PÄIVÄKODIN MAHDOLLISUUDET TUKEA KAKSIKIELISTEN LASTEN RUOTSIN KIELEN KEHITYSTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIVÄKODIN MAHDOLLISUUDET TUKEA KAKSIKIELISTEN LASTEN RUOTSIN KIELEN KEHITYSTÄ"

Transkriptio

1 PÄIVÄKODIN MAHDOLLISUUDET TUKEA KAKSIKIELISTEN LASTEN RUOTSIN KIELEN KEHITYSTÄ Pauleena Kangas Opinnäytetyö, kevät 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Kangas, Pauleena. Päiväkodin mahdollisuudet tukea kaksikielisten lasten ruotsin kielen kehitystä, Helsinki, kevät 2004, 62 s. 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia päiväkodin mahdollisuuksia tukea kaksikielisten lasten ruotsin kielen kehitystä. Aihetta käsittelin työntekijöiden näkökulmasta. Aineisto on kerätty haastattelemalla viittä päiväkodin johtajaa helsinkiläisen Sedmigradsky-säätiön päiväkodeissa. Haastattelun teemoina olivat muun muassa työntekijöiden taustat ja päiväkodin keinot painottaa ruotsin kieltä. Aineisto analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä eli induktiivista sisällönanalyysiä. Tutkimus aloitettiin keräämällä lähdekirjallisuutta. Sen määrä rajautui aiheen rajaamisen yhteydessä. Teemahaastattelurungon tekeminen oli seuraava vaihe. Haastattelut ja niiden purkaminen olivat työn pisin vaihe. Sisällönanalyysin tekeminen eteni hyvin haastattelujen avulla. Tämän jälkeen kirjoitettiin tulokset ja johtopäätökset. Työntekijöiden taustoilla on positiivinen yhteys päiväkodin tukemismahdollisuuksiin. Ruotsin kielen painottaminen korostui kaksikielisillä lapsilla. Kaksikielisyydellä on hyvät ja huonot puolet. Erilaisilla aikuisilla on vaikutus lapsen kielen tukemiseen. Johtopäätöksiä on ristiriitaisuus lapselle annettavan kielen käytön mallin suhteen eri päiväkodeissa. Kommunikointi ja vuorovaikutus ovat tärkeä osa kielen tukemista. Haastatteluissa tulee ilmi eroavaisuuksia kaksikielisyyden huonoista puolista. Vanhemmilla on suurin vaikutus lapsen kielen tukemisessa. Asiasanat: kaksikielisyys; päiväkodit; tutkimus; kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Kangas, Pauleena. Possibilities of Supporting Finnish Bilingual Children s Development in Swedish Language Day-Care Centres, Helsinki, Spring 2004, Language: Finnish, 62 pages, 2 appendices. Diakonia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. The aim of this thesis is to examine day-care centres possibilities of supporting Finnish bilingual children s development in the Swedish language. The material was collected with 5 theme interviews with directors in Helsinki day-care centres. There were 12 themes, such as employees backgrounds, advantages of bilingualism for children and methods of supports the Swedish language in day-care centres. The analysis was carried out using content analysis. One of the main results includes the relation between employees backgrounds and support possibilities in day-care centres. Others include the importance of the emphasis on the Swedish language when speaking with bilingual children in the day-care centre, benefits and downsides of bilingualism, and the influence of different kinds of adults on the child s language skills. The conclusions are as follows: Parents have the biggest influence on supporting their children s language. Communication and interaction are important parts of supporting the development of language skills. The results also indicate that there are inconsistencies between day-care centres in how Swedish language is taught. Furthermore, the interviewees disagreed on the downsides of bilingualism. Key words: bilingualism; day-care centres; language maintenance; language development; research; qualitative research

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 6 2 KIELEN OPPIMINEN Mikä on äidinkieli? Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys Lapsen normaali kielen ja puheen kehitys Lapsen kielen oppiminen Lapsen kielenoppimisen vaikeudet Kielen kehityksen tukeminen lapsiryhmässä 15 3 KAKSIKIELISYYS Kaksikielisyyden määritelmä Kaksikielisyyden historiallista taustaa Miksi tullaan kaksikielisiksi? Kaksikielisyyden lähtökohdat lapsilla Kaksikielisten perheiden lapset Kaksikielisyyden mukanaan tuomat ongelmat Vanhempien valinnat Lasten ystäväpiirin merkitys 27 4 LAPSET PÄIVÄHOIDOSSA Yleistä päivähoidosta Kodin ja päivähoidon välinen yhteistyö Kaksikieliset lapset päivähoidossa 32

5 5 VARHAISKASVATTAJANA PÄIVÄKODISSA Yleistä varhaiskasvattajista Varhaiskasvattajana ruotsinkielisessä päiväkodissa 37 6 TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Kohdejoukko Haastattelu aineistonkeruumenetelmänä Analyysimenetelmänä sisällönanalyysi TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA LOPUKSI 52 LÄHTEET 54 LIITTEET 59 Liite 1. Teemahaastattelukysymykset 59 Liite 2. Sisällönanalyysin luokittelutaulukko 61

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyössäni tutkin päiväkodin mahdollisuuksia tukea kaksikielisten lasten ruotsin kielen kehitystä. Valitsin tämän aiheekseni, koska olen itse kaksikielinen ja minulla on paljon kokemusta ruotsinkielisistä päiväkodeista. Olen itse käynyt ruotsinkielisen päiväkodin ja suomenkielisen koulun. Idean opinnäytetyöni aiheesta sain ollessani työssä ruotsinkielisessä päiväkodissa ennen opintojeni alkua. Havainnoin siellä lapsia ja keskustelin työntekijöiden kanssa. Olen ollut muutaman kerran ruotsinkielisessä päiväkodissa harjoittelijana ja huomannut, että lapsille saa jatkuvasti huomauttaa kielestä. Olen itse havainnut, että lasten leikkiessä keskenään kieli vaihtuu helposti suomeksi. Helsingissä suomen kieli on kuitenkin suurimmalle osalle lapsista päiväkodin ulkopuolella se dominoivampi kieli. Tutkimustehtäväni on tarkastella päiväkodin mahdollisuuksia tukea kaksikielisten lasten ruotsin kielen kehitystä. Kaksikieliset lapset ovat työni laajempi aihekokonaisuus. Käsittelen aihetta työntekijöiden näkökulmasta. Työntekijät saavat tarkempaa tietoa, miten muissa päiväkodeissa toimitaan. Kaksikielisyys tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että lapsi puhuu kotona toisen vanhemman kanssa suomea ja toisen ruotsia. Lisäksi hän on puhunut niin jo aivan pienestä pitäen. Kaksikielisissä perheissä lapsen päivähoitopaikan valinta voi aiheuttaa keskustelua siitä, laitetaanko lapsi suomen- vai ruotsinkieliseen päiväkotiin. Päiväkodin jälkeen tulee suorittaa samaan tapaan koulukielen valinnat. Oman kokemukseni mukaan Suomessa suurin osa kaksikielisistä lapsista menee ruotsinkieliseen päiväkotiin, jos se on käytännössä mahdollista. Näin siksi, että monille lapsille ruotsi on heikompi kieli ja vanhemmat haluavat sen vahvistuvan. Helsingissä suurimmassa osassa kaksikielisistä perheistä, joissa on enemmän kuin yksi lapsi, lapset puhuvat keskenään suomea.

7 7 2 KIELEN OPPIMINEN Tämä kappale sisältää tutkimuksen taustoja, joista yksi on äidinkielen määritelmä. Kappale käsittelee myös lapsen varhaisen vuorovaikutuksen merkityksen tärkeyttä myöhemmälle kielenkehitykselle sekä puheen ja kielen normaalia kehitystä lapsella. Tässä osiossa käsitellään myös lapsen kielen oppimista ja siinä mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Kappale sisältää myös asiaa kielen kehityksen tukemisesta lapsiryhmässä ja kaksikielisyyden mukanaan tuomista ongelmista. 2.1 Mikä on äidinkieli? Kieli on se väline, jonka avulla saamme yhteyden toiseen ihmiseen. Tarvitsemme sanoja ajattelemiseen, ymmärtämiseen ja erittelemiseen. Kieltä tarvitaan, jotta voimme vaikuttaa elämäntilanteisiimme. Se on osa identiteettiämme ja persoonaamme sekä osoittaa myös mihin ryhmään me kuulumme. (Lindberg 1998.) Kieli on tärkeä käyttäytymisen säätelijä sekä mielikuvituksen, tunteiden, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja ajattelun viestintäväline (Aaltonen, Ojanen, Sivén, Vihunen & Vilén 1997, 137). Kieli on myös yksi ajattelemisen työkalu ja käytämme sitä ajattelemiseen, ongelmanratkaisuun, opiskelemiseen sekä yritämme ymmärtää asioiden ja esineiden yhteenkuuluvuuden (Ladberg 1990, 35). Suomalaistutkimuksen mukaan ihmisen kielimuisti kehittyy 6 12 kuukauden ikäisenä. Silloin vasempaan aivopuoliskoon syntyvät kielen muistijäljet. Akatemia-professori Risto Näätäsen mukaan myöhempi kielen oppiminen olisi helpompaa, jos lapsi saisi kuulla paljon sellaista kieltä, jota hän todennäköisesti joutuu myöhemmin käyttämään. (Lindberg 1998.)

8 8 Useimpien ihmisten on helppo kertoa, mikä on heidän äidinkielensä. Sitä määriteltäessä on tärkeää sanoa, mitä määritelmää käyttää monista olemassa olevista vaihtoehdoista. Henkilö voi ilmoittaa käyttävänsä eri äidinkieltä, riippuen kulloinkin käyttämästään määritelmästä. Äidinkieli voi muuttua elämän aikana. Ihmisellä voi olla ainakin kaksi äidinkieltä. (Skutnabb-Kangas 1988, 34.) Äidinkieli on myös tunneilmaisun kieli. Sillä myös ajatellaan, lasketaan, uneksitaan ja se toimii myös kehonkielenä. Kielellä identifioidaan oma itsemme ja toinen toisemme. Äidinkieli on parhaiten osaamamme kieli. (Nyberg 1996, 3.) Se luo pohjan, jotta lasten ajatukset ja tunne-elämä kehittyisivät tasapainoisesti. Äidinkieli luo myös lapselle siteen kotimaahan, sukuun ja kulttuuriin sekä on myös osa lapsen identiteettiä. (Työministeriö 1996, 10.) Valitusta näkökulmasta johtuen äidinkielen voi määritellä alkuperän, taidon, käytön tai samaistumisen pohjalta. Vastaavasti kieli, jonka on ensin oppinut, hallitsee parhaiten tai jota käyttää eniten, voi olla äidinkieli. (Skutnabb-Kangas 1988, 35.) 2.2 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys Lapsen kielen kehitys alkaa varhain. Vastasyntynyt vauvakin käyttää runsaasti kontakti- ja kommunikointikeinoja. Tarkkailemalla lasta ja herkistymällä hänen reaktioilleen aikuiset löytävät lapsen luontaiset ilmaisu- ja toimintatavat sekä toimivan vuorovaikutusrytmin. Näin he saavat lapsen toimimaan aktiivisesti omalla vuorollaan. Onnistuminen varhaisissa vuorovaikutussuhteissa luo pohjan vanhemmalla iällä tapahtuvalle kommunikoinnin kehitykselle. (Varhaisesta vuorovaikutuksesta yhteiseen kieleen.) Varhainen vuorovaikutus äidin ja lapsen välillä kuuden ensimmäisen elinkuukauden aikana ohjaa hyvin olennaisella tavalla sitä, miten puhekommunikaatio lapselta jatkossa sujuu. Tällöin muodostuu kielen kehityksen ja optimaalisen puheen perusta. Äidin ja lapsen välisen vuorovaikutuksen, joka suuntautuu yhteisiin kiinnostuksen kohteisiin, on katsottu olevan positiivisesti yhteydessä lap-

9 9 sen myöhempään kielen kehitykseen. (Lyytinen, Korkiakangas & Lyytinen 1995, ) Lapselle on aluksi oleellista näkö- ja kosketushavaintoon perustuva kommunikointi aikuisen kanssa. On hyvin tärkeää, että jo näissä varhaisissa tilanteissa puhutaan lapselle. (Koppinen, Lyytinen & Puttonen 1989, ) Vuorovaikutus on sekä ei-kielellistä että kielellistä, luonteeltaan vastavuoroista ja edellyttää toisen toimintoihin suuntautumista. Se vaatii aloitteiden tekemistä ja niihin vastaamista. Ilmeet, eleet, katsekontaktit, kieli ja liikkeet ovat vuorovaikutuksen tapoja. Vuorovaikutus on elämän perusasioita. Hyvän elämän tavoittelu ja tunne-elämän kehittyminen vaativat vuorovaikutusta. (Alijoki 1998, 9 14.) 2.3 Lapsen normaali kielen ja puheen kehitys Lapsen kokonaiskehitykselle on kielen oppimisella todella suuri merkitys. Kielen kehitykseen liittyy myös ajattelun muovautuminen. Lapsen kyky käyttää kieltä ohjaa myös hänen minuuden rakentumista eli sitä, millainen kuva lapsella on omasta itsestään. Tärkeä osa kielen kehitystä on myös vuorovaikutus, koska puhe on yksi sen osa. Vuorovaikutus muiden kanssa on lapselle puheen tärkein merkitys, joten sen tukeminen tukee myös puheen kehitystä. Lapsen on saatava tuntea, että yhteyttä toisiin lapsiin ja aikuisiin kannattaa tavoitella ja että puhe auttaa saamaan myönteisiä kokemuksia. (Heinämäki 2000, ) Kielen avulla lapsi tutustuu ympäristöönsä, hankkii ja saa tietoja sekä jäsentää havaintomaailmaansa. Se on myös tärkeä käyttäytymisen säätelijä sekä tunteiden, ajatusten ja sosiaalisen vuorovaikutuksen viestintäväline. Kielen omaksuminen edellyttää, että lapsi oppii äidinkielensä sanaston, äänteistön sekä ne säännöt, joiden mukaan sanat taivutetaan ja yhdistetään kokonaisiksi lauseiksi. (Lyytinen ym. 1995, 105.) Kommunikoinnissa lapsen kieli rikastuu. Edellytyksenä kielen kehittymiselle on inhimillinen vuorovaikutus ja sen takia on tärkeää, että lapsi saa alusta asti positiivisen kokemuksen yhteydestä muihin ihmisiin. Tämä on hyvin oleellista lapsen tunne-elämän kehityksen kannalta. (Pihlaja & Svärd 1996, 147.)

10 10 Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa puhuminen on sosiaalinen välttämättömyys. Syntymästään alkaen lapsi on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Hänellä on puhumiseen tarvittavat valmiudet, mutta kielen omaksuminen vie vielä vuosia aikaa ja vaatii onnistuakseen tietyt psykologiset, biologiset ja ympäristölliset edellytykset. (Kauppinen & Sarjanoja 1991, 226.) Lapsen tulisi saada kehittyä sekä psyykkisesti että fyysisesti mahdollisimman häiriöittä, jotta kieli ja puhe kehittyisivät normaalisti. Ympäristön tulisi tarjota tarpeeksi virikkeitä ja yllykkeitä sekä mahdollisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen. Häiriöt näillä osa-alueilla aiheuttavat kielellistä poikkeavuutta ja viivästymää. (Kauppinen & Sarjanoja 1991, 226.) Lasten kielen kehitys etenee noudattaen lähes samaa järjestystä mutta eroja on siinä, kuinka nopeasti lapsi siirtyy yhdestä vaiheesta toiseen. Edellytyksenä kielen omaksumiselle on neurologisten toimintojen ja aivojen riittävä kehittyneisyys. Kielen kehityksen kannalta on hyvin merkityksellistä kaikki mahdollinen vuorovaikutus syntymästä asti. Se, että lapsi kuulee ympärillään puhetta, on edellytys lapsen puheen oppimiselle. (Pihlaja & Svärd 1996, ) 2.4 Lapsen kielen oppiminen Lapsilla suurin syy kielen oppimiseen on motivaatio. Tästä syystä lapset, jotka eivät halua oppia kieltä eivät sitä myöskään opi. On monia tapoja lisätä lapsen motivaatiota, esimerkiksi televisio-ohjelmat, sarjakuvalehdet, musiikki, ystävät ja harrastukset. (Sundman 1999, ) Monilla kaksikielisillä perheillä on sukulaisia ja ystäväperheitä, jotka puhuvat molempia kieliä. Näiden perheiden ja sukulaisten välinen kanssakäyminen motivoi myös lapsia käyttämään molempia kieliä. Nykyään ollaan sitä mieltä, että lapsen on täysin mahdollista oppia normaalilla lahjakkuudella ja riittävällä kielellisellä stimulaatiolla kaksi eri kieltä hyvin. Mitä aikaisemmin toinen kieli otetaan käyttöön, sitä korkeampi taitotaso saavutetaan.

11 11 Kielen opiskelun aikaisemmin käynnistänyt ehtii oppia paljon enemmän kuin myöhemmin aloittanut. Monet vetävät rajan noin 15 vuoteen, kun on kyse alkuperäisen toisen kielen taidon oppimisesta. Tähänkin pätee sanonta: Mitä aikaisemmin sen parempi. (Sundman 1999, ) Lapselle paras kielen omaksumisikä alkaa noin kahden vuoden iässä. Lapsen sosiaalinen tausta ja kodissa käytetty puhetapa heijastuvat lapsen kieleen. Vanhempien suhtautuminen lukemiseen, satuihin ja keskusteluun lapsen kanssa vaikuttaa lapsen kielellisen ilmaisun tasoon. (Himberg, Laakso, Peltola & Vidjeskog 1995, ) Lapsella tie kielen oppimiseen voi olla toisenlainen kuin aikuisella, koska lapsella on enemmän aikaa siihen. Se on aloitettava hyvin varhain, koska lapsen on helpompi jäljitellä oikeaa ääntämistä. Jäljittelyn helppous tekee mahdolliseksi sen, että lapselle syntyy sujuva kielitaito. Lapsen muisti toimii kaikkein tehokkaimmin ja tämä auttaa häntä muistamaan paremmin oppimansa asiat. (Laurén 2000, 11.) Kaksikielinen kasvuympäristö sisältää lähes automaattisesti sen, että yhden kielen stimulaatio on pienempi kuin yksikielisellä lapsella. Toisaalta kielellinen stimulaatio voi olla suuri, erityisesti silloin kun vanhemmat tietoisesti panostavat lastensa molempiin kieliin. (Sundman 1999, 100.) Jos kielellä on dominoiva asema lapsen kaikissa kasvuympäristön tilanteissa, hän voi sisäistää sen positiivisen maailman, joka kuuluu yhteen kaikkien näkökulmien kanssa molemmista kielistä samoin kuin kielen kanssa yleensä. Lapsesta tulee tällöin hyvin motivoitunut käyttämään molempia kieliä ja kehittämään helposti kommunikatiivisia valmiuksia kummassakin kielessä. Hän on tällöin myös motivoitunut kehittämään molempia kieliä kognitiivisena välineenä. (Laurén 1984, 8.) Vanhempien suhtautuminen vaikuttaa myös kaksikielisissä perheissä. Vanhempien lukiessa ja keskustellessa lastensa kanssa he samalla kehittävät lastensa kielitaitoa huomaamatta. Samoin monet lastenlaulut opettavat kieltä ja ovat päiväkodeissa sekä perheissä paljon käytetty menetelmä. Televisiosta tulee nykyään paljon ruotsinkielisiä lastenohjelmia ja tietenkin suomenkielisiä ohjelmia.

12 12 Näiden katsominen parantaa lasten kielitaitoa ja opettaa lapsille uusia asioita elämästä. Oman kokemukseni mukaan ruotsinkielisissä päiväkodeissa käytetään hyvin pitkälle samoja menetelmiä. Päiväkodissa lapsille luetaan paljon ja heidän kanssaan lauletaan, sadutetaan, luetaan loruja ja katsotaan ehkä televisiotakin. Lasten kanssa pyritään myös keskustelemaan hyvin paljon erilaisista asioista. Vanhempia kehotetaan lukemaan kaksikielisille lapsilleen paljon kirjoja, koska lastenkirjojen kautta lapset saavat kontaktin kirjoitettuun kieleen ja sen kielioppiin. Saduissa ja tarinoissa voidaan mennä lapsen arkimaailman ulkopuolelle ja tällöin voidaan puhua asioista, jotka eivät ole keskeisiä arkielämässä. (Sundman 1999, 59.) Vanhemmat antavat parasta tukea lapsilleen toimimalla heidän kanssaan aktiivisesti yhdessä, keskustelemalla, lukemalla ja inspiroimalla heitä ajattelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan. Monissa, ehkä useimmissa, tapauksissa tulee päiväkodin ja koulun kielestä kaksikielisen lapsen dominoivampi kieli. (Sundman 1999, ) Kaksikieliset lapset joutuvat tekemään kovasti töitä ja käyttämään enemmän aikaa kielenoppimiseen kuin yksikieliset lapset (Skutnabb-Kangas 1988, 197). Keskeistä aikuisten ja lasten välisessä vuorovaikutuksessa on se, kuinka paljon aikuisilla on mahdollisuuksia ja aikaa osallistua lapsen toimintaan eli lukea ja keskustella lapsen kanssa sekä kuunnella häntä. Parhaimpia tuloksia kielellisten taitojen ohjaamisesta saadaan silloin, kun ohjaus tapahtuu leikinomaisissa tilanteissa, joissa lapset ovat usein halukkaita oppimaan ja kiinnostuneita tehtävistä. (Lyytinen ym. 1995, 121.) Näiden tilanteiden avulla pyritään kielellisten taitojen lisäksi kehittämään lapsen leikkien, ajattelun ja mielikuvien laajentamista ja monipuolista ilmentämistä. Aikuisen oma käytös välittää lapselle kielen erilaiset käyttötavat. Tällöin lapsi oppii pitämään luonnollisena kysymistä, vastaamista, asioiden kielellistä kuvaamista

13 13 ja selittämistä silloin, kun lapsen lähiympäristössä olevat aikuiset myös käyttävät näitä ilmaisuja. (Lyytinen ym. 1995, 121.) 2.5 Lapsen kielenoppimisen vaikeudet Oman kokemukseni mukaan lapselle, jolla on oppimisvaikeuksia, ei suositella kaksikielisyyttä. Kaksikielisyys saattaa tuoda mukanaan lisää ongelmia tai pahentaa aikaisempia ongelmia. Oppimisvaikeuksien takia lapsi tarvitsee kaiken tuen oppiakseen edes yhden kielen kunnolla. Kielen ja puheen kehityksen ongelmat on tärkeätä havaita mahdollisimman varhain, jotta lapsi saa tarvitsemansa tuen eikä hänelle kehity kommunikoinnin vaikeuksista aiheutuvia muita häiriöitä. Normaalistikin kehittyvien lasten puheen ja kielen kehityksessä on suuria yksilöllisiä eroja, koska puheen kehityksen eri vaiheille ei voida antaa tarkkoja ikämäärityksiä lasten yksilöllisyyden takia. (Varhaisesta vuorovaikutuksesta yhteiseen kieleen.) Lapsen kielen ja puheen kehityksen ongelmia selvitettäessä tehdään tarvittaessa psykologisia tutkimuksia, joilla kartoitetaan lapsen kokonaisvaltaista kehitystä (Pihlaja & Svärd 1996, 151). Lapsen puheen kehitys on viivästynyt, jos hänen puheensa sisältö tai puhetapansa poikkeaa suuresti ikätovereiden puheesta. Viivästynyt puheen ja kielen kehitys ilmenevät seuraavilla tavoilla: lapsi ei puhu, puhe on vaillinaista ja muuntunutta, lapsella on niukka käsitteistö ja sanavarasto, hän ei ymmärrä puhetta tai hänellä on oma kieli sekä puhe ovat kieliopillisesti vaillinaista tai virheellistä. (Syvälahti 1983, 35.) Vuorovaikutustaidot ovat läpi elämän osa lapsen sosiaalisia taitoja. Jos puhe näyttää viivästyvän, on hyvin tärkeää saada harjoitella muita kommunikointitapoja. (Heinämäki 2000, 51.) Puheen kehitystä voidaan lapsella pitää viivästyneenä, jos hän ei noudata suullisia ohjeita kaksivuotiaana tai ei puhu kolmivuotiaana. Erityisesti on syytä kiinnittää huomiota siihen, miten lapsi ymmärtää puhetta. Puheen ymmärtämisen ongelmat ovat useasti merkkinä vaikeammasta kielihäiriöstä. Viivästynyt pu-

14 14 heen kehitys eroaa poikkeavasta puheen kehityksestä: normaalilla tavalla kehittyvä viivästynyt puhe voi 3 4-vuotiaana nopeutua alun hitaan kehityksen jälkeen. (Heinämäki 2000, 54.) Ennustetta viivästyneen puheen kehityksen suhteen pidetään aika hyvänä ja viiveen oletetaan häviävän lapsen kypsymisen myötä (Pihlaja & Svärd 1996, 152). Puhehäiriöisiä lapsia on alle kouluikäisistä vielä %. Vaikeasti puhehäiriöisiä on 2 6-vuotiaista lapsista noin 7 %. Puheenkehityksen ja kielen häiriöitä luokiteltaessa oireen mukaan on tärkein oire puheen kehityksen viivästyminen. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsen kyky puhua ja ymmärtää puhetta on hyvin puutteellinen hänen ikäänsä nähden. Kielen kehitys voi olla paitsi viivästynyttä myös poikkeavaa ja hyvin usein molempia yhdessä. (Kauppinen & Sarjanoja 1991, ) Vuorovaikutuksen tukeminen on puheen viivästyessä aina hyvin tärkeää. Lapsi voi vetäytyä vuorovaikutuksesta ja silti olla mukana lapsiryhmässä. Olisikin hyvin oleellista seurata lapsen toimintaa yhdessä muiden lasten kanssa sekä kannustaa häntä muiden lasten seuraan ja yhteisiin toimintoihin. (Heinämäki 2000, 54.) Viivästynyttä puheen kehitystä tutkittaessa poistetaan ensin mahdollisuus, että puheen kehityksen viivästymä liittyy esimerkiksi yleisen kehityksen viivästymiseen tai huonokuuloisuuteen (Pihlaja & Svärd 1996, 152). Lapsen kielellisen kehityksen ollessa viivästynyt, myöhästynyt tai kypsymätön, se voi merkitä lapselle vaikeuksia kielellisen materiaalin ymmärtämisessä, prosessoimisessa ja ilmaisemisessa. Lapsen sanavarasto kehittyy hyvin hitaasti ja hänen on vaikeaa muodostaa käsitteitä sekä omaksua kielen rakenne. Kielioppivirheitä esiintyy vielä hyvin pitkään. Viivästyneeseen puheen kehitykseen saattaa myös liittyä äännevirheitä, muita puhehäiriöitä tai puhemotoriikan kömpelyyttä. (Syvälahti 1983, ) Viivästyneen puheenkehityksen katsotaan olevan yksi oire mahdollisista tulevista oppimisvaikeuksista. Se ei kuitenkaan ole pelkästään oppimisvaikeuksien ennuste, vaan myös sosiaalisen kehittymisen este. Se voi mahdollisesti erottaa

15 15 lapsen sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Kielelliset ongelmat hankaloittavat lapsen kielen ja puheen kehittymistä. (Syvälahti 1983, ) Kieli on erottamattomasti sidoksissa ihmissuhteisiin ja todellisuuden kuvan muodostamiseen. Samalla kun vahvistamme lapsen tiedollista kehitystä, tuemme myös sosiaalista ja emotionaalista kehitystä. Emotionaalinen tasapainoisuus luo vastaavasti edellytyksiä suotuisalle tiedolliselle kehitykselle. (Syvälahti 1983, 45.) 2.6 Kielen kehityksen tukeminen lapsiryhmässä Päiväkodin varhaiskasvatusohjelmaan kuuluu hyvin paljon aineksia, joista on apua ja tukea kielen hallinnan ja käytön edellyttämien taitojen kehittymiseen ja vahvistamiseen sekä kielen kehittämiseen. On hyvin tärkeää, että lapselle annetaan mahdollisuus omalle kehitysvaiheelleen sopivan ja soveltuvan toiminnan avulla tutustua ympäristöönsä. (Pihlaja & Svärd 1996, ) Kielen kehityksen kannalta lapsen kolme ensimmäistä ikävuotta ovat todella merkittävät. Jokaisen lapsen kielen kehityksen seuraaminen juuri tässä vaiheessa on hyvin tärkeää, koska vaikeuksien mahdollisimman aikainen havaitseminen on monien kielellisten häiriöiden kuntoutuksen kannalta merkittävää. (Pihlaja & Svärd 1996, ) Osa puheen ja kielen kehityksen häiriöistä huomataan vasta 5 6-vuotiailla lapsilla. Useimmiten on kyseessä lievemmät häiriöt, jotka saattavat kuitenkin aiheuttaa lapselle monenlaisia ongelmia hänen jäädessään ilman tarvitsemaansa tukea ja apua. Päivähoidossa, jossa on mahdollisuus vertailla runsaasti samanikäisiä lapsia ja henkilökunnalla on tietoa lapsen normaalikehityksestä, voidaan havaita jokin kielen kehityksen poikkeavuus, joka on jäänyt kotona huomaamatta. (Pihlaja & Svärd 1996, )

16 16 3 KAKSIKIELISYYS Kappaleessa käsitellään kaksikielisyyttä monesta eri näkökulmasta. Määritelmä ja historiallinen tausta ovat tämän kappaleen pohjana. Kaksikielisyyden syitä käsitellään tässä osiossa. Kappaleessa tarkastellaan myös kaksikielisyyden lähtökohtia lapsilla. Osio sisältää lisäksi tietoa kaksikielisten perheiden lapsista, vanhempien tekemistä valinnoista ja lasten ystäväpiirin merkityksestä. 3.1 Kaksikielisyyden määritelmä Kaksikielinen on se, joka on oppinut kaksi kieltä perheessä syntyperäisiltä puhujilta alusta asti tai se, joka on käyttänyt kahta kieltä rinnakkain kommunikaatiovälineenä alusta asti. Näin määritellään alkuperältään kaksikielinen. Hallintataidoiltaan kaksikielinen on henkilö, joka hallitsee kaksi kieltä täydellisesti tai vastaavan syntyperäisen puhujan tavoin. Hän hallitsee myös kaksi kieltä yhtä hyvin tai pystyy tuottamaan täydellisiä mielekkäitä puhunnoksia toisella kielellä. Hän myös tuntee ja hallitsee edes jonkin verran toisen kielen kieliopillisia rakenteita tai on joutunut kosketuksiin toisen kielen kanssa. (Skutnabb-Kangas 1988, 63.) Kaksikielinen henkilö osaa vaihdella esteettömästi kahden aktiivisesti käytössä olevan kielen välillä. Hän on kulttuurillisesti taitava molemmissa kielissä ja saa sanottua juuri sen, minkä haluaa. (Nyberg 1996, 4.) Siitä, miten kaksikielisyys vaikuttaa ihmiseen, eivät tutkijat ole kaikilta osin yksimielisiä. Ennen oltiin sitä mieltä, että kaksikielisyyden ja äidinkielen välillä oli ristiriita. Tänä päivänä tiedetään, että lapsi voi hyvinkin hallita kahta kieltä normaalisti. Kaksikielisyys ei kuitenkaan tule aivan ilmaiseksi vaan se vaatii vanhempien aktiivista ja tietoista panosta. (Folktinget 1999, 2.) Käyttötavoiltaan kaksikielinen henkilö käyttää tai pystyy käyttämään kahta kieltä omien toiveidensa ja yhteiskunnan vaatimusten mukaisesti. Kaksikielinen henkilö voi myös samaistua kaksikieliseksi/kahteen kieleen ja/tai kahteen kulttuuriin

17 17 (tai osiin niistä). Hän voi myös olla sellainen henkilö, jota muut pitävät kaksikielisenä tai kahden kielen syntyperäisenä puhujana. (Skutnabb-Kangas 1988, 63.) Kuuren (1997, 29) mukaan kaksikielisyydessä voidaan erotella kolme tyyppiä. Samanaikainen kaksikielisyys kehittyy varhaislapsuudessa kaksikielisissä perheissä. Peräkkäinen kaksikielisyys alkaa kehittyä leikki-iässä ja on tyypillinen yksikielisissä siirtolais- ja vähemmistöperheissä. Alisteinen kaksikielisyys kehittyy kouluiässä. Kaksikielisyyden määritelmiä on melkein yhtä monta kuin tutkijoita, jotka ovat työskennelleet aiheen parissa. Jokainen tutkija käyttää määritelmää, joka sopii parhaiten juuri hänen tutkimusalueeseen tai tutkimustarkoitukseen, joten määritelmät kaksikielisyydestä ovat melko yksilöllisiä. Kaksikielisyyttä voidaan pitää yksilön ominaisuutena tai yhteiskunnan ilmiönä, mutta useimmat määritelmät kohdistuvat kuitenkin yksilöön. (Kaksikielisyys 2002.) Kielitieteilijät ja psykologit ovat kiinnostuneita kaksikielisistä yksilöinä ja heidän määritelmänsä perustuvat tavallisesti kaksikielisen kielellisiin taitoihin eli siihen miten hyvin yksilö hallitsee molemmat kielensä. Sosiologit ovat enemmän kiinnostuneita siitä, mitä kielellä teemme, mihin sitä käytämme tai voimmeko käyttää kieltä. Heidän määritelmänsä mukaan kaksikielisyys lähtee asenteesta, kuinka yhteisö tai yksilö käyttää kieltä. (Kaksikielisyys 2002.) Monet kaksikieliset sanovat, että myöhemmin opittu kieli tuntuu köyhemmältä, kylmemmältä ja vähemmän vivahteikkaalta sekä vieraammalta kuin oma äidinkieli. Se ei vaikuta heihin yhtä voimakkaasti, se ei mene yhtä syvälle eikä tule yhtä lähelle kuin oma äidinkieli. Ihminen onkin enemmän oma itsensä omalla äidinkielellään. (Skutnabb-Kangas 1988, 49.) 3.2 Kaksikielisyyden historiallista taustaa Vuodesta 1919 lähtien Suomi on ollut virallisesti kaksikielinen maa. Vuonna 1993 Suomessa oli henkilöä, joiden äidinkieli oli ruotsi eli noin 5,8 %

18 18 koko väestöstä. Korkeimmillaan luku oli 1800-luvulla noin henkilöä. (Sundman 1999, 6 7.) Kielirajoja ylittäviä avioliittoja on aina ollut Helsingissä, mutta on ollut yleistä valita toisen vanhemman kieli kotikieleksi. Tämä on nähty Helsingissä suomen kielen eduksi. Helsingissä puhui vuonna % kaksikielisistä perheistä ainoastaan suomea kotikielenään ja samalla 12 % perheistä puhui ainoastaan ruotsia kotona. (Lojander-Visapää 2001, 15.) Loput perheet puhuivat enemmän tai vähemmän molempia kieliä, mutta vain 16 % perheistä puhui yhtä paljon sekä suomea että ruotsia. Perheet valitsivat yleensä toisen kielen kotikieleksi välttääkseen niin kutsutun puolikielisyyden, jossa kumpikaan kieli ei ole riittävän vahva. (Lojander-Visapää 2001, 15.) Vielä 1970-luvulla rekisteröitiin suurin osa lapsista suomenkielisiksi, mutta tendenssi on nyt päinvastainen. Pienistä lapsista (0 4 vuotta), joilla on ruotsinkielinen äiti, rekisteröitiin vuonna 1980 vielä 49,9 % ja vuonna 1995 noin kaksi kolmasosaa (70,7 %) ruotsinkielisiksi. Samanikäisistä lapsista, joilla on suomenkielinen äiti, rekisteröitiin vuonna 1980 vielä 33,3 % ja vuonna 1995 melkein puolet (47,3 %). (Tandefelt 2001, 12.) 1980-luvun aikana termi puolikielisyys vaihtui käsitteeksi koodivaihtelu. Nykyään tiedetään, että kaksikielisissä ympäristöissä kuuluu asiaan lainata sanoja toisesta kielestä. Syyt kaksikielisyyden näkökulman radikaaliin muuttumiseen johtuu siitä, että kieltä aiemmin pidettiin valmiina tuotteena kun taas nykyään se nähdään aineena vuorovaikutukselle. (Lojander-Visapää 2001, 15.) Aiemmin on ollut tavallista valita sekä kotikieli että koulukieli ympäristön ja oman perinteisen identiteetin mukaan. Vanhempien äidinkielillä on ollut suurin vaikutus koulukielen valintaan. Helsingissä suurin osa kaksikielisistä perheistä on valinnut koulukieleksi suomen, koska ympäristön dominoivana kielenä on suomi. (Lojander-Visapää 2001, 38.) Kaksikieliset perheet alkavat olla hyvin yleisiä. Yli puolet kaksikielisten perheiden lapsista käy nykyään ruotsinkielisen koulun. (Ritamäki 1999.)

19 19 Suomessa aloitettiin päiväkotitasolla kielikylpykokeilu vuonna 1986 Vaasassa. Kriteerit tuolloin kielikylpyyn valituille olivat jonkinasteiset valmiudet puhua ruotsia, koska kielikylpy oli tarkoitettu tuolloin lähinnä suomenkielisille lapsille. Kiinnostus kielikylpyä kohtaan on koko ajan lisääntynyt ja se on Vaasasta levinnyt muihinkin kaupunkeihin. Uusia ryhmiä perustetaan päiväkotitasolle jatkuvasti. (Lojander-Visapää 2001, 41.) 3.3 Miksi tullaan kaksikielisiksi? Suurin osa maailman kaksikielisistä puhuu kahta kieltä siksi, että selvitäkseen heidän on pakko osata niitä molempia. Henkilön, jonka omalla äidinkielellä ei ole virallista asemaa, on välttämättä opeteltava ainakin yksi kieli äidinkielensä lisäksi selvitäkseen yhteiskunnassa. Tarkkaa maailman kielten lukumäärää on vaikea laskea, mutta eri kieliä arvellaan olevan yli Maailmassa on nykyään arviolta 200 itsenäistä valtiota ja suurin osa niistä virallisesti yksikielisiä. (Skutnabb-Kangas 1988, 55.) Toinen kieli voidaan opetella äidinkielen lisäksi tai sen kustannuksella. Ensimmäisessä tapauksessa henkilöstä tulee kaksikielinen. Toisessa tapauksessa uudesta kielestä tulee puhujan hallitseva kieli eli kieli, jota hän käyttää eniten sekä hänen lapsistaan tai lapsenlapsistaan tulee yksikielisiä uudessa kielessä. Jos haluaa jälkimmäisen ryhmän jäsenenä säilyttää oman äidinkielensä, täytyy tulla kaksikieliseksi. (Skutnabb-Kangas 1988, 57.) 1960-luvulla alkoi ilmestyä tutkimuksia, jotka osoittivat että korkeatasoisesti kaksikieliset lapset selviytyivät vastaavia yksikielisiä lapsia paremmin erilaisissa testeissä ja koulussa. (Skutnabb-Kangas 1988, 59.) Epätasapaino kahden kielen valmiuksien välillä on yleisin syy henkilöillä tulla kaksikielisiksi. Epätasapaino voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että henkilö ymmärtää, puhuu, kirjoittaa ja lukee ongelmitta yhdellä kielellä, mutta tekee kuitenkin virheitä esimerkiksi toisen kielen kirjoittamisessa. (Tandefelt 2001, 5.)

20 Kaksikielisyyden lähtökohdat lapsilla Jos halutaan erilaisten lasten tulevan kaksikielisiksi, täytyy ottaa huomioon lasten lähtökohdat ja järjestää opetus sen mukaan. Ei ole olemassa yhtä sääntöä, mitä käyttämällä kuka tahansa lapsi tulisi kaksikieliseksi. Skutnabb-Kangas (1988, 69.) tarkastelee kielen oppimisen erilaisia lähtökohtia neljässä ryhmässä: eliittikaksikieliset, kielellisten enemmistöjen, kaksikielisten perheiden ja kielellisten vähemmistöjen lapset. Eliittikaksikielisiä ovat kaikki lapset ja nuoret, joilla on mahdollisuus asua esimerkiksi diplomaattivanhempiensa kanssa ulkomailla, matkustella tai joilla on ollut aikaisemmin muunmaalainen kotiopettaja. Näille lapsille kaksikielisyys on vapaaehtoista, ilman ulkoista tai sisäistä pakkoa. Vaikkei näistä lapsista ei tulekaan kaksikielisiä, seuraukset eivät ole määrääviä sisäisesti eivätkä ulkoisesti. Heidän äidinkielensä kehittyy ulkomailla oleskelunkin aikana eikä vieras kieli useimmiten ole uhkana sille. Tämän tyyppistä kaksikielisyyttä ei ole pidetty koskaan ongelmallisena vaan yksilön etuoikeutena sekä rikastuttamisena. (Skutnabb-Kangas 1988, ) Kielellisten enemmistöjen lapset voidaan käsitellä kahtena enemmistölapsiryhmänä. Ensimmäisessä ne, jotka kuuluvat valtaenemmistöön ja toisessa lapset, jotka kuuluvat ilman valtaa olevaan enemmistöön. Valtaenemmistöllä on ryhmänä vain pieni ulkoinen paine tulla kaksikielisiksi. Ilman valtaa olevan ryhmän jäsenillä on paine oppia enemmistökieli, koska ilman sitä he eivät selviydy koulussa eivätkä saa kunnon työpaikkaa. Esimerkkeinä ovat vastaavasti Kanada ja Etelä-Afrikka. (Skutnabb-Kangas 1988, ) Enemmistölapset pärjäävät hyvin myös yksikielisinä, koska he pystyvät puhumaan vanhempiensa kanssa enemmistökielellä eivätkä vanhemmat aseta lapsille mitään vaatimuksia tulla kaksikielisiksi. Vaikka he voivat puhua perheensä kanssa, heillä voi olla ongelmia kommunikoida yhteiskuntansa erikielisten kanssa. (Skutnabb-Kangas 1988, )

21 21 Sellaisen kaksikielisen perheen lapsella, jossa toinen vanhemmista puhuu yhteiskunnan kieltä ja toinen vähemmistökieltä, ei ole yhteiskunnan taholta ulkoista painetta tulla kaksikieliseksi. Sitä vastoin lapsella on usein perheen sisältä tuleva paine oppia vähemmistökieltä puhuvan vanhemman kieli. Vanhemman, jonka kieltä lapsi ei opi puhumaan, täytyy puhua itselleen vierasta kieltä lapsensa kanssa. Vaikka hän osaisi sitä hyvin, hän ei välttämättä kykene ilmaisemaan itseään tunne- ja identiteettitasolla samalla tavalla kuin omalla äidinkielellään. On toivottavaa, että lapsi kykenisi kommunikoimaan kummankin vanhempansa kanssa heidän omalla kielellään ja saamaan näin osansa kummankin vanhemman kulttuuriperinnöstä.(skutnabb-kangas 1988, 73.) Suomessa kaksikielisten perheiden kohdalla kokemukset ovat osoittaneet, että ruotsinkielinen koulu yhdistettynä ruotsinkielisen päivähoidon ja kaksikielisyyden kanssa on paras takuu lapselle saada normaalit kielivalmiudet ruotsin kielessä. (Sundman 1999, 14.) Luonnollinen kaksikielisyys tulee esiin kaksikielisissä perheissä ja kaksikielisissä ympäristöissä sekä kulttuurillinen kaksikielisyys voi saada alkunsa muodollisen kielenopetuksen tai kielikylvyn kautta. (Tandefelt 2001, 11.) Tilanne on monimutkaisempi, jos molemmat vanhemmat tulevat eri kielellisistä vähemmistöistä. Lapsiin kohdistuu voimakas ulkoinen paine oppia enemmistökieli. Usein vaikuttaa myös voimakas perheen sisäinen paine tulla kaksikielisiksi, jotta lapsilla olisi paremmat koulutukselliset ja taloudelliset mahdollisuudet. Poikkeuksen muodostavat vanhemmat, jotka ovat vieraantuneet omasta kielestään joko ideologisista syistä tai voimakkaan sulautumispaineen vuoksi. Siihen yhdistyy usein tietämättömyys äidinkielen merkityksestä. Useimmat vanhemmat haluavat lastensa osaavan heidän kieltään. Toiveen voimakkuus riippuu vanhempien asenteista omaa ja toisen sekä yhteiskunnan kieltä kohtaan. Useat vanhemmat käyttävät puhuessaan keskenään joko yhteiskunnan tai jotain kolmatta kieltä, mikä omalta osaltaan mutkistaa tilannetta. (Skutnabb-Kangas 1988, 74.)

22 22 Kaksikieliseksi tulemisen epäonnistumisen riski on vähemmistölapsilla suuri ja sen seuraukset pahimpia. Jos lapsesta tulee lähes yksikielinen omassa kielessään, ovat koulutusmahdollisuudet sekä kilpailukyky työmarkkinoilla vähäiset. Hänen mahdollisuutensa vaikuttaa omaan tilanteeseensa tai yhteiskunnan elämään rajoittuvat huomattavasti. (Skutnabb-Kangas 1988, 74.) Jos lapsesta tulee lähes yksikielinen dominoivassa kielessä, hänen on vaikea saada yhteyttä vanhempiinsa sekä heidän alkuperäänsä ja kulttuuriinsa. Äidinkielen unohtaminen tai huono hallinta voi aiheuttaa myös kielteisiä seurauksia uuden kielen hallinnalle. Vaikka nämä lapset voivat vaikuttaa joskus toimivansa aivan kuten enemmistölapset, vieraantumisen, juurettomuuden ja identiteettiongelmien uhka on suuri. (Skutnabb-Kangas 1988, 75.) 3.5 Kaksikielisten perheiden lapset Usean kielen hallinta antaa lapselle joka tapauksessa sellaiset mahdollisuudet kontakteihin muiden ihmisten kanssa, joita yksikielisillä lapsilla ei ole (Folktinget 1999, 1). Päiväkodin ja koulun kielen valinnalla näyttää olevan hyvin keskeinen merkitys lapsen todelliselle kielen kehitykselle ja identiteetille (Sundman 1999, 14). Perheessä, jossa molemmilla vanhemmilla on eri äidinkieli, on mahdollisuus antaa lapselle aito kaksikielinen kasvatus. Tällöin molempia kieliä käytetään johdonmukaisesti ja hyvin määrätietoisella tavalla. Tällainen kaksikielinen alkuperä voi luoda pohjan kaksikieliselle identiteetille. (Tandefelt 2001, 11.) Kaksikielisyys näyttää johtavan lisääntyneeseen kognitiiviseen joustavuuteen, parempaan kykyyn ajatella abstraktisesti ja analyyttisesti sekä suurempaan valmiuteen vastaanottaa ja käsitellä uutta informaatiota. (Sundman 1999, 80.) Simultaanisesti kaksikielinen lapsi aloittaa kahden kielen opettelun ennen kolmea ikävuotta (Huss 1991, 17).

23 23 Lapsen ikä vaikuttaa huomattavasti uuden kielen omaksumiseen. Kriittinen vaihe lapselle on 1 2 vuoden ikä. Silloin kieliympäristön vaihtaminen saattaa haitata lapsen myöhempää kielellistä kehitystä. Kaksikielisyyden on katsottu vaikuttavan lapsen sosiaaliseen kehitykseen siten, että hän kykenee ymmärtämään yksikielisiä lapsia paremmin muiden kommunikaatiotarpeita ja -ongelmia. Kaksikielisten lasten on todettu suhtautuvan hyvin varhaisessa vaiheessa myönteisesti muiden kulttuuriryhmien edustajiin. (Alijoki 1998, ) Valinnalla ruotsinkielisen ja suomenkielisen koulun välillä on todettu olevan myös kielipoliittisia näkökulmia. Kaksikielisen lapsen valitessa ruotsinkielisen koulun lisääntyvät hänen mahdollisuutensa puhua ruotsia myös myöhemmin elämässään. Tulevaisuudessa hän voi puhua ruotsia omille lapsilleen, joka taas puolestaan antaa positiivisia seurauksia kaksikielisyyden kehittymiselle. (Sundman 1999, 16.) Professori Marika Tandefelt kertoo, että ruotsinkielisiin kouluihin on vanhempien toimesta otettu käytännössä oppilaita, jotka eivät osaa lainkaan ruotsia ja tällöin koulun alkamisesta tulee heille hyvin raskas (Talli 2003, A7). Nykyään yhä useampi lapsi aloittaa koulun ilman opetuksen vaatimaa kielitaitoa. Onkin hyvä aika keskustella koulujen oikeuksista vaatia koulukielikypsyyttä. Lasten tulee olla kielikypsiä jo aloittaessaan koulun. (Björkqvist 2003, 5.) Ruotsinkielisiin kouluihin oppilaaksi tulevien lasten kielitaito pitäisi tutkia etukäteen, jolloin kouluun ei tulisi ruotsia osaamattomia oppilaita. Ongelma koskee Tandefeltin mukaan pääasiassa niitä kaksikielisiä perheitä, joissa ruotsi on ollut heikommassa asemassa. (Talli 2003, A7.) Aina ei pystytä sanomaan, miten kuusivuotias tulee selviämään koulussa (Ranninen 2003, 5). Kaksikieliset lapset hallitsevat usein tietyt asiat jommallakummalla kielellä paremmin ja näihin kuuluvat muun muassa tunteiden ilmaisu (Folktinget 1999, 2). On hyvin tärkeää, että vanhempien vaatimukset ja odotukset lasta kohtaan ovat kohtuullisia (Grönholm 2000, 1).

24 24 Lapset, jotka kasvavat kaksikielisessä ympäristössä, kohtaavat kehityksensä aikana monia kielellisiä konflikteja. Kaksikielisten perheiden lapset vaihtavat hyvin nopeasti kieltä riippuen siitä puhuvatko he suomen- vai ruotsinkieliselle vanhemmalle. Näin lapsi oppii nopeasti vaihtamaan molempien kielten ajatustavan välillä. (Gestrin 2002, 5.) Puhuttaessa kielen ja identiteetin kysymyksistä on hyvin tärkeää muistuttaa, että ei ole olemassa ehdotonta yhteyttä yksilön kielivalmiuksien ja kielellisen samastumisen välillä (Tandefelt 2001, 14). Kaksikielisten perheiden lasten kieli kuuluu niihin mielenkiintoisiin opiskelukohteisiin suomenruotsalaisen kansan demograafisessa eli väestöä koskevassa analysoinnissa (Finnäs 2000, 60). 3.6 Kaksikielisyyden mukanaan tuomat ongelmat Yksilölle kahden kielen käyttö ja hallinta saattavat tuottaa rasitteita, sillä hänen on ponnisteltava tietoisesti sen puolesta, että molemmat kielet saavat jatkuvasti vaikutteita monipuolisesti. Kaksikielisen on oltava tässä tapauksessa aktiivisempi kuin muiden ihmisten. Muuten saattaa käydä niin, että dominoivampi kieli peittää heikomman kielen alleen. Kielestä, jota käytetään vähemmän, voivat sanat unohtua ja sen käytöstä voi tulla kommunikatiivisesti hankalampaa. Yksilön kannalta nämä seikat voivat vaikuttaa olennaisesti myös ihmissuhteisiin. (Opetusministeriö 1996, 249.) Joillakin kaksikielisillä lapsilla kielenkehitys saattaa kehittyä hitaammin kuin yksikielisillä lapsilla, koska toinen kieli sotkee normaalit kielen oppimisen mallit. Yksi muoto kaksikielisten lasten kielenkehityksestä on kielten sekoittuminen eli lapsi käyttää puheessaan molempia kieliä sekaisin. Lapsella menee oma aikansa ennen kuin hän ymmärtää, että kyseessä on kaksi eri kieltä ja kielet kehittyvät eri tahtiin. Tällöin toinen kieli on aina toista edellä. Jakso, jossa lapsi luulee, että kyseessä on vain yksi kieli, vaihtelee eripituisia aikoja ja voi mennä ohi hyvinkin nopeasti. (Sundman 1999, )

25 25 Kaksikielisillä lapsilla on yleensä heikommassa kielessä joko puhuminen tai kirjoittaminen vaikeaa. Lukeminen onnistuu yleensä aika hyvin myös heikommalla kielellä. Kaikki kielivaikeudet eivät johdu kaksikielisyydestä. Yksikielisilläkin on kielivaikeuksia ja tämän takia on hyvin tärkeää ottaa selvää lasten kielivaikeuksien todellisista syistä. Realistiset vaihtoehdot kaksikielisten perheiden lapsille ovat joko suomenkielisyys tai kaksikielisyys. (Sundman 1999: ) Monilla kaksikielisillä lapsilla on vaikeuksia aloittaa toisen kielen puhuminen, koska he kokevat sen liian vaativaksi ja eivät osaa vielä ajatella heikommalla kielellä. Tämä taito ajatella heikommalla kielellä tulee vasta myöhemmällä iällä kokemuksen myötä. Monet kaksikieliset lapset ymmärtävät kyllä heikompaa kieltä, mutta puhuminen tuottaa aluksi vaikeuksia. Ruotsinkielisessä päiväkodissa tapahtuu usein väärinkäsityksiä, koska lapset eivät osaa puhua riittävän selvää ruotsia. Kaksikieliset lapset voidaan jakaa kahteen ryhmään. Eräät lapset puhuvat paremmin suomea ja ruotsikin on vahva kieli. Toisilla taas ruotsi on vahvempi kieli ja suomi heikko kieli. Ruotsinkielisissä päiväkodeissa on molempien ryhmien lapsia ja he eivät ole voineet itse vaikuttaa perheensä kielivalintaan vaan sen ovat vanhemmat tehneet jo paljon aikaisemmin. 3.7 Vanhempien valinnat Vanhempien on ilmoitettava kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä, minkä kielen he valitsevat lapselleen ja tämä tapahtuu nimenannon yhteydessä (Folktinget 2000). Kaikille kaksikielisille perheille lähetetään esite, jossa kerrotaan, kumpaa kieltä kannattaa puhua lapselle sekä suositellaan kummankin vanhemman puhuvan omaa kieltään. (Sundman 1999, 12.) Oman äidinkielen puhuminen lapselle tulee aloittaa jo ennen lapsen syntymää ja sen tulee olla järjestelmällistä. Tätä kehotusta on perusteltu kolmella eri syyllä: normaali lapsi voi oppia aivan hyvin useamman kuin yhden kielen; lapselle

26 26 annetaan paras mahdollinen kielimalli puhumalla sitä kieltä mitä parhaiten osataan; lapseen saadaan helpommin läheinen kontakti puhumalla omaa äidinkieltään. (Sundman 1999, 12.) Kaksikielisten vanhempien halukkuus pitää kiinni ruotsin kielestä ja opettaa kieli eteenpäin omille lapsilleen on yhteydessä siihen, kuinka suuren arvon vanhemmat ovat antaneet omalle kaksikielisyydelleen (Brunell, Hansén & Laurén 1992, 21). Koska lapsi kykenee rakastamaan molempia vanhempiaan, niin hän kykenee myös tuntemaan kaksi kieltä ja kahteen kulttuuriin kuulumisen kotoisaksi. Lapsella on ihan yhtä suuri oikeus oppia kummankin vanhempansa kieli ja on tärkeää, että kumpikin kieli hyväksytään tasavertaiseksi kieleksi kaksikielisissä kodeissa luvun lopussa Suomessa oli jo yli kaksikielistä perhettä ja nykyaikana on yhä yleisempää antaa näissä perheissä lapselle kaksikielinen kasvatus.( Folktinget 1999, 1.) Molemmilla vanhemmilla on vastuu antaa lapselleen niin rikas ja stimuloiva kieliympäristö kuin mahdollista. Kaksikielisessä kodissa tulee molempien vanhempien keskustella, lukea ääneen, laulaa ja leikkiä omalla kielellään sekä luoda lapselle mahdollisuus kommunikoida lasten sekä suomen- että ruotsinkielisen aikuisen kanssa. Lapsi tarvitsee niin hyviä kielellisiä malleja kuin mahdollista. Kaikki se, mitä vanhemmat tekevät, on hyväksi lapsen kielen kehitykselle. (Grönholm 2000, 1 3.) On myös hyvin tärkeää, että vanhemmat arvostavat molempia kieliä ja korostavat niiden yhtäläistä arvoa. Tällöin lapsi ei saa tunnetta, että toinen kielistä on vähempiarvoinen tai vähemmän hyödyllinen. Hienoin lahja rakkauden jälkeen, jonka vanhemmat voivat antaa lapselleen, on kieli. Lapsi ei peri kieltä, vaan hankkii sen. Kieli kehittyy koko elämän ajan ja se tarvitsee jatkuvasti stimulointia. (Grönholm 2000, 1 2.) Vanhemmille suositellaan myös järjestelmällisyyttä kielivalinnassa periaatteella yksi vanhempi ja yksi kieli. Tämä auttaa lasta pitämään kielen aktiivisesti käytössä ja lapsi puhuu usein toista kieltä isän kanssa ja toista äidin kanssa. Järjestelmällisyys takaa sen, että lapselle ei tule suuria aukkoja sanavarastoon

27 27 toisessa kielessä. Muuten riskinä voi olla se, että lapsi oppii puhumaan yhdestä asiasta vain suomeksi ja toisesta vain ruotsiksi. (Sundman 1999, 12.) Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa oman lapsensa kielenkehityksen tukeminen (Grönholm 2000, 3). Perheet ovat hyvin erilaisia eivätkä kaikki perheet noudata johdonmukaisuutta, jota kaksikielisyyden oppiminen vaatii tai he eivät mahdollista kielen oppimista mielekkäällä tavalla (Kauppinen & Sarjanoja 1991, 232). Suomea puhuva vanhempi puhuu, lukee ja laulaa suomeksi lapselle ja antaa samalla rakkauden kieleensä. Vahva suomen kieli tekee lapselle helpommaksi oppia ruotsia, jos se on itse haluttua ja saa tukea lapsen kasvuympäristössä. (Grönholm 2000, 2.) Nykyään on kaksi yhtä vahvaa mallia eli joko puhua kahta kieltä ja valita ruotsinkielinen päiväkoti ja koulu tai puhua suomea ja valita suomenkielinen päiväkoti ja koulu (Sundman 1999, 13). Päiväkodin ja koulun kielen valinnan tulee olla hyvin tietoinen. Vanhempien tulee hyvissä ajoin keskustella asiasta päästäkseen yhteisymmärrykseen. Mieluiten valitaan sekä päiväkodin että koulun kieleksi vähemmistökieli siinä ympäristössä, missä lapsi kasvaa. Suurimmassa osassa tapauksista kieli on ruotsi. Ruotsin valinta päiväkodin ja koulun kieleksi ei tarkoita sitä, että suomi voidaan unohtaa kokonaan. (Grönholm 2000, 2.) 3.8 Lasten ystäväpiirin merkitys Lasten keskinäinen vuorovaikutus tarjoaa erilaiset rakenteelliset edellytykset yhteistoimintaan kuin kanssakäyminen aikuisen kanssa. Lähtökohtana lasten keskinäisiin suhteisiin on muun muassa selkeä tasavertaisuus kanssakäymisen edellytyksissä. Muut lapset saavat esiin erilaisia sosiaalisia valmiuksia kuin aikuiset. (Lahikainen & Rusanen 1991, 25.) Lapsuusiän toverisuhteissa opitaan hyvin suuri osa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tarvittaessa taidoista eli esimerkiksi tunteiden ilmaisusta ja säätelystä sekä yhteistoiminnan alkeista. Ikätovereiden kanssa vuorovaikutuksessa ollessaan lapset rakentavat sosiaalista ymmärrystään ja luovat yhteisiä merkityksiä.

28 28 Tuen lähteenä ja tärkeänä emotionaalisena turvaverkkona toimivat etenkin läheiset ystävät. Ikätovereiden väliselle suhteelle on ominaista samalla tasolla oleminen ja vastavuoroisuus. (Lyytinen ym. 1995, 122.) Kumppanuuden kehittyminen lasten kesken voi tapahtua ainoastaan silloin, kun lapsia kunnioitetaan ihmisinä, jotka luovat ja tarvitsevat läheisiä suhteita ikätovereidensa kanssa. Päivähoidossa lapselle tulee mahdollisuus vertaissuhteisiin ja tällöin olisi tärkeää tukea kaikin tavoin lapsen mukanaoloa yhdessä ja samassa ryhmässä mahdollisimman pitkään, jotta hän voisi vapaasti rakentaa ryhmässään pysyviä ystävyyssuhteita. (Helenius, Karila, Munter, Mäntynen & Siren-Tiusanen 2001, 109.) Useat lapset alkavat leikkiä ja jutella muiden lasten kanssa kaksivuotiaana. Varhaisessa kanssakäymisessä lapset harvoin osoittavat pitävänsä jostakin lapsesta enemmän kuin toisesta. Päiväkodissa kaksi- ja kolmivuotiaat leikkivät halukkaasti isoissa ryhmissä ja nauttivat istuessaan joukossa, jossa kaikki tekevät samoja asioita. (Einon 1998, ) Leikki on tärkein asiayhteys, jossa lapset toimivat yhdessä. Leikki sallii hyvinkin joustavan kokeilun, ja sille on tyypillistä monenlaisten roolien ja mielikuvien samanaikainen hallinta. (Lyytinen ym. 1995, 124.) Vanhempien valinnat, esimerkiksi asuinympäristö, päivähoitomuoto ja heidän oma sosiaalinen aktiivisuutensa vaikuttavat välillisesti lasten mahdollisuuksiin olla ikätovereidensa kanssa vuorovaikutuksessa. (Lyytinen ym. 1995, 135.) Muiden lasten osoittama pitkäaikainen hyljeksintä tai ystävyyssuhteiden puuttuminen vaikuttavat lapsen heikon itsetunnon kehittymiseen. Tämä aiheuttaa myöhemmin epävarmuutta sosiaalisiin tilanteisiin. Aikuisen onkin usein välttämätöntä puuttua asiaan. (Aaltonen ym. 1997, 163.) Oman kokemukseni mukaan kaksikielisillä lapsilla on sekä suomenkielisiä että ruotsinkielisiä ystäviä. Päiväkoti-ikäisillä lapsilla ystävät ovat pääasiassa leikkikavereita, mutta opettavat leikin ohessa lapsille uusia sanoja omasta kielestään eli ruotsinkieliset ystävät ovat kaksikielisille lapsille tärkeitä myös kielenoppimi-

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri

Lisätiedot

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Näkökulmia monikielisyyteen Yksikielinen näkökulma: monikielinen=yksikielinen+yksikielinen+jne.

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? Kysymyksiä: Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? (KLVL ry) on tyytyväinen siihen, että lakiin ei ole sisällytetty kuulovammaan perustuvaa lääketieteellistä määrittelyä ja näin ollen

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa

Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Akatemiatutkija Minna Torppa (minna.p.torppa@jyu.fi) Luetaan yhdessä lapsen kanssa Koulutuspäivä, Aluehallintovirasto Joensuu 4.5.2018 JYU. Since 1863. 3.5.2018

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen

Lisätiedot

Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ)

Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ) Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ) Lapsen nimi Koodi Lapsen syntymäaika Lapsen sukupuoli Haastattelun päivämäärä Haastattelun tekijä Tulkin tarve kyllä ei Tulkki Äidin kieli Isän kieli Vanhempien

Lisätiedot

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin

Lisätiedot

Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.

Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Lapsen kaksikielisyyden tukeminen. Marjatta Takala erityispedagogiikan professori 2018

Lapsen kaksikielisyyden tukeminen. Marjatta Takala erityispedagogiikan professori 2018 Lapsen kaksikielisyyden tukeminen Marjatta Takala erityispedagogiikan professori 2018 Kaksikielisyyden määrittely VÄLJÄ: Henkilö on kaksikielinen, jos hän osaa kommunikoida sujuvasti molemmilla kielillä.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Muistamme kaikissa päivän hetkissä, että aikuinen on vuorovaikutuksen mallina. Toimimme sallivasti

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999

Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Sisältäen: Espoon ruotsinkielinen väestö vs. Helsingin ruotsinkielinen väestö. Olennaiset erot väestön kehityksessä. Lasten lukumäärän

Lisätiedot

Kielelliset. linjaukset

Kielelliset. linjaukset Kielelliset linjaukset 1 1 Aaltoyliopiston kielelliset linjaukset Aalto-yliopiston kielelliset periaatteet Aallossa käytetään kolmea työkieltä: suomea, ruotsia ja englantia Kaikki voivat osallistua keskusteluun

Lisätiedot

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kielet näkyviin ja kuuluviin

Kielet näkyviin ja kuuluviin Kielet näkyviin ja kuuluviin lastentarhanopettajat, luokanopettajat, alaluokkien kieltenopettajat Pe 23.3.18 klo 9.00 12.30 Oulu, Kirkkotorin koulutuskeskus, Asemakatu 5 Sirpa Tenhu, Eija Ruohomäki OPH,

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa

Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa Ideoita ohjauksen haasteisiin Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa Carry on - kärryllinen työkaluja ohjaukseen Työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa työpaikkaohjaajaa saattaa

Lisätiedot

oppimisella ja opiskelemisella

oppimisella ja opiskelemisella MITÄ ON OPPIMINEN? Miten, milloin ja missä ihminen oppii esim. suomen kieltä? Miten huomaat, että olet oppinut jotain? Mikä ero on oppimisella ja opiskelemisella? Mikä on PASSIIVISTA OPPIMISTA AKTIIVISTA

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa 11.11.2014 Sivu 1 / 1 4579/12.01.00/2014 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli,

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tiedote huoltajille. Kielellisiä virikkeitä varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja koulussa

Tiedote huoltajille. Kielellisiä virikkeitä varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja koulussa Tiedote huoltajille. Kielellisiä virikkeitä varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja koulussa Kruunupyyn kunta Säbråntie 2 68500 KRUUNUPYY +358 (0)6 8343 000 Faksi+358 (0)6 8343 200 kronoby.kommun@kronoby.fi

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

MILLAINEN MINÄ OLEN?

MILLAINEN MINÄ OLEN? MILLAINEN MINÄ OLEN? hidas vilkas reipas voimakas tahtoinen keskitty mätön herkkä iloinen rohkea LAPSEN VALOKUVA tyytyväi nen sinnikäs utelias Toimintavuosi - omatoi minen ujo kärsiväl linen toiset huomioonott

Lisätiedot

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 t Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 Ymmärtää ja osaa käyttää tuttuja, jokapäiväisiä ilmauksia ja yksinkertaisia lauseita. Osaa esitellä itsensä ja kysyä muilta perustietoja kuten asuinpaikkaa, vointia

Lisätiedot

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä LAAJAVUOREN KOULUN SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä EUROOPPALAINEN VIITEKEHYS LÄHTÖKOHTANA Kieli on ajattelun,

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Ostoskassit pullollaan miten kehittää

Ostoskassit pullollaan miten kehittää Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

VIESTINTÄTAITOJEN OSA- ALUEITA

VIESTINTÄTAITOJEN OSA- ALUEITA VIESTINTÄTAITOJEN OSA- ALUEITA KIELELLISET TAIDOT: Kyky erottaa funktio (miksi hän puhuu?), puhuminen (äänenkäyttö, kielitaito, puhetapa, rytmi, tempo, intonaatio), kuunteleminen (sisällön rakenteen seuraaminen,

Lisätiedot