Satakunnan maakuntaohjelma

Transkriptio

1 Satakuntaliitto Satakunnan maakuntaohjelma Kannustavaa yhteisöllisyyttä - Puhdasta elinvoimaa - Ihmislähtöisiä ratkaisuja LUONNOS

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Maakuntaohjelman lähtökohdat Maakunnan tahtotila Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja luo suuntaviivat maakuntaohjelmalle Kunnat painottavat elinkeinoelämää palvelevaa infraa, tukia ja koulutusta Kansalliset välineet maakunnan kehittämiseen Kaupunkipolitiikka Äkilliseen rakennemuutokseen vastaaminen Euroopan Unionin välineet maakunnan kehittämiseen Rakennerahastot ja Satakunnan alueellinen maaseudun kehittämisstrategia Uudet mahdollisuudet: Meri- ja kalatalousrahasto ja Central Baltic ohjelma Toimintaympäristö Toimintaympäristön kuvaus Väestö, muuttoliike ja huoltosuhde Taloudellinen toimeliaisuus Osaamisalat ja koulutustaso Elinympäristön laatu ja aluerakenne Keskeiset kansainväliset yhteydet sekä yhteistyökumppanuudet Verkostoituminen Euroopassa ja Kiina-yhteistyö Länsi-Suomen maakuntien yhteistyö ja yhteistoiminta-alue Yhteenveto - Satakunnan kehittämisen voimavarat ja rajoitteet Kehittämisen toimintalinjat Toimintalinja 1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Painopiste 1 - Yritystoiminnan houkuttelevuus ja yrittäjänä menestyminen Painopiste 2 - Satakuntalainen yhteiskuntatakuu Toimintalinja 2 Puhdasta elinvoimaa Painopiste 3 - Teollisuus Satakunnan selkärankana ja uudistumisen katalyyttinä Painopiste 4 Vahva elintarvikeketju Painopiste 5 Selkämeri Satakunnan luonnontilan peilinä Painopiste 6 - Satakunnan vetovoima elinvoiman vahvistajana

3 4.3. Toimintalinja 3 Ihmislähtöisiä ratkaisuja Painopiste 7 - Uudet palveluratkaisut ja arjen turvallisuus Painopiste 8 - Hyvät liikenneyhteydet ja toimiva logistiikka Maakuntaohjelman seuranta ja toteutus Vaikutusten arviointi Liitteet Liite 1 Aluekehityksen seurantamittarit Liite 2 Edunvalvonnan kärkihankkeet Liite 3 Satakunnan maakuntaohjelman ympäristöselostus

4 1. Johdanto Satakunnan maakuntasuunnitelmassa asetettu tavoitetila on Hyvä elämä Satakunnassa Tätä kohti kuljetaan kolmen teeman kautta; kannustavaa yhteisöllisyyttä, puhdasta elinvoimaa ja ihmislähtöisiä ratkaisuja. Maakuntaohjelmassa asiaa lähestytään neljän vuoden tähtäimellä, näkökulmana on Satakunnan kilpailukyky ja elinvoima. Satakunnan kehittämisessä kyse on lopulta hyvin arkisista asioista; 1) Kannustavaa yhteisöllisyyttä; satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä tai toimivat yrittäjinä 2) Puhdasta elinvoimaa; Satakunnan elinkeinoelämän tukijalat, monipuolinen teollisuus ja vahva elintarvikeketju menestyvät ja maakunnassa on vetovoimatekijöitä, kuten puhdas ympäristö ja laadukas korkeakoulutus 3) Ihmislähtöisiä ratkaisuja; Satakunnassa on turvallista asua ja liikenneyhteydet toimivat Maakuntaohjelma ei ole valmis toimenpidelistaus seuraavalle neljälle vuodelle vaan se nostaa esiin maakunnan kannalta keskeiset painopisteet ja kehittämisen kohteet. Erityisesti hanketoiminnassa satakuntalaisille kehittäjille on annettava tilaa kokeilla ja pilotoida, myös ottaa riskejä. Valtion ja aluehallinnon odotetaan tukevan ja edistävän aluelähtöistä kehittämistä. Kehittämisen ohjenuorana on oltava edellytysten luominen, ei rajoittaminen. Ohjelmassa kuvataan maakunnan tahtotila ja lähtökohdat, keskeiset toteuttamisen välineet, toimintaympäristö, tärkeimmät kansalliset ja kansainväliset kumppanuudet sekä näistä johdetut kehittämisen vahvuudet ja rajoitteet. Kehittämisen toimintalinjojen jälkeen arvioidaan niiden vaikutuksia. Kehittämistoimia toteutetaan monirahastoisesti, rahoitusmahdollisuuksia on nostettu esiin painopisteiden yhteydessä. Maakuntaohjelmaa on laadittu samanaikaisesti uuden EU-ohjelmakauden ja kansallisen ohjelmakauden valmistelun kanssa. Edelleen valmistelutyö ja lopulliset rahoitusratkaisut ovat kesken. Maakuntaohjelmaa täsmennetään joka toinen vuosi laadittavilla maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmilla. 4

5 2. Maakuntaohjelman lähtökohdat Maakuntaohjelma on osa maakunnan suunnittelujärjestelmää (kuva 1). Satakunnan maakuntaohjelma perustuu maakuntasuunnitelman Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjan 2035 teemoihin kannustava yhteisöllisyys, puhdas elinvoima ja ihmislähtöiset ratkaisut. Maankäyttö- ja rakennuslaki Alueiden kehittämislaki Valtakunnalliset alueiden käyttö tavoitteet MAAKUNTAKAAVA KUNTIEN KAAVOITUS JA VIRANOMAISPÄÄTÖKSET MAAKUNTASUUNNITELMA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA Valtakunnalliset alueiden kehittämis tavoitteet, hallinnonaloittaiset suunnitelmat ja ohjelmat EU-ohjelmat Kuva 1. Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakuntaohjelmassa keskitytään seuraavaan neljään vuoteen, ja sen aikana toteutettaviin kehittämiskokonaisuuksiin, joihin voidaan yleisellä tasolla liittää raha ja muut resurssit. Maakuntaohjelmassa on myös pidemmän aikavälin tavoitteita, joiden toteutukseen vaikutetaan konkreettisesti jo nyt, muun muassa saavutettavuus ja vesien tila. Ohjelmaa käytetään viestintävälineenä valtion suuntaan, maakunnassa rahoitusta ja muita sektoristrategioita ja ohjelmia ohjaavana asiakirjana sekä muun muassa hankesuunnittelun tukena Joka toinen vuosi laadittava maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma sisältää keskeisiä maakuntaohjelmaa toteuttavia hanke- ja toimenpide-esityksiä sekä kuvaukset niitä koskevista yhteistyösopimuksista, kannanoton rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisiin teemoihin kuuluvista hankehauista ja -suunnitelmista ja alueen osallistumisesta niihin sekä painopisteet, joihin kansallista ja EU:n rahoitusta kohdennetaan. Maakuntaohjelman ajoituksella rinnan EU-ohjelmakauden valmistelun kanssa tuetaan kansallisen ja EU-politiikan yhteensovittamista. Maakuntatasolla EU-rahastojen ohjelmien strategisen tason yhteensovitus tapahtuu maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) ja sen sihteeristössä, jolla on vastuu alueen kehittämistoimien koordinoinnista. Maakunnallisessa päätösvallassa olevan rahan määrä supistuu erityisesti rakennerahastojen osalta huomattavasti, mikä kannustaa käyttämään sitä entistä harkitummin. Toisaalta sekä kansallisesti että EU-tasolla on rahoitusvälineitä hyvin erilaisiin tarkoituksiin, ja valmiudet ja osaaminen näiden välineiden hyödyntämiseen Satakunnassa on kasvamassa. 5

6 Maakuntaohjelmaa sanotaan ohjelmien ohjelmaksi, mikä tarkoittaa, että sen pitäisi antaa melko kattava kuva maakunnassa tapahtuvasta kehittämisestä laajalla otteella. Toisaalta nykyisten ohjelmien arviointi, osin kansallinen ohjaus, rahoituksen väheneminen ja EU:n älykkään erikoistumisen lähtökohta suosittavat kaventamaan ja fokusoimaan sisältöä. Edellisten ohjelmien arvioinnin mukaan ohjelmalla edistetään erityisesti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tavoitteita. Satakunnassa edellisen maakuntaohjelman koettiin onnistuneen liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvissä teemoissa ja edunvalvonnassa. Myös yrittäjyys ja energiasektorin kehittäminen nähtiin keskimääräistä onnistuneempina. Osaaminen, tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä liikenne ovat teemoja, joihin maakuntaohjelma voi tuoda sekä sisällöllistä särmää että edunvalvonnallista pontta. Sen sijaan kunnalliseen palvelutuotantoon, hyvinvointi- ja terveyssektoreihin maakuntaohjelmat eivät arvioinnin mukaan pysty vaikuttamaan, vaikka teemat ovatkin ehdottoman tärkeitä maakunnan kokonaishyvinvoinnin kannalta. Satakuntaliiton sidosryhmät (kuva 2) ovat aktiivisesti osallistuneet kevään 2013 aikana erilaisiin työpajoihin ja tilaisuuksiin, joissa on työstetty maakuntaohjelmaa tai EU-ohjelmia. Kehittämistahto maakunnassa on vahva ja myös EU-hankkeiden toteuttamisesta ollaan niiden hallinnollisista haasteista huolimatta kiinnostuneita. Yleisöllä on ollut mahdollisuus esittää mielipiteitään ja ehdotuksiaan koko valmisteluprosessin ajan ohjelman verkkosivun (satakuntaliitto.fi/maakuntaohjelma) kautta. VALTIO lainsäädäntö, ohjaus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, toimeenpano KOULUTUS-, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISYHTEISÖT osaaminen toimeenpano KUNNAT omistajaohjaus toimeenpano rahoitus MAAKUNTAOHJELMA SATAKUNTALIITTO EUROOPAN UNIONI rahoitusohjelmat politiikkaohjaus SOSIAALIPARTNERIT, YRITYKSET; 3.SEKTORI osaaminen toimeenpano yleisöpalaute Kuva 2. Maakuntaohjelman toimijat 6

7 2.1. Maakunnan tahtotila Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja luo suuntaviivat maakuntaohjelmalle Satakunnan maakuntavaltuusto hyväksyi maaliskuussa 2012 Satakunnan maakuntasuunnitelman Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjan Siinä määritettiin satakuntalaisten tahtotila tulevaisuudestaan laajan kansalaisosallistamisen kautta. Suunnitelma valmisteltiin kymmenen eri taustatoimenpiteen pohjalta, joissa oli huomioitu asiantuntijoiden lisäksi mm. lasten ja nuorten näkemyksiä Satakunnan tulevaisuudesta. Suunnitelmaan vaikutti lopulta noin 2000 satakuntalaista. Tulevaisuuskäsikirjan tavoitteet ja arvopohja ovat nousseet toisaalta jo olemassa olevista vahvuuksista ja toisaalta sellaisista asioista, joita satakuntalaisten mielestä tulisi parantaa ja kehittää. Tulevaisuuskäsikirja tavoittelee hyvää elämää Satakunnassa vuonna 2035 kolmen avainteeman kautta: kannustavaa yhteisöllisyyttä, puhdasta elinvoimaa ja ihmislähtöisiä ratkaisuja. Kannustavalla yhteisöllisyydellä tarkoitetaan yrittäjähenkisyyttä, myönteisyyttä, avointa kansainvälisyyttä ja vastuunkantoa itsestä ja toisista. Puhdas elinvoima tavoittelee elinkeinoelämän ja ennen kaikkea teollisuuden ympäristöteknologiaan nojaavaa menestystä, mikä varmistaa satakuntalaisille työtä ja toimeentuloa jatkossakin. Puhdas satakuntalainen luonto, ruoka, vesi ja energia ovat paitsi teollisuuden ja uusien innovaatioiden ja tuotekehityksen merkittävä lähde, myös satakuntalaisten ihmisten etuoikeus. Ihmislähtöisillä ratkaisuilla viitataan nimensä mukaisesti palvelujen, asumisen, liikkumisen ja turvallisuuden parantamiseen ensisijaisesti ihmisten tarpeiden ja valintojen pohjalta. Tähän tarvitaan myös uusia ja ennakkoluulottomia ratkaisuja sekä teknologian sovelluksia ja käyttöönottoa Kunnat painottavat elinkeinoelämää palvelevaa infraa, tukia ja koulutusta Satakuntaliitto toteutti osana maakuntaohjelman valmistelua kuntakierroksen. Liitto tapasi jokaisessa jäsenkunnassaan johtavia virkamiehiä ja luottamushenkilöitä. Kuntien mielestä maakunnan kehittämisen lähtökohtana tulee olla kuntien tarpeet ja näkökulma, ei valtion näkökulma. Selvityksiä ja suunnitelmia laadittaessa keskeisenä pitäisi kuntien mielestä olla edellytysten luominen, ei rajoittaminen. Satakunnan kunnat näkevät maakunnan kannalta tulevien vuosien tärkeimpinä edunvalvonnan ja kehittämisen kohteina elinkeinoelämää palvelevan infrastruktuurin kuten liikenne- ja tietoliikenneyhteydet eri muodoissaan, kaavoituksen, avainalojen koulutuksen ja tutkimuksen sekä tuet yritystoiminnalle. Liikenne kaikilta osin on kunnille keskeinen kehittämisen kohde. Parannus- ja kehittämiskohteita on niin tie-, raide- ja lentoliikenteessä kuin kevyen ja joukkoliikenteen osallakin. Yliopistokeskuksen ja ammatillisen koulutuksen merkitys on maakunnassa huomattava, ja niiden toimintaedellytykset ja rooli alueellisessa kehittämisessä on kuntien mielestä turvattava. Työvoimapula on kasvava ongelma useammallakin alalla. Näiden alojen osaajien koulutukseen ja maakunnan vetovoimaisuuteen rekrytoinneissa on panostettava. Toimialoina kasvavien ruoantuotannon sekä luonto- ja kalastusmatkailun toimintaedellytyksiä on kehitettävä ja tunnettuutta lisättävä. Tuulivoimatuotanto tulee saada tehokkaammin suunnitelmista toteutukseen. Vesihuolto- ja vesienhoitohankkeisiin tarvitaan rahoitusta. Satakuntalaisten kuntien mielestä kehittämisresurssit tulisi käyttää pitempiaikaisesti vaikuttaviin kohteisiin. Maakunnalle on turvattava riittävät kehittämismäärärahat ja päätösvalta niiden kohdentamisessa alueen tarpeiden mukaisesti. Maakunnan kaikkien alueiden kehittämiseen on oltava mahdollisuudet keskuskaupunkipolitiikan ohella. Maakunnan vahvuuksia ja huippuosaamista on tuotava entistä 7

8 aktiivisemmin esille sekä kansallisissa että kansainvälisissä yhteyksissä. Kuntien mielestä toimijoiden välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä on edistettävä entisestään. Satakuntaliitolla on jäsenkuntiensa lisäksi useita sidosryhmiä ja kehittämiskumppaneita, joiden asiantuntemus on tärkeä osa maakuntaohjelman valmistelua. Kehittämishankkeista, osaamisesta, kokemuksista ja tarpeista on keskusteltu erilaisissa työpajoissa erityisesti keväällä Satakuntalaista osaamista ja kehittämispotentiaalia on noussut esiin liittyen esimerkiksi ympäristö- ja energiateknologiaan, ruokaan ja veteen, asumiseen ja turvallisuuteen, lähivaikuttamiseen, palvelujen tuotantoon, yrittäjyyden edistämiseen, kasvatus- ja koulutusjärjestelmään sekä kansainvälisyyteen. Nämä asiantuntijatyöpajojen tulokset ovat osaltaan olleet pohjana maakuntaohjelman painopistevalinnoille. Aiempien ohjelmakausien aikana maakunnassa tehtyä kehittämistyötä onkin edelleen jatkettava. Niukkenevat resurssit kannustavat yhä tiiviimpään yhteistyöhön toimijoiden välillä. Kansainvälisten kumppanuuksien kautta etsitään uusia mahdollisuuksia kehittämistyön toteuttamiselle Kansalliset välineet maakunnan kehittämiseen Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet on laadittu vuosille , ja seuraavien laadinta käynnistyy uusien maakuntaohjelmien voimassa ollessa. Näihin tavoitteisiin perustuvat ministeriöiden omat aluestrategiat sekä kaupunki- maaseutu- ja saaristopoliittiset linjaukset. Uudet maakuntaohjelmat ovat osa tausta-aineistoa seuraavan hallituksen aluekehittämisen linjauksiin. Voimassa olevat alueiden kehittämistavoitteet on kiteytetty kolmeen yleiseen linjaukseen: 1. Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta, 2. Edistetään väestön hyvinvointia ja 3. Turvataan hyvä elinympäristö ja kestävä aluerakenne. Alueiden kehittämistavoitteista Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja painottaa vahvimmin koko maakunnan elinvoimaa, sen asukkaiden hyvinvointia ja hyvää, puhdasta elinympäristöä. Hallituksen aluekehittämisen tavoitepäätöksen erityiskysymyksistä Satakuntaa koskee äkillisiin rakennemuutoksiin vastaaminen telakka- ja meriteollisuuden kautta. Nämä näkyvät myös käsillä olevassa maakuntaohjelmassa. Valtion aluehallintoviranomaisten tulee edistää maakuntaohjelman toteuttamista. Maakunnassa keskeisin valtiota edustava aluekehittämisen toimija on Satakunnan ELY-keskus. Se hoitaa Satakunnassa E- vastuualueen eli elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen ja kulttuuriin liittyviä tehtäviä sekä hallinnoi ja toteuttaa EU:n maaseutuohjelman alueellista kehittämisstrategiaa. Myös Varsinais-Suomen ja Keski- Suomen ELY:t voivat vaikuttaa Satakunnan aluekehitykseen. Länsi-Suomen alueella tullaan Elyjen osalta rakennerahastohankkeiden hallinnointi keskittämään Keski-Suomen ELYyn. Varsinais-Suomen ELYkeskuksen toimivaltaan kuuluvat Satakunnan liikenne- ja ympäristöasiat sekä kalatalousasiat ja maahanmuuttajien kotouttamiseen ja turvapaikan hakijoiden vastaanottoon liittyvät yhteensovitus- ja suunnittelutehtävät. Asiakaspalvelun ja aluekehityksen tuloksellisuuden näkökulmasta olisi selkeintä, että Satakunnassa toimisi täyden palvelun ELY, joka hallinnoisi myös rakennerahastovaroja. Toistaiseksi Lounais-Suomen aluehallintoviraston (AVIn) rooli on jäänyt vähäiseksi aluekehittämisen näkökulmasta. Tässä maakuntaohjelmassa on kuitenkin painopisteitä, jotka osaltaan kuuluvat AVIen toimivaltaan. Lisäksi valtion aluehallinnolle kuuluvia opetus- ja kulttuuritoimen tehtäviä tullaan siirtämään aluehallintovirastoille. Siirrettäviä tehtäviä ovat nykyisin Varsinais-Suomen Elyssä hoidettavat kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen tehtävät sekä oppilaitosrakentamiseen liittyvät tehtävät. AVIt hoitavat myös 8

9 vanhuspalvelulain toteuttamiseen liittyviä seuranta- ja valvontatehtäviä. Yhteys AVIin tulevalla ohjelmakaudella tiivistynee Kaupunkipolitiikka Kansallisessa aluekehittämisessä hallitus on painottanut kaupunkipolitiikkaa, mikä Satakunnassa on konkretisoitunut Porin kaupunkiseudun kasvusopimuksen, Innovatiiviset kaupunkiseudut ohjelman ja Rauman vetämän pk-teollisuuden seutukaupunkipilotin valmisteluun. Satakunta onnistui arvioiden mukaan hyvin osaamiskeskusohjelmassa (OSKE), joka päättyi vuoden 2013 lopussa. OSKE-ohjelmaa seuraa vuoden 2014 alusta suurten kaupunkiseutujen kasvusopimusmenettely ja INKA- Innovatiiviset kaupunkiseudut ohjelma. Porin kaupunkiseudun ja koko Satakunnan myönteisen kehityksen jatkumiselle on tärkeää, että Porin kaupunkiseutu pääsi mukaan uuteen kaupunkien kasvusopimusmenettelyyn ja INKA-ohjelmaan. Innovatiivisen kaupunkiseudut ohjelmassa Pori on kumppani Vaasan koordinoimassa Kestävät energiaratkaisut kokonaisuudessa. Pori suuntautuu kehittämis-, osaamis- ja koulutusympäristöjen vahvistamiseen energiaratkaisujen ja teollisuuden innovaatiokeskittymänä. Työ- ja elinkeinoministeriö suuntaa ohjelman toteutukseen kansallista ja Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta. Kasvusopimukseen ei ohjata suoraa rahoitusta, mutta se vaikuttaa välillisesti valtion satsauksiin alueella ja menettely on keskeinen edunvalvonnan väline. Kasvusopimukseen sisältyvät INKA ohjelman energia- ja teollisuusratkaisujen lisäksi korkeakoulujen toimintaedellytysten kehittäminen, Living Lab mallin laajentaminen sekä innovatiiviset hankinnat. Maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta sopimukseen on nostettu Porin Porttaali eli ratapiha-alue, matkakeskus ja korkeakoulukampus. Kasvusopimuksessa huomioidaan myös sosiaalinen eheys; työllisyyden kokeilut, nuorisotakuu, maahanmuuttajat ja asuinalueiden kehittäminen. Tätä toteutetaan yhteistyössä Oulun ja Lahden kaupunkiseutujen kanssa vapaakuntakokeilun hengessä. Vuonna 2014 käynnistyy seutukaupunkien pilottiohjelma, jonka pk-teollisuuden teeman vetäjäksi on nimetty Rauma. Pilotin toteuttamiseen osallistuvat Satakunnasta myös Huittinen, Kankaanpää ja Pohjois- Satakunnan kehittämiskeskus. Pilotilla on kytkentä Vaasan ja Tampereen vetämiin INKA-ohjelmiin Kansallinen perusrahoitus osoitetaan teemojen koordinointiin. Pk-teollisuuden uudistumisen ja kilpailukyvyn seutupilotin tavoitteena on löytää toimintamallit ja keinot, joilla voidaan turvata teolliset työpaikat jatkossa. Tavoitteena on viennin ja kansainvälistymisen sekä korkeakouluyhteistyön edistäminen Äkilliseen rakennemuutokseen vastaaminen Hallitus nimesi Rauman seutukunnan äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2016 loppuun asti. Tämä on seurausta Rauman STX Finland Oy:n telakan toiminnan lopettamisesta ja siitä johtuvan noin 600 työpaikan menetyksestä sekä UPM:n Rauman paperitehtaan 87 työntekijän irtisanomisesta. Äkillisten rakennemuutosten alueet saavat rahoitusta yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin varatusta määrärahasta sekä työllisyysperusteisesta investointimäärärahasta. Lisäksi apuna ovat EU:n rakennerahastojen varat sekä Finnveran, Tekesin ja Suomen teollisuussijoituksen rahoitusinstrumentit. Rauman telakan erityisosaamista ovat Suomen turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta keskeiset rajavartiolaitoksen ja merivoimien alukset sekä jäänmurtajat. Raumalla on meriteollisuudessa propulsio- ja modulointiosaamista ja niiden tuloksena potkurilaiteosaamisen keskittymä. Tavoitteena on saada 9

10 syntymään nyt työnsä menettäneille korvaavia työpaikkoja ja tukea työntekijöitä työllistämis- ja koulutuspalveluilla. Vapautunut työvoima on osaavaa ja kokenutta. Heidän joukossaan on todennäköisesti myös yrittäjyyspotentiaalia. Olemassa olevien työpaikkojen säilyttämisessä ja uusien työpaikkojen synnyttämisessä keskeisiä kehittämishankkeita Rauman alueella ovat Lakarin logistiikka-alue, raskaan teollisuuden teollisuuspuisto Seaside Industry Park Rauma sekä ammatillisen toisen asteen ja korkeakoulutuksen yhteiskampus Euroopan Unionin välineet maakunnan kehittämiseen Eurooppa strategia tukee talouskasvua, joka on entistä älykkäämpää, kestävämpää ja osallistavampaa. Strategiassa keskitytään viiteen haastavaan tavoitteeseen, jotka koskevat työllisyyttä, tutkimusta, koulutusta, köyhyyden vähentämistä sekä ilmasto- ja energiakysymyksiä. EU 2020 strategian yhtenä kärkialoitteena julkaistiin Innovaatiounioni-strategia, jossa korostetaan erityisesti kahta lähestymistapaa: Euroopan innovaatiokumppanuuksia (European Innovation Partnerships) sekä älykästä erikoistumista (Smart specialisation). Älykäs erikoistuminen tarkoittaa kunkin maan ja alueen erityisten ominaisuuksien ja varojen tunnistamista, kunkin alueen kilpailuetujen korostamista sekä alueellisten sidosryhmien ja varojen tuomista huippuosaamiseen perustuvan tulevaisuudennäkymän tueksi. Älykkään erikoistumisen strategia on ennakkoehto EU:n rahoitukselle. Satakuntaliitto on mukana Euroopan alueiden Smart Specialisation Platformilla sekä maatalouden ja puhtaan veden eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa. Nämä verkostot ovat Satakuntalaisten toimijoiden tukena kun ne haluavat hyödyntää EU:n suoria rahoitusvälineitä ja ohjelmia, kuten Horisontti 2020 ja Itämeri-ohjelma. Rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto ovat Satakunnalle tärkeitä maakuntaohjelman toteuttamisen rahoitusvälineitä. Niiden kesken pyritään täydentävyyteen ja yhteensovittamiseen. Satakunnassa on yhteen sovitettu maaseutu-, rakennerahasto- ja maakuntaohjelmia pääsääntöisesti Satakunnan ELY:n ja Satakuntaliiton yhteistyönä. Satakunnan maaseutufoorumi on työstänyt maaseudun kehittämisohjelmissa (alueellinen maaseudun kehittämisstrategia ja Leader-ohjelmat) esille nousevia keskeisiä painopisteitä ja teemoja konkreettisiksi toimenpide-ehdotuksiksi uuteen Satakunnan maakuntaohjelmaan ja arvioinut niiden kautta tavoiteltavien muutosten vaikutuksia. Lisäksi syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana on toteutettu EUohjelmakauden valmisteluun liittyviä tilaisuuksia ja kyselyjä, joiden tuotoksia on mahdollisuuksien mukaan hyödynnetty maakuntaohjelmavalmistelussa. Satakuntalaiset toimijat ovat olleet aktiivisia myös kansainvälisten Central Baltic ja Horisontti ohjelmiin valmistautumisessa Rakennerahastot ja Satakunnan alueellinen maaseudun kehittämisstrategia EU:n rakennerahastoja ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Nämä on Suomessa yhdistetty kansalliseksi Kestävää Kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaksi. Euroopan sosiaalirahaston varoilla Suomessa tuetaan nuorisotakuun toteutumista, pitkäaikaistyöttömyyden vähentämistä, maahanmuuttajien kotoutumista ja ehkäistään syrjäytymistä. Aluekehitysrahaston varoilla panostetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyyn ja innovaatioihin liittyviin hankkeisiin. Rakennerahastoohjelman aluekehitysrahaston toimintalinjat ovat pk-yritystoiminnan kilpailukyvyn edistäminen sekä uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen. Molemmissa toimintalinjoissa edistetään vähähiiliseen talouteen siirtymistä. Euroopan sosiaalirahaston kolme toimintalinjaa ovat työllisyys ja 10

11 työvoiman liikkuvuus, koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen sekä sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta. Ohjelman perusrahoituksesta osa käytetään valtakunnallisiin teemoihin, joilla luodaan toimintamalleja ja laaja-alaisia hankkeita, jotka tukevat alueellista toimintaa. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston Satakunnan alueellinen maaseudun kehittämisstrategia sisältää kolme painopistettä: ammatillinen ja erikoistunut osaaminen, uudet ratkaisut ja innovaatiot sekä dynaaminen yrittäjyys. Kehitettävät toimialat on ryhmitelty neljään pääluokkaan, jotka ovat elintarvikeketju, metsä & energia, maaseudun yritykset sekä yhteisöt. Kaikkia kehittämistoimia yhdistävät kaksi läpikäyvää teemaa: ympäristön kestävä käyttö sekä yhteistyö. Valtakunnallisen linjauksen mukaan maantieteellisesti maaseuturahaston rahoitus painottuu maaseudulle ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitus taajamiin ja kaupunkikeskustoihin. Satakunnassa rajan ei ole syytä olla tiukka, sillä Satakunta kuuluu Porin ja Rauman keskustaajamia lukuun ottamatta maaseutuohjelman piiriin. Niin ikään myös maaseutumaisilla alueilla on rakennerahastotoiminnan piiriin lukeutuvia kehittämisen tarpeita. Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen on keskeinen rahastojen yhteinen tavoite. Maaseutuohjelman kohderyhmänä ovat maaseutualueilla toimivat mikroyritykset, kun taas rakennerahastot voivat rahoittaa pk-yrityksiin kohdistuvia toimia koko Satakunnan alueella. Osaamisen lisäämisessä ESR:n ydinkohderyhmää ovat - pk-yritysten lisäksi - työttömät ja erityisesti nuoret, maahanmuuttajat ja pitkäaikaistyöttömät. Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen lisääminen on mahdollista rakennerahastoissa esimerkiksi suoraan yrityksiin kohdistuvilla verkostomaisilla koulutushankkeilla. Alkutuotannon kehittäminen keskittyy maaseuturahastoon. ESR:n rooli on keskeinen koulutuksen työelämälähtöisyyden ja elinikäisen oppimisen kehittämisessä, joissa maaseutuohjelman keinot ovat rajalliset. Rakennerahastoissa voidaan maaseuturahastoa laajemmin koota mm. eri oppilaitosten, kehittäjäorganisaatioiden, yrittäjien ja julkisten toimijoiden yhteisiä verkostoja sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Hyvinvointipalveluiden tuottamisessa tapahtuvat muutokset koskettavat koko maakuntaa ja niiden kehittämisessä tehdään tiivistä koordinaatiota eri rahastojen kesken. EAKR:n painopisteenä on koko maakuntaa koskevien edellytysten luonti innovaatioiden kehittämiselle, uusien yritysten syntymiselle ja olemassa olevien pk-yritysten kasvulle ja kansainvälistymiselle. Keskeistä on myös osaamiskeskittymien ja T&K&I toiminnan tukeminen. Maaseutuohjelmasta voidaan rahoittaa näitä toimia tukevia hankkeita maaseudun mikroyritysten toimintaympäristöjen näkökulmasta. Yhteensovitustyötä tehdään hankekohtaisesti eri rahastojen välillä. Suorissa yritystuissa noudatetaan pääsääntöä, jonka mukaan maaseutualueilla toimivien mikroyritysten kehittämistoimet ohjataan maaseuturahastoon ja EAKR:n kohderyhmänä ovat koko maakunnan alueella toimivat (mikroyrityksiä suuremmat) pk-yritykset. Bioenergia-alaan liittyvän rahoituksen tehokas koordinointi eri rahastojen kesken korostuu tulevalla ohjelmakaudella. Lähtökohtaisesti maaseutuohjelman painopisteenä on puupohjaisen bioenergian käytön ja siihen liittyvän yrittäjyyden edistäminen, kun taas rakennerahastoissa voidaan kehittää laajemmin myös esimerkiksi aurinkoon, tuuleen ja energiatehokkuuteen perustuvaa teknologiaa ja osaamista. Elintarvikeketju on Satakunnan keskeisimpiä toimialoja ja siihen liittyvän kehittämistoiminnan rahoituksen pääpaino on maaseuturahastossa. EAKR:stä rahoitettavia toimia voidaan kuitenkin kohdistaa niihin 11

12 elintarvikeketjun kehittämisen osa-alueisiin, joihin maaseuturahasto ei sääntöjensä vuoksi pysty vastaamaan. Alueellisen maaseudun kehittämisstrategian sekä toimintaryhmien Leader- kehittämisstrategioiden toimeenpanon yhtymäkohdista ja työnjaosta on tehty yhteiset linjaukset. Satakunnan ELY-keskuksen alueella toimii viisi toimintaryhmää: Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry, Joutsenten Reitti ry, Karhuseutu ry, Kehittämisyhdistys Pyhäjärviseutu ry sekä Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry Uudet mahdollisuudet: Meri- ja kalatalousrahasto ja Central Baltic ohjelma Satakuntaan ja Vakka-Suomeen on laajapohjaisessa valmistelussa laadittu yhteistä kalatalousohjelmaa, jolla on osallistuttu hakuun EU:n meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kalatalousryhmäksi. Nyt kalatalousryhmiä on Suomessa 8, mutta Satakunnan alueella toimivaa ryhmää ei tällä hetkellä ole. Alueen toimijoilla on kuitenkin vahva tahto yhteisen Satakunnan ja Vakka-Suomen kalatalousryhmän perustamiseksi niin, että katettuna on koko Selkämeren rannikkoalue, lisäksi mukana olisivat alueen merkittävimmät sisävedet (Pyhäjärvi). Tällä hetkellä Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry toimii Vakka-Suomen kalatalousryhmän hallinnoijana. Ohjelmasta rahoitetaan yleishyödyllisiä kehittämishankkeita ja investointeja, kalatalousyrittäjien investointeja, koulutusta ja kehittämistoimia sekä kalastusmatkailun kehittämistoimia. Myös kalakantojen hoito ja parantaminen on mahdollista. Vuodesta 2014 alkaen Satakunta tulee olemaan mukana EU:n rahoittamassa rajat ylittävän yhteistyön Central Baltic -ohjelmassa. Ohjelma-alue kattaa Etelä-Suomen, Viron sekä osia Ruotsista ja Latviasta. Ohjelma on käynnistynyt jo vuonna 2007, mutta vuodesta 2014 ohjelma-alueeseen liitetään mukaan Satakunta ja Pirkanmaa. Central Baltic ohjelmasta voi hakea rahoitusta hankkeille, joissa on mukana partneri vähintään yhdestä toisesta ohjelma-alueen maasta. Ohjelma on tarkoitettu pääasiassa julkisille toimijoille. Ohjelmalle on valittu neljä teemaa: pienten ja keskisuurten yritysten kehittäminen painottaen erityisesti innovaatiota, luonnonvarojen tehokas käyttö ja ympäristön suojelu, liikenne sekä koulutus ja elinikäinen oppiminen. 12

13 3. Toimintaympäristö 3.1. Toimintaympäristön kuvaus Väestö, muuttoliike ja huoltosuhde Satakunnan väkiluku, noin asukasta oli vuodenvaihteessa 2013 kaksi promillea vuotta aiempaa alhaisempi. Muuttoliikkeen osalta väestökehitys on maakunnan mittakaavassa tasapainottunut vuosituhannen vaihteeseen ajoittuneesta voimakkaan muuttotappion leimaamasta ajanjaksosta. Nykyinen pieni vuosikohtainen väkiluvun negatiivinen muutos aiheutuu ensisijaisesti luonnollisen väestönmuutoksen miinusmerkkisyydestä. Ainoastaan Raumalla, Luvialla ja Eurajoella on vielä syntyneisyyden enemmyys. Väkiluvun väheneminen korvautuu osin muuttoliikkeen plus-merkkisellä nettotuloksella, 138 asukasta, mikä koostuu ennätyksellisestä netto maahanmuutosta 506 henkilöä ja maltillisesta tappiosta, 385 henkilöä kotimaisessa muuttoliikkeessä. Maahanmuutto Satakuntaan on merkittävästi lisääntynyt viime vuosina. Maahanmuuttajista pääosa on suomalaisia paluumuuttajia ja heistä suurin osa on Ruotsista palaavaa eläkeikäistä väestöä. Vieraskielisten osuus Satakunnan asukkaista on vain 1.8 prosenttia, mikä on Etelä-Pohjanmaan jälkeen alhaisin koko maassa. Noin viisi prosenttia Suomen asukkaista on äidinkielensä perusteella ulkomaalaistaustaista. Tilapäisesti maassa oleskelevaa vierastyövoimaa on Eurajoella eniten suhteessa paikkakunnan tai alueen kokoon koko maankin mittakaavassa. Seutukuntien ja kuntien väliset erot väestön kehityksessä sekä luonnollisen väestömuutoksen että muuttovetovoiman suhteen ovat suuret. Kummankin väestömuutostekijän negatiivinen vaikutus on samansuuntaista ja suhteellisesti voimakkainta Pohjois-Satakunnan kuntien kohdalla. Pori on opiskelijapaikkakuntana kunnista maassamuuttovetovoimaisin ja Rauman seutu suhteellisesti paras maahanmuuttajien vetovoimassa. Rauman seudulla väestön ikärakenne on seutukunnista edullisin ja näin ollen luonnollinen väestömuutos tasapainoisin. Porin seutukunta on nykyisellään ainoa maakunnan kotimaisessa muuttoliikkeessä hieman voittoa saavuttava alue. Lähitulevaisuutta leimaa Tilastokeskuksen viimeisimmän väestö-ennusteen perusteella työikäisen väestön osuuden pieneneminen ja yli 65-vuotiaden osuuden kasvu koko maassa. Satakunnassa on jo nyt maan neljänneksi korkein yli 65-vuotiaiden osuus (22 %). Seitsemän kunnan ikärakenteessa joka neljäs asukas tai useampi on täyttänyt 65-vuotta. Pitkällisen kehityksen tuloksena maakunnan nykyinen ikärakenne on vahvasti vaikuttamassa siihen, että maakunnan asukasluku tulee vähenemään 1-2 promillen vuosittain myönteisistä muuttoliikkeen ennusmerkeistä huolimatta. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten ja vanhuseläkeläisten määrän suhdetta työikäiseen väestöön. Nykytasolla jokaista sataa työikäistä kohden maassamme on keskimäärin 54 lasta tai vanhusta. Satakunnassa vastaava lukuarvo on 59. Lähivuosina huoltosuhteen kasvun ennustetaan nopeutuvan, niin myös Satakunnan kohdalla, nykyinen sijoitus maakunnista kolmanneksi heikoimpana tulee säilymään koska ikärakenteen ja luonnollisen väestönmuutoksen suunta ja maakunnan sisäisten alueellisten erojen painoarvo on suuri ja samalla pitkän ajan kehityksen tulosta (Liite 1:1). 13

14 Taloudellinen toimeliaisuus Maakuntien keskinäistä kehitystä voidaan verrata eri tekijöiden kokonaisvaikutusta kuvaavalla suhdanneindikaattorilla, jossa osatekijöinä ovat liikevaihto, työttömyys ja nettomuutto. Parhaiten liikevaihdon kasvun, työttömyyden tason ja muutoksen sekä nettomuuton muutoksen perusteella ovat ajanjaksolla pärjänneet Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Uusimaa. Satakunta oli ajanjaksolla hieman maan keskiarvoa heikommalla puolella. Viimeisen vuoden aikana on kuitenkin tapahtunut selvä muutos siten, että monet kasvumaakunnat kuten Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa ovat menestyneet heikoimmin. Suhdanneindikaattori kärjessä ovat Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta on parantanut asemaansa 2 pykälää maan keskiarvon yläpuolelle. (TEM -alueosasto, Maakuntien suhdannekehitys elokuu 2013). Yritystoiminnan dynamiikka vaihtelee suuresti suhdanteiden sekä alueiden keskinäisen eroavuuden myötä. Keskeisimpiä kuvaustapoja ovat kasvuyrittäjyyden ja yritysten perustamisaktiivisuuden mittaaminen. Kasvuyrittäjyydelle on olemassa useita mittareita. Yleensä kriteerinä käytetään henkilöstömäärän kasvua. Tällä mittarilla, jossa maltillinenkin kasvu huomioidaan ja mukana ovat alle kolmen työntekijän mikroyritykset Satakunta yltää sijaluvulle kuusi maakuntien keskuudessa. Satakunnassa on väestöosuutta vastaava määrä eli 4,1 % koko maan yrityksistä mutta 3,6 % maan kasvuyrityksistä. Toisen (OECD) mittarin mukaan (yli kolmen henkilön kasvuyritykset/yrityskantaan ) mukaan Satakunta sijoittuu edellistä heikommin Varsinais-Suomen ja Eteläpohjanmaan ohella maakunnista heikoimmalle sijalle. Vuoden 2012 aikana Satakunnassa aloitti uutta yritystä. Suomessa keskimäärin yrityskanta lisääntyi kolme kertaa nopeammin kuin Satakunnassa vastaavien suhteellisten muutosten ollessa 12 % ja 4 % (yrityksistä pl. alkutuotanto). Yritysten perustamisaktiivisuutta mitattaessa tarkastelutapoja on useita mm. yrittäjien osuus työllisistä ja aloittaneiden yritysten määrän suhteutus yrityskantaan. Kummal lakin mittarilla Satakunta sijoittuu kuuden muun maakunnan tapaan mediaanille. Aloittaneet yritykset suhteutettuna työikäiseen väestöön on ajalla Satakunnassa ollut 0.8 prosenttia, Etelä- Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla 0,9 prosenttia. Toimialojen kehittyminen Satakunnan elinkeinoelämän toimialapohja muodostuu jalostussektorin (teollisuus ja rakentaminen) varaan. Teollisten työpaikkojen määrä on vähentynyt rajusti tällä vuosituhannella, mutta Satakunta on säilyttänyt suhteellisen asemansa hyvin. Työpaikkojen määrän oletetaan edelleen vähenevän teollisessa valmistuksessa, mutta selvästi hitaammin kuin edellisen kymmenen vuoden aikana. Työpaikkojen nettomäärä väheni ajanjaksolla noin 5 000:lla sisältäen sosiaali- ja terveysalan noin tuhannen työpaikan kasvun. Kuitenkin usealla teollisella toimialalla, liike-elämän palvelualalla, hoivapalveluissa ja erityisesti matkailualalla on nähtävillä orastavaa ja selvääkin henkilöstökysynnän kasvua. Sosiaali- ja terveysalan työpaikkakysynnän lisäys näyttäisi olevan sen verran voimakas, että on perusteltua asettaa ohjelmakaudelle tavoitteeksi työpaikkojen määrän säilyminen Satakunnassa nykyisellään (n ). 14

15 30000 Maat. Metsät.Kalat. (A) Teollisuus, energia (B,C,D,E) Rakentaminen (F) Kauppa, Majoitus,, G,I Kuljetus, tietol. ym (H,J) Rah. yms. palv. Ja tekniset palv..(.k,l,m,n) Julk. hall, koulutus (O,P) Sote (Q) 5000 Taihe, viihde, virkistys R Muut Palv. (S) Kuva 3. Työpaikkatarjonnan muutos , toimialaryhmittelyllä (10) Satakunnassa on maan keskiarvoa vähemmän julkisen sektorin työpaikkoja, mikä ilmenee aluetuoteluvun julkisen sektorin osuutena arvonlisäyksestä yht. kaikki toimialat: Koko maa 19,8 % ja Satakunta 18,8 %. Taloudellisen suorituskyvyn mittarilla bkt asukasta kohden (indeksi: Koko maa =100 Satakunta = 92) Satakunta kuuluu toiseksi heikoimpaan kvartaaliin maakuntien joukossa viimeisimpien tilastojen valossa. Muun muassa ETLA :n ennusteen mukaan bkt: n muutoksesta vuosille Satakunta nousisi toiseksi parhaimpaan kvartaaliin yli 3 % :n kasvuennusteella. Alueellinen vaihtelu aluetuoteluvuissa maamme seutukuntien kesken on verrattain suurta (taulukko 1). Satakunnan seutukuntien keskinäinen järjestys on säilynyt samankaltaisena pitkään. Taulukko 1. Aluetuoteluku seutukunnittain BKT /Asukas, euroa 2010 Suhdeluku koko maahan nähden Rauman seutukunta Porin seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Satakunta Koko maa

16 Satakunnan aluetuoteluvuissa painottuu Porin ja Rauman seudun tuotannosta viennin korkea osuus. Vienti on suuryritysten varassa. Viennin arvo kokonaistuotannonarvosta on Suomessa 40 % ja Satakunnassa 60 %. Kuntien talouden mittareilla Satakunta sijoittuu maakunnista usealla mittarilla aivan kärkisijoille, mm. lainakanta asukasta kohden vuonna 2012 oli maan alhaisin. Vuodesta 2011 vuoteen 2012 talouden tasapainoa arvioivalla mittarilla koko maan keskimääräinen vuosikate / asukas pieneni jyrkästi 384 /asukas lukuun 249 e/asukas. Satakunnan kuntien vastaava lukuarvo heikkeni vain lukuarvosta 294 /asukas lukuarvoon 239 / asukas säilyen tällä mittarilla maan keskiarvon tuntumassa. Satakunnassa kuntien väliset eroavuudet ovat erittäin suuret, muun muassa verotulotulokertymällään Eurajoki ja Lavia edustavat maan mittakaavassa kuntien keskinäisiä ääripäitä. Työvoiman kysyntä/ tarjonta, työllisyys Satakunnan työllisyysaste on ollut pitkään verrattain hyvä. Satakunnan hyvä työllisyysaste ilmenee erityisesti yli 50 vuotiaiden korkealla osuudella työllisestä työvoimasta. Työllisyysaste (16-64v.) vuonna 2012 oli koko maassa 69,0 % ja Satakunnassa 67,8 %. Satakunnan työttömyysaste on vuodesta 2005 lähtien, vuotta 2010 lukuun ottamatta, pysytellyt koko maan keskimääräistä tasoa suotuisampana (Kuva 4). Vuonna 2011 työttömyysaste oli ennätyksellisen alhainen pysytellen vielä viime vuoden aikana maan keskimääräistä alhaisemmalla tasolla (koko maa 7,7% ja Satakunta 7,4%). Kuluvan vuoden loppua kohden työttömyysaste näyttäisi asettuvan koko maan keskiarvoon Koko maa Satakunta 2 0 Kuva 4. Satakunta ja koko maa: työttömyysaste Työttömien työnhakijoiden osuus seutukuntien työvoimasta oli vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla seuraavanlainen: Pohjois-Satakunta 10,3%, Porin seutukunta 12,6%, Rauman seutukunta 9,7 %. 16

17 3.1.3 Osaamisalat ja koulutustaso Maakunnan osaamisalat, joista Satakunnasta löytyy erityistä tietotaitoa, liittyvät meriteknologiaan, energiantuotantoon, kemialliseen metsäteollisuuteen sekä elintarviketeollisuuteen. Tekstiili- ja vaatetusalan valmistuksessa älyvaatteet edustavat erityisosaamista. Teknologiateollisuuden monipuolisista korkean teknologian tuotteista useat ovat ainutlaatuista tuotekehittelyn tulosta (esim. värimetallit, magneettiteknologiat, hanat ja erilaiset prosessiteknologiat). Satakunnan uudistuvat alat kytkeytyvät olemassa olevaan osaamiseen: tulevaisuuden ympäristö- ja energiateknologioihin (mm. aurinko-energia, polttokennosovellukset, jätteenkäsittely), ICT- sekä hyvinvointiteknologiaan (mm. living lab-konseptit). Satakunnan teollisuusvisiossa jalostussektori on jaoteltu seuraaviin kategorioihin: Teollisuuden teknologiat ja palvelut (ICT, automaatio ja mittaus, teolliset asiantuntijapalvelut, suunnittelupalvelut, projektinhallintapalvelut, KIBS (Knowledge Intensive Business Services), logistiikka, media ja viestintä), Rakennusteollisuus (talotekniikka, rakentaminen, talo- ja infrarakentaminen, teräsrakentaminen) Elintarvike- ja pakkausteollisuus (jalostus, jatkojalostus, ruoka- ja juomateollisuus, rehuteollisuus) Luonnonvaroja hyödyntävä prosessiteollisuus (metsä- ja kaivosteollisuus, energiantuotanto, metallinjalostus, kemia), Cleantech-teollisuus: (energiatehokkuus, puhtaat prosessit, biotalous ja uusiutuva energia, vesitalous, jätehuolto ja kierrätys, vihreä rakentaminen) sekä Teknologiateollisuus (konepajat, telakat, meriteknologia). Toimintaympäristönä Satakunta on maan teollistunein alue mitattuna jalostussektorin osuudella alueen bkt:sta (Kuva 5). Teollisten työpaikkojen osuudellaan Satakunta on kolmannella sijalla Pohjanmaan ja Etelä- Karjalan jälkeen. Myös esim. vientiosuus ja alkutuotannon työlliset asettuvat profiilissa koko maata paremmalle tasolle. Julkisen tutkimusrahoituksen taso sen sijaan on jo pitkään ollut heikko. Satakunnassa TKI investoinnit ovat suurelta osin yksityisen yritysrahoituksen varassa. Liitteessä 1:2 on kuvattu seutukuntien kilpailukyky erityisesti innovatiivisuuden osalta. Julkinen tutkimusrahoitus Aloittaneet yritykset Majoitus- ja ravitsemustoiminnan henkilöstö Teollisuuden jalostusarvo Teollisuuden henkilöstö Vienti Alkutuotannon työlliset Satakunta Koko maa Palveluiden työlliset Pitkäaikaistyöttömät BKT Kuva 5. Satakunnan profiili valituilla muuttujilla 17

18 Satakuntalainen osaaminen linkittyy vahvasti myös ruoka- ja vesiosaamiseen, asumiseen ja turvallisuuteen, lähivaikuttamiseen ja yhteisten asioiden hoitoon, palvelujen tuotantoon, yrittäjyyden edistämiseen, kasvatus- ja koulutusjärjestelmään sekä kansainvälisyyteen. Näissä osaamiskokonaisuuksissa painottuvat erityisesti turvallisuus- ja verkosto-osaaminen (esim. tulvariskienhallinta, ydinvoima-alan turvallisuuskulttuuri, siviilikriisinhallinta, vesienhoidon yhteistyö, koulutussektorin yhteistyö, lähiruokatoimijoiden yhteistyö). Maakunnan toimijoilla on myös vahvaa projektihallinnan osaamista. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on Satakunnassa merkittävästi maan keskiarvoa alempi (koko maa 7,8 Satakunta 4,5). Keski-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Satakunnassa on puolestaan koko maan vastaavaa osuutta korkeampi. Koulutustaso ei ole kasvanut aivan samaan tahtiin kuin koko maassa. Kun tarkastellaan vuotiaita, on heidän kohdallaan alemman korkeakoulu-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus sama kuin koko maassa keskimäärin. Taulukko 2. Tutkinnon suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä % Satakunta Koko maa Keski-aste 41,2 39,5 Alin korkea-aste 10,5 10,4 Alempi kk aste 8,0 9,2 Ylempi kk-aste 4,5 7,8 Tutkija-aste 0,3 0,8 Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 35,5 32, Elinympäristön laatu ja aluerakenne Satakunta on asukkailleen terveellinen ja viihtyisä elin- ja toimintaympäristö, jossa on vankka kaupunkirakenne ja laaja maaseutumaisten asuinympäristöjen kirjo. Satakunnassa on noin 220 toiminnallista kylää. Satakunnan ympäristön tila ja elinympäristön laatu kokonaisuudessaan on vesien tilaa lukuun ottamatta suhteellisen hyvä ja alueella on hyvät edellytykset hyvinvoinnin ja elinkeinojen kehittämiselle. (Liite 1:3) Satakunnan aluerakenteen ja saavutettavuuden perustekijät ovat maakunnan sijainti Pohjanlahden rannalla, hyödynnettävissä olevat meri- ja lentoyhteydet muuhun Eurooppaan, suurten vesistöjen jokilaaksot taajamineen sekä monipuolinen maaliikennejärjestelmä. Keskeisen osan liikenneverkosta muodostavat rannikon kaupunkien sekä niiden suurten satamien ja sisämaan väliset tavara- ja henkilöliikenteen kuljetusketjut. Aluerakenteen keskusverkon muodostavat palveluja tarjoavat kaupungit ja muut seudulliset keskukset, joiden välillä on toiminnallisesti yhtenäinen vuorovaikutus ja saavutettavuuden turvaavat liikenneyhteydet. Liitteessä 1:4 on esitetty aluetypologiasta karttakuva, jossa Satakunta on kuvattu Suomen uudessa alueluokituksessa. Luokitus perustuu asukastiheyteen ja asuinpaikkojen välisiin etäisyyksiin. Kuvatekstissä on esitetty väkiluvut ja työpaikat sekä vastaavat kunkin luokan osuudet koko maan keskimääräisistä lukuarvoista. Satakunnan alueesta suurin osa kuuluu luokkaan ydinmaaseutu ja myös aluetyypit kaupungin kehysalue ja kaupungin läheinen maaseutu ovat yliedustetumpia kuin mitä maakunnan väestöosuus edellyttäisi. Huomion arvoista on, että kullakin näistä aluetyypeistä Satakunnassa on väestöosuutta vastaava työpaikkamäärä. Ulompi kaupunkialue ja kaupungin kehysalue taas ovat tyypiltään asuinalueita, joista pendelöidään kaupunkialueiden työpaikkoihin. 18

19 3.2. Keskeiset kansainväliset yhteydet sekä yhteistyökumppanuudet Verkostoituminen Euroopassa ja Kiina-yhteistyö West Finland European Office (WFEO) eli Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto on neljän maakunnan liiton yhteinen toimipiste Brysselissä: Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pohjanmaa ja Satakunta. Toimiston henkilökunta auttaa hankerahoitusten etsimisessä, yhteistyöpartnereiden haussa ja EU-tiedon hankkimisessa. Toimisto avustaa Satakuntaliittoa EU:n innovaatiokumppanuuksissa sekä edustaa Länsi- Suomea myös ERRIN verkostossa. Satakuntaliitto on mukana maatalouden ja puhtaan veden eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa, joka tähtää resurssitehokkuuden edistämiseen, tutkimuksen ja käytännön yhdistämiseen sekä innovaatioiden lisäämiseen maa- ja elintarviketaloudessa. Intressinä on saada Satakunnan toimijoille uusia mahdollisuuksia tulevalla ohjelmakaudella. Verkoston tärkeimmät rahoitusinstrumentit tulevat olemaan Euroopan aluekehitysrahasto sekä Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatiorahoitusohjelma. ERRIN- verkosto (European Regions for Research and Innovation Network) on lähes sadan aluetoimiston aktiivinen verkosto, joka pyrkii vaikuttamaan EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikkoihin alueiden näkökulmasta. Mm. Raumalla sijaitseva Vesi-instituutti Wander on mukana verkoston vesiasioiden työryhmässä. Satakuntaliitto on mukana S3 Platformilla, joka on Euroopan komission perustama älykkään erikoistumisen foorumi. Foorumi tarjoaa koulutusta ja tukea kansallisten ja alueellisten strategioiden vertaisarviointiin. Älykkään erikoistumisen strategia on ennakkoehto EU rahoitukselle. ( Itämeren valtioiden alueiden yhteistyöelin BSSSC (Baltic Sea States Subregional Co-Operation) keskittyy aluekehityksen, elämänlaadun, koulutuksen ja nuorison, talouden, turismin, ympäristön sekä sosiaalipuolen kehittämiskysymyksiin. Toiminta edesauttaa satakuntalaisten toimijoiden partneriksi pääsyä esimerkiksi Central Baltic- ja Itämeri -ohjelmien hankkeisiin. Satakuntaliitto on myös Euroopan alueiden järjestön - Assembly of European Regions (AER)- jäsen. Kuluneiden EU-ohjelmakausien aikana satakuntalaisille toimijoille on syntynyt yhteistyöverkostoja ympäri Eurooppaa ja sen varaan on jatkossa hyvä rakentaa. Muun muassa satakuntalaiset toimintaryhmät ovat kahden viimeisen vuosikymmenen aikana rakentaneet moninaisia yhteistyösuhteita Eurooppaan, ja edistäneet alueensa yhdistysten ja yritysten kansainvälisiä suhteita. Useissa kouluissa eri asteilla on vilkasta kansainvälistä yhteistyötä eri puolille Eurooppaa. Kehittäjä-, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kansainvälistä hanke- ja muuta kansainvälistä yhteistyötä tulee edelleen rohkaista. Satakunnalla on Viron Harjumaan (Tallinnan alue) ja Viljandin maakuntien kanssa laaja-alainen yhteistyösopimus. Lähes kaikilla satakuntalaisilla kunnilla on ystävyyskaupunki tai kaupunkeja useimmiten Virossa ja Pohjoismaissa. Etenkin Pohjoismaihin suhteet ovat useimmiten hiipuneet, Viron suunta on aktiivisempi. Yhteistyö on kulttuuri- ja nuorisopainotteista, mutta myös yrittäjiä on osallistettu. Valmiuksia erityisesti yritysyhteistyön vahvistamiseen ystävyyskaupunkien välillä on useammassa kunnassa. Satakunnalla on yhteistyösopimus vuodesta 2008 Changzhoun kaupungin kanssa. Alueen vahvuuksina ovat mm. uusiutuvat energialähteet ja juomaveteen keskittyvä tutkimus ja hankkeet. Kiinassa toimiminen edellyttää aktiivista verkoston rakentamista pitkällä aikajänteellä sekä virallisia sopimussuhteita. Yhteistyösopimuksen käytännön toteuttajana on Prizztech Oy. Satakuntalaisilla yrityksillä on käytössä yhteyshenkilö, joka toteuttaa Changzhoussa käytännön toimenpiteitä (mm. yrityskäynnit). 19

20 Länsi-Suomen maakuntien yhteistyö ja yhteistoiminta-alue Länsi-Suomen maakunnat; Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Pirkanmaa tekevät yhteistyötä Euroopan aluekehitysrahaston hallinnoinnissa. Maakuntien liittojen henkilöstö ja luottamushenkilöt ovat pitäneet yhteisseminaareja ja toimintapäiviä. Länsi-Suomi on tehnyt myös yhteistyötä edunvalvonnassa. Satakunta ja Varsinais-Suomi muodostavat alueiden kehittämislain tarkoittaman yhteistoiminta-alueen. Yhteistoiminta-alueella tarvittavat päätökset tehdään kummassakin maakunnassa yhtäpitävästi. Perinteisesti maakuntia ovat yhdistäneet huoli Selkämeren ja Saaristomeren ja sitä kautta koko Itämeren tilasta sekä maakuntia yhdistävän valtatie kahdeksan kunto ja riittämättömyys alueen tarpeisiin. Muita yhteisiä kehittämisalueita ovat viime vuosina olleet muun muassa ympäristöohjelma ja lounaisrannikkoyhteistyö (LOURA) Varsinais-Suomen ELY-keskus päivittää Lounais-Suomen ympäristöohjelmaa vuoden 2013 aikana. Ympäristöohjelman haasteet ovat ilmastonmuutos ja sen vaikutukset, luonnon monimuotoisuus, vesien tila, luonnonvarojen käyttö, kulttuuriympäristön arvostus sekä kestävä kulutus ja tuotanto. Ympäristöohjelmassa (luonnos) on nostettu esiin viisi kehittämisen kokonaisuutta, joilla haasteisiin vastataan: 1) Kestävät valinnat käyttöön, 2) Luonto- ja kulttuuriympäristö hyvinvointia parantamaan, 3) Lähivedet hyvään kuntoon, 4) Ruokalautanen ympäristövaikuttajana sekä 5) Ekotehokas energia alueen vahvuudeksi. Ympäristöohjelman toimenpiteet ovat yhteensopivia myös Satakunnassa EU-ohjelmien ja maakuntaohjelman valmisteluprosesseissa nousseiden asioiden kanssa. Esimerkiksi Selkämeren kuormituksen vähentäminen, energiaosaaminen ja ruoka ovat Satakunnassa keskeisiä kehittämisen teemoja. Lounaisrannikkoyhteistyötä (LOURA) tekevät lounaisrannikon kaupungit Turku, Uusikaupunki, Rauma ja Pori. LOURA on strateginen yhteistoimintamalli, jolla tavoitellaan enemmän näkyvyyttä ja vaikuttavuutta kuin erikseen toimimalla. Yhteistyön päämääränä on koko alueen kilpailukyvyn, houkuttelevuuden ja tunnettuuden lisääminen. Yhteistyön lippulaivoja ovat meriosaaminen, energia, matkailu ja invest in toiminta. 20

21 3.3. Yhteenveto - Satakunnan kehittämisen voimavarat ja rajoitteet Toimintaympäristötarkastelusta ja maakuntaohjelman valmisteluprosessin aineistosta nousevat Satakunnan kehittämisen voimavarat, rajoitteet sekä mahdollisuudet. Maakunnan suurteollisuuden osaamista on kv-projektien läpivienti ja -hallinta, palvelujen konseptointi ja teknologioiden soveltaminen. Offshore-teollisuudessa, laivanrakennuksessa ja näiden alihankintaverkostoissa maakunnan toimijoille on muotoutunut vahva kansallinen rooli. Suomalaisen vientiteollisuuden kasvualalla on uudenlaista kehittämisen kulttuuria, jossa suurten yksiköiden lisäksi mukana on myös teknologiateollisuuden yritysten verkosto. Nämä lähtökohdat muodostavat teollisuuden uudistumiselle innovaatioympäristön, jolla on vaikuttamisen mahdollisuuksia myös kansainvälisessä kilpailussa. Teollisuuden uusiutuminen luo kehittymisalustoja pk-yrittäjyydelle sekä sosiaalisille ja ekologisille innovaatioille samoin kuin avainteknologioiden hyödyntämiselle. Mahdollisuuksia tarjoavat esim. oil&gas-kysynnän kasvu sekä ratkaisut, jotka liittyvät merituulivoimaan, nesteytettyyn maakaasuun (LNG) ja arktisiin alueisiin. Uusiutuvan energian tuotannon ja käytön positiivisen kehityksen vahvistamiseksi maakunnassa tarvitaan bioenergian ja koko biotalouden uusia ratkaisuja tulevaisuuden tarpeisiin ja kehitykseen. Satakunnan olemassa olevan vahvan metsäsektorin toiminta ja sen edelleen tehostaminen on edellytys maakunnan uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseen. Myös esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergian uusissa ratkaisuissa maakunnan toimijat ovat kehityksen kärjessä. Maakunnan turvallisuusosaamista sisältyy esim. elintarvikealaan, ydinenergian valvontaosaamiseen, puhtaaseen juomaveteen, arjen turvallisuuteen, tulvariskien hallintaan sekä siviilikriisinhallintaan. Elämyspalvelut lisäävät osaltaan maakunnan vetovoimaisuutta, Satakunnassa on kattavaa elämyspalveluosaamista esimerkiksi tapahtumatuotannossa. Elämystaloudessa, johon sisältyvät mm. matkailu- ja kulttuuripalvelut, on kasvupotentiaalia talouden heikosta yleistilanteesta huolimatta. Maakunnan teollisuuden toimintaedellytysten kannalta keskeistä on osaavan työvoiman riittävyyden varmistaminen sekä koulutuksen laajuus ja taso. Ammattikorkeakoulun ja toiseen asteen oppilaitosten aloituspaikkojen vähentämistavoitteista kannetaan aiheellista huolta. Myös oppisopimuspaikkojen väheneminen vaikeuttaa erityisesti nuorten työllisyystilannetta entisestään ja vaikeuttaa yritysten osaavan työvoiman saantia. Usealle alueen suurista teollisuusyrityksistä oppisopimuskoulutus on erittäin tärkeä kanava osaavan henkilöstön saannissa. Satakunnan lähitulevaisuutta leimaa väestöennusteen perusteella työikäisen väestön osuuden pieneneminen ja yli 65-vuotiaden osuuden kasvu, mikä lisää osaltaan osaavan työvoiman saatavuusongelmia. Maakunnassa arvioidaan tarvittavan uutta työvoimaa lähivuosina erityisesti vanhusten hoitopalveluissa ja yleisesti sosiaali- ja terveysalan palveluammateissa. Työvoiman saatavuusongelman ratkaisemiseksi tarvitaan myös lisää työperäistä maahanmuuttoa sekä joustavaa koulutustarjontaa. Maahanmuuttajien tuntuva lisäys vähentäisi osaltaan ikärakenteen vinoutumisen vaikutusta. 21

22 Seuraavaan taulukkoon on koottu niitä tekijöitä, jotka merkittävimmin vaikuttavat vuosien kehittämislinjauksiin maakunnassa. Ne ovat maakuntaohjelman toimintalinjausten ja painopisteiden taustalla ja niitä hyödynnetään osaltaan myös maakuntaohjelman seurannassa. Taulukko 3. Voimavarat ja rajoitteet Voimavarat Rajoitteet Osaamistekijät Rakennetekijät kansainvälisesti merkittävä teknologiateollisuuden keskittymät: mm. meri- ja energiaklusteri avainteknologiat: tulevaisuuden ympäristö- ja energiateknologiat (mm. aurinkoenergia, polttokennosovellukset, jätteenkäsittely), jokapaikan tietotekniikka sekä hyvinvointiteknologia (living labkonseptit) vahva elintarvikealan tuotanto ja jalostus keskisuuret jalostustoiminnan yritykset investoivat ja kasvattavat liiketoimintaansa yrittäjyyden edistämisen yhteistyö on verkostoitunutta erityisosaamista vesistöjen ja muun luonnonympäristön hoidossa monipuolinen koulutustarjonta yritysten investoinnit tutkimukseen ja innovointiin elämyspalveluosaaminen (erityisesti tapahtumat) erityisosaamista usealla turvallisuuden osa-alueella toimialoista teollisuus (erityisesti perusmetalli- ja konepajateollisuus) on työllistävin satamat, lentokenttä varuskunnat teollisuuden vientipainotteisuus verkostoituminen Euroopassa alueiden väliset yhteistyösopimukset yhteistoiminta-alueen yhteistyö Länsi-Suomen maakuntien yhteistyö monimuotoinen luonto- ja kulttuuriympäristö monipuolinen teollisuuden toimialarakenne elämystalous (kulttuuri, matkailu, tapahtumat. liikunta, urheilu, virkistyspalvelut) vaihtoehtoiset asuinympäristöt vahvat, toimivat paikallisyhteisöt erityisosaajista pulaa joillakin aloilla (esim. ICT) julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen vähäisyys ammattikorkeakoulun ja toiseen asteen oppilaitosten aloituspaikkojen karsiminen ikääntynyt työvoima työvoiman saatavuusongelmia tietyillä aloilla suuret alueelliset erot väkiluvun muutoksessa ja ikärakenteen vinoutumisessa hyvästä logistisesta sijainnista huolimatta puutteita liikenneyhteyksissä alemman tieverkon heikko kunto työperäinen maahanmuutto vähäistä Kehittämispotentiaali uudenmuotoinen oppisopimuskoulutus elintarviketuotannon viennin lisääminen cleantech-teollisuus merituulivoima oil& gas kysynnän kasvu nesteytetty maakaasu (LNG) matkailuala 22

23 4. Kehittämisen toimintalinjat Satakunnan maakuntaohjelman kehittämisen toimintalinjoilla tähdätään ennen kaikkea kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistamiseen. Onnistuminen näissä parantaa ja ylläpitää satakuntalaisten ihmisten hyvinvointia ja johtaa Satakunnan tulevaisuuskäsikirjan mukaiseen tahtotilaan Hyvä elämä Satakunnassa Yhteenveto toimintalinjoista ja niiden perusteluista esitetään taulukossa 4. Toimintalinjat vastaavat Satakunnalle keskeisiin haasteisiin; työikäisen väestön väheneminen, nuorten ulkopuolisuus ja vanhusväestön kasvu, teollisuuden rakennemuutos ja teollisten työpaikkojen väheneminen, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja vesien tilan heikkeneminen, julkisten palvelujen muutos ja saavutettavuuden heikkoudet. Toimintalinjalla 1, kannustavaa yhteisöllisyyttä, vahvistetaan satakuntalaisten ihmisten toimeliaisuutta ja tuottavuutta yhteisössä yrittäjinä, opiskelijoina ja työntekijöinä. Yrittäjyyden edistäminen luo uusia työpaikkoja ja satakuntalainen yhteiskuntatakuu pyrkii saamaan kaiken olemassa olevan työvoimapotentiaalin käyttöön. Toimintalinjalla 2, puhdasta elinvoimaa, parannetaan Satakunnan elinvoimaa vahvistamalla molempia maakunnan tukijalkoja; rakennemuutoksessa olevaa teollisuutta ja vakaampaa elintarvikeketjua. Vesien ja muun ympäristön hoitamisella säilytetään elinvoiman edellytykset tuleville sukupolville ja houkutellaan matkailijoita. Vetovoimaa lisätään huolehtimalla korkeakoulutuksesta, yritysten sijoittumispalveluista ja maahanmuuttajien palveluista. Toimintalinjalla 3, ihmislähtöisiä ratkaisuja, turvataan ihmisten elämisen edellytyksiä; palvelujen saatavuutta, turvallisuutta ja tieto- ja liikenneyhteyksien toimivuutta julkisten palvelujen muutoksessa. Toimintalinjat ja niihin liittyvä nykytilanne kuvataan kunkin toimintalinjan alussa. Painopisteittäin kuvataan tiiviisti tekeminen, odotetut tulokset ja mitattavat tavoitteet tai seurannan tapa sekä kirjataan mahdollisia rahoituslähteitä. Toimenpiteiden seurauksena voi syntyä muitakin kuin mitattaviksi tai seurattaviksi valittuja myönteisiä Satakunnan kehittymiseen vaikuttavia asioita. Toteutusta rahoitetaan monesta eri lähteestä. Yksi kehittämishanke voi vaikuttaa useamman toimintalinjan edistämiseen. Hanketoiminnassa ideat ja toteutus syntyvät alhaalta-ylös periaatteella, hanketoteuttajien osaamisesta ja ympäristön tarpeista käsin. Perustoiminta ja kehittäminen on aina perusorganisaatioiden vastuulla, hankerahoituksella tuetaan erityisesti määräaikaan sidottua kehittämistä; kokeiluja, pilotointia, osaamisen kehittämistä, uusien mallien rakentamista ja juurruttamista. Kehittämistoiminnan ja niin sanotun perustoiminnan välisen yhteyden syventäminen on oltava hanketoiminnan lähtökohtana. Aluehallintoviranomaiset tukevat maakuntaohjelman toimintalinjojen ja painopisteiden mukaista hankkeiden suunnittelua ja eteenpäinviemistä sekä joustavaa toteutusta. Toteutuksesta ja seurannasta enemmän kappaleessa 5. Toimintalinjat täydentävät toisiaan ja niillä on vaikutusta toisiinsa. Painopisteiden vaikutuksia toisiinsa ja globaalien trendien vaikutusta Satakunnan kehittämiseen toimintalinjojen valossa kuvataan kappaleessa 6. 23

24 Taulukko 4 Yhteenveto kehittämisen toimintalinjoista ja valintojen perustelu Toimintalinja Painopiste Perustelu 1 Yritystoiminnan teollisuuden rakennemuutos 1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä houkuttelevuus ja yrittäjänä menestyminen julkisten palvelujen muutos Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Hyvä elämä Satakunnassa Ihmisten aktiivinen toimiminen yhteisössä yrittäjinä, opiskelijoina tai työntekijöinä vahvistaa Satakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa. 2 Puhdasta elinvoimaa Elinkeinoelämän menestys, puhdas ympäristö ja vetovoima ylläpitävät Satakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa. 3 Ihmislähtöisiä ratkaisuja Turvallinen elinympäristö ja hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet edesauttavat Satakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa. 2 Satakuntalainen yhteiskuntatakuu 3 Teollisuus Satakunnan selkärankana ja uudistumisen katalyyttinä työikäisen väestön väheneminen osaavan työvoiman tarve kohtaanto-ongelma nuorten ulkopuolisuus rakenteellinen työttömyys teollisuuden rakennemuutos ja merkitys Satakunnan taloudessa ilmastonmuutos 4 Vahva elintarvikeketju merkitys Satakunnan taloudessa puhtaan ruuan kasvava kysyntä ilmastonmuutos 5 Selkämeri Satakunnan luonnontilan peilinä 6 Satakunnan vetovoima elinvoiman vahvistajana 7 Arjen turvallisuus ja uudet palveluratkaisut 8 Hyvät liikenneyhteydet ja toimiva logistiikka Selkämeren kuormitus ilmastonmuutos puhtaan luonnon kasvava kysyntä (matkailu ja hyvinvointi) työikäisen väestön väheneminen asutuksen keskittyminen suuriin keskuksiin elämystalouden kasvupotentiaali julkisten palvelujen muutos, senioriväestön kasvu viranomaisten vetäytyminen maaseudulta kaupunkikeskustojen turvattomuuden kasvu ilmastonmuutos heikko saavutettavuus alempiasteiden tieverkon rapautuminen (pk-yritykset, puu- ja elintarvikekuljetukset) 24

25 4.1. Toimintalinja 1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Kannustavan yhteisöllisyyden toimintalinja tavoittelee mahdollisimman monelle satakuntalaiselle maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa vahvistavaa, mielekästä tekemistä yhteisössämme yrittäjinä, opiskelijoina tai työntekijöinä. Satakunnan vahva teollisuus on monipuolistunut, mutta menettänyt työpaikkoja, ja työpaikkojen ennustetaan vähenevän suurteollisuudessa edelleen. Teollisuus kuitenkin tarjoaa pk-yrityksille paikkoja arvoketjuissa ja sitä kautta erikoistuneen liiketoiminnan mahdollisuuksia. Satakunnassa on useita menestyviä perheyrityksiä, joiden sitoutuminen toimintansa kehittämiseen maakunnassa vahvistaa osaltaan Satakunnan yrittäjyyden kehityspohjaa. Lisäksi julkisten palvelujen muutospaineet ja mm. matkailu- ja hyvinvointipalveluiden kulutuskysyntä luovat tilaa ja kehittymisalustoja pk-yrittäjyydelle sekä sosiaalisille ja ekologisille innovaatioille. Satakunnassa väestö ja työpaikat ovat sijoittuneet koko maahan verrattuna tasaisemmin koko maakunnan alueelle. Ydinmaaseudulla on sisempien kaupunkialueiden jälkeen toiseksi eniten työpaikkoja, kun koko maassa keskimäärin työpaikat sijaitsevat kaupunkialueilla. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä syntyvät alueen elinvoimalle keskeiset uudet työpaikat. Lähivuosina näistä moni etsii myös toimintansa jatkajaa. Koko maakunnassa tarvitaan siis yrittäjiä synnyttämään, jatkamaan ja kasvattamaan yrityksiä. Kiinnostusta yrittäjyyteen luovat yritysten hyvät toimintaedellytykset, neuvonta- ja tukipalvelut sekä yrittäjyyskasvatus. Kaavoituksella ja joustavalla viranomaistoiminnalla voidaan tukea yritystoiminnan kehittymistä. Satakunnan kunnilla on vahva tahto yritysten toimintaedellytysten parantamiseen erityisesti kaavoitus- ja toimitila-asioissa. Moni kunta pohtii palvelujen järjestämisen tapaa, vaihtoehtoina muun muassa oma elinkeinoasiamiestoiminta, kuntien yhteistyö tai ostopalvelut yksityiseltä toimijalta. Yrittäjien palvelut ovat tällä hetkellä pirstaloituneet, aloittavien yrittäjien ja maaseutuyrittäjien neuvonta toimii melko hyvin, mutta erikoistuneempien yrityspalveluiden osalta tilanne vaihtelee enemmän. Satakunnassa on ammattikorkeakoulun yhteydessä ja projektien muodossa kehitetty yrityshautomo ja kiihdyttämötoimintaa. Jatkossa huomio kehittämistoiminnassa on kiinnitettävä erityisesti yritysten kasvuhalukkuutta ja -osaamista palvelevaan neuvontaan ja tukeen. Satakunnassa yrittäjyyskasvatus on viime vuosina vahvistunut YES keskuksen toiminnan myötä, vaikka osassa kuntia ollaan ottamassa taka-askelia osin kuntatalouspaineiden myötä. Osassa kouluista yrittäjyyskasvatus on vakiintunutta, osassa sidoksissa opettajien henkilökohtaiseen kiinnostukseen. Maakunnassa on yrittäjyyskasvatusstrategia. Satakunnan yrittäjäjärjestö on sitoutunut yrittäjyyskasvatuksen edistämiseen. Yrittäjyyskasvatus jo varhaiskasvatuksesta alkaen lisää sisäistä yrittäjyyttä. Sisäinen yrittäjyys lisää konkreettisesti yrittäjiksi ryhtyvien määrää ja toisaalta parantaa ihmisten omaa työhyvinvointia ja työn tuottavuutta myös palkkatyössä. Yrittäjyyskasvatuksen tulokset konkretisoituvat usein pidemmällä aikajänteellä. Yrittäjyyskasvatuksen vakiinnuttaminen ja edelleen laajentaminen on keskeistä maakunnan yrittäjäpohjan turvaamiseksi. Satakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa uhkaa myös koulutuksen tai työelämän ulkopuolella olevien ihmisten määrä. Erityisesti nuorten kohdalla yhteiskunnan ulkopuolelle putoamisen seuraukset ovat inhimillisesti ja taloudellisesti kalliit. Maakunnassa on tavoiteltava satakuntalaisen yhteiskuntatakuun toteutumista. Satakuntalainen yhteiskuntatakuu tarkoittaa ensisijaisesti nuorten ulkopuolisuuden 25

26 ennaltaehkäisyä ja vähentämistä nuorisotakuun toteuttamisen toimenpiteinä mutta kattaa lisäksi myös muun kuin nuorisoikäluokan (15-29-vuotiaat) ulkopuolisuuden ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä. Pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevien vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus kaikista työttömistä on Satakunnassa suurempi kuin koko maassa keskimäärin, samoin arviot koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrästä. Myös rakenteellinen työttömyys on Satakunnassa huomattavan laajaa. Koulutuksen keskeyttäminen erityisesti toisella asteella on yleistä. Satakunnassa on jo mm. kehitetty vaihtoehtoisia tapoja ja tarjottu erilaisia oppimisympäristöjä suorittaa ammatillinen tutkinto tai tutkinnon osia. Kunnissa on toteutettu onnistuneesti erilaista työpajatoimintaa. Osaavan työvoiman tarve, koulutuspaikat ja nuorten/koulutukseen osallistuvien odotukset eivät Satakunnassa kohtaa parhaalla mahdollisella tavalla. Nopean suhdannevaihtelun vuoksi mahdollisuudet ennakoida pitkän aikavälin osaamistarpeita ovat rajalliset. Toisen asteen oppilaitokset Satakunnassa ovat viime vuosina tiivistäneet yhteistyötään, mutta linkki elinkeinoelämään ja työnantajiin tarvitsee vahvistamista. Satakunnassa vahvistetaan alue-ennakoinnin roolia kehittämistyön ja päätöksenteon tukena. Kannustavan yhteisöllisyyden kaksi kehittämisen painopistettä Satakunnassa ovat yritystoiminnan houkuttelevuus ja yrittäjänä menestyminen sekä satakuntalaisen yhteiskuntatakuun toteuttaminen Painopiste 1 - Yritystoiminnan houkuttelevuus ja yrittäjänä menestyminen Satakunnassa lisätään kiinnostusta yrittäjyyteen yrittäjyyskasvatuksen sekä kattavien ja laadukkaiden neuvonta- ja tukipalvelujen avulla. Yhdessä yritystoimintaa palvelevan kaavoituksen ja joustavien lupakäytäntöjen kanssa nämä luovat perustan myönteiselle yrittäjyysilmapiirille. Satakunnassa toteutetaan yrittäjyyskasvatusta nykyistä laajemmin koulutuksen kaikilla asteilla. Satakuntalaisen yrittäjyyskasvatusosaamisen kansainvälistä verkottumista jatketaan ja vahvistetaan edelleen. Opiskelijoiden kohdalla yrittäjyyskasvatuksen lisäksi tärkeitä ovat työelämävalmiuksien kehittäminen ja yrityskiihdyttämötoiminta. Yrittäjyyskasvatus lisää sisäistä yrittäjyyttä ja yrittäjiksi ryhtyvien määrää. Aloittavia ja toimintaansa kehittäviä yrittäjiä sekä omistajanvaihdoksia tuetaan. Rakennemuutoksen seurauksena työttömyysuhan alla olevat nähdään potentiaalisina yrittäjinä. Kattavat yrityspalvelut tukevat yrittäjänä menestymistä. Yrityskiihdyttämö, -hautomo ja -tuunamotoimintojen vahvistaminen parantavat yrittäjyyden ja yritysten kasvun edellytyksiä. Yritysten liiketoimintaympäristön kehittäminen ja verkostoituminen myös kansainvälisesti edistävät kasvun mahdollisuuksia. Yrittäjiä kannustetaan tuotekehitykseen, verkostoitumiseen ja kansainvälistymiseen ja näiden kautta kasvuun. Vastuu yritysten toimintaympäristön ja toimintaedellytysten kehittämisestä on yrityksillä ja kunnilla. Toimintaa tukevat ELY-keskuksen palvelut ja elinkeinojen kehittämisorganisaatioiden toteuttamat kehittämishankkeet. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä yrittäjyyskasvatuksen laajentaminen kaikille kouluasteille kattavien yritysten neuvonta- ja tukipalveluiden järjestäminen liiketoimintaympäristöjen kehittäminen verkostoitumisen ja kansainvälistymisen tukeminen mm. osaamista parantamalla yrittäjyysaktiivisuus (yrittäjien osuus työssäkäyvistä) on vähintään maan keskitasolla kasvuyritysten määrä lisääntyy EAKR Toimintalinja 1 Maaseuturahasto ja Leader Central Baltic prioriteetit 1 ja 4 OKM TEM, Tekes 26

27 Painopiste 2 - Satakuntalainen yhteiskuntatakuu Painopisteen tavoitteena on ulkopuolisuuden ehkäisy ja kaiken työvoimapotentiaalin käyttöönotto. Satakunnan työllisyysaste on maan kärkitasoa. Satakunnassa on tarjolla vaihtoehtoisia ja yksilöllisiäkin polkuja ammattiin ja työhön. Satakunnassa on vähemmän koulupudokkaita. Nuoret kouluttautuvat ammatteihin, joista työllistyy. Yksilöllinen ura- ja opintopolku motivoi valmistumaan ja hakeutumaan työhön. Oppimisympäristöjä ja vaihtoehtoisia tapoja suorittaa ammatillinen tutkinto tai tutkinnon osia kehitetään edelleen. Työ- ja elinkeinoelämän, kolmannen sektorin sekä oppilaitosten uudenlaiset sopimukselliset menettelyt ja koulutuskokeilut (esim. koulutussopimus) tarjoavat yksilöllisiä ratkaisuja ammattiin valmistumiseen ja työelämään pääsyyn. Työelämävalmiuksien parantaminen ja työelämälähtöinen oppiminen auttaa kiinni työelämään. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville ja ulkopuolisuuden uhan alla oleville, erityisesti nuorille, kohdennetaan monipuolisia tukitoimia työelämävalmiuksien ja elämänhallintaan liittyvien asioiden varmistamiseksi. Kehittäminen edellyttää verkostomaisen yhteistyön toimivuutta koko nuorisoikäluokan osalta sekä joustavan ja reagointikykyisen aikuiskoulutuksen roolin vahvistamista. Kehittäminen perustuu maakunnan osaamis- ja koulutustarpeiden huomioimiseen, mikä parantaa työvoiman saatavuutta. Satakuntalaisen yhteiskuntatakuun toteuttaminen on kuntien, työhallinnon ja oppilaitosten yhteinen asia, jota kolmannen sektorin, elinkeinoelämän ja työnantajien pitää vahvasti tukea. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä oppimisympäristöjä ja vaihtoehtoisia tapoja suorittaa tutkintoja kehitetään työelämävalmiuksien ja elämänhallinnan parantamiseen tähtääviä toimia tuetaan työ- ja elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja oppilaitosten yhteistyötä tuetaan työllisyysaste on maan kärkitasoa työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella olevan nuorten määrä vähenee ESR Toimintalinjat 3, 4 ja 5 Central Baltic OKM TEM 27

28 4.2. Toimintalinja 2 Puhdasta elinvoimaa Puhtaalla elinvoimalla Satakunnassa tavoitellaan elinkeinoelämän menestystä ja maakunnan vetovoiman lisäämistä. Maakunnan perusteollisuus on rakentunut suurten yksiköiden ympärille. Arvoketjujen pirstoutuminen, ja omistusrakenteiden muutos on 2000-luvulla aiheuttanut sen, että suuremmista yksiköistä on siirrytty itsenäisiin yrityksiin, jotka keskittyvät tuotantoon, teollisiin palveluihin ja asiantuntijatyöhön. Toimialojen rajapintojen muutos tarjoaa toimijoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joita maakunnallinen tutkimus-kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee. Satakunnan monipuolinen elinkeinorakenne on toiminut hyvin puskurina suhdannetaantumassa, mutta Rauman telakan tilanne sekä viime aikoina koko Satakunnassa kasvaneet lomautukset ja irtisanomiset painavat elinkeinoelämän ja työllisyyden näkymiä alaspäin koko Satakunnassa. Maakunnassa on kuitenkin edelleen meneillään isoja investointeja ja niitä on myös suunnitteilla. Tilanne vaihtelee suuresti yrityksittäin ja eri toimialojen välillä. Satakunnassa on runsaasti myös hyvässä kasvussa olevia yrityksiä ja positiivisena signaalina voidaan pitää esim. sitä, että Finnvera on Satakunnassa alkuvuonna rahoittanut uusia yrityksiä enemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Myös investointien rahoituksen kysyntä on ollut viimevuotista vilkkaampaa. Energiateknologiaan ja tehokkuuteen liittyvien haasteiden merkitys tulee kasvamaan. Satakunnan innovaatiotoimintaan sisältyvät myös energiakysymykset ja innovatiiviset energiaratkaisut. Maakunnan uusiutuvan energian käytön ja tuotannon lisäämisessä bioenergia ja tuulivoima sisältyvät maakunnan strategisiin valintoihin. Bioenergian hankintalogistiikan ja raaka-aineen saatavuuden kehittäminen luo perusedellytykset bioenergiatalouden kehittymiselle ja bioenergian käytön lisäämiselle maaseudulla. Bioenergian lisäyspotentiaalia on eniten metsähakkeen, kierrätyspolttoaineiden ja peltoenergian hyödyntämisen lisäämisessä. Satakunta on yksi Suomen vahvimmista ruokamaakunnista, jonka ruokatuotannon keihäänkärkinä ovat oman tuotantoalansa suurimmat suomalaiset jalostusyritykset, joiden arvoketjut pohjautuvat sopimustuotantoon raaka-ainetoimittajien kanssa. Maakunnan yli 200 jalostusyrityksestä yli 170 on ns. mikroyrityksiä, joiden erikoistunut jalostus ylläpitää ja nostaa maakunnan ruokaidentiteettiä. Kaikkiaan klusteri työllistää Satakunnassa toistakymmentä tuhatta henkilöä. Satakunnan ruokaketjujen tulevaisuuden määrittää pitkälti koko arvoketjun kannattavuus ja kilpailukyky, joten koko pellolta pöytään ruokaketjua on kehitettävä toimintaympäristön muutosten paineessa. Satakunta on terveellisten elintarvikkeiden tuottajana ja valmistajana Suomen kärkimaakunta. Korkean osaamisen, laadun, ennakoivan tuotekehityksen ja kustannustehokkaan toiminnan taustalla on mm. yritysten yhteistyö keskenään ja kehittäjien kanssa. Satakuntaan on kehittynyt vahva raaka-ainetuotannon ja elintarvikejalostuksen keskittymä. Elintarviketuotannon, biotalouden ja puhtaan veden kysymyksiin löytyy alueelta erikoistunutta osaamista. Kehityskohteina ovat esimerkiksi terveellinen ruoka, bioenergia, ravinteiden kierrätys, ruokaketjun sivuvirrat, puhdas vesi, vesistöjen suojelu. Ympäristötietoisuuden korostuminen on matkailualan globaali trendi, joka tulee vaikuttamaan matkailijoiden asenteisiin ja matkustuskäyttäytymiseen tulevaisuudessa. Erityisesti luontomatkailuun liittyvän vetovoiman ja potentiaalin säilyminen edellyttää samalla luonnonympäristöjen ja vesistöjen tilasta sekä monimuotoisuudesta huolehtimista. Lounais-Suomessa on pitkät perinteet yhteistyöstä erityisesti 28

29 vesien hoidossa ja suojelussa. Satakuntaan on syntynyt merkittävää, kansainvälistä osaamista. Sisävesien tila on Satakunnassa paikoin heikko ja Selkämeren tilan parantamiseen satsataan jatkuvasti. Rannikko ja saaristo ovat ainutlaatuisia, ja meriympäristö on tärkeä vetovoimatekijä niin kulttuuri-, matkailu- kuin luontoa koskevissa kysymyksissä. Maakunnan matkailun tavoite- ja toimenpidesuunnitelmassa luontoon ja elämyksiin liittyvät matkailupalvelut nähdään yhtenä maakunnan matkailun kehitettävistä kokonaisuuksista. Selkämeren kansallispuisto on Satakunnan uusimpia matkailun kehittämiskohteita. Muita kehitettäviä matkailukokonaisuuksia ovat tapahtumat, kulttuuri ja elinvoima tarkoittaen mm. teollisuuden ja maatalouden hyödyntämistä matkailussa. Satakunnan vetovoiman vahvistaminen on keskeistä väestöennusteen suunnan muuttamiseksi, työvoiman saatavuuden, yritysten sijoittumispäätösten ja osaamisen kannalta. Satakunnan vetovoiman kasvattamiseksi ja markkinoinnin avuksi on kehitetty Satakunnan maakuntaportaali, joka esittelee Satakuntaa ja sen laajaa tarjontaa satakuntalaisille, matkailijoille, potentiaalisille asukkaille, opiskelijoille ja yrittäjille. Merkittävä osa sivustoa on Satakunnan palveluopas, joka sisältää yli 1300 matkailuun, vapaaaikaan, yrittämiseen ja asumiseen liittyvää palvelua maakunnasta. Porin ja Rauman seuduilla on kehitetty niin sanottua invest -in toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan yritysten sijoittumispäätöksiin ja saada niitä etabloitumaan Satakuntaan. Uusien asukkaiden tavoittelussa Satakunnan vetovoimatekijöitä ovat tilava ja edullinen asuminen, monimuotoinen luonto ja kulttuurimaisemat, aktiiviset paikallisyhteisöt, turvallisuus, puhtaus ja kohtuulliset etäisyydet maakunnan sisällä. Kulttuuri on vetovoimatekijä sekä maakunnassa jo asuville ja toimiville että kauempaa Satakuntaa arvioiville. Kulttuurilla on merkitystä identiteetin luojana, kulttuuripalvelujen tarjoajana/tuottajana ja elinympäristön viihtyvyyden lisääjänä. Yhtenä vetovoimatekijänä Satakunnassa on kulttuurialan koulutus. Satakunnan korkeakoululaitoksen toiminta on maakunnan vetovoimatekijä ja kasvattaa maakunnan osaamispääomaa. Satakunnan korkeakouluilla eli Porin yliopistokeskuksella, Satakunnan Ammattikorkeakoululla ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin yksiköllä sekä Rauman opettajainkoulutuslaitoksella on merkittävä rooli Satakunnan väestön osaamistason kohottamisessa ja ammattitaitoisen työvoiman tuottamisessa. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti alueen TKI-toimintaan, ovat uuden tiedon tuottajia, kansainvälistymisen laadun turvaajia, osaamisen juurruttajia ja toimivat valituilla alueilla innovaatiotoiminnan vetureina. Valtaosa valmistuneista työllistyy Satakuntaan, mikä osoittaa korkeakoulutuksen tarpeellisuuden Satakunnassa. Korkeakoulutusta, erityisesti yliopistokeskuksen toimintaa pidetään keskeisenä tekijänä Porin viime vuosina saavuttamassa muuttovoitossa. Kansainväliset yhteydet kasvattavat tulevaisuudessa merkitystään korkeakoulusektorilla. Kansainvälinen toiminta lisää osaamista ja voi laajentua avaamaan uusia yhteyksiä elinkeinoelämälle ja tutkimukselle. Maahanmuuttajille suunnattavat palvelut vaikuttavat merkittävästi ulkomaisen työvoiman saantiin ja juurtumiseen alueelle. Tämä puolestaan näkyy jo Rauman seudun maahanmuuttovetovoimassa. Satakunnassa on kehitetty työvoiman rekrytointia ulkomailta, lähtömaakoulutusta ja palveluita työnantajille. Tuloksia hyödynnetään Suomessa ja toimintaa jatketaan osana työhallinnon kehittämistä. Puhtaan elinvoiman kehittämisen painopisteet ovat teollisuuden uusiutuminen, vahva elintarvikeketju, vesien ja luonnon hoito sekä vetovoima. 29

30 Painopiste 3 - Teollisuus Satakunnan selkärankana ja uudistumisen katalyyttinä Tavoitteena on maakunnan teollisuuden kasvu ja uusiutuminen. Teollisuuden uusiutumiskyvyn vahvistaminen turvaa Satakunnan elinvoiman perustan. Tavoitteena on, että maakunnan elinkeinorakenne on maan monipuolisimpia ja maakunnan osuus Suomen viennistä kasvaa. Energiaintensiivinen teollisuus saa kilpailuetua maakunnan energiatehokkaasta ja monipuolisesta energiatarjonnasta. Vienti- ja kasvuyrityksille on merkittävää koulutus- ja innovaatioympäristöjen ja kumppanuuksien kehittäminen. Satakunnassa vahvistetaan kehittämistoimijoiden, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän tutkimus-kehittämis- ja innovaatiotoiminnan maakunnallista yhteistyötä, mikä mahdollistaa esim. uusien teknologioiden pilotoinnin. Verkostoitumisella edistetään maakunnan osaamista ja erikoistumista. Satakunnan teollisuuden uudistumiskyvyn tekijöitä vahvistetaan. Näitä ovat mm. myynti- ja markkinointiosaamisen sekä teollisuuden palveluinnovaatioiden ja toiminnan lisääminen. Satakunnassa kehitetään uusia ICT-teknologisia ratkaisuja ja innovaatioita teollisuudelle esim. automaatioon, materiaaliosaamiseen, logistiikkaan, tuotannonohjaukseen ja resurssitehokkuuteen liittyen. Teollisuuden tuotteiden ja palveluiden jalostusarvoa kasvatetaan ja luodaan edellytykset uusille markkina-avauksille ja sitä kautta kansainväliselle kasvulle. Älykkäistä palveluista ja teollisuuden palvelutoiminnasta kehitetään tulevaisuuden palveluteollisuutta. Satakunnassa edistetään monipuolista energia-alan osaamista ja koulutusta. Kehitetään energiatehokkaita teollisuuden energia- ja ympäristöteknologisia ratkaisuja sekä edistetään niiden käyttöönottoa. Edistetään nesteytetyn maakaasun (LNG) hyödyntämistä vaihtoehtoisena tai muita täydentävänä energialähteenä ja siihen liittyvän liiketoiminnan kehittämistä Satakunnassa. Satakuntalaisten metsävarojen tehokkaampi hyödyntäminen tukee metsäteollisuuden kilpailukykyä ja bioenergian tuotantoa. Uusiutuvan energian tuotantoa, käyttöä ja siihen liittyvää yrittäjyyttä edistetään. Energiatehokkuuden ja lähienergian edistäminen tukevat vähähiilisyyttä. Satakunnan ja Rauman kauppakamarit, Rauman kaupunki pk-teollisuuden uusiutumisen seutupilotin vetäjänä sekä Porin kaupunki INKA ohjelman energia- ja teollisuusratkaisuilla ovat keskeisiä toimijoita painopisteen toteuttamisessa. Maaseutuohjelman ja sen toimijoiden painopisteenä on erityisesti puupohjaisen bioenergian edistäminen. Oppilaitosten ja tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden osaamisen hyödyntäminen on välttämätöntä uusiutumiselle. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä vahvistetaan kehittämistoimijoiden, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän tutkimus-kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhteistyötä kehitetään ja edistetään energiatehokkaita teollisuuden energiaja ympäristöteknologisia ratkaisuja sekä niiden käyttöönottoa. lisätään uusiutuvan energian kulutusta ja tuotantoa elinkeinorakenne on Suomen monipuolisimpia keskisuurten yritysten vienti kasvaa energiankulutus vähenee uusiutuvan energian osuus maakunnan energiankulutuksessa ja tuotannossa kasvaa EAKR Toimintalinjat 1 ja 2 Central Baltic prioriteetti 1 Maaseutuohjelma Tekes (mm. INKA) Maakunnan kehittämisraha (seutukaupunkipilotti) Horisontti

31 Painopiste 4 Vahva elintarvikeketju Tavoitteena on turvata maakunnan elintarvikeklusterin elinvoimaisuus. Tavoitteena on, että elintarvikealan yritykset ovat vahvoja sekä maakunnassa että valtakunnallisesti, yhteenlaskettu tuotanto ja liikevaihto kasvavat ja markkinoille saadaan uusia oman maakunnan raaka-aineisiin pohjautuvia tuotteita. Kehittämistoimia suunnataan mm. alkutuotannon kannattavuuteen, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen raaka-ainetuotannossa, työvoiman saantiin, tehokkaampiin logistisiin ratkaisuihin, kuluttajalähtöiseen tuotekehitykseen sekä innovatiivisiin ja kestäviin tuotantomenetelmiin ja teknologioihin. Edistetään osaamistason kasvattamista alkutuotannossa ja jalostusyrityksissä, panostetaan tuotteiden jalostusarvon kasvattamiseen sekä lähiruuan käytön edistämiseen. Suoramyynnin, lyhyiden tuotanto- ja toimitusketjujen sekä luomutuotannon markkinalähtöistä kehittämistä tuetaan. Lähi- ja luomuruuan arvostus kasvattaa satakuntalaisen ruuan kysyntää. Kuluttajille suunnatun viestinnän lisäksi keskeinen keino on julkisiin hankintoihin vaikuttaminen ja hankintaosaamisen kehittäminen. Hankinta- ja markkinointiosaaminen parantaa yritysten kilpailukykyä. Jatkojalostus ja uudet tuotteet avaavat uusia markkinoita. Satakunnan elintarvikealan imagoa vahvistetaan kansallisesti ja Euroopassa. Kansainvälisille markkinoille pääsy kasvattaa ruokaketjun merkitystä maakunnassa. Elintarvikealan kehittämistä alkutuotannon ja yritysten tukena Satakunnassa tekevät erityisesti Satafood ry, Pyhäjärvi-Instituutti ja Pro-Agria. Pohjois-Satakunnassa tehdään alan yhteistyötä myös Suupohjan kanssa. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä hankinta- ja markkinointiosaamista kasvatetaan tuetaan innovatiivista ja kestävää tuotekehitystä edistetään lähiruuan arvostusta ja käyttöä tuetaan verkostoitumista, myös kansainvälisesti elintarvikealan tuotanto ja liikevaihto kasvavat elintarvikealan vienti kasvaa elintarvikealalle syntyy uusia yrityksiä Maaseutuohjelma, Leader Central Baltic prioriteetti 1 Horisontti 2020, EIP (ERIAFF) EAKR toimintalinja 2 31

32 Painopiste 5 Selkämeri Satakunnan luonnontilan peilinä Tavoitteena on vesien tilan paraneminen, kansainvälisten verkostojen vahvistuminen ja Selkämeren kansallispuiston kehittäminen. Veteen liittyvää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, vesiensuojelua ja sen ympärillä tehtävää yhteistyötä vahvistetaan edelleen, myös kansainvälisten verkostojen avulla. Selkämeren kansallispuistossa turvataan ammattikalastus ja luonnonkalakannat sekä panostetaan vedenalaisen meriluonnon inventointiin. Vaikutetaan valtion budjettiratkaisuihin, jotta se panostaa aiempaa voimallisemmin Selkämeren ekologian tutkimukseen, merenkulun riskien vähentämiseen, öljy- ja kemikaalionnettomuuksien hallintaan sekä erityisesti maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseen. Selkämeren lisäksi sisävesien kunnon parantamiseen panostetaan kunnostamalla mm. jokiekosysteemiä kokonaisuutena. Kunnostukseen kuuluvat kalataloudellinen kokonaissuunnittelu, kalan nousuesteiden poisto, kalasto- ja muu eliöstöseuranta sekä valuma-alueen maankäyttö. Satakunnassa edistetään luontoa ja kulttuuriympäristöä hyödyntävien hyvinvointi- ja matkailupalvelujen verkostoitumista ja tuotekehitystä. Selkämeren kansallispuistossa tärkeimmät kehittämisen kohteet ovat retkeilyä ja matkailua koskevien palvelurakenteiden rakentaminen ja ylläpito, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten hoito- ja säilyttäminen sekä luonnonhoidon aloittaminen valituilla kohteilla. Kansallispuistojen kehittämisen avaintoimija on metsähallitus. Vesien ja ympäristön hoidosta Satakunnassa vastaa Varsinais-Suomen ELY-keskus, joka toimii tiiviissä yhteistyössä satakuntalaisten toimijoiden, kuten Pyhäjärvi-instituutti, kanssa. Käytännön luonnon- ja kulttuuriympäristön hoitoa tehdään paljon myös paikallisyhteisöissä, kuten Satakunnan kylissä. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä veteen liittyvää innovaatio- ja tutkimustoimintaa tuetaan vesiensuojelutoimenpiteitä toteutetaan ja siihen liittyvää yhteistyötä vahvistetaan edelleen myös kansainvälisesti jokien ekosysteemiä kunnostetaan kokonaisvaltaisesti Selkämeren kansallispuiston kehittämistä edistäviä toimia tuetaan tuetaan luontoon ja kulttuuriympäristöön tukeutuvan kestävän matkailun kehittämistä Satakunta on mukana kansainvälisessä hanketoiminnassa Pintavesien ja Selkämeren tila paranee Selkämeren kansallispuiston matkailupalvelut ovat parantuneet YM Central Baltic: prioriteetti 2 Life+ Itämeri-ohjelma Maaseutuohjelma, Leader Meri- ja kalatalousrahasto EAKR TL1 32

33 Painopiste 6 - Satakunnan vetovoima elinvoiman vahvistajana Tavoitteena on vahvistaa Satakunnan vetovoimaa uusien opiskelijoiden, työntekijöiden, yritysten ja matkailijoiden houkuttelemiseksi Satakuntaan. Satakunnassa toimivien korkeakoulujen ja korkeakoulujen etäyksiköiden (ns. filiaalien) toiminnallista ja rahoituksellista asemaa vahvistetaan edunvalvonnan keinoin. Satakunnan korkeakoulujen yhteistyötä ja kansainvälisyyttä tuetaan. Aktivoidaan invest-in toimintaa ja kehitetään toimintamalleja, joilla hyödynnetään kansainvälisiä yrityksiä kanavina markkinoille. Kehitetään ja otetaan käyttöön maahanmuuttajille suunnattuja palveluita, jotka vaikuttavat merkittävästi ulkomaisen työvoiman saantiin ja juurtumiseen alueelle. Maahanmuuttajien kotouttamisessa myös kulttuuri tarjoaa monimuotoisen verkoston ja keinovalikoiman. Maakunnan markkinointia ja viestintää jatketaan ja kehitetään uusien asukkaiden, työntekijöiden, opiskelijoiden ja matkailijoiden saamiseksi maakuntaan. Pitkäjänteisellä viestinnällä ja markkinoinnilla rakennetaan maakunnan vahvuuksiin perustuvaa imagoa, joka vahvistaa alueen vetovoimaisuutta. Satakunnan maakuntaportaalia ( kehitetään keskeisenä maakunnan markkinoinnin alustana ja sen sisältöä monipuolistetaan edelleen yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa. Satakunnan matkailun yritysvetoista yhteistyötä kehitetään. Matkailua tuotteistetaan tavoite- ja toimenpidesuunnitelmassa valittujen kokonaisuuksien ja kärkiteemojen; luonnon ja elämysten, kulttuurin, tapahtumien Satakunta sekä Elinvoimainen Satakunta kautta. Matkailun kehittämisessä pääpaino on markkinoinnin ja myynnin, ympärivuotisuuden, tuotteistamisen, palvelujen laadun, osaamisen sekä matkailuun liittyvän infrastruktuurin sekä uusien kansainvälisten avauksien kehittämisessä. Vetovoimaisuuden vahvistamiseen vaikuttavat useat toimijat; kunnat, yritykset, yhteisöt ja oppilaitokset. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Satakorkean yhteistyötä ja toiminnan vakiinnuttamista maakunnassa tuetaan maahanmuuttajien rekrytointi- ja kotouttamispalveluita kehitetään edelleen ja maakunnallista yhteistyötä asiassa vahvistetaan yritysten invest-in toimintaa kehitetään edelleen maakuntaportaalin verkostomaista kehittämistä ja markkinointia jatketaan matkailualan yhteistyötä vahvistetaan asukashankinnan toimenpiteitä tuetaan Satakorkeaan opiskelemaan hakevien määrä kasvaa tarvittavaa työvoimaa rekrytoidaan onnistuneesti ulkomailta uusia yrityksiä sijoittuu Satakuntaan Satakunnan maakuntaportaalin kävijämäärä kasvaa Satakunnassa yöpyneiden matkailijoiden määrä kasvaa asukashankintaa tukevien hankkeiden määrä EAKR: toimintalinja 2 ESR: toimintalinja 3 Central Baltic prioriteetti 1 Maaseutuohjelma, Leader 33

34 4.3. Toimintalinja 3 Ihmislähtöisiä ratkaisuja Ihmislähtöisiä ratkaisuja toimintalinja tavoittelee ratkaisuja satakuntalaisten palvelujen turvaamiseksi, turvallisuuden tunteen kasvattamiseksi ja saavutettavuuden parantamiseksi. Väestön hyvinvointi ja hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet edesauttavat maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa. Yhteiskunnan kyky huolehtia perinteisellä tavalla palveluista heikkenee. Samaan aikaan vanhusten määrä kasvaa. Palvelurakenteen muuttaminen laitospainotteisesta avopainotteisemmaksi edellyttää uusia toimintamalleja. Toisaalta hyväkuntoinen vanhusväestö tarjoaa mahdollisuuksia palveluyrittäjyydelle, mutta aiheuttaa samalla paineita julkisen sektorin palveluihin muun muassa muistisairauksien määrän ennakoidun kasvun takia. Satakunnassa on jo rakennettu niin sanottua Living Lab - yhteistyömallia kunnan, yritysten ja vanhusasiakkaiden välille hyvinvointiteknologioiden testaamiseen ja käyttöönottoon, mikä on herättänyt kiinnostusta myös Euroopassa. Kunta- ja palvelurakenteen muutos sekä valtion viranomaisten vetäytyminen maaseudulta pakottaa etsimään uusia ratkaisuja palvelujen järjestämiseen. Uudet toimintamallit, sopimusratkaisut, liikkuvat palvelut ym. ovat olleet kehittämisen kohteena jo pidempään, tulevalla ohjelmakaudella on toivottavaa päästä askel eteenpäin. Suuri osa ihmisistä haluaa olla mukana omaan elinpiiriinsä ja palveluihinsa liittyvien ratkaisujen tekemisessä ja kehittämisessä. Perinteinen edustuksellinen demokratia ei enää kokonaan vastaa ihmisten osallistumisen tarpeeseen ja erilaisia paikallisia osallistamisen malleja on kokeiltava. Kuntien sitoutuminen palvelu- ja osallistamiskokeilujen toteutukseen on välttämätöntä. Turvallisuuden tunne on vähentynyt niin maaseudulla kuin kaupunkikeskustoissa. Ilmastonmuutos ja sen seurauksena vaihtelevat sääolosuhteet lisäävät konkreettisia ihmisten arkea uhkaavia turvallisuuden riskejä. Satakunnassa sijaitsee merkittäviä tulvariskialueita, suuria teollisuuslaitoksia, Olkiluodon ydinvoimala sekä kaksi varuskunta-aluetta, joten erilaiseen riskienhallintaan on kiinnitetty erityistä huomiota ja riskienhallinnan osaamista kasvatettu. Maakuntaan on mm. rakennettu Länsi-Suomen Pelastusharjoitusalue, joka mahdollistaa laaja-alaisen pelastustoimen, turvallisuusalan sekä siviilikriisinhallinnan perus- ja täydennyskoulutuksen. Satakunnassa on myös aloitettu maakunnallinen turvallisuussuunnittelu. Saavutettavuus on edelleen pullonkaula Satakunnan kehittymiselle. Heikko saavutettavuus vähentää satakuntalaisten liikkumismahdollisuuksia ja on keskeinen uhka yritysten, tulomuuttajien ja matkailijoiden saamiselle maakuntaan. Tietoliikenneyhteyksien kehittämisessä on tehty onnistuneita ratkaisuja, mutta edelleen yhteyksissä on puutteita. Niin tie-, raide kuin lentoyhteyksissäkin on otettu edistysaskeleita, mutta edelleen yhteydet ovat osin hitaita ja epävarmoja. Elinkeinoelämän tarvitsemat yhteydet on turvattava keskeisiin liikenteen solmupisteisiin, erityisesti Porin ja Rauman satamiin ja maakunnan suuriin teollisuuskeskittymiin. Koko Lounais-Suomen alueen tärkein liikennehanke on valtatie 8 Turku-Pori yhteysväli. Tieosuus on sekä toimivuudeltaan että erityisesti turvallisuudeltaan maamme heikoimpia. VT 8 -hankkeen käynnistäminen on turvattu n. 100 miljoonan euron investointina. Koko Turku-Pori -yhteysvälin tarvittavista parannustoimista jäi kuitenkin vielä puuttumaan n. 100 miljoonan euron rahoitus. Satakunnan tieverkko rapautuu nopeasti. Ellei vähäliikenteisen tieverkon valtion budjettirahoitusta lisätä, päällysteiden, sorateiden sekä siltojen ja erilaisten tienvarsilaitteidenkunto heikkenee. 34

35 Alemmanasteinen tieverkko on keskeisessä roolissa ruoka- ja elintarviketeollisuuden raaka-aineiden, puutavaran, turpeen ym. kuljetusten kannalta. Maantieverkon ja siltojen painorajoitusten määrä on jo kasvanut uuden raskaiden ajoneuvojen kokonaispainoa kasvattavan asetuksen myötä. Liikennevirasto priorisoi tienpidossa vilkasliikenteisiä ja verkostollisesti tärkeitä maanteitä. Tämä tarkoittaa Satakunnassa toimivien yritysten ja kansalaisten kannalta olosuhteiden heikkenemistä nykyisestä erityisesti vähäliikenteisellä verkonosalla. Satakunnassa laajakaistarakentaminen haja-asutusalueille on herättänyt kiinnostusta mutta kuntien taloudellista rasitetta ja riskiä hankkeiden toteutusvaiheessa lisää se, että rakentaminen on pääsääntöisesti toteutettava hankkeen yhteydessä ilman varmuutta hankkeen liiketaloudellisesta kannattavuudesta. Kattava laajakaistaverkko edistäisi osaltaan julkisten palveluiden saatavuutta ja parantaisi siten kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Laajeneva verkko mahdollistaisi lisäksi uudenlaisia ansaintamahdollisuuksia haja-asutusalueilla sekä tukisi etätyön tekemistä ja monipaikkaista asumista Satakunnassa. Laajakaistayhteyksien tarjonta onkin välttämätöntä myös alueellisen tasa-arvon toteutumiseksi, kun sekä kuntien että valtion palvelupisteitä vähennetään ja toisaalta mahdollisuudet sähköiseen asiointiin kehittyvät. Ihmislähtöisten ratkaisujen kehittämisen painopisteet ovat uudet palveluratkaisut ja arjen turvallisuus sekä hyvät liikenneyhteydet ja toimiva logistiikka. 35

36 Painopiste 7 - Uudet palveluratkaisut ja arjen turvallisuus Painopisteen tavoitteena on, että palvelujen saavutettavuus säilyy vähintään nykytasolla, niiden käyttäjälähtöisyys ja asukkaiden osallisuus lisääntyy, ihmisten turvallisuuden tunne kasvaa ja riskitilanteiden toteutuessa Satakunnassa pelastus- ja varautumisjärjestelmät toimivat. Satakunnassa pilotoidaan eri sektoreita (julkiset organisaatiot, yrittäjät, yhdistykset) yhdistäviä uusia erityisesti liikkuvia palveluratkaisuja. Uusien tapojen luomiseen palveluiden tuottamisessa kannustetaan myös sopimuksellisuutta edistämällä ja yhdistysten osaamista kehittämällä. Julkisten resurssien ja palveluiden kohdentamiseksi etsitään innovaatioita ikäihmisten kotona selviytymisen tukemiseen mm. teknologiaa hyödyntämällä ja uusia palvelukonsepteja kehittämällä. Satakunnassa hyödynnetään hyvinvointipalvelujen käyttäjälähtöisessä palvelumuotoilussa saatuja kokemuksia ja laajennetaan kehittämistoimintaa kansainvälisessä yhteistyössä. Satakunnassa tuetaan asukaslähtöistä paikallista kehittämistä ja suunnittelua asuinalueilla sekä käynnistetään lähidemokratian mekanismeja, joilla asukasyhteisöt ja kunnat saadaan parempaan vuorovaikutukseen. Riskienhallintaosaamista ja turvallisuusalan suunnittelua ja koulutusta kehitetään edelleen. Maakunnallista yhteistyötä arjen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi lisätään. Edistetään asukkaiden, järjestöjen ja yhteisöjen turvallisuusriskien ennaltaehkäisyä turvallisuussuunnittelulla. Arjen turvallisuuden parantaminen on laaja-alaista viranomaisyhteistyötä, ja sidoksissa aktiiviseen paikalliseen kehittämiseen. Palvelujen kehittämiseen tarvitaan julkinen sektori, yritykset, ja yhdistykset. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä erilaisia toimijoita yhdistäviä, mm. liikkuvien palvelujen pilotointeja tuetaan paikallisten yhdistysten osallistumista palvelujen tuottamiseen tuetaan asuinalueiden asukaslähtöistä suunnittelua ja kehittämistä tuetaan asukasvaikuttamisen mekanismien kokeilua ja käyttöönottoa tuetaan maakunnallista turvallisuusyhteistyötä lisätään palveluinnovaatioita ja sopimusmalleja on tehty ja otettu käyttöön (hankkeet) asuinalueiden kehittämisen ja lähidemokratian vahvistamisen hankkeita on käynnistetty maakunnallinen turvallisuuden yhteistyö on vakiintunut riskitilanteiden toteutuessa pelastusja varautumisjärjestelmät ovat toimineet EAKR: toimintalinja 2 Maaseutuohjelma, Leader Central Baltic: prioriteetti 2 ESR: Toimintalinja 5 YM, STM, PM 36

37 Painopiste 8 - Hyvät liikenneyhteydet ja toimiva logistiikka Painopisteen tavoitteena on, että valtatiellä 8 kaikki valtion liikennepoliittiseen selontekoon kirjatut kehittämistoimet on käynnistetty, lentoliikenne Helsingin ja Porin välillä toimii, ratayhteyttä Tampereelle ja Helsinkiin on päätetty nopeuttaa, alempiasteinen tieverkko kestää elinkeinoelämän kuljetukset ja tietoliikenneyhteydet toimivat koko maakunnan alueella. Satakunnassa tehdään tiivistä edunvalvonnan yhteistyötä valtion liikenneinvestointiratkaisuihin vaikuttamiseksi. Ohjelmakauden loppuun mennessä valtatiellä 8 käynnistetään parannustoimet seuraavissa Satakunnan kohteissa: Isomäen risteyssilta, Niittymaa-Pinomäki kevyen liikenteen väylä, Niittymaan liittymäjärjestelyt, Hangassuon ohituskaistat, tievalaistus välillä Laitila-Vermuntila. Porin lentokentän asemaa aluerakenteessa ja liikennejärjestelmässä tehdään tunnetuksi ja edistetään lentoaseman palvelujen käyttöä. Nopean henkilöliikenteen käynnistämisen edellyttämät Pori-Tampere ratayhteyden investoinnit (n. 100 M ) kirjataan seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon. Alempiasteista tieverkkoa kunnostetaan, kiireellisenä hankkeena kantatiellä 44 tarvittavat päällystys- ja parannustyöt. Rauman meriväylän syventämisen toteutusta kiirehditään (toteutus kirjattu ). VT-8 Turku-Pori yhteysvälin parantamista jatketaan uusilla päätöksillä. Hyödynnetään äkillisen rakennemuutoksen alueen mahdollisuudet, keskeisenä hankkeena Lakarin logistiikka-alueen toimivan yhteyden varmistava Luostarinkylän eritasoliittymä. Porista pohjoiseen VT8:lla olevien kohteiden toteutusta edistetään (mm. Söörmarkun ja Merikarvian Tuorilan liittymät sekä Hyvelä-Söörmarkku väli). VT 2:n osalta käynnistetään uudelleenarviointi toteuttamatta olevien investointihankkeiden osalta. Vaikutetaan teiden ylläpito- ja parantamishankkeiden sekä siltojen painorajoituksista johtuvia kiertohaittoja korvaavan kansallisen rahoituksen kasvattamiseen. Edistetään nopeiden tietoliikenneverkkojen rakentumista haja-asutusalueille. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä vaikutetaan liikennepoliittiseen selontekoon sekä alemmanasteisen tieverkon kansallisen rahoituksen kasvattamiseen VT 8 parannustoimet; Isomäen risteyssilta, Niittymaa-Pinomäki kevyen liikenteen väylä, Niittymaan liittymäjärjestelyt, Hangassuon ohituskaistat ja tievalaistus Laitila- Vermuntila käynnistetään Kt 44 Satakunnassa kunnostetaan VT 8 Luostarinkylän eritasoliittymä toteutetaan äkillisen rakennemuutoksen alueen toimenpiteenä Rauman meriväylää syvennetään laajakaistan rakentamista jatketaan valtatien 8 parannuskohteiden toteutus- ja suunnittelutilanne Pori-Helsinki lentoliikenteen tilanne Rauman meriväylän syventämisen toteutustilanne valtion seuraavan liikennepoliittisen selonteon sisältö (mm. Pori-Tampere radan henkilöliikenne) Liikenneviraston ja ELY-keskuksen uudelleenarviointi- ja parannuskohteiden tilanne (mm. valtatie 2 ja kantatie 44) perustienpidon rahoituksen tason kehitys Satakunnan osalta (suhteessa aiempiin vuosiin ja muihin maakuntiin) laajakaistan kattavuus LVM Central Baltic: prioriteetti 3 37

38 5. Maakuntaohjelman seuranta ja toteutus Maakuntaohjelman toimenpiteet täsmentyvät joka toinen vuosi laadittavassa toimeenpanosuunnitelmassa, jossa määritetään myös maakuntaan suunnattavat rakennerahastojen indikatiiviset rahoituskehykset. Hankehaut ja hankkeiden toteutus, erityisesti rakennerahastojen, maaseudun kehittämisrahaston ja Central Baltic ohjelman osalta, ovat keskeinen keino ohjata ja edistää maakuntaohjelman toteutusta. Ohjelmilla on kullakin omat seurantaindikaattorinsa, joiden toteutumista seurataan ohjelmien seurantakomiteoissa. Keskeinen toimielin maakuntaohjelman toteutuksessa ja seurannassa on maakunnan yhteistyöryhmä, joka käsittelee myös uuden lain mukaisen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman. Käytännön hanketyössä tiivistä yhteensovitusta tehdään rahoittavien viranomaisten välillä. Myös aluehallintoviranomaisten päätöksenteon ulkopuolella olevia kehittämishankekokonaisuuksia pyritään seuraamaan ja yhteen sovittamaan (esim. Central Baltic ohjelma). Osa maakuntaohjelman toimenpiteistä edellyttää selkeästi valtion resurssointia, erityisesti liikenne ja vesienhoitohankkeissa. Yritystoiminnan, teollisuuden ja palvelujen kehittämisessä merkittävää on myös EU- ja kansallinen lainsäädäntö ja valtion ja kuntien välinen työnjako. Maakunnallisesti kehittämisen reunaehtoihin voidaan vaikuttaa myös maankäytöllä ja kaavoitusratkaisuilla. Maakuntaohjelman toteutumista voidaan seurata osana erilaisia muita teemakohtaisia maakunnallisia foorumeita, joita ovat esimerkiksi maaseutu-, matkailu- lasten ja nuorten hyvinvointifoorumit, vanhusneuvosto ja aluesuunnittelun yhteistyöryhmä. Erityisesti maakuntaohjelman seurantaa ja toteutusta palvelevat alue-ennakointi ja TKI (tutkimus, kehitys, innovaatio) -yhteistyö. Satakunnan alue-ennakoinnin vuosikello sisältää viisi säännöllistä aluekehityksen seurantaa ja ennakointia palvelevaa tilaisuutta: Maakunnallinen alue-ennakoinnin foorumi järjestetään keväällä. Foorumin tehtävänä on tarjota maakunnalliselle suunnittelu ja kehittämistyölle ennakoinnin keskustelufoorumi. Vuoden 2014 teemana on maakunnallinen TKI yhteistyö. Alueellisia kehitysnäkymiä tarkastellaan kaksi kertaa vuodessa (kevät-syksy) Satakunnan ELYkeskuksen koordinoimana seuduittaisena yhteistyönä. Satakuntaliitto osallistuu alueellisten kehitysnäkymien laadintaan. Satakuntaliitto koordinoi osaamis- ja työvoimatarvekatsauksen laadinnan syksyllä. Laadintaprosessi sisältää mm. asiantuntijatyöpajojen toteutuksen ja aineiston analysoinnin. Katsaus on osa alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamista ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelua osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua. Satakuntaliitto järjestää syksyllä Tulevaisuusfoorumin, jossa tarkastellaan maakunnallisen kehittämisen ajankohtaisia teemoja sekä tulevan vuoden ennakointiteemoja aluekehittämisen lähtökohdista. Vuonna 2014 Tulevaisuusfoorumi on osa maakuntaohjelman ja alkaneen rakennerahastokauden seurantaa. Foorumissa esitellään Satakunnan Tulevaisuuskuva katsaus, jossa tunnistetaan koherentteja yhteyksiä mm. maakunnan aluekehityksen ja trendikehityksen kanssa. 38

39 Aluekehittämisohjelmien toimenpiteiden ja vaikutusten suhde ei ole yleensä yksiselitteinen, ja useilla toimilla on vaikutusta kokonaisuuden kehittymiseen. Maakuntaohjelman painopisteisiin on kuitenkin kirjattu kuhunkin joitakin keskeisiä, joko selkeitä tilastollisia mittareita, tai muutoin todennettavissa olevia asioita; toteutettuja tai käynnistettyjä hankkeita tai suunnitelmia, joihin kirjatuilla toimenpiteillä voidaan ajatella olevan vaikutusta ja joilla jollakin tasolla voidaan mitata, onko maakunnassa tapahtunut haluttuja asioita. Taulukkoon 5 on koottu maakuntaohjelman painopisteiden yhteydessä esitetyt seurannan mittarit. Taulukko 5. Maakuntaohjelman seuranta Toimintalinja Painopiste Seuranta 1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä 1 Yritystoiminnan houkuttelevuus ja yrittäjänä menestyminen 2 Satakuntalainen yhteiskuntatakuu yrittäjyysaktiivisuus (yrittäjien osuus työssäkäyvistä) on vähintään maan keskitasolla kasvuyritysten määrä lisääntyy työllisyysaste on maan kärkitasoa työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella olevan nuorten määrä vähenee 2 Puhdasta elinvoimaa 3 Ihmislähtöisiä ratkaisuja 3 Teollisuus Satakunnan selkärankana ja uudistumisen katalyyttinä elinkeinorakenne on Suomen monipuolisimpia keskisuurten yritysten vienti kasvaa energiankulutus vähenee uusiutuvan energian osuus maakunnan energiankulutuksessa ja tuotannossa kasvaa 4 Vahva elintarvikeketju elintarvikealan tuotanto ja liikevaihto kasvavat elintarvikealan vienti kasvaa elintarvikealalle syntyy uusia yrityksiä 5 Selkämeri Satakunnan luonnontilan peilinä 6 Satakunnan vetovoima elinvoiman vahvistajana 7 Arjen turvallisuus ja uudet palveluratkaisut 8 Hyvät yhteydet ja toimiva logistiikka Satakunta on mukana kansainvälisessä hanketoiminnassa Pintavesien ja Selkämeren tila paranee Selkämeren kansallispuiston matkailupalvelut ovat parantuneet Satakorkeaan opiskelemaan hakevien määrä kasvaa työvoimaa rekrytoidaan onnistuneesti ulkomailta uusia yrityksiä sijoittuu Satakuntaan Satakunnan maakuntaportaalin kävijämäärä kasvaa Satakunnassa yöpyneiden matkailijoiden määrä kasvaa Asukashankintaa tukevien hankkeiden määrä palveluinnovaatioita ja sopimusmalleja on tehty ja otettu käyttöön (hankkeet) asuinalueiden kehittämisen ja lähidemokratian vahvistamisen hankkeita on käynnistetty maakunnallinen turvallisuuden yhteistyö on vakiintunut riskitilanteiden toteutuessa pelastus- ja varautumisjärjestelmät ovat toimineet vt 8 parannuskohteiden toteutus- ja suunnittelutilanne Pori-Helsinki lentoliikenteen tilanne Rauman meriväylän syventämisen toteutustilanne valtion seuraavan liikennepoliittisen selonteon sisältö (mm. Pori- Tampere radan henkilöliikenne) Liikenneviraston ja ELY-keskuksen uudelleenarviointi- ja parannuskohteiden tilanne (mm. valtatie 2 ja kantatie 44) perustienpidon rahoituksen tason kehitys Satakunnan osalta (suhteessa aiempiin vuosiin ja muihin maakuntiin) laajakaistan kattavuus 39

40 6. Vaikutusten arviointi Satakunnan maakuntaohjelman mahdollisia vaikutuksia on arvioitu eri näkökulmista. Ensin luodaan katsaus valittujen painopisteiden vaikutuksiin toisiinsa, taulukko 6. Sen jälkeen esitetään tiivistetysti Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Satakunnan tulevaisuuskuva trendiraportin tulokset. Kestävän kehityksen luokittelun mukainen arviointi esitetään liiteaineistossa ympäristöselostuksen yhteydessä. Taulukko 6. Painopisteiden vaikutus toisiinsa Painopiste Muiden painopisteiden vaikutukset toimintalinjan toteutukseen 1 Yritystoiminnan houkuttelevuus ja yrittäjänä menestyminen 2 Satakuntalainen yhteiskuntatakuu 3 Teollisuus Satakunnan selkärankana ja uudistumisen katalyyttinä 4 Vahva elintarvikeketju 5 Selkämeri Satakunnan luonnontilan peilinä 6 Satakunnan vetovoima elinvoiman vahvistajana 7 Arjen turvallisuus ja uudet palveluratkaisut 8 Hyvät yhteydet ja toimiva logistiikka Teollisuuden uusiutuminen, elintarvikeketjun kehittäminen, luontomatkailu, uudet palveluratkaisut ja turvallisuusala saattavat synnyttää uutta yrittäjyyttä. Liikenneyhteyksien hidas parantuminen voi olla este uuden yritystoiminnan syntymiselle. Satakuntalaisen yhteiskuntatakuun ja sitä kautta työvoiman puute voi estää yritystoiminnan kehittymistä. Erityisesti teollisuus ja elintarvikeala tarvitsevat työvoimaa ja voivat tarjota vaihtoehtoisia polkuja työelämään. Uudenlaisten palveluratkaisujen kokeileminen ja arjen turvallisuuden parantuminen voi vahvistaa palvelujen saatavuutta ulkopuolisuuden uhan alla oleville ja parantaa elämänhallintaa. Toimivat yrityspalvelut parantavat teollisuudessa syntyvien uusien yritysten menestymismahdollisuuksia. Maakunnan vetovoima ja yhteiskuntatakuun onnistuminen mahdollistavat työvoiman saannin. Vesien ja luonnon kestävä käyttö turvaa raaka-aineen saatavuutta pitkällä tähtäimellä vaikka lyhyellä aikavälillä saattaa hidastaa tuottavuutta ja uusiutumista. Ennakoiva turvallisuus ja riskienhallinta voi säästää suurilta vahingoilta. Liikenneyhteydet vaikuttavat erityisesti kuljetuskustannuksiin. Yrityspalvelut parantavat syntyvien uusien yritysten menestymismahdollisuuksia. Vetovoima ja yhteiskuntatakuun onnistuminen mahdollistavat työvoiman saannin. Vesien ja luonnon kestävä käyttö turvaa alkutuotannon pitkällä tähtäimellä vaikka lyhyellä aikavälillä saattaa hidastaa tuottavuutta. Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu vaikuttaa tuotantoon ja ruuan laatuun (satovahingot, tulvat, tuholaiset). Liikenneyhteydet vaikuttavat erityisesti kuljetusvarmuuteen. Elinkeinojen, erityisesti teollisuuden ja elintarvikeketjun nähdään usein vaarantavan vesien, luonnon ja kulttuuriympäristön tilan. Elinkeinoelämän kasvava yhteiskuntavastuu ja vihreän kasvun mahdollisuudet kuitenkin saattavat edesauttaa vesien ja luonnon hyvää tilaa. Yhteiskuntakuun toteutuksessa, mm. nuorten elämänhallinnan osalta luonnolla voi olla ratkaiseva merkitys. Kunnostetut tiet suojelevat mm. pohjavettä. Aktiiviset ihmiset, menestyvä elinkeinoelämä, puhdas ympäristö, korkeakoulutus, toimivat palvelut, turvallisuus ja hyvät liikenneyhteydet ovat kaikki vetovoimaa vahvistavia tekijöitä. Palveluratkaisujen myötä saattaa syntyä uutta yrittäjyyttä. Yhteiskuntatakuun toteutumista tukee palvelujen käyttäjälähtöisyyden kehittäminen. Teollisuuden ja elintarvikealan kehittämisessä voidaan huomioida turvallisuusriskit. Lähiruoka voi parantaa ihmisten turvallisuuden tunnetta. Aktiiviset ihmiset ja menestyvä elinkeinoelämä tarvitsevat ja käyttävät liikenneyhteyksiä ja kasvattavat paineita yhteyksien parantamiseen. 40

41 Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus on laatinut syksyllä 2013 Satakunnan tulevaisuuskuva trendiraportin. Tulevaisuuskuva sisältää tiiviin katsauksen keskeisistä trendeistä, jotka vaikuttavat maakunnan tulevaisuuteen valittujen kehittämislinjausten lähtökohdista. Aineistona on käytetty maakuntaohjelman laadintaprosessin tausta-aineistoa. Trendiraportin mukaan Satakunnan kehittämisen toimintalinjat vastaavat Satakunnalle keskeisiin tulevaisuushaasteisiin; työikäisen väestön määrän väheneminen ja vanhusväestön kasvu, teollisuuden rakennemuutos ja teollisten työpaikkojen väheneminen, vesien tilan heikkeneminen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset, julkisten palvelujen muutos sekä Satakunnan logistisen saavutettavuuden heikkoudet on kehittämislinjauksissa otettu huomioon. Raportissa esitetään myös strategisia huomioita trendikehityksen osalta ja todetaan, että Satakunnan maakuntaohjelma vastaa moniin keskeisiin trendeihin oivallisesti ja raikkaasti luovalla tavalla. Toimintalinjojen osalta hyvinvointipainotukset ovat ajankohtaisia ja varsin haasteellisia. Trendiraportin mukaan Satakunnassa on kiinnitettävä huomiota datahallintaan ja isojen datojen hyödyntämiseen (Big Data, Cloud Computing, Internet of Things) sekä yritysten innovaatiojohtamiseen maakunnassa. Trenditarkastelussa on myös tuotu esille senior-kansalaisten aktivointi ja osallistumisen yhteiskuntaan myös elinkeinojen kehittämisen yhteydessä. Trendien mukaisten työelämän uusien käytäntöjen (etätyö, keinoälysovellutusten hyödyntäminen työelämässä, robotisaatio, yhteiskunnalliset yritykset jne.) ja sosiaalisten innovaatioiden kehittäminen on tärkeää myös Satakunnassa. Ihmisten hyvinvoinnin kannalta merkittävää tulee olemaan sosiaalisten ja henkisten tarpeiden parempi huomioiminen. Yksinäisyys, syrjäytyminen ja päihteiden käyttö vaativat omaa ohjattua hyvinvointipolitiikkaa sosiaalisten ongelmaryhmien ja syrjäytymisvaarassa olevien yksilöiden osalta. Erityisesti nuorten syrjäytyminen on syytä ottaa vakavana haasteena. Työssä olevien ihmisten kannalta korostuvat työhyvinvointiin liittyvät asiat kuten omasta (1) terveydestä ja liikunnasta huolehtiminen, (2) mielentilan ja tunteiden hallinta, (3) tunnetilojen ja stressin hallinta ja (4) työn haasteellisuus. Itsensä hoito ja itsensä johtaminen liittyvät asioina yhä enemmän omaan yksilötason hyvinvointiin. Raaka-aineiden ja resurssien turvaaminen yrityksille ja elinkeinoelämälle sekä energian hinnan pitäminen kohtuullisella tasolla tulee olemaan tulevina vuosina erittäin haasteellista. Ilmastonmuutos merkitsee paineita ympäristöpakolaisuuden laajenemiselle. Trendiraportin mukaan on todennäköistä, että myös Suomeen tulee merkittäviä määriä ilmastopakolaisia tai luonnonkatastrofeista kärsiviä ihmisiä. Energiatalous tulee muuttumaan monin eri tavoin. Tuulienergia, aurinkoenergia sekä LNG-tuotanto voivat tarjota uusia mahdollisuuksia Satakunnalle. Jakamistalouden trendiä (Uudet jaetut hyödykkeet) esitetään raportissa asiaksi, johon kannattaa syventyä Satakunnassa ja kuntien maakunnallisessa yhteistyössä. Myös teemat Ruokaverkostot ja Sininen talous ovat mielenkiintoisia trenditeemoja maakunnan kehittämisen kannalta. Laajempana strategisena pohdintana raportissa esitetään Satakuntaan ns. Supersankari-organisaatioiden kehittämistä samoin kuin Neurotulevaisuus-trendin huomioimista osaamisen kehittämistyössä. 41

42 Liitteet Liite 1 Aluekehityksen seurantamittarit 1:1 VÄESTÖ Väestöennuste vuosille 2015 ja 2020, Satakunnan seutukunnat Satakunta Pohjois-Satakunta Porin seutu Rauman seutu Lähde: Tilastokeskus: Väestöennuste 2011/trendiennuste Muuttoliikkeen vaikutus väkilukuun nykytasolla on: Kotimaisessa muuttoliikkeessä vähennystä 1,7 promillea väkiluvusta ja 2,2 promillen maahanmuuton nettotuloksena. Tämän ansiosta Satakunnan muuttotase oli positiivinen vuonna Vuoden 2012 aikana noin 400 asukkaan vähennys on seurausta yhä negatiivisemmaksi muuttuneesta luonnollisesta väestönmuutoksesta. Syntyneiden määrä on ollut 2000-luvulla noin viidenneksen pienempi kuin 1990-luvulla ja vuositasolla kuolleisuus on kasvussa etenkin ikärakenteeltaan vanhoissa kunnissa. Vuoden 2012 aikana kuolleiden enemmyys syntyneisiin verrattuna on jo yli 500. Satakunnan ja seutukuntien väestömuutostekijät lukuarvot vuoden 2012 aikana ja kokonaismuutoksen suhteellinen vaikutus väkilukuun: Elävänä syntyneet Kuolleet Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Väkiluku SATAKUNNAN MAAKUNTA Pohjois-Satakunnan seutukunta Porin seutukunta Rauman seutukunta :2 Kilpailukyky Seutukuntien kilpailukykyä on alla kuvattu viidellä muuttujalla. Seutukuntia on verrattu ko. muuttujan koko maan kymmenen parhaan Top ten seutukuntiin sekä maan mediaaniin. Innovativisuudella (yritysten t& k menot suhteessa liikevaihtoon) mitattuna Rauman seutu yltää erittäin korkeaan arvoon. Lähde: Satamittari. 42

43 1:3 ELINYMPÄRISTÖN LAATU Pintavesien ekologinen tila 43

44 1:4 Satakunnan maa-alan jakautuminen Suomen aluetypologiassa, kartta ja kuvaajia. 44