ITK2015 TAO TULEVAISUUS. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ITK2015 TAO TULEVAISUUS. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi 15. 17.4.2015 Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna"

Transkriptio

1 ITK2015 TAO TULEVAISUUS Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Hämeen kesäyliopiston julkaisuja, sarja B Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 1 TAO TULEVAISUUS

2 ITK -konferenssin järjestää Hämeen kesäyliopisto yhteistyössä Tampereen yliopiston, Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, Hämeen ammattikorkeakoulun, Opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen, Helsingin kaupungin Mediakeskuksen, Luokanopettajaliitto ry:n, Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n ja Tekesin teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen kanssa. Suunnitteluryhmän jäsenet Viteli Jarmo, puheenjohtaja Arra Olavi Heino Aarre Huovinen Liisa Ilomäki Liisa Joutsenlahti Jorma Kangasniemi Jouni Karjalainen Sari Koskinen Kimmo Kylämä Marja Lehtinen Erno Leinonen Teemu Lind Liisa Lippo Asko Multisilta Jari Mäenpää Heikki Ollikainen Pekka Piipari Martti Saarinen Jorma Salo Hanna Setälä Mika Sinko Matti Sintonen Sara Sorjonen Reetta Tertsunen Tauno Tulivuori Jukka Vainio Leena Vainionpää Jorma Varis Tapio Vähähyyppä Kaisa Konferenssin rakenne Kolmipäiväinen ITK2015-konferenssi rakentuu keskiviikon workshopeista sekä torstain ja perjantain varsinaisesta konferenssista. Torstain ja perjantain konferenssiohjelma koostuu keynote-luennoista, teemaseminaareista, foorumeista, Invited speaker -luennoista, ITK-torista, pechakuchista sekä postereista. ITK-näyttelyosastolla alan yritykset, tuotteiden ja palvelujen tarjoajat sekä konsultit ja kouluttajat esittäytyvät konferenssiyleisölle. Tiivistelmät on koottu jätettyjen esitysehdotusten teksteistä ja niitä ei ole editoitu. Hämeen kesäyliopisto ei vastaa tekstien sisällöistä. Tiivistelmäkirjasen koostaminen Hanna Salo ja Reetta Sorjonen Taitto Sanna Säynäjäkangas Painopaikka Painoyhtymä Oy, Porvoo Hämeen kesäyliopiston julkaisuja, sarja B Kustantaja: Hämeen kesäyliopisto, Sibeliuksenkatu 25 B, Hämeenlinna puh Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 2 TAO TULEVAISUUS

3 Sisällysluettelo TERVETULOA ITK2015-KONFERENSSIIN! 4 WORKSHOPIT keskiviikko KEYNOTE JA INVITED SPEAKER torstai ja perjantai FOORUMIESITYKSET torstai FOORUMIESITYKSET perjantai TEEMASEMINAARIT torstai ja perjantai ITK-TORI torstai ja perjantai POSTERIT torstai ja perjantai PECHAKUCHAT torstai ja perjantai Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 3 TAO TULEVAISUUS

4 Tervetuloa ITK2015-konferenssiin! ITK-konferenssi 25 -vuotta opetuksen ja oppimisen puolesta Vuonna 1989 palasin takaisin Yhdysvalloista, jossa olin jatko-opiskellut Asla-stipendin turvin tietokoneiden mahdollisuuksista opetuksessa ja oppimisessa. Tohtoriopintojen merkittävä osa oli valmistella tutkimuspapereita esitettäväksi alan konferensseissa. Suomalaiselle nuorelle tutkijanalulle asia oli uusi ja niinpä kiertelin useampia konferensseja ja innostuin. Monet konferenssit eivät olleetkaan pelkästään tutkijoille vaan myös opettajille ja opetusteknologiasta kiinnostuneille päättäjille. Mukana oli myös alan yrityksiä ja niinpä ajattelin tällainen tapahtuma pitää myös kehittää Suomeen, missä tutkijat, opettajat, kehittäjät, suunnittelijat, päättäjät ja yritysmaailma kohtaavat. Silloin olivat termit hypermedia ja multimedia kaikkien huulilla ja mm. Applen Hypercard herätti paljon innostusta. Vihdoinkin voin yhdistää asioita toiseen vain klikkaamalla linkkinä toimivaa sanaa tai kuvaa. Kuulostaako tutulta? Tämä oli siis ennen WWW:tä Saisikohan tällaista syntymään Suomeen? Palattuani Suomeen ei muuta kuin toimeksi. Aloitin kierrokseni kouluhallituksesta, jossa kohteliaasti kuunneltiin ja oltiin jopa vähän innostuneita. Yrityksissä asia sai paremmin tulta ja mm. IBM ja Apple olivat innolla mukana. Puhujiksi sain houkuteltua mukaan niin Erno Lehtisen, Kytömäen Jussin kuin monia muita.. Suunnittelimme Hämeen kesäyliopiston kanssa, kaksipäiväisen konferenssin, perjantai-lauantai, jotta opettajat voisivat hyödyntää lauantain VESO-päivänä ja yrityksille tulisi vain yksi menetetty arkipäivä. Olin varma, että paikalle tulisi ainakin osallistujaa. Muutama viikko ennen ITKkonferenssia oli muutama kymmenen ilmoittautunutta ja olin valmis peruuttamaan koko homman. Lopulta saimme paikalle reilut sata ihmistä, joista varmaan puolet esiintyjiä. No takkiin tuli ja manasin asiaa Applen edustajalle, Klaus Oeschille todeten, että taisi olla viimeinen kerta kun järjestin ITK:n ja suunnittelin palaavani USA:n missä mielestäni asiat silloin ymmärrettiin paremmin. Klasu, viisaana miehenä, totesi minulle: Jarmo, ITK on ihan hyvä juttu, mutta se on hieman aikaansa edellä - jatka vaan. Niin tein ja ymmärsin, että mukaan järjestelyihin on saatava parhaita voimia kouluhallituksesta ministeriöön, opettajajärjestöistä alan kellokkaisiin. Iso kiitos kuuluukin ITK:n suunnitteluryhmäläisille, jotka ovat vuodesta toiseen innovoineet uusia tapoja kehittää konferenssia ja ovat tehneet vaativan arviointityön esitysten osalta. Myös Hämeen kesäyliopiston väki on tehnyt aina upeaa työtä ITK.n järjestelyjen osalta. Parasta minusta on se, että ITK on teidän osallistujien ja esiintyjien tekemä. Yksin tekemisen aika on ohi niin koulussa, korkeakoulussa kuin laajemminkin työelämässä. Siitä se lähti ja tässä ollaan. Hienoa, että olet täällä tänään. Olemme kulkeneet hienon matkan Hypercardeista Internetiin, kännyköistä älypuhelimiin ja pc:stä tabletteihin. Samalla olemme Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 4 TAO TULEVAISUUS

5 oppineet, ettei teknologia ole ratkaisu ihmisenä kasvamiseen ja uuden oppimiseen vaan niissä tarvitaan toisia ihmisiä, kanssakulkijoita - vanhemmista opettajiin ja kavereihin. Teknologia avaa meille yhä uusia näkymiä oppimisen tukemiseen, luovuuden kehittämiseen ja yhteiseen tekemiseen. Ollaan kriittisen avoimia uudelle, kuten olemme tehneet viimeisen 25 vuoden aikana ITK:ssa. Lämpimästi tervetuloa! Jarmo Viteli ITK-konferenssin johtaja vuodesta Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 5 TAO TULEVAISUUS

6 > WORKSHOPIT > keskiviikko ITK-workshopit ovat pääasiassa yhteen teemaan keskittyviä joko puolen päivän tai koko päivän koulutustilaisuuksia. Koulutustilaisuudet ovat luonteeltaan toiminnallisia, eli osallistujat pääsevät jakamaan kokemuksiaan ja / tai tekemään itse asioita. Avoin Data & Digitaalisuus mahdollisuuksia ja haasteita oppimiseen ja kehittämiseen Järjestäjä: Hämeen liitto Bring Your Own Device opiskelijan oma päätelaite opetuksessa Järjestäjä: Lahden ammattikorkeakoulu Esteettinen lukutaito Järjestäjä: Otavan Opisto, Avoin ajatuspaja Fronter workshop Järjestäjä: Fronter Pearson Getting the most out of digital annotations Järjestäjä: Finned Oy Nyt on aika keskittyä pedagogiikkaan! Järjestäjä: itslearning AS Office 365 pilvipalvelu opetuksessa Järjestäjä: Microsoft Oy Ohjelmoi Kodulla ja opi hauskasti! Järjestäjä: Osuuskunta Idea-Miilu Ohjelmointia yläkoululaisille ja lukiolaisille Järjestäjä: Joensuun normaalikoulu Opeka ja Oppika: mitä oppilaat osaavat? Mitä pitäisi osata? Järjestäjä: Tampereen kaupunki Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 6 TAO TULEVAISUUS

7 OPEN BADGES OSAAMISMERKIT TUTUIKSI Järjestäjä: Discendum Oy Oppimisanalytiikka Järjestäjä: HY, Aalto, TTY, TAY Oppimisratkaisujen arviointia opetusta pelillistämällä Järjestäjä: Helsingin yliopisto Oppireitit kouluissa, ideointi, luonti ja valmistus Järjestäjä: Citynomadi Oy OPS2016 ja tieto- ja viestintäteknologia opetuksessa Järjestäjä: Otavan Opisto OPTIMA AKATEMIA Järjestäjä: Discendum Oy Physical Apps for Learning Järjestäjä: Things Around Oy Sähköiset kokeet ja arviointi ViLLE-järjestelmän avulla Järjestäjä: Turun yliopisto, Informaatioteknologian laitos TAO opettajan tie! Toiminta Arviointi Osaaminen Järjestäjä: HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Tiviittori osataanko teillä vai luullaanko vaan? Järjestäjä: TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry Toiminnallisuutta matematiikkaan Järjestäjä: Hämeen liitto / Hämeen kesäyliopisto Tutkijatapaaminen Järjestäjä: Tampereen yliopisto - TRIM-tutkimuskeskus ja Aalto yliopisto Työtilan luominen verkkoalustalle Opettaja jakaa digitaalista materiaalia ja työkaluja opetusryhmälleen ja seuraa oppilaiden oppimishistoriaa Järjestäjä: Sanoma Pro Oy Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 7 Workshopit

8 > KEYNOTE JA INVITED SPEAKER > torstai ja perjantai KONFERENSSIN AVAUS Tutkimusjohtaja, konferenssin johtaja Jarmo Viteli, Tampereen yliopisto / TRIM Kaupunginjohtaja Timo Kenakkala, Hämeenlinnan kaupunki Professori Sanna Järvelä, Oulun yliopisto FT Lauri Järvilehto INVITED SPEAKER -esitykset Miten johtaa IT:tä osana strategista ja pedagogista johtamista? Erityissuunnittelija Pasi Silander, Helsingin opetusvirasto Yksikön johtaja Marja Kylämä, Suomen Akatemia Semideus: kävely lukusuoralla voi opettaa enemmän kuin tuhat piirakkaa Yliopistotutkija Kristian Kiili, Tampereen teknillinen yliopisto KONFERENSSIN PÄÄTÖSLUENTO Googlekaan ei anna vastausta kaikkiin hakuihin Arkkipiispa Kari Mäkinen Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 8 TAO TULEVAISUUS

9 > FOORUMIESITYKSET > torstai Ammatillisen opettajan monenlaiset oppimisympäristöt Marja Olsonen, Raija Lietonen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillisen opettajan perustehtävänä on kouluttaa työmarkkinoille osaavia työntekijöitä, jotka oppivat työssä ja kehittävät työtä. Ammatillisen peruskoulutuksen uudistuksen yhteydessä opettajan tehtävät edellyttävät toimimista monenlaisissa oppimisympäristöissä. Koska työelämän muutokset tuovat uusia työprosesseja ja -menetelmiä, koulutuskinsiirtyy uudenlaisiin ympäristöihin, joissa työelämätaidot monipuolistuvat. Ammatillisen koulutuksen ja opiskelijoitten työhön ohjauksen on näin ollen monipuolistuttava. Foorumiesityksessä kuvaamme ammatillisen opettajan monenlaisia oppimisympäristöjä. Kehittelemme opettajankoulutuksessa uusia ratkaisuja, joissa toteutuvat oppijalähtöisyys, reflektiivisyys ja interaktiivisuus. Fyysisten oppimisympäristöjen lisäksi hyödynnämme virtuaalisia tiloja. Näitä ovat blogit, wikit ja muut interaktiiviset oppimisalustat, kuten Padlet, Lino, GoogleDrive, ja monet miellekarttasovellukset. Mobiililaitteet mahdollistavat yhteisöllisen oppimisen ja oppimisen ohjaamisen etätyöskentelynä ajasta ja paikasta riippumatta. Näin toteutuu sekä oppijan yksilöllinen oppimisprosessi että ryhmän yhteisöllinen prosessi. Foorumiesityksen monenlaiset ratkaisut sijoitamme virtuaaliselle whiteboardille. Tämä RealTimeBoard-ympäristö on keskus, jonne sekä opiskelijat että ohjaaja voivat tuoda omia ehdotuksiaan. Niitä kommentoidaan ja kehitetään yhdessä. RealTimeBoard mahdollistaa sekä fyysisten että virtuaalisten oppimisympäristöjen toiminnan esittelyn verkkoympäristössä. Näin toimien monipuolistamme oppimista ja ohjaamista sekä lisämme koulutukseen uuden teknologian tuomia ratkaisuja. Kuvaamamme monet mahdollisuudet irrottavat sekä yksilöllisen että yhteisöllinen oppimisprosessin fyysisestä luokkatilasta muunneltaviin ja joustaviin oppimisympäristöihin. Tämä puolestaan haastaa ammatillisen opettajan ohjausjärjestelmien kehittämiseen ja uuteen ohjausajatteluun. Arkiympäristö pelikenttänä Riku Alkio, Tero Kulha, Lentävä Liitutaulu Oy Esitykseen liittyvä linkki: Foorumiesityksessä esitellään SmartFeet sovellusta ja sen taustalla olevia pedagogisia lähtökohtia. Uudenlainen oppiminen vaatii uudenlaisia käytännön työkaluja. SmartFeet on skaalautuva ja helppo työkalu opettajalle. Sen avulla uusissa opetussuunnitelmissa painotettavia tulevaisuuden taitoja voidaan opetella koulun arkipäivässä. Meidän opettajien on syytä kehittää uuden- Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 9 Foorumiesitykset

10 laista pedagogiikka, jossa oppilaiden omat laitteet otetaan opiskeluvälineiksi. Mobiililaitteet on tehty liikkumaan, niiden avulla oppiminen voidaan siirtää ulos luokkahuoneesta. SmartFeet on verkossa toimiva sovellus, joka liittää virtuaalisuuden ja autenttisuuden mielenkiintoiseksi kokonaisuudeksi. Verkkosovelluksen avulla fyysinen ympäristö ja virtuaalimaailma sulautuvat yhdeksi oppimisympäristöksi. SmartFeet -pedagogiikka pohjautuu tutkivaan ja kokemukselliseen oppimiseen. SmartFeetoppimisympäristössä opettaja voi helposti rakentaa oman pelin oppilailleen. Pelialueena voi olla esimerkiksi kaupunki, kaupunginosa, koulun piha, koulutila, kampusalue tai messuhalli. Pelaavilla joukkueilla on tablettilaitteet tai puhelimet mukanaan, ja he avaavat tehtäviä digitaaliselta pelilaudalta. Opettaja johtaa peliä omalta tietokoneeltaan: hän arvioi tehtävät ja antaa pelaajille palautetta reaaliaikaisesti. Peleissä hyödynnetään myös vertaisoppimista, sillä pelejä pelataan joukkueissa. Arkiympäristössä tapahtuva oppiminen konkretisoi tunneilla opittuja asioita. Pelin avulla pelaajat oppivat näkemään lähiympäristönsä uusin silmin. Opiskeltavan asian lisäksi peleissä harjoitellaan tulevaisuuden taitoja, tiimityöskentelyä sekä tieto- ja viestintätekniikan soveltamista. Tiimin sisällä on paljon asiantuntemusta ja osaamista, jota joukkueet hyödyntävät tehtäviä suorittaessaan. Tehtäviin voi liittyä videointia, haastatteluita, tiedonhakua verkosta, valokuvia, tekstintuottamista jne. Yhteinen kokemus ja ongelmanratkaisu tekevät oppimisesta yhteisöllistä, jossa teknologialla on mahdollistajan rooli. Kun peliin yhdistetään yhdessä tekeminen ja fyysinen liikkuminen, oppimisen luonne muuttuu kokonaisvaltaiseksi yhteisöllisyydeksi, jonka mobiiliteknologia mahdollistaa. Jos tehtävien vaikeusaste on kohdallaan ja pelin dramaturgia onnistunut, pelaajat uppoutuvat peliin. Foorumiesityksessä pohditan, millä tavoin opettaja voi valmistautua uusien ops:ien tuloon. Esittelemme helpon työkalun, jonka avulla opettaja voi tuoda pelillisyyttä ja tutkivaa oppimista koulun arkeen. Autenttisuutta oppilaiden ja opettajaopiskelijoiden oppimiseen esimerkkinä oppilaslähtöinen ja ongelmaperustainen geometrian opiskelu Susanna Pöntinen, Sinikka Räty-Záborszky, Itä-Suomen yliopisto, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Joensuun normaalikoulun 3a luokassa toteutettiin keväällä 2014 geometriaprojekti, jossa oppilaat ja opettaja yhdessä toimivat tiedon rakentajina. Projektin aikana oppitunneilla käytettiin aitoja toimintatilanteita, ylitettiin oppiainerajoja ja hyödynnettiin uusia välineitä sekä materiaaleja että erilaisia ympäristöjä. Keskeisenä tavoitteena oli, että oppilaat keskustelevat, pohtivat ja suullistavat geometriassa opiskeltavia ilmiöitä ja sisältöjä toistensa kanssa. Oppilaiden työskentelyprosessi haluttiin myös taltioida autenttiseksi videomateriaaliksi opettajankoulutukseen. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 10 TAO TULEVAISUUS

11 Tätä varten työskentelyn eri vaiheita kuvattiin sekä ryhmän että yksilöllisen työskentelyn näkökulmista. Ryhmän näkökulman taltioinnissa videointi tapahtui perinteisesti tutkijan toimesta koko ryhmää kuvaten. Yksilöllisen näkökulman taltioinnissa käytettiin oppilaan päähineeseen kiinnitettyä GoPro-kameraa, jolloin työskentely taltioitui yksittäisen oppilaan näkökulmasta. Geometriaprojekti edisti oppilaiden sosiaalisia taitoja, vuorovaikutusta, tiedon jakamista ja oppimisen reflektointia. Tarkoituksena oli erityisesti tuoda omaa ajattelua näkyväksi kuulluksi. Oppimistehtävät eivät olleet ennakolta tiukkaan strukturoituja, vaan ongelmat olivat avoimia, ja vaativat oppilailta laajempien kokonaisuuksien ymmärtämistä. Avoimuus ja ongelmaperustaisuus oppimisen lähtökohtana haastoivat oppilaita 1) soveltamaan sääntöjä 2) vaiheistamaan ongelmanratkaisuprosessia 3) käyttämään työkaluja joustavalla tavalla sekä 4) tekemään tarkoituksenmukaisia valintoja. Projektin aikana oppilaat käyttivät tablettilaitteita monipuolisesti; sekä suljettujen että avointen ongelmien ratkaisemisessa itsenäisesti, pareittain, yhdessä ryhmän ja luokan kanssa. Lisäksi työskentely luokkahuoneessa ja luokkahuoneen ulkopuolella laajensi oppimisen ympäristöä. Lopuksi oppilaat muun muassa tuottivat omia opetustuokioita ulkona koulun pihalla ja jopa metsässä kuvaamalla ipad:illä. Oppilaiden autenttista geometriaprojektia hyödynnetään opettajankoulutuksessa projektin aikana taltioidut videomateriaalit ovat eläviä esimerkkejä oppilaiden ja opettajan yhteisestä tiedonrakentelusta. Blogipedagogisia sovelluksia: opettajien ja oppilaiden kokemuksia Annika Meder-Liikanen, Reetta Nisonen, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun yläluokkien ja lukion kuvataideopetuksessa on usean vuoden ajan kehitetty ja kokeiltu Blogger-blogialustan pedagogisia sovelluksia. Esityksessä esitellään erilaisia, opetustyössä kokeiltuja ja hyväksi havaittuja tapoja hyödyntää blogialustaa pedagogisena työkaluna. Tapausesimerkkien lisäksi esitellään oppilaiden ajatuksia ja kokemuksia blogin käyttämisestä työvälineenä. Oppilaiden näkökulmaa on tutkittu haastatteluilla ja kyselyillä. Vaikka tapausesimerkit ovat kuvataideopetuksesta, ne soveltuvat mainiosti muidenkin aineiden opetukseen. Annika Meder-Liikanen on kuvataiteen päätoiminen tuntiopettaja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa. Kokemusta bloggaamisesta löytyy paitsi monien pedagogisten kokeilujen osalta, myös vapaa-ajan innokkaan blogiharrastuksen myötä. Reetta Nisonen on kuvataiteen sivutoiminen tuntiopettaja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa. Oppilaiden kokemukseen blogityöskentelystä pureutuva tutkimus on osa hänen Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kuvataidekasvatuksen lopputyötä. Nisonen viimeistelee myös mediakasvatuksen maisteriopintojaan Tampereen yliopistolla. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 11 Foorumiesitykset

12 Case Kauniaisten lukio - valmiina sähköiseen yo-tutkintoon (?) Ilpo Ahlholm, Sanna Wahlman, Kauniaisten lukio Esitykseen liittyvä linkki: Miten sähköiseen ylioppilastutkintoon ja sähköisen pedagogiikan tuloon voi valmistautua lukiossa monella sektorilla ja miten tulokset näkyvät opiskelijoiden toiminnassa? Kauniaisten lukio on pääkaupunkiseudulla sijaitseva 375 opiskelijan lukio. Esityksessä on katsaus rehtorin, opettajan ja it-palveluja tuottavan yrityksen äänin koulun kehityksestä kohti sähköisiä ylioppilaskirjoituksia sekä pedagogisesta muutoksesta, joka on tapahtunut siirryttäessä käyttämään opiskelijoiden henkilökohtaisia päätelaitteita kolmen vuoden aikana. Opiskelijat käyttävät kolmenlaista henkilökohtaista päätelaitetta eri vuositasoilla: abit IPadeja, kakkoset Microsoft Surface RT:tä ja ykköset HP Pro Bookia. Ykkösten Digabi-kelpoinen laiteratkaisu on järjestetty yhteistyössä ulkopuolisen palveluntarjoajan, Opinsys Oy:n kanssa. Malli rakentuu opiskelijoiden itsensä ostamista laitteista ja koulun tarjoamista ylläpitopalveluista. Opinsysin edustaja kertoo mallin toteuttamisesta ja koulun tietoteknisestä palvelukonseptista. Koneita käytetään hyvällä menestyksellä koulukeskuksen avoimen langattoman verkon kautta. Paitsi tekniikkaa muutos lukiossa on paljon työyhteisön pedagogista kehitystä, kuten työtapojen, sähköisten oppimateriaalien käytön ja sähköisen arvioinnin opettelua. Esityksessä kerrotaan myönteiseen kehitykseen johtaneista ratkaisuista osaamisen jakamisessa ja opettajien muusta kouluttautumisesta sekä esitetään opettajille suunnatun kyselyn tuloksia. Opettajien kokeiluja sähköisestä arvioinnista sekä Digabi-ympäristön hyödyntämisestä tuodaan esille. Myös opiskelijoiden kokemuksia tietokoneiden opetuskäytöstä, sähköisestä arvioinnista sekä opiskelijoiden omista ratkaisuista tietokoneiden käyttökulttuurissa tuodaan esille, mukana on muutamia videoklippejä opiskelijoiden haastatteluista. Kauniaisten lukion opettajat ja opiskelijat ovat varsin valmiina siirtymään sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin, ilman paniikkia. Muutos tuntuu hallitulta, kiitos ajoissa alkaneen kehitystyön ja onnistuneen kehityksen annostelun. Tämä siitä huolimatta, että kaikki yksityiskohdat eri aineiden osalta ja sähköisen tutkinnon käytännön toteuttamisen osalta eivät ole vielä selvillä. City Compass -pelillä potkua poikienkin vieraan kielen oppimiseen Laura Pihkala-Posti, TaY/ LTL / Tampereen kaupunki Pekka Kallioniemi, TAY/SIS Yhteistoiminnallisella City Compass -virtuaaliseikkailupelillä potkua poikienkin vieraan kielen oppimiseen Suurimmalle osalle vieraan kielen oppijoita abstrakti kielioppi- ja tekstipainotus ei ole optimaalisin lähestymistapa. Niiden rinnalle tarvitaan toiminnallisempia, elämyksellisiä vaihtoehtoja sekä autenttisuutta opiskelumotivaatiota nostamaan. Erityisesti teknis-matemaattisesti suuntautuneet pojat tarvitsevat aiempaa enemmän onnistumisen tunteita motivoituakseen Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 12 TAO TULEVAISUUS

13 kielenoppimiseen. Pelillisen, immersiivisen lähestymistavan soveltaminen sopii juuri tähän tarkoitukseen. Design-tutkimusprojektimme onkin kehittänyt interaktiivisen teknologian pedagogista hyödyntämistä modernin viestintäpainotteisen kieltenopetuksen edistämiseksi. Monitieteinen tutkimusryhmämme on luonut vuorovaikutteiseen moniaistiseen teknologiaan pohjautuvaa innovatiivisen puhe- ja toimintasovelluskonseptin. Siinä seikkaillaan eri maissa ja kaupungeissa suullisesti parin kanssa muun muassa reitinneuvontatehtäviä ja visuaalisten haastavien ympäristöjen kuvausta suorittaen. Järjestelmä tarjoaa multimodaalista apua viestinnän tueksi, mikä mahdollistaa tutkimusaineistomme valossa eritasoisille oppijoille oppimismotivaatiota nostavia onnistumisen kokemuksia. Myös kehollisuus voidaan tuoda osaksi kokemusta silloin, kun mukaan otetaan Kinect-ohjain. Erityisesti pojat suoriutuvat pelillisistä tehtävistä nopeasti saaden näin positiivista palauttetta ja rohkaisua suulliseen vieraalla kielellä viestintään. Sovellus toteuttaa oppija-autonomiaa parhaimmassa mielessä. Kaksi kielenoppijaa seikkailee ja viestii virtuaaliympäristössä sen tarjoamaa tukea itse parhaaksi katsomallaan tavalla hyödyntäen ilman opettajan ohjausta. Tehtäväkeskeisyys johtaa luonnollisenkaltaiseen viestintään, jossa tavoitteeseen pääseminen nousee etusijalle, jolloin viestinnän sujumista vaikeuttavat estot katoavat ja puhe alkaa matkan varrella useimmiten sujua yhä paremmin. Digitaalinen tarinankerronta (DST) osallistavana ops-työn välineenä Iida-Maria Peltomaa, Otavan Opisto Hanna Mehtonen-Rinne, Be. Tell. Esitykseen liittyvä linkki: Kaksikielisen paikkakunnan suomen- ja ruotsinkielisen peruskoulun oppilaat pureutuivat mobiililaitteilla digitaalisen tarinankerronnan menetelmällä OPS2016-perusteluonnoksen teemoihin oppimisen kaikkiallisuudesta ja oppimisvälineiden käytöstä tulevaisuuden koulussa. Kaksikielisenä toteutetussa työskentelyssä opettajat ja oppilaat osallistettiin OPS-prosessiin tulevan opetussuunnitelman hengessä: osallistujia aktivoiden, monipuolisia menetelmiä hyödyntäen ja koulun ovia avaten. Työskentelytapaan tutustumisen jälkeen oppilaille esitettiin mm. seuraavat kysymykset: Missä kaikkialla olet oppinut tai voit oppia? Mitä, keiden kanssa? Mitä välineitä voit käyttää avuksesi oppimisessa? Mitä hyötyä koulussa oppimistasi asioista on vapaa-ajalla ja tulevaisuudessa? Mitä hyötyä muualla oppimistasi asioista on koulussa, miten ne voitaisiin huomioida paremmin? Digitaalinen tarinankerronta on menetelmä, joka perustuu henkilökohtaisten ajatusten, tunteiden ja mielipiteiden avoimeen kertomiseen ja kuuntelemiseen. Työskentelyssä hyödynnetään tablet-laitteita sekä mm. videoeditorisovelluksia (esim. imovies). Työskentelyssä osallistujat oppivat sekä käyttämään tablet-laitteita ja sovelluksia että syventymään niiden avulla käsiteltävään teemaan. Tarinankerronnan menetelmin työstettävä teema voidaan valita kunkin koulun tai ryhmän kiinnostuksen ja tilanteen mukaan. Työskentelyn lopputuotoksina syntyneet kahdeksan 1-2 minuutin kestoista videotarinaa ovat oppilaiden kannanottoja yhteen tai useampaan edellä mainituista kysymyksistä. Oppilaat sai- Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 13 Foorumiesitykset

14 vat apua tekniseen toteutukseen, muutoin videoiden tuottamisprosessi on käsikirjoituksesta editointiin oppilaiden oma tuotos, jonka sisältöä ei ole sensuroitu. Tuotoksissa korostui mm. mahdollisuus hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa oppimisessa sekä opettajan luottamus ja kunnioitus oppilaita kohtaan. Oppilaiden työskentely sitouttaa kouluja tulevaan opetussuunnitelmaan ja sen paikallistamiseen ja julkaistut menetelmäkuvaukset ja tuotokset antavat muille kouluille ideoita oppijoita ja opettajia osallistavaan OPS-prosessiin ja siinä hyödynnettäviin tvt- ja muihin menetelmiin. Digitaalisen tarinankerronnan keinoihin pohjautuvaa työskentelyä jatketaan syyslukukauden 2014 aikana samoilla sisältöteemoilla toisella paikkakunnalla opetushenkilöstön kanssa. Flipped Classroom ja ketterät menetelmät YAMK-koulutuksessa Miikka Ruusunen, Mikko Mäntyneva, HAMK Tutkintotavoitteista aikuiskoulutusta uudistettaessa lähtökohtana on ollut rakentaa se entistä enemmän työstä oppimiseen perustuvaksi ja aikuisopiskelijan omaa vastuuta lisääväksi. HAMKin YAMK- koulutuksen toteutustapa muutettiin luentopainotteisesta opetuksesta kohti käänteistä oppimista (Flipped Classroom). Opiskelijat kasvattavat osaamistaan ja pääsevät oppimistavoitteisiin pienissä tiimeissä itsenäisesti työskennellen. Ohjattuja opettajavetoisia verkkokohtaamisia järjestetään kuukauden välein. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat työskentelevät opintojensa aikana täysaikaisesti omissa työyhteisöissään. Verkkoympäristö ja työn ohessa opiskelu asettavat opiskelijoiden toiminnalle ja heidän ohjaukselleen haasteita. Aiemmin on toteutettu aikuiskoulutusta verkon yli enemmän opettajavetoisesti, jolloin opetuksen toteutustapana on pitkälti ollut verkkoluento, jota on tukenut oppimateriaali ja oppimistehtävät digitaalisessa oppimisympäristössä. Oppimista on kuitenkin haluttu muuttaa oppijaa enemmän aktivoivaksi. Tähän on haettu ratkaisua soveltamalla ohjelmistokehityksestä tuttuja ketteriä menetelmiä. Opiskelijatiimit työskentelevät itsenäisesti hyödyntäen verkon pilvipalveluita, mutta läpinäkyvästi siten, että ohjaaja voi seurata oppimisprosessia koko koulutuksen ajan. Samalla opiskelijat hallinnoivat ja seuraavat omaa kulloiseenkin oppimisteeman määriteltyä oppimisprojektiaan sekä pystyvät kehittämään tiiminsä toimintaa tehokkaammaksi reflektoimalla sitä säännöllisin väliajoin. Opiskelijat hyödyntävät opiskeluissaan laajasti erilaisia verkkopalveluita. Pilvipalveluna tarjottava Microsoft O365-projektisivusto mahdollistaa opiskelijatiimille selkeän työnjaon ja aikataulun määrittämisen. Keskinäisiin viikoittaisiin tiimipalavereihin he voivat käyttää reaaliaikaista verkkokonferenssijärjestelmää. Oppimistehtävänsä opiskelijat tekevät oppimisteemasta riippuen joko yhteistoiminnallisesti verkossa tai yksilötehtävinä. Esityksessä kuvataan käänteiseen oppimiseen ja ketteriin menetelmiin pohjautuvan tutkintotavoitteisen koulutuksen suunnittelua, toteuttamista ja kehittämistä vaiheittain kehittämisen kehän (PDCA) avulla, jota hyödynnetään myös osana korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää. HAMKissa ylemmän amk-tutkinnon Liikeoiminnan kehittäminen -koulutus siirtyi syksyllä Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 14 TAO TULEVAISUUS

15 2014 moduulimuotoisiin toteutuksiin. Esitys perustuu sekä ensimmäisen moduulin syksyllä 2014 aloittaneen opiskelijaryhmän kokemuksiin että moduulin toteuttaneen opettajatrion havaintoihin. Tässä Työyhteisötaidot-moduulissa pilotoidaan erityisesti pilvipalveluja ketterän yhteisöllisen käänteisen oppimisen mahdollistajana. Tämä pilotti on osa valtakunnallista YAMK-koulutus vahvaksi TKI-toimijaksi -hanketta. Siinä rakennetaan ja konseptoidaan mm. erilaisia kohtaamis- ja oppimisympäristöjä. Aikaisempi SysTech-hanke antoi pohjan verkkotyökalujen soveltamiseen. Helppoa graafista ohjelmointia Scratchillä Raisa Valtaoja, Tampereen kaupunki, evarikko Esitykseen liittyvä linkki: Miksi ohjelmointia? Uudessa OPSissa korostetaan ohjelmoinnin tärkeyttä osana tieto- ja viestintätekniikan osaamista - eikä suotta! Ohjelmointi kehittää oppilaiden loogista ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja sekä parantaa tietoteknisiä taitoja. Lisäksi perinteinen tietotekniikkaopetus kyllästyttää oppilaita, mutta ohjelmointi antaa uusia haasteita. Graafinen ohjelmointi on asetettu mm luokkalaisten matematiikan osaamistavoitteisiin. Miten liikkeelle helposti? Graafisen ohjelmointia voi opettaa vapaasti käytettävällä MIT:n kehittämällä Scratch-alustalla. Se on sopiva ohjelmoinnin ajattelutavan tutustumiseen ja helppo myös opettajien ottaa haltuun, vaikkei ohjelmointiosaamista olekaan. Scratchillä voi ohjelmoida animaatiota, pelejä, tarinoita jne. ja jakaa niitä. Palvelussa voi ottaa muokattavaksi muiden julkaisemia ohjelmia. Palvelu on suomenkielinen ja toimii verkkosivujen kautta (Flash) tai omassa tietokonesovelluksessaan. Ohjelmoiminen Scratchillä on kuin Lego-palikoiden pinoamista yksinkertaiseksi komentojonoksi. Vaikka Scrachin käyttäminen on yksinkertaista, sillä voi tehdä yllättävänkin monimutkaisia ohjelmia. Esityksessä demotaan lyhyesti, miten Scratchillä ohjelmoidaan. Kokemuksia Eräs alakoulu on käyttänyt Scrachiä opetuksessa syksystä 2014 lähtien. Esityksessä kerrotaan heidän kokemuksistaan Scratch-ohjelmoinnista. Henkilökohtaiset oppimisympäristöt opettajankoulutuksessa Sini Kontkanen, Teemu Valtonen, Itä-Suomen yliopisto Itä-Suomen yliopistossa on vuoden 2014 alusta alkaen otettu käyttöön Microsoftin Office 365 ohjelmisto. Ohjelmiston tämänhetkinen versio tarjoaa opiskelijoille muun muassa sähköpostin, kalenterin, Twitteriä muistuttavan Newsfeed-palvelun, Office työkalut (myös omalle koneelle ladattavaksi), Lync-pikaviestipalvelun sekä Sites ryhmätyöskentelyn välineet. Tässä esityksessä keskitytään Office 365ympäristöön liittyvään kokeilutyöhön Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen yksikön osalta. Yksikössä ohjelmiston käyttöönottoa edis- Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 15 Foorumiesitykset

16 tetään kahdesta näkökulmasta. Opetushenkilökuntaa rohkaistaan yhä enemmän hyödyntämään esimerkiksi Sites-työkaluja kontaktiopetuksen tukena, jatkossa yhä enemmän Moodlen korvaavana ympäristönä. Tavoitteena on näin kehittää ja tutkia Office365:n soveltuvuutta yliopisto-opintojen välineeksi. Tämän lisäksi opiskelijoita rohkaistaan Officen365:n omaehtoiseen käyttöönottoon, tavoitteena Office 365 ympäristön näkeminen opiskelijoiden henkilökohtaisena oppimisympäristönä. Opiskelijat muun muassa laativat eportfolion ympäristöä käyttäen. Office 365:n kaltaiset ympäristöt, kuten PedaNet tai Google Apps For Education, tuovat henkilökohtaisille oppimisympäristöille tyypillisen näkökulman verkko-oppimisympäristöjen käyttöön opettamisen ja opiskelun välineenä. Opiskelijalle annetaan mahdollisuus itse käyttää ja rakentaa ympäristöjä oman ja vertaisopiskelijoiden oppimisen tueksi hyödyntäen samoja työkaluja kuin opettaja. Office 365 sisältää sekä opettajien laatimat materiaalit, välineet ja ympäristöt että opiskelijoiden käyttöönottamat työkalut muodostaen kokonaisuuden. Opiskelijalle tarjotaan välineitä, joiden avulla hänen on helpompi seurata opintojaan mm. yksittäisiä kurssiympäristöjä tai dokumentteja, tehdä oppimisprosessista läpinäkyvämpää sekä laatia omia opiskeluverkostoja, ryhmiä ja sisältöjä. Henkilökohtaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen opintojen välineenä on kuitenkin haastavaa ja vaatii kehitys- ja tutkimustyötä. ITK-esityksen aikana kerromme tarkemmin kokemuksista Office365 ohjelmiston käyttöönotosta. Esitys kohdistuu opetushenkilöstön kokemuksiin sekä opettajaopiskelijoiden näkemyksiin. Hyvä netti, paha netti Marju Markkanen, Kariston koulu Marju Markkanen kuvailee miten oman koulunsa oppilaat näkevät netin vaarat ja haasteet. Lisäksi hän kertoo oppilaiden kokemuksista sekä ajatuksista netin käyttöön liittyen. Innostavaa osaamisen tunnustamista osaamismerkeillä. Sanna Brauer, Oamk/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu Satu Järvinen, Espoon Seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Esitykseen liittyvä linkki: Jokainen on seppä syntyessään. Osaaminen on useiden pienten osa-alueiden henkilökohtainen kokonaisuus, missä eri osaamisen osat yhdessä muodostavat laajempia asiakokonaisuuksia ja rakentavat ammatillista osaamisprofiilia. Silti itse kullekin on aika ajoin vaikeaa pukea tuo osaaminen tunnistettavaan muotoon. Ilman sopivaa ohjausta tai välinettä yksittäiselle opettajallekin voi olla hyvin haastavaa tuoda oma osaamisensa esiin tavalla, joka tukee häntä oman ammatillisen kasvupolkunsa rakentamisessa. Onnistumisen kokemukset, oman osaamisen tunnistaminen ja siitä saatava tunnustus motivoivat tehokkaasti oppimaan lisää. Learning by doing on jo oppimisen arkea ammatin opetuksen Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 16 TAO TULEVAISUUS

17 parissa työskenteleville. Osaamisen tunnustaminen digitaalisin merkein (Mozilla Open Badges) tuo arkeen juhlan tuntua, joka sopivasti palasteltuna auttaa ymmärtämään mitä osaamisperusteisuus on ja kuinka se motivoi jatkamaan uuden oppimista ja opitun käytäntöön soveltamista. OppiminenOnline käsittää pelin rakentamisen avoimissa verkkoympäristöissä, avoimet verkkosessiot, innostavan ja kannustavan ohjaamisen online, osaamisen tunnustamisen Open Badges-järjestelmällä sekä avoimet aineistot (tallenteet ja materiaalit), jotka julkaistaan hyödynnettäväksi verkosta. Pelin pienistä kokonaisuuksista voi rakentaa itselleen syvempää osaamista haluamistaan aiheista. OsaOppi III-hankeverkostolla on tarjolla 50 teemaa ja verkkosessiota seuraavista aihealueista: pedagogiset mallit, oppimisen tvt-välineet, verkostotyö hankkeissa ja kehittämisessä sekä rikastettu oppiminen. Myös OppiminenOnline kouluttajat ovat rohkeasti hypänneet peliin mukaan: uuden rakentaminen on aitoa yhteistyötä ja yhteistä tekemistä - valtakunnallisesti. Täydennyskoulutus toteutetaan kehittyvien Ope.fi-taitotasojen viitekehyksessä. Pelillinen täydennyskoulutus tarjoaa mahdollisuuden koota yhteen opettajan jo olemassa oleva osaaminen ja nyt hankittu uusi osaaminen. Digitaaliset osaamismerkit tekevät osaamisen näkyväksi sekä itselle että muille ja auttavat hahmottamaan, miten edetä seuraavaksi henkilökohtaisen kehittymisen monimuotoisilla verkko-opintopoluilla. Oppiminen online on OsaOppi III - osaamispisteet pelissä -hankkeessa toteutettava avoin pelillinen täydennyskoulutuskokonaisuus: peli, MOOC ja osaamisen tunnustamisen prosessi, jossa keskiössä on oman osaamisensa kehittämisestä ja jakamista innostunut opettaja. ITK-foorumiesityksessä haluamme välittää sitä aitoa innostusta ja oppimisen iloa, jota OppiminenOnline voi tarjota. Sen vuoksi osallistujat pääsevät itsekin esityksen yhteydessä kokeilemaan peliä ja hankkimaan tunnustusta omalle osaamiselleen badgejen kautta. Koko koulun kokeet sähköisinä - kuinka se tehdään? Eija Immonen, Sotungin lukio ja etälukio Ari Immonen, Sotungin etälukio Syksyllä 2013 asetimme itsellemme kunnianhimoisen tavoitteen tehdä kaikki etälukion viidennen jakson kokeet sähköisinä. Muutamat lukiomme opettajat olivat jo kokeilleet kokeiden sähköistämistä, mutta nyt olimme liikkeellä koko etälukion opettajakuntana, noin 20 opettajaa. Miten sen teemme, mitä pitää ottaa huomioon, millaisia kokeita, avoimella netillä vai ilman, miten tekniikka saadaan toimimaan, miten mahdolliset ongelmatilanteet hoidetaan, monia kysymyksiä heräsi ja niihin yhdessä mietimme ratkaisuja lukuvuoden mittaan. Kokeet päätettiin järjestää edelleen koululla koeviikon iltoina. Eri oppiaineissa teimme erilaisia ratkaisuja kokeen tehtävätyyppien suhteen. Nettiä emme halunneet sulkea, joten kysymystyypit piti miettiä tarkkaan. Kielissä, reaaliaineissa, matematiikassa, kaikissa oli omat haasteensa. Toisissa oppiaineissa sähköistys onnistui paremmin, toisissa huonommin. Kerromme muutaman esimerkin eri oppiaineiden ratkaisuista ja kokemuksista. Opettajakunnan yhdessä tekeminen ja vertaistuki olivat kokeiden tekemisessä isossa roolissa. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 17 Foorumiesitykset

18 Teknisiin ongelmiin pyrimme varautumaan mahdollisimman hyvin ja kaupungin tietohallinto oli avuliaasti mukana, jotta kaikki sujuisi hyvin, mutta kaikista varotoimista huolimatta emme välttyneet ongelmilta. Tule kuulemaan, millaisia vaikeuksia kohtasimme ja miten ne voitimme. Täysin emme tavoitteeseemme päässeet - erilaisista syistä ihan kaikilla kursseilla ei sähköistä koetta toteutettu, mutta koeviikon jälkeen päällimmäisenä oli onnistumisen ja tyytyväisyyden tunne. Tänä lukuvuonna olemme toteuttaneet sähköisiä kokeita entistä useammin. Jo syksyn 2014 aikana nousi lukuisia ideoita tehdä sähköinen koe jollakin uudella tavalla. Etälukiossa saadut kokemukset ovat innostaneet ja kokeiden sähköistäminen on ryöpsähtänyt laajalti myös päivälukion puolelle. Näitä kokemuksia haluamme jakaa. Askel kerrallaan, yhdessä tehden, toisiamme tukien ja innostaen uskomme olevamme valmiit kohtaamaan sähköiset ylioppilaskirjoitukset. Foorumiesityksessä keskitymme erityisesti koko koulun toimintakulttuurin muuttamiseen oppilaitosjohdon ja opettajakunnan yhteistyönä, pedagogiikka jätetään tarkoituksella vähemmälle huomiolle. Sähköinen arviointi haastaa koulun kaikki toimijat uudenlaisen kulttuurin rakentamiseen. Suunnitteluprosessi edellyttää monen osaajan yhteistyötä, ennakkoluulotonta heittäytymistä, kokeilua, innostamista, virheistä oppimista ja onnistumisesta iloitsemista. Miten sähköiset kokeet muuttavat opiskelijoiden työtä? Miten opiskelijat ottavat muutoksen vastaan? Opiskelijoiden palautetta keräämme läpi koko lukuvuoden. Tule kuulemaan tuoreimmat opiskelijoiden kommentit paikan päälle. Koulu laajentaa museon todellisuutta virtuaaliseksi Petri Lounaskorpi, Konneveden lukio Uusien opetussuunnitelmien odottelun myötä ideat kehittyvät nykyisen teknologian hyötykäytön arkipäiväistämisessä. Koulumme vieressä oleva kotiseutumuseo tarjosi verrattoman hyvän oppimisalustan sekä historiaan, yhteiskuntaoppiin, kielten opiskeluun että tietotekniikkaan. Museokäyntiensä jälkeen oppilaat ideoivat pienryhmissä uusia tapoja esitellä museokohteita sekä paikallishistoriaa. Syntyi ideavyöry videoista lisättyyn todellisuuteen. Ideoita lähdettiin työstämään yhdessä kulttuurilautakunnan ja kotiseutuyhdistyksen kanssa ja saatiin aikaiseksi tuotantosuunnitelmat merkittävimpien museokohteiden virtualisoimiseksi. Oppilaat suunnittelivat yhdessä opettajien kanssa tuotannot ja toimintamallit. Oppiaineyhteistyöllä saatiin aikaan tarvittavat tuntiresurssit. Tuotannot käynnistyivät käsikirjoittamisella, jossa oppilaat loivat oman kohteensa virtualisointisuunnitelmat ja toteutussuunnitelmat. Suunnitelmat vaihtelivat QR-koodista käynnistyvistä toiminta- ja työnäytösvideoista Aurasma käynnistyviin lisätyntodellisuuden kuvagallerioihin. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 18 TAO TULEVAISUUS

19 Oppilaat tuottivat sisällöt, kuvasivat videot (useimmiten kännykkäkamerallaan) keräsivät ja etsivät valokuvat sekä haastattelivat asiantuntijat pienryhmissä. Materiaalille luotiin hakemisto pihvipalveluun, josta koosteet latautuivat mobiilivälineisiin. Museolle tehtiin palvelun käyttöohjeistukset monikielisesti. Myös aplikaatioiden ja muuhun tarvittavaan laadittiin lyhyet ohjeet vierailijoille. Oppilaat toimivat projektissa erinomaisesti ja oppivat projektinomaisen työskentelyn kautta töidensä ohjelmointia, ajoittamista ja hallintaa. Myös opettajat ovat olleet positiivisesti yllättyneitä kehittyneistä projektiohjelmointitaidoista, joista on töiden suunnittelussa merkittävää hyötyä. Koulun toimintakulttuuri TVT:n opetuskäytön estäjänä tai edistäjänä Teemu Mikkonen, Antti Syvänen, Tampereen yliopisto / TRIM Julkistamme esityksessämme LeaD hankkeeseen liittyvän osatutkimuksen lopputuloksia rehtorien ja opettajien TVT:n opetuskäyttöä estävistä ja edistävistä tekijöistä. Tutkimuksemme lähtökohtana oli selvittää opettajien ja rehtorien selityksiä, puolusteluita ja kritiikkiä liittyen TVT:n käyttöön ja koulun yhteisöllisyyteen. Näiden näkemysten uskomme heijastavan sitä miten opettajat innostuvat ja sitoutuvat käyttämään TVT -välineitä opetuksessaan pedagogisesti perustellulla tavalla. Merkittävin TVT:n opetuskäyttöön liittyvä tekijä oli tekemämme kvantitatiivisen että kvalitatiivisen analyysin perusteella koulun toimintakulttuuri. Koulun toimintakulttuuria määritteleviksi tekijöiksi tulkitsimme erilaiset yhteisölliset tekijät. Näitä olivat mm. opettajien ja rehtorien kommentit liittyen työilmapiiriin, yhdessä tekemiseen, jakamiseen ja opettajien päätösvaltaan. Tutkimustemme mukaan erityisesti kouluissa, joissa taloudelliset resurssit laitteisiin ja koulutukseen ovat vähäisemmät, tukevat yhteisölliset tekijät TVT:n opetuskäyttöä. Toisaalta, vaikka laitteistoa ja koulutusta olisi koulussa riittävästi, saattaa niiden käyttö opettajien keskuudessa olla vähäistä, jos koulun toimintakulttuuri ei ole toimiva. Esittelemme esityksessämme haastatteluista nousseita näkemyksiä TVT:n opetuskäytön haasteista ja mahdollisuuksista peruskoulujen arjessa. Eri näkemyksiä vertailemalla olemme muodostaneet viitekehyksen, joka auttaa hallintoa ja kouluja suunnittelemaan TVT-hankintoja ja ymmärtämään TVT:n roolia koulun arjessa. Kuudesluokkalaisten internetlukutaidot Carita Kiili, Anu Sandvik, Miika Marttunen, Paavo Leppänen, Jyväskylän yliopisto Internet on muuttanut lasten ja nuorten lukemistapoja. Koululaisilta vaaditaankin uudenlaisia lukutaitoja: internetin käyttäjän on osattava tunnistaa relevantteja lähteitä, arvioida niitä kriittisesti ja hyödyntää useita eri lähteitä oppimisessaan. Tässä esityksessä kuvataan tutkimusta, jossa selvitetään kuudesluokkalaisten internetlukutaitoja. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 19 Foorumiesitykset

20 Syksyn 2014 aikana noin 170 kuudesluokkalaisen internetlukemisen taitoja arvioidaan avointa internetiä simuloivassa oppimisympäristössä. Oppimisympäristössä oppilaat saavat erään kuvitteellisen koulun rehtorilta ongelmanratkaisutehtävän ratkaistavakseen. Tehtävän ratkaisemiseksi oppilaita pyydetään etsimään informaatiota netistä ja yhdistelemään neljältä nettisivulta löytämiään asioita. Heitä pyydetään myös arvioimaan kahta nettisivua, joista toinen on asiantuntijateksti ja toinen kaupallisesti värittynyt teksti. Lopuksi oppilaat laativat rehtorille sähköpostiviestin, jossa he ottavat kantaa esitettyyn ongelmaan ja perustelevat kantansa tekemänsä selvityksen pohjalta. Oppilaiden oppimisympäristössä kirjoittamista vastauksista arvioidaan neljää internetlukemisen osa-aluetta: 1) tiedonhakua, 2) informaation kriittistä arviointia, 3) eri lähteistä löydettyjen asioiden yhdistämistä sekä 4) kykyä kommunikoida lähteisiin perustuva näkemys muille. Tiedonhakutehtävistä arvioidaan hakukyselyiden laatimista, relevanttien linkkien valitsemista hakutuloksista sekä tiedonhakuun käytettyä aikaa. Informaation kriittisessä arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, kuinka hyvin oppilas osaa arvioida nettisivun laatijan asiantuntijuutta sekä sivun luotettavuutta. Lähteiden yhdistelyssä arvioidaan, kuinka hyvin oppilas osaa poimia olennaisimman asian yksittäisistä lähteistä sekä yhdistää eri lähteistä löytämänsä asiat yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Oppilaiden kykyä kommunikoida lähteisiin perustuva näkemys muille arvioidaan puolestaan heidän laatimastaan sähköpostiviestistä. Sähköpostiviestistä arvioidaan otsikkoa, vastaanottajan huomioimista sekä oman kannan esittämistä ja sen perustelemista nettilähteistä löydetyn informaation avulla. Alustavat tulokset vahvistavat aiempien tutkimusten havaintoja muun muassa siitä, että informaation kriittinen arviointi on monille oppilaille vaikeaa. Vain osa kuudesluokkalaisista osasi tunnistaa kaupallisen internetsivun puolueellisuuden. Sitä vastoin asiantuntijatekstin luotettavuuden perusteleminen näyttäisi sujuvan oppilailta hieman paremmin. Kymmenen tikkua tabletilla Maria Hukkanen, Nina Orpana, Siltamäen ala-aste Esitykseen liittyvä linkki: fi/?290&project_id=262 Millaista on tulevaisuuden oppiminen? Mitä taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Miten koulu voi opettaa tulevaisuudessa tarvittavia taitoja? Miten teknologiaa voidaan hyödyntää oppimisessa? Miten teknologia nivoutuu osaksi koulun toimintakulttuuria? Halusimme toteuttaa projektin, jossa eri-ikäiset oppilaat toimivat yhdessä teknologiaa hyödyntäen. Tavoitteenamme oli saada yhteistyöhön mukaan oppilaiden vanhemmat sekä joku koulun ulkopuolinen taho. Toteutimme noin 20 tunnin mittaisen projektin, jossa 1. ja 5. luokkalaiset oppilaat tekivät yhdessä virtuaaliset peliohjeet entisaikojen peleistä. Lisäksi meillä toimi koko projektin ajan 5. luokkalaista oppilaista koottu dokumentaatioryhmä, joka kuvasi projektin kulkua ja päivitti projektille avattua blogia. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 20 TAO TULEVAISUUS

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Harjoittelukoulujen TVT-strategian visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Tabletit ja pilvipalvelu opettajan työkaluina lukiossa Hanna Naalisvaara ja Sari Tapola, Digabi - kouluttajat (luokka 41084)

Tabletit ja pilvipalvelu opettajan työkaluina lukiossa Hanna Naalisvaara ja Sari Tapola, Digabi - kouluttajat (luokka 41084) Lauantai 29.11.2014 pajat Klo13:00-13:45 Paja 1 Paja 2 Paja 3 Paja 4 Paja 5 Paja 6 Digabi - ohjelmistoihin tutustuminen Jussi Tyni, Digabi - kouluttaja (luokka 41032) Moodle työpaja sähköinen koe Tentti

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Millaiset mahdollisuudet avautuvat KODUpeliohjelmoinnilla. Lehtori Jarkko Sievi 3.12.2012 Virtuaaliopetuksen päivät

Millaiset mahdollisuudet avautuvat KODUpeliohjelmoinnilla. Lehtori Jarkko Sievi 3.12.2012 Virtuaaliopetuksen päivät Millaiset mahdollisuudet avautuvat KODUpeliohjelmoinnilla Lehtori Jarkko Sievi 3.12.2012 Virtuaaliopetuksen päivät Työpajan sisältö Oppimisympäristönä peliohjelmointi hanke Hankkeen esittely Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

OPETUKSEN SUUNNITTELU JA TVT Mistä työvälineet ja oikea lähestymistapa tarkoituksenmukaiseen tekemiseen? Done. Differently.

OPETUKSEN SUUNNITTELU JA TVT Mistä työvälineet ja oikea lähestymistapa tarkoituksenmukaiseen tekemiseen? Done. Differently. OPETUKSEN SUUNNITTELU JA TVT Mistä työvälineet ja oikea lähestymistapa tarkoituksenmukaiseen tekemiseen? Aamun ensimmäinen ajatus oli klo 06.30 EDUCA VIRHE!!? Datafisher Oy E-learning Teknologia ja Oppiminen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Pedagogiset iltapäivät

Pedagogiset iltapäivät Pedagogiset iltapäivät Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa https://peda.net/jyvaskyla/ict/ohjaus https://peda.net/jyvaskyla/ict/koulutusmateriaalit/palokka 4.2.2015 1 OPS2016 Tieto- ja viestintäteknologinen

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016)

Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016) Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016) Hankkeen tavoitteina on henkilökohtaisten laitteiden käytön lisääminen opetuksessa, näille parhaiten soveltuvan oppimisympäristön valitseminen, testaaminen ja käyttöönotto,

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Puheenvuorojen aiheet Kansalliset tavoitteet ja tilanne Espoossa Sosiaalinen media oppimisessa Kodin ja koulun yhteistyö

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen

Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen Sosiaalinen media? Sosiaalinen media (some) liittyy internetin vuorovaikutteisiin ryhmätyö- ja julkaisujärjestelmiin,

Lisätiedot

Sähköiset kokeet ja arviointi lukiossa

Sähköiset kokeet ja arviointi lukiossa Sähköiset kokeet ja arviointi lukiossa Educa 2014 25.1.2014 Kimmo Koskinen kimmo.koskinen@oph.fi Tutkimustietoa Lukiolainen tieto- ja viestintätekniikan käyttäjänä Hurme, Nummenmaa & Lehtinen 2013, Turun

Lisätiedot

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina

Lisätiedot

Digikansalaiseksi Olarin lukiossa

Digikansalaiseksi Olarin lukiossa Digikansalaiseksi Olarin lukiossa Olarin lukion ipad-ryhmä 2015 Kuvat: Helmi Hytti Hyvä Olarin lukion 1. vuosikurssin opiskelija ja opiskelijan huoltaja Tieto- ja viestintätekniikka on olennainen osa nykylukiolaisen

Lisätiedot

MATO-hankkeen tuloksia

MATO-hankkeen tuloksia MATO-hankkeen tuloksia 2009-2013 Juho Airola Hankkeen haaste Pitkän matematiikan valitsevien lukiolaisten määrä vähenee Opiskelijoilla on käytettävissään paljon tietoteknisiä välineitä, mutta niitä käytetään

Lisätiedot

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu hanke ehipsu eskarin tulevaisuusnäyttö - hanke vuosina 2013-2014 OPH:n rahoitus laitehankintoihin

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013 NAPPIPARISTON 31.31 KUUKAUSIKIRJE 9/2013 Nappiparisto on ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämisen ja monipuolistamisen valtakunnallinen koordinointihanke vuosille 2011-2012, ja Nappipariston

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Sähköiset kokeet lukion fysiikassa ja kemiassa. Tiina Tähkä

Sähköiset kokeet lukion fysiikassa ja kemiassa. Tiina Tähkä Sähköiset kokeet lukion fysiikassa ja kemiassa Tiina Tähkä Vastaa kysymyksiin esityksen aikana Avaa älypuhelimen selaimella m.socrative.com room number: 880190 Miksi tietokoneita pitäisi käyttää arvioinnissa?

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

KOULUTUSTA, OHJAUSTA JA VERTAISTUKEA OPETUSHENKILÖSTÖLLE

KOULUTUSTA, OHJAUSTA JA VERTAISTUKEA OPETUSHENKILÖSTÖLLE KOULUTUSTA, OHJAUSTA JA VERTAISTUKEA OPETUSHENKILÖSTÖLLE Sisällysluettelo Sisällysluettelo Verkkopetoinfoa!... 3 Miten koulut voivat hyödyntää verkkopetoja... 4 Yhteydenotto... 5 Itäisen alueen verkkopedagogit...

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Keskiviikkona 8.10. klo 13.30-16.30 Rehtorin alkusanat ja katsaus tulevaisuuden kouluun, opettajuuteen ja laaja-alaiseen osaamiseen (diat) Ryhmiin jakautuminen:

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Käsitteitä BYOD - Bring Your Own Device CYOD - Choose Your Own Device MDM - Mobile Device Management Pilvipalvelut TAVOITE: Omnia tekee ratkaisuja ja

Lisätiedot

23.9.2013 Aki Puustinen / Muuramen lukio

23.9.2013 Aki Puustinen / Muuramen lukio MAOL syyskoulutuspäivät 5.10.2013 Ipadit opetuksessa ja johtamisessa Aki Puustinen FM (historia, yhteiskuntaoppi ja yrittäjyys) Muuramen lukion rehtori Tiimitehdas Oy toimitusjohtaja Y-love Yrittäjyyslukioverkoston

Lisätiedot

OPPIMINEN ONLINE. Sanna Brauer 02.09.2014 E-oppiminen on oikeaa oppimista. OsaOppi III - osaamispisteet pelissä

OPPIMINEN ONLINE. Sanna Brauer 02.09.2014 E-oppiminen on oikeaa oppimista. OsaOppi III - osaamispisteet pelissä OPPIMINEN ONLINE Sanna Brauer 02.09.2014 E-oppiminen on oikeaa oppimista OsaOppi III - osaamispisteet pelissä KOPSAA VAAN Tämä diasarja on lisensoitu Creative Commons -lisenssillä CC BY-NC-SA 4.0 Lisätietoja

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen

Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen Kiltakoulut-toimintamalli, lyhyesti: Blogi = vihko, laite = kynä, avoin materiaali pilvipalvelussa = kirja Tiimityöskentelyä, motivointia,

Lisätiedot

eops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa

eops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa eops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa Jari Halonen, KL tvt-koordinaattori eops3.0 hankevastaava jari.halonen@ylojarvi.fi Jari Halonen 1 1. Ops muuttuu, muuttuuko koulun kulttuuri

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Sähköinen matematiikan ja ohjelmoinnin opintopolku alakoulusta yliopistoon. Mikko Lujasmaa, Salon lukio Mikko-Jussi Laakso, Turun yliopisto

Sähköinen matematiikan ja ohjelmoinnin opintopolku alakoulusta yliopistoon. Mikko Lujasmaa, Salon lukio Mikko-Jussi Laakso, Turun yliopisto Sähköinen matematiikan ja ohjelmoinnin opintopolku alakoulusta yliopistoon Lukion ohjelmointi v 2.0 monipuolisilla automaattisesti arvioiduilla tehtävillä Mikko Lujasmaa, Salon lukio Mikko-Jussi Laakso,

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto

Stadin ammattiopisto Stadin ammattiopisto Lukuvuoden 2014-2015 aloitustilaisuus Leena Mäkelä 4/5/13 Tervetuloa töihin! Stadin ammattiopiston toinen lukuvuosi alkaa Opiskelijarekrytointi jatkuu edelleen Oppimisympäristöjä parannetaan

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200 koulua Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, nuorisotyö, yliopistoja, yrityksiä

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27% Kaikki vastaajat (N=819) % 30 20 10 0 25% 26% 22% 27% 29% 36% 7. 8. 9. 34% 52% % 52 50 48 48% 46 Tyttö Poika Aloittelija: minulla ei ole kokemusta ipadin käytöstä Noviisi: minulla on ipadin peruskäyttökokemusta,

Lisätiedot

Osaamisen kehittämistä suunnitelmallisesti Opekan avulla

Osaamisen kehittämistä suunnitelmallisesti Opekan avulla Osaamisen kehittämistä suunnitelmallisesti Opekan avulla Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 8.12.2014 Harri Jurvela, Tampereen kaupunki Raisa Valtaoja, Tampereen kaupunki Yhteistyössä Espoo Helsinki

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy

Lisätiedot

Humanistisen tiedekunnan pedagoginen kahvila Tukeeko ipad opiskelua? hum-opti@helsinki.fi

Humanistisen tiedekunnan pedagoginen kahvila Tukeeko ipad opiskelua? hum-opti@helsinki.fi Humanistisen tiedekunnan pedagoginen kahvila Tukeeko ipad opiskelua? Marjo Vesalainen, yliopistopedagogiikan lehtori Margit Koivumaa, verkko-opetuksen suunnittelija hum-opti@helsinki.fi Humanistinen tiedekunta

Lisätiedot

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELENOPPIMISEN OSA-ALUEITA: 1.KUULLUN YMMÄRTÄMINEN 2.PUHUMINEN ENGLANTI 1-2 KURSSIEN ARVIOINNIN KOHTEET: 1. Tiedonhankinta

Lisätiedot

ROKK-seminaari. Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk. Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto

ROKK-seminaari. Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk. Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto ROKK-seminaari Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto Osaprojektin tavoitteet - Löytää uusia tapoja suullisen arvioinnin

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot OPE.FI-TASOT Kunta asettaa omat tavoitteensa (esim. I taso 20%, II taso70%, III taso10%) Oppilashallintojärjestelmä (Wilma ) viestintä (intranet, internet, kotisivut, wiki, portaalit) Koulujen opettajista

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Mikä hanke Opetushallituksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä kehittää ja monipuolistaa

Lisätiedot

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Peruskoulupäivät 2014 Osaaminen monilukutaito, laaja-alainen osaaminen, teknologiaoppiminen, monialainen oppiminen, osallisuus Työskentelyn kulku Ajatuksia

Lisätiedot