Sosiaalialan kehittämishanke Toimeenpanosuunnitelma

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 2003:20 Sosiaalialan kehittämishanke Toimeenpanosuunnitelma SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2003

2 KUVAILULEHTI Julkaisija Sosiaali- ja terveysministeriö Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Perhe- ja sosiaaliosasto Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Toimeenpanosuunnitelma Toimeksiantaja Sosiaali- ja terveysministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Sosiaalialan kehittämishanke. Toimeenpanosuunnitelma. Julkaisun osat Tiivistelmä Sosiaalialan tulevaisuuden turvaamiseksi annettu valtioneuvoston periaatepäätös ( ) toimeenpannaan sosiaalialan kehittämishankkeena vuosina Tavoitteena on palvelujen saamisen ja laadun turvaaminen, palvelurakenteen ja toimintojen uudistaminen sekä henkilöstön osaamisen ja työolojen kehittäminen. Tarkoituksena on varmistaa myös sosiaalialan pitkän aikavälin kehittäminen ja ennakoida muuttuvan toimintaympäristön asettamia lisääntyviä vaatimuksia sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja niiden ratkaisemiseksi. Tätä varten käynnistetään Hyvinvointi ohjelman valmistelu. Avainsanat: (asiasanat) sosiaaliala, sosiaalipalvelut, sosiaalityö, henkilöstö Muut tiedot Internetissä: Sarjan nimi ja numero Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 2003:20 Kokonaissivumäärä Kieli 40 suomi Jakaja STM:n julkaisumyynti, PL 536, Tampere puh. (03) ja (03) fax (03) , sähköposti: ISSN X ISBN Hinta Luottamuksellisuus 10,15 julkinen Kustantaja Sosiaali- ja terveysministeriö

3 PRESENTATIONSBLAD Utgivare Social- och hälsovårdsministeriet Författare (uppgifter om organet: namn, ordförande, sekreterare) Familje- och socialavdelningen Utgivningsdatum Typ av publikation Verkställighetsplan Uppdragsgivare Social- och hälsovårdsministeriet Datum för tillsättandet av organet Publikation (även den finska titeln) Verkställighetsplan för utvecklingsprojektet för det sociala området Publikationens delar Referat Statsrådets principbeslut om tryggande av framtiden inom det sociala området ( ) verkställs som ett utvecklingsprojekt för det sociala området åren Målet är att trygga tillgången till service och servicens kvalitet och att utveckla servicestrukturen och verksamheterna samt personalens kompetens och arbetsvillkor. Syftet är att säkerställa utvecklingen inom det sociala området också på lång sikt och att förutse vilka ökade krav den föränderliga verksamhetsmiljön kan medföra, så att sociala problem både kan förhindras och lösas. I detta syfte påbörjas beredningen av programmet Välfärd Nyckelord det sociala området, socialservice, socialarbete, personal Övriga uppgifter På webben: Seriens namn och nummer Social- och hälsovårdsministeriets stencilserie 2003:20 Sidoantal Språk 40 Finska Distribution Social- och hälsovårdsministeriets publikationsförsäljning PB 536, Tammerfors, tfn och , fax e-post: julkaisumyynti@stm.vn.fi ISSN X ISBN Pris Sekretessgrad 10,15 Offentlig Förlag Social- och hälsovårdsministeriet

4 7 Sisällys 1. JOHDANTO SOSIAALIALAN UUDISTAMISEN TAVOITE JA PERIAATTEET SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKKEEN HANKEKOKONAISUUDET Palvelujen saamisen ja laadun turvaaminen Palvelurakenteen ja toimintojen kehittäminen Henkilöstön saanti, osaaminen ja työolojen kehittäminen Hyvinvointi ohjelma SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKKEEN ORGANISOINTI SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKKEEN SEURANTA JA ARVIOINTI... 37

5 8

6 9 1. JOHDANTO Hyvin hoidettu sosiaalipolitiikka ja siihen sisältyvät palvelut, toimeentuloturva ja ennaltaehkäisy ovat työn ja toimeentulon ohella väestön hyvinvointiin keskeisesti vaikuttavia tekijöitä. Lasten hyvien kasvuedellytysten turvaaminen, vammaisten osallisuuden turvaaminen ja vaikeuksissa olevien ihmisten sosiaalinen auttaminen ja kuntoutus vaikuttavat merkittävästi ihmisten toimintakyvyn tukemisessa ja kehittämisessä. Suomalainen hyvinvointijärjestelmä on toimiva malli, jolla on turvattu yhtäläiset mahdollisuudet kaikille ja samalla luotu korkea työhön osallistuvuus ja tuettu koko teollisen järjestelmän tasaista ja nopeaa kehitystä. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti kansallisen sosiaalialan kehittämisprojektin selvittämään, miten ennaltaehkäisevää toimintaa ja sosiaalipalveluja tulee uudistaa ja parantaa niin, että ne tukevat ihmisten hyvinvoinnin kehittymistä ja vähentävät syrjäytymistä ja sosiaalisten ongelmien syntymistä ja kasaantumista. Selvityshenkilöt esittivät, että sosiaalialan lähitulevaisuuden haasteet ovat erityisesti syrjäytymisen ehkäisy, väestön työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen, ikääntyvän väestön lisääntyviin palvelutarpeisiin vastaaminen sekä lasten ja perheiden hyvinvoinnin edellytysten parantaminen. Valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen sosiaalialan tulevaisuuden turvaamiseksi. Sosiaalialan tulevaisuuden turvaamisessa tavoitteena on palvelujen saamisen ja laadun turvaaminen, palvelurakenteen ja toimintojen uudistaminen sekä henkilöstön osaamisen ja työolojen kehittäminen. Tarkoituksena on varmistaa myös sosiaalialan pitkän aikavälin kehittäminen ja ennakoida muuttuvan toimintaympäristön asettamia lisääntyviä vaatimuksia sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja niiden ratkaisemiseksi. Tätä varten käynnistetään Hyvinvointi ohjelman valmistelu. Sosiaalialan tulevaisuutta turvaava periaatepäätös vahvistaa ne lähtökohdat ja toimenpiteet, joilla sosiaalialaa tulevina vuosina kehitetään. Varmistaessaan sosiaalialan tasapainoisen kehittämisen periaatepäätös tukee myös terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamisesta annetun periaatepäätöksen toimeenpanoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön parantaminen ja työnjaon tarkoituksenmukainen kehittäminen edistävät palvelunkäyttäjien tarpeita vastaavien palveluketjujen ja kokonaisuuksien muodostamista sekä valtion, kuntien ja palvelujen käyttäjien taloudellisten voimavarojen tehokasta käyttöä. Lähitulevaisuuden kehittämistarpeet liittyvät sosiaalialan yhteistyöhön myös muiden sektoreiden kuten työviranomaisten, asuntoviranomaisten, koulu- ja nuorisotyön viranomaisten kanssa. Laajan julkisen hyvinvointivelvoitteen ylläpito edellyttää sekä palvelujen priorisointia että kansalaisten oman vastuun korostamista. Yhä enemmän korostuvat tällöin yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen, aktiivisuus ja kyky tukea ihmisiä toimintakyvyn säilyttämisessä. Tämä edellyttää palvelujärjestelmältä joustoa, innovatiivisuutta ja verkostomaista työskentelyotetta. Valtioneuvoston periaatepäätös sosiaalialan tulevaisuuden turvaamisesta toimeenpannaan sosiaalialan kehittämishankkeena vuosina

7 10 Tässä sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpanosuunnitelmassa on esitetty sosiaalialan uudistamisen tavoite ja periaatteet, hankkeen organisointi sekä keskeiset periaatepäätöstä toteuttavat hankkeet, jotka käynnistetään vuosina Tämä toimeenpanosuunnitelma on keskustelun avaus sosiaalialan kehittämiselle. Toimeenpanosuunnitelma tarkentuu syksyn 2003 aikana ja vielä myöhemmin kehittämishankkeen kuluessa yhteistyössä kuntien, järjestöjen sekä eri hallinnonalojen viranomaisten kanssa. Tavoitteena on saada mukaan laaja yhteiskunnallisten toimijoiden joukko sosiaalialan kehittämiseen ja erityisesti saada kuulumaan palvelunkäyttäjien ääni. 2. SOSIAALIALAN UUDISTAMISEN TAVOITE JA PERI- AATTEET Sosiaalialan tulevaisuudesta annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti tavoitteena on uudenaikaistaa sosiaalialan palvelut, kehittää ehkäisevää toimintaa ja turvata sosiaalialan tasapainoinen ja pitkäjänteinen kehittäminen myös tulevaisuudessa. Sosiaalipalveluiden keskeiset kehittämisen kohteet ovat palvelujen saamisen ja laadun turvaaminen sekä palvelujen asiakaslähtöisyyden parantaminen. Palvelujen antamisen lähtökohtana ovat asiakkaan toivomukset ja yksilölliset tarpeet sekä asiakkaan mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Työ- ja toimintakyvyn ylläpidon ja kehittämisen sekä oman vastuun ja aktiivisuuden kehittämisen tärkeänä edellytyksenä on se, että yhteiskunnalliset palvelujärjestelmät toimivat tehokkaasti ja tukevat aktiivisesti ihmisten omatoimista suoriutumista. Sosiaalipalvelut ovat koko väestölle tarkoitettuja palveluja ja niillä turvataan yksilön ja perheen hoiva ja huolenpito elämänkaaren eri vaiheissa ja elämäntilanteissa, mahdollistetaan työelämään osallistuminen ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Sosiaalipalveluilla, sosiaalityöllä ja toimeentuloturvalla ehkäistään syrjäytymistä ja vahvistetaan ihmisten työ- ja toimintakykyä, sosiaalista turvallisuutta ja omatoimisuutta. Palveluissa painotetaan moniammatillista työskentelyotetta, ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista. Tulevaisuudessa sosiaalialan palveluista suurin osa on asiakkaan kodissa tai mahdollisimman lähellä kotia järjestettäviä lähipalveluita. Yhteistyö erityisesti terveydenhuollon, opetus- ja asuntotoimen, työhallinnon sekä liikenne- ja viestintäalan kanssa on saumatonta ja sosiaalinen näkökulma otetaan huomioon muilla yhteiskuntapolitiikan sektoreilla. Henkilöstön saatavuuden turvaamisesta huolehditaan ja henkilöstö mitoitetaan riittäväksi suhteessa asiakaskunnan tarpeisiin. Henkilöstöllä on riittävä ammatillinen koulutus ja osaaminen, jota jatkuva täydennyskoulutus ylläpitää ja kehittää. Sosiaalialan työmenetelmät perustuvat yhä enemmän tutkittuun ja arvioituun tietoon ja palvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa korostetaan asiakaslähtöisyyttä.

8 11 Kunnat vastaavat sosiaalipalveluiden järjestämisestä, mutta sosiaalipalveluja tuotetaan joustavasti ja monimuotoisesti. Sosiaalihuollon erityispalveluiden tuottaminen ja vaadittavan erityisosaamisen ylläpitäminen edellyttää usein yhtä kuntaa laajempaa väestöpohjaa. Sosiaalihuollon seudullista yhteistyötä vahvistetaan niin, että palvelut tulevat turvatuksi maan kaikissa osissa. Kuntien ohella yksityinen ja kolmas sektori tuottavat palveluja niin, että asiakkaalla on nykyistä parempi mahdollisuus valita haluamansa palveluntuottaja. Julkisen vallan ohjauksen tärkein tavoite on turvata määrällisesti ja laadullisesti riittävät sosiaalipalvelut maan kaikissa osissa. Sosiaalipalveluiden rahoituksen päävastuu on kunnilla. Valtionosuusjärjestelmä turvaa kuntien mahdollisuudet tuottaa riittävät sosiaalipalvelut maan kaikissa osissa. Sosiaalipalveluiden ohjaus painottuu ajan tasalla olevaan lainsäädäntöön ja informaatio-ohjaukseen sekä järjestettyyn paikalliseen, alueelliseen ja valtakunnalliseen vuorovaikutukseen. 3. SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKKEEN HANKE- KOKONAISUUDET Sosiaalialan tulevaisuuden turvaamisesta annettu valtioneuvoston periaatepäätös toteutetaan neljänä hankekokonaisuutena, jotka muodostuvat erillisistä hankkeista. Tässä luvussa periaatepäätöksen tavoitteet on esitetty kursivoituna tekstinä ensiksi ja sen jälkeen on kuvattu hankkeet, joiden avulla tavoitteiden toimeenpano tapahtuu Palvelujen saamisen ja laadun turvaaminen Kansalaisten kannalta sosiaalipalveluiden keskeisin kehittämisen kohde on palvelujen saamisen turvaaminen. Lisäksi lähivuosien tavoitteiksi asetetaan palvelujen asiakaslähtöisyyden parantaminen ja laadun kehittäminen. Palveluja annettaessa otetaan huomioon asiakkaan toivomukset ja yksilölliset tarpeet sekä parannetaan asiakkaan mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Osana toiminnan kehittämistä parannetaan ruotsin- ja saamenkielisten sosiaalipalvelujen saatavuutta. Sosiaalipalveluiden saatavuutta parannetaan säätämällä perusteet, jotka selkeyttävät sitä, minkä ajan kuluessa asiakkaan palvelutarve arvioidaan. Ensiksi valmistellaan vanhusten palveluja ja kunnallista sosiaalityötä koskevat säädösmuutokset ja toimenpiteet, jotka on tarkoitus saattaa voimaan ja toteuttaa asteittain vuodesta 2005 alkaen. Vastaavien perusteiden ulottaminen muihin palveluihin selvitetään vanhuspalveluista ja sosiaalityöstä saatujen kokemusten pohjalta. Hallitus seuraa sosiaalipalveluiden laadun varmistamiseksi vuosina laadittujen laatusuositusten vaikutuksia ja ryhtyy tarvittaessa lainsäädännöllisiin ja muihin toimiin sosiaalipalveluiden vähimmäistason turvaamiseksi.

9 12 HANKKEET 1. Oikeus palvelun tarpeen arviointiin Asiakkaan oikeus palvelutarpeen arviointiin turvataan kunnan sosiaalihuollossa. Ensivaiheessa varmistetaan ikäihmisten palvelujen ja sosiaalityön saatavuus. 1. Valmistellaan säännökset siitä, minkä ajan kuluessa ikäihmisellä on oikeus päästä palvelun tarpeen arviointiin hänen otettuaan yhteyttä kunnan sosiaalihuollon viranomaiseen. 2. Valmistellaan säännökset oikeudesta päästä palvelujen tarpeen arviointiin kunnallisessa sosiaalityössä ja sosiaalityön saatavuuskriteerit sekä kiireellisissä että ei-kiireellisissä asiakasasioissa. 3. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus tekee selvityksen kuntien käytössä olevien eri toimintakykymittareiden soveltuvuudesta asiakkaan palvelun tarpeen arvioimiseen. Tarkoitus on, että selvityksen perusteella sosiaali- ja terveysministeriö antaa yhdessä Suomen Kuntaliitto kanssa kunnille käytäntöjä yhdenmukaistavat suositukset. Yhteyshenkilöt Eija Koivuranta (ikäihmisten palvelut) ja Aune Turpeinen (sosiaalityö) - hallitusohjelma kohta palvelulainsäädäntöhanke - kansallinen terveydenhuollon kehittämishanke Vuosina laadittujen laatusuositusten vaikutusten arviointi Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus arvioi sosiaalipalveluista annettujen laatusuositusten vaikutukset vuoden 2007 loppuun mennessä. Tulosten perusteella arvioidaan tarvittavat jatkotoimenpiteet.

10 Palvelurakenteen ja toimintojen kehittäminen Työ- ja toimintakyvyn ylläpito ja kehittäminen, sosiaalisen turvallisuuden edistäminen sekä itsenäisen selviytymisen tukeminen edellyttävät palvelujen oikea-aikaisuutta, aktiivista palveluperiaatetta tukevia joustavia rakenteita sekä palvelujärjestelmän kykyä reagoida myös äkillisiin kriisitilanteisiin. Palvelujen varmistaminen yhteistyössä Palvelurakenteen tulee perustua alueellisesti joustaviin ratkaisuihin. Sosiaalipalveluiden järjestäminen alueellisesti ja paikallisesti toimivana kokonaisuutena edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon tiivistä yhteistyötä sekä lisäksi yhteistyötä opetus-, asunto-, työ- ja liikenneviranomaisten kanssa. Palvelujen monipuolinen järjestäminen edellyttää kuntien sekä yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittämistä. Sosiaalialan osaamiskeskukset neuvottelevat alueen kuntien kanssa palvelurakenteen ja toimintojen kehittämisestä sekä laativat vuosittain seuraavalle vuodelle kattavan toimintaohjelman tarvittavista hankkeista ja rahoituksesta kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen aikana. Sosiaalihuollon erityispalveluja koskevat seudulliset suunnitelmat valmistuvat vuoden 2003 loppuun mennessä. Suunnitelmat ovat pohjana erityispalveluja kehitettäessä ja edellä mainittua toimintasuunnitelmaa laadittaessa. HANKKEET 2. Palvelujen turvaaminen seudullista yhteistyötä lisäämällä Kuntien välisellä ja seudullisella yhteistyöllä turvataan, että maan kaikissa osissa asukkailla on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada korkeatasoisia sosiaalihuollon perus- ja erityispalveluja. Kunnat paikallisista olosuhteista riippuen kokeilevat, kehittävät ja ottavat käyttöön sekä yhteisiä hallintomalleja että tekevät sopimuksia palvelujen yhteisestä tuottamisesta ja hankkimisesta. sovitetaan yhteen kansallisen terveysohjelman vastaavien toimenpiteiden kanssa. 1. Organisoidaan kunnat seuduittain hankkeistamaan yhteistyömallejaan siten, että ne voivat hakea hankerahoitusta seutukuntakehittämiseen ja määräaikaisten seutukehittäjien palkkaamiseen.

11 14 2. Tarjotaan seutukehittäjien työlle valtakunnallinen tuki ja koordinaatio. 3. Varaudutaan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön muutoksiin niin, että palvelujen järjestäminen yhteistyössä alueilla ja seuduilla paranee. Yhteyshenkilöt Martti Lähteinen ja Pirjo Marjamäki - hallitusohjelma kohdat 4.1, 7 ja 9 - kansallinen terveydenhuollon kehittämishanke, suositus 6 - aluekehitys (sisäministeriö) 3. Kehittämis-, koulutus- ja arviointityön vahvistaminen ja kokoaminen asiakastyötä tekeviin seudullisiin yksiköihin Sosiaalialan kehittämistoiminnan rakenteita ja rahoitusta vahvistetaan osana koko maan kattavaa palvelurakenteen uudistamista. Tarkoitus on, että pitkällä aikavälillä jokaisessa seutukunnassa olisi pysyvästi esimerkiksi yksi päiväkoti, vanhusten palvelukeskus, sosiaalipalvelutoimisto tai moniammatillinen erityisyksikkö, jolla asiakastyön lisäksi olisi erityinen tehtävä kehittää ja kouluttaa sekä arvioida uusia toimintatapoja ja näin lisätä oman alueensa ammatillisen henkilöstön osaamista. 1. Suunnataan nykyistä kehittämishankerahoitusta kuntien yhdessä sopimiin seudullisesti asiakastyötä tekeviin yksiköihin niin, että ne voivat ohjata ja tukea oman alansa kehittämistyötä seudulla. 2. Sosiaalialan osaamiskeskukset tekevät yhdessä seutukehittäjien ja kuntien kanssa esityksen seudullisista kehittämisyksiköistä. 3. Sosiaalialan osaamiskeskukset tukevat ja koordinoivat yksiköiden syntyä ministeriön ohjauksessa ja sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunnan koordinoimana. 4. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus toteuttaa kehittämisprojekteja yhteistyössä seudullisten kehittämisyksiköiden kanssa. 5. Sovitaan opetusministeriön kanssa yhteisistä linjauksista, miten ko. kehittämisyksiköitä hyödynnetään perus- ja jatko-opetuksessa ja alueiden kehittämisessä.

12 15 Yhteyshenkilöt Martti Lähteinen ja Pirjo Marjamäki - hallitusohjelma kohta 4.1 ja 9 4. Palveluohjaus sosiaalialalla Palveluohjausmenettelyllä kootaan asiakkaan tarvitsema lukuisten eri tahojen tuottama tuki ja palvelut sekä sovitetaan ne yhteen asiakkaan elämän kokonaistilanteen kannalta mielekkääksi kokonaisuudeksi niin, että asiakaslähtöinen työote vahvistuu erityisesti monia palveluja tarvitsevien pitkäaikaisten asiakasryhmien kohdalla. 1. Laajennetaan vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten, nuorten ja heidän perheidensä palveluohjauksen käyttöä kunnissa ja ohjataan kuntia ottamaan palveluohjausmenettely käyttöön asteittain myös muiden pitkäaikaisten asiakasryhmien kohdalla. 2. Käynnistetään kunnissa uusia palveluohjauskokeiluja ja organisoidaan valtakunnallinen tuki alueellisille hankkeille. 3. Jaetaan kunnille tietoa kokeilujen tuloksena syntyneistä hyvistä käytännöistä. Yhteyshenkilöt Martti Lähteinen ja Aini Kimpimäki - hallitusohjelma kohta 4.6.

13 16 Työtapojen uudistaminen Työtapoja, toimintarakenteita ja johtamiskäytäntöjä uudistetaan niin, että ihmisten yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen, toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen sekä omatoimisen suoriutumisen tukeminen toteutuu joustavasti yhteistyöllä. Uudet käyttöön otettavat työmenetelmät perustuvat tutkittuun ja arvioituun tietoon. Sosiaalipalvelujen modernisoimiseksi, asiakkaiden saamien palvelujen laadun parantamiseksi sekä ammatillisen osaamisen kehittämiseksi ja alan kehittämistoiminnan parantamiseksi toteutetaan Hyvät käytännöt -ohjelma. Sosiaalialalla otetaan käyttöön joustavasti tietoteknologian tarjoamia mahdollisuuksia. HANKKEET: 5. Sosiaalialan hyvät käytännöt -ohjelma Tavoitteena on uudistaa sosiaalityötä ja sosiaalipalveluja kokoamalla, arvioimalla ja välittämällä tietoa toimivista ja vaikuttavista työmenetelmistä ja työkäytännöistä. Työn tuloksena sosiaalipalvelut ja työkäytännöt yhä enenevässä määrin perustuvat tutkittuun tietoon ja koeteltuun näyttöön. Tavoitteena on parantaa asiakkaiden saamien palvelujen laatua ja vaikuttavuutta uudistamalla sosiaalipalveluja ja kehittämällä ammatillista osaamista. 1. Luodaan järjestelmä, joka kokoaa tutkittua ja koeteltua tietoa sosiaalityöstä ja sosiaalipalveluista. 2. Kerättyä tietoa arvioidaan ja tuotetaan yhteen sovitettua tulkintaa asiantuntijaryhmissä. 3. Tuotetaan hyviä käytäntöjä esille tuovia oppaita ja muita tietotuotteita sosiaalialan henkilöstön ja alan koulutuksen käyttöön ja levitetään tietoa usealla tavalla (julkaisutoiminta, internet, seminaarit, alueelliset verkostot). 4. Perustetaan hankkeen tukirakenteeksi valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen asiantuntijaverkosto, jossa ovat mukana kunnat, yliopistot, alan ammattikorkeakoulut, sosiaalialan osaamiskeskukset, lääninhallitukset ja sosiaalialan järjestöt. Yhteyshenkilö Riitta Haverinen - sosiaalialan kehittämishankkeen muut hyviä käytäntöjä kehittävät hankkeet

14 17 6. Sosiaalipäivystysjärjestelmän luominen koko maahan Kattavan sosiaalipäivystysjärjestelmän toteuttaminen koko maahan vuoteen 2007 mennessä. 1. Sosiaali- ja terveysministeriö selkiinnyttää sosiaalipäivystyksen tavoitteita sekä kartoittaa erilaisia päivystys- ja kriisityön palvelu- ja toimintamuotoja yhteistyössä sosiaalityön neuvottelukunnan kanssa. 2. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee sosiaalipäivystystä koskevat laatusuositukset ja kartoittaa peruspalvelujen arvioinnissa sosiaalipäivystyksen tilanteen. 3. Selvitetään yhteistyötarpeet viranomaisten, kuten terveydenhuollon, poliisin, aluehälytyskeskusten ja järjestöjen kanssa. Yhteyshenkilö Anne Hujala - hallitusohjelma kohta sisäisen turvallisuuden hanke (sisäministeriö) - Virve-verkko 7. Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaalihuollossa Sosiaalialan tietoteknologian käytön edistäminen lähtien alan omista kokonaisuutena arvioiduista kehittämistarpeista. 1. Tehdään sosiaalihuollon kehittämistarpeista lähtevä kokonaissuunnitelma siitä, mitä eri toimenpiteitä tietoteknologian käytön edistäminen sosiaalihuollossa edellyttää valtakunnan tasolla, alueellisesti ja paikallisesti sekä missä järjestyksessä toimenpiteet tulee toteuttaa.

15 18 2. Täsmennetään kokonaissuunnitelman valmistelun yhteydessä toimenpidekokonaisuutta, johon sisältyy mm. seuraavia osakokonaisuuksia: o toimivat asiakastietojärjestelmät, sähköisen asiakasdokumentaation ja arkistoinnin yhtenäistäminen o asiakasdokumentaation perustietosisällössä käytettävien käsitteiden, termien ja luokitusten yhtenäistäminen o sosiaalihuollon ammattilaisten tiedon hyödyntämisen kehittäminen o sosiaalihuollon ammattilaisten käytössä olevan tietopohjan laajentaminen ja tiedon käytettävyyden edistäminen o sosiaalihuollon tietoturvan kehittäminen erityisesti sähköiseen asioiden käsittelyyn siirryttäessä o kansalaisille suunnattujen sähköisten palvelujen kehittäminen o kansallisen ohjauksen ja koordinaation tehostaminen sekä yhteistyön tiivistäminen sosiaalialan osaamiskeskusten ja muiden alueellisten toimijoiden sekä alan palveluja tuottavien yritysten kanssa 3. Toimenpidekokonaisuuden toteuttamisen edellyttämä lainsäädäntö valmistellaan osana palvelulainsäädäntöhanketta. Yhteyshenkilö Martti Lähteinen - tietoyhteiskuntaohjelma - kansallinen terveydenhuollon kehittämishanke - tieto hanke - palvelulainsäädäntöhanke

16 19 Perheiden tuen ja palveluiden vahvistaminen Varhaiskasvatuspalveluiden monipuolisuutta lisätään niin, että perheet voivat valita tarpeisiinsa parhaiten sopivan palvelun. Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen sekä vanhemmuuden ja perheiden kasvatustyön tukeminen sekä varhainen puuttuminen lasten ongelmiin otetaan päivähoidon painopistealueeksi. Kehittämistyö toteutetaan varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen ( ) pohjalta. Lapsiperheiden taloudellista asemaa parannetaan hallitusohjelmassa sovitulla tavalla. Perheiden välistä vertaistukea vahvistetaan kehittämällä perheiden tarpeista lähtevää perhekeskustoimintaa. HANKKEET: 8. Lapsiperheiden toimeentuloedellytysten kehittäminen Luoda tietoa perustaksi toimenpiteille, joilla ehkäistään lasten ja lapsiperheiden köyhyyttä ja syrjäytymistä sekä parannetaan lapsiperheiden hyvinvointia ja taloudellista asemaa sosiaaliturvaa kehittämällä. 1. Lapsiperheiden taloudellisesta tilanteesta laaditaan kokonaisselvitys ottaen huomioon sosiaalietuuksien ja tulojen, palveluiden, maksujen, verojen ja perhevapaiden yhteisvaikutukset. 2. Lapsilisän ja lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen, osittaisen hoitorahan, sairauspäivärahan sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan vähimmäistason korottaminen vuonna 2004 ja vuonna 2005 lasten kotihoidon tuen korottaminen. Yhteyshenkilö Kari Ilmonen - hallitusohjelman kohta - perhepoliittinen strategia (hallituksen strategia-asiakirja)

17 20 9. Tilaa lapsille ja perheille yhteiskunnassa Yhteiskunnan perhe- ja lapsimyönteisyyden edistäminen. 1. Tiedotus- ja toimenpideohjelman laatiminen ja toteuttaminen lasten ja perheiden aseman vahvistamiseksi yhteiskunnassa. 2. Parannetaan työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista ja kannustetaan edelleen erityisesti isiä perhevapaiden pitämiseen. Edistetään osittaisen hoitovapaan ja osittaisen hoitorahan käyttöä. 3. Lisätään vanhemmuutta ja lapsuutta sekä perheiden yhteiskunnallista merkitystä koskevaa keskustelua tuottamalla erilaista tiedotusmateriaalia ja järjestämällä keskustelufoorumeita niin, että vaikutetaan asenteisiin yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasoilla. Yhteyshenkilöt Martti Lähteinen ja Kari Ilmonen - hallitusohjelma kohdat 3.7, 4.6, 5 - perhepoliittinen strategia (hallituksen strategia-asiakirja) - perhevapaatiedotuskampanja (sosiaali- ja terveysministeriö) - VETO-ohjelma 10. Varhainen puuttuminen Varhaisen puuttumisen hyvien käytäntöjen ja yhteistoimintarakenteiden ankkuroiminen pysyväksi osaksi lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten ja yksiköiden perustyötä. 1. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus julkaisee kolme varhaisen puuttumisen opasta, vyöhykevälineistöstä, puheeksi ottamisesta sekä dialogisista yhteistyökäytännöistä, lasten kanssa työskentelevien ammattilaisryhmien käyttöön sekä järjestää näiden käyttöön saattamista tukevaa koulutusta.

18 21 2. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus tutkii em. käytäntöjen vaikuttavuutta ja kehittää vaikuttavuuden seurannan menetelmiä. Varhaisen puuttumisen menetelmiä kehitetään jatkuvana prosessina tutkimustietoa sekä käyttäjäja asiakaspalautetta hyödyntäen. 3. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus tukee varhaisen puuttumisen johtamis- ja koordinaatiorakenteiden muodostamista kuntakohtaisesti ja seudullisena yhteistyönä. Yhteyshenkilö Martti Lähteinen - hallitusohjelma 4.1, 4.5 ja Varhaiskasvatuksen kehittäminen ja vanhempien osallisuuden vahvistaminen Varhaisen puuttumisen toiminta-ajatuksen ja -mallin vakiinnuttaminen osaksi varhaiskasvatuksen henkilöstön perustyötä, vanhempien osallisuuden lisääminen varhaiskasvatuksen kehittämisessä ja perhepäivähoidon aseman turvaaminen yhtenä varhaiskasvatuksen toimintamuotona. 1. Varhaiskasvatuksen varhaisen puuttumisen ja tuen menetelmiä ja vanhempia osallistavia toimintakäytäntöjä kehitetään hyödyntäen erityispäivähoidon alueellisia verkostoja (VarTu-hanke ). 2. Vanhempien osallisuutta vahvistetaan kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa tehtäessä sekä koulutuksen ja konsultaation avulla. 3. Perhepäivähoidon ohjauksen toimintamalleja kehitetään ja hyödynnetään valtakunnallisesti. 4. Perhepäivähoitajien työolosuhteita kehitetään ja selvitetään perhepäivähoitajien kulukorvauksiin liittyviä ratkaisuvaihtoehtoja. Yhteyshenkilö Kirsi Alila Yhteydet muihin hankkeisiin ja hallitusohjelmaan - hallitusohjelma kohta varhaisen puuttumisen (VarPu)-hanke

19 Perhekeskustoiminnan kehittäminen Vahvistetaan niitä rakenteita ja toimintoja, joilla voidaan vaikuttaa perheen ja vanhemmuuden tukemiseen. 1. Kehitetään perhekeskus-malli kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon, opetus- ja nuorisotoimen sekä järjestöjen yhteistyönä. 2. Kootaan yhteen lapsia, nuoria ja perheitä tukevia kuntatason palveluita ja kehitetään lasten ja nuorten tärkeimpien kasvuyhteisöjen yhteistyötä sekä vahvistetaan perheiden välistä vertaistukea. 3. Liikkeellelähtö valtakunnallisella seminaarilla. Rakennetaan toiminnan kehittämishanke yhden sosiaalialan osaamiskeskuksen sekä kuntien kanssa. Yhteyshenkilö Riitta Viitala - hallitusohjelma kohta perhepoliittinen strategia (hallituksen strategia-asiakirja) - kansallinen terveydenhuollon kehittämishanke - Suomen lapsiasiain toimikunta 13. Perheissä ja lähisuhteissa tapahtuvan sekä muun naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen Väkivaltaisuutta vastustavan asenneilmapiirin vahvistuminen yhteiskunnassa sekä perheissä ja lähisuhteissa tapahtuvan väkivallan uhrien ja perheenjäsenten avun saannin ja hoidon turvaaminen koko maassa ottaen huomioon myös ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden sekä maahan muuttaneiden ja ihmiskaupan uhrien erityistarpeet. 1. Kehitetään väkivaltaisen käyttäytymisen katkaisua ja lopettamista edistäviä toiminta- ja tukimuotoja.

20 23 2. Kunnissa lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyä koskevat asiat sisällytetään kunnan turvallisuus-/hyvinvointipoliittiseen ohjelmaan sekä luodaan sosiaali- ja terveystoimeen väkivaltatyön moniammatilliset palveluketjut ja lisätään sosiaalija terveystoimen henkilöstön väkivaltatyön osaamista. 3. Väkivallan uhrien ja perheenjäsenten tarvitsemat kriisi- ja muut erityispalvelut organisoidaan seudullisina ja/tai alueellisina palveluina kattavasti koko maahan ottaen huomioon erilaisissa elämäntilanteissa olevien henkilöiden erityistarpeet. 4. Sosiaali- ja terveystoimen, poliisin, oikeuslaitoksen, kriminaalihuollon, järjestöjen ja muiden asiaan kuuluvien tahojen välistä yhteistoimintaa tehostetaan. Yhteyshenkilö Riitta Viitala - hallitusohjelma kohdat 4.6 ja sisäisen turvallisuuden hanke (sisäministeriö) - alkoholiohjelma

21 24 Lastensuojelu alueellisena yhteistyönä Erityisen hoivan ja tuen turvaamiseksi sen tarpeessa oleville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen luodaan lasten psykososiaalisia palveluja ja lastensuojelua koskeva alueellisesti koordinoitu palvelukokonaisuus vahvistamalla seudullista ja maakunnallista yhteistyötä. Tavoitteena on varmistaa asiantunteva apu välittömästi myös kriisitilanteissa ja toteuttaa tarpeelliset lainsäädäntöuudistukset ja muut toimenpiteet lastensuojelun kehittämiseksi laadittavan ohjelman mukaisesti. HANKKEET: 14. Lastensuojelun kehittämisohjelma Lasten ja nuorten aseman parantamiseksi ja hyvinvoinnin turvaamiseksi tehdään yhteistyössä kuntien, järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien kanssa ohjelma, joka ohjaa pitkäkestoisesti lastensuojelutyön kehittämistä. 1. Tuetaan kuntien lapsipoliittista ohjelmatyötä sekä seudullisten lapsipoliittisten strategioiden aikaansaamista. Seurataan ohjelmatyön edistymistä ja edistetään lapsiväestön aseman parantamista edistämällä ohjelmatyön toteuttamista. 2. Kehitetään lastensuojelun avohuollon työmuotoja ja täsmennetään ehdot palvelujen yhdenvertaiselle saatavuudelle. Edistetään avun tarpeen ja erityistarpeiden tunnistamista ja kehitetään palvelutarpeen yhteistä arviointia (alkuarviointi). Parannetaan yhteistyörakenteiden luomista, jotta lapsen tilanne tulee yhdessä läheisten kanssa arvioiduksi ja tehdään suunnitelma lapsen ja perheen auttamiseksi. Työn arvioinnin välineitä kehitetään. Tuetaan lastensuojelun perhetyön osaamista. 3. Kehitetään seudullisesti toimivia lastensuojelun palveluketjuja ja vahvistetaan lastensuojelutyön erityisosaamista kouluttamalla ja juurruttamalla erityisesti lapsen kanssa työskentelyyn kehitettyjä työvälineitä ja -menetelmiä. Palveluketjujen turvaamiseksi vahvistetaan lasten ja nuorten psykososiaalisissa palveluissa varhaista puuttumista ja yhteistyön rakenteita peruspalvelujen ja lastensuojelun välillä. 4. Kehitetään menetelmiä hyvään huostaanottoon, jotta lapsi ja hänen läheisensä tulevat hyvin kuulluksi: kuulemista, kirjaamista ja dokumentointia kehitetään. Tarvitaan erityisosaamista tukevia seudullisia rakenteita ja ammatillisesti päteviä erityisosaajia. Palvelujen saatavuutta erityisesti kriisivaiheessa edistetään.

22 25 5. Varmistetaan sijaishuollon laadullinen ja määrällinen kehittäminen. Perhehoitajien saatavuutta ja ammatillista osaamista vahvistetaan, kehitetään perhekuntoutusta, jotta huostaanotetut lapset ja nuoret saavat yksilöllistä hoitoa ja kasvatusta ja heidän asumisensa, hoidon ja huolenpidon järjestelyt vastaavat lapsen etua. Laaditaan erikseen kehittämisen painopistealueet perhehoitoon, perhekodeille ja laitoshoitoon. Edistetään vertaisryhmien avulla tehtävää työtä. 6. Jälkihuollossa olevien lasten ja nuorten palveluja tehostetaan. Kehitetään yhteistyötä sijaishuollon ja avohuollon sosiaalityön välille. Kuntien keskinäinen yhteistoiminta ja nivelkohta sijaishuollon ja avohuollon sosiaalityön välillä otetaan erityisen selvityksen kohteeksi. 7. Uudistetaan lastensuojelulaki ja tehdään tarvittavat muutokset muuhun sosiaalihuollon lainsäädäntöön. Yhteyshenkilö Olli Kerola - hallitusohjelma kohta palvelulainsäädäntöhanke - kansallinen terveydenhuollon kehittämishanke

23 26 Vanhusten palvelujen kitkattomuuden varmistaminen Vanhusten riittävien palvelujen saatavuus ja tarpeellisen huolenpidon jatkuvuus varmistetaan muodostamalla seudullisesti toimivia palveluketjuja. Ensisijainen tavoite vanhustenhuollossa on ikääntyvien ihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen ja kotona asumisen tukeminen. Kehitetään ja otetaan käyttöön uusia ikääntyvien ihmisten toimintakykyä ja omatoimisuutta edistäviä työmenetelmiä ja toimintatapoja. HANKKEET: 15. Palvelusetelin käyttöönotto kotipalvelussa Palveluseteliä koskeva lainsäädäntö toteutetaan ensi vaiheessa sosiaalihuoltolain mukaisessa kuntien kotipalvelussa. Lisäksi käynnistetään kokeilu- ja tutkimushankkeita palvelusetelin käytöstä myös muissa sosiaalipalveluissa. 1. Esitys laiksi palvelusetelistä annetaan eduskunnalle vuonna Laaditaan kunnille menettelyohjeet palvelusetelin käyttöönottamiseksi. Yhteyshenkilöt Anne-Marie Brisson ja Viveca Arrhenius - hallitusohjelma kohta Kotipalvelujen ja kotihoidon kehittämishankkeet Kunnissa kehitetään kotipalvelua sekä yhdistettyä kotipalvelua ja -sairaanhoitoa ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden kotona asumisen turvaamiseksi. 1. Vanhusten ja vammaisten ihmisten kotona asumista tuetaan kehittämällä seudullista yhteistoimintaa sekä yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa.

24 27 2. Kehittämishankekokonaisuuteen yhdistetään hankkeita, jotka koskevat mm. ehkäiseviä kotikäyntejä, konsultoivaa ja kuntouttavaa työotetta, uusien toimintamallien kokeilua, dementoituneiden ihmisten kotiin annettavia palveluja, toimintakyvyn arviointia ja akuuttihoidon jälkeistä hoitoa ja palvelua. 3. STM vastaa yhteistyössä alaisten laitosten, järjestöjen, Kuntaliiton, kuntien, läänien ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Stakes koordinoi ja antaa valtakunnallista tukea kunnissa tehtävälle kehittämistyölle. 4. Laaditaan ja toimitetaan oppaiksi ikäihmisten kotipalvelujen hyvien käytäntöjen mallit. Yhteyshenkilö Viveca Arrhenius - hallitusohjelman kohta kansallinen terveydenhuollon kehittämishanke, suositus Omaishoidon kehittäminen Selvittää ne toimenpiteet, joilla omaishoitoa voidaan kehittää lainsäädännöllisesti ja osana kunnallisen palvelujärjestelmän kokonaisuutta. 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulainsäädäntöä koskeva muutos vuonna STM asettaa selvityshenkilön, joka esittää tarvittavat toimenpiteet vuonna 2004, tarvittavat lakimuutokset mahdollisesti budjettilakina vuonna Selvityshenkilön työn tueksi STM asettaa taustaryhmän, johon kutsutaan järjestöt, Suomen Kuntaliitto, kuntien edustajia ja Stakes. 4. Yhteistyötä tiivistetään Suomen Kuntaliiton, järjestöjen (Omaishoitajat ja läheiset, Vanhustyönkeskusliitto, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto, Alzheimer Keskusliitto, Kehitysvammaisten Tuki, Samfundet Folkhälsan), sosiaalialan osaamiskeskusten ja RAY:n kanssa.

25 28 Yhteyshenkilöt Viveca Arrhenius ja Riitta Kuusisto - hallitusohjelma kohta 4.3. vanhusten hoiva - palvelulainsäädäntöhanke 18. Ikäihmisten laitoshoidon kehittäminen Ikääntyneiden ihmisten laitospalveluja uudistetaan siten, että sosiaali- ja terveydenhuolto pystyy vastaamaan tulevaisuuden palvelutarpeisiin sekä laitosten kodinomaisuus lisääntyy ja erityisesti dementiaa sairastavien palvelujen tarpeet tulee paremmin otetuksi huomioon. Lähtökohtaisesti ikäihmisten pitkäaikaishoidon kokonaisvastuu on sosiaalitoimella, joka vastaa vanhainkotihoidon lisäksi myös kotiin annettavien palvelujen järjestämisestä ja niiden koordinoinnista. Terveydenhuolto järjestää ikäihmisten pitkäaikaishoidon silloin, kun potilas sairautensa vuoksi tarvitsee runsaasti lääketieteellistä hoitoa vuorokauden eri aikoina. 1. Kunnat ja kuntayhtymät käynnistävät projekteja, joissa terveyskeskusten vuodeosastojen ja vanhainkotien pitkäaikaishoidon laatua kehitetään. 2. Kehitetään seudullisesti toimivia palveluja ja yhteistyötä yksityisen ja kolmannen sektorin välillä erityisesti dementiapotilaille. 3. Kehitetään työskentelytapoja niin, että työskentelyssä korostuu kuntouttava työote. Yhteyshenkilö Viveca Arrhenius - hallitusohjelma kohta 4.3

26 29 Vammaispalvelujen kehittäminen Vammaispalveluja kehitetään turvaamalla vammaisten ihmisten tasa-arvoinen kohtelu ja itsenäisen elämän mahdollisuus sekä parantamalla heidän yhteiskunnallista osallisuuttaan. Vammaispalveluiden ajanmukaistamiseksi kehitysvammalaki ja vammaispalvelulaki sovitetaan yhteen. Vammaispalvelut tuotetaan riittävän suurella väestöpohjalla ja turvataan toimivat seudulliset yhteistyö- ja työnjakomallit. HANKKEET: 19. Vammaispalvelujen saatavuus ja vammaisten ihmisten tasa-arvoinen kohtelu Vammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden sekä itsenäisen elämän ja yhteiskuntaan osallistumisen turvaaminen. Vammaispalvelujen yhtäläisen saatavuuden varmistaminen ja erityisosaamisen vahvistaminen maan eri osissa. 1. Kehitysvammalain yhteensovittaminen vammaispalvelulain kanssa yhdeksi vammaispalvelujen erityislaiksi osana sosiaalihuollon lainsäädäntöä. 2. Henkilökohtaisen avustajajärjestelmän ja tulkkipalvelujen kehittäminen ja lisääminen. 3. Kehitysvammahuollon hallinnollisten rakenteiden ja työnjaon uudistaminen. 4. Poikkihallinnollisen selvityksen tekeminen vammaispoliittisen selonteon yhteydessä kattavan kokonaiskuvan saamiseksi eri hallinnonalojen vammaispolitiikasta. Yhteyshenkilöt Eija Koivuranta, Anne-Marie Brisson ja Aini Kimpimäki - hallitusohjelma sosiaalialan kehittämishanke: Palvelujen turvaaminen seudullista yhteistyötä lisäämällä - palvelulainsäädäntöhanke

27 30 Päihdepalvelut Päihdehuollon palvelujärjestelmän kehittämistä ohjaavat sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton julkaisemat päihdepalveluiden laatusuositukset. Palvelujärjestelmän kehittämisen lähtökohtana painotetaan kuntien ja järjestöjen arviointia paikallisten ja seudullisten palvelujen riittävyydestä ja toimivuudesta. Valtioneuvoston erityiset linjaukset hallituskaudelle alkoholin aiheuttamien haittojen ehkäisemisestä sekä toimenpiteistä huumehaittojen vähentämiseksi sisältyvät vuonna 2003 valmistuviin alkoholiohjelmaan ja huumausainepoliittiseen toimenpideohjelmaan. HANKKEET: 20. Päihdepalvelujen kehittäminen Päihdepalvelujen saattaminen vähintään laatusuositusten mukaisiksi koko maassa vuoden 2007 loppuun mennessä sekä parantaa alkoholin, huumeiden ja muiden päihteiden käyttäjien katkaisu- ja vieroitushoitopalvelujen saatavuutta päihdehuollon laitoksissa ja perusterveydenhuollossa. 1. Kuntien päihdepalvelujen laadun tukeminen ottamalla käyttöön yhdenmukaiset laadun arvioinnin perusteet sekä laatusuositusten pohjalta katkaisu- ja vieroituspalvelujen kehittäminen kuntien kanssa. 2. Matalan kynnyksen hoitopalvelujen kehittäminen. 3. Hoitopalvelujen kehittäminen niin, että niissä otetaan huomioon alkoholin ja huumeiden lisäksi myös lääkkeet, liuottimet ja muut korvikkeet. 4. Poliisin koulutusta hoitoonohjauksessa sekä hoitoonohjausta etsivän sosiaali- ja terveydenhuoltotyön kautta vahvistetaan. Yhteyshenkilö Kari Haavisto - hallitusohjelma kohta alkoholiohjelma

28 Henkilöstön saanti, osaaminen ja työolojen kehittäminen Sosiaalialan henkilöstöltä vaadittava riittävä koulutuksen taso ja ammatillinen osaaminen turvataan uudistamalla säännökset sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuuksista. Sosiaalityöntekijöiltä edellytettävän koulutus- ja osaamistason varmistamiseksi ryhdytään tarvittaviin lainsäädäntötoimiin. Sosiaalialan henkilöstön täydennyskoulutus lakisääteistetään ja toteutetaan asteittain siten, että henkilöstöllä on tehtävien luonteesta ja laadusta riippuen oikeus noin 3-10 päivää kestävään vuotuiseen täydennyskoulutukseen. Alan johdon koulutus suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä terveysalan johdon koulutuksen kanssa. Täydennyskoulutuksen kustannusvastuu on työnantajalla. Tavoitteena on turvata sosiaalialan henkilöstön riittävä määrä ja laatu sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeen ennakointitoimikunnan esityksen pohjalta. Lisäksi varmistetaan, että kunnalla on käytettävissä riittävä sosiaalialan asiantuntemus palvelujärjestelmän suunnittelua, päätöksenteon valmistelua ja päätöksentekoa sekä palvelujen arviointia varten. Sosiaalialan eri henkilöstöryhmien työnjakoa täsmennetään antamalla suositukset kunnan sosiaalihuollon tehtävärakenteen muuttamiseksi asiakkaiden tarpeita ja henkilöstön osaamista vastaavaksi. HANKKEET: 21. Sosiaalihuollon henkilöstön osaamisen turvaaminen Tavoitteena on edistää asiakkaiden oikeutta laadukkaaseen sosiaalihuoltoon edellyttämällä, että sosiaalihuollon tehtävissä toimivilla henkilöillä on tehtävän ammattitaitoisessa hoitamisessa tarvittava koulutus ja osaaminen. 1. STM valmistelee hallituksen esityksen laiksi sosiaalihuollon tehtävissä vaadittavista kelpoisuuksista. Lailla on tarkoitus täsmentää sosiaalihuollon tehtävissä vaadittavat kelpoisuudet ja saattaa ne vastaamaan uudistuneita koulutusrakenteita. Tarkoitus on myös lisätä sosiaalialan asiantuntemusta näissä tehtävissä. 2. Sosiaalityöntekijöiden ammatinharjoittamista koskevan lain perusvalmistelu viedään loppuun.

29 32 3. Sosiaalialan henkilöstön täydennyskoulutus lakisääteistetään ja toteutetaan asteittain siten, että henkilöstöllä on tehtävien luonteesta ja laadusta riippuen oikeus noin 3-10 päivää kestävään vuotuiseen täydennyskoulutukseen. Alan johdon koulutus suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä terveysalan johdon koulutuksen kanssa. 4. Suositus henkilöstön täydennyskoulutuksesta sisällytetään seuraavaan tavoite- ja toimintaohjelmaan (TATO). Yhteyshenkilöt Riitta Viitala ja Riitta Kuusisto - hallitusohjelma, kohta kansallinen terveydenhuollon kehittämishanke - palvelulainsäädäntöhanke - sosiaalityön neuvottelukunta 22. Sosiaalialan henkilöstön tehtävärakenteen ja työolojen kehittäminen Tavoitteena on sosiaalihuollon tehtävärakenteen kehittäminen asiakkaiden tarpeita ja henkilöstön osaamista vastaavaksi sekä varmistaa kuntien sosiaalialan henkilöstön riittävyys ja turvata hyvät työolosuhteet. 1. Valtakunnallisten suositusten laatiminen sosiaalityöntekijöiden, sosionomien (amk) ja lastentarhanopettajien sekä lähihoitajien ja vastaavien toisen asteen koulutuksen saaneiden työntekijöiden tehtävä- ja ammattirakenteesta kunnan sosiaali- ja terveydenhuollossa. 2. Sosiaalialan henkilöstön työnohjauksen ja työturvallisuuden kehittäminen. Yhteyshenkilö Aune Turpeinen - hallitusohjelma kohta sosiaalityön neuvottelukunta - sosiaalihuollon tehtävä- ja ammattirakenteen kehittämisprojekti

30 Palvelurakenteiden ja toimintojen uudistamisesta uuteen henkilöstöstrategiaan Julkisen sosiaalihuollon vetovoimaisuuden sekä henkilöstön työolojen ja urakehityksen parantaminen kunnissa ja seutukunnissa. 1. Valtion, Suomen Kuntaliiton ja kunnallisen työmarkkinalaitoksen sekä alan ammattijärjestöjen yhteistyössä laaditaan suositukset sosiaalihuollon henkilöstön mitoittamisesta ja työsuhde-ehtojen kehittämisestä. 2. Suositukset henkilöstöstrategian kehittämisestä samanaikaisesti kunnallisen ja alueellisen palvelurakenteen ja työtapojen uudistamisen kanssa. Yhteyshenkilö Aune Turpeinen - hallitusohjelma kohta sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman ennakoinnin yhteistyöryhmä - sosiaalialan osaamis-, työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi

31 Hyvinvointi ohjelma Sosiaalialan kehittämishankkeen tarkoituksena on ratkaista lähiajan kiireellisimmät kehittämistarpeet, jotka on esitetty edellä kohdissa 1-3, ja varmistaa sosiaalialan pitkän aikavälin kehittäminen. Tavoitteena on ennakoida muuttuvan toimintaympäristön asettamia lisääntyviä vaatimuksia sekä sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi että niiden ratkaisemiseksi. Tätä varten käynnistetään Hyvinvointi ohjelman valmistelu. Ohjelman laajapohjaisessa valmistelussa etsitään erityisesti keinoja, joilla tehostetaan varhaista puuttumista ja ennaltaehkäisyä sekä parannetaan ihmisten hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta ja toimeentuloa. Lisäksi haetaan malleja, joiden avulla yhdyskuntarakentaminen, asuntopolitiikka sekä työelämän vaatimukset saadaan paremmin tukemaan ongelmia ehkäisevää ja sosiaalista vastuuta edistävää politiikkaa. Ohjelmassa esitetään ratkaisuja yksilöllisen selviytymisen ja yhteisöllisen tuen tasapainottamiseksi sekä tarkastellaan sosiaalialan eri toimijoiden asemaa ja roolia sosiaalipalveluiden järjestämisessä. Ohjelman valmistelussa hyödynnetään jo olemassa olevaa hyvinvointiin liittyvää kotimaista ja kansainvälistä tutkimustietoa sekä eri tutkimuslaitosten tekemiä selvityksiä. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää vuoden 2004 alussa laajapohjaisen Hyvinvointi ohjelman valmistelun. Tarkastelua kohdentuu kansalaisten sosiaalisten, sivistyksellisten ja taloudellisten perusoikeuksien toteutumisen, hyvinvointipolitiikan rakenteiden arviointiin sekä uudistamisen tarpeisiin ja suuntiin. Tarkasteluun otetaan myös julkisen hyvinvointivastuun laajuus ja toteutuminen erilaisissa riskeissä ja elämänvaiheissa sekä työnjako kansalaisten omavastuun, kansalaisyhteiskunnan, markkinoiden ja julkisen välillä. Tavoitteena on, että valmistelussa esiin nousseiden keskeisten ehdotusten pohjalta laaditaan Hyvinvointi ohjelma. 4. SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKKEEN ORGANI- SOINTI Sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpano organisoidaan yhtenäiseksi projektiksi. Sosiaalialan kehittämishankkeen toteutusta varten asetetaan johtoryhmä. Käytännön toteutusta ja eri hankkeiden yhteensovittamista varten asetetaan koordinaatioryhmä. Jäseniksi nimetään osahankkeiden vastuuhenkilöt ja erikseen kutsuttavat asiantuntijat. Sosiaalialan kehittämishankkeen koordinaatioryhmän työ sovitetaan yhteen kansallisen terveyshankkeen koordinaatioryhmän kanssa. Sosiaalialan kehittämishanke muodostuu hankekokonaisuuksista, joiden toimeenpanoa varten muodostetaan tarvittaessa erillisiä työryhmiä. Sosiaalialan kehittämishankkeen osa-alueet vaativat tiivistä yhteistyötä terveydenhuollon hankkeen, palvelulainsäädäntöhankkeen ja muiden sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämien strategisten hankkeiden kanssa. Nämä sovitetaan yhteen johtoryhmän ja koordinaatioryhmän toiminnassa.

32 35 Hankkeen valtakunnallisen ja alueellisen ohjauksen organisaatiokaavio: SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKKEEN JOHTORYHMÄ ALUEELLINEN ORGANISOINTI Lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastot KUNNAT SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANK- KEEN KOORDINAATIORYHMÄ Sosiaalialan osaamiskeskukset Hankekokonaisuus 1 Hankekokonaisuus 2 Hankekokonaisuus 3 Hankekokonaisuus 4 Palvelujen saamisen ja laadun turvaaminen Palvelurakenteen ja toimintojen kehittäminen Henkilöstön saanti, osaaminen ja työolojen kehittäminen Hyvinvointi 2015-ohjelma Laajapohjainen valmistelutyöryhmä Hankkeet Hankkeet Hankkeet Johtoryhmän tehtävänä on seurata ja arvioida sosiaalialan tulevaisuuden turvaamiseksi annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen toteutumista, hyväksyä sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpanosuunnitelma sekä tehdä tarvittaessa ehdotuksia jatkotoimenpiteistä, jotka eivät sisälly periaatepäätökseen, mutta jotka ovat tarpeellisia väestön sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Koordinaatioryhmän tehtävänä on seurata ja arvioida hankekokonaisuuksien etenemistä ja tehdä tarvittaessa muutos- ja tarkistusehdotuksia, välittää tietoa sosiaalialan tulevaisuuden turvaamiseksi annetun periaatepäätöksen tavoitteiden toteutumisesta hankkeen johtoryhmälle, kuntien sosiaali- ja terveydenhuollolle ja sidosryhmille sekä vastata sosiaalialan kehittämishankkeen alueellisen toteuttamisen ohjauksesta ja neuvonnasta ja järjestää yhteistyössä kunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa seminaareja ja työkokouksia.

33 36 Kullekin hankekokonaisuudelle asetetaan tarvittaessa koordinaatioryhmä. Kehittämishankkeen alueellinen organisointi Hankkeen alueellinen organisaatio rakentuu lääninhallitusten ja sosiaalialan osaamiskeskusten yhteistyön varaan. Lääninhallituksille kuuluu kehittämishankerahoituksen hallinnollinen vastuu ja alueellisen kehittämisen koordinaatio. Lääninhallitukset päättävät sosiaali- ja terveydenhuollon valtionavustuksesta kuntien ja kuntayhtymien perustamis- ja kehittämishankkeille. Sosiaalialan tulevaisuuden turvaamisesta annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan sosiaalialan osaamiskeskukset neuvottelevat alueen kuntien kanssa palvelurakenteen ja toimintojen kehittämisestä sekä laativat vuosittain seuraavalle vuodelle kattavan toimintaohjelman tarvittavista hankkeista ja voimavaroista kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen aikana. Sosiaalihuollon erityispalveluja koskevat seudulliset suunnitelmat valmistuvat vuoden 2003 loppuun mennessä. Suunnitelmat ovat pohjana erityispalveluja kehitettäessä ja edellä mainittua toimintasuunnitelmaa laadittaessa. Alueellisen organisaation tarkentaminen tehdään neuvotellen eri osapuolien kanssa ja siitä päätetään lokakuun 2003 loppuun mennessä. 5. SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKKEEN VIESTINTÄ- SUUNNITELMA Tavoitteena on tiedottaa valtioneuvoston periaatepäätöksestä ja sosiaalialan kehittämishankkeesta, lisätä eri toimijoiden osallisuutta hankkeessa ja tukea valtioneuvoston toimintaa. Onnistuneella viestinnällä edesautetaan periaatepäätöksen tavoitteiden toteutumista. Sosiaalialan kehittämishankkeen tavoitteena on, että kaikki keskeiset toimijat tuntevat hankkeen sisällön ja sitoutuvat niiden toteuttamiseen. Hanke korostaa erityisesti sosiaalialan asiakaslähtöisyyttä, jonka vuoksi palveluiden käyttäjien osallisuus hankkeessa on välttämätöntä. Kohderyhmät Viestinnän keskeisimmät kohderyhmät ovat palveluiden käyttäjien lisäksi kuntien virkamies- ja luottamushenkilöjohto ja työntekijät, sosiaali- ja terveysministeriön ja sen hallinnonalan viranomaiset, Suomen Kuntaliitto ja muut kunnalliset toimijat, työmarkkinajärjestöt ja ammattijärjestöt, sosiaalialan osaamiskeskukset, kansalaisjärjestöt, sosiaalialan järjestöt ja yritykset ja joukkoviestimet.