Katsaus Viestintäviraston TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katsaus Viestintäviraston TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN"

Transkriptio

1 Katsaus Viestintäviraston TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN

2 Sisällys Johdanto 3 MUUTOSTEKIJÄT 4... Poliittiset muutostekijät 5... Taloudelliset muutostekijät 7... Sosiaaliset muutostekijät 9... Teknologiset muutostekijät Ekologiset muutostekijät 13 Megatrendit 14 ILMIÖT Tietoverkkojen voima Arvaamaton avoimuus Parhaiden ehdoilla Viestinnän käyttötapojen murros Kansainvälinen riippuvuus Ekologisuuden tiedostaminen 29 2

3 Johdanto Tämä katsaus perustuu Viestintäviraston toimintaympäristöseurantaan, jota on toteutettu vuodesta 2008 lähtien toiminnan suunnittelua varten. Katsauksessa esitettäviä kehitysnäkymiä on hyödynnetty myös viraston uuden strategian valmistelutyössä. Toimintaympäristöseuranta perustuu tulevaisuudentutkimuksen menetelmille. Tulevaisuus ei ole ennustettavissa eikä se ole ennalta määrättyä. Sen sijaan on mahdollista muodostaa mielikuvia ja käsityksiä siitä, millaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia voi olla edessämme. Tulevaisuutta voidaan siis ennakoida. Tulevaisuuden ennakointi vaatii tietoa tutkittavasta asiantilasta sekä siihen liittyvien muiden asioiden historiasta, kehityssuunnista ja tavoitteista. Se vaatii oivalluskykyä ja näkemyksellisyyttä sekä kykyä hahmottaa ajassa liikkuvia signaaleja. Tulevaisuus koostuu monenlaisista asioista ja niiden välisistä suhteista: tapahtumista, trendeistä, ilmiöistä ja tulevaisuudenkuvista. Keskeisenä työkaluna tässä työssä on käytetty toimintaympäristössä vaikuttavien muutostekijöiden tarkastelua PESTE-luokittelun avulla. PESTE on yleisesti käytetty toimintaympäristökuvauksen työkalu, jota hyödynnetään strategisessa suunnittelussa. Termi muodostuu seuraavista sanoista: poliittiset, ekonomiset, sosiaaliset, teknologiset ja ekologiset muutostekijät. Muutostekijöiden lisäksi tässä katsauksessa kuvataan toimintaympäristössä havaittuja suuria kehityslinjoja eli megatrendejä ja tulevaisuuden ilmiöitä, joissa nämä megatrendit vaikuttavat. Katsauksen toteuttamisessa on yhdistetty useita tulevaisuuden ennakointia tukevia menetelmiä. Säännöllisen aivoriihityöskentelyn lisäksi katsauksen sisällöstä on keskusteltu useiden viraston ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Katsausta varten on lisäksi analysoitu sekä viraston omia että julkisista lähteistä kerättyjä tutkimus- ja tilastotietoja. Katsaus Viestintäviraston toimintaympäristöön Johdanto 3

4 Ja miten nopeasti vaihtuvatkaan täällä näkymät pelkän yhden ainoan vuorokauden sisällä! Miten runsaasti muutoksia tapahtuukaan! Nikolai Gogol, Nevan valtakatu,

5 Poliittiset muutostekijät Lähivuosina voidaan nähdä enemmänkin kansannousuja ja valtaeliittien rakenteiden järkkymisiä, kun sähköisiä viestintävälineitä ja sosiaalista mediaa osataan hyödyntää laajemmin ja ovelammin. Toisaalta myös vallanpitäjät, joilla on tarvetta pelätä kansan vastarintaa, osaavat varoa näitä tehokkaiksi osoittautuneita viestintävälineitä paremmin. Suomessa on herännyt tarve rajoittaa tai jopa estää nimettömien mielipidekirjoitusten esittäminen. Tällä kuitenkin rajoitettaisiin sananvapautta, muutettaisiin monien sosiaalisen median palvelujen toimintamalleja ja estettäisiin informaation saatavuutta. Lähdesuojan olemassaolo nousee välillä keskusteluihin ja moni haluaisi ainakin kaventaa sitä. Suomen koululaitoksessa tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen on ollut vaihtelevaa. Tähän aiotaan puuttua tieto- ja viestintätekniikka (TVT) koulun arjessa -hankkeella. Kouluihin on tarkoitus hankkia ajanmukaiset yhteydet ja laitteet vuosina Hankkeella on myös vaikutusta opettajien koulutukseen ja ennen kaikkea tietysti koko opetuskulttuurin muutoksiin. Koululaitoksen lisäksi tietoyhteiskuntapalvelut aiotaan laittaa kuntoon koko Suomessa. Uuden hallitusohjelman tavoitteissa on nostaa Suomi tietoyhteiskunnan kärkimaaksi Euroopassa. Eikä kyse ole vain alueellisen tasa-arvoisuuden turvaamisesta, vaan myös monipuolisista viestintäpalveluista, tietoturvasta ja tiedonsaannista yleensä. Epäilyjä on herännyt siitä, riittääkö 1 Mbit/s -yleispalvelu mihinkään, kun julkisetkin palvelut netissä ovat jo varsin pitkälle kehittyneitä ja vaativat runsaanlaisesti tiedonsiirtokapasiteettia. Sähköisiin palveluihin liittyvää lainsäädäntöä aiotaan selkeyttää. Hallituskaudella on tarkoitus laatia tietoyhteiskuntakaari, johon kootaan viestintäalaan liittyvät lait. Samalla aiotaan tarkastella myös lain sisältöjä, joten merkittäviä muutoksia lakeihin saatetaan toteuttaa vuoteen 2016 mennessä. Lakimuutoksia tehtäessä on tärkeää ajatella suurempaa kokonaisuutta, ettei porsaanreikiä tukita aina yhtä kerrallaan. Varsinkin kuluttajaasioita olisi syytä koota ja yhtenäistää, ettei lakeja olisi nykyisenkaltaisesti ripoteltu sinne tänne. Maailmantalouden lama, euroon liittyvät uhat, valtionhallinnon säästötavoitteet sekä muutokset ministeriöiden ja virastojen rakenteissa voivat muuttaa dramaattisesti Viestintäviraston toimintaympäristöä. Konkreettinen valtionhallinnon kehittämistoimenpide on sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe), jossa aiotaan muuttaa kaikki oleelliset palvelut sähköisiksi vuoteen 2013 mennessä. SADe-ohjelmaan sisältyy muun muassa koko julkishallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen. EU-sääntelyä aiotaan harmonisoida yhä tarmokkaammin. Komissio on julkaissut useita suosituksia kuten NGA- ja terminointisuosituksia, joilla on tarkoitus ohjata sääntelyä nykyistä yhtenäisemmäksi. Katsaus Viestintäviraston toimintaympäristöön Muutostekijät 5

6 Tehottomuus tulee korjatuksi tehokkuuden tieltä ja vain ja ainoastaan luovuus voi edistää tehokkuutta. Joseph Schumpeteriä ( ) mukaillen 6

7 Taloudelliset muutostekijät Globaalin taantuman jälkiaallot vavisuttavat Euroopan kansantalouksia. Euroopan talouskasvun on ennustettu palautuvan ennalleen hitaasti, mutta samalla maiden huoltosuhteen on katsottu heikkenevän. Viestintäpalvelut ovat kuitenkin palveluja, joiden käytöstä ei olla ensimmäisenä luopumassa. Tärkeimmistä viestintäpalveluista on tullut samanlaisia perushyödykkeitä kuin sähköstä ja vedestä. Suomen viestintämarkkinoilla tullaan näkemään edelleen yritysten yhdistymisiä erityisesti kiinteän verkon laajakaistapalvelujen markkinoilla. Teleyritysten on kasvettava suuremmiksi, jotta ne voivat turvata riittävät voimavarat tuleviin investointeihin ja vastata kiristyvään kilpailuun. Suuret toimijat ostavat pienimmät yritykset, elleivät nämä kykene yhdistämään voimiaan tai erikoistumaan nykyisessä toiminnassaan. Toisaalta markkinoille tulee myös uusia toimijoita, jotka erikoistuvat yksittäisten palvelujen tarjontaan. Esimerkkinä ovat verkkoosuuskunnat, joiden ensisijaisena tarkoituksena on tarjota nopeita laajakaistayhteyksiä jäsenilleen. Verkkoosuuskuntia syntyy alueille, jotka eivät ole mielekkäitä voittoa tavoitteleville yrityksille. Markkinoilla tullaan näkemään yhä erilaisempia toimintastrategioita. Osa pyrkii laaja-alaiseen ja osa yksittäisten palvelujen tarjoamiseen. Kilpailupainetta viestintämarkkinoilla lisäävät ylikansalliset yritykset kuten Google tai Facebook, jotka ottavat oman osansa myös Suomen viestintämarkkinoista. Viestintäpalvelujen hinnat laskevat tekniikan kehittyessä ja käytettyjen laitteiden halventuessa. Mobiililaajakaistasta tulee samanlainen peruspalvelu kuin mitä puhepalvelut ja tekstiviestit ovat jo pitkään olleet. Mobiililaajakaistan kysyntää kasvattaa erilaisten kannettavien päätelaitteiden lisääntyminen. Viestintäpalveluissa paketointi- ja pakettihinnoittelu yleistyvät, mikä kutistaa valinnan vapautta vaihtoehtoisten palveluntarjoajien käyttämiseen. Toisaalta markkinoilla nähdään operaattori- tai laiteriippumattomia palveluja sekä palveluntarjoajia, jotka toimivat esimerkiksi over the top -periaatteella eli internetyhteyden tarjoajasta riippumattomasti. Julkisten palvelujen kannalta nähdään lisääntyvää siirtymistä sähköisten palvelujen käyttöön. Suurin kannuste tähän löytyy rahallisista säästöistä. Sähköisten palvelujen käyttäminen vaatii kuitenkin toimivia yhteyksiä, joiden rakentaminen erityisesti syrjäisimmille seuduille on kallista. Julkinen hallinto on tehnyt merkittäviä panostuksia nopeiden yhteyksien saamiseksi syrjäseuduille. Ongelmaksi kuitenkin muodostuvat alueet, joissa uusien nopeampien yhteyksien tuomia hyötyjä ei nähdä riittävän merkittävinä panostuksina tulevaisuuteen. Riski on, että nämä alueet jäävät kehityksestä jälkeen, mikä hidastaa sähköisiin palveluihin siirtymistä ja siten rahallisten säästöjen saavuttamista. Katsaus Viestintäviraston toimintaympäristöön Muutostekijät 7

8 Kun muutamme tapaa kommunikoida, muutamme yhteiskuntaa. Clay Shirky

9 Sosiaaliset muutostekijät Suomen väestörakenteen kehityksessä näkyy kaksi voimakasta suuntausta: väestön suhteellinen ikääntyminen ja huoltosuhteen kasvaminen. Kehityksen taustalla vaikuttavia syitä ovat alhainen syntyvyys ja väestön pidentynyt elinajanodote. Väestörakenteen muutosten myötä palvelujen kysyntärakenne muuttuu, kun iäkkäille suunnattuja hoivapalveluja tarvitaan entistä enemmän. Samalla palvelut täytyy tuottaa suhteessa pienemmällä väestöpohjalla. Haasteita palvelujen saatavuudelle aiheuttaa myös alueellisen epätasa-arvon lisääntyminen väestön keskittymisen takia. Laajakaistayhteyksien määrä Suomessa on noussut kovaa vauhtia, ja laajakaistasta on tullut peruspalvelu. Laajakaistayhteys nähdään usein miltei välttämättömyyshyödykkeenä. Aiemmin henkilökohtaisesti tarjottuja palveluja korvataan viestintäteknologiaan pohjautuvien innovaatioiden avulla. Laajakaistayhteyksien avulla voidaan tarjota vanhuksille itsenäisen asumisen mahdollistavia palveluja kuten etäterveydenhoitoa. Riittävän esteettömät ja helppokäyttöiset viestintäpalvelut tarjoavat mahdollisuuden peruspalvelujen lisäksi myös yhteydenpitoon, tiedonhakuun ja viihdepalveluihin. Koska iäkkäämmällä väestöllä on usein korkea kynnys viestintäteknologian käyttöön, on pidettävä huolta riittävästä opastuksesta ja turvattava palvelujen saanti niitä haluaville. Monipuolistuva media- ja viihdetarjonta luo kysyntää nopeille yhteyksille, kun nettiä hyödynnetään digitaalisessa muodossa olevien tuotteiden jakelussa. Suoran digitaalisen jakelun etuina ovat nopeus ja edullisuus, ja se korvaa fyysistä jakelua siellä, missä se on mahdollista. Samalla internet mahdollistaa uudenlaisten, täysin digitaalisten resurssien tuottamisen ja myymisen. Ihmisten välinen vuorovaikutus ja viestintä ovat muuttuneet hyvin voimakkaasti internetin yleistymisen myötä. Tietoyhteiskunnassa toimiminen edellyttää teknis-käytännöllisen osaamisen lisäksi kriittistä ja sosiaalista mediataitoa, ja lähdekriittisyyden merkitys korostuu moninaisen informaatiotulvan edessä. Verkottunut maailma on samalla siirtänyt yksityisyyden rajoja lähemmäksi yksilöä. Ymmärrys tietoyhteiskunnan palvelujen ja teknologian mahdollisuuksista, riskeistä ja merkityksistä kuuluu olennaisesti jokaisen kansalaisen perustaitoihin, sillä kansallinen lainsäädäntö ei pysty valvomaan ympäri maailmaa tuotettuja sisältöjä ja palveluja. Mediakasvatuksen merkitys korostuu, kun suuri osa aikuisistakaan ei ole perillä internetin ja sosiaalisen median vaatimista taidoista. Työpaikkojen kasaantuessa suuriin kasvukeskuksiin voivat työmatkat olla usein rasite. Ajankäytön haasteita helpottavat informaatioteknologian myötä kehittyvät etätyömahdollisuudet. Etätyömahdollisuuksien parantuminen voi tuoda mukanaan myös uusia riskejä ja haasteita, sillä teknologia tuo työn yhä useamman vapaa-ajalle. Jatkuva kulutuksen kasvu voi saavuttaa rajansa nopeammin kuin enemmistö maailman väestöstä haluaa uskoa. Toisaalta teknologian kehittymisen myötä parantunutta tuottavuutta ei välttämättä haluta siirtää talouskasvuun. Downshiftaus voi yksilön kohdalla johtaa matalampaan elintasoon, mutta se hyväksytään kun lisääntynyt vapaa-aika korvaa pienentyneet käytettävissä olevat tulot. Katsaus Viestintäviraston toimintaympäristöön Muutostekijät 9

10 Hankaluuden keskellä lojuu mahdollisuus. Albert Einstein ( ) 10

11 Teknologiset muutostekijät Teknologiakehitys on edelleen nopeaa ja käytettävissä olevat erilaiset teknologiat lisääntyvät jatkuvasti. IP-teknologian käyttö viestintäverkoissa kiihtyy entisestään. Piirikytkentäinen puhe häviää vähitellen ja kuparijohdot jäävät pääasiassa vain laajakaistakäyttöön. Laajakaistayhteyksien tulevaisuus on kuidussa ja matkaviestinverkkojen datayhteyksissä. Internetin käyttö mobiilisti tulee entisestään lisääntymään laajakaistaisten mobiiliverkkojen laajentumisen ja älypuhelinten lisääntymisen myötä. Tiedonsiirtonopeuksien kasvu tuo yhä selvemmin esiin radiorajapinnan rajoitetun kapasiteetin, minkä johdosta tukiasemia tuodaan yhä lähemmäs käyttäjiä ja jopa kotiin saakka. Digitalisoituminen sekä laajakaistaverkkojen ja mobiilin internetin yleistyminen sallivat yhä vaativampien mediasisältöjen jakelun erilaisiin päätelaitteisiin. Digitaalisen sisällön jakelu internetissä tulee sisältämään enemmän myös hyötypalveluita esimerkiksi opetuksen ja terveydenhoidon tarpeisiin. Internet-teknologiaan perustuvia sosiaalisen median sovelluksia ja työkaluja tullaan enenevässä määrin ottamaan käyttöön myös yrityksissä ja julkisen hallinnon organisaatioissa. Pilviteknologiat mahdollistavat tietovarantojen ja niihin pohjautuvien palveluiden globaalin jakelun nopeasti ja tehokkaasti. Suomesta voi tulla tärkeä kriittisen tietoinfrastruktuurin tarjoajamaa. Perinteisesti ICT:n käytön lisäämisellä on nähty hiilijalanjäljen ja yritysten kustannustehokkuuden kannalta positiivisia vaikutuksia. Toisaalta ICT:n kasvava käyttö lisää huomattavasti energiankulutusta. Internet tietosisältöineen ja palveluineen muodostaa tietoyhteiskunnan selkärangan. Pääsy internetin sähköisiin palveluihin ajasta ja paikasta riippumatta tulee samantyyppiseksi perustarpeeksi kuin sähkö ja vesi. Käyttäjän näkökulmasta tärkeää on, että tärkeimmät palvelut ovat saavutettavissa edes jollakin viestiyhteydellä ja käsillä olevalla päätelaitteella. Toimintavarmuutta lisää se, että käytössä on toisiaan täydentäviä ja korvaavia yhteysmuotoja. Tietoturvan ohjaus ja valvonta eivät välttämättä pysy tietoyhteiskuntakehityksen perässä. Teleyritysten sitoutuminen tietoturvavelvoitteisiin ja teknisten määräysten toteuttamiskelpoisuus on varmistettu Suomessa laatimalla regulaatio yhteistyössä toimijoiden kanssa. Vanhastaan tunnistettuja katvealueita tietoturvaregulaation osalta ovat olleet käyttäjät sekä muussa kuin teleyritysten roolissa tuotetut ICT-palvelut. Suositut palvelut saattavat kerätä miljoonien käyttäjien henkilötietoja, viestejä, paikkatietoja ja palvelun käyttöä kuvaavia tietoja sekä tallentaa luottokorttitietoja tai muuta välittömästi rahaksi muutettavaa tietoa. Matkaviestintaajuudet jaetaan EU-alueella jo nyt pääosin huutokaupoin. Suomessa mobiiliverkkojen käyttöön soveltuvilla taajuusalueilla selvitetään myös muita taajuuksienjakomenettelytapoja kuin nykyisin käytössä olevaa kauneuskilpailua. Taajuuspulaa pyritään ratkaisemaan mm. kehittämällä uusia teknologioita, joiden avulla rajallinen taajuuskapasiteetti pystytään käyttämään tehokkaammin hyväksi muun muassa kognitiivisen radion avulla. Joukkoviestintäverkoissa kilpailua viritetään toimilupapolitiikan kautta. TV-toiminnan osalta edessä voi olla taajuuksien kaupallistaminen ja toimilupaohjauksen vähentyminen. TV-taajuuksien mahdollinen osittainen osoittaminen matkaviestinverkoille supistaisi käytettävää taajuusresurssia. Myös laajempi DVB-T2-tekniikan käyttöönotto tarjoaa laajennusmahdollisuuksia TV-toiminnalle. Yleistyessään tekniikka voisi tarjota hyvän alustan kaikkien joukkoviestintäpalveluiden lähettämiseen ja vastaanottamiseen. Katsaus Viestintäviraston toimintaympäristöön Muutostekijät 11

12 Maapallo pystyy meidät kaikki elättämään, mutta ihmisen ahneuteen sekään ei pysty vastaamaan. Mahatma Gandhi ( ) 12

13 Ekologiset muutostekijät Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n (International Energy Agency) tulevaisuusraportti World Energy Outlook Executive Summary käsittelee ilmastonmuutoksen estämiseen liittyviä toimenpiteitä laajasti ja luo näkymän aina vuoteen 2035 saakka. IEA:n raportista käy ilmi, että valtiojohtojen nykyiset toimenpiteet eivät riitä pitämään maapallon lämpenemistä aisoissa ja voi olla, että valtioiden väliset neuvottelut ilman painostustoimia ovat auttamattoman hitaita ja byrokraattisia, jotta päästäisiin tehokkaampiin toimenpiteisiin. Näin ollen kansalaisjärjestöille jää aukko, jonka ne haluavat täyttää. Kansalaisjärjestöjen aktivismissa on paljon samaa kuin poliittisessa aktivismissa sikäli, että internetissä ja sosiaalisessa mediassa tullaan käymään taistelua siitä, miten sähköisiä verkostoja voidaan käyttää hyväksi omalle asialle ja toisen asiaa vastaan. Ilmasto- ja energia-asioissa autoritääristen valtioiden ja joidenkin suuryritysten voi olla hankalampaa taistella moninaisia kansalaisjärjestöjä vastaan, koska mahdollisuus kontrolloida verkkoja on pienempi kuin oman maan kansalaisia. Autoritäärisissä valtioissa ja joissakin suuryrityksissä on kuitenkin eniten havaittavissa piittaamattomuutta ympäristöasioita kohtaan. Vihreät arvot tulevat olemaan samantapainen ja painavampikin liike kuin rauhanliike 70-luvulla. Kansalaisjärjestöt voivat olla se muutosvoima, joka pystyy vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin ja aktivoimaan kuluttajia käyttäytymään ekologisemmin. Kansalaisjärjestöt voivat myös aktivoida kuluttajia ja kansalaisia mukaan painostamaan valtionjohtoa ja yrityksiä toimimaan vahvemmin ilmastonmuutoksen estämiseksi. Vihreiden arvojen leviämisessä sosiaalinen media on käytännöllinen väline saada aikaiseksi keskusteluryhmiä tai koota adresseja, kannatusryhmiä tai boikottiryhmiä. Kansalaisjärjestöjä vihreiden arvojen airueina voivat olla esimerkiksi Greenpeace, WWF ja Maan ystävät, jotka jo tällä hetkellä mobilisoivat kansalaisia mukaan, jotta heidän painoarvonsa taloudellis-poliittisessa vaikuttamisessa lisääntyisi. Viestintätekniikan avulla voidaan vähentää ympäristön kuormitusta, kun esimerkiksi työmatkustaminen kokouksiin vähenee sähköisten kokoustekniikoiden kehittyessä. Töitä voidaan tehdä viestintätekniikan avulla entistä enemmän etänä kotoa käsin. Näin turha pendelöinti vähenee. Myös fyysisten tallenteiden, kirjeiden ja lehtien määrä vähenee, kun ihmiset siirtyvät yhä enemmän käyttämään sähköisiä viestintätapoja. Viestintäteknologian kehittyminen kuitenkin lisää osaltaan ympäristön kuormitusta. Laitteiden käyttö lisääntyy, kun laitepenetraatiot kasvavat ja laitteista tulee entistä henkilökohtaisempia. Talouskohtaiset lankapuhelimet ja internetyhteydet vähenevät suhteessa mobiililaitteiden ja -laajakaistojen määrään. Laitteiden kierrättäminen on ongelmallista, koska laitteet sisältävät paljon henkilökohtaisia muistoja kuten valokuvia, äänitallenteita ja videoita. Tallenteethan voidaan siirtää uuteen laitteeseen tai vaikka jatkossa internetin pilvipalveluihin, mutta viitsitäänkö näin tehdä, on toinen asia. Katsaus Viestintäviraston toimintaympäristöön Muutostekijät 13

14 Megatrendit Havaitut muutostekijät (PESTE) Globalisaatio EU-sääntely lisääntyy, Markkinoiden keskittyminen, Talouden hidas kasvu, Aasian vallan kasvaminen, Netissä tarjontaa rajojen yli väestörakenne Eriarvoistuminen, Paljon iäkkäitä käyttäjiä, Palvelut vain netissä, Työuran tehostaminen, ICT koulutuksessa ubiikki yhteiskunta Pilvipalvelut, Laajakaista kaikille, Kaikenkattava verkottuminen, Taajuuksien käytön tehostuminen, Alttius tietoturvauhille ilmastonmuutos Laaja digitalisoituminen, Matkailu vähenee, Varautuminen, Pakko vähentää laitemäärää, Vihreät arvot voimistuvat joukkoviestintä Taajuushuutokaupat, Verkkokilpailu, Katselun siirtyminen nettiin, Taajuudet tiedonsiirtoon, Sisältöjen viihteellistyminen käyttäytymisen muutos Lisääntyvä avoimuus, Ilmaisuus, Teknisten syklien nopeutuminen, Kansalaisvaikuttaminen, Kulutuksen pirstaloituminen VIESTINTÄVIRASTON TOIMINTAYMPÄRISTÖ

15 Megatrendit Muutostekijöistä kumpuaa kuusi megatrendiä, jotka muokkaavat monella tavoin Viestintäviraston toimintaympäristöä. Megatrendit pitävät sisällään monia toimintaympäristön muutoksia, mutta vaikuttavat myös välillisesti monin tavoin esimerkiksi viestintäpalvelujen kysyntään ja tarjontaan. Globalisaation kautta taloudellista valtaa siirtyy pääomien ja tuotannon mukana länsimaista kehittyville markkinoille. Tämä tarkoittaa länsimaissa talouskasvun hidastumista, mikä yhdessä suurempien markkinoiden kanssa saattaa johtaa suurempien liikekokonaisuuksien syntyyn. Samat voimat edistävät myös kansainvälisten palvelujen internetkaupan kasvua, jolloin Googlen ja Amazonin kaltaiset yritykset tarjoavat palveluitaan kuluttajille jopa täysin rajoista ja sääntelystä riippumatta. Väestörakenteen muutos kiihdyttää yhteiskunnan kahtiajakautumista alueellisen ja sosiaalisen eriarvoistumisen kautta. Huoltosuhde heikkenee väestön ikääntymisen myötä ja alhaisen syntyvyyden johdosta, joten työikäisille jää yhä suurempi kuorma kannettavaksi. Tämä lisää tarvetta työn tehostamiseksi. Etätyö lisääntyy ja kaikkinainen raportointi automatisoidaan, mikä kasvattaa viestintäteknologian merkitystä. Viestintäteknologia muodostuu oleelliseksi osaksi ihmisen arkea, mikä lisää osin syrjäytymistä, ellei teknologia ole kaikkien saatavilla. Ubiikissa yhteiskunnassa ihminen on koko ajan muiden tavoitettavissa ja nettipalvelut ovat jatkuvasti helposti kaikkien saatavilla. Päätelaitteissa ei tarvitse olla ohjelmia tai tallennustilaa, koska kaikki on saatavilla tietoverkkopilvestä. Laajakaistan ulottaminen kaikille on perusedellytys, jotta tulevaisuuden ubiikkiyhteiskunta voi ylipäänsä toimia. Myös radiotaajuuksien tehokkaampi jakaminen edistää tätä kehitystä. Kun kaikki mahdollinen: omaisuudet, ideat, tuotteet ja esimerkiksi toimintamallit siirtyvät tietoverkkoihin, niin myös rikollisuus netissä lisääntyy ja sen muodot tulevat hienostuneemmiksi ja vaikeammiksi torjua. Joukkoviestintä ajautuu murrokseen palvelujen siirtyessä tietoverkkojen päälle. AV-palveluita tarjotaan ja kulutetaan yhä enemmän ja enemmän internetin kautta ja perinteisten jakelutekniikoiden osuus TV-jakelussa vähenee. Verkkokilpailu toteutuu paremmin, kun markkinat konvergoituvat ja verkkojen kautta voi kuluttaa mitä moninaisimpia palveluita. Joukkoviestinnän rahoitusmallit ohjaavat tarjottavaa sisältöä. Vaikka taajuushuutokaupat tulevat tavanomaiseksi tavaksi jakaa taajuuksia etenkin matkaviestinmarkkinassa, niin broadcasting-markkinassa taajuushuutokaupat yleistyvät hitaammin. Kuluttajat haluavat jatkuvasti uusia ja yksilöllisempiä laitteita ja palveluita. Viestintäteknologian kiihtyvä kehitys tukee tätä kehitystä. Kuka tahansa voi olla toimittaja ja se osaltaan on luonut sosiaalisen median kasvua. Se luo haasteen esimerkiksi lehdistölle, miten saada tilaajamaksuja, kun ihmiset luopuvat paperilehdistä ja lukevat uutiset netistä. Lisääntyvä avoimuus luo monia haasteita. Viranomaisilta vaaditaan kaikenkattavaa avoimuutta, kun taas yksittäisen kansalaisen kohdalla haaste on päinvastainen. Kerran internetiin jätetty aineisto on laajasti saatavilla ja sitä voi olla erittäin vaikeaa enää poistaa. Netin sisältö on ollut lähes kokonaan ilmaista. Katsaus Viestintäviraston toimintaympäristöön Megatrendit 15

16 16

17 Viestintäviraston toimintaympäristö vuonna 2020 Edellä kuvattujen megatrendien vaikutusta toimintaympäristöön vuonna 2020 kuvataan seuraavien kuuden analyysissa tunnistetun ilmiön avulla. 17

18 yksityisyyden suoja osallistuminen verkkoriippuvuus ubiikki sensoriverkot mobiili sähköinen korvaa fyysisen digitaalinen kuilu älykäs elektroniikka pilvipalvelut vihreä ICT käyttäjälähtöisyys profiloitavuus sähköinen tunnistaminen kognitiivinen radio 18

19 Tietoverkkojen voima Ubiikissa yhteiskunnassa viestintäteknologia on koko ajan ja kaikkialla läsnä. Ympäristömme on täynnä älykästä elektroniikkaa ja tietotekniikkaa, jotka kykenevät kommunikoimaan ihmisen ja muun ympäristön kanssa. Mobiilien välineiden merkitys kasvaa. Verkkojen ja laitteiden automatisoinnin avulla ajantasaisen tiedon saanti ja käytettävyys lisääntyvät. Sähköinen viestintä saa uusia muotoja ja käyttötapoja, ja verkkoon liitetään uusia laitteita. Liiketoiminta, asiointi ja julkiset palvelut siirtyvät kasvavassa määrin verkkoon. Uusia sähköistä viestintää tukevia toimintoja ovat esimerkiksi lähiasiointi, mobiilimaksaminen, sähköinen tunnistaminen, sensoriverkot ja koneiden välinen viestintä. Muistin lisääntyminen ja halpeneminen vahvistavat digitaalisen ja fyysisen maailman yhdistymistä. Käyttöliittymäsuunnittelua tehdään entistä käyttäjälähtöisemmin. Uudenlaisessa käyttäjälähtöisessä ajattelussa ihminen ei ole vain tuotettavien palveluiden kohde, vaan myös prosessiin aktiivisesti osallistuva ja sitä muokkaava toimija. Asiakas voi itse hyödyntää tietovarantoja ja ottaa omaehtoista roolia palveluiden tuottamiseksi. Teknologian kehittäminen on arvoperustaista ja ihmisten tarpeista lähtevää. Myös ekologisten arvojen merkitys teknologiakehityksessä vahvistuu. Vihreä ICT luo ekotehokkuutta ja kasvumahdollisuuksia. Käyttäjälähtöisyyden lisäksi teknologisten innovaatioiden yhteys niiden kaupallistamiseen ja synnytettäviin palveluihin korostuu. Pilvipalveluiden yleistyessä ICT:n tuotantotapa muuttuu olennaisesti. Palvelut tuotetaan ja tietosisällöt haetaan verkosta, josta käyttäjät valitsevat tarvitsemansa palvelun. Järjestelmien kyky ennakoida käyttäjien tarvetta tietyille palveluille lisääntyy. Radiotaajuuksien käyttö tehostuu, koska kognitiiviset radioverkot pystyvät joustavasti ja tehokkaasti hyödyntämään niitä taajuuksia, jotka eivät ole tietyllä hetkellä ja tietyssä paikassa muiden radioverkkojen käytössä. Kun palvelut siirtyvät verkkoon tai hyödyntävät yhä enemmän verkkoa, myös verkkoriippuvuus kasvaa. Palveluiden ja tiedon profiloitavuuden seurauksena korostuvat myös yksityisyyden suojan ja identiteetin hallinta. Vakoilutarkoituksissa toteutetut tietoturvaloukkaukset lisääntyvät ja kyky havaita niitä vaikeutuu. Uuden teknologian käyttöönotto laajoissa käyttäjäkunnissa vie aikaa. Ubiikkiyhteiskunnan varjopuolena onkin eristäytyminen. Ubiikkiyhteiskunta vaatii aktiivista osallistumista ja sähköisten viestintäpalvelujen käytön perusteiden omaksumista. Vaikka tavoitteena on rakentaa helposti lähestyttävä sähköinen yhteiskunta, kaikkia järjestelmiä ei saada rakennettua siten, että kaikki osaisivat niitä käyttää ja siten pysyisivät mukana kehityksessä. Ubiikkiyhteiskuntaan siirtyminen vaatii kotitalouksilta myös satsauksia uusiin laitteisiin. Monilla ei ole varaa tehdä näitä panostuksia, joten he ovat vaarassa jäädä kehityksestä jälkeen tai jopa syrjäytyä yhteiskunnasta. On tärkeää, että yksilöillä ja organisaatioilla on kyky tunnistaa heille itselleen sopivia ratkaisuja. Katsaus Viestintäviraston toimintaympäristöön Ilmiöt

20 sosiaalisuus anonyymius nopeus saavutettavuus demokratia oman maailmankuvan vahvistaminen lähdekritiikki polarisoituminen mobiilipaikannus profiloiminen läpinäkyvyys yksityisyyden suoja tarkkailu palvelurajoitukset 20

21 Arvaamaton avoimuus Sosiaalinen media lisää ihmisten välistä viestintää ja kanssakäymistä. Mutta sen on huomattu vahvistavan myös ihmisten ikävämpiäkin piirteitä. Mahtailua, välinpitämättömyyttä, tahdittomuutta ja töykeyttä esiintyy valtaosassa online-keskusteluryhmiä. On helppoa arvostella nimettömästi toista osapuolta joutumatta kasvotusten vastuuseen sanomisistaan. Sosiaalisessa mediassa on helppoa kiihdyttää ja houkutella valtavia määriä ihmisiä kaduille lyhyessäkin ajassa. Hetken mielijohde on internetsosiaalisuuden piirteitä, jolla voi olla ikäviä vaikutuksia. On houkuttelevaa ajatella, että sosiaalinen media johtaa tai on jo osin johtanut uudenlaisen demokratian syntymiseen: jokaisella on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin ja vaikuttaa. Näin saatavilla oleva tieto nostaa sivistystasoa, auttaa vähentämään väärinkäsityksiä ja estää ennakkoluulojen leviämistä. Saman sosiaalisen median ansiosta tiedon vastaanottajan on kuitenkin erittäin helppo valita saatavilla olevasta tiedosta vain se, minkä haluaa itse vastaanottaa. Internetin aikakaudella omiin käsityksiin sopivan tiedon poimiminen on todella helppoa. Netin selailija voi halutessaan tai huomaamattaan käyttää tiedonsaantikanavinaan ainoastaan omaa maailmankuvaansa tukevia blogeja, uutissivustoja ja foorumeita. Samalla tavalla ajattelevien keskustellessa saattaa tuntua, että lähes koko Suomen kansa on asiasta samaa mieltä. Sosiaalisen median palvelujen avulla voivat järjestäytyä aivan yhtä tehokkaasti demokratia-aktivistit ja mellakoijat kuin terrori-iskujen suunnittelijatkin. Samalla tavalla sosiaalisen median palvelujen rajoittamista tai ääriainesten tarkkailun mahdollisuutta haluavat itsevaltaiset tyrannit ja länsimaat. Sosiaalisen median palveluntarjoajat ovat useimmiten kansainvälisiä maailmanlaajuisia suuryrityksiä, joiden ansaintalogiikka näyttäisi perustuvan käyttäjien tietojen tai huomion myymisestä mainostarkoituksiin. Käyttäjille palvelut ovat ilmaisia. Sosiaalisen median yksityinenkin käyttäjä joutuu jatkuvasti tasapainoilemaan avoimuuden sekä läpinäkyvyyden ja toisaalta yksityisyyden suojan välillä. Vaikka palveluiden erilaisia yksityisyysasetuksia osaisi käyttää, julkisuuden tasojen hallinta voi olla hankalaa, jos samoja viestejä lukevat ystävät, sukulaiset, satunnaiset tutut, työkaverit ja vaikkapa rekrytoijat. Tämä saattaa jäädä käyttäjältä havaitsematta, ja pienelle piirille tarkoitettu viesti saattaa joutua kaikkien luettavaksi. Tällaisten käyttäjän itsestään tarkoituksella kertomien tietojen lisäksi suuren riskin muodostavat palvelujen automaattisesti keräämät ja tavalla tai toisella julkitulevat tiedot. Mobiilipaikannukseen perustuvat palvelut saattavat kerätä käyttäjän liikkeistä yksityiskohtaista tietoa, joka voi julki päästessään osoittautua haitalliseksi. Internetissä kaikki tieto voi tuntua samanarvoiselta ja tutkimuksiin perustuva tieto näyttäytyä vain yhtenä mielipiteenä muiden joukossa. Itseoppineiden gurujen blogikirjoituksista tulee yhtä arvokkaita kuin ammattilaisten argumenteista. On nähtävissä, että tämä vaikuttaa myös julkisen keskustelun polarisoitumiseen. Katsaus Viestintäviraston toimintaympäristöön Ilmiöt

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

Viestintäviraston toimialan kehityksestä. Tilastolliset kehitystrendit

Viestintäviraston toimialan kehityksestä. Tilastolliset kehitystrendit Viestintäviraston toimialan kehityksestä Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu Langattomuuden merkitys kasvaa Viestintäviraston toimintaympäristön muutostekijät Globalisaatio Kuluttajatottumusten

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Kuulemistilaisuus

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Kuulemistilaisuus Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Kuulemistilaisuus 23.5.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaan hallitus laatii sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman. Suomi on pitkään ollut edelläkävijä

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari Viestintäviraston julkiset toimialatiedot Viestintäviraston tietoseminaari 27.11.2015 Viestintäviraston toimialatiedot Mitä ovat Viestintäviraston toimialatiedot? Mikä on seminaarin tavoite? Mihin Viestintävirasto

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika

Lisätiedot

ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA

ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopisto Myynnin ennakointikamari 10.11.2015 Kulutuksen nykytila ja trendit Mikä on iän ja sukupolven merkitys

Lisätiedot

Oma valokuituverkko on edullisin ja luotettavin tapa saada huippunopeat tulevaisuuden Internet-yhteydet omakoti- ja rivitaloihin

Oma valokuituverkko on edullisin ja luotettavin tapa saada huippunopeat tulevaisuuden Internet-yhteydet omakoti- ja rivitaloihin Oma valokuituverkko on edullisin ja luotettavin tapa saada huippunopeat tulevaisuuden Internet-yhteydet omakoti- ja rivitaloihin 1. Mihin valokuitua tarvitaan 2. Valokuitu vs kilpailevat teknologiat 3.

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä,

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, 18.4.2016 MEGATRENDIT MUOKKAAVAT MAAILMAA ARVOT JA ARVOKETJUT MUUTTUVAT MINKÄ PITÄÄ MUUTTUA

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos 24.04.2008 Hallituksen esitys sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta yrityssalaisuudet, luvaton käyttö ja tietoturva 2 Hallitusohjelma hallitus edistää

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Uuden tietoyhteiskunnan teesit. #uusitietoyhteiskunta

Uuden tietoyhteiskunnan teesit.  #uusitietoyhteiskunta Uuden tietoyhteiskunnan teesit Uuden tietoyhteiskunnan teesit Suomen on aika lunastaa paikkansa tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä. Teknologiavetoisen vanhan tietoyhteiskunnan perustalle on rakennettava

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta?

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? TieVie-juhlaseminaari 20.3.2007 Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? Olli-Pekka Heinonen YLE Tietotekniikan 6. sukupolvea Tietotekniikka-ajan lyhyt historia 1. sukupolvi, suurkoneet

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Tapaustutkimus: Shape Media

Tapaustutkimus: Shape Media 28.3.214 Tapaustutkimus: Shape Media Maija Federley, Minna Nors, Hanna Pihkola & Katri Behm Kestäviä palveluita käyttäjäymmärrykseen perustuen Mistä aiheutuvat merkittävimmät ympäristövaikutukset kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

SADe-ohjelma hyötyjä sähköisistä palveluista

SADe-ohjelma hyötyjä sähköisistä palveluista SADe-ohjelma 2009-2014 hyötyjä sähköisistä palveluista NUOVE-projektin päätöstilaisuus, 30.11.2011, TEM Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Julkisen

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi AUTA-hankkeen seminaari 8.2.2017 Sami Kivivasara, projektiryhmän PJ AUTA-hanke - Mitä sillä tavoitellaan? - Mihin se liittyy?

Lisätiedot

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin Kiinteistö- ja rakennusalasta vetovoimaa Keski-Suomeen Jyväskylä 13.1.2016 Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen, RAKLI ry Murroskartta Kaupan murros

Lisätiedot

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus Nuoruusikäisten toimivat palvelu seminaari 16.2.2012 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila Digitalisaatio / Digiloikka Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila 12.9.2016 Asiakas prosessissa Kirjaudu Kahoot.it Game PIN: 458597 Luo nimimerkki esim. KariN Miksi olemme täällä? Digitalisaatio on uusi ja

Lisätiedot

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät Suomi.fi -palvelunäkymät Julkishallinto 07.09..2015 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten? 5. Miksi? Hyötynäkökulma 6. Mitä tämä edellyttää?

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yleisesitys Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke Tavoitteena yhä paremmat ja tehokkaammat palvelut vaikka keinot ja ympäristö muuttuvat

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Toimittaja Kaupunkilaisen perspektiivi. Kalle Launiala, ProtonIT Oy

Toimittaja Kaupunkilaisen perspektiivi. Kalle Launiala, ProtonIT Oy Toimittaja Kaupunkilaisen perspektiivi Kalle Launiala, ProtonIT Oy kalle.launiala@protonit.net +358445575665 Järjestelmäkeskeinen perspektiiviongelma Tuotanto (ERP) Dokumentit? Asiakas (CRM) Sisällönhallinta

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, 22.10. Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Tutustuminen ja esittelyt Ketäs te olette? Etsi täältä sellainen henkilö,

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Juridiset aineistot ja avoin tieto 10.3.2016 Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Oikeus tietoon 250 vuotta pohjoismaisesta julkisuusperiaatteesta avoimeen dataan Asiakirjajulkisuus vuodesta 1766, painetut

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Kohti kevyempää sääntelyä

Kohti kevyempää sääntelyä Kohti kevyempää sääntelyä Viestintäviraston näkemyksiä komission 6.5.2015 tiedonantoon Pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka Mediainfo, Asta Sihvonen-Punkka 1 Euroopan komission Digitaaliset sisämarkkinat tiedonanto

Lisätiedot

Digitaalinen oppiminen lukiossa

Digitaalinen oppiminen lukiossa Digitaalinen oppiminen lukiossa Englanninopettajana tämän päivän koulussa Tuula Sutela 2.11.2011 Generation D, the digital natives, the natural born multi-taskers (Chris Sanderson, The Future Laboratory,

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Antennitelevision muutokset taloyhtiöissä. pekka.viitanen@dna.fi suunnittelupäällikkö +358 44 721 2340

Antennitelevision muutokset taloyhtiöissä. pekka.viitanen@dna.fi suunnittelupäällikkö +358 44 721 2340 Antennitelevision muutokset taloyhtiöissä pekka.viitanen@dna.fi suunnittelupäällikkö +358 44 721 2340 1 SISÄLTÖ DNA lyhyesti Taajuusmuutos ja T2-siirtymä Yle HD:n siirtovelvoite Yhteenveto 2 DNA LYHYESTI

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Kansallinen tunnistusratkaisu. Erityisasiantuntija Markus Rahkola Valtiovarainministeriö

Kansallinen tunnistusratkaisu. Erityisasiantuntija Markus Rahkola Valtiovarainministeriö Kansallinen tunnistusratkaisu Erityisasiantuntija Markus Rahkola Valtiovarainministeriö Mitä ongelmaa ollaan ratkaisemassa? Kykyä vastata kansallisesti tulevaisuuden haasteisiin digitalisoituvassa maailmassa

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 Teppo Ahonen Esityksen sisältö Digita lyhyesti 5G-verkkojen vaatimusten laajuus Verkkojen topologiat Taajuuksien käyttö 5G ja älykkäät verkot

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri viitearkkitehtuuri Yhteenveto 6.7.2015 Versio: 0.9 viitearkkitehtuurin yhteenveto 24.4.2015 2 (9) 1. Kansallisen palveluväylän tavoitteet Kansallisen palveluväylän käyttöönotto perustuu Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Mitä uuden kirjastolain pitäisi mahdollistaa? Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on turvata

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

Seuraaviin taulukoihin on koottu Metsäalan tulevaisuusfoorumin eri tilaisuuksista ja kirjallisista lähteistä keräämiä arvioita metsäalaan

Seuraaviin taulukoihin on koottu Metsäalan tulevaisuusfoorumin eri tilaisuuksista ja kirjallisista lähteistä keräämiä arvioita metsäalaan Metsäalaan vaikuttavat muutostekijät yhteenveto eri tilaisuuksista ja kirjallisista lähteistä kerätyistä aineistoista Anssi Niskanen Johtaja tulevaisuusfoorumi www.metsafoorumi.fi Aineisto Seuraaviin taulukoihin

Lisätiedot

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Tytti Yli-Viikari 22.4.2016 Valtiontalouden tarkastusvirasto Julkisen johtamisen kannalta tärkeitä toimintaympäristön kehityskulkuja Talouden

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Digia lyhyesti 81 M 5,9 M. Pörssiyhtiö NASDAQ Helsinki

Digia lyhyesti 81 M 5,9 M. Pörssiyhtiö NASDAQ Helsinki Ihmiset strategiamuutoksen ytimessä Kohti uudenlaista digiarkea Johtajuuden merkitys uusien asioiden tekemisessä Huippuasiantuntijoiden rooli muutoksessa J.Juppo, 1.11.2016 Digia lyhyesti Kasvava digitaalisiin

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö 24.11 Verkkokonsulttien työpaja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö TAVOITTEENA Lisätä virtu.fi palveluiden tunnettavuutta ja käyttöä TOTEUTUS 1. ssa tuettiin tietoa ensin esteistä/haasteista,

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Kuntien paikkatietoseminaari 6.2.2013 Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia Linjausalueet ja erityiskysymykset VISIO

Lisätiedot