Voidaanko journalismin yhteiskunnallinen tehtävä pelastaa? Mediafoorumi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Voidaanko journalismin yhteiskunnallinen tehtävä pelastaa? Mediafoorumi"

Transkriptio

1 Voidaanko journalismin yhteiskunnallinen tehtävä pelastaa? Mediafoorumi Hannu Nieminen Pekka Hallberg Ville Pernaa Janne Virkkunen Hannu Olkinuora Mikael Pentikäinen Salla Paajanen Janne Matikainen Heikki Hakala Johannes Koroma Petri Laukka Anni Lintula Jouko Jokinen Helsingissä marraskuussa 2009 Krista Kinnunen, Kari Väsänen (toim.) / TAT-ryhmä Graafinen suunnittelu Pekka Loiri Taitto Katariina Tirkkonen Kuvat Suomen Kuvapalvelu Oy ja Ateljeekuva Kirjapaino xxx Julkaisu on saanut tukea TT-säätiöltä

2 Sisällys Median murros haastaa journalismin 5 Krista Kinnunen ja Kari Väisänen, TAT-ryhmä Onko journalismi kriisissä? 8 Hannu Nieminen, Viestinnän tutkimuskeskus CRC:n tutkimusjohtaja Politiikan ja julkisuuden muutos Suomessa 2000-luvulla 11 Pekka Hallberg, Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Politiikan ja median kohtalonyhteys 18 Ville Pernaa, Turun yliopiston dosentti ja Kanavan päätoimittaja Toimituksellisen kulttuurin muutos 22 Janne Virkkunen, Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Mediatalouden muutospaineet 29 Hannu Olkinuora, Hufvudstadsbladetin päätoimittaja Media etsii uutta tasapainoa 34 Mikael Pentikäinen, Sanoma Newsin toimitusjohtaja Journalistisen työn muutos 39 Salla Paajanen, Yleisradion toimittaja Vuorovaikutusta vai journalismia perinteisen ja sosiaalisen median suhde 47 Janne Matikainen, Helsingin yliopiston viestinnän laitoksen tutkija Maksimi johtopäätöksiä minimitiedoilla 54 Heikki Hakala, Etelä-Suomen Sanomien päätoimittaja Onko hyvällä journalismilla tulevaisuutta? 58 Johannes Koroma, kolumnisti ja TT-säätiön asiamies Kanttori voitti, uskottavuus ei 63 Petri Laukka, Kalevan kulttuuritoimituksen päällikkö Mitä lukija tästä sanoisi? 66 Anni Lintula, Demin toimitussihteeri Journalismin pitää olla alituisessa kriisissä 69 Jouko Jokinen, Satakunnan Kansan päätoimittaja

3 Median murros haastaa journalismin 5 Yhteiskunnassamme vallitsee melko yhtenevä mielipide median kasvaneesta vallasta. Olisi tietenkin loogista kysyä heti perään, miten paljon median valta on lisääntynyt ja suhteessa mihin? Perusteltujen näkemysten löytäminen on kysymistä vaikeampaa ja joka tapauksessa vastaukset ovat aina subjektiivisia näkemyksiä riippuen vastaajasta ja hänen taustastaan. Kirjan otsikko on haasteellinen: Voidaanko journalismin yhteiskunnallinen tehtävä pelastaa? Koosteenomainen teos ei anna yksiselitteistä vastausta kysymykseen, joskin eri kirjoittajien teksteistä voisi vetää johtopäätökseen, että suomalainen journalismi ei tarvitse erityistä pelastusoperaatiota. Toisentyyppisiäkin näkemyksiä on. Laatujournalismin ydin on kunnossa, mutta sekä median kysynnän että tarjonnan sirpaloituminen on lisännyt myös huonon journalismin määrää. Kilpailu kuluttajien media-ajasta aiheuttaa ja on aiheuttanut ylilyöntejä, jotka heikentävät koko suomalaisen median laadullista kuvaa. Mediasta käytävä julkinen keskustelu on kovin epämääräistä. Eräs selittävä tekijä on toimialan voimakas murros, joka vaikuttaa niin sisällön tuotantoon kuin mediatalouden perusteisiin, jopa rakenteisiin. Kovin vähälle huomiolle on jäänyt sekin tosiseikka, että internet on muuttanut pysyvästi myös toimitusten roolia, kuten Helsingin Sanomien päätoimittaja Janne Virkkunen toteaa. Mediatalojen suurimmat julkiset haasteet näyttävät olevan enemmänkin taloudellisia kuin sisällöllisiä. Olettamus voi tosin olla väärä, sillä usein keskusteluun osallistuvat ne tahot, jotka ymmärtävät ja tunnistavat myös median yhteiskunnallisen roolin ja vastuun. Vaikka he ovat syystäkin huolissaan median viihteellistymisestä ja epä-älyllistymisestä, ei heilläkään riitä rohkeutta kyseenalaistaa heikkenevää sisällön laatua. Vaikka medialla on aina ollut ja on nytkin yhteiskunnallisen portinvartijan rooli, ei se saa käyttää asemaansa väärin, tai häivyttää itse asiasisältöä pinnallisen populismin alle. Tällaisia vivahteita on ollut nähtävissä niin vaalirahakeskustelussa kuin jokavuotisessa verotietojen listauksessa. Kummassakin tapauksessa huomion pitäisi lopulta kiinnittyä itse systeemin

4 Median murros haastaa journalismin heikkouksiin ja mahdollisiin parannusehdotuksiin, eikä niinkään eri yksilöiden tekemisiin. Koosteteoksesta löytyy useita hyviä havaintoja journalismin ytimestä, olemuksesta ja tarkoituksesta. Etelä-Suomen Sanomien päätoimittaja Heikki Hakala kysyy omassa kirjoituksessaan aiheellisesti eikö journalismin ydintehtävä edelleen ole antaa ihmisille tietoa oman käsityksen muodostamiseen pikemminkin kuin yrittää muodostaa käsityksiä hänen puolestaan? Koko alaa koskevan punaisen langan löytäminen ei ole vaikeaa. Teknologialähtöisen markkinamuutoksen voima on yllättänyt niin mediatalojen johdon kuin sisällöntuottajatkin. Yhdysvalloista lähtenyt finanssikriisi iski maailman suurimpiin mediataloihin, joista varsin moni niin sanottu perinteisen printtimedian edustaja on yllättäen lähes konkurssitilassa. Suomalainen media ei ole syvässä taloudellisessa kriisissä, vaikka esimerkiksi lehtitalojen tulokset ovat heikentyneet ilmoitustulojen laskun myötä. Sanomalehdistömme asema yhteiskunnassa on poikkeuksellisen vahva, kuten myös perinteet lukemiselle. Journalismi on kuitenkin arvosidonnaista toimintaa, kuten korkeimman oikeuden presidentti Pekka Hallberg kirjoituksessaan toteaa. Olisikin tärkeää, että kävisimme jatkossa entistä avoimempaa ja kriittisempää keskustelua siitä, mitä laatujournalismi on ja mitä se ole. Esimerkiksi uudet sosiaaliset mediat, lisääntyvä kansalaisjournalismi ja kaikki digitaalinen viestintä asettavat perinteiselle medialle uusi haasteita, jopa uhkia. Niihin on pystyttävä ja nykyistä innokkaammin myös haluttava vastata. Journalismi ei saa silti kadottaa yhteiskunnallista merkitystään. Tämä julkaisu on koostettu syyskuussa 2009 Helsingissä pidetyn journalismiseminaarin puheenvuoroista. Seminaarin järjestivät yhteistyössä Helsingin yliopiston viestinnän tutkimuskeskus ja TAT-ryhmä. Kiitos seminaarin puhujille sekä julkaisua tukeneelle TT-säätiölle. Helsingissä marraskuussa 2009 Krista Kinnunen Kari Väisänen V O I D A A N K O J O U R N A L I S M I N Y H T E I S K U N N A L L I N E N T E H TÅVÄ P E L A S TA A? 6 7

5 Onko journalismi kriisissä? Onko journalismi kriisissä? Syyskuussa 2009 TAT-ryhmä ja Helsingin yliopiston Viestinnän tutkimuskeskus CRC järjestivät seminaarin, jonka otsikkona oli Kriisin vaikutus journalismiin voidaanko journalismin yhteiskunnallinen tehtävä pelastaa? Otsikkoon sisältyy kaksi keskeistä ajatusta: että vuonna 2008 alkanut globaali talouskriisi vaikuttaa väistämättä journalismiin; ja että tällä on vaikutuksia journalismin yhteiskunnalliseen tehtävään. Sen arvellaan olevan vaarassa, ja se halutaan pelastaa. Vaikka otsikossa ei puhuta suoraan journalismin kriisistä, on aiheesta viime vuosien aikana puhuttu paljon. Se on ollut keskustelun aiheena sekä journalismin tutkijoiden että lisääntyvästi myös alan toimijoiden keskuudessa. Siitä, mistä itse kriisissä tai kriisipuheessa on kysymys, on kuitenkin erilaisia tulkintoja. Jotkut näkevät, että journalismin kriisi on ensisijaisesti talouden kriisi. Lähtökohtana on havainto, että perinteinen uutisjournalismi ei enää myy samalla tavoin kuin ennen, sanomalehtien levikkiluvut laskevat ja televisiouutisten katsojat kaikkoavat - tämä taas tietää väheneviä tuloja ja vähemmän resursseja. Numeroiden valossa ei tunnukaan liioittelulta puhua ainakin jonkinasteisesta perinteisen uutisjournalismin kriisistä. Sanomalehtien tilaajamäärät ovat Suomessakin pudonneet: vuonna 1990 sanomalehtien kokonaislevikki oli noin 4 miljoonaa, kun se vuonna 2008 oli 3 miljoonaa. Levikistä on hävinnyt 18 vuodessa kokonainen neljännes. Viimeaikainen kehitys on kiristänyt tilannetta. Globaalin talouskriisin vaikutukset sanomalehtien ja kaupallisten televisiokanavien talouteen ovat merkittävät: vuoden 2009 keväällä sanomalehdistön mainostulot laskivat edellisvuodesta noin 25 prosenttia, television osalta alamäki oli noin 15 prosenttia. Verkostakaan ei ole näillä näkymin tulossa talouden pelastajaa: verkkomainonnalla ei kyetä nykytietojen mukaan kattamaan kuin prosenttia 8 journalismin tuotantokustannuksia. Ongelmana on lisäksi se, että verkkomainonta suuntautuu selvästi muualle kuin uutisjournalismiin. Useat suuret toimijat suhtautuvat myös hyvin pessimistisesti verkkolehtien maksullisuuteen. Syvenevä kierre on ratkaistavissa Tästä tullaan toiseen tapaan ymmärtää journalismin kriisi. Monille kriisi on tulosta siitä, että on luovuttu perinteisestä journalistisesta laadusta ja journalismin yhteiskunnallisesta tehtävästä, sen roolista demokratiassa: vallan vahtimisesta ja yleisön tiedollisten tarpeiden palvelemisesta. Puhutaan tabloidisaatiosta, journalismin iltapäivälehtimäistymisestä, jonka nähdään vaivaavan myös vakavasti otettavia laatulehtiä. Tehdään sellaista journalismia, joka myy tai jonka toivotaan myyvän, ja jolla saataisiin levikkiluvut nousemaan ja katsojat kiinnostumaan. Luovutaan vaikeista ja vakavista yhteiskunnallisista aiheista, tehdään poliittista populismia, harjoitetaan julkkis- ja juorujournalismia. Riippuen siitä, miten kriisi ja sen syyt ymmärretään, käytössä on tänään karkeasti arvioituna kolmenlaisia keinoja, joilla syvenevää kierrettä yritetään ratkoa. Ensiksi, sanomalehdistössä on yleisesti sovellettu kustannusten leikkauksen ja tulojen maksimoinnin linjaa, mikä merkitsee toimituksellisten menojen vähentämistä vähemmän toimittajia, tiiviimpi työtahti, pienemmät palkkiot ja sisällön tekemistä eri keinoin niin sanotusti lukijaystävällisemmäksi sekä myös, jos mahdollista, tulojen kasvattamista. Tässä keinoina ovat hintojen korottaminen ja verkkosisältöjen muuttaminen maksullisiksi. Toisen strategian perustana on jättäytyminen markkinoiden varaan, luottamus markkinoiden kykyyn tuottaa ratkaisut. Uutismedian on sopeuduttava tilanteeseen ja jätettävä yhteiskunnallinen tehtävä muiden instituutioiden hoidettavaksi. Perinteisen journalismin ammatillisine käytäntöineen ja eettisine sääntöineen on muututtava tai ainakin joustettava tätä vastaavasti. Kolmas ratkaisumalli on monen niin sanotun laatulehden linja. Sen mukaan journalismin pitää pyrkiä säilyttämään yhteiskunnallinen tehtävä myös digitaalisessa ympäristössä, ja sanomalehdistön on kyettävä mukautumaan yleisöjen kulutustottumusten muutokseen. Yksi perusedellytys 9

6 Onko journalismi kriisissä? tälle on paperilehden ja verkkosisältöjen tehokas yhdistäminen. Samalla uudelle toimintamallille on löydettävä taloudellinen perusta. Keinoja ovat muun muassa verkkosisältöjen maksullisuus, mainonnan entistä tarkempi kohdentaminen ja tekijänoikeuden suojan tehostaminen. Journalismin yhteiskunnallisen tehtävän näkökulmasta kolmas toimintalinja on johdonmukaisin, mutta se on myös kaikkein vaikein. Nykyisessä kriisitilanteessa on vaikea ennakoida, millaiset edellytykset sen toteutumiselle on. Laatujournalismilla on hintansa Journalismin perinteisen taloudellisen perustan murtuminen merkitsee, että tulevaisuudessa kuluttajat joutuvat todennäköisesti maksamaan laatujournalismista selvästi nykyistä enemmän. Vaarana on, että perinteisestä journalismista tulee hyvin koulutetun ja hyvin toimeentulevan eliitin yksinoikeus. Muille yleisöille on tarjolla viihdettä ja jännitystä. Muitakin strategioita journalismin kriisin voittamiseksi on ehdotettu. Edesmennyt Columbian yliopiston professori James Carey, yksi kaikkien aikojen arvostetuimmista journalismin tutkijoista, totesi jo vuonna 2002: Journalismi uudistuu vasta kun uutisorganisaatiot irrotetaan niitä kasvavasti ahdistavasta globaalista viihde- ja informaatioteollisuudesta. Käytännössä tätä voisi tulkita kannanotoksi siitä, että uutisorganisaatiot sopivat huonosti pörssiyhtiöiden muottiin ja kvartaalitalouden palvelukseen. 10 Politiikan ja julkisuuden muutos Suomessa 2000-luvulla Jollei mitään muita kuin yksipuolisia syitä ja oikaisuja pääse päivänvaloon, niin korkeat asianomaiset itse pysyvät pimeydessä, perusteli Anders Chydenius painovapautta vuoden 1766 valtiopäivillä. Tuohon aikaan poliittisen järjestelmän kritiikki oli harvinaista. Missä mennään 2000-luvun Suomessa? Ovatko yksipuoliset syyt taas etualalla? Puuttuuko suuri kertomus? Politiikan muutosta kuvaa äänestysaktiivisuuden lasku. Viime eduskuntavaaleissa äänestysprosentti jäi alhaisemmaksi kuin milloinkaan vuoden 1945 vaalien jälkeen. Vuoden 1966 vaalien 85 prosentin huippulukemista tultiin 68 prosentin tasolle, ja äänestäjää oli siirtynyt yhteiskunnassa äänettömiksi yhtiömiehiksi. Se ei ole Euroopassa poikkeuksellista, mutta osallistuminen vaaleihin on muihin pohjoismaihin verrattuna vähäisempää. Vaikka ei ole aihetta sukeltaa taustatekijöihin, voidaan päätellä luokkajaon murtuneen, etu- ja intressijärjestöjen osuuden lisääntyneen sekä uskon poliitikkoihin ja vaaleilla vaikuttamiseen hiipuneen. Yhteisiä linjauksia on vaikea entiseen tapaan politisoida. Ihmiset tekevät yksilöllisiä valintoja. 11 Toinen Careyn kommentti koskee julkisen vallan roolia. Valitettavasti lehdistön täytynee luottaa demokraattisen valtion tukeen, jotta se loisi välttämättömät edellytykset demokraattisen lehdistön kukoistukselle, ja että journalisteille palautettaisiin heidän varsinainen roolinsa demokraattisen keskustelukulttuurin rakentajina, hän totesi. Käytännössä tällaista linjaa on viime aikoina soveltanut muun muassa Ranska, jossa hallitus sijoitti tammikuussa 2009 sanomalehdistön tukitoimiin 600 miljoonaa euroa. Englannissa keskustellaan julkisen palvelun tuen ulottamisesta myös kaupallisille televisioyhtiöille. Entä Suomessa? Olisiko James Careyn ajatuksista apua suomalaisen journalismin tulevaisuuden pohdintaan? Sananvapaudella ei ole uhkakuvia Trendi on muuallakin selvä: New York Timesin toimittaja Fareed Zakaria kuvaa demokratian liikkeitä siten, että marginaaliryhmät hyödyntävät enemmistön passiivisuuden. Blogit ja facebookit valtaavat alaa; markkinat ovat politiikan areenan kilpailija. Puolueiden asema heikentyy ja henkilöjulkisuus nousee. Politiikkaa vaivaa suurten linjojen hämärtyminen. Onko politiikka muuttumassa pieniksi kertomuksiksi, ammattitoimijoiden viihteeksi? Viritetään sosiologi Pierre Bordieun teoksen vastatuli. Julkisuudella on Suomessa ihannetausta Chydeniuksen painovapaudessa, J.V. Snellmanin Saima-lehden säkeissä ja K.J. Ståhlbergin ensimmäisessä julkisuuslaissa viranomaistointen vahtikoiraksi. Hannu Nieminen

7 Politiikan ja julkisuuden muutos Suomessa 2000-luvulla Perusoikeusuudistuksessa 1995 nähtiin sananvapauden tavoitteina taata vapaa mielipiteenmuodostus, avoin julkinen keskustelu, joukkotiedotuksen vapaa kehitys ja moniarvoisuus sekä mahdollisuus vallankäytön julkiseen kritiikkiin. Tosin nykyinen julkisuuslaki rakentaa monimutkaista järjestelmää. Toimittajat eivät ole tyytyväisiä kaikkiin salassapitopäätöksiin. Voimme silti todeta, että sananvapaudella ei ole sellaisia rajoituksia tai uhkakuvia, joista saatiin kuulla viime kesän International Press Instituten (IPI) kongressissa. Journalismille on Suomessa turvalliset edellytykset. 12 Politiikan moraali on koetuksella Pohdittaessa kriisejä, nousee esiin antiikin lausuma esse, non videri eli on parempi olla jotain eikä vain näyttää siltä. Yhteisenä piirteenä talouskriisien ja politiikankin kompastelun taustalla näyttää olevan mielikuvien erkaantuminen todellisuudesta. Kulissien sortuminen avasi nähtäville finanssikriisin raadollisuuden, holtittoman lainanannon ja pyramidihuijauksen. Samalla paljastui valvonnan ja todellisuuden kuilu. Osoittiko se vain politiikan ja talouden ongelmia vai myös julkisuuden jälkijättöisyyttä? 13 Perusoikeutena sananvapauden on poliittisen viestinnän kohdalla oltava vahva ja rajoitustoimien kynnyksen korkealla. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä on korostettu suojan merkitystä poliittisen toiminnan vapauden kannalta. Vapaus kysyy vastuuta, kun journalismin kritiikki on omissa käsissä. Ei ole hyvä kehitys, jos sananvapauden rajoja haetaan käräjiltä. Journalismiin kohdistuu kysymys, eikö asioista ollut tietoa vai eikö tietoa osattu oikein arvioida ja asettaa taustaansa. Ehkä tässä on median riskitekijä, sortuminen lyhytjänteiseen rahan ja julkisuuden tavoitteluun, kuten talouden ja politiikan toimijoilla. Vaikka media ja journalismi eivät ole sama asia, onko journalismi ajautumassa talouslaskelmien ja lukijoiden puristukseen? Journalismi on arvosidonnaista toimintaa Tiedonvälityksessä on monia kerroksia: tarve uutisointiin, asioiden kommentointi ja sitominen taustaansa sekä arvottaminen ja kannan ottaminen kehitykseen. Journalismi on arvosidonnaista toimintaa. Joukkoviestinten valtaa kuvataan usein kyvyksi vaikuttaa mielipiteisiin, asenteisiin ja viime kädessä käyttäytymiseen. Toisaalta median valta saattaa olla kuviteltua valtaa. Kysymys kääntyy viestin vastaanottajiin, heidän käyttäytymiseensä. Kun politiikka on muuttumassa julkisuudessa näyttäytymiseksi, on otaksuttu median vallan lisääntyneen politiikan piirissä. Suomessa on helppo sanoa, että finanssikriisin alkutahdit lyötiin valtamerten takana. Mutta on tipoittain paljastuvia talouden ja politiikan kyseenalaisia kytkentöjä. On hyvä, että politiikan moraalia ravistellaan. Tähän puoleen en puutu. Teemani kannalta näen ongelmia, jos asiat jäävät taustalle ja jos politiikan sisällöstä keskustelu entisestään vaimenee. Tarvitaan suuri kertomus, isompi kuva Laatujournalismilla on kysyntää. Viihteen rinnalle kaivattaisiin taas suuren kertomuksen hahmottamista; missä mennään suomalaisessa yhteiskunnassa ja mikä on tulevaisuuden visio? Yritänpä esittää eräitä kohteita tutkivalle journalismille. Otetaan esimerkki omalta ammattialaltani eli tuomioistuimista. Uskon mediakäräjöinnin - trial by newspaper - osuuden jäävän vähäiseksi. Oikeudenkäyntien retostelut eivät vaikuta ratkaisutoimintaan. Julkisuuden tavoittelulla on lyhyet jäljet. Jos oikeus etsisi kiinnostavaa julkisuuskuvaa, siinäpä olisi pulma oikeusvaltiokehitykselle. Ongelma on toisaalla. Yhteiskunnan rakenteet, ympäristö, talouselämän perusteet tai muut vastaavat ratkaisut eivät kohujuttujen rinnalla kiinnosta. Vallankäytön kammareista tarvitaan todellista tietoa. Miten valtioelinten, puolueiden, talouselämän ja median roolit ovat muuttumassa? Politiikan toimijoiden asema on painottumassa muodollisesta toimivallasta retoriseen valtaan, jolloin poliittisen kulttuurin traditiot heikentyvät ja kilpajuoksu julkisuudesta lisääntyy. Ylimpienkin valtioelinten tasolla on markkinaistumista. Vallankäytön seurantaan kaivataan henkilö- ja mielikuvia syvempää otetta.

8 Politiikan ja julkisuuden muutos Suomessa 2000-luvulla Toinen haaste liittyy globalisaatioon ja valtion rooliin. Tutkijat uskoivat kansallisvaltioiden hapertuvan ja markkinavoimien ottavan ylivallan. Kehitys ennakoi muuta. Talouskriisi on korostanut valtioiden merkitystä ja regulaation tarvetta. Valtioiden rooli muuttuu toimijaksi markkinaolosuhteissa. Kansainväliset järjestötkin ovat valtioiden pelikenttiä. Globalisaatio heijastuu valtioiden sisällä valtarakenteissa kansallisen politiikan liikkumavaran kaventuessa. Markkinoilla toimivat yritykset sopeuttavat päätöksensä kiristyvän kilpailun rajoihin. Tehtaiden alasajot ja siirrot tuntuvat epäinhimillisiltä, mutta ovat jälkikäteen vähän paremmin ymmärrettäviä. Ongelma on etukäteisen tiedon riittävyydessä, avoimuudessa. Kvartaalitalous ja päätöksenteon sektorimaisuus vievät kansantalouksia uudenlaisiin ongelmiin. Luonnonvarojen kestävän käytön, energian ja ilmastonmuutoksen kysymykset ovat esillä Kööpenhaminassa joulukuussa ja keskustelunavauksina Suomessa lokakuun Koli 2009 Forumissa. Katse tulevaisuuteen Yksi aihe on uusissa energialähteissä. Sellunkeiton mustalipeän lopettaminen bioenergian lähteenä merkitsee valtavia uusien energialähteiden tarpeita, vaikkapa satoja tuulivoimaloita. Kun Suomi on sitoutunut vuoteen 2020 mennessä tuottamaan 38 prosenttia energiasta bioenergiana, yhtälö muuttuu yhä vaikeammaksi. Mikro- ja makrotalouden yhtälöt ovat solmussa. 14 Kun markkinat vähitellen elpyvät, tuleeko valtioista entistä enemmän maksumiehiä ja velallisia ja heilahtaako heiluri vieläkin pitemmälle markkinoiden puolelle? Politiikan toimijoilta toivoisi kaukonäköisiä linjauksia, joita laatujournalismi kriittisesti arvioisi, haastaisi päättäjät tulevaisuuden pohdiskeluun. Nyt katseet eivät kanna tulevaisuuteen. Yhteiskunta tarvitsee hyvää journalismia On olemassa niin sanottu kolmen S:n teoria. Teorioista ensimmäisen loi Sokrates: Hänen tunnuslauseensa oli to be is to do eli kaikella on tarkoituksensa ja jokaisen on sitä tekemällä toteuttava. Toinen on moderni Sartren malli: to do is to be eli ei ole ennalta asetettua hahmoa vaan se on ekistentialismin mukaisesti tehtävä. Kolmas, nykyajalle tyypillinen suhtautumistapa on Sinatran malli: dobe doo. Se on vähän sellainen hällä väliä -tyyli eli mennään kukin on my way. Ideologiat vaihtuvat ja käsitykset muuttuvat, mutta hyvinvointitavoitteista on pidettävä kiinni. Laatujournalismi on avainasemassa rakentamassa yhteiskunnan luottamuspääomaa. Normiohjaus ei voi korvata yhteisiin arvoihin perustuvia eettisiä periaatteita ja moraalia, terveitä toimintatapoja. Monet asiat myös omassa työssämme palautuvat lopulta koulutukseen ja ammattitaitoon, sivistykseen. Uskon kanssanne journalismin tulevaisuuteen. Pekka Hallberg 15 Löytyykö kysymyksiin yhdistävää kertomusta? Yksi johtolanka on Philip Cernyn 1990 esittämä väite siirtymisestä hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioon. En tarkoita käsitteitä. Kilpailuvaltio ei ole fyysinen tila, vaan kuvaus ideologian muutoksesta, tavoitella toisella keinolla hyvinvointia. Tilaa saavat markkinavoimat, hallinnon keventämishankkeet ja tuottavuusohjelmat. Laatujournalismia kaivataan sen analysointiin, mitä ideologian painottuminen markkinavetoisuuteen ja taloudellisten mittareiden korostuminen vaikuttavat hyvinvointiyhteiskuntaan. Toisaalta talouskriisi on vaatinut suurempaa julkisen vallan panostusta ja regulaatiota eli kansallisvaltioiden investointeja.

9 Politiikan ja julkisuuden muutos Suomessa 2000-luvulla V O I D A A N K O J O U R N A L I S M I N Y H T E I S K U N N A L L I N E N T E H TÅVÄ P E L A S TA A? 16 17

10 Politiikan ja median kohtalonyhteys Politiikan ja median kohtalonyhteys Politiikkaa ja mediaa yhdistää moni asia. Esimerkiksi se, että niiden molempien nähdään olevan kriisissä. Median osalta kriisipuhe on saanut internetin vaikutuksen ja talouslaman seurausten vuoksi erityistä kantavuutta viime vuosina. Poliittisen järjestelmämme pohjana olevan kansanvallan kriisistä puhuminen sen sijaan on muuttunut aika lailla pysyväksi ilmiöksi. Itse asiassa edustuksellisen demokratian kriisistä on oltu huolestuneita heti siitä asti, kun lakattiin olemasta huolestuneita yhteiskunnan ylipolitisoitumisesta. Kansanvallan tulevaisuudesta on syytäkin olla huolissaan. Alhainen äänestysaktiivisuus on ilman muuta vakava ilmiö, ja erityisen vakavan siitä tekee nuorten, äänestyspassiivisten ikäluokkien lisääntyminen ja vanhempien, äänestysaktiivisten ikäluokkien luonnollinen poistuminen äänestyskopeista. 18 Median stimuloimaa politiikan henkilöitymistä ja viihteellistymistä on pidetty yhtenä kaikkein synkimmistä kansanvallan päällä leijuvista pilvistä. Mutta entä jos politiikan henkilöityminen ja viihteellistyminen pelastaakin suomalaisen kansanvallan legitimiteetin? Osin keinotekoinen, mutta osin uuteen perustuslakiin pohjaava pääministerivaaliasetelma saattaa pidemmällä tähtäimellä lisätä kiinnostusta puoluepolitiikkaan. Internet luo uusia mahdollisuuksia poliittiseen osallistumiseen esimerkiksi sosiaalisen median, nettiadressien tai aitoa keskustelua sisältävien, politiikkaa käsittelevien blogien kautta. Kuten tunnettua, kansalaiset seuraavat politiikkaa ennen kaikkea median välityksellä. Mediassa määritetään yhteiskunnallisen ja poliittisen keskustelun aiheet. Tavallisten kansalaisten käsitykset politiikasta ja poliittisista päätöksistä muodostuvat suureksi osaksi politiikasta mediajulkisuudessa käydyn keskustelun perusteella. Koska tiedotusvälineiden julkisuuskriteerit kautta linjan ovat viihteellistyneet, ovat myös politiikan uutiskriteerit viihteellistyneet. 19 Muuttuva politiikka Ihmisten kaikenlainen vieraantuminen politiikasta ja poliittisten ideologioiden katoaminen ovat nekin usein kuultuja, vakavia huolenaiheita. Onkin selvää, että reaalisosialismin romahdus 1990-luvun alussa teki osaltaan lopun kylmän sodan aikakaudelle ominaisesta sosialistisen ja kapitalistisen järjestelmän välisestä taistelusta. Tähän ajallisesti limittynyt talouslama ja sen seurauksena kriisiin ajautunut hyvinvointivaltio-ideologia olivat seuraava isku perinteiselle politiikalle. Vapaaseen markkinatalouteen siirtyminen ja Suomen EU-jäsenyyden maatalouselinkeinolle aiheuttamat shokit osaltaan jatkoivat vahvan poliittisen perustan moukaroimista. Puolueosallistuminen ja poliittinen kansalaisuus sellaisina kuin ne toteutuivat Suomessa 1990-luvun alkuun asti eivät enää palaa. Kiinnittyminen edustukselliseen demokratiaan on jatkuvasti ohenemaan päin. Erityisesti suuntaus näkyy nuoremmissa ikäluokissa. Kaikkea toivoa on silti turha heittää. Mutta miten media liittyy kaikkeen tähän politiikkaa koskevaan kriisipuheeseen? Kehityksessä kohti mediavälitteistä demokratiaa on vaaransa. Silti trendi on välttämätön, koska politiikan on oltava viihteellistä, jotta se pysyy julkisuudessa. Jos politiikka ei olisi julkisuudessa, laskisi sitä kohtaan tunnettu kiinnostus entisestään. Median murros ja politiikan tarpeet Politiikan kriisin luonne ja vakavuus on pysynyt aika lailla ennallaan viime vuosina. Sen sijaan mediassa kriisi on syventynyt erityisesti muutaman viime vuoden aikana. Kriisi on saanut lisää painavuutta erityisesti kahden ilmiön seurauksena. Ensinnäkin internetistä on tullut joukkotiedotusväline sanan laajimmassa ja painavimmassa merkityksessä vasta viime vuosina. Ilmaisen perusuutistiedon tarjonta ja kysyntä ovat räjähtäneet nyt päättymässä olevan vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Kehitys 1990-luvulla ja uuden vuosituhannen ensimmäisinä vuosina oli vasta esimakua ja mediatalot saivat rauhassa kehitellä internetissä tapahtuvalla toiminnalle ansaintalogiikkaa. Sitä ei juuri tuntunut löytyvän, ja sitten tulikin vuosi 2008 ja maailmanlaajuinen taloustaantuma. Mediata-

11 Politiikan ja median kohtalonyhteys lojen perinteiset ilmoitustuotot vähenivät merkittävällä tavalla, eikä internetin kautta tullut kompensoivia tuloja. Mediasisältöihin internetin tulo on vaikuttanut ennen kaikkea nopeuden vaatimuksen kasvuna. Sen sijaan suuntaus kohti lyhyempiä, yksinkertaisempia, henkilöityneempiä ja viihteellisempiä ilmaisutapoja on ollut vallalla jo ennen internetin varsinaista läpimurtoa. Politiikan ja poliitikkojen kannalta mediasisältöjen muutokset on ollut pakko huomioida. Suorat kontaktit poliitikkojen ja äänestäjien kannalta ovat ohentuneet, vaikka internet hieman muutosta pehmentääkin. Mediajulkisuus luo poliitikolle tunnettuuden, minkä vuoksi poliitikkojen on muutettava toimintatapojaan median toimintalogiikkaan sopiviksi. Mitä paremmin tässä onnistutaan, sitä suuremmaksi kasvaa medianäkyvyys, poliitikon tunnettuus ja puolueen vaalimenestys. Puolue tai poliitikko voi tuskin saada liikaa hyvää mediajulkisuutta. Aina puolueen tai poliitikon vetovoima ei riitä tai media ei suostu toimimaan siten kuin poliittinen toimija haluaisi. Siksi journalistisen mediajulkisuuden lisäksi tarvitaan myös ostettua medianäkyvyyttä eli mediassa näkyvä vaalikampanja. Yhä vahvempi kohtalonyhteys Mediakampanjat ovat muuttuneet yhä massiivisemmiksi ja tulleet samalla yhä kalliimmiksi. Mediapanoksia ei ole voinut säästellä, koska poliittisen järjestelmän muutoksen seurauksena valtaa on ollut 1990-luvulta lähtien jaossa erityisesti eduskuntavaaleissa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Suurimman puolueen puheenjohtajasta on tullut pääministeri vuodesta 1991 lähtien ja toiseksi suurimmasta puolueesta on vuodesta 2003 lähtien tullut toinen päähallituspuolue. Hallitukset ovat istuneet koko vaalikauden vuodesta 1983 lähtien ja varsinkin 1990-luvulta lähtien hallitusneuvotteluissa sovittu ohjelma on lyönyt suuret poliittiset ratkaisut neljäksi vuodeksi lukkoon. 20 Ministereitä, pääministeri mukaan lukien, voidaan kyllä tarvittaessa vaihtaa, sillä se on paljon halvempi ja helpompi vaihtoehto. Tämän Anneli Jäätteenmäen tapaus kesältä 2003 osoitti ja senkään takia Matti Vanhasen asema kohun kaikkein vaikeimmassa vaiheessa syys lokakuussa 2009 ei ollut kovin vahva. Toisaalta, kun Vanhasen kova linja piti ja hän onnistui putoamaan kohun vedenjakajalta jaloilleen, muuttui hänen asemansa vahvemmaksi kuin aikoihin kuten hän itsekin linjasi tyytyväisenä lokakuussa Meneillään olevan politiikan ja median murroksen seurauksena on avoinna paljon erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja. Tasapainoilu poliitikkojen ja median välillä jatkuu, kun poliitikot yrittävät hyödyntää tiedotusvälineitä omiin tarkoituksiinsa, ja media vastaavasti yrittää hoitaa vallan vahtikoiran tehtäväänsä. Kaunistelevan päivänpaisteinen suosikkipoliitikkojen henkilökuvajournalismi on yksi ääripää, ja politiikan menoa tyhjänpäiväisellä tavalla moralisoiva yksityiskohtien kaivelu toinen ääripää. Viime aikoina median tililtä löytyy sekä yhteiskunnallisen tehtävän hoitoon liittyviä onnistumisia että epäonnistumisia. Kaiken kaikkiaan esimerkiksi vaalirahoitukseen liittyvä uutisointi on lisännyt suomalaisen poliittisen järjestelmän avoimuutta, millä voi lopulta olla jopa demokratiaa tervehdyttävä vaikutus. Median onnistumiset ja epäonnistumiset liittyvät sikäli yhteen, että molemmilla vaihtoehdoilla on vaikutuksensa suomalaisen poliittisen järjestelmän toimivuuteen ja sen tulevaan kehitykseen. Ville Pernaa 21 Medianäkyvyyden, eduskuntavaalien, hallitusratkaisun ja -ohjelman välinen nelivuotinen kohtalonyhteys on nykyään niin vahva, että esimerkiksi syksyllä 2009 kaikkein kovimmankin vaalirahoituskohun aikana oli ilmeistä, että eduskuntaa ei hajoteta ja että hallitus ei kaadu.

12 Toimituksellisen kulttuurin muutos Toimituksellisen kulttuurin muutos Sanomalehtien tulevaisuudesta kannetaan alalla nykyisin aivan erityistä huolta. Moni suorastaan kilpailee sen julistamisessa, milloin paperinen sanomalehti vetää viimeisen henkäyksensä. Viimeksi Rupert Murdoch sanoi sen tapahtuvan 2030-luvulla. Näen päivän, jolloin ihmiset ostavat mieluummin lehtensä kannettaviin lukulaitteisiin kuin liiskattuihin puihin, Murdoch sanoi konferenssissa New Yorkissa syksyllä Murdoch on varmasti hyvä asiantuntija, mutta aina hänkään ei ole oikeassa. Kun Murdoch vieraili Sanomatalossa Helsingissä kymmenen vuotta sitten, häneltä kysyttiin, aikooko hän osaa vielä painokoneita. Vastaus oli tiukka: en koskaan, ja muutaman vuoden kuluttua hän osti. Nyt tilanne saattaa tietenkin olla muuttunut. Ehkä paperisen lehden käy kuin puhelinkioskin, kuten Ted Turner sanoi taannoin HS:n haastattelussa. Ajattelin kuitenkin olla eri mieltä ja suosittelen samaa muillekin alamme toimijoille. Huomasin vastikään aamutelevision journalismikeskustelussa luiskahtavan toimittajan suusta lauseen, joka kuului suunnilleen näin. Hyvä, että joku tekee lehtiä, kun niitä kuolee niin paljon. Se voi olla jopa toimittajakunnassa yleinen käsitys, mutta totta se ei ole. Näen sanomalehden tulevaisuuden sekä paperisena versiona että verkkoversiona vahvana osana muotoutuvaa uudenlaista mediamaisemaa. Mutta myönteiselle kehitykselle on yksi ratkaiseva mutta. Tulevaisuus ei ole vahva, jolleivät sanomalehdet jaksa uudistua sekä sisältöjensä että toiminta- ja työtapojensa osalta. Menestys täytyy tehdä, sitä ei saa perintönä. Vasta hyvä ja uudistuva sanomalehti tai muu viestin on myös uskottava yhteiskunnan uudistaja. Tosiasiat kuitenkin kannattaa tunnustaa aivan J.K. Paasikiven oppien mukaisesti, vaikkei hän ehkä itse elänytkään myöhempien oppiensa mukaisesti. Totta tietenkin on, että tilattavien sanomalehtien levikit ovat Suomessakin laskusuunnassa, mutta mitään hälyttävää romahdusta ei ole näköpiirissä. 22 Iltapäivälehtien levikit kuitenkin laskevat selvästi nopeammin eli irtonumeromarkkina supistuu. Tänään myydään päivittäin lähes satatuhatta iltapäivälehteä vähemmän päivässä kuin vuosikymmenen alkupuolella. Kehitys tuo mahdollisuuksia Meille jokaiselle on aivan itsestään selvää, että suurin ja vahvin moottori muuttuneen maailmamme ytimessä on internet. Sanomalehdillä on myös eniten menetettävää. Muistan lukeneeni tarinan 1800-luvulta, jolloin silloiset kustantajat kavahtivat sähkösanomaa. Nuo kustantajat luulivat aivan väärin että lehdet häviävät, kun ihmiset saavat uutisensa sähkösanomista. Tästä oli kuitenkin lyhyt matka käänteentekevään oivallukseen käyttää sähkösanomia lehden sisällön parantamiseen, jolloin sanomalehdistä tuli entistä parempia ja entistä suositumpia. Nythän on kysymys siitä, kuka keksii parhaiten hyödyntää internetiä ja sen tuomia mahdollisuuksia lehden sisällön parantamiseen. Sanomalehden perusta liiketoimintana on ollut yksinkertainen: myymme sisältöä lukijoille ja lukijoita ilmoittajille. Journalistisen sisällön tehtävä on myös aivan ennallaan: vahtia valtaa ja kuunnella siellä missä on hiljaista, sillä siellä on valta, pitää poliittinen johto ja elinkeinoelämä varpaillaan, käydä keskustelua olennaisista asioista ja toimia portinvartijana. Muodissa oleva sosiaalinen media ei tätä tehtävää pysty korvaamaan. Viestinten ylevä tehtävä on puolustaa sananvapauden ja demokratian asiaa. Totta kai journalismin tehtävä on myös viihdyttää. Jo Helsingin Sanomien edeltäjän Päivälehden perustajat kirjasivat Päivälehden perusjulistukseen nykyisin sanottaisiin missioon tarkoituksenaan olevan lehden sisällön tekeminen muun ohella vilkkaaksi ja huvittavaksi. Internet on muuttanut pysyvästi toimitusten roolia. Toimitusten ja toimittajien portinvartijan ja keskustelun vetäjän roolit ovat heikentyneet, sillä julkisuuskynnys verkossa on olematon. Mutta esimerkiksi vaalirahakohu osoittaa, että erityisesti sanomalehdistöllä on vielä paljon tehtävää. 23

KUN PAPERI EI RIITÄ PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA 10.9.2014 RIIKKA VENÄLÄINEN

KUN PAPERI EI RIITÄ PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA 10.9.2014 RIIKKA VENÄLÄINEN KUN PAPERI EI RIITÄ PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA 10.9.2014 RIIKKA VENÄLÄINEN KAIKESTA TULEE DIGITAALISTA. Digiraha on paperirahaan verrattuna keskimäärin vielä nappikauppaa. Kotimaisten sanomalehtien kuluttaja-

Lisätiedot

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013.

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Median tulevaisuus alan murroksessa Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Media on historiallisessa murroksessa Murros on teknologialähtöinen. Sen ilmentymä on internet ja uusi mobiiliteknologia.

Lisätiedot

Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T 1. 1 2. 2 0 1 5 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N

Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T 1. 1 2. 2 0 1 5 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T 1. 1 2. 2 0 1 5 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N Murros muuttaa maailman Murros on teknologialähtöinen. Sen ilmentymä on internet

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl. Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva KALEVA Suurin media-alan konserni Pohjois-Suomessa tarjoaa asiakkailleen tuoreita uutisia, kiinnostavia juttuja ja hyödyllisiä

Lisätiedot

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Mediaetiikka Luento 4 Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Suoritus Luennot: 20 t keskiviikkoisin klo 13 16 ajalla 30.10. 11.12.2013 Lyhyt ideapaperi esseeaiheesta, pituus 800-1200 sanaa, palautus

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Mediamaailma muuttuu onko Sanoma valmis? Pörssi-ilta, maaliskuu 2011

Mediamaailma muuttuu onko Sanoma valmis? Pörssi-ilta, maaliskuu 2011 Mediamaailma muuttuu onko Sanoma valmis? Pörssi-ilta, maaliskuu 2011 Sanoma pähkinänkuoressa Yksi Euroopan johtavista mediayhtiöistä, painopistealueina kestävä kasvu ja kannattavuus Markkinajohtaja valituissa

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

VAIKUTTAMISEN ABC 15.9.2015

VAIKUTTAMISEN ABC 15.9.2015 VAIKUTTAMISEN ABC 15.9.2015 PÄIVÄN AGENDA Puhutaan vaatimattomasti: Maailman muuttumisesta Vaikuttajaviestinnästä ennen ja nyt Vaikuttajaviestinnän tekemisestä MAAILMA ON MUUTTUNUT. PYSYVÄSTI. Ai miten

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Mitä mediassa tapahtuu?

Mitä mediassa tapahtuu? Mitä mediassa tapahtuu? 12 maakuntalehden yhteistä valtakunnallista toimitusta rakentava päätoimittaja Matti Posio Lännen Media Oy Northern Glow, Oulu 29.8.2014 Tulevaisuus on jo täällä. Se on vain jakautunut

Lisätiedot

Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä?

Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä? Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä? #UPDATE2016 10.2.2016 MIKAEL PENTIKÄINEN Pasi Rahikainen Motto Karaktääri on kuin puu, ja maine kuin sen varjo. Varjo on se, mitä me ajattelemme siitä; puu on todellinen

Lisätiedot

Mitä on yritysvastuu media-alalla?

Mitä on yritysvastuu media-alalla? Mitä on yritysvastuu media-alalla? VKL:n seminaari 24.8.2010 Riikka Poukka, yritysvastuusuunnittelija, Alma Media Sisältö Mitä yritysvastuu on? Miksi yritysvastuu on noussut agendalle myös media-alalla?

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

SISÄLTÖMARKKINOINTI. Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila

SISÄLTÖMARKKINOINTI. Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila SISÄLTÖMARKKINOINTI Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila SISÄLTÖMARKKINOINTI JA NATIIVIMAINONTA OVAT NYT IN. MIKSI? Digitaalinen maailma antaa uusia reviirejä

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Itämeren itäpuolen media

Itämeren itäpuolen media Itämeren itäpuolen media Jukka Pietiläinen Yhteiskuntatieteiden tohtori Vanhempi tutkija, dosentti Helsingin yliopisto Aleksanteri-instituutti Itämeri-foorumi, 7-8.6.2012, Turku Yhteiset piirteet Median

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain

Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain M-Brain on globaalisti toimiva tietopalvelu-, teknologia- ja konsultointiyritys Palvelumme ja ratkaisumme on räätälöity

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden?

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? 11.2.2015 Sanelma Helkearo M-Brain 1 M-Brain Mitä me teemme? M-Brain on globaalisti toimiva tietopalveluyritys, jolla on toimistot seitsemässä maassa.

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen Varpu Ylhäinen Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen J.K. Paasikiven lempilausahdus, joka on hänen patsaansa jalustassa Kampissa 7.3.2015 Copyright

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA YHTEINEN KOODISTO JA KIELI PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta -

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

Maailmankansalainen ja media

Maailmankansalainen ja media Maailmankansalainen ja media Pirjo-Riitta Puro 14.5.2008 Sanomalehtien Liitto n. 200 jäsenlehteä joista 53 ilmestyy 4-7 kertaa viikossa joista n. 150 paikallislehteä toimialajärjestö jäsenlehtien yhteislevikki

Lisätiedot

Media uudessa kilpailuympäristössä

Media uudessa kilpailuympäristössä Media uudessa kilpailuympäristössä Toimitusjohtaja Viestinnän Keskusliiton syyskokous 2.12.2010 Medialla edelleen tärkeä rooli yhteiskunnassa Sananvapaus on demokratian peruspilari. Vapaa media kuuluu

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet JULMA-työpaja Tampereen yliopisto, 21.5.2015 Professori Jarmo Vakkuri, Tampereen yliopisto, JKK JULMA-projektin osahanke: Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Teemahaastattelu Puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, lomakehaastattelun ja avoimen haastattelun

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

Kristina Ruuskanen TV09S1M1

Kristina Ruuskanen TV09S1M1 Kristina Ruuskanen TV09S1M1 1/24 1. Johdanto 2. Digitaalinen markkinointi 3. Digitaalisen markkinoinnin muotoja 4. Suosituimmat digitaalisen markkinoinnin keinot 5. Digitaalisen markkinoinnin käytön syyt

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Media- alan uusi strategia

Media- alan uusi strategia Mediapolis Matchmaking 5.6.2014 Media- alan uusi strategia Maria Niiniharju Business Development Manager Idean Enterprises Oy Erilaistumisen aikakausi on alkanut Asiakkaiden arki, sisällöntuotanto, sisällön

Lisätiedot

Viestintäministeri Suvi Lindén,

Viestintäministeri Suvi Lindén, Viestintäministeri Suvi Lindén, Huolestuneina olemme panneet merkille Mika Lintilän työryhmältä tilaamanne mietinnön, jonka raportissa suositellaan kaikille kotitalouksille tasasuuruista mediamaksua Yleisradion

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

MENNYT MAAILMA Yhteiskuntahistorian oppikirja. (Amazon & Google, 2030)

MENNYT MAAILMA Yhteiskuntahistorian oppikirja. (Amazon & Google, 2030) MENNYT MAAILMA Yhteiskuntahistorian oppikirja (Amazon & Google, 2030) 1. Paperista siirryttiin bitteihin Takavuosina suomalaisen media-alan keskeisiä toimijoita olivat suuret instituutiot, kuten Yleisradio

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi. VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.norros Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos Ihmisen soluja uusiutuu

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki KAUPUNKIA RAKENNETAAN STRATEGIOIDEN JA UNELMIEN AVULLA Kaupunkia ei rakenneta vain materian, vaan myös strategioiden ja unelmien

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliiton syysseminaari. Tuleva postitoimintalaki ja jakelumarkkinat Itellan näkökulmasta

Viestinnän Keskusliiton syysseminaari. Tuleva postitoimintalaki ja jakelumarkkinat Itellan näkökulmasta Viestinnän Keskusliiton syysseminaari Tuleva postitoimintalaki ja jakelumarkkinat Itellan näkökulmasta 2.12.2010 Jukka Alho Konsernijohtaja 1 Mistä lähtökohdista tulevaisuuteen? Perinteinen printtimedia

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

JOURNALISMIN NYKYVAATIMUKSET PELASTUSTOIMELLE Alan käytäntöjen sekä tutkimustiedon hyödyntäminen tiedottamisessa

JOURNALISMIN NYKYVAATIMUKSET PELASTUSTOIMELLE Alan käytäntöjen sekä tutkimustiedon hyödyntäminen tiedottamisessa JOURNALISMIN NYKYVAATIMUKSET PELASTUSTOIMELLE Alan käytäntöjen sekä tutkimustiedon hyödyntäminen tiedottamisessa Asta Tenhunen toimittaja, YTM Savon Sanomat PL 68 70101 Kuopio asta.tenhunen@savonsanomat.fi

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

MILLAINEN ON MEDIANKÄYTTÄJÄ VUONNA 2025? Katsaus tulevaisuuteen arvotutkimusten avulla

MILLAINEN ON MEDIANKÄYTTÄJÄ VUONNA 2025? Katsaus tulevaisuuteen arvotutkimusten avulla MILLAINEN ON MEDIANKÄYTTÄJÄ VUONNA 2025? Katsaus tulevaisuuteen arvotutkimusten avulla Mediapäivä 25.11.2015 Marina Congress Center Juho Rahkonen JUHO RAHKONEN Taloustutkimus Oy:n tutkimuspäällikkö vuodesta

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03. Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.2011 Esityksessä Tuottaako yrityksissä käytetty kuluttajatieto riittävän ymmärryksen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot