25 Valtuustoaloite 3/2015; perusturvan laitoshuoltajien siirtyminen. 29 Sastamalan koulutuskuntayhtymän (Sasky) perussopimuksen muuttaminen

Transkriptio

1 Hämeenkyrö Pöytäkirja 6/ (27) Aika , klo 18:00-20:21 Paikka Valtuustosali Käsitellyt asiat 22 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 23 Pöytäkirjan tarkastus 24 Muutostalousarvio 3/ Valtuustoaloite 3/2015; perusturvan laitoshuoltajien siirtyminen 26 Tuloveroprosentti Kiinteistöveroprosentit Valtuutettujen lukumäärä 29 Sastamalan koulutuskuntayhtymän (Sasky) perussopimuksen muuttaminen 30 Ilmoitusasiat

2 Hämeenkyrö Pöytäkirja 6/ (27) Saapuvilla olleet jäsenet Kirsi Parhankangas, puheenjohtaja Pasi Eloranta, 1. varapuheenjohtaja Mauri Lepola, 2. varapuheenjohtaja Atso Alakastari Kauko Autio Teemu Evikoski Pekka Hakala Sari Haukipää Päivi Hiltunen Maria Härkki-Santala Anna-Kaisa Immonen Kari Isokivijarvi Harri Isomuotia Jukka Juvonen Esa Järvenpää Jarmo Järvinen Jarmo Kalliola Mari Kola Kati Lahtinen Jouni Lampinen Maarit Lepistö Päivi Leskinen Risto Linnainmaa Raija Mäensivu Mäki Rauno Marita Nieminen Heimo Nordfors Jouni Ovaska Susanna Palomäki Vilho Ponkiniemi Katariina Pylsy Erkki Rikala Tarja Soukko Juhani Vatajaniemi Raija Westergård Muut saapuvilla olleet Tiina Paloranta, talousjohtaja, sihteeri Antero Alenius, kunnanjohtaja Erkki Jortikka, henkilöstöpäällikkö Tuomas Parmanen, ylilääkäri, poistui 18:15 Minna Peltola, ICt-päällikkö Matti Asumalahti, Ict-tukihenkilö Simo Linnainmaa, nuorisovaltuuston edustaja, nuorisovaltuuston edustaja Allekirjoitukset Kirsi Parhankangas Puheenjohtaja Tiina Paloranta Sihteeri

3 Hämeenkyrö Pöytäkirja 6/ (27) Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Mari Kola Kati Lahtinen Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on nähtävillä arkistosihteerin huoneessa

4 Hämeenkyrö Pöytäkirja 6/ (27) 22 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty valtuutetuille Kokouskutsu on asetettu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle (kuulutus 120/2016) ja julkaistu UutisOivassa Hyväksyttiin.

5 Hämeenkyrö Pöytäkirja 6/ (27) 23 Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Mari Kola ja Kati Lahtinen. Hyväksyttiin.

6 Hämeenkyrö Pöytäkirja 6/ (27) Kunnanhallitus, 97, Kunnanvaltuusto, 24, Muutostalousarvio 3/2016 HMKDno Kunnanhallitus, , 97 Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Paloranta tiina.paloranta@hameenkyro.fi Vuoden 2016 aikana valtuusto on päättänyt kahdesta talousarviomuutoksesta vanhusten päivätoimintakeskuksen investointihankkeelle euron lisämääräraha Koskilinna työn rikastamo -hankkeen tuloarvioksi muutettiin avustusmäärän pienentymisen takia Vuoden aikana edelllä mainittujen jälkeen tehdyt talousarviomuutosesitykset on koottu yhteen muutostalousarvioon. Lautakuntien muutosesityspykälät ovat oheismateriaalina. Hallintosäännön 104 mukaisesti talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Määrärahamuutosesitysten yhteydessä on esitettävä myös muutosten vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Muutosesitys, jolla ei ole nettomenovaikutusta 1. Perusturvalautakunta esittää talousarviomuutosta perheryhmäkotia varten, menoihin kustannuspaikalle euroa ja vastaava summa tuloihin. Lisämäärärahaesitykset 1. Sivistyslautakunta lisämääräraha euroa investointeihin kohteelle traktori. Määräraha on varastetun traktorin korvaavan traktorin hankintaa varten. 2. Myllykolun katoksen suunnittelukustannukset. Joutsenten Reitti on puoltanut Myllykolun katos -hanketta, ELY:n päätöstä ei ole vielä saatu. Suunnittelu on vuonna 2016 ja katos rakennetaan vuonna Koko hankkeen kustannusarvio on euroa ja avustusarvio euroa. Tänä vuonna suunnitteluun arvioidaan kuluvan euroa, tämä määräraha tarvitaan investointeihin kohteelle 447 kustannuspaikalle Perusturvalautakunta esittää euron lisämäärärahoja, josta euroa sosiaalityöhön ja perhepalveluihin euroa työmarkkinatuen kuntaosuuteen 1,6 milj.euroa erikoissairaanhoitoon

7 Hämeenkyrö Pöytäkirja 6/ (27) Ehdotus Esittelijä: Antero Alenius, kunnanjohtaja Hallitus esittää valtuustolle seuraavien muutosten tekemistä vuoden 2016 talousarvioon: 1. perusturvalautakunnalle tuloihin ja menoihin euroa perheryhmäkotia varten 2. lisämääräraha sivistyslautakunnan investointimenoihin euroa kohteelle traktori 3. lisämääräraha tekniselle lautakunnalle investointeihin euroa kohteelle Myllykolun katos 4. lisämääräraha perusturvalautakunnalle euroa, josta euroa sosiaalityöhön ja perhepalveluihin, työmarkkinatuen kuntaosuuteen ja 1,6 milj.euroa erikoissairaanhoitoon. Hyväksyttiin. Kunnanvaltuusto, , 24 Valmistelija / lisätiedot: Tiina Paloranta tiina.paloranta@hameenkyro.fi Hyväksyttiin. Tiedoksi tekninen lautakunta, perusturvalautakunta, sivistyslautakunta, talousjohtaja Paloranta, kirjanpitopäällikkö Salmela, taloussuunnittelija Rönkkö

8 Hämeenkyrö Pöytäkirja 6/ (27) Kunnanhallitus, 98, Kunnanvaltuusto, 25, Valtuustoaloite 3/2015; perusturvan laitoshuoltajien siirtyminen HMKDno Kunnanhallitus, , 98 Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Paloranta tiina.paloranta@hameenkyro.fi VALTUUSTOALOITE; PERUSTURVAN LAITOSHUOLTAJIEN SIIRTYMINEN TEKNISELTÄ PUOLELTA PERUSTURVAAN Tekninen lautakunta , 41 Tekninen johtaja Satu Hyötylä: Maarit Lepistö ja kahdeksan muuta valtuutettua esittävät, että perusturvan toimipisteissä työskentelevät laitoshuoltajat siirretään perusturvan työntekijöiksi. Aloite on tallennettu Satamaan. Laitoshuolto on keskistetty tekniselle osastolle niin, että kuluvan vuoden alusta kaikki laitoshuolto on ollut teknisen osaston järjestämää. Aloitteessa esitetään useita perusteluita, jotka koskevat terveyskeskusta. Selvää on, että yhteistyö ei ole parasta mahdollista tällä hetkellä. Kuitenkin jo taloustilannekin huomioiden pitäisi tehdä parasta mahdollista yhteistyötä kunnan kaiken toiminnan tehostamiseksi. Osastonhoitajat ovat nimenomaan sairaanhoidon ammattilaisia eivätkä puhdistusalan ammattilaisia. Työvuorojen ja kaiken kaikkiaan siivouksen toimivuus on mahdollista aikaan saada nykyiselläkin toimintamallilla. Sunnuntaisin toimintaa poliklinikalla on vähän, ja siksi myös siivoustarvetta. Osastolta saa tarvittaessa apua, mikäli poliklinikalla tulee yllättävä siivoustarve. Varsinainen siivous tehdään heti maanantaiaamuna. Sunnuntaityön vähentäminen on oltava tässä taloustilanteessa tavoitteena kaikissa niissä tilanteissa, kun se mahdollista on. Hallintokuntien välisiä sopimuksia siivouksesta ei ole tehty ja ne on tarpeen tehdä, jotta molemmin puolin on yhteinen käsitys toimintamallista. Välinehuoltajan sijaistamisesta on yhteisesti sovittu, että välinehuoltajan koulutuksen käynyt laitoshuoltaja hoitaa kaikki lyhytaikaiset ja äkkinäiset sijaisuudet. Pidempiaikaisiin sijaisuuksiin haetaan talon ulkopuolelta sijainen. Näin on toimittu. Keväällä laitoshuoltaja hoiti tehtävää niin pitkään, että pidempiaikainen sijainen löytyi. Sijainen on tälläkin hetkellä töissä. Näiden perusteiden osalta tämä esitetty siirto ei ole tarkoituksenmukainen. Perustelut aloitteessa liittyivät terveyskeskukseen, vaikka otsikossa nimettiinkin koko perusturva siirron alaiseksi. Se, onko siivoustoiminta perusturvan kaikissa yksiköissä mahdollisimman tehokasta, on toinen kysymys. Varmasti kehitettävää löytyy niin siivouksen puolelta, kuin tilaajankin puolelta ja

9 Hämeenkyrö Pöytäkirja 6/ (27) vaihtelua on eri yksiköiden kesken. Sopimusten puuttuminen aiheuttaa sekavuutta toimintaan ja eri henkilöt toivovat/odottavat eri asioita. Sopimusten laatiminen on valmistelussa. Toiminnan kehittäminen on mahdollista ja voidaan toteuttaa hyvässä yhteistyössä tilaajan ja palveluntuottajan kesken. Toimintaa on kehitetty, mutta useissa tilanteissa tilaaja ei hyväksy toimintamalliin minkäänlaisia muutoksia. Tällaisissa tilanteissa otetaan usein ulkopuolinen selvittäjä, joka puolueettomasti tuo esiin toimintojen epäkohdat ja tarvittavat kehittämistoimenpiteet. Toinen vaihtoehto on ulkoistaminen. Esitys (tekninen johtaja Satu Hyötylä): Lautakunta antaa teknisen johtajan selvityksen vastauksena valtuustoaloitteeseen. : Lautakunta hyväksyi esityksen. Lisäksi lautakunta päätti, että palvelusopimuksen valmistelu käynnistetään välittömästi tavoitteena saada sopimus allekirjoitetuksi vuoden loppuun mennessä. PERUSTURVAPALVELUIDEN LAUSUNTO VALTUUSTOALOITEESEEN Perusturvalautakunta , 38, liite Johtava hoitaja Tarja Soukko, puh : Puhdistus- ja desinfektiotoimenpiteiden tavoitteena on taata viihtyisä ja turvallinen ympäristö potilaille, omaisille ja henkilökunnalle. Tartuntojen syntymisen ja leviämisen ehkäisyssä yhtenä keinona on suunnitelmallinen, tehokas ja tarkoituksenmukainen siivous. Siivoustyötä tekevien työntekijöiden on tiedettävä tartuntojen synty- ja leviämistavat, jotta he ymmärtävät vastuunsa ja osuutensa infektioiden ehkäisyssä. Laitoshuoltajat ovat osa potilaan hoitoryhmää. Yleisissä siivoussuosituksissa poliklinikan hoitohuoneiden ja wc-tilojen siivous tehdään päivittäin ja lisäksi mahdollisen tarpeen mukaan. Lisäksi päivittäin siivotaan vastaanottotilan odotushuone. Päivystysajan siivousta ei voida hoitaa kevennetysti tai lakkauttaa, etenkään laitoshuoltajien henkilöstökulujen säästösyistä. Laitoshuoltajat siirrettiin tekniselle toimelle siivoustyön päällikön alaisuuteen tarkoituksena saada toimiva kokonaisuus, jossa esim. vakituisen työntekijän sijaistaminen äkillisissä poissaoloissa olisi helpompi järjestää sisäisillä työjärjestelyillä. Perusturvapalvelujen näkemyksen mukaan tästä näkökulmasta yksikkö on tarkoituksenmukainen ja sen toiminnan kehittämistä tulee jatkaa. Laitoshuollon siirrossa välinehuolto jäi terveydenhuollon palvelualueelle. Välinehuoltajan osaaminen ja koulutuspohja kuuluu laitoshuollon osaamisalueelle, ei hoitotyöhön ja siten sijaisuuden järjestäminen laitoshuoltajien kesken olisi turvatumpaa. Laitoshuoltajalla voi olla pätevyys myös välinehuoltajan tehtävään. Välinehuolto on tehtäväalue, jota ei voi hoitaa ilman pätevyysvaatimuksia ja yhden osaajan yksikkö on siten tästä näkökulmasta haavoittuva. Välinehuolto on osa-alue, jonka toiminnan pysähtyessä useat terveydenhuollon palvelut keskeytyvät ja siten toiminnan

10 Hämeenkyrö Pöytäkirja 6/ (27) varmistaminen on tärkeää. Sijaisuuden hoidon näkökulmaa tulee siten tarkastella tarkoituksenmukaisuus ja saatavuusnäkökulma huomioiden. Vuodeosastoilla teknisten palveluiden tuottamilla laitoshuollon ja ruokahuollon palveluilla on tärkeä merkityksensä osana hyvää potilaan kokonaishoitoa. Vuorovaikutteinen keskustelu ja työn kehittäminen yhdessä hoitohenkilöstön kanssa on keskeistä moniammatillisessa toiminnassa. On selvää, että potilasosastoilla työn kehittämisen lähtökohtana tulee olla potilaan hoitoprosessin laatu, sujuvuus ja tuottavuus. Potilaan hoidon prosessin tuottavuutta tulee siten tarkastella kokonaisuutena, ei yhden osatekijän kautta. Hoitoketjun toimivuudesta saadaan paras kokonaistaloudellinen hyöty. Perusterveydenhuolto on kyennyt pitämään kustannuskehityksensä maltillisena ja parantanut työn tuottavuuttaan asiakaslähtöisyyttä korostaen. Ostettavien palveluiden kustannukset mm lääkkeiden, hoitotarvikkeiden, sisäisten palveluiden kustannukset ovat nousseet merkittävästi viime vuosina ja vertailuja ja arvioita niiden vaikutuksista hoitopäiväkustannuksiin tehdään jatkuvasti. Palveluiden tuottamistavan valinta on poliittinen päätös. Mikäli päätöksentekijät haluavat vertailla eri tuottamisvaihtoehtojen vaikutuksia on perusturvapalvelut osaltaan valmis osallistumaan vertailutyöhön. Mikäli päädytään jatkamaan nykyisellä mallilla, mahdollisista palvelun tuottajan toiminnan muutoksista tulee neuvotella etukäteen, jotta myös palvelun tilaajan tarpeet tulee huomioiduksi. Valtuustoaloite liitteenä nro 20. Esitys (ylilääkäri Pekka Nokso-Koivisto): Perusturvalautakunta antaa valtuustoaloitteeseen edellä olevan lausunnon. Keskustelun kuluessa perusturvalautakunta lisäsi esitykseen, että se edellyttää tukipalvelujen kustannuksien ja toimintatapojen selvitettämistä ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. : Perusturvalautakunta antaa valtuustoaloitteeseen edellä olevanlausunnon ja edellyttää, että tukipalvelujen kustannukset ja toimintatavat selvitetään ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. VALTUUSTOALOITE 3/2015; PERUSTURVAN LAITOSHUOLTAJIEN SIIRTYMINEN Hallitus , 106 Valtuutettu Maarit Lepistön ym. jättämä valtuustoaloite valtuuston kokouksen yhteydessä : PERUSTURVAN LAITOSHUOLTAJIEN SIIRTYMINEN TEKNISELTÄ PUOLELTA PERUSTURVAAN Siivoustyö kuuluu kunnassa tukitoimiin, ja siten kuuluisi luontevasti tekniselle puolelle, mutta käytäntö on osoittanut, että tämä ei toimi perusturvassa, sillä siivoustyö perusturvassa vaatii erikoisosaamista. Teen aloitteeni toiminnan ja työn sujuvuuden näkökulmista.

11 Hämeenkyrö Pöytäkirja 6/ (27) Perusturvan siivoustyö poikkeaa suuresti esimerkiksi koulujen ja päiväkotien siivouksesta. Sairaalamaailmassa lika on suurelta osin tartuntavaarallista mikrobilikaa ja siten osin näkymätöntä. Puhtausluokat sairaaloissa on yleensä ykköstä. Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin tavoitteena on MRSA:n kohdalla saada tartunnat puolittumaan, mutta siinä ei ole onnistuttu. Tartunnat ovat kyllä vähentyneet, mutta työtä niiden vähentämisen eteen on tehtävä jatkuvasti. Osastonhoitajat poliklinikalla ja osastoilla ovat sairaanhoidon ammattilaisia, ja laitoshuoltajien kuuluessa heidän alaisuuteensa, voidaan työvuorot saada palvelemaan sairaalan tarpeita ja odotuksia paremmin. Tällä hetkellä perusturva ostaa siivouspalvelut tekniseltä puolelta, josta on vain ilmoitusluonteisesti lopetettu nyt päivystyssunnuntain siivoustyö. Päivystysviikon lauantain siivoustyötä ei ole omien laitoshuoltajien toimesta ollutkaan. Osaston laitoshuoltajat ovat aamulla käyneet poliklinikalla tarkastamassa joitain paikkoja, mutta varsinaisena päivystysaikana siivousta ei ole tehty. Yleensä ostaja määrittää maksamansa palvelut ja tilaukset, eikä päinvastoin. On todellakin syytä olla huolissaan poliklinikan hygieniatason laskusta. Toisena esimerkkinä toimimattomuudesta on välinehuoltajan sijaistaminen. Henkilöstökertomuksessa sanotaan työnantajan tukevan työntekijän kouluttautumista, ja kunnan hyödyntävän koulutusta, kun se täyttää osaamisaukkoja. Laitoshuoltajista on yksi henkilö kouluttautunut välinehuoltajaksi ja hän on ajoittain saanut sijaistaa perusturvan välinehuoltajaa. Nyt tekniseltä puolen on tämä kielletty vedoten laitoshuoltajien sijaispulaan, minkä on todettu olevan virheellinen väite. Sen sijaan alueellamme on välinehuoltajien saatavuus erittäin vaikeaa. Välinehuoltajan ammattikuva on hyvin spesifiä, ja työpanoksen puuttuessa on se toiminnan kannalta kriittistä. Laitoshuoltajien ollessa perusturvan alaisuudessa voitaisiin hyödyntää tämän laitoshuoltajan välinehuollon koulutus esteettömästi ja siten turvata toimivuus sairaalassa. Tiedonkulkukin toimisi nopeammin, sillä tilanteet sairaalassa saattavat muuttua nopeasti. Keväällä eri toiminnot olivat vaarassa keskeytyä, kun välinehuoltajan löytäminen oli vaikeaa sijaistamaan, eikä tekniseltä puolen annettu välinhuoltajan koulutuksen käynyttä laitoshuoltajaa sijaistukseen. Henkilöstökertomuksessa sanotaan myös, että positiivisen erityiskohtelun tulee olla harkitusti sallittua. Näiden ongelmien kanssa on työstetty pitkään ja yritetty saada tarkoituksenmukaista ratkaisua aikaiseksi siinä onnistumatta, joten tämä asia täytyy hoitaa näin valtuustoaloitteen kautta. Esitys: HALLITUS toteaa aloitteen johdosta seuraavaa: 1. Laitoshuollon palveluiden järjestäminen teknisen ja perusturvan palvelualueen välillä nykyistä sujuvammin vaatii palvelusopimusten välittömän käyttöönoton vuoden loppuun mennessä. Palvelusopimuksessa tilaaja ja tuottaja sopivat toiminnan sisällöstä nykyistä tarkemmin. Sisäisten kustannusten nousun estämiseksi osapuolten on pystyttävä sopimaan myös tarvittavista muutoksista nykyisiin toimintatapoihin. 2. Nykyinen kustannustaso on pystyttävä osoittamaan luotettavasti. Sen perusteella tilaajan ja tuottajan on sovittava tarvittavista muutoksista toiminnan sisältöön. Tämän vaiheen tulee toteutua keväällä 2016 kun suunnitellaan sisäisiä kustannuksia seuraavaan talousarviovalmisteluun. 3. Kummankin lautakunnan lausunnoissa on esitetty asioita, joilla toiminnan taloudellisuutta ja tuottavuutta voidaan

12 Hämeenkyrö Pöytäkirja 6/ (27) kehittää. Laitoshuoltajien siirtäminen palvelualueelta toiselle ei hallinnollisena siirtona yksistään saa aikaan tuottavuuden paranemista. HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE, että tämä todetaan myös vastaukseksi valtuustoaloitteeseen. : Keskustelun kuluessa Maarit Lepistö esitti, että tukipalvelujen kustannusten yksikköhinnat ja toimintatavat selvitetään ulkopuolisen asiantuntijan toimesta ja lykätään aloitteen käsittelyä kunnes saadaan em. asiat selvitetyiksi. HALLITUS hyväksyi Lepistön esityksen yksimielisesti. Hallitus Kuntamaiseman raportit vuodelta 2014 ja 2015 on saatu. Raportissa todetaan : "Tilapalveluiden asukaskohtaiset kustannukset (402 ) ovat vertailukuntien keskitasoa korkeammat (vertailukuntien keskiarvo on 361 ). Kustannukset ovat kuitenkin laskeneet -7 % vuodesta Kustannustasoa selittää erityisesti siivouksen keskimääräistä (88 ) korkeammat kustannukset (110 ). Muun ylläpidon kustannustaso on maltillinen. Tilapalveluiden kokonaisuuden kustannusten tiputtaminen optimoituun tasoon tarkoittaisi n % kustannusvähennystä tilapalveluiden nykyisistä panostuksista. Optimoituun tasoon päästään erityisesti sote-rakennusten siivouksen kustannuksia optimoimalla (säästöpotentiaali noin ). " Kuntamaisemaraportit kokonaisuudessaan ovat valtuuston työtilassa virrassa kohdassa Muu materiaali/raportit/kuntamaisema Tekniset palvelut ja perusturva ovat käyneet neuvotteluja laitoshuoltajien siirtämisestä teknisistä palveluista perusturvapalveluihin. Neuvotteluissa on päädytty siirtoon vuoden 2017 alusta alkaen. Siirtoa puoltaa tuleva soteratkaisu, jonka myötä maakuntaan siirtyvät ne työntekijät, jotka tekevät sotepalveluihin kuuluvaa työtä vähintään 50 % työajastaan. Siirrot kunnan sisällä perusturvan palvelualueelle on hyvä tehdä jo etukäteen. Talousarviot vuodelle 2017 valmistellaan siirto huomioon ottaen. Talouspäälliköt ovat sopineet siirron käytännön toteutuksesta talousarvioon. Kaikilta osin laskelmia ei saada valmiiksi ennen lautakuntien talousarviokäsittelyjä. Ehdotus Esittelijä: Antero Alenius, kunnanjohtaja Hallitus esittää valtuustolle, että se 1. merkitsee tiedokseen hallituksen selostuksen valtuustoaloitteeseen, toteaa asian valmistelun alkaneen ja siirron toteutuvan vuoden 2017 alusta 2. toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi Hyväksyttiin.

13 Hämeenkyrö Pöytäkirja 6/ (27) Kunnanvaltuusto, , 25 Valmistelija / lisätiedot: Tiina Paloranta tiina.paloranta@hameenkyro.fi Hyväksyttiin. Tiedoksi Maarit Lepistö (aloitteen 1. allekirjoittaja), tekninen lautakunta, perusturvalautakunta, arkistosihteeri (aloiteluettelomerkintä)

14 Hämeenkyrö Pöytäkirja 6/ (27) 26 Tuloveroprosentti 2017 HMKDno Valmistelija / lisätiedot: Tiina Paloranta tiina.paloranta@hameenkyro.fi Kunnanhallitus , 105 Kuntalain 111 :n mukaan valtuuston on viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Koko maan tuloveroprosentin keskiarvo 2016 on 19,87 ja Pirkanmaan 20,24. Hämeenkyrön tuloveroprosentti 2016 oli 21. Kunnallisveron tuotto vuonna 2015 oli 32,3 milj. euroa. Vuodelle 2016 arvio on talousarviossa 32,5 milj euroa. Ennusteen mukaan verotuloja saadaan 32 milj. euroa. Ennusteen mukaan kunnallisverotuotto vuonna 2017 olisi nykyisellä prosentilla 32 milj.euroa ja 22 prosenttiin korotettuna 33,5 milj. euroa. Tuloveroprosentti on ollut 21 vuodesta 2014 lähtien. Lautakunnat valmistelevat talousarvioesityksiään vuodelle Esitykset palautetaan hallitukselle , joten esitysten yhteenvetoa ei ole vielä käytettävissä. Talousarviokehykseksi hallitus asetti vuoden 2016 nettomenojen tason. Vuoden 2017 laskelmaennuste veroprosentilla 22 ja kehyksen mukaisella nettomenotasolla on miinuksella noin miljoonan. Veroprosentin noston tuoma lisätuotto käytetään vuosikatteen vahvistamiseen ja sitä kautta investointien rahoitukseen. Oheismateriaalina on kuva toimintakatteen kehityksestä. Ehdotus: Hallitus esittää, että valtuusto päättää vuoden 2017 tuloveroprosentiksi 22,00. Äänestykset: Rauno Mäki esitti veroprosentiksi 21. Heimo Nordfors kannatti esitystä. Hallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestystapaesityksen. Pohjaesitys on Kyllä ja Mäen esitys on Ei. Kyllä: Päivi Hiltunen, Maria Härkki-Santala, Risto Linnainmaa, Esa Järvenpää, Vilho Ponkiniemi Ei: Mäki Rauno, Heimo Nordfors, Jukka Juvonen Tyhjä: Päivi Leskinen : Hallitus hyväksyi esittelijän esityksen äänin 5-3 ja 1 äänesti tyhjää. Heimo Nordfors, Rauno Mäki ja Jukka Juvonen jättivät eriävän mielipiteensä päätökseen.

15 Hämeenkyrö Pöytäkirja 6/ (27) Tiedoksi: valtuusto Valtuuston oheismateriaalina on kunnallisveron tuottolaskelma ja toimintakatteen kehitys. Äänestykset Pohjaesitys Kyllä, kokoomuksen esitys Ei (veroprosenttia ei koroteta) Kyllä Juhani Vatajaniemi Risto Linnainmaa Jouni Ovaska Vilho Ponkiniemi Susanna Palomäki Anna-Kaisa Immonen Esa Järvenpää Päivi Hiltunen Maria Härkki-Santala Raija Mäensivu Raija Westergård Marita Nieminen Jarmo Kalliola Pasi Eloranta Pekka Hakala Jarmo Järvinen Atso Alakastari Sari Haukipää Mauri Lepola Maarit Lepistö Ei Kari Isokivijarvi Jouni Lampinen Teemu Evikoski Katariina Pylsy Heimo Nordfors Tarja Soukko Kauko Autio Mari Kola Mäki Rauno Päivi Leskinen Harri Isomuotia Jukka Juvonen Kirsi Parhankangas Erkki Rikala Tyhjä Kati Lahtinen Esitys hyväksyttiin äänin 20-14, yksi tyhjä.

16 Hämeenkyrö Pöytäkirja 6/ (27) Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että on tehty yksi hallituksen esityksestä poikkeava esitys. Kokoomuksen valtuustoryhmä esitti, että veroprosenttia ei nosteta. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen äänestystavaksi, pohjaesitys on kyllä ja kokoomuksen esitys on ei. Valtuusto hyväksyi pohjaesityksen äänin 20-14, yksi äänesti tyhjää. Eriävä mielipide: Rauno Mäki. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti keskustan valtuustoryhmän ponnen: Esitämme, että tämän ponnen hyväksyessään Hämeenkyrön kunnanvaltuusto edellyttää, että kunnassa selvitetään mahdollisuus käsitellä tuloveroprosentti vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä. Tiedoksi talousjohtaja Paloranta

17 Hämeenkyrö Pöytäkirja 6/ (27) Kunnanhallitus, 106, Kunnanvaltuusto, 27, Kiinteistöveroprosentit 2017 HMKDno Kunnanhallitus, , 106 Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Paloranta tiina.paloranta@hameenkyro.fi Kuntalain 111 :n mukaan valtuuston on viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Kiinteistöverolain 11 :n mukaan valtuusto määrää kiinteistöveroprosentin suuruuden vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella. Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta. Kiinteistön arvo määräytyy varallisuuden arvostamista verotuksessa annetun lain mukaisesti. Kiinteistöverolaki määrää minkälaisista kiinteistöistä veroa on maksettava ja mitkä ovat siitä vapautetut kiinteistöt. Kiinteistöverovelvollinen on kiinteistön omistaja. Kiinteistöveroprosentin vaihteluvälit yleinen 0,6 1,35 vakituiset asuinrakennukset 0,32 0,75 muut asuinrakennukset (mm. loma-asunnot) enintään 0,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentti voimalaitokset enintään 2,85 Asuntorakentamiseen kaavoitetun rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentiksi kunta voi määrätä vähintään 1,00 ja enintään 3,00 prosentin suuruisen kiinteistöveron. Kiinteistöverolain 13 a :n mukaan valtuusto voi määrätä yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentin alhaisemmaksi, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Kiinteistöveroprosentti voi olla myös 0,0. Vertailutietoja vuodelta 2016 Hämeenkyrö Koko maa Pirkanmaa Yleinen kiinteistövero 0,95 1,00 1,10 Vakituinen asunto 0,55 0,47 0,49

18 Hämeenkyrö Pöytäkirja 6/ (27) Muu asuinrakennus 1,15 1,11 1,07 Voimala 2,85 Hämeenkyrössä rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistövero on ollut 3,0 %. Pirkanmaalla veroa perii 12 kuntaa, kahdessa kunnassa prosentti on ollut 4,0, kuudessa 3,0, kolmessa 2,0 ja yhdessä 1,5. Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistövero Hämeenkyrössä on ollut 0,00 %. Vuoden 2015 kiinteistöveron tuotto oli 2,25 milj. euroa. Vuoden 2016 talousarviossa kiinteistöveron tuloarvio on 2,28 milj. euroa. Vuodelle 2017 tuottoarvio on 2,25 milj. euroa. Kiinteistöveroprosentit ovat olleet samat vuodesta Ehdotus Esittelijä: Antero Alenius, kunnanjohtaja Hallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy kiinteistöveroprosentit vuodelle 2017 : yleinen kiinteistövero 0,95 % vakituinen asunto 0,55 % muu asuinrakennus 1,15 % voimalaitos 2,85 % rakentamaton tontti 3,00 % yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistövero 0,00 % Hyväksyttiin. Kunnanvaltuusto, , 27 Valmistelija / lisätiedot: Tiina Paloranta tiina.paloranta@hameenkyro.fi Äänestykset Pohjaesitys Kyllä, Mäen esitys Ei (vakituisen asunnon kiinteistövero 0,48) Kyllä Jouni Ovaska Risto Linnainmaa Maria Härkki-Santala Pekka Hakala Atso Alakastari

19 Hämeenkyrö Pöytäkirja 6/ (27) Raija Mäensivu Mauri Lepola Päivi Hiltunen Esa Järvenpää Maarit Lepistö Sari Haukipää Juhani Vatajaniemi Marita Nieminen Vilho Ponkiniemi Raija Westergård Anna-Kaisa Immonen Ei Jarmo Kalliola Teemu Evikoski Katariina Pylsy Tarja Soukko Päivi Leskinen Mari Kola Mäki Rauno Pasi Eloranta Kari Isokivijarvi Jarmo Järvinen Kauko Autio Jouni Lampinen Harri Isomuotia Kirsi Parhankangas Jukka Juvonen Kati Lahtinen Erkki Rikala Susanna Palomäki Heimo Nordfors Mäen esitys vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentiksi 0,48 hyväksyttiin äänin Muilta osin hallituksen esitys hyväksyttiin. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että on tehty yksi hallituksen esityksestä poikkeava esitys. Rauno Mäki esitti, että vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentiksi hyväksytään 0,48. Kari Isokivijärvi kannatti esitystä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtaja esityksen äänestysjärjestykseksi, pohjaesitys on kyllä ja Mäen esitys on ei. Valtuusto hyväksyi Mäen esityksen äänin Esittelytekstissä olevat virheelliset kiinteistöveron vaihteluvälit todettiin kokouksessa ja päätettiin kirjata päätökseen. Kiinteistöveroprosentin vaihteluvälit yleinen 0,86-1,8 vakituiset asuinrakennukset 0,39-0,9 muut asuinrakennukset enintään 1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti voimalaitos enintään 3,1

20 Hämeenkyrö Pöytäkirja 6/ (27) rakentamaton maapaikka 1-4 Tiedoksi talousjohtaja Paloranta

21 Hämeenkyrö Pöytäkirja 6/ (27) Kunnanhallitus, 114, Kunnanvaltuusto, 28, Valtuutettujen lukumäärä HMKDno Kunnanhallitus, , 114 Valmistelijat / lisätiedot: Antero Alenius antero.alenius@hameenkyro.fi Kuntalaki 16 määrää valtuuston koosta. Vuonna 2017 valittavan valtuuston koko Hämeenkyrön kokoluokassa (asukasluku ) on vähintään 27 valtuutettua. Jos valtuusto ei tee päätöstä valtuutettujen lukumäärästä, valtuutettuja valitaan laissa säädetty vähimmäismäärä. Valtuuston käsiteltävä asia ja päätös vähimmäismäärää suuremmasta lukumäärästä on ilmoitettava oikeusministeriölle vaalivuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Valtuutettujen nykyinen määrä on 35. Hallitus piti kesäkuussa seminaarin tulevaisuuden kunnan roolista. Seminaarissa sivuttiin myös valtuuston kokoa. Valtuusto piti syyskuussa seminaarin Hämeenkyrön kunnan hallinnon tulevista rakenteista. Seminaarissa käytiin keskustelu valtuuston koosta ja pohdittiin mitä hyötyä ja haittoja on eri kokoisista valtuustoista suhteessa tuleviin hallintorakenteisiin. Ryhmätöiden perusteella valtuuston koon säilyttämistä puoltavia perusteluita oli enemmän kuin koon pienentämistä puoltavia. Hämeenkyrön kunnan luottamushenkilöorganisaatio valitaan ensi kevään kunnallisvaalien jälkeen vielä nykyisessä muodossa. Jos maakuntauudistus etenee nyt suunnitellulla tavalla, soten järjestämisvastuu päättyy kunnilta Tässä yhteydessä perusturvalautakunnna tehtävät ja toimikausi päättyy. Ensi vuoden alussa aloitetaan kuntastrategian uudistaminen ja tässä yhteydessä päätetään maakuntauudistuksen johdosta tarvittavasta luottamushenkilöorganisaatiosta. Oheismateriaalina on toimielinten jäsenmäärävaihtoehdot ja valtuustoseminaari syyskuu 2016 ryhmätöiden tulokset. Ehdotus Esittelijä: Antero Alenius, kunnanjohtaja Hallitus esittää valtuustolle, että valtuuston jäsenmäärä pidetään entisenä 35 valtuutettuna alkavalla valtuustokaudella. Hyväksyttiin.

22 Hämeenkyrö Pöytäkirja 6/ (27) Kunnanvaltuusto, , 28 Valmistelija / lisätiedot: Tiina Paloranta tiina.paloranta@hameenkyro.fi Hyväksyttiin. Tiedoksi talousjohtaja Paloranta (toimeenpano)

23 Hämeenkyrö Pöytäkirja 6/ (27) Kunnanhallitus, 113, Kunnanvaltuusto, 29, Sastamalan koulutuskuntayhtymän (Sasky) perussopimuksen muuttaminen HMKDno Kunnanhallitus, , 113 Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Paloranta tiina.paloranta@hameenkyro.fi Liitteet 1 Perussopimusluonnos , liite Sastamalan koulutuskuntayhtymä Sasky pyytää jäsenkuntia käsittelemään Saskyn perussopimuksen muutoksen. Muutos sopimukseen tehdään, koska Kokemäen kaupunki haluaa liittyä kuntayhtymän jäseneksi. Kokemäen kaupungin liittyminen Saskyyn tapahtuu alkaen, mikäli nykyiset jäsenkunnat hyväksyvät perussopimuksen muuttamisen. Sopimusluonnos sisältää myös muutoksia investointien pääomarahoituksen osalta. Liitteenä on perussopimusluonnos, johon muutokset on merkitty punaisella fontilla. Ehdotus Esittelijä: Antero Alenius, kunnanjohtaja Hallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy Kokemäen kaupungin liittymisen Sastamalan koulutuskuntayhtymään alkaen sekä liitteenä olevan perussopimusluonnoksen. Hyväksyttiin. Kunnanvaltuusto, , 29 Valmistelija / lisätiedot: Tiina Paloranta tiina.paloranta@hameenkyro.fi Liitteet 1 Perussopimusluonnos , liite Hyväksyttiin. Tiedoksi Sastamalan koulutuskuntayhtymä, Saskyn jäsenkunnat sähköpostilla

24 Hämeenkyrö Pöytäkirja 6/ (27) 30 Ilmoitusasiat HMKDno Valmistelija / lisätiedot: Tiina Paloranta tiina.paloranta@hameenkyro.fi Liitteet 1 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös pdf 1. Valtuuston virran työtilaan on tallennettu sote-kansio, johon on tallennettu kunnanhallituksen käsittelemä lausunto sekä kunnanjohtaja Antero Aleniuksen tiivistelmä lausunnosta. 2. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös , Dnro 2984/3/15 koskien Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöstä nro 15/0611/3; Lavajärven koulun lakkauttaminen. Ehdotus Valtuuston merkitsee ilmoitusasiat tiedokseen. Hyväksyttiin.

25 Hämeenkyrö Pöytäkirja 6/ (27) Kunnallisvalitus 24, 26, 27, 28, 29 Kunnallisvalitusohje Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1, Hämeenlinna puh: /vaihde faxi: Valitusaika on 30 päivää. Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Määräaika (30 pv) lasketaan siten, ettei siihen lueta nähtäväksiasettamispäivää. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Valituskirjassa on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätöksestä valitetaan ja muutosvaatimus perusteineen sekä valittajan nimi ja kotikunta, sekä osoite, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valituskirjan laatijana on joku muu henkilö, on valituskirjassa ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valitusasiakirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan allekirjoitettava. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä, sekä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Asiamiehen on esitettävä valtakirjansa tai osoitettava oikeutensa edustukseen hallintolain 12 :n mukaisesti. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Tuomioistuinten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (tuomioistuinmaksulaki ) nojalla muutoksenhakijalta voidaan periä hallinto-oikeudessa kulloinkin voimassa oleva oikeudenkäyntimaksu.

26 Hämeenkyrö Pöytäkirja 6/ (27)

27 Hämeenkyrö Pöytäkirja 6/ (27) Muutoksenhakukielto 25, 30 Muutoksenhakukielto Muutoksenhakukielto Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91.