Lankutusta ja vinkkailua. Vertaileva tutkimus kirjastojen sosiaalisen median käytöstä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lankutusta ja vinkkailua. Vertaileva tutkimus kirjastojen sosiaalisen median käytöstä"

Transkriptio

1 Lankutusta ja vinkkailua Vertaileva tutkimus kirjastojen sosiaalisen median käytöstä Marianne Kotiranta Pro gradu -tutkielma Turun yliopisto Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma Digitaalinen kulttuuri Syyskuu 2013

2 Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck -järjestelmällä.

3 TURUN YLIOPISTO Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos / Humanistinen tiedekunta KOTIRANTA, MARIANNE: Lankutusta ja vinkkailua. Vertaileva tutkimus kirjastojen sosiaalisen median käytöstä. Pro gradu, 90 s. Digitaalinen kulttuuri Syyskuu 2013 Tutkimuksen aiheena oli sosiaalisen median käyttö kirjastojen viestinnässä. Vertailukohteina olivat Porin, Lahden ja Oulun kaupunginkirjastot. Erillisenä malliesimerkkinä olen käyttänyt Espoon kaupunginkirjaston aluekirjasto Entresseä. Tavoitteena oli tutkia, miten sosiaalisen median työkaluja käytetään kirjastojen viestinnässä ja miten käyttöä voisi kehittää. Tutkimusaineistona olivat kirjastojen käytössä olevat sosiaalisen median palvelut. Tutkimusmenetelmänä käytin havainnointia, tarkemmin osallistuvan havainnoinnin erikoismuotoa piilohavainnointia. Facebook oli selkeästi kirjastojen pääsivu sosiaalisessa mediassa. Palvelua käytettiin pääasiassa tiedotuskanavana. Vain Lahden kirjastolla oli käytössä Twitter-palvelu. Päivitykset tulivat automaattisyötteenä muista palveluista. Porin ja Lahden blogeista puuttui vuorovaikutus. Pori oli aktiivisempi ja teki blogien käytössä paljon yhteistyötä muiden kirjastojen kanssa. Oulun kirjastolla ei ollut blogia. Porin kirjasto käytti aktiivisesti videopalveluna Vimeota. Lahden kirjaston videot olivat Vimeossa Kirjastokaistan profiililla. Oulun kirjaston YouTube-profiilissa oli yksi video. Videoiden sisältö oli toimivaa, mutta määrä vähäistä. Jokaisella kirjastolla oli sivu Wikipediassa. Palvelun ylläpito oli unohdettu ja sisältö puutteellista. Entressen kirjastolla oli käytössään 12 eri palvelua. Toiminnasta sai hyviä kehitysideoita, mutta myös varoittavia esimerkkejä siitä, miten sosiaalista mediaa ei tulisi käyttää. Tulosten perusteella vain Facebook oli otettu hyvin haltuun. Käyttäjien aktiivisuus ja vuorovaikutus oli yleisesti vähäistä. Palveluiden käyttötarkoitusta ja -tapaa tulisi miettiä uudelleen sekä tavoitteita suunnitella tarkemmin. Porin kirjasto oli vuorovaikutteisin. Lahdella oli käytössään eniten palveluja, mutta käyttötavoissa oli kehitettävää. Oulun kirjaston ylläpidettäviin palveluihin kuului vain Facebook. Entresse perusteli usean palvelun osittain hyvin puutteellista käyttöä asiakkaiden opetus- ja opastuskäytöllä. Asiasanat: kirjastopalvelut, kirjasto 2.0, sosiaalinen media, viestintä

4 Sisällysluettelo 1. Johdanto Aiheen esittely ja tutkimuskysymykset Tutkimusaineisto ja aikaisempi tutkimus Kirjastojen sosiaalisen median palvelut Kirjasto 2.0:aa vai sosiaalista mediaa? Sosiaalisen median käyttömahdollisuudet Kirjastojen vertailua sosiaalisessa mediassa Facebook sosiaalisen median pääsivu Blogeista puuttuu vuorovaikutus Videoissa sisältö toimivaa, määrässä parannettavaa Twitter vielä alkutekijöissä Wikipedia unohdettu tietolähde Hyvä ja varoittava malliesimerkki, Entresse Entresse monessa mukana Määrä ei korvaa laatua Tavoitteet ja seuranta tärkeää Lopuksi Lähdeluettelo... 82

5 1. Johdanto 1.1 Aiheen esittely ja tutkimuskysymykset Åbo Akademin Kirjasto 2.0 -tutkimusryhmän mukaan länsimaisissa yhteiskunnissa ja nettimaailmassa muodostuva uudenlainen osallistumisen kulttuuri vaikuttaa myös kirjastojen toimintaan. Kirjastot ovat osa palvelemiansa yhteisöjä, ja yhteisöjen muutokset näkyvät ennemmin tai myöhemmin myös kirjastojen toiminnassa. 1 Jarmo Saartin mukaan kirjastot ovat olleet verkottumisen ja tietotekniikan laajan asiakaskäytön edelläkävijöitä Suomessa sekä kansallisesti että kansainvälisesti 2. Kuntaliiton tutkimuksen mukaan kirjasto on yksi aktiivisimmista sosiaalisen median käyttäjistä kunnissa 3. Kirjaston tapahtumien, tilaisuuksien ja näyttelyiden markkinointi sosiaalisessa mediassa kannattaa. Sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuden tavoittaa kohderyhmiä, joita ei tavoiteta kirjastojen oman viestinnän ja lehti-ilmoitusten keinoin. 4 Kirjastojen perinteinen tehtävä ei ole kuitenkaan muuttunut. Kehittyneiden verkkopalveluiden ansiosta kirjasto- ja tietopalvelut ovat vain tehokkaampia ja täsmällisempiä. 5 Sosiaalisia verkkoteknologioita hyödyntävien yhteisöpalvelujen kirjo ja käyttäjäkunta laajenevat jatkuvasti. Käytön arkipäiväistyminen ohjaa yleisiä kirjastoja soveltamaan palveluissaan myös vuorovaikutteisia verkkoteknologioita. 6 Niin yrityksille kuin julkisille organisaatioillekin on tullut epäviralliseksi velvoitteeksi tuottaa verkkoon erilaisten mediasisältöjen ohella aktiivista läsnäoloa ja vuorovaikutteisuutta, joilla pyritään kehittämään esimerkiksi kirjastojen asiakaspalvelua, tapahtumatiedottamista sekä organisaation verkkonäkyvyyttä 7. Sosiaalisen median palveluiden käyttö monipuolistaa kirjaston ja sen käyttäjän välistä vuorovaikutusta ja tuo uusia mahdollisuuksia paikallisyhteisöjen tieto- ja viestintäprosessien kehittämiseen Sosiaalisen median läsnäololla on merkitystä myös kirjastoille tärkeän näkökulman eli 8. 1 Holmberg et al. 2009, Saarti 2008, <ojs.tsv.fi/index.php/inf/article/view/505/430>. 3 Kuntaliiton tiedote, , <www.kunnat.net/fi/kuntaliitto/media/tiedotteet/2013/03/ Sivut/vuorovaikutteisuus-lisaantynyt-kuntien-verkkoviestinnassa.aspx>. 4 Yhteisöllinen media (HelMet), <sosiaalinen-media-helmet.wikispaces.com>. 5 Opetus- ja kulttuuriministeriö, <www.minedu.fi/opm/kirjastot/kirjastoverkosto/tehtavat_ja_tyonjako/?lang=fi>. 6 Holmerg et al. 2009, Kortelainen & Rohkimainen 2010, <ojs.tsv.fi/index.php/inf/article/viewfile/3603/3355>. 8 Anttiroiko & Savolainen 2010,

6 tiedonhankinnan kannalta. Sosiaalisen median lähteiden merkitys tiedon haussa korostuu entisestään hakukoneiden hakulogiikan takia. Esimerkiksi Google arvottaa PageRank-periaatteensa mukaan Wikipedian, blogit ynnä muut sosiaaliseen mediaan kuuluvat lähteet korkealle hakutuloksissaan. Näin ihmiset turvautuvat sosiaalisen median tuottamaan tietoon usein tiedostamatta sitä itsekään. 9 On jo aika, että monien kirjastojen peräänkuuluttama avoimuus näkyy myös verkossa sosiaalisten verkkoteknologioiden avulla. Sosiaaliset työkalut tarjoavat mielenkiintoisia vuorovaikutusmahdollisuuksia kirjaston asiakkaiden ja henkilökunnan välillä. 10 Tutkimuskysymykseni on: Miten Porin, Oulun ja Lahden kaupunginkirjastot käyttävät sosiaalista mediaa viestinnässään? Lisäksi tutkin, mitä käyttömahdollisuuksia kirjastoilla on sosiaalisessa mediassa ja miten käyttöä voisi kehittää. Olen myös havainnoinut kirjastojen ja käyttäjien välistä vuorovaikutusta sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksessa otan huomioon kirjastojen tällä hetkellä käytössä olevat sosiaalisen median palvelut ja sosiaalisen median käyttötavat. Vertailen keskenään kirjastojen sosiaalisen median käyttöä. Erillisenä malliesimerkkinä käytän Espoon aluekirjasto Entresseä, joka on alustavien havaintojeni mukaan erittäin aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Entresse on aluekirjasto, siksi se ei sovellu vertailtaviin kirjastoihin. Halusin kuitenkin ottaa vertailuun esimerkkikirjaston, jolla on käytössä useita sosiaalisen median työkaluja. Entressen kirjastolta toivon saavani kehitysideoita myös muihin tutkimieni kirjastojen sosiaalisen median käyttöön. Entressellä on käytössään 12 eri sosiaalisen median palvelua. Minua kiinnostaa sosiaalinen media kuntaorganisaation viestinnän välineenä, minkä vuoksi halusin tutkia juuri tätä aihetta. Kanditutkielmani tein aiheesta Sosiaalisen median käyttöönotto Porin kaupungin Viestintä ja tapahtumat -yksikössä. Halusin gradussani jatkaa tutkimusta sosiaalisen median käyttöönotosta palveluiden käyttöön. Valitsin kirjastot tutkimuskohteeksi, koska olen itse käyttäjänä kokenut Porin kaupunginkirjasto - Satakunnan maakuntakirjaston sosiaalisen median käytön onnistuneeksi. Kirjastolla on muun muassa erittäin aktiivinen Facebook-sivusto. Kirjasto on esimerkillisesti hyödyntänyt nettimaailman ilmiöitä, kuten lankutusta 11 ja 9 Saarti et al Ari Haasio 2012, Holmberg et al. 2009, Lankuttaminen tarkoittaa internet-ilmiötä, meemiä. Lankuttamisessa henkilö makaa mahallaan kädet sivuilla odottamattomissa julkisissa paikoissa. Tilanne valokuvataan ja jaetaan internetissä, <fi.wikipedia.org/wiki/lankuttaminen>. 2

7 Harlem Shakea 12 omassa sosiaalisen median käytössään. Vertailukohteiksi valitsin suunnilleen samankokoiset kaupungit, Lahden ja Oulun. Kaikki tutkimani kaupunkikirjastot ovat myös maakuntakirjastoja. Oulun kaupunki tunnetaan lisäksi teknologiakaupunkina 13. On mielenkiintoista tutkia, näkyykö tämä myös kaupunginkirjaston toiminnassa. Valitsin Lahden kaupungin vertailukohteeksi, koska olen tutkinut sen sosiaalisen median läsnäoloa aikaisemmin kanditutkielman yhteydessä. Lahden kaupunki on oman tutkimukseni mukaan kaupunkitasolla sosiaalisen median käytön edelläkävijä. Katsotaan, päteekö sama myös Lahden kirjaston sosiaalisen median käyttöön. Lisäksi kirjastojen konkreettista toimintaa analysoiva tutkimus on melko vähäistä. Kirjastojen ja sosiaalisen median suhdetta käsitteleviä erilaisia raportteja ja tutkimuksia on kyllä tehty. 1.2 Tutkimusaineisto ja aikaisempi tutkimus Käsitykseni mukaan Porin, Lahden tai Oulun kaupunginkirjastojen sosiaalisen median käyttöä ei ole aikaisemmin tutkittu. Aiheeseen liittyen muun muassa Heidi Leiviskä on tehnyt pro gradun vuonna 2011 aiheesta Kirjasto 2.0 ja Verkko 2.0 -välineiden hyödyntäminen Hämeenlinnan ja Helsingin kaupunginkirjastoissa. Pro gradussa tutkitaan, mitä Verkko 2.0 -välineitä kahden suomalaisen yleisen kirjaston verkkosivuilla on ja miten niitä tullaan tulevaisuudessa kehittämään, sekä sitä, ovatko käyttäjät aktiivisia näissä palveluissa. Tutkimuksessa selvitetään Kirjasto palveluiden vaatimia panostuksia ja mahdollisia hyötyjä. Lisäksi Anna Nyberg on tehnyt vuonna 2011 pro gradun aiheesta Oulun yliopiston kirjasto sosiaalisessa mediassa. Gradussa tutkitaan sosiaalisen median mahdollisuuksia opetuskäytön näkökulmasta. Tutkimukset eroavat omasta tutkimuksestani aineiston ja näkökulman osalta. Leiviskän tutkimuksessa on aineistona käytetty valittujen kirjastojen 12 Harlem Shake on internetissä levinnyt ilmiö. Kyseessä on video, jossa tanssitaan newyorkilaisen tuottajan Baauerin tekemän Harlem Shake -kappaleen tahtiin. Videoiden rakenne on aina sama, ensin yksi henkilö aloittaa tanssimisen ja myöhemmin muut yhtyvät tanssiin epämääräisesti heiluen. Yleensä henkilöiden asusteet ovat mielikuvituksellisia. Erilaisia Harlem Shake -videoita oli ladattu internetiin lähes helmikuun 2013 loppuun mennessä. Suosion syynä pidetään videoiden yksinkertaisuutta ja lyhyttä, noin 40 sekunnin mittaa. Harlem Shake -kappaleen nimi on lainattu 1980-luvun alussa kehittyneeltä samannimiseltä tanssityyliltä, <fi.wikipedia.org/wiki/harlem_shake>. 13 Muun muassa CNBC on listannut Oulun kaupungin vuonna 2012 yllättävien teknologiakaupunkien listalle. 15 kaupungin listaus perustuu YK:n Global Innovation Index-listaukseen, joissa maita asetetaan järjestykseen niin infrastruktuurin kuin koulutuksenkin suhteen innovaatiokyvyn määrittelemiseksi. Oulussa on muun muassa kaksi tiedepuistoa, joukko tutkimuslaitoksia ja teknologiakylä, jota pidetään elävänä laboratoriona, <www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/oulu+onkin+yllattava+teknologiakaupunki/ a846649>. 3

8 verkkosivuja ja verkkopalvelutyöntekijöiden teemahaastatteluja. Nybergin tutkimuksessa näkökulma on sosiaalisen median opetuskäytössä. Tutkimukseni primaariaineistona käytän Porin, Lahden ja Oulun kaupunkikirjastojen sosiaalisen median käytön havainnointimateriaalia. Olen havainnoinut kirjastojen sosiaalisen median aineistoa kokonaisuutena, eli tarkastellut sisältöä kirjastojen sosiaalisen median palvelujen liittymisajankohdasta maaliskuuhun Vertailutapauksena käytän havainnointimateriaalia Entressen aluekirjaston sosiaalisen median käytöstä. Havainnoinnin kohteena ovat kirjastojen tällä hetkellä käytössä olevat sosiaalisen median palvelut. Laadullinen tutkimusmenetelmä, havainnointi, toimii mielestäni hyvin tällaisessa tutkimuksessa, koska tutkimuksen kohteena on kirjastojen konkreettinen toiminta. Havainnointimenetelmänä käytän osallistuvaa havainnointia. Piilohavainnointi on osallistuvan havainnoinnin erikoismuoto, joka mielestäni sopii tutkimukseeni hyvin. Piilohavainnoinnilla tarkoitetaan osallistuvaa tutkimusta, jossa tutkija osallistuu kohteiden elämään yhtenä heistä, mutta tutkittavat eivät tiedä osallistumisen tutkimuksellisesta tarkoituksesta, vaan kohtelevat tutkijaa ryhmän luonnollisena jäsenenä. 14 Jotta voin havainnoida kirjastojen sosiaalisen median elämää, olen muun muassa liittynyt kirjastojen Facebook-sivuille (tykännyt sivusta) ja lisännyt itseni kirjastojen Twitter-tilien seuraajiin. Kirjastoille näyn vain yhtenä uutena tykkääjänä/seuraajana heidän sosiaalisen median palveluissa. Olen siis soluttautunut tutkittavien joukkoon ilman, että kirjastot tietävät olevansa tutkimuksen kohteena. Ajattelin, että lähetän kaikille kirjastoille havainnointivaiheen jälkeen täsmentäviä kysymyksiä sähköpostitse, mutta tutkimukseni loppuvaiheessa tulin siihen tulokseen, että havainnoinnista saatu aineisto on riittävää. Aloitin tutkimuksen tekemisen kirjastojen sosiaalisen median käytön tutkimusaineiston keräämisellä eli havainnoinnilla. Päädyin tähän, koska tämän tyyppistä tutkimusta on vaikea tehdä teorialähtöisesti. Tutkimukseen vaikuttavat suurelta osin havainnointimateriaalin sisältö. Tutkimuksen sekundaariaineistona käytän tutkimuskirjallisuutta sekä sosiaalisen median opaskirjallisuutta. Vertaan tutkimuksessani sekundaariaineistoa primaariaineistoon eli analysoin, toteutuvatko ohjeet ja opaskirjallisuus kirjastojen sosiaalisen median käytössä. Tutkimukseni kannalta tärkeä teos on muun muassa Kirjasto 2.0: Muuttuva osallistumisen kulttuuri. Teoksen on kirjoittanut Åbo Akademin 14 Grönfors 2011, <vilkka.fi/books/laadullisen_tutkimuksen.pdf>. 4

9 Kirjasto 2.0 -tutkimusryhmä. Kirjassa kerrotaan, miten Kirjasto 2.0 hyödyntää sosiaalisen verkon tekniikoita ja verkkopohjaisia työkaluja. Lisäksi tärkeänä kirjana pidän Jarmo Saartin ja Pirjo Tuomen toimittamaa Kirjastojärjestelmät vai kirjastot ilman järjestelmää -teosta sekä tietokirjailija Ari Haasion kyseisessä kirjassa julkaistua artikkelia Sosiaalinen media kirjastojen palvelu- ja markkinointiviestinnässä. Kirjasto kuuluu kuntaorganisaatioon. Siksi olen käyttänyt aineistona myös kuntien sosiaalisen median ohjeistusta, muun muassa teosta Katsaus, Sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle. Katsauksen on tehnyt digimedian ja verkkoviestinnän asiantuntija, Yle internetin strategiapäällikkö Tuija Aalto ja tuottanut Oikeusministeriö Demokratia- ja kieliasioiden yksikkö. Teos on tarkoitettu materiaaliksi hallinnon organisaatioille, jotka suunnittelevat toimintaansa sosiaalisessa mediassa. Siinä esitellään toimintatapoja ja menettelyjä, joita on hyvä noudattaa silloin, kun julkinen organisaatio osallistuu sosiaaliseen mediaan. Lisäksi tärkeänä aineistona pidän Kuntaliiton Kuntien verkkoviestintäohjetta. Kuntien verkkoviestintään vaikuttavat sekä julkishallinnon toimintaa ohjaava lainsäädäntö että yleiset verkkoviestinnän odotukset. Esittelemäni teokset ovat vain osa tutkimuksessa käytettävästä kirjallisuudesta. Koko käyttämäni kirjallisuus käsittelee sosiaalisen median käyttöä. 5

10 2. Kirjastojen sosiaalisen median palvelut Tässä luvussa kerron yleisesti kirjastojen sosiaalisen median käyttömahdollisuuksista ja palveluiden käyttötavoista. Lisäksi kerron hieman taustaa kirjastojen sosiaalisen median käytöstä sekä kirjasto 2.0:sta. Luvussa käyn läpi osittain myös muiden kirjastojen toimintaa sosiaalisessa mediassa. Katri Lietsala ja Esa Sirkkunen luokittelevat kirjassaan Social Media sosiaalisen median palveluja suhteessa perinteiseen mediaan. Eri palvelut on luokiteltu sen mukaan, millaisia toimintamalleja käyttäjälle tarjoutuu ja mikä on käyttäjän rooli. Lietsala ja Sirkkunen luokittelevat sosiaalisen median sisällön luomiseen ja julkaisemiseen (Blogit, Wikit), sisällön jakelupalveluihin (YouTube, Flickr), sosiaalisiin verkostoitumispalveluihin (Facebook, Twitter, LinkedIn), yhteistoiminnallisiin tuotantoihin (Wikipedia), virtuaalimaailmoihin (Second Life, Habbo Hotel) ja lisäosiin (GoogleMaps). Sosiaaliset verkostoitumispalvelut keskittyvät yhteisöjen tukemiseen ja verkostoitumiseen. Yhteistoiminnallisessa tuotannossa tuotos tapahtuu eri käyttäjien tuottamista itsenäisistä informaatiosisällöistä. Virtuaalimaailmat tarjoavat käyttäjälle ensisijaisesti kokemuksia ja elämyksiä sekä jännitystä. Lisäosat ovat pieniä itsenäisiä ohjelmia, joita voi käyttää isäntäpalvelussa, mutta niillä ei juuri ole merkitystä itsenäisinä palveluina. 15 Yle Internet teetti syksyllä 2010 Research -tutkimusyhtiöllä Suomalaiset verkossa - tutkimuksen. Tutkimuksen tuloksena vuotiaat suomalaiset jaettiin netinkäyttötyyliltään kuuteen ryhmään: aktiivisiin, teknologisiin, sosiaalisiin, tiedonjanoisiin, funktionaalisiin ja tyytyväisiin. Aktiivisten, 13 %, verkonkäyttö on kaikkein monipuolisinta. Verkko on heille arjen työkalu ja luonteva elämän jatke. Teknologisia käyttäjiä on 15 % suomalaisista. Netti on heille kiinteä osa elämää. Ryhmään kuuluu eniten koululaisia ja opiskelijoita. Sosiaalisille, joita on 19 % käyttäjistä, netti on ensisijassa yhteydenpitoväline muun muassa sosiaalisen median kautta. Tiedonjanoisille, joita on 16 %, verkko on ennen kaikkea tiedonhaun väline. Funktionaalisille, joita on 21 %, netti toimii rutiinien, kuten laskujen maksamisen ja verkko-ostosten välineenä. Tutkimuksen mukaan loput 16 % suomalaisista netin käyttäjistä kuuluu verkkoa vieroksuvaan ja maanläheistä elämää arvostavaan 15 Lietsala & Sirkkunen 2008,

11 tyytyväisten segmenttiin. Heille verkon käyttö on vähäistä ja tapahtuu vain pakon edessä. 16 Kaikista suomalaisista 46 % käyttää verkkoyhteisöpalveluja. Useimmin verkkoyhteisöpalvelut liittyvät sosiaalisten (85 %), aktiivisten (84 %) ja teknologisten (71 %) verkon käyttöön. Tiedonjanoisista ja tyytyväisistä sosiaalisen median palveluita käyttää 16 %. Aktiiviset kuulevat muita useammin uutisistakin muilta ihmisiltä verkossa. Kaikista vastaajista 39 % sanoo verkon käyttöönsä usein liittyvän uutisten kuulemisen muilta, esimerkiksi Facebookissa tai keskustelupalstoilla. Aktiivisista näin käy usein 87 %:lle, sosiaalisista 63 %:lle ja teknologisista 64 %:lle. Funktionaalisista netin käyttäjistä vain 6 % kertoo netin käyttönsä usein liittyvän verkkoyhteisöpalveluihin. Yhteisenä kaikille suomalaisille verkon käyttäjille on vahva tiedonhankinnan intressi: internetin käyttö liittyy uusimman tiedon etsimiseen 87 %:lla vastaajista. 17 Mielestäni kirjasto on tiedon etsimisessä suuri osatekijä tai ainakin kirjastolla on tässä suuri mahdollisuus. Kirjastoilla on kovia kilpailijoita verkossa, esimerkiksi suositut hakupalvelut (Google, Bing), sosiaaliset verkostot (Facebook, MySpace), vapaat tietosanakirjat (Wikipedia) ja verkossa toimivat kirjakaupat (Amazon). 18 Kirjastot voivat kuitenkin hyödyntää näitä palveluja omassa tiedonjakamisessaan ja näin parantaa mahdollisuuksiaan nykymaailman tiedonjaon kilpailussa. Verkkopalvelut yleisesti ovat jo pitkään olleet osa kirjastojen toimintaa. Vain harvalla kirjastolla ei tänä päivänä ole esimerkiksi verkkosivuja. Ongelmana on kuitenkin se, että monet verkkosivut ovat edelleen staattisia ja toimivat lähinnä fyysisen kirjaston mainoksina samalla kuin monet muut organisaatiot ja yritykset tarjoavat paljon vuorovaikutteisempia palveluja. 19 Kirjastojen rooli nykyisessä informaatioyhteiskunnassa on moniulotteinen. Kirjastot muodostavat perusrakenteen, jonka kautta hajautetun tiedontuotannon tuloksia on mahdollista jakaa. Käyttäjien käyttäytyminen muuttuu, ja kirjastojen käyttö paikallistuu ja virtualisoituu entistä enemmän. Sosiaalisen median näkyvyys kirjastotoiminnassa kasvaa, ja kirjastojen rooli käyttäjien luoman verkkosisällön välittäjänä ja sisällöntuotannon ohjaajana ja 16 Almgren & Jokitalo Tuija Aalto 2011, Ibid, Holmberg et al. 2009, Ibid. 7

12 valmentajana korostuu. Kirjastojen merkitys yhteiskunnallisen sosiaalisen pääoman syntymisessä on aina ollut tärkeä ja se saa sosiaalisen median myötä uuden ulottuvuuden. 20 Kuva 1. Tiedonhankinnan historiani: Kirjaston kortistoista Google+:aan. Aikajanalla Miikka Salavuon tiedonhankinnan historia. Kuvasta näkee hyvin, miten kirjastojen käyttö on virtualisoitunut ja sosiaalinen media on tullut mukaan myös tiedonhankintaan. Kuvakaappaus (miikkasalavuo.fi/2011/08/09/tiedonhankinnan-historiani-kirjaston-kortistoista-googleaan) 2.1 Kirjasto 2.0:aa vai sosiaalista mediaa? Keskustelu sosiaalisen median palveluiden merkityksestä kirjastoille alkoi kirjastoammattilaisten keskuudessa pian Verkko 2.0 -termin lanseerauksen jälkeen vuonna Kirjastoalalla ympäri maailman pohdinta Verkko 2.0 -filosofian ja siihen nojautuvien teknologioiden soveltamisesta kirjastoalalla on johtanut Kirjasto 2.0 -nimellä kutsuttuun uudenlaiseen verkkopalveluajatteluun. Kirjasto 2.0 -ajattelu painottaa etenkin tiedon löytämisen ja paikallistamisen vaivattomuutta, verkkosisällön 20 Holmberg et al. 2009, Ibid, 15. 8

13 yksilö- ja ryhmäkohtaista räätälöitävyyttä sekä käyttäjien osallistumista palvelun tuottamiseen. 22 Åbo Akademin Informaatiotutkimuksen oppiaineen Kirjasto 2.0 -tutkimusryhmän 23 mukaan Kirjasto 2.0 -ilmiön määritelmä koostuu seitsemästä osatekijästä: vuorovaikutus, osallistuminen, käyttäjät, kirjastot ja kirjastopalvelut, teknologia, verkko 2.0 ja sosiaalisuus. Tutkimusryhmän mukaan Kirjasto 2.0:aa voi pitää sosiaalisen median (Verkko 2.0:n) sisarilmiönä. Molemmissa on kyse sosiaalisuudesta ja verkkopohjaisista työkaluista, joiden avulla käyttäjät voivat olla yhteydessä toisiinsa. Käytännössä Kirjasto 2.0 viittaa useimmiten interaktiivisiin ja sosiaalisiin verkkotyökaluihin, joilla voidaan luoda ja jakaa dynaamista sisältöä kirjastoissa. Tutkimusryhmän mukaan Kirjasto 2.0 on muutos käyttäjien ja kirjaston vuorovaikutuksessa uudessa osallistumisen kulttuurissa, jonka taustalla vaikuttavat uudet sosiaaliset verkkoteknologiat. 24 Monessa maassa on käytetty Kirjasto 2.0 -koulutuksessa hyväksi konseptia 23 asiaa (Learning 2.0). 23 asiaa kehitettiin vuonna 2006 kirjaston henkilökunnalle Public Library of Charlotte & Mecklenburg Countyssa, Yhdysvalloissa. Koulutusohjelma Learning 2.0 koostuu 23 sosiaalisten median käyttöharjoituksesta. Konseptin voi ottaa käyttöön ilmaiseksi tai muokata omalle kirjastolleen sopivaksi Creative Commons - lisenssin mukaisesti. 25 Konseptin ideana on opetella käyttämään sosiaalisen median palveluja ja oman kokemuksen kautta ymmärtää, miten kirjastot voivat niistä hyötyä. Konseptin suomenkielisillä sivuilla listataan seuraavat 23 asiaa: blogit ja oman blogin perustaminen, Delicious, RSS-lukuohjelman käyttöönotto, pikaviestimet (Messenger, IRC), RSS-syötteet, RSS-lukuohjelma aktiivikäyttöön, toiset ihmiset tiedonlähteenä (Delicious-palvelun käyttö), mikroblogit (Twitter), keskustelufoorumit (Suomi24), IRC- Galleria, Facebook, 2+3 asiaa verkko-opetuksesta, Webinaarit (yhdistetään piirteitä seminaareista ja webistä), reflektointi (kurssilla opitun pohdinta), Flickr ja muut kuvapalvelut, Library Thing, Wikipedia, mikä on wiki?, Wikit tiedonlähteenä, yhteistyö 22 Kansalliskirjasto, <www.kansalliskirjasto.fi/extra/tietolinja/0206/kirjasto20.html>. 23 Ryhmän jäsenet: Kim Holmberg, Isto Huvila, Maria Kronqvist-Berg, Outi Nivakoski, Gunilla Widèn- Wulff. 24 Holmberg et al. 2009, 12, 15, Ibid,

14 verkossa, pelaaminen (virtuaalimaailmat), opittujen asioiden soveltaminen ja Web 2.0 ja muuttuvat työtavat. 26 Learning 2.0 -ohjelmasta on muokattu muun muassa versio Kirjastotantasta Virtuaalidiivaksi -ohjelma. Ohjelman on laatinut Maria Lehikoinen Joensuun Seutukirjastosta. Se on tarkoitettu kirjaston henkilöstölle online-opiskeluun. Kurssi sisältää 19 kohtaa, joiden suorittamiseen annetaan opastusta blogin välityksellä sekä pitämällä koulutuspäiviä. Jokainen kurssilainen luo itselleen blogin, jonka avulla voi pitää kirjaa kurssin tehtävistä. Blogin välityksellä kurssilaiset voivat keskustella keskenään mahdollisista kysymyksistä, kurssin haasteista ja tehtävistä. 27 Kirjasto 2.0 on nimitys kirjastojen sosiaalisen median käytölle. Mielestäni voi pohtia onko Kirjasto 2.0:aa käsitteenä oikeastaan olemassakaan. Kirjasto 2.0 on mielestäni Verkko 2.0:aa, sosiaalista mediaa, verkkoyhteisöpalvelujen käyttöä. Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen viestijä, sisällöntuottaja ja tiedon vastaanottaja 28. Saman kuvauksen voisi määritellä Kirjasto 2.0:sta. Jos Kirjasto 2.0 olisi olemassa, olisi myös Yritys 2.0, Organisaatio 2.0, Politiikka 2.0, Verkkokäyttäjä 2.0, Kunta 2.0 ja niin edelleen. Mielestäni myös käsite 2.0 on vähän vanhanaikainen. Alla perusteluja pohdinnalleni kuntaorganisaation näkökulmasta, johon myös kirjasto kuuluu. Jo kanditutkimuksessa mainitsin Lahdessa ja Porissa toteutetuista reaaliaikaisista kyselytunneista, joissa asukkailta kyseltiin mielipiteitä kunnan asioihin Facebookissa. Samantyyppinen Verkossa nyt! -verkkokeskustelu järjestettiin Porissa jo vuoden 2004 alussa. Verkkokeskustelu oli vuorovaikutteinen tilaisuus, jossa virkamiehet ja poliitikot vastasivat reaaliaikaisesti kaupunkilaisten kysymyksiin. Tällä hetkellä Pori.fi:hin suunnitellaan portaalia, johon asukas voi luoda oman tilin. Portaalin kautta kuntalaiset voivat osallistua ja vaikuttaa kunnan asioihin. Tampereella on jo käytössä Valmavalmistelufoorumi, jonka kautta asukas voi esittää mielipiteitä kaupungin käsittelyssä olevista asioista, esimerkiksi kirjastoon liittyen 29. Lisäksi on olemassa Otakantaa.fi - palvelu, jossa käyttäjät voivat muun muassa vaikuttaa kansalaisten, järjestöjen sekä asiaa, <www.23asiaa.net>. 27 Kirjastotantasta Virtuaalidiivaksi, <kitavidi2.blogspot.fi>. 28 Wikipedia, Sosiaalinen media, <fi.wikipedia.org/wiki/sosiaalinen_media>. 29 Valma-valmistelufoorumi, <valma.tampere.fi>. 10

15 hallinnon väliseen vuorovaikutukseen. Palvelussa käyttäjät voivat esimerkiksi nostaa asioita yhteiseen käsittelyyn luomalla hankkeen. Hankkeen voi rakentaa erilaisista osallistumistavoista, kuten keskusteluista, kyselyistä tai suorasta verkkokeskustelusta. 30 Kaikki esimerkit ovat vain kunnalle suunnattuja sosiaalisen median palveluja eli periaatteessa Kunta 2.0:aa. 2.2 Sosiaalisen median käyttömahdollisuudet Facebook on suosituin kirjastojen sosiaalisen median palvelu. Se toimii usein kokoavana pääsivuna kirjaston sosiaalisen median palveluissa. Yleisesti kirjastot käyttävät Facebook-profiiliaan tiedottamiseen tapahtumista, aukioloajoista ja kirjailijavierailuista. 31 Tampereen kaupunginkirjasto kartoitti vuonna 2009 kirjastojen läsnäoloa sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksen mukaan sosiaalisen median käyttöönotolla haluttiin lisätä kirjastojen näkyvyyttä siellä, missä ihmiset ovat. Kirjastot halusivat profiloitua nykyaikaisena ja ennakkoluulottomana, nostaa imagoa, tiedottaa sekä tavoittaa asiakkaita, jotka eivät käytä kirjaston nettisivuja ja lisäksi muistuttaa kirjastosta ei-käyttäjille. Useimmissa tapauksissa kirjastot esiintyivät sosiaalisessa mediassa anonyymisti kirjastona, eivät henkilökunnan persoonalla ja kasvoilla. Useimmilla kirjastoilla oli käytössä yhteisöprofiili. Sosiaalisen median ylläpito on kirjastossa normaalisti liitetty tiedottajan työhön. Kaiken kaikkiaan toiminta oli vuonna 2009 kokeiluluontoista ja useimmiten yhden vetäjän innostuksen varassa. Jo tällöin kirjastot kuitenkin kokivat, että maksutonta viestintäkanavaa kannattaa käyttää ja olemalla Facebookissa kirjastot osoittavat olevansa ajassa mukana. 32 Myös Åbo Akademin Informaatiotutkimuksen oppiaineen Kirjasto 2.0 -projektin tutkijaryhmä on tutkinut kirjastojen läsnäoloa sosiaalisissa verkoissa, pääosin Facebookissa. Ryhmän mukaan kirjastojen pääasiallinen tavoite Facebookissa oli muun muassa tavoittaa nuoria aikuisia ja saada heidät osallisiksi kirjastojen toimintaan. Kirjastot myös toivoivat Facebook-sivustaan tulevan paikan, jossa kirjaston käyttäjät keskustelisivat kirjastoon liittyvistä asioista ja toisivat mielipiteensä esille Otakantaa.fi- palvelu, <www.otakantaa.fi/fi-fi/tervetuloa_otakantaafipalveluun>. 31 Saarti et al Ari Haasio 2012, Heikkilä 2010, <archive-fi.com/page/53491/ /http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/lehti/ extrat?modeyksi=yksi&takaisin=etusivu/lehti/extrat&teksti_id=17025>. 33 Holmberg et al. 2009,

16 Valmiiden blogipalveluiden vuoksi blogin aloittaminen on suhteellisen helppoa. Tämä onkin usein ensimmäinen askel, jonka kirjasto ottaa sosiaalisten verkkopalveluiden käyttöönotossa. Blogit täydentävät kirjaston muita palveluja. Niitä käytetään muun muassa kirjastojen toimintojen markkinoimiseen ja kirjavinkkien antamiseen asiakkaille. Perinteisten tekstiblogien lisäksi kirjastot voivat laajentaa verkkopalvelujaan esimerkiksi videoblogeilla, audioblogeilla, wikeillä ja virtuaalisella asiakaspalvelulla. Videoblogeja käytetään usein tiedottamaan kirjastojen palveluista ja toiminnasta, tai ne voivat sisältää nauhoituksia erilaisista esityksistä tai muista tapahtumista kirjastossa. Audioblogeja voidaan käyttää tiedotuksessa, mutta niitä käytetään usein myös kirjailijoiden haastattelujen tai hakuoppaiden julkaisemiseen. Blogien avulla voidaan kommunikoida asiakkaiden lisäksi muiden kirjastojen kanssa. Ammatillisesti suuntautuneita blogeja ylläpitävät sekä kirjastot että yksittäiset kirjastoalan ammattilaiset vapaa-ajallaan. Niissä keskustellaan lähes kaikista kirjastoalaan liittyvistä aiheista. Bloggaamisen avulla voidaan kehittää kirjastoalaa kokonaisuudessaan. 34 Virtuaalinen asiakaspalvelu, kuten esimerkiksi Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on jo pitkään ollut osa kirjaston palvelua. Palvelussa voi lähettää kysymyksensä joko sähköpostitse tai täyttää yhteydenottolomakkeen kirjaston nettisivuilla ja saa vastauksen sähköpostiin muutaman päivän sisällä. Kirjastojen odotetaan vastaavan entistä nopeammin asiakkaiden kysymyksiin, mieluiten käyttämällä reaaliaikaista chattia tai jotain pikaviestintäohjelmaa kuten esimerkiksi Facebookia. 35 Kysy kirjastonhoitajalta - palvelu toimii nykyään myös chat-muotoisena palveluna sekä Facebookissa Holmberg et al. 2009, 50, Ibid. 36 Kirjastot.fi, Kysy kirjastonhoitajalta -chat, <www.kirjastot.fi/fi-fi/chat>. 12

17 Kuva 2. Kysy kirjastonhoitajalta toimii myös Facebookissa. Kuvakaappaus (www.facebook.com/kysykirjastonhoitajalta.fragabibliotekarien) Kirjastot ovat löytäneet myös Twitter-palvelun. Kirjastot haluavat Twitterissä tavoittaa paikalliset asiakkaansa ja jakaa mielipiteitä ja kokemuksia muiden kirjastojen kanssa 37. Keskustelupalstat ovat kirjastojen asiakkaiden aktiivisessa käytössä. Suomi24:n keskustelufoorumilla on oma "kirjastopalsta", jossa käyttäjät voivat keskustella omista lukukokemuksistaan 38. Lisäksi esimerkiksi yleisten kirjastojen keskuskirjastona toimiva Helsingin kaupunginkirjasto toimittaa ja ylläpitää kirjastojen yhteistä Kirjastot.fi -portaalia. Sen yhteydessä on myös kirjastoalan ammattiasioita käsitteleviä keskustelupalstoja. Kirjastot.fi:stä löytyy useita kirjaston asiakkaille suunnattuja keskustelupalstoja. 39 Kirjastot.fi -verkkosivusto käynnisti lokakuussa 2009 Opetusministeriön avustuksella kirjaston verkkotelevisiotoiminnan pilotointiprojektin, Kirjastokaistan. Kirjastokaista on valtakunnallinen verkkopalvelu, jossa esitellään ja markkinoidaan kirjastoja ja kirjastoalaa videomateriaalin ja radio-ohjelmien avulla. Palvelussa esitellään muun muassa kirjastoalan ammattilaisia, vaihtuvia teemoja sekä lukuisia kirjastojen yhteistyökumppaneita. Kirjastokaista käyttää videoiden tallennukseen Vimeo-palvelua. Kirjastokaista.fi:n ohjelmat tehdään vapaaseen jakoon. 40 Kirjastokaista tarjoaa kirjastoille myös Paikalliset videot -osion, jossa on koottu yhdelle sivulle kaikki 37 Holmberg et al. 2009, Suomi24.fi, Tiede ja kulttuuri, kirjat ja novellit, <keskustelu.suomi24.fi/debate/20> asiaa, <www.23asiaa.net/asiat/2009/keskustelufoorumit>. 40 Kirjastokaista, Tietoa Kirjastokaistasta, <www.kirjastokaista.fi/tietoa-kirjastokaistasta>. 13

18 qkirjaston Vimeossa olevat videot. Mukana ovat Espoo, Helsinki, Kirkkonummi, Kouvola, Kuopio, Kurikka, Oulu, Pori, Rovaniemi, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa. 41 Kirjastot ovat osallistuneet myös virtuaalimaailmoihin. Esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulun kirjastolla on oma tontti Second Life -virtuaalimaailmassa. Tontti sijaitsee Turun AMK:n saarella saaristolaishenkisessä miljöössä. 42 Monet yleiset kirjastot järjestävät Second Life -palvelussa kirjakeskusteluja ja taidenäyttelyjä. Lisäksi virtuaalimaailmassa järjestetään koulutustilaisuuksia, työpajoja ja erilaisia tapahtumia. 43 Myös Entressen kirjasto on osallistunut Second life -palveluun. Entressen mukaan hype virtuaalimaailmoista oli vuonna 2010 jo kirjastojen osalta ohi. 44 Wikejä voidaan käyttää monin eri tavoin kirjastoalalla. Wiki toimii tieto-arkistona tai työskentelyalustana, paikkana keskusteluille tai säilytyspaikkana virallisille asiakirjoille. Wiki-teknologian suurena etuna on, että useat käyttäjät voivat yhteisvoimin työstää samaa dokumenttia. Wikejä voidaan avata esimerkiksi tietyille harrastuksille tai muille kirjaston asiakkaiden mielenkiinnon kohteille. Wikejä voidaan myös käyttää paikallisesti esimerkiksi paikallisen tiedon keräämiseen ja julkaisemiseen. Kirjasto voi wikin avulla tarjota asiakkaidensa käyttöön paikan, jonne kuka tahansa voi lisätä oman tietonsa jostain paikallisesta asiasta, esimerkiksi paikallishistoriasta. 45 Hyvänä esimerkkinä wikien käytöstä toimii mielestäni Häme-Wiki. Malmössä pidettiin vuonna 2010 yleisten kirjastojen kehittämiseen keskittyvä tapahtuma, jossa teemana oli Kirjastojen mahdollisuudet vahvistaa yhteisöllisyyttä. Suomalainen kirjasto-osaaminen nousi voimakkaasti esille teemaseminaarissa Look to Finland!. Seminaarissa selvitettiin, mikä on suomalaisen kirjastolaitoksen menestyksen salaisuus. Esityksissä tuotiin esille, miten Suomessa kirjastot uudistavat palvelujaan tämän päivän vaatimusten mukaisesti. Yhdessä seminaarin esityksessä kerrottiin Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa toteutetusta Häme-Wikistä, alueellisesta ja avoimesta tietopankista, jonne käyttäjät voivat kirjoittaa tietoa ja tarinoita Kanta-Hämeen 41 Kirjastokaista, <www.kirjastokaista.fi>. 42 Turun ammattikorkeakoulu, <www.turkuamk.fi/public/default.aspx?contentid=250834>. 43 Holmberg et al. 2009, Second Life: Virtuaalinen maailma ja kirjasto, 2010, <www.slideshare.net/jaakkokeskari/second-lifevirtuaalinen-maailma-ja-kirjasto>. 45 Holmberg et al. 2009,

19 ihmisistä, yhteisöistä, tapahtumista ja paikoista. 46 Häme-Wiki on vapaasti muokattava tietopankki Kanta-Hämeestä. Wikissä on tällä hetkellä artikkelia ( ). Rekisteröitymisen jälkeen Häme-Wikiin voi kirjoittaa uusia artikkeleja, täydentää aloitettuja sivuja ja liittää siihen kuvia. 47 LibraryThing on kirjastojen käyttämä palvelu, jossa käyttäjät voivat luoda omat verkkokirjastonsa. Käyttäjät voivat lisätä lukemansa tai omistamansa kirjan LibraryThingin kirjaluetteloon ja näin pitää omat kirjat järjestyksessä. LibraryThingpalveluun on tallennettu yli 35 miljoonan kirjan tiedot. Käyttäjät voivat myös kirjoittaa kirja-arvosteluja tai osallistua kirjakeskusteluihin. Käyttäjät saavat itse päättää, millä asiasanoilla he kuvailevat tallettamansa kirjat. He siis itse tagittavat 48 kirjansa. 49 Kirjastoilla on ainakin kaksi mahdollisuutta käyttää tageja: avata sisällönkuvailu kirjaston omien asiasanoitusten rinnalle tai jatkaa kirjastojen palveluja johonkin verkossa olevaan kirjamerkkipalveluun. Kun kirjaluettelot avataan asiakkaiden asiasanoitettaviksi, kirjastot voivat samalla saada käyttöönsä monipuolisempia kuvailuja. Kirjastot voivat myös jatkaa kirjastojen hyllyjä verkkoon. Esimerkiksi Delicious-palvelussa on useita kirjastoja, jotka ovat jatkaneet tarjontaa verkkolähteisiin. Kirjastot ovat jopa käyttäneet palvelussa samaa luettelointia kuin kirjastossa, jolloin kirjaston hyllyt todellakin jatkuvat verkkoon ja asiakkaiden on helppo löytää hyväksi todettuja lähteitä verkosta. 50 Kirjastojen sosiaalisen median käytön mahdollisuuksiin kuuluu myös Pinterest-palvelu. Pinterest on palvelu, jossa käyttäjät jakavat toisilleen virtuaalisia ilmoitustauluja (boards), joihin käyttäjä on koonnut hänelle tärkeitä asioita kuvina netistä. Kuvia voi tykätä, kommentoida, napata omille tauluilleen (repin) ja jakaa Facebookissa tai esimerkiksi Twitterissä. Pinterest tarjoaa mahdollisuuden luoda ja ylläpitää kokoelmia, jotka perustuvat johonkin teemaan, kuten esimerkiksi tapahtumaan tai harrastukseen. Käyttäjä voi myös selata muita linkki-/kuvakokoelmia ja poimia niistä osia omiin kokoelmiinsa. Kirjastot voivat luoda oman profiilin Pinterestiin ja perustaa kokoelmia 46 Hämeenlinnan kaupungin nettisivut, <www.hameenlinna.fi/menuissa-nakymattomatsivut/tiedotteet/hame-wiki-esitellaan--maailman-suurimmassa-kirjastoalan-tapahtumassa>. 47 Häme-Wiki, <www.hamewiki.fi>. 48 Tagit tai tägit ovat vapaaseen sisällön kuvailuun käytettäviä sanoja, joita ei ole etukäteen määrätty ennalta sovittua sanastoa käyttäen. Käyttäjä voi myöhemmin käyttää näitä sanoja hakiessaan jotain omista julkaisuistaan. Myös muut käyttäjät voivat käyttää tageja hakiessaan jotain muiden julkaisuista, Holmberg et al. 2009, Holmberg et al. 2009, Ibid,

20 esimerkiksi aiheista kirjauutuudet, lainatuimmat kirjat, kirjaston omat suosikit, kirjaarvostelut ym. Käyttäjät voivat käydä tykkäämässä kirjaston pinnauksista ja repinnata niitä esimerkiksi omalle Lukemani kirjat -taululle. Pinterest on tällä hetkellä maailman nopeimmin kasvava verkkoyhteisöpalvelu. Elokuussa 2012 Pinterestillä oli 23,5 miljoonaa kuukausittaista yhdysvaltalaista käyttäjää. Palvelu lisäsi käyttäjämääräänsä yli 22 miljoonalla vuodessa. Lokakuussa 2012 Pinterest oli Yhdysvaltojen 15. vierailluin verkkopalvelu sekä maailmanlaajuisesti 38. vierailluin. 51 Muun muassa Espoon aluekirjastolla, Entressellä, on käytössään Pinterest-palvelu 52. Entressen sosiaalisen median käytöstä kerron lisää luvussa neljä. Uusien verkkoteknologiaan perustuvien sosiaalisen median palvelumuotojen etuna on, että kirjastot voivat helposti ja alhaisin kustannuksin ottaa käyttöön uusia työkaluja ja näin pysyvät kehityksessä mukana. On kuitenkin todettu, että ne kirjastot, jotka ottavat vain yksi tai kaksi uutta palvelua käyttöön ja panostavat niihin, menestyvät parhaiten. Jos yrittää ottaa mahdollisimman monta eri palvelua käyttöön, kaikkien kehittämiseen ja ylläpitämiseen ei ole tarpeeksi aikaa. Huonona puolena sosiaalisten verkkopalvelujen käytössä on, että kirjastot tulevat riippuvaisiksi kolmansien osapuolien ohjelmista ja työkaluista. Kirjastojen tulee olla selvillä tekijänoikeudellisista asioista, käyttäjäsopimuksista ja päivityksistä. Kaupallisten toimijoiden tietoturvassa saattaa myös olla suuria eroja. 53 Onnistuneinta sosiaalisen median palveluiden hyödyntäminen viestinnässä on silloin, kun palvelut tukevat toisiaan. Esimerkiksi, jos pääasialliseksi palveluksi valitaan Facebook, voidaan Twitteriä hyödyntää tukemassa uusia tilapäivityksiä ja linkkejä, jakaa kuvia Flickrin kautta ja videoita YouTubessa Wikipedia, Pinterest, <fi.wikipedia.org/wiki/pinterest>. 52 Entressen kirjasto, <www.helmet.fi/fi-fi/kirjastot_ja_palvelut/entressen_kirjasto>. 53 Holmberg et al. 2009, Saarti et al Ari Haasio 2012,

21 3. Kirjastojen vertailua sosiaalisessa mediassa Tässä luvussa käyn läpi, miten tutkimani kaupunginkirjastot käyttävät sosiaalista mediaa viestinnässään. Vertailen käyttöä kirjastojen välillä. Vertaan käyttöä myös sosiaalisen median opaskirjallisuuteen. Kirjastojen viestinnän käytössä ovat Facebook, Twitter, blogit, Vimeo, YouTube ja Wikipedia. Käytetyimmäksi sosiaalisen median palveluksi nousi kaikissa kaupunkikirjastoissa selkeästi Facebook. Toisiksi eniten kirjastot viestivät blogien ja videopalveluiden kautta. Vähiten käytetään Wikipediaa ja Twitteriä. Lisäksi kaikki kolme kirjastoa osallistuvat valtakunnallisen, aukioloaikoina reaaliaikaisen neuvontapalvelun ylläpitoon, Kysy kirjastonhoitajalta -chattiin Jokaisella kirjastolla on nettisivuillaan linkki kyseiseen palveluun. 55. Tampereen yliopisto teetti vuonna 2010 internetin ja verkon sosiaalisen median, erityisesti Facebookin, käyttöä koskevan verkkokyselyn. Kyseessä oli vahvasti Facebook-käyttäjistä koostuva vastaajajoukko. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä 2189 osallistujasta ilmoitti omistavansa Facebook-tilin. Kyselyssä selkeästi suosituimmaksi palveluksi nousi siis Facebook. Palvelua ilmoitti päivittäin käyttävänsä 85,9 % vastaajista. Toisiksi suosituin sosiaalisen median palvelu oli Wikipedia. Sitä käytti päivittäin kyselyn mukaan 32,1 % vastaajista. Vastaajien kolmanneksi eniten käyttämä palvelu oli YouTube, jota käytti päivittäin 28,9 % vastaajista. Neljänneksi sijoittuivat blogit, joita vastaajista luki päivittäin 25,1 %. Twitteriä käytti päivittäin vain 5,2 % vastaajista. 56 Yhteisöpalvelut ovat suosittuja. Keväällä 2012 puolet vuotiaista suomalaisista oli rekisteröitynyt jäseneksi vähintään yhteen yhteisöpalveluun. Lähes kaikki rekisteröityneet myös seuraavat yhteisöpalveluja. 49 % suomalaisista oli viimeisen kolmen kuukauden aikana seurannut vähintään yhtä yhteisöpalvelua, johon oli rekisteröitynyt jäseneksi. Selvästi suosituin yhteisöpalvelu oli Facebook. Lähes kaikki yhteisöpalvelujen käyttäjät seurasi Facebookia Kirjastot.fi, Kanavien aukioloajat, <www.kirjastot.fi/fi-fi/kysy/chat/kanavat>. 56 Ridell 2011, 27, Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, , <www.stat.fi/til/sutivi/2012/sutivi_2012_ _kat_004_fi.html>. 17

22 Jari Tyrväisen Lahden kaupunginkirjaston keräämään asiakaspalautteeseen pohjautuvassa artikkelissa Asiakkaat kirjastopalvelujen arvioijina - asiakaspalautteen anti jatkuvalle kehittämiselle kerrotaan, että sosiaalisen median avulla kirjastoa voidaan kehittää myös virtuaalisena kohtaamis-, tapahtuma- ja puuhailupaikkana. Kirjastolta on toivottukin kiinnostavampaa, tarkempaa ja tehokkaampaa tiedotusta ja markkinointia omista palveluistaan. Yleistiedottamisen lisäksi tarvitaan viestinnän kohdentamista eri kohderyhmille. Asiakaspalautteen perusteella sosiaalinen media tavoittaa hyvin tietyn osan asiakkaista. Artikkelin mukaan kirjaston näkyvyyden ja tunnettuuden lisäämiseksi on hyödynnetty aikaisempaa enemmän sosiaalisen median keinoja ja välineitä Facebook sosiaalisen median pääsivu Facebook on Suomen käytetyin yhteisöpalvelu. Sitä voi myös luonnehtia mikroblogialustaksi tai tiedostojenjakopalveluksi. 59 Facebookin suuren suosion myötä monet kirjastot ovat palvelussa mukana. Palvelu muodostaa usein kulmakiven kirjaston verkkoviestinnälle yhdessä kirjaston nettisivujen kanssa. 60 Facebook-tilastojen mukaan peräti suomalaista käyttää Facebookia ( ). 61 Luku kertoo paljon Facebookin potentiaalista viestintävälineenä. Henkilöt, jotka tykkäävät kirjastosta Facebookissa, ovat kiinnostuneita kirjaston palveluista. Näin sanoma kohdistuu oikealle kohderyhmälle. 62 Facebook on usein myös ennestään tuttu työkalu kirjaston henkilökunnalle ja sen takia helppo ottaa käyttöön. Tässä luvussa aineistona käytän Porin kaupunginkirjaston 63, Lahden kaupunginkirjaston 64 ja Oulun kaupunginkirjaston 65 Facebook-sivuja. Porin kaupunginkirjasto liittyi Facebookiin 6. maaliskuuta Kaupunginkirjastolla on Facebookissa yhteisösivu, Porin kaupunginkirjasto - Satakunnan maakuntakirjasto. Sivuston suosituin ikäryhmä on vuotiaat. Oulun kaupunginkirjasto liittyi Facebookiin 23. heinäkuuta Heillä on yhteisösivu nimellä Oulun 58 Almgren & Jokitalo Jari Tyrväinen 2011, 169, Kortesuo 2010, Saarti et al Ari Haasio 2012, Finland Facebook Statistics, <www.socialbakers.com/facebook-statistics/finland>. 62 Saarti et al Ari Haasio 2012, Facebook, Porin kaupunginkirjasto, <www.facebook.com/porinkirjasto>. 64 Facebook, Lahden kaupunginkirjasto, <www.facebook.com/lahdenkaupunginkirjasto>. 65 Facebook, Oulun kaupunginkirjasto, <www.facebook.com/pages/oulun-kaupunginkirjastomaakuntakirjasto/ >. 18

23 kaupunginkirjasto - maakuntakirjasto. Sivuston suosituin ikäryhmä on samoin vuotiaat. Lahden kaupunginkirjasto liittyi Facebookiin 8. marraskuuta 2009 nimellä Lahden kaupunginkirjasto - maakuntakirjasto. Ikäryhmältään Lahden kirjaston Facebook-käyttäjät ovat nuorimpia. Yhteisösivun suosituin ikäryhmä on vuotiaat. Porin ja Lahden kirjastot ovat tykkääjämäärässä melko tasoissa, mutta Oulun kirjasto on selkeästi edellä. Tutkimukseni havainnointivaiheen alussa Porin kaupunginkirjastolla oli 983 tykkääjää, Oululla 1823 ja Lahdella 834. Puoli vuotta myöhemmin ( ) Porin kaupunginkirjastolla tykkääjiä on 1 105, Oululla 2060 ja Lahdella Oulun kirjastolla tykkääjämäärän kasvu oli puolessa vuodessa korkein, 237 tykkääjää. 31. tammikuuta 2013 Porin kaupungin väkiluku oli asukasta 66, Lahden kaupungin asukasta 67 ja Oulun kaupungin asukasta 68. Oulun kaupunki on väkiluvultaan huomattavasti Poria ja Lahtea suurempi kaupunki. Oulun kaupunginkirjaston korkeampi tykkääjämäärä johtuu mielestäni suuremmasta asukasluvusta. Kuva 3. Porin kaupunginkirjasto - Satakunnan maakuntakirjaston Facebook-sivu, Kuvakaappaus (www.facebook.com/porinkirjasto) Kuten aikaisemmin mainitsin, useimmissa tapauksissa kirjastot esiintyivät sosiaalisessa mediassa anonyymisti kirjastona, eivät henkilökunnan persoonalla ja kasvoilla. 66 Wikipedia, Pori, <fi.wikipedia.org/wiki/pori>. 67 Wikipedia, Lahti, <fi.wikipedia.org/wiki/lahti>. 68 Wikipedia, Oulu, <fi.wikipedia.org/wiki/oulun_kaupunki>. 19

24 Useimmilla kirjastoilla on käytössä yhteisöprofiili. 69 Kuntien verkkoviestintäohjeen mukaan kunnan työntekijöiden tulee osata erottaa yksityinen ja viranhaltijan rooli toisistaan, kun he esimerkiksi vastaavat esitettyihin kysymyksiin. Selkeyden vuoksi on usein suositeltavaa tehdä kaksi eri toimijaprofiilia, jolloin viranomaistoiminta on selkeästi erotettavissa yksityiselämästä. 70 Porin kaupunginkirjasto on valinnut päivitystavoiksi anonyymin, sivun omissa nimissä päivittämisen ja osittain Facebook-sivun selkeän ylläpitäjän, Arja-tädin, allekirjoittamana päivittämisen. Arja-tädillä, Arja Palosella, on myös oma yksityisprofiili Facebookissa, jota hän ei käytä Porin kirjaston sivujen päivittämiseen. Oulun ja Lahden kirjastot päivittävät sivustoaan vain anonyymisti sivuston omalla nimellä. Kuva 4. Oulun kaupunginkirjasto - maakuntakirjaston Facebook-sivu, Kuvakaappaus (www.facebook.com/pages/oulun-kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto/ ?ref=ts) Porin kaupunginkirjaston Facebook-sivuja päivitetään muutamia kertoja päivässä, joskus useamminkin. Oulun ja Lahden kirjastot päivittävät sivustojaan noin kerran päivässä. Kuntien verkkoviestintäohjeessa kerrotaan, että profiilia ei tarvitse päivittää useita kertoja päivässä, sillä tämä voidaan kokea roskapostittamiseksi, jos päivitetyn profiilin tiedot näkyvät muille käyttäjille ajantasaisena syötteenä. Kuten muussakin viestinnässä myös sosiaalisen median kautta toimivassa viestinnässä on hyvä tehdä 69 Heikkilä 2010, <archive-fi.com/page/53491/ /http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/lehti/ extrat?modeyksi=yksi&takaisin=etusivu/lehti/extrat&teksti_id=17025>. 70 Kuntien verkkoviestintäohje 2010,

25 viestintäsuunnitelma ja aikatauluttaa toimintaa. 71 Nykyään Facebookissa täytyy erikseen käydä merkkaamassa sivusto kiinnostuksen kohteiden listaan, jotta kaikki päivitykset tulevat uutisvirtaan. Mielestäni Porin kirjaston Facebook-sivujen päivitystiheys alkaa olla lähellä sitä rajaa, että käyttäjä voi kokea sen roskapostittamiseksi. Oman kokemuksen mukaan päivitysten määrä ei kuitenkaan vielä ole häiritsevää. Kuva 5. Lahden kaupunginkirjasto - maakuntakirjaston Facebook-sivu, Kuvakaappaus (www.facebook.com/lahdenkaupunginkirjasto) Eilen huollettiin kirjastoautoa, tänään lastenosaston kirjavaunut puolsivat niin, että parempi tarkistaa renkaat. Olemme joskus miettineet, pitäisikö kirjastossa olla kirjavaunuajokortti, tarpeellisempi silti varmaan olisi hyllytyskortti. Näitä pohtii Arjatäti. - Porin kaupunginkirjasto, Isokankaan ja Vassisen mukaan verkkokirjoittaminen on tyyliltään vapaata. Facebookin ja Twitterin kieli pohjautuu puhekieleen, eikä blogeillekaan aseteta aivan samoja kielipoliisivaatimuksia kuin painetulle tekstille. Useimmiten paras valinta on rento asiatyyli. Sellainen tyyli, joka noudattaa kielen perussääntöjä olematta liian jäykkä tai juhlallinen ja joka jättää tilaa myös persoonallisille piirteille. 72 Sosiaalisen median palveluiden käytössä on hyvä muistaa viihtymisen ja huvittumisen arvo. Kyseiset asiat vaikuttavat merkittävästi siihen, haluavatko ihmiset käyttää palvelua vastaisuudessakin Kuntien verkkoviestintäohje 2010, Isokangas & Vassinen 2010, Holmberg et al. 2009,

26 Olen nostanut tutkimukseeni esille jokaiselta kirjastolta hauskoja päivitysesimerkkejä. Kaikkien tutkimieni kirjastojen Facebook-sivujen kirjoitustyyli on yleisesti rentoa ja leikillistä. Porin kirjasto on mielestäni onnistunut tyylissä parhaiten, koska kirjaston päivityksissä käytetään eniten huumoria. Päivityksissä näkyy kirjaston Arja-tädin oma hauska persoonallisuus. Jokaiselle kirjastolle soisi Arja-tädin kaltaisen, innostuneen ja rohkean ylläpitäjän, joka uskaltaa julkaista myös omia ajatuksiaan. Täällä on poliisi! No, ei mitään hätää, hän on sitä varten, että voitte kysyä liikenteestä. Samoin liikenneinsinööri paikalla pääkirjastossa klo 18 saakka. Kysy, älä pelästy. - Porin kaupunginkirjasto, Kuva 6. Usva tutustui työelämään pääkirjaston lasten- ja nuortenosastolla. Hallinnolliset hommat uuvuttivat vierailijan ja hän nukahti osastopomon työpöydän alle (www.facebook.com/pages/oulun-kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto/ ) Aargh! Lastenosastolla alkaa remontti viikon päästä! Auta kirjastotätejä remonttiurakassa LAINAAMALLA kirjoja! Lastenkirjoista ei kerry myöhästymismaksua, joten toivomme, että palautatte ne vasta joulukuussa upouuden lastenosaston avautuessa! - Lahden kaupunkikirjasto, Tampereen yliopiston teettämän verkkokyselyn mukaan hyvä statuspäivitys sisältää hauskoja ja kiinnostavia kuulumisia, yleistä huvitusta, yllätyksiä ja oivalluksia, 22

27 informaatiota, ajatuksen ruokaa ja pureskeltavaa keskusteluihin, tunne-elämyksiä ja vähän esteettisiä kokemuksia, ja tätä kaikkea mielellään napakan maukkaina suupaloina. Kyselyn mukaan käyttäjät eivät halua joutua kuulemaan liian usein, pitkällisesti ja yksityiskohtaisesti tylsiä tai synkkämielisiä esityksiä muiden arjesta, huolista ja murheista. 74 Sari Östmanin mukaan sosiaaliset ja leikilliset ulottuvuudet ovat ottaneet yhä suuremman roolin elämänjulkaisemisessa (kuten esimerkiksi Facebook-päivitys). Toiminta on tietoisen kepeää ja pelillistä. Nämä sisällöt tähtäävät yleisöjen viihdyttämiseen ja vuorovaikutuksen herättelemiseen. Leikkiä voi olla esimerkiksi sisällöillä ja tyylikeinoilla kokeileminen, kuten tietoinen provosointi (kuitenkin pilke silmäkulmassa). Se on osa elämäjulkaisemista ja se huomioi myös yleisöt. Julkaisijan pyrkimys on viihdyttää yleisöjään ja tarjota heille myös mahdollisuus vastata omilla sisällöillään. 75 Miten suhtautua siihen, että kirjastomme faneista eniten ilmoittaa paikkakunnakseen Rauma! Hmm... - Porin kaupunginkirjasto, Porin kirjasto on ottanut Facebook-sivuillaan käyttöön persoonallisen tavan esitellä toimintaansa ja kirjaston palveluja. Kirjaston ABC -kuvakansio sisältää kuvia, joissa esitellään Porin kaupunginkirjaston toimintaa ja tiloja. Ideana kuvissa on, että joku kirjaston henkilökunnasta aina lankuttaa taustalla. Lankutuskuvat olivat yksi syy siihen, minkä takia halusin tutkia juuri Porin kaupunginkirjaston sosiaalisen median toimintaa. Kuvat ovat keränneet paljon tykkääjiä ja ovat kekseliäs tapa yhdistää internetin ilmiöt sosiaalisen median käyttöön. Juuri tällaisista päivityksistä ja sisällöstä sosiaalisen median käyttäjät kiinnostuvat. Alla on esitelty muutamia lankutuskuvia kirjaston palveluista. Osa lankutusasennoista on melko haastaviakin. 74 Ridell 2011, 27, Östman 2008, 16,

28 Kuva 7. Muistathan, että voit palauttaa mistä tahansa Satakirjastosta lainatun kirjan mihin tahansa Satakirjastoon. Voit myös varata aineistoa Satakunnan alueen kirjastoista yhden euron seutuvarausmaksulla ja noutaa varauksen omasta lähikirjastostasi. Logistiikka toimii kesälläkin (www.facebook.com/porinkirjasto) Kuva 8. Kesällä on hyvää aikaa tutustua runoihin. Pääkirjaston runonurkkaus on mukavasti sisustettu punaisin nojatuolein. Runonurkkauksessa voi helposti siirtyä runoratsun siiville, tuntea yksisarvisen henkäys otsahiuksissa, kuulla laineen liplatusta ja nähdä neiti kesäheinä. Tai tavata ihan oikea hiihtojuustoa syönyt lehmä (www.facebook.com/porinkirjasto) 24

29 Kuva 9. Joka tiistai saapuu hankinta- ja luettelointiosastolle uusien kirjojen lähetys. Niin myös tänäänkin. Tästä alkaa varsinainen työ eli kirjat viedään tietokantaan, tarroitetaan, leimataan ja muovitetaan (www.facebook.com/porinkirjasto) Lahden kaupunginkirjastolla on myös toimiva ja persoonallinen tapa esitellä tapahtumia kirjaston kulissien takana. He ovat tehneet lapsille suunnatun 12-osaisen videosarjan nimeltään Kurkistus kulisseihin, joissa esitellään kirjastossa tapahtuvia asioita. Alustana on käytetty Vimeo-palvelua. Videot on myös linkitetty päivityksinä Facebookiin. Kerron videoista tarkemmin luvussa 3.3. Kirjastolla on Facebookissa oma Videotvälilehti, mutta valitettavasti Kurkistus kulisseihin -videoita ei ole tänne linkitetty. Facebookin uutisvirrassa olevat videolinkit eivät kuitenkaan toimi. Tämä johtunee siitä, että videoiden paikkaa on netissä vaihdettu ja tästä johtuen linkkiosoite on mennyt rikki. Lahden kirjaston videosarja on Vimeossa Kirjastokaistan profiilissa, joten periaatteessa Kirjastokaista vastaa linkkien toimimattomuudesta. Vimeossa videot toimivat. Idea on hyvä, mutta toteutus vähän epäonnistunut. Oulun kaupunginkirjaston Facebook-sivuilla palveluja ei sen kummemmin esitellä. 25

30 Kuva 10. Videolinkki Kurkistus kulisseihin -videosarjan ensimmäiseen osaan. Linkki ei valitettavasti toiminut. Kuvakaappaus (www.facebook.com/lahdenkaupunginkirjasto) Jotta kirjaston Facebook-sivulle saadaan tykkääjiä, tulee uutisvirran olla muutakin kuin tiedotteita aukioloajoista ja kirjailijavierailuista. Usein kirjastojen uutisvirta täyttyy nimenomaan tiedotteista. Tykkääjille tulisi tarjota muutakin informaatiota. Monipuolisuus lisää sivun kiinnostavuutta ja tuo lisää tykkääjiä. Monilla kirjastoilla on hyviä kokemuksia esimerkiksi lukuvinkkien ja levysuositusten postaamisesta Facebookiin. Myös linkittäminen suoraan kirjailijan omiin nettisivuihin ja arvosteluihin tuo lisää mielenkiintoa kirjaston Facebook-sivuihin. Kirjastojen kannattaa nostaa esiin mielenkiintoisia uutisia myös muualta maailmalta, oman kirjaston toiminnan kannalta keskeisiä tilaisuuksia ja tapahtumia. 76 Jokaisella tutkimallani kirjastolla Facebook-sivu toimii pääasiassa tapahtumien ja kirjaston palveluiden ilmoituskanavana. Lisäksi jokainen kirjasto ilmoittaa sivuillaan aukioloajoista, kirjailijavierailuista sekä vinkkaavat kirjoja ja levysuosituksia. Päivitykset ovat yleisesti melko monipuolisia. Facebook-sivuille myös linkitetään omaan kirjastoon liittyviä keskeisiä tilaisuuksia ja tapahtumia. Porin ja Lahden kaupunginkirjastot ovat myös ilmoittaneet avoimista työpaikoistaan. Porin ja Lahden kirjastot ovat hyödyntäneet päivitysten korostamiseen Facebookin omaa korostustyökalua. 76 Saarti et al Ari Haasio 2012,

31 Tiedän, että on sunnuntai, mutta tämä on pakko lisätä kaikille niille äideille tiedoksi, joiden lapset suuntaavat huomenna kouluun. Nimittäin Hämeenlinnan kirjaston hyvät ja selkeät ohjeet muovitukseen. hameenlinnankirjastonlokikirja.blogspot.com/2007/08/ muovita-ilman-kyyneleit.html - Porin kaupunginkirjasto, Porin kaupunginkirjasto on keskeisien tapahtumien linkittämisessä aktiivisin. Kirjasto on ottanut käyttöön erilaisen tavan mainostaa Facebookissa. Se muun muassa nostaa esille muissa medioissa käsiteltyjä kirja-aiheisia juttuja ja mainostaa siinä samalla omia palveluitaan. Yhdessä päivityksessä kirjasto viittasi Yleltä tulleeseen dokumenttiohjelmaan ja mainosti samalla, että dokumenttiin liittyvä kirja löytyy kirjastosta. Kommentissa oli lisäksi linkki YleAreenan kyseessä olevaan dokumenttiin. Porin kaupunginkirjasto nostaa statuspäivityksissään myös muiden kirjastojen toimintoja, jotka ovat oman kirjaston toiminnan kannalta keskeisiä. Lahden ja Oulun kirjastojen Facebook-sivuilla ei tällaista juuri tehdä. Kaikki päivitykset liittyvät kirjastojen omaan toimintaan. Tämän päivän Satakunnan kansassa esiteltiin Anu Juvosen kirja Lähiöoksennus. Kirjaa löytyy myös täältä, eiku varaamaan - Porin kaupunginkirjasto, Kirjastojen Facebook-sivuilla suurin osa tapahtumista kerrotaan suoraan uutisvirrassa. Jokaisella kirjastolla on käytössä oma Tapahtumat-sivu, jossa näkyvät menneet sekä tulevat tapahtumat. Tapahtumat menevät sivulle automaattisesti, jos käyttää Facebookin omaa Luo tapahtumia -työkalua. Tapahtumat-sivun saa myös pois käytöstä. Porin kaupunginkirjasto on ainoa, jolla on tällä hetkellä ( ) sekä menneitä että tulevia tapahtumia. Pori käyttää Luo tapahtuma -työkalua säännöllisesti. Lahden ja Oulun kirjastoilla näkyvät vain menneet tapahtumat. Lahden kirjastolla edellinen tapahtuma on ollut 27. helmikuuta 2013, josta voi päätellä, että tapahtumia kuitenkin luodaan kyseisellä työkalulla. Oulun kirjaston Tapahtumat-sivulla lukee Sivulla Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto ei ole tulevia tapahtumia. Nämä ovat sivun aiemmin järjestämiä tapahtumia. Edellinen tapahtuma on lisätty 10. marraskuuta Tapahtumat-sivun voisi tässä vaiheessa jo ottaa pois käytöstä, jos tapahtumia ei sinne lisätä. 27

32 Jos Facebook-sivua käytetään tapahtumatiedottamiseen, mielestäni Tapahtumat-työkalu on niiden oikea ja tarkoituksenmukainen lisäystapa. Tällöin kaikki tapahtumat näkyvät uutisvirran lisäksi omalla sivullaan ja tapahtumatiedotus on yhdenmukaista ja selkeää. Käyttäjien aktiivisuus osoittaa, että sivustosta ollaan kiinnostuneita. Tykkääjiä pitää aktivoida kommentoimaan ja ottamaan kantaa. Kommentteihin tulee myös vastata ja saada näin keskustelua aikaiseksi. Yksi tapa aktivoida käyttäjiä on kilpailut, visat ja erilaiset gallupit. Käyttäjistä on hauska vastata kyselyihin. Facebookiin on helppo laatia erilaisia gallupeja ja kyselyjä Facebookin omilla työkaluilla. Esimerkiksi Mikä Finlandia-ehdokas voittaa?, Millaisia DVD-elokuvia toivot kirjastoon? -tyyppiset kysymykset saavat ihmiset osallistumaan. Kyselyt voivat muun muassa olla viihteellisiä, mutta niillä voi myös kerätä asiakkaiden mielipiteitä päätöksenteon tueksi. 77 Kuva 11. Kuva Porin kaupunginkirjaston tavasta käyttää Facebookin valmiita työkaluja käyttäjien osallistamiseen. Kuvakaappaus (www.facebook.com/porinkirjasto) Porin kaupunginkirjastossa kyselyjä käytetään melko usein aktivoimaan Facebookin käyttäjiä. Galluppien toteutuksessa käytetään Facebookin omaa kysely-työkalua. Facebookin työkaluja käytettäessä käyttäjät ovat selkeästi aktiivisempia kuin suoraan statuspäivitykseen kirjoitetuissa kyselyissä. Vastauksia tulee kuitenkin vain muutamia 77 Saarti et al Ari Haasio 2012,

33 kymmeniä. Kilpailuja, joihin voivat osallistua vain Facebookin tykkääjät, on järjestetty vain kerran. Joko kaverisi fanittaa kirjastoa? Kutsu kaverisi mukaan, sillä arvomme tuotekasseja kaikkien fanien kesken, mikäli saamme 600 fania vuoden 2010 loppuun mennessä. Arvonta suoritetaan ensi vuoden alussa. Kaikki mukaan! - Porin kaupunginkirjasto, Lahden kaupunginkirjastossa kyselyjä on käytetty muutamia kertoja. Työkaluna on suoran statuspäivityksen lisäksi käytetty myös Facebookin omaa kysely-alustaa. Taas huomaa, että työkalua käytettäessä vastauksia tulee enemmän kuin suoraa päivitystä käytettäessä, kuitenkin vain muutamia kymmeniä. Samoin kuin Porissa on myös Lahdessa Facebookin tykkääjille suunnattuja kilpailuja järjestetty vain kerran. Kuva 12. Lahden kirjaston Facebook-sivuilla on käytetty myös Facebookin omia työkaluja. Kuvakaappaus (www.facebook.com/lahdenkaupunginkirjasto) Tervetuloa pääsiäisen aikaan mukaan tulleet tykkääjät! Eiköhän nyt ole aika jakaa palkintokassi (ilmaisia varauksia, muistitikku, muki..) sille, kuka on meidän 800. tykkääjämme. Vinkkaa siis kaverille :-) - Lahden kaupunginkirjasto, Oulun kaupunginkirjastolla kyselyjä on ollut muutamia. Käyttäjien aktiivisuus on ollut näissä vähäistä, vastauksia on ollut vain muutamia (alle kymmenen). Käyttäjien aktivoimiseen ei ole järjestetty vain Facebookin tykkääjille suunnattuja kilpailuja. Facebookin omaa kysely-työkalua ei ole käytetty. Facebookin omaa kysely-työkalua käytettäessä vastauksia tuli enemmän kuin suoraan statuspäivitykseen kirjoitetuissa kyselyissä. Tämä johtunee siitä, että työkalulla toteutettuihin kyselyihin on helpompi vastata ja vastausvaihtoehdot ovat valmiiksi 29

34 esillä. Käyttäjällä on kuitenkin mahdollisuus lisätä myös omia vaihtoehtoja. Työkalua käyttämällä kirjasto voi paremmin rajata vastausten aihepiirin, eivätkä vastaukset ole aiheen vierestä tai jotain ihan muuhun liittyvää. Vastausmäärien vähäisyys voi johtua kysymysten aiheen kiinnostamattomuudesta. Vain Facebookin käyttäjille suunnattujen kilpailujen vähyyteen voi vaikuttaa myös se, että kilpailujen, joissa voittaa jotain järjestäminen suoraan uutisvirrassa on Facebookin sääntöjen mukaan organisaatioilta kielletty. Vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ongelmana on kirjastoalalla yleisesti ollut asiakkaiden suhteellisen niukka osallistuminen. Kirjastojen fanit ja päivitysten kommentoijat ovat pääsääntöisesti toisten kirjastojen henkilöstöä. Erityisesti nuoria on ollut vaikea tavoittaa, vaikka nimenomaan he käyttävät verkkopalveluja sujuvasti ja monipuolisesti. Kirjaston fyysisten palveluiden käyttö nuorten keskuudessa vähenee koko ajan. Turun kauppakorkeakoulun tutkimuksen mukaan Facebook on kuitenkin paras väylä tavoittaa myös nuoret. 78 Kesän aikana tehdään ensi vuoden lehtitilaukset, joten nyt onkin hyvä hetki tiedustella lehtitoiveita teiltä asiakkailtamme. Puuttuuko koko kirjaston kokoelmista tai lähimmästä kirjastostasi jokin lehti? Onko jokin lehti ihan turha? - Oulun kaupunginkirjasto Kuvat ovat tärkeässä asemassa kirjastojen Facebook-sivujen päivityksissä ja käyttäjien osallistamisessa. Facebookissa kuvien katselu on vielä tavallisempaa toimintaa kuin kuvien katselun osuus netin käytössä yleisesti. Internetissä päivittäisen kuvien katselun osuus on 27,4 %, Facebookissa kuvia katselee usein 46,1 %. Kuvien asemaa Facebookissa korostaa sekin, että kavereiden kuvista tykkääminen ja kuvien kommentoiminen on erittäin yleistä Almgren & Jokitalo Ulla-Maija Maunu 2011, Ridell 2011, 27,

35 Kuva 13. Huumori ja rento tyyli toimivat Facebookin kuvapostauksissa. 68 tykkäystä ja 7 kommenttia kerännyt kuva Onko teillä hevoskirjoja?, (www.facebook.com/pages/oulunkaupunginkirjasto-maakuntakirjasto/ ?ref=ts&fref=ts) Jokainen tutkimani kirjasto käyttää kuvia aktiivisesti päivityksissään. Porin kaupunginkirjastolla on aikajanakuvia profiilissaan 159 kappaletta ( ). Omia kuva-kansioita sillä on 76 kappaletta. Kansioissa on esitelty muun muassa sivukirjastoja, kirjaston eri osastoja, palveluja ja kirjaston tapahtumia. Lisäksi kirjastolla on Ystäväkirja-kansio, jossa on esitelty kirjaston henkilökunta ja heidän kirja-, musiikki- ja elokuvaehdotuksia. Kirjasto on tehnyt myös joulukalenterimaisesti oman Tontutus-kansion, jossa lankutus-kuvien tapaisesti tonttu tai tonttulakki näkyy jokaisessa kirjastoon liittyvässä kuvassa. 31

36 Kuva 14. Mielenkiintoinen kuva, mutta olisiko video toiminut paremmin? Kuvassa on tanssitaitelija Pirjo Yli-Maunula Lainan päivänä 2011 Oulun kaupunginkirjastossa tanssimassa tekstejä <www.facebook.com/pages/oulun-kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto/ ?ref=ts&fref=ts> Lahden kaupunginkirjastolla on aikajanakuvia 218 kappaletta ( ). Omia kuvakansioita kirjastolla on 19 kappaletta, huomattavasti vähemmän kuin Porilla. Kansioissa on esitelty sivukirjastoja, kirjastoauto, kirjavinkkejä, tapahtumia, kirjaston joulukalenteri sekä Lasten ja Nuorten tilan remontti. Oulun kaupunginkirjastolla aikajanakuvia on 282 ( ). Omia kuva-kansioita kirjastolla on 36 kappaletta. Kansioissa on esitelty pääkirjastoa, sivukirjastoja, kirjaston eri osastoja, kirjastoautoa ja tapahtumia. Sisällöltään kirjastojen kuvakansiot ovat hyvin samantyyppisiä. Oulun kirjastolla on eniten aikajanakuvia, Porin kirjastolla vähiten. Mielestäni Porin ja Lahden kirjastojen albumien sisältö oli käyttäjien kannalta mielenkiintoisempaa kuin Oulun kirjaston. Pori ja Lahti ovat hyödyntäneet kuvia lisäämään hauskaa ja osallistavaa sisältöä Facebooksivuilleen. Porin kirjaston Ystäväkirja- ja Tontutus-kansiot ovat hyvä esimerkki, miten kirjaston toiminta ja läsnäolo on tuotu mukaan sosiaaliseen mediaan, sinne missä käyttäjät ovat läsnä. Kirjastoilla ei havaintojeni mukaan ole käytössä erillistä kuvienjakopalvelua, kuten esimerkiksi Flickr-palvelua. 32

37 Kuva 15. Pieniä palasia elämästä lehtisalissa helluntain aatonaattona: asiakaskoneelta löytyneet laput tänään, ihminen toiselle (www.facebook.com/pages/oulun-kaupunginkirjastomaakuntakirjasto/ ?ref=ts&fref=ts) Erilaisten hankkeiden ja tapahtumien seuranta Facebookissa on myös hyvä tapa kerätä kirjaston sivulle lisää tykkääjiä, osallistaa käyttäjiä ja ylläpitää sivujen mielenkiintoa. Mielestäni kirjaston päivitykset jäävät usein vain tapahtuman kertomisen tasolle, vaikka hauskojen aiheiden seuraamisella Facebookin kautta voisi pitää yllä tykkääjien mielenkiintoa sivustoa kohtaan. Käyttäjien sosiaalisen median palveluihin osallistumisesta täytyy koitua jotain henkilökohtaista hyötyä, sillä harvaa kiinnostaa toimia ja tuottaa sisältöä vain kirjaston hyväksi. Hyödyn ei kuitenkaan tarvitse olla aineellista, vaan toiminnan tuottama ilo, oman luovuuden osoittaminen tai uuden tiedon saaminen riittää, samoin kuin muunkin vapaaehtoisen toiminnan kohdalla. 80 Lahden kaupunginkirjasto on lisännyt Facebook-sivuilleen oman kuvakansion Lasten ja nuorten osaston remontista. Kansiosta voi seurata remontin etenemistä ja kommentoida vaikka sisustusideoita. Kansion kuvat olivat saaneet valitettavan vähän kommentteja tai tykkäyksiä. Kirjaston olisi mielestäni itse pitänyt markkinoida ja kommentoida enemmän remonttikuviaan. Oulun kirjaston Facebook-sivuilla kerrotaan Onni-madon neulontaprojektista. Projektin Facebook-näkyvyden olisi voinut toteuttaa paremminkin. 80 Holmberg et al. 2009,

38 Kirjasto päivitti Facebook-sivuilleen, että Matoa pukkaa! Pääkirjaston lasten ja nuorten osastolla te eli asiakkaat voitte kutoa Onni-matoa loppiaiseen asti. Tehdään yhdessä Onnista kaikkien aikojen luikero!. Seuraava päivitys kuvan kera aiheeseen liittyen oli : Joulukuussa pääkirjaston lasten ja nuorten osastolla neulottiin Onni-matoa. Onnista tuli 266 cm pitkä. Kiitos kaikille neulojille! Seuraavaksi Onni täytetään ja se jää luikertelemaan osastolle asiakkaiden ja henkilökunnan iloksi. Onnin neulontaprojektissa olisi voitu hauskalla aiheella osallistaa käyttäjiä mukaan seuraamaan Onni-madon neulontaa ja kertomaan omia mielipiteitään Onnin kehityksestä. Neulonta olisi voitu vaihevaiheelta kuvata ja näin jakaa myös Facebookkäyttäjille. Porin kaupunginkirjasto on hoitanut asian paremmin. Facebook-sivuilla voi seurata esimerkiksi kirjaston kummilapsihanketta. Kirjasto lähettää noin neljä pakettia vuodessa kummilapselleen Salumelle. Paketin mukana on aina kirje, jossa kerrotaan muun muassa vuodenajoista sekä suomalaisesta kulttuurista ja tavoista. Paketteihin laitetaan vaatteita, koulutarvikkeita ja englanninkielisiä kirjoja. Salume on lahjojen myötä saanut tutustua muun muassa Mauri Kunnaksen Santa Claus -kirjaan ja Peppi Pitkätossun englanninkieliseen versioon. Salume lähettää tasaisin väliajoin kirjeitä takaisin Porin kaupunginkirjastolle. Avustaja kirjoittaa kirjeet ja Salume piirtää niihin kuvia. 81 Kirjeet ja muut kummilapsikuulumiset ovat luettavissa kirjaston Facebook-sivuilla. Näin hanketta pääsevät seuraamaan kaikki kirjaston käyttäjät. 81 Liekari, Yle uutiset, , <yle.fi/uutiset/kummilapsi_antaa_runsaasti_takaisin/ >. 34

39 Kuva 16. Tässä uutukainen kirje kummitytöltämme Salumelta. Pitääpä laittaa tytölle taas pikapuoliin kiva paketti koulutarvikkeita (www.facebook.com/porinkirjasto) Porin ja Lahden kaupunginkirjastoilla on lisäksi Facebook-sivuillaan käytössä Muiden viimeaikaiset julkaisut -osio, jossa käyttäjät voivat esittää kysymyksiä ja ideoita kirjastolle. Porin kirjasto on kommentoinut lähes kaikkiin käyttäjien kirjoittamiin viesteihin. Lahden kirjasto ei ole reagoinut kaikkiin viesteihin. Mielestäni on tärkeää, että kirjasto reagoi jotenkin, edes tykkäämällä, käyttäjien tämän osion viesteihin. Tällöin asiakas tuntee viestillään olevan merkitystä, ja näin kirjaston ja asiakkaan välille syntyy toivottua vuorovaikutusta. Osiossa on valitettavasti erittäin vähän käyttäjien viestejä, Porilla vain 4 ja Lahdella 23 viestiä. Oululla osiota ei ole käytössä. Jokaisella kirjastolla on käytössään Facebookin Suositukset-osio. Valitettavasti tässäkin aktiivisuus on erittäin vähäistä. Porin kirjastolla osiossa ei ole yhtään viestiä, Lahdella yksi ja Oululla neljä. Osioita voisi markkinoida kirjastojen Facebookin uutisvirrassa. 35

40 Vastavuoroisuus on vuorovaikutuksen luonnollinen osa. Vuorovaikutuksesta syntyvän arvon ei tarvitse olla konkreettista hyötyä, vaan tunne vastavuoroisuudesta on usein riittävää. Esimerkiksi kommentointi, jonkin sivun tai tuotteen suositteleminen ystävälle on aivan yhtä todellista vuorovaikutusta kuin monimutkaisempi sisällöntuottaminenkin. 82 Kuva 17. Ugandalainen kummityttömme Salume täyttää 12 -vuotta! Synttäripaketti lähdössä ihan tuota pikaa (www.facebook.com/porinkirjasto) Kirjastojen Facebook-sivujen statuspäivitysten analysoinnin perusteella päivitykset voi jakaa neljään eri sisältötyyppiin: informatiivisuus (tapahtumatiedotus, aukioloaikojen muutokset), markkinointi (kirjaston palveluiden esille nosto), leikillisyys (hauskat muuten vaan päivitykset) ja osallistaminen (kyselyt ja kisat). Usein myös markkinointi ja leikillisyys yhdistetään samaan päivitykseen. Osallistavaa sisältötyyppiä on käytetty valitettavan vähän. 82 Holmberg et al. 2009, 160,

41 3.2 Blogeista puuttuu vuorovaikutus Blogi on internet-julkaisu, joka koostuu erillisistä hyperteksteistä eli päivityksistä. Sisältö voi olla yhtä hyvin päiväkirjamaista kirjoitusta kuin journalismia tai verkkotaidetta. Tunnettuja blogipalveluita ovat esimerkiksi Blogger, Vuodatus, WordPress ja LiveJournal. 83 Hyvin ylläpidetty ja säännöllisesti päivitetty blogi tukee erinomaisesti kirjaston viestintää verkossa. Blogi ei ole paras väline ajankohtaisien tiedotteiden julkaisuun, mutta se soveltuu hyvin alustaksi vahvistamaan kirjaston imagoa modernina ja dynaamisena tiedon ja kulttuurin tarjoajana. Kirjaston blogia voi käyttää esimerkiksi kirjavinkkaukseen 84 ja asioiden taustoittamiseen. 85 Porin kaupunginkirjaston Arja-täti ylläpitää yhdessä Hollolan kirjaston Markku-sedän kanssa kirjavinkkaukseen liittyvää Kirjavinkkariblogia. Kohderyhmää ovat kaikki kirjavinkkauksesta kiinnostuneet käyttäjät. Blogissa kirjoitetaan myös kirjoista, kirjallisuudesta, lukemisesta ja vaikka asian vierestä. Mukana on paljon vierailevia kirjoittajia. Blogin tarkoituksena on koota tietoa kirjavinkkauksesta muun muassa linkkien muodossa. Kirjavinkkariblogi toimii myös Kirjavinkkariyhdistys ry:n tiedotuskanavana. Alustana on käytetty Vuodatus-blogipalvelua. Ensimmäinen kirjoitus on julkaistu ja viimeisin viikko sitten, Blogia ei päivitetä kovin usein, mutta silti säännöllisesti muutamia kertoja kuukaudessa. Kirjoitukset ovat tyyliltään rentoja. Kommentteja kirjoituksissa on jonkin verran. Kirjavinkkariyhdistyksellä on myös omat Facebook-sivut, joilla Arja-täti postailee ahkerasti 87. Myös Oulun kaupunginkirjasto on osallistunut Facebook-sivuillaan valtakunnalliseen kirjavinkkausmaratoniin, josta kirjoitettiin Kirjavinkkausblogissa 88. Se onkin omien havaintojeni mukaan ainoa Oulun kaupunginkirjaston niin sanottu blogikokemus. 86 Kirjailijavieraan tai asiakkaan haastattelu kirjaston omassa blogissa, uuden kirjastoauton tai muun palvelun esittely ovat tyypillisiä aiheita kirjaston blogiin. Laadukas blogi on 83 Saarikoski et al 2009, 314, Kirjavinkkaus tarkoittaa kirjoista puhumista. Vinkkauksen tavoitteena on saada henkilö lukemaan esitelty teos, joten kyseessä ei ole sama asia kuin esimerkiksi kirja-arvostelu, tekstianalyysi tai kirjareferaatti. <fi.wikipedia.org/wiki/kirjavinkkaus>. 85 Saarti et al Ari Haasio 2012, Kirjavinkkariblofi, <vinkkarit.vuodatus.net>. 87 Facebook, Kirjastovikkariyhdistys, <www.facebook.com/pages/kirjavinkkariyhdistysry/ >. 88 Kirjavinkkausblogi, <www.vinkkarit.vuodatus.net/blog/ /oulun-kaupunginkirjasto-kertoovinkkarimaratonin-tunnelmista>. 37

42 kuitenkin parhaimmillaan, kun siinä keskitytään tiettyyn teemaan. Blogia tehtäessä on myös hyvä muistaa kenelle kirjoitetaan. 89 Sosiaalista mediaa käytettäessä kohderyhminä voivat olla esimerkiksi eri toimipisteiden asiakkaat, tietyn ikäryhmän edustajat tai musiikkiosaston käyttäjät. Näin viestisisältöä voidaan kohdentaa ja muokata kunkin kohderyhmän toiveiden ja tarpeiden mukaisiksi. 90 Kohderyhmät on otettu hyvin huomioon kirjastojen perustamissa blogeissa. Porin kaupunginkirjasto tekee yhteistyötä myös Joensuun kirjaston kanssa ylläpitämällä Kasvuraja - Sarjakuva -blogia. Blogissa esitellään koululaisten tekemää sarjakuvatuotantoa, kirjoitetaan lempisarjakuvista ja sarjakuvien lukukokemuksista. Blogipäivitykset ovat lähinnä kuvia, tekstiä on jonkin verran. Kategorioista löytyy muun muassa Sarjakuvavinkkaus ja Sarjakuvatyöpajat. Kohderyhmää ovat sarjakuvista kiinnostuneet kouluikäiset. Kommentteja blogipäivityksissä ei juuri ole. Ensimmäinen päivitys on tehty , viimeisin Joensuun seutukirjaston sarjisasioista kirjoittaa Ulla, Porin kaupunginkirjastosta Arja-täti. Mukana on myös Mikael, joka luetuttaa Reijolan kirjastossa sarjakuvia lukupiirissä. Tällä hetkellä blogi on hiljainen. Voisi todeta, että blogia ei enää päivitetä. 91 Jos ylläpito on lopetettu, olisi siitä hyvä ilmoittaa esimerkiksi blogin etusivulla. Blogi oli perustettu kotimaisen sarjakuvan juhlavuoden kunniaksi 92. Ylläpidon päättyminen saattaa johtua juhlavuoden päättymisestä. 89 Saarti et al. 2012,190. Ari Haasio 2012, Ibid, Kasvuraja - Sarjakuva -blogi, <kasvuraja.sarjakuvablogit.com>. 92 Ibid. 38

43 Kuva 18. Amalia2 -nimimerkin blogipäivitys Kasvuraja - Sarjakuva -blogissa (kasvuraja.sarjakuvablogit.com/2011/10/24/ylamyllyn-sarjispaiva/amalia2/) Lahden kaupunginkirjasto ylläpitää Lahden pääkirjaston Nuorten tila -blogia. Blogissa kerrotaan muun muassa Lahden pääkirjaston nuorten omasta tilasta, osaston tapahtumista sekä kirja-, cd- ja dvd-uutuudet. Blogin ensimmäinen päivitys on lisätty ja viimeisin Päivitystahti ei ole kovin tiheä, mutta päivityksiä on tullut säännöllisesti muutamia kertoja kuukaudessa. Kirjaston nuorten tilan remontin vuoksi blogi on ollut hiljainen muutaman kuukauden ajan. Nyt remontti on ohi ja blogi näyttää silti hiljaiselta. Kommentteja ja vuorovaikutusta blogissa ei juuri ole. Alustana on käytetty Blogspot-blogipalvelua Lahden pääkirjaston Nuorten tila -blogi, <kirjastonnuortentila.blogspot.fi>. 39

44 Kuva 19. Kuva Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä Lahdenpääkirjaston Nuorten tila -blogista. Kuvakaappaus (kirjastonnuortentila.blogspot.fi) Kun blogi hiljentyi remontin ajaksi, kirjasto kuitenkin lisäsi Facebook-sivuilleen kuvakansion kirjaston Lasten ja nuorten osaston remontista. Kansiossa oli kuvia remontin etenemistä. Mielestäni Lasten ja nuorten tilan oma blogi olisi ollut oikea paikka näille remonttikuville. Kuvat olisi voinut linkittää blogista myös Facebookiin. Näin blogi olisi saanut lisää näkyvyyttä. Kommenttien vähäisyyden takia kirjoitusaiheita ja nuorten mielenkiinnonkohteita voisi pohtia uudelleen. Lahden kaupunginkirjastolla on Facebook-päivityksen ( ) mukaan ollut myös oma Kaikkien kirjasto -blogi (lahdenkirjasto.blogspot.com), mutta sen ylläpito on 40

45 lopetettu 94. Syynä on voinut olla esimerkiksi resurssipula. Kuten jo aikaisemmin mainitsin, valmiiden blogipalveluiden vuoksi blogin perustaminen on helppoa ja blogi on usein ensimmäinen askel, jonka kirjasto ottaa sosiaalisten verkkopalveluiden käyttöönotossa. 95 Usein ensimmäinen askel otetaan ilman käyttö- ja resurssisuunnitelmia. Merkittävä ongelma sosiaalisen median käytössä kunta-alalla onkin resurssipula. Myös asioiden tuntemattomuus, muutosvastaisuus, työntekijöiden keski-ikä ja totutut toimintamallit ovat keskeisiä kitkatekijöitä. 96 Lahden Kaikkien kirjasto -blogi oli käytössä vuodesta 2010 vuoteen Videoissa sisältö toimivaa, määrässä parannettavaa YouTube on verkkopalvelu, jonka kautta käyttäjä voi lisätä omia videoita nettiin tai katsoa, ladata sekä kommentoida muiden käyttäjien lisäämiä videoita. YouTube on Internetin suosituin suoratoistovideopalvelu. Suomessa YouTube on neljänneksi suosituin verkkosivusto. YouTubessa katsotaan päivittäin yli kolme miljoonaa videota ja kuukaudessa YouTubessa käy 800 miljoonaa erillistä käyttäjää. 98 Vimeo on YouTuben kaltainen internetissä toimiva videopalvelu. Rekisteröityneet käyttäjät voivat lisätä sivustolle omia videoitaan sekä kirjoittaa videoiden yhteyteen kommentteja. Vimeosta on mahdollista tallentaa videotiedosto henkilökohtaiselle tietokoneelle ilman lisäohjelmia, ellei videon lisääjä ole asetuksissa estänyt tallentamista. 99 YouTube ja Vimeo ovat molemmat helppokäyttöisiä ja käteviä tapoja jakaa videoita netissä. Alustoja voi hyödyntää esimerkiksi kirjailijavierailun kohokohtien esittämiseen verkossa. Videopalveluun lisätyt videot voi linkittää muun muassa kirjaston blogiin, Twitteriin tai Facebook-profiiliin. Eri palvelut siis tukevat toisiaan. Monet käyttäjät ovat jo esimerkiksi verkkolehdissä tottuneet tällaisiin ratkaisuihin ja siksi niitä odotetaan muiltakin verkon toimijoilta Facebook, Lahden kaupunginkirjasto, <www.facebook.com/lahdenkaupunginkirjasto>. 95 Holmberg et al. 2009, 50, Kaurahalme & Syväjärvi 2010, 353, Kaikkien kirjasto -blogi, Wayback Machine, <web.archive.org/web/ /http://lahdenkirjasto.blogspot.com>. 98 Wikipedia, YouTube, <fi.wikipedia.org/wiki/youtube>. 99 Wikipedia, Vimeo, <wikipedia.org/wiki/vimeo>. 100 Saarti et al Ari Haasio 2012,

46 Porin kaupunginkirjastolla on profiili Vimeo-palvelussa. Palveluun on liitytty Profiiliin on ladattu kymmenen videota, viimeisin Kirjasto on linkittänyt videoitaan Facebook-sivustolleen. Kirjaston videoissa esitellään muun muassa kirjailijavierailuja ja kirjaston tapahtumia. Palveluun on lisätty myös Porin kaupunginkirjaston Harlem Shake -video. Facebookiin jaetussa Harlem Shake - linkkipäivityksessä Arja-täti miettii, oliko Porin kaupunginkirjasto ensimmäinen kirjasto Suomessa, joka on tehnyt oman Harlem Shake -videon. 102 Porin kaupunginkirjasto on kekseliäästi nostanut mielenkiintoaan käyttäjien parissa internetin muilla ilmiöillä. Tästä huomaa, että kirjasto on selkeästi ajassa mukana ja seuraa asioita nettimaailmassa. Kirjaston videot on koottu myös Paikalliset videot -osioon Kirjastokaistan nettisivuille 103. Lahden kaupunginkirjasto käyttää myös Vimeo-videopalvelua. Kirjasto on lisännyt videoita Vimeoon Kirjastokaistan profiililla. Lahden kaupunginkirjastoon liittyviä videoita löytyy 13 kappaletta. Ensimmäinen video on lisätty , viimeisin Kirjasto on tehnyt lapsille suunnatun 12-osaisen videosarjan nimeltään Kurkistus kulisseihin, joissa esitellään kirjastossa tapahtuvia asioita. Videoita on linkitetty kirjaston Facebook-sivuille. Myös Porin kaupunginkirjasto on linkittänyt Kurkistus kulisseihin -videoita omaan Facebook-profiiliinsa. Videoissa tutustutaan kirjasto kulisseissa tapahtuviin asioihin, kuten mihin kirja menee, kun laitan sen palautusautomaattiin, miten kaikki uutuudet mahtuvat kirjastoon, millaista on kirjastoautossa, miksi kirjastossa pitää olla hiljaa vai pitääkö olla aina ja mistä ja miten varatut teokset tulevat asiakkaalle. Videosarjassa seikkailee aina eri henkilöt. 104 Esimerkiksi videosarjan osassa kuusi kysellään mistä tiedetään missä kirjan paikka on, kun niitä on niin paljon. Videossa Aivi ja Riitta kiertelevät Lahden pääkirjastossa. Yhtäkkiä he muistavat, että olihan heillä asiaakin kirjastoon, heidän piti nimittäin lainata lemmikkikirjoja. Lastenosastolle saapuessaan he huomaavat, että hyllyjä on niin paljon, etteivät lemmikkikirjat löydy ihan helposti. Mistä henkilökunta mahtaa tietää niiden paikat? Onneksi Suvi saadaan apuun näyttämään, missä lemmikkikirjat ovat ja kertomaan, mistä henkilökunta tietää, mihin mikin kirja kuuluu. Kurkistus kulisseihin -ohjelmasarja on tuotettu yhteistyönä 101 Vimeo, Porin kaupunginkirjasto, <vimeo.com/porinkirjasto>. 102 Facebook, Porin kaupunginkirjasto, <www.facebook.com/porinkirjasto>. 103 Kirjastokaista, <www.kirjastokaista.fi>. 104 Vimeo, Kirjastokaista, <vimeo.com/kirjastokaista>. 42

47 Kirjastokaistan ja Lahden kaupunginkirjaston kanssa. 105 Kirjailijavierailuja tai kirjaston muita tapahtumia videopalveluun ei ole lisätty 106. Kuva 20. Lahden kaupunginkirjaston Kurkistus kulisseihin -videosarjan 7. osa. Kuvakaappaus (vimeo.com/ ) Oulun kaupunginkirjastolla on profiili YouTube-videopalvelussa. Profiiliin on ladattu yksi video Videossa esitellään hauskalla tyylillä Oulun kirjastoa. Edesmennyt kirjailija ja entinen kirjastonjohtaja Samuli Pakkala saapuu Oulun kirjastoon vuonna 2012 ja ilahtuu nykyaikaisen kirjaston mahdollisuuksista. 107 Kirjaston video on myös lisätty Kirjastokaistan nettisivuille Paikalliset videot -osioon 108. Oulun kaupunginkirjaston läsnäoloa sosiaalisen median videopalveluissa ei voi verrata Porin tai Lahden kaupunginkirjaston aktiivisuuteen. Oulun kirjastolla on videopalveluiden suhteen vielä paljon kehitettävää. Tutkimani kirjastot ovat liittyneet sosiaalisen median videopalveluihin melko myöhään, Porin ja Lahden kirjastot vuonna 2011 ja Oulun kirjasto vasta vuonna Esimerkiksi aluekirjasto Entresse on liittynyt YouTube-palveluun jo vuonna Porin ja Lahden kirjastojen lähekkäisistä liittymisajankohdista voisi päätellä, että kirjastoille on pidetty yhteinen koulutustilaisuus videopalveluiden käytöstä kesällä Myös kuvaustekniikan vaikeus voi olla syy kirjastojen myöhäiseen liittymiseen. Videoiden 105 Vimeo, Lahden kaupunginkirjaston video,<vimeo.com/ >. 106 Vimeo, Lahden kaupunginkirjaston videot, <vimeo.com/search?q=lahden%20kaupunginkirjasto>. 107 YouTube, Oulun kaupunginkirjasto, <www.youtube.com/channel/ucz1sta09mfoybtpjncmc3gq?feature=plcp>. 108 Kirjastokaista, <www.kirjastokaista.fi>. 43

48 tekeminen saattoi myös olla ennen älypuhelimien kameratekniikan paranemista melko kallista. Nykyään videon voi tehdä helposti vaikka puhelimella ja videon voi lähettää suoraan puhelimesta sosiaalisen median palveluihin. 3.4 Twitter vielä alkutekijöissä Twitter on mikroblogauspalveluksi kutsuttu sosiaalisen median sivusto. Käyttäjät viestivät enimmillään 140 merkin mittaisilla viesteillä eli tweeteillä. Twitter on eräänlainen yhdistelmä blogeja ja keskustelukanavia, sähköpostia ja pikaviestimiä. 109 Twitter on maailmalla erittäin suosittu pikaviestin, mutta Suomessa se ei ole ainakaan vielä saanut kovin laajaa suosiota. Palvelu on kuitenkin kasvattanut suosiotaan erityisesti mobiilin internetin myötä 110. Toimittaja Saska Saarikosken mukaan Twitter tekee nyt läpimurtoa Suomessa 111. Google-analyysiin perustuvan arvion mukaan käyttäjien määrä Suomessa olisi hieman yli , mutta tarkkaa määrää on vaikea arvioida 112. Hampus Brynolfin Twitterin rajapinnasta keräämien tietojen mukaan Twitterissä on suomeksi twiittaavia tilejä Tilasto ei kuitenkaan huomioi niitä suomalaisia Twitter-tilejä, jotka eivät tuota sisältöä, eikä niitä, jotka twiittaavat englanniksi 114. Moni suomalainen käyttää Twitteriä pelkästään tiedon hakemiseen. Kirjastot voivat hyödyntää Twitteriä esimerkiksi kirjaston blogin tukena. Twiitti blogipäivityksestä kertoo, koska kannattaa taas käydä lukemassa uusi artikkeli kirjaston blogista. 115 Twitter-palvelu on käytössä tutkimistani kirjastoista vain Lahden kaupunginkirjastolla. Porin ja Oulun kaupunginkirjastot eivät ole ainakaan vielä Twitterissä. Lahden kirjaston Twitter-tilillä on 676 twiittiä, 211 seurattua ja 214 seuraajaa ( ). Ensimmäinen päivitys on lisätty 11. huhtikuuta Kirjaston seurattavissa käyttäjissä on kirjastoja ja kirjaston käyttäjiä sekä lisäksi kirjastoalaan liittyviä julkisia henkilöitä, kuten Tuija 109 Haavisto 2009, Yle uutiset, Suomalainen Twitter on pilkottu palasiksi - tarkkoja lukuja julki ensimmäistä kertaa, , <yle.fi/uutiset/suomalainen_twitter_on_pilkottu_palasiksi_-_tarkkoja_lukuja_julki _ensimmaista_kertaa/ >. 111 Saarikoski, Helsingin Sanomat, Kuukausiliite, , <www.hs.fi/kuukausiliite/twitter+tekee+l%c3%a4pimurtoa+suomessa/a >. 112 Saarti et al Ari Haasio 2012, Finnish Twitter Census, Hampus Brynolf, <www.finnishtwitter.com/graph>. 114 Yle uutiset, Suomalainen Twitter on pilkottu palasiksi - tarkkoja lukuja julki ensimmäistä kertaa, , <yle.fi/uutiset/suomalainen_twitter_on_pilkottu_palasiksi_-_tarkkoja_lukuja_julki _ensimmaista_kertaa/ >. 115 Saarti et al Ari Haasio 2012,

49 Aalto, Anja Alasilta ja Tuomas Kyrö. Kirjastoalaan liittyviä tahoja, kuten Kirjastolehti ja Elävä arkisto, kuuluu Lahden kirjaston seurattavien listalle. Seuraajissa oli paljon samoja henkilöitä ja tahoja kuin seurattavissa Twitter-käyttäjissä. Havainnointivaiheen alussa ( ) Lahden Twitter-tilillä oli twiittejä 560, seurattuja 40 ja seuraajia 157. Seurattujen määrä on noussut huomattavasti noin puolen vuoden aikana. Lahden kirjaston Twitter-tilin päivitykset tulevat suoraan kirjaston Facebook-profiilista. Palvelua käytetään tiedottamaan kirjaston asioita myös Twitterin käyttäjille. Vain muutama päivitys on lisätty suoraan palveluun. 116 Kuva 21. Lahden kirjaston Twitter-profiili. Kuvakaappaus (twitter.com/lahtikirjasto) Yhdessä palvelussa julkaistut päivitykset näytetään usein myös toisessa palvelussa sen mukaan, millaisia ristiinkytkentöjä käyttäjä on asetuksissaan tehnyt. Automaattisyötteiden käyttöön liittyy kuitenkin riski sisällön aitouden menettämisestä. On muistettava, että automatiikka ei koskaan korvaa todellista läsnäoloa. Christina Forsgårdin ja Juha Freyn mukaan on usein järkevää luoda samalla kertaa tili useisiin eri palveluihin 117. Kuntien verkkoviestintäohjeessa kuitenkin muistutetaan, että mikäli sosiaalisen median välineitä otetaan käyttöön, tulee niihin varata riittävästi osaamista ja aikaa. Yhteisöpalvelujen sivuja tulee päivittää säännöllisesti. Kuntaliiton ohjeissa kerrotaan, että huonosti hoidettuna sosiaalisen median välineiden käyttö voi olla jopa haitallista maineelle Twitter, Lahden kirjasto, <twitter.com/lahtikirjasto>. 117 Forsgård & Frey 2010, 38, Kuntien verkkoviestintäohje 2010,

50 Mielestäni Lahden kirjaston käyttämät automaattisyötteet eivät ole oikea tapa käyttää Twitter-palvelua. Automaattisyötteet eivät sovellu pääasialliseksi sisällöksi, korkeintaan tukemaan muita päivityksiä. Palvelua käytetään enemmän omien mielipiteiden jakamiseen kuin tapahtumien tiedottamiseen. Tiedottamisessa Twitter soveltuu parhaiten tapahtumien reaaliaikaiseen viestintään. 3.5 Wikipedia unohdettu tietolähde Wikipedia on ilmainen, vapaan sisällön tietosanakirja, joka julkaistaan internetissä. Käyttö perustuu wiki-tekniikkaan. Sisältö on vapaaehtoisten kirjoittamaa. 119 Wikipedia on verkon kuudenneksi suosituin sivusto 120. Ei-ammatillisen arkitiedon hankinnassa sen käyttö on hyvin yleistä. Varsinkin nuoret turvautuvat usein Wikipediasta saatavaan tietoon melko kritiikittömästi. 121 Tämän takia on erittäin tärkeää, että kirjastoilla on Wikipedia-sivut, että tiedot ovat ajan tasalla ja että sisältö on oikeaa. Sivujen päivittämisen avoimuudesta johtuen vastuu sivujen ajantasaisuudesta ja päivittämisestä kannattaa ottaa kirjastoille itselleen. Wikipedia-sivujen sisällön oikeellisuus tulee tarkistaa säännöllisesti. Porin, Oulun ja Lahden kaupunginkirjastoilla on jokaisella oma sivu Wikipediassa. Porin kirjaston sivua on viimeksi päivitetty Wikipedia-sivulla on hyvin tietoa kirjaston muista toimipisteistä ja laajasti kirjaston historiasta. Lainaustilastoa sivustolle on päivitetty valitettavasti vain vuodelta Tietojen lähteitä ei mainita. 122 Oulun kirjaston Wikipedia-sivua on viimeksi päivitetty Kirjaston sivulla ei ole mainittu muita toimipisteitä, ja lainauksien tilastotietoa on lisätty vain vuodelta Kirjaston historiasta on kerrottu, mutta huomattavasti lyhyemmin kuin Porin sivulla. Sivulla mainitaan tietojen lähteet. 123 Lahden kaupunginkirjaston Wikipedia-sivua on viimeksi päivitetty Sivu on selkeästi keskeneräinen ja Wikipedia ilmoittaakin, että Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Sivuilla mainitaan vain kirjaston muut toimipisteet ja kirjastorakennuksen suunnitellut arkkitehtitoimisto Wikipedia, Wikipedia, <fi.wikipedia.org/wiki/wikipedia>. 120 Most popular websites, , <mostpopularwebsites.net>. 121 Saarti et al Ari Haasio 2012, Wikipedia, Porin kaupunginkirjasto, <fi.wikipedia.org/wiki/porin_kaupunginkirjasto>. 123 Wikipedia, Oulun kaupunginkirjasto, <fi.wikipedia.org/wiki/oulun_kaupunginkirjasto>. 124 Wikipedia, Lahden kaupunginkirjasto, <fi.wikipedia.org/wiki/lahden_kaupunginkirjasto>. 46

51 Wikipedia herättää edelleen tunteita puolesta ja vastaan. Sen helppous ja avoimuus viehättää, mutta toisaalta Wikipediaan suhtaudutaan esimerkiksi tiedeyhteisöissä ja kirjastomaailmassa vielä melko kriittisesti. Wiki-alusta ei kuitenkaan tee lähdettä heikoksi. Keskeistä on se, kuka tiedon tuottaa. 125 Jos kirjasto itse päivittää tietojaan Wikipediaan, olisi mielestäni hyödyllistä mainita, kuka päivityksen on tehnyt, tai ilmoittaa ainakin lähteet tarkasti. Tällöin sivujen tieto on luotettavampaa. Wikipedia-sivun ajantasaisuus ja tiedon oikeellisuus on erittäin tärkeää tiedonhankinnan kannalta. Luvussa 1.1 mainittiin, että sosiaalisen median lähteiden merkitys tiedonhankinnassa korostuu entisestään hakukoneiden hakulogiikan takia. Esimerkiksi Google arvottaa Wikipedian korkealle hakutuloksissaan. Näin ihmiset turvautuvat sosiaalisen median tuottamaan tietoon usein tiedostamatta sitä itsekkään. 126 Kuva 22. Oulun kaupunginkirjaston "tynkä" Wikipedia-sivu. Kuvakaappaus (fi.wikipedia.org/wiki/oulun_kaupunginkirjasto) Kirjastojen Wikipedia-sivujen puutteellisuus hieman ihmetyttää. Palvelussa on kuitenkin kyse tiedonhankinnasta, jonka ajattelisi olevat kirjastoille erittäin keskeinen ja tärkeä asia. Mielestäni kirjastojen kuuluisi ottaa Wikipedia vakavasti kilpailijana nettimaailman tiedonhaussa sekä hyödyntää myös sen palvelua. Wikipedia-sivuille kannattaisi lisätä linkit muihin kirjastojen sosiaalisen median palveluihin. Näin palvelut voisivat saada enemmän näkyvyyttä muun muassa Googlen hauissa. 125 Saarti et al Ari Haasio 2012, Ibid,

52 4. Hyvä ja varoittava malliesimerkki, Entresse Erilliseksi malliesimerkiksi valitsin Espoon kaupunginkirjaston aluekirjaston Entressen. Olen lukenut Entressestä paljon positiivisia kommentteja sosiaalisen median käytöstä. Ari Haasio mainitsee artikkelissaan Sosiaalinen media kirjaston palvelu- ja markkinointiviestinnässä Entressen kirjaston yhdeksi sosiaalisen median käytön edelläkävijäksi Suomessa 127. Vertailuvaihtoehdoksi Entresse ei olisi mielestäni soveltunut. Se eroaa Porin, Oulun ja Lahden kaupunginkirjastoista jo siitäkin syystä, että se on vain aluekirjasto. Tässä luvussa kerron yleisesti Entressen toiminnasta sosiaalisessa mediassa ja vertaan sitä muihin tutkimiini kirjastoihin. Lisäksi kerron palveluiden käyttötarkoituksista ja tavoitteiden, seurannan ja välineiden valinnan tärkeydestä sosiaalisessa mediassa. Näitä vertaan Entressen sosiaalisen median käyttöön. Entressellä on tällä hetkellä sosiaalisen median palveluista käytössään Facebook, Flickr, YouTube, Vimeo, Foursquare, Twitter, Instagram, Pinterest, Google+, SlideShare, Scribd ja Wikipedia. Kirjastolla on ollut myös Entressen kirjaston blogi 128 sekä Entressen kirjaston kirjallisuusblogi 129. Kirjastoblogi ei ole enää käytössä ja kirjallisuusblogin ylläpito on lopetettu vuonna Entressen kirjaston sosiaalisen median käytössä on paljon hyviä esimerkkejä, mutta havainnoidessani kirjaston sosiaalisen median toimintaa totesin kirjaston olevan myös varoittava esimerkki siitä, miten sosiaalista mediaa ei tulisi käyttää. Espoon kirjastot, joihin Entresse kuuluu, ovat osa pääkaupunkiseudun HelMetkirjastoverkkoa yhdessä Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kanssa. HelMet on lyhenne sanoista Helsinki Metropolitan Area Libraries. 130 Taloustutkimus selvittää vuosittain verkkobrändien arvostusta Suomessa. Helmet-verkkopalvelu on jo usean vuoden ajan ollut tutkimuksen kolmen kärjessä. Suomalaiset internetin käyttäjät arvostavat verkossa etenkin arkea helpottavia hyötypalveluja Saarti et al Ari Haasio 2012, Entressen kirjasto löytyy sosiaalisesta mediasta, , < _palvelut/entressen_kirjasto/juttuja_kirjastosta/ Entressen_kirjasto_loytyy_sosiaalisesta_%281194%29>. 129 Entressen kirjaston kirjallisuusblogi, <entresselitterae.blogspot.fi>. 130 Espoon kirjasto, <www.espoo.fi/kirjasto>. 131 Taloustutkimus.fi, Uutiskirje 8/2012, <www.taloustutkimus.fi/ajankohtaista/uutiskirje/uutiskirje /google-jo-kymmenen-vuotta-suomen>. 48

53 4.1 Entresse monessa mukana Entressen kirjasto on liittynyt Facebookiin 4. helmikuuta Tykkääjiä sivulla on Muiden tutkimieni kirjastojen tykkääjämääriin ja Espoon väkilukuun verrattu (31. tammikuuta 2013 Espoon väkiluku oli ) tykkääjämäärän luulisi olevan paljon korkeampi. Suosituin ikäryhmä on vuotiaat. Käyttäjien ikäryhmä on korkeampi kuin muilla tutkimillani kirjastoilla. Tämä saattaa johtua Espoon kaupungin asukkaiden ikäjakaumasta. Espoon väestönkasvun painopiste on ollut yli 35-vuotiaissa jo vuodesta Sivustolla on käytössä 11 eri välilehteä: Kuvat, Tapahtumat, Aukioloajat, YouTube, Welcome, HelMet-haku, Pelisäännöt, Instagram feed, Tykkäämiset, Kartta ja Twitter. Facebook-sivulta pääsee siis kätevästi katsomaan muun muassa YouTuben videot, Instagrammin kuvat ja Twitterin tweetit. Sivuston päivittäminen on erittäin aktiivista, päivityksiä lisätään useita kertoja päivässä. Vähempikin olisi mielestäni riittävää, jotta käyttäjät eivät koe statuspäivityksien määrää spämmäykseksi. Kuten muillakin tutkimillani kirjastoilla, myös Entressellä Facebook-sivusto on selkeästi kirjaston pääsivusto sosiaalisessa mediassa. Facebookiin linkitetään tapahtumia myös muista kirjaston käytössä olevista sosiaalisen median palveluista. 134 Kuva 23. Entessen kirjaston Facebook-sivu. Kuvakaappaus (www.facebook.com/entressenkirjasto) 132 Wikipedia, Espoo, <fi.wikipedia.org/wiki/espoo>. 133 Espoo.fi, väestörakenne, <www.espoo.fi/fi-fi/espoon_kaupunki/tietoa_espoosta/tilastot_ja_ tutkimukset/vaesto_ja_vaestonmuutokset/vaestorakenne%28340%29>. 134 Facebook, Entressen kirjasto, <www.facebook.com/entressenkirjasto>. 49

54 Entressen kirjasto käyttää aktiivisesti Facebook-sivustoaan tapahtumien tiedottamiseen. Sivulla käytetään Luo tapahtuma -työkalua, mutta enemmän tapahtumia lisätään suoraan statukseen. Sivuja päivitetään kirjaston nimellä, mutta päivityksen loppuun on joskus laitettu myös päivittäjän nimi, esimerkiksi /Hans. Arja-tädin tapaista ylläpitäjää sivustolla ei ole. Kirjasto päivittää sivuilleen aukioloajat, kirjailijavierailut, lukuvinkit, musiikkisuosituksia ja oman kirjaston toiminnan kannalta keskeisiä tilaisuuksia ja tapahtumia sekä linkityksiä muihin kirjaston sosiaalisen median palveluihin, kirjastoon liittyviin artikkeleihin, videoihin ja tapahtumiin. 135 Myös Entressen kirjastolla on käytössään Muiden viimeaikaiset julkaisut -osio, jossa käyttäjät voivat esittää kysymyksiä ja ideoita kirjastolle. Kommentteja osiossa on toista sataa. Tässä osiossa kirjaston ja asiakkaiden vuorovaikutus on toimivaa. Kirjasto on lähes aina reagoinut asiakkaiden kysymyksiin ja kommenteihin. Sivun päivityksien korostamisessa käytetään Facebookin omaa korostus-työkalua, joka muissa tutkimissani kirjastoissa ei ollut käytössä. Mielestäni korostus-työkalu on tehokas tapa nostaa jotain tiettyä päivitystä enemmän esille. Työkalu tekee päivityksestä koko sivun levyisen eli huomattavasti suuremman kuin päivitykset yleensä ovat. Kirjaston päivitysten kirjoitustyyli on sopivan rentoa. Käyttäjien aktivoimiseen käytetään kyselyjä, myös Facebookin omaa Kysely-työkalua on käytetty. Käyttäjien kommentointi ja tykkäämismäärät ovat myös Entressen kirjastolla melko vähäisiä. Aikajanakuvia kirjastolla on 235, mikä kertoo, että kuvat ovat tärkeässä asemassa myös Entressen kirjaston päivityksissä. Kuva-kansioita kirjastolla on 31. Määrät ovat samaa luokkaa kuin muissa tutkimissani kirjastoissa. Kansiot sisältävät kuvia muun muassa kirjaston tapahtumista, kirjaston rakennusprosessista ja Instagramin kuvista. Nimettömiäkin kansioita valitettavasti löytyi. Nimettömät kansiot kertovat mielestäni huolimattomuudesta ja huolimattomuus johtuu usein resurssien puutteesta. Kansiot olisi helposti ja nopeasti uudelleennimettävissä. Nimettömiä kansioita ei Porin, Lahden tai Oulun kirjaston kuvakansioissa ollut. Kirjasto ei havaintojeni mukaan ilmoita avoimista työpaikoistaan sosiaalisessa mediassa. Tämä saattaa johtua siitä, että Entresse on aluekirjasto, ei niin sanottu pääkirjasto. Facebookin aikajanalle on kätevästi kerätty kaikki kirjaston historiaan liittyvät kohokohdat ja muutokset alkaen vuodesta Aikajanalla näkyy esimerkiksi kirjaston muutto kunnantalolle vuonna 1934 ja Tuomarilan piirikirjaston perustaminen 135 Facebook, Entressen kirjasto, <www.facebook.com/entressenkirjasto>. 50

55 vuonna Muissa tutkimissani kirjastoissa Facebookin kohokohdat-työkalua ei käytetty. Työkalu on mielestäni hyvä tapa käyttää Facebookia historiatietojen tallennuspaikkana. Suosittelen kirjaston kohokohtien lisäämistä Facebook-profiiliin myös muille kirjastoille. Kuva 24. Entressen kirjaston Nuorten osaston Facebook-sivu. Kuvakaappaus (www.facebook.com/entressenkirjastonkibe) Entressen kirjaston Nuorten osastolla on myös oma Facebook-sivu, Entressen kirjaston KIBE. Kiben Facebook-sivu on perustettu 17. helmikuuta Sivustolla on vain 820 tykkääjää. Suosituin ikäryhmä on vuotiaat. Ikäryhmä on kohderyhmää ajatellen juuri oikea. Myös päivitykset ovat selkeästi tyyliltään ja sisällöltään nuorille suunnattuja. 137 Muilla tutkimillani kirjastoilla ei ole käytössä erillistä nuorille suunnattua Facebook-profiilia. Lahden kirjastolla on käytössä kirjaston Nuorten tilan oma blogi. Turun kauppakorkeakoulun tutkimuksen mukaan Facebook on blogia parempi väylä tavoittaa nuoret sosiaalisen median käyttäjät 138. Entressen kirjaston Flickr-profiili on luotu huhtikuussa Palvelu on otettu varhaisessa vaiheessa käyttöön. Tampereen kaupunginkirjaston tutkimuksen mukaan kirjastojen toiminta oli vielä vuonna 2009 kokeiluluonteista 139. Flickrin kuvakansioita (sets) kirjastolla on 157. Kuvia on yhteensä 4865 (27.3.). Entresse käyttää Flickrprofiiliaan selkeästi kuvien tallennuspaikkana. Flickristä kuvia linkitetään esimerkiksi Facebookiin ja Twitteriin. Entressen kirjasto käyttää Flickriä alustana hankkeessaan, 136 Facebook, Entressen kirjasto, <www.facebook.com/entressenkirjasto>. 137 Facebook, Entressen kirjaston Kibe, <www.facebook.com/entressenkirjastonkibe>. 138 Almgren & Jokitalo Ulla-Maija Maunu 2011, Heikkilä 2010, <archive-fi.com/page/53491/ /http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu /lehti/extrat?modeyksi=yksi&takaisin=etusivu/lehti/extrat&teksti_id=17025>. 51

56 jossa se kerää kuvia ja muistoja historiastaan ja esihistoriastaan Keski-Espoon kirjastona, Suvelan kirjastona, Tuomarilan kirjastona ja Lagstadin kirjastona. Palveluun on lisätty kuvia, joihin käyttäjät voivat käydä kommentoimassa vihjeitä, muistojaan ja tietojaan kuviin liittyen. Hankkeesta tiedotettiin kirjaston Facebook-profiilissa. 140 Tämä on mielestäni toimiva tapa osallistaa käyttäjiä ja samalla kerätä historiatietoa. Voisi ajatella, että Facebookissa ilmoitetut kirjaston historian kohokohdat ovat tätä kautta tullutta tietoa. Entresse on käyttänyt Flickrin alustaa samaan tarkoitukseen, kun Hämeenlinnan kirjasto Wiki-alustaa. Porin, Lahden tai Oulun kirjastoilla ei ole käytössään sosiaalisen median kuvapalvelua. Kuvien tallennusalustana käytetään Facebook-profiilia. Jos tämä koetaan toimivaksi alustaksi, ei erillistä kuvapalvelua kannata mielestäni ottaa käyttöön. Kuva 25. Entressen kirjaston Flickr-profiili. Kuvakaappaus (www.flickr.com/photos/entressenkirjasto) Entressen kirjaston YouTube-tili on perustettu Videoita profiilissa on 161 kappaletta (27.3.). Profiililla on 59 tilaajaa ja videoita on katsottu kertaa. Kirjasto käyttää YouTube-tiliä videoiden tallennuspaikkana, josta videoita linkitetään muihin sosiaalisen median palveluihin. Kirjasto on tehnyt videoistaan myös soittolistoja eli yhdistänyt videoita kokonaisuuksiksi. Soittolistoihin on lisätty muun muassa Suosikkivideot (14 videota), Espoon kirjastot (10 videota), Poliitikkopaneeli (8 videota) ja Sananvapausjoulukalenteri (24 videota). 141 Entressen kirjasto kokosi 140 Flickr, Entressen kirjasto, <www.flickr.com/photos/entressenkirjasto>. 141 YouTube, Entressen kirjasto, <www.youtube.com/entressenkirjasto>. 52

57 sananvapautta puolustavan joulukalenterin kirjoista, jotka on kielletty joko Suomessa tai muualla maailmassa. Kirjoja esittelee joukko kirjailijoita ja kirjaston henkilökunta. 142 Kuva 26. Entressen YouTube-tili. Kuvakaappaus (www.youtube.com/entressenkirjasto) Entressen kirjastolla on käytössä myös Vimeo-tili, joka on perustettu Videoita palvelussa on 72 kappaletta, seuraajia 23 kappaletta. Vimeo-tiliä käytetään kirjastossa samaan tyyliin kuin YouTube-tiliä, videoiden säilytyspaikkana, josta ne linkitetään eteenpäin. Palveluun on lisätty samoja videoita ja soittolistoja kuin YouTubeprofiiliin. 143 Muihin tutkimiini kirjastoihin verrattuna Entressen kirjaston sosiaalisen median videopalveluiden käyttö on huomattavasti aktiivisempaa. Käyttö on myös aloitettu kaksi vuotta aikaisemmin kuin Porin ja Lahden kirjastoissa. Oulun kirjasto otti videopalvelut käyttöön vasta vuonna Sisällöllisesti profiilit vastaavat eniten Porin kirjaston videoiden käyttöä. 142 Facebook, Entressen kirjasto, <www.facebook.com/entressenkirjasto>. 143 Vimeo, Entressen kirjasto, <vimeo.com/entresse>. 53

58 Kuva 27. Entressen kirjaston Vimeo-tili. Kuvakaappaus (vimeo.com/entresse) Entressen kirjastolla on myös Foursquare-tili 144. Foursquare on paikkatietoon perustuva verkkopalvelu ja mobiilisovellus. Käyttäjät kirjautuvat palveluun mobiililaitteillaan eri paikoissa ja näin kertovat tuttavapiirilleen missä liikkuvat. Kirjautumisen jälkeen sovellus lähettää päivityksen paikkatiedosta käyttäjän Foursquare-ystäville tai halutessa Facebookiin ja Twitteriin. Jokainen kirjautuminen tuo pisteitä, ja jos käyttäjä kirjautuu samaan paikkaan usein, voi hän saada sen paikan pormestarin arvonimen. Foursquare on perustettu vuonna Vuonna 2011 sillä oli 10 miljoonaa rekisteröityä käyttäjää. Foursquaren suosiota on kasvattanut sen tehokkuus markkinoinnin tukena. Sosiaalisen median palveluissa jaetut kirjautumistiedot toimivat hyvin mainoksina kyseiselle paikalle. Yritykset saattavat myös tarjota Foursquaren käyttäjille alennuksia tai muita palkintoja kirjautumista vastaan Foursquare, Entressen kirjasto, <foursquare.com/v/entressen-kirjasto/4b28ed24f964a e3>. 145 Wikipedia, Foursquare, <fi.wikipedia.org/wiki/foursquare>. 54

59 Kuva 28. Entressen kirjaston Foursquare-tili. Kuvakaappaus (foursquare.com/v/entressenkirjasto/4b28ed24f964a e3) Entressen Foursquare-tilille on lisätty 122 kuvaa, kommentteja ja suosituksia (tips) sivusto on saanut 31 kappaletta. Entressen sivulle on kirjautunut 543 palvelun käyttäjää (total people) ja kirjautumisia on kaiken kaikkiaan ollut 3319 kappaletta (total checkins). 146 Kirjasto siis hyötyy Foursquaren käytöstä niin, että käyttäjä ilmoittaa sijaintinsa sosiaalisissa palveluissa muille ystävilleen, ja kirjasto saa tätä kautta näkyvyyttä ja sen myötä lisää asiakkaita. Kuva 29. Entressen kirjaston Foursquare-profiilista mobiilissa. Kuvakaappaus (www.slideshare.net/jaakkokeskari/foursquare-helmet-kirjastossa-lyhyt) 146 Foursquare, Entressen kirjasto, <foursquare.com/v/entressen-kirjasto/4b28ed24f964a e3>. 55

60 Entressen kirjastolla on Foursquaren käyttäjille suunnattuja tarjouksia ja palkintoja. Esimerkiksi tämänhetkinen tarjous on, että sisäänkirjautuessaan kirjastoon (Check-in) Foursquare-palvelussa käyttäjä voi käydä hakemassa oranssin HelMet-kynän Entressen kirjaston info-tiskiltä. 147 Muilla tutkimillani kirjastoilla palvelua ei ole käytössä. Kuva 30. Entressen kirjaston Twitter-tili. Kuvakaappaus (twitter.com/entresselibrary) Entressen kirjaston Twitter-tilille on lisätty ensimmäinen tweetti 2. toukokuuta Tilillä on 4689 tweettiä, 671 seurattua ja 625 seuraajaa. Twitterin päivitykset tulevat pääsääntöisesti suoraan Facebookista, YouTubesta, Flickristä, Foursquaresta, Instagramista tai Vimeosta. Twitter-profiiliin lisättyjä kuvia Entressellä on 6 kappaletta ja videoita 9 kappaletta. Entressen Twitter-tiliä käytetään lähinnä muissa sosiaalisissa median palveluissa päivitettyjen tietojen jakamiseen myös Twitterin käyttäjille. 148 Automaattisyötteistä johtuen palvelun käytöstä puuttuu kokonaan Entressen kirjaston läsnäolo. Lahden kirjaston Twitter-palvelun käyttöön verrattuna Entressen tilin sisältö on monipuolisempaa, mutta silti valitettavasti yhtä epäaitoa automaattisyötteistä johtuen. Porin ja Oulun kirjastoilla palvelua ei ole käytössä. Entressen kirjastolla on käytössä myös Instagram-palvelu 149. Instagram on ilmainen kuvien jakopalvelu sekä verkkoyhteisöpalvelu, joka avattiin lokakuussa Palvelun avulla käyttäjät voivat jakaa kuvia myös muissa sosiaalisen median palveluissa sekä 147 Foursquare, Entressen kirjasto, <foursquare.com/v/entressen-kirjasto/4b28ed24f964a e3>. 148 Twitter, Entressen kirjasto, <twitter.com/entresselibrary>. 149 Instagram, Entressen kirjasto, <instagram.com/entressenkirjasto>. 56

61 kommentoida ja tykätä toisten käyttäjien kuvia. Palvelun käyttö edellyttää Instagramsovelluksen latausta. Sovelluksen voi ladata vain ios- ja Android -käyttöjärjestelmille. Instagramilla on vuonna 2013 noin sata miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää. Sovelluksessa kuvat pitää rajata neliön muotoon, ja niihin voi valita efektin useista eri vaihtoehdoista. 150 Kuva 31. Entressen kirjaston Instagram-profiili. Kuvakaappaus (instagram.com/entressenkirjasto) Entressen kirjaston Instagram-tilille on lisätty ensimmäinen kuva 2. tammikuuta Profiilissa on tällä hetkellä 232 kuvaa, 58 seuraajaa ja 5 käyttäjää seurannassa ( ). Uusin kuva on lisätty profiiliin 20. joulukuuta 2012, eli käytössä on ollut nyt taukoa. Palvelussa kuvien kommentointi on hyvin vähäistä, tykkäyksiä on muutamia. Kirjasto käyttää Instagram-palvelua samaan tyyliin kuin palvelua tällä hetkellä yleisesti käytetään eli kuvien tehostamiseen eri efekteillä ja jakamiseen muissa sosiaalisen median palveluissa. Palvelun omat ominaisuudet jäävät vähäiselle käytölle. 151 Muissa tutkimissani kirjastoissa palvelu ei ollut käytössä. 150 Wikipedia, Instagram, <fi.wikipedia.org/wiki/instagram>. 151 Instagram, Entressen kirjasto, <instagram.com/entressenkirjasto>. 57

62 Kuva 32. Entressen kirjaston Pinterest-profiili. Kuvakaappaus (pinterest.com/entresselibrary/) Entressellä on käytössä myös kuvapalvelu Pinterest. Pinterestin profiilissa kirjastolla on 22 kuva-kansiota (boards), 355 pinnausta, 39 seuraajaa ja 12 seurattavaa. Profiilin sisältö koostuu muun muassa Entressen kirjaston tyyli-, Kirjoja-, Kirjaston tavarat-, Taidetta- ja Bestselles- kansioista. Kirjasto ei ole tykännyt yhdestäkään palvelun käyttäjän kuvasta. Tämä kertoo mielestäni siitä, että tässäkin palvelussa puuttuu Entressen kirjaston läsnäolo. Kuvissa ei myöskään ole muiden käyttäjien tykkäyksiä tai kommentteja. Käyttö ei ole aktiivista tai vuorovaikutteista. 152 Kuva 33. Entressen kirjaston Google+ -profiili. Kuvakaappaus (plus.google.com/ /posts). 152 Pinterest, Entressen kirjasto, <pinterest.com/entresselibrary>. 58

63 Google+ on Facebookin tapainen Googlen kehittämä verkkoyhteisöpalvelu, joka avattiin 28. kesäkuuta Entressen Google+ -profiilin ensimmäinen päivitys on tehty 8. marraskuuta Profiililla on 46 seuraajaa ja kirjaston piiriin kuuluu 35 käyttäjää. Sivustoa on päivitetty epäsäännöllisesti. Joskus päivityksiä on laitettu kerran päivässä, joskus muutaman viikon välein. Uusin päivitys palveluun on tehty 14. joulukuuta 2012 eli päivitystaukoa on ollut yli kolme kuukautta. Kommentteja päivityksissä on ainoastaan yksi kappale. Palvelun päivitykset ovat samantyyppisiä kuin Facebookissa, kirjaston tapahtumia, aukioloaikoja, kirjailijavierailuja ja linkityksiä muista ja muihin sosiaalisen median palveluihin sekä kirjastoon liittyviin tapahtumiin. Kuva-kansioita palvelussa on 5, kuvia yhteensä 60. Tässä on taas nähtävissä, että palvelun käyttötarkoitusta ja ylläpitoa ei ole suunniteltu loppuun asti. 154 Entressellä on myös englanninkielinen Google+ -profiili. Ensimmäinen päivitys on lisätty myös tänne 8. marraskuuta Sivuston päivitykset ovat lähes samat kuin suomenkielisessä versiossa. Uusin päivitys on tännekin lisätty 14. joulukuuta Seuraajia sivustolla on 219 ja kirjaston piiriin kuuluu 48 käyttäjää. Kuvakansioita profiilissa on 3 ja kuvia yhteensä Muilla tutkimillani kirjastoilla palvelu ei ollut käytössä. Kuva 34. Entressen kirjaston SlideShare-profiili. Kuvakaappaus (www.slideshare.net/entressenkirjasto) 153 Wikipedia, Google +, <fi.wikipedia.org/wiki/google%2b>. 154 Google+, Entressen kirjasto, <plus.google.com/u/0/ /posts>. 155 Google+, Entresse Library, <plus.google.com/u/0/ /posts>. 59

64 Kirjastolla on käytössään myös SlideShare-palvelu 156. SlideShare on internetissä toimiva esitystenjakopalvelu. Palveluun voi ladata PowerPoint-, pdf-, Keynote- ja OpenOffice-esityksiä. SlideShare avattiin vuonna Sitä käyttää kuukausittain noin 12 miljoonaa ihmistä. SlideSharessa olevien esitysten tallentaminen vaatii palveluun kirjautumisen, mutta esitysten katsominen, esitteleminen ja jakaminen netissä on täysin vapaata. 157 Entressen kirjastolla on oma SlideShare-profiili, mutta suurin osa kirjasto esityksistä on lisätty palveluun Jaakko Sannemannin profiililla. Sannemannin profiiliin on lisätty 221 esitystä. Tilillä on 67 seuraajaa ja 80 seurattavaa. Sannermann toimii pedagogisena informaatikkona Entressen kirjastossa. Sannemaan esitykset koskevat Entressen kirjaston lisäksi yleisesti sosiaalista mediaa ja kirjastoja sosiaalisessa mediassa. 158 Entressen kirjaston omaan profiiliin on lisätty 3 esitystä. Seuraajia tilillä on 3 ja seurattavia Kyseessä oleva palvelu ei ole käytössä muissa tutkimissani kirjastoissa. Suosittelen palvelun käyttöönottoa. SlideShare on toimiva palvelu tiedostojen tallennusalustaksi ja jakamiseen sosiaalisessa mediassa. Kuva 35. Entressen kirjaston profiili Scribd-palvelussa (www.scribd.com/entressenkirjasto). Entressen kirjastolla on profiili myös Scribd-palvelussa. Scribd-palvelu on internetissä toimiva esitystenjakopalvelu, jota käytetään tekstidokumenttien ja pdf-tiedostojen jakamispaikkana. Palvelu on perustettu vuonna SlideSharen tapaan palvelussa olevien tiedostojen tallentaminen vaatii kirjautumisen, mutta tiedoston katselu, 156 SlideShare, Entressen kirjasto, <www.slideshare.net/entressenkirjasto>. 157 Wikipedia, SlideShare, <fi.wikipedia.org/wiki/slideshare>. 158 SlideShare, Jaakko Sannemann, <www.slideshare.net/jaakkokeskari>. 159 SlideShare, Entressen kirjasto, <www.slideshare.net/entressenkirjasto>. 60

65 esitteleminen ja jakaminen netissä on täysin vapaata. Palvelussa voi säilyttää ja jakaa muun muassa docx-muotoisia tekstejä tai pdf-tiedostoja. 160 Entressen profiiliin on lisätty 40 dokumenttia. Readcastejä kirjastolla ei ole yhtään, mutta lukukertoja on kertynyt Palvelulla ei ole suomenkielisiä Wikipedia-sivuja. Tästä voisi päätellä, että Scribd ei ole kovin yleisessä käytössä Suomessa. Palvelu ei myöskään ole muilla tutkimillani kirjastoilla käytössä. Entressen kirjastolla on oma sivu myös Wikipediassa. Entressen sivua on viimeksi päivitetty 16. syyskuuta Sivulla kerrotaan lyhyesti kirjaston toiminnasta ja muista aluekirjastoista. Lainaus- ja kävijätilastoja sivulle on valitettavasti päivitetty vain vuodelta 2010 ja kirjaston historiastakin on kerrottu melko lyhyesti. Lähteet on ilmoitettu vain lainaus- ja kävijätilastoissa. 162 Samoin kuin muissa tutkimissani kirjastoissa, myös Entressen kirjastossa Wikipedia oli unohdettu ylläpidettävien sosiaalisen median palveluiden ulkopuolelle. 4.2 Määrä ei korvaa laatua Organisaation edustajien eli tässä tapauksessa kirjaston henkilöstön ennakoiva ja omaaloitteinen läsnäolo tuottaa usein hyvää verkkojulkisuutta. Myönteiset uutiset, jotka eivät perinteisessä mediassa ehkä ylitä uutiskynnystä, voivat sosiaalisessa mediassa levitä laajasti. Ystävällinen asiakaspalvelu jää myös sosiaalisessa mediassa mieleen. 163 On siis tärkeää miettiä, miten käyttäydytään ja mitä sisältöä palveluissa jaetaan. Entressen tapauksessa kirjastolla on käytössään 12 sosiaalisen median palvelua: Facebook, Flickr, YouTube, Vimeo, Foursquare, Twitter, Instagram, Pinterest, Google+, SlideShare, Scribd ja Wikipedia. Tähän lisäksi myös Nuorten osastolla on oma Facebook-sivusto ja Google+ -profiilista on olemassa myös englanninkielinen versio. Kirjastolla on käytössään kolme samantyyppistä kuvapalvelua, Flickr, Instagram ja Pinterest, joita kaikkia se käyttää pääasiassa samaan tarkoitukseen. Lisäksi kirjastolla on käytössä kaksi samantyyppistä videopalvelua, YouTube ja Vimeo, joissa käyttötarkoitus on sama, kolme samantyyppistä yhteisöpalvelua, Facebook, Google+ ja 160 Wikipedia, Scribd, <en.wikipedia.org/wiki/scribd>. 161 Scrbd, Entressen kirjasto, <www.scribd.com/entressenkirjasto>. 162 Wikipedia, Entressen kirjasto, <fi.wikipedia.org/wiki/entressen_kirjasto>. 163 Aalto 2010, <www.kansanvalta.fi/etusivu/tutkimusjakehitys/sosiaalisenmedianmahdollisuudet hallinnollepa>. 61

66 Twitter, joista ainoastaan Facebook-palvelua kirjasto käyttää aktiivisesti sekä kaksi tiedostojenjakopalvelua, SlideShare ja Scribd, joista löytyy samoja toimintoja. Kuva 36. Kuvassa sosiaalisen median palvelut on jaoteltu käyttätarkoituksen mukaisesti. Kuvakaappaus (pro.tsv.fi/ity/downloads/ristikartano-sosiaalinen-media-tieteellisen-kirjaston-tyokaluna.pdf) Facebookin käyttö Entressen kirjastossa on toimivaa ja perusteltua. Sivu kokoaa yhteen kirjaston muissa palveluissa julkaistuja päivityksiä, paitsi ei Twitterin ja Google+:n, ja sivulla tiedotetaan yleisesti kirjaston tapahtumista. Entressen kirjasto käyttää Facebookia alustana myös sisäisessä viestinnässä. Kirjastolla on suljettu ryhmä, Entressen kirjaston sometiimi, joka vastaa kirjaston toiminnasta, yhteisöistä ja sisältöjen jakamisesta sosiaalisessa mediassa. 164 Suljetun ryhmän kautta ryhmän jäsenet voivat keskustella keskenään, vaikka eivät olisikaan kaikki samassa paikassa. Myös Isokankaan ja Vassisen mukaan yrityksissä pitää olla sosiaalisen median työryhmä, jonka jäsenet toimivat yrityksen edustajina sosiaalisessa mediassa 165. Facebookpalvelua suosittelen suljetun ryhmän alustaksi sosiaalisen median työryhmälle myös muille tutkimilleni kirjastoille. 164 Facebook, Entressen kirjaston sometiimi, <www.facebook.com/groups/ /?ref=ts&fref=ts>. 165 Isokangas & Vassinen 2010,

67 Twitterin käytössä Entressen kirjastolta puuttuu läsnäolo. Kirjaston Twitter-päivitykset tulevat suoraan muista sosiaalisen median palveluista. Automatiikka poistaa päivityksistä aitouden eikä korvaa läsnäoloa. 166 Mielestäni Twitteriä kuuluu käyttää enemmänkin omien mielipiteiden jakamiseen kuin tapahtumien tiedottamiseen. Tiedottamisessa Twitter soveltuu parhaiten tapahtumien reaaliaikaiseen viestintään. Automaattisyötteet eivät sovellu sosiaalisen median pääasialliseksi sisällöksi, korkeintaan tukemaan muita päivityksiä. Entresse kertoo SlideShare-palvelussa jakamassaan tutkimuksessa, Entressen kirjaston some numeroina, että kirjasto jakaa lähes kaiken some-sisältönsä myös Twitterin kautta. Tämä voi tutkimuksen mukaan olla järkevää, jos kirjasto pystyy rakentamaan itselleen järkevän seuraajien yhteisön. Kirjastolla on Twitter-tilillään 625 seuraajaa, joka on huomattavasti enemmän kuin Lahden kirjaston tilin 214 seuraajaa. Järkeviä seuraajia tutkimuksessa ei ole määritelty. Mielestäni tällaisia ovat kirjaston palveluista kiinnostuneet kirjaston asiakkaat. Tutkimuksessa kerrotaan, että Twitter on kirjastolle myös informaation löytämiseen tarkoitettu hyvin tärkeä työväline. Kirjasto on yrittänyt rakentaa itselleen käyttökelpoista seurattujen twitteristien yhteisöä. 167 Jos Twitteriä käytetään vain tiedonhankintaan ja toimialan seuraamiseen voisi tätä varten tehdä oman erillisen, ei kirjaston nimissä olevan, tilin. Uusia näkökulmia ja ideoita tweetteihin voi hakea esimerkiksi katsomalla Twitteristä käyttäjien #kirjasto -haun tulokset. Suosittelen palvelua myös Porin ja Oulun kirjastojen käyttöön vain, jos kirjastot pystyvät ylläpitämään tiliä aidosti ilman automaattisyötteitä. Olen omassa Twitter-palvelun käytössäni huomannut, että Twitterin käyttäjät huomaavat, jos tilin ylläpito ei ole aitoa tai läsnäolo on puutteellista. Usein käyttäjät myös huomauttavat läsnäolon puuttumisesta. Esimerkiksi käyttäjä huomautti Porin kaupungin Twitter-tilin 8 kk hiljaiseloo? "Tämä on osa Porin kaupungin viestintää. Seuraa meitä." No mää seuraa ny. #kuinäihiljastlainkaonkaa 168. Eräs käyttäjä huomautti myös Helsingin Sanomien ja muun muassa Anssi Kelan Twitter-tilin epäaidosta läsnäolosta: Hesari hei, Twitteriin automaattisesti tulevat FB-päivitykset eivät ole aktiivista twiittaamista, ja 169. Hyvänä esimerkkinä kirjastojen 166 Forsgård & Frey 2010, Entressen kirjaston some numeroina, 2010, <www.slideshare.net/jaakkokeskari/entressen-kirjastonsome-numeroina>. 168 Päivitykset , <twitter.com>. 169 Päivitykset , <twitter.com>. 63

68 Twitterin käytössä toimii mielestäni HelMet-kirjasto tai ainakin kirjaston Twitterin käyttömuoto on oikea. Suurin osa heidän tweeteistä on kirjoitettu suoraan Twitteriin. Muutamia päivityksiä on myös retweetattu ja niissä on otettu kontaktia muihin Twitterin käyttäjiin. Käyttö on siis vuorovaikutteista eikä vain yksipuolista ja epäaitoa monologia. Tweetit ovat rentoja ja sisältö mielenkiintoista, kirjaston käyttäjille suunnattua. Päivityksissä esitellään uusia ja vanhoja kirjaston palveluja ja ehdotetaan käyttäjille kirjastoalaan ja HelMet-kirjastoon liittyviä tapahtumia. Kirjaston ensimmäinen tweetti on lisätty 22. heinäkuuta Tweettejä kirjastolla on 135, seurattavia 48 ja seuraajia Tweettejä on huomattavasti vähemmän kuin Entressen kirjastolla, mutta tämä johtuu osittain myös siitä, että päivitykset eivät tule suoraan muista sosiaalisen median päivityksistä vaan Twitteriä käytetään omana palveluna, ei automaattisyötealustana. Kuva 37. HelMet-kirjaston Twitter-päivityksiä. Kuvakaappaus (twitter.com/helmet_kirjasto) Entressen kirjaston Google+ -profiilien käyttö on mielestäni vain haitallista kirjaston sosiaalisen median imagolle. Toisin kuin kirjaston Facebook-sivuilla Google+ - profiilissa omat toiminnot, kuten esimerkiksi Piirit, Yhteisöt, Tapahtumat ja Sparks jäävät hyvin vähälle käytölle. Piirit-toiminnolla voi järjestää käyttäjät ryhmiin sen 170 Twitter, HelMet-kirjasto, <twitter.com/helmet_kirjasto>. 64

69 mukaan, kenelle haluaa jakaa mitäkin tietoa. Piirejä voi myös jakaa muiden käyttöön. Yhteisöt-sivulla pystyy luomaan muun muassa suljettuja yhteisöjä sekä liittymään muiden luomiin julkisiin yhteisöihin. Tapahtumat-toiminto mahdollistaa uusien tapahtumien lisäämisen. Tapahtumaan voi kutsua ihmisiä sekä jakaa kuvia ja mediaa suoraan tapahtumasta. Sparks-toiminto etsii videoita ja artikkeleita käyttäjän kiinnostuksen kohteiden mukaan. 171 Kuntien verkkoviestintäohjeessa sanotaan: Jos sosiaalisen median välineitä otetaan käyttöön, tulee siihen varata riittävästi osaamista ja aikaa. Yhteisöpalvelujen sivuja tulee päivittää säännöllisesti. Huonosti hoidettuna sosiaalisen median välineiden käyttö voi olla jopa haitallista organisaation maineelle. 172 Sosiaalisen median videopalveluja Entressen kirjastolla on käytössä kaksi, YouTube ja Vimeo. Mielestäni kahta samantyyppistä palvelua ei kannata ylläpitää, jos käyttötapa ja sisältökin ovat osittain samat. Tällainen rinnakkaiskäyttö ei myöskään ole käyttäjäystävällistä. Kirjasto kertoo tutkimuksessa Entressen kirjaston some numeroina, että kirjaston YouTube-tilillä on hieno menneisyys ja Vimeolla tulevaisuus. Kirjasto on linjannut, että Vimeo on paikka kunnianhimoisille videoille ja YouTube arkisille katkelmille kirjaston elämästä. YouTube-palveluun ei ole pitkään aikaan päivitetty vain YouTubea varten luotua materiaalia. Kirjaston pitää päättää, haluaako se päivittää ja ylläpitää myös erillisiä arkivideoita vai luopuvatko he YouTubesta ja keskittyvät Vimeoon. 173 Pääasiallisena kuvapankkina Entressen kirjastolla toimii Flickr-palvelu. Lisäksi kirjastolla on käytössä Instagram sekä Pinterest. Flickrin käyttö on kirjastolla toimivaa ja perusteltua. Instagramin ja Pinterestin käyttö on epäsäännöllistä ja vuorovaikutusta ei juuri ole havaittavissa. Kaikkien kuvapalveluiden toimintaperiaate on hieman erilainen, mutta perusidea sama: palveluun voi tallentaa kuvia, joita voi kommentoida, tykätä ja jakaa. Pinterestin ideana on linkittää kuvat jostain lähteestä ja näin kuvasta muodostuu linkki tähän lähteeseen. Esimerkiksi Uusia tietokirjoja Entressen kirjastossa -kansion pinnaukset on tehty HelMet-hausta, jolloin kuvan kirjasta kiinnostunut käyttäjä löytää kirjan helposti omaan käyttöönsä. Kuitenkin kansioissa Entressen kirjaston tyyli ja Hienoja paikkoja Entressen kirjastossa kuvat eivät johda mihinkään. Palvelun käyttö on muutenkin jäänyt kesken. Entressen profiilissa on kansio Finlandia-ehdokkaat 2012, 171 Wikipedia, Google+, <fi.wikipedia.org/wiki/google%2b> 172 Kuntien verkkoviestintäohje 2010, Entressen kirjaston some numeroina, 2010, <www.slideshare.net/jaakkokeskari/entressen-kirjastonsome-numeroina>. 65

70 mutta vuoden 2013 ehdokkaita ei enää ole lisätty. Samoin palveluun on lisätty kansio Kesäkuun lehdet: tiede ja tekniikka. Muita kuukausia ei ole lisätty. Palvelun käyttötarkoitusta ja ylläpitoa mielestäni ei ole suunniteltu perusteellisesti. Lisäksi kirjasto ei ole tutustunut Pinterestin käyttöideaan, koska palvelua on käytetty mielestäni väärin. Instagram-palvelua kirjasto on käyttänyt viimeksi yli kolme kuukautta sitten. Instagram-profiilissa on myös palvelun omien toimintojen käyttö unohdettu. Palvelua on käytetty vain tallennusalustana, josta kuvia on linkitetty muihin sosiaalisen median palveluihin, muun muassa Facebookiin. Palvelua käytetään oman kokemukseni mukaan usein vain tallennus- ja jakoalustana. Kahta samaan tarkoitukseen käytettävää palvelua ei kannata ylläpitää. Tämä on mielestäni resurssien tuhlausta. Kuva 38. Kaikki HelMet-kirjaston palvelupisteet Foursquare-palvelussa. Kuvakaappaus (foursquare.com/helmet_kirjasto/list/helmetkirjaston-palvelupisteet) Entressen kirjaston Foursquare-profiilia käytetään mielestäni oikein ja oikeaan tarkoitukseen. HelMet-kirjaston kaikki palvelupisteet, joihin Entressen kirjasto kuuluu, käyttävät Foursquare-palvelua. Palvelun käyttöönotto on todennäköisesti ollut yhteinen päätös HelMet-kirjastossa. Entresse hyödyntää hyvin palvelun tuomia markkinointimahdollisuuksia. Toimiakseen palvelu vaatii käyttäjien aktiivisuutta. Käyttäjiä profiilissa on 543. Tykkäyksiä Entressen Fourquare-sivulla ei ole. Mielestäni profiilin käyttöä pitäisi markkinoida paremmin myös muissa kirjaston sosiaalisen median palveluissa. 66

71 Tiedostojenjakopalveluista Entressen kirjastolla on käytössään SlideShare ja Scribd. Kirjasto säilyttää ja jakaa SlideShare-palvelussa PowerPoint-esityksiä ja Scribdpalvelussa docx-muotoisia tekstejä ja pdf-tiedostoja. SlideShare palveluun voi kuitenkin lisätä myös pdf-tiedostoja 174. Kirjaston mukaan osa kirjastoon tulevista esitteistä tulee tekstitiedostoina, joita on hankala upottaa Facebookiin tai blogiin 175. Scribd-palveluun lisättävät tekstimuotoiset tiedostot voisi mielestäni kääntää pdf:ksi ja lisätä ainoastaan SlideShareen. Näin vältyttäisiin taas yhdeltä ylläpidettävältä palvelulta. Pdf on mielestäni formaattimuotona käyttäjäystävällisempi ja tietoturvallisempi kirjaston kannalta. Entresse on myös ristiriitaisesti julkaissut SlideShare-profiilissaan Scribdpalvelun käyttötapoja -esityksen 176. Esityksessä kirjasto toteaa, että Kirjastolla pitää olla käytössään kattava valikoima verkkopalveluja erilaisten dokumenttien jakamiseen. 177 Entressen kirjaston esityksiä on julkaistu SlideShare-palvelussa kolmen eri profiilin alla, Entressen kirjaston, Jaakko Sannemannin ja Lea Salon. Tämä ei ole mielestäni käyttäjäystävällistä. Usean profiilin käyttö samassa palvelussa lisää ylläpitotyötä. Kaikki esitykset olisi hyvä pitää yhden profiilin alla. Kirjaston profiileissa ei ole käyttäjien kommentteja, Facebook-tykkäyksiä on kertynyt jonkin verran. Entressen Wikipedia-sivu on lyhyt ja sisältö on puutteellista. Sivulle on lisätty vuoden 2010 lainaus- ja kävijätilastot, mutta tilastojen päivittäminen on unohdettu. Vain tilastotiedoissa on mainittu lähde. Mielestäni Entressen kirjaston pitäisi päivittää yleisesti Wikipedia-sivunsa ja lisätä sivulle esimerkiksi Facebookissa jo valmiiksi esillä olevat kirjaston historiatiedot. Lisäksi sivulle kannattaisi linkittää kirjaston muut sosiaalisen median palvelut. Tällöin myös muut kirjaston palvelut saisivat näkyvyyttä Wikipedian kautta. Wikipedia on kuitenkin kuudenneksi käytetyin sosiaalisen median palvelu 178. Palvelua siis kannattaa käyttää ja tietojen oikeellisuus ja lähteiden maininta on luotettavuuden kannalta erittäin tärkeää. On hämmentävää, että myös Entressen kirjasto on laiminlyönyt Wikipedian sosiaalisen median palveluissa, vaikka sekä kirjasto että Wikipedia ovat yleisesti tiedonhaun palveluja. 174 Wikipedia, SlideShare, <fi.wikipedia.org/wiki/slideshare>. 175 Scribd - väline dokumenttien jakamiseen, Entressen kirjaston työkaluja, 2012, <www.slideshare.net/entressenkirjasto/scribd-entressen-kirjaston-tykalu >. 176 SlideShare, Entressen kirjasto, <www.slideshare.net/entressenkirjasto>. 177 Scribd - väline dokumenttien jakamiseen, Entressen kirjaston työkaluja, 2012, <www.slideshare.net/entressenkirjasto/scribd-entressen-kirjaston-tykalu >. 178 Most popular websites, , <mostpopularwebsites.net>. 67

72 Automaattisyötteistä johtuen Entressen Twitter-profiilin tweettimäärästä voi todeta, että kirjaston sosiaalisen median sisältöä on paljon (tilillä 4689 tweettiä). Palveluiden määrä ei kuitenkaan korvaa laatua. Mielestäni Entressen kirjastolle riittäisi sosiaalisen median työkaluiksi esimerkiksi Facebook, Flickr, Vimeo, SlideShare, Wikipedia ja Foursquare, jokaiselle palvelulle oma käyttötarkoituksensa. Entressen kirjasto perustelee useiden sosiaalisen median palvelujen käyttöä sillä, että silloin kirjaston uutiset tulevat juuri niihin palveluihin, joita eri asiakkaat käyttävät. Tästä syystä kirjasto myös kertoo samoja asioita useassa eri palvelussa. Entressen kirjasto haluaa oppia käyttämään kaikkia uusia ja kiinnostavia sosiaalisen median palveluja, jotta he voivat opastuksissa ja Lainaa kirjastonhoitaja -palvelussa opastaa asiakkaita palveluiden käytössä. 179 Entressen mukaan, jos kirjasto haluaa auttaa ihmisiä olemaan luku- ja kirjoitustaitoisia tietoyhteiskunnan aktiivisia kansalaisia, se ei saa itse syrjäytyä. Sosiaalisen median välineiden monipuolinen käyttö kirjastotyössä, henkilöstön opastaminen näiden työkalujen käyttöön ja sitouttaminen uusiin työtapoihin ovat askelia, jotka kirjaston on otettava, jos se haluaa toteuttaa Opetusministeriön ajatusta kirjaston roolista informaation tehokkaan käyttämisen opastajina. 180 Mielestäni sosiaalisen median palveluihin voi tutustua myös vain testimielessä, ilman käyttöönottoa, jos tavoitteena on oppia palvelun käyttö opetus- ja opastuskäyttöä varten. Hyvin usein myös sosiaalisessa mediassa vähemmän on enemmän. Verkkoon tulee jatkuvasti uusia sovelluksia, mutta kaikkien niiden käyttö kirjaston viestinnässä ei missään tapauksessa ole perusteltua. Kannattaa siis keskittyä muutaman välineen haltuunottoon ja olla niissä aktiivisesti esillä. Suurimpia virheitä on avata kirjastolle profiileja useisiin eri palveluihin, mutta ei hyödynnä niitä tehokkaasti Entressen kirjasto löytyy sosiaalisesta mediasta, , < _palvelut/entressen_kirjasto/juttuja_kirjastosta/ Entressen_kirjasto_loytyy_sosiaalisesta_%281194%29>. 180 Entressen kirjaston some numeroina, 2010, <www.slideshare.net/jaakkokeskari/entressen-kirjastonsome-numeroina>. 181 Saarti et al Ari Haasio 2012,

73 4.3 Tavoitteet ja seuranta tärkeää Organisaation, kuten kirjaston, on seurattava ja arvioitava toimintaansa sekä sen hyötyjä kansalaisten ja organisaation tavoitteiden kannalta ja kehitettävä toimintaansa sosiaalisen median käytäntöjen ja toimintamahdollisuuksien kehittyessä. Sosiaalisen median profiileista ilmenevät seuraajien tai tykkääjien määrät eivät yksin ole relevantteja onnistumisen mittarina, vaan mitattavan asian täytyy olla jokin organisaation asettaman tavoitteen tulos, kuten esimerkiksi profiilissa syntynyt laadukas keskustelu. 182 Kirjastojen kaltaisten fanisivujen toiminnallisuudet ovat kehittyneet viime aikoina. Faneja pystyy rajaamaan iän ja sijainnin perusteella, sivuilla voi hyödyntää Facebookin sovelluksia ja kävijämäärien ja kävijöiden aktiivisuutta pystyy seuraamaan. Facebookin haasteisiin kuuluu nopea kehitys, joten organisaation pitää pysyä koko ajan kärryillä siinä, mitä Facebookin maailmassa tapahtuu. 183 Entressen kirjaston sosiaalisen median tavoitteena on sosiaalisen median työkalujen monipuolinen käyttö ja henkilöstön opastaminen näiden käyttöön sekä sitouttaminen uusiin työtapoihin 184. Mielestäni kirjasto osaa hyödyntää sosiaalista mediaa, mutta sen käyttö on liiankin monipuolista ja sitoutuminen työtapoihin osittain puutteellista. Kirjaston tulisi arvioida toimintaansa sosiaalisessa mediassa ja sen hyötyjä käyttäjien sekä kirjaston tavoitteiden kannalta sekä luoda selkeä sosiaalisen median strategia. Pelisäännöt kirjastolla on jo olemassa 185. Kirjasto on tutkinut sosiaalisen median toiminnan lukujaan Entresse toteaa tutkimuksessa, että onnistuminen ja epäonnistuminen eivät näy pelkästään numeroista, jos tavoittelee muutakin kuin kirjaston viestin mahdollisimman tehokasta levittämistä. Kirjaston mukaan numerot kertovat kuitenkin suuntaa siitä, herättääkö kirjaston sosiaalisessa mediassa tekemä työ kiinnostusta ihmisissä. 186 Sosiaalisen median läsnäoloa, käyttäjien aktiivisuutta ja tavoitteiden toteutumista on siis hyvä seurata, jotta osaa kohdistaa resurssit oikeisiin palveluihin. Vaikka valtaosa 182 Aalto 2010, <www.kansanvalta.fi/etusivu/tutkimusjakehitys/sosiaalisenmedianmahdollisuudet hallinnollepa>. 183 Isokangas & Vassinen 2010, Entressen kirjasto löytyy sosiaalisesta mediasta, , < _palvelut/entressen_kirjasto/juttuja_kirjastosta/ Entressen_kirjasto_loytyy_sosiaalisesta_%281194%29>. 185 Salo 2011, <www.slideshare.net/leasalo/entressen-kirjaston-pelisnnt-somessa>. 186 Entressen kirjaston some numeroina, 2010, <www.slideshare.net/jaakkokeskari/entressen-kirjastonsome-numeroina>. 69

74 tarjolla olevista sosiaalisen median seurantavälineistä on suunnattu yrityksille, samoja menetelmiä voidaan soveltaa myös julkisiin organisaatioihin. Kirjastojen kohdalla tämä tarkoittaa esimerkiksi uuden verkkopalvelun, Facebookiin lisättyjen tapahtumien tai tiedotteiden aikaansaaman verkkonäkyvyyden sekä vuorovaikutteisen kommentoinnin määrän ja aktiivisuuden arviointia. 187 Verkkonäkyvyyden seurantaan tarkoitettuja sosiaalisen median seurantavälineitä on tällä hetkellä A Wiki of Social Media Monitoring Solutions -wikin mukaan tarjolla 230 vaihtoehtoa ( ) Seurantavälineiden antamien tulosten perusteella saadaan muodostettua tilannekuva kirjaston toiminnan aktiivisuudesta sosiaalisessa mediassa sekä suuntaviivoja sille, mihin suuntaan verkkotoimintojen näkyvyyttä voitaisiin kehittää Seurantavälineiden tehokkuutta ja käyttöominaisuuksia on jo testattu kirjaston sosiaalisen median läsnäolon seuraamiseen. Rohkimaisen ja Kortelaisen vuonna 2010 tekemässä tutkimuksessa tarkasteltiin selainkäyttöisiä sosiaalisen median seurannan välineitä. Tutkimuksen kohteena oli Kouvolan kaupunginkirjasto - maakuntakirjaston Medianmajan toiminta ja sisällöt sosiaalisen median eri palveluissa. Tutkittavia seurantavälineitä olivat Blogpulse, Google Blog Search, Samepoint, HowSociable sekä Social Mention. Käyttötarkastelun mukaan HowSociable kerää eri yhteisöpalveluissa esiintyvät maininnat kätevästi tulostauluun ja on helppokäyttöinen. Samepoint on ilmainen, nopea ja helppokäyttöinen palvelu, mutta se ei jaottele tuloksia. Blogimerkintöjen analyysiin tarkoitettu Blogpulse on helppokäyttöinen ja sen avulla voi havainnollistaa esimerkiksi blogimerkintöjen aikasarja. Google Blog Search löytää sosiaalisen median sisällöt tehokkaasti ja sen käyttöliittymä on kaikille Googlen myötä ennestään tuttu. Social Mention on myös tarkastelun mukaan käyttöliittymältään selkeä. 190 Hyvä väline sosiaalisen median läsnäolon seurantaan on myös Netvibes. Sen avulla voi koota kaikissa käytössä olevat sosiaalisen median palvelut yhdelle sivulle luettavaksi. Näin kokonaisuus on helpommin hahmotettavissa ja näkee selkeästi, missä palvelussa verkkoläsnäolo on aktiivista ja missä ei. Esimerkiksi Espoon kaupunginkirjasto, johon myös Entresse kuuluu, on koonnut kaikki aluekirjastonsa Netvibes-palveluun, jossa se on vielä kategorisoinut palvelut omille välilehdille: Facebook, Twitter, Blogit, Videot ja 187 Kortelainen & Rohkimainen <ojs.tsv.fi/index.php/inf/article/viewfile/3603/3355>. 188 A Wiki of Social Media Monitoring Solutions, <sites.google.com/site/socialmediamonitoringlist>. 189 Kortelainen & Rohkimainen 2010, <ojs.tsv.fi/index.php/inf/article/viewfile/3603/3355>. 190 Ibid. 70

75 Kuvat. Espoon kaupunginkirjastoon kuuluu 14 aluekirjastoa, joita kaikkia voi seurata yhtäaikaisesti Netvibes-palvelun avulla. 191 Palvelun käytöstä voi siis olla hyötyä käyttäjien lisäksi myös itse organisaatiolle. Kuva 39. Espoon kaupunginkirjaston aluekirjastojen Facebook-sivut Netvibes-palvelussa. Kuvakaappaus (www.netvibes.com/espoolibrary#facebook) On hyvä muistaa, että sosiaalisen median tavoitteellinen käyttö alkaa internetin sisällön aktiivisesta seuraamisesta jo ennen sosiaalisen median käyttöönottoa. Organisaation on oltava selvillä, mitä ja missä siitä sekä sen toimialaan liittyvistä ajankohtaisista asioista verkossa puhutaan. 192 Esimerkiksi oman organisaation ja toimialan googlaaminen auttaa paljon tilanteen selvittämisessä. Kun ryhdytään toteuttamaan kirjaston markkinointiviestintää verkossa, on ensin luotava suunnitelma, kirjattava tavoitteet ja määritellä tarkkaan, kuka kirjastosta tekee mitäkin Netvibes, Espoo library, <www.netvibes.com/espoolibrary>. 192 Aalto 2010, <www.kansanvalta.fi/etusivu/tutkimusjakehitys/sosiaalisenmedianmahdollisuudet hallinnollepa>. 193 Saarti et al Ari Haasio 2012,

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti Tiedepuisto // Sähäkkä-hanke Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti mainonta markkinointi rekrytointi Santeri Lanér, VTM Tietotekniikan ammattilainen vuodesta 1996 Yrittäjänä ja konsulttina vuodesta

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä ArctiChildren InNet -seminaari, Rovaniemi 25.1.2012 projektisuunnittelija Anna-Laura Marjeta, Verke projektisuunnittelija Heikki Lauha,

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi>

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi> Kysy kirjastonhoitajalta Linkkikirjasto Tiedonhaun portti Frank-monihaku kirjastot.fi> : Tiedonhaku-kanava Kaikki hakupalvelut ja hakutavat { www.kirjastot.fi/tiedonhaku Tiedonhaku-kanava kokoaa yhteen

Lisätiedot

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttöohje

Sosiaalisen median käyttöohje Sosiaalisen median käyttöohje 2 (5) Sisällysluettelo Esipuhe... 3 Taustaa... 3 Sosiaalisen median tukemat ydintoiminnot ja tavoitteet... 4 Osallistumisen periaatteet... 4 Koulutus... 5 Tietoturvallisuus...

Lisätiedot

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Tilaisuuden järjestäjä FBO Facebook-opas Facebook-markkinoinnin käsikirja ja valmennusohjelma verkossa http://facebook-opas.akatemia.fi

Lisätiedot

Mitä ope)ajan tulee /etää ne/stä ja sosiaalisesta mediasta Jyväskylä, 29.11. Oskari Uo/nen vies/ntäkonsul?, yri)äjä

Mitä ope)ajan tulee /etää ne/stä ja sosiaalisesta mediasta Jyväskylä, 29.11. Oskari Uo/nen vies/ntäkonsul?, yri)äjä Mitä ope)ajan tulee /etää ne/stä ja sosiaalisesta mediasta Jyväskylä, 29.11. Oskari Uo/nen vies/ntäkonsul?, yri)äjä Millaisia kokemuksia ja ajatuksia teillä on sosiaalisesta mediasta? Mihin koulussa voitaisiin

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 Sosiaalinen media mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 1 Sosiaalisen median määrittely Sosiaalinen media on tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

Viestinnän muutosten jalkautus

Viestinnän muutosten jalkautus Viestinnän muutosten jalkautus Ponnistus Ryhmän käyttäytyminen Yksilön käyttäytyminen Asenne Tieto Aika Viestintästrategia Suomen Akatemiassa Akatemia viestii aktiivisesti tutkijoille ja tiedeyhteisöllä

Lisätiedot

SOME-INFO 16.11.2015. Sosiaalinen media tutuksi ja mitä hyötyä siitä on kylätoiminnalle?

SOME-INFO 16.11.2015. Sosiaalinen media tutuksi ja mitä hyötyä siitä on kylätoiminnalle? SOME-INFO 16.11.2015 Sosiaalinen media tutuksi ja mitä hyötyä siitä on kylätoiminnalle? TOIVEET PÄIVÄN TILAISUUDESTA! Maaseutukuriirin SOME-kyselyyn tuli yhteensä 20 vastausta. Kaikilla vastanneilla organisaatiolla

Lisätiedot

Tiedekirjojen markkinointi sosiaalisessa mediassa. Ajankohtaista julkaisemisessa 6.3.2015 Mandi Vermilä

Tiedekirjojen markkinointi sosiaalisessa mediassa. Ajankohtaista julkaisemisessa 6.3.2015 Mandi Vermilä Tiedekirjojen markkinointi sosiaalisessa mediassa Ajankohtaista julkaisemisessa 6.3.2015 Mitä sosiaaliset mediat ovat? Miksi sosiaalisia medioita käytetään markkinointikanavina? Koska sosiaalisen median

Lisätiedot

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään?

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Educa 27.1.2012 Hannu Laukkanen 1 Aiheitamme tänään Tieto ja viestintätekniikka - TVT- koulussa ja opetuksessa Sosiaalinen media mahdollisuuksien media Tekijänoikeudet

Lisätiedot

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti! Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä

Lisätiedot

Sosiaalinen media työnhaussa

Sosiaalinen media työnhaussa Sosiaalinen media työnhaussa Sosiaalisen rekrytoinnin kanavat Englantilaisen yrityksen Provide vuonna 2012 luoma sosiaalisen rekrytoinnin kompassi (inhunt.fi) Some sopii kaikille ei vain viestintä- ja

Lisätiedot

Sosiaalinen media kirjaston. Maagista mediaa. Ala-Kuljunkatu 1, Seinäjoki 1.12.2009 klo 8.35-10.00 luova johtaja Katri Lietsala

Sosiaalinen media kirjaston. Maagista mediaa. Ala-Kuljunkatu 1, Seinäjoki 1.12.2009 klo 8.35-10.00 luova johtaja Katri Lietsala Sosiaalinen media kirjaston näkökulmasta. Tapaus Facebook näkökulmasta. Tapaus Facebook Maagista mediaa. Ala-Kuljunkatu 1, Seinäjoki 1.12.2009 klo 8.35-10.00 luova johtaja Katri Lietsala Gemilo Toiminta

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Katri Lietsala, Gemilo Oy Toimitusjohtaja, perustaja

Sosiaalinen media. Katri Lietsala, Gemilo Oy Toimitusjohtaja, perustaja 1 Sosiaalinen media Katri Lietsala, Gemilo Oy Toimitusjohtaja, perustaja Puhelin 040-7499072, sähköposti katri.lietsala@gemilo.com Gemilo Oy. Rautatienkatu 21 A, Tampere Katri on konsultoinut lukuisia

Lisätiedot

Kansalaisneuvonta ja järjestöt sosiaalinen media

Kansalaisneuvonta ja järjestöt sosiaalinen media Kansalaisneuvonta ja järjestöt sosiaalinen media Yhteistyö7laisuus Helsinki 10.9.2014, Salla Halme Sosiaalinen media MIELETÖN MAHDOLLISTAJA vuorovaikumeinen verkkovies7ntäväline tai - kanava jokainen voi

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Sosiaalisen median lähtökohtia ja käyttökokemuksia. Verkostokoordinaattori Pekka Hytinkoski HY, Ruralia-instituutti, Mikkeli

Sosiaalisen median lähtökohtia ja käyttökokemuksia. Verkostokoordinaattori Pekka Hytinkoski HY, Ruralia-instituutti, Mikkeli Sosiaalisen median lähtökohtia ja käyttökokemuksia Verkostokoordinaattori Pekka Hytinkoski HY, Ruralia-instituutti, Mikkeli Sosiaalinen media? Jussi-Pekka Erkkola (2008) kuvailee sosiaalisen median seuraavasti:

Lisätiedot

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Kunnanjohtajana somessa Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Tausta Virkaura kunnallishallinnossa Kuntien keskushallinnon tehtävissä 80 luvulta saakka Jämsän hallintojohtajana 2001-2012

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2014. Huhtikuu 2014

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2014. Huhtikuu 2014 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 14 Huhtikuu 14 Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna 14 (26.2.-21.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2015. 12.6.2015 Hagerlund Tony verkkoviestintäpäällikkö

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2015. 12.6.2015 Hagerlund Tony verkkoviestintäpäällikkö Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 15 Taustaa Kysely toteutettiin huhtikuussa 15 (1.-17.4.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaaville Vastaajia

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

VERKON. Taloustutkimus Oy

VERKON. Taloustutkimus Oy VERKON SISÄLLÖT 2011 Taloustutkimus Oy TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Taloustutkimus Oy on tehnyt Verkon sisällöt -tutkimuksen yhteistyössä Vapa Median kanssa. Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa

Lisätiedot

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret

Lisätiedot

Wikit kouluttajan työkaluna

Wikit kouluttajan työkaluna Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Wikit kouluttajan työkaluna Wiki Wiki on kouluttajalle helppokäyttöinen työkalu tallentaa ja julkaista koulutusmateriaalia

Lisätiedot

Sosiaalinen media kylätoimijoiden viestinnässä ja kylien markkinoinnissa

Sosiaalinen media kylätoimijoiden viestinnässä ja kylien markkinoinnissa Sosiaalinen media kylätoimijoiden viestinnässä ja kylien markkinoinnissa Auli Lepistö, 050 531 5093 Digiteekki Oy Säkylä Lännen kyläyhdistys 1 Sisältö Mitä on sosiaalinen media Sosiaalisen median työkaluja

Lisätiedot

Nuoret ja nuorisotyöntekijät facebookissa

Nuoret ja nuorisotyöntekijät facebookissa Nuoret ja nuorisotyöntekijät facebookissa Tuula Hohenthal, LTO, KM projektitutkija/erikoissuunnittelija Reetta Leppälä, KT, lehtori Centria ammattikorkeakoulu Esityksen sisältö 1. Hanke ja tutkimusaineisto

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

http://fi.wikipedia.org/wiki/rakennerahas to http://fi.wikipedia.org/wiki/tem Christina Forsgård

http://fi.wikipedia.org/wiki/rakennerahas to http://fi.wikipedia.org/wiki/tem Christina Forsgård Sosiaalinen media - mikä se on, mihin sitä käytetään? - viestintä ja vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa - sosiaalinen media ja rakennerahastoviestintä Christina Forsgård Yhteisöllinen eli sosiaalinen

Lisätiedot

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin SIVU 1 LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin SIVU 2 Päivän ohjelma Mikä on LinkedIn palvelu? Ketkä palvelua käyttävät? Miten palvelu

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Sosiaalinen media Valion viestinnässä

Sosiaalinen media Valion viestinnässä Sosiaalinen media Valion viestinnässä Pia Kontunen, viestintäjohtaja 28.3.2011 Sosiaalinen media uudistaa liiketoimintaa Esityksen sisältö Pia Kontunen Minkälainen yritys on Valio ja mitä se haluaa viestiä?

Lisätiedot

Verkostomainen ja luova 1imityö

Verkostomainen ja luova 1imityö Verkostomainen ja luova 1imityö Juha Laamanen/ Sovelto Var$ tunnista Agenda Läpinäkyvyyden aika Tieto on arvokasta, eikä sitä pidä jakaa kenelle tahansa? Organisaa@o on yhteisö, ei koneisto Sosiaalinen

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Mikä on WordPress? itse ylläpidettävä (self-hosted) WordPress.com: ilmainen 3. osapuolen ylläpitämä pilvipalvelu (Cloud-hosted)

Mikä on WordPress? itse ylläpidettävä (self-hosted) WordPress.com: ilmainen 3. osapuolen ylläpitämä pilvipalvelu (Cloud-hosted) WordPress.com Mikä on WordPress? Tällä hetkellä maailman suosituin ns. julkaisujärjestelmä (CMS) Rakennettu blogialustaksi, nykyään myös muussa käytössä ilmainen ns. avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

Missä menet, Internet?

Missä menet, Internet? Missä menet, Internet? Lokkaali-hankkeen avajaisseminaari 18.9.2009 Kimmo Paajanen, Neo Arena, CIE kimmo.paajanen@neoarena.fi 1 Miksi internetiin menemiseltä ei voi välttyä? Sanomalehtien perinteinen kehittäminen

Lisätiedot

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin SIVU 1 LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy SIVU 2 Päivän ohjelma Mikä on LinkedIn palvelu? Ketkä

Lisätiedot

Ari Haasio Ari Haasio YTL, FM, yliopettaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Ari Haasio Ari Haasio YTL, FM, yliopettaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu Ari Haasio Ari Haasio YTL, FM, yliopettaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu Puhelin on hämmästyttävä keksintö, mutta mitä käyttöä sillä muka voisi olla? (1876, Rutherford B. Hayes, Yhdysvaltojen presidentti)

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Khall liite 1 Kh 26.1.2016

Khall liite 1 Kh 26.1.2016 1 Khall liite 1 Kh 26.1.2016 Luonnos 31.12.2015 SUOMUSSALMEN KUNNAN SOSIAALISEN MEDIAN OHJEET Tämä ohje sisältää Suomussalmen kunnan ja kuntakonsernin yhteisöjen toimintaperiaatteet sosiaalisen median

Lisätiedot

Kirjastoverkkopalvelut. Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista

Kirjastoverkkopalvelut. Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista Kirjastoverkkopalvelut Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista 2008 ASIAKASKYSELY KANSALLISISTA KIRJASTOVERKKOPALVELUISTA 1. Kirjastosektori ( Mitä kirjastosektoria edustat ) 2. Työtehtävä

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

FC WILD viestintäsuunnitelma. 12.04.2015 Tapio Keränen

FC WILD viestintäsuunnitelma. 12.04.2015 Tapio Keränen FC WILD viestintäsuunnitelma 12.04.2015 Tapio Keränen Sisältö Viestinnän nykytila Viestinnän tavoitteet Viestinnän osapuolet Viestinnän foorumit ja kanavat Viestinnän vuosikello Viestinnän mittarit Tulevat

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto Johdannoksi Ei riitä, että kirjastolla on hyvät kokoelmat. Lisäksi asiakkaiden tulisi löytää niiden luo.

Lisätiedot

Verkkokaupan asiakaspalvelu. 15.4.2011 Oulu

Verkkokaupan asiakaspalvelu. 15.4.2011 Oulu Verkkokaupan asiakaspalvelu 15.4.2011 Oulu 15.4.2011 SIVU 2 Kiitos kun tulit! Ota lappu ja mieti 3 min. Kerro kuka olet, mistä tulet, mitä harrastat Miksi verkkokaupan asiakaspalvelu on sinulle tärkeää

Lisätiedot

Sosiaalinen media teollisuudessa Yleiskuvaa ja esimerkkejä

Sosiaalinen media teollisuudessa Yleiskuvaa ja esimerkkejä Sosiaalinen media teollisuudessa Yleiskuvaa ja esimerkkejä 13.6.2013 Mekatroniikkaklusterin seminaari Harri Lakkala Harri Lakkala DI, yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntija ja konsultti Tehnyt töitä

Lisätiedot

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa 7.5 2014 Anu Korkiakangas Myynninmaailma Oy www.myynninmaailma.fi Miksi sähköinen markkinointi? Tukemaan myyntiä Tavoitat oikeat kohderyhmät

Lisätiedot

Social Media Newsroom Olet jo sosiaalisessa mediassa, halusit tai et. Ota keskustelun ohjat omiin käsiisi.

Social Media Newsroom Olet jo sosiaalisessa mediassa, halusit tai et. Ota keskustelun ohjat omiin käsiisi. Social Media Newsroom Olet jo sosiaalisessa mediassa, halusit tai et. Ota keskustelun ohjat omiin käsiisi. MAINEENHALLINTA KUNTOON SOSIAALISESSA MEDIASSA. OSALLISTU JA JOHDA KESKUSTELUA BRÄNDISI YMPÄRILLÄ.

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Sosiaalisen median hyödyntäminen yritystoiminnassa - Facebook

Sosiaalisen median hyödyntäminen yritystoiminnassa - Facebook Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Sosiaalisen median hyödyntäminen yritystoiminnassa - Facebook Sisältö Facebook ja sen käyttö Suomessa Yrityksen

Lisätiedot

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:

Lisätiedot

MITEN SELVIÄT DIGIAJASSA?

MITEN SELVIÄT DIGIAJASSA? (Päivitetty 10.8.2015) MITEN SELVIÄT DIGIAJASSA? KEHITY JA OTA HYÖTY IRTI! MITEN SELVIÄT DIGIAJASSA? KEHITY JA OTA HYÖTY IRTI! Digitaalisuus tuo mahdollisuuksia, joita emme ole ennen nähneet tai edes kuvitelleet.

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa 1- vaihe Tammi 2010 touko 2011, toteutuma sekä 2-vaiheen suunnitelma Raahen ammattiopisto Aija Keski-Korsu Sisältö Osallistuminen

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

ICT:n sosiaalinen käytettävyys

ICT:n sosiaalinen käytettävyys ICT:n sosiaalinen käytettävyys Jouni Backman 06.09.2007 Maailma muuttuu muuttuuko ihminen? Peruuttamaton ja syvällinen käyttäytymisen muutos digitaalinen alkuperäisväestö ja siirtolaiset 120 100 80 60

Lisätiedot

ERFARENHETER FRÅN SECOND LIFE YHDESSÄ OPPIMINEN ERILLÄÄN

ERFARENHETER FRÅN SECOND LIFE YHDESSÄ OPPIMINEN ERILLÄÄN ERFARENHETER FRÅN SECOND LIFE YHDESSÄ OPPIMINEN ERILLÄÄN Kim Holmberg -- Isto Huvila -- Nancy Pettersson -- Maria Sundström Informationsförvaltning / Öppna Universitetet SISÄLTÖ 1. Tutustutaan Second Lifeen

Lisätiedot

Sosiaalisen median päivä 6.5.2010. Toriesitykset klo 13 15

Sosiaalisen median päivä 6.5.2010. Toriesitykset klo 13 15 Sosiaalisen median päivä 6.5.2010 Toriesitykset klo 13 15 Mitä on virtuaalimaailma käytännössä? Mitä siellä voi tehdä? Miten minä voisin hyödyntää virtuaalimaailmaa omassa opetuksessani? Sosiaalisen median

Lisätiedot

Joroisten kunnan sosiaalisen median ohje

Joroisten kunnan sosiaalisen median ohje Joroisten kunnan sosiaalisen median ohje Tämän ohjeen tarkoituksena on opastaa sosiaalisen median käyttöä Joroisten kunnan eri toiminnoissa sekä ohjata henkilöstöä toimimaan sosiaalisessa mediassa vastuullisesti

Lisätiedot

M I T E N R O T A R Y N Ä K Y Y S O S I A A L I S E S S A M E D I A S S A

M I T E N R O T A R Y N Ä K Y Y S O S I A A L I S E S S A M E D I A S S A Rotary ja Internet 1 M I T E N R O T A R Y N Ä K Y Y S O S I A A L I S E S S A M E D I A S S A RI:n ryhmät 2 Kuva: http://www.bbrotary.w5h-global.com/ Rotarit sosiaalisessa mediassa 3 Facebook Miksi Facebook?

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohje

Sosiaalisen median ohje LUONNOS Sosiaalisen median ohje pvm ja käsittelyelin www.nurmijarvi.fi 1 Nurmijärven kunnan sosiaalisen median ohje Sisällys sivu 1. Johdanto 1 2. Mitä on sosiaalinen media? 2 3. Miten kunta voi hyödyntää

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO 24.1.2007 MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA KIRJASTOSTRATEGIASSA 2006-2012 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston

Lisätiedot

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön 1 Saatteeksi Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Monissa yrityksissä parhaillaan pohditaankin, miten suhtautua ja osallistua tähän uuteen

Lisätiedot

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja sosiaalinen media. Pirjo Sallmén Kirjastot.fi, 2013

Lapset, nuoret ja sosiaalinen media. Pirjo Sallmén Kirjastot.fi, 2013 Lapset, nuoret ja sosiaalinen media Pirjo Sallmén Kirjastot.fi, 2013 Tilastoja 89% suomalaisista 16 74-vuotiaista käyttää nettiä - EU-maiden välisessä vertailussa suomalaiset nuoret sijoittuvat internetin

Lisätiedot

ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto

ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto Opiskelijoiden tvt-taidot ennen ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto TVT Tieto- ja viestintäteknologian tät i käyttö muuttunut t rajusti viimeisinä vuosikymmeninä

Lisätiedot

Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa

Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa Museoliiton tiedottajapäivät Kotka 18-19.9.2008 Sirpa Stenström, verkkoviestintäsuunnittelija Tampereen kaupunki, sivistyspalvelut Tampereen kaupunki Mitä

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Place client logo here in Slide Master

Place client logo here in Slide Master Place client logo here in Slide Master DNA Tutkimus mökkeilijöiden netinkäytöstä Place client logo here in Slide Master Tutkimuksen menetelmä ja toteutus Tiedonkeruu ja näyte: n=1005 online-haastattelua

Lisätiedot

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia. SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013 Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.fi Social Mobile Local 7.3.2013 Perusversio-esimerkki 1.0

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely Maaliskuu Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna (12.2.-1.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla Vastaajia

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.)

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.) 1. Luokka-aste 3 66 22.8% 4 92 31.8% 5 103 35.6% 6 23 8 % 7 2 0.7% 8 2 0.7% 9 1 0.3% 2. Sukupuoli Tyttö 159 55 % Poika 130 45 % 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät päivittäin koulussa? ATK-luokan/kirjaston

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28. 1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.8% 2. Sukupuoli Tyttö 179 59.9% Poika 120 40.1% 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot