteeseen yleishyödyllisenä yhteisönä tai yhtiön oikeuteen pysyä Kuntien eläkevakuutuksen asiakkaana. Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu 4 10 varsinaista jäsentä. Yhtiön hallituksen kokoonpanosta päättävät omistajat ja se noudattaa kulloinkin voimassa olevaa osakeyhtiö ja ammattikorkeakoululakia. Yhtiöllä on toimitusjohtaja. Turun yliopiston hallitus on päättänyt osallistua yhtiön suunnattuun maksulliseen osakeantiin. Päätöksen perusteluina on todettu uusien synergiaetujen löytäminen, kustannustehokkuuden aikaansaaminen ja pitkäjänteinen alueellinen yhteistyö Ammattikorkeakoulun nimi Turun ammattikorkeakoulu / Turku University of Applied Sciences 1.5. Ammattikorkeakoulun opetus Opetus ja tutkintokieli on suomi. ja tutkintokielet Lisäksi järjestetään englanninkielistä opetusta Päätoimipiste ja paikkakunnat, joilla ammattikorkeakoulutoimintaa on tarkoitus harjoittaa 2 Päätoimipiste on ICT talo, Joukahaisenkatu 3, Turku. Tutkintoon johtavaa koulutusta järjestetään Turussa ja Salossa. Ei muita paikkakuntia, joilla järjestetään vakiintunutta toimintaa. 2. Haetun ammattikorkeakoulun tarpeellisuus ammattikorkeakoululain 4 :n mukaisia tehtäviä varten 2.1. Ammattikorkeakoulun toimintaajatus ja visio Ammattikorkeakoulun profiili ja painoalat 4 Toiminta ajatus: Turun ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa monialaista korkeakouluopetusta sekä harjoittaa soveltavaa tutkimus ja kehitystyötä Varsinais Suomen työ ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Visio: Turun ammattikorkeakoulu on arvostettu kansainvälisesti korkeatasoinen ja innovaatioita tukeva korkeakoulu, joka lisää Varsinais Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia. Turun ammattikorkeakoulun tutkintokoulutuksella samoin kuin tutkimusja kehitystoiminnalla on neljä painoalaa 1) tekniikka, 2) sosiaali ja terveysala, 3) liiketalous ja 4) kulttuuri. Näihin on päädytty vuoden 2012 koulutustarjonnan suuntauksissa. Näillä painoaloilla Turun ammattikorkeakoululla on alueellinen toimintavastuu osaavan työvoiman riittävyydestä ja elinkeinorakenteen uudistamisesta. Nämä valitut painoalat täydentävät parhaiten yliopistojen ja muiden ammattikorkeakoulujen toimintaa ja profiilia Lounais Suomessa. Näillä valituilla aloilla turkulaiset korkeakoulut muodostavat osaamiskeskittymiä,

2 jotka ovat kansainvälisesti korkeaa tasoa sekä houkuttelevat investointeja ja osaajia Suomeen. Turun ammattikorkeakoulun koko toiminnan profiili tarkistetaan vuoden 2014 strategiaprosessissa. Vuoden 2013 loppuun voimassa olevan strategian mukaan profiilina on monialaisuuteen perustuva innovaatiopedagogiikka. Soveltava TKI toiminta, yrittäjyys ja kansainvälisyys integroidaan opetukseen, minkä tuloksena syntyy Varsinais Suomen työpaikoilla hyödynnettäviä innovaatioita. Toimintaa läpileikkaavia osaamisaloja ovat bioja liiketoimintaosaaminen, hyvinvointipalvelut elämänkaaressa, taidealan työelämälähtöinen osaaminen, merellisen ympäristön ja rakentamisen osaaminen, lääkehoito ja terveysosaaminen sekä soveltava ICT Ammattikorkeakoulun strategiset kumppanuudet 5 Tärkein kansainvälinen kumppanuusverkosto on CARPE (Consortium on Applied Research and Professional Education), johon kuuluvat Hogeschool Utrecht, Hamburg University of Applied Sciences, Polytechnic University of Valencia sekä Manchester Metropolitan University. Virallinen sopimus allekirjoitettiin Tavoitteena on saada aikaan monipuolinen, laaja ja syvenevä yhteistyö: lisätä kumppanien välistä kv liikkuvuutta, tehdä yhteisiä TKI hankkeita ja opetussuunnitelmien kehittämistä sekä järjestää seminaareja ja konferensseja. Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulut ovat perustaneet Lounais Suomen ammattikorkeakoululiittouman, jonka perustamissopimuksen ja toimintasuunnitelman Turun ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus on hyväksynyt Liittoumasopimuksessa määritellään liittouman tavoitteet, toimielimet ja toimivalta. Liittouman jäsenkorkeakoulut siirtävät toimintojaan liittoutuman hoidettavaksi toimintasuunnitelman mukaisesti. Liittouman toimintaa kehitetään yhtenäisenä ammattikorkeakoulukokonaisuutena palvelemaan erityisesti Lounais Suomen tulevaisuuden tarpeita. Merkittävin kaupunkiseutua yhteen sitova kumppanuus muodostuu Turun seudun kasvusopimuksesta vuosille Kasvusopimukset ovat maan hallitusohjelman mukaisesti sopimusperusteista kaupunkiseutupolitiikkaa, jolla valtio, Turun seudun yliopistot ja ammattikorkeakoulut, kaupunkiseudut ja elinkeinokehitysyhtiöt sopivat alueen pitkäjänteisistä kehittämistoimista. Vuonna 2013 allekirjoitettavalla ensimmäisellä kasvusopimuksessa tullaan määrittämään yhteistyötä ja operatiivista työnjakoa muiden turkulaisten korkeakoulujen kanssa Keskeiset muutokset Turun ammattikorkeakoulun ylläpitäjäksi tulee lukien Turun ammattikorkeakoulu Oy. Opetus ja kulttuuriministeriön vuoden 2012 päätösten mukaisesti tutkintokoulutus päättyy luonnonvara alalla (iktyonomi, ympäristösuunnittelija), matkailu ja ravitsemisalalla (restonomi) sekä kauneudenhoitoalalla (estenomi). Tietojenkäsittelyn opetus luonnontieteiden koulutusalana päättyy. Tietojenkäsittelyn tutkintokoulutusta jatketaan tradenomikoulutuksena opetusministerin päätöksen mukaisesti. Tutkintokoulutuksella on neljä painoalaa 1) tekniikka, 2) sosiaali ja terveysala, 3) liiketalous ja 4) kulttuuri. Vastaavasti soveltava TKI toiminta suuntautuu jatkossa tekniikan, sosiaali ja terveysalan, liiketalouden sekä kulttuurin koulutusaloille ja organisoidaan kärkiosaamisten mukaisiin tutkimusryhmiin. Palveluliiketoiminta profiloituu em. vahvoille osaamisalueille.

3 Maantieteellinen toiminta alue: Uudessakaupungissa ja Loimaalla ei aloiteta aikuisten tutkintokoulutuksia vuoden 2013 jälkeen. Muut olennaiset muutokset: Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa solmitaan pysyvä strateginen integraatio. Yhteistyötä lisätään YAMKkoulutuksessa, kesälukukauden opinnoissa, laadunhallinnassa ja TKItoiminnassa, jossa yhteistyön painoalueita ovat energiaosaamisen teemat vesitutkimus ja resurssitehokkuus. Turun ammattikorkeakoululla on yhteistyössä Turun yliopiston kanssa valmius käynnistää hammasteknikkojen (AMK) koulutus aikaisintaan syksyllä 2017, edellyttäen että koulutuksen käynnistämiseen ja siirtymävaiheen järjestelyihin saadaan strateginen hankerahoitus. Turussa järjestetään nykyisin hammaslääkärien, suuhygienistien ja hammashoitajien koulutusta. Hammasteknikkojen koulutuksen käynnistymisen myötä alueelle rakentuisi entistä vahvempi kansallinen koulutuskeskittymä, joka voitaisiin koota samalle kampusalueelle ja yhdessä alan johtavien yritysten kanssa. Koulutuksen toteuttamiseen on vahva asiantuntijuus, joka perustuu turkulaisten korkeakoulujen biomateriaaliosaamiseen ja hammaslääketieteen koulutukseen. Tutkimusyksiköt kehittävät hammaslääketieteen käyttöön bioaktiivisesta lasista ja lasikuiduista koostuvia yhdistelmämateriaaleja. Turun ammattikorkeakoulu Oy on halukas käymään neuvotteluja asiasta opetusja kulttuuriministeriön kanssa Perustelut ammattikorkeakoulun toimintarakenteelle Turun ammattikorkeakoulu on tiivistänyt toimintaansa viime vuosina merkittävästi kustannussyistä sekä toiminnan korkean laadun ja vetovoiman turvaamiseksi. Tämän tuloksena toiminta on voitu keskittää maakunnan kahteen suurimpaan kaupunkiin Turkuun ja Saloon. Turun ammattikorkeakoulu on viimeisen kymmenen vuoden aikana lakkauttanut tutkintokoulutuksen toimipisteet Kaarinassa, Raisiossa, Mynämäellä, Paraisilla, Uudessakaupungissa ja Loimaalla. Salon toimipisteen koulutuksilla on toimiva infrastruktuuri. Salon liiketalouden bisneskatemia antaa hyvät yrittäjyysvalmiudet ja yhdessä täydennyskoulutuksen ja hanketoiminnan kanssa tukee Salon rakennemuutosta. Turussa tahtotilana on koota Turussa nykyisin viidessä toimipisteessä sijaitsevat toiminnot Kupittaan kampusalueelle (pl. Taidekatemia), mistä on Turun kaupunginhallituksen periaatepäätös ( ). Turun ammattikorkeakoulun monialainen yksikkörakenne vahvistaa ylialaista TKI toimintaa. Tutkintokoulutus, täydennyskoulutus ja TKI toiminta on hajautettu yksiköihin. Toiminnan ohjaus tapahtuu matriisirakenteen mukaisesti.

4 3. Haetun ammattikorkeakoulun toiminnalliset edellytykset 3.1. Toimintaympäristöanalyysi 6 Elinkeinorakenteen monipuolisuus on Varsinais Suomen vahvuus. Meri ja metalliteollisuus sekä lääketeollisuus muodostavat vahvan teollisen ytimen. Metalli yhdistettynä elektroniikkaan on edelleen tärkeä toimiala. Saaristo ja merellisyys yhdistettynä kulttuuriin ja elämystuotantoon luovat hyvät edellytykset palvelualojen kehittämiseen. Turun seudun vahvuuksia ovat meri ja biotekniikan klusterit, huippututkimus, teknologian ja bisneksen kampusajattelu sekä Turku Science Park alue (Yliopistonmäki TYKS Kupittaa) innovaatiokeskittymänä. Turulle on ominaista kansainvälisyys ja monikulttuurisuus. Valtionvarainministeriön kuntaselvityksen mukaan Varsinais Suomi on taloudellisesti kolmanneksi vahvin maakunta ja muuttoliikkeen ansiosta väestökehitykseltään kasvava. Turun seutu kuuluu kuuden suurimman kaupunkiseudun joukkoon. OKM:n syksyn 2011 ennakointiaineiston mukaan korkea asteelle siirtyvien (19 21 vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka) Varsinais Suomessa vuonna 2016 on 99.2 % vuoden 2009 tasosta, joten väestökehitys alueella on suotuisa. Tutkija Timo Aron vertailun (2013) mukaan Varsinais Suomi on neljänneksi kilpailukykyisin maakunta. Varsinais Suomen bruttokansantuotteen muutos per asukas oli maakuntien heikoin, mikä heijastui kielteisesti työllisyyteen. Aiemmin vahvan ICT klusterin alihankintaverkosto ajettiin alas, minkä seurauksena Salon seudusta tuli 2009 äkillisen rakennemuutoksen alue. Varsinais Suomelle elintärkeä meri ja metalliteollisuus (klusterin liikevaihto maakunnassa 4 mrd euroa) määriteltiin 2010 äkillisen rakennemuutoksen toimialaksi. Hyvät puitteet osaamisen ja yritystoiminnan kehittämistoimille tarjoaa hallitusohjelman mukainen kaupunkipolitiikka, joka vahvistaa keskuskaupunkien roolia. Turun alueen opiskelijan, tutkijan ja asiantuntijan kansainvälinen korkeakouluyhteisö on avainasemassa haettaessa osaamispohjaista uudistumista. Turun seudun kasvusopimuksen mukaan seutu panostaa teknologiaan sekä tutkimukseen ja osaamiseen pohjautuvan uuden liiketoiminnan synnyttämiseen. Painoalueina ovat meri ja metalliteollisuus, hyvinvointi ja bioalat, elintarviketeollisuus ja kehitys, ICT sekä luovat alat. Nämä tukevat erittäin hyvin Turun ammattikorkeakoulun valitsemia painoaloja. Turun ammattikorkeakoulun toiminnan mahdollisuudet ja riskit ovat yhteydessä alueen onnistumiseen kasvusopimuksen mukaisten tavoitteiden toteuttamisessa. Toimialojen vaikeuksien perusteella ei ole järkevää välittömästi supistaa tutkintokoulutuksia, sillä yritykset suuntautuvat vaikeuksissa uudelleen ja siten työvoiman koulutustarve ei supistu. Esimerkiksi meriteollisuuden klusteriin luettavat yritysten liikevaihto näyttää toipuneen hyvin huolimatta siitä, että Turun telakan tilauskanta on pieni. Turun ammattikorkeakoulu tukee yrityksiä niiden pyrkimyksissä suuntautua uudelleen, esim. globaaleille markkinoille, mikä luo mahdollisuuksia ja odotuksia ammattikorkeakoulun liiketaloudellisen ja kansainvälistymisosaamisen hyödyntämiseen osana alueen yhteisiä tavoitteita. Esimerkiksi meriteollisuuteen pyritään luomaan Suomen johtava osaamis, innovaatio ja tuotantokeskittymä Turku Yard Park, jolla on eväät menestyä globaalissa kilpailussa. Terveyden ja hyvinvoinnin osalta Turun seutu pyrkii edelläkävijäksi, joka

5 kehittää ennaltaehkäiseviä ja elämänlaatua ylläpitäviä tuotteita ja palveluita, jotka ovat yksilöllisiä ja kohdistuvat kaikkiin ikäryhmiin. Liiketoimintaa edistetään esimerkiksi hyvinvointi ja terveysteknologiaan sekä funktionaalisiin elintarvikkeiisin liittyen. 3.2 Keskeiset työelämäkumppanuudet Vuosittain Turun AMK tekee yhteistyötä noin yhteistyökumppanin kanssa, joista noin 50 % edustaa yksityistä sektoria, 35 % julkista sektoria ja 15 % kolmatta sektoria. Kontaktien määrällä mitattuna suurimmat julkisen sektorin kumppanit ovat Varsinais Suomen sairaanhoitopiiri ja Turun kaupunki. Yrityskumppaneista keskeisiä ovat Teleste Oyj, Fujitsu Finland Oy, Elekno Oy, YIT rakennus, Merikratos konserni ja lääkäriasema Mehiläinen. Kulttuurialalla tärkeitä kumppaneita ovat alueen ammattiteatterit ja orkesterit (Turun kaupunginteatteri, Linnateatteri, Turun filharmoninen orkesteri, Åbo Svenska Teater, Aurinkobaletti, Laivaston soittokunta), galleriat, taidemuseot (Turun taidemuseo, Wäinö Aaltosen museo, Titanikgalleria, Valokuvakeskus Peri), musiikki ja tanssioppilaitokset, tuotantoyhtiöt ja media alan yritykset (mm. TS Yhtymä, Zeeland Oyj, Yleisradio, MTV3, Solar Films Inc, Rovio Entertainment Ltd). Erilaisia yhteistyökontakteja yrityksiin raportoidaan vuosittain yli kappaletta. Opiskelijoiden harjoittelu on tärkein kontaktimuoto, jonka osuus on 50 % kaikista kontakteista. Yleisin yhteistyömuoto on terveysalan harjoittelu julkisella sektorilla. Opinnäytetöiden osuus on 12 % kontakteista. Hankkeistettujen opinnäytetöiden osuus kaikista opinnäytetöistä on 70 prosenttia. Muita yhteistyön muotoja ovat projektiopiskelu sekä TKI ja palvelutoiminta sekä kielikoulutuskeskuksen ja täydennyskoulutuksen tuotteistetut koulutuspalvelut Henkilöstöresurssit ja henkilöstön kehittäminen Perustelut taulukon 1 henkilöstörakenteelle Vakituisen henkilöstön keski ikä on suhteellisen korkea, vuoden 2013 lopussa 49 vuotta. Vuosien aikana eläköityy 105 henkilöä. Lähivuosien haasteeksi muodostuu osaamistarpeiden ja henkilöstörakenteen vastaavuus. Opiskelupaikkojen alenema kohdistuu aloille, joissa eläköitymisiä ei tapahdu riittävästi suhteessa työvoimatarpeen vähenemiseen. Joillakin koulutusvastuualueilla opetuksen osaamisvaatimukset ovat myös voimakkaasti muuttuneet työelämätarpeiden ja rakenteen muutoksessa. Päätoimisten tuntiopettajien työaika on määritelty palkkaamispäätöksissä tunnin tuntihaarukalla. Tuntiopettajia on 184, joista määräaikaisia on 101. Lisäksi lehtorin ja yliopettajan virkojen täyttämisestä on jo vuoden 2013 aikana luovuttu, koska tuntiopettajan joustava vuosityöaika on taloudellisessa sopeutustilanteessa parempi vaihtoehto. Opettajien työaikasuunnittelua kehitetään tulostavoitteellisempaan suuntaan jakamalla resurssit suuremmille opintokokonaisuuksille kehittämällä tiimityötä. Opettajien työaikasuunnittelun kehittäminen tähtää tiimikohtaisiin resursseihin ja siihen, että tehtävien sijaan määritellään opetustiimeille tulostavoitteet. Työaikasuunnittelun uudistamisen seurauksena on arvioitu saatavan aikaan jopa 20 %:n säästö opettajien opetustehtävien työtuntikertymissä. TKI toimintaa integroidaan opetukseen tehostetusti ja opiskelijoiden osallistumista lisätään opetussuunnitelmia tarkastamalla. Tavoitteena on kasvattaa projektitoimintaa hallitusti ja lisäksi panostaa henkilöstön kehittämisessä koulutusvientiin. Muun kuin opetus ja TKI projektihenkilöstön rakennetta muutetaan kes

6 kittämällä projektien hallintoon erikoistuneen henkilöstön työpanoksen hyödyntämistä koko ammattikorkeakoulun laajuudella. Tuleva kampus mahdollistaa opiskelijapalveluiden keskittämisen mm. kirjastossa ja opintotoimistoissa. Vuositasolla tavoiteltavaan noin 2 miljoonan euron säästöön henkilöstökuluissa päästään vähentämällä kahden ensimmäisen vuoden aikana 20 HTV:tä molemmissa ryhmissä, sekä opetus että muun henkilöstön määrässä. Vuonna 2014 opetushenkilöstön kustannuksia nostaa kuitenkin siirtyminen PTY:n sopimuksen piiriin. Vuoden 2014 osalta alenema saadaan aikaan eläköitymisen sekä määräaikaisten palvelussuhteiden vähentämisien avulla sekä tuntiopettajien tuntijoustoa käyttäen. Vuoteen 2018 mennessä on arvioitu alenema yhteensä 120 HTV:tä. Tähän päästään edellä mainittuja toimenpiteitä noudattaen, mikä kuitenkin edellyttää sisäisiä rakennemuutoksia ja työtehtävien uudelleen suuntaamista opetus, TKI ja muun henkilöstön keskuudessa, tehtävien päällekkäisyyden karsimista ja voimavarojen oikeaa kohdentamista. Suunniteltu henkilöresurssien yhteiskäyttö muiden toimijoiden kanssa. Yhteiskäytöstä on sovittu YAMK koulutuksessa SAMK:in kanssa sekä muotoilun YAMK koulutuksessa YH Novian kanssa. Henkilöstön osaamisen kehittäminen. Osaamisen kehittämisen systemaattisuutta lisätään ottamalla 2013 käyttöön osaamisen johtamisen toimintamalli (osaamiskartoitukset ja osaamispankki). Menetelminä ovat osallistuminen TKI hankkeisiin sekä henkilöstökoulutukset. Henkilöstökoulutus toteutetaan parhaan vaikuttavuuden saavuttamiseksi yhteisöllisinä kehittämishankkeina. Painotuksina ovat projektitoiminta, innovaatiopedagogiikan toimintamalli, esimiestyö sekä kielitaito ja monikulttuurisuus. Tasa arvon ja työhyvinvoinnin edistäminen. Tasa arvon toteutumista edistetään Turun ammattikorkeakoulu tasa arvoja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesti. Siinä määritellään, miten henkilöstön ja opiskelijoiden oikeudenmukaista, tasa arvoista ja yhdenvertaista kohtelua edistetään. Velvollisuus edistää tasa arvoa ja yhdenvertaisuutta koskee kaikkea kaikkia opiskelu ja työyhteisön jäseniä. Henkilöstön työhyvinvoinnin nykytilaa samoin kuin kehittämistoimia on valmisteltu Työterveyslaitoksen kanssa Työhyvinvoiva AMK hankkeessa ( ). Työhyvinvointia muutostilanteessa edistetään järjestämällä työnohjausta. Hyvää henkilöstöjohtamista on edistetty järjestämällä dialogisen johtamisen valmennuksia johdolle ja lähiesimiehille. Henkilöstölle on järjestetty liikuntamahdollisuuksia (kuntosali, liikuntasali, uimahalli). Henkilöstöllä on mahdollisuus saada käyttöönsä liikuntaseteleitä ja osallistua Turun AMK:n liikuntaseuran TULI ry:n liikuntatoimintaan Koulutus / AMK Koulutustarve 7 Koulutustarjonnan vastaavutta valtakunnalliseen ja alueelliseen koulutus

7 tarpeeseen ja profiiliin arvioitiin huolellisesti vuoden 2012 alussa. Tällöin päädyttiin esittämään OKM:n alkuperäistä ehdotusta pienempi vähennys insinöörikoulutukseen. Teknillisen yliopiston puuttuessa alueelta Turun ammattikorkeakoulu on maan vahvimpiin kuuluvalla teollisuusalueella tärkein tekniikan kouluttaja teknologiateollisuuden, rakennusteollisuuden ja ICT alan tarpeisiin. Taidekatemia on merkittävä monialainen koulutusorganisaatio Suomessa ja näkyvä toimija turkulaisessa taide ja kulttuurielämässä (esim. Turku Euroopan Euroopan kulttuuripääkaupunkina 2011). Työnjako turkulaisten korkeakoulujen kesken on selkeä: Turun yliopisto ja Åbo Akademi ovat kansainvälisiä tutkimusyliopistoja, jotka kouluttavat työvoimaa kansallisille työmarkkinoille. Turun ammattikorkeakoulu kouluttaa pääosin alueellisille työmarkkinoille ja tekee alueellista soveltavaa TKItyötä. Selvitysmies Pentti Rauhalan mukaan Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen nykyisillä koulutusohjelmilla ei ole merkittävää päällekkäisyyttä. Opiskelijarekrytointi ja työhönsijoittumisalue on pääasiassa oma maakunta. Matkailu, ravitsemis ja talousalan koulutus päättyy Turun ammattikorkeakoulussa ja jatkuu Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Turun ammattikorkeakoulun liiketalouden tradenomikoulutus sekä sosiaali ja terveysalan koulutus ovat alueellisia koulutusvastuita, joihin opiskelijarekrytointi tapahtuu noin %:sti omasta maakunnasta. Liiketalouden tradenomikoulutusta suunnataan alueen vientiteollisuuden tarpeisiin. Sosiaali ja terveysalalle ennakoidaan vuoteen 2025 mennessä merkittävää työvoiman vajausta (mm. TEM:in arviot). Turku on terveydenhuollon erityisvastuualue, jonka yliopistollinen keskussairaala huolehtii vaativasta erikoissairaanhoidosta. Monipuolinen ja laaja sosiaali ja terveysalan koulutustarjonta on järkevä toteuttaa erityisvastuualueen ammattikorkeakoulussa, joka palvelee samalla laajentuvan yksityisen terveyspalvelusektorin tarpeita. Suunniteltu toiminnan laajuus toiminnan alkaessa ja keskeiset koulutustarjonnan muutokset verrattuna nykytilanteeseen (2013) Syyskuussa 2013 AMK tutkintokoulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä on lähes 8250 ja YAMK koulutuksen opiskelijamäärä noin 530. Vuonna 2014 AMK tutkintokoulutuksen opiskelijoiden kokonaismääräksi arvioidaan noin 7800 ja YAMK koulutuksen opiskelijamääräksi 450. Nuorten AMK tutkintokoulutuksen aloittajamäärä on OKM:n vuoden 2012 päätöksen mukaisesti 1672 aloittajaa, noudattaen koulutusaloittaista kiintiötä kuten vuonna Vuonna 2014 AMK tutkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa on 275 aloittajaa, mikä on 240 aloittajaa vähemmän kuin vuonna Vuonna 2014 YAMK koulutuksessa on noin 190 aloittajaa, mikä on 50 aloittajaa vähemmän kuin vuonna Suunnitelma toiminnan muutoksista aloittamisvuodesta vuoteen Opiskelijamäärä vähenee: vuonna 2018 AMK tutkintokoulutuksen opiskelijamääräksi arvioidaan 7000 ja YAMK koulutuksen opiskelijamääräksi 350. Hammasteknikkojen koulutus alkaa syksyllä Koulutusta Turussa keskitetään Kupittaan kampusalueelle vuodesta 2017 lukien. Muita merkittäviä muutoksia jaksolle välille ei ole ennakoitu. Työllistyminen. Turun ammattikorkeakoulusta valmistuneista on sijoittunut Varsinais Suomeen noin 75 %. Työllistyminen on erinomaisella tasolla.

8 Selvitysmies Pentti Rauhalan mukaan Turun ammattikorkeakoulusta vuonna 2010 valmistuneista oli vuonna % vakituisessa kokopäivätyössä. Esimerkiksi Turun yliopistosta valmistuneista vastaava luku oli 36 %. Valmistuneiden insinöörien työllisyysaste on ammattikorkeakoulujen kärkeä. Sosiaali ja terveysalalta valmistuneiden työllisyysasteet on 97.9 %, joka osoittaa käytännössä täystyöllisyyttä. Kulttuurialalla valmistuneiden työllistymisasteet ovat kansallista keskitasoa. Työttömien määrät ovat alhaiset. Kulttuurialalle tyypillistä on MA opintoihin ja ulkomaille hakeutuminen sekä freelancer työskentely, mikä alentaa työllisten lukua. Tradenomeista Varsinais Suomen sijoittuneiden osuus valmistuneista on ollut 82 % vuosina Turun ammattikorkeakoulusta valmistuneiden tradenomien työllisyys on koko maan kolmanneksi paras Koulutusvastuu Ammattikorkeakoulututkinnot ja tutkintonimikkeet, joihin haetaan koulutusvastuuta Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto. Ei muutoksia nykytilanteeseen Kuvataiteilija (AMK). Turun ammattikorkeakoulun Taidekatemian kuvataide on kansallisesti tunnustettu, Suomen vanhin ja vetovoimaisin kuvataiteen kouluttaja ja merkittävä osa Turun seudun kuvataidekeskittymää. Profiiliin kuuluvat valokuvaus, piirustus ja nykytaiteen kokeilevat menetelmät sisältäen maalauksen, kuvanveiston ja taidegrafiikan opintoja. Koulutus vastaa nykytaiteen työelämälähtöisiin osaamisvaatimuksiin ja parantaa taiteilijoiden työllistymismahdollisuuksia. Kuvataiteen opetukseen integroitu TKI toiminta on tärkeä osa Taideakatemian soveltavan taiteen profiilia. Hankerahoittajina ovat EU:n kulttuuriohjelma, Taiteen keskustoimikunta ja Turku 2011 säätiö. Medianomi (AMK). Journalismin, mainonnan ja elokuvan muodostama media alan koulutuskokonaisuus kehittää alaa monipuolisesti. Laaja mediakentän osaaminen ja alueen yhteistyökumppanuudet tarjoavat opiskelijoille laajasti valinnaisuutta ja työelämään uusia osaamisyhdistelmiä ja yrittäjyyttä. Media alan murros vaatii laajaa yhteistyötä sekä uudenlaista osaamista ja ajattelua. Journalismin koulutus profiloituu monimediajournalismiin sekä yhteisöviestintään yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Journalismin koulutus kuuluu myös valtakunnalliseen toimittajakoulutuksen neuvottelukuntaan. Mainonnan suunnittelun koulutuksella on vankka asema mainos ja viestintäalan toimistojen uuden luovan markkinointiviestinnän henkilöstön kouluttajana. Elokuvan koulutuksella on vahva kytkentä työelämän elokuva ja animaatiotuotantoihin, ja koulutus on saanut monia kansallisia ja kansainvälisiä tunnustuksia ja palkintoja. Muotoilija (AMK). Muotoilun merkitys osana teollista toimintaa korostuu. Teollisuuden kilpailukyvyn lisääminen edellyttää design thinking ajattelua, jota muotoilun liittäminen osaksi tuotekehitystoimintaa voi tuoda. Muotoilu on välttämätön osa aidosti monialaista oppimisympäristöä. Musiikkipedagogi (AMK). Musiikin toimintaympäristö Turun alueella on elinvoimainen (esim. musiikin ja hyvinvoinnin uudet yhteistyöavaukset, Laivaston Soittokunnan laajeneminen, musiikkioppilaitosverkosto, Musicare verkosto). Pienestä opiskelijavolyymistä huolimatta musiikkipedagogien koulutus ja Turun konservatorio muodostavat kansallisesti merkittävän tanssin ja musiikin koulutuskokonaisuuden taiteen perusopetuksesta ammatillisen peruskoulutuksen taiteilijakoulutuksen kautta korkeakoulutason pedagogikoulutukseen. Tanssinopettaja (AMK). Koulutuksessa rakennetaan opinnoissa ja harjoittelussa saavutettavan taitotiedon avulla perusta esiintymiselle, esitysten

9 luomiselle, opettajuudelle ja tanssin yhteisölliselle soveltamiselle. Lisäksi opiskelijat omaksuvat hanketoiminnan kautta moniammatillisia työelämälähtöisiä ja hyvinvointia kulttuurin keinoin edistäviä menetelmiä yhteistyössä ammattikorkeakoulun muiden alojen, Turun alueen tanssioppilaitosverkoston, ammattitanssiteatterien sekä Turun kaupungin vapaa aika, sivistys ja hyvinvointitoimialojen kanssa. Teatteri ilmaisun ohjaaja (AMK). Koulutuksessa rakennetaan opinnoissa ja harjoittelussa saavutettavan taitotiedon avulla perusta esiintymiselle, esitysten luomiselle, ryhmäohjaajuudelle ja esittävien taiteiden yhteisölliselle soveltamiselle. Lisäksi opiskelijat omaksuvat hanketoiminnan kautta moniammatillisia työelämälähtöisiä ja hyvinvointia kulttuurin keinoin edistäviä menetelmiä yhteistyössä ammattikorkeakoulun muiden alojen, Turun alueen harrastajateatteriverkoston, ammattiteatterien sekä Turun kaupungin vapaa aika, sivistys ja hyvinvointitoimialojen kanssa. Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto. Tradenomi (AMK). Vuoden 2013 koulutusohjelmapäätökseen nähden lisäyksenä tietojenkäsittely, ei muita muutoksia nykytilanteeseen Täsmennykset: Liiketalous. Liiketalouden koulutus vastaa laaja alaisesti alueen elinkeinoelämän ja palvelusektorin tarpeeseen. Yliopistokoulutuksesta poikkeava koulutustehtävä liittyy talouden ja laskentatoimen käytännön osaamiseen mm. tilitoimistojen tarpeisiin, finanssipalvelujen toimihenkilötyöhön sekä myyntityön ja ostotoiminnan käytännön toimijoiden kouluttamiseen. Tietojenkäsittely. OKM:n päätös velvoittaa jatkamaan tietojenkäsittelyä tradenomikoulutuksena. Turun alueen ICT klusterin palvelukseen tarvitaan ICT tradenomeja. Kirjasto ja tietopalveluala. Kirjasto ja tietopalvelun koulutus toimii yhteistyössä Varsinais Suomen yleisten ja korkeakoulukirjastojen kanssa sekä tuottaa kirjasto ja tietopalvelualan ammattilaisia koko eteläiseen Suomeen. Logistiikka. Lounaisrannikko on vahva logistinen keskus, jonka kautta tavaravirrat kulkevat meren yli Eurooppaan ja Euroopasta satamien kautta edelleen itään. Liiketoiminnan logistiikan osaajille on alueella kova kysyntä. Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto. Insinööri (AMK), rakennusmestari (AMK). Ei muutoksia nykytilanteeseen Täsmennykset: Energia ja ympäristötekniikka. Lounais Suomen rannikko on profiloitunut energia rannikoksi. Ilmastonmuutos ja vaatimukset muuttaa teollisia prosesseja ovat huolen aiheena koko maassa. Koulutusvastuulla on vahva kytkentä alueen profiiliin ja työelämätarpeisiin. Koulutuksessa käsitellään niin energia, vesi kuin resurssitehokkuuteenkin liittyvää problematiikkaa. Tieto ja viestintätekniikka. Tieto ja viestintätekniikan klusteri on Varsinais Suomessa rakennemuutoksesta huolimatta edelleen vahva. Koulutus vastaa klusterin nykyisiin ja nouseviin vahvuusalueisiin kuten hyvinvointija peliteknologiaan. Konetekniikka. Työpaikkojen mukaisessa tarkastelussa Teknologiateollisuuden yritysten osuus on Varsinais Suomessa muuta maata suurempi. Telakkateollisuuden ympärille kasvanut alihankintateollisuus on löytänyt myös uusia markkinoita ulkomailta tilanteessa, jossa alueellinen laivanrakennukseen liittyvä kysyntä on vähentynyt. Kouluttamalla modernin tuotantotekniikan ja automaation osaamista turvataan tuotantotoiminnan pysyminen Suomessa ja Turun alueella. Prosessi ja materiaalitekniikka. Prosessi ja materiaalitekniikan koulutus toimii yhteistyössä Turun seudun vahvan bio, elintarvike ja kemianteolli

10 suuden kanssa. Rakennus ja yhdyskuntatekniikka. Rakennusala on alueen työllisyyden kannalta suuri toimiala. Alueella toimii useita suuria rakennusalan yrityksiä, joilla on kiinteä yhteistyösuhde ammattikorkeakouluun. Tuotantotalous. Vienti ja muihin ulkomaantoimintoihin liittyvä toiminta korostuu, jolloin työelämässä tarvitaan insinööriosaamiseen liittyvää liiketalouden myynti ja osto osaamista. Teknologiateollisuus ry on ilmaissut huolensa maanlaajuisesti puuttuvasta insinöörien osto ja myyntiosaamisesta. Tuotantotalouden koulutusohjelma vastaa tähän tarpeeseen. Koulutuksessa painottuvat yrittäjyyteen kouluttaminen, liiketoimintaosaaminen, asiakaspalvelu sekä logistinen kuljetusosaaminen (entinen auto ja kuljetustekniikka). Sosiaali ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Muutoksena nykytilanteeseen esitetään hammasteknikkokoulutuksen käynnistämistä syksyllä 2017, edellyttäen strategista hankerahoitusta. Tarkentava esitys tehdään loppusyksyllä. Ei muita muutoksia nykytilanteeseen Bioanalyytikko (AMK) Ensihoitaja (AMK) Fysioterapeutti (AMK) Kätilö (AMK) Röntgenhoitaja (AMK) Sairaanhoitaja (AMK) Sosionomi (AMK) Suuhygienisti (AMK) Terveydenhoitaja (AMK) Toimintaterapeutti (AMK). Hammasteknikko (AMK) Perustelut: Sosiaali ja terveysalalla on työvoimapula. Merkittävä määrä terveydenhuollon työntekijöitä siirtyy eläkkeelle kymmenen vuoden kuluessa. Turun ammattikorkeakoulussa vastataan laaja alaisesti sosiaali ja terveysalan osaajien tarpeisiin. Fysioterapeutin, sairaanhoitajan, sosionomin ja terveydenhoitajan ohjelmat tuottavat osaajia lähinnä lounaisen Suomen työntekijätarpeeseen. Osa ohjelmista, bioanalyytikko, ensihoitaja, kätilö, röntgenhoitaja, suuhygienisti ja toimintaterapeutti, kouluttaa osaajia alueellisen tarpeen lisäksi valtakunnalliseen tarpeeseen. Sosiaalialan koulutus vastaa myös Varsinais Suomen lastentarhanopettajapulaan, noin puolet valmistuvista sosionomeista saa myös lastentarhanopettajan pätevyyden. Turussa järjestetään nykyisin hammaslääkärien, suuhygienistien ja hammashoitajien koulutusta. Hammasteknikkojen koulutuksen käynnistymisen myötä alueelle rakentuisi entistä vahvempi kansallinen koulutuskeskittymä, joka voitaisiin koota samalle kampusalueelle ja yhdessä alan johtavien yritysten kanssa. Koulutuksen toteuttamiseen on vahva asiantuntijuus, joka perustuu turkulaisten korkeakoulujen biomateriaaliosaamiseen ja hammaslääketieteen koulutukseen. Tutkimusyksiköt kehittävät hammaslääketieteen käyttöön bioaktiivisesta lasista ja lasikuiduista koostuvia yhdistelmämateriaaleja. Vieraskielinen koulutus. Tekniikan AMK tutkintoon johtavana (Bachelor of Engineering) järjestetään Information Technology koulutus. Sosiaali ja terveysalan AMK tutkintoon (Bachelor of Health Care) johtavana järjestetään Nursing koulutus. Liiketalouden AMK tutkintoon johtavana (Bachelor of Business Administration) järjestetään International Business koulutus.

11 Vieraskielisten koulutusohjelmien tavoitteena on korkeakouluyhteisön kansainvälistäminen, maassa asuvien ulkomaalaisten kouluttaminen, työelämän osaamistarpeisiin vastaaminen sekä alueen kansainvälisten yhteyksien edistäminen. Lounais Suomen ammattikorkeakoululiittoumassa on sovittu yhteisen vieraskielisen koulutuksen toteutusstrategian laatimisesta, jossa selkiytetään vieraskielisen koulutuksen tavoitteita ottamalla huomioon maahanmuuttajille tarkoitetun, ulkomaista työvoimaa Suomeen rekrytoivan koulutuksen, kaksois ja yhteistutkintojen sekä koulutusviennin tarpeet. Haettavia koulutusvastuita on perusteltu myös kohdassa Lisäksi perusteluiksi esitetään liitteenä oleva taulukko A, jossa on esitetty haettavia koulutuksia vastaavien koulutusohjelmien työllistyminen, alueellinen sijoittuminen sekä vetovoima vuoden 2013 yhteishaussa. Ehdotus ei perustu ammattikorkeakoulujen välisiin sopimuksiin. Turun ammattikorkeakoululla on rahoituksen leikkausten jälkeen koulutuksen edellytyksinä riittävä määrä opetushenkilöstöä ja riittävät tukipalvelut sekä toimitilat ja laitteistot sekä Turussa että Salossa Muu koulutustehtävä Ylempää ammattikorkeakoulutusta (YAMK koulutusta) tullaan järjestämään kaikilla neljällä koulutuksen painopistealueella tekniikassa, sosiaalija terveysalalla, liiketaloudessa ja kulttuurissa. Ensimmäisessä vaiheessa YAMK koulutusta järjestetään liiketalouden YAMK tutkintoon johtavana (yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen, kirjastoja tietopalvelu, International Business Managemement), tekniikan YAMKtutkintoon johtavana (teknologiaosaamisen johtaminen, rakentaminen, ympäristöteknologia), sosiaali ja terveysalan YAMK tutkintoon johtavana (sosiaali ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen, terveyden edistäminen, kliininen asiantuntija, kuntoutus, sosiaaliala) sekä kulttuurialan YAMKtutkintoon (muoilija, ylempi AMK) johtavana vuosina Muutokset nykytilaan: kulttuurialalla aloitetaan vuonna 2014 muotoilija (ylempi AMK) koulutus, jossa tehdään monialaista yhteistyötä Yh Novian kanssa. YAMK koulutus päättyy matkailu, ravitsemis ja talousalalla (palveluliiketoiminta) sekä luonnontieteiden alalla (Business Information Systems). Hakukohteita ei yhdistetä vielä 2014, mutta samaan tutkintoon johtavat ohjelmat toteutetaan yhteisenä. Lounais Suomen ammattikorkeakoululiittouman toimintasuunnitelmassa on sovittu, että ammattikorkeakoulut perustavat yhteiseksi ohjelmaksi ylempien ammattikorkeakoulututkintojen ohjelman, joka toteuttaa valitut ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot yhteisesti. Vieraskielisten YAMK ohjelmien tavoitteena on AMK:n huippuosaamisen tarjoaminen kansainvälisille opiskelijoille sekä kansainvälisten yhteyksien edistäminen ulkomaalaisten opiskelijoiden avulla. Ulkomaalaisten on vaikea hakeutua ohjelmiin pääsyvaatimuksena olevan kolmen vuoden soveltuvan työkokemuksen vuoksi. YAMK ohjelmat palvelevat hyvin alueen työelämää, mitä osoittavat työelämään sijoittumisluvut. Esimerkiksi Teknologiaosaamisen johtamisen ohjelmasta valmistuneista vastaavasti 89 % työssä Varsinais Suomessa ja 11 % Satakunnassa. Sosiaali ja terveysalan

12 kehittämisen ja johtamisen yamk ohjelmasta valmistuneista työllistyi Varsinais Suomeen 75 %. koulutustehtävän puitteissa haettava ammatillinen opettajankoulutus, olennaiset muutokset nykytilaan ja suunnitelma muutoksista 2018 mennessä perustelut taulukossa 1 3 haetuille koulutustehtävälle ja laajuudelle Muu koulutus Turun ammattikorkeakoulun täydennyskoulutus edistää elinikäistä oppimista ja palvelee Varsinais Suomen alueen työelämän osaamista ja kilpailukyvyn kasvattamista. Täydennyskoulutus on palveluliiketoimintaa, joka tuottaa nykyisin vuosittain runsaat 2 miljoonan euroa ulkoista rahoitusta. Ammattikorkeakoulu on tarjonnut pitkäkestoisia täydennyskoulutuksia sekä alakohtaisina että monialaisina erikoistumisopintoina, joille on ollut hyvä kysyntä. Rahoituskannustimen puuttuessa ammatillisia erikoistumisopintoja ei ole aloitettu vuoden 2012 jälkeen, vaan näiden sijaan on tuotteistettu maksullisia täydennyskoulutuskokonaisuuksia. Turun ammattikorkeakoulu järjestää laajasti työvoimapoliittista koulutusta (esimerkiksi Salon seudun rakennemuutokseen sopeutuminen) sekä oppisopimustyyppistä koulutusta korkeakoulutetuille. Erikoistumisopinnoista ja oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta hankitun osaamisen kautta Turun ammattikorkeakoulun valmiudet järjestää tutkinnon jälkeisiä erikoistumiskoulutuksia ovat hyvät. Täydennyskoulutus profiloituu jatkossa tekniikan, sosiaali ja terveysalan, liiketalouden ja kulttuurin koulutusaloille. Turun ammattikorkeakoulu lisää avoimen ammattikorkeakoulun kautta tarjottavien opintojen tarjontaa oleellisesti syyslukukaudesta 2013 lukien. Riittävät valmiudet omaaville järjestetään laaja opinto oikeus, jolloin opiskelija voi 60 opintopisteen opinnot suoritettuaan hakea tutkintokoulutukseen ns. avoimen väylän kautta. Koulutusvienti ja tilauskoulutus. Koulutusvienti on kehittyvä osa palveluliiketoimintaa. Turun ammattikorkeakoulu on kartoittanut koulutusvientiin soveltuvat tuotteet ja osallistunut Future Learning Finland klusteriohjelmaan. Ammattikorkeakoulu on tehnyt ohjeistuksen vientiprosesseille, koonnut koulutusviennin tietopankkia ja asiantuntijarekisteriä, tehnyt kohdemarkkina analyyseja, kehittänyt verkostotoimintaa ja kouluttanut henkilöstöä kansainväliseen liiketoimintaan ja monikulttuurisuusosaamiseen. Jokaiseen TKI hankkeeseen laaditaan liiketoimintasuunnitelma, sillä kansainväliset projektit toimivat siltoina vientikauppaan. Koulutuksista ja konsultoinneista on tehty eri puolille maailmaa tarjouksia, näiden osalta neuvottelut ovat vielä käynnissä. Toistaiseksi merkittävin koulutusvientituote on kokonaan verkko opetuksena toteutettavat Executive MBA (emba) opinnot (90 op), joihin vaaditaan Bachelor tason tai vastaava koulutus ja vähintään kolmen vuoden työkokemus. Ohjelmassa opiskelee 200 opiskelijaa ympäri maailmaa. Turun kaupunki, Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Turun aikuiskoulutuskeskus muodostavat FinnWayLearning konsortion. Valmistelussa olevassa konsortiosopimuksessa osapuolet sitoutuvat vuodesta 2014 alkaen konsortion toimintaan ja rahoitukseen. Tavoitteena on tarjota Turun alueen koulutusosaamisen koko paletti kansainvälisille koulutusviennin markkinoille. Kohdealueita ovat EU:n lisäksi Lähi itä, Kiina, muu Aasia ja Venäjä. Konsortion koulutusviennin erityisalueita ovat oppiminen ja pedagogiikka, uudet menetelmät ja sisällöt oppilaitosten ja opettajien käyttöön, koulutuksen ja työelämän yhteistyö, innovaatioiden tuottaminen korkeakouluissa sekä koulutusketjujen tarjoaminen.

13 3.5. Tutkimus ja kehitystyö sekä muu toiminta TK toiminnan laajuus TKI toiminnan laajuus ja rahoituspohja Vuonna 2011 Turun ammattikorkeakoulun TKI toiminnan ulkoinen rahoitus oli ammattikorkeakouluista neljänneksi suurin, TKI henkilötyövuosilla mitattuna Turun AMK oli suurin (199 htv). TKI toiminnan menoiksi vuonna 2013 on arvioitu 12.5 milj. euroa ja henkilötyövuosien määräksi 209. Olennaiset toiminnan muutokset Soveltava TKI toiminta suuntautuu jatkossa neljälle painopistealalle tekniikan, sosiaali ja terveysalan, liiketalouden ja kulttuurin koulutusaloille ja organisoidaan kärkiosaamisten mukaisiin tutkimusryhmiin. TKI toiminnan rahoituksen ennustetaan olevan 14 % ammattikorkeakoulun kokonaisrahoituksesta vuonna 2014 ja 17 % kokonaisrahoituksesta vuonna TKItyön henkilötyövuosien ennustetaan kasvavan: arvio vuodelle htv, arvio vuodelle 2018 on 253 htv. Lukuihin sisältyy opetushenkilöstön, TKI henkilöstön ja TKI tukihenkilöiden työpanos. Rahoituspohja ja suunnitelma toiminnan kehittämisestä Vuonna 2012 TKI toiminta jäsennettiin TKI ohjelmien alla työskenteleviksi 34 tutkimusryhmäksi. Ne vastaavat alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin tavoitteisiin. Tutkimusryhmien käynnistymisen myötä vuosille on odotettavissa TKI toiminnan kasvupyrähdys, vaikka vuoden 2014 kasvua hillitseekin rahoitusohjelmakauden vaihdos ja rakennerahastorahoituksen väheneminen. Vuoden 2016 jälkeen ryhmätoiminta on vakiintunut ja kasvu tasaantuu. Projektit palvelevat hyvin alueen tarpeita ja toteutuvat samalla kansainvälisissä verkostoissa. EU:lta saatava (esim Horizon 2020) projektirahoituksen määrä jatkaa edelleen kasvuaan mm. tehokkaan kumppaniverkostotoiminnan vaikutuksesta. Tekesin rahoitusosuus kasvaa, vaikka sen jaettavissa oleva rahoitusmäärä pienenee. Yrityksiä ja organisaatiota palvelevan soveltavan tutkimuksen tarve kasvaa ja Turun ammattikorkeakoulu on tässä uskottava toimija. Turun ammattikorkeakoulu on Erasmus Lifelong Learning ohjelman parhaiten menestynyt suomalainen korkeakoulu, jolla on ollut lähes kolmannes ohjelman hankkeista vuosina TK toiminnan suhde koulutustoimintaan ja alueeseen Tutkimus ja kehitystyön painopisteet, suhde koulutuksen painopisteisiin ja alueen painopisteisiin Turun ammattikorkeakoulun organisatoriset tulosalueet on muodostettu alueen painopistealueita vastaaviksi monialaisiksi kokonaisuuksiksi. Tämän ansiosta kunkin tulosalueen kehittämisosaamista edustavat tutkimusryhmät ovat yhteensopivia sekä koulutustoiminnan että alueen painopisteisiin. Tutkimusryhmät vastaavat alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin kehittämistarpeisiin. Strategisten kumppanuuksien sekä alueellisten, kansallisten ja kansain

14 välisten verkostojen hyödyntäminen, yhteiset infrastruktuurit ja yhteistyörakenteet TKI verkostoissa määräävässä asemassa ovat alueen yritykset ja organisaatiot tarpeineen. Yhteistyöverkostoina Suomessa ovat alueen yliopistot, Suomen yliopistot ja sektoritutkimuslaitokset. Tärkeän kansainvälisen yhteistyöverkoston muodostavat CARPE kumppanuusverkoston korkeakoulut, jonka puitteissa tehdään jo nyt merkittävässä määrin TKI työtä. Ammattikorkeakoulun tutkimusryhmät palvelevat alueen elinkeinoelämän uudistumistarpeita sekä kaupunki ja maakuntastrategian teemoja ja tavoitteita. Turun ammattikorkeakoulu on osakkaana kolmessa strategisen huippuosaamisen keskittymissä Fimecc Oy, Rym Oy ja Tivit Oy sekä konsortion jäsenenä Future Combustion Engine Power Plant tutkimusohjelmassa Cleen Oy:ssä. Näin ammattikorkeakoulu pystyy hyödyntämään em. verkostoja TKI toiminnassaan. Turun ammattikorkeakoulu on ENoLL jäsen (European Network of Living Labs). Paikallisesti tärkeitä TKI verkostoja ovat mm. LOURA kehittämisohjelma ja Turun kaupungin kasvusopimus. LOURAyhteistyö vastaa mm. uuden EU:n rakennerahastopolitiikan tavoitteisiin. Lisäksi kullakin tutkimusryhmällä on sille ja alan koulutukselle merkityksellisiä verkostoja, kuten ICT alalla EUREKAn Celtic verkosto ja Turku Game Lab, konetekniikassa Meridiem ja Koneteknologiakeskus Oy ja hyvinvointiteknologiassa FIHTA. Sosiaali ja terveysaalan osalta Turun ammattikorkeakoulu toimii Lasten ja nuorten tutkimuskeskuksessa sekä Varsinais Suomen Sosiaalialan osaamiskeskus VASSO:n sekä THL:n eri työryhmissä. Nämä ovat esimerkkejä TKI toimijoiden verkostoista, infastruktuureista ja yhteistyörakenteista. Kulttuurialalla keskeiset verkostot ovat alueellinen Kulttuurihyvinvointi työryhmä sekä Luovien alojen LUOVIKKO ryhmä. Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen strategisessa liittoumassa käynnistetään vuonna 2014 TKI yhteistyö energia osaamisen teemoissa vesitutkimus ja resurssitehokkuus. Lisäksi korkeakoulut ovat tunnistaneet tutkimuskokonaisuudet, joissa niillä on vaikuttavaa ja toisen osaamisalaa tukevaa (ei siis päällekkäistä) TKI toimintaa. Kokonaisuudet ovat energiaosaamisen lisäksi hyvinvointiteknologia, toimiva arki ja saavutettavuus sekä tulevaisuuden työ. Erityisesti näissä tutkimusteemoissa korkeakoulut sitoutuvat vahvistamaan yhteistyötään kansallisen ja kansainvälisen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Yhteisinä uusina avauksina on nostettu esiin molempien korkeakoulujen kampus hankkeet, elintarvikkeiden tuotekehitys sekä työelämälähtöiset menetelmät soveltavassa taiteessa. Lisäksi liittouman ammattikoulut asettavat tavoitteekseen kehittää maakuntien rajaalueilla olevien seutukuntien TKI palveluita. TKI toiminnan integroituminen koulutukseen. Turun ammattikorkeakoulussa sovelletaan oppimisotteena innovaatiopedagogiikkaa, jonka tuloksena tutkinnon suorittaneella on vahvat innovaatiokompetenssit. Innovaatiopedagogiikan ajatuksena on harjaannuttaa opiskelijat opintojen alusta alkaen työelämässä vaadittavaan uutta luovaan ja kehittävään toimintaan. Tutkimusryhmät noudattavat innovaatiopedagogiikan viitekehystä ja toimivat opiskelijoiden oppimisympäristöinä opiskelun alusta pitäen. Opiskelijat suorittavat TKI hankkeissa yksittäisiä opintojaksoja, projektiopintoja, opinnäytetöitä ja harjoittelua. TKI työssä suoritettujen opintopisteiden määrä on kasvanut ( op vuonna 2012). Suunnitelma henkilöstön TKI pätevöitymiseen tähtäävistä toimista. Hen

15 kilöstön TKI osaamisen kehittämiseen panostetaan yhteistyössä ammattikorkeakoulujen TKI verkoston kanssa. Tavoitteena on käynnistää valtakunnallinen TKI kehittämisohjelma, joka uudistaa ammattikorkeakoulujen TKIosaamista ja vahvistaa henkilöstön valmiuksia. Osaamisen siirto ammattikorkeakoulun ja alueen välillä. Turun ammattikorkeakoulun toimintamallina on innovaatiopedagogiikka. Se tehostaa ja tekee luonnolliseksi osaamisen molemminsuuntaisen (ammattikorkeakoulusta alueelle ja alueelta ammattikorkeakouluun) siirtymisen. Tällöin TKIhankkeet toimivat ammattikorkeakoulun henkilöstön ja opiskelijoiden sekä alueen toimijoiden yhteisinä työ ja oppimisympäristöinä. Lisäksi TKIhankkeissa havaittujen koulutustarpeiden pohjalta on suunniteltu erikoistumisopintoja sekä täydennyskoulutuksen tuotteita. Osaamisen siirron vahvistamiseksi ammattikorkeakoulussa käynnistettiin vuonna 2013 toimintakokeiluita (mm. liiketoimintaklinikka, Tuoteväylä), joissa testataan uusia käytäntöjä, joilla ammattikorkeakoulun osaamista, uusia toimintatavat ja tuotteita saadaan tehokkaasti palvelemaan alueen yrityksiä ja organisaatioita. Hyvät käytännöt vakiinnutetaan ammattikorkeakoulun toimintaprosesseiksi. Immateriaalioikeuksien hallinnoinnin ja käsittelyn suhteen pyritään jatkossa joko alueelliseen toimintatapaan turkulaisten yliopistojen kanssa tai yhteiseen toimintatapaan joidenkin ammattikorkeakoulujen kanssa. Tavoitteena on immateriaaliasioiden osaamisen nostaminen ja käytäntöjen tehostaminen. Toimipisteiden edellytykset TKI työhön. TKI toiminta ei ole siiloutunut toimipisteisiin, vaan toiminta sijoittuu neljälle (aiemmin kuudelle) opetuksen tulosalueelle kunkin tulosalueen vastuulla olevaan tutkimusohjelmaan, jossa toimii kärkiosaamisalueiden tutkimusryhmiä. Ammattikorkeakoulun johto ja TKI keskus vastaavat strategisesta ohjauksesta matriisorganisaatiossa. Tulosalueet toteuttavat jo nykyisin yhteisiä hankkeita, esim. Linnankadulla toimiva Taideakatemia yhteisiä hankkeita Ruiskadun Terveys ja hyvinvointi tulosalueen kanssa. Hankkeiisin rekrytoidaan osaajat koko ammattikorkeakoulun osaajien joukosta. TKI tukipalveluiden hyödyntämistä ja yhteiskäyttöä parannetaan. Ulkoisen rahoituksen määrä osoittaa, että Turun ammattikorkeakoululla ja sen kaikilla toimipisteillä Turussa ja Salossa on vahvat edellytykset TKI työhön. Salon toimipisteen TKI toiminta kytkeytyy olennaisesti alueen elinkeinoelämään. Toimipisteen TKI toiminta sijoittuu usean eri tulosalueen tutkimusohjelmiin. Tutkimusohjelmista vastaavat TKI päälliköt johtavat myös Salon toimipisteen TKI toimintaa. Operatiivisen toiminnan tukihenkilöinä on Salon toimipisteen suunnittelijoita ja talousosaajia. Salon TKI toiminnan vahvuuksia ovat monialainen toimipiste, Bisnesakatemia toteutusympäristönä ja hyvät yhteydet alueen elinkeinoelämään Muu työelämäyhteistyö ja alueellinen toiminta 8 Kuvaus harjoittelun järjestämisestä ja harjoittelumahdollisuuksista Turun ammattikorkeakoulun kaikilla sijaintipaikkakunnilla opiskelevat ovat saaneet hyvin harjoittelupaikkoja. Näköpiirissä ei ole seikkoja, joiden vuoksi harjoittelupaikkojen saanti vaikeutuisi tulevaisuudessa. Opiskelijoiden harjoittelu on ohjattua. Opiskelijat hankkivat harjoittelupai

16 kat pääasiassa itse lukuun ottamatta terveysalaa, jolla harjoitteluyhteistyö perustuu ammattikorkeakoulun ja harjoittelupaikkojen välisiin sopimuksiin. Harjoittelu on jaettu yleensä 1 3 harjoittelujaksoon siten, että alkuosa harjoittelusta on perusharjoittelua ja loppuosa ammatillista harjoittelua. Osa harjoittelusta suositellaan suoritettavaksi ulkomailla tai kansainvälisessä ympäristössä. Ulkomaisia harjoittelupaikkoja välittää kv yksikkö. Harjoittelun organisoinnista, ohjauksesta ja arvioinnista vastaavat joko harjoittelun lehtorit tai koulutusohjelmien opettajat. Muu kuin koulutusta ja TKI toimintaa koskeva aluekehitystehtävän toteuttaminen sekä aluevaikuttavuus Turun ammattikorkeakoulu on yhtenä sopimuskumppanina Turun seudun kasvusopimuksessa ja toteuttamassa siinä paikallisten toimijoiden ja valtion kanssa sovittavia kärkihankkeita. Ammattikorkeakoulu toteuttaa Turun kaupungin kilpailukykystrategiaa ja vastaa osaltaan kaupunkikehityksen ja vetovoiman edistämisestä. Turun ammattikorkeakoulu on edustettuna Varsinais Suomen maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) ja sen koulutusjaostossa. Maakuntastrategian valmistelussa ammattikorkeakoulun edustaja on vetänyt Osaaminen työryhmää. Ammattikorkeakoulu toteuttaa Varsinais Suomen maakuntaohjelmaa ja sen toteuttamissuunnitelmaa. Turun ammattikorkeakoulussa toimiva Neuvontakeskus Kunnonkoti on esteettömän asumisen malliympäristö, joka palvelee Varsinais Suomen aluetta yhteistyössä alan yritysten kanssa. Kunnonkodissa on esillä erilaisia kodin turvallisuutta ja itsenäistä suoriutumista edistäviä asumisen ratkaisuja, apuvälineitä ja hyvinvointiteknologiaa. Turun ammattikorkeakoulun rooli ympäristönsuojelussa on merkittävä. Ammattikorkeakoululla on ollut 12 projektia eli noin 10 % kaikista EU:n Central Baltic INTERREG IV A Programme ohjelman hankkeista. Esimerkiksi Baltic Sea Now hanke kokoaa Itämeren alueen laajan yleisön ja yhteisöjen tahdon suojella meriympäristöä sekä vahvistaa Itämerivaltioiden yhteistä Itämeri identiteettiä. Yrittäjyyden edistämisen toimenpiteet ja tulokset. Turun ammattikorkeakoulu tarjoaa kaikille opiskelijoilleen monipuolisia yrittäjyysopintoja, jotka valmentavat yrittäjyyteen sekä antavat tarpeellisia taitoja yritystoiminnan kehittämiseen. Yrittäjyyteen tai yrittäjämäiseen toimintaan voi tutustua opiskelijayrityksissä, harjoitusyritystoiminnassa, opiskelijoiden osuuskunnissa sekä yritysten kanssa toteutettavissa projekteissa, palvelutoiminnassa tai TKI projekteissa. Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan valtakunnalliseen Venture Cup liiketoimintasuunnitelmakilpailuun sekä Yrittäjyyden kipinä tapahtumasarjaan. Ammattikorkeakoulu on tukenut nuorten yrittäjien Boost Turku toimintaa. Työllistymisen sijoittumisseurannan mukaan vuonna 2011 tutkinnon suorittaneista 3 % toimi yrittäjinä syksyllä Ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat menestyneet kansallisissa ja kansainvälisissä opiskelijoiden yrittäjyyskilpailuissa. Turun ammattikorkeakoulu tukee alueen yrittäjiä täydennyskoulutukselle sekä palvelu ja TKI toiminnalla. Korkeakoulujen ja Turku Science Parkin yhteinen palvelu välittää tietoa korkeakoulujen asiantuntijoista ja palveluista Varsinais Suomen alueen yrityksille ja yrityspalveluorganisaatioille. Ammattikorkeakoulu on tarjonnut Turun seu

17 dun yrityspalvelukeskus Potkurille koulutuksiin perehtyneen yhteyshenkilön, jonka tehtävänä on neuvoa sopivan koulutuksen suunnittelussa sekä tarjota tietoa koulutusmahdollisuuksista ja rahoitusvaihtoehdoista. Muut sidosryhmäyhteistyön muodot Ammattikorkeakoululla on Trafin myöntämä toimilupa katsastukseen sekä katsastuksen alalletulo ja täydennyskoulutuksen järjestämiseen. Katsastuksen lisäksi järjestetään palveluliiketoimintana katsastuskoulutuksen yleisjaksoja, henkilöauton määräaikaiskatsastusjaksoja, raskaankaluston määräaikaiskatsastusta sekä paineilmajarrukursseja. Korkeakouluyhteistyön näkyvä osoitus on Kupittaan ICT talo, jossa toimivat Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu sekä Kupittaan lukion ICT linja.

18 4. Ylläpitäjän taloutta koskevat tiedot 9 Arvio ylläpitäjää koskeista merkittävistä toiminnallisista ja taloudellisista riskeistä ja niiden hallinnasta. Perusrahoituksen sekä aloituspaikkojen voimakkaat leikkaukset muodostavat suurimman toiminnallisen ja taloudellisen riskin Turun ammattikorkeakoulu Oy:n toiminnalle. OKM:n toimittaman rahoitusennusteen mukaan Turun amk Oy:lle tuleva perusrahoitus tulee vähentymään 8,04 milj. euroa vuoteen 2018 mennessä, mikä on 12,94% vuoden 2013 tasosta. Lisäksi ammattikorkeakoulun toiminnan yhtiöittäminen vuoden 2014 alussa aiheuttaa lähtökohtaisesti mm. henkilöstökustannusten nousua. Perusrahoituksen huomattavat leikkaukset ja yhtiöityminen edellyttävät strategisesti oikein kohdennettuja rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä ja toiminnan kustannustehokkuuden nostamista. Sisäisen valvonnan järjestäminen. Turun ammattikorkeakoulu Oy:n sisäisen valvonnan ja rieskienhallinnan periaatteista ja hyvästä hallintotavasta tullaan päättämään vuoden 2014 alussa. Sisäinen johtamis ja valvontamenettely perustuu osakeyhtiölakiin, ammattikorkeakoululakiin, yhtiöjärjestykseen sekä yhtiön sisäisiin toimintatapoihin. Yhtiö noudattaa keskuskauppakamarin julkaisemaa (Tammikuu 2006) listaamattomien yhtiöiden hallinnoinnin kehittämistä koskevaa suositusta. Yhtiön johto ja valvonta jakautuvat yhtiökokouksen, hallituksen ja toimitusjohtajan kesken. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimintatapoja, järjestelmiä ja menetelmiä, joiden avulla yhtiön johto pyrkii varmistamaan tehokkaan, taloudellisen ja luotettavan toiminnan.vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä on yhtiön hallituksella. Hallitukselle kuuluu ylin vastuu strategisista tavoitteista ja niiden pohjalta asetetuista muista tavoitteista. Hallitukselle kuuluu myös ylin vastuu kirjanpidon ja varainhoidon valvonnasta ja asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus hyväksyy yhteiset suuntaviivat yhtiön sisäiselle valvonnalle.toimitusjohtaja vastaa ylläpitäjälle kuuluvasta strategisen kehittämisen toteutuksesta sekä siitä, että yhtiön kirjanpito ja varainhoito ovat luotettavasti järjestetyt. Sisäisestä valvonnasta vastaa yhtiön ylin johto ja ulkoisesta tarkastuksesta yhtiön tilintarkastajat. Sisäisen valvonnan menetelmät ja toimintatavat. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että toiminnan edellyttämät valvontamekanismit ovat riittävät ja asianmukaiset. Näistä tullaan säätämän tarkemmin laadittavassa säännöstössä. Toimitusjohtaja valvoo muun ylimmän johdon päätöksiä sekä merkittäviä operatiivisia toimenpiteitä. Toimitusjohtaja tukeutuu ja käyttää tehtävänsä suorittamiseen rehtoraattia, johtoryhmiä ja tarpeen mukaan muuta ammattikorkeakoulun henkilökuntaa. Yhtiön toiminnalliset tavoitteet, operatiivisen toiminnan valvontamenetelmät sekä hankinta ja palkkausvaltuudet tullaan määrittelemään Turun ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen aloitettua toimintansa vuoden 2014 alussa. Täsmäytys, tarkistus ja seurantarutiinit sisällytetään tarvittaessa kunkin vastuualueen toimenkuviin. Samalla tullaan määrittämään raportointiperiaatteet sekä riskienhallinnan yleiset periaatteet. Sisäinen tarkastus. Yhtiö hyödyntää tarvittaessa kaupunkikonsernin sisäisen tarkastuksen yksikön osaamista. Sisäinen tarkastus arvioi mm. riskienhallinta, valvonta sekä johtamis ja hallintoprosesseja ja edistää niiden kehittämistä. Sisäisen tarkastus arvioi johtamis ja hallintojärjestelmiä, toimintoihin sekä tietojärjestelmiin liittyviä riskejä sekä valvontamenettelyiden riittävyyttä ja tehokkuutta seuraavasti: taloudellisen ja toiminnallisen tiedon luotettavuus ja eheys toimintojen tuloksellisuus ja tehokkuus omaisuuden turva lakien, määräysten ja sopimusten noudattaminen Sisäinen tarkastus voi kohdistua kaikkiin yhtiön yksiköihin ja toimintoihin. Yhtiössä noudatetaan soveltuvin osin kaupungin sisäisen valvonnan yleisohjetta (Turun kaupunginhallitus ). Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Sisäinen valvonta voidaan kuvata prosessina, jonka avulla pyritään varmistumaan organisaation tavoitteiden saavuttamisesta. Tavoitteet voidaan ryhmitellä seuraaviin neljään luokkaan: strategiset tavoitteet, jotka ovat toiminta ajatuksen mukaisia ja sitä tukevia toiminnalliset tavoitteet, jotka koskevat resurssien tehokasta ja taloudellista käyttöä taloudellisen ja toiminnallisen raportoinnin luotettavuuden varmistaminen toimintaa koskevien lakien ja määräysten noudattaminen Sisäinen valvonta käsittää kaikki ne toimenpiteet ja menettelyt, joiden avulla tavoitteiden saavuttaminen pyritään

19 varmistamaan. Sisäisen valvonnan peruselementit ovat riskienhallinta toimintaympäristö tavoiteasetanta operatiivisen toiminnan valvonta tiedonkulku ja viestintä sekä valvontamenetelmien toimivuuden seuranta Riskienhallinnalla tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan tavoitteiden saavuttamista uhkaavia tekijöitä. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa toteuttaa koko organisaatio, mukaan lukien hallitus, johto omilla vastuualueillaan sekä henkilöstö. Vastuu sisäisestä valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä on organisaation ylimmällä johdolla, vaikka niihin liittyvät toimintatavat ovat sisäänrakennettuina yhtiön johtamisjärjestelmiin ja toimintoihin. Taloudelliset riippuvuudet ylläpitäjäosakeyhtiön osakkeen omistajatahoista. Turun ammattikorkeakoulu Oy on Turun kaupungin (91%) ja Salon kaupungin (9%) omistama yhteistö. Sekä Turun että Salon omistamien Turun ammattikorkeakoulun käytössä olevien toimitilakiinteistöjen vuokrasopimukset tullaan siirtämään yhtiön vastuulle vuoden 2014 alusta. Vuokrasopimukset ja vuokranmääräytymisperusteet on kuvattu kohdassa Haetun ammattikorkeakoulun taloudelliset edellytykset 10 Analyysi taloudellisesta toimintaedellytyksistä ja riskeistä tunnuslukujen perusteella Vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden tunnusluvut ovat suunnitellulla pääomituksella erinomaisia ja vakaalla pohjalla. Tilikauden tulos on positiivinen koko tarkastelukauden ajan. Keskeisimmät suunnitteluoletukset ovat: Arvio valtionosuuden kehityksestä perustuu OKM:n ennusteeseen Yksikköhintoihin on lisätty 4,03% alvkompensaatiota koko laskentakauden ajalle. ulkoisen rahoituksen, etenkin palvelutoiminnan, oletetaan kasvavan. palkkakulujen oletetaan pienenevän suunnittelukaudella n. 3,8 milj. euroa (vuosina ) lähinnä rakenteellisen sopeuttamisen myötä. Sopeuttamistoimenpiteitä on kuvattu tarkemmin kohdassa 3.3. henkilöstöresurssit ja henkilöstön kehittäminen vuokrakuluissa on otettu huomioon lisäyksenä kampus hankkeen toteutuminen vuodesta 2017 sekä vastaava säästö muissa tilakustannuksissa. Hankkeesta oletetaan syntyvän myös synergiasäästöjä henkilöstökuluihin. Yhtiöittäminen toteutetaan liiketoimintakauppana, jossa myytävät varat ja velat on arvostettu käypään arvoonsa. Siirto tehdään vastikkeellisena ns. nettoapporttisiirtona. Turun kaupunki pääomittaa yhtiötä purkamalla ammattikorkeakoulun investointirahaston vuosien aikana. Muut osakkaat sijoittanevat oman pääoman osuuden samassa suhteessa, mitä ei ole kuitenkaan vielä huomioitu talouden laskelmassa. Yhtiön oman pääoman tason arvellaan olevan vähintään noin 16,65 milj. euroa vuonna 2017, mikä takaa yhtiön hyvän vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden ja luo rahoituspuskuria ennakoitua heikommalle tuloskehitykselle. Noin puolet pääomituksesta varataan tulevan kampuksen käyttöomaisuushankintoihin.

20 6. Ammattikorkeakoulun toimintaan käytettävissä olevat tilat sekä tukipalvelut 11 Tilat. Turun ammattikorkeakoulu toimii Turussa sekä Turun kaupungin omistamissa kiinteistöissä että yksityiseltä sektorilta vuokratuissa tiloissa. Tällä hetkellä toimitilojen vuokraajana toimii Turun kaupungin kiinteistöliikelaitos, jolta Turun ammattikorkeakoulu on edelleen vuokrannut toimitilat. Osakeyhtiömuotoon siirtymisen yhteydessä vuodesta 2014 lukien tilojen vuokrasopimukset tekee suoraan Turun Ammattikorkeakoulu Oy. Kaupunginhallituksen periaatepäätöksen mukaisesti ammattikorkeakoulun toimintaa Turussa keskitetään Kupittaan kampusalueelle, jonne suunniteltu kampusrakennus 4000 opiskelijalle korvaa Ruiskadun ja Sepänkadun toimipisteet ja vähentää yli tilaneliötä. Omassa käytössä olevat opetuksen ja tutkimuksen infrastruktuurit. Turun ammattikorkeakoululla on tällä hetkellä käytössään lähes m2 toimitilat. Suurimmat toimipisteet Turussa ovat Ruiskadun sekä Sepänkadun kiinteistöt, joiden huoneala on yhteensä m2. Taide ja media alan opetusta antava Taideakatemia toimii Linnankadulla Kuntien eläkevakuutusyhtiö Kevalta vuokratussa, alan koulutustoimintaan soveltuvassa kiinteistössä. Salon kampuskiinteistöstä on tila ( m2) vuokrattu Salon kaupungilta. Tilankäyttöä tullaan tehostamaan huomattavasti (taulukko 1). Yhteiskäytössä olevat opetuksen ja tutkimuksen infrastruktuurit. ICT talossa toimivat nykyisin ammattikorkeakoulun lisäksi Turun yliopisto sekä Åbo Akademi. Turun AMK ja Diakonia ammattikorkeakoulu ovat kartoittaneet DIAKin Turun toimipisteen tilatarpeita. Kirjasto ja tietopalvelut järjestetään jo nyt yhteistyössä Turun AMK:n tiloissa, ja kiinteistöyhteistyötä on tarkoitus laajentaa. Turun ammattikorkeakoululla on mahdollisuuksia tarjota DIAKin Turun toimipisteelle toimitilat käytössään olevasta kiinteistöstä Kupittaan alueelta elokuusta 2014 lukien. Muiden omistuksessa, mutta ammattikorkeakoulun käytössä olevat infrastruktuurit. Taideakatemian musiikin koulutusohjelman tarvitsemia tiloja (914 m2, /vuosi) vuokrataan Turun konservatoriolta, ja samoissa tiloissa toimii yhteistyökumppani Laivaston Soittokunta. Tekniikan alalla Koneteknologiakeskus Turku Oy tarjoaa ajanmukaisia laitteita opiskelijoiden ja projektien käyttöön. Lisäksi ammattikorkeakoululla on käytössään meritekniikan allas. Kampusinvestoinnin yhteydessä ammattikorkeakoulu siirtyy käyttämään Aalto yliopiston meritekniikan altaita. Ammattikorkeakoululla on terveys ja hyvinvointialan yhteistyötä Kupittaan alueella toimivien organisaatioiden kuten Turun yliopiston, Varsinais Suomen sairaanhoitopiirin (TYKS), Åbo Akademin sekä Yrkeshögskolan Novian kanssa. Yhteistyön syventämisestä on syntynyt asiantuntijaryhmien avulla uusia aloitteita tilojen sekä erityislaitteiden yhteiskäytöstä sekä opetuksessa tapahtuvat yhteistyön tiivistämisestä. Nämä koskevat erityisesti em. alojen laboratorio ja simulaatiotiloja. Palvelujen yhteiskäyttö muiden organisaatioiden kanssa. ICT talossa on yhteinen korkeakoulukirjasto sekä talon muut palvelut, mm. opiskelijaravintola. Untamonkadulla toimii DIAKin kanssa yhteiskäytössä oleva kirjasto. Linnankadun kiinteistössä toimii taide ja media alan kirjasto yhteistyössä Turun konservatorion kanssa. Tilojen saavutettavuus. Kupittaan kampuksen kiinteistöt (ICT talo ja Untamonkatu) ovat logistisesti keskeisellä paikalla; ne sijaitsevat noin 2 kilometrin päässä Turun kauppatorilta, joka on paikallisen linja autoliikenteen keskus ja 2,5 kilometrin päässä Turun linja autoasemalta. Kupittaan kampusalue sijaitsee lisäksi aivan Helsingin moottoritien varressa, ja siitä on alle puolen tunnin ajomatka kansainvälisten yhteyksien lentokentälle. Kupittaalla on myös oma rautatieasema. Alueen kevyen liikenteen väylästö on tiheä, ja alue on helposti saavutettavissa. Ruiskadun, Sepänkadun ja Taideakatemian kiinteistöt ovat myös vaivattomasti saavutettavissa julkisen liikenteen välineillä tai kevyen liikenteen väyliä käyttämällä. Salon ja Turun välillä on moottoritie ja raideyhteys. Turun kaupungin alueella liikennöivät reittiliikenteen bussit ovat jo suhteellisen yleisesti matalalattiabusseja. Lisäksi palvelulinjojen (P1, P2 ja P3) reitistö kattaa varsin hyvin myös kampusalueiden sijainnin. Joillakin kampusalueilla pysäköinti onnistuu liikuntaesteisille merkityille paikoille, osalla alueista pysäköintialue on varsin kaukana kampusalueiden rakennuksista ja/tai kulku rakennuksien sisäänkäyntiin pysäköintipaikoilta ongelmallista. Ruiskadun, Untamonkadun ja Joukahaisenkadun kampusalueiden rakennuksissa on kohtuullisen esteetöntä liikkua, mutta Sepänkadun ja Linnankadun rakennuksissa liikkuminen on esteellisempää. Induktiosilmukoita löytyy tällä hetkellä ICTtalosta ja Ruiskadulta. Untamonkadun, Sepänkadun ja Linnankadun toimipisteistä induktiosilmukat puuttuvat.

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen HAMK pähkinänkuoressa 8.8.2016 Organisaatio Korkeakoulujohtaminen Yhtiökokous Hallitus Rehtori, Toimitusjohtaja Omistajat Hallinto Vararehtori Toimitusjohtajan

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSVASTUUT. Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto. Koulutusvastuu Nykytila Muutosesitys. tulkki (AMK) Diak Humak

AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSVASTUUT. Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto. Koulutusvastuu Nykytila Muutosesitys. tulkki (AMK) Diak Humak AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSVASTUUT Koulutusvastuu Nykytila Muutosesitys Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto tulkki (AMK) yhteisöpedagogi (AMK) Diak Humak Centria Humak esittää luopumista 1

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

päätoimipaikka luettelo paikkakunnista, joilla on tarkoitus järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta

päätoimipaikka luettelo paikkakunnista, joilla on tarkoitus järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta LIITE 1: HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN ylläpitäjän toimintamuoto osakeyhtiö, säätiö, kunta tai kuntayhtymä 1. Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Toimilupaohjeistuksen kokonaisuus ja lupahakemusten käsittelyprosessi. Maarit Palonen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Toimilupaohjeistuksen kokonaisuus ja lupahakemusten käsittelyprosessi. Maarit Palonen Opetus- ja kulttuuriministeriö Toimilupaohjeistuksen kokonaisuus ja lupahakemusten käsittelyprosessi Maarit Palonen Opetus- ja kulttuuriministeriö 3.4.2013 Toimilupien uudistamisen tavoitteista Korkeakoulujen nykyistä toimipisteverkkoa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu KULTTUURIALAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu KULTTUURIALAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu KULTTUURIALAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU KORKEAKOULUJEN YHTEISHAKU VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU KORKEAKOULUJEN YHTEISHAKU VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5 VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5 Kulttuuriala Medianomi (AMK), 42 23.5. ja 24.5. (2 pv) päivät Valintakokeeseen kutsuttavien määrä yhteistyö Kaikki hakukelpoiset etukäteisnäytön hyväksytysti suorittaneet hakijat

Lisätiedot

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti.

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun toimiala määrätään ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä käyttämällä seuraavia koulutusaloja:

Ammattikorkeakoulun toimiala määrätään ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä käyttämällä seuraavia koulutusaloja: 1 of 11 2011-04-27 10:37 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2003» 15.5.2003/352 15.5.2003/352 Seurattu SDK 323/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Valtioneuvoston

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla?

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Kommenttipuheenvuoro viljelijälämpöyrittäjien työturvallisuusseminaarissa 10.11.2008 KT, tth, Ritva Kuoppamäki Terveiset SeAMK Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Satakunnan Tulevaisuusfoorumi 10.10.2013 Liisanpuisto, Pori Porin kaupunki Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN SOPIMUSKAUDEN TULOKSELLISUUSRAHOITUKSEN PALKITSEMISKRITEERIT JA TULOKSELLISUUSMITTARISTO

AMMATTIKORKEAKOULUJEN SOPIMUSKAUDEN TULOKSELLISUUSRAHOITUKSEN PALKITSEMISKRITEERIT JA TULOKSELLISUUSMITTARISTO Opm/KTPO/KTY 17.12.2009 1 AMMATTIKORKEAKOULUJEN SOPIMUSKAUDEN 2010 2012 TULOKSELLISUUSRAHOITUKSEN PALKITSEMISKRITEERIT JA TULOKSELLISUUSMITTARISTO TAUSTAKSI Ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksen

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Mitoitus - Aloittajamäärä sisältyy aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Alustava ehdotus amk tuloksellisuusrahoituksen kriteereistä ja mitoista

Alustava ehdotus amk tuloksellisuusrahoituksen kriteereistä ja mitoista KOTA-AMKOTA seminaari Helsinki 13 14.11.2008 Kari Korhonen Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /1. Ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Turun kaupungin toimenpiteet valmistavan teknologiateollisuuden sekä teknillisen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS TAMPERE3 Tavoitteena on tieteenalojen rajapinnoista ammentava monialainen, innostava ja globaalisti vetovoimainen tutkimus- ja oppimisympäristö, jolla on vahvaa kansallista ja kansainvälistä painoarvoa

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

TKI ja YAMK. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi

TKI ja YAMK. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi TKI ja YAMK tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi 10.3.2016 YAMK koulutusvastaava Katja Heikkinen, TtT, sh Sisällys Johdatus MyAMK TKI kolmikanta Mentorointi OKM hankkeesta Yhteenveto TKI YAMK

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Hakijatilastot Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2016

Hakijatilastot Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2016 Hakijatilastot Korkeakoulujen yhteishaku kevät 216 Hakijat ja paikan vastaanottaneet Artenomi (AMK), muotoilu, päivätoteutus 44 47 75 179 198 Bachelor of Business Administration, International Business,

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko NaviGate Tiedekahvila 18.05.2016 Meriklusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit (Meri-Erko) 1.3.2016-30.09.2018 Hankkeessa

Lisätiedot

LIITE 1. Väittämäkohtaiset tarkastelut koulutusohjelmittain

LIITE 1. Väittämäkohtaiset tarkastelut koulutusohjelmittain LIITE 1 Väittämäkohtaiset tarkastelut koulutusohjelmittain 1. Minulla on riittävästi aikaa itsenäiseen työskentelyyn (tentteihin luku, kotitehtävät, tiedonhankinta jne.) 2. Opetus jakaantuu tasaisesti

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

Pyrkimyksenä Lapin yliopiston Lapin ammattikorkeakoulun

Pyrkimyksenä Lapin yliopiston Lapin ammattikorkeakoulun Lapin korkeakoulukonserni on Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun strateginen liittouma, jonka avulla korkeakoulut kykenevät tarjoamaan opiskelijoille, henkilökunnalleen ja ympäröivälle yhteiskunnalle

Lisätiedot

Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Lapin ammattikorkeakoulu Oy Lapin ammattikorkeakoulu Oy EVOLUUTIOTA JA REVOLUUTIOTA! Rakennamme uutta ammattikorkeakoulua Lappiin Kemi-Tornion AMK & Rovaniemen AMK Muutoksen taustaa Kataisen hallitusohjelman lähtökohdat Aloituspaikkaleikkaukset

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Tellervo Tarko, AMKE ry Mikä on AMKE? Mikä on järjestö Ihmisten yhteenliittymä, joka on organisoitunut

Lisätiedot

KEVÄÄN 2016 YHTEISHAKU. AMK-TUTKINNOT Päivä- ja monimuotototeutukset. Tuulikki Harsia ja Eva-Maija Kunnas TAMKin hakijapalvelut

KEVÄÄN 2016 YHTEISHAKU. AMK-TUTKINNOT Päivä- ja monimuotototeutukset. Tuulikki Harsia ja Eva-Maija Kunnas TAMKin hakijapalvelut KEVÄÄN 2016 YHTEISHAKU AMK-TUTKINNOT Päivä- ja monimuotototeutukset Tuulikki Harsia ja Eva-Maija Kunnas TAMKin hakijapalvelut HAKUAJAT TAMKIN KOULUTUKSIIN 8. 27.1.2016 Englanninkielinen koulutus Studyinfo.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot.

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kaksi vuotta CoastAL-yhteistyötä Käytännön esimerkkejä lounaissuomalaisen erityisosaamisen kehittämisestä. Vesa Taatila Juha Kämäri 4.2.

Kaksi vuotta CoastAL-yhteistyötä Käytännön esimerkkejä lounaissuomalaisen erityisosaamisen kehittämisestä. Vesa Taatila Juha Kämäri 4.2. Kaksi vuotta CoastAL-yhteistyötä Käytännön esimerkkejä lounaissuomalaisen erityisosaamisen kehittämisestä Vesa Taatila Juha Kämäri 4.2.2016 CoastALin tarkoitus CoastAL on SAMKin ja TurkuAMK:n strateginen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

11.10.2013. Soja Ukkola 1

11.10.2013. Soja Ukkola 1 11.10.2013 Soja Ukkola 1 Työelämäyhteistyö Oamkissa ja opiskelijoiden työllistyminen Ammattikorkeakoululaki 2003/351 5 Ammattikorkeakoulun tulee tehtäviään suorittaessaan olla erityisesti omalla alueellaan

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014-2015 Matti Uusitupa, pj 1 Selvityksen lähtökohdat Yliopistojen yhteistyö, työnjako ja profilointi ovat

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot