Kansanopistojohtamisen koulutusohjelma KOJOKO

Transkriptio

1 Kansanopistojohtamisen koulutusohjelma KOJOKO Lahti Toimitusjohtaja Nina Pärssinen

2 Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 2 EK/Fin/

3 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä Yksi työnantajakeskusjärjestöistä 35 toimialaliittoa Noin jäsenyritystä, joista 96 % pk-yrityksiä Yli 70 % Suomen BKT:stä Yli 95 % maamme viennistä Noin työntekijää Ylivertainen osaaminen ja tieto elinkeinoelämästä

4 EK:n keskeiset päämäärät Tehokkaampi edunvalvonta Elinkeinoelämälle yksi ja yhtenäinen ääni Entistä parempi ja kilpailukykyisempi toimintaympäristö yrityksille Kansainvälisen edunvalvonnan tehostaminen Jäsenpalvelujen parantaminen Kustannustehokkuus

5 EK:n vaikuttaminen Infrastruktuuri Toimintaympäristö Talouspolitiikka Työmarkkinat Innovaatioympäristö ja osaaminen Logistiikka Energia Ympäristö ja ilmasto Kestävä kehitys Elinkeinolainsäädäntö Kilpailu Tietoyhteiskunta Kauppapolitiikka Talous Verotus Suhdanteet Työllisyys Hyvinvoinnin rahoitus Neuvottelutoiminta Työelämän kehittäminen Työ- ja sosiaalilainsäädäntö Tilastot ja selvitykset Yritysturvallisuus Liiketoiminnan kehittäminen Koulutusjärjestelmä ja osaamistarpeet Työvoima ja maahanmuutto Tutkimus ja teknologia Yrityspalvelut ja -rahoitus Viestintä ja strateginen suunnittelu PK-asiat Aluetoiminta Brysselin-toimisto

6 EK:n aluetoiminta 4 aluetoimistoa: Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu Vaikuttaminen yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi Osallistuvat jäsenpalvelujen tuottamiseen ja työsuhdeneuvontaan 15 yritysjohtajista koostuvaa aluejohtokuntaa Korkean tason vaikutuskanava alueen päätöksentekijöihin ja sidosryhmiin Varmistavat alueiden äänen välittymisen Helsinkiin

7 EK:n valiokunnat Energiavaliokunta Kauppapoliittinen valiokunta Lakivaliokunta Koulutus- ja työvoimavaliokunta Logistiikkavaliokunta Talous- ja verovaliokunta Tutkimus- ja teknologiavaliokunta Työelämävaliokunta Ympäristövaliokunta EK:n yrittäjävaltuuskunta

8 EK:n organisaatio Viestintä ja strateginen suunnittelu Johtaja Jukka Koivisto, toimitusjohtajan sijainen Toimitusjohtaja Leif Fagernäs Aluetoiminta Apulaisjohtaja Annaleena Mäkilä Brysselin-toimisto Toimiston päällikkö Ulla Sirkeinen PK-asiat PK-johtaja Pekka Tsupari Talous- ja henkilöstöhallinto Hallintopäällikkö Markku Järvenpää Tietohallinto Tietohallinnon päällikkö Heikki Sinervo Yhteistoimistoliitot Infrastruktuuri Toimintaympäristö Talouspolitiikka Työmarkkinat Innovaatioympäristö ja osaaminen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka- Ruonala Johtaja Jukka Ahtela Johtaja Jussi Mustonen Johtaja Seppo Riski Apulaisjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Johtaja Timo Kekkonen

9 EK:ssa yhteensä 35 jäsenliittoa Autoliikenteen Työnantajaliitto Elintarviketeollisuusliitto Energiateollisuus Erityispalvelujen Työnantajaliitto Finanssialan Keskusliitto Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Kemianteollisuus Kenkä- ja Nahkateollisuus Kiinteistöpalvelut Kulutustavararyhmä Kumiteollisuus Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat Logistiikkayritysten Liitto Lääketeollisuus Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa (ent. SHR) Metsäteollisuus Muoviteollisuus Palvelualojen Toimialaliitto Puusepänteollisuus Rakennusteollisuus RT Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto Rasila Satamaoperaattorit Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliitto Suomen Kaupan Liitto Suomen Varustamoyhdistys Suunnittelu- ja Konsulttitoimistojen Liitto SKOL Teknokemian Yhdistys Teknologiateollisuus Terveyspalvelualan Liitto Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI Työnantajain Yleinen Ryhmä Viestinnän Keskusliitto Yksityisen Opetusalan Liitto Yleinen Teollisuusliitto YTL Ålands Arbetsgivareförening

10 EK:n vaikuttaminen kansalliseen politiikkaan ja lainsäädäntöön Tasavallan presidentti Valtioneuvosto Eduskunta Ministeriöt Valiokunnat Poliittiset puolueet EK Sektorit Jäsenliitot pyydetyt lausunnot oma-aloitteiset kannanotot ja suositukset osallistuminen komiteoihin ja työryhmiin kuulemistilaisuudet taustayhteydet

11 Yksityisen Opetusalan Liitto ry Elinkeinoelämän Keskusliiton jäsen (35 toimialaliittoa) Toiminnallinen yhteistyö EK:n sisällä 4 muun liiton kanssa yhteinen edustaja EK:n hallituksessa Sosiaalialan työnantaja- ja toimialaliitto ry ja Terveyspalveluajan liitto ry Henkilöstöpalveluyritysten liitto ry Erityispalveluiden Työnantajaliitto ry Edustukset EK:ssa yksi jäsen EK:n edustajistossa jäsenoppilaitoksen edustaja EK:n koulutus- ja työvoimavaliokunnassa edustajat EK:n aluejohtokunnissa ja PK-valtuuskunnassa liiton toimitusjohtaja EK:n liittovaltuuskunnassa ja työmarkkinavaliokunnassa liiton elinkeinopoliittinen asiantuntija koulutus- ja työvoima-asioiden yhteistyöryhmässä

12 Yksityisen opetusalan jäsenkenttä Liitto edustaa yksityisiä lakisääteistä valtionapua saavia oppilaitoksia yleissivistävät: peruskoulu, lukio, aikuislukiot vapaa sivistystyö; kansanopistot, kansalais- ja työväenopistot, opintokeskukset musiikkioppilaitokset, kuvataide- monitaiteelliset koulut toisen asteen ammatilliset oppilaitokset; ammatilliset erityisoppilaitokset, matkailu-, ravitsemus ja talousala, kulttuuriala, kauneudenhoitoala, kauppaoppilaitokset, sosiaalija terveysalan oppilaitokset urheiluopistot ammattikorkeakoulut Jäseninä noin 280 ylläpitäjää, joiden palveluksessa noin työntekijää

13 Liiton työmarkkinapolitiikka yleinen työmarkkinaedunvalvonta sektorilla alan työehtojen kehittäminen ja alaa koskevaan työlainsäädäntöön vaikuttaminen yleissitovan Yksityisen opetusalan työehtosopimuksen muutosten sekä siihen liittyvien palkankorotusratkaisujen neuvotteleminen Vuoden 2008 painopisteet liittoerän ja paikallisen erän jakamista koskevat neuvottelut ja toimeenpano alan työehtosopimuksen uudistaminen työaika ja palkkausjärjestelmien uudistaminen eri oppilaitosryhmissä oppilaitosryhmäkohtaiset tapaamiset jäsenten koulutus ja neuvonta työsuhteisiin liittyvissä asioissa

14 Liiton elinkeinopolitiikka yleinen, jäsenten kannalta tarpeellinen edunvalvonta suhteessa viranomaisiin ja sidosryhmiin yksityisen koulutuksen toimintaedellytysten vahvistaminen ja kehittäminen rahoitukseen, siihen liittyvään lainsäädäntöön ja järjestämislupien myöntämiseen vaikuttaminen jo valmisteluvaiheessa Vuoden 2008 painopisteet Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma v (KESU) valtionosuusuudistuksen seuranta ja vaikuttaminen ammatillisten oppilaitosten rationalisointihanke aikuiskoulutusuudistukseen vaikuttaminen seminaari ajankohtaisesta elinkeino- ja työmarkkinapolitiikasta

15 Jäsenpalvelut Ajantasaista tietoa, koulutusta sekä oppilaitoskohtaisia tapaamisia opetusalan asioista sekä yleisistä työmarkkinapoliittisista asioista työlainsäädännöstä, työvoimakustannuksista ja eläkkeistä sekä liiton että EK:n jäsentiedotteiden ja internetin jäsensivujen kautta alan palkankorotuksista ja muuttuneista työehtosopimuksen määräyksistä elinkeinopolitiikan ajankohtaisista aiheista Maksuton puhelinneuvonta henkilöstön työsuhdeasioissa myös EK:n asiantuntijat käytettävissä Neuvotteluapua työsuhteisiin liittyvissä erimielisyysasioissa, tarvittaessa myös asianajoapua Jäsenhintaista koulutusta EK-Tieto Oy:n kautta Tilastotietoa alan palkkatasosta ja oppilaitoksen keskipalkoista Kuukausittain ilmestyvä EK:n laadukas aikakauslehti Prima

16 Määräysten hierarkia työoikeudessa Ehdottomat lainsäännökset työsopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki jne. osa laeissa olevista määräyksiä dispositiivisia = voidaan sopia toisin joko työehtosopimuksella tai työsopimuksella osa määräyksistä pakottavia = ei voida sopia toisin / tehty sopimus ei ole pätevä Työehtosopimus täydentäviä määräyksiä = lakiin nähden parempia etuja matkakustannusten korvaukset, vuosiloman lisäpäivät, äitiysajan palkka, lomaraha lakiin nähden huonompia etuja opetusalalla ei ole Työsopimuksessa sovitut asiat Muut työpaikalla tehdyt sopimukset tai sopimuksen veroiset käytännöt Työnantajan määräykset (direktio-oikeus)

17 Yksityisen opetusalan työehtosopimus Työehtosopimus moniosainen ja koskee eri henkilöstöryhmiä eri tavoin Työsuhteen ehtoja koskevat osiot yleissitovia sitovat kaikkia soveltamisalaan kuuluvia oppilaitoksia Yksityistä opetusalaa koskeva työehtosopimus Sopimus opetushenkilöstön palkkauksesta ja työajasta Oppilaitoskohtaiset määräykset = liitesopimukset Sopimus hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön palkkauksesta Muita sopimuksia sitovat vain liiton jäseniä Sopimus paikallisesta sopimuksesta Luottamusmiessopimus Koulutussopimus

18 Työehtosopimus yleinen osa TES:n yleinen soveltamisala koskee oppilaitoksia, joilla opetusministeriön järjestämislupa ja jotka sitä kautta kuuluvat valtionosuuden piiriin koskee koko henkilöstöä, paitsi oppilaitoksen johtoon kuuluvia, jotka edustavat työnantajaa Palkkamääräykset koskee HTP-henkilöstöä, jolla lisäksi oma palkkausjärjestelmäsopimus opettajilla erikseen oma työaika- ja palkkasopimus Työaikamääräykset koskevat vain hallinto- ja tukihenkilöstöä, opettajilla omat työaikamääräykset liitesopimuksissa siten myös työaikaan liittyvät lisät koskevat vain HTP-henkilöstöä Vuosilomaa koskevat määräykset koskevat HTP-henkilöstöä sekä kokonaistyöajassa olevia opettajia (liitesopimuksessa viittaus opettajien palkkasopimuksen 20 :ään)

19 Opetushenkilöstöä koskevat sopimukset Sopimus opetushenkilöstön palkkauksesta ja työajasta yleisiä määräyksiä mm. ikälisien kertymisestä suurin osa määräyksistä ei koske vst- oppilaitoksia Oppilaitoskohtainen liitesopimus kansanopistot erikseen määräykset opv-työajassa ja kokonaistyöajassa oleville kansanopistoille peruspalkat ikälisien kertyminen työaika opetusvelvollisuus - työvelvollisuus erikseen määräykset vakituisille opettajille = kuukausipalkkaiset ja tuntiopettajille

20 Opetushenkilöstön työaikamääräyksistä Opetusvelvollisuustyöaika kokonaistyövelvollisuus määritelty ainoastaan opetustuntien kautta muulla tavoin työaikaa ei mitata opetusvelvollisuustunteja voidaan muuttaa muuksi työksi muun työn sisältö määritelty TES:ssa = sisäoppilaitosluonteeseen liittyvää ei vuosilomaa vaan kesäkeskeytys = opetustunteja voidaan sijoittaa lukukausille Kokonaistyöaika opettajan vuotuinen kokonaistyöaika määräytyy palkka- ja työaikasopimuksen 20 :n kautta soveltuvin osin toimistotyöaika opetusvelvollisuuteen sovelletaan opv-työajassa olevien opistojen vastaavia määräyksiä opettaja vuosilomalain piirissä työvelvollisuus muina päivinä kuin vuosiloman (tai muun kuten juhla- ja arkipyhien) aikana

21 Kokonaistyöaika palkka- ja työaikasopimuksen 20 :ssa Opettajan tehtävät muodostuvat osittain tehtävistä, joiden sijoittaminen tarkasti rajattuun työaikajärjestelmään tai päivittäiseen työaikaan on vaikeaa sekä osittain tehtävistä, jotka voidaan suorittaa muuallakin kuin varsinaisella työpaikalla. Lisäksi työmäärä vaihtelee lukuvuoden eri aikoina huomattavasti. Näistä syistä opettajan työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin edellä mainitusta (= toimisto) työajasta.

22 Kokonaistyöajan tulkintaa Kokonaistyöaika tarkoittaa sitä, että työaikaa on muu aika paitsi vuosiloma-aika ja pyhät /arkipyhät työviikkoja siten vuodessa vuosilomasta riippuen n vkoa ja työaika, josta työnantaja maksaa palkan, on h Opetusvelvollisuuteen noudatetaan 6 9 :iä opetustunteja max h / lukuvuosi opetustunnit eivät kuitenkaan täytä koko kokonaistyöaikaa! Kokonaistyöaika pitää sisällään siten opetustunnit, niihin välittömästi liittyvät tehtävät sekä muita, työnantajan määräämiä tehtäviä Tehtävät tulee kuitenkin resurssoida niin, että vuotuinen kokonaistyöaika riittää niiden suorittamiseen normaalilla joutuisuudella!

23 Hallinto- ja tukihenkilöstö Nykytermi hallinto ja tukipalveluhenkilöstö toimisto-, keittiö- ja kiinteistöhenkilöstö 6-portainen työnvaativuus ja palkkausjärjestelmä työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvat tulisi sijoittaa vaativuusluokitukseen myös sopimuspalkkaiset sopimuspalkan tulee aina olla vähintään järjestelmän mukaisen vähimmäispalkan suuruinen Palkkaportaan määrä on alaraja - ylitteellä ei rajaa

24 Muun henkilöstön palkkausjärjestelmä Lähtökohtana tehtävän vaativuus tehtävän sijoittaminen oikeaan vaativuusluokkaan alin palkkaluku Mahdollinen tehtäväkohtainen palkanosa mahdollistaa tehtävien erottelun samassa vaativuusryhmässä Kokemuslisä alin palkkaluku ja tehtäväkohtainen palkanosa jos tehtävä vaihtuu, kokemus arvioidaan uudelleen Henkilökohtainen palkanosa käytön periaatteet neuvotellaan luottamusmiehen kanssa käytöstä ja periaatteista päättää työnantaja määräaikaisesti tai toistaiseksi päätettäessä selkeästi määriteltävä peruste myös tasa-arvon näkökulmasta Koulutuslisä koulutuksesta, josta on sovittu työnantajan kanssa

25 Työnantajan direktio-oikeus Työnantajaa edustaa ja työnantajan direktio-oikeutta käyttää esimies Tarkoitetaan työnantajan oikeutta johtaa ja valvoa työtä työnantajalla oikeus antaa määräyksiä työn suorittamisesta Työnantajan määräysten oltava lain, työehtosopimuksen ja työsopimuksen mukaisia, esim. työsopimukseen perustuvat työtehtävät, yhdenvertaisuus Työntekijällä velvollisuus noudattaa annettuja määräyksiä = työntekijän kuuliaisuusvelvollisuus Työnantaja vastaa antamiensa määräysten lain ja sopimuksen mukaisuudesta työnantajan tulkintaetuoikeus Työnantajan toimivaltaan eli direktio-oikeuteen sisältyy siten esim. oikeus määrätä työstä MITÄ MISSÄ MILLOIN

26 Työntekijän velvollisuuksista Työntekijän on tehtävä työ huolellisesti noudattaen työnantajan toimivaltaisia määräyksiä = työnantajan ohjeiden ja määräysten mukaan Vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa kohtuudella vaadittavan menettelyn kanssa, ottaen huomioon työntekijän asema Velvollisuus tehdä työtä ja olla työpaikalla työnantajan käytettävissä Oikeus poissaoloon työpaikalta laissa tai työehtosopimuksessa mainituilla perusteilla, tai jos työnantajan kanssa sovitaan poissaolosta Noudatettava työturvallisuutta, myös henkistä! Kilpaileva toiminta kiellettyä Liike- ja ammattisalaisuuksien käyttö omaksi eduksi ja ilmaiseminen muille kielletty