Katsaus Viestintäviraston TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katsaus Viestintäviraston TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN"

Transkriptio

1 Katsaus Viestintäviraston TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN

2 Sisällys Johdanto 3 MUUTOSTEKIJÄT 4... Poliittiset muutostekijät 5... Taloudelliset muutostekijät 7... Sosiaaliset muutostekijät 9... Teknologiset muutostekijät Ekologiset muutostekijät 13 Megatrendit 14 ILMIÖT Tietoverkkojen voima Arvaamaton avoimuus Parhaiden ehdoilla Viestinnän käyttötapojen murros Kansainvälinen riippuvuus Ekologisuuden tiedostaminen 29 2

3 Johdanto Tämä katsaus perustuu Viestintäviraston toimintaympäristöseurantaan, jota on toteutettu vuodesta 2008 lähtien toiminnan suunnittelua varten. Katsauksessa esitettäviä kehitysnäkymiä on hyödynnetty myös viraston uuden strategian valmistelutyössä. Toimintaympäristöseuranta perustuu tulevaisuudentutkimuksen menetelmille. Tulevaisuus ei ole ennustettavissa eikä se ole ennalta määrättyä. Sen sijaan on mahdollista muodostaa mielikuvia ja käsityksiä siitä, millaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia voi olla edessämme. Tulevaisuutta voidaan siis ennakoida. Tulevaisuuden ennakointi vaatii tietoa tutkittavasta asiantilasta sekä siihen liittyvien muiden asioiden historiasta, kehityssuunnista ja tavoitteista. Se vaatii oivalluskykyä ja näkemyksellisyyttä sekä kykyä hahmottaa ajassa liikkuvia signaaleja. Tulevaisuus koostuu monenlaisista asioista ja niiden välisistä suhteista: tapahtumista, trendeistä, ilmiöistä ja tulevaisuudenkuvista. Keskeisenä työkaluna tässä työssä on käytetty toimintaympäristössä vaikuttavien muutostekijöiden tarkastelua PESTE-luokittelun avulla. PESTE on yleisesti käytetty toimintaympäristökuvauksen työkalu, jota hyödynnetään strategisessa suunnittelussa. Termi muodostuu seuraavista sanoista: poliittiset, ekonomiset, sosiaaliset, teknologiset ja ekologiset muutostekijät. Muutostekijöiden lisäksi tässä katsauksessa kuvataan toimintaympäristössä havaittuja suuria kehityslinjoja eli megatrendejä ja tulevaisuuden ilmiöitä, joissa nämä megatrendit vaikuttavat. Katsauksen toteuttamisessa on yhdistetty useita tulevaisuuden ennakointia tukevia menetelmiä. Säännöllisen aivoriihityöskentelyn lisäksi katsauksen sisällöstä on keskusteltu useiden viraston ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Katsausta varten on lisäksi analysoitu sekä viraston omia että julkisista lähteistä kerättyjä tutkimus- ja tilastotietoja. Katsaus Viestintäviraston toimintaympäristöön Johdanto 3

4 Ja miten nopeasti vaihtuvatkaan täällä näkymät pelkän yhden ainoan vuorokauden sisällä! Miten runsaasti muutoksia tapahtuukaan! Nikolai Gogol, Nevan valtakatu,

5 Poliittiset muutostekijät Lähivuosina voidaan nähdä enemmänkin kansannousuja ja valtaeliittien rakenteiden järkkymisiä, kun sähköisiä viestintävälineitä ja sosiaalista mediaa osataan hyödyntää laajemmin ja ovelammin. Toisaalta myös vallanpitäjät, joilla on tarvetta pelätä kansan vastarintaa, osaavat varoa näitä tehokkaiksi osoittautuneita viestintävälineitä paremmin. Suomessa on herännyt tarve rajoittaa tai jopa estää nimettömien mielipidekirjoitusten esittäminen. Tällä kuitenkin rajoitettaisiin sananvapautta, muutettaisiin monien sosiaalisen median palvelujen toimintamalleja ja estettäisiin informaation saatavuutta. Lähdesuojan olemassaolo nousee välillä keskusteluihin ja moni haluaisi ainakin kaventaa sitä. Suomen koululaitoksessa tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen on ollut vaihtelevaa. Tähän aiotaan puuttua tieto- ja viestintätekniikka (TVT) koulun arjessa -hankkeella. Kouluihin on tarkoitus hankkia ajanmukaiset yhteydet ja laitteet vuosina Hankkeella on myös vaikutusta opettajien koulutukseen ja ennen kaikkea tietysti koko opetuskulttuurin muutoksiin. Koululaitoksen lisäksi tietoyhteiskuntapalvelut aiotaan laittaa kuntoon koko Suomessa. Uuden hallitusohjelman tavoitteissa on nostaa Suomi tietoyhteiskunnan kärkimaaksi Euroopassa. Eikä kyse ole vain alueellisen tasa-arvoisuuden turvaamisesta, vaan myös monipuolisista viestintäpalveluista, tietoturvasta ja tiedonsaannista yleensä. Epäilyjä on herännyt siitä, riittääkö 1 Mbit/s -yleispalvelu mihinkään, kun julkisetkin palvelut netissä ovat jo varsin pitkälle kehittyneitä ja vaativat runsaanlaisesti tiedonsiirtokapasiteettia. Sähköisiin palveluihin liittyvää lainsäädäntöä aiotaan selkeyttää. Hallituskaudella on tarkoitus laatia tietoyhteiskuntakaari, johon kootaan viestintäalaan liittyvät lait. Samalla aiotaan tarkastella myös lain sisältöjä, joten merkittäviä muutoksia lakeihin saatetaan toteuttaa vuoteen 2016 mennessä. Lakimuutoksia tehtäessä on tärkeää ajatella suurempaa kokonaisuutta, ettei porsaanreikiä tukita aina yhtä kerrallaan. Varsinkin kuluttajaasioita olisi syytä koota ja yhtenäistää, ettei lakeja olisi nykyisenkaltaisesti ripoteltu sinne tänne. Maailmantalouden lama, euroon liittyvät uhat, valtionhallinnon säästötavoitteet sekä muutokset ministeriöiden ja virastojen rakenteissa voivat muuttaa dramaattisesti Viestintäviraston toimintaympäristöä. Konkreettinen valtionhallinnon kehittämistoimenpide on sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe), jossa aiotaan muuttaa kaikki oleelliset palvelut sähköisiksi vuoteen 2013 mennessä. SADe-ohjelmaan sisältyy muun muassa koko julkishallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen. EU-sääntelyä aiotaan harmonisoida yhä tarmokkaammin. Komissio on julkaissut useita suosituksia kuten NGA- ja terminointisuosituksia, joilla on tarkoitus ohjata sääntelyä nykyistä yhtenäisemmäksi. Katsaus Viestintäviraston toimintaympäristöön Muutostekijät 5

6 Tehottomuus tulee korjatuksi tehokkuuden tieltä ja vain ja ainoastaan luovuus voi edistää tehokkuutta. Joseph Schumpeteriä ( ) mukaillen 6

7 Taloudelliset muutostekijät Globaalin taantuman jälkiaallot vavisuttavat Euroopan kansantalouksia. Euroopan talouskasvun on ennustettu palautuvan ennalleen hitaasti, mutta samalla maiden huoltosuhteen on katsottu heikkenevän. Viestintäpalvelut ovat kuitenkin palveluja, joiden käytöstä ei olla ensimmäisenä luopumassa. Tärkeimmistä viestintäpalveluista on tullut samanlaisia perushyödykkeitä kuin sähköstä ja vedestä. Suomen viestintämarkkinoilla tullaan näkemään edelleen yritysten yhdistymisiä erityisesti kiinteän verkon laajakaistapalvelujen markkinoilla. Teleyritysten on kasvettava suuremmiksi, jotta ne voivat turvata riittävät voimavarat tuleviin investointeihin ja vastata kiristyvään kilpailuun. Suuret toimijat ostavat pienimmät yritykset, elleivät nämä kykene yhdistämään voimiaan tai erikoistumaan nykyisessä toiminnassaan. Toisaalta markkinoille tulee myös uusia toimijoita, jotka erikoistuvat yksittäisten palvelujen tarjontaan. Esimerkkinä ovat verkkoosuuskunnat, joiden ensisijaisena tarkoituksena on tarjota nopeita laajakaistayhteyksiä jäsenilleen. Verkkoosuuskuntia syntyy alueille, jotka eivät ole mielekkäitä voittoa tavoitteleville yrityksille. Markkinoilla tullaan näkemään yhä erilaisempia toimintastrategioita. Osa pyrkii laaja-alaiseen ja osa yksittäisten palvelujen tarjoamiseen. Kilpailupainetta viestintämarkkinoilla lisäävät ylikansalliset yritykset kuten Google tai Facebook, jotka ottavat oman osansa myös Suomen viestintämarkkinoista. Viestintäpalvelujen hinnat laskevat tekniikan kehittyessä ja käytettyjen laitteiden halventuessa. Mobiililaajakaistasta tulee samanlainen peruspalvelu kuin mitä puhepalvelut ja tekstiviestit ovat jo pitkään olleet. Mobiililaajakaistan kysyntää kasvattaa erilaisten kannettavien päätelaitteiden lisääntyminen. Viestintäpalveluissa paketointi- ja pakettihinnoittelu yleistyvät, mikä kutistaa valinnan vapautta vaihtoehtoisten palveluntarjoajien käyttämiseen. Toisaalta markkinoilla nähdään operaattori- tai laiteriippumattomia palveluja sekä palveluntarjoajia, jotka toimivat esimerkiksi over the top -periaatteella eli internetyhteyden tarjoajasta riippumattomasti. Julkisten palvelujen kannalta nähdään lisääntyvää siirtymistä sähköisten palvelujen käyttöön. Suurin kannuste tähän löytyy rahallisista säästöistä. Sähköisten palvelujen käyttäminen vaatii kuitenkin toimivia yhteyksiä, joiden rakentaminen erityisesti syrjäisimmille seuduille on kallista. Julkinen hallinto on tehnyt merkittäviä panostuksia nopeiden yhteyksien saamiseksi syrjäseuduille. Ongelmaksi kuitenkin muodostuvat alueet, joissa uusien nopeampien yhteyksien tuomia hyötyjä ei nähdä riittävän merkittävinä panostuksina tulevaisuuteen. Riski on, että nämä alueet jäävät kehityksestä jälkeen, mikä hidastaa sähköisiin palveluihin siirtymistä ja siten rahallisten säästöjen saavuttamista. Katsaus Viestintäviraston toimintaympäristöön Muutostekijät 7

8 Kun muutamme tapaa kommunikoida, muutamme yhteiskuntaa. Clay Shirky

9 Sosiaaliset muutostekijät Suomen väestörakenteen kehityksessä näkyy kaksi voimakasta suuntausta: väestön suhteellinen ikääntyminen ja huoltosuhteen kasvaminen. Kehityksen taustalla vaikuttavia syitä ovat alhainen syntyvyys ja väestön pidentynyt elinajanodote. Väestörakenteen muutosten myötä palvelujen kysyntärakenne muuttuu, kun iäkkäille suunnattuja hoivapalveluja tarvitaan entistä enemmän. Samalla palvelut täytyy tuottaa suhteessa pienemmällä väestöpohjalla. Haasteita palvelujen saatavuudelle aiheuttaa myös alueellisen epätasa-arvon lisääntyminen väestön keskittymisen takia. Laajakaistayhteyksien määrä Suomessa on noussut kovaa vauhtia, ja laajakaistasta on tullut peruspalvelu. Laajakaistayhteys nähdään usein miltei välttämättömyyshyödykkeenä. Aiemmin henkilökohtaisesti tarjottuja palveluja korvataan viestintäteknologiaan pohjautuvien innovaatioiden avulla. Laajakaistayhteyksien avulla voidaan tarjota vanhuksille itsenäisen asumisen mahdollistavia palveluja kuten etäterveydenhoitoa. Riittävän esteettömät ja helppokäyttöiset viestintäpalvelut tarjoavat mahdollisuuden peruspalvelujen lisäksi myös yhteydenpitoon, tiedonhakuun ja viihdepalveluihin. Koska iäkkäämmällä väestöllä on usein korkea kynnys viestintäteknologian käyttöön, on pidettävä huolta riittävästä opastuksesta ja turvattava palvelujen saanti niitä haluaville. Monipuolistuva media- ja viihdetarjonta luo kysyntää nopeille yhteyksille, kun nettiä hyödynnetään digitaalisessa muodossa olevien tuotteiden jakelussa. Suoran digitaalisen jakelun etuina ovat nopeus ja edullisuus, ja se korvaa fyysistä jakelua siellä, missä se on mahdollista. Samalla internet mahdollistaa uudenlaisten, täysin digitaalisten resurssien tuottamisen ja myymisen. Ihmisten välinen vuorovaikutus ja viestintä ovat muuttuneet hyvin voimakkaasti internetin yleistymisen myötä. Tietoyhteiskunnassa toimiminen edellyttää teknis-käytännöllisen osaamisen lisäksi kriittistä ja sosiaalista mediataitoa, ja lähdekriittisyyden merkitys korostuu moninaisen informaatiotulvan edessä. Verkottunut maailma on samalla siirtänyt yksityisyyden rajoja lähemmäksi yksilöä. Ymmärrys tietoyhteiskunnan palvelujen ja teknologian mahdollisuuksista, riskeistä ja merkityksistä kuuluu olennaisesti jokaisen kansalaisen perustaitoihin, sillä kansallinen lainsäädäntö ei pysty valvomaan ympäri maailmaa tuotettuja sisältöjä ja palveluja. Mediakasvatuksen merkitys korostuu, kun suuri osa aikuisistakaan ei ole perillä internetin ja sosiaalisen median vaatimista taidoista. Työpaikkojen kasaantuessa suuriin kasvukeskuksiin voivat työmatkat olla usein rasite. Ajankäytön haasteita helpottavat informaatioteknologian myötä kehittyvät etätyömahdollisuudet. Etätyömahdollisuuksien parantuminen voi tuoda mukanaan myös uusia riskejä ja haasteita, sillä teknologia tuo työn yhä useamman vapaa-ajalle. Jatkuva kulutuksen kasvu voi saavuttaa rajansa nopeammin kuin enemmistö maailman väestöstä haluaa uskoa. Toisaalta teknologian kehittymisen myötä parantunutta tuottavuutta ei välttämättä haluta siirtää talouskasvuun. Downshiftaus voi yksilön kohdalla johtaa matalampaan elintasoon, mutta se hyväksytään kun lisääntynyt vapaa-aika korvaa pienentyneet käytettävissä olevat tulot. Katsaus Viestintäviraston toimintaympäristöön Muutostekijät 9

10 Hankaluuden keskellä lojuu mahdollisuus. Albert Einstein ( ) 10

11 Teknologiset muutostekijät Teknologiakehitys on edelleen nopeaa ja käytettävissä olevat erilaiset teknologiat lisääntyvät jatkuvasti. IP-teknologian käyttö viestintäverkoissa kiihtyy entisestään. Piirikytkentäinen puhe häviää vähitellen ja kuparijohdot jäävät pääasiassa vain laajakaistakäyttöön. Laajakaistayhteyksien tulevaisuus on kuidussa ja matkaviestinverkkojen datayhteyksissä. Internetin käyttö mobiilisti tulee entisestään lisääntymään laajakaistaisten mobiiliverkkojen laajentumisen ja älypuhelinten lisääntymisen myötä. Tiedonsiirtonopeuksien kasvu tuo yhä selvemmin esiin radiorajapinnan rajoitetun kapasiteetin, minkä johdosta tukiasemia tuodaan yhä lähemmäs käyttäjiä ja jopa kotiin saakka. Digitalisoituminen sekä laajakaistaverkkojen ja mobiilin internetin yleistyminen sallivat yhä vaativampien mediasisältöjen jakelun erilaisiin päätelaitteisiin. Digitaalisen sisällön jakelu internetissä tulee sisältämään enemmän myös hyötypalveluita esimerkiksi opetuksen ja terveydenhoidon tarpeisiin. Internet-teknologiaan perustuvia sosiaalisen median sovelluksia ja työkaluja tullaan enenevässä määrin ottamaan käyttöön myös yrityksissä ja julkisen hallinnon organisaatioissa. Pilviteknologiat mahdollistavat tietovarantojen ja niihin pohjautuvien palveluiden globaalin jakelun nopeasti ja tehokkaasti. Suomesta voi tulla tärkeä kriittisen tietoinfrastruktuurin tarjoajamaa. Perinteisesti ICT:n käytön lisäämisellä on nähty hiilijalanjäljen ja yritysten kustannustehokkuuden kannalta positiivisia vaikutuksia. Toisaalta ICT:n kasvava käyttö lisää huomattavasti energiankulutusta. Internet tietosisältöineen ja palveluineen muodostaa tietoyhteiskunnan selkärangan. Pääsy internetin sähköisiin palveluihin ajasta ja paikasta riippumatta tulee samantyyppiseksi perustarpeeksi kuin sähkö ja vesi. Käyttäjän näkökulmasta tärkeää on, että tärkeimmät palvelut ovat saavutettavissa edes jollakin viestiyhteydellä ja käsillä olevalla päätelaitteella. Toimintavarmuutta lisää se, että käytössä on toisiaan täydentäviä ja korvaavia yhteysmuotoja. Tietoturvan ohjaus ja valvonta eivät välttämättä pysy tietoyhteiskuntakehityksen perässä. Teleyritysten sitoutuminen tietoturvavelvoitteisiin ja teknisten määräysten toteuttamiskelpoisuus on varmistettu Suomessa laatimalla regulaatio yhteistyössä toimijoiden kanssa. Vanhastaan tunnistettuja katvealueita tietoturvaregulaation osalta ovat olleet käyttäjät sekä muussa kuin teleyritysten roolissa tuotetut ICT-palvelut. Suositut palvelut saattavat kerätä miljoonien käyttäjien henkilötietoja, viestejä, paikkatietoja ja palvelun käyttöä kuvaavia tietoja sekä tallentaa luottokorttitietoja tai muuta välittömästi rahaksi muutettavaa tietoa. Matkaviestintaajuudet jaetaan EU-alueella jo nyt pääosin huutokaupoin. Suomessa mobiiliverkkojen käyttöön soveltuvilla taajuusalueilla selvitetään myös muita taajuuksienjakomenettelytapoja kuin nykyisin käytössä olevaa kauneuskilpailua. Taajuuspulaa pyritään ratkaisemaan mm. kehittämällä uusia teknologioita, joiden avulla rajallinen taajuuskapasiteetti pystytään käyttämään tehokkaammin hyväksi muun muassa kognitiivisen radion avulla. Joukkoviestintäverkoissa kilpailua viritetään toimilupapolitiikan kautta. TV-toiminnan osalta edessä voi olla taajuuksien kaupallistaminen ja toimilupaohjauksen vähentyminen. TV-taajuuksien mahdollinen osittainen osoittaminen matkaviestinverkoille supistaisi käytettävää taajuusresurssia. Myös laajempi DVB-T2-tekniikan käyttöönotto tarjoaa laajennusmahdollisuuksia TV-toiminnalle. Yleistyessään tekniikka voisi tarjota hyvän alustan kaikkien joukkoviestintäpalveluiden lähettämiseen ja vastaanottamiseen. Katsaus Viestintäviraston toimintaympäristöön Muutostekijät 11

12 Maapallo pystyy meidät kaikki elättämään, mutta ihmisen ahneuteen sekään ei pysty vastaamaan. Mahatma Gandhi ( ) 12

13 Ekologiset muutostekijät Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n (International Energy Agency) tulevaisuusraportti World Energy Outlook Executive Summary käsittelee ilmastonmuutoksen estämiseen liittyviä toimenpiteitä laajasti ja luo näkymän aina vuoteen 2035 saakka. IEA:n raportista käy ilmi, että valtiojohtojen nykyiset toimenpiteet eivät riitä pitämään maapallon lämpenemistä aisoissa ja voi olla, että valtioiden väliset neuvottelut ilman painostustoimia ovat auttamattoman hitaita ja byrokraattisia, jotta päästäisiin tehokkaampiin toimenpiteisiin. Näin ollen kansalaisjärjestöille jää aukko, jonka ne haluavat täyttää. Kansalaisjärjestöjen aktivismissa on paljon samaa kuin poliittisessa aktivismissa sikäli, että internetissä ja sosiaalisessa mediassa tullaan käymään taistelua siitä, miten sähköisiä verkostoja voidaan käyttää hyväksi omalle asialle ja toisen asiaa vastaan. Ilmasto- ja energia-asioissa autoritääristen valtioiden ja joidenkin suuryritysten voi olla hankalampaa taistella moninaisia kansalaisjärjestöjä vastaan, koska mahdollisuus kontrolloida verkkoja on pienempi kuin oman maan kansalaisia. Autoritäärisissä valtioissa ja joissakin suuryrityksissä on kuitenkin eniten havaittavissa piittaamattomuutta ympäristöasioita kohtaan. Vihreät arvot tulevat olemaan samantapainen ja painavampikin liike kuin rauhanliike 70-luvulla. Kansalaisjärjestöt voivat olla se muutosvoima, joka pystyy vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin ja aktivoimaan kuluttajia käyttäytymään ekologisemmin. Kansalaisjärjestöt voivat myös aktivoida kuluttajia ja kansalaisia mukaan painostamaan valtionjohtoa ja yrityksiä toimimaan vahvemmin ilmastonmuutoksen estämiseksi. Vihreiden arvojen leviämisessä sosiaalinen media on käytännöllinen väline saada aikaiseksi keskusteluryhmiä tai koota adresseja, kannatusryhmiä tai boikottiryhmiä. Kansalaisjärjestöjä vihreiden arvojen airueina voivat olla esimerkiksi Greenpeace, WWF ja Maan ystävät, jotka jo tällä hetkellä mobilisoivat kansalaisia mukaan, jotta heidän painoarvonsa taloudellis-poliittisessa vaikuttamisessa lisääntyisi. Viestintätekniikan avulla voidaan vähentää ympäristön kuormitusta, kun esimerkiksi työmatkustaminen kokouksiin vähenee sähköisten kokoustekniikoiden kehittyessä. Töitä voidaan tehdä viestintätekniikan avulla entistä enemmän etänä kotoa käsin. Näin turha pendelöinti vähenee. Myös fyysisten tallenteiden, kirjeiden ja lehtien määrä vähenee, kun ihmiset siirtyvät yhä enemmän käyttämään sähköisiä viestintätapoja. Viestintäteknologian kehittyminen kuitenkin lisää osaltaan ympäristön kuormitusta. Laitteiden käyttö lisääntyy, kun laitepenetraatiot kasvavat ja laitteista tulee entistä henkilökohtaisempia. Talouskohtaiset lankapuhelimet ja internetyhteydet vähenevät suhteessa mobiililaitteiden ja -laajakaistojen määrään. Laitteiden kierrättäminen on ongelmallista, koska laitteet sisältävät paljon henkilökohtaisia muistoja kuten valokuvia, äänitallenteita ja videoita. Tallenteethan voidaan siirtää uuteen laitteeseen tai vaikka jatkossa internetin pilvipalveluihin, mutta viitsitäänkö näin tehdä, on toinen asia. Katsaus Viestintäviraston toimintaympäristöön Muutostekijät 13

14 Megatrendit Havaitut muutostekijät (PESTE) Globalisaatio EU-sääntely lisääntyy, Markkinoiden keskittyminen, Talouden hidas kasvu, Aasian vallan kasvaminen, Netissä tarjontaa rajojen yli väestörakenne Eriarvoistuminen, Paljon iäkkäitä käyttäjiä, Palvelut vain netissä, Työuran tehostaminen, ICT koulutuksessa ubiikki yhteiskunta Pilvipalvelut, Laajakaista kaikille, Kaikenkattava verkottuminen, Taajuuksien käytön tehostuminen, Alttius tietoturvauhille ilmastonmuutos Laaja digitalisoituminen, Matkailu vähenee, Varautuminen, Pakko vähentää laitemäärää, Vihreät arvot voimistuvat joukkoviestintä Taajuushuutokaupat, Verkkokilpailu, Katselun siirtyminen nettiin, Taajuudet tiedonsiirtoon, Sisältöjen viihteellistyminen käyttäytymisen muutos Lisääntyvä avoimuus, Ilmaisuus, Teknisten syklien nopeutuminen, Kansalaisvaikuttaminen, Kulutuksen pirstaloituminen VIESTINTÄVIRASTON TOIMINTAYMPÄRISTÖ

15 Megatrendit Muutostekijöistä kumpuaa kuusi megatrendiä, jotka muokkaavat monella tavoin Viestintäviraston toimintaympäristöä. Megatrendit pitävät sisällään monia toimintaympäristön muutoksia, mutta vaikuttavat myös välillisesti monin tavoin esimerkiksi viestintäpalvelujen kysyntään ja tarjontaan. Globalisaation kautta taloudellista valtaa siirtyy pääomien ja tuotannon mukana länsimaista kehittyville markkinoille. Tämä tarkoittaa länsimaissa talouskasvun hidastumista, mikä yhdessä suurempien markkinoiden kanssa saattaa johtaa suurempien liikekokonaisuuksien syntyyn. Samat voimat edistävät myös kansainvälisten palvelujen internetkaupan kasvua, jolloin Googlen ja Amazonin kaltaiset yritykset tarjoavat palveluitaan kuluttajille jopa täysin rajoista ja sääntelystä riippumatta. Väestörakenteen muutos kiihdyttää yhteiskunnan kahtiajakautumista alueellisen ja sosiaalisen eriarvoistumisen kautta. Huoltosuhde heikkenee väestön ikääntymisen myötä ja alhaisen syntyvyyden johdosta, joten työikäisille jää yhä suurempi kuorma kannettavaksi. Tämä lisää tarvetta työn tehostamiseksi. Etätyö lisääntyy ja kaikkinainen raportointi automatisoidaan, mikä kasvattaa viestintäteknologian merkitystä. Viestintäteknologia muodostuu oleelliseksi osaksi ihmisen arkea, mikä lisää osin syrjäytymistä, ellei teknologia ole kaikkien saatavilla. Ubiikissa yhteiskunnassa ihminen on koko ajan muiden tavoitettavissa ja nettipalvelut ovat jatkuvasti helposti kaikkien saatavilla. Päätelaitteissa ei tarvitse olla ohjelmia tai tallennustilaa, koska kaikki on saatavilla tietoverkkopilvestä. Laajakaistan ulottaminen kaikille on perusedellytys, jotta tulevaisuuden ubiikkiyhteiskunta voi ylipäänsä toimia. Myös radiotaajuuksien tehokkaampi jakaminen edistää tätä kehitystä. Kun kaikki mahdollinen: omaisuudet, ideat, tuotteet ja esimerkiksi toimintamallit siirtyvät tietoverkkoihin, niin myös rikollisuus netissä lisääntyy ja sen muodot tulevat hienostuneemmiksi ja vaikeammiksi torjua. Joukkoviestintä ajautuu murrokseen palvelujen siirtyessä tietoverkkojen päälle. AV-palveluita tarjotaan ja kulutetaan yhä enemmän ja enemmän internetin kautta ja perinteisten jakelutekniikoiden osuus TV-jakelussa vähenee. Verkkokilpailu toteutuu paremmin, kun markkinat konvergoituvat ja verkkojen kautta voi kuluttaa mitä moninaisimpia palveluita. Joukkoviestinnän rahoitusmallit ohjaavat tarjottavaa sisältöä. Vaikka taajuushuutokaupat tulevat tavanomaiseksi tavaksi jakaa taajuuksia etenkin matkaviestinmarkkinassa, niin broadcasting-markkinassa taajuushuutokaupat yleistyvät hitaammin. Kuluttajat haluavat jatkuvasti uusia ja yksilöllisempiä laitteita ja palveluita. Viestintäteknologian kiihtyvä kehitys tukee tätä kehitystä. Kuka tahansa voi olla toimittaja ja se osaltaan on luonut sosiaalisen median kasvua. Se luo haasteen esimerkiksi lehdistölle, miten saada tilaajamaksuja, kun ihmiset luopuvat paperilehdistä ja lukevat uutiset netistä. Lisääntyvä avoimuus luo monia haasteita. Viranomaisilta vaaditaan kaikenkattavaa avoimuutta, kun taas yksittäisen kansalaisen kohdalla haaste on päinvastainen. Kerran internetiin jätetty aineisto on laajasti saatavilla ja sitä voi olla erittäin vaikeaa enää poistaa. Netin sisältö on ollut lähes kokonaan ilmaista. Katsaus Viestintäviraston toimintaympäristöön Megatrendit 15

16 16

17 Viestintäviraston toimintaympäristö vuonna 2020 Edellä kuvattujen megatrendien vaikutusta toimintaympäristöön vuonna 2020 kuvataan seuraavien kuuden analyysissa tunnistetun ilmiön avulla. 17

18 yksityisyyden suoja osallistuminen verkkoriippuvuus ubiikki sensoriverkot mobiili sähköinen korvaa fyysisen digitaalinen kuilu älykäs elektroniikka pilvipalvelut vihreä ICT käyttäjälähtöisyys profiloitavuus sähköinen tunnistaminen kognitiivinen radio 18

19 Tietoverkkojen voima Ubiikissa yhteiskunnassa viestintäteknologia on koko ajan ja kaikkialla läsnä. Ympäristömme on täynnä älykästä elektroniikkaa ja tietotekniikkaa, jotka kykenevät kommunikoimaan ihmisen ja muun ympäristön kanssa. Mobiilien välineiden merkitys kasvaa. Verkkojen ja laitteiden automatisoinnin avulla ajantasaisen tiedon saanti ja käytettävyys lisääntyvät. Sähköinen viestintä saa uusia muotoja ja käyttötapoja, ja verkkoon liitetään uusia laitteita. Liiketoiminta, asiointi ja julkiset palvelut siirtyvät kasvavassa määrin verkkoon. Uusia sähköistä viestintää tukevia toimintoja ovat esimerkiksi lähiasiointi, mobiilimaksaminen, sähköinen tunnistaminen, sensoriverkot ja koneiden välinen viestintä. Muistin lisääntyminen ja halpeneminen vahvistavat digitaalisen ja fyysisen maailman yhdistymistä. Käyttöliittymäsuunnittelua tehdään entistä käyttäjälähtöisemmin. Uudenlaisessa käyttäjälähtöisessä ajattelussa ihminen ei ole vain tuotettavien palveluiden kohde, vaan myös prosessiin aktiivisesti osallistuva ja sitä muokkaava toimija. Asiakas voi itse hyödyntää tietovarantoja ja ottaa omaehtoista roolia palveluiden tuottamiseksi. Teknologian kehittäminen on arvoperustaista ja ihmisten tarpeista lähtevää. Myös ekologisten arvojen merkitys teknologiakehityksessä vahvistuu. Vihreä ICT luo ekotehokkuutta ja kasvumahdollisuuksia. Käyttäjälähtöisyyden lisäksi teknologisten innovaatioiden yhteys niiden kaupallistamiseen ja synnytettäviin palveluihin korostuu. Pilvipalveluiden yleistyessä ICT:n tuotantotapa muuttuu olennaisesti. Palvelut tuotetaan ja tietosisällöt haetaan verkosta, josta käyttäjät valitsevat tarvitsemansa palvelun. Järjestelmien kyky ennakoida käyttäjien tarvetta tietyille palveluille lisääntyy. Radiotaajuuksien käyttö tehostuu, koska kognitiiviset radioverkot pystyvät joustavasti ja tehokkaasti hyödyntämään niitä taajuuksia, jotka eivät ole tietyllä hetkellä ja tietyssä paikassa muiden radioverkkojen käytössä. Kun palvelut siirtyvät verkkoon tai hyödyntävät yhä enemmän verkkoa, myös verkkoriippuvuus kasvaa. Palveluiden ja tiedon profiloitavuuden seurauksena korostuvat myös yksityisyyden suojan ja identiteetin hallinta. Vakoilutarkoituksissa toteutetut tietoturvaloukkaukset lisääntyvät ja kyky havaita niitä vaikeutuu. Uuden teknologian käyttöönotto laajoissa käyttäjäkunnissa vie aikaa. Ubiikkiyhteiskunnan varjopuolena onkin eristäytyminen. Ubiikkiyhteiskunta vaatii aktiivista osallistumista ja sähköisten viestintäpalvelujen käytön perusteiden omaksumista. Vaikka tavoitteena on rakentaa helposti lähestyttävä sähköinen yhteiskunta, kaikkia järjestelmiä ei saada rakennettua siten, että kaikki osaisivat niitä käyttää ja siten pysyisivät mukana kehityksessä. Ubiikkiyhteiskuntaan siirtyminen vaatii kotitalouksilta myös satsauksia uusiin laitteisiin. Monilla ei ole varaa tehdä näitä panostuksia, joten he ovat vaarassa jäädä kehityksestä jälkeen tai jopa syrjäytyä yhteiskunnasta. On tärkeää, että yksilöillä ja organisaatioilla on kyky tunnistaa heille itselleen sopivia ratkaisuja. Katsaus Viestintäviraston toimintaympäristöön Ilmiöt

20 sosiaalisuus anonyymius nopeus saavutettavuus demokratia oman maailmankuvan vahvistaminen lähdekritiikki polarisoituminen mobiilipaikannus profiloiminen läpinäkyvyys yksityisyyden suoja tarkkailu palvelurajoitukset 20

21 Arvaamaton avoimuus Sosiaalinen media lisää ihmisten välistä viestintää ja kanssakäymistä. Mutta sen on huomattu vahvistavan myös ihmisten ikävämpiäkin piirteitä. Mahtailua, välinpitämättömyyttä, tahdittomuutta ja töykeyttä esiintyy valtaosassa online-keskusteluryhmiä. On helppoa arvostella nimettömästi toista osapuolta joutumatta kasvotusten vastuuseen sanomisistaan. Sosiaalisessa mediassa on helppoa kiihdyttää ja houkutella valtavia määriä ihmisiä kaduille lyhyessäkin ajassa. Hetken mielijohde on internetsosiaalisuuden piirteitä, jolla voi olla ikäviä vaikutuksia. On houkuttelevaa ajatella, että sosiaalinen media johtaa tai on jo osin johtanut uudenlaisen demokratian syntymiseen: jokaisella on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin ja vaikuttaa. Näin saatavilla oleva tieto nostaa sivistystasoa, auttaa vähentämään väärinkäsityksiä ja estää ennakkoluulojen leviämistä. Saman sosiaalisen median ansiosta tiedon vastaanottajan on kuitenkin erittäin helppo valita saatavilla olevasta tiedosta vain se, minkä haluaa itse vastaanottaa. Internetin aikakaudella omiin käsityksiin sopivan tiedon poimiminen on todella helppoa. Netin selailija voi halutessaan tai huomaamattaan käyttää tiedonsaantikanavinaan ainoastaan omaa maailmankuvaansa tukevia blogeja, uutissivustoja ja foorumeita. Samalla tavalla ajattelevien keskustellessa saattaa tuntua, että lähes koko Suomen kansa on asiasta samaa mieltä. Sosiaalisen median palvelujen avulla voivat järjestäytyä aivan yhtä tehokkaasti demokratia-aktivistit ja mellakoijat kuin terrori-iskujen suunnittelijatkin. Samalla tavalla sosiaalisen median palvelujen rajoittamista tai ääriainesten tarkkailun mahdollisuutta haluavat itsevaltaiset tyrannit ja länsimaat. Sosiaalisen median palveluntarjoajat ovat useimmiten kansainvälisiä maailmanlaajuisia suuryrityksiä, joiden ansaintalogiikka näyttäisi perustuvan käyttäjien tietojen tai huomion myymisestä mainostarkoituksiin. Käyttäjille palvelut ovat ilmaisia. Sosiaalisen median yksityinenkin käyttäjä joutuu jatkuvasti tasapainoilemaan avoimuuden sekä läpinäkyvyyden ja toisaalta yksityisyyden suojan välillä. Vaikka palveluiden erilaisia yksityisyysasetuksia osaisi käyttää, julkisuuden tasojen hallinta voi olla hankalaa, jos samoja viestejä lukevat ystävät, sukulaiset, satunnaiset tutut, työkaverit ja vaikkapa rekrytoijat. Tämä saattaa jäädä käyttäjältä havaitsematta, ja pienelle piirille tarkoitettu viesti saattaa joutua kaikkien luettavaksi. Tällaisten käyttäjän itsestään tarkoituksella kertomien tietojen lisäksi suuren riskin muodostavat palvelujen automaattisesti keräämät ja tavalla tai toisella julkitulevat tiedot. Mobiilipaikannukseen perustuvat palvelut saattavat kerätä käyttäjän liikkeistä yksityiskohtaista tietoa, joka voi julki päästessään osoittautua haitalliseksi. Internetissä kaikki tieto voi tuntua samanarvoiselta ja tutkimuksiin perustuva tieto näyttäytyä vain yhtenä mielipiteenä muiden joukossa. Itseoppineiden gurujen blogikirjoituksista tulee yhtä arvokkaita kuin ammattilaisten argumenteista. On nähtävissä, että tämä vaikuttaa myös julkisen keskustelun polarisoitumiseen. Katsaus Viestintäviraston toimintaympäristöön Ilmiöt

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu

Lisätiedot

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen MARKKINAKATSAUS 8/2012 Kotitalouksien laajakaistaliittymät Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava

Lisätiedot

Digitaalisen maailman näkymiä. 27.11.2013 Minna Karvonen

Digitaalisen maailman näkymiä. 27.11.2013 Minna Karvonen Digitaalisen maailman näkymiä 27.11.2013 Minna Karvonen Aikajana Trendit > 5 vuotta Skenaariot > 15 vuotta Utopiat > 50 vuotta Mitä tiedämme Digitaalinen maailma on arkea sen laaja rihmasto on näkymättömissä

Lisätiedot

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

DNA OY VUONNA 2013 YLEISTÄ TALOUDELLINEN KEHITYS HALLINTO TULEVAISUUDENNÄKYMÄT. Sivu 7/28

DNA OY VUONNA 2013 YLEISTÄ TALOUDELLINEN KEHITYS HALLINTO TULEVAISUUDENNÄKYMÄT. Sivu 7/28 DNA OY VUONNA 2013 YLEISTÄ Yleinen taloustilanne oli koko katsauskauden haasteellinen, mikä lisäsi epävarmuutta markkinoilla. Suomen tietoliikennemarkkinoiden kilpailutilanne jatkui vuonna 2013 kireänä.

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Tulevaisuuden sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut kunnissa 9.10.2013 Tanja Rantanen erityisasiantuntija Internetin käytön ja eräiden käyttötapojen

Lisätiedot

Sähköiset HR-prosessit antavat aikaa ihmiselle

Sähköiset HR-prosessit antavat aikaa ihmiselle Sähköiset HR-prosessit antavat aikaa ihmiselle Marjo Kaipainen HR House Group 11.9.2012 www.saima.fi 1 Internet osana arkea Internetin käyttö on yleistä ja arkista 89 % 16-74-vuotiaista käyttää internetiä,

Lisätiedot

AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin

AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin Cable Days 17.4.2012 Vesa Erkkilä vesa.erkkila(a)digita.fi MobiiliTV vai TV mobiililaitteissa? Erillisen broadcast-verkon (esim. DVB-H) kautta toteutettu

Lisätiedot

Vihreän ICT:n toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpidealueet mediasektorin näkökulmasta. Mirka Meres-Wuori, Internetpalvelut -yksikkö

Vihreän ICT:n toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpidealueet mediasektorin näkökulmasta. Mirka Meres-Wuori, Internetpalvelut -yksikkö Vihreän ICT:n toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpidealueet mediasektorin näkökulmasta Mirka Meres-Wuori, Internetpalvelut -yksikkö Esityksen kulku 1. LVM ja vihreä ICT 2. Toimintaohjelman valmistelu

Lisätiedot

Kulutuksen nykytrendit

Kulutuksen nykytrendit Kulutuksen nykytrendit Terhi-Anna Wilska Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 28.10. 2014 Mitä kuluttamisessa on 2 tapahtumassa? Elintason nousu, välttämättömyyksien muuttuminen Digitalisaatio, teknologian jokapaikkaistuminen

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita. Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma

ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita. Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma 3.9.2004 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja, tietoyhteiskuntaohjelma

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALO SÄHKÖISESSÄ ASIOINNISSA 11.9.2013 KUNTATALO JUHA SYRJÄLÄINEN

MIELENTERVEYSTALO SÄHKÖISESSÄ ASIOINNISSA 11.9.2013 KUNTATALO JUHA SYRJÄLÄINEN 11.9.2013 KUNTATALO JUHA SYRJÄLÄINEN 1 MIELENTERVEYSTALO SÄHKÖISESSÄ ASIOINNISSA Sähköiset mielenterveyspalvelut ja Mielenterveystalo 12.9.2013 2 SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT Informaatio- ja viestintäteknologialla

Lisätiedot

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista?

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Finanssineuvos Katju Holkeri, Valtiovarainministeriö 24.11.2010 Kaikilla kansalaisilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet

Lisätiedot

1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen

1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen 1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen Tarjontaa paljon tarvitaan henkilö, joka kokoaa oikeat palikat yhteen Ensin hahmotetaan kokonaisuus sen jälkeen tarkastellaan pienempiä osa-alueita Koulutus/tiedon

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

WEBINAARI 14.3.2012 CLOUD SOFTWARE SRA- esi;ely

WEBINAARI 14.3.2012 CLOUD SOFTWARE SRA- esi;ely WEBINAARI 14.3.2012 CLOUD SOFTWARE SRA- esi;ely Janne Järvinen Director, F- Secure FAD, Cloud So7ware Program Yhteenveto TKI - näkymät Skaalautuvat pilvipalvelualustat ja sovelluskehitystä tukevat komponenbt

Lisätiedot

Mobiili. MULLISTAA MYYNTITYÖN Technopolis Business Breakfast, 12.9.2014

Mobiili. MULLISTAA MYYNTITYÖN Technopolis Business Breakfast, 12.9.2014 Mobiili MULLISTAA MYYNTITYÖN Technopolis Business Breakfast, 12.9.2014 AIHEITA Taustaa Keskeiset muutoksen tekijät Pilvipalvelut ja sovelluskauppa Mahdollisuudet myyntityössä Miksi myyntiaineistot ja asiakastapaamiset?

Lisätiedot

ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto

ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto Opiskelijoiden tvt-taidot ennen ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto TVT Tieto- ja viestintäteknologian tät i käyttö muuttunut t rajusti viimeisinä vuosikymmeninä

Lisätiedot

Viestinnän tulevaisuus

Viestinnän tulevaisuus Viestinnän tulevaisuus Teknologia, asema ja mahdollisuudet Uhat ja turvallisuus Timo Lehtimäki Johtaja Viestintävirasto Viestintäverkot ja -palvelut nyt ja huomenna Käyttäjä Liityntäverkot xdsl Cable WiMAX

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö, merkitys ja vaikutukset Poimintoja tuloksista

Sosiaalisen median käyttö, merkitys ja vaikutukset Poimintoja tuloksista Sosiaalisen median käyttö, merkitys ja vaikutukset Poimintoja tuloksista Kari Elkelä, Itella BI Research series - Tutkimussarja 6/2012 28.6.2012 FOR INTERNAL USE ONLY VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN Television,

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Mobiililaitteiden tietoturva

Mobiililaitteiden tietoturva Mobiililaitteiden tietoturva 2009-02-23 Raahe Erka Erka Koivunen Koivunen Yksikön Yksikön päällikkö päällikkö CERT-FI CERT-FI CERT-FI:n esittely CERT-FI kansallinen CERT-viranomainen Coordinated CERT ==

Lisätiedot

Uusmedia kuluttajan silmin

Uusmedia kuluttajan silmin Uusmedia kuluttajan silmin Kansallisen multimediaohjelman Kuluttajatutkimukset-hanke SUB Göttingen 7 211790 524 2000 B4519 TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS Digitaalisen median raportti 2/98 Helsinki I998 Sisältö

Lisätiedot

Elävä kaupunki, turvallinen koti

Elävä kaupunki, turvallinen koti Kuva: Anne Saarenoja 2002 Kuva: A nne Saarenoja 2002 1 Elävä kaupunki, turvallinen koti WELLCOM - Sähköisen terveysasioinnin toimintamallien ja strategian kehittäminen I - Vaihe Esiselvitys 2001 II - Vaihe

Lisätiedot

Asiakaslehden rooli ja näkymät viestinnässä 2015-2020. Kari Tervonen, roadmap director N2, 12.4. 2011

Asiakaslehden rooli ja näkymät viestinnässä 2015-2020. Kari Tervonen, roadmap director N2, 12.4. 2011 Asiakaslehden rooli ja näkymät viestinnässä 2015-2020 Kari Tervonen, roadmap director N2, 12.4. 2011 N2 on markkinointi- ja palvelumuotoilutoimisto. Identity Crystallization of the brand essence Strategies

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 Sosiaalinen media mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 1 Sosiaalisen median määrittely Sosiaalinen media on tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän

Lisätiedot

Koti ja TV -tutkimus: kuluttajatrendit 2014

Koti ja TV -tutkimus: kuluttajatrendit 2014 Koti ja TV -tutkimus: kuluttajatrendit 201 Markus Lahtinen Head of Product Management Consumer, Sonera Koti ja tv - tutkimus 201 Sonera selvitti nyt neljättä kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

ICT Palvelut Juhani Suhonen

ICT Palvelut Juhani Suhonen ICT Palvelut Juhani Suhonen Megatrendejä ICT-maailmassa Mobiili Social Pilvipalvelut Kuluttajistuminen Big data 2 2 Taustoitus : Yritysmaailman ICT kysely Kuinka merkittävinä pidätte seuraavia kehityssuuntia

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan. Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy

Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan. Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy Palvelukonsepti Taustaa Tilastokeskuksen Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimus

Lisätiedot

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut Pelvelukehityksen ekosysteemi julkisessa hallinnossa 3.12.2013 Mikael Vakkari JulkICT/YRO Palvelukehittämisen ekosysteemi Uusien palveluinnovaatioiden

Lisätiedot

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen Helia Metropolialueen vapaat langattomat verkot Helsinki, 30.3.2006 Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com Helia 30.3.2006-1 Konvergenssi

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Kyberturvallisuus. Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö

Kyberturvallisuus. Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö Kyberturvallisuus Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö Kyberturvallisuuskeskuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuuus Kansallinen CERT-toiminto; ohjeet, tiedotteet, haavoittuvuuskoordinaatio

Lisätiedot

Lapset ja medialukutaito

Lapset ja medialukutaito Lapset ja medialukutaito Tampere 28.11.2014 Saara Pääjärvi Erityisasiantuntija KM, LTO Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) mediakasvatus ja kuvaohjelmayksikkö (MEKU) Kansallinen audiovisuaalinen

Lisätiedot

ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA

ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopisto Myynnin ennakointikamari 10.11.2015 Kulutuksen nykytila ja trendit Mikä on iän ja sukupolven merkitys

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012 Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa Ajankohta helmikuu 2012 Taustatiedot Yli 1000 500-999 50-499 10-49 Alle 10 Neljäs kysely helmikuussa 2012 Toteutettiin

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Ajankohtaista sähköisessä asioinnissa. Jorma Flinkman 20.2.2014

Ajankohtaista sähköisessä asioinnissa. Jorma Flinkman 20.2.2014 Ajankohtaista sähköisessä asioinnissa Jorma Flinkman 20.2.2014 Maatila ICT hanke lyhyesti Etelä-Savon Maatila ICT -hanke on maakunnallinen, vuosina 2013 2014 toteutettava tiedonvälityshanke, jonka keskeisinä

Lisätiedot

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015 Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija 27.4.2015 Maapallon megatrendit ja Suomi Digitalisaatio ja robottitekniikan laajamittainen käyttöönotto uuden teollistamisen

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Mitä mediassa tapahtuu?

Mitä mediassa tapahtuu? Mitä mediassa tapahtuu? 12 maakuntalehden yhteistä valtakunnallista toimitusta rakentava päätoimittaja Matti Posio Lännen Media Oy Northern Glow, Oulu 29.8.2014 Tulevaisuus on jo täällä. Se on vain jakautunut

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt

Tulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt Jari Metsämuuronen, erikoistutkija 24.4.2008 enorssin kevätseminaari, Helsinki Tulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt 1 For learning and competence Tulevaisuudesta tietämisen periaatteita Tulevaisuus

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1. Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.2015 Pauli Pullinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ajankohtaista

Lisätiedot

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat?

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? @timoargillander Cable Days 18.11.2014 Teollisuuspolitiikka? Elinkeinopolitiikka? 2 1 Tapahtunut: Internet Globalisaatio Kehittyy: Teknologia Robotisaatio

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Tervetuloa! Sonera selvitti nyt toista kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta television katseluun Tiedonkeruu kesäkuussa 2012, N=2132 Tutkimuksen toteutti

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Viestinnän toimintaympäristön kehitysnäkymät. Mikko Kontiainen

Viestinnän toimintaympäristön kehitysnäkymät. Mikko Kontiainen Viestinnän toimintaympäristön kehitysnäkymät Mikko Kontiainen Tietotekniikan historialliset kehityssuunnat Sukupolvesta toiseen tietotekniikka on: soluttautunut ympäristöönsä saavuttanut uusia käyttäjiä,

Lisätiedot

Antenniverkon kehittyminen Ajankohtaista DNA:lta

Antenniverkon kehittyminen Ajankohtaista DNA:lta Julkinen Antenniverkon kehittyminen Ajankohtaista DNA:lta Sisältö DNA:n televisioliiketoiminta Televisiokatselun muutosten vaikutukset Antenniverkko osana DNA:n televisiotarjontaa Yhteenveto Julkinen /

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Seppo Kalli Digital Media Finland Selvitys Suomalainen pilvimaisema Liikenne- ja viestintäministeriö Julkaisuja

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Digitaaliseen tulevaisuuteen

Digitaaliseen tulevaisuuteen Digitaaliseen tulevaisuuteen Finnet-päivät 1.10.2014 Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Ideoita joukkoistamalla Tulevaisuuskatsaus joukkoistamalla kommentointiaikaa jatkettu 25.5. asti Uutinen 12.05.2014

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Tapio Kallioja toimitusjohtaja, CMD, 7.6.2004 Maanpäällinen digitaalinen televisio Lisää myyntiä Kustannussäästöjä Uusia palveluja Digitaalinen lähetysverkko Vaihe

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction Aktiiviset oppimistilat kampuksella

TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction Aktiiviset oppimistilat kampuksella Aktiiviset oppimistilat kampuksella Jussi Okkonen, projektipäällikkö Arto Hippula, yhteyspäällikkö Roope Raisamo, professori SIS/ TAUCHI Tampereen yliopisto Tausta Oppimisen ja tutkintojen tavoitteet asetetaan

Lisätiedot

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön 1 Saatteeksi Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Monissa yrityksissä parhaillaan pohditaankin, miten suhtautua ja osallistua tähän uuteen

Lisätiedot

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat HMV-sääntelyn tiekartta Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat Sisältö HMV-sääntely» Mitä ja miksi? HMV-sääntelyn punainen lanka Tiekartta 2013 2017» HMV-analyysit ja

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Ajankohtaista sähköisessä asioinnissa. Jorma Flinkman 12.2.2015

Ajankohtaista sähköisessä asioinnissa. Jorma Flinkman 12.2.2015 Ajankohtaista sähköisessä asioinnissa Jorma Flinkman 12.2.2015 Maatila ICT hanke lyhyesti Etelä-Savon Maatila ICT -hanke on maakunnallinen, vuosina 2013 2015 toteutettava tiedonvälityshanke, jonka keskeisinä

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Tietoturvallisuus- ja jatkuvuuden hallinnan vaatimukset ICT-hankinnoissa, 12.5.2014 Laura Kiviharju Pilvipalvelut Pilvilaskenta (CloudComputing) tarkoittaa internetissä

Lisätiedot

Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Jyväskylä. Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 23.2.2014

Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Jyväskylä. Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 23.2.2014 Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Jyväskylä Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 23.2.2014 Kansallinen kehittäminen: Laajakaista kaikille Suomi on sitoutunut EU:n

Lisätiedot

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Millaista on AV sisältöjen katselu? Viestintävirasto teetti syksyn 2011 aikana kaksi kuluttajatutkimusta»

Lisätiedot