Muunto- eli designhuumeet Suomessa

Transkriptio

1 Ulrich Tacke, Bjørnar den ollander, Kaarlo Simojoki, Esa R. Korpi, Katja Pihlainen ja annu Alho KATSAUS Muunto- eli designhuumeet Suomessa Muuntohuumeet ovat synteettisiä psykotrooppisia aineita, joita markkinoidaan muun muassa internetissä laillisina huumeina. iiden ilmestyminen markkinoille, nopea leviäminen ja usein arvaamattomat vaikutukset ovat haastaneet terveyden- ja päihdehuollon. Tähän saakka huumausaineeksi luokittelun prosessi on ollut liian hidas ja antanut aineiden levittäjille mahdollisuuksia kaupitteluun. Tietyn aineen tultua luokitelluksi kansainvälisesti tai kansallisesti huumausaineeksi siirtyvät myyjät ja käyttäjät yleensä toiseen, hieman erilaiseen mutta vielä lailliseen molekyyliin. Suomessa huumausainelakia on äskettäin uusittu siten, että uuden aineen lisääminen huumausaineluetteloon ei vaadi lakimuutosta. Muuttuviin tilanteisiin pyritään reagoimaan nopeasti. Tämänkin artikkelin kirjoittamisen aikana eräät muuntohuumeet on luokiteltu huumausaineeksi. Muuntohuumeet (designhuumeet, muokatut huumeet) ovat synteettisiä psykotrooppisia aineita, joita markkinoidaan internetissä laillisina huumeina ( legal high ). Usein niitä kaupataan myös erilaisilla peitenimillä kuten room odorizer tai bathing salt. uumemarkkinoille tulee kokonaan uusia aineita mutta myös vanhoja, alun perin lääketeollisuuden kehittämiä molekyylejä, jotka eivät ole päässeet kliiniseen käyttöön. Ajatuksena tässä on kiertää huumevalvonta. Uuden kemikaalin luokittelu lääkkeeksi tekee sen levittämisen luvanvaraiseksi, mutta vasta lainmukainen huume luokitus määrittelee käytön, hallussapidon ja myynnin rangaistavaksi huumausainelain rangaistusasteikon mukaan. Internetissä toimii lukuisia kauppoja, jotka markkinoivat ja myyvät näitä molekyylejä legal high statuksella (EMCDDA 2010a). Euroopan neuvoston päätöksellä on perustettu nopean tiedonvaihdon mekanismi sellaisia uusia psykoaktiivisia aineita varten, jotka voivat muodostaa kansanterveydellisiä ja yhteiskunnallisia uhkia. Tämän varhaisen varoituksen järjestelmän kautta on vuonna 2009 tehty ilmoitus 24 uudesta synteettisestä psykoaktiivisesta aineesta (EMCDDA 2010b). Suurimpia alaryhmiä ovat erilaiset amfetamiinijohdokset (fenetyyliamiineja ja katinoneja, yhteensä yhdeksän) ja uudet synteettiset kannabinoidit (yhteensä yhdeksän). Kun tietty aine tulee luokitelluksi kansainvälisesti tai kansallisesti huumausaineeksi, siirtyvät myyjät ja käyttäjät yleensä toiseen, hieman erilaiseen molekyyliin, joka on vielä laillinen. Tämän vuoksi viranomaisilla ja lainsäätäjällä on jatkuvasti vaikeuksia pysyä muuntohuumemarkkinoiden perässä (Ghodse 2010). Saattaisikin olla suositeltavaa, että erillisten aineiden kieltämisestä siirryttäisiin kokonaisten kemiallisten ryhmien kieltoon. Viime vuosina muuntohuumeiden asema kansainvälisillä huumemarkkinoilla on jatkuvasti vahvistunut. Suomessa nämä uudet aineet ovat saaneet julkisuutta muun muassa tullin ja poliisin havaintojen ja takavarikkojen (Taulukko) sekä terveydenhuollossa esiintyneiden myrkytystapausten takia (Lapatto- Reiniluoto ym. 2011). Usein aineiden farmakologiasta ei ole kovin tarkkoja tietoja ja kliiniset tiedot akuuttiin intoksikaatioon sekä pitkäaikaiskäyttöön liittyvistä vaaroista ovat puutteellisia (Watson 2010). Myynnissä olevien erien todellinen koostumus ja aineiden puhtaus ovat yleensä hämärän peitossa. Amfetamiinijohdokset Tähän amphetamine-type stimulants- eli ATSryhmään kuuluvat tunnettujen huumeiden (amfetamiini, metamfetamiini, 3,4-metyleeni 2027 = Artikkeli on avoin kaikille Duodecim 2011;127:

2 KATSAUS 2028 Lakimuutoksesta apua muuntohuumeiden ongelmaan Kansainvälinen huumausaineiden valvontalautakunta (ICB) kannustaa maita ryhtymään kansallisiin valvontatoimiin (ICB 2011). Eduskunta päätti muuttaa huumausainelakia (373/2008) siten, että huumausaineen käsitettä laajennettiin koskemaan myös sellaisia huumaantumistarkoituksessa käytettäviä aineita, jotka ovat terveydelle vaarallisia tai jotka ovat farmakologisilta ominaisuuksiltaan huumausaineeksi rinnastettavia lääkeaineita. Valvontaan ottamista tehostettiin niin, että jatkossa voidaan valtioneuvoston asetuksella kansallisesti lisätä uusia aineita huumausaineluetteloon. uumaavat ominaisuudet ja vaarallisuuden arvioi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä poliisin ja tullin kanssa. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus toimittaa arvion sosiaali- ja terveysministeriölle ja liittää siihen toimenpide-ehdotuksensa, joka perustuu paitsi edellä mainittuun terveysvaikutusarvioon myös siihen, esiintyykö ainetta Suomessa tai voiko sitä todennäköisesti esiintyä Suomessa ennen kuin aineen valvontaan ottamisesta on päätetty EU:n neuvostossa (päätöksen 2005/387/ YS uusien psykoaktiivisia aineita koskevasta tietojenvaihdosta, riskienarvioinnista ja valvonnasta mukaisesti). Uusi menettely tulee entisestään vahvistamaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja ennen kaikkea nopeuttamaan uuden aineen luokittelemista huumausaineeksi Suomessa. dioksimetamfetamiini eli MDMA eli ekstaasi) lisäksi myös valtaosa muuntohuumeista. Tämä perustuu lähes rajattomiin mahdollisuuksiin muokata fenetyyliamiinimolekyyliä (Kuva 1). Tähän ryhmään kuuluvien aineiden vaikutusmekanismina on vapauttaa dopamiinia ja noradrenaliinia synapsirakoon ja estää niiden takaisinottoa (Kuva 2). äiden välittäjä aineiden vaikutuksesta seuraa sympatomimeettisia (takykardia, hypertensio, mydriaasi jne.) ja neuropsykiatrisia vaikutuksia (vauhdikkuus, hyvänolontunne, ahdistus, unettomuus, psykoosioireet). Amfetamiinin käytölle tyypillisiä leukalukko-oireita ja hampaiden kiristelyä esiintyy niin ikään. Jotkut molekyylit vaikuttavat myös serotoniinitransmissioon ja aiheuttavat MDMA:n tapaan yhteenkuuluvuuden (entaktogeenista) ja myötäelämisen (empatogeenista) tunnetta. ATS-ryhmään kuuluvien aineiden eroista on niukasti tietoa, mutta niiden tiedetään voivan aiheuttaa riippuvuutta. Virtsasta tehtävässä huumeseulassa amfetamiinijohdokset saattavat reagoida ristiin amfetamiinin kanssa, mutta usein löydös on kuitenkin negatiivinen. Ainoastaan erikoislaboratorioissa, kuten TL:ssä, on menetelmiä näiden aineiden spesifiseen osoitukseen virtsasta. Akuutin myrkytyksen ja psykoosin hoidossa pätevät samat periaatteet kuin amfetamiinimyrkytyksessä ja erityisesti MDMA- eli ekstaasimyrkytyksessä. Somaattiset komplikaatiot, kuten serotoniinioireyhtymä, rabdomyolyysi ja munuaisten vajaatoiminta, vaativat nopeaa hoitoa. Maassamme harvinaisemmat amfetamiinijohdokset on mainittu artikkelin lopussa. Katinonijohdokset. Katinoni on Catha edulis pensaasta peräisin olevan kati-huumeen (khat) vaikuttava aine ja sille on ominaista β-ketoryhmä (Tacke ym. 1994). Tämä ominaisuus on myös kaikilla tämän ryhmän amfetamiinijohdoksilla. Katinoniryhmän muuntohuumeita tai päihdyttäviä aineita on kuvattu yli 20 erilaista, joista tässä tarkastellaan vain tärkeimpiä. MDPV:tä eli 3,4-metyleenidioksipyrovaleronia ( aakkoset, super coke ) havaittiin Suomessa ensimmäisen kerran joulukuussa Suosionsa huipun aine saavutti seuraavana kesänä, jolloin se sai julkisuutta niin sanottuna seksihuumeena. MDPV luokiteltiin pikaisella lakimuutoksella ensimmäisenä muuntohuumeena Suomessa kansallisesti huumausaineeksi (Laki 595/2010). Pyrovaleroneihin kuuluvia aineita on ollut markkinoilla esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa. iitä on kaupiteltu piristeinä ja laihdutuslääkkeinä, mutta ne on vedetty pois väärinkäyttöongelmien takia. Tämäntapaisiin synteettisiin aineisiin kuuluu myös bupropioni, joka sai meillä myyntiluvan nikotiiniriippuvuuden ja äskettäin myös masennuksen hoitoon. Sen kyky aiheuttaa riippuvuutta näyttäisi olevan vähäinen. Kesäkuussa 2010 tehdyn huumaus aineeksi luokittelun jälkeen havaintoja MDPV:n käytöstä ei meillä ole juuri tehty. Siihen mennessä yli kymmenestä vainajasta oli löydetty MDPV:tä, ja kahdessa tapauksessa se jäi päälöydökseksi (For U. Tacke ym.

3 Metamfetamiini 2 jotka liittyvät sen sukulaisaineen MDMA:n (ekstaasi) käyttöön. MDPV:tä myydään kellertävän valkoisena jauheena (esim. bathing salts, Ivory Wave, Red Dove tai Vanilla Sky). Aineella on samantapainen stimuloiva vaikutus kuin amfetamiinilla. Annoksen (yleensä muutamasta milligrammasta 20 mg:aan) ja antoreitin mukaan vaikutus kestää 2 7 tuntia. Lyhyt kesto saattaa johtaa toistuvaan käyttöön (Forsell 2010, Erowid Experience Vaults MDPV). MDPV:n käyttöön liittyy psykoosin riski. Aineen on väi 3,4-metyleenidioksimetamfetamiini (MDMA, ekstaasi) Stimulantit 4-metyylimetkatinoni (mefedroni) 3,4-metyleenidioksi-metyylikatinoni (metyloni) Metyleenidioksipyrovaleroni (MDPV) JW-018 C 3 Δ-9-tetrahydrokannabinoli (TC) 3 C 3 C CP 47,497 Kannabinoidireseptoriagonistit C 3 C 3 Metyylifenidaatti GB-reseptori agonistit γ-hydroksibutyraatti (GB) 2-difenyylimetyylipiperidiini (2-DPMP) γ-butyrolaktoni (GBL) 1,4-butaanidioli (BD) U-210 Br Bentsyylipiperatsiini (BZP) Muita yhdisteitä 2 Cl meta-klorofenyylipiperatsiini (mcpp) Bromobentsodifuranyyli-isopropyyliamiini (bromodragonfly) Kuva 1. Esimerkkejä erilaisten muuntohuumeiden ja vanhojen huumeiden rakenteista. sell 2010). MDPV:ssä esiintyvä pyrrolidinofenoniryhmä esiintyy myös joissakin muissa designhuumeissa (esim. PPP, MPPP, MPPP). äitä on tavattu Suomessa vain harvoin. MDPV:n neurokemia tunnetaan huonosti, mutta useat pyrovaleronijohdokset estävät dopamiinin ja noradrenaliinin kuljetusproteiineja vaikuttaen vähän serotoniinin kuljetusproteiiniin (Meltzer ym. 2006). Ilmeisesti tämän vuoksi MDPV:n vaikutusprofiilista puuttuvat serotonergisen vaikutuksen aiheuttamat yhteenkuuluvuuden ja myötäelämisen tunteet, 2029 Muunto- eli desinghuumeet Suomessa

4 KATSAUS Taulukko. Suomen tullin vuonna 2010 takavarikoimien ATS-ryhmän ja muiden muuntohuumeiden määrät (M. Kyber, tullilaboratorio, henkilökohtainen tiedonanto). Aine Takavarikoitu määrä Virallinen luokitus MDPV ( aakkoset ) 6219 g huume (kesäkuusta 2010 lähtien) 4-MEC (metyyli--etyylikatinoni) 2100 tablettia lääke Metyloni (bk-mdma) 1590 g tablettia lääke Bufedroni (α-metyyli-aminobutyrofenoni) 613 g lääke Mefedroni (4-MMC) 387 g huume (helmikuusta 2011 lähtien) Piperatsiinit mcpp 13 g + 10 tablettia* lääke BZP 28 g + 14 tablettia huume 2-CE (-etyyli-katinoni) 4 g tablettia lääke 2-DPMP (desoksipipradroli) 606 g lääke Bromodragonfly (BDF) < 1,0 g* lääke *Poliisi on takavarikoinut lähes 60 kg mcpp:tä ja yli BDF-tablettia samalta henkilöltä. Tämä ei näy tullin tilastoissa ( tetty voimistavan libidoa ja lisäävän seksuaalista suorituskykyä, mutta sitä ei tiedetä, eroaako se tässä suhteessa muista stimulanteista. aittavaikutuksina esiintyy sydämen tiheälyöntisyyttä, unettomuutta, hampaiden kiristelyä, silmävärvettä, ahdistuneisuutta, motorista levottomuutta ja voimakasta himoa uuteen annokseen (Erowid MDPV Vaults Effects). Vaikutuksen loputtua voi seurata voimakkaita krapulatyyppisiä oireita ja päänsärkyä. Mefedroni (4-metyylimetkatinoni, 4-MMC) syntetisoitiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1929 (Saem de Burnaga Sanchez), mutta varmistettuja havaintoja siitä on Suomessa tehty toistaiseksi vähän (Taulukko). Britan niassa aine oli vuonna 2009 käytetyin muuntohuume. Sen kanta-aine metkatinoni sai kansainvälisen huumeluokituksen jo vuonna 1971 (YK:n psykotrooppisia aineita koskeva yleissopimus). Myös mefedroni on vastikään luokiteltu huumeeksi EU:ssa (Euroopan neuvoston päätös v. 2010), joten se luokiteltiin sellaiseksi myös Suomessa helmikuun lopulla 2011 (STM 2011). Mefedronia käytetään yleensä jauheena nenän kautta nuuskaamalla, mutta se aiheuttaa usein nenän limakalvon ärsytystä ja kipua. Tämän vuoksi mefedronia käytetään myös suun kautta. Lyhyen vaikutuksen takia sitä käytetään toistuvasti. Vaikutus muistuttaa ekstaasin ja kokaiinin vaikutuksia: käytöstä seuraa voimakasta ja nopeaa psykomotorista stimulaatiota, euforiaa sekä lisääntynyttä empatian ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta. aittavaikutuksina todetaan usein lämmönnousua, sydämen tiheälyöntisyyttä, unettomuutta, hampaiden kiristelyä ja silmävärvettä (Winstock ym. 2011). Mefedroni näyttää aiheuttavan myös erilaisia myrkytysreaktioita kuten psykoosia, agitaatiota, kouristuksia, hypertensiota ja akuuttia myokardiittia ( James ym. 2010, Regan ym. 2010, Schifano ym. 2010, Lusthof ym. 2011, Wood ym. 2011). Vasokonstriktion vuoksi käyttäjien sormet ovat usein kylmät ja siniset. Mefedronin aiheuttama himo saattaa olla voimakkaampaa kuin muiden ATS-päihteiden. Tämä voi olla yhtenä syynä yliannostuksiin. Vieroitusoireet ovat ilmeisesti suhteellisen lieviä. Mefedroni estää serotoniinin, dopamiinin ja noradrenaliinin kuljetusproteiineja, mutta sen estävä vaikutus synaptien vesikulaariseen monoamiinien kuljetusproteiiniin (VMAT2) on heikompi kuin metamfetamiinin ja MDMA:n (Cozzi ym. 1999). Koska mefedroni ja metamfetamiini ovat kuitenkin rakenteellisesti samankaltaisia, saattaa mefedronikin toimia tehokkaana monoamiinien vapauttajana (Vardakou ym. 2011). Mefedroni voi korvata kokaiinin tai amfetamiinin, kun testataan koe-eläinten kykyä erottaa näitä stimulantteja (Young ja Glennon 1993). Mefe U. Tacke ym.

5 SERT eikko Vesikulaarinen monoamiinien kuljettajaproteiini (VMAT-2)? DAT DA DA DA DA? DA DA DA DA DADA DA DA DA DA DA T? GABA- tai glutamaattihermopääte CB1/2 CB1/2 + CB1/2 CB1/ GB GABA-B GB GABA-B GABA-B Metyloni Mefedroni MDPV 2-DPMP MDMA Metamfetamiini Metyylifenidaatti JW-xxx, CP47, 497, U-210 TC GB Kuva 2. Kaavakuvia huumeiden ja uusien muuntohuumeiden vaikutusmekanismeista aivojen hermopäätteiden reseptoreissa ja kuljetusproteiineissa. Lyhenteet: DA = dopamiini, DAT = dopamiinin kuljettajaproteiini, CB1/2 = kannabisreseptorit 1 ja 2, GABA-B = GABA (gamma-aminovoihappo) B-reseptori, GB = gammahydroksibutyraatti, = noradrenaliini, T = noradrenaliinin kuljettajaproteiini, SERT = serotoniinin kuljettajaproteiini, = 5-hydroksitryptamiini (serotoniini) droni aiheuttanee samankaltaisen voimakkaan riippuvuuden kuin stimulantit (Kaminski ja Griffiths 1994). Koska mefedroni muistuttaa myös metamfetamiinia, joka on potentti neurotoksiini (Davidson ym. 2001), on mahdollista, että mefedronikin osoittautuu varsinkin monoamiinihermosoluille haitalliseksi ja näitä soluja tuhoavaksi aineeksi (Kaminski ja Griffiths 1994). Metylonia (3,4-metyleenidioksi--metyylikatinoni) havaittiin käytettävän huumausaineena ensimmäisen kerran ollannissa. Se tunnettiin yleensä nimellä Explosion. Vastaavasti kuin mefedroni on metamfetamiinin β-ketojohdos, metyloni on MDMA:n β-ketojohdos. Metylonin vaikutukset ovatkin melko samanlaisia kuin MDMA:lla, vaikkakin ilmeisesti heikompia. Metyloni lisää serotonii 2031 Muunto- eli desinghuumeet Suomessa

6 KATSAUS 2032 nipainotteisesti mono amiinien vapautumista ja estää kuljetus proteii neja (Cozzi ym. 1999). Koska MDMA on potentti serotoniinineuronien neurotoksiini, on hyvin todennäköistä, että metylonilla on samanlainen toksinen vaikutus hermostoon. Piperidiinijohdokset Desoksipipradroli (2-DPMP, daisy ) on alun perin lääkeyritys CIBA:n jo vuonna 1954 syntetisoima yhdiste. Sillä on sama piperidiiniryhmä kuin metyylifenidaatilla, ja molemmat yhdisteet tehostavat noradrenaliinin ja dopamiinin vapautumista ja vähentävät niiden presynaptista takaisinottoa estämällä kuljetusproteiineja (Ferris ja Tang 1979). Rasva liu koisena se läpäisee veri-aivoesteen ja aiheuttaa voimakkaan keskushermostostimulaation, joka voi olla moninkertainen amfetamiiniin verrattuna. Aine näyttääkin vaikuttavan hyvin pieninä annoksina, ja se vaikuttaa paljon pidempään kuin metyylifenidaatti. Vaarana onkin tahaton yliannostus. Aineen käytöstä on Suomessakin seurannut useita sairaalahoitoa vaativia psykooseja, rabdomyolyysiä ja munuais ten vajaatoimintaa. 2-DPMP on luokiteltu Suomessa lääkkeeksi. Spice ja synteettiset kannabinoidireseptoriagonistit Internetissä myydään erilaisia värikkäisiin pusseihin pakattuja poltettavaksi tarkoitettuja kasvirouhesekoituksia (esim. spice gold, spice arctic synergy ) laillisena kannabiksena. äiden yrttituotteiden (esim. Lion s Tail tai Indian Warrior) väitettiin sisältävän ainoas taan kasviperäisiä aineita, joilla on heikko psykoaktiivinen vaikutus. Siksi niitä ei aluksi kielletty. Vuonna 2008 oikeuskemistit löysivät näistä kasvirouheista myös synteettisiä kannabinoidireseptoriagonisteja (esim. JW-018; JW-073; CP 47,497; U-210) (Vardakou ym. 2010). Yrttirouheet kuvastavat hyvin sitä, miten muuntohuumeiden markkinat toimivat: muutama viikko sen jälkeen kun JW-018 oli tunnistettu ja sen käyttö kielletty, vielä laillinen yhdiste JW-073 havaittiin uusista rouheista (Dresen ym. 2010). JW-018 eli jehova on luokiteltu Suomessa lääkkeeksi, Ruotsissa aine on määritelty huumeeksi jo vuonna JW-018 on pulverimainen valkea aine, jonka vaikutus on kannabista voimakkaampi. Sen annostelu on vaikeampaa ja käyttö voi johtaa arvaamattomiin vaikutuksiin. Synteettisten kannabinoidireseptoriagonistien valikoima on laajentunut hyvin nopeasti. EU:n varhaisen hälytysjärjestelmän kautta tehtiin vuonna 2009 ilmoituksia jo yhdeksästä uudesta tähän ryhmään kuuluvasta aineesta (EMCDDA 2010c). Poltettuna spice-päihteiden vaikutus kestää pari tuntia, ja näiden potenttien kannabinoidien käyttö saattaa laukaista psykoottisia oireita käyttäjillä, jotka ovat niille herkkiä (Müller ym. 2009). äiden aineiden ongelmana pidetään huokeaa hintaa, helppoa saatavuutta ja houkuttelevia pakkauksia. Myös se voi madaltaa käyttökynnystä, että aine poltetaan kannabiksen tapaan (Vardakou ym. 2010). Synteettisten kannabinoidien vaikutukset välittyvät pääosin sentraalisten CB1- ja perifeeristen CB2-kannabinoidireseptorien kautta, joten niiden vaikutukset ovat samanlaisia kuin tetrahydrokannabinolin (TC). U-210 on potentein tunnettu kannabinoidiagonisti. Se toimii täytenä agonistina ja aiheuttaa CB1- reseptoreissa maksimaalisen vaikutuksen jopa kertaa pienemmillä pitoisuuksilla kuin osittainen agonisti tetrahydrokannabinoli saavuttaa oman maksimi vaikutuksensa (Govaerts 2004). Vaikka kannabinoidit eivät ole kaikkein vaarallisimpia päihteitä satunnaisesti käytettynä, on mahdollista, että näitä erittäin potentteja synteettisiä agonisteja yliannostellaan ja siten aiheutetaan elimistössä syvä sedaatio. Potentit synteettiset agonistit lienevät psykotogeenisia; ne pahentavat ahdistusta (Schneir ym. 2011) ja skitsofreniapotilaiden psykoosioireita (Every-Palmer 2011). Gammahydroksibutyraatti ja sen esiasteet gammabutyrolaktoni ja 1,4-butaanidioli Gammahydroksibutyraatti (GB, gamma) on luokiteltu huumeeksi jo vuonna Sitä käytetään varsin yleisesti huumausaineena U. Tacke ym.

7 ( liquid ecstasy ). GB:tä ja sen ominaisuuksia on käsitelty yksityiskohtaisesti Alhon ja kumppaneiden artikkelissa (2001). Gammahydroksibutyraatin esiasteita gammabutyrolaktonia (GBL, lakka) ja 1,4-butaanidiolia (BD) voidaan pitää muuntohuumeina, mutta niiden vaikutukset muistuttavat pitkälti GB:n vaikutuksia. GB:n tai sen esiasteiden ei-lääketieteelliseen käyttöön liittyy selvä ongelma erittäin jyrkän annos-toksisuussuhteen vuoksi: liian suuri annos vie helposti syvään koomaan. GB:n puoliintumisaika on vain noin 60 minuuttia, joten koomastakin voi selvitä yllättävän nopeasti. Pitkittyneen ja säännöllisen käytön jälkeen seuraa usein voimakkaita vieroitusoireita kuten alkoholin käytön jälkeen (Karila ja Reynaud 2010). YDISIAT 88Muuntohuumeet ovat heterogeeninen ryhmä synteettisiä psykotrooppisia aineita, joita markkinoidaan laillisina huumeina. Suurin osa on amfetamiinityyppisiä stimulantteja. 88Uusia molekyylejä tuodaan huumemarkkinoille tarkoituksena kiertää huumevalvonta. 88Muuntohuumeet näkyvät huonosti huumeseuloissa. 88Muuntohuumeiden aiheuttamien akuuttien myrkytystilojen hoitoon ei ole spesifisiä antidootteja. 8 8 Muuntohuumeriippuvuuden hoidosta on vähän tietoa. Muut Piperatsiinijohdokset BZP (-bentsyylipiperatsiini) ja mcpp eli 1-(3-klorofenyyli)piperatsiini ovat amfetamiini- tai ekstaasityyppisiä stimulantteja. BZP on kuulunut Euroopan unionissa valvottaviin aineisiin vuodesta 2008 lähtien, minkä jälkeen aineen saatavuus on vähentynyt. Suomessakin BZP luokiteltiin tuolloin huumausaineeksi. BZP:n meta boliassa CYP2D6-isoentsyymilla näyttää olevan keskeinen asema. Tämä voi olla merkityksellistä aineen yksilöllisen vaikutuksen kannalta (Maurer ym. 2004). Suomessa mcpp on luokiteltu lääkkeeksi, ja se onkin masennuslääke tratsodonin aktiivinen metaboliitti. Piperatsiinijohdosten vaikutus kohdistuu noradrenaliini- ja dopamiinitransmissioon. Jälkimmäinen vaikutus on mcpp:llä selvästi heikompi kuin BZP:llä. Sen sijaan mcpp:n vaikutus serotoniinijärjestelmään on BZP:tä voimakkampaa. mcpp aktivoi muun muassa 2C -reseptoreita ja saattaa aiheuttaa anoreksiaa tai jopa serotoniinioireyhtymän (Klaassen ym. 199, Maurer 2010). mcpp:n käyttöä ei koeta yhtä palkitsevaksi kuin MDMA:n ja amfetamiinin (Tancer ja Johanson 2003). Vuonna 2009 EU:n varhaisessa varoitusjärjestelmässä ei käsitelty muita piperatsiinien tai tryptamiinien ryhmiin kuuluvia uusia aineita, joten tilanne näyttää niiden suhteen rauhal liselta. Erilaisia hallusinogeeneja on satoja (Shulgin ja Shulgin 1991, 1997), ja niiden mukaan lukien psilosybiiniä sisältävät sienet käyttö ei ole ollut Suomessa yleistä. Internetissä yhtenä uutena tulokkaana on esiintynyt bromobentsodifuranyyli-isopropyyliamiini eli bromodragonfly (BDF), joka on hallusinogeenisiin fenetyylialkyyliamiineihin kuuluva aine. Sen dihydrofuraanimolekyylin rakennekaava muistuttaa lentävää hyönteistä (KUVA 1); tähän perustuu aineen nimi. BDF on kemiallisesti osittain samankaltainen luonnossa esiintyvän meskaliinin kanssa. Aine on melkein yhtä potentti kuin LSD (vaikutusta jo 200 mikrogrammalla), ja myös vaikutus on samankaltainen kuin LSD:llä. BDF:ää käytetään LSD:n tapaan pieneen paperilappuun imeytettynä (blotter) suun kautta. Voimakkaan vasokonstriktion on kuvattu aiheuttaneen perifeerisiä nekrooseja (Thorlacius 2008). BDF:n käytöön on raportoitu liittyvän kuolemantapauksia, ja Ruotsissa aine on luokiteltu huumausaineeksi (SFS 2011). BDF:ää on takavarikoitu myös Suomessa (Taulukko). Muuntohuumeet katukäytössä ja hoitoon hakeutuneiden piirissä Muuntohuumeet saapuvat yleensä ensin pääkaupunkiseudulle ja sieltä niiden käyttö leviää 2033 Muunto- eli desinghuumeet Suomessa

8 KATSAUS 2034 nopeasti koko maahan. Pisimpään päihdekäytössä on ollut GB ja sen esiaste. äiden aineiden käytön huippu näyttää taittuneen. Ensimmäiset viitteet niin sanottujen uusien muuntohuumeiden ilmaantumisesta Suomeen saatiin terveys- ja sosiaalineuvontapisteiden kautta jo vuoden 2008 lopulla. Alkuvuodesta 2009 uuden tuntemattoman aineen käyttö huomattiin myös hoitopaikoissa. Stimulanttien käyttäjien psyykkinen vointi heikkeni, ja he olivat aggressiivisempia kuin ennen. Lisäksi heillä oli poissaoloja hoidosta ja hankalia psykoosijaksoja. Päihdeseuloissa ei kuitenkaan todettu amfetamiinia tai metamfetamiinia. Potilaat puhuivatkin stimulantista, joka ei näkynyt seuloissa. Alkukeväästä 2009 selvisi, että kyseessä oli MDPV, mutta kului vielä useita kuukausia ennen kuin aineelle saatiin päihdeseulatutkimus. Alkuvuoden 2010 jälkeen MDPV:n käyttö väheni, mahdollisesti siitä syystä, että käyttäjät alkoivat pelätä vaikeita psyykkisiä oireita. Lisäksi suonensisäisestä käytöstä saattoi seurata hankalia pistokohtien syöpymiä ja jopa laaja-alaisia märkiviä ihopaiseita. Tämä lienee ollut yhteydessä siihen, että MDPV on hyvin halpaa: 0,1 mg:n annos maksaa noin 2,5 euroa. Ilmeisesti sitä on siis jatkettu monenlaisilla aineilla, muun muassa pesuaineilla. ykyään MDPV:n aiheuttamia iho-oireita ei ole enää juuri havaittu. Laajamittainen MDPV:n käyttö on hiipunut, mutta vieroitusosastolla uutena potilasryhmänä ovat ne, joilla hoitoon hakeutuessaan on takanaan jopa kuukauden pituinen lähes päivittäinen MDPV:n suonensisäinen käyttö, myös samanaikaisesti amfetamiinin kanssa. Tyypillinen kerta-annos on 0,05 0,1 mg, ja se pistetään 3 5 kertaa vuorokaudessa. Kyseessä lienee vakavasti stimulanttiriippuvaisten potilaiden ryhmä, joille MDPV:n halpa hinta on keskeinen käytön syy. Pääkaupunkiseudulla hinta on hieman alle 40 euroa grammalta, ja tästä määrästä saadaan käyttöannosta. oitoon tullessaan potilaat ovat usein voimakkaan takykardisia, levottomia, runsaasti hikoilevia ja ahdistuneita. Ääni- ja näköharhat saattavat kestää pitkäänkin ilman asianmukaista lääkehoitoa. Vieroitusoireet on saatu parhaiten lievittymään bentsodiatsepiineillä ja ahdistuneisuus sekä harhaisuus lievemmissä tapauksissa uuden sukupolven psykoosilääkkeillä. Vaikeammissa oireissa haloperidoli on ollut toimiva lääkevalinta. Sillä on saatu hyvä vaste suun kautta annettuna jo pienilläkin annoksilla. Syksyllä 2010 pääkaupunkiseudulla saatiin viitteitä uudesta muuntohuumeesta. Kyseessä oli ilmeisesti desoksipipradroli (2-DPMP) eli daisy. Se saavutti suosiota myös satunnaisesti huumeita käyttävien joukossa. Tämän vuoksi sen aiheuttamiin haittoihin törmättiin jopa terveyskeskuksissa. Potilaiden oireina oli tyypillisesti 1 3 kolmen päivän käyttöjakson jälkeen voimakasta agitoitumista ja ahdistuneisuutta sekä voimakkaita pelkotiloja ja ääniharhoja. ireet saattoivat kestää useita päiviä. Lisäksi potilailla oli ihollaan mustelmia. Poikkeuksellisen moni joutui sairaalahoitoon joko psykoosin tai rabdomyolyysin ja siihen liittyvän munuaisten vajaatoiminnan takia. Vieroitusosastolla oireet vaativat usein tehostettua lääkehoitoa. Kliininen tuntuma kuitenkin on, että 2-DPMP ei saavuttanut sellaista suosiota kuin MDPV eikä sen käyttö näytä yleistyneen. Sen sijaan ensimmäisiä MDPV:n kaltaista MPPP:tä käyttäneitä potilaita on tavattu päihdehoidon vieroitusosastolla. Päihdehuollon sosiaali- ja terveys neuvontapisteistä saatujen tietojen mukaan pelkkien muuntohuumeiden käyttäjiä on vähän, mutta lähes kaikille huumeille jää vakiokäyttäjiä, silloinkin kun ne jo tekevät tilaa uusille muuntohuumeille. n tavallista, että esimerkiksi amfetamiinia on jatkettu MDPV:llä, jota aineen ostaja tietämättään tällöin käyttää. Asian oikea laita ilmenee stimulanttien käyttäjien mukaan silloin kun he kokevat hankalia psyykkisiä oireita käytön yhteydessä. Muuntohuumeiden yliannostukset ja riippuvuuden hoito Useimmiten muuntohuumeita ei voida päihdeseulojen avulla todeta päivystystilanteissa. Tavanomaisissa huumeseulonnoissa, joissa on immunologinen ryhmäkohtainen seulonta, on käytännössä yleensä aina amfetamiiniryhmä. Sen sisällä myös muuntohuumeista MDMA U. Tacke ym.

9 (ekstaasi) ja MDA (3,4-metyleenidioksiamfetamiini) reagoivat positiivisesti. Kromatografisessa tutkimuksessa muuntohuumeista voidaan todeta ainakin MDPV, 2-DPMP, mefedroni, metyloni, GB ja mcpp. Päihdeseuloja tulisikin kehittää nopeasti uusien aineiden ilmaantuessa markkinoille. Seulojen kehittämisen esteenä saattaa olla se, että puhdasta ainetta on vaikeaa saada, ja esimerkiksi Spice-tuotteiden eli synteettisten kannabinoidien analyysi on erityisen haastavaa (Vardakou ym. 2010). Päihdetestejä ja testausmenetelmiä kehittävät laboratoriot ja käytännön päihdetestejä tekevät tahot voisivatkin lisätä yhteistyötä poliisin, tullin ja huumetestilaboratorioiden kanssa. oidon haasteena yliannostelutapauksissa on se, että muuntohuumeiden aiheuttamia oireita ei tunneta tarkkaan. e voivat myös vaihdella. Potilaan huonovointisuuden vuoksi luotettavien esitietojen saaminen on usein hankalaa. lisikin toivottavaa, että ensivasteyksikön henkilökunta pyrkisi aktiivisesti selvittämään, mitä aineita potilas on mahdollisesti käyttänyt ennen päivystykseen tuloa. oidossa keskeistä on elintoimintojen tukeminen ja oireenmukainen hoito Akuuttihoitooppaan ohjeiden mukaisesti. Myös tehohoidon menetelmiä on käytettävä herkästi, sillä spesifisiä antidootteja ei ole. Muuntohuumeiden käyttöön saattaa liittyä serotoniini oireyhtymä ja hyponatremia. Tilannetta komplisoi usein sekakäyttö, minkä seurauksena saattaa ilmetä arvaamattomia yhteisvaikutuksia. Yleistä on yhteiskäyttö bentsodiatsepiinien kanssa. Tätä epäiltäessä tulisi käyttää anti doottia flumatseniilia. Vaikeat ja akuutit somaattiset oireet väistyvät yleensä kohtalaisen nopeasti, mutta psyykkiset oireet näyttävät kestävän jopa viikkoja, joskin lievempinä kuin klassisessa amfetamiinipsykoosissa. Potilaat pitäisi ohjata myös asianmukaiseen psykiatriseen hoitoon tai vähintäänkin arvioon ennen kotiuttamista somaattiselta osastolta. Lopuksi Uusien amfetamiinityyppisten muuntohuumeiden kyvystä aiheuttaa riippuvuutta tai niiden synnyttämän riippuvuuden luonteesta ja hoidoista on vähän tutkittua tietoa. Spesifistä hoitomuotoa ei ole, joten hoito tulisi toteuttaa riippuvuussairauksien hoidossa yleisesti käytössä olevin menetelmin. Lääkityksessä korostuu unettomuuden, levottomuuden sekä ahdistuneisuuden ja harhaisuuden asianmukainen hoito. Avohoitoon hakeutuminen on yhtä vähäistä kuin stimulanttien käyttäjillä yleensäkin, mutta osastohoitoon hakeudutaan aktiivisesti pääasiassa hankalien psyykkisten oireiden vuoksi. AU AL, professori elsingin yliopisto, kliininen laitos BJØRR DE LLADER, neurotieteen maisteri elsingin yliopisto, biolääketieteen laitos, farmakologia ESA R. KRPI, professori elsingin yliopisto, biolääketieteen laitos, farmakologia KATJA PILAIE, FT Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, lääkealan toimijoiden valvonta, luvat ja tarkastukset KAARL SIMJKI, ylilääkäri Espoon A-klinikka ULRIC TACKE, dosentti Itä-Suomen yliopisto ja KYS, psykiatria ja farmakologia/toksikologia Sidonnaisuudet annu Alho: Luentopalkkio (y Lundbeck, MSD, Profession, Schering-Plough) Bjørnar den ollander: Ei sidonnaisuuksia Esa R. Korpi: Ei sidonnaisuuksia Katja Pihlainen: Ei sidonnaisuuksia Kaarlo Simojoki: Luento- tai asiantuntijapalkkio (Schering- Plough, MSD, Boehring-Ingelheim, GlaxoSmithKline, Ruma Gmbh), kongressi/kokouskuluja yrityksen tuella (Schering-Plough, Reckitt Benckiser Pharmaceuticals Finland, Azanta), CV- ja korvaushoidon Advisory Board -jäsenyys (Schering-Plough) Ulrich Tacke: Ei sidonnaisuuksia Summary Designer drugs in Finland Designer drugs are synthetic psychotropic drugs which are marketed as legal drugs. Their emergence, rapid spreading and unpredictable effects have challenged the health and substance abuse care. The slow process of classification of an abusable drug has provided too many possibilities for spreading the designer drugs. nce a certain substance receives an illegal drugs classification, dealers and users usually move to another, slightly different molecule that is still legal. In Finland, the arcotics Act has been amended to the effect that the addition of a new substance to the illegal drug list does not require an amendment to the law Muunto- eli desinghuumeet Suomessa

10 KATSAUS 2036 KIRJALLISUUTTA Alho, Järvenpää E, Seppälä T. Uudet synteettiset huumeet ja päihdetarkoituksessa käytetyt psykotrooppiset aineet. Suom Lääkäril 2001;56: Cozzi V, Sievert MK, Shulgin AT, Jacob P 3 rd, Ruoho AE. Inhibition of plasma membrane monoamine transporters by beta-ketoamphetamines. Eur J Pharmacol 1999;381:63 9. Davidson C, Gow AJ, Lee T, Ellinwood E. Methamphetamine neurotoxicity: necrotic and apoptotic mechanisms and relevance to human abuse and treatment. Brain Res Brain Res Rev 2001;36:1 22. Dresen S, Ferreirós, Pütz M, Westphal F, Zimmermann R, Auwärter V. Monitoring of herbal mixtures potentially containing synthetic cannabinoids as psychoactive compounds. J Mass Spectrom 2010;45: EMCDDA, Vuosiraportti 2010(a). uumeongelma Euroopassa. EMCDDA_AR2010_FI.pdf EMCDDA Annual report 2010(b): the state of the drugs problem in Europe. EMCDDA 2010(c). Synthetic cannabinoids and Spice. eu/publications/drug-profiles/syntheticcannabinoids Erowid Experience Vaults MDPV. www. erowid.org/experiences/subs/exp_mdpv. shtml Erowid MDPV Vault: Effects. European Union Council Decision on submitting 4-methylmethcathinone (mephedrone) to control measures. register.consilium.europa.eu/pdf/en/10/ st16/st16523.en10.pdf Every-Palmer S. Synthetic cannabinoid JW-018 and psychosis: An explorative study. Drug Alcohol Dep 2011;117: Ferris RM, Tang FL. Comparison of the effects of the isomers of amphetamine, methylphenidate and deoxypipradrol on the uptake of l-[3]norepinephrine and [3]dopamine by synaptic vesicles from rat whole brain, striatum and hypothalamus. J Pharmacol Exp Ther 1979;210: Forsell M. MDPV Suomessa rdonlyres/e2cb23d ae-a002- E DF64/16607/MDPV_ pdf. Ghodse. Ghodse s Drugs and addictive behavior. A Guide to Treatment. 4. painos, Cambridge University Press Govaerts SJ, ermans E, Lambert DM. Comparison of cannabinoid ligands affinities and efficacies in murine tissues and in transfected cells expressing human recombinant cannabinoid receptors. Eur J Pharm Sci 2004;23: ICB. Designer drugs escalating out of control, major efforts required to counter the problem, says ICB. Press release no. 4. Julkaistu annual-report/2010/press_kit/english/04_ Designer_Drugs_PressKitE.pdf James D, Adams RD, Spears R, Cooper G, Lupton DJ, Thompson JP, Thomas S; on behalf of the ational Poisons Information Service. Clinical characteristics of mephedrone toxicity reported to the UK ational Poisons Information Service. Emerg Med J 2010;28: Kaminski BJ, Griffiths RR. Intravenous self-injection of methcathinone in the baboon. Pharmacol Biochem Behav 1994;47: Karila L, Reynaud M. GB and synthetic cathinones: clinical effects and potential consequences. Drug Testing and Analysis. dta.210/full. Klaassen T, o Pian KL, Westenberg G, den Boer JA, van Praag M. Serotonin syndrome after challenge with the agonist meta-chlorophenylpiperazine. Psychiatry Res 1998;79: Laki 595/ alkup/2010/ Lapatto-Reiniluoto, Tacke U, oppu K. Design ylettyy jo huumeisiinkin. Suom Lääkäril 2011;66: Lusthof KJ, osting R, Maes A, Verschraagen M, Dijkhuizen A, Sprong AG. A case of extreme agitation and death after the use of mephedrone in The etherlands. Forensic Sci Int 2011;206:e93 5. Maurer M. Chemistry, Pharmacology, and metabolism of Emerging Drugs of Abuse. Ther Drug Monit 2010;32: Maurer,, Kraemer T, Springer D, Staack RF. Chemistry, pharmacology, toxicology, and hepatic metabolism of designer drugs of the amphetamine (ecstasy), piperazine, and pyrrolidinophenone types: a synopsis. Ther Drug Monit 2004;26: Meltzer PC, Butler D, Deschamps JR, Madras BK. 1-(4-Methylphenyl)-2-pyrrolidin-1-yl-pentan-1-one (Pyrovalerone) analogues: a promising class of monoamine uptake inhibitors. J Med Chem 2006;49: Müller, Sperling W, Köhrmann M, uttner B, Kornhuber J, Maler JM. The synthetic cannabinoid Spice as a trigger for an acute exacerbation of cannabis induced recurrent psychotic episodes. Schizophrenia Res 2009;118: Regan L, Mitchelson M, Macdonald C. Mephedrone toxicity in a Scottish emergency department. Emerg Med J 2010, julkaistu verkossa Saem de Burnaga Sanchez J. Sur un homologue de l éphédrine. Bulletin de la Societé Chimique de France 1929;45: Schifano F, Albanese A, Fergus S, Stair JL, Deluca P, Corazza, Davey Z, Corkery J, Siemann, Scherbaum, Farre M, Torrens M, Demetrovics Z, Ghodse A; Psychonaut Web Mapping; ReDet Research Groups. Mephedrone (4-methylmethcathinone; meow meow ): chemical, pharmacological and clinical issues. Psychopharmacology 2010;214: Schneir AB, Cullen J, Ly BT. Spice girls: synthetic cannabinoid intoxication. J Emerg Med 2011;40: Shulgin A, Shulgin A. PIKAL: A chemical love story. Berkeley Transform Press Shulgin A, Shulgin A. TIKAL: The Continuation. Berkeley Transform Press Svensk författningssamling (SFS) aspx?nid=3911&bet=1992:1554. STM. Mefedroni luokitellaan huumausaineeksi. Tiedote 49/ tiedotteet/tiedote/view/ #fi. Tacke U, Malinen, Pitkänen. Kati uusi huume Suomessa. Duodecim 1994; 108: Tancer M, Johanson CE. Reinforcing, subjective, and physiological effects of MDMA in humans: a comparison with d-amphetamine and mcpp. Drug Alcohol Depend 2003;72: Thorlacius K, Borna C, Personne M. Bromodragonfly livsfarlig missbruksdrog. Läkärtidningen 2008;105: Vardakou I, Pistos C, Spiliopoulou C. Drugs for youth via Internet and the example of mephedrone. Toxicol Lett 2011;201: Vardakou I, Pistos C, Spiliopoulou C. Spice drugs as a new trend: mode of action, identification and legislation. Toxicol Lett 2010;197: Watson R. EU drug monitoring agency voices concerns over legal highs. BMJ 2010;341:c6491. Winstock AR, Mitcheson LR, Deluca P, ym. Mephedrone, new kid for the chop? Addiction 2011;106: Wood DM, Greene SL, Dargan PI. Clinical pattern of toxicity associated with the novel synthetic cathinone mephedrone. Emerg Med J 2011;28: Yhdistyneiden Kansakuntien (YK:n) vuonna 1971 solmittu psykotrooppisia aineita koskeva yleissopimus. org/pdf/e/conv/convention_1971_en.pdf Young R, Glennon RA. Cocaine-stimulus generalization to two new designer drugs: methcathinone and 4-methylaminorex. Pharmacol Biochem Behav 1993;45: U. Tacke ym.