Kumppanuuden yhteiskunnan aakkoset. Jouko Kajanoja Kuntatalo Kumppanuuspäivä

Transkriptio

1 Kumppanuuden yhteiskunnan aakkoset Jouko Kajanoja Kuntatalo Kumppanuuspäivä

2 Keitä ovat kumppanit? Julkinen sektori (kunnat) Yritykset Kansalaisjärjestöt: potilasjärjestöt, TVY:n jäsenyhdistykset, vertaisryhmät, A-klinikkasäätiö, ensi-ja turvakotien liitto, diakonia Vapaaehtoistyö: kansalaisjärjestöjen välityksellä, kunnallisissa palveluissa ja yritysten palveluissa (?) Politiikan kohteet: asiakkaat ja heidän perheensä, asiakasraadit

3 Politiikan kohteet Nuorten syrjäytymisvaarassa olevien aktivointipalveluissa nuoret suunnittelivat aktivointipalvelujen kehittämistä ja toimeenpanoa. Nuorten kyky toimia yhteiskunnassa ja usko omiin mahdollisuuksiin kasvoivat merkittävästi osa nuorista työllistyi ja osa saavutti pitkästä aikaa opiskelurytmin tai sai kiinni uudesta opiskelupaikasta. Espoossa kokeiltiin vanhusten palvelutalossa vanhusten osallistumista talon toimintaan. Tulokset olivat hyviä. Kokeilu lopetettiin. Koulutuksessa voitaisiin oppilaita ja opiskelijoita käyttää paljon nykyistä enemmän koulutuksen tuottamiseen. Perheet USA:n kouluissa. Asiakasraadit. Hallitusohjelma - IT Hyöty voi olla molemminpuolinen. Osallistuminen tuottamiseen on sinänsä opettavaa ja palvelun tuotantokustannukset saattavat vähetä. Yhteiskunnallisten palvelujen käyttäjien omassa osallistumisessa palvelujen tuottamiseen on käyttämättömiä mahdollisuuksia. Objektista tulee subjekti.

4 Näkökulma ja mitä haluan sanoa Kunnallishallinto Sosiaali- ja terveyspalvelut Turhauttava kokemus Helsingin sosiaalitoimessa Teesi: kumppanuuspolitiikkaa yhteiskunnallisena käytäntönä ei ole oikeasti aloitettu! On monenlaistuvaa ja lisääntyvää kumppanuustoimintaa Mutta se ei ole osa palvelujen suunnittelua ja järjestämistä

5 Yritys Helsingin sosiaalivirastossa Sosiaalijohtaja Paavo Voutilaisen ( ) yritys suunnitella sosiaalitointa kumppanuuden verkostona Kumppanit osa palvelujen järjestämisen suunnitelmaa kunnan oman toiminnan lisäksi Poispäin tilaaja-tuottaja-mallista kohti kiinteää yhteistyötä Järjestöjen avustusten nostaminen Vapaaehtoistyön organisointiin palkatut henkilöt Ekosysteemi, orkestrointi, verkostojohtaminen (käsitteet olivat ongelma eikä vain ratkaisu ongelmiin)

6 Sosiaalipalvelujen arvoverkko KANSALAISJÄRJESTÖT (Soslk järjestöavustukset) KANSALAISET (Vertaistoiminta ja vapaaehtoistyö) IN HOUSE (Säätiöiden palvelut)) SISÄISET KUMPPANIT (Yhteistyöhankkeet) STRATEGISET KUMPPANIT (Uudet palvelukonseptit suoraostoina) OMA PALVELU- TUOTANTO -ydinpalvelut - hoidon tarpeen arviointi -vastuu hoitokokonaisuuksista - viranomaistoiminnot - riittävä omavaraisuus - hinta- ja laatuvertailut KANSALAISET (Kotihoidon tuki ja omaishoidon tuki perhehoito Yksityisen hoidon tuki PALVELUYRITYKSET (Yksityiset palvelut) Palveluseteli SOPIMUSTUOTTAJAT (Kilpailutetut asiakaspalvelujen ostot)

7 Suhtautuminen Oli aitoa kiinnostusta, mutta tältä näytti pääasiallinen suhtautuminen: Poliitikot vasemmalla: yritys kuorruttaa sosiaalipolitiikan alasajoa Poliitikot oikealla: kunta tehköön vain sen, mitä laki vaatii sekin on liikaa, mieluummin palveluseteleitä ja tilaaja-tuottaja-malli kuin kiinteämpää yhteistyötä Toimihenkilöt: outoa kotkotusta, kehitetään mieluummin vanhalta pohjalta Vahva eteneminen kumppanuuden rakentamisessa taidettiin unohtaa vähin äänin johtajan vaihduttua

8 Kumppanuuden perusteita Verkostojen yhteiskunta (Manuel Castells: The Rise of the Network Society 1996) Kumppanuuden rakentaminen hallinnon sisällä (VATT) Luottamus, sosiaalinen pääoma (Robert Putnam)(vrt. EU-hallinto) Kumppanuuden ja vapaaehtoistyön arvo (Martin Knapp) Monitoimijaisuuden merkitys: useanlaisten toimijoiden yhteistyö tuottaa monipuolista tietoa; syvä mutta kapea ammatillinen tieto jättää keskeisimpiä uuden rakentamisen mahdollisuuksia katseen ulkopuolelle (Timo Hämäläinen ja Göte Nyman)

9 Kumppanuuden perusteita Dialoginen lähestyminen (Tom Arnkill ja Esa Eriksson) Lääkäri diagnostisoi ja määrää lääkkeen, psykologin testaa ja ohjaa kognitiiviseen terapiaan, sosiaalityöntekijä ottaa mukaan ryhmiin, jossa toimitaan yhdessä monien tahojen kanssa (Ben Furman) Tutkimustulos kuntien, yritysten ja järjestöjen suhteista: kunta jyrää (Torsti Hyyryläinen) Tutkimustulokset toisaalta kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistyön sekä toisaalta hyvinvointivaltion laajuuden suhteesta (Jim Bolger)

10 Arvontuotanto Tärkeä mindset kumppanuuden merkityksen ymmärtämisessä (Michael Porter: Arvoketju 1985: markkina-arvo, tarpeettoman karsiminen) Arvon tuottaminen on (arvo)verkon tuottama arvo sen loppukäyttäjälle Arvonluontiverkoston kehittäminen Yhteiset tavoitteet ja pelisäännöt Keskinäisen luottamuksen lisääminen Boundary spanners yhteistyön edistäjät rajapinnoilla Monituottajamalli ja monituottajasuunnitelma Laskentatoimi palvelemaan monituottajarakennetta

11 Sosiaalipalvelujen arvoverkko KANSALAISJÄRJESTÖT (Soslk järjestöavustukset) KANSALAISET (Vertaistoiminta ja vapaaehtoistyö) IN HOUSE (Säätiöiden palvelut)) SISÄISET KUMPPANIT (Yhteistyöhankkeet) STRATEGISET KUMPPANIT (Uudet palvelukonseptit suoraostoina) OMA PALVELU- TUOTANTO -ydinpalvelut - hoidon tarpeen arviointi -vastuu hoitokokonaisuuksista - viranomaistoiminnot - riittävä omavaraisuus - hinta- ja laatuvertailut KANSALAISET (Kotihoidon tuki ja omaishoidon tuki perhehoito Yksityisen hoidon tuki PALVELUYRITYKSET (Yksityiset palvelut) Palveluseteli SOPIMUSTUOTTAJAT (Kilpailutetut asiakaspalvelujen ostot)

12 Kumppanuuden rakentaminen (kunnan näkökulmasta) Hankintalain sallimat vaihtoehdot (myös SGEI Services of General Economic Interest raportti Palveluvelvoite maaseudulla) Yleishyödyllisen toiminnan määrittely (verovapaus, toiminta-avustukset) Strategiset kumppanit, sopimustuottajat, palveluyritykset, kansalaisjärjestöt, vapaaehtoistyö Lisätään suoraostoja, vältetään tilaaja-tuottaja-mallia, vähennetään maksusitoumusostoja, joissakin tapauksissa palvelusetelit Työllistämiskeskus (Paltamo), vanhustenkeskus, lasten ja perheiden kerhot, monikulttuurisuustoiminta Järjestöavustukset Palvelujen käyttäjien ohjaus (informointi ja nudge ) Hoivan edellytykset

13 The Big Society á la David Cameron Englannin pääministerin suuri yhteiskunta (Big Society) on tainnut vaikeuttaa kumppanuusyhteiskunnan rakentamista. Martin Knapp: merkinnyt sosiaalipolitiikan alasajoa ilman kumppanuutta. Briitta Koskiaho ( Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa etsimässä ). Kansalaisyhteiskunnan ylistäminen on vaihtunut entistä enemmän paternalismiksi.... Mitä vähemmän julkisella sektorilla on rahaa, sitä painostavampiin ja manipuloivampiin keinoihin aletaan turvautua myös suhteessa kansalaisyhteiskunnallisiin toimijoihin. ei lasta kannatta heittää pesuveden mukana.

14 Ekosysteemi Ekosysteemi tarkoittaa luontonsa puolesta verraten yhtenäisen alueen eliöiden ja elottomien ympäristötekijöiden muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta. Googlen, Applen ja sittemmin myös Nokian liiketoimintamalleissa puhutaan ekosysteemeistä. Liiketoiminnan ekosysteemillä näissä tapauksissa tarkoitetaan yhden päätoimijan tuotteiden tai palveluiden ympärille kasvavaa liiketoimintojen joukkoa. Olennaista aktiivinen vuorovaikutus, avoimuus systeemin sisällä. Helena Yli-Rengon väitöskirja.

15 Orkestrointi Orkestrointi pyrkii hakemaan verkostoon uutta osaamista ja näin paikkaamaan verkoston rakenteellisia aukkoja. Orkestroinnissa huolehditaan verkoston tiedonsiirrosta, moraalista sekä motivoinnista. Onnistuakseen orkestrointi edellyttää kolmea erityspiirrettä: 1. Näkemys kokonaisuudesta ja kyky hahmottaa, miten yhteistyö on hyödyksi kaikille osallistujille (ei vain taloudellista tulosta vaan tavoiteltua hyvinvoinnin lisäystä kuntalaisille). 2. Riittävät henkiset resurssit. Vaatii luovuutta ja luottamuksellista ilmapiiriä. 3. Pitkäjänteisyys ja strateginen sitoutuminen. Vaatii aikaa.

16 Verkostojohtaminen Verkostossa johtajuus voi olla jaettua. Verkostossa ei tarvitse olla johtajaa, mutta sitä tarvitsee johtaa. Suomalaisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa verkostojohtajuus istuu varsin luontevasti kunnan sille hallinnolle, joka vastaa on tiettyjen palveluiden järjestämisestä ja kehittämisestä. Mutta jaettu johtajuus on verkostossa suotavaa, sillä verkostojohtaminen on ennen kaikkea hyvän verkostoitumisen mahdollistamista.

17 Olemme vasta alussa Todellisuuden näkeminen ekosysteeminä rakennelmana, jossa kaikki toimijat ovat mukana Julkisella sektorilla on vastuu mahdollistamisesta Orkestrointia Verkostojohtamista Käsitteistön muokkaus yhteiskunnallisiin palveluihin soveltuviksi