Voidaanko journalismin yhteiskunnallinen tehtävä pelastaa? Mediafoorumi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Voidaanko journalismin yhteiskunnallinen tehtävä pelastaa? Mediafoorumi"

Transkriptio

1 Voidaanko journalismin yhteiskunnallinen tehtävä pelastaa? Mediafoorumi Hannu Nieminen Pekka Hallberg Ville Pernaa Janne Virkkunen Hannu Olkinuora Mikael Pentikäinen Salla Paajanen Janne Matikainen Heikki Hakala Johannes Koroma Petri Laukka Anni Lintula Jouko Jokinen Helsingissä marraskuussa 2009 Krista Kinnunen, Kari Väsänen (toim.) / TAT-ryhmä Graafinen suunnittelu Pekka Loiri Taitto Katariina Tirkkonen Kuvat Suomen Kuvapalvelu Oy ja Ateljeekuva Kirjapaino xxx Julkaisu on saanut tukea TT-säätiöltä

2 Sisällys Median murros haastaa journalismin 5 Krista Kinnunen ja Kari Väisänen, TAT-ryhmä Onko journalismi kriisissä? 8 Hannu Nieminen, Viestinnän tutkimuskeskus CRC:n tutkimusjohtaja Politiikan ja julkisuuden muutos Suomessa 2000-luvulla 11 Pekka Hallberg, Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Politiikan ja median kohtalonyhteys 18 Ville Pernaa, Turun yliopiston dosentti ja Kanavan päätoimittaja Toimituksellisen kulttuurin muutos 22 Janne Virkkunen, Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Mediatalouden muutospaineet 29 Hannu Olkinuora, Hufvudstadsbladetin päätoimittaja Media etsii uutta tasapainoa 34 Mikael Pentikäinen, Sanoma Newsin toimitusjohtaja Journalistisen työn muutos 39 Salla Paajanen, Yleisradion toimittaja Vuorovaikutusta vai journalismia perinteisen ja sosiaalisen median suhde 47 Janne Matikainen, Helsingin yliopiston viestinnän laitoksen tutkija Maksimi johtopäätöksiä minimitiedoilla 54 Heikki Hakala, Etelä-Suomen Sanomien päätoimittaja Onko hyvällä journalismilla tulevaisuutta? 58 Johannes Koroma, kolumnisti ja TT-säätiön asiamies Kanttori voitti, uskottavuus ei 63 Petri Laukka, Kalevan kulttuuritoimituksen päällikkö Mitä lukija tästä sanoisi? 66 Anni Lintula, Demin toimitussihteeri Journalismin pitää olla alituisessa kriisissä 69 Jouko Jokinen, Satakunnan Kansan päätoimittaja

3 Median murros haastaa journalismin 5 Yhteiskunnassamme vallitsee melko yhtenevä mielipide median kasvaneesta vallasta. Olisi tietenkin loogista kysyä heti perään, miten paljon median valta on lisääntynyt ja suhteessa mihin? Perusteltujen näkemysten löytäminen on kysymistä vaikeampaa ja joka tapauksessa vastaukset ovat aina subjektiivisia näkemyksiä riippuen vastaajasta ja hänen taustastaan. Kirjan otsikko on haasteellinen: Voidaanko journalismin yhteiskunnallinen tehtävä pelastaa? Koosteenomainen teos ei anna yksiselitteistä vastausta kysymykseen, joskin eri kirjoittajien teksteistä voisi vetää johtopäätökseen, että suomalainen journalismi ei tarvitse erityistä pelastusoperaatiota. Toisentyyppisiäkin näkemyksiä on. Laatujournalismin ydin on kunnossa, mutta sekä median kysynnän että tarjonnan sirpaloituminen on lisännyt myös huonon journalismin määrää. Kilpailu kuluttajien media-ajasta aiheuttaa ja on aiheuttanut ylilyöntejä, jotka heikentävät koko suomalaisen median laadullista kuvaa. Mediasta käytävä julkinen keskustelu on kovin epämääräistä. Eräs selittävä tekijä on toimialan voimakas murros, joka vaikuttaa niin sisällön tuotantoon kuin mediatalouden perusteisiin, jopa rakenteisiin. Kovin vähälle huomiolle on jäänyt sekin tosiseikka, että internet on muuttanut pysyvästi myös toimitusten roolia, kuten Helsingin Sanomien päätoimittaja Janne Virkkunen toteaa. Mediatalojen suurimmat julkiset haasteet näyttävät olevan enemmänkin taloudellisia kuin sisällöllisiä. Olettamus voi tosin olla väärä, sillä usein keskusteluun osallistuvat ne tahot, jotka ymmärtävät ja tunnistavat myös median yhteiskunnallisen roolin ja vastuun. Vaikka he ovat syystäkin huolissaan median viihteellistymisestä ja epä-älyllistymisestä, ei heilläkään riitä rohkeutta kyseenalaistaa heikkenevää sisällön laatua. Vaikka medialla on aina ollut ja on nytkin yhteiskunnallisen portinvartijan rooli, ei se saa käyttää asemaansa väärin, tai häivyttää itse asiasisältöä pinnallisen populismin alle. Tällaisia vivahteita on ollut nähtävissä niin vaalirahakeskustelussa kuin jokavuotisessa verotietojen listauksessa. Kummassakin tapauksessa huomion pitäisi lopulta kiinnittyä itse systeemin

4 Median murros haastaa journalismin heikkouksiin ja mahdollisiin parannusehdotuksiin, eikä niinkään eri yksilöiden tekemisiin. Koosteteoksesta löytyy useita hyviä havaintoja journalismin ytimestä, olemuksesta ja tarkoituksesta. Etelä-Suomen Sanomien päätoimittaja Heikki Hakala kysyy omassa kirjoituksessaan aiheellisesti eikö journalismin ydintehtävä edelleen ole antaa ihmisille tietoa oman käsityksen muodostamiseen pikemminkin kuin yrittää muodostaa käsityksiä hänen puolestaan? Koko alaa koskevan punaisen langan löytäminen ei ole vaikeaa. Teknologialähtöisen markkinamuutoksen voima on yllättänyt niin mediatalojen johdon kuin sisällöntuottajatkin. Yhdysvalloista lähtenyt finanssikriisi iski maailman suurimpiin mediataloihin, joista varsin moni niin sanottu perinteisen printtimedian edustaja on yllättäen lähes konkurssitilassa. Suomalainen media ei ole syvässä taloudellisessa kriisissä, vaikka esimerkiksi lehtitalojen tulokset ovat heikentyneet ilmoitustulojen laskun myötä. Sanomalehdistömme asema yhteiskunnassa on poikkeuksellisen vahva, kuten myös perinteet lukemiselle. Journalismi on kuitenkin arvosidonnaista toimintaa, kuten korkeimman oikeuden presidentti Pekka Hallberg kirjoituksessaan toteaa. Olisikin tärkeää, että kävisimme jatkossa entistä avoimempaa ja kriittisempää keskustelua siitä, mitä laatujournalismi on ja mitä se ole. Esimerkiksi uudet sosiaaliset mediat, lisääntyvä kansalaisjournalismi ja kaikki digitaalinen viestintä asettavat perinteiselle medialle uusi haasteita, jopa uhkia. Niihin on pystyttävä ja nykyistä innokkaammin myös haluttava vastata. Journalismi ei saa silti kadottaa yhteiskunnallista merkitystään. Tämä julkaisu on koostettu syyskuussa 2009 Helsingissä pidetyn journalismiseminaarin puheenvuoroista. Seminaarin järjestivät yhteistyössä Helsingin yliopiston viestinnän tutkimuskeskus ja TAT-ryhmä. Kiitos seminaarin puhujille sekä julkaisua tukeneelle TT-säätiölle. Helsingissä marraskuussa 2009 Krista Kinnunen Kari Väisänen V O I D A A N K O J O U R N A L I S M I N Y H T E I S K U N N A L L I N E N T E H TÅVÄ P E L A S TA A? 6 7

5 Onko journalismi kriisissä? Onko journalismi kriisissä? Syyskuussa 2009 TAT-ryhmä ja Helsingin yliopiston Viestinnän tutkimuskeskus CRC järjestivät seminaarin, jonka otsikkona oli Kriisin vaikutus journalismiin voidaanko journalismin yhteiskunnallinen tehtävä pelastaa? Otsikkoon sisältyy kaksi keskeistä ajatusta: että vuonna 2008 alkanut globaali talouskriisi vaikuttaa väistämättä journalismiin; ja että tällä on vaikutuksia journalismin yhteiskunnalliseen tehtävään. Sen arvellaan olevan vaarassa, ja se halutaan pelastaa. Vaikka otsikossa ei puhuta suoraan journalismin kriisistä, on aiheesta viime vuosien aikana puhuttu paljon. Se on ollut keskustelun aiheena sekä journalismin tutkijoiden että lisääntyvästi myös alan toimijoiden keskuudessa. Siitä, mistä itse kriisissä tai kriisipuheessa on kysymys, on kuitenkin erilaisia tulkintoja. Jotkut näkevät, että journalismin kriisi on ensisijaisesti talouden kriisi. Lähtökohtana on havainto, että perinteinen uutisjournalismi ei enää myy samalla tavoin kuin ennen, sanomalehtien levikkiluvut laskevat ja televisiouutisten katsojat kaikkoavat - tämä taas tietää väheneviä tuloja ja vähemmän resursseja. Numeroiden valossa ei tunnukaan liioittelulta puhua ainakin jonkinasteisesta perinteisen uutisjournalismin kriisistä. Sanomalehtien tilaajamäärät ovat Suomessakin pudonneet: vuonna 1990 sanomalehtien kokonaislevikki oli noin 4 miljoonaa, kun se vuonna 2008 oli 3 miljoonaa. Levikistä on hävinnyt 18 vuodessa kokonainen neljännes. Viimeaikainen kehitys on kiristänyt tilannetta. Globaalin talouskriisin vaikutukset sanomalehtien ja kaupallisten televisiokanavien talouteen ovat merkittävät: vuoden 2009 keväällä sanomalehdistön mainostulot laskivat edellisvuodesta noin 25 prosenttia, television osalta alamäki oli noin 15 prosenttia. Verkostakaan ei ole näillä näkymin tulossa talouden pelastajaa: verkkomainonnalla ei kyetä nykytietojen mukaan kattamaan kuin prosenttia 8 journalismin tuotantokustannuksia. Ongelmana on lisäksi se, että verkkomainonta suuntautuu selvästi muualle kuin uutisjournalismiin. Useat suuret toimijat suhtautuvat myös hyvin pessimistisesti verkkolehtien maksullisuuteen. Syvenevä kierre on ratkaistavissa Tästä tullaan toiseen tapaan ymmärtää journalismin kriisi. Monille kriisi on tulosta siitä, että on luovuttu perinteisestä journalistisesta laadusta ja journalismin yhteiskunnallisesta tehtävästä, sen roolista demokratiassa: vallan vahtimisesta ja yleisön tiedollisten tarpeiden palvelemisesta. Puhutaan tabloidisaatiosta, journalismin iltapäivälehtimäistymisestä, jonka nähdään vaivaavan myös vakavasti otettavia laatulehtiä. Tehdään sellaista journalismia, joka myy tai jonka toivotaan myyvän, ja jolla saataisiin levikkiluvut nousemaan ja katsojat kiinnostumaan. Luovutaan vaikeista ja vakavista yhteiskunnallisista aiheista, tehdään poliittista populismia, harjoitetaan julkkis- ja juorujournalismia. Riippuen siitä, miten kriisi ja sen syyt ymmärretään, käytössä on tänään karkeasti arvioituna kolmenlaisia keinoja, joilla syvenevää kierrettä yritetään ratkoa. Ensiksi, sanomalehdistössä on yleisesti sovellettu kustannusten leikkauksen ja tulojen maksimoinnin linjaa, mikä merkitsee toimituksellisten menojen vähentämistä vähemmän toimittajia, tiiviimpi työtahti, pienemmät palkkiot ja sisällön tekemistä eri keinoin niin sanotusti lukijaystävällisemmäksi sekä myös, jos mahdollista, tulojen kasvattamista. Tässä keinoina ovat hintojen korottaminen ja verkkosisältöjen muuttaminen maksullisiksi. Toisen strategian perustana on jättäytyminen markkinoiden varaan, luottamus markkinoiden kykyyn tuottaa ratkaisut. Uutismedian on sopeuduttava tilanteeseen ja jätettävä yhteiskunnallinen tehtävä muiden instituutioiden hoidettavaksi. Perinteisen journalismin ammatillisine käytäntöineen ja eettisine sääntöineen on muututtava tai ainakin joustettava tätä vastaavasti. Kolmas ratkaisumalli on monen niin sanotun laatulehden linja. Sen mukaan journalismin pitää pyrkiä säilyttämään yhteiskunnallinen tehtävä myös digitaalisessa ympäristössä, ja sanomalehdistön on kyettävä mukautumaan yleisöjen kulutustottumusten muutokseen. Yksi perusedellytys 9

6 Onko journalismi kriisissä? tälle on paperilehden ja verkkosisältöjen tehokas yhdistäminen. Samalla uudelle toimintamallille on löydettävä taloudellinen perusta. Keinoja ovat muun muassa verkkosisältöjen maksullisuus, mainonnan entistä tarkempi kohdentaminen ja tekijänoikeuden suojan tehostaminen. Journalismin yhteiskunnallisen tehtävän näkökulmasta kolmas toimintalinja on johdonmukaisin, mutta se on myös kaikkein vaikein. Nykyisessä kriisitilanteessa on vaikea ennakoida, millaiset edellytykset sen toteutumiselle on. Laatujournalismilla on hintansa Journalismin perinteisen taloudellisen perustan murtuminen merkitsee, että tulevaisuudessa kuluttajat joutuvat todennäköisesti maksamaan laatujournalismista selvästi nykyistä enemmän. Vaarana on, että perinteisestä journalismista tulee hyvin koulutetun ja hyvin toimeentulevan eliitin yksinoikeus. Muille yleisöille on tarjolla viihdettä ja jännitystä. Muitakin strategioita journalismin kriisin voittamiseksi on ehdotettu. Edesmennyt Columbian yliopiston professori James Carey, yksi kaikkien aikojen arvostetuimmista journalismin tutkijoista, totesi jo vuonna 2002: Journalismi uudistuu vasta kun uutisorganisaatiot irrotetaan niitä kasvavasti ahdistavasta globaalista viihde- ja informaatioteollisuudesta. Käytännössä tätä voisi tulkita kannanotoksi siitä, että uutisorganisaatiot sopivat huonosti pörssiyhtiöiden muottiin ja kvartaalitalouden palvelukseen. 10 Politiikan ja julkisuuden muutos Suomessa 2000-luvulla Jollei mitään muita kuin yksipuolisia syitä ja oikaisuja pääse päivänvaloon, niin korkeat asianomaiset itse pysyvät pimeydessä, perusteli Anders Chydenius painovapautta vuoden 1766 valtiopäivillä. Tuohon aikaan poliittisen järjestelmän kritiikki oli harvinaista. Missä mennään 2000-luvun Suomessa? Ovatko yksipuoliset syyt taas etualalla? Puuttuuko suuri kertomus? Politiikan muutosta kuvaa äänestysaktiivisuuden lasku. Viime eduskuntavaaleissa äänestysprosentti jäi alhaisemmaksi kuin milloinkaan vuoden 1945 vaalien jälkeen. Vuoden 1966 vaalien 85 prosentin huippulukemista tultiin 68 prosentin tasolle, ja äänestäjää oli siirtynyt yhteiskunnassa äänettömiksi yhtiömiehiksi. Se ei ole Euroopassa poikkeuksellista, mutta osallistuminen vaaleihin on muihin pohjoismaihin verrattuna vähäisempää. Vaikka ei ole aihetta sukeltaa taustatekijöihin, voidaan päätellä luokkajaon murtuneen, etu- ja intressijärjestöjen osuuden lisääntyneen sekä uskon poliitikkoihin ja vaaleilla vaikuttamiseen hiipuneen. Yhteisiä linjauksia on vaikea entiseen tapaan politisoida. Ihmiset tekevät yksilöllisiä valintoja. 11 Toinen Careyn kommentti koskee julkisen vallan roolia. Valitettavasti lehdistön täytynee luottaa demokraattisen valtion tukeen, jotta se loisi välttämättömät edellytykset demokraattisen lehdistön kukoistukselle, ja että journalisteille palautettaisiin heidän varsinainen roolinsa demokraattisen keskustelukulttuurin rakentajina, hän totesi. Käytännössä tällaista linjaa on viime aikoina soveltanut muun muassa Ranska, jossa hallitus sijoitti tammikuussa 2009 sanomalehdistön tukitoimiin 600 miljoonaa euroa. Englannissa keskustellaan julkisen palvelun tuen ulottamisesta myös kaupallisille televisioyhtiöille. Entä Suomessa? Olisiko James Careyn ajatuksista apua suomalaisen journalismin tulevaisuuden pohdintaan? Sananvapaudella ei ole uhkakuvia Trendi on muuallakin selvä: New York Timesin toimittaja Fareed Zakaria kuvaa demokratian liikkeitä siten, että marginaaliryhmät hyödyntävät enemmistön passiivisuuden. Blogit ja facebookit valtaavat alaa; markkinat ovat politiikan areenan kilpailija. Puolueiden asema heikentyy ja henkilöjulkisuus nousee. Politiikkaa vaivaa suurten linjojen hämärtyminen. Onko politiikka muuttumassa pieniksi kertomuksiksi, ammattitoimijoiden viihteeksi? Viritetään sosiologi Pierre Bordieun teoksen vastatuli. Julkisuudella on Suomessa ihannetausta Chydeniuksen painovapaudessa, J.V. Snellmanin Saima-lehden säkeissä ja K.J. Ståhlbergin ensimmäisessä julkisuuslaissa viranomaistointen vahtikoiraksi. Hannu Nieminen

7 Politiikan ja julkisuuden muutos Suomessa 2000-luvulla Perusoikeusuudistuksessa 1995 nähtiin sananvapauden tavoitteina taata vapaa mielipiteenmuodostus, avoin julkinen keskustelu, joukkotiedotuksen vapaa kehitys ja moniarvoisuus sekä mahdollisuus vallankäytön julkiseen kritiikkiin. Tosin nykyinen julkisuuslaki rakentaa monimutkaista järjestelmää. Toimittajat eivät ole tyytyväisiä kaikkiin salassapitopäätöksiin. Voimme silti todeta, että sananvapaudella ei ole sellaisia rajoituksia tai uhkakuvia, joista saatiin kuulla viime kesän International Press Instituten (IPI) kongressissa. Journalismille on Suomessa turvalliset edellytykset. 12 Politiikan moraali on koetuksella Pohdittaessa kriisejä, nousee esiin antiikin lausuma esse, non videri eli on parempi olla jotain eikä vain näyttää siltä. Yhteisenä piirteenä talouskriisien ja politiikankin kompastelun taustalla näyttää olevan mielikuvien erkaantuminen todellisuudesta. Kulissien sortuminen avasi nähtäville finanssikriisin raadollisuuden, holtittoman lainanannon ja pyramidihuijauksen. Samalla paljastui valvonnan ja todellisuuden kuilu. Osoittiko se vain politiikan ja talouden ongelmia vai myös julkisuuden jälkijättöisyyttä? 13 Perusoikeutena sananvapauden on poliittisen viestinnän kohdalla oltava vahva ja rajoitustoimien kynnyksen korkealla. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä on korostettu suojan merkitystä poliittisen toiminnan vapauden kannalta. Vapaus kysyy vastuuta, kun journalismin kritiikki on omissa käsissä. Ei ole hyvä kehitys, jos sananvapauden rajoja haetaan käräjiltä. Journalismiin kohdistuu kysymys, eikö asioista ollut tietoa vai eikö tietoa osattu oikein arvioida ja asettaa taustaansa. Ehkä tässä on median riskitekijä, sortuminen lyhytjänteiseen rahan ja julkisuuden tavoitteluun, kuten talouden ja politiikan toimijoilla. Vaikka media ja journalismi eivät ole sama asia, onko journalismi ajautumassa talouslaskelmien ja lukijoiden puristukseen? Journalismi on arvosidonnaista toimintaa Tiedonvälityksessä on monia kerroksia: tarve uutisointiin, asioiden kommentointi ja sitominen taustaansa sekä arvottaminen ja kannan ottaminen kehitykseen. Journalismi on arvosidonnaista toimintaa. Joukkoviestinten valtaa kuvataan usein kyvyksi vaikuttaa mielipiteisiin, asenteisiin ja viime kädessä käyttäytymiseen. Toisaalta median valta saattaa olla kuviteltua valtaa. Kysymys kääntyy viestin vastaanottajiin, heidän käyttäytymiseensä. Kun politiikka on muuttumassa julkisuudessa näyttäytymiseksi, on otaksuttu median vallan lisääntyneen politiikan piirissä. Suomessa on helppo sanoa, että finanssikriisin alkutahdit lyötiin valtamerten takana. Mutta on tipoittain paljastuvia talouden ja politiikan kyseenalaisia kytkentöjä. On hyvä, että politiikan moraalia ravistellaan. Tähän puoleen en puutu. Teemani kannalta näen ongelmia, jos asiat jäävät taustalle ja jos politiikan sisällöstä keskustelu entisestään vaimenee. Tarvitaan suuri kertomus, isompi kuva Laatujournalismilla on kysyntää. Viihteen rinnalle kaivattaisiin taas suuren kertomuksen hahmottamista; missä mennään suomalaisessa yhteiskunnassa ja mikä on tulevaisuuden visio? Yritänpä esittää eräitä kohteita tutkivalle journalismille. Otetaan esimerkki omalta ammattialaltani eli tuomioistuimista. Uskon mediakäräjöinnin - trial by newspaper - osuuden jäävän vähäiseksi. Oikeudenkäyntien retostelut eivät vaikuta ratkaisutoimintaan. Julkisuuden tavoittelulla on lyhyet jäljet. Jos oikeus etsisi kiinnostavaa julkisuuskuvaa, siinäpä olisi pulma oikeusvaltiokehitykselle. Ongelma on toisaalla. Yhteiskunnan rakenteet, ympäristö, talouselämän perusteet tai muut vastaavat ratkaisut eivät kohujuttujen rinnalla kiinnosta. Vallankäytön kammareista tarvitaan todellista tietoa. Miten valtioelinten, puolueiden, talouselämän ja median roolit ovat muuttumassa? Politiikan toimijoiden asema on painottumassa muodollisesta toimivallasta retoriseen valtaan, jolloin poliittisen kulttuurin traditiot heikentyvät ja kilpajuoksu julkisuudesta lisääntyy. Ylimpienkin valtioelinten tasolla on markkinaistumista. Vallankäytön seurantaan kaivataan henkilö- ja mielikuvia syvempää otetta.

8 Politiikan ja julkisuuden muutos Suomessa 2000-luvulla Toinen haaste liittyy globalisaatioon ja valtion rooliin. Tutkijat uskoivat kansallisvaltioiden hapertuvan ja markkinavoimien ottavan ylivallan. Kehitys ennakoi muuta. Talouskriisi on korostanut valtioiden merkitystä ja regulaation tarvetta. Valtioiden rooli muuttuu toimijaksi markkinaolosuhteissa. Kansainväliset järjestötkin ovat valtioiden pelikenttiä. Globalisaatio heijastuu valtioiden sisällä valtarakenteissa kansallisen politiikan liikkumavaran kaventuessa. Markkinoilla toimivat yritykset sopeuttavat päätöksensä kiristyvän kilpailun rajoihin. Tehtaiden alasajot ja siirrot tuntuvat epäinhimillisiltä, mutta ovat jälkikäteen vähän paremmin ymmärrettäviä. Ongelma on etukäteisen tiedon riittävyydessä, avoimuudessa. Kvartaalitalous ja päätöksenteon sektorimaisuus vievät kansantalouksia uudenlaisiin ongelmiin. Luonnonvarojen kestävän käytön, energian ja ilmastonmuutoksen kysymykset ovat esillä Kööpenhaminassa joulukuussa ja keskustelunavauksina Suomessa lokakuun Koli 2009 Forumissa. Katse tulevaisuuteen Yksi aihe on uusissa energialähteissä. Sellunkeiton mustalipeän lopettaminen bioenergian lähteenä merkitsee valtavia uusien energialähteiden tarpeita, vaikkapa satoja tuulivoimaloita. Kun Suomi on sitoutunut vuoteen 2020 mennessä tuottamaan 38 prosenttia energiasta bioenergiana, yhtälö muuttuu yhä vaikeammaksi. Mikro- ja makrotalouden yhtälöt ovat solmussa. 14 Kun markkinat vähitellen elpyvät, tuleeko valtioista entistä enemmän maksumiehiä ja velallisia ja heilahtaako heiluri vieläkin pitemmälle markkinoiden puolelle? Politiikan toimijoilta toivoisi kaukonäköisiä linjauksia, joita laatujournalismi kriittisesti arvioisi, haastaisi päättäjät tulevaisuuden pohdiskeluun. Nyt katseet eivät kanna tulevaisuuteen. Yhteiskunta tarvitsee hyvää journalismia On olemassa niin sanottu kolmen S:n teoria. Teorioista ensimmäisen loi Sokrates: Hänen tunnuslauseensa oli to be is to do eli kaikella on tarkoituksensa ja jokaisen on sitä tekemällä toteuttava. Toinen on moderni Sartren malli: to do is to be eli ei ole ennalta asetettua hahmoa vaan se on ekistentialismin mukaisesti tehtävä. Kolmas, nykyajalle tyypillinen suhtautumistapa on Sinatran malli: dobe doo. Se on vähän sellainen hällä väliä -tyyli eli mennään kukin on my way. Ideologiat vaihtuvat ja käsitykset muuttuvat, mutta hyvinvointitavoitteista on pidettävä kiinni. Laatujournalismi on avainasemassa rakentamassa yhteiskunnan luottamuspääomaa. Normiohjaus ei voi korvata yhteisiin arvoihin perustuvia eettisiä periaatteita ja moraalia, terveitä toimintatapoja. Monet asiat myös omassa työssämme palautuvat lopulta koulutukseen ja ammattitaitoon, sivistykseen. Uskon kanssanne journalismin tulevaisuuteen. Pekka Hallberg 15 Löytyykö kysymyksiin yhdistävää kertomusta? Yksi johtolanka on Philip Cernyn 1990 esittämä väite siirtymisestä hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioon. En tarkoita käsitteitä. Kilpailuvaltio ei ole fyysinen tila, vaan kuvaus ideologian muutoksesta, tavoitella toisella keinolla hyvinvointia. Tilaa saavat markkinavoimat, hallinnon keventämishankkeet ja tuottavuusohjelmat. Laatujournalismia kaivataan sen analysointiin, mitä ideologian painottuminen markkinavetoisuuteen ja taloudellisten mittareiden korostuminen vaikuttavat hyvinvointiyhteiskuntaan. Toisaalta talouskriisi on vaatinut suurempaa julkisen vallan panostusta ja regulaatiota eli kansallisvaltioiden investointeja.

9 Politiikan ja julkisuuden muutos Suomessa 2000-luvulla V O I D A A N K O J O U R N A L I S M I N Y H T E I S K U N N A L L I N E N T E H TÅVÄ P E L A S TA A? 16 17

10 Politiikan ja median kohtalonyhteys Politiikan ja median kohtalonyhteys Politiikkaa ja mediaa yhdistää moni asia. Esimerkiksi se, että niiden molempien nähdään olevan kriisissä. Median osalta kriisipuhe on saanut internetin vaikutuksen ja talouslaman seurausten vuoksi erityistä kantavuutta viime vuosina. Poliittisen järjestelmämme pohjana olevan kansanvallan kriisistä puhuminen sen sijaan on muuttunut aika lailla pysyväksi ilmiöksi. Itse asiassa edustuksellisen demokratian kriisistä on oltu huolestuneita heti siitä asti, kun lakattiin olemasta huolestuneita yhteiskunnan ylipolitisoitumisesta. Kansanvallan tulevaisuudesta on syytäkin olla huolissaan. Alhainen äänestysaktiivisuus on ilman muuta vakava ilmiö, ja erityisen vakavan siitä tekee nuorten, äänestyspassiivisten ikäluokkien lisääntyminen ja vanhempien, äänestysaktiivisten ikäluokkien luonnollinen poistuminen äänestyskopeista. 18 Median stimuloimaa politiikan henkilöitymistä ja viihteellistymistä on pidetty yhtenä kaikkein synkimmistä kansanvallan päällä leijuvista pilvistä. Mutta entä jos politiikan henkilöityminen ja viihteellistyminen pelastaakin suomalaisen kansanvallan legitimiteetin? Osin keinotekoinen, mutta osin uuteen perustuslakiin pohjaava pääministerivaaliasetelma saattaa pidemmällä tähtäimellä lisätä kiinnostusta puoluepolitiikkaan. Internet luo uusia mahdollisuuksia poliittiseen osallistumiseen esimerkiksi sosiaalisen median, nettiadressien tai aitoa keskustelua sisältävien, politiikkaa käsittelevien blogien kautta. Kuten tunnettua, kansalaiset seuraavat politiikkaa ennen kaikkea median välityksellä. Mediassa määritetään yhteiskunnallisen ja poliittisen keskustelun aiheet. Tavallisten kansalaisten käsitykset politiikasta ja poliittisista päätöksistä muodostuvat suureksi osaksi politiikasta mediajulkisuudessa käydyn keskustelun perusteella. Koska tiedotusvälineiden julkisuuskriteerit kautta linjan ovat viihteellistyneet, ovat myös politiikan uutiskriteerit viihteellistyneet. 19 Muuttuva politiikka Ihmisten kaikenlainen vieraantuminen politiikasta ja poliittisten ideologioiden katoaminen ovat nekin usein kuultuja, vakavia huolenaiheita. Onkin selvää, että reaalisosialismin romahdus 1990-luvun alussa teki osaltaan lopun kylmän sodan aikakaudelle ominaisesta sosialistisen ja kapitalistisen järjestelmän välisestä taistelusta. Tähän ajallisesti limittynyt talouslama ja sen seurauksena kriisiin ajautunut hyvinvointivaltio-ideologia olivat seuraava isku perinteiselle politiikalle. Vapaaseen markkinatalouteen siirtyminen ja Suomen EU-jäsenyyden maatalouselinkeinolle aiheuttamat shokit osaltaan jatkoivat vahvan poliittisen perustan moukaroimista. Puolueosallistuminen ja poliittinen kansalaisuus sellaisina kuin ne toteutuivat Suomessa 1990-luvun alkuun asti eivät enää palaa. Kiinnittyminen edustukselliseen demokratiaan on jatkuvasti ohenemaan päin. Erityisesti suuntaus näkyy nuoremmissa ikäluokissa. Kaikkea toivoa on silti turha heittää. Mutta miten media liittyy kaikkeen tähän politiikkaa koskevaan kriisipuheeseen? Kehityksessä kohti mediavälitteistä demokratiaa on vaaransa. Silti trendi on välttämätön, koska politiikan on oltava viihteellistä, jotta se pysyy julkisuudessa. Jos politiikka ei olisi julkisuudessa, laskisi sitä kohtaan tunnettu kiinnostus entisestään. Median murros ja politiikan tarpeet Politiikan kriisin luonne ja vakavuus on pysynyt aika lailla ennallaan viime vuosina. Sen sijaan mediassa kriisi on syventynyt erityisesti muutaman viime vuoden aikana. Kriisi on saanut lisää painavuutta erityisesti kahden ilmiön seurauksena. Ensinnäkin internetistä on tullut joukkotiedotusväline sanan laajimmassa ja painavimmassa merkityksessä vasta viime vuosina. Ilmaisen perusuutistiedon tarjonta ja kysyntä ovat räjähtäneet nyt päättymässä olevan vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Kehitys 1990-luvulla ja uuden vuosituhannen ensimmäisinä vuosina oli vasta esimakua ja mediatalot saivat rauhassa kehitellä internetissä tapahtuvalla toiminnalle ansaintalogiikkaa. Sitä ei juuri tuntunut löytyvän, ja sitten tulikin vuosi 2008 ja maailmanlaajuinen taloustaantuma. Mediata-

11 Politiikan ja median kohtalonyhteys lojen perinteiset ilmoitustuotot vähenivät merkittävällä tavalla, eikä internetin kautta tullut kompensoivia tuloja. Mediasisältöihin internetin tulo on vaikuttanut ennen kaikkea nopeuden vaatimuksen kasvuna. Sen sijaan suuntaus kohti lyhyempiä, yksinkertaisempia, henkilöityneempiä ja viihteellisempiä ilmaisutapoja on ollut vallalla jo ennen internetin varsinaista läpimurtoa. Politiikan ja poliitikkojen kannalta mediasisältöjen muutokset on ollut pakko huomioida. Suorat kontaktit poliitikkojen ja äänestäjien kannalta ovat ohentuneet, vaikka internet hieman muutosta pehmentääkin. Mediajulkisuus luo poliitikolle tunnettuuden, minkä vuoksi poliitikkojen on muutettava toimintatapojaan median toimintalogiikkaan sopiviksi. Mitä paremmin tässä onnistutaan, sitä suuremmaksi kasvaa medianäkyvyys, poliitikon tunnettuus ja puolueen vaalimenestys. Puolue tai poliitikko voi tuskin saada liikaa hyvää mediajulkisuutta. Aina puolueen tai poliitikon vetovoima ei riitä tai media ei suostu toimimaan siten kuin poliittinen toimija haluaisi. Siksi journalistisen mediajulkisuuden lisäksi tarvitaan myös ostettua medianäkyvyyttä eli mediassa näkyvä vaalikampanja. Yhä vahvempi kohtalonyhteys Mediakampanjat ovat muuttuneet yhä massiivisemmiksi ja tulleet samalla yhä kalliimmiksi. Mediapanoksia ei ole voinut säästellä, koska poliittisen järjestelmän muutoksen seurauksena valtaa on ollut 1990-luvulta lähtien jaossa erityisesti eduskuntavaaleissa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Suurimman puolueen puheenjohtajasta on tullut pääministeri vuodesta 1991 lähtien ja toiseksi suurimmasta puolueesta on vuodesta 2003 lähtien tullut toinen päähallituspuolue. Hallitukset ovat istuneet koko vaalikauden vuodesta 1983 lähtien ja varsinkin 1990-luvulta lähtien hallitusneuvotteluissa sovittu ohjelma on lyönyt suuret poliittiset ratkaisut neljäksi vuodeksi lukkoon. 20 Ministereitä, pääministeri mukaan lukien, voidaan kyllä tarvittaessa vaihtaa, sillä se on paljon halvempi ja helpompi vaihtoehto. Tämän Anneli Jäätteenmäen tapaus kesältä 2003 osoitti ja senkään takia Matti Vanhasen asema kohun kaikkein vaikeimmassa vaiheessa syys lokakuussa 2009 ei ollut kovin vahva. Toisaalta, kun Vanhasen kova linja piti ja hän onnistui putoamaan kohun vedenjakajalta jaloilleen, muuttui hänen asemansa vahvemmaksi kuin aikoihin kuten hän itsekin linjasi tyytyväisenä lokakuussa Meneillään olevan politiikan ja median murroksen seurauksena on avoinna paljon erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja. Tasapainoilu poliitikkojen ja median välillä jatkuu, kun poliitikot yrittävät hyödyntää tiedotusvälineitä omiin tarkoituksiinsa, ja media vastaavasti yrittää hoitaa vallan vahtikoiran tehtäväänsä. Kaunistelevan päivänpaisteinen suosikkipoliitikkojen henkilökuvajournalismi on yksi ääripää, ja politiikan menoa tyhjänpäiväisellä tavalla moralisoiva yksityiskohtien kaivelu toinen ääripää. Viime aikoina median tililtä löytyy sekä yhteiskunnallisen tehtävän hoitoon liittyviä onnistumisia että epäonnistumisia. Kaiken kaikkiaan esimerkiksi vaalirahoitukseen liittyvä uutisointi on lisännyt suomalaisen poliittisen järjestelmän avoimuutta, millä voi lopulta olla jopa demokratiaa tervehdyttävä vaikutus. Median onnistumiset ja epäonnistumiset liittyvät sikäli yhteen, että molemmilla vaihtoehdoilla on vaikutuksensa suomalaisen poliittisen järjestelmän toimivuuteen ja sen tulevaan kehitykseen. Ville Pernaa 21 Medianäkyvyyden, eduskuntavaalien, hallitusratkaisun ja -ohjelman välinen nelivuotinen kohtalonyhteys on nykyään niin vahva, että esimerkiksi syksyllä 2009 kaikkein kovimmankin vaalirahoituskohun aikana oli ilmeistä, että eduskuntaa ei hajoteta ja että hallitus ei kaadu.

12 Toimituksellisen kulttuurin muutos Toimituksellisen kulttuurin muutos Sanomalehtien tulevaisuudesta kannetaan alalla nykyisin aivan erityistä huolta. Moni suorastaan kilpailee sen julistamisessa, milloin paperinen sanomalehti vetää viimeisen henkäyksensä. Viimeksi Rupert Murdoch sanoi sen tapahtuvan 2030-luvulla. Näen päivän, jolloin ihmiset ostavat mieluummin lehtensä kannettaviin lukulaitteisiin kuin liiskattuihin puihin, Murdoch sanoi konferenssissa New Yorkissa syksyllä Murdoch on varmasti hyvä asiantuntija, mutta aina hänkään ei ole oikeassa. Kun Murdoch vieraili Sanomatalossa Helsingissä kymmenen vuotta sitten, häneltä kysyttiin, aikooko hän osaa vielä painokoneita. Vastaus oli tiukka: en koskaan, ja muutaman vuoden kuluttua hän osti. Nyt tilanne saattaa tietenkin olla muuttunut. Ehkä paperisen lehden käy kuin puhelinkioskin, kuten Ted Turner sanoi taannoin HS:n haastattelussa. Ajattelin kuitenkin olla eri mieltä ja suosittelen samaa muillekin alamme toimijoille. Huomasin vastikään aamutelevision journalismikeskustelussa luiskahtavan toimittajan suusta lauseen, joka kuului suunnilleen näin. Hyvä, että joku tekee lehtiä, kun niitä kuolee niin paljon. Se voi olla jopa toimittajakunnassa yleinen käsitys, mutta totta se ei ole. Näen sanomalehden tulevaisuuden sekä paperisena versiona että verkkoversiona vahvana osana muotoutuvaa uudenlaista mediamaisemaa. Mutta myönteiselle kehitykselle on yksi ratkaiseva mutta. Tulevaisuus ei ole vahva, jolleivät sanomalehdet jaksa uudistua sekä sisältöjensä että toiminta- ja työtapojensa osalta. Menestys täytyy tehdä, sitä ei saa perintönä. Vasta hyvä ja uudistuva sanomalehti tai muu viestin on myös uskottava yhteiskunnan uudistaja. Tosiasiat kuitenkin kannattaa tunnustaa aivan J.K. Paasikiven oppien mukaisesti, vaikkei hän ehkä itse elänytkään myöhempien oppiensa mukaisesti. Totta tietenkin on, että tilattavien sanomalehtien levikit ovat Suomessakin laskusuunnassa, mutta mitään hälyttävää romahdusta ei ole näköpiirissä. 22 Iltapäivälehtien levikit kuitenkin laskevat selvästi nopeammin eli irtonumeromarkkina supistuu. Tänään myydään päivittäin lähes satatuhatta iltapäivälehteä vähemmän päivässä kuin vuosikymmenen alkupuolella. Kehitys tuo mahdollisuuksia Meille jokaiselle on aivan itsestään selvää, että suurin ja vahvin moottori muuttuneen maailmamme ytimessä on internet. Sanomalehdillä on myös eniten menetettävää. Muistan lukeneeni tarinan 1800-luvulta, jolloin silloiset kustantajat kavahtivat sähkösanomaa. Nuo kustantajat luulivat aivan väärin että lehdet häviävät, kun ihmiset saavat uutisensa sähkösanomista. Tästä oli kuitenkin lyhyt matka käänteentekevään oivallukseen käyttää sähkösanomia lehden sisällön parantamiseen, jolloin sanomalehdistä tuli entistä parempia ja entistä suositumpia. Nythän on kysymys siitä, kuka keksii parhaiten hyödyntää internetiä ja sen tuomia mahdollisuuksia lehden sisällön parantamiseen. Sanomalehden perusta liiketoimintana on ollut yksinkertainen: myymme sisältöä lukijoille ja lukijoita ilmoittajille. Journalistisen sisällön tehtävä on myös aivan ennallaan: vahtia valtaa ja kuunnella siellä missä on hiljaista, sillä siellä on valta, pitää poliittinen johto ja elinkeinoelämä varpaillaan, käydä keskustelua olennaisista asioista ja toimia portinvartijana. Muodissa oleva sosiaalinen media ei tätä tehtävää pysty korvaamaan. Viestinten ylevä tehtävä on puolustaa sananvapauden ja demokratian asiaa. Totta kai journalismin tehtävä on myös viihdyttää. Jo Helsingin Sanomien edeltäjän Päivälehden perustajat kirjasivat Päivälehden perusjulistukseen nykyisin sanottaisiin missioon tarkoituksenaan olevan lehden sisällön tekeminen muun ohella vilkkaaksi ja huvittavaksi. Internet on muuttanut pysyvästi toimitusten roolia. Toimitusten ja toimittajien portinvartijan ja keskustelun vetäjän roolit ovat heikentyneet, sillä julkisuuskynnys verkossa on olematon. Mutta esimerkiksi vaalirahakohu osoittaa, että erityisesti sanomalehdistöllä on vielä paljon tehtävää. 23

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä?

Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä? Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä? #UPDATE2016 10.2.2016 MIKAEL PENTIKÄINEN Pasi Rahikainen Motto Karaktääri on kuin puu, ja maine kuin sen varjo. Varjo on se, mitä me ajattelemme siitä; puu on todellinen

Lisätiedot

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 PR, mediasuhteet ja journalismi Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 Viestinnän ja markkinoinnin integraatio Imago Brandi Maine Yksinkertainen viestinnän perusasetelma Lähde: Karvonen, E. Suomalainen

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Luento 4, , Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne

Luento 4, , Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne TU-C9280 Viestintä 1 Luento 4, 7.10.2016, Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne Agenda Alustus Keskustelua Ryhmätyö: Aallon mediaviestinnän analyysia

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

Kristina Ruuskanen TV09S1M1

Kristina Ruuskanen TV09S1M1 Kristina Ruuskanen TV09S1M1 1/24 1. Johdanto 2. Digitaalinen markkinointi 3. Digitaalisen markkinoinnin muotoja 4. Suosituimmat digitaalisen markkinoinnin keinot 5. Digitaalisen markkinoinnin käytön syyt

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA Viestintä- ja markkinointiseminaari 2.-3.6.2015 Kari Ikonen twitter @IkonenKari 3.6.2015 Alma Aluemedia Maakuntalehdet Alma Aluemedia 4 maakuntalehteä 14 tilattavaa

Lisätiedot

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä Sosiaalinen media verkoston työvälineenä Mitä on sosiaalinen media? Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto Hannu Palmu 6.2.2015 Kyselyn tavoite Tavoitteena oli selvittää kyselyn avulla jälkimarkkinoinnin johdon oma näkemys siitä, miten jälkimarkkinoinnissa nähdään

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA Helsinki 4.11.2010 Sirkku Laine Luvassa... Katsahdus matkailijan näkökulmaan Paljon käytännön esimerkkejä Arviointia, onko sosiaalisesta mediasta oikeasti

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä

Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä 17.3.2016 Maailman olennaiset muutokset 1: Tieto kaikkien saatavilla Jokaisella kansalaisella on taskussaan kaikki maailmassa

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Mediatutkimuksen päivät, Turku 4.2.2011 Esa Reunanen Perustiedot Käynnistyi syksyllä 2010 Valmistuu vuodenvaihteessa 2011 / 2012 Tutkijat: Esa Reunanen, Auli Harju,

Lisätiedot

VIESTINTÄÄ RYTMIHÄIRIÖN MAAILMASSA!

VIESTINTÄÄ RYTMIHÄIRIÖN MAAILMASSA! VIESTINTÄÄ RYTMIHÄIRIÖN MAAILMASSA! OLIPA KERRAN MAAILMA Se oli suoraviivainen. Tekojen vaikutukset olivat selkeitä. Se oli ennustettava. Organisaatiot luottivat pitkän aikavälin suunnitelmiin. SIINÄ

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Median sääntely ja sananvapaus. Anna Alatalo

Median sääntely ja sananvapaus. Anna Alatalo Median sääntely ja sananvapaus Anna Alatalo Median toiminnan rajat Median toimintaan vaikuttavien yhteiskunnallisten ehtojen yhteensovittaminen toteutuu median yhteiskunnallisena sääntelynä eli regulaationa.

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

TYÖELÄMÄ SUOMESSA VUONNA 2030

TYÖELÄMÄ SUOMESSA VUONNA 2030 TYÖELÄMÄ SUOMESSA VUONNA 2030 Get a Life hanke Grasping the Future 2009 konferenssissa 20.10.2009, Wanha Satama, Helsinki Vaihtoehtoisia tulevaisuuspolkuja opintonsa päättävälle ihmiselle Elämän kokonaisuus

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

MILLAINEN ON MEDIANKÄYTTÄJÄ VUONNA 2025? Katsaus tulevaisuuteen arvotutkimusten avulla

MILLAINEN ON MEDIANKÄYTTÄJÄ VUONNA 2025? Katsaus tulevaisuuteen arvotutkimusten avulla MILLAINEN ON MEDIANKÄYTTÄJÄ VUONNA 2025? Katsaus tulevaisuuteen arvotutkimusten avulla Mediapäivä 25.11.2015 Marina Congress Center Juho Rahkonen JUHO RAHKONEN Taloustutkimus Oy:n tutkimuspäällikkö vuodesta

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

Dosentti, FT Johanna Sumiala Helsingin Yliopisto

Dosentti, FT Johanna Sumiala Helsingin Yliopisto Dosentti, FT Johanna Sumiala Helsingin Yliopisto 13.4.2011 http://www.youtube.com/watch?v=10n3ywl _q48&feature=related Sisäinen vs. ulkoinen voiko enää erottaa? Mainekriisi (kirkko, Kesko, hiihtoliitto)

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa:

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa: 1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 25.4.2006 Televisiodirektiivin uudistaminen Valtioneuvoston kirjelmä U 14/2006 vp Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut Facebook-sivu tehokäyttöön Osa 2 Facebook-sivun julkaisut 2013-3-8 1 Mitä opit tänään Mitä laaja tutkimus kertoo erilaisten julkaisujen saamasta palautteesta Miten luot sisältöstrategian Facebook-sivullesi

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi 25.10.2013 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Osaamisen kehittämisen menetelmiä

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

Alma Media Oyj Varsinainen yhtiökokous 12.3.2008. Kai Telanne toimitusjohtaja

Alma Media Oyj Varsinainen yhtiökokous 12.3.2008. Kai Telanne toimitusjohtaja Alma Media Oyj Varsinainen yhtiökokous 12.3.2008 Kai Telanne toimitusjohtaja Esityksen sisältö Alma Media tänään Toimintaympäristö 2007 Alma Median tulos 2007 Tulevaisuuden näkymät Alma Media Oyj 12.3.2008

Lisätiedot

Lopuksi, muttei hallinnon - suuntia huomiselle

Lopuksi, muttei hallinnon - suuntia huomiselle Lopuksi, muttei hallinnon - suuntia huomiselle Osastopäällikkö, valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kaikki johtajat ovat toivon jakajia 09.11.2015 2 Millä näkemyksellä

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

Hyvästi, huono kieli!

Hyvästi, huono kieli! Journalisti 13/2010 Hyvästi, huono kieli! Kun toimittaja panostaa resursseja, lukija voihkii. Lehtori Sirkka Wahlstén tekee kaikkensa, jotta jutuissa eivät vilahtelisi vierassanat ja viranomaiskieli. Jaakko

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Mitä uuden kirjastolain pitäisi mahdollistaa? Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on turvata

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS eli tieteen avoin saatavuus on tiedemaailman ajankohtainen tavoite. Tutkimus halutaan saada näkyville ja hyödyksi niin laajasti kuin mahdollista.

Lisätiedot