Moodle ja Facebook kansalaisopistossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Moodle ja Facebook kansalaisopistossa"

Transkriptio

1 Moodle ja Facebook kansalaisopistossa Olli Ruohomäki

2 Sisällys ALKUSANAT... 4 EI AIVAN LYHYT JOHDANTO... 5 PERUSIDEOITA... 6 TIETTYÄ AVOIMUUTTA... 6 ERILAISIA OPETUSMUOTOJA... 8 AVOIMET OPPIMATERIAALIT... 9 MOODLE OPPIMISALUSTA TYÖTILAN ASETUKSIA SISÄLTÖVETOISELLE KURSSILLE TYÖTILAN ASETUKSIA VIESTINTÄVETOISELLE KURSSILLE TYÖTILAN ASETUKSIA HANKKEELLE TAI TYÖRYHMÄLLE FACEBOOK YHTEISÖPALVELU KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ AVOIN VAI SULJETTU? KRIITTISTÄ POHDINTAA OPETUSKÄYTTÖÄ JA OPISTON VIESTINTÄÄ TYÖKALUJA OPISTOLLE TYÖKALUJA OPETTAJILLE IDEOITA OPISKELIJOILLE IDEOITA OPISTON VIESTINTÄÄN KOKEMUKSIA TWITTERIN KÄYTÖSTÄ TIIVISTELMÄ REHTOREILLE LÄHTEITÄ

3 Alkusanat Tämä asiakirja on tuotettu Porin seudun kansalaisopiston koordinoiman sosiaalisen median tutkimushankkeessa. Julkaisun tavoitteena on saattaa hankkeessa tuotettua aineistoa paremmin luettavaan muotoon ja edistää näin hankkeen tulosten levittämistä. Hanke on saanut Opetushallituksen Laatu ja kehittämisavustusta vuosina Allekirjoittaneen työpaketti sisälsi sosiaalisen median (some) käyttöönottoon liittyvän aineiston ja koulutusten suunnittelun, toteuttamisen sekä opetuskäytön laajemman kuvion pohtimista. Viimeksi mainittua aihetta on lähestytty kokoamalla ajatuksia muista lähteistä ja pyritty tunnistamaan niiden yhteyttä otsikossa mainittuihin aiheisiin. Omaa oppilaitosmuotoamme harvoin niissä kuitenkaan huomioidaan, joten osanamme on yrittää sijoittaa itsemme tähän isoon kuvaan. Tarkoitukseni ei ole asettaa perusopetusta ja kansalaisopistoa vastakkain tai paremmuusjärjestykseen, vaan löytää asian ydin peilaamalla sitä toisen kautta. Tämä julkaisu sekä hankkeessa tuotetut koulutusmateriaalit on julkaistu vapaasti käytettäviksi. Aineistot ovat saatavissa sähköisessä muodossa Petäjä opiston nettisivulla osoitteesta petaja.lpkky.fi > Projektit > Some hanke. Kyseiseltä sivulta löytyy mm. yksityiskohtaisempaa tietoa, esimerkiksi kuvitettuja esityskalvostoja Facebookin, Twitterin, Bloggerin ja Google+:n käyttöönoton tueksi. Haluan kiittää hyvästä yhteistyöstä Porin seudun kansalaisopiston edellistä rehtoria Heikki Haaparantaa, jonka kanssa hanketta suunniteltiin, nykyistä rehtoria Jari Kaasista, jonka kanssa projekti saatiin päätökseen, Huittisten kansalaisopiston rehtoria Hannele Paateroa sekä kaikkia tilaisuuksissa mukana olleita rehtoreita, opettajia ja opiston henkilöstöä. Kaikenlainen palaute hankkeen ja aineistojen suhteen on tervetullutta. Kankaanpäässä Olli Ruohomäki olli.ruohomaki(at)lpkky.fi 4

4 Ei-aivan-lyhyt johdanto Maailma, missä elämme, on muuttunut muutamassa vuodessa enemmän kuin ehkä muistamme. Tämän huomaa heti, kun ottaa käteensä vain viisi vuotta vanhan matkapuhelimen. Tieto ja viestintätekniikka (ict) ympäröi arkeamme ja on alistanut meidät riippuvuuden tai melkeinpä orjuuteen. Tällaista kehitystä kuvaa uusi termi kaikkiallistuminen, mikä ei oikein sovi suuhun, mutta on mielikuvana tehokas (ks. Suomen Akatemia). Kehitystä ennakoitiin jo 90 luvun tietoyhteiskuntaohjelmissa, joissa haaveiltiin loistavasta tulevaisuudesta. Amerikkalainen visionääri Nicholas Negroponte kirjoitti vuonna 1995 ilmestyneessä kulttikirjassa Digitaalinen elämä näin: Henkilökohtaiset tietokoneet tulevat tekemään tulevaisuuden aikuisväestön yhtä aikaa sekä matemaattisesti kyvykkäämmäksi että visuaalisesti lukutaitoisemmaksi. Kymmenen vuoden kuluttua nuorille on todennäköisesti tarjolla paljon suurempi määrä vaihtoehtoja, sillä älyllisten saavutusten tavoittelussa ei enää suosita yhtä paljon kirjatoukkia, vaan sen sijaan palvelevat laajempaa valikoimaa ajattelutapoja, oppimistyylejä, sekä luovaa käyttäytymistä. Samoihin aikoihin toivuttiin 90 luvun talouslamasta ja poliitikot peräänkuuluttivat uudenlaista yhteisöllisyyttä. Yhteiskunnan harventuvaa turvaverkkoa haluttiin korvata kolmannen sektorin vapaaehtoistyöllä. Yksilöllisyyden korostamisen sijaan haluttiin, että ihmiset tukisivat ja auttaisivat toisiaan. Teknologian kehitys ei luonnollisesti ole seurausta edellisestä, mutta ilmiöillä on taipumus vaikuttaa muihin samanaikaisiin ilmiöihin. Sosiaalista median juuria voidaan jäljittää 80 luvun BBS järjestelmistä 90 luvun USENET news palveluun ja 2000 luvun nettikeskustelufoorumeihin. Teknologia ei ollut vielä 90 luvulla riittävän helppokäyttöistä eikä internet ollut vielä laajalti kotikäyttäjien ulottuvilla. Kehityksen myötä yhä suurempi osa kansasta pääsee aiempaa helpommin ja edullisemmin nettiyhteisöihin. Vuosituhannen vaihduttua median ja kaupan alojen verkkosovellusten kehittyessä netti on vallannut tilaa ihmisten mediakäytössä sekä tavaroiden ja palveluiden hankinnassa. Esimerkiksi televisionkatselu on kääntynyt laskuun Yhdysvalloissa vuodesta 2009 lähtien kun netin käytön on edelleen kasvanut. Amerikkalainen Clay Shirky toteaa teoksessaan Älyn ylijäämä, että ihmiset siis haluavat tehdä muutakin kuin katsella passiivisesti televisiota. Meillä on enemmän vapaa aikaa ja sosiaalisia tarpeita kuulua johonkin, saada muilta huomiota ja hyväksyntää, osallistua, vaikuttaa ja auttaa muita. Trendit synnyttävät myös vastakkaisia virtauksia. Kaikki eivät innostu sosiaalisesta mediasta. Onneksi sinne ei ole pakko mennä ja sen käytön voi kokeilun jälkeen myös lopettaa. Etenkin suurten ikäluokkien arvomaailmassa oma elämä on privaattia aluetta. Ei minua kiinnosta mistä joku tykkää. Jos haluamme, voimme laajentaa elämänpiiriämme sosiaalisen median avulla ja luoda olemisellemme uuden, virtuaalisen tason. Tällä virtuaalisen olemisen tasolla voimme kuulua johonkin, keskustella ja toimia yhdessä. Psykologisesti meille syntyy uusi tajunnan piiri, voimme omaksua uusia rooleja ja identiteettejä, jotka eivät ole samanlaisia kuin reaalimaailman roolit ja identiteetit eli millainen olen töissä, perheenjäsenenä, harrastuksissa jne. Emme silti ole verkossakaan vapaita fyysisen maailman normeista ja velvollisuuksista. Toimiessamme netissä persoonamme voidaan tunnistaa ja voimme joutua maksamaan sanomisistamme juridisen ja sosiaalisen hinnan. Esiintyminen verkossa omalla nimellä auttaa pitämään järjen päässä. Täytyy vain ymmärtää, ettei sosiaalinen media ole suljettu ympäristö. Netissä kannattaa sanoa vain sellaista, minkä olisi valmis sanomaan toiselle myös julkisesti ja kasvokkain. 5

5 Perusideoita Sosiaalinen media on muuttanut vanhoja käytäntöjä. Julkisuuteen nostettavia asioita eivät enää valitse tiedotusvälineet, niitä ohjaileva kustannuspolitiikka ja yhteiskunnalliset intressit. Kuka tahansa voi ottaa järjestelmiä käyttöön yksinkertaisesti rekisteröimällä itselleen ilmaisen käyttäjätunnuksen ja alkamalla tuottaa sinne sisältöä. Luonnollisesti mukana tulee kaikkea turhasta epäeettiseen, mutta se on vapauden hinta. Jos joku haluaa luoda koiralleen oman Facebookin voi siirtyä osoitteeseen apps.facebook.com/dogbook/. Käyttöönotto ei vaadi pitkää perehtymistä tai teknistä osaamista Voi käyttää jos haluaa ja silloin kun tarvitsee Vakiintuneet jo arkipäivään, ei enää mikään erikoinen juttu Peruskäyttö on ilmaista (maksullisia mm. Second Lifen tontit ja Ning verkkoyhteisöt) Toimivat useimmiten selaimella (Google Earth ja Second Life ovat asennettava ohjelma) Rahoittavat toimintansa ja kehitystyönsä mainostuloilla (esim. mainostajat maksavat käyttäjien profiilitietojen avulla kohdennetuista mainoksista) Ihmiset eivät enää jaksa seurata tavallisia verkkosivuja. Some työkaluilla sisältöä voi työntää käyttäjille (esim. Facebookin seinälle tai Google+:n streamiin. Tiettyä avoimuutta Vuosituhannen vaihteen jälkeinen opetusteknologian iskusana oli avoin oppimisympäristö (open learning environment). Termiä käytettiin viittaamaan vastakohtaan aikaan ja paikkaan sidotusta lähiopetuksesta, kansalaisopistoissa perinteisistä opintopiireistä. Avoimuudella ei tietenkään tarkoittanut avoimuutta sanan kaikissa merkityksissä kursseille pitää edelleenkin ilmoittautua ja tulla hyväksytyksi, niistä peritään kurssimaksu ja ne ovat tyypillisesti suljettuja muilta kuin kurssille kuuluvilta. Verkosta löytää kaikenlaista tietoa ja sitä yhdistelemällä voi etsiä ratkaisuja yksilöllisiin ongelmiin ja oppimistarpeisiin. Opistolle on avoimuudella silti rajansa, sillä mikä tahansa toimintaa ei voi määritellä opiskeluksi. Vuonna 2010 työnsä valmiiksi saanut maabrändityöryhmä antoi loppuraportissaan tehtäviä myös opetussektorille. Seuraavassa tunnistetaan tarve panostaa myös aikuisten ja vapaan sivistystyön sektorin tarjoamaan koulutukseen. Koulutus on kivijalka, jolle Suomen menestys perustuu. Suomalainen perusopetus on todettu 2000-luvulla PISA-mittauksissa maailman parhaaksi. Kodeissa lapsia kannustetaan opiskeluun ja opettajan ammattia arvostetaan. Suomessa uskotaan vahvasti siihen, että pienen maan on menestyäkseen satsattava mahdollisimman laajasti kaikkien kansalaisten koulutukseen. Myös aikuiset ovat oppimismyönteisiä niin työssä kuin vapaa-ajalla. Muun muassa harrastusjärjestöt ja kirjastot ovat tarjonneet reittejä epämuodolliseen koulutukseen. Opettajan näkökulmasta oppimisalustojen tyypillinen käyttö on ollut toisintaa opintoryhmän työskentelyä, tarjota siihen monimuoto opetuksen ulottuvuuksia ja tarjota opetusta enemmän ajasta ja paikasta riippumattomasti. Esimerkiksi suosittu Moodle oppimisalusta toimii oletusarvoillaan opettajalähtöisesti, mikä sopiikin perinteistä opettaja opettaa oppilaille asetelmaan tottuneeseen vanhempaan aikuisväestöön. Nicholas Negroponte kirjoitti opettamisesta vuonna 1995 näin: Varmasti merkittävä osa oppimisesta on seurausta opetuksesta mutta hyvästä opetuksesta ja hyviltä opettajilta mutta myös tutkimisesta, pyörän keksimisestä uudelleen ja omin päin selvän ottamisesta. Ennen tietokoneita opetusteknologia oli rajoittunut audiovisuaalisiin laitteisiin ja television kautta tapahtuvaan etäopetukseen, joka vain vahvisti opettajien toimintaa ja opiskelijoiden passiivisuutta. 6

6 Aikuisten opettaminen eroaa lasten opettamisesta ainakin siinä, että aikuisryhmissä voi hyödyntää opiskelijoiden aiempaa kokemusta, tietämystä ja erilaisia taitoja. Oppimisalustalla tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että osallistujien oma aloitteisuutta pitäisi sallia nykyistä enemmän. Opiskelijat voisivat esimerkiksi julkaista itse omia tuotoksiaan ryhmälle ja ottaa käyttöön uusia viestintävälineitä kun kokevat sellaisia tarvitsevansa. Myös englantilainen kirjailija professori Sir Ken Robinson perustelee opetustavoitteiden uudistamista tarpeella päästä pois standardiopetuksesta ja kohti divergentin ajattelun kehittämistä. Robinson määritteli tämän käsitteen seuraavasti: Divergentti ajattelu ei ole samaa kuin luovuus. Määrittelen luovuuden prosessiksi, joka tuottaa omaperäisiä ideoita, joilla on arvoa. Divergentti ajattelu ei ole synonyymi, mutta se on luovuuden keskeinen edellytys. Se on kyky nähdä monia mahdollisia vastauksia kysymykseen, useita tulkintoja kysymykseen. kykyä ajatella ei vain lineaarisesti tai konvergentisti, kyky nähdä useita vastauksia eikä vain yksi. Kansalaisopistot eroavat perusopetuksesta siinä suhteessa ettei meille ole standardoituja opetusmenetelmiä tai sisältöjä. Konvergentti ajattelu, oikean vastauksen tuottaminen (opettajan välittämän) tiedon pohjalta on tyypillistä luonnontieteiden ja perusopetuksen maailmaa, mutta divergentti ajattelu on taide ja yleensäkin humanistisen opetuksen aluetta, eli sitä, mitä kansalaisopistot perustaltaan ja kasvatusnäkemykseltään edustavat. Ei ole niin, että oppimisalustat sopivat paremmin perusopetukseen ja sosiaalinen media kansalaisopistojen käyttöön. Näin suora johtopäätös yksinkertaistaa asiaa liikaa. Ihmiset ovat erilaisia, niin opiskelijat odotuksissaan ja osallistumistavoitteissaan kuin myös opettajat pedagogisten valmiuksien ja ohjausotteen mukauttamisherkkyyden suhteen. Samaa monenlaisuutta on luonnollisesti myös opiskeltavat sisällöissä tai kasvatustavoitteissa. Lisäksi ryhmäopetuksessa tulee vastaan rajat opiskelijakohtaisen eriyttämisen suhteen. Avoimuuden erilaisia ulottuvuuksia voidaan valaista lisää alla olevien prototyyppimäisen vertailun avulla. Siinä rinnakkain asetetaan tyypilliset tapaukset oppimisalustan ja sosiaalisen median käyttökohteista. Tarkoituksena ei siis ole väittää, että kaikki tapaukset lankeaisivat laadittuun kategoriaan. vaan antaa ajatukselliset perusmallit, joihin erikoistapauksia ja toisenlaisia käyttötapoja voidaan verrata. Tyypillinen käyttö Liittyminen Viestinnän julkisuus Ryhmän luonne Suunnittelun tarve Käyttäjätunnusten luominen Kurssimaksun periminen Oppimisalusta Sisältövetoinen verkkokurssi Vain kurssille ilmoittautuvat pääsevät kurssiympäristöön Viestitään ryhmässä ja yksityisesti Tavallisesti kurssi- tai koulutuskohtaiset ryhmät vaatii suunnittelua ja sisällöntuotantoa Tunnukset voi luoda keskitetysti tai opiskelijat luovat ne itse Voidaan laskuttaa normaalin opintoryhmän tapaan Sosiaalinen media Keskusteluvetoinen ryhmä Kuka tahansa voi tulla mukaan (liittymistä voidaan myös rajata) Viestitään ryhmälle, mutta näkyy puolijulkisesti verkossa Henkilö-, kurssi-, teema- tai organisaatiokohtaiset ryhmät Vaatii vain työkalun käyttöönoton Käyttäjät luovat tunnuksensa itse Käyttäjiä vaikea luotettavasti tunnistaa vaikea laskuttaa Taulukko 1: Oppimisalustan ja sosiaalisen median eroja opetuskäytössä 7

7 Avoimuuden ideaa ja merkitystä pohtiessa voi olla hyödyllistä yrittää nähdä yhteyksiä konkreettiselta toiminnan ja yhteiskunnallisten tavoitteiden välillä. Uusimmassa kansallisessa tietoyhteiskuntaohjelmassa oli oppimisen ja osaamisen alustavaksi tahtotilaksi muotoiltu vuoteen 2015: Suomi ilmiö: oppiva, uudistuva ja luovasti toimiva yhteistyön yhteiskunta. Siinä termi uudistuminen voidaan mieltää oppimisen tuotokseksi, luova toiminta harkittuun poikkeamiseen totutusta ja yhteistyön välttämättömiksi edellytyksiksi ainakin tahto ja kyky toimia yhdessä. Uudet ideat syntyvät ihmisten kohtaamisista - Ristomatti Ratia Erilaisia opetusmuotoja Koskenniemi, Hälinen ja Ratia luokittivat Didaktiikka teoksessaan vuonna 1974 opetusmuotoja sen mukaan, miten vastuu opettajan ja opiskelijoiden kesken jakautuu. Tyypittelystä on apua myös verkko opetuksen didaktisten menetelmien pohdinnassa. Tavoitteena on pohtia oppimisalustan ja sosiaalisen median käytön peruseroa ja tunnistaa didaktisia vaihtoehtoja verkossa tapahtuvassa opetuksessa ja muussa työskentelyssä. Oppimisalustalla Sosiaalisessa mediassa Opettajakeskeiset muodot (opettaja panee työn alulle ja ohjaa sitä) 1. Opettajan esitys Opettajan luomat oppimateriaalit Opettajan julkaisemat oppimateriaalit Opettajan esityksestä tallennetut verkkoluennot Opettajan esityksestä tallennetut opettajan kokoamat kuvat, äänitallenteet, verkkoluennot musiikit, videot Opettajan esityksestä julkaistut Opettajan kokoamat linkit verkkoluennot Opettajan kokoamat linkit 2. Opettajan kysely Opettaja esittää kysymyksiä kurssin suljetussa keskustelufoorumissa Opettaja esittää kysymyksiä puolijulkisesti somessa 3. Yhteinen harjoitus Ennalta valmistellun harjoituksen jakaminen Ennalta valmistellun harjoituksen julkaiseminen somessa Oppilaskeskeiset muodot (työn eteneminen ja joskus sen suunnitteleminenkin ovat oppilaiden varassa) 4. Yksilöllinen työskentely Opiskelijat työskentelevät itsenäisesti kurssiotsikon määrittämän aiheen tai teeman puitteissa 5. Oppilaiden esitys Oppilaat laativat oman esityksen ja tuovat tuotoksen oppimisalustalle ryhmäläisten tai opettajan kommentoitavaksi tai arvioitavaksi 6. Ryhmätyöskentely Kurssin työtilassa olevat opiskelijat muodostavat itse tai heidät jaetaan ryhmiin, jossa alkavat toimia yhdessä. 8 Opiskelijat työskentelevät itsenäisesti vapaasti valitsemassaan asiassa, ympäristössä ja niitä vaihdellen Opiskelijat julkaisevat tuotoksiaan somessa kaikkien siitä kiinnostuneiden kommentoitavaksi tai arvioitavaksi. Osallistujat muodostavat pareja tai ryhmiä missä joku julkaisee ensin jotain, mistä toiset kiinnostuvat ja kommentoivat ja keskustelu lähtee käyntiin Yhteistoiminnalliset muodot (työnjako on yhteinen eikä vastuunjakoa ole selvästi määritelty) 7. Opetuskeskustelu 8. Juhla (tapahtuma) Ryhmä keskustelee opettajan tai opiskelijoiden esille nostamasta aiheesta opettajan toimiessa keskustelun tutorina tai asiantuntijana Ryhmä kokoontuu oppimisalustalla toteutettavaan tai verkkoon välitettävään tapahtumaan, esim. Chat tai reaaliaikainen luentoon ja tapaavat siellä muita ryhmäläisiä. Osallistujat keskustelevat somessa tasavertaisina ilman selkeää roolijakoa tai opettajaa. Osallistujat saapuvat esim. Second Life ympäristössä järjestettävään virtuaaliseen tai verkkoon välitettävään tilaisuuteen, esim. avajaisiin ja tapaavat siellä muita asiasta kiinnostuneita Taulukko 2: Opetusmuotojen vaihtoehtoja oppimisalustalla ja sosiaalisessa mediassa

8 Opetusmuotojen suhteen oppimisalustan ja sosiaalisen median käytön erot ovat enemmän teknisiä kuin pedagogisia. Sosiaalisessa mediassa opettajakeskeisiä menetelmiä toteutetaan vain opettajan aktiivisuuden ja auktoriteetin avulla. Oppimisalustalla oppilaskeskeisissä työmuodoissa ympäristön asetuksia täytyy vain muuttaa siten, että opiskelijoilla on tarvittavat oikeudet. Yhteistoiminnallisia työmuotoja, kuten opetuskeskustelua molemmat vaihtoehdot ovat helppoja toteuttaa, vaikka sosiaalisen mediassa mahdolliset ulkopuolisten esittämät kommentit voivat tuoda lisäväriä ja haasteita keskusteluun. Pohdittaessa sosiaalisen median käyttökelpoisuutta opetuksessa täytyy pohtia aluksi, ollaanko järjestämässä sosiaalisessa mediassa toteutettavaa opetusta vai ollaanko siellä vain läsnä, ikään kuin näyteikkunassa ja tavoitettavissa. Mikäli tavoitteena on ensin mainittu, kysytään seuraavaksi, yrittääkö siirtää nykyisen toimintatavan uuteen ympäristöön vai pohtia uuden ympäristön mahdollisuuksia ja suunnitella toimintansa uudelleen näistä vaihtoehdoista käsin. Mikäli työkalulla ei voida tehdä tiettyä asiaa, ei se tarkoita, että työkalu itsessään olisi huono. Suorittaaksemme tehtävän on meidän vaihdettava työkalua, määriteltävä tehtävä uudelleen tai ajateltava toteutus aiemmasta poikkeavalla tavalla. Tätä voidaan kutsua soveltamiseksi tai oppimiseksi. Kansalaisopiston kurssin sisällöllisinä lähtökohtina ovat kurssin otsikko ja sisältökuvaus, taiteen perusopetuksessa kansalliset opetussuunnitelman perusteet ja opiston omat opetussuunnitelmat. Opettajalla on kokemukset aikaisemmista ryhmistä ja niissä hioutuneet pedagogiset valmiutensa. Varsinaisessa toteutuksessa opettaja voi hyödyntää kaikkea, mitä opiskelijoista yksilöinä ja ryhmästä pystyy aistimaan sekä kaikkea sitä panosta, minkä opiskelijat kurssin aikana antavat. Ryhmissä syntyy usein innokasta keskustelua ja monet kertovat saavansa paljon muiden tarinoista ja kysymyksistä, sillä ongelmat ovat usein yhteisiä ja yleisiä. Jos haluat kulkea nopeasti, lähde yksin. Jos haluat päästä kauas, kulkekaa yhdessä. - afrikkalainen sananlasku Avoimet oppimateriaalit Oppimateriaalien osalta sosiaalisessa mediassa nousee esiin sen julkaiseminen ja siihen liittyvät ongelmat. Paras tilanne olisi, että vaivalla tuotetut oppimateriaalit julkaistaisiin vapaasti yhteiseen käyttöön. Tätä tavoitetta edistää mm. Creative Commons lisenssipalvelu (creativecommons.org), joka tarjoaa helpon keinon merkitä aineiston vapausaste kansainvälisesti toimivalla tavalla. Avoimen julkaisun ongelmat ovat osaltaan teknisiä Mihin formaattiin sähköinen aineisto kannattaa tuottaa? taloudellisia Korvataanko opettajalle oppimateriaalin tuottamiseen käytetty aika? ja juridisia Saako toisen tekemää oppimateriaalia muokata ja kenelle muokattu aineisto kuuluu?. Opettajat eivät ehkä halua jakaa luomaansa oppimateriaalia ilmaiseksi verkossa, sillä kuka tahansa voisi hyödyntää niitä ja potentiaalisesti korvata aineistonsa julkaisseen hyväuskoisen tekijän. Suomen kansalaisopistoissa tarvitaan ja käytetään kuitenkin niin paljon oppimateriaaleja, että tarvetta peruskurssien materiaalien tuottamiseen ja päivittämiseen varmasti on olemassa. Vapaiden materiaalien käyttömahdollisuus helpottaisi kurssien suunnittelua, parantaisi koulutuksen laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta. Asia ei kuitenkaan etene, sillä tavallisesti opettajat laativat omat oppimateriaalinsa omalla ajallaan ilman erillistä korvausta. 9

9 Creative Commons lisenssin valinta apu Vapaiden oppimateriaalien jakamista ja toisten tekemien aineistojen löytämistä helpottaa entisen Taideteollisen korkeakoulun LeMill verkkopalvelu (lemill.net). Tämä onkin tarpeen, sillä esim. Opetushallituksen Edu.fi portaalin (www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit) luokituksessa kansalaisopistoja ei tätä kirjoittaessa ole edes olemassa. Kansalaisopisto ei kuitenkaan ole täysin vapaata sivistystyötä hallinnolliset ohjeet ja määräykset suuntaavat toimintaa. Kurssille pitää ilmoittautua, sen opiskelijamäärä luotettavasti tilastoida, laajuus oppitunteina on voitava määritellä, sisältö osattava etukäteen kuvata ja opiskelijoilta vaadittava taitotaso määritellä. Olisi koko toimialalle eduksi, jos kansalaisopiston kurssin käsitteen sisältöä voitaisiin päivittää niin verkko opetuksen, verkkotuetun lähiopetuksen kuin myös sosiaalisen median toiminnan osalta. 10

10 Moodle-oppimisalusta Vuosituhannen vaihduttua verkko opetuksen tarjonta alkoi laajentua myös kansalaisopistoissa. Vuosien saatossa käyttöön on tarjottu ja myös kokeiltu erilaisia verkkopohjaisia oppimisympäristöjä, joita arkisesti kutsutaan oppimisalustoiksi. Niiden käytännön standardiksi vakiintui 2000 luvun alkuvuosina australialaislähtöinen Moodle (moodle.org). Opettajan näkökulmasta Moodlen etuja ovat: Moodle tarjoaa ryhmälle (muilta suljetun) ympäristön monenlaiseen työskentelyyn Moodle kokoaan yhteen paikkaan opetuksessa tarvittavia ominaisuuksia ja toimintoja (oppimateriaaleja ja viestintätyökaluja) Käyttämiseen ei tarvitse erillistä ohjelmaa, tietokone ja selainohjelma riittävät Omat oppimateriaalit ovat aina saatavilla mistä tahansa pääsee nettiin Moodle on ollut jo pitkään käytössä (siihen on totuttu ja kollegoilta saa apua) Oman kurssin voi paketoida ja siirtää toiselle palvelimelle Vanhoja kurssipohjia voi päivittää pienellä vaivalla uusia toteutuksia varten (kun ympäristöä ei jatkuvasti vaihdeta) Moodlen käyttöönotto on siinä mielessä tietohallinnon resursseja sitova hanke, että Moodle ei ole palvelu eli netissä tietyssä osoitteessa sijaitseva sivusto, vaan ohjelmisto, joka asennetaan omalle palvelimelle (tai ostetaan ulkoa palveluna). Tietohallinnon näkökulmasta Moodlen etuja ovat: ohjelmiston voi ladata ilmaiseksi (helppo kokeilla, ei lisensointia) ohjelmisto on modulaarinen (siitä voi asentaa vain tarvittavat osat) toteutettu avoimen lähdekoodin periaatteella (koodia voi tarvittaessa muokata) palvelinohjelmisto ei vaadi tehokasta konetta (mikrokin kelpaa testipalvelimeksi) käyttäjähallinnon voi integroida toiseen järjestelmään monikielisyys (käyttöliittymään voi asentaa haluamansa kielipaketit joista käyttäjä voi valita haluamansa) Edellisten lisäksi myös se seikka, että Moodlea on nyt käytetty useita vuosia, on iso etu. Ei tarvitse koko ajan opetella uusia muokkaustyökaluja, siirtää vanhoja aineistoja uusiin ympäristöihin, aikaisempien vuosien kurssipohjia ja niihin tuotettua sisältöä voi käyttää uudelleen, suomenkielisiä ohjemateriaaleja on hyvin saatavilla ja opettajat osaavat jo miettiä, millaisia asioita sen kanssa voi helposti tehdä. Moodle on periaatteessa opetusmateriaalin jakelukanava sekä opintoryhmän keskustelufoorumi. Perustasolla työkalu tietokonemuodossa olevan tekstin välittämiseen opettajalta opiskelijoille. On totta, että Moodlea voidaan suurelta osin räätälöidä ja muokata, mutta riviopettajan taidot tai kurssiin resursoitu työaika välttämättä riitä pedagogisten innovaatioiden toteuttamiseen. Vaikka kaikki on periaatteessa mahdollista, ei se tarkoita sitä, että kaikki olisi mielekästä toteuttaa. Edelliset seikat ovat tuoneet hallinnan tunnetta verkko opetusta kehittäville, sitä hallinnoiville sekä verkossa opettaville. Vakiintuminen ja rutiini samalla kuitenkin kangistavat ideointia, ne saattavat tuottaa itsesensuuria ja muodostaa lopulta oikean ajatusloukun. 11

11 Miinuspuolelle Moodlesta voidaan tunnistaa seuraavia seikkoja: Moodle on järeä järjestelmä (hidas ottaa käyttöön pienen tarpeen takia jos ei ole vielä käytössä) Moodlen ostaminen palveluna synnyttää kustannuksia Myös oman Moodle palvelimen asentaminen onnistuu pienellä perehtymisellä (ks. Karjanlahti & RuohomäkI). Palvelimen käyttökunnossa pitäminen ja tietoturvasta huolehtiminen vaatii työaikaa ylläpitoon ja ongelmanratkaisuun (pääkäyttäjän ja/tai mikrotuen) Käyttäjähallinnon työkaluja ei juuri ole (tarkoitettu osaksi isompaa järjestelmää) Äänen ja videon tuen ja työkalujen puute (iso puute kielenopiskelussa) Tekstin oikolukumerkintöjen tuen puute (opettajan korjaukset hankala toteuttaa) Nuottiviivaston ja MIDI tuen puute (tietokone ei voi näyttää tai soittaa nuottidataa) Käyttöliittymän muokkaamisen rajallisuus (palstat ja lohkot ovat ja pysyvät) Eri tahojen järjestämien verkkokurssien löytäminen on hankalaa (moodleja monissa nettiosoitteissa) Työtilan asetuksia sisältövetoiselle kurssille Moodle on suunniteltu oppimisympäristöksi, joka sisältää sekä oppimateriaalit että viestintävälineet oppimista ja opetusta tukemaan. Kun kurssia varten luodaan uusi työtila, sen perusasetuksia ei tarvitse paljoa muuttaa: Kurssin tyypiksi Aiheet Viikkojen/Aiheiden määrä sopivaksi sisällölle (oletus 10 on usein liikaa) Kurssin aloituspäiväksi päivä, jolloin osallistujat halutaan päästää työtilaan Arviointeja ei useinkaan tarvitse pitää näkyvissä Suurin lähetyskoko pienemmäksi, jotta latausajat pysyvät siedettävinä Opettaja tuo materiaalit ja virittää viestintävälineet valmiiksi, mikä lisää valmistelutyön määrää. Osallistujalle tämä on kätevää kun kaikki löytyy samasta paikasta. Moodlen työtilan asetuksia sisältövetoiselle kurssille 12

12 Työtilan asetuksia viestintävetoiselle kurssille Viestintävetoinen kurssi on siinä mielessä kevyempi, ettei opettajan tarvitse luoda tai koota raskasta etukäteen päätettyä aineistoa ja tuoda sitä ympäristöön. Kurssin asetuksia täytyy muuttaa vain vähän. Kurssin tyypiksi Keskustelu Keskustelualueen tyypiksi Yleiskeskustelu Kurssin aloituspäiväksi päivä, jolloin osallistujat halutaan päästää työtilaan Arviointeja ei useinkaan tarvitse pitää näkyvissä Suurin lähetyskoko pienemmäksi, jotta latausajat pysyvät siedettävinä Pienehkön ryhmän strukturoimaton keskustelukurssi on näin yksinkertainen, foorumi täyttää näytön keskipalstan. Innokkaasti keskustelevaa ryhmää pitää seurata aktiivisesti ja passiivista aktivoida. Opiskelijan kannalta parasta voi olla se, että tämä ympäristö on varattu vain tämän aiheen keskustelulle ja siinä on mukana muita samasta kiinnostuneita. Netin monet foorumit ja yhteisöt pysyvät siis mukavasti erillään. Keskustelufoorumia paljon käyttävässä kurssissa kannattaa säätää sähköposti ilmoitukset sopivalle tasolle, etteivät opiskelijat ala kokea sitä jo häiritseväksi. Moodle työtilan asetuksia viestintävetoiselle kurssille Työtilan asetuksia hankkeelle tai työryhmälle Moodlen hyvä puoli on oppimateriaalien tallentaminen tiedostoina ympäristöön. Se on aina saatavissa sähköisessä muodossa, yhdenlainen virtuaalinen muistitikku. Kuitenkin joskus tulee tilanteita, että työskentelyä rajoittaa Moodlen opettajakeskeisyys, eli että vain opettaja voi tuoda uusia aineistoja. Kun koossa on tiimi tai hankeverkosto, joka tahoillaan tuottaa sisältöä, on resurssien haaskausta keskittää työtilan päivittäminen tiiminvetäjälle tai hankkeen koordinaattorille. Nykyaikaisempi tapa toimia on, että sisällön tuottaja myös julkaisee tuotoksensa itse. Toisin sanoen tuo ne työtilaan muiden saataville. On totta, että tiedostojen ja linkkien tuominen voi toteuttaa myös keskustelufoorumissa, mutta niitä on vaikeampaa löytää suuremmasta viestimäärästä. Eksperttien mielestä asia 13

13 voidaan hoitaa myös Opiskelija roolin oikeuksia muokkaamalla. Kuitenkin jos teknologian opetuskäytöstä on vuosien saatossa jotain opittu, niin se, että kannattaa suosia mahdollisimman yksinkertaisia ratkaisuja. Opiskelijan oikeuksien kustomoiminen on tarkkaa puuhaa ja yleinen ongelmalähde. Yksinkertaisinta onkin valtauttaa kaikki osallistujat nostamalle heidät Opettaja rooliin. Tällöin he voivat muokata kurssin työtilaa. Menetelmässä on riskinsä lasten ja nuorten osallistujien kohdalla, sillä heillä on taipumus kokeilla kaikkea mihin vain pääsevät käsiksi. Aikuisten kohdalla riski on pienempi, sillä heillä on terve kunnioitus ja jopa lievää pelkoa tekniikkaa kohtaan. Osallistujien nostaminen opettaja rooliin tapahtuu valitsemalla Osallistujat, Kaikki osallistujat: Muokkaa (käsikynä). Valitse Opettaja rooli Valitse oikeanpuoleisesta listasta osallistujat yksi kerrallaan ja nosta heidät opettaja rooliin Lisää painikkeella Kuva tuotantokäytössä olevasta Moodlesta, aidot käyttäjätunnukset poistettu 14

14 Facebook-yhteisöpalvelu Mikä on paras some työkalu opetuskäytössä? Kysymys on hyvä, mutta opetuskäyttöä on niin monenlaista, ettei yhtä vastaus ole mahdollista antaa. Totuus ei yleensäkään ole absoluuttinen vaan suhteellinen. Jokaisella meistä on oma totuutemme ja kukin meistä elää omassa maailmassamme. Eri töihin on omat työkalunsa. Kun tarvitaan määrämittaisia laudanpätkiä, tarvitaan mitta, suorakulma ja timpurinkynä. Ensin mitataan, tehdään merkit ja tartutaan sahaan. Voin käyttää vain niitä työkaluja joita minulla on ja joita osaan käsitellä. Joskus joutuu käyttämään ei-sitä-parasta välinettä, vaikka tekemään merkit puukolla kun timpurinkynä on hukassa. John Deweyn mukaan paras opettaja on itse työ. Siitä kertyy kokemusta, joita reflektoimalla saamme oivalluksia ja innostusta uusiin kokeiluihin. Sosiaalinen media ei tässä suhteessa poikkea opettamisesta muilla välineillä. Ehkä paras tukirakenne pedagogiselle kehittämiselle on kokemusten vaihto. Ainoana vaihtoehtona on tyytyä toimimaan epätäydellisessä maailmassa. Sellaista verkkopalvelusta, jolla voisi toteuttaa kaikki omassa opetuksessani mieleen tulevat ideat ei ole olemassa. Täytyy myöntää, ettei sellaista ole, eikä ehkä edes tule. Jotta voimme tehdä järkeviä valintoja tarvitsemme tietoa erilaisista palveluista, niiden ominaisuuksista ja mahdollisista rajoitteista. Tietysti innokkaimmat perehtyvät ja ottavat selvää asioista itse, mutta aika on nykyisin luksushyödyke. Keskeisiä käsitteitä Sosiaalisen median suosituin yhteisöpalvelu on amerikkalainen Facebook. Sen käyttöliittymää ja toiminnallisuutta kehitetään jatkuvasti, mutta niiden pohjalla olevien ratkaisujen ja termien tuntemus auttaa ymmärtämään ja hyödyntämään sen mahdollisuuksia järkevästi. Seuraavassa peruskäsitteet lyhyesti määriteltyinä: Profiili tarkoittaa Facebook käyttäjän omaa sivua, joka sisältää käyttäjän sinne kirjaamat tiedot itsestään. Luominen: Kuka tahansa voi luoda itselleen Fb profiilin. Rekisteröityminen edellyttää sähköpostiosoitteen käyttämistä käyttöönoton vahvistamiseen. Tunnistautuminen: Profiilin omistaja tunnistetaan normaaliin tapaan kirjautumiskäytännöllä, missä syötetään käyttäjätunnus ja salasana. Yksityisyys: Profiilin tietoja voi pitää vain itsellä, laittaa näkyviin vain kavereille tai julkisesti kaikille FB käyttäjille. Yleisö: Kavereille näkyvässä profiilissa kaveripyynnön voi hyväksyä tai hylätä. Kaverien kavereille näkyvä sivu levittää viestejä laajemmalle. Viestintä: Profiilin omistaja voi julkaista omalla seinällään ja albumissaan. Esim. Twitterin voi linkittää lähettämään viestit myös Fb profiilin seinälle. 15

15 Sivut tarkoittavat profiilista erillistä sivua, joka on tarkoitettu erilaisten yhteisöjen, yritysten ym. viralliseksi Facebook kohteeksi. Luominen: Organisaation virallinen edustaja voi luoda organisaation sivun omalla Fb profiilissaan. Sivut ovat esim. virallisen järjestön, yrityksen, julkisyhteisön, yhtyeen ja julkkiksen viestintätarpeisiin. Sivun luoja on automaattisesti sen ylläpitäjä, hän voi lisätä muita käyttäjiä ylläpitäjiksi. Sivut eivät ole Fb tilejä, vaan osa sivustoa niin kuin ryhmät tai tapahtumat. Tunnistautuminen: Sivu on liitetty ylläpitäjänsä profiiliin, eikä sivulle tarvitse erikseen tunnistautua. Sivut ovat julkisia, joten vierailijan ei tarvitse tunnistautua. Yksityisyys: Sivujen tiedot ja julkaisut ovat julkisia ja yleisesti kaikkien saatavilla Facebookissa. Sivuun yhteyttä ottava ei näe kuka sitä pitää yllä, ellei hän pääse ylläpitäjän profiiliin. Yleisö: Kuka tahansa voi tykätä sivusta ja luoda sitä kautta yhteyden sivuun. Silloin myös kyseisen sivun uutispäivitykset näkyvät käyttäjälle. Sivun tykkääjille ei ole ylärajaa. Viestintä: Sivun ylläpitäjät voivat jakaa julkaisuja sivun nimissä. Sivun julkaisut näkyvät sivusta tykkäävien käyttäjien uutisissa. Sivun ylläpitäjät voivat myös luoda mukautettuja välilehtiä sivuilleen sekä seurata sivun kasvua ja toimintoja kävijätiedoista. Rauman kansalaisopiston Facebook sivu Ryhmät tarkoittavat nimettyjen jäsenten muodostamia usein pienehköjä käyttäjien joukkoja, jotka voivat viestiä keskenään. Kullakin ryhmällä on oma Facebook sivunsa. Luominen: kuka tahansa Fb profiilin omistaja voi luoda ryhmän. Se soveltuu pienen joukon viestintään. Tunnistautuminen: Ryhmän jäsenyys on liietty profiilin ominaisuudeksi, joten jäsenyys tunnistetaan käyttäjän sisäänkirjautumisesta. Ryhmään liittymisen (tai lisäämisen) jälkeen ryhmän viestit näkyvät sekä omalla että ryhmän seinällä. Yksityisyys: Avoimen lisäksi on myös suljetut ja salaiset ryhmät. Salaisen ryhmän julkaisut näkyvät vain ryhmän jäsenille. 16

16 Yleisö: Muut jäsenet hyväksyvät tai lisäävät ryhmän jäseniä. Kun ryhmä saavuttaa tietyn koon, tiettyjä toimintoja rajoitetaan. Hyödyllisimpiä ryhmiä ovat yleensä ne, joissa on mukana pieni joukko tuntemiasi ihmisiä. Viestintä: Ryhmissä jäsenet saavat automaattisesti ilmoituksen, kun joku ryhmän jäsenistä julkaisee jotakin ryhmän sisällä. Ryhmän jäsenet voivat osallistua keskusteluihin, ladata kuvia jaettuihin albumeihin, käsitellä yhdessä ryhmän asiakirjoja ja kutsua jäseniä ryhmän tapahtumiin. Tapahtumat ovat aikaan sidottuja Facebook sivuja. Luominen: Kuka tahansa Fb profiilin omistaja voi luoda tapahtuman. Tunnistautuminen: Tapahtuman luoja on sen ylläpitäjä ja voi muokata sitä. Yksityisyys: Tapahtuma voi olla julkinen, jolloin se näkyy kaikille tai Vain kutsutut tyyppinen, jolloin ylläpitäjä kutsuu sen osallistujat. Yleisö: Julkiset tapahtumat näkyvät haussa, vain kutsutut tyyppiset tapahtumat näkyvät vain heille. Viestintä: Ylläpitäjä voi muokata tapahtuman asetuksia ja sisältöjä, mutta tapahtuman seinä voidaan avata kaikille osallistujille julkaisuvälineeksi. Tapahtuman luomisikkuna ja esimerkki tapahtumasivusta Facebookissa 17

17 Facebookin käytön etuja opettajan näkökulmasta ovat mm: Facebook mahdollistaa monelta monelle viestinnän kun sähköposti on periaatteessa yhdeltä monelle Facebook mahdollistaa sekä yksityisviestit (henkilökohtaiset asiat), ryhmäviestit (koko ryhmälle) kuin koko kaveripiirin julkiset (tervehdykset, mainokset) Jos palvelua käyttää henkilökohtaisten verkostojen hoitamisessa se on tuttu ja helppo alkaa myös opetuskäytön tueksi. Jos opiskelijat ovat aktiivisia Facebook käyttäjiä, sen kautta lähetetyt viestit tavoittavat vastaanottajat paremmin kuin sähköpostilla. Facebookin miinuspuolelle voidaan kirjata seuraavia seikkoja: Yksityisyyden suojaan ja tietoturvaan liittyy riskejä ja epävarmuutta Jatkuvat muutokset vaativat perehtymistä niiden vaikutuksiin Facebookin toiminnot on suunniteltu henkilötason verkostoille, organisaatiotason toiminnot ja muokattavuus ovat varsin puutteellisia Facebook on kaupallinen, suljettu järjestelmä, jota ulkopuoliset eivät voi tarkistaa ja arvioida. Ero avoimen lähdekoodin Moodleen on kuin päivällä ja yöllä. Avoin vai suljettu? Facebookin etuna Moodleen tai muihin oppimisalustoihin on se, että monet opettajat ja opiskelijat käyttävät jo nyt Facebookia henkilökohtaisen verkostojensa hoitamisessa. Sähköposti oli takavuosina työkäytössä paras sähköinen kanava, mutta nykyisin sen käytön määrä ja merkitys on jo vähentynyt. Facebook aktivistit tavoittaa sieltä helpommin kuin sähköpostilla. Facebookin käyttäjän on helppo alkaa käyttää sitä myös opetustyössä: käyttökoulutusta ei tarvitse järjestää, ei tarvitse erikseen kirjautua moniin järjestelmiin. Soveltuvuutta kansalaisopiston arkiviestintään edesauttaa myös se, että ryhmäviestien lähettäminen on helpompaa ja halvempaa kuin ryhmätekstiviestien. Sähköpostin hankaluutena on ryhmien kohdalla lähetyslistojen muodostamisen. Tuntiopettajilla on usein laajat verkostot ja työtä useammassa opistossa. Opistojen rajoja on helppo ylittää Facebookissa. Opiskelijat voivat julkaista kuvia tai seinäkirjoituksia omassa profiilissaan tai ryhmän sivulla. Opiston virallinen edustaja voi luoda opiston tai kurssin sivun Virallisella sivulla julkaisuoikeus hallittu, sillä vain sivun ylläpitäjät voivat julkaista opiston seinälle. Perusidea Hallinta Sähköiset oppimateriaalit Viestintätyökalut Moodle Työtila etukäteen rakennettuun ja muilta suljettuun työskentelyyn Opettaja hallitsee työtilaa ja voi muokata sitä. Oppilaat voivat käyttää viestintävälineitä. Hyvä oman oppimateriaalin ja linkkien varasto ja jakelukanava, heikompi kuvien jakelussa ja esittämisessä. opettajan valitsemat ja hallitsemat työkalut ovat kätevästi yhdessä paikassa Taulukko 3: Moodlen ja Facebookin vertailua Facebook Työkalu avoimien tai muilta suljettujen verkostojen viestintään. Jokainen hallitsee omaa profiiliaan itse eikä se ole opettajan kontrollissa. Helppo linkkien kuvien ja videoiden varasto ja jakelukanava, heikko esim. pdf-oppimateriaaleille (linkitettävä toisaalle verkkoon) nopeasti käyttöön otettavan halutun tasoista avoimuutta (avoimet sivut tai salaiset ryhmät), monipuolisen viestijärjestelmän (seinä, ryhmäviesti, yksityinen viesti) 18

18 Kriittistä pohdintaa Facebookin käyttäminen ei ole itsearvo. Se on yksi viestintäkanava ja foorumi muiden joukossa. Opettaja, oppilas tai opisto, joka ei ole Facebookissa ei ole sen huonompi kuin muutkaan. Sosiaalista mediaa voi käyttää jos siihen on tarvetta ja halua. Kokeilunhalukin riittää ja kokemuksia on hyvä saada. Myös ilman sosiaalisen mediaa ja tietokoneita pärjää. Tällöin kuitenkin jää mahdollisuuksia käyttämättä ja uusi elämänpiiri kokematta Some työkalut ovat eräänlainen anarkiakokeilu. Niitä ei voi itse täysin hallita eikä kontrolloida, sillä ne on suunniteltu käytettäviksi hajautettuna. Opistossa on hyvä keskustella Facebookin käytöstä ja sopia käytön pelisäännöistä. Tutkimuslaitos Gartnerin mukaan osa nuorista on jo kyllästynyt somen pinnallisuuteen ja ovat huolissaan omasta yksityisyydensuojastaan (ks. Gartner) Opettajat eivät ole velvollisia tutkimaan opiskelijoidensa seinäkirjoituksia tai kommentoimaan niitä. Statuspäivitykset ovat ajatuksia, niihin voi tarttua tai ei. Sosiaalinen media voi tukea opistoon sitoutuneiden opiskelijoiden ja opettajien viestintätarpeita. Some ei kuitenkaan tarjoa helppoa tapaa työntää viestejä niille käyttäjille, jotka eivät ole opiston kavereita (Facebook), seuraa opiston tweettejä (twitter) tai kuulu opiston piireihin (Google+). Opetuskäyttöä ja opiston viestintää Työkaluja opistolle Wikipedia on kanava faktatiedon jakamiseen organisaatiosta WP on nykyisin myös toimittajien ensimmäinen tiedonlähde. Opisto voi laatia itsestään artikkelin Wikipediaan, jotta perustiedot ovat paremmin saatavilla. Blogi on jatkuvan julkaisun työkalu. Opisto voi sen avulla esim. tuoda yleisölle tutuksi henkilöstönsä ajatuksia tai esitellä ajankohtaista toimintaa. Facebook voi opiston kannalta olla ilmoitustaulu, tapahtumakalenteri, yleisön ajatusten luotaamisen tai yhteisöllisyyden rakentamisen työkalu. Sen avulla on helppo hajauttaa sisällöntuottaminen henkilöstölle. Opisto voi tiedottaa ajankohtaisista asioistaan Facebook seinällään tai Twitter syötteenä. Työkaluja opettajille Wikipedia artikkelien kirjoittaminen voi olla oman erikoisosaamisen avaamista yleisölle tai ryhmän yhteisöllisen työskentelyn tulos. Bloggaaminen tekee kirjoittajan tutummaksi ja tunnetummaksi, mutta kommenttien avulla saa peilauspinnan ideoille ja ymmärtämiselle. Facebook voi olla ryhmäviestittämisen, yhteydenottojen työkalu, kuin avoin sähköposti. Ryhmien ja yksityisyysasetustan avulla rajataan asioiden levittämistä. Opettaja voi viestittää henkilökohtaiselle verkostolleen Facebookin seinällä esim. sijaista etsiessään. Ryhmässä opiskelijoilta voi kysyä haluavatko he ottaa Facebookin käyt sähköiseksi kanavaksi myös opiskeluun liittyen. 19

19 Ideoita opiskelijoille Opiskelija voi pyytää opettajansa ja kurssikaverinsa Facebook kavereiksi ja muodostaa ryhmiä viestintää helpottamaan. Mikäli opistolla on Facebook sivu tai Twitter tili opiskelija voi tykätä tai alkaa seurata niitä ja saada opiston tärkeät viestit suoraan omalle some sivulleen. Opiskelija voi hakea tietoa Wikipediasta ja osaamisen karttuessa alkaa kirjoittaa sinne artikkeleita itsekin. Julkaisukanavaa säännölliseen kirjoitteluun etsivä voi alkaa bloggaamaan kurssilla työskentelystään, esim. teatterikäsikirjoituksen luomisesta tai uuden käsityömenetelmän opettelusta. Ideoita opiston viestintään Kevätnäyttelykuvien esittelyyn Opiskelijarekrytoinnin monikanavaistamiseen Esiintyvien ryhmien markkinoimiseen Tapahtumatiedottamiseen Aloitteiden ja kurssitoiveiden keräämiseen Opiskelijoiden osallistaminen uusien kurssien kehittelyyn Kasvattaminen yhteiskunnalliseen osallistumiseen Opettajakokouksissa kannattaa keskustella sosiaalisen median kätevästä käytöstä, vaihtaa kokemuksia ja pohtia ongelmia yhdessä. Sosiaalista mediaa voi ajatella helppokäyttöisenä työkaluna parantamaan opiston nettisivujen ajantasaisuutta, tekemään siitä monikanavaista ja viemään opiston tärkeitä viestejä perille asti, käyttäjien luo. Kokemuksia Twitterin käytöstä Moodle voi olla pelkkänä viestintäkanavana turhan järeä järjestelmä kun taas Facebook saattaa tuntua liian monimutkaiselta. Mikäli tarvetta on yksinkertaiselle työkalulle, jolla voi julkaista lyhyitä viestejä, kannattaa kokeilla mikroblogeja. Tunnetuin näistä on amerikkalainen Twitter, jonka uusi ja suomenkielinen versio ilmestyi loppuvuonna Twitterin perusidea on yksinkertainen. Kuka tahansa voi rekisteröidä sen käyttöönsä ja alkaa julkaista lyhyitä tekstipohjaisia viestejä eli tweettejä. Toisia rekisteröityneitä käyttäjiä voi alkaa seurata, jolloin heidän viestinsä näkyvät aikajärjestyksessä käyttäjän omalla twitter etusivulla. Tiedottamismielessä hyödyllistä on myös se, että viestit ovat aina julkisia, joten pelkkä muiden viestien lukeminen ei edellytä oman twitter tunnuksen hankkimista. Petäjä opistolla alettiin käyttää Twitteriä juuri some hankkeen pilottina ja siitä on tätä kirjoittaessa runsaan vuoden käyttökokemukset. Positiiviseksi Twitterin käytössä koettiin seuraavat seikat: Käyttöönotto on helppoa Sähkösanomatyyli tiivistää viestin ytimen Viestin lähettäminen ei kestä kaikkiaan kuin pari minuuttia / lähetys Viestien lukemiseen ei tarvitse omaa Twitter tunnusta Opistolle riittää yksi tunnus, jokaisella ei tarvitse olla omaansa Viestejä voi julkaista myös älypuhelimella 20

20 Negatiivisiksi Twitterin käytössä koettiin seuraavat seikat: Vaikuttavuutta on vaikea mitata kun yksittäisten lukukertojen määrä ei käy ilmi tilastoista (tilasto näyttää vain aktiiviset seuraajat) Keväällä 2011 yritettiin välittää Twitter viestit myös opiston Facebook sivulle. Kokeilu ei tuottanut haluttua tulosta, sillä viestit lähtivät Facebook käyttäjän seinälle (eikä siis käyttäjän luomalle opiston Facebook sivulle). Twitter ei ole saavuttanut Suomessa yhtä laajaa käyttäjämäärää kuin Facebook ja merkitys opistolle voi jäädä kuriositeetiksi. Myöskään Twitter ei ole työkalu muiden kuin kuvatiedostojen julkaisemiseen. Esimerkiksi pdf julkaisuun täytyy käyttää muita mentelmiä. Twitter on yksinkertainen työkalu lyhyiden tekstisanomien julkaisemiseen Tiivistelmä rehtoreille Sosiaalinen media on laaja ja kirjava joukko viestintävälineitä jokaisen halukkaan käyttöön. Palvelut kehittyvät jatkuvasti ja evoluutio toimii heikoimmat karsiutuvat ja parhaat jatkavat toimintaansa. Ei ole mielekästä yrittää ottaa käyttöön jokaista some työkalua vaan pohtia millaisia sähköisiä sisältöjä tuotetaan, millä julkisuusasteella niitä halutaan jakaa sekä millaisia viestintätarpeita voi ennakoida syntyvän. Palvelun käyttöönoton jälkeen sinne aletaan tuottaa sisältöä. Tehtävä on hyvä hajauttaa opiston henkilöstössä kaikille, joilla on tarve viestiä ja markkinoida. Valmiisiin oppimateriaaleihin, opettajakeskeisiin ja toistuviin verkkokursseihin on turvallista käyttää oppimisalustoja. Hintana on alustapalvelun kustannukset, raskas suunnittelu ja sisällöntuotanto, mutta suurena etuna kontrollin säilyminen. Keskusteluvetoisen kurssin, lähiopetuksen lisäpalvelun tai etäjäsenien osallistajana voi olla hyödyllistä kokeilla sosiaalista mediaa. 21

opiskelijan ohje - kirjautuminen

opiskelijan ohje - kirjautuminen opiskelijan ohje - kirjautuminen estudio on Edupolin kehittämä e-oppimisympäristö koulutusryhmän verkkoalustana perinteisen luokkaopetuksen tukena tai etäopiskelussa ja -opetuksessa kotoa tai työpaikalta.

Lisätiedot

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen:

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: http://www.kamera73.fi/kuukaudenkuvaaja Kukin seuran jäsen voi laittaa

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Käyttöohje Social News

Käyttöohje Social News Käyttöohje Social News 1.1. painos FI Social News Vapauta sisäinen uutistoimittajasi ja raportoi lähiseutusi kiinnostavat tapahtumat suurelle yleisölle ammattimediakumppaneiden kautta. Lataa ja asenna

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu Kannattaako vaivautua? Lisää Töitä Uusia välineitä opeteltavaksi Aikaa palaa opetuksen suunnitteluun Omien kokemusteni mukaan sosiaalisen median

Lisätiedot

Uuden Peda.netin käyttöönotto

Uuden Peda.netin käyttöönotto Sisällysluettelo Uuden Peda.netin käyttöönotto...2 Sisään- ja uloskirjautuminen...2 OmaTila...3 Peda.netin yleisrakenne...4 Työvälineet - Sivut...5 Sivun lisääminen omaan profiiliin:...5 Sivun poistaminen

Lisätiedot

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry Sosiaalisen median pelisäännöt FC Honka ry 16.05.2016 Honkalaisuus on tukemista, jakamista ja arvostamista Honkalaiseen perheeseen kuuluvat niin pelaajat kuin heidän läheisensä, joukkueiden ja seuran toimijat

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA Prologi Blogi voidaan määritellä verkkosivustoksi, johon yksi ihminen tai tietty ryhmä tuottaa ajankohtaista sisältöä. Blogi mahdollistaa omien ajatusten

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

AVOIMEN YLIOPISTON MOODLE-OPAS OPISKELIJALLE

AVOIMEN YLIOPISTON MOODLE-OPAS OPISKELIJALLE AVOIMEN YLIOPISTON MOODLE-OPAS OPISKELIJALLE OHJEITA MOODLEN KÄYTTÖÖN Moodle on avoimeen lähdekoodiin perustuva verkko-oppimisympäristö. Omalta Moodlealueeltasi löydät kurssin materiaalit, tehtävät, uutiset/tiedotteet,

Lisätiedot

Somevinkkejä seurakuntavaalien ehdokkaille Eija Harju, Espoon seurakunnat, viestintäpalvelut

Somevinkkejä seurakuntavaalien ehdokkaille Eija Harju, Espoon seurakunnat, viestintäpalvelut Somevinkkejä seurakuntavaalien ehdokkaille 16.9.2014 Eija Harju, Espoon seurakunnat, viestintäpalvelut Some on vuorovaikutusta Kuuntelemista, oppimista ja jakamista Keskusteleva äänensävy Viestitään samanaikaisesti

Lisätiedot

Sosiaalisen median lukiokurssi open opas

Sosiaalisen median lukiokurssi open opas Sosiaalisen median lukiokurssi open opas Yhteistyössä AVO: Vinkkiverkko ja Hyvin lukio sekä Turun Virta-hanke 09-11 AVO-hanke Anne Rongas 2011 Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi Tätä opasta voi

Lisätiedot

Khall liite 1 Kh 26.1.2016

Khall liite 1 Kh 26.1.2016 1 Khall liite 1 Kh 26.1.2016 Luonnos 31.12.2015 SUOMUSSALMEN KUNNAN SOSIAALISEN MEDIAN OHJEET Tämä ohje sisältää Suomussalmen kunnan ja kuntakonsernin yhteisöjen toimintaperiaatteet sosiaalisen median

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Sähköinen oppikirja ja sähköinen vihko.

Sähköinen oppikirja ja sähköinen vihko. Sähköinen oppikirja ja sähköinen vihko Teesit tulevaisuuden trendeistä opetuksessa tvt:tä hyödyntäen Kuratointi (arvioi lukemasi ja tarjoa muille) Kustomointi (tuunaa oma kirjasi, personoi) Kehittäminen

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

moodle-opiskelijan opas AD-tunnuksien käyttäjille SISÄLLYSLUETTELO

moodle-opiskelijan opas AD-tunnuksien käyttäjille SISÄLLYSLUETTELO moodle-opiskelijan opas AD-tunnuksien käyttäjille SISÄLLYSLUETTELO 1 Kirjautuminen moodleen...1 2 Kirjautuminen ulos...2 3 Salasanan vaihtaminen...2 4 Oman kuvan lisääminen moodleen...2 5 Uutiset ja keskustelualueet...4

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) :LOPD 0LNl:LOPDRQ" Wilma on internetin kautta toimiva liittymä opettajille, oppilaille ja näiden huoltajille. Se ei ole käyttäjän koneella oleva

Lisätiedot

TVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi

TVT-opintojen starttaus Hermossa syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi TVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi PLE = personal learning environment henkilökohtainen oppimisen ympäristö, joka yhdistää teknologian, pedagogiikan, oppimisen ja ihmiset

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS

SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS Eveliina Toivonen 21.3.2016 VALMENNUKSEN SISÄLTÖ 1. Sosiaalinen media yleisesti 2. Sosiaalisen median kanavat 3. Käyttöönotto 4. Sosiaalisen median suunnitelma 5. Sisältömarkkinointi

Lisätiedot

MARTAT VERKOSSA. Jouko Marttila

MARTAT VERKOSSA. Jouko Marttila MARTAT VERKOSSA Jouko Marttila 1.10.2016 Mobiili-internet on ykkönen Lähes puolet asiakkaista hakee tietoa sosiaalisesta mediasta ostopäätösten tueksi Facebook Yritykset käyttävät markkinointiin ja asiakaspalveluun.

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET

Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET Ohjelma Huhti-toukokuu 2016 Opettele käyttämään tietokonetta, ota käyttöön oma sähköpostiosoite, kurkista internetiin, tai tutustu tablettiin. Tervetuloa! Asiakaskoulutuksista

Lisätiedot

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

TVT-juttuja. Kainulainen 2017

TVT-juttuja. Kainulainen 2017 TVT-juttuja aiko-pomilaisille Kainulainen 2017 PLE = personal learning environment henkilökohtainen oppimisen ympäristö, joka yhdistää teknologian, pedagogiikan, oppimisen ja ihmiset tukien oppijan omistajuutta

Lisätiedot

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä Sosiaalinen media verkoston työvälineenä Mitä on sosiaalinen media? Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen

Lisätiedot

Somettaminen käyntiin 10.5.2016. Tiedottaja Johanna Hietikko Koljonen Johanna.hietikko koljonen@vasek.fi

Somettaminen käyntiin 10.5.2016. Tiedottaja Johanna Hietikko Koljonen Johanna.hietikko koljonen@vasek.fi Somettaminen käyntiin 10.5.2016 Tiedottaja Johanna Hietikko Koljonen Johanna.hietikko koljonen@vasek.fi Kanavia on monia, aloitetaan kuitenkin Facebookista Twitteristä ja Instagramista. FACEBOOK Tarvitset

Lisätiedot

Sosiaalinen media matkailualalla. Harto Pönkä,

Sosiaalinen media matkailualalla. Harto Pönkä, Sosiaalinen media matkailualalla Harto Pönkä, 23.02.2010 83 prosenttia vastaajista toteaa, ettei sosiaalisilla medioilla ole roolia yritysten markkinoinnissa, 74 prosentin mukaan ei viestinnässäkään. Lähde:

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, 22.10. Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Tutustuminen ja esittelyt Ketäs te olette? Etsi täältä sellainen henkilö,

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Informaatiotekniikan kehitysyksikkö

Informaatiotekniikan kehitysyksikkö SAVONIA Savonia RPM Käyttöopas Informaatiotekniikan kehitysyksikkö 18.8.2011 Sisällysluettelo 1. Perusnäkymä... 3 2. Kirjautuminen... 4 3. Rekisteröinti... 5 4. Idean jättäminen... 6 4. Arviointi... 8

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tampereen yliopisto / tietohallinto 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tampereen yliopisto / tietohallinto 2014 Keskustelualue Keskustelualue soveltuu eriaikaisen viestinnän välineeksi. Keskustelualueelle voidaan lähettää viestejä toisten luettavaksi, ja sitä voidaan käyttää alueena myös ryhmätöiden tekemiseen,

Lisätiedot

Suvi Junes Tampereen yliopisto / tietohallinto 2013

Suvi Junes Tampereen yliopisto / tietohallinto 2013 Keskustelualue Keskustelualue soveltuu eriaikaisen viestinnän välineeksi. Keskustelualueelle voidaan lähettää viestejä toisten luettavaksi, ja sitä voidaan käyttää alueena myös ryhmätöiden tekemiseen,

Lisätiedot

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten Ella Kiesi Opetushallitus Tietotekniikan opetuskäytön määrä Suomessa Suomi tietotekniikan opetuskäytön määrässä Eurooppalaisessa mittakaavassa

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

OPISKELIJAN REKISTERÖITYMINEN JA TYÖTILA-AVAIMEN KÄYTTÖ. 1. Mitä kaikkea saan käyttööni samoilla tunnuksilla?

OPISKELIJAN REKISTERÖITYMINEN JA TYÖTILA-AVAIMEN KÄYTTÖ. 1. Mitä kaikkea saan käyttööni samoilla tunnuksilla? OPISKELIJAN REKISTERÖITYMINEN JA TYÖTILA-AVAIMEN KÄYTTÖ 1. Mitä kaikkea saan käyttööni samoilla tunnuksilla? Rekisteröitymällä saat käyttöösi koulusi hankkimat sähköiset opetus- ja oppimateriaalit. Pääset

Lisätiedot

ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql, HSRC ja JSK.

ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql, HSRC ja JSK. PIKAOHJEET VIESTIEN KÄYTTÖÖN ESRC:N KOTISIVUILLA Versio 3, 27.12.2006 ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql,

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Yrjö Määttänen Kokemuksia SuLVInetin käytön aloituksen

Yrjö Määttänen Kokemuksia SuLVInetin käytön aloituksen Yrjö Määttänen Kokemuksia SuLVInetin käytön aloituksen yrjo.maattanen@phnet.fi helpottamiseksi puh. 050 413 0820 4.11.2009 1. Yleistä SuLVInet on SuLVI:n aloitteesta avattu sivusto LVI-alan kehittäjäfoorumiksi.

Lisätiedot

KTKO104. Luento

KTKO104. Luento KTKO104 Luento 6.11.2014 OPS2016 Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 2016 syksyllä. Tällä hetkellä vielä luonnosvaiheessa. Muutamia huomioita: peruslukutaito, medialukutaito ym. => monilukutaito. tieto-

Lisätiedot

OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa

OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa Wilman hakemukset ja muut lomakkeet EIVÄT NÄY mobiililaitteisiin asennettavissa Wilma-sovelluksissa. Huoltajan tulee siis käyttää

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Kuvien käyttö opetuksessa

Kuvien käyttö opetuksessa Kuvien käyttö opetuksessa Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: teoskynnys, CC, kuvaruutukaappaus, kartat, kuvauslupa Creative Commons, kuva, Google, YouTube, Flickr, jakaminen,

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012 Tiedostot Uudet ominaisuudet: - Ei Tiedostot-kohtaa alueen sisällä, vaan tiedostonvalitsin, jolla tiedostot tuodaan alueelle siihen kohtaan missä ne näytetään - Firefox-selaimella voi työpöydältä raahata

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

Google Forms / Anna Haapalainen. Google Forms Googlen lomake-työkalu

Google Forms / Anna Haapalainen. Google Forms Googlen lomake-työkalu Google Forms Googlen lomake-työkalu Google Forms / Anna Haapalainen Googlen lomaketyökalulla on helppoa tehdä sähköisiä kyselyitä, tehtäviä tai kokeita. Voidaksesi luoda Googlen lomakkeita, sinulla tulee

Lisätiedot

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke Eveliina Toivonen 9.9.2016 www.hamk.fi TIETOISKUN SISÄLTÖ 1. Markkinoinnin perusperiaatteet 2. Verkkomarkkinoinnin kolme teemaa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPETUSVINKIT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPETUSVINKIT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KOPIRAITTILAN KOULU Tekijänoikeustaidot on jaettu materiaalissa kolmeen osaan: tekijänoikeustietouteen, erityyppisten aineistojen käyttötaitoon ja tiedonhankintataitoon ja kriittiseen

Lisätiedot

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Facebook. Tavoittaa massoja Paljon tietoa Sovellukset usein erotettu muusta Facebookista, mutta käyttävät silti Facebookin tietoja

Facebook. Tavoittaa massoja Paljon tietoa Sovellukset usein erotettu muusta Facebookista, mutta käyttävät silti Facebookin tietoja Facebook Facebook Hyödyt Tavoittaa massoja Paljon tietoa Sovellukset usein erotettu muusta Facebookista, mutta käyttävät silti Facebookin tietoja Haitat Moni mieltää vapaa-ajan viettopaikaksi Sivustojen

Lisätiedot

Uuden etusivun ja uusien toiminnallisuuksien esittelymateriaali

Uuden etusivun ja uusien toiminnallisuuksien esittelymateriaali Uuden etusivun ja uusien toiminnallisuuksien esittelymateriaali Asiakaspalvelun Oma Yritys-Suomi -työtila Päivämäärä: 19.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 TERMISTÖ 2 JOHDANTO 3 YHTEENVETO 1 4 MUUTOKSET 5 USEIN

Lisätiedot

Sähköpostitilin käyttöönotto. Versio 2.0

Sähköpostitilin käyttöönotto. Versio 2.0 Sähköpostitilin käyttöönotto Versio 2.0 Sivu 1 / 10 Jarno Parkkinen jarno@atflow.fi 1 Johdanto... 2 2 Thunderbird ohjelman lataus ja asennus... 3 3 Sähköpostitilin lisääminen ja käyttöönotto... 4 3.1 Tietojen

Lisätiedot

Ohjeistus hankkeen sivujen tekemiseen julkaisujärjestelmällä

Ohjeistus hankkeen sivujen tekemiseen julkaisujärjestelmällä Ohjeistus hankkeen sivujen tekemiseen julkaisujärjestelmällä Viestintäpalvelut 9.6.2015 1 Sivupohjan tekeminen Ennen kuin alat tekemään hankkeen sivuja, tilaa Viestintäpalveluilta hankesivupohja ja ilmoita

Lisätiedot

Näkökulmia ja työskentelytapoja

Näkökulmia ja työskentelytapoja Näkökulmia ja työskentelytapoja Oppilas osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista On saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015

MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015 MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015 KUKA TOI TYYPPI ON? Erilaisissa viestintä- ja markkinointitehtävissä, sekä palveluiden ja tuotteiden myynnin tehtävissä vuodesta 1989. Nykyisin eurooppalaisen ohjelmistotalon

Lisätiedot

PÄIVITÄ TIETOSI OPTIMASTA! KOOSTE

PÄIVITÄ TIETOSI OPTIMASTA! KOOSTE PÄIVITÄ TIETOSI OPTIMASTA! KOOSTE IT-palvelut / Hannele Rajaniemi optima-support@jyu.fi www.jyu.fi/itp/optima-ohjeet 2 Sisältö Mikä on koosteen idea? Miten saan kooste-työkalun käyttööni? Miten luon koosteen?

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (5) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Ylläpito toimittaa sinulla sähköpostiisi käyttäjätunnuksen ja salasanan. Tässä esimerkissä

Ylläpito toimittaa sinulla sähköpostiisi käyttäjätunnuksen ja salasanan. Tässä esimerkissä Sivustolle santaskyla.net kirjautuminen Sisällysluettelo Sisällys Sivustolle santaskyla.net kirjautuminen... 1 Sisällysluettelo... 1 Käyttöoikeus... 1 Kirjautunut käyttäjä... 3 Artikkelin kommentointi...

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014 Tietokanta Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia ja linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Psoriasisliiton sivusto Keskustelufoorumin käyttöohje 1

Psoriasisliiton sivusto Keskustelufoorumin käyttöohje 1 Keskustelufoorumin käyttöohje 1 Psoriasisliiton keskustelufoorumin käyttöohjeet Yleiset periaatteet Psoriasisliiton keskustelufoorumi on keskustelupalsta psoriasista sairastaville ja heidän läheisilleen

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE / Ver 1.0 / Huhtikuu WordPress KÄYTTÖOHJE Sotkamo 2016

KÄYTTÖOHJE / Ver 1.0 / Huhtikuu WordPress KÄYTTÖOHJE Sotkamo 2016 / / WordPress KÄYTTÖOHJE Sotkamo 2016 Sisältö Sisältö 1. Yleistä 2. Kirjautuminen ylläpitoon 2.1. Kirjaudu osoitteessa: http://sotkamo.valudata.fi/admin Myöhemmin: http://www.sotkamo.fi/admin 2.2 Salasana

Lisätiedot

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min)

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Päätarkoitus: - Lyhyiden selitysvideoiden tuotanto (max 3 minuuttia) yksinkertaisin keinoin Selitysvideoiden tuottaminen edistää reflektioprosessia liittyen omaan

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön opetusta sosiaalisessa mediassa. pilotin opetukset. Laura Tiitinen Lapin yliopisto

Rakenteellisen sosiaalityön opetusta sosiaalisessa mediassa. pilotin opetukset. Laura Tiitinen Lapin yliopisto Rakenteellisen sosiaalityön opetusta sosiaalisessa mediassa pilotin opetukset Laura Tiitinen Lapin yliopisto 1 Rakenteellisen sosiaalityön opetuksesta TÄRKEÄÄ OPETUKSESSA ON - Konkreettisuus - Rohkeus

Lisätiedot

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Tieto- ja viestintätekniikka oppimisen voimavarana - koko maailma oppilaan ulottuvilla

Lisätiedot

1 Asiakastilin rekisteröiminen Väestörekisterikeskuksen

1 Asiakastilin rekisteröiminen Väestörekisterikeskuksen 1 OHJEET 1 Asiakastilin rekisteröiminen Väestörekisterikeskuksen verkkopalveluun 2 1.2 Rekisteröityminen 2 1.2 Tunnistautuminen 3 1.2.1 Tunnistautuminen henkilökortilla 3 1.2.2 Mobiilivarmenteella tunnistautuminen

Lisätiedot

3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto

3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto 3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto Marja-Riitta Kotilainen Projektitutkija/Optek-hanke Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Mobiiliopiskelu ja sisällöntuotanto Mobiilius: tietoa voidaan vastaanottaa

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver )

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver ) Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver.30.11.2016) Alakoulussa oppilas saa tieto- ja viestintätekniset perusvalmiudet, joilla tuottaa erilaisia

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Siun sote Moodle -opas. Ohjeita opiskeluun Verkkarit oppimisympäristössä

Siun sote Moodle -opas. Ohjeita opiskeluun Verkkarit oppimisympäristössä Siun sote Moodle -opas Ohjeita opiskeluun Verkkarit oppimisympäristössä Sisällys Tervetuloa opiskelemaan Verkkarit oppimisympäristöön! 1 Verkkareihin kirjautuminen 2 Verkkareiden etusivu 3 Liikkuminen

Lisätiedot