Katsaus KOKO:n toimintaan vuonna 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katsaus KOKO:n toimintaan vuonna 2011"

Transkriptio

1 2011 KOKO LAPPEENRANTA IMATRA SEUTU Lappeenranta Imatra seutu

2

3 Katsaus KOKO:n toimintaan vuonna 2011 KOKO:n toiminnasta laadittiin vuonna 2010 työ- ja elinkeinoministeriön ohjeistuksen ja maakunnan kuntajohtajien päätöksen mukaisesti kädessäsi olevan kaltainen hankekatsaus. Katsauksesta saadun erittäin positiivisen palautteen vuoksi KOKO:sta on vuoden 2011 osalta laadittu vastaava yhteenveto, joka esittelee lyhyesti ohjelmassa toteutetut hankkeet. Kaikki Etelä-Karjalan maakunnan kunnat kattavan Lappeenranta Imatra-seudun koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) toteuttaminen käynnistyi vuoden 2010 alussa. Ohjelmakaudella ohjelman toteuttaminen on jaettu kolmeen teemaan: Venäjä liiketoimintaosaaminen ja -ympäristön kehittäminen Energia- ja ympäristöalan kehittäminen Matkailun ja luovien alojen kehittäminen Em. teemoja poikkileikkaavat toiminnalliset painopisteet ovat: Elinkeinorakenteen ja innovatiivisen toimintaympäristön kehittäminen Kansainvälisten/kansallisten/alueellisten verkostojen ja viestinnän kehittäminen Laaja-alainen ennakointi, tiedon ja osaamisen hyödyntäminen ja välittäminen Suunniteltaessa KOKO:n toimintaa vuodelle 2011 budjettiraamina käytettiin vuoden 2010 tavoin euroa, josta puolet oli suunnitelman mukaan kuntarahoitusta ja puolet maakunnan kehittämisrahaa. Etelä-Karjalan liitto myönsi maaliskuussa 2011 KOKO:lle maakunnan kehittämisrahaa euroa, jonka jälkeen toiminta- ja taloussuunnitelma tarkennettiin käyttösuunnitelmaksi. Osalle KOKO -ohjelmaan esitetyistä hankkeista haettiin vuoden 2010 tavoin vastinrahoitusta myös muista rahoitusinstrumenteista. Tämä mahdollisti toimintasuunnitelmassa esitettyjen hankkeiden toteuttamisen, kuntarahoitukselle maakunnankehittämisrahaa suuremman vastinrahoituksen ja hankkeille pidemmän toteuttamisajan. Muiden rahoituslähteiden käyttäminen mahdollisti kokonaisrahoituksen nousun yli euroon. KOKO:ssa toteutettiin vuonna hanketta, joista osa käynnistettiin jo vuonna Hankkeista yhdeksän toteutettiin varsinaisina KOKO -hankkeina maakunnan kehittämisrahalla ja kuusi KOKO -ohjelman tavoitteiden mukaisina Maaseutuohjelma- ja EAKR-hankkeina. Vuosina toteutetut hankkeet ja niiden rahoitus on koottu taulukkoon sivulle 4. Lisäksi alueemme on osallistunut aktiivisesti KOKO:n kansallisista verkostoista Luovat alat, Innovaatiot ja osaaminen sekä KOKO-Russia verkostojen toimintaan. Ohjelman hallinnoijana toimii Lappeenrannan kaupunki ja sen koordinoinnista vastaa ohjelmajohtaja, yhdessä ohjelmasihteerin ja kahden aluekoordinaattorin kanssa. Toinen aluekoordinaattoreista toimii myös maaseutukoordinaattorina. KOKO:n ohjausryhmänä toimii maakunnan kuntajohtajista koostuva työvaliokunta. Hanketyötä ohjaa KOKO:n sihteeristö. Tarkemmat yhteystietomme löydät hankekatsauksen takakannesta. Krista Huovila ohjelmajohtaja

4 KOKO Lappeenranta Imatra-seutu KOKO päättyi Valtioneuvosto käsitteli loppuvuodesta 2011 valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet. Tavoitepäätöksen myötä siirrytään alueiden kehittämisessä uuteen vaiheeseen, jonka seurauksena KOKO:a ei jatketa kansallisena erityisohjelmana vuoden 2011 jälkeen. KOKO:n kansallinen ohjelmamenettely ja ohjaus päättyivät siis Käynnissä olevia hankkeita voidaan kuitenkin rahoittaa entisille KOKO:ille myönnetyistä varoista vuoden 2012 loppuun asti. Lisäksi maakuntien liitot voivat halutessaan osoittaa KO- KO:issa vuodelle 2012 suunniteltuun toimintaan sitomatonta maakunnan kehittämisrahaa. KOKO:n kansallisten verkostojen toiminta päättyi myös Vuonna 2012 temaattiseen alueiden väliseen yhteistyöhön myönnetään kuitenkin rahoitusta seuraaviin teemoihin: innovaatiot ja osaaminen, luovat alat, hyvinvointi ja kansainvälistyminen Venäjälle. KOKO:n toimenpiteitä seurataan vuoden 2013 loppuun asti KOKO-tietopankin kautta. KOKO:sta tehdään loppuarviointi vuonna 2012 ja loppuraportointi vuoden 2013 loppuun mennessä. Sitomaton maakunnan kehittämisraha vuonna 2012 Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2012 on sitomatonta maakunnan kehittämisrahaa 7,56 miljoonaa euroa. Summasta noin 2 miljoonaa käytetään kansallisten politiikkojen toteuttamiseen eli kaupunki-, maaseutu- ja saaristo politiikkaan sekä paikalliseen kehittämiseen. Maakunnille jaetaan noin 5,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 sitomattoman maakunnan kehittämisrahan määrä oli noin 22 miljoonaa.

5 KOKO RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN VUOSINA Hankkeen nimi Venäjä liiketoimintaosaaminen ja - ympäristö Maakunnan Venäjä-liiketoimintaosaamisen ja -ympäristön kehitysohjelma ( ) Eurooppalais-venäläinen innovaatiotoiminta (ERICO, ) Käyttös Käyttös MKR rahoitus Rahoituslähteet Muu rahoitus Kuntarahoitus Energia- ja ympäristöalan kehittäminen Tuulivoimaosaamisen kehittäminen ja tuulivoimapotentiaalin hyödyntäminen Etelä- Karjalassa ( ) Metsäenergian mahdollisuudet Etelä- Karjalassa (2010) Mobiilin sähkökäyttötekniikan kehittäminen ( ) Kierrätettävien materiaalien hyödyntäminen ja kehittäminen teollisuustuotteissa sekä pksektorin liiketoiminnassa ( ) Tehoelektroniikan valmistus- ja tuotekonseptit uusiutuvaan energiaan ja hybridiajoneuvoihin Selvitys biodieselin tuotannosta Etelä- Karjalassa (2010) EAKR EAKR LUT EAKR LUT Energiamaa -keskus (2010) Matkailun ja luovien alojen kehittäminen Energiamaa -keskus (2010) Matkailun sähköisen markkinoinnin kehittäminen (MATSO, ) Asiakaslähtöisen segmentoidun tuotteistamisohjelman luominen (ASTU 2010) EAKR Luovien alojen tulevaisuus (LATU 2010) Etelä-Karjalan Taide ja Kulttuuri (KUTKA, 2011) Maaseudun merkkipaalut ( ) Kulttuurimatkailun ja matkailukohteiden tuotteistaminen Imatran seudulla (2011) MSR MUU Lentoliikenteen käyttäjätutkimus (2010) Koordinointi- ja hallinto KOKO hallinto ja koordinointi ( ) Maaseutukoordinaattori (2011) Rajukaasu - Rakennemuutoksen johtaminen Etelä-Karjalassa -osahanke ( ) EAKR Hankkeet yhteensä 3 as./kunta Kansalliset verkostot Rahoitus RAHOITUS YHTEENSÄ

6 1. Venäjä -liiketoimintaosaaminen ja -ympäristö 1.1 Maakunnan Venäjä -liiketoimintaosaamisen ja -ympäristön kehitysohjelma, osa II Toteuttajat Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy tiiviissä yhteistyössä Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:n kanssa Yhteyshenkilö Kirsti Rautio, tai Hankeaika Osa I: Osa II: Rahoitus Hankekuvaus 2011: , josta kuntarahaa ja maakunnan kehittämisrahaa Tausta Etelä-Karjalan sijainti EU:n ja Venäjän rajalla antaa suuret mahdollisuudet alueen yritysten liiketoiminnan kehittämiseen sekä koti- että vientimarkkinoilla. Venäjä -liiketoimintaosaamista on jo kehitetty ja erilaisia innovatiivisia palvelutuotteita ja toimintamalleja testattu. Myös yhteistyöverkostoja on laajennettu sekä Venäjällä että EU:ssa. Jotta voimme edelleen vahvistaa Etelä-Karjalan asemaa EU Venäjä yhteistyössä, tulee jo alkuvaiheessa olevien tukipalveluiden ja toimintamallien tuotteistaminen suorittaa loppuun ja varmistaa resurssit niiden jalkauttamiseen. Tällä tavoin saamme kasvatettua Etelä-Karjalan vetovoimaisuutta ja edelleen vauhdittaa alueen välttämätöntä elinkeinorakenteen muutosta. Tavoitteet Tavoitteena on toteuttaa kokonaisvaltaista maakunnan yhteistä Venäjä -liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelmaa, jolla pyritään: monipuolistamaan ja vilkastuttamaan alueen elinkeinoelämää vahvistamaan ja tukemaan koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistä yhteistyötä korostamaan alueemme erityisasemaa EU:n ja Venäjän välisen yhteistyön ja osaamisen kehittämisessä Toimenpiteet Oman alueen yritysten kansainvälistymisvalmiuksien ja Venäjäliiketoimintaosaamisen kehittäminen o Kansainvälistymisvalmiuksien kehittäminen o Yritysten Venäjälle suuntautuvan liiketoiminnan alkuvaiheen tukeminen 2. Uuden EU:n ja Venäjän rajaa hyödyntävän liiketoiminnan saaminen alueelle o Konkreettisten konseptien luominen yritysten ja sijoittajien houkuttelemiseksi o Alueen liiketoimintamahdollisuuksista tiedottaminen 3. Venäjä-osaamisen kokoaminen maakunnan vahvuudeksi ja sitä kautta asenneilmapiirin kehittäminen Venäjän ja sen markkinoiden hyödyntämisen suhteen o Alueen Venäjä-osaamisen konseptointi ja toimintasuunnitelman laatiminen 5

7 Tulokset Maakunnan Venäjä -liiketoimintaosaamisen ja -ympäristön kehitysohjelma, osa II, on saavuttanut hankkeelle asetut tavoitteet hyvin. Yritysten osallistuminen hankkeessa järjestettyihin tilaisuuksiin oli aktiivista ja tavoitteet ylitettiin reilusti. Maakunta tarjoaa erinomaiset olosuhteet Venäjä-liiketoiminnalle, mutta alueen pk-sektorin yritykset ovat todellisuudessa varovaisia liiketoiminnan laajentamisessa Venäjän suuntaan. Jatkossa alueemme yritysten aktivoimista Venäjä-liiketoimintaa kohtaan tulisi tehostaa entisestään. Hankkeen jatko Työpaikat Yritykset Asiakkaat Maakuntaohjelma Venäläistaustaisten yritysten kasvava kiinnostus Etelä-Karjalaa kohtaan liiketoimintaympäristönä on hankkeen aikana vahvistunut, mikä on erittäin positiivista maakunnan elinkeinoelämää ajatellen. Hankkeelle on suunniteltu jatkoa ajalle Jatkohankkeessa on tarkoitus markkinoida aluettamme edelleen erinomaisena liiketoimintaympäristönä Venäjän ja EU:n markkinoille aikoville yrityksille tai yrittäjille sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti. Lisäksi alueemme Venäjä-osaamista pyritään viemään ja markkinoimaan eteenpäin entistä tehokkaammin. Nykyisen hankkeen aikana erilaisiin tilaisuuksiin ja koulutuksiin osallistuvilta yrityksiltä ja henkilöiltä kysytään kehitystarpeita ja -ideoita, joita hyödynnetään jatkohanketta suunniteltaessa. Hankkeen työllistävä vaikutus on 1 henkilö. Tavoitteena on 8 uutta työpaikkaa. Uusien työpaikkojen määrä ei vielä ole tiedossa. Hankkeen aikana on tavoitteena saada 6 uutta yritystä alueellemme. Hankkeen puitteissa tavoite ylitettiin ja venäläistaustaisia uusia yrityksiä perustettiin yhteensä 9 kappaletta Lappeenranta Imatra-seudulle. Hankkeen tarkoituksena on kehittää alueemme yritysten ja yrittäjien kansainvälistymisvalmiuksia ja tukea heitä Venäjälle suuntautuvassa liiketoiminnassa. Hankkeen toimintoihin oli tarkoitus saada osallistumaan yhteensä 90 paikallista yritystä tai yrittäjää. Heidän asiakastyytyväisyyttään mitattiin tilaisuuksien ja koulutusten järjestämisen jälkeen palautekyselyllä. Lisäksi asiakkaina olivat venäläiset yritykset ja henkilöt, jotka ovat kiinnostuneet sijoittautumaan Etelä-Karjalaan. Hankkeen tavoitteet ylitettiin ja järjestettyihin tilaisuuksiin osallistui 130 eteläkarjalaista yritystä. Hanke toteuttaa osaltaan Etelä-Karjalan maakuntaohjelmassa määriteltyjä päämääriä seuraavasti: Hankkeen avulla tuetaan ja kehitetään jo olemassa olevaa paikallista yritystoimintaa ja houkutellaan alueelle uutta venäläistä ja kansainvälistä liiketoimintaa. Tämä edesauttaa menestyvän yritystoiminnan lisäämistä ja uusien työpaikkojen syntymistä Etelä- Karjalaan. Edellä mainitut toiminnot vahvistavat samalla Kaakkois-Suomen ja Pietarin talousalueen integroitumista. Uusi Venäjälle suuntautuva liiketoiminta ja venäläisten yritysten sijoittautuminen Etelä-Karjalaan lisää kontakteja ja käytännön yhteistyötä alueemme ja Pietarin seudun välillä. 6

8 Venäjä-osaamisen kehittäminen vahvistaa alueemme koulutusta ja tutkimusta. Sen avulla voimme markkinoida maakunnan koulutusta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti, sekä taata osaavan työvoiman riittävyys. Kaikki edellä mainitut asiat luovat Etelä-Karjalasta vetovoimaisen, virikkeellisen, kehittyvän ja monipuolisen alueen asua, opiskella ja harjoittaa liiketoimintaa. 1.2 Eurooppalais-venäläinen innovaatiotoiminta ERICO toiminnan aktivointi ja vahvistaminen, osa II Toteuttaja Lappeenranta Innovation Oy Yhteyshenkilö Laura Malmivaara, tai Hankeaika Osa I: Osa II: Rahoitus 2011: , josta kuntarahaa ja maakunnan kehittämisrahaa Hankekuvaus Tausta Lappeenranta ja Pietari ovat käynnistäneet EU-Russia Innovation Corridor yhteistyöohjelman (ERICO), jonka tavoitteena on edistää EU:n ja Venäjän välistä innovaatioyhteistyötä poliittisella tasolla, koulutus- ja tutkimustasolla sekä yritystasolla. Pidemmän aikavälin tavoite on saada innovaatioyhteistyö merkittävässä roolissa mukaan uuteen EU:n ja Venäjän kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen. Tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli jatkaa vuoden 2010 aikana perustetun ERI- CO EU-Russia Innovation Corridor -konseptin toiminnan kehittämistä ja vahvistamista merkittävänä toimijana EU-Venäjä innovaatioyhteistyön ja modernisaatiokumppanuuden edistäjänä ja toteuttajana. Tavoitteena oli myös vakiinnuttaa käytännön tasolla Lappeenrannan alueen yhteistyösuhteet EU:n ja Venäjän kanssa. Toimenpiteet Yksi näkyvimpiä toimia Lappeenrannan roolin vahvistamisessa EU:n ja Venäjän välisessä toiminnassa oli jo toista kertaa järjestetty EU- Venäjä innovaatiofoorumi. Tapahtumassa lujitettiin edellisenä vuonna luotua pohjaa kansainväliseen vuorovaikutukseen sekä yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. EU-Venäjä Innovaatiofoorumin lisäksi Lappeenranta-Pietari seutua sekä innovaatioyhteistyössä tehtävien toimenpiteiden näkyvyyttä edistettiin monissa kansainvälisissä tilaisuuksissa. Hankkeessa on käyty yhteistyöneuvotteluja useiden suomalaisten, eurooppalaisten ja venäläisten organisaatioiden kanssa. Lisäksi hanketta edistettiin sähköisiä kanavia hyödyntäen erityisesti www-sivujen ja newslettereiden avulla, sekä muiden mahdollisten tapaamisten ja verkottumistilaisuuk- 7

9 sien yhteydessä. Tulokset Alkuperäisen suunnitelman mukaan vuoden 2011 aikana oli tavoitteena saada vähintään 10 uutta jäsentä ERICO organisaatioon. Hankkeessa kuitenkin päädyttiin siihen että raskaan hallinnointijärjestelmän vuoksi erillistä ERICO -yhdistystä ei perusteta, vaan jäsenten kanssa toimitaan Lappeenranta Innovation Oy:n yritystoiminnan kautta kumppanuussopimusten muodossa. Hankkeen jatko ERICO projektissa on ollut henkilövaihdoksia joka on osaltaan tuonut haasteita projektin toteuttamiseen, jonka vuoksi kaikkia asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu. EU-Venäjä innovaatioyhteistyön kehittäminen on ollut osa Lappeenrannan kaupungin elinkeinostrategiaa ja jatkuu monessa eri muodossa kaupungin elinkeinoyhtiöiden toteuttamana. Keskeisiä työkaluja EU- Venäjä innovaatioyhteistyön toteuttamisessa ovat olleet vuosittain Lappeenrannassa järjestettävä EU-Venäjä innovaatiofoorumi sekä Pietarissa toimiva Suomalais-venäläinen innovaatiokeskus. Lisäksi tarkoituksena on, että EU-Venäjä innovaatioyhteistyö synnyttää uusia tutkimus- ja yrityshankkeita, joissa hyödynnetään EU-komission ja Venäjän suoraa rahoitusta. Tämän hetken näkemyksen mukaan paras vaihtoehto on integroida ERICO hankkeen saavutetut tavoitteet osaksi Lappeenranta Innovation Oy:n toimintaa. ERICO hanke päättyi Työpaikat Hankkeella on työskennellyt kokoaikainen projektipäällikkö asti. Lisäksi hankkeella on ollut osa-aikainen projektipäällikkö (50%) ajalla , sekä osa-aikainen projektiassistentti (50%) ajalla Yritykset Asiakkaat Maakuntaohjelma Projekti on ollut myötävaikuttamassa uusien työpaikkojen syntyyn hankkeeseen osallistuneissa yrityksissä, Pietarin innovaatiokeskuksessa sekä Lappeenranta Innovationin toteuttamissa uusissa hankkeissa. Hanke oli luonteeltaan yhteistyö- ja liiketoimintaedellytyksiä kehittävä hanke, jossa ei mitattu suoria työpaikkavaikutuksia. Mahdolliset syntyneet työpaikat raportoidaan Lappeenranta Innovation Oy:n muiden hankkeiden kautta. Projekti on ollut myötävaikuttamassa venäläisomisteisten innovatiivisten yritysten perustamiseen Etelä-Karjalaan, erityisesti ohjaamalla näitä yrityksiä Innovationin toteuttaman kaupallistamishankkeen sekä LSYP:n yritysten perustamispalvelujen piiriin. Hankkeen asiakkaita ovat: Etelä-Karjalassa toimivat innovatiiviset yritykset Muut maakunnan innovaatiotoimijat (LUT, Saimia, Technopolis ym) Suomen innovaatiotoimijat kansallisesti Venäläiset ja Euroopan laajuiset innovaatioverkostot Maakuntaohjelman yhtenä strategisena tavoitteena on Kaakkois- Suomen ja Pietarin talousalueen integroitumisen vahvistaminen. Hanke liittyy kaikkiin maakuntaohjelman toimintalinja 1:n, elinkeinoraken- 8

10 teen uudistaminen, toimialakohtaisiin painopisteisiin. Hankkeen avulla eteläkarjalaiset toimijat saavat lisää kontakteja painopistealoilla toimiviin yrityksiin Venäjällä ja Euroopassa ja lisäksi alueen tunnettuus painopistealoilla lisääntyy, mikä lisää myös kansainvälisten investoijien ja yritysten kiinnostusta alueeseen. Tätä kautta hanke on omalta osaltaan lisäämässä alueelle sijoittuvien yritysten määrää. 9

11 2. Energia ja ympäristö 2.1 Tuulivoimaosaamisen kehittäminen ja tuulivoimapotentiaalin hyödyntäminen Etelä-Karjalassa, osa II Toteuttaja Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT Energia Yhteyshenkilö Esa Marttila, tai Hankeaika Rahoitus 2011: , josta kuntarahaa ja maakunnan kehittämisrahaa Hankekuvaus Tausta: Kriittiset seikat tuulivoimainvestointien nopealle käynnistymiselle ovat riittävät korkealaatuiset tuulimittaustiedot ja sopiminen maankäytöstä. Etelä-Karjalalla on mahdollisuus olla näiden seikkojen suhteen edellä kävijä sisämaan tuulivoiman hyödyntämisessä. Etelä-Karjalalle on selkeä kilpailuetu, jos maakunta pystyy tarjoamaan potentiaalisille investoijille luotettavaa informaatiota alueen tuuli- ja maankäyttöoloista. Tuulimittausaineisto toimii myös erinomaisena lähtötietona yliopistossa tehtävälle tieteelliselle tutkimustyölle. Paikallinen tuulivoimatuotanto Etelä-Karjalassa tukisi myös alueella toimivia laitevalmistajia. Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on luoda edellytykset nopeasti toteutettavissa olevalle laajamittaiselle tuulienergian hyödyntämiselle Etelä- Karjalassa. Parhaimmillaan hankkeen tulokset luovat pohjan mittaville tuulivoimainvestoinneille. Toimenpiteet: Hanke toteutettiin vuosina Ensimmäisen vaiheen aikana vuonna 2010 suoritettiin tuulimittauksia kahdella potentiaalisella tuulivoima-alueella Etelä-Karjalassa. Vaiheessa 2 jatkettiin vielä mittauksia toisella mittauspaikalla sekä tarkastellaan tuulienergian hyödyntämismahdollisuuksia mittausten perusteella. Hankkeen jatko Työpaikat Tulokset: Hankkeen keskeiset ydintulokset ovat: Tuulimittaukset Puumalassa sekä Joutsenossa Tuulimittausaineiston analysointi. Tuulivoiman taloudellisen kannattavuuden arviointi Etelä- Karjalassa. Hanke päättyi Hankkeen tulosten avulla voidaan arvioida tuulivoimainvestointeja maakunnan alueella. Tulokset julkaistaan raportteina ja tieteellisinä julkaisuina yhteiskunnan eri toimijoiden käyttöön. Maakunnassa on jo meneillään kahden potentiaalisen tuulipuistopaikan arviointi, joissa voidaan välillisesti hyödyntää hankkeen tuloksia sekä viranomaisten että puistoja kehittävien tahojen osalta. Tuloksia voidaan hyödyntää myös tuulivoimatuotantoalueiden varauksia suunniteltaessa. Projektin aikana hankkeeseen on työllistynyt yksi osa-aikainen tutkija. 10

12 Yritykset Asiakkaat Maakuntaohjelma Hankkeessa ei suoraan ole syntynyt työpaikkoja. Mikäli tuulivoimainvestoinnit maakunnassa saadaan käyntiin, välillinen työllistävä vaikutus on useita henkilötyövuosia erityisesti tuulivoimapuistojen projektoinnissa ja infrastruktuurin rakentamisessa. Hankkeen aikana tuulivoima-alalle on syntynyt maakuntaan VentusVis Oy. Yrityksien perustaminen ei kuitenkaan nojaudu hankkeen tuloksiin, vaan yleiseen, hankkeenkin avulla lisääntyneeseen tuulivoimaalan osaamiseen maakunnassa. Hankkeen asiakkaita ovat tutkimustuloksia hyödyntävät yritykset. Energiatekniikka on yksi maakunnan keskeisiä osaamisalueita, hanke liittyy uusiutuvan energian kehittämiseen. 2.2 Mobiilin sähkönkäyttötekniikan kehittäminen Toteuttaja Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT Energia Yhteyshenkilö Juha Pyrhönen, tai Hankeaika Rahoitus : , josta kuntarahaa, EAKR - rahoitusta ja LUT:n omarahoitusta Hankekuvaus Tausta Suomessa toimii vahva työkoneteollisuus. Tulevaisuudessa uusia haasteita liikkuvien työkoneiden (dieselkäyttöiset metsäkoneet, konttinosturit, trukit, kaivostyökoneet jne.) valmistukseen tuovat kiristyvät ympäristömääräykset ja energiatehokkuuden parantaminen. Yksi keskeisimmistä keinoista dieselkäyttöisten työkoneiden päästöjen vähentämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi on sähkökäytön integrointi rakenteeseen. Tavoitteet Tavoitteena on vahvistaa ja siirtää LUT Energian osaamista niin, että alueelle voidaan synnyttää uutta liiketoimintaa. Hankkeen aikana alueelle luodaan uusi merkittävä sähkökäyttötekniikan toimiala, josta kehittyy merkittävä työllistäjä maakuntaan. Hanke tukee yritystoiminnan kehittämistä niin, että ala voi viiden vuoden kuluttua hankkeen aloittamisesta työllistää henkilöä hankkeen alkupuolella syntyneiden 10 työpaikan lisäksi. Toimenpiteet Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään liikkuviin työkoneisiin soveltuvaa sähkökonetekniikkaa, tehoelektroniikkaa ja sähköisten energiavarastojen hyödyntämistekniikkaa. Tulokset Hankkeessa syntyy osaamista mobiilin sähkökäyttöjärjestelmän pääkomponenttien viemiseksi lähelle kaupallisia tuoteita. Hankkeen aikana luodaan peruskonseptit erikoissähkökoneille generaattori- ja moottorikäyttöön, mobiilin taajuusmuuttajien toteuttamiselle ja modernien 11

13 Hankkeen jatko Työpaikat Yritykset Asiakkaat Maakuntaohjelma sähköisten energiavarastojen soveltamiselle liikkuvissa laitteissa. Vuoden 2011 jälkeen hanke jatkuu prototyyppien testaamisella ja ensimmäisillä kokeiluilla asiakasprojekteissa. Hanke päättyy vuoden 2012 lopussa, minkä jälkeen lähelle lopullista tuotteistamista kehitetyt tuotteet siirtyvät tuotekehitykseen ja yritysten tuotteiksi. Vuoden 2012 alussa valmistuvat mm. 150 kw innovatiivisen generaattorin ja 110 kw:n ajomoottorin prototyypit. Hankkeen aikana kehitetty tehoelektroninen moottorinohjauslaite on jo edennyt kaupallisen nollasarjan toteuttamiseen. Hankkeen aikana on toistaiseksi syntynyt 10 työpaikkaa. Kun tutkimusvaihe on ohi, alkaa varsinainen liiketoiminta ja työpaikkojen määrän uskotaan kasvavan merkittävästi. Myös alihankkijoille syntyy työllistymismahdollisuuksia. Hankkeen aikana on käynnistetty VISEDO Oy. Alan yritykset ja niiden asiakkaat. Hanke toteuttaa maakuntaohjelman toimintalinjaa 1 elinkeinorakenteen uudistaminen. 2.3 Kierrätettävien materiaalien hyödyntäminen ja kehittäminen teollisuustuotteissa sekä pk-sektorin liiketoiminnassa Toteuttaja Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT Puutekniikka Yhteyshenkilö Timo Kärki, tai Hankeaika Rahoitus : , josta kuntarahaa, EAKR - rahoitusta ja LUT:n omarahoitusta Hankekuvaus Tausta Jätealan uudet ja tiukentuneet säännökset sekä öljyvarojen ehtyminen ja raaka-aineiden hinnan nousu ovat pakottaneet teollisuuden etsimään uusia vaihtoehtoja nykyisille tuotteille ja toimintatavoille, mikä mahdollistaa uusien tuotteiden ja tuotekonseptien syntymisen. Puumuovikomposiitti on ympäristöystävällinen tuote, jonka valmistuksessa voidaan käyttää laajalti erilaisia kierrätettäviä materiaaleja. Tavoitteet Hankkeen tavoitteena on selvittää uusia ja tiedossa olevia kuitukomposiitteihin soveltuvia materiaaleja ja niiden raaka-ainevirtoja Kaakkois-Suomen alueella yritystasolla. Tarkoituksena on löytää erityisesti teollisuuden sivutuotevirroista ja erilaisista kierrätettävistä materiaaleista (metsäteollisuuden sivutuotteet, lentotuhka, lasikuitujäte, pakkauskartonki, muovijätteet ja vuorivillan valmistuksessa syntyvät jätteet) kuitukomposiittien valmistukseen soveltuvia materiaaleja, joiden hinta ja ominaisuudet olisivat nykyisiä vaihtoehtoja kilpailukykyisempiä. Lisäksi kartoitetaan yrityksiä, joilla on mahdollisuus ja kiinnostusta kehittää sivutuotteidensa hyödyntämistä. Potentiaalisia raaka-aineita pilotoidaan tarkemmin ja viedään komposiitinvalmistusta mahdolli- 12

14 suuksien mukaan osaksi yritysten mahdollista uutta liiketoimintaa. Toimenpiteet Raaka-ainevirtojen selvittäminen Potentiaalisten raaka-aineiden pilotointi Hankkeessa syntyneen tietouden jalkauttaminen Loppuraportointi Tulokset Hankkeessa on tähän mennessä tutkittu ja selvitetty, että paperiteollisuuden jätteistä valmistettu komposiittituote soveltuu käytettäväksi kuormalavojen rakenteissa. Hankkeen jatko Työpaikat Yritykset Asiakkaat Maakuntaohjelma On myös todettu, että kaivosteollisuudesta löytyy komposiittien materiaaliksi sopivia kiviaineksia, kuten kalsiumkarbonaatti ja wollastoniitti. Hanke jatkuu asti. Projektiaikaisia työpaikkoja 2 kpl, ei syntyneitä yrityksiä tällä hetkellä Hankkeessa mukana tällä hetkellä 5 yritystä Hankkeessa mukana olevat 5 yritystä. Toteuttaa ja tukee maakuntaohjelmassa mainittua metsäteollisuuden uusiutumista. 2.4 Tehoelektroniikan valmistus- ja tuotekonseptit uusiutuvaan energiaan ja hybridiajoneuvoihin Toteuttaja Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT Energia Yhteyshenkilö Mika Lohtander, tai puh Hankeaika Rahoitus : , josta kuntarahaa, EAKR - rahoitusta ja LUT:n omarahoitusta Hankekuvaus Tausta Uusiutuvan energian sovellukset sekä sähköistyvät liikennevälineet aiheuttavat murroksen tehoelektroniikkalaitteiden topologia- ja tuoterakenteisiin, koska tehoelektroniikkalaitteiden tulee olla mukautettavissa toiminnallisesti ja fyysisesti erilaisiin käyttöympäristöihin. Tavoitteet Hankkeen tavoitteena on selvittää, mitkä ovat tärkeimmät tehoelektroniikan tulevaisuuden tekniikat ja kehittää uusia innovatiivisia tuoterakenteita, joiden tulee täyttää edellä esitetyt vaatimukset. Rakenne- ja valmistusteknisesti haastava rakennekokonaisuus on pystyttävä valmistamaan kustannustehokkaasti erilaisiin sähköteknisiin sovelluksiin (uusiutuva energia, liikennevälineet), jolloin uusien ja ennen näissä sovelluksissa hyödyntämättömien valmistustekniikoiden kehittäminen, aikaisemmin hyödyntämättömien materiaalien käyttö sekä modulaarisen rakenteen kehittäminen kuuluvat tutkittavaan aihealueeseen. 13

15 Toimenpiteet ja arvioitu toteuma Luonnostelu Tehoelektroniikan reunaehdot Tehoelektroniikan vaikutus mekaniikkaan Toimintalämpötilat Sallitut kosteusolosuhteet Toimintorakenteen laatiminen Moduloidun jäähdytyksen kehittäminen Moduloituva mekaaninen rakenne Ohjauselektroniikan rakenteen kehittely ja sen moduloituvuus Kehittely Konseptien kehittäminen Kustannustehokkuus Ympäristöolosuhteet Eri jännitetasot Terminen mitoitus Kestoikä laskenta Valmistettavuus ja kokoonpantavuus Kustannusarvio Evaluointi Tutkitaan kunkin ratkaisun soveltuvuus erilaisiin ympäristöolosuhteisiin. Tarkoitusta varten rakennetaan prototyyppi tai havainnelaitteisto. Synteesin laadinta Vertaillaan erilaisten ratkaisujen tuotantoteknisiä näkökulmia ja käytännön tuotettavuutta. Tulokset Hankkeen tuloksena on uusi tehoelektroniikkasovelluksiin tarkoitettu tuoterakennekonsepti, jonka ansiosta on mahdollista edistää maakunnan yritysten kasvua sekä uuden yritys- ja liiketoiminnan syntymistä. Hankkeen Hankkeelle haetaan jatkorahoitusta välijännitekonvertterin prototyyppimittausten ja valmistuksen kehityksen eteenpäin viemiseksi. Te- jatko kes-rahoitusta haetaan helmikuun 2012 lopussa kaupallistamiseen ja tuotteistamiseen. Työpaikat Projektissa työllistyy suoraan 3 tutkijaa. Hankkeen aikana ei ole syntynyt mennessä muita työpaikkoja. Yritykset Hankkeen vaikutuksesta ei ole syntynyt uusia yrityksiä mennessä. Asiakkaat Hankkeen ansiosta ei ole syntynyt asiakassuhteita mennessä. Tavoitteena on kehittää yliopistolle teknologiaosaamista, jota voidaan seuraavassa vaiheessa hyödyntää yritysyhteistyössä uusien tuotteiden kehitykseen tähtäävässä tutkimuksessa. Maakuntaohjelma Hankkeen sisältö liittyy vahvasti uusiutuvan energian teknologian kehittämiseen ja työkonekäyttöihin. 14

16 2.5 Selvitys biodieselin tuotannosta Etelä-Karjalassa Toteuttaja Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Yhteyshenkilö Ismo Pöllänen, tai Hankeaika Rahoitus 2011: , josta kuntarahaa ja maakunnan kehittämisrahaa Hankekuvaus Tausta StoraEnso Oyj, Neste Oyj ja niiden yhdessä omistama NSE Biofuels Oy ovat ilmoittaneet, että ne investoivat Suomeen suuren mittaluokan biodiesel-tuotantolaitoksen. Laitoksen arvioitu tuotanto olisi noin tonnia vuodessa ja investoinnin mittaluokka noin 500 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoisiksi sijaintipaikoiksi on kaavailtu Imatraa ja Porvoota. Kehitysyhtiö on aiemmin selvittänyt yleisiä edellytyksiä laitoksen sijainnille Imatralla ja nyt selvitystyössä keskityttiin laitoksen sijainnin kannalta keskeisten kysymysten selvittämiseen ja mahdollisten ongelmien ratkaisujen hakemiseen. Tavoitteet Hankkeen avulla saadaan vastaukset biodiesel-tuotannon sijoittumisen kannalta keskeisiin kysymyksiin, luodaan pohjaa tarkemmille jatkoselvityksille ja pystytään osaltaan vaikuttamaan tuotannon sijaintipäätökseen. Toimenpiteet Hankkeessa selvitetään tuotannon sijainnin ja toiminnan kannalta keskeiset kysymykset: materiaalivirta ja materiaalin saatavuus materiaalivirtaan liittyvät logistiset kysymykset (vesitie, maantie, rautatie) tuotannossa syntyvän tuhkan sijoitusmahdollisuudet tuotannossa syntyvän lämmön käyttömahdollisuudet StoraEnso Oyj:n tehtaiden ulkopuolella sekä käytön vaatimat tekniset ratkaisut ja investoinnit kartoitetaan biodiesel-tuotannon tarvitsema osaaminen ja osaamispotentiaali Etelä-Karjalassa Tulokset Selvitystyön tuloksena on syntynyt kokonaiskuva mahdollisen biodieselin tuotantolaitoksen raaka-aineen saatavuudesta sekä logistiikasta. Raaka-aineen saatavuutta ja logistiikkaa on raportissa pohdittu neljän mahdollisen puun käyttöön ja saatavuuteen liittyvän skenaarion kautta. Kaikissa skenaarioissa raaka-aineen saatavuus on todettu riittäväksi. Lisäksi on lisätöinä selvitetty alan osaamispohjaa Etelä- Karjalassa sekä raaka-ainehankinnan ympäristövaikutuksia erityisesti puun kantojen käytön osalta. Hankkeen tulokset ovat luottamuksellisia, mutta osittain käytettävissä laajemminkin biopolttoaineiden ja hajautetun energiantuotannon laitosten sijoittumisprosessien tukena. Lisäksi hanke on osaltaan tukenut alan tutkimus- ja kehitystyötä Etelä- Karjalassa. 15

17 Hankkeen jatko Työpaikat Yritykset Asiakkaat Maakuntaohjelma Hankkeen tulokset hyödynnetään suunnitelman mukaan sijoittumisprosessin tukena. Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy ja Imatran kaupunki jatkavat työtä uusiutuvan dieselin laitoksen sijoittumiseksi Imatralle. Toteutettu selvitystyö ja toimenpidesuositukset antavat hyvän pohjan jatkotyöskentelylle. Jatkossa kartoitetaan mm. Imatran kaupungin lämpö- ja energiaratkaisujen ja mahdollisen biodiesel-laitoksen integraatiohyötyjä. Selvityshanke on kertaluonteinen, mutta työ biopolttoainesektorilla jatkuu Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen osaprojektissa. Hanke ei suoraan luo työpaikkoja. Hanke ei suoraan kohdistu tiettyihin yrityksiin. Hankkeen tuloksilla pyritään vaikuttamaan Etelä-Karjalaan yritysten sijaintipaikkana. Pääkohde on NSE Biofuels Oy:n uusiutuvan dieselin laitos. Selvitystyön tulokset tulevat Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:n ja Kaakkois-Suomen osaamiskeskusohjelman käyttöön biopolttoaineisiin liittyvässä kehitystyössä. Hanke tukee maakuntaohjelman linjauksia metsäteollisuuden uudistamisesta ja Etelä-Karjalan asemasta energia-alan osaamiskeskittymänä. 16

18 3. Matkailu ja luovat alat 3.1 Matkailun sähköisen markkinoinnin konseptointi - MATSO Toteuttaja Saimaan ammattikorkeakoulu Oy Yhteyshenkilö Mika Tonder, tai Hankeaika Rahoitus : , josta kuntarahaa, EAKR - rahoitusosuus, Saimian omarahoitusta Hankekuvaus Tausta Etelä-Karjalan matkailuelinkeinon keskeisenä tavoitteena on matkailun liiketoiminnan tehostaminen hyödyntämällä sähköisiä markkinointi- ja myyntikanavia. Sosiaalisessa mediassa markkinointi tapahtuu jatkuvasti asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa käytävässä vuorovaikutuksessa. Sosiaalisen median toimivuuden ja vaikuttavuuden kannalta kriittinen tekijä on riittävä, monipuolinen ja laadukas sisältö erilaisissa sosiaalisen median kanavissa. Tavoitteet Hankkeen tavoitteena on lisätä Etelä-Karjalan matkailuelinkeinon Internet -näkyvyyttä ja saada koko maakunnan matkailutarjonta yhtenä kokonaisuutena esille sosiaalisen median jakelukanavissa keskeisillä markkina-alueilla ja keskeisten kohderyhmien käyttämissä jakelukanavissa. Toimenpiteet 1. Sosiaalisen median markkinointikanavan määrittely ja selvitys sosiaalisen median markkinaselvitys (kohdemarkkina-alueina: Suomi, Venäjä, Saksa) matkailun sosiaalisen median markkinointikonsepti Etelä- Karjalan matkailuyrityksille 2. Hakukonemarkkinoinnin ja -optimoinnin määrittely selvitys käytetyimmistä hakusanoista paikallisissa hakukoneissa selvitys kohdemarkkina-alueiden suosituista matkailun Internetsivuista ja sosiaalisen median kanavista ohjeistus sopivista sivuista, hakusanoista ja linkityksistä 3. Sähköisen yleismarkkinoinnin rekisterin päivitys maakunnan sähköisen matkailuyritysrekisterin (tietovarannossa on noin 600 yritystä) päivitys verkkokaupan ja sosiaalisen median markkinoinnin pohjaksi Tulokset MatSo hankkeessa tuotettiin markkinatietoa Etelä-Karjalan matkailuelinkeinon kohdemarkkina-alueista, keskittyen kohdeasiakasryhmien käyttäytymiseen sähköisissä kanavissa, tarkastellen alueilla kiinnostusta herättäviä markkinointisisältöjä sekä tutkien käytettäviä hakusanoja niin hakukoneissa että sosiaalisen median jakelukanavissa. Tutkimuksesta tuotettiin raportit, jotka julkaistiin - palvelussa. 17

19 Hankkeessa tuotettiin ohjekirjasia alueen yrittäjille siitä, miten sosiaalisen median työkalut voidaan ottaa helposti käyttöön omien palvelujen markkinoinnissa. Ohjeet tuotettiin Flickr, Youtube, Google maps ja places palveluihin sekä Yandex hakukoneeseen. Ohjekirjaset on jaettu yrityksille -palvelun kautta. Hankkeen jatko Työpaikat Yritykset Asiakkaat Maakuntaohjelma MatSo hankkeessa määriteltiin toimintapa ja rakenne ostosmatkailuun keskittyvälle matkailumarkkinoinnille venäläisessä Vkontakte - palvelussa. Määrittelyn tuloksena on mahdollista perustaa tehokas tapa markkinoida alueen yrityksiä tietyllä kohdemarkkina-alueella tiettyjen kohdeasiakasryhmien keskuudessa. Hankkeessa tuotettu sosiaalisessa mediassa toimiva markkinointikonsepti luovutettiin GoSaimaa Oy:lle hyödynnettäväksi Etelä-Karjalan matkailumarkkinoinnissa. Hankkeessa työllistyi neljä kokopäiväistä projektityöntekijää ajalla 05/ /2010, yksi kokopäiväinen projektityöntekijä (11/ /2011) sekä kolme osa-aikaista projektityöntekijää projektin eri vaiheissa ajalla 08/ /2011. Hankkeessa tuotettiin matkailumarkkinoinnin konsepti sosiaalisen median kanaviin. Ko. konsepti on yritysten hyödynnettävissä ja mahdollisesti toimintaa ylläpitävän yrityksen liiketoiminnan perusta. Hankkeen tulosten pohjalta perustettiin yritys Mediatalo Toimelias Oy. Hankkeen toiminnassa on ollut mukana 19 yritystä, jotka ovat toimineet kehitettävän konseptin pilottiyrityksinä. Hanke on toteuttanut maakuntaohjelmaa matkailuelinkeinon ja yritysten toimintaedellytysten kehittämisen osalta. 18

20 3.2 Asiakaslähtöisen segmentoidun tuotteistamisohjelman luominen, osa II Toteuttajat Päätoteuttaja: Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy yhteistyössä Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy:n kanssa. Osatoteuttajat: Saimaan ammattikorkeakoulu ja TKI-HUMAK Voima Yhteyshenkilö Ismo Pöllänen, tai Hankeaika Osa I: Osa II: Rahoitus 2011: , josta kuntarahaa ja maakunnan kehittämisrahaa Hankekuvaus Tausta Hankkeen tarkoituksena oli luoda malli tapahtumien tuotantoon, uusien tapahtumien synnyttämiseksi ja jo olemassa olevien tapahtumien kehittämiseksi. Sen avulla pyritään tehostamaan alueelle suuntautuvaa matkailua kehittämällä erityisesti Saimaa Gardens -alueen matkailun oheispalveluina järjestettäviä tapahtumia. Alueen tapahtumatuotantoa halutaan vahvistaa ja kehittää ympärivuotisen ohjelmapalvelutuotannon suuntaan. Tavoitteet Tavoitteena oli luoda ensimmäisen vaiheen tulosten pohjalta arviointija kehittämisvälineitä tapahtumien kehittämiseen. Välineitä testattiin kesällä 2011 järjestettävässä Venäläinen viikko tapahtumassa. Lisäksi tavoitteena on tilaaja-tuottaja-mallin luominen Saimaa Gardens alueen tapahtumatuotantoon. Tilaaja-tuottaja-mallissa tapahtuma- ja ohjelmapalveluita ostettaisiin keskitetysti veturiyrittäjältä, jonka tehtävänä olisi kasata tuotepaketteja matkailupalveluiden tarpeisiin. Tavoitteet vuosille Saada tietoa nykyisistä ja potentiaalisista asiakkaista, markkinoinnin kohdealueista sekä tapahtumien vahvuuksista ja kehittämistarpeista 2. Lisätä tapahtumatuottajien osaamista tuotteistuksessa sekä potentiaalisten asiakasryhmien määrittelyssä 3. Suunnata olemassa olevia tuotteita paremmin tulevaisuuden trendeihin ja kehittää mahdollisia uusia tuotteita 4. Luoda kehittämisen tueksi tuotekehityksen asiantuntijaverkosto 5. Rakentaa liiketoimintamallien jatkuvan kehittämisen toimintaympäristö yhteistyössä yrityspalveluorganisaatioiden kanssa 6. Luoda yhdessä HCR Saimaan ja Imatran Kylpylän kanssa tilaajatuottajamalli Saimaa Gardens alueelle Toimenpiteet vuodelle Tapahtumatuottamisen mallin pilotointi Lappeenrannan seudulla 2. Pilotoinnin jälkeen mallin jatkokehittäminen 3. Konkreettiset tuotteistamistoimet vanhoille ja uusille tapahtumille 4. Tilaaja-tuottajamallista sopiminen tilaajaorganisaatioiden kanssa 5. Tilaaja-tuottajamallin testaaminen tapahtumatuotantoon 6. Tuottajaverkoston rakentaminen pitkäjänteiseen tapahtumatuotantoon tapahtumien suunnitelmat markkinointi mukaan lukien 19

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Mediatalo Toimelias Oy Teemu Hakolahti

Mediatalo Toimelias Oy Teemu Hakolahti + Mediatalo Toimelias Oy Teemu Hakolahti + Mistä kaikki lähti liikkeelle? Saimaan ammattikorkeakoulun EAKR-hanke (Matkailun sosiaalisen median hanke MATSO) vuosina 2010-2011 hankkeessa oli tavoitteena

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

TARKENNETTU PROJEKTISUUNNITELMA

TARKENNETTU PROJEKTISUUNNITELMA TARKENNETTU PROJEKTISUUNNITELMA Rucola Plus/Internet markkinointi ja myynti -toteutus Matkailun ja elämystuotannon klusteriohjelma (OSKE) SISÄLLYS 1 Yhteenveto... 3 2 Rucola Plus/Internet-markkinointi

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Vetovoimaa matkailuun! Imatran Kylpylä 20.4.2012. Juha Sorjonen 5/2/2012 www.kehy.fi

Vetovoimaa matkailuun! Imatran Kylpylä 20.4.2012. Juha Sorjonen 5/2/2012 www.kehy.fi Vetovoimaa matkailuun! Imatran Kylpylä 20.4.2012 Juha Sorjonen 5/2/2012 Tilanne - Tarve Toimenpiteet Matkailu on merkittävä kasvuala ja työllistäjä. Venäläisillä matkailijoilla on suuri merkitys. Merkittäviä

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy 7. huhtikuuta, 2014 Pohjoinen kasvuvyöhykeseminaari Finlandia-talo Pohjoisen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto

KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto 29.11.2010 KOKO RUSSIA Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto KOKO, alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma, on Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima alueiden kilpailukyvyn edistämiseen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 11.4.2008 Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Valtakunnalliset hankkeet ohjelmien toteuttamisen

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan!

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Lappeenranta lyhyesti Kuningatar Kristiina perusti kaupungin vuonna 1649. Kansainvälinen

Lisätiedot

Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä 2015-2017

Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä 2015-2017 Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä 2015-2017 Hankeiltapäivä 19.11.2015 Lähde: International Synergies www.international-synergies.com 2 Teolliset Symbioosit Hankkeen toteuttaja ja hallinnoija:

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Kulttuuritarjonnan tuotteistaminen on ollut vaihtelevaa

Lisätiedot

MITÄ KUULUU MATKAILU? JuhlaHelmi, Porvoo, 14.5. Anne Wetterstrand / Topi Haapanen Kehitysyhtiö Posintra Oy

MITÄ KUULUU MATKAILU? JuhlaHelmi, Porvoo, 14.5. Anne Wetterstrand / Topi Haapanen Kehitysyhtiö Posintra Oy MITÄ KUULUU MATKAILU? JuhlaHelmi, Porvoo, 14.5. Anne Wetterstrand / Topi Haapanen Kehitysyhtiö Posintra Oy ILLAN OHJELMA Kahvia ja piirakkaa 17.00 Vetovoimaa! -kokemuksia Kohti Uutta? Yhteistä keskustelua

Lisätiedot

Linnasta Linnaan - Castle to Castle

Linnasta Linnaan - Castle to Castle SOUTH-EAST FINLAND RUSSIA ENPI CBC 2007 2013 KULTTUURIMATKAILUN KEHITTÄMISHANKE Linnasta Linnaan - Castle to Castle Linnojen ja linnoitusten historian tuotteistaminen ja elävöittäminen Irina Lukkarinen

Lisätiedot

Luova Matka Culture Creators go Tourism

Luova Matka Culture Creators go Tourism Luova Matka Culture Creators go Tourism Toteutusaika 1.10.2015 30.9.2018 Euroopan sosiaalirahaston rahoittama valtakunnallinen hanke (ESR) Budjetti 600 000 euroa Hankkeen hallinnoija Visit Finland/Finpro

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Russia Business Point -hanke

Russia Business Point -hanke Russia Business Point -hanke 1.9.2015 31.8.2017 Hankkeen budjetti ja kohderyhmä Kokonaisbudjetti 220.000 Rahoittajana Hämeen liitto (EAKR), hallinnoijana Linnan Kehitys Oy Hankkeessa mukana yhteistyökumppaneina:

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

EU-rahoitteiset hankkeet 2011-2013. ProTeK 2000 (ESR) ProTeK 3000 (EAKR)

EU-rahoitteiset hankkeet 2011-2013. ProTeK 2000 (ESR) ProTeK 3000 (EAKR) EU-rahoitteiset hankkeet 2011-2013 ProTeK 2000 (ESR) ProTeK 3000 (EAKR) Sisällysluettelo Lyhenteet ProTeK-hankkeet ProTeK2000 ProTeK3000 Lyhenteet EU ProTeK2000 ProTeK3000 Euroopan Unioni ESR/ELY, EKAMI

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA vuosiseminaari 7.10.2014 Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke Harri Jyrävä, Ramboll Finland Oy Savo-Karjalan aluehankkeen koordinointi: Harri Jyrävä ja Teemu Matilainen , Savo-Karjala

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 17.5.2011 Kulttuurimatkailufoorumi Anne Karsikas-Järvinen Kulttuurin Ketju -hanke Kansallinen hanke, jonka tavoitteena on edesauttaa kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot