Vantaan Innovaatioinstituutti Oy, Turun yliopisto / BID Innovaatiot ja yrityskehitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vantaan Innovaatioinstituutti Oy, Turun yliopisto / BID Innovaatiot ja yrityskehitys"

Transkriptio

1 Airport Concepts Vantaan Innovaatioinstituutti Oy, Turun yliopisto / BID Innovaatiot ja yrityskehitys Hanke vie kotimaista lentokenttäosaamista maailmalle. Missio: tehdä lentokentistä parempia yhdistämällä ja täydentämällä suomalaisten yritysten tuotteita ja palveluita Hankkeessa kehitetty Relaxation Area -konsepti Helsinki-Vantaalla Vantaan Innovaatioinstituutti Oy on edistänyt suomalaista lentokenttäalaa jo vuodesta Alalla on paljon erilaista osaamista, jolla olisi vientimahdollisuuksia. Erityisesti kansainväliset asiakkaat toivoisivat kuitenkin suurempia kokonaisratkaisuja, joita yksittäinen yritys ei pysty toimittamaan. Alan pienemmät toimijat tarvitsevat myös lisää rohkeutta ja tukea kansainvälistymispyrkimyksiin. Hankkeen innoittamana sekä jo lentokenttäalalla toimivat että sinne aktiivisesti mukaan pyrkivät yritykset ovat yhdistäneet ja täydentäneet osaamistaan. Tiedonkeruun, kontaktoinnin ja suomalaisen lentokenttäosaamisen edistämiseksi hankkeessa on osallistuttu muun muassa kansainvälisiin seminaareihin sekä konferensseihin, ja oltu myös mukana omalla ständillä useilla alan messuilla yhdessä osallistujayritysten kanssa (tapahtumia +30 ja niistä yrityksille saatuja uutta kontaktia). Hankkeessa on syntynyt neljä teemoitettua konseptia Airport Development, Winter Conditions Solutions ja Airside Solutions ja Relaxation Area, joihin yritykset sijoittuvat oman osaamisensa, tuotteidensa ja palveluidensa kautta. Näistä esimerkiksi jälkimmäinen kokoaa yhteen lentomatkustajien lepäämiseen ja nukkumiseen tarkoitetut kokonaispalveluratkaisut. Hankkeessa toteutettua ja suunniteltua konseptia testaa käytännössä matkustajaa / kuukausi Helsinki-Vantaan lentokentällä, mikä tarjoaa Relaxation Arean toteuttajayrityksille merkittävän referenssin. Käytännön kehittämistyön kautta yritysten valmiudet toimia yhdessä tai erikseen kansainvälisesti ovat lisääntyneet. Hankkeen tulokset ja sen tuottamat työkalut on jaettu osallistujayrityksille, jotka omassa toiminnassaan parhaaksi katsomallaan tavalla hyödyntävät edelleen niitä oman bisneksen jatkosuunnittelussa kv-markkinoille. Edellä mainituista konsepteista osan on tarkoitus siirtyä yritysvetoisiksi. Lisäksi projektissa on toteutettu kahteen osaan jakautuva suunnittelutyö, joka liittyy Turun lentokentälle T1-terminaalin monikäyttöisyyden ja toimivuuden parantamiseen. Finavia toteuttaa sitä valitsemallaan tavalla joko terminaalin korjauksen yhteydessä tai erikseen. Tee toimintasuunnitelma, jota noudatetaan tarkasti ja jota seurataan koko ajan kaikkien projektin jäsenten kanssa. Seuraa budjettia kuukausitasolla. Pidä dokumentit selkeässä järjestyksessä ja aina ajan tasalla. Hankkeeseen liittyvää markkinointia voi toteuttaa myös olemalla aktiivisesti mukana somessa: Twitter, Instagram, LinkedIn, Foursquare, Facebook. Luo suhteet mediaan sekä kotimaassa että kansainvälisillä areenoilla: tarjoa uutisointeja omista tapahtumistanne ja kutsu lehdistöä sekä päättäjiä paikalle. Ole utelias, rohkea ja intohimoinen tehdessäsi töitä projektin eteen: osallistu erilaisiin seminaareihin ja konferensseihin pyri aina istumaan tuntemattomien seuraan: saat oppia ja uutta tietotaitoa asioista, jotka hyödyntävät projektiasi ja siinä mukana olevia osallistujayrityksiä. Ajattele ja toimi yrittäjän sydämellä. Älä haudo vaan jaa. Hanki koko ajan lisää osallistujayrityksiä hankkeeseen.

2 Kansainvälinen vesiosaamiskeskus IAWTC - Lisää kilpailukykyä, liiketoimintaa, innovaatioita, osaamista ja puhdas Itämeri Lahden Seudun Kehitys Oy LADEC, Suomen ympäristöopisto SYKLI Oy, Culminatum Innovation Oy Ltd, Lappeenrannan teknillinen yliopisto / Erotustekniikan keskus Kansainvälinen vesiosaamiskeskus Pietarissa vie suomalaista vesiosaamista Venäjän ja Itämeren alueen markkinoille Venäjä on suomalaisen cleantech-alan yksi lupaavimmista kasvumarkkinoista, sillä luonnonvarojen säästäminen on jatkossa yhä tärkeämpi kilpailutekijä itänaapurin yrityksille. Vain muutaman tunnin matkan päässä Pietarista sijaitseva Lahden seutu on vuorostaan yksi johtavia suomalaisia cleantech-osaamiskeskittymiä. Henkilökohtaiset suhteet ovat kuitenkin Venäjällä tärkeitä. Oli siis tarve taholle, joka toimisi ovenavaajana tuoden yhteen suomalaiset ja venäläiset toimijat. Lahden seudun kuntien omistama LADEC perusti muutama vuosi sitten Pietarin vesilaitoksen kanssa yhteisomisteisen kansainvälisen vesiosaamiskeskuksen IAWTC:n. Keskus on uudentyyppinen vientimekanismi ja verkottumisalusta, joka kytkee suomalaiset sekä eurooppalaiset yritykset, tutkimuslaitokset sekä alan toimijat Venäjän ja Itämeren alueen markkinoihin. EAKR-hankkeella edistetään erityisesti eteläsuomalaisten pk-yritysten vientiä sekä verkottumista Venäjälle ja muihin Itämeren maihin. Tähän mennessä Vesiosaamiskeskuksessa järjestettyihin on osallistunut jo tuhansia vesialan toimijoita, Suomesta, Venäjältä ja muualta Euroopasta. Yritykset ovat saaneet satoja kontakteja ja tehneet uusia markkinaavauksia. Keskuksen tematiikkaa on vastikään laajennettu kunnallisten vesien käsittelystä (IAWTC) teollisten vesien käsittelyyn (IWEC). Eritoten ulkomaalaista pääomaa sisältävissä venäläisissä tuotantolaitoksissa tehokas jätevesien käsittely nähdään yhä tärkeämpänä kilpailutekijänä. Kolmen vuoden ajan valmisteltu vesiosaamiskeskus tähtää lähitulevaisuudessa merkittäväksi alan kohtaamispaikaksi. Vuonna 2014 tullaan järjestämään viisi seminaaria, pääteemat ovat teolliset jätevedet ja niiden käsittely, pienten taajamien vedenkäsittely, veden laadun seuranta ja Suomenlahden vuosi. Hankkeessa kartoitetaan edelleen Pietarissa pilotoidun kansainvälisen vesiosaamiskeskuskonseptin soveltuvuutta muihin Itämeren maihin ja luo sille jatkuvaa toimintamallia myös EAKR-rahoituksen jälkeiselle ajalle

3 IDEASTA ILMIÖKSI Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu Ideasta Ilmiöksi -toiminta kaupallistaa Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun henkilöstön osaamista yhteiskunnan hyväksi. Vuonna 2007 uudistunut korkeakoulujen keksintölaki synnytti tarpeen lisätä elinkeinoelämän hyödynnettäväksi siirtyvän korkeakouluosaamisen määrä Jyväskylän korkeakouluissa. Mutta kuinka innostaa henkilöstöä mukaan kaupalliseen ajatteluun sekä luoda uudenlainen innovaatiotoiminnan ja yrittäjyyden kulttuuri, osaksi päivittäistä työtä? Alkutilanne oli haastava. Vakavien kaupallistettavien aihioiden määrä mahtui yhteensä kahden käden sormiin, huolimatta runsaasta rahoituksesta. Ovipumppu ei laulanut. Korkeakoulut käynnistivät yhteisen toiminnan henkilökunnan aktivoimiseksi osaamisensa kaupalliseen hyödyntämiseen. Työkaluiksi valittiin osallistavat tapahtumat, valmennukset ja työpajat. Agressiivisen odottamisen sijaan mentiin suoraan henkilökunnan luokse. Tämä on tarkoittanut yli tapahtunutta kohtaamista, joissa on kerätty idea-aihioita, yhdistelty osaamista sekä tuotu esiin onnistuneita esimerkkejä. JY ja JAMK valitsivat aktivointiin toteuttajakumppaniksi ulkopuolisen yrityksen, jotta ne itse pystyivät keskittymään ydintehtävään eli alkuideoiden jalostamiseen. Vuosina jatkuneen toiminnan taustalla on ollut useita eri hankkeita, mutta se on aina näyttäytynyt ulospäin yhden ja saman Ideasta Ilmiöksi -brändin kautta. Henkilökunta tuottaa ideailmoituksia 4x enemmän kuin ennen, myös laatu on parantunut Kaupallisemmin ajattelevat tutkijat ovat tuoneet korkeakouluihin miljoonien edestä ulkoista rahoitusta Tietotaso henkilöstön keskuudessa kaupallistamisen tukitoiminnoista on lisääntynyt 25% 85% Ymmärrys siitä, mitä henkilökunnan jäsen voisi itse kaupallistaa on lisääntynyt 40% 87% Keski-Suomeen on syntynyt uusia korkeakoululähtöisiä kaupallistettuja palveluita, tuotteita ja yrityksiä Toiminnassa kehitetyt työkalut jatkuvat osana korkeakoulujen innovaatiopalveluiden toimintaa. Lisäksi JY ja JAMK lisensoivat työkalut yhdessä ostopalveluna toimineen toteuttajakumppanin kanssa, joka sai oikeuden levittää Ideasta Ilmiöksi-toimintamallia eteenpäin kotimaassa ja kansainvälisesti. Hankkeella synnytettiin vientitoimintaa kasvavalle asiantuntijayritykselle. Erilaiset innovaatiopalvelut tai -alustat ovat hyödyttömiä ilman alkuvaiheen ideavirtaa. Henkilökohtaiset yhteydenotot ja kohtaamiset ovat usein ainoa tapa saada aikaan muutosta. Tee riittävästi toistoja, toistoja ja toistoja Kaupallista hanke ja sen aineeton pääoma (esimerkiksi toimintamallin lisensoiminen ja levittäminen yhteistyökumppanin kanssa) Ostopalveluiden oikeaoppinen suuntaaminen tehojen irtisaamiseksi. Muista ettei hankkeen asiantuntijoiden tarvitse tehdä kaikkea itse. Pidä asiakkuudenhallintajärjestelmä ja sähköiset viestintävälineet ajan tasalla. Hyödynnä niitä Hankkeen aikaista toimintaa ja sen vaikuttavuutta on syytä mitata jatkuvasti. Sillä luodaan uskottavuutta. Jokaisen hankkeen tulisi lähtökotaisesti olla sellainen, että se tuo toteuttajaorganisaatioon lisää voimavaroja.

4 Innokone Teknologiakeskus TechVilla Oy, Innopark Programmes Oy ja Aalto-yliopisto/MIND-tutkimusryhmä Innokone haastaa teknologiateollisuuden ajattelemaan ja toimimaan aidosti eri lailla kuin ennen. Yritykset ovat siirtäneet toimintojaan kustannustasoltaan mahdollisimman edullisille alueille ja lähemmäs asiakasmarkkinoita. Valtaosaa näistä töistä emme koskaan enää saa takaisin. Innokoneen tarkoituksena oli turvata teknologiateollisuuden tuotekehityksen, asiakaskohtaisen suunnittelun ja protovalmistuksen prosessien, liiketoimintamallien ja osaamisen säilyminen Suomessa. Innokone kannustaa yrityksiä kehittämään konkreettista kilpailuetua siten, että: Uutta liiketoimintaa ja kaupallisia tuotteita syntyy nopeasti, laadukkaasti ja edullisesti. Hankkeen kumppanit tarjoavat teknologiateollisuuden pk-yrityksille uudenlaisen kasvualustan ja tukiverkon liiketoimintojen kehittämiseen ja kasvuun. Kone- ja metallituoteteollisuuden merkittävimmät uudet innovaatiot syntyvät Suomessa. Yhdessä tekemisen malli, Innokone-prosessi: Kaikki kehittäminen lähtee yrityksen omasta motivaatiosta. Motivaation tueksi Innokone tarjoaa monipuolista asiantuntija-apua kilpailuedun ja -kyvyn tavoitteluun sekä uusien tuote- ja palvelukonseptien synnyttämiseen Kokeilukynnyksen madaltaminen ja ideoiden laadun kasvattaminen perinteikkäässä liiketoiminnassa Ilman kokeiluja, virheitä ja niistä oppimista on mahdotonta synnyttää strategisia innovaatioita ajattele isosti, toimi pienesti. Aalto-yliopiston (MIND) tavoitteena on aina strategisen tason innovaatio, joka haastaa toimialan perusoletuksia. Uuden tuotteen tai palveluidean jalostaminen suunnittelupöydältä testattuun nollasarjaan saakka. Osallistuneita yrityksiä yli 120 kpl. Toteutettu lähes neljäkymmentä yritysprojektia, joista tuloksina mm. uusia vientituoteaihioita (aitoa potentiaalia vientitoiminnan käynnistämiseksi) yhdeksän kpl ja uusia toimintamalleja (esim. sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät) kahdeksan kpl. Innokasvu-hanke jatkaa kansainvälistymistä Innokoneen verkoston ja parhaiden yritysten kanssa. Jatkohankkeessa tehdään 5-10 pk-yritykselle konkreettinen kasvun ja kansainvälistymisen suunnitelma. Konkreettinen yritysyhteistyö pk-yritysten kanssa edellyttää seuraavia askelmerkkejä: Haasta yritys toimimaan ja ajattelemaan erilailla, kuin tavallisesti - kuitenkin puhuen samaa kieltä. Haasta itsesi osalliseksi yrityksen arjen haasteita - alas norsunluutornista ja asiakkaiden luokse. Tavoittele isoja tuloksia pienillä nopeilla askelilla. Jätä hankebyrokratia omalle toimistollesi - yritysten kanssa pyritään keskustelemaan ainoastaan mahdollisuuksista, tekemisestä ja tuloksista. Jokaiselle yritysprojektille parhaat toteuttajat tilanteen mukaan eli uskalla ostaa ulkoa. Mikäli hankkeilla työskennelleet asiantuntijat eivät olleet parhaita toteuttajia yritysprojekteille, niin kilpailuta ulkopuoliset asiantuntijat.

5 KAHO Kansainvälisen hankeosaamisen kasvattaminen ja osaajien verkostoituminen Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Vaasan yliopisto Hankkeessa kehitetään yliopistojen kansainvälisen hanketoiminnan tutkimusrahoituksen hakemisen osaamista ja niihin liittyviä tukipalveluja järjestämällä työpajoja ja hakuklinikoita tukijoille ja tukipalveluille sekä vahvistetaan yliopistojen yhteyksiä kansainvälisiin tutkimusrahoittajiin. Oli tarve vahvistaa yliopistojen kansainvälisen rahoituksen hakemisosaamista ja niihin liittyviä tukipalveluita sekä verkottaa yliopistojen ja alueiden kansainvälisen rahoituksen tukipalveluita keskenään. Samalla kehitettiin palvelukonsepteja ja organisaatioita ja tutkittiin erilaisia toimintamalleja. Hankkeessa todettiin, että kansainvälisen rahoituksen tuen ja rahoitushauissa menestymisen välillä on vahva yhteys. Hakemusklinikka ja erilaiset työpajat osoittautuivat parhaiksi toimintamalleiksi. Projektin aikana toteutettiin ja kokeiltiin kuitenkin monia erilaisia tukikeinoja, sekä valmennettiin yliopistoja seuraavaan puiteohjelmakauteen. Seminaarit (6 kpl), erilaiset rahoituksen hakemiseen liittyvät check listit ja vakiotekstit, konsulttihankintoihin liittyvät suositukset, koulutusmalliset työpajat. Hankkeessa benchmarkattiin 24 ulkomaisen yliopiston tutkimuspalveluyksikköä ja 24 EU-rahoituksen hakemista tukevaa konsulttia. Yliopistojen tutkimuspalveluiden välinen koulutusyhteistyö jatkuu. Vertaistapaamisia on suunniteltu myös jatkossa. Hankkeen myötä rekrytoidut henkilöt jatkavat yliopistojen perusrahoituksella vastaavissa tukitehtävissä. Yliopistojen pienet tukiyksiköt voivat yhdessä toteuttaa ja saavuttaa asioita, jotka yksittäiselle yliopistolle eivät ole mahdollisia. Tähän kuuluu niin ammatillisen osaamisen kehittäminen kuin vertaisverkoston kautta saatavan jatkuva tuki. Toinen keskeinen hyvä asia on ollut, että kehittämishanketta ei ole toteutettu rahan vuoksi, vaan aidon tarpeen ja yhteisen kehittämistahdon ohjaamana. Hankerahoitus on mahdollistanut tukipalveluiden ja hankeosaamisen kehittämisen laajempana kuin se olisi ollut yliopistojen varoin mahdollista. Samoin hankerahoitus on ohjannut yliopistojen tukipalvelut toimimaan yhteistyössä useissa asioissa. Ilman ulkopuolista rahoitusta yhteistyö tuskin olisi koskaan aktivoitunut vastaavassa mittakaavassa.

6 Liikunnan Rytmikorjaamo Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry, Seinäjoen kaupunki ja 15 kaupungissa toimivaa liikuntaseuraa/- järjestöä Liikunnan rytmikorjaamo toi liikunta-alan toimijat yhteen saman katon alle. Ratkaisu toi säästöjä, tehostunutta toimintaa ja uusia palveluita. Seinäjokelaiset liikunta-alan organisaatiot toimivat hajallaan eri tiloissa. Ne olisivat hyötyneet lisääntyneestä yhteistyöstä monin eri tavoin. Tähän tilanteeseen käynnistettiin hanke, jonka tavoitteena oli Liikunnan Rytmikorjaamo konseptin syntyminen ja toiminnan juurruttaminen Seinäjoelle niin, että yhteiset tila-, toiminta- ja kehittämispalvelut saadaan toimiviksi. Hanke toi yhteen alan toimijat ja vei yhteistä tila-asiaa eteenpäin. Hankkeen toimenpiteisiin sisältyi liikuntatoimijoiden toimitilatarpeen ratkaiseminen, yhteistyön ja yhteisöllisyyden lisäämistä, yhteisten palveluratkaisujen etsimistä sekä toiminnan kehittymistä varten uusien toimintamallien luomista. Tavoitteena oli työn yhteydessä luoda toimiva malli ja konsepti, mitä voidaan toteuttaa eri puolilla Suomea muiden liikunnan aluejärjestöjen toimesta. Hankkeen ratkaisu konkretisoitui toimijoiden yhteisenä 750 neliön tilana kehittämiskeskus Voltissa Seinäjoella. Hankkeen päätavoiteessa eli kehittämiskeskuksen toiminnan käynnistämisessä ja juurruttamisessa Seinäjoelle onnistuttiin. Kehittämiskeskus Volttiin on muuttanut 14 organisaatiota, 12 yhdistystä ja 2 osakeyhtiötä. Kustannussäästöjä: esimerkiksi yhden toimijan vuosittaiset kiinteät kulut laskivat n EUR aiemmasta. Kuukausittaiset talopalaverit tarjoavat helpon areenan kertoa omista ja sidosryhmien tavoitteista, tapahtumista, toiminnoista ja ajankohtaisista asioista. Yhdistysten päätoimisten työntekijöiden yhteistyö on tiivistynyt - mahdollisista päällekkäisyyksistä päästään puhumaan jo ennen kuin tilanne on päällä. Yhteistä osaamispääomaa on löytynyt jaettavaksi. Toiminnallista yhteistyötä syntymässä keväällä 2014: uusia liikuntatuotteita paikkakunnalle. Kehittämiskeskus Voltti toimii aktiivisesti, toiminnan startin jälkeen mukaan on tullut uusia toimijoita, yhteistyö toimijoiden välillä on lisääntynyt, kustannussäästöjä on syntynyt ja yhteisiä toimintoja aloitetaan.

7 Länsi-Suomen Helmet Pohjanmaan ELY-keskus ESR-toimijoiden yhteinen kehittämis- ja oppimisympäristö Länsi-Suomessa. Kuinka upealta tuntuisi kokea verkoston voima, kun painit projektissasi jonkin haasteen parissa eikä ratkaisua enää löydy. Viet casesi verkostollesi ja pian huomaat, kuinka paljon uusia raikkaita ideoita saat takaisin Länsi-Suomen suuralueella on rahoitettu ohjelmakaudella merkittävä määrä ESR osarahoitteisia projekteja. Projekteissa aikaansaadut hyvät käytännöt ja tuloksekkaat kehittämistyöt halutaan paremmin hyödynnettäviksi. Hyvien käytäntöjen ja tulosten levittämiset ovat jääneet pitkälti maakuntatasolle ja siten on nähty tarve ylimaakunnalliselle ESR -hanketoimijoiden vuorovaikutteiselle ja osallistavalle kehittämisverkostolle. Kuluvalla ohjelmakaudella tehdystä kehittämistyöstä ja tuloksista on mahdollista saada vahva pohja ja aineistoa seuraavan ohjelmakauden toteutukseen. Sosiaalisen median käyttö on ollut projektitoiminnassa vähäistä ja jäänyt pitkälti yksittäisten projektien kokeiluiksi. Sosiaalisen median hyödyntäminen antaisi mahdollisuuden levittää tietoa hyvistä käytännöistä ja tuloksista entistä laajemmin. Lisäksi se nähdään tehokkaana kanavana verkostoitumiselle ja vuorovaikutukselle. Tästä ideasta syntyi Länsi Suomen Helmet - yhteinen sosiaalisen median kehittämis- ja oppimisympäristö ESR-toimijoille. Länsi-Suomen Helmet portaalin verkkoympäristö osoitteessa on rakennettu ammattilaiselta ammattilaiselle periaatteella. Tällä hetkellä jäseniä on noin 200, kaikki rautaisia osaajia. Sisältö puhuttaa hankeammattilaisia keskustelemaan, kommentoimaan ja tuottamaan uutta sisältöä. Keskusteluja käydään arjen hanketoiminnasta, tulevasta ohjelmakaudesta ja hyvistä käytännöistä. Portaalin keskeisiä hyötyjä: Ryhmien luonti eri tarpeisiin esim. tulevan tapahtuman suunnitteluun, ohjausryhmät, hyvän käytännön jalostaminen, ongelman ratkaisuun (esim. Kevätkylvö 2013 ja ELSAtapaaminen) Keskusteluja eri tarpeisiin, esim. ohjattu määräaikainen keskustelu palaverin sijaan Sosiaalisen median ominaisuudet käytössä. Esim. sivupäivitykset, blogit joko rahoittajan tai toimijan näkökulmasta, chatti-mahdollisuus jne. Tapahtumien tiedottaminen keskitetysti yhdellä alustalla Verkostoitumista hanketoimijoiden kesken, asiantuntijuuden hyödyntäminen Materiaalipankki Linkitysmahdollisuuksia rajoittamattomasti Elävä portaali, jossa uusin tieto saatavilla Apua ja paljon ennakkotietoa uuteen ohjelmakauteen siirtymisestä Rakennettu verkosto on osoittautunut tehokkaaksi viestintä- ja vuorovaikutuskanavaksi. Hanketta päätettiin jatkaa vielä vuoden 2014 loppuun niin, että vastuu toiminnan ylläpidosta siirrettiin alueiden rahoittajille. Samalla linjattiin, että Helmet-portaali siirtyy osaksi rahoittajan tiedotuskanavia, toisin sanoen osaksi normaalia tiedottamista. Vuorovaikutusmahdollisuus pidetään joka tapauksessa ennallaan ja sitä pyritään kehittämään sekä toimijoiden että rahoittajien välillä. Auta niin sinua autetaan. Kiinnostu niin sinusta kiinnostutaan. Kuuntele niin sinua kuunnellaan. Vain tuottamalla sisältöä saa äänensä kuuluviin ja tuotetun tiedon eteenpäin.

8 MANSE GAMES Hermia Oy Lisää pelitoimialan yrityksiä ja liiketoimintaa Tampereen alueelle Manse Games hanke käynnistettiin vuoden 2010 lopussa. Tampereen alueella oli nähtävissä suuri tahtotila uusien peliyritysten perustamiseen ja toimialan kasvuun. Digitaalisen jakelun kokonaisvaltainen murros tarjosi yhä useammalle kehittäjälle pääsyn jakelukanavaan - eli tuoda pelit suoraan kuluttajille. Myös mobiilipelien pienemmät tuotantokustannukset avasivat ovia yhä useammille kehittäjille. Uutena haasteena oli kuitenkin kuluttajien tavoitettavuus, kun mobiilipelien jakelukanavat täyttyivät miljoonista kilpailevista pelituotteista, puhumattakaan sopeutumisesta uudistuneisiin liiketoimintamalleihin. Hermia käynnisti Manse Games -hankkeen toimimaan yhteyslinkkinä alueen yritysten välillä ja Tampereen pelitoimialan äänitorvena kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Se että alueella on jokin taho, johon potentiaaliset liiketoimintakumppanit ja media voi olla yhteydessä, tukee liiketoimintaa ja parantaa alueen näkyvyyttä. Aloittelevat yrityksetkin hyötyvät valmiista ja aktiivisesta toimialaverkostosta. Rehevästi kasvava pelitoimialan ekosysteemi on houkutellut myös isoja pelitoimialan yrityksiä, kuten Rovion sijoittumaan Tampereelle. ManseGames -hankkeen avulla pystyttiin tukemaan alueen pelitoimialaa voimakkaassa murroksessa. Hankeen aikana Tampereelle syntyi yli 120 uutta työpaikkaa ja 14 uutta yritystä. Vuonna 2013 pelitoimialan yritysten yhteenlaskettu määrä Tampereella on 41 ja ala työllistää yli 200 henkeä. Hankkeen resurssit ja budjetti oli erityisesti tuloksiin nähden hyvin vaatimaton ja käytännössä yhden hengen voimin toteutettu. Hankeen toimintaa tukivat voimakkaasti Neogames ja Uusi Tehdas -hankekokonaisuus, erityisesti Protomo. Tukitoimien avulla on säilytetty toimialan osaajat paitsi alueella, myös itse pelialalla Hermia Oy:n yhtenä painopistealueena on pelitoimialan tukeminen ja edistäminen, josta on osoituksena mm. Neogames, Hermian alaisuudessa. Myös projektin päätyttyä pelitoimiala pysyy yhtenä Hermian fokuksista. Uutena projektina on käynnistynyt Tampere Game Factory. Toimintaympäristö, liiketoimintamallit, teknologia ja kulutustottumukset sekä trendit muuttuvat koko ajan. Siksi on hyvä, että hankkeen tavoitteet on kirjoitettu/suunniteltu siten, että näihin muutoksiin on mahdollista mukautua myös hankkeen aikana. Hankkeen tavoitteet täytyy asettaa siten etteivät ne sido hankeen toimintaa liikaa. Toimintaympäristön kehittymistä ei useinkaan voi yksityiskohtaisesti ennustaa (vuosia) etukäteen. Siksi on olennaista, että hanketta toteuttavalla organisaatiolla on riittävä substanssiosaaminen, jotta tarvittavat toimenpiteet voidaan uudelleen määritellä kesken hankkeen. Byrokratia on välttämätön osa EU-hankkeita. On kaikkien osapuolien kannalta kivuttominta, kun sen hoitaa hyvin ja ajallaan.

9 OMISTAJANVAIHDOS OSANA LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ JA KASVUA SeAMK - Seinäjoen ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimushanke tekee omistajanvaihdoksista ja yrityskaupoista luonnollisen osan yritysten kasvuprosessia Etelä-Pohjanmaalla. Suurten ikäluokkien yrittäjien eläköitymisestä johtuen tarjolla on paljon ostettavia yrityksiä. Suurin haaste myyjien kannalta on ostajien ja jatkajien löytyminen. Hankkeen taustalla oli tarve saada omistajanvaihdoksista ja yrityskaupoista luonnollinen osa yritysten liiketoimintojen kehittämistä ja kasvuprosessia Etelä-Pohjanmaalla. SeAMKin tutkimusosaaminen valjastettiin asian ratkaisemiseksi. Omistajanvaihdosta lähestyttiin prosessina, joka kattaa ostajan ja myyjän valmistautumisen, neuvottelut, omistuksen vaihdoksen ja liiketoiminnan jatkumisen uuden omistajan johdossa. Hanke kehitti useita tutkimukseen pohjautuvia työkaluja, joita on testattu käytännössä omistajanvaihdospalveluita tuottavien tahojen kanssa. Näitä olivat muun muassa: Mikroyrittäjän omistajanvaihdoskartoitus myyjille: Työkalun avulla asiantuntijat voivat selvittää yrittäjän kiinnostuksen myymiseen ja viedä sen pohjalta asiaa eteenpäin. Kuntien elinkeinoasiamiehet ovat testanneet työkalua. Sen käyttöä on jatkettu esimerkiksi yrittäjien maakunnallisessa ov-neuvontapisteessä. Yritysostomahdollisuuksien kartoitus ostajille: Työkalun avulla selvitetään, voiko yrittäjä hyödyntää yritysostoja oman liiketoimintansa kehittämisessä. Sitä voivat käyttää niin kuntien elinkeinoasiamiehet kuin konsultit. Yrityskauppoja hyödyntävä strategian laadintatyökalu menee syvimmälle liiketoimintaan. Workshop-työskentelyssä käydään yrittäjän kanssa läpi liiketoimintastrategia, toimintaympäristö sekä kehitys- ja kasvutavoitteet. Sen jälkeen strategia yritysostojen toteuttamiseksi. vertaillaan erilaisia kasvutapoja ja laaditaan Omistajanvaihdosten edistämisen ja palvelutarjottimen ideaalimallin kehittäminen ov-edistäjien ja palvelutarjoajien työkaluksi Internetpalvelu tietojen keräämiseksi toteutuneista omistajanvaihdoksista AMK-opiskelijan ov-tarjotin 20 julkaisua aiheesta Tutkimukset ovat osoittaneet, että liiketoimintansa myyneillä on kokemusta ja osaamista, joiden avulla he voisivat tukea nuorempia yrittäjiä. Heillä on halua ryhtyä mentoreiksi tai sijoittaa pääomaa uuden yritystoiminnan luomiseksi. Hankkeessa kehitetyt työkalut ovat omistajanvaihdosasiantuntijoiden käytössä. Hankkeessa kehiteltyä ov-ideaalimallia pystyvät hyödyntämään kaikki omistajanvaihdosasiantuntijat ja edistäjät. Valmisteilla on myös uusi hanke jatkokehitystä varten. Tutkimus palvelee päämäärää eikä ole itsetarkoitus. Ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminnalla on oma roolinsa omistajanvaihdosten edistämisen kentässä. Tutkimushankkeen tulosten käytännön testaaminen käyttäjien ja loppuasiakkaiden kanssa. Tämä varmistaa, että kehitettävillä tuotteilla on käytännön kysyntää ja todellisuuspohjaa. Toisaalta tämä varmistaa, että uusi tieto ja työkalut leviävät yritysten käyttöön. Asiantuntijat toimijat suodattimena ja jalostajana Oppilaitoksen toteuttaman hankkeen kautta opit siirtyvät myös osaksi opetusta ja koulutusta.

10 PRIIMAT Hyvät hankekäytännöt Etelä- Pohjanmaalla Ruralia Instituutti, Helsingin yliopisto Priimat Hyvät hankekäytännöt Etelä-Pohjanmaalla -hanke kartoitti ja kokosi eteläpohjalaisten ESR-hanketoimijoiden kokemuksia ja näkemyksiä ohjelmakaudella rahoitettujen hankkeiden hyvistä käytännöistä ja keinoista, joilla hyviä käytäntöjä tunnistetaan, levitetään ja juurrutetaan. Euroopan unionin sosiaalirahaston ja ESR-hankkeiden avulla kehitetään uusia menetelmiä ja toimintamalleja hyödynnettäväksi työ-, koulutus-, sosiaali- ja elinkeinopolitiikassa. Tavoite omaksua ja juurruttaa hankkeiden synnyttämiä käytäntöjä ja toimintamalleja on kuitenkin osoittautunut varsin vaativaksi. Syntyvät hyvät käytännöt jäävät projektikohtaisiksi, eikä niistä tunnu jäävän pysyvämpiä jälkiä tai yleisemmin leviäviä toimintamalleja. Hankkeiden arviointi- ja seurantajärjestelmä ei kykene tavoittamaan tietoa yksittäisten hyvien käytäntöjen syntymisestä, leviämisestä ja juurtumisesta parhaalla mahdollisella tavalla. Priimat-hanke vastasi tähän tarpeeseen tunnistamalla, analysoimalla ja levittämällä ESR-hankkeiden hyviä käytäntöjä sekä pyrkimällä tukemaan näiden juurtumista. Hankkeessa tarkasteltiin hyviä käytäntöjä rahoittajan ja ESR-ohjelman, edunsaajien, toteuttajaorganisaation sekä itse hankeprosessin näkökulmista. Oleellista oli, että hyvät käytännöt ymmärrettiin käytäntöyhteisöissä tapahtuvina oppimisprosesseina. Tämän lisäksi hanke hahmotti laajemmin ESR-hanketoiminnan roolia yhteiskunnan uudistumishaasteisiin vastaamisessa. Hankkeessa luotiin vuorovaikutteinen oppimis- ja kehittämisprosessi, joka sisälsi 9 keskustelevaa työpajaa hanketoimijoiden kesken. Uutena toimintatapana hanke tarjosi alueellisten ESR-toimijoiden yhteistyöhön ja verkostoitumiseen mallin, jossa ohjatun keskustelun (virikemenetelmä) avulla hanketoimijat vaihtoivat tietoa ja ajatuksia hyvistä käytännöistä sekä levittivät omien hankkeittensa hyviä käytäntöjä. Hankkeella on vahvistettu etenkin epävirallisia verkostoja hankkeiden välillä, kehitetty hankkeissa toimivien työkäytäntöjä sekä edistetty heidän ammatillista osaamistaan. Hanke tuotti itsearviointityökalun hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi, analysoimiseksi, kehittämiseksi ja levittämiseksi. Työkalu on esitelty kokonaisuudessaan Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin julkaisusarjan raportissa (Yhteiskuntaa uudistamassa Hyvät käytännöt eteläpohjalaisessa ESR-hanketoiminnassa) sekä tiivistettynä Länsi-Suomen Helmet -portaalissa. Hankkeen aikana kertyneet kokemukset on kerätty julkaisuun, joka on ladattavissa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin verkkosivuilta sekä Länsi-Suomen Helmet -portaalista. Kaikki hankkeen työpajoissa käytetty materiaali sekä hyvien käytäntöjen itsearviointiin tarkoitettu työkalu on nähtävillä Länsi-Suomen Helmet -portaalissa osoitteessa: Hankkeen synnyttämät hyvät käytännöt ja toimintamallit ovat vapaasti hyödynnettävissä. Hankkeesta voidaan siirtää yksittäisiä toimintakäytäntöjä (mm. malli hanketoimijoiden vertaisryhmien rakentamiseksi, virikemenetelmän käyttö) sekä laajemmin ajattelutapa, jossa hyvät käytännöt otetaan analyyttisemmin ja systemaattisemmin huomioon jo hankeprosessin alusta alkaen. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää tulevalla ohjelmakaudella ESR-hankkeiden ideointi- ja suunnitteluvaiheessa sekä hankkeiden toteutuksessa. Länsi-Suomen Helmet -sivuille on koottu tietoa hyvien käytäntöjen etsimiseen, levittämiseen ja juurruttamiseen liittyen. Hanketoiminnassa täytyy tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa se käytäntöjen verkosto ja ne käytäntöyhteisöt, joissa hyviä käytäntöjä pyritään synnyttämään ja joihin ne juurrutetaan. Yksittäisen hankkeen toiminta muokkaa koko sitä käytäntöjen verkostoa, jonka osana se toimii. Hyvät käytännöt ovat oppimisprosesseja. vastaavassa mittakaavassa.

11 Quo vadis iuvenis 2 - Minne menet nuori? nuorisotyöllisyyshanke Forssan kaupunki ja Tammelan kunta QVI2-hanke auttaa alle 25-vuotiaita ja vastavalmistuneita alle 30-vuotiaita nuoria työttömiä konkreettisesti löytämään oman urapolun yksilöllisellä otteella. QVI-hanke luotiin vuonna 2009 tarpeeseen päästä pahimman taloudellisen laman yli siksi aikaa, että työmarkkinat alkaisivat taas vetää, jotta nuoret työllistyisivät. Jatkohanke hyödynsi hyvää pohjatyötä. Tukiprojektin päätavoitteena oli auttaa nuoria työttömiä (alle 25-vuotiaat) työllistymisessä, koulutuksen löytämisessä tai koulutuksen loppuun saattamisessa sekä itsenäiseen elämään siirtymisessä. Hanke loi nuorille oman rekrytointiväylän eli kanavan työmarkkinoille. Toimintamallissa nuorille annetaan yksilöllistä ohjausta ja edetään suunnitelmallisesti joko hakeutuen koulutukseen taikka etsitään työpaikka. Projektityöntekijät etsivät nuorille työharjoittelu- tai työpaikan kontaktoimalla suoraan alueen yrityksiä, yhdistyksiä sekä kuntasektoria. Tavoitteena oli löytää 50 uutta työpaikkaa ja saada 50 nuorta saada opiskelemaan. Hihat ylös ja hankkimaan niitä työpaikkoja -moton myötä QVI-tiimi (3 projektityöntekijää) on yhteistyössä lähes 350 nuoren kanssa (50% peruskoulupohjaisia) kokenut ylä- ja alamäkiä. Uusia työpaikkoja yli 100 Opiskelemassa lähes 100 Työkokeiluissa 180 Aktivointiaste 95 % Onnistumisaste 75 % Minimikustannuksien mukaan laskettuna (7600 /vuosi/nuori sis. toimeentulo- ja asumistuen). Jos nuori työtön työllistyy tai aloittaa opiskelut, niin säästöt vähintään seuraavasti: Säästöt yhteiskunnalle/vuosi QVI1-hanke (hankkeen kulut poistettuina) ,00 Säästöt yhteiskunnalle/vuosi QVI2-hanke (hankkeen kulut poistettuina) ,00 Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä hankkeen toimintamalli juurrutetaan kaupungin peruspalveluiksi alkaen (=Viltteripalvelut). Nuorisotyöllisyyden edistämiseen tarvitaan edelleen panostamista Suomessa. Vuoden 2014 tilanne näyttää huolestuttavalta - työttömien määrä on jälleen melkein vuoden 2009 tasolla. On ahkeroitava on tosissaan, toimittava ennakkoluulottomasti, markkinoitava palveluja nuorille sekä yhteistyöverkostolle. Verkostoituminen on välttämätöntä ja paikallismarkkinoiden tuntemus. Työvalmentajat ovat palvelleet yrityksiä hoitamalla työllistämiseen liittyvät asiakirjat ja antaneet tukensa sekä nuorelle että yrittäjälle myös työsuhteen aikana.

12 Rytmikorjaamo Seinäjoen kaupunki, Seinäjoen elävän musiikin yhdistys, Seinäjoen teknologiakeskus Oy (nykyisin Frami Oy) Hanke kehitti Rytmikorjaamon alueesta uudenlaisen innovaatio- ja oppimisympäristön, missä kohtaavat yritykset, opinahjot, musiikki- ja tapahtumatuotannon toimijat sekä kuluttajat. Projektin lähtökohtana oli luoda Rytmimusiikin solmukohta saneerattavaan Rytmikorjaamo kiinteistöön. Seinäjoella ja Etelä-Pohjanmaan maakunnassa on rytmimusiikkiin ja siihen kiinteästi liittyvään festivaalitoimintaan liittyvää osaamista ja alue tunnetaan suurista tapahtumista. Osaaminen oli pirstoutunut useisiin eri organisaatioihin ja hankkeisiin ja työtä tehdään usein sivutoimisesti. Myös tutkimus- ja koulutustoiminta oli hajallaan eri puolilla kaupunkia ja maakuntaa. Oli selkeä tarve vahvistaa rytmimusiikin osaamista kokoamalla sitä yhteen, kehittämällä tukipalveluita sekä luomalla kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Hankkeen toimesta kartoitettiin paikallisten toimijoiden tarpeita ja tarvitsemia palveluita, jotta vanha postiautovarikko saatiin saneerattua toimijoita palvelevaksi monialaiseksi luovien voimien solmukohdaksi. Rytmikorjaamon tunnettuutta lisättiin entisestään, osallistettiin talon potentiaalisia käyttäjiä sen suunnitteluun ja rakennettiin tälle alueella parhaiten sopivaa talon toimintamallia. Yritys ja toimijakartoituksessa haastateltiin 25 seudun rytmimusiikkialan toimijaa selvittäen heidän palvelutarpeitaan. Seudun toimijat kerättiin sähköpostilistalle, järjestettiin kohtaamisia ja seminaareja, rakennettiin Rytmikorjaamo-brändiä ja kannustettiin uusiin liikeideoihin. Näiden tuloksena Rytmikorjaamon tilat konkreettiset käyttäjälähtöiset raamit arkkitehtien pohjapiirroksien ja havainnekuvien kautta. Rytmikorjaamon saneeraaminen alkoi lokakuussa 2010 ja uusi Rytmikorjaamo avasi ovensa vuoden myöhemmin. Uuden siiven ja sen toimintojen alkuun saattamista siivitti vielä Rytmikorjaamo palveluiden ja sisällöntuottajana hanke, jonka aikana jatkettiin talon palveluiden kehittämistä, talon brändäämistä ja yhteisön toiminnan tukemista. Muun muassa valtakunnallinen live-alan tapahtuma MARS on oivallinen esimerkki siitä kuinka tutkimus-, yritys- ja julkisen puolen tahot voivat voimiaan yhdistämällä saada aikaan suuremman ja vaikuttavamman tapahtuman. Käyttäjälähtöisellä, osallistavalla suunnittelutyöllä on ollut valtava merkitys ihmisten sitoutumiseen taloon ja sen toimintaan. Tämä näkyy tänäkin päivän Rytmikorjaamo yhteisön jäsenten toiminnassa ja yhteistyössä. Olemassa olevia toimintamalleja benchmarkkaamalla ja niitä omaan toimintaympäristöön tuunaamalla pääsee hyvään alkuun. saivat

13 Temaattiset Torstait Uudenmaan ELY-keskus (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois-Karjalan ELY-keskus) Temaattiset Torstait -kohtaamiset ovat ympäri Suomen tuoneet yhteen ESR- ja EAKR-hanketoimijoita sekä rahoittajien edustajia rakentamaan Suomeen tuloksellisempaa hankekulttuuria. Kaveriapua ja ongelmien joukkoratkaisemista. Vuonna 2011 Uudenmaan ELY-keskus lähti luomaan uudenlaista rahoittajan suhdetta hankkeisiin. Hallinnollisen koulutuksen vastapainoksi oli ilmennyt tarve hanketoimijat ja viranomaiset yhdistävälle vapaamuotoiselle kanssakäymiselle. Projektipäälliköt jäävät liian usein vaille tukea omassa organisaatioissaan. Vertaistuelle oli paikkansa. Ratkaisu oli tarjota hankeammattilaisille teemoitettuja kohtaamisia, joissa hanketoimijat käsittelivät yli substanssirajojen kiinnostavia aiheita. Vertaisoppiminen, asioiden näkyväksi tekeminen ja ongelmien ratkaiseminen joukkovoimalla olivat kohtaamisten ytimessä vapaamuotoisesti, suoraan puheen kautta. Keskeinen teema on ollut vaikuttavuus ja uudenlainen hankekulttuuri. Rahoittajat ovat saaneet kiitosta kohtaamisten järjestämisestä. Monet hanketoimijat ovat liiankin syvällä omissa asioissaan katsotaan metsää, eikä nähdä puita. Ajatustenvaihto on tervetullutta vaihtelua. Tilaisuuksissa on pystytty kertomaan avoimesti vaikeista asioista, esimerkiksi emoorganisaation asenteista ja sen saamisesta aidosti projektiin mukaan. Osallistujien kesken on syntynyt vahva luottamus. Monet hankkeet ovat kertoneet, että kohtaamiset ovat lisänneet ymmärrystä oman hankkeen tulosten laajemmasta hyödyntämisestä - erityisesti hankkeen päätyttyä. Rahoittajalle ja hankkeiden toteuttajille ne ovat tarjonneet paikan käsitellä kiperiäkin kysymyksiä suoraan. Vuoden 2013 aikana Temaattiset Torstait -malli levisi myös muihin maakuntiin: Pohjois- Pohjanmaalle ja Pohjois-Karjalaan. Myös pohjoissavolainen Best Practices in the Baltic Sea Area- -hanke hyödynsi lähestymistapaa omissa kohtaamisissaan. Temaattisista saatuja oppeja on myös hyödynnetty lukuisissa valtakunnallisissa kohtaamisissa ja siirretty sitä kautta eteenpäin. Kohtaamiset ovat ympäri Suomen tuoneet rahoittajille ideoita siitä, kuinka organisoida seuraavan hankekauden toiminta. Kohtaamisissa saadut ideat ovat osaltaan vaikuttaneet osallistuneiden hankkeiden suuntaan. Uudellamaalla kohtaamiset ovat pohjustaneet uudenlaista hankeperheiden toimintamallia. Hankekulttuuri muuttuu asteittain. Uudenmaan ELY-keskuksen Taina Lommi toivoo, että rahoittajat ovat jatkossa hankkeiden suuntaan sparraavia partnereita, ei vain hallinnollisia johtajia, joille hankkeet raportoivat ja lähettävät maksatushakemuksiaan. Temaattiset Torstait -kohtaamisista ollaan parhaillaan kokoamassa oppikirjaa, joka sisältää tärkeimmät kolahdukset vuosien varrelta. Rahoittajien ja hankkeiden väliin kuuluu luonteva keskusteluyhteys. Viranomaisetkin ovat ihmisiä. Valitettavasti hanketyö ohjaa liikaa yksinäiseen pakertamiseen. Kokemuksiin pohjautuen ensi ohjelmakaudella Temaattiset Torstait -tyyppinen toimintaa tulisi kytkeä läheisemmin osaksi hankekokonaisuuksia ja hankkeiden elinkaarta - niiden valmisteluvaiheesta alkukäynnistykseen sekä toimintaan asti. Miksi valmistella, suunnitella ja aloittaa hankkeet yksin, kun ne voisi tehdä yhteisesti ja joukkovoimalla? Annetaan hankekonkareiden mentoroida uusia projektipäällikköjä ja jaetaan arjen ratkaisut. Teksti pohjautuu osittain Rakennerahastojen uutiskirjeessä 10/2012 julkaistuun artikkeliin (Leena Lyra, Taina Lommi, Toni Pienonen)

14 Top School Tampereen kaupunki Top School nostaa tamperelaiset oppimisympäristöt kansallisiksi ja kansainvälisiksi referensseiksi. Tampere investoi lähivuosina lähes 200 miljoonaa euroa koulujen ja oppilaitosten rakentamiseen tai saneeraamiseen. Tässä yhteydessä on tärkeää modernisoida paitsi fyysiset tilat, myös koulun pedagoginen toiminta ja koulukulttuuri paremmin vastaamaan 21. vuosisadan osaamishaasteisiin. TOP School -hankkeen tavoitteena on nostaa Tampereen kaupungin koulujen/oppilaitosten oppimisympäristöt kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviksi referenssikohteiksi luomalla keskitetty kehittämistoiminnan koordinaatiomalli. Tavoitteena oli synnyttää laadukkaita, vaikuttavuudeltaan toisiaan tukevia hankkeita, jotka keskittyvät oppimisympäristöjen kehittämiseen laajassa merkityksessä (tilat, yhteisöt, toimintatavat, välineet) sekä saattaa uusien syntyvien projektien toimenpiteet yhteen visioon perustuvaksi tavoitteelliseksi kokonaisuudeksi. Hankkeen toiminta on perustunut verkostomaisen työtapaan. Keskeiset toimijaverkostot ovat: kaupungin omien oppimiseen liittyvien hankkeiden verkosto, korkeakouluyhteistyön verkosto, seudullisen yhteistyön verkosto, kansallinen ja kansainvälinen yhteistyöverkosto. Hanke on saavuttanut sille asetetut tavoitteet; sen alle on syntynyt useita uusia innovaatioita ja sen toiminta on arvioitu ja toiminnasta on tehty 5 väliraporttia. Loppuraportti valmistuu toukokuussa Arviointi suunnattiin hankkeen yhteistyökumppaneille ja keskeinen tulos oli, että vastaajat kokivat laajasti, että hanke on onnistunut tuottamaan uusia avauksia tamperelaiseen koulutuksen kenttään. Hankkeessa mallinnetaan pysyvän koulutuksen kehittämiskeskuksen toimintamalli a) kaupunkiseudulle ja b) Tampereen kaupunkiin. Muille hankkeille siirtyvä positiivinen kokemus on ennen kaikkea verkostomainen toimintatapa. Hankkeen johtamisen kompetensseihin pitää kiinnittää huomiota.

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Tervetuloa! Hankehelmet Cocktails 20.5.2014 Teerenpeli, Tampere

Tervetuloa! Hankehelmet Cocktails 20.5.2014 Teerenpeli, Tampere Tervetuloa Hankehelmet Cocktails Teerenpeli, Tampere Tuloksellista viestintää Tuija Nikkari kehittämisasiantuntija ESR-koordinaatioryhmä Keski-Suomen ELY-keskus Ketkä ovat homman takana? Päättyneellä ohjelmakaudella

Lisätiedot

FCG GRANT ADVISORS. Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen

FCG GRANT ADVISORS. Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen FCG GRANT ADVISORS Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen Osaamista tarvitaan nyt jos koskaan EU ohjelmakaudella 2014 2020 suomalaisilla on kansallisella tasolla käytössä aiempaa vähemmän

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Luova Suomi Creative Industries Finland. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus

Luova Suomi Creative Industries Finland. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus Luova Suomi Creative Industries Finland Silja Suntola Luova talous ja kulttuuri Projektijohtaja alueiden voimana Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus VERKOSTO Tietoa ja

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke 2012

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke 2012 Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke 2012 Loppuraportti 31.12.2013 Koulutuksen järjestäjä: Raahen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus (projektin osatoteuttajan osuus) 1. Hankkeen nimi Kaivannais- ja energiateollisuuden

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 SKOL, strategia 2015-2018 Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen Torstai 17.9.2009 klo 13-17 Jyväskylä Paviljonki, auditorio Wivi Yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen -projekti APAKE/TEM

Lisätiedot

EAKR-työpaja Aulangolla 30.8.2012

EAKR-työpaja Aulangolla 30.8.2012 Ideat tuotteiksi ja liiketoiminnaksi EAKR-työpaja Aulangolla 30.8.2012 Erkki Kivelä Miika Lundin Mikä Innokone on? - eli hissipuhe tavikselle Innokone on Aalto-yliopiston, Teknologiakeskus TechVillan ja

Lisätiedot

SHF-hankkeen Ideaverstas 3.9.2014

SHF-hankkeen Ideaverstas 3.9.2014 SHF-hankkeen Ideaverstas 3.9.2014 Business Arena Oy on vuonna 2000 perustettu kehittämisen asiantuntijayritys. Tuotamme organisaatioille tietoa ja ideoita kohtaamisten kautta. Rakennamme verkostoille yhteistä

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille Vauhtia Venäjänliiketoimintaan Palvelut yrityksille Oikeita vastauksia oikeisiin kysymyksiin Suomalais-Venäläinen kauppakamari auttaa yrityksiä onnistumaan kaikissa Venäjän-liiketoiminnan elinkaaren vaiheissa.

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Seamk:n kehittämistoiminta omistajanvaihdosten edistämiseksi Ostamalla yrittäjäksi

Seamk:n kehittämistoiminta omistajanvaihdosten edistämiseksi Ostamalla yrittäjäksi Metropolia/Hyrrät Helsinki 5.9.2014 Seamk:n kehittämistoiminta omistajanvaihdosten edistämiseksi Ostamalla yrittäjäksi juha.tall@seamk.fi Euroopan komission yritysten omistajanvaihdosten asiantuntijaryhmän

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Mitä tapahtuu Opin ovissa?

Mitä tapahtuu Opin ovissa? Mitä tapahtuu Opin ovissa? Alueellisten TNO -asiantuntijoiden koulutus 5.-6.3.2013 Jyväskylä Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu auli.ryhanen@jamk.fi

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Strategia 2014-2017 Versio 1.0

Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio

Lisätiedot

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Mikä hanke Opetushallituksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä kehittää ja monipuolistaa

Lisätiedot

Ohjausta yrittäjille

Ohjausta yrittäjille Ohjausta yrittäjille Hyvä Diili -mentorihanke Päivi Kalliokoski projektipäällikkö Hyvä Diili ohjausta yrittäjille hanke Hyvä Diili ohjausta yrittäjälle hanke Juna on ollut ahkerasti liikkeessä Pitäkäämme

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto CREATIVE INDUSTRIES FINLAND Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto Luovien alojen valtakunnallinen kehigäjä 1. Tietoa luovista aloista ja taloudesta 2. Yhteiskunnallisen keskustelun

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä. Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015

Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä. Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015 Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (250- hlöä) 588 0,9% Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 2 592 5,5% Pienyritykset

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Kokemuksia monipuolisista kumppaniverkostoista Leena Vainio/Titi Tamminen, Suomen eoppimiskeskus

Kokemuksia monipuolisista kumppaniverkostoista Leena Vainio/Titi Tamminen, Suomen eoppimiskeskus Kokemuksia monipuolisista kumppaniverkostoista Leena Vainio/Titi Tamminen, Suomen eoppimiskeskus TIEKE, Vaikuta ja vaikutu yhdessä hankkeet elämään seminaari 17.9.2009 Projektiaihio on - mistä kumppanit:

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

TTL Puheenjohtajakokous 24-25.3.2011

TTL Puheenjohtajakokous 24-25.3.2011 TTL Puheenjohtajakokous 24-25.3.2011 Agenda sekä alustavat ehdotukset - Missio - Visio - Arvolupaukset 16.3.2011 1 PJ-Päivien alustava Agenda Torstai, 24.3. 14:00 Päivän tavoitteet TTL nyt, Robert 14:30

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Russia Business Point -hanke

Russia Business Point -hanke Russia Business Point -hanke 1.9.2015 31.8.2017 Hankkeen budjetti ja kohderyhmä Kokonaisbudjetti 220.000 Rahoittajana Hämeen liitto (EAKR), hallinnoijana Linnan Kehitys Oy Hankkeessa mukana yhteistyökumppaneina:

Lisätiedot

28.10.2013 Ari Hiltunen

28.10.2013 Ari Hiltunen 28.10.2013 Ari Hiltunen Kaupunginhallituksen kokous 28.10.2013 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Mitattavuus ja vaikuttavuus Välittömät vaikutukset eli mitä tehdään ja välilliset tulokset muiden toimijoiden

Lisätiedot

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Päätehtävä: Kiihdyttää uutta, maailmanlaajuisesti kilpailukykyistä ICTtoimialan liiketoimintaa. Visio: Ohjelmakauden päättyessä

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 5.11.2015

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 5.11.2015 Nuorten Ohjaamot Kohtaamo-hanke NUORTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISKOKOKONAISUUS ESR- OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 (Felt 24.3.2015) ESR-Nuorisotakuu TEM, toimintalinja 3: Ohjaamo-toiminnan ja nettiohjauksen kehittäminen

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen 1 V. 2010 toteutetussa selvityksessä kysyttiin yritysten tärkeimmistä kehittämis-, ja osaamishaasteita kansainvälisessä kaupassa seuraavan 5 vuoden aikana. 2 Yhteenveto kommenteista, joiden suhteen toivottiin

Lisätiedot

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Hankeaika 2013 2014 Kohderyhmänä ovat pienet kehityskykyiset, kasvuhaluiset, pirkanmaalaiset

Lisätiedot

Media- alan uusi strategia

Media- alan uusi strategia Mediapolis Matchmaking 5.6.2014 Media- alan uusi strategia Maria Niiniharju Business Development Manager Idean Enterprises Oy Erilaistumisen aikakausi on alkanut Asiakkaiden arki, sisällöntuotanto, sisällön

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot