Vantaan Innovaatioinstituutti Oy, Turun yliopisto / BID Innovaatiot ja yrityskehitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vantaan Innovaatioinstituutti Oy, Turun yliopisto / BID Innovaatiot ja yrityskehitys"

Transkriptio

1 Airport Concepts Vantaan Innovaatioinstituutti Oy, Turun yliopisto / BID Innovaatiot ja yrityskehitys Hanke vie kotimaista lentokenttäosaamista maailmalle. Missio: tehdä lentokentistä parempia yhdistämällä ja täydentämällä suomalaisten yritysten tuotteita ja palveluita Hankkeessa kehitetty Relaxation Area -konsepti Helsinki-Vantaalla Vantaan Innovaatioinstituutti Oy on edistänyt suomalaista lentokenttäalaa jo vuodesta Alalla on paljon erilaista osaamista, jolla olisi vientimahdollisuuksia. Erityisesti kansainväliset asiakkaat toivoisivat kuitenkin suurempia kokonaisratkaisuja, joita yksittäinen yritys ei pysty toimittamaan. Alan pienemmät toimijat tarvitsevat myös lisää rohkeutta ja tukea kansainvälistymispyrkimyksiin. Hankkeen innoittamana sekä jo lentokenttäalalla toimivat että sinne aktiivisesti mukaan pyrkivät yritykset ovat yhdistäneet ja täydentäneet osaamistaan. Tiedonkeruun, kontaktoinnin ja suomalaisen lentokenttäosaamisen edistämiseksi hankkeessa on osallistuttu muun muassa kansainvälisiin seminaareihin sekä konferensseihin, ja oltu myös mukana omalla ständillä useilla alan messuilla yhdessä osallistujayritysten kanssa (tapahtumia +30 ja niistä yrityksille saatuja uutta kontaktia). Hankkeessa on syntynyt neljä teemoitettua konseptia Airport Development, Winter Conditions Solutions ja Airside Solutions ja Relaxation Area, joihin yritykset sijoittuvat oman osaamisensa, tuotteidensa ja palveluidensa kautta. Näistä esimerkiksi jälkimmäinen kokoaa yhteen lentomatkustajien lepäämiseen ja nukkumiseen tarkoitetut kokonaispalveluratkaisut. Hankkeessa toteutettua ja suunniteltua konseptia testaa käytännössä matkustajaa / kuukausi Helsinki-Vantaan lentokentällä, mikä tarjoaa Relaxation Arean toteuttajayrityksille merkittävän referenssin. Käytännön kehittämistyön kautta yritysten valmiudet toimia yhdessä tai erikseen kansainvälisesti ovat lisääntyneet. Hankkeen tulokset ja sen tuottamat työkalut on jaettu osallistujayrityksille, jotka omassa toiminnassaan parhaaksi katsomallaan tavalla hyödyntävät edelleen niitä oman bisneksen jatkosuunnittelussa kv-markkinoille. Edellä mainituista konsepteista osan on tarkoitus siirtyä yritysvetoisiksi. Lisäksi projektissa on toteutettu kahteen osaan jakautuva suunnittelutyö, joka liittyy Turun lentokentälle T1-terminaalin monikäyttöisyyden ja toimivuuden parantamiseen. Finavia toteuttaa sitä valitsemallaan tavalla joko terminaalin korjauksen yhteydessä tai erikseen. Tee toimintasuunnitelma, jota noudatetaan tarkasti ja jota seurataan koko ajan kaikkien projektin jäsenten kanssa. Seuraa budjettia kuukausitasolla. Pidä dokumentit selkeässä järjestyksessä ja aina ajan tasalla. Hankkeeseen liittyvää markkinointia voi toteuttaa myös olemalla aktiivisesti mukana somessa: Twitter, Instagram, LinkedIn, Foursquare, Facebook. Luo suhteet mediaan sekä kotimaassa että kansainvälisillä areenoilla: tarjoa uutisointeja omista tapahtumistanne ja kutsu lehdistöä sekä päättäjiä paikalle. Ole utelias, rohkea ja intohimoinen tehdessäsi töitä projektin eteen: osallistu erilaisiin seminaareihin ja konferensseihin pyri aina istumaan tuntemattomien seuraan: saat oppia ja uutta tietotaitoa asioista, jotka hyödyntävät projektiasi ja siinä mukana olevia osallistujayrityksiä. Ajattele ja toimi yrittäjän sydämellä. Älä haudo vaan jaa. Hanki koko ajan lisää osallistujayrityksiä hankkeeseen.

2 Kansainvälinen vesiosaamiskeskus IAWTC - Lisää kilpailukykyä, liiketoimintaa, innovaatioita, osaamista ja puhdas Itämeri Lahden Seudun Kehitys Oy LADEC, Suomen ympäristöopisto SYKLI Oy, Culminatum Innovation Oy Ltd, Lappeenrannan teknillinen yliopisto / Erotustekniikan keskus Kansainvälinen vesiosaamiskeskus Pietarissa vie suomalaista vesiosaamista Venäjän ja Itämeren alueen markkinoille Venäjä on suomalaisen cleantech-alan yksi lupaavimmista kasvumarkkinoista, sillä luonnonvarojen säästäminen on jatkossa yhä tärkeämpi kilpailutekijä itänaapurin yrityksille. Vain muutaman tunnin matkan päässä Pietarista sijaitseva Lahden seutu on vuorostaan yksi johtavia suomalaisia cleantech-osaamiskeskittymiä. Henkilökohtaiset suhteet ovat kuitenkin Venäjällä tärkeitä. Oli siis tarve taholle, joka toimisi ovenavaajana tuoden yhteen suomalaiset ja venäläiset toimijat. Lahden seudun kuntien omistama LADEC perusti muutama vuosi sitten Pietarin vesilaitoksen kanssa yhteisomisteisen kansainvälisen vesiosaamiskeskuksen IAWTC:n. Keskus on uudentyyppinen vientimekanismi ja verkottumisalusta, joka kytkee suomalaiset sekä eurooppalaiset yritykset, tutkimuslaitokset sekä alan toimijat Venäjän ja Itämeren alueen markkinoihin. EAKR-hankkeella edistetään erityisesti eteläsuomalaisten pk-yritysten vientiä sekä verkottumista Venäjälle ja muihin Itämeren maihin. Tähän mennessä Vesiosaamiskeskuksessa järjestettyihin on osallistunut jo tuhansia vesialan toimijoita, Suomesta, Venäjältä ja muualta Euroopasta. Yritykset ovat saaneet satoja kontakteja ja tehneet uusia markkinaavauksia. Keskuksen tematiikkaa on vastikään laajennettu kunnallisten vesien käsittelystä (IAWTC) teollisten vesien käsittelyyn (IWEC). Eritoten ulkomaalaista pääomaa sisältävissä venäläisissä tuotantolaitoksissa tehokas jätevesien käsittely nähdään yhä tärkeämpänä kilpailutekijänä. Kolmen vuoden ajan valmisteltu vesiosaamiskeskus tähtää lähitulevaisuudessa merkittäväksi alan kohtaamispaikaksi. Vuonna 2014 tullaan järjestämään viisi seminaaria, pääteemat ovat teolliset jätevedet ja niiden käsittely, pienten taajamien vedenkäsittely, veden laadun seuranta ja Suomenlahden vuosi. Hankkeessa kartoitetaan edelleen Pietarissa pilotoidun kansainvälisen vesiosaamiskeskuskonseptin soveltuvuutta muihin Itämeren maihin ja luo sille jatkuvaa toimintamallia myös EAKR-rahoituksen jälkeiselle ajalle

3 IDEASTA ILMIÖKSI Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu Ideasta Ilmiöksi -toiminta kaupallistaa Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun henkilöstön osaamista yhteiskunnan hyväksi. Vuonna 2007 uudistunut korkeakoulujen keksintölaki synnytti tarpeen lisätä elinkeinoelämän hyödynnettäväksi siirtyvän korkeakouluosaamisen määrä Jyväskylän korkeakouluissa. Mutta kuinka innostaa henkilöstöä mukaan kaupalliseen ajatteluun sekä luoda uudenlainen innovaatiotoiminnan ja yrittäjyyden kulttuuri, osaksi päivittäistä työtä? Alkutilanne oli haastava. Vakavien kaupallistettavien aihioiden määrä mahtui yhteensä kahden käden sormiin, huolimatta runsaasta rahoituksesta. Ovipumppu ei laulanut. Korkeakoulut käynnistivät yhteisen toiminnan henkilökunnan aktivoimiseksi osaamisensa kaupalliseen hyödyntämiseen. Työkaluiksi valittiin osallistavat tapahtumat, valmennukset ja työpajat. Agressiivisen odottamisen sijaan mentiin suoraan henkilökunnan luokse. Tämä on tarkoittanut yli tapahtunutta kohtaamista, joissa on kerätty idea-aihioita, yhdistelty osaamista sekä tuotu esiin onnistuneita esimerkkejä. JY ja JAMK valitsivat aktivointiin toteuttajakumppaniksi ulkopuolisen yrityksen, jotta ne itse pystyivät keskittymään ydintehtävään eli alkuideoiden jalostamiseen. Vuosina jatkuneen toiminnan taustalla on ollut useita eri hankkeita, mutta se on aina näyttäytynyt ulospäin yhden ja saman Ideasta Ilmiöksi -brändin kautta. Henkilökunta tuottaa ideailmoituksia 4x enemmän kuin ennen, myös laatu on parantunut Kaupallisemmin ajattelevat tutkijat ovat tuoneet korkeakouluihin miljoonien edestä ulkoista rahoitusta Tietotaso henkilöstön keskuudessa kaupallistamisen tukitoiminnoista on lisääntynyt 25% 85% Ymmärrys siitä, mitä henkilökunnan jäsen voisi itse kaupallistaa on lisääntynyt 40% 87% Keski-Suomeen on syntynyt uusia korkeakoululähtöisiä kaupallistettuja palveluita, tuotteita ja yrityksiä Toiminnassa kehitetyt työkalut jatkuvat osana korkeakoulujen innovaatiopalveluiden toimintaa. Lisäksi JY ja JAMK lisensoivat työkalut yhdessä ostopalveluna toimineen toteuttajakumppanin kanssa, joka sai oikeuden levittää Ideasta Ilmiöksi-toimintamallia eteenpäin kotimaassa ja kansainvälisesti. Hankkeella synnytettiin vientitoimintaa kasvavalle asiantuntijayritykselle. Erilaiset innovaatiopalvelut tai -alustat ovat hyödyttömiä ilman alkuvaiheen ideavirtaa. Henkilökohtaiset yhteydenotot ja kohtaamiset ovat usein ainoa tapa saada aikaan muutosta. Tee riittävästi toistoja, toistoja ja toistoja Kaupallista hanke ja sen aineeton pääoma (esimerkiksi toimintamallin lisensoiminen ja levittäminen yhteistyökumppanin kanssa) Ostopalveluiden oikeaoppinen suuntaaminen tehojen irtisaamiseksi. Muista ettei hankkeen asiantuntijoiden tarvitse tehdä kaikkea itse. Pidä asiakkuudenhallintajärjestelmä ja sähköiset viestintävälineet ajan tasalla. Hyödynnä niitä Hankkeen aikaista toimintaa ja sen vaikuttavuutta on syytä mitata jatkuvasti. Sillä luodaan uskottavuutta. Jokaisen hankkeen tulisi lähtökotaisesti olla sellainen, että se tuo toteuttajaorganisaatioon lisää voimavaroja.

4 Innokone Teknologiakeskus TechVilla Oy, Innopark Programmes Oy ja Aalto-yliopisto/MIND-tutkimusryhmä Innokone haastaa teknologiateollisuuden ajattelemaan ja toimimaan aidosti eri lailla kuin ennen. Yritykset ovat siirtäneet toimintojaan kustannustasoltaan mahdollisimman edullisille alueille ja lähemmäs asiakasmarkkinoita. Valtaosaa näistä töistä emme koskaan enää saa takaisin. Innokoneen tarkoituksena oli turvata teknologiateollisuuden tuotekehityksen, asiakaskohtaisen suunnittelun ja protovalmistuksen prosessien, liiketoimintamallien ja osaamisen säilyminen Suomessa. Innokone kannustaa yrityksiä kehittämään konkreettista kilpailuetua siten, että: Uutta liiketoimintaa ja kaupallisia tuotteita syntyy nopeasti, laadukkaasti ja edullisesti. Hankkeen kumppanit tarjoavat teknologiateollisuuden pk-yrityksille uudenlaisen kasvualustan ja tukiverkon liiketoimintojen kehittämiseen ja kasvuun. Kone- ja metallituoteteollisuuden merkittävimmät uudet innovaatiot syntyvät Suomessa. Yhdessä tekemisen malli, Innokone-prosessi: Kaikki kehittäminen lähtee yrityksen omasta motivaatiosta. Motivaation tueksi Innokone tarjoaa monipuolista asiantuntija-apua kilpailuedun ja -kyvyn tavoitteluun sekä uusien tuote- ja palvelukonseptien synnyttämiseen Kokeilukynnyksen madaltaminen ja ideoiden laadun kasvattaminen perinteikkäässä liiketoiminnassa Ilman kokeiluja, virheitä ja niistä oppimista on mahdotonta synnyttää strategisia innovaatioita ajattele isosti, toimi pienesti. Aalto-yliopiston (MIND) tavoitteena on aina strategisen tason innovaatio, joka haastaa toimialan perusoletuksia. Uuden tuotteen tai palveluidean jalostaminen suunnittelupöydältä testattuun nollasarjaan saakka. Osallistuneita yrityksiä yli 120 kpl. Toteutettu lähes neljäkymmentä yritysprojektia, joista tuloksina mm. uusia vientituoteaihioita (aitoa potentiaalia vientitoiminnan käynnistämiseksi) yhdeksän kpl ja uusia toimintamalleja (esim. sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät) kahdeksan kpl. Innokasvu-hanke jatkaa kansainvälistymistä Innokoneen verkoston ja parhaiden yritysten kanssa. Jatkohankkeessa tehdään 5-10 pk-yritykselle konkreettinen kasvun ja kansainvälistymisen suunnitelma. Konkreettinen yritysyhteistyö pk-yritysten kanssa edellyttää seuraavia askelmerkkejä: Haasta yritys toimimaan ja ajattelemaan erilailla, kuin tavallisesti - kuitenkin puhuen samaa kieltä. Haasta itsesi osalliseksi yrityksen arjen haasteita - alas norsunluutornista ja asiakkaiden luokse. Tavoittele isoja tuloksia pienillä nopeilla askelilla. Jätä hankebyrokratia omalle toimistollesi - yritysten kanssa pyritään keskustelemaan ainoastaan mahdollisuuksista, tekemisestä ja tuloksista. Jokaiselle yritysprojektille parhaat toteuttajat tilanteen mukaan eli uskalla ostaa ulkoa. Mikäli hankkeilla työskennelleet asiantuntijat eivät olleet parhaita toteuttajia yritysprojekteille, niin kilpailuta ulkopuoliset asiantuntijat.

5 KAHO Kansainvälisen hankeosaamisen kasvattaminen ja osaajien verkostoituminen Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Vaasan yliopisto Hankkeessa kehitetään yliopistojen kansainvälisen hanketoiminnan tutkimusrahoituksen hakemisen osaamista ja niihin liittyviä tukipalveluja järjestämällä työpajoja ja hakuklinikoita tukijoille ja tukipalveluille sekä vahvistetaan yliopistojen yhteyksiä kansainvälisiin tutkimusrahoittajiin. Oli tarve vahvistaa yliopistojen kansainvälisen rahoituksen hakemisosaamista ja niihin liittyviä tukipalveluita sekä verkottaa yliopistojen ja alueiden kansainvälisen rahoituksen tukipalveluita keskenään. Samalla kehitettiin palvelukonsepteja ja organisaatioita ja tutkittiin erilaisia toimintamalleja. Hankkeessa todettiin, että kansainvälisen rahoituksen tuen ja rahoitushauissa menestymisen välillä on vahva yhteys. Hakemusklinikka ja erilaiset työpajat osoittautuivat parhaiksi toimintamalleiksi. Projektin aikana toteutettiin ja kokeiltiin kuitenkin monia erilaisia tukikeinoja, sekä valmennettiin yliopistoja seuraavaan puiteohjelmakauteen. Seminaarit (6 kpl), erilaiset rahoituksen hakemiseen liittyvät check listit ja vakiotekstit, konsulttihankintoihin liittyvät suositukset, koulutusmalliset työpajat. Hankkeessa benchmarkattiin 24 ulkomaisen yliopiston tutkimuspalveluyksikköä ja 24 EU-rahoituksen hakemista tukevaa konsulttia. Yliopistojen tutkimuspalveluiden välinen koulutusyhteistyö jatkuu. Vertaistapaamisia on suunniteltu myös jatkossa. Hankkeen myötä rekrytoidut henkilöt jatkavat yliopistojen perusrahoituksella vastaavissa tukitehtävissä. Yliopistojen pienet tukiyksiköt voivat yhdessä toteuttaa ja saavuttaa asioita, jotka yksittäiselle yliopistolle eivät ole mahdollisia. Tähän kuuluu niin ammatillisen osaamisen kehittäminen kuin vertaisverkoston kautta saatavan jatkuva tuki. Toinen keskeinen hyvä asia on ollut, että kehittämishanketta ei ole toteutettu rahan vuoksi, vaan aidon tarpeen ja yhteisen kehittämistahdon ohjaamana. Hankerahoitus on mahdollistanut tukipalveluiden ja hankeosaamisen kehittämisen laajempana kuin se olisi ollut yliopistojen varoin mahdollista. Samoin hankerahoitus on ohjannut yliopistojen tukipalvelut toimimaan yhteistyössä useissa asioissa. Ilman ulkopuolista rahoitusta yhteistyö tuskin olisi koskaan aktivoitunut vastaavassa mittakaavassa.

6 Liikunnan Rytmikorjaamo Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry, Seinäjoen kaupunki ja 15 kaupungissa toimivaa liikuntaseuraa/- järjestöä Liikunnan rytmikorjaamo toi liikunta-alan toimijat yhteen saman katon alle. Ratkaisu toi säästöjä, tehostunutta toimintaa ja uusia palveluita. Seinäjokelaiset liikunta-alan organisaatiot toimivat hajallaan eri tiloissa. Ne olisivat hyötyneet lisääntyneestä yhteistyöstä monin eri tavoin. Tähän tilanteeseen käynnistettiin hanke, jonka tavoitteena oli Liikunnan Rytmikorjaamo konseptin syntyminen ja toiminnan juurruttaminen Seinäjoelle niin, että yhteiset tila-, toiminta- ja kehittämispalvelut saadaan toimiviksi. Hanke toi yhteen alan toimijat ja vei yhteistä tila-asiaa eteenpäin. Hankkeen toimenpiteisiin sisältyi liikuntatoimijoiden toimitilatarpeen ratkaiseminen, yhteistyön ja yhteisöllisyyden lisäämistä, yhteisten palveluratkaisujen etsimistä sekä toiminnan kehittymistä varten uusien toimintamallien luomista. Tavoitteena oli työn yhteydessä luoda toimiva malli ja konsepti, mitä voidaan toteuttaa eri puolilla Suomea muiden liikunnan aluejärjestöjen toimesta. Hankkeen ratkaisu konkretisoitui toimijoiden yhteisenä 750 neliön tilana kehittämiskeskus Voltissa Seinäjoella. Hankkeen päätavoiteessa eli kehittämiskeskuksen toiminnan käynnistämisessä ja juurruttamisessa Seinäjoelle onnistuttiin. Kehittämiskeskus Volttiin on muuttanut 14 organisaatiota, 12 yhdistystä ja 2 osakeyhtiötä. Kustannussäästöjä: esimerkiksi yhden toimijan vuosittaiset kiinteät kulut laskivat n EUR aiemmasta. Kuukausittaiset talopalaverit tarjoavat helpon areenan kertoa omista ja sidosryhmien tavoitteista, tapahtumista, toiminnoista ja ajankohtaisista asioista. Yhdistysten päätoimisten työntekijöiden yhteistyö on tiivistynyt - mahdollisista päällekkäisyyksistä päästään puhumaan jo ennen kuin tilanne on päällä. Yhteistä osaamispääomaa on löytynyt jaettavaksi. Toiminnallista yhteistyötä syntymässä keväällä 2014: uusia liikuntatuotteita paikkakunnalle. Kehittämiskeskus Voltti toimii aktiivisesti, toiminnan startin jälkeen mukaan on tullut uusia toimijoita, yhteistyö toimijoiden välillä on lisääntynyt, kustannussäästöjä on syntynyt ja yhteisiä toimintoja aloitetaan.

7 Länsi-Suomen Helmet Pohjanmaan ELY-keskus ESR-toimijoiden yhteinen kehittämis- ja oppimisympäristö Länsi-Suomessa. Kuinka upealta tuntuisi kokea verkoston voima, kun painit projektissasi jonkin haasteen parissa eikä ratkaisua enää löydy. Viet casesi verkostollesi ja pian huomaat, kuinka paljon uusia raikkaita ideoita saat takaisin Länsi-Suomen suuralueella on rahoitettu ohjelmakaudella merkittävä määrä ESR osarahoitteisia projekteja. Projekteissa aikaansaadut hyvät käytännöt ja tuloksekkaat kehittämistyöt halutaan paremmin hyödynnettäviksi. Hyvien käytäntöjen ja tulosten levittämiset ovat jääneet pitkälti maakuntatasolle ja siten on nähty tarve ylimaakunnalliselle ESR -hanketoimijoiden vuorovaikutteiselle ja osallistavalle kehittämisverkostolle. Kuluvalla ohjelmakaudella tehdystä kehittämistyöstä ja tuloksista on mahdollista saada vahva pohja ja aineistoa seuraavan ohjelmakauden toteutukseen. Sosiaalisen median käyttö on ollut projektitoiminnassa vähäistä ja jäänyt pitkälti yksittäisten projektien kokeiluiksi. Sosiaalisen median hyödyntäminen antaisi mahdollisuuden levittää tietoa hyvistä käytännöistä ja tuloksista entistä laajemmin. Lisäksi se nähdään tehokkaana kanavana verkostoitumiselle ja vuorovaikutukselle. Tästä ideasta syntyi Länsi Suomen Helmet - yhteinen sosiaalisen median kehittämis- ja oppimisympäristö ESR-toimijoille. Länsi-Suomen Helmet portaalin verkkoympäristö osoitteessa on rakennettu ammattilaiselta ammattilaiselle periaatteella. Tällä hetkellä jäseniä on noin 200, kaikki rautaisia osaajia. Sisältö puhuttaa hankeammattilaisia keskustelemaan, kommentoimaan ja tuottamaan uutta sisältöä. Keskusteluja käydään arjen hanketoiminnasta, tulevasta ohjelmakaudesta ja hyvistä käytännöistä. Portaalin keskeisiä hyötyjä: Ryhmien luonti eri tarpeisiin esim. tulevan tapahtuman suunnitteluun, ohjausryhmät, hyvän käytännön jalostaminen, ongelman ratkaisuun (esim. Kevätkylvö 2013 ja ELSAtapaaminen) Keskusteluja eri tarpeisiin, esim. ohjattu määräaikainen keskustelu palaverin sijaan Sosiaalisen median ominaisuudet käytössä. Esim. sivupäivitykset, blogit joko rahoittajan tai toimijan näkökulmasta, chatti-mahdollisuus jne. Tapahtumien tiedottaminen keskitetysti yhdellä alustalla Verkostoitumista hanketoimijoiden kesken, asiantuntijuuden hyödyntäminen Materiaalipankki Linkitysmahdollisuuksia rajoittamattomasti Elävä portaali, jossa uusin tieto saatavilla Apua ja paljon ennakkotietoa uuteen ohjelmakauteen siirtymisestä Rakennettu verkosto on osoittautunut tehokkaaksi viestintä- ja vuorovaikutuskanavaksi. Hanketta päätettiin jatkaa vielä vuoden 2014 loppuun niin, että vastuu toiminnan ylläpidosta siirrettiin alueiden rahoittajille. Samalla linjattiin, että Helmet-portaali siirtyy osaksi rahoittajan tiedotuskanavia, toisin sanoen osaksi normaalia tiedottamista. Vuorovaikutusmahdollisuus pidetään joka tapauksessa ennallaan ja sitä pyritään kehittämään sekä toimijoiden että rahoittajien välillä. Auta niin sinua autetaan. Kiinnostu niin sinusta kiinnostutaan. Kuuntele niin sinua kuunnellaan. Vain tuottamalla sisältöä saa äänensä kuuluviin ja tuotetun tiedon eteenpäin.

8 MANSE GAMES Hermia Oy Lisää pelitoimialan yrityksiä ja liiketoimintaa Tampereen alueelle Manse Games hanke käynnistettiin vuoden 2010 lopussa. Tampereen alueella oli nähtävissä suuri tahtotila uusien peliyritysten perustamiseen ja toimialan kasvuun. Digitaalisen jakelun kokonaisvaltainen murros tarjosi yhä useammalle kehittäjälle pääsyn jakelukanavaan - eli tuoda pelit suoraan kuluttajille. Myös mobiilipelien pienemmät tuotantokustannukset avasivat ovia yhä useammille kehittäjille. Uutena haasteena oli kuitenkin kuluttajien tavoitettavuus, kun mobiilipelien jakelukanavat täyttyivät miljoonista kilpailevista pelituotteista, puhumattakaan sopeutumisesta uudistuneisiin liiketoimintamalleihin. Hermia käynnisti Manse Games -hankkeen toimimaan yhteyslinkkinä alueen yritysten välillä ja Tampereen pelitoimialan äänitorvena kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Se että alueella on jokin taho, johon potentiaaliset liiketoimintakumppanit ja media voi olla yhteydessä, tukee liiketoimintaa ja parantaa alueen näkyvyyttä. Aloittelevat yrityksetkin hyötyvät valmiista ja aktiivisesta toimialaverkostosta. Rehevästi kasvava pelitoimialan ekosysteemi on houkutellut myös isoja pelitoimialan yrityksiä, kuten Rovion sijoittumaan Tampereelle. ManseGames -hankkeen avulla pystyttiin tukemaan alueen pelitoimialaa voimakkaassa murroksessa. Hankeen aikana Tampereelle syntyi yli 120 uutta työpaikkaa ja 14 uutta yritystä. Vuonna 2013 pelitoimialan yritysten yhteenlaskettu määrä Tampereella on 41 ja ala työllistää yli 200 henkeä. Hankkeen resurssit ja budjetti oli erityisesti tuloksiin nähden hyvin vaatimaton ja käytännössä yhden hengen voimin toteutettu. Hankeen toimintaa tukivat voimakkaasti Neogames ja Uusi Tehdas -hankekokonaisuus, erityisesti Protomo. Tukitoimien avulla on säilytetty toimialan osaajat paitsi alueella, myös itse pelialalla Hermia Oy:n yhtenä painopistealueena on pelitoimialan tukeminen ja edistäminen, josta on osoituksena mm. Neogames, Hermian alaisuudessa. Myös projektin päätyttyä pelitoimiala pysyy yhtenä Hermian fokuksista. Uutena projektina on käynnistynyt Tampere Game Factory. Toimintaympäristö, liiketoimintamallit, teknologia ja kulutustottumukset sekä trendit muuttuvat koko ajan. Siksi on hyvä, että hankkeen tavoitteet on kirjoitettu/suunniteltu siten, että näihin muutoksiin on mahdollista mukautua myös hankkeen aikana. Hankkeen tavoitteet täytyy asettaa siten etteivät ne sido hankeen toimintaa liikaa. Toimintaympäristön kehittymistä ei useinkaan voi yksityiskohtaisesti ennustaa (vuosia) etukäteen. Siksi on olennaista, että hanketta toteuttavalla organisaatiolla on riittävä substanssiosaaminen, jotta tarvittavat toimenpiteet voidaan uudelleen määritellä kesken hankkeen. Byrokratia on välttämätön osa EU-hankkeita. On kaikkien osapuolien kannalta kivuttominta, kun sen hoitaa hyvin ja ajallaan.

9 OMISTAJANVAIHDOS OSANA LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ JA KASVUA SeAMK - Seinäjoen ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimushanke tekee omistajanvaihdoksista ja yrityskaupoista luonnollisen osan yritysten kasvuprosessia Etelä-Pohjanmaalla. Suurten ikäluokkien yrittäjien eläköitymisestä johtuen tarjolla on paljon ostettavia yrityksiä. Suurin haaste myyjien kannalta on ostajien ja jatkajien löytyminen. Hankkeen taustalla oli tarve saada omistajanvaihdoksista ja yrityskaupoista luonnollinen osa yritysten liiketoimintojen kehittämistä ja kasvuprosessia Etelä-Pohjanmaalla. SeAMKin tutkimusosaaminen valjastettiin asian ratkaisemiseksi. Omistajanvaihdosta lähestyttiin prosessina, joka kattaa ostajan ja myyjän valmistautumisen, neuvottelut, omistuksen vaihdoksen ja liiketoiminnan jatkumisen uuden omistajan johdossa. Hanke kehitti useita tutkimukseen pohjautuvia työkaluja, joita on testattu käytännössä omistajanvaihdospalveluita tuottavien tahojen kanssa. Näitä olivat muun muassa: Mikroyrittäjän omistajanvaihdoskartoitus myyjille: Työkalun avulla asiantuntijat voivat selvittää yrittäjän kiinnostuksen myymiseen ja viedä sen pohjalta asiaa eteenpäin. Kuntien elinkeinoasiamiehet ovat testanneet työkalua. Sen käyttöä on jatkettu esimerkiksi yrittäjien maakunnallisessa ov-neuvontapisteessä. Yritysostomahdollisuuksien kartoitus ostajille: Työkalun avulla selvitetään, voiko yrittäjä hyödyntää yritysostoja oman liiketoimintansa kehittämisessä. Sitä voivat käyttää niin kuntien elinkeinoasiamiehet kuin konsultit. Yrityskauppoja hyödyntävä strategian laadintatyökalu menee syvimmälle liiketoimintaan. Workshop-työskentelyssä käydään yrittäjän kanssa läpi liiketoimintastrategia, toimintaympäristö sekä kehitys- ja kasvutavoitteet. Sen jälkeen strategia yritysostojen toteuttamiseksi. vertaillaan erilaisia kasvutapoja ja laaditaan Omistajanvaihdosten edistämisen ja palvelutarjottimen ideaalimallin kehittäminen ov-edistäjien ja palvelutarjoajien työkaluksi Internetpalvelu tietojen keräämiseksi toteutuneista omistajanvaihdoksista AMK-opiskelijan ov-tarjotin 20 julkaisua aiheesta Tutkimukset ovat osoittaneet, että liiketoimintansa myyneillä on kokemusta ja osaamista, joiden avulla he voisivat tukea nuorempia yrittäjiä. Heillä on halua ryhtyä mentoreiksi tai sijoittaa pääomaa uuden yritystoiminnan luomiseksi. Hankkeessa kehitetyt työkalut ovat omistajanvaihdosasiantuntijoiden käytössä. Hankkeessa kehiteltyä ov-ideaalimallia pystyvät hyödyntämään kaikki omistajanvaihdosasiantuntijat ja edistäjät. Valmisteilla on myös uusi hanke jatkokehitystä varten. Tutkimus palvelee päämäärää eikä ole itsetarkoitus. Ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminnalla on oma roolinsa omistajanvaihdosten edistämisen kentässä. Tutkimushankkeen tulosten käytännön testaaminen käyttäjien ja loppuasiakkaiden kanssa. Tämä varmistaa, että kehitettävillä tuotteilla on käytännön kysyntää ja todellisuuspohjaa. Toisaalta tämä varmistaa, että uusi tieto ja työkalut leviävät yritysten käyttöön. Asiantuntijat toimijat suodattimena ja jalostajana Oppilaitoksen toteuttaman hankkeen kautta opit siirtyvät myös osaksi opetusta ja koulutusta.

10 PRIIMAT Hyvät hankekäytännöt Etelä- Pohjanmaalla Ruralia Instituutti, Helsingin yliopisto Priimat Hyvät hankekäytännöt Etelä-Pohjanmaalla -hanke kartoitti ja kokosi eteläpohjalaisten ESR-hanketoimijoiden kokemuksia ja näkemyksiä ohjelmakaudella rahoitettujen hankkeiden hyvistä käytännöistä ja keinoista, joilla hyviä käytäntöjä tunnistetaan, levitetään ja juurrutetaan. Euroopan unionin sosiaalirahaston ja ESR-hankkeiden avulla kehitetään uusia menetelmiä ja toimintamalleja hyödynnettäväksi työ-, koulutus-, sosiaali- ja elinkeinopolitiikassa. Tavoite omaksua ja juurruttaa hankkeiden synnyttämiä käytäntöjä ja toimintamalleja on kuitenkin osoittautunut varsin vaativaksi. Syntyvät hyvät käytännöt jäävät projektikohtaisiksi, eikä niistä tunnu jäävän pysyvämpiä jälkiä tai yleisemmin leviäviä toimintamalleja. Hankkeiden arviointi- ja seurantajärjestelmä ei kykene tavoittamaan tietoa yksittäisten hyvien käytäntöjen syntymisestä, leviämisestä ja juurtumisesta parhaalla mahdollisella tavalla. Priimat-hanke vastasi tähän tarpeeseen tunnistamalla, analysoimalla ja levittämällä ESR-hankkeiden hyviä käytäntöjä sekä pyrkimällä tukemaan näiden juurtumista. Hankkeessa tarkasteltiin hyviä käytäntöjä rahoittajan ja ESR-ohjelman, edunsaajien, toteuttajaorganisaation sekä itse hankeprosessin näkökulmista. Oleellista oli, että hyvät käytännöt ymmärrettiin käytäntöyhteisöissä tapahtuvina oppimisprosesseina. Tämän lisäksi hanke hahmotti laajemmin ESR-hanketoiminnan roolia yhteiskunnan uudistumishaasteisiin vastaamisessa. Hankkeessa luotiin vuorovaikutteinen oppimis- ja kehittämisprosessi, joka sisälsi 9 keskustelevaa työpajaa hanketoimijoiden kesken. Uutena toimintatapana hanke tarjosi alueellisten ESR-toimijoiden yhteistyöhön ja verkostoitumiseen mallin, jossa ohjatun keskustelun (virikemenetelmä) avulla hanketoimijat vaihtoivat tietoa ja ajatuksia hyvistä käytännöistä sekä levittivät omien hankkeittensa hyviä käytäntöjä. Hankkeella on vahvistettu etenkin epävirallisia verkostoja hankkeiden välillä, kehitetty hankkeissa toimivien työkäytäntöjä sekä edistetty heidän ammatillista osaamistaan. Hanke tuotti itsearviointityökalun hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi, analysoimiseksi, kehittämiseksi ja levittämiseksi. Työkalu on esitelty kokonaisuudessaan Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin julkaisusarjan raportissa (Yhteiskuntaa uudistamassa Hyvät käytännöt eteläpohjalaisessa ESR-hanketoiminnassa) sekä tiivistettynä Länsi-Suomen Helmet -portaalissa. Hankkeen aikana kertyneet kokemukset on kerätty julkaisuun, joka on ladattavissa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin verkkosivuilta sekä Länsi-Suomen Helmet -portaalista. Kaikki hankkeen työpajoissa käytetty materiaali sekä hyvien käytäntöjen itsearviointiin tarkoitettu työkalu on nähtävillä Länsi-Suomen Helmet -portaalissa osoitteessa: Hankkeen synnyttämät hyvät käytännöt ja toimintamallit ovat vapaasti hyödynnettävissä. Hankkeesta voidaan siirtää yksittäisiä toimintakäytäntöjä (mm. malli hanketoimijoiden vertaisryhmien rakentamiseksi, virikemenetelmän käyttö) sekä laajemmin ajattelutapa, jossa hyvät käytännöt otetaan analyyttisemmin ja systemaattisemmin huomioon jo hankeprosessin alusta alkaen. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää tulevalla ohjelmakaudella ESR-hankkeiden ideointi- ja suunnitteluvaiheessa sekä hankkeiden toteutuksessa. Länsi-Suomen Helmet -sivuille on koottu tietoa hyvien käytäntöjen etsimiseen, levittämiseen ja juurruttamiseen liittyen. Hanketoiminnassa täytyy tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa se käytäntöjen verkosto ja ne käytäntöyhteisöt, joissa hyviä käytäntöjä pyritään synnyttämään ja joihin ne juurrutetaan. Yksittäisen hankkeen toiminta muokkaa koko sitä käytäntöjen verkostoa, jonka osana se toimii. Hyvät käytännöt ovat oppimisprosesseja. vastaavassa mittakaavassa.

11 Quo vadis iuvenis 2 - Minne menet nuori? nuorisotyöllisyyshanke Forssan kaupunki ja Tammelan kunta QVI2-hanke auttaa alle 25-vuotiaita ja vastavalmistuneita alle 30-vuotiaita nuoria työttömiä konkreettisesti löytämään oman urapolun yksilöllisellä otteella. QVI-hanke luotiin vuonna 2009 tarpeeseen päästä pahimman taloudellisen laman yli siksi aikaa, että työmarkkinat alkaisivat taas vetää, jotta nuoret työllistyisivät. Jatkohanke hyödynsi hyvää pohjatyötä. Tukiprojektin päätavoitteena oli auttaa nuoria työttömiä (alle 25-vuotiaat) työllistymisessä, koulutuksen löytämisessä tai koulutuksen loppuun saattamisessa sekä itsenäiseen elämään siirtymisessä. Hanke loi nuorille oman rekrytointiväylän eli kanavan työmarkkinoille. Toimintamallissa nuorille annetaan yksilöllistä ohjausta ja edetään suunnitelmallisesti joko hakeutuen koulutukseen taikka etsitään työpaikka. Projektityöntekijät etsivät nuorille työharjoittelu- tai työpaikan kontaktoimalla suoraan alueen yrityksiä, yhdistyksiä sekä kuntasektoria. Tavoitteena oli löytää 50 uutta työpaikkaa ja saada 50 nuorta saada opiskelemaan. Hihat ylös ja hankkimaan niitä työpaikkoja -moton myötä QVI-tiimi (3 projektityöntekijää) on yhteistyössä lähes 350 nuoren kanssa (50% peruskoulupohjaisia) kokenut ylä- ja alamäkiä. Uusia työpaikkoja yli 100 Opiskelemassa lähes 100 Työkokeiluissa 180 Aktivointiaste 95 % Onnistumisaste 75 % Minimikustannuksien mukaan laskettuna (7600 /vuosi/nuori sis. toimeentulo- ja asumistuen). Jos nuori työtön työllistyy tai aloittaa opiskelut, niin säästöt vähintään seuraavasti: Säästöt yhteiskunnalle/vuosi QVI1-hanke (hankkeen kulut poistettuina) ,00 Säästöt yhteiskunnalle/vuosi QVI2-hanke (hankkeen kulut poistettuina) ,00 Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä hankkeen toimintamalli juurrutetaan kaupungin peruspalveluiksi alkaen (=Viltteripalvelut). Nuorisotyöllisyyden edistämiseen tarvitaan edelleen panostamista Suomessa. Vuoden 2014 tilanne näyttää huolestuttavalta - työttömien määrä on jälleen melkein vuoden 2009 tasolla. On ahkeroitava on tosissaan, toimittava ennakkoluulottomasti, markkinoitava palveluja nuorille sekä yhteistyöverkostolle. Verkostoituminen on välttämätöntä ja paikallismarkkinoiden tuntemus. Työvalmentajat ovat palvelleet yrityksiä hoitamalla työllistämiseen liittyvät asiakirjat ja antaneet tukensa sekä nuorelle että yrittäjälle myös työsuhteen aikana.

12 Rytmikorjaamo Seinäjoen kaupunki, Seinäjoen elävän musiikin yhdistys, Seinäjoen teknologiakeskus Oy (nykyisin Frami Oy) Hanke kehitti Rytmikorjaamon alueesta uudenlaisen innovaatio- ja oppimisympäristön, missä kohtaavat yritykset, opinahjot, musiikki- ja tapahtumatuotannon toimijat sekä kuluttajat. Projektin lähtökohtana oli luoda Rytmimusiikin solmukohta saneerattavaan Rytmikorjaamo kiinteistöön. Seinäjoella ja Etelä-Pohjanmaan maakunnassa on rytmimusiikkiin ja siihen kiinteästi liittyvään festivaalitoimintaan liittyvää osaamista ja alue tunnetaan suurista tapahtumista. Osaaminen oli pirstoutunut useisiin eri organisaatioihin ja hankkeisiin ja työtä tehdään usein sivutoimisesti. Myös tutkimus- ja koulutustoiminta oli hajallaan eri puolilla kaupunkia ja maakuntaa. Oli selkeä tarve vahvistaa rytmimusiikin osaamista kokoamalla sitä yhteen, kehittämällä tukipalveluita sekä luomalla kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Hankkeen toimesta kartoitettiin paikallisten toimijoiden tarpeita ja tarvitsemia palveluita, jotta vanha postiautovarikko saatiin saneerattua toimijoita palvelevaksi monialaiseksi luovien voimien solmukohdaksi. Rytmikorjaamon tunnettuutta lisättiin entisestään, osallistettiin talon potentiaalisia käyttäjiä sen suunnitteluun ja rakennettiin tälle alueella parhaiten sopivaa talon toimintamallia. Yritys ja toimijakartoituksessa haastateltiin 25 seudun rytmimusiikkialan toimijaa selvittäen heidän palvelutarpeitaan. Seudun toimijat kerättiin sähköpostilistalle, järjestettiin kohtaamisia ja seminaareja, rakennettiin Rytmikorjaamo-brändiä ja kannustettiin uusiin liikeideoihin. Näiden tuloksena Rytmikorjaamon tilat konkreettiset käyttäjälähtöiset raamit arkkitehtien pohjapiirroksien ja havainnekuvien kautta. Rytmikorjaamon saneeraaminen alkoi lokakuussa 2010 ja uusi Rytmikorjaamo avasi ovensa vuoden myöhemmin. Uuden siiven ja sen toimintojen alkuun saattamista siivitti vielä Rytmikorjaamo palveluiden ja sisällöntuottajana hanke, jonka aikana jatkettiin talon palveluiden kehittämistä, talon brändäämistä ja yhteisön toiminnan tukemista. Muun muassa valtakunnallinen live-alan tapahtuma MARS on oivallinen esimerkki siitä kuinka tutkimus-, yritys- ja julkisen puolen tahot voivat voimiaan yhdistämällä saada aikaan suuremman ja vaikuttavamman tapahtuman. Käyttäjälähtöisellä, osallistavalla suunnittelutyöllä on ollut valtava merkitys ihmisten sitoutumiseen taloon ja sen toimintaan. Tämä näkyy tänäkin päivän Rytmikorjaamo yhteisön jäsenten toiminnassa ja yhteistyössä. Olemassa olevia toimintamalleja benchmarkkaamalla ja niitä omaan toimintaympäristöön tuunaamalla pääsee hyvään alkuun. saivat

13 Temaattiset Torstait Uudenmaan ELY-keskus (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois-Karjalan ELY-keskus) Temaattiset Torstait -kohtaamiset ovat ympäri Suomen tuoneet yhteen ESR- ja EAKR-hanketoimijoita sekä rahoittajien edustajia rakentamaan Suomeen tuloksellisempaa hankekulttuuria. Kaveriapua ja ongelmien joukkoratkaisemista. Vuonna 2011 Uudenmaan ELY-keskus lähti luomaan uudenlaista rahoittajan suhdetta hankkeisiin. Hallinnollisen koulutuksen vastapainoksi oli ilmennyt tarve hanketoimijat ja viranomaiset yhdistävälle vapaamuotoiselle kanssakäymiselle. Projektipäälliköt jäävät liian usein vaille tukea omassa organisaatioissaan. Vertaistuelle oli paikkansa. Ratkaisu oli tarjota hankeammattilaisille teemoitettuja kohtaamisia, joissa hanketoimijat käsittelivät yli substanssirajojen kiinnostavia aiheita. Vertaisoppiminen, asioiden näkyväksi tekeminen ja ongelmien ratkaiseminen joukkovoimalla olivat kohtaamisten ytimessä vapaamuotoisesti, suoraan puheen kautta. Keskeinen teema on ollut vaikuttavuus ja uudenlainen hankekulttuuri. Rahoittajat ovat saaneet kiitosta kohtaamisten järjestämisestä. Monet hanketoimijat ovat liiankin syvällä omissa asioissaan katsotaan metsää, eikä nähdä puita. Ajatustenvaihto on tervetullutta vaihtelua. Tilaisuuksissa on pystytty kertomaan avoimesti vaikeista asioista, esimerkiksi emoorganisaation asenteista ja sen saamisesta aidosti projektiin mukaan. Osallistujien kesken on syntynyt vahva luottamus. Monet hankkeet ovat kertoneet, että kohtaamiset ovat lisänneet ymmärrystä oman hankkeen tulosten laajemmasta hyödyntämisestä - erityisesti hankkeen päätyttyä. Rahoittajalle ja hankkeiden toteuttajille ne ovat tarjonneet paikan käsitellä kiperiäkin kysymyksiä suoraan. Vuoden 2013 aikana Temaattiset Torstait -malli levisi myös muihin maakuntiin: Pohjois- Pohjanmaalle ja Pohjois-Karjalaan. Myös pohjoissavolainen Best Practices in the Baltic Sea Area- -hanke hyödynsi lähestymistapaa omissa kohtaamisissaan. Temaattisista saatuja oppeja on myös hyödynnetty lukuisissa valtakunnallisissa kohtaamisissa ja siirretty sitä kautta eteenpäin. Kohtaamiset ovat ympäri Suomen tuoneet rahoittajille ideoita siitä, kuinka organisoida seuraavan hankekauden toiminta. Kohtaamisissa saadut ideat ovat osaltaan vaikuttaneet osallistuneiden hankkeiden suuntaan. Uudellamaalla kohtaamiset ovat pohjustaneet uudenlaista hankeperheiden toimintamallia. Hankekulttuuri muuttuu asteittain. Uudenmaan ELY-keskuksen Taina Lommi toivoo, että rahoittajat ovat jatkossa hankkeiden suuntaan sparraavia partnereita, ei vain hallinnollisia johtajia, joille hankkeet raportoivat ja lähettävät maksatushakemuksiaan. Temaattiset Torstait -kohtaamisista ollaan parhaillaan kokoamassa oppikirjaa, joka sisältää tärkeimmät kolahdukset vuosien varrelta. Rahoittajien ja hankkeiden väliin kuuluu luonteva keskusteluyhteys. Viranomaisetkin ovat ihmisiä. Valitettavasti hanketyö ohjaa liikaa yksinäiseen pakertamiseen. Kokemuksiin pohjautuen ensi ohjelmakaudella Temaattiset Torstait -tyyppinen toimintaa tulisi kytkeä läheisemmin osaksi hankekokonaisuuksia ja hankkeiden elinkaarta - niiden valmisteluvaiheesta alkukäynnistykseen sekä toimintaan asti. Miksi valmistella, suunnitella ja aloittaa hankkeet yksin, kun ne voisi tehdä yhteisesti ja joukkovoimalla? Annetaan hankekonkareiden mentoroida uusia projektipäällikköjä ja jaetaan arjen ratkaisut. Teksti pohjautuu osittain Rakennerahastojen uutiskirjeessä 10/2012 julkaistuun artikkeliin (Leena Lyra, Taina Lommi, Toni Pienonen)

14 Top School Tampereen kaupunki Top School nostaa tamperelaiset oppimisympäristöt kansallisiksi ja kansainvälisiksi referensseiksi. Tampere investoi lähivuosina lähes 200 miljoonaa euroa koulujen ja oppilaitosten rakentamiseen tai saneeraamiseen. Tässä yhteydessä on tärkeää modernisoida paitsi fyysiset tilat, myös koulun pedagoginen toiminta ja koulukulttuuri paremmin vastaamaan 21. vuosisadan osaamishaasteisiin. TOP School -hankkeen tavoitteena on nostaa Tampereen kaupungin koulujen/oppilaitosten oppimisympäristöt kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviksi referenssikohteiksi luomalla keskitetty kehittämistoiminnan koordinaatiomalli. Tavoitteena oli synnyttää laadukkaita, vaikuttavuudeltaan toisiaan tukevia hankkeita, jotka keskittyvät oppimisympäristöjen kehittämiseen laajassa merkityksessä (tilat, yhteisöt, toimintatavat, välineet) sekä saattaa uusien syntyvien projektien toimenpiteet yhteen visioon perustuvaksi tavoitteelliseksi kokonaisuudeksi. Hankkeen toiminta on perustunut verkostomaisen työtapaan. Keskeiset toimijaverkostot ovat: kaupungin omien oppimiseen liittyvien hankkeiden verkosto, korkeakouluyhteistyön verkosto, seudullisen yhteistyön verkosto, kansallinen ja kansainvälinen yhteistyöverkosto. Hanke on saavuttanut sille asetetut tavoitteet; sen alle on syntynyt useita uusia innovaatioita ja sen toiminta on arvioitu ja toiminnasta on tehty 5 väliraporttia. Loppuraportti valmistuu toukokuussa Arviointi suunnattiin hankkeen yhteistyökumppaneille ja keskeinen tulos oli, että vastaajat kokivat laajasti, että hanke on onnistunut tuottamaan uusia avauksia tamperelaiseen koulutuksen kenttään. Hankkeessa mallinnetaan pysyvän koulutuksen kehittämiskeskuksen toimintamalli a) kaupunkiseudulle ja b) Tampereen kaupunkiin. Muille hankkeille siirtyvä positiivinen kokemus on ennen kaikkea verkostomainen toimintatapa. Hankkeen johtamisen kompetensseihin pitää kiinnittää huomiota.

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA 29.9.2016 1 Tavoite Edistää Green Care-toimintaa ja sen toimintaedellytyksiä Etelä-Pohjanmaalla: tukea palveluiden kehittymistä, edistää alan yrittäjyyttä tuoda

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK TAMK KIMMO VÄNNI

TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK TAMK KIMMO VÄNNI TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK 18.1.2017 TAMK KIMMO VÄNNI TAMK:N TYÖPAKETIT Y-MAKERS ALUSTA TIIMIVALMENNUKSEEN PERUSTUVA KASVUYRITTÄJYYSOHJELMA TUOTE-, PALVELU- JA TUTKIMUSIDEOIDEN TESTAAMINEN

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN 2.11.2016 Strategia Ensimmäisen kierroksen tavoite (Ohryssä 26.8.) Missio Visio Toimintaperiaatteet Painopistelinjauksia Toisen kierroksen tavoite (Ohryssä 21.10.) Tavoitteet

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Yrityskaupoista kasvua ja menestystä

Yrityskaupoista kasvua ja menestystä Yrityskaupoista kasvua ja menestystä Elina Varamäki Tutkimus- ja innovaatiojohtaja KTT, dosentti SeAMK Foorumi 12.3.2015 Omistajanvaihdosmaajoukkue SeAMKilla 15 vuoden kokemus omistajanvaihdostutkimuksista

Lisätiedot

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Nostaa tunteen ja asiakkaan kokeman arvon yhdeksi liiketoiminnan keskeiseksi ajuriksi. Haastaa yrityksiä tarkastelemaan liiketoimintaa asiakkaiden tunteiden kautta.

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Isokatu 4, 90100 Oulu puhelin 010 322 1980 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Aikuisohjauksen kehittämisen satoa OpinTori-projektinpäätösseminaari Oulu

Aikuisohjauksen kehittämisen satoa OpinTori-projektinpäätösseminaari Oulu Aikuisten tieto-, neuvonta-ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa Aikuisohjauksen kehittämisen satoa OpinTori-projektinpäätösseminaari 19.3.2013 Oulu Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti,

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kutsu TRUST RESPECT JOY

Kutsu TRUST RESPECT JOY Kutsu SYNERGIALLA VOIMAA YLIOPISTOJEN JA AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKIMUS- JA HANKETOIMINNAN KOKO KUVA Ajankohta: 18.12.2012 kello 9:30 16:30 Paikka: Helsinki, Technopolis Ruoholahti, Hiilikatu 3, kokoustila

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS Digikuntakokeilu kehittämisohjelma Juhta 10.5.2016 Digikuntakokeilun tausta hallitusohjelmassa Kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsinta - reformi Toimenpidenohjelma 2/2016 Teema

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

LIITE 1 15.4.2010 KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto

LIITE 1 15.4.2010 KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto 15.4.2010 LIITE 1 KOKO RUSSIA Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto Toimintasuunnitelma ja toiminnan painopisteet TAVOITE 2013 - Suomi näkyy aiempaa yhtenäisempänä kaupan ja yhteistyön alueena

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014 Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä TP /1.5.2014, JL / 21.8.2014 Nuoret lukuina - 16-24 v. nuoria 1830, 25-29 v. nuoria 930 v. 2013 lopussa - Alle 25 v.

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 12.2.2013 HJ 1 Arjen arkki arviointitutkimus Ohjausryhmä 4.2.2014 Merja Turpeinen 2 Arvioinnin tarkoitus ja lopputuotokset Arvioinnilla tuotetaan tietoa hanketoiminnan tulosten juurtumisen

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot