Opetussuunnitelma on laadittu Opetushallituksen nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden 2003 mukaisesti.
|
|
- Lotta Hukkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 KUHMON YHTEISLUKIO OPETUSSUUNNITELMA 2005 Opetussuunnitelma on laadittu Opetushallituksen nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden 2003 mukaisesti. Opetussuunnitelma on hyväksytty Kainuun maakunta kuntayhtymän koulutuslautakunnassa Koulukohtainen opetussuunnitelma on hyväksytty valmisteluvaiheessa Kuhmon yhteislukion opettajakokouksessa Kuhmon kaupungin sivistyslautakunnassa / 117 Opetussuunnitelma otetaan käyttöön asteittain lukien yhdessä uuden tuntijaon (valtioneuvoston asetus 955/2002) kanssa.
2 SISÄLLYSLUETTELO 2 1 OPETUSSUUNNITELMA 5 Opetussuunnitelman sisältö 6 2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ, KOULUN TOIMINTA-AJATUS, ARVOPERUSTA Lukiokoulutuksen tehtävä 7 Kuhmon yhteislukion toiminta-ajatus 8 Strategia 8 Haluttu tulevaisuus Arvoperusta 9 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys Opiskeluympäristö ja menetelmät Toimintakulttuuri Opintojen rakenne Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia 13 4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Opiskelijahuolto Opiskelun erityinen tuki Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 19 5 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Opetuksen yleiset tavoitteet Tuntijako 22 Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako Kieliohjelma Aihekokonaisuudet Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä Toinen kotimainen kieli Vieraat kielet Matematiikka Biologia Maantiede Fysiikka Kemia 89 2
3 5.11 Uskonto Evankelis-luterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Muut uskonnot Elämänkatsomustieto Filosofia Historia Yhteiskuntaoppi Psykologia Musiikki Musiikki yleislinjalla Musiikkilinjan opetussuunnitelma 130 Musiikkilinjan toiminta-ajatus ja tehtävä 130 Opiskelu musiikkilinjalla 131 Musiikkilinjan suorittaminen 131 Musiikkikurssit ja suoritusaikataulu 131 Opintosuoritusten korvaaminen ja hyväksilukeminen 132 Musiikkilinjan kurssit 133 Pakolliset kurssit 133 Syventävät kurssit 134 Syventävät kurssikokonaisuudet 135 Soveltavat kurssit Kuvataide Liikunta Terveystieto Opinto-ohjaus OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI Arvioinnin tavoitteet Kurssisuorituksen arviointi Oppiaineen oppimäärän arviointi Lukion oppimäärän suoritus Todistukset ja niihin merkittävät tiedot YHTEISTYÖ Ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa 7.2 Kansainvälinen toiminta ja koulujen välinen yhteistyö 7.3 Yhteistyötä Kuhmossa 8 TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI 166 3
4 4 Liitteet Kielen opiskelun mahdollisuuksia kuvaava kaavio Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) Nuorten lukiokoulutus / Opetushallituksen suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi
5 5 1 OPETUSSUUNNITELMA Kuhmon yhteislukion opetussuunnitelma perustuu seuraaviin säädöksiin ja asiakirjoihin: lukiolaki ja -asetus valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja lukiokoulutuksen tuntijaosta Opetushallituksen määräys lukion opetussuunnitelman perusteista koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma lukioasetuksen 3 :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opetussuunnitelman pohjalta lukio laatii lukuvuosittaisen suunnitelman opetuksen käytännön järjestämisestä. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa lukion opetussuunnitelman sekä lukuvuosittaisen suunnitelman pohjalta. Koulutuksen järjestäjä hyväksyy opetussuunnitelman ennen sen käyttöönottoa. Valtakunnallisiin perusteisiin ja tuntijakoon perustuvaan opetussuunnitelmaan sisältyy Kainuun maakunnallinen osa sekä Kuhmon yhteislukion koulukohtaiset kuvaukset ja painotukset. Maakunnallinen osa esitetään kehystettynä. Maakunnallisesti määriteltäviä asioita ovat arvopohja, aihekokonaisuudet, opiskelijan oppimisen arviointi, oppilaitoksen toiminnan arviointi, minkä lisäksi opetussuunnitelma sisältää myös maakunnallisia kursseja ja oppiainekohtaisia painotuksia. Kuhmon yhteislukion koulukohtainen osa esitetään kursivoituna ja koulun logolla merkittynä. Kuhmon yhteislukion opetussuunnitelmaan sisältyy opetuksen koulukohtainen painottaminen musiikkiin (musiikkilinja).
6 6 Musiikkiin painottuva kurssitarjonta perustuu Kuhmon kaupungin sivistyslautakunnan / 125 tekemään päätökseen musiikkilinjan toiminnan käynnistämisestä ja tuolloin hyväksymään ja täydentämään musiikkilinjan opetussuunnitelmaan. Musiikkilinjalla noudatetaan toistaiseksi nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijakoa. Kuhmon yhteislukiossa annetaan myös aikuisille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden ja tuntijaon mukaista opetusta. Aikuisten lukioopetus toteutetaan Kainuun lukioiden maakunnallisen aikuislukion opetussuunnitelman mukaisesti. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Lukion opetussuunnitelma sisältää seuraavat osat: toiminta-ajatus ja arvopainotukset toimintakulttuurin pääpiirteet, opiskeluympäristö ja työtavat ohjaustyön suunnitelma eheyttäminen ja aihekokonaisuudet tuntijako kieliohjelma tavoitteet ja keskeiset sisällöt oppiaineittain ja kursseittain itsenäisen opiskelun periaatteet tietostrategia yhteistyö huoltajien kanssa yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa yhteistyö muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus kieli- ja kulttuuriryhmien opetus opiskelijahuolto opiskelijan oppimisen arviointi toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Opetussuunnitelman sisältää kaikkien kurssien kuvaukset. Myös soveltavien kurssien tavoitteet ja sisällöt määritellään opetussuunnitelmassa. Myös lukion järjestämä etäopetus ja mahdollisuus suorittaa lukiodiplomeita määritellään tässä opetussuunnitelmassa.
7 7 2. Lukiokoulutuksen tehtävä, koulun toiminta-ajatus ja arvoperusta Lukiokoulutuksen tehtävä Lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää Valtioneuvoston lukiokoulutuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annetun asetuksen mukaisesti. Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys. Sen tulee antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja vastaavilla muilla näytöillä. Lukio antaa valmiuksia vastata muuttuvan yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Lukio-opetuksella tuetaan opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustetaan opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Koulun toiminnan lähtökohtia ovat: - elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen - luonnon ja kulttuurin monimuotoisuuden kunnioittaminen - kasvu aikuisen vastuuseen itsestä, muista, elinympäristöstä ja yhteiskunnasta - aktiivinen osallisuus opiskeluyhteisössä ja yhteiskunnassa, kansallisesti ja kansainvälisesti - hyvien tapojen omaksuminen - tietoisuus omasta kulttuuri-identiteetistä ja persoonallisesta erityislaadusta - jatko-opintojen, kansalaisena toimimisen ja laadukkaan elämän edellyttämä hyvä yleissivistys - hyvät tietoyhteiskuntataidot - yhteistyötaidot - harjaantuminen monipuolisessa itseilmaisussa ja vuorovaikutustaidoissa - esteettisten elämysten ja kokemusten tarjoaminen - oppimaan oppiminen: opiskelutaitojen kehittyminen ja arviointi; kyky tehdä valintoja; elinikäisen oppimisen merkityksen sisäistäminen - valmiudet löytää oma paikka yhteiskunnassa ja työelämässä
8 8 Kuhmon yhteislukio tarjoaa hyvän yleissivistyksen lisäksi mahdollisuuden erikoistua musiikkiin. Lukiossa pyritään erityisesti siihen, että opiskelijalle rakentuu luja luottamus menestymiseen jatko-opinnoissa ja elämässä. Koulussa korostetaan mahdollisuutta haasteellisiin, monipuolisiin ja yksilöllisiin opintoihin ja kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijoiden ohjaamiseen ja tukemiseen pyrkimyksenä se, että kaikki kouluun tulleet opiskelijat voisivat toteuttaa tavoitteensa ja valmistua lukiosta ylioppilaina. KUHMON YHTEISLUKION TOIMINTA-AJATUS Kuhmon yhteislukio on musiikki- ja luontokaupungin konstailematon peruslukio, jossa nuorille tarjotaan hyvä yleissivistys, mahdollisuus erikoistua musiikkiin sekä luja luottamus menestymiseen jatko-opinnoissa ja elämässä. STRATEGIA * kaikki lukioon haluavat otetaan opiskelijoiksi ( ei korkeaa keskiarvorajaa; lähtökohtana mahdollisuuden tarjoaminen) * kaikki yritetään auttaa lukion päättötodistukseen ja ylioppilastutkintoon saakka (ohjaustoimet, syrjäytymisen ehkäiseminen, tukitoimet ja niiden edellyttämät resurssit kunnossa) kaikille annetaan mahdollisuus haasteellisiin, monipuolisiin ja yksilöllisiin opintoihin (kurssitarjonnassa apuna lukioverkon yhteistyö, resurssit yksilölliseen ohjaamiseen) HALUTTU TULEVAISUUS: Lukio toimii aloitteellisessa ja monipuolisessa yhteistyössä osana Kainuun toisen asteen koulutusverkostoa tarjoten nykyaikaisin menetelmin toteutettavaa, laadukasta opetusta ja hyödyntäen muiden lukioiden vahvuuksiin perustuvaa erikoisosaamista.
9 9 Koulu tarjoaa houkuttelevan opiskelupaikan peruskoulun päättäville kuhmolaisille nuorille ja aikuisopiskelijoille sekä erityisesti musiikkiin painottuvan lukio-opiskelupaikan myös muualta kotoisin oleville nuorille. Arvoperusta Maakunnallinen arvopohja Lukio-opiskelijoita perehdytetään kainuulaiseen kulttuuri-identiteettiin ja samalla kasvatetaan kansainvälisyyteen, suvaitsevaisuuteen ja eettisyyteen. Perustana kansainvälisyyteen kasvamiseen on paikallisen ja kansallisen kulttuurin merkityksen ymmärtäminen. Opiskelijoita kannustetaan aktiivisina kansalaisina vaikuttamaan kotiseutunsa ja koko maan hyvinvointiin. Lukiokoulutuksessa annetaan valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet. Rohkeus, luovuus, yhteistyökykyisyys ja luottamus omiin kykyihin ovat lukiokasvatuksen tavoitteita. Opetuksessa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet sekä Kainuun luontoarvojen näkökulmasta että globaalisti. Kuhmon yhteislukion johtava arvo on OPPIMISEN JA TYÖNTEON ILO Perusarvot ovat vastuullisuus, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus. Koulun toimintakulttuuria ohjaavat arvot ovat oppimisen ilo rohkeus itsensä ilmaisemiseen työnteon arvostaminen terveyden ylläpitäminen turvallinen ilmapiiri Kasvatustavoitteita ohjaavat arvot ovat erilaisuuden hyväksyminen hyvät tavat myönteinen minäkuva Opetusta määrittävät arvot hyvät jatko-opintovalmiudet laaja-alainen yleissivistys opetuksen monipuolisuus elämykset ja kokemukset
10 10 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelma pohjautuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän on vuorovaikutuksessa opettajan, muiden opiskelijoiden ja ympäristön kanssa. Opiskelija liittää uutta tietoa aiemmin omaksumaansa tietoon ja luo siten omaa tietorakennettaan. Opettajalla on uusien valmiuksien kehittymisessä tärkeä rooli ohjaajana, avustajana ja korjaajana. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, se mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen omaksumistaan oppimisstrategioista. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Yhdessä tilanteessa opittu tieto tai taito ei automaattisesti siirry käytettäväksi toisenlaisissa tilanteissa. 3.2 Opiskeluympäristö ja -menetelmät Opiskelijan omaa aktiivista tiedonrakentamisprosessia korostavasta oppimiskäsityksestä seuraa, että lukion on luotava sellaisia opiskeluympäristöjä, joissa opiskelijat voivat asettaa omia tavoitteitaan ja oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Heille tulee antaa tilaisuuksia kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja. Heitä tulee ohjata tiedostamaan, arvioimaan ja tarvittaessa korjaamaan omaa työskentelytapaansa. Opetuksessa on myös otettava huomioon, että opiskelijoiden kyky opiskella itsenäisesti vaihtelee ja että he tarvitsevat eri tavoin opettajaa opiskelunsa ohjaajana. Opiskelijoiden yksilöllisyyden ja erilaisuuden vuoksi opetus- ja opiskelumuotojen tulee olla monipuolisia. Opiskelijoille tulee antaa välineitä tiedon hankkimiseen ja tuottamiseen sekä tiedon luotettavuuden arviointiin ohjaamalla heitä soveltamaan kullekin tiedon- ja taidonalalle luonteenomaisia tiedon- ja taidon hankkimis- ja tuottamistapoja. Opiskelijoita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kirjastojen tarjoamia palveluja. Opiskelutilanteita tulee suunnitella siten, että opiskelija pystyy soveltamaan oppimaansa myös opiskelutilanteiden ulkopuolella. Osa opiskelusta voidaan järjestää etäopetuksena. Etäopetuksena voidaan toteuttaa maakunnallisia kursseja tai lukioiden yhteistyössä toteuttamia valtakunnallisia kursseja. Etäopetuksen avulla koulu voi monipuolistaa opiskelijoille tarjottavaa opetusohjelmaa sekä tehostaa opetusresurssien yhteiskäyttöä muiden lukioiden kanssa. Kuhmon yhteislukio voi olla sekä etäopetusta vastaanottava että järjestävä koulu. Etäopetusta ja opiskelua varten koululla on oltava riittävät valmiudet ja
11 11 tekniset edellytykset, minkä lisäksi on huolehdittava etäopiskeluun osallistuvien opiskelijoiden ohjaamisesta. Etäopetuksen toteuttamisesta päätetään lukuvuosisuunnitelman yhteydessä. Osan opinnoistaan opiskelija voi suorittaa itsenäisesti opiskellen. Itsenäisen opiskelun mahdollisuus antaa opiskelijalle mahdollisuuden nopeuttaa opintojaan sekä harjaannuttaa itsenäisen työskentelyn taitojaan. Itsenäisen opiskelun ohjeet sisältyvät opetussuunnitelman lukuun 6.2. Kuhmon yhteislukiossa voi suorittaa seuraavia lukiodiplomeja: - Musiikin lukiodiplomi - Kuvataiteen lukiodiplomi - Tanssin lukiodiplomi 3.3 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toimintaja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla. Lukiossa tavoitteena on opetussuunnitelmaan nojautuen toimintakulttuuri, joka korostaa koko yhteisön jäsenten vastuuta, on avoin yhteistyölle ja vuorovaikutukselle yhteiskunnan kanssa sekä maailmassa tapahtuville muutoksille. Opiskelijoilla on olla mahdollisuus osallistua oman työyhteisönsä kehittämiseen muun muassa oppilaskuntatoiminnan kautta. Kuhmon yhteislukion perusarvoista johdetut keskeiset toimintaperiaatteet OPPIMISEN JA TYÖNTEON ILO mahdollisuus yrittää ja onnistua (esim. opiskelijaksi ottaminen) rohkaiseminen vaativien tavoitteiden asettamiseen, haastaviin tehtäviin, vastuunottoon ja myös riskien kohtaamiseen vapaus yksilöllisiin ratkaisuihin, vaikuttamismahdollisuudet esim. työtapojen ja aikataulun suhteen tuki ja kannustaminen, auttaminen, palkitseminen (onnistumisen ilon jakaminen) epäonnistumisen salliminen, mahdollisuus yrittää uudelleen ja korjata virheet arviointi, palaute / konkreettisuus, yksilöinti, rehellisyys (puutteet, kehittämisen kohteet) avoin ja hyväksyvä ilmapiiri, keskustelevuus tasavertaiset osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet selkeä työnjako toimiva yhteistyö monipuolinen vuorovaikutus sekä sisäisesti että koulun ja ympäristön välillä selkeä tietoisuus toimintakulttuurista, tavoitteista ja koulun perustehtävästä (yleissivistys, päättötodistus, yot, aikuistuminen)
12 12 VASTUULLISUUS JA REHELLISYYS ohjaaminen opintojen suunnitteluun ja valintoihin sitoutumiseen muiden huomioon ottaminen ja hyvät tavat elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen vastuiden antaminen koulun sis. työnjaossa, tapahtumissa, projekteissa, oppilaskunnassa ohjaaminen aktiiviseen kansalaisuuteen, rohkaiseminen osallistumaan ja vaikuttamaan asioihin niin paikallisesti kuin globaalistikin seuranta, kontrolli, palaute OIKEUDENMUKAISUUS selkeät toimintakäytännöt ja pelisäännöt avoimuus ja läpinäkyvyys tiedottamisessa ja päätöksenteossa joustavuus kuuleminen yhdenvertaisuus ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN yksilöllisyyden huomiointi (valinnat, suoritusten hyväksi lukeminen, aikataulut) henkilökohtaisuus ohjaamisessa, neuvonnassa ja tukitoimissa toimintamallit eri ryhmien asioiden hoidossa ( oppimisvaikeudet, maahanmuuttajat ) kannustaminen itsensä ilmaisuun ( oppimistilanteet, koulun muu toiminta) omien kulttuurilähtökohtien ja juurten tunteminen ja hyväksyminen /selkeä ja terve kulttuuri-identiteetti muiden kulttuurien tuntemus ja arvostus TURVALLISUUS terveellinen työympäristö yhteisesti hyväksytyt järjestyssäännöt ajanmukainen ja herkkä opiskelijahuolto työsuojelu suojelusuunnitelma, kriisivalmius kunnossa selkeät normit, seuranta, sanktiot järjestyssäännöt opiskelijahuollon suunnitelma + puuttumiskynnykset HYVÄT JATKO-OPINTOVALMIUDET LAAJA-ALAINEN YLEISSIVISTYS OPETUKSEN MONIPUOLISUUS monipuolinen opetustarjonta laadukas opetus (sisällöt ja menetelmät; (tieto, taito, tunne tasapainossa) hyvä opinto-ohjaus toimivat tietoyhteiskuntataidot
13 13 Opetussuunnitelma määrittelee tavoiteltavan toimintakulttuurin. Tavoitteena on, että lukion kaikki käytännöt tukevat johdonmukaisesti kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Myös koulukohtaiset painotukset ja aihekokonaisuudet konkretisoituvat lukion kurssitarjonnassa, opetuksessa ja koko toimintakulttuurissa: esim. kuhmolainen luonto > opetus, päivänavaukset, koulun ekologiset käytännöt, koulupihan ilme, teemapäivät Tavoitellun ja toteutuneen toimintakulttuurin yhtäpitävyyden arviointi on perusedellytys lukion jatkuvalle kehittämiselle. Opetussuunnitelmassa ilmaistujen arvojen ja tavoitteiden toteutumista koulun arkisessa toimintakulttuurissa arvioidaan säännöllisesti ja kehitetään saadun arviointitiedon pohjalta. 3.4 Opintojen rakenne Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Oppiaineiden pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt on määritelty kohdassa 5. Valtioneuvoston asetuksessa lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) määrätyn syventävien kurssien vähimmäismäärän lisäksi lukiossa voi olla koulukohtaisia, lukion opetussuunnitelmassa määriteltäviä syventäviä kursseja. Soveltavat kurssit ovat ainekohtaisia eheyttäviä kursseja tai kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan. 3.5 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Kuhmon kaupungilla on oma vuosille ulottuva tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia. Kaupungin opetustoimen tieto- ja viestintätekniikan strategian mukaan opetustoimessa koulujen tieto- ja viestintätekniikka pyritään pitämään kehityskelpoisena ja jatkuvasti ajan tasaisena.
14 14 Päämäärän toteutumista tukee myös lukiossa vuonna 2002 laadittu strategia jonka toimeenpano ajoittuu vuosille Kuhmon yhteislukion strategia perustuu Kuhmon kaupungin strategian kanssa yhtenäiseen linjaan niin, että oppilaitos määrittelee myös omat erityispiirteensä ja painopistealueensa. Opiskelutaidoissa korostetaan taitoa toimia yhdessä toisten kanssa erilaisissa ryhmissä. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja kehitetään yhteisöllisten opiskelun erilaisten muotojen avulla joita ovat mm. etä- ja monimuoto-opetus. Opiskelijoita kannustetaan monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön hyödyntämällä käytössä olevia oppimisympäristöratkaisuja. Yksilöllisten ja vaihtoehtoisten oppimispolkujen muodostumista tukevat mm. monimuoto- ja etäopiskelukurssit. Kuhmon yhteislukio pitää yllä etäopiskelumahdollisuuksia videoneuvottelulaitteiden ja tietoverkkojen avulla. Oppilaitoksen strategian mukaan kehittämisen kohteita ovat mm. opettajien tieto- ja viestintätaidot, täydennyskoulutus, laitteet, ohjelmat ja lähdemateriaalit kuten myös opiskelijoille tarjottavat kurssit sekä tulevaisuuden tavoitteet eri oppiaineissa. Strategia perustuu yhteistyömahdollisuuksien käyttämiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen Kainuun muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa erityisesti etäopetuksen sekä yhteydenpito- ja viestintäjärjestelmien osalta. Erityispiirteenä Kuhmon lukion strategiassa huomioidaan musiikin erityisasema ja siihen liittyvät TVT- tarpeet. Lisäksi tavoitteena on, että maakunnallisen päätöksenteon päättäjät sitoutuvat tehtyihin suunnitelmiin ja ovat osaltansa tukemassa suunnitelman pohjalta tehtäviä päätöksiä. 4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 4.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Kuhmon yhteislukio on yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa tukemassa opiskelun edellytyksiä ja opiskelijan terveyttä sekä turvallisuutta ja hyvinvointia. Lähtökohtana yhteistyössä on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. Koulu pitää tärkeänä hyvää yhteistyötä opiskelijoiden vanhempien tai muiden huoltajien kanssa, sillä on menestyksellisen opiskelun kannalta on avuksi, että vanhemmat ovat selvillä lukio-opiskelun erityispiirteistä ja pystyvät tukemaan nuoriaan esim. koulunkäyntimotivaation ylläpidossa ja keskustelemaan heidän kanssaan tulevaisuuden suunnitelmista.
15 15 Huoltajille järjestetään vanhempaintilaisuuksia lukuvuosittain, tiedotetaan koteihin kirjallisin tiedottein sekä tarvittaessa puhelimitse ja sähköpostin välityksellä. Yhteyshenkilöinä koteihin ovat ensisijaisesti ryhmänohjaajat. Jaksoittain jaettavien todistusten avulla vanhemmat voivat seurata opintojen sujumista, suoritusten kertymistä ja poissaoloja. Koulu pyytää vanhempien allekirjoituksen ensimmäisen ja toisen vuoden jaksotodistuksiin ja toivoo, että myös 18 vuotta täyttävät lukiolaiset informoisivat vanhempiaan opintojen sujumisesta. 4.2 Ohjauksen järjestäminen Kuhmon yhteislukiossa ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasaarvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Kuhmon yhteislukion ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki opettajat sekä opintoohjaaja, jolla on oltava päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Opintoohjaajan sekä ryhmäohjaajan tulee ohjata opiskelijaa suunnittelemaan oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa ja seuraamaan sen toteutumista. Opiskelijan tulee saada opinto-ohjausta opiskelun tueksi ja valintojen tekemiseksi siten, että hän pystyy suunnittelemaan lukio-opintojensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Henkilökohtaisen ja pienryhmäohjauksen lisäksi Kuhmon yhteislukiossa opintoohjausta järjestetään yksi pakollinen kurssi kolmen opiskeluvuoden aikana. Lukio-opiskelusta ja lukio-opintoihin hakeutumisesta tiedotetaan perusopetuksen päättövaiheessa oleville oppilaille pitämällä heille luokkakohtaisia infotunteja, järjestämällä tutustumisvierailu lukion tiloihin ja tutustuttamalla heidät opettajiin jotka esittelevät omat oppiaineensa. Huoltajille esitellään lukion toimintaa sekä perusopetuksen järjestämässä tilaisuudessa että lukiolla järjestettävässä messutilaisuudessa. Lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat perehdytetään oppilaitoksen toimintaan, lukioopiskelun ohjeisiin ja menettelytapoihin opinto-oppaan avulla sekä ryhmäohjaajien ja tutoreiden opastuksella ja järjestettävällä opinto-ohjauksen kurssilla. Lukioon tulevat perehdytetään opiskelutekniikkaan ja erilaisiin opiskelumenetelmiin oppiaineryhmittäin järjestettävällä opiskelutaitojen kurssilla.
16 16 Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä kehitetään oppilaskunnan sekä tutortoiminnan ohjaamisella ja tukemisella lukio-opintojen ajan. Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan yhteistyössä kotien kanssa tiedottamalla ja edellyttämällä alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden jaksotodistuksiin vanhempien allekirjoitusta. Koulu toivoo, että myös 18 vuotta täyttäneet informoivat vanhempiaan koulutyön sujumisesta. Opiskelijoiden opinto-ohjelmat tarkastetaan säännöllisesti sekä seurataan jaksojen päätyttyä pidettävässä ryhmäohjaajien kokouksessa heidän opintojensa etenemistä. Opiskelijoille vuosittain jaettava opinto-opas sisältää opetusohjelman, tietoja opiskeluun liittyvistä käytännöistä ja opiskeluun suunnatuista palveluista sekä asiantuntijoiden yhteystiedot. 4.3 Opiskelijahuolto Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opiskelijahuolto on opiskeluympäristön hyvinvoinnin edistämistä sekä oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Opiskelijoiden osallisuutta oman työyhteisönsä hyvinvoinnin edistämisessä tulee tukea. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu osaltaan kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville. Opiskelijahuoltoa voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa opiskelijahuoltoryhmässä. Kuhmon yhteislukiossa toimii opiskelijahuoltoryhmä, johon kuuluvat rehtori (pj. rehtori), opinto-ohjaaja (sihteeri), terveydenhoitaja, ryhmäohjaajat (joiden opiskelijoiden asioita on esillä) ja tarvittaessa muita asiantuntijoita. Opiskelijahuoltoryhmä kokoontuu tarvittaessa, vähintään kaksi kertaa lukukaudessa, ja käsittelee ryhmäohjaajien, opinto-ohjaajan, terveydenhoitajan ja rehtorin valmistelemat asiat. Muistiot toimitetaan kaikille opettajille tiedoksi sähköpostitse. Koulu pitää yhteyttä koteihin tiedotteilla, vanhempainilloilla sekä tarvittaessa poissaoloista ja arvostelematta jättämisestä ilmoittamalla. Alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden jaksotodistuksiin vaaditaan huoltajan allekirjoitus ja toivotaan 18 vuotta täyttäneiden informoivan huoltajiaan opiskelujen sujumisesta. Opiskelijalle tarjottava tuki ja ohjaus opiskeluun, kehitykseen tai elämäntilanteeseen liittyvissä fyysisissä, psyykkisissä ja sosiaalisissa vaikeuksissa kartoitetaan jaksojen aikana kontrolloimalla poissaoloja ja mikäli ilmaantuu ko. asioita sekä mahdollisesti kursseilta poisjääntiä alkaa sekä opettaja että opinto-ohjaaja toimia asian selvittämiseksi. Samoin menetellään jos opiskelija on väsynyt tai häiritsevä, silloin käännytään myös terveydenhoitajan puoleen.
17 17 Yhteistyöllä terveydenhoidon ja sosiaalityön sekä työhallinnon kanssa tarjotaan asiantuntijapalveluja opiskelijoille. Oppilaitoksessa on käytössä yksityiskohtainen kriisisuunnitelma, jossa määritellään toiminta opiskeluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi sekä menettelytavat ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa kuten kiusaaminen, väkivalta, mielenterveyskysymykset, tupakointi ja päihteiden käyttö, erilaiset onnettomuudet ja kuolemantapaukset. Tavoitteena on yksilön tukeminen ja yhteisön toimintakyvyn säilyttäminen fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta ja hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa. Työnjako eri toimijoiden kesken: Puuttumiskynnykset - opiskelijahuollon työnjako OPETTAJAN TEHTÄVÄT opiskelija ei tule kurssille > ilmoitus kansliaan (kopio kurssipäiväkirjasta ) etenemisesteiden tarkistus (aiempien kurssien liiat neloset suoritettava ennen kurssikoetta) opiskelija väsynyt tai häiritsevä > keskustelu opiskelijan kanssa ja tieto ryhmänohjaajalle kolmas poissaolo ilman hyväksyttävää syytä > ilmoitus ryhmänohjaajalle paljon poissaoloja > lisätehtäviä opiskelijalle ja varoitus arvostelematta jättämisestä kurssia ei voida arvostella > kirjallinen ilmoitus opiskelijalle ja kotiin järjestyssääntörikkomuksia > välitön puuttuminen > ilm. ryhmäohjaajalle HUOM. Kaikki poissaolot on selvitettävä! Opettaja ratkaisee poissaolosyyn hyväksymisen ja rajan, jolloin kurssi jää arvostelematta. RYHMÄOHJAAJAN (RYO)TEHTÄVÄT useat opettajat ilmoittaneet väsymyksestä/häiriöistä > keskustelu opiskelijan kanssa > ilmoitus terv. hoitajalle / rehtorille opettajilta tietoa selvittämättömistä poissaoloista > keskustelu opiskelijan kanssa ja yhteydenotto kotiin poissaolot tai pinnausta > ilm. opolle > OHR; poissaoloihin terv. syy > terv.hoitajalle yli 20 tuntia poissaoloista päättyneellä jaksolla > asia opiskelijahuoltoryhmään (OHR) poissaoloja yli 14 tuntia kahdessa edellisessä jaksossa > OHR jaksotodistuksen keskiarvo alle 6,0 tai laskenut yli 0.5 numeroa > neuvottelu opon kanssa jatkotoimista (>OHR) kaksi epäonnistunutta kurssisuoritusta viime jaksossa > OHR järjestyssääntörikkomuksia > välitön puuttuminen > ilm. rehtorille jaksotodistusten jako ja huoltajan allekirjoituksen tarkistus osallistuminen tarvittaessa opiskelijahuoltoryhmän kokouksiin (oman ohjausryhmän asioita esillä) yhteydenpito huoltajiin OPINTO-OHJAAJAN (OPO)TEHTÄVÄT kanslian raportti kursseilta jäämisestä (ilmoittautunut / ei tule kurssille) etenemisesteraportti kansliasta ryhmäohjaajien ilmoitukset heikosta opintomenestyksestä (keskiarvo alle 6,0 / keskiarvon lasku yli 0,5 / epäonnistuneita kurssisuorituksia) liian hidas kurssien suoritustahti opiskelija ei tee kurssivalintoja ajoissa toimenpiteet em. tapauksissa: ohjauskeskustelut opiskelijan kanssa neuvottelut ryhmänohjaajan, muiden opettajien, rehtorin ja terveydenhoitajan kanssa tarvittaessa yhteydenotot kotiin asian vienti opiskelijahuoltoryhmään opintojen keskeyttäminen > kysely > rehtori järjestyssääntörikkomuksia> välitön puuttuminen > ilm. rehtorille
18 18 ongelmatapausten vienti opiskelijahuoltoryhmään sihteerin tehtävät opiskelijahuoltoryhmässä REHTORIN TEHTÄVÄT opiskelijahuoltoryhmän kokousten valmistelu ja koollekutsuminen < opo, ryot, th väsyneen tai häiritsevän opiskelijan ohjaus < ryhmäohjaajat järjestyssääntörikkomusten käsittely < opettajat, muu henkilökunta yhteydenpito koulun ulkopuolisiin viranomaisiin vastaaminen koulun sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta eroavan opiskelijan haastattelu KANSLIAN TEHTÄVÄT kurssien alkaessa kurssipäiväkirjojen käsittely ja kursseilta jääneiden ilmoittaminen ryhmäohjaajalle jaksotodistusten toimittaminen ryhmäohjaajille poissaoloraportin toimittaminen ryhmäohjaajille etenemisesteraportin toimittaminen opinto-ohjaajalle epäonnistuneiden kurssisuoritusten (4, A, K, U) raportin toimittaminen opinto-ohjaajalle järjestyssääntöjen noudattamisen seuranta > välitön puuttuminen> ilm. rehtorille TERVEYDENHOITAJA väsymyksestä tai terveydellisistä syistä johtuvat poissaolot päihteiden käyttö, tupakointi > jatkuva seuranta ja välitön puuttuminen > ilm. rehtorille osallistuminen opiskelijahuoltoryhmän kokouksiin OPISKELIJAHUOLTORYHMÄ KÄSITTELEE: runsaat poissaolot (yli 20 tuntia jaksossa, yli 14 tuntia kahdessa peräkkäisessä jaksossa) kasautuvat epäonnistumiset kurssisuorituksissa (laskeva keskiarvo, yli kahdessa kurssissa 4, A, K, U) liian hidas eteneminen (kurssikertymä alle 6 jaksossa / vrt. vuosikurssin suositus) järjestyssääntörikkomukset opintojen keskeyttäminen opiskelijahuoltojärjestelmän arviointi ja kehittäminen 4.4 Opiskelun erityinen tuki Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu voidaan lukiolain (629/1998) 13 :n (muutettu lailla 478/2003) mukaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja -asetuksessa ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy.
19 19 Lukiolain 13 :ssä tarkoitetut oppimistilanteet ja kokeet tulee järjestää siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Opiskelijalle voidaan laatia suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset toimenpiteet voidaan toteuttaa. Jos opiskelijan kielenkehityksen häiriö tulee ilmi vasta lukiossa, tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen tulee aloittaa välittömästi. Kuhmon yhteislukio järjestää erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille mahdollisuuden tukiopetustoimin selvitä opinnoissaan ja tarvittaessa ohjaa asiantuntijoiden avustuksella ongelmien ratkaisuun. 4.5 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Kuhmon yhteislukion opetuskieli on suomi. Maahanmuuttajaopiskelija opiskelee lukiossa suomen kieltä vieraana kielenä ja osallistuu sen mukaiseen ylioppilaskokeeseen. Saamelaisten, romanien, viittomakielisten ja vieraskielisten opiskelijoiden opintojen järjestämisessä noudatetaan Lukion opetussuunnitelman perusteita Kieli- ja kulttuuriryhmillä tarkoitetaan tässä saamelaisia, romaneja, viittomakielisiä ja vieraskielisiä. Opetussuunnitelmassa määrätään opetuskielestä ja opetussuunnitelman perusteiden kohdan 5 mukaan äidinkielen opetuksesta. Lukiokoulutuksessa voi lukiolain 6 :n 1 momentin mukaan opetuskielenä suomen ja ruotsin kielen lisäksi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Mikäli tätä mahdollisuutta käytetään, opetussuunnitelmaan tulee kirjata, missä oppiaineissa, missä määrin ja millä tavoin yllä mainittuja kieliä käytetään opetuksessa tai opiskelussa. Saamenkielisille voidaan opettaa jotakin ainetta tai joitakin kursseja saameksi, käyttää saamenkielisiä oppimateriaaleja tai käyttää saamen kieltä suullisesti oppimateriaalin ollessa suomenkielistä. Viittomakieltä voidaan käyttää sekä apukielenä että varsinaisena opetuskielenä. Jos osa opetuksesta halutaan edellä mainitun momentin mukaan antaa jollakin muulla kuin alussa mainitulla kielellä, siis toisella kotimaisella tai vieraalla kielellä, on tämäkin määriteltävä opetussuunnitelmassa ja samalla huolehdittava siitä, että osittainen muunkielinen opetus ei vaaranna oppimista. Äidinkielen opetus noudattaa lukiolain 8 :n mukaan opiskelijan opetuskieltä, joka voi olla suomi, ruotsi tai saame. Mikäli opetuskieli on pääasiallisesti saamen kieli, myös äidinkielen ja kirjallisuuden - oppiaineena opetetaan saamen kieltä. Saamen kieltä voidaan opettaa äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineena, vaikka koulu ei antaisikaan opetusta saamen kielellä. Saamea äidinkielenä opiskeleville annetaan suomen kielen opetus joko erillisen saamenkielisille tarkoitetun oppimäärän tai suomenkielisten äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaan. Myös viittomakielisille on näissä
20 20 opetussuunnitelman perusteissa oma suomen kielen oppimäärä. Äidinkielenä voidaan lukiolain 8 :n 2 momentin mukaan opettaa myös viittomakieltä, romanikieltä tai muuta opiskelijan äidinkieltä. Vieraskieliset opiskelijat opiskelevat oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus joko suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan tai suomi/ruotsi äidinkielenä -oppimäärän mukaan. Koulutuksen järjestäjä päättää mainittujen säännösten rajoissa, missä laajuudessa omakielistä opetusta, oman äidinkielen opetusta sekä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta järjestetään, miten se organisoidaan ja milloin sitä on tarkoituksenmukaista toteuttaa useiden oppilaitosten yhteistyönä. Kuhmon yhteislukio tekee yhteistyötä koko Kainuun lukioiden opetussuunnitelman puitteissa tällaisten opiskelijoiden kanssa. Kieli- ja kulttuuriryhmien erityispiirteitä Saamelaiset Saamelaisopiskelijoiden opetuksessa tulee ottaa huomioon, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma kieli ja kulttuuri. Saamelaisten luontosuhde, perinteiset elinkeinot ja saamelaisyhteisö muodostavat saamen kielen ja kulttuurin ytimen, jota lukiokoulutuksen tulee tukea. Lukio-opetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota perusopetuksesta tulevien opiskelijoiden erilaisiin kielellisiin valmiuksiin. Niille, jotka perusopetuksessa ovat saaneet saamenkielistä opetusta, jatketaan sitä lukiossa mahdollisuuksien mukaan. Opetuksen tulee tukea opiskelijoiden alkuperäistä identiteettiä ja antaa mahdollisuudet oman kielen vahvistamiseen ja yleisten kielellisten valmiuksien kehittämiseen. Lukiokoulutuksen tulee edistää oman kulttuurin, historian ja pohjoismaisen saamelaisyhteisön tuntemusta ja tietoisuutta saamelaisista kansana ja yhtenä maailman alkuperäiskansoista. Opiskelun tavoitteena on, että saamelaisopiskelijat tulevat yhä tietoisemmiksi juuristaan, kulttuuriperinnöstään, eri saamenkielistä, kulttuurialueista ja saamelaisryhmistä. Lukion tulee antaa opiskelijoille edellytykset terveen itsetunnon kehittymiseen niin, että he voivat säilyttää saamelaisen identiteettinsä. Saamenkielistä opetusta voidaan antaa pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä. Saamenkielisten opiskelijoiden opetuksen keskeisenä tavoitteena on tukea kasvua aktiiviseen kaksikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen ja antaa valmiudet saamenkieliseen jatko-opiskeluun korkea-asteella. Saamenkielisessä opetuksessa kaikki oppiaineet tukevat opiskelijan äidinkielen taitojen kehittymistä. Opetuksen ja opiskelun tulee tukea opiskelijoiden samastumista kansalliseen kulttuuriperintöönsä ja yhteenkuuluvuutta eri maissa asuvien saamelaisten kesken. Opetuksessa noudatetaan valtakunnallisia tavoitteita ja oppisisältöjä kuitenkin siten, että saamelaisen kulttuurin ja saamen kielitilanteen erityispiirteet otetaan huomioon. Opetuksessa painotetaan erityisesti omaa historiaa, saamelaisen nykyyhteisön, perinteisten elinkeinojen sekä musiikki-, kertoma- ja käsityöperinteen tuntemusta. Opetuksen ja opiskelun resurssina voidaan käyttää lähiympäristöä, sukuyhteisöä, saamenkielistä mediaa ja aktiivisia yhteyksiä muille saamelaisalueille. Lukion tulee opiskeluympäristönä tukea omalta osaltaan saamen kielellä annettavaa opetusta. Romanit Romaniopiskelijoiden opetuksessa tulee ottaa huomioon Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Romanikielen opetuksen tulee lukiossa vahvistaa romaniopiskelijoiden identiteettiä ja antaa heille mahdollisuuksia käyttää kieltään ja ilmaista itseään siten, että huomioidaan heidän kotoaan, yhteisöstään ja perusopetuksesta saamansa taidot ja tiedot sekä heidän halunsa ilmaista identiteettiään. Romanikielen opetusta on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa ja sen tulee edistää romaniopiskelijoiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista Suomessa ja muissa maissa. Opiskelussa hyödynnetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielistä mediaa. Viittomakieliset
21 21 Viittomakielinen on kuuro, huonokuuloinen tai kuuleva opiskelija, jonka äidinkieli on suomalainen tai ruotsalainen viittomakieli. Hän on oppinut viittomakielen ensimmäisenä kielenään, ja se on hänen parhaiten hallitsemansa tai jokapäiväisessä elämässä eniten käyttämänsä kieli. Viittomakielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan lukion yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita soveltaen niitä viittomakieliseen kulttuuriin ja viestintään. Opetuskielenä on suomalainen tai ruotsalainen viittomakieli. Sen rinnalla käytetään suomea tai ruotsia luku- ja kirjoituskielenä. Tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden viittomakielistä identiteettiä sekä opettaa heitä arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan tasa-arvoisena enemmistökielen ja -kulttuurin rinnalla. Opiskelijan pitää pystyä tiedostamaan omat kielelliset ja kulttuuriset oikeutensa eri tilanteissa sekä osata käyttää hyväkseen viittomakielisiä tulkki- ja yhteiskuntapalveluja. Tavoitteena on myös viittomakielisestä kulttuurista ja toimintatavoista poikkeavan äänimaailman ja kuulevien kulttuurin ja toimintatapojen tiedostaminen ja oppiminen niin, että joustava toimiminen kahden tai useamman kulttuurin piirissä on mahdollista. Koska suomalainen ja ruotsalainen viittomakieli ovat vähemmistökieliä, opetuksessa pitää kiinnittää erityistä huomiota mahdollisimman rikkaan viittomakielisen opiskeluympäristön luomiseen. Viittomakielestä ei ole olemassa yleisesti käytössä olevaa kirjoitusjärjestelmää, joten henkilökohtaisen kielellisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia viittomakieliseen viestintään ja tiedonsaantiin. Maahanmuuttajat ja muut vieraskieliset Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita ja lukion paikallista opetussuunnitelmaa huomioiden opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat kuten suomen/ruotsin kielen taito, äidinkieli ja kulttuuri, maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle ja muulle vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaa koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osaalueilla. Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Opetushallituksen suositus opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä on liitteenä. Suomen tai ruotsin kielen ja opiskelijan äidinkielen opetuksen ohella maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden tulee saada myös muuta tarvittavaa tukea niin, että he selviytyvät lukioopinnoistaan edellytyksiään vastaavalla tavalla. Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä opiskelijoita on jo lukio-opintojen alussa informoitava heidän opiskelumahdollisuuksistaan, tukijärjestelyistä sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa. 5 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Opetuksen yleiset tavoitteet Lukion opetus ja muu toiminta tulee järjestää valtioneuvoston asetuksessa (955/2002) määriteltyjen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen
22 22 maailmankuvan muodostamiseen. Opiskelijan tulee saada olennaista luontoa, ihmistä, yhteiskuntaa ja kulttuureja koskevaa eri tieteen- ja taiteenalojen tuottamaa tietoa. Opiskelijassa tulee vahvistaa tarvetta ja halua elinikäiseen opiskeluun. Hänen opiskelu-, tiedonhankinta- ja -hallinta- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä omaaloitteisuuttaan tulee kehittää. Huomiota tulee kiinnittää tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Opiskelutaidoissa tulee korostaa taitoa toimia yhdessä toisten kanssa erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Yhteistyössä tarvittavina taitoina ja valmiuksina tulee edistää itsensä ilmaisemisen taitoja, myös toisella kotimaisella kielellä ja vierailla kielillä, valmiutta ottaa muut huomioon ja valmiutta muuttaa tarvittaessa omia käsityksiään ja omaa toimintaansa. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja tulee kehittää yhteisöllisen opiskelun erilaisten muotojen avulla. Opiskelijan tietoisuutta ihmisten toiminnan vaikutuksesta maailman tilaan tulee kehittää. Lukion tulee kehittää opiskelijan taitoa tunnistaa ja käsitellä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä eettisiä kysymyksiä. Opiskelijan tulee saada tilaisuuksia pohtia erilaisia vaihtoehtoja, tehdä valintoja ja tiedostaa valintojen välittömiä ja välillisiä seurauksia. Lukion tulee pyrkiä siihen, että opiskelijalle kehittyy halu ja kyky toimia demokraattisessa yhteiskunnassa vastuullisesti huomioiden oma ja muiden hyvinvointi. Opetuksen tulee lujittaa opiskelijan itsetuntoa ja auttaa häntä tunnistamaan persoonallinen erityislaatunsa. Opiskelijaa tulee rohkaista ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Lukio-opetuksen tulee kannustaa opiskelijoita taiteelliseen toimintaan, taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan. Lukio-opetuksen tulee antaa opiskelijalle valmiuksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opiskelijaa perehdytetään työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen. Tavoitteena on, että lukion päätyttyä opiskelija pystyy kohtaamaan joustavasti muuttuvan maailman haasteet, tuntee vaikuttamisen keinoja ja hänellä on halua ja rohkeutta toimia. Hänen tulee saada edellytykset monipuoliseen ja täysipainoiseen elämään ihmisenä olemisen eri rooleissa TUNTIJAKO Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako Oppiaine tai oppiaineryhmä Opiskelijalle pakolliset kurssit Syventävät valtakunnalliset kurssit Syventävät maakunnalliset kurssit Syventävät koulukohtaiset kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 Kielet - A-kieli EA1, SA B-kieli RuB muut kielet 16 RaB3, SB3, VB3 Matematiikka - lyhyt oppimäärä pitkä oppimäärä
23 23 Ympäristö- ja luonnontieteet - Biologia Maantiede Fysiikka Kemia 1 4 Katsomukselliset ja yhteiskunnalliset aineet Uskonto/elämänkats.tieto Filosofia 1 3 Psykologia Historia 4 2 Yhteiskuntaoppi 2 2 Taito- ja taideaineet 5 - Liikunta Musiikki Musiikkilinja Kuvataide Terveystieto 1 2 Opinto-ohjaus 1 1 Pakolliset kurssit Syventävät kurssit väh. 10 Soveltavat kurssit Yhteensä vähintään KIELIOHJELMA Kuhmon yhteislukiossa noudatetaan Kuhmon kaupungin kieliohjelmaa, jonka tavoitteena on taata peruskoulun, lukion ja ammattioppilaitoksen oppilaille hyvä ja monipuolinen kielitaito. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana ovat oppilaiden tasavertaiset mahdollisuudet kielten opiskeluun. Hyvä kielitaito turvaa kuhmolaisille nuorille monipuoliset mahdollisuudet jatko-opintoihin ja työnsaantiin kotimaassa ja ulkomailla. Kielenopetuksessa painotetaan kulttuuritietouden ja kansainvälisyyden osuutta. Kieliohjelman avulla koululaitos tukee Kuhmon kaupungin kehittymistä kansainvälisenä kulttuurikaupunkina ja lähialueyhteistyön osaajana. Vuosiluokilta 1-6 alkava opetus: englanti, saksa Perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 oppilaille opetetaan yhteisenä A-kielenä englannin kieltä. Yhteisen A-kielen opiskelu aloitetaan kolmannelta (3.) vuosiluokalta ja opetusta annetaan kuudenteen (6.) vuosiluokkaan asti kullakin vuosiluokalla kaksi (2) viikkotuntia, yhteensä kahdeksan (8) viikkotuntia. Lisäksi Kontion koulussa opetetaan vapaaehtoisena A-kielenä saksan kieltä viidenneltä (5.) vuosiluokalta alkaen kolme (3) viikkotuntia tai neljänneltä vuosiluokalta alkaen kaksi (2) viikkotuntia eli yhteensä kuusi (6) viikkotuntia.
24 24 Opetusta järjestettäessä luokkaopetuksena aloitusryhmän minimikoko on Vuosiluokilta 7-9 alkava opetus: ruotsi; ranska, saksa, venäjä Yläluokilla seitsemänneltä (7.) vuosiluokalta alkavan yhteisen B-kielen (ruotsi) kokonaistuntimäärä on kuusi (6) tuntia. Yläluokilla kahdeksannelta alkavina valinnaisina kielinä (B2) opetetaan ranskaa, saksaa ja venäjää. Perusopetuksen alaluokilla alkavien A1- ja A2-kielten sekä yläluokilla alkavien B1- ja B2-kielten opiskelulle järjestetään jatkomahdollisuus lukiossa. Lukiossa alkavat B3-kielet: saksa, ranska ja venäjä Lukion kieltenopetusohjelma Yhteinen A-kieli (EA1) -pakolliset: 6 kurssia -syventävät: 2- kurssia Vapaaehtoinen A-kieli (SA2): -pakolliset: 6 kurssia -syventävät: 2- kurssia B1-kieli (RUB1): -pakolliset: 5 kurssia -syventävät: 2 kurssia B2-kielet: - syventävät RaB2 7 kurssia SB2 7 kurssia VB2 7 kurssia B3-kielet: -syventävät: RaB3 8- (aikuislinjalla 6-) SB3 8- (aikuislinjalla 6-) VB3 8- (aikuislinjalla 6-) Lukiossa voidaan valinnaisaineena opiskella muitakin kuin edellä mainittuja kieliä. Maahanmuuttajien kieltenopetus Perusopetus Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevien opetussuunnitelman perusteiden mukaisia määräyksiä ja otetaan huomioon maahanmuuttajaoppilaan taustatekijät ja oppimishistoria. Maahanmuuttajalle opetetaan suomea toisena kielenä, mikäli hänen suomen kielen taitonsa ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla, ja hänelle voidaan järjestää lisäksi hänen oman äidinkielensä opetusta.
25 25 Maahanmuuttajaoppilaalle annetaan tukea kaikilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Valmistava opetus Valmistavassa opetuksessa maahanmuuttajaoppilas opiskelee pääpainotteisesti suomea tai ruotsia toisena kielenä, jotta perusopetukseen siirtyminen mahdollistuu. Valmistavaa opetusta järjestettäessä maahanmuuttajaoppilaalle laaditaan henkilökohtainen opinto-ohjelma. Oppilaan kielellisistä valmiuksista ja suomi tai ruotsi toisena kielenä opintojen edistymisestä riippuu, voidaanko hänen oppimissuunnitelmaansa vielä valmistavan opetuksen aikana sisällyttää vieraiden kielten opiskelua. Oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. 5.2 Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista. Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä, esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta, arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys hyvinvointi ja turvallisuus kestävä kehitys kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus teknologia ja yhteiskunta viestintä- ja mediaosaaminen. Näiden aihekokonaisuuksien lisäksi koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä opetussuunnitelmaan myös muita aihekokonaisuuksia. Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa oppiaineeseen luontuvalla tavalla sekä lukion toimintakulttuurissa. Aihekokonaisuuksien pääasiat sisältyvät perusteiden ainekohtaisiin osiin. Aihekokonaisuuksia täydennetään, ajankohtaistetaan ja konkretisoidaan opetussuunnitelmassa.
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
Lisätiedot3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako
3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia
LisätiedotLukion opetussuunnitelman perusteet 2015
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään
LisätiedotLukio-opintojen säädöstaustaa
Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet
LisätiedotPadasjoen lukion aikuislinjan LOPS
Padasjoen lukion aikuislinjan LOPS 1. Padasjoen lukion aikuislinja Padasjoen lukion aikuislinjalla voi suorittaa koko lukion oppimäärän tai opiskella yksittäisiä aineita ja saada niistä erillisen todistuksen.
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.
LisätiedotTervolan lukion ohjaussuunnitelma
Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset
LisätiedotAvaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet
LisätiedotLiite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
LisätiedotLIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET
LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET - - - 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 5.7 Opiskelijahuolto Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta
LisätiedotLUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.
LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.2015 LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN PÄIVITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
LisätiedotOPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi
OPS-kommentointi 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota kommentti koskee?
LisätiedotLukiokokeilu (-21)
Lukiokokeilu 2016-2020 (-21) Lukiokokeilu Munkkiniemen yhteiskoulu on mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön lukiokoulutuksen tuntijakokokeilussa. lukiolaki (629/1998) 15 kokeilu käynnistynyt 1.8.2016
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LisätiedotValtioneuvoston asetus
LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotLisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
LisätiedotVammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet
Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja
LisätiedotLukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet. Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu
Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu 2.2.2015 Kysymyksiä ja väittämiä Avaa älypuhelimen tai kannettavan selaimella m.socrative.com room number: 800953 Vastaa kysymykseen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta
Lisätiedot3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS
3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotMAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA
MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27
LisätiedotSisältö. 1 OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman sisältö... 8
Tampereen kaupunkiseudun lukioiden yhteinen opetussuunnitelma 2016 Sisältö 1 OPETUSSUUNNITELMA... 6 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 6 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 8 2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ
LisätiedotMuutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.
OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotMikkelin lukio. Opetussuunnitelma 2010
Opetussuunnitelma 2010 1 Opetussuunnitelma 1 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 2 Valtakunnalliset perusteet Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat lukiolaki ja -asetus valtioneuvoston
LisätiedotMUUTOS AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEISIIN 2015
MÄÄRÄYS 18.5.2017 OPH-662-2017 Aikuisten lukiokoulutuksen järjestäjille Voimassaoloaika 18.5.2017 alkaen Säännökset, joihin toimivalta määräyksen antamiseen perustuu Lukiolaki 629/1998, 10 2 ja 4 mom.
LisätiedotAnnettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja
Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotLUKIO-OPINNOT. Viherlaakson lukion opinto-ohjaajat Riina Laasonen & Salla Purho
LUKIO-OPINNOT Viherlaakson lukion opinto-ohjaajat Riina Laasonen & Salla Purho Opinto-ohjaajat Riina Laasonen 1 D, E, F Salla Purho - 1 A, B, C MITÄ LUKIOSTA ON HYVÄ TIETÄÄ? Oppimateriaalit hankittava
LisätiedotIISALMEN LUKIOKYMPPI, OPETUSSUUNNITELMA
OPS, Iisalmen lukiokymppi 18.6.2014 1/5 IISALMEN LUKIOKYMPPI, OPETUSSUUNNITELMA Sisältö: 1) Yleistä...1 2) Tavoitteet...1 3) Opiskelijaksi ottamisen perusteet ja hakeminen...2 4) Opintojen sisältö...2
Lisätiedot(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ
(Luonnos 19.11.2008) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ Johdanto 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON, LÄHIHOITAJA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tavoitteet 1.2 Sosiaali-
LisätiedotAikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto
Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain
LisätiedotLUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015
rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO
Lisätiedot1. OHJAUSSUUNNITELMA Ohjauksen työnjako ja sisällöt. Liite 4: Ohjaussuunnitelma Rehtori Opinto-ohjaaja. Ensimmäinen vuositaso
Liite 4: Ohjaussuunnitelma 1. OHJAUSSUUNNITELMA Lukion ohjaustoiminnan tavoitteena on auttaa opiskelijaa suunnittelemaan ja toteuttamaan omaa opinto-ohjelmaansa, tukea häntä oppimisen taitojen kehittämisessä
LisätiedotErityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet
LisätiedotYleisten osien valmistelu
Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotMaahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä
LisätiedotUudistuva aikuisten perusopetus
Uudistuva aikuisten perusopetus 29.8.2017 Leena Nissilä Teijo Koljonen Opetushallitus Turvapaikanhakijatilanteesta ja muusta maahanmuutosta johtuvat toimet OKM:n hallinnonalalla OKM: Ohjausryhmän ja valmisteluryhmän
LisätiedotSuomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite
Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotLukion tuntijakokokeilu. Heikki Blom Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö
Lukion tuntijakokokeilu Heikki Blom Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö 3.11.2016 Uskalla kokeilla lukion uusi kehittämisohjelma Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt yhteistyössä Opetushallituksen
LisätiedotOulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio
Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,
Lisätiedot1. Jalasjärven lukio 3 2. Lukiokoulutuksen tehtävä ja arvoperusta 3 2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä 3 2.2 Arvoperusta 4
1. Jalasjärven lukio 3 2. Lukiokoulutuksen tehtävä ja arvoperusta 3 2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä 3 2.2 Arvoperusta 4 3. Opetuksen toteuttaminen 6 3.1 Oppimiskäsitys 6 3.2 Opiskeluympäristö ja menetelmät
LisätiedotUudistuva aikuisten perusopetus
Uudistuva aikuisten perusopetus 15.5.2017 Leena Nissilä Teijo Koljonen Opetushallitus Turvapaikanhakijatilanteesta ja muusta maahanmuutosta johtuvat toimet OKM:n hallinnonalalla OKM: Ohjausryhmän ja valmisteluryhmän
LisätiedotRauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman
2016 Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman Muutokset luku 1 2019 perusteiden 2014 mukainen opetussuunnitelma Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin hyväksymä 16.6.2016
LisätiedotTAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni
TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus 15.4.2010 Helsinki, Paasitorni Taiteen perusopetuksen kehittäminen Opetustuntikohtaisen taiteen perusopetus:
LisätiedotTiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille
VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.
LisätiedotMaahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus Opetushalllitus
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 4.3.2013 Opetushalllitus Miksi Vieraskielisiä on nuorten lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa
LisätiedotLUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016
rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 Toisen asteen koulutus: LUKIO - KOULUTUS AMMATILLINEN KOULUTUS
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotAMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa
Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon
LisätiedotPostinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)
Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero
LisätiedotAIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2016 KANNUKSEN LUKIO
AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2016 KANNUKSEN LUKIO Sisältö 1 OPETUSSUUNNITELMA 3 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen ja opetuksen toteuttaminen... 3 2. OPETUKSEN SISÄLLÖT... 2.1 Suomen kieli
LisätiedotNuorille tarkoitettu lukiokoulutus
MÄNTYHARJUN LUKION OPETUSSUUNNITELMA Nuorille tarkoitettu lukiokoulutus SISÄLLYS 1 OPETUSSUUNNITELMA......... 3 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen...... 3 1.2 Opetussuunnitelman sisältö...... 4 2 LUKIOKOULUTUKSEN
LisätiedotUudistustyön suunta IRMELI HALINEN
Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen
LisätiedotKOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT
KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset
LisätiedotAsian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh
Sivistys- ja Sivistys- ja Sivistys- ja 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 45/12.00.01/2016 Sivistys- ja 01.03.2016 18 Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö
LisätiedotOPS-kommentointi - Perusraportti
OPS-kommentointi - Perusraportti 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota
LisätiedotKeravan kaupunki Kasvatus- ja opetusvirasto. Keravan lukio ja aikuislukio Nuorten lukiokoulutus Opetussuunnitelma 1.8.2005
1 Keravan kaupunki Kasvatus- ja opetusvirasto Keravan lukio ja aikuislukio Nuorten lukiokoulutus Opetussuunnitelma 1.8.2005 Muutokset: 13.3.2007/31 19.2.2008/15 8.4.2009/33 2.6.2010/55 20.4.2011/34 15.5.2012/59
LisätiedotTilannekatsaus lukiokoulutuksen uudistumiseen. Helsinki Opetusneuvos Tiina Tähkä
Tilannekatsaus lukiokoulutuksen uudistumiseen Helsinki 28.4.2014 Opetusneuvos Tiina Tähkä Lukiokoulutuksen tarkoitus Lukiokoulutus antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa opiskelu yliopistossa, ammattikorkeakoulussa
LisätiedotVALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3
LisätiedotOpetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä
Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen 11.11.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu
LisätiedotLukiossa alkava oppimäärä (B3)... 45 Muut lukiossa alkavat kielet... 47 5.6 Matematiikka... 48 Matematiikan pitkä oppimäärä... 49 Matematiikan lyhyt
Laukaan lukion opetussuunnitelma 2005 Sisällysluettelo 1 LAUKAAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA... 4 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 5 2 LAUKAAN LUKION TOIMINTA-AJATUS
LisätiedotPERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET
PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman
LisätiedotAKAAN LUKIO. Vanhempainilta 1A ja 1B
AKAAN LUKIO Vanhempainilta 1A ja 1B 11.10.2018 ILLAN AIHEET lukion ja opettajien esittely tavoitteista lukio-opiskelusta KYSYMYKSIÄ JA KESKUSTELUA! 1.vuosikurssin ryhmänohjaajat 1A Tanja Merikari, ruotsi,
LisätiedotLUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ
LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ Kaikkien oppilaiden opetuksessa noudatetaan yhteisiä, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia tavoitteita ja periaatteita. Oppilaiden
LisätiedotKokkolan kaupungin lukiokoulutuksen opetussuunnitelma. Kaupunkikohtainen osuus
Kokkolan kaupungin lukiokoulutuksen opetussuunnitelma Kaupunkikohtainen osuus 1. Opetussuunnitelma... 2 1.1. Opetussuunnitelman laatiminen... 2 1.2. Opetussuunnitelman sisältö... 3 2. Lukiokoulutuksen
LisätiedotKoulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat
Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka 3.11.2016 Helsinki Hallintojohtaja Matti Lahtinen Opetusta koskevat
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotLUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014
rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa
LisätiedotLukion opetussuunnitelma
0 1 Lukion opetussuunnitelma Sisällysluettelo: 1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 3 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 4 2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 4 2.1 Lukiokoulutuksen
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotYleissivistävä koulutus uudistuu Ritva Järvinen
Yleissivistävä koulutus uudistuu 12.2.2010 Ritva Järvinen Opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen/ yksikön päällikkö Yleissivistävä koulutus uudistuu; tavoitteet ja tuntijako 2009-2010 Opetusministeri
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään lukiolain ( /2018) nojalla: 1 luku Koulutuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet 1 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan
LisätiedotALOITUS S2015 II-tutkinto
ALOITUS S2015 II-tutkinto 12.8.2015 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio YHDISTELMÄTUTKINTO Suoritetaan yhtä aikaa ammatillisia opintoja sekä lukio-opintoja ammatillinen
LisätiedotAineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista
LisätiedotOPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen
OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotUudistuva aikuisten. perusopetus. Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma. Opetus- ja kulttuuriministeriö
Uudistuva aikuisten perusopetus Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma Annika Bussman Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö Teijo Koljonen Opetusneuvos Opetushallitus
Lisätiedot5. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI. 5.1 Arvioinnin tavoitteet. 5.2 Opiskelijan kurssisuorituksen arviointi
5. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 5.1 Arvioinnin tavoitteet Tietojen ja taitojen arviointi tulee olla monipuolista, opiskelua ja oppimista tukevaa ja motivoivaa. Opiskelijaa kannustetaan myönteisellä
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotPORKKALAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA
PORKKALAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA [Saatettavaksi voimaan 1.8.2011 alkaen] Perustuu opetushallituksen määräykseen 33/11/2003, Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, huomioiden määräysten 10/011/2009
LisätiedotKIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS
MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN
LisätiedotRuokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen
Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!
Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien
Lisätiedot12. Valinnaisuus perusopetuksessa
12. Valinnaisuus perusopetuksessa Valinnaisten opintojen yhteisenä tehtävänä on syventää oppimista, laajentaa opintoja ja vahvistaa jatkoopintovalmiuksia. Valinnaiset opinnot tarjoavat oppilaille mahdollisuuden
LisätiedotOSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN MITOITUKSEN PERIAATTEET JA ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA
OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN MITOITUKSEN PERIAATTEET JA ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA OPH 501 2018 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2018 S I S Ä L T Ö OSAAMISEN TUNNISTAMISEN
LisätiedotKURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET
KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa
LisätiedotTeuvan lukio OPETUSSUUNNITELMA
Teuvan lukio OPETUSSUUNNITELMA 1 OPETUSSUUNNITELMA...8 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen...8 1.2 Opetussuunnitelman sisältö...9 2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA...10 2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä...10
LisätiedotOhjaukseen liittyvien tehtävien ja työn jakautuminen koko henkilöstön kesken. aineen- Ryhmänohjaustuokiot / - tunnit x x x x
Ohjaussuunnitelma Ohjaustoiminta ja sen tavoitteet Turun normaalikoulussa ohjaus on keskeinen osa koulun toimintaa. Ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan hyvinvointia, kasvua ja kehitystä sekä edistää
Lisätiedot