Katsaus Viestintäviraston TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN

Transkriptio

1 Katsaus Viestintäviraston TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN

2 Sisällys Johdanto 3 MUUTOSTEKIJÄT 4... Poliittiset muutostekijät 5... Taloudelliset muutostekijät 7... Sosiaaliset muutostekijät 9... Teknologiset muutostekijät Ekologiset muutostekijät 13 Megatrendit 14 ILMIÖT Tietoverkkojen voima Arvaamaton avoimuus Parhaiden ehdoilla Viestinnän käyttötapojen murros Kansainvälinen riippuvuus Ekologisuuden tiedostaminen 29 2

3 Johdanto Tämä katsaus perustuu Viestintäviraston toimintaympäristöseurantaan, jota on toteutettu vuodesta 2008 lähtien toiminnan suunnittelua varten. Katsauksessa esitettäviä kehitysnäkymiä on hyödynnetty myös viraston uuden strategian valmistelutyössä. Toimintaympäristöseuranta perustuu tulevaisuudentutkimuksen menetelmille. Tulevaisuus ei ole ennustettavissa eikä se ole ennalta määrättyä. Sen sijaan on mahdollista muodostaa mielikuvia ja käsityksiä siitä, millaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia voi olla edessämme. Tulevaisuutta voidaan siis ennakoida. Tulevaisuuden ennakointi vaatii tietoa tutkittavasta asiantilasta sekä siihen liittyvien muiden asioiden historiasta, kehityssuunnista ja tavoitteista. Se vaatii oivalluskykyä ja näkemyksellisyyttä sekä kykyä hahmottaa ajassa liikkuvia signaaleja. Tulevaisuus koostuu monenlaisista asioista ja niiden välisistä suhteista: tapahtumista, trendeistä, ilmiöistä ja tulevaisuudenkuvista. Keskeisenä työkaluna tässä työssä on käytetty toimintaympäristössä vaikuttavien muutostekijöiden tarkastelua PESTE-luokittelun avulla. PESTE on yleisesti käytetty toimintaympäristökuvauksen työkalu, jota hyödynnetään strategisessa suunnittelussa. Termi muodostuu seuraavista sanoista: poliittiset, ekonomiset, sosiaaliset, teknologiset ja ekologiset muutostekijät. Muutostekijöiden lisäksi tässä katsauksessa kuvataan toimintaympäristössä havaittuja suuria kehityslinjoja eli megatrendejä ja tulevaisuuden ilmiöitä, joissa nämä megatrendit vaikuttavat. Katsauksen toteuttamisessa on yhdistetty useita tulevaisuuden ennakointia tukevia menetelmiä. Säännöllisen aivoriihityöskentelyn lisäksi katsauksen sisällöstä on keskusteltu useiden viraston ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Katsausta varten on lisäksi analysoitu sekä viraston omia että julkisista lähteistä kerättyjä tutkimus- ja tilastotietoja. Katsaus Viestintäviraston toimintaympäristöön Johdanto 3

4 Ja miten nopeasti vaihtuvatkaan täällä näkymät pelkän yhden ainoan vuorokauden sisällä! Miten runsaasti muutoksia tapahtuukaan! Nikolai Gogol, Nevan valtakatu,

5 Poliittiset muutostekijät Lähivuosina voidaan nähdä enemmänkin kansannousuja ja valtaeliittien rakenteiden järkkymisiä, kun sähköisiä viestintävälineitä ja sosiaalista mediaa osataan hyödyntää laajemmin ja ovelammin. Toisaalta myös vallanpitäjät, joilla on tarvetta pelätä kansan vastarintaa, osaavat varoa näitä tehokkaiksi osoittautuneita viestintävälineitä paremmin. Suomessa on herännyt tarve rajoittaa tai jopa estää nimettömien mielipidekirjoitusten esittäminen. Tällä kuitenkin rajoitettaisiin sananvapautta, muutettaisiin monien sosiaalisen median palvelujen toimintamalleja ja estettäisiin informaation saatavuutta. Lähdesuojan olemassaolo nousee välillä keskusteluihin ja moni haluaisi ainakin kaventaa sitä. Suomen koululaitoksessa tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen on ollut vaihtelevaa. Tähän aiotaan puuttua tieto- ja viestintätekniikka (TVT) koulun arjessa -hankkeella. Kouluihin on tarkoitus hankkia ajanmukaiset yhteydet ja laitteet vuosina Hankkeella on myös vaikutusta opettajien koulutukseen ja ennen kaikkea tietysti koko opetuskulttuurin muutoksiin. Koululaitoksen lisäksi tietoyhteiskuntapalvelut aiotaan laittaa kuntoon koko Suomessa. Uuden hallitusohjelman tavoitteissa on nostaa Suomi tietoyhteiskunnan kärkimaaksi Euroopassa. Eikä kyse ole vain alueellisen tasa-arvoisuuden turvaamisesta, vaan myös monipuolisista viestintäpalveluista, tietoturvasta ja tiedonsaannista yleensä. Epäilyjä on herännyt siitä, riittääkö 1 Mbit/s -yleispalvelu mihinkään, kun julkisetkin palvelut netissä ovat jo varsin pitkälle kehittyneitä ja vaativat runsaanlaisesti tiedonsiirtokapasiteettia. Sähköisiin palveluihin liittyvää lainsäädäntöä aiotaan selkeyttää. Hallituskaudella on tarkoitus laatia tietoyhteiskuntakaari, johon kootaan viestintäalaan liittyvät lait. Samalla aiotaan tarkastella myös lain sisältöjä, joten merkittäviä muutoksia lakeihin saatetaan toteuttaa vuoteen 2016 mennessä. Lakimuutoksia tehtäessä on tärkeää ajatella suurempaa kokonaisuutta, ettei porsaanreikiä tukita aina yhtä kerrallaan. Varsinkin kuluttajaasioita olisi syytä koota ja yhtenäistää, ettei lakeja olisi nykyisenkaltaisesti ripoteltu sinne tänne. Maailmantalouden lama, euroon liittyvät uhat, valtionhallinnon säästötavoitteet sekä muutokset ministeriöiden ja virastojen rakenteissa voivat muuttaa dramaattisesti Viestintäviraston toimintaympäristöä. Konkreettinen valtionhallinnon kehittämistoimenpide on sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe), jossa aiotaan muuttaa kaikki oleelliset palvelut sähköisiksi vuoteen 2013 mennessä. SADe-ohjelmaan sisältyy muun muassa koko julkishallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen. EU-sääntelyä aiotaan harmonisoida yhä tarmokkaammin. Komissio on julkaissut useita suosituksia kuten NGA- ja terminointisuosituksia, joilla on tarkoitus ohjata sääntelyä nykyistä yhtenäisemmäksi. Katsaus Viestintäviraston toimintaympäristöön Muutostekijät 5

6 Tehottomuus tulee korjatuksi tehokkuuden tieltä ja vain ja ainoastaan luovuus voi edistää tehokkuutta. Joseph Schumpeteriä ( ) mukaillen 6

7 Taloudelliset muutostekijät Globaalin taantuman jälkiaallot vavisuttavat Euroopan kansantalouksia. Euroopan talouskasvun on ennustettu palautuvan ennalleen hitaasti, mutta samalla maiden huoltosuhteen on katsottu heikkenevän. Viestintäpalvelut ovat kuitenkin palveluja, joiden käytöstä ei olla ensimmäisenä luopumassa. Tärkeimmistä viestintäpalveluista on tullut samanlaisia perushyödykkeitä kuin sähköstä ja vedestä. Suomen viestintämarkkinoilla tullaan näkemään edelleen yritysten yhdistymisiä erityisesti kiinteän verkon laajakaistapalvelujen markkinoilla. Teleyritysten on kasvettava suuremmiksi, jotta ne voivat turvata riittävät voimavarat tuleviin investointeihin ja vastata kiristyvään kilpailuun. Suuret toimijat ostavat pienimmät yritykset, elleivät nämä kykene yhdistämään voimiaan tai erikoistumaan nykyisessä toiminnassaan. Toisaalta markkinoille tulee myös uusia toimijoita, jotka erikoistuvat yksittäisten palvelujen tarjontaan. Esimerkkinä ovat verkkoosuuskunnat, joiden ensisijaisena tarkoituksena on tarjota nopeita laajakaistayhteyksiä jäsenilleen. Verkkoosuuskuntia syntyy alueille, jotka eivät ole mielekkäitä voittoa tavoitteleville yrityksille. Markkinoilla tullaan näkemään yhä erilaisempia toimintastrategioita. Osa pyrkii laaja-alaiseen ja osa yksittäisten palvelujen tarjoamiseen. Kilpailupainetta viestintämarkkinoilla lisäävät ylikansalliset yritykset kuten Google tai Facebook, jotka ottavat oman osansa myös Suomen viestintämarkkinoista. Viestintäpalvelujen hinnat laskevat tekniikan kehittyessä ja käytettyjen laitteiden halventuessa. Mobiililaajakaistasta tulee samanlainen peruspalvelu kuin mitä puhepalvelut ja tekstiviestit ovat jo pitkään olleet. Mobiililaajakaistan kysyntää kasvattaa erilaisten kannettavien päätelaitteiden lisääntyminen. Viestintäpalveluissa paketointi- ja pakettihinnoittelu yleistyvät, mikä kutistaa valinnan vapautta vaihtoehtoisten palveluntarjoajien käyttämiseen. Toisaalta markkinoilla nähdään operaattori- tai laiteriippumattomia palveluja sekä palveluntarjoajia, jotka toimivat esimerkiksi over the top -periaatteella eli internetyhteyden tarjoajasta riippumattomasti. Julkisten palvelujen kannalta nähdään lisääntyvää siirtymistä sähköisten palvelujen käyttöön. Suurin kannuste tähän löytyy rahallisista säästöistä. Sähköisten palvelujen käyttäminen vaatii kuitenkin toimivia yhteyksiä, joiden rakentaminen erityisesti syrjäisimmille seuduille on kallista. Julkinen hallinto on tehnyt merkittäviä panostuksia nopeiden yhteyksien saamiseksi syrjäseuduille. Ongelmaksi kuitenkin muodostuvat alueet, joissa uusien nopeampien yhteyksien tuomia hyötyjä ei nähdä riittävän merkittävinä panostuksina tulevaisuuteen. Riski on, että nämä alueet jäävät kehityksestä jälkeen, mikä hidastaa sähköisiin palveluihin siirtymistä ja siten rahallisten säästöjen saavuttamista. Katsaus Viestintäviraston toimintaympäristöön Muutostekijät 7

8 Kun muutamme tapaa kommunikoida, muutamme yhteiskuntaa. Clay Shirky

9 Sosiaaliset muutostekijät Suomen väestörakenteen kehityksessä näkyy kaksi voimakasta suuntausta: väestön suhteellinen ikääntyminen ja huoltosuhteen kasvaminen. Kehityksen taustalla vaikuttavia syitä ovat alhainen syntyvyys ja väestön pidentynyt elinajanodote. Väestörakenteen muutosten myötä palvelujen kysyntärakenne muuttuu, kun iäkkäille suunnattuja hoivapalveluja tarvitaan entistä enemmän. Samalla palvelut täytyy tuottaa suhteessa pienemmällä väestöpohjalla. Haasteita palvelujen saatavuudelle aiheuttaa myös alueellisen epätasa-arvon lisääntyminen väestön keskittymisen takia. Laajakaistayhteyksien määrä Suomessa on noussut kovaa vauhtia, ja laajakaistasta on tullut peruspalvelu. Laajakaistayhteys nähdään usein miltei välttämättömyyshyödykkeenä. Aiemmin henkilökohtaisesti tarjottuja palveluja korvataan viestintäteknologiaan pohjautuvien innovaatioiden avulla. Laajakaistayhteyksien avulla voidaan tarjota vanhuksille itsenäisen asumisen mahdollistavia palveluja kuten etäterveydenhoitoa. Riittävän esteettömät ja helppokäyttöiset viestintäpalvelut tarjoavat mahdollisuuden peruspalvelujen lisäksi myös yhteydenpitoon, tiedonhakuun ja viihdepalveluihin. Koska iäkkäämmällä väestöllä on usein korkea kynnys viestintäteknologian käyttöön, on pidettävä huolta riittävästä opastuksesta ja turvattava palvelujen saanti niitä haluaville. Monipuolistuva media- ja viihdetarjonta luo kysyntää nopeille yhteyksille, kun nettiä hyödynnetään digitaalisessa muodossa olevien tuotteiden jakelussa. Suoran digitaalisen jakelun etuina ovat nopeus ja edullisuus, ja se korvaa fyysistä jakelua siellä, missä se on mahdollista. Samalla internet mahdollistaa uudenlaisten, täysin digitaalisten resurssien tuottamisen ja myymisen. Ihmisten välinen vuorovaikutus ja viestintä ovat muuttuneet hyvin voimakkaasti internetin yleistymisen myötä. Tietoyhteiskunnassa toimiminen edellyttää teknis-käytännöllisen osaamisen lisäksi kriittistä ja sosiaalista mediataitoa, ja lähdekriittisyyden merkitys korostuu moninaisen informaatiotulvan edessä. Verkottunut maailma on samalla siirtänyt yksityisyyden rajoja lähemmäksi yksilöä. Ymmärrys tietoyhteiskunnan palvelujen ja teknologian mahdollisuuksista, riskeistä ja merkityksistä kuuluu olennaisesti jokaisen kansalaisen perustaitoihin, sillä kansallinen lainsäädäntö ei pysty valvomaan ympäri maailmaa tuotettuja sisältöjä ja palveluja. Mediakasvatuksen merkitys korostuu, kun suuri osa aikuisistakaan ei ole perillä internetin ja sosiaalisen median vaatimista taidoista. Työpaikkojen kasaantuessa suuriin kasvukeskuksiin voivat työmatkat olla usein rasite. Ajankäytön haasteita helpottavat informaatioteknologian myötä kehittyvät etätyömahdollisuudet. Etätyömahdollisuuksien parantuminen voi tuoda mukanaan myös uusia riskejä ja haasteita, sillä teknologia tuo työn yhä useamman vapaa-ajalle. Jatkuva kulutuksen kasvu voi saavuttaa rajansa nopeammin kuin enemmistö maailman väestöstä haluaa uskoa. Toisaalta teknologian kehittymisen myötä parantunutta tuottavuutta ei välttämättä haluta siirtää talouskasvuun. Downshiftaus voi yksilön kohdalla johtaa matalampaan elintasoon, mutta se hyväksytään kun lisääntynyt vapaa-aika korvaa pienentyneet käytettävissä olevat tulot. Katsaus Viestintäviraston toimintaympäristöön Muutostekijät 9

10 Hankaluuden keskellä lojuu mahdollisuus. Albert Einstein ( ) 10

11 Teknologiset muutostekijät Teknologiakehitys on edelleen nopeaa ja käytettävissä olevat erilaiset teknologiat lisääntyvät jatkuvasti. IP-teknologian käyttö viestintäverkoissa kiihtyy entisestään. Piirikytkentäinen puhe häviää vähitellen ja kuparijohdot jäävät pääasiassa vain laajakaistakäyttöön. Laajakaistayhteyksien tulevaisuus on kuidussa ja matkaviestinverkkojen datayhteyksissä. Internetin käyttö mobiilisti tulee entisestään lisääntymään laajakaistaisten mobiiliverkkojen laajentumisen ja älypuhelinten lisääntymisen myötä. Tiedonsiirtonopeuksien kasvu tuo yhä selvemmin esiin radiorajapinnan rajoitetun kapasiteetin, minkä johdosta tukiasemia tuodaan yhä lähemmäs käyttäjiä ja jopa kotiin saakka. Digitalisoituminen sekä laajakaistaverkkojen ja mobiilin internetin yleistyminen sallivat yhä vaativampien mediasisältöjen jakelun erilaisiin päätelaitteisiin. Digitaalisen sisällön jakelu internetissä tulee sisältämään enemmän myös hyötypalveluita esimerkiksi opetuksen ja terveydenhoidon tarpeisiin. Internet-teknologiaan perustuvia sosiaalisen median sovelluksia ja työkaluja tullaan enenevässä määrin ottamaan käyttöön myös yrityksissä ja julkisen hallinnon organisaatioissa. Pilviteknologiat mahdollistavat tietovarantojen ja niihin pohjautuvien palveluiden globaalin jakelun nopeasti ja tehokkaasti. Suomesta voi tulla tärkeä kriittisen tietoinfrastruktuurin tarjoajamaa. Perinteisesti ICT:n käytön lisäämisellä on nähty hiilijalanjäljen ja yritysten kustannustehokkuuden kannalta positiivisia vaikutuksia. Toisaalta ICT:n kasvava käyttö lisää huomattavasti energiankulutusta. Internet tietosisältöineen ja palveluineen muodostaa tietoyhteiskunnan selkärangan. Pääsy internetin sähköisiin palveluihin ajasta ja paikasta riippumatta tulee samantyyppiseksi perustarpeeksi kuin sähkö ja vesi. Käyttäjän näkökulmasta tärkeää on, että tärkeimmät palvelut ovat saavutettavissa edes jollakin viestiyhteydellä ja käsillä olevalla päätelaitteella. Toimintavarmuutta lisää se, että käytössä on toisiaan täydentäviä ja korvaavia yhteysmuotoja. Tietoturvan ohjaus ja valvonta eivät välttämättä pysy tietoyhteiskuntakehityksen perässä. Teleyritysten sitoutuminen tietoturvavelvoitteisiin ja teknisten määräysten toteuttamiskelpoisuus on varmistettu Suomessa laatimalla regulaatio yhteistyössä toimijoiden kanssa. Vanhastaan tunnistettuja katvealueita tietoturvaregulaation osalta ovat olleet käyttäjät sekä muussa kuin teleyritysten roolissa tuotetut ICT-palvelut. Suositut palvelut saattavat kerätä miljoonien käyttäjien henkilötietoja, viestejä, paikkatietoja ja palvelun käyttöä kuvaavia tietoja sekä tallentaa luottokorttitietoja tai muuta välittömästi rahaksi muutettavaa tietoa. Matkaviestintaajuudet jaetaan EU-alueella jo nyt pääosin huutokaupoin. Suomessa mobiiliverkkojen käyttöön soveltuvilla taajuusalueilla selvitetään myös muita taajuuksienjakomenettelytapoja kuin nykyisin käytössä olevaa kauneuskilpailua. Taajuuspulaa pyritään ratkaisemaan mm. kehittämällä uusia teknologioita, joiden avulla rajallinen taajuuskapasiteetti pystytään käyttämään tehokkaammin hyväksi muun muassa kognitiivisen radion avulla. Joukkoviestintäverkoissa kilpailua viritetään toimilupapolitiikan kautta. TV-toiminnan osalta edessä voi olla taajuuksien kaupallistaminen ja toimilupaohjauksen vähentyminen. TV-taajuuksien mahdollinen osittainen osoittaminen matkaviestinverkoille supistaisi käytettävää taajuusresurssia. Myös laajempi DVB-T2-tekniikan käyttöönotto tarjoaa laajennusmahdollisuuksia TV-toiminnalle. Yleistyessään tekniikka voisi tarjota hyvän alustan kaikkien joukkoviestintäpalveluiden lähettämiseen ja vastaanottamiseen. Katsaus Viestintäviraston toimintaympäristöön Muutostekijät 11

12 Maapallo pystyy meidät kaikki elättämään, mutta ihmisen ahneuteen sekään ei pysty vastaamaan. Mahatma Gandhi ( ) 12

13 Ekologiset muutostekijät Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n (International Energy Agency) tulevaisuusraportti World Energy Outlook Executive Summary käsittelee ilmastonmuutoksen estämiseen liittyviä toimenpiteitä laajasti ja luo näkymän aina vuoteen 2035 saakka. IEA:n raportista käy ilmi, että valtiojohtojen nykyiset toimenpiteet eivät riitä pitämään maapallon lämpenemistä aisoissa ja voi olla, että valtioiden väliset neuvottelut ilman painostustoimia ovat auttamattoman hitaita ja byrokraattisia, jotta päästäisiin tehokkaampiin toimenpiteisiin. Näin ollen kansalaisjärjestöille jää aukko, jonka ne haluavat täyttää. Kansalaisjärjestöjen aktivismissa on paljon samaa kuin poliittisessa aktivismissa sikäli, että internetissä ja sosiaalisessa mediassa tullaan käymään taistelua siitä, miten sähköisiä verkostoja voidaan käyttää hyväksi omalle asialle ja toisen asiaa vastaan. Ilmasto- ja energia-asioissa autoritääristen valtioiden ja joidenkin suuryritysten voi olla hankalampaa taistella moninaisia kansalaisjärjestöjä vastaan, koska mahdollisuus kontrolloida verkkoja on pienempi kuin oman maan kansalaisia. Autoritäärisissä valtioissa ja joissakin suuryrityksissä on kuitenkin eniten havaittavissa piittaamattomuutta ympäristöasioita kohtaan. Vihreät arvot tulevat olemaan samantapainen ja painavampikin liike kuin rauhanliike 70-luvulla. Kansalaisjärjestöt voivat olla se muutosvoima, joka pystyy vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin ja aktivoimaan kuluttajia käyttäytymään ekologisemmin. Kansalaisjärjestöt voivat myös aktivoida kuluttajia ja kansalaisia mukaan painostamaan valtionjohtoa ja yrityksiä toimimaan vahvemmin ilmastonmuutoksen estämiseksi. Vihreiden arvojen leviämisessä sosiaalinen media on käytännöllinen väline saada aikaiseksi keskusteluryhmiä tai koota adresseja, kannatusryhmiä tai boikottiryhmiä. Kansalaisjärjestöjä vihreiden arvojen airueina voivat olla esimerkiksi Greenpeace, WWF ja Maan ystävät, jotka jo tällä hetkellä mobilisoivat kansalaisia mukaan, jotta heidän painoarvonsa taloudellis-poliittisessa vaikuttamisessa lisääntyisi. Viestintätekniikan avulla voidaan vähentää ympäristön kuormitusta, kun esimerkiksi työmatkustaminen kokouksiin vähenee sähköisten kokoustekniikoiden kehittyessä. Töitä voidaan tehdä viestintätekniikan avulla entistä enemmän etänä kotoa käsin. Näin turha pendelöinti vähenee. Myös fyysisten tallenteiden, kirjeiden ja lehtien määrä vähenee, kun ihmiset siirtyvät yhä enemmän käyttämään sähköisiä viestintätapoja. Viestintäteknologian kehittyminen kuitenkin lisää osaltaan ympäristön kuormitusta. Laitteiden käyttö lisääntyy, kun laitepenetraatiot kasvavat ja laitteista tulee entistä henkilökohtaisempia. Talouskohtaiset lankapuhelimet ja internetyhteydet vähenevät suhteessa mobiililaitteiden ja -laajakaistojen määrään. Laitteiden kierrättäminen on ongelmallista, koska laitteet sisältävät paljon henkilökohtaisia muistoja kuten valokuvia, äänitallenteita ja videoita. Tallenteethan voidaan siirtää uuteen laitteeseen tai vaikka jatkossa internetin pilvipalveluihin, mutta viitsitäänkö näin tehdä, on toinen asia. Katsaus Viestintäviraston toimintaympäristöön Muutostekijät 13

14 Megatrendit Havaitut muutostekijät (PESTE) Globalisaatio EU-sääntely lisääntyy, Markkinoiden keskittyminen, Talouden hidas kasvu, Aasian vallan kasvaminen, Netissä tarjontaa rajojen yli väestörakenne Eriarvoistuminen, Paljon iäkkäitä käyttäjiä, Palvelut vain netissä, Työuran tehostaminen, ICT koulutuksessa ubiikki yhteiskunta Pilvipalvelut, Laajakaista kaikille, Kaikenkattava verkottuminen, Taajuuksien käytön tehostuminen, Alttius tietoturvauhille ilmastonmuutos Laaja digitalisoituminen, Matkailu vähenee, Varautuminen, Pakko vähentää laitemäärää, Vihreät arvot voimistuvat joukkoviestintä Taajuushuutokaupat, Verkkokilpailu, Katselun siirtyminen nettiin, Taajuudet tiedonsiirtoon, Sisältöjen viihteellistyminen käyttäytymisen muutos Lisääntyvä avoimuus, Ilmaisuus, Teknisten syklien nopeutuminen, Kansalaisvaikuttaminen, Kulutuksen pirstaloituminen VIESTINTÄVIRASTON TOIMINTAYMPÄRISTÖ

15 Megatrendit Muutostekijöistä kumpuaa kuusi megatrendiä, jotka muokkaavat monella tavoin Viestintäviraston toimintaympäristöä. Megatrendit pitävät sisällään monia toimintaympäristön muutoksia, mutta vaikuttavat myös välillisesti monin tavoin esimerkiksi viestintäpalvelujen kysyntään ja tarjontaan. Globalisaation kautta taloudellista valtaa siirtyy pääomien ja tuotannon mukana länsimaista kehittyville markkinoille. Tämä tarkoittaa länsimaissa talouskasvun hidastumista, mikä yhdessä suurempien markkinoiden kanssa saattaa johtaa suurempien liikekokonaisuuksien syntyyn. Samat voimat edistävät myös kansainvälisten palvelujen internetkaupan kasvua, jolloin Googlen ja Amazonin kaltaiset yritykset tarjoavat palveluitaan kuluttajille jopa täysin rajoista ja sääntelystä riippumatta. Väestörakenteen muutos kiihdyttää yhteiskunnan kahtiajakautumista alueellisen ja sosiaalisen eriarvoistumisen kautta. Huoltosuhde heikkenee väestön ikääntymisen myötä ja alhaisen syntyvyyden johdosta, joten työikäisille jää yhä suurempi kuorma kannettavaksi. Tämä lisää tarvetta työn tehostamiseksi. Etätyö lisääntyy ja kaikkinainen raportointi automatisoidaan, mikä kasvattaa viestintäteknologian merkitystä. Viestintäteknologia muodostuu oleelliseksi osaksi ihmisen arkea, mikä lisää osin syrjäytymistä, ellei teknologia ole kaikkien saatavilla. Ubiikissa yhteiskunnassa ihminen on koko ajan muiden tavoitettavissa ja nettipalvelut ovat jatkuvasti helposti kaikkien saatavilla. Päätelaitteissa ei tarvitse olla ohjelmia tai tallennustilaa, koska kaikki on saatavilla tietoverkkopilvestä. Laajakaistan ulottaminen kaikille on perusedellytys, jotta tulevaisuuden ubiikkiyhteiskunta voi ylipäänsä toimia. Myös radiotaajuuksien tehokkaampi jakaminen edistää tätä kehitystä. Kun kaikki mahdollinen: omaisuudet, ideat, tuotteet ja esimerkiksi toimintamallit siirtyvät tietoverkkoihin, niin myös rikollisuus netissä lisääntyy ja sen muodot tulevat hienostuneemmiksi ja vaikeammiksi torjua. Joukkoviestintä ajautuu murrokseen palvelujen siirtyessä tietoverkkojen päälle. AV-palveluita tarjotaan ja kulutetaan yhä enemmän ja enemmän internetin kautta ja perinteisten jakelutekniikoiden osuus TV-jakelussa vähenee. Verkkokilpailu toteutuu paremmin, kun markkinat konvergoituvat ja verkkojen kautta voi kuluttaa mitä moninaisimpia palveluita. Joukkoviestinnän rahoitusmallit ohjaavat tarjottavaa sisältöä. Vaikka taajuushuutokaupat tulevat tavanomaiseksi tavaksi jakaa taajuuksia etenkin matkaviestinmarkkinassa, niin broadcasting-markkinassa taajuushuutokaupat yleistyvät hitaammin. Kuluttajat haluavat jatkuvasti uusia ja yksilöllisempiä laitteita ja palveluita. Viestintäteknologian kiihtyvä kehitys tukee tätä kehitystä. Kuka tahansa voi olla toimittaja ja se osaltaan on luonut sosiaalisen median kasvua. Se luo haasteen esimerkiksi lehdistölle, miten saada tilaajamaksuja, kun ihmiset luopuvat paperilehdistä ja lukevat uutiset netistä. Lisääntyvä avoimuus luo monia haasteita. Viranomaisilta vaaditaan kaikenkattavaa avoimuutta, kun taas yksittäisen kansalaisen kohdalla haaste on päinvastainen. Kerran internetiin jätetty aineisto on laajasti saatavilla ja sitä voi olla erittäin vaikeaa enää poistaa. Netin sisältö on ollut lähes kokonaan ilmaista. Katsaus Viestintäviraston toimintaympäristöön Megatrendit 15

16 16

17 Viestintäviraston toimintaympäristö vuonna 2020 Edellä kuvattujen megatrendien vaikutusta toimintaympäristöön vuonna 2020 kuvataan seuraavien kuuden analyysissa tunnistetun ilmiön avulla. 17

18 yksityisyyden suoja osallistuminen verkkoriippuvuus ubiikki sensoriverkot mobiili sähköinen korvaa fyysisen digitaalinen kuilu älykäs elektroniikka pilvipalvelut vihreä ICT käyttäjälähtöisyys profiloitavuus sähköinen tunnistaminen kognitiivinen radio 18

19 Tietoverkkojen voima Ubiikissa yhteiskunnassa viestintäteknologia on koko ajan ja kaikkialla läsnä. Ympäristömme on täynnä älykästä elektroniikkaa ja tietotekniikkaa, jotka kykenevät kommunikoimaan ihmisen ja muun ympäristön kanssa. Mobiilien välineiden merkitys kasvaa. Verkkojen ja laitteiden automatisoinnin avulla ajantasaisen tiedon saanti ja käytettävyys lisääntyvät. Sähköinen viestintä saa uusia muotoja ja käyttötapoja, ja verkkoon liitetään uusia laitteita. Liiketoiminta, asiointi ja julkiset palvelut siirtyvät kasvavassa määrin verkkoon. Uusia sähköistä viestintää tukevia toimintoja ovat esimerkiksi lähiasiointi, mobiilimaksaminen, sähköinen tunnistaminen, sensoriverkot ja koneiden välinen viestintä. Muistin lisääntyminen ja halpeneminen vahvistavat digitaalisen ja fyysisen maailman yhdistymistä. Käyttöliittymäsuunnittelua tehdään entistä käyttäjälähtöisemmin. Uudenlaisessa käyttäjälähtöisessä ajattelussa ihminen ei ole vain tuotettavien palveluiden kohde, vaan myös prosessiin aktiivisesti osallistuva ja sitä muokkaava toimija. Asiakas voi itse hyödyntää tietovarantoja ja ottaa omaehtoista roolia palveluiden tuottamiseksi. Teknologian kehittäminen on arvoperustaista ja ihmisten tarpeista lähtevää. Myös ekologisten arvojen merkitys teknologiakehityksessä vahvistuu. Vihreä ICT luo ekotehokkuutta ja kasvumahdollisuuksia. Käyttäjälähtöisyyden lisäksi teknologisten innovaatioiden yhteys niiden kaupallistamiseen ja synnytettäviin palveluihin korostuu. Pilvipalveluiden yleistyessä ICT:n tuotantotapa muuttuu olennaisesti. Palvelut tuotetaan ja tietosisällöt haetaan verkosta, josta käyttäjät valitsevat tarvitsemansa palvelun. Järjestelmien kyky ennakoida käyttäjien tarvetta tietyille palveluille lisääntyy. Radiotaajuuksien käyttö tehostuu, koska kognitiiviset radioverkot pystyvät joustavasti ja tehokkaasti hyödyntämään niitä taajuuksia, jotka eivät ole tietyllä hetkellä ja tietyssä paikassa muiden radioverkkojen käytössä. Kun palvelut siirtyvät verkkoon tai hyödyntävät yhä enemmän verkkoa, myös verkkoriippuvuus kasvaa. Palveluiden ja tiedon profiloitavuuden seurauksena korostuvat myös yksityisyyden suojan ja identiteetin hallinta. Vakoilutarkoituksissa toteutetut tietoturvaloukkaukset lisääntyvät ja kyky havaita niitä vaikeutuu. Uuden teknologian käyttöönotto laajoissa käyttäjäkunnissa vie aikaa. Ubiikkiyhteiskunnan varjopuolena onkin eristäytyminen. Ubiikkiyhteiskunta vaatii aktiivista osallistumista ja sähköisten viestintäpalvelujen käytön perusteiden omaksumista. Vaikka tavoitteena on rakentaa helposti lähestyttävä sähköinen yhteiskunta, kaikkia järjestelmiä ei saada rakennettua siten, että kaikki osaisivat niitä käyttää ja siten pysyisivät mukana kehityksessä. Ubiikkiyhteiskuntaan siirtyminen vaatii kotitalouksilta myös satsauksia uusiin laitteisiin. Monilla ei ole varaa tehdä näitä panostuksia, joten he ovat vaarassa jäädä kehityksestä jälkeen tai jopa syrjäytyä yhteiskunnasta. On tärkeää, että yksilöillä ja organisaatioilla on kyky tunnistaa heille itselleen sopivia ratkaisuja. Katsaus Viestintäviraston toimintaympäristöön Ilmiöt

20 sosiaalisuus anonyymius nopeus saavutettavuus demokratia oman maailmankuvan vahvistaminen lähdekritiikki polarisoituminen mobiilipaikannus profiloiminen läpinäkyvyys yksityisyyden suoja tarkkailu palvelurajoitukset 20

21 Arvaamaton avoimuus Sosiaalinen media lisää ihmisten välistä viestintää ja kanssakäymistä. Mutta sen on huomattu vahvistavan myös ihmisten ikävämpiäkin piirteitä. Mahtailua, välinpitämättömyyttä, tahdittomuutta ja töykeyttä esiintyy valtaosassa online-keskusteluryhmiä. On helppoa arvostella nimettömästi toista osapuolta joutumatta kasvotusten vastuuseen sanomisistaan. Sosiaalisessa mediassa on helppoa kiihdyttää ja houkutella valtavia määriä ihmisiä kaduille lyhyessäkin ajassa. Hetken mielijohde on internetsosiaalisuuden piirteitä, jolla voi olla ikäviä vaikutuksia. On houkuttelevaa ajatella, että sosiaalinen media johtaa tai on jo osin johtanut uudenlaisen demokratian syntymiseen: jokaisella on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin ja vaikuttaa. Näin saatavilla oleva tieto nostaa sivistystasoa, auttaa vähentämään väärinkäsityksiä ja estää ennakkoluulojen leviämistä. Saman sosiaalisen median ansiosta tiedon vastaanottajan on kuitenkin erittäin helppo valita saatavilla olevasta tiedosta vain se, minkä haluaa itse vastaanottaa. Internetin aikakaudella omiin käsityksiin sopivan tiedon poimiminen on todella helppoa. Netin selailija voi halutessaan tai huomaamattaan käyttää tiedonsaantikanavinaan ainoastaan omaa maailmankuvaansa tukevia blogeja, uutissivustoja ja foorumeita. Samalla tavalla ajattelevien keskustellessa saattaa tuntua, että lähes koko Suomen kansa on asiasta samaa mieltä. Sosiaalisen median palvelujen avulla voivat järjestäytyä aivan yhtä tehokkaasti demokratia-aktivistit ja mellakoijat kuin terrori-iskujen suunnittelijatkin. Samalla tavalla sosiaalisen median palvelujen rajoittamista tai ääriainesten tarkkailun mahdollisuutta haluavat itsevaltaiset tyrannit ja länsimaat. Sosiaalisen median palveluntarjoajat ovat useimmiten kansainvälisiä maailmanlaajuisia suuryrityksiä, joiden ansaintalogiikka näyttäisi perustuvan käyttäjien tietojen tai huomion myymisestä mainostarkoituksiin. Käyttäjille palvelut ovat ilmaisia. Sosiaalisen median yksityinenkin käyttäjä joutuu jatkuvasti tasapainoilemaan avoimuuden sekä läpinäkyvyyden ja toisaalta yksityisyyden suojan välillä. Vaikka palveluiden erilaisia yksityisyysasetuksia osaisi käyttää, julkisuuden tasojen hallinta voi olla hankalaa, jos samoja viestejä lukevat ystävät, sukulaiset, satunnaiset tutut, työkaverit ja vaikkapa rekrytoijat. Tämä saattaa jäädä käyttäjältä havaitsematta, ja pienelle piirille tarkoitettu viesti saattaa joutua kaikkien luettavaksi. Tällaisten käyttäjän itsestään tarkoituksella kertomien tietojen lisäksi suuren riskin muodostavat palvelujen automaattisesti keräämät ja tavalla tai toisella julkitulevat tiedot. Mobiilipaikannukseen perustuvat palvelut saattavat kerätä käyttäjän liikkeistä yksityiskohtaista tietoa, joka voi julki päästessään osoittautua haitalliseksi. Internetissä kaikki tieto voi tuntua samanarvoiselta ja tutkimuksiin perustuva tieto näyttäytyä vain yhtenä mielipiteenä muiden joukossa. Itseoppineiden gurujen blogikirjoituksista tulee yhtä arvokkaita kuin ammattilaisten argumenteista. On nähtävissä, että tämä vaikuttaa myös julkisen keskustelun polarisoitumiseen. Katsaus Viestintäviraston toimintaympäristöön Ilmiöt