Loppuraportti Vinkkejä Virosta Elämyksiä Etelä-Karjalaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loppuraportti Vinkkejä Virosta Elämyksiä Etelä-Karjalaan"

Transkriptio

1 Loppuraportti Vinkkejä Virosta Elämyksiä Etelä-Karjalaan EKLU

2 SISÄLLYSLUETTELO SAATESANAT 3 TAUSTAA 3 RETKEILYN MUODOT 5 REITTIEN NYKYTILA 7 TOIMENPIDE-EHDOTELMA 9 REITTIEN ARVIOINTI 12 ARVIOIDUT KOHTEET JA REITTIEN KÄYTTÖVALMIUS 12 YHTEENVETO MAAKUNNAN REITEISTÄ 14 Helmet 14 Haasteet 15 Mahdollisuudet 15 Vapaa sana 16 2

3 Saatesanat Etelä-Karjalan ensimmäisen kansainvälisen Leader- hankkeen kolmivuotinen työ päättyy Hanke on mahdollistanut lukuisia kontakteja ja uusia yhteistyötahoja myös Suomen rajojen ulkopuolella. Hankkeessa yhdistyivät liikunta, luonto ja kulttuuri matkailun viitekehyksen alla. Hankkeessa yli rajojen tehty olosuhdetyö tuotti aikaiseksi mm. valtavan määrän valokuvamateriaalia, useita koulutustilaisuuksia ja käytännön apua myös muille maakunnassa samaan aikaan tehdyille hankkeille. Maakunnan retkeilyreittien kartoitustyössä löytyi paljon hyvää, mutta toisaalta myös runsaasti kehitettäviä asioita, ajatellen retkeilyreittejä ja niiden ympärillä olevaa toimintaa, sekä infrastruktuuria. Tähän raporttiin on koottu tärkeimpiä huomioita ja kehitysajatuksia joiden tavoitteena on viedä Etelä-Karjalan retkeilyä positiivisessa mielessä eteenpäin. Luontoliikunnan ja retkeilymatkailun eteen tehtävä työ jatkuu myös tulevaisuudessa. Toivottavasti hankkeemme tuotosta hyödynnetään monipuolisesti myös hankkeen jälkeisenä aikana. Hanke ei olisi toteutunut pelkästään EKLU:n omana työnä. Iso kiitos kuuluu Etelä- Karjalan kunnille, Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiölle, yrityksille, yhteisöille, seuroille, yhdistyksille ja vapaaehtoistoimijoille, jotka ovat omilla teoillaan edesauttaneet hanketta sen eri vaiheissa. Hanke on osoitus siitä, että ylimaakunnallinen ja kansainvälinen yhteistyö ovat tärkeitä pienelle maakunnallemme. Toisaalta haluamme esimerkillämme kannustaa alueemme toimijoita ennakkoluulottomaan ja monipuoliseen yhteistyöhön niin maakunnassamme kuin sen ulkopuolellakin. Vinkkejä Virosta Elämyksiä Etelä-Karjalaan Taustaa Etelä-Karjalassa on erilaisten hankkeiden toimesta rakennettu retkeilyverkostoa 1990-luvulta alkaen runsaasti. Retkeilyreitit puoltavatkin paikkaansa osana rakentamatonta luontoa. Suomalaisten liikuntatottumuksia tutkittaessa on käynyt ilmi, että rakentamaton luonto ja ulkoilureitit ovat toiseksi suosituin liikuntapaikka heti kevyenliikenteen väylien jälkeen. Toisaalta liikunta-aktiivisuutta mitattuna etenkin kävely ja pyöräily ovat suosittuja liikuntamuotoja suomalaisten keskuudessa. Talviaktiviteeteistä hiihto on suosittujen lajien listalla varsin korkealla. 3

4 Retkeilyreitit eivät ole kuitenkaan pelkkä liikuntapaikka, vaan ne toimivat myös matkailukohteina, koululuokkien opetuspaikkoina ja perheiden virkistäytymispolkuina. Retkeilyreitit ovat tie luontoon. Luontoympäristöllä on tutkittuja positiivisia vaikutuksia mm. stressihormonin tasoon, verrattuna vaikkapa kaupunkiympäristöä. Merkityt polut tarjoavat ihmisille turvallisen mahdollisuuden tutustua luontoon, ylläpitää ja rakentaa omaa luontosuhdettaan. Suomessa jokamiehen oikeudet mahdollistavat myös luonnon monipuolisen hyötykäytön. Retkeilyreitit taukopaikkoineen ovat hyvä palvelulisä metsässä liikkujalle. Kotimaisten reittien käyttö poikkeaa mm. keskieurooppalaisista reiteistä. Esimerkiksi Saksassa reitit ovat kulkutie paikasta toiseen. Kulkuteiden varrelle onkin muodostunut runsaasti erilaista palvelutarjontaa kuten majoitus- ja ravintolatoimintaa, vuokrauspalveluita jne. Reittien käyttötarkoitusta lisäävät myös erilaiset luontoon ja historiaan liittyvät nähtävyydet. Reitit koetaankin tärkeinä matkailun edistäjinä ja esimerkiksi paikalliset yritykset sijoittavat resurssejaan reittien ylläpitoon. Yhteiskunnan panostus retkeilyyn näkyy hyvin katukuvassa selkeinä opastauluina ja merkintöinä liikenteen solmukohdista johtavina yhdysreitteinä aina varsinaisille runkoreiteille, mikä takaa myös sen, että reittejä käytetään runsaasti. Suomessa on totuttu lähtemään reiteille ulkoilemaan, harrastamaan ns. hyötyliikuntaa ja jopa hakemaan elämyksiä ja yöpymään luontoon. Esimerkiksi naapurimaassamme Virossa reitit toimivat liikuntapaikkana, jossa voi harrastaa pyöräilyä, kävelyä, juoksua, suunnistusta ja talvisin hiihtoa. Reittejä hyödynnetään erilaisia tapahtumia silmällä pitäen. Tällaisia ovat mm. lasten pulkkamäet talvisin, hiihtotapahtumat ja vaikkapa Peramaan alueella järjestettävä metsälentis -turnaus. Virolaiset kutsuvat omia reittejään ns. Sport track reiteiksi, joissa yhdistyvät liikunnan ilo ja metsän tarjoama luontoelämys. 4

5 Edellä mainittuihin seikkoihin viitaten globaalissa yhteiskunnassamme monen itsensä toteuttamisen tarpeiden kirjo on suuri. Toisaalta reitit tarjoavat matkailumielessä suuria mahdollisuuksia osana maaseudun elävöittämistä. Reittikartoitusten yhteydessä on käynyt ilmi, että maakunnassa on paljon reittejä, joihin ei ole rakentamisen jälkeen paljoa panostettu ja tällöin ne toimivat vajaakäytöllä. Tässä reittien kehittämiseen tähtäävässä kartoitusraportissa on pureuduttu niihin kipukohtiin, joita reiteillä tulisi huomioida, jotta ne olisivat tulevaisuudessa yhä useamman poluntallaajan mielikohteina. Raportissa käsitellään myös hankesuunnitelman mukaisesti vesiretkeilyä, polkupyöräreittejä ja talviretkeilyn mahdollisuuksia. Retkeilyn muodot Retkeilyreittien kehittämisessä on pyritty miettimään kaikki neljä vuodenaikaa ja niihin liittyen eri luontoliikunnan muodot. Retkeilyn vanhin muoto on jalan liikkuminen luonnossa. Se on helpoin tapa siirtyä luontoon ja yleisin ymmärtämämme retkeilyn muoto. Suurin osa reiteistämme on rakennettu tukemaan juuri jalan tapahtuvaa retkeilyä. Tästä syystä patikointireitit ovat tärkeä retkeilyn kehittämisosa-alue. Tuhansien järvien maassa ja maakunnassa johon Saimaa rajoittuu, on tärkeä miettiä myös vesillä tapahtuvaa retkeilyä. Vesiretkeilyn infrastruktuuriin on panostettu varsin runsaasti viime vuosien 5

6 aikana, eikä syyttä. Käytetyimmät nuotiopaikat maakunnastamme löytyvät juuri Saimaan rannalta. Vesiretkeily kaikkinensa käsittää veneilyn ja melonnan eri muodot. Liikkumismuodosta riippuen on erilaisia tarpeita myös taukopaikkoihin ja merkintöihin liittyen. Eniten kasvava retkeilyn muoto on pyöräretkeily. Pyöräretkeilyn on varsin suosittua Keski-Euroopassa, mutta yhä suuremmassa määrin myös Venäjällä. Pyöräretkeilyn ympärille rakentuu paljon kaupallisen elämän tarpeita, kuten majoituspalveluita, ruokailupalveluita ja välinevuokrausta, sekä pyörähuoltoa. Pyöräilyn tulevaisuuden mahdollisuutena voidaan nähdä maastopyöräily. Neljäntenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä, retkeilyn muotona on suksin tapahtuva talviretkeily. Kaakkois-Suomi sijaitsee mannerilmastovyöhykkeellä kahden suuren vesialueen välissä, mikä takaa suhteellisen lumivarmat talvet. Hiihtolatuverkostoa on runsaasti. Laavujen talvinen hyödyntäminen on järkevää, sillä laavut toimivat talvella hiihtäjän huoltopisteinä. Suuri osa latuverkoston laavuista sijaitsee järvien välittömässä läheisyydessä, mikä takaa laavujen ympärivuotisen käytön. 6

7 Talviretkeilyn mahdollisuuksiin kuuluvat myös luistelu ja lumikenkäkävely, joiden saavutettavuus ja markkina-arvo ovat toistaiseksi vielä pienet. Reittien nykytila Retkeilyreittejä rakennettaessa on keskitytty pitkälti reittimerkintöihin ja taukopaikkojen rakentamiseen. Rakennusvaiheessa ei ole riittävästi pohdittu kuka reittejä käyttää ja kuka reittejä huoltaa esimerkiksi rakennushankkeen jälkeen? Pelkkä reitti metsässä ei näy valitettavasti mihinkään. Näin ollen reittejä ei löydetä. Reittien markkinointiin ja tuotteistamiseen tulisi panostaa, sillä reiteillä on paljon annettavaa myös satunnaiselle matkaajalle. Lähtötilanne reittien rakentamiseen on erilainen kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Toisaalta suomalainen ajattelutapa reittien käytön suhteen on varsin suppea. Reitit on tehty retkeilyä varten, huolimatta siitä, että reiteillä voisi olla monipuolisempaa käyttöä. Retkeilyreitteihin liittyy tunnistamattomia ongelmia. Arvokkaat luontopolut saavat rapistua rauhassa, sillä reittien suunnitteluvaiheessa ei ole mietitty, paljonko reittien ylläpito maksaa ja kuinka reittiä hoidetaan? Reitit ovat useissa tapauksissa rakennettukin palvelemaan pelkästään oman kylän asukkaita. 7

8 Kunnat ovat tehneet sopimukset maanomistajien kanssa eli reitit kuuluvat kunnille. Valitettavasti kunnissa reitit nähdään pitkälti pelkkänä kulueränä, eikä aina edes sellaisena, sillä reittejä ei mielletä liikuntapaikaksi. Mikäli kunnassa nähdään retkeilyreitit kehittämiskohteina, niin ongelmana ovat kuitenkin reittilinjaukset talousmetsissä, joissa hakkuiden aiheuttamiin jälkiin reagoidaan viiveellä (myrskytuhot oma lisänsä). Reittien merkintöjä ei uusita riittävän usein. Puuhuolto ja wc tyhjennykset tehdään liian harvoin, ilman mitään erikseen suunniteltua järjestelmää vapaaehtoispohjalla. Kaikilla reittiosuuksilla ei ole kiinnitetty huomiota pitkospuihin, eli reitit pääsevät rehevöitymään siinä määrin, että retkeilyn mielekkyys kärsii. Vain ani harvoin reittien aloitus ja päätepisteille on opastus. Koska karttamateriaalien taso vaihtelee ja matkailutoimistojen tietotaso reiteistä on varsin heikkoa, ei turisteille voida reittejä edes markkinoida. Edellä mainittujen puutteiden lisäksi osa reiteistä kulkee paikoissa, joissa ei luontoelämystä pääse syntymään. Haja-asutusalueiden heikkoutena on myös palveluiden niukkuus. Reitille ei voi vaan mennä, vaan reittiä on lähdettävä etsimään. Pyöräily- ja melontareiteiltä puuttuvat merkinnät lähes kokonaan. Hiihtourilla luotetaan liiaksi latukoneen tekemään jälkeen. Nämä seikat harventavat entisestään reittien käyttöä. Kun informaatio reiteistä on heikko, niin tuolloin syntyy negatiivisia tuntemuksia seutukuntaa ja retkeilyä kohtaan. 8

9 Toimenpide-ehdotelma Retkeilyn profiilia ja positiivista henkeä tulisi nostattaa niin, että retkeilyreitit nähtäisiin investointina, ei niinkään ylimääräisenä kulueränä. Reitit parhaimmillaan tarjoavat hienoja kokemuksia kaikenikäisille. Reitit tukevat myös muuta harrastustoimintaa, koulutustoimintaa ja tuovat alueelle matkailun euroja. Reitit tulisi nähdä ilman kuntarajoja yhtenä suurena liikuntapaikkana, jota hoidetaan keskitetysti, suunnitelmallisesti ja ammattitaidolla. Reittien tunnettavuutta tulisi nostattaa erilaisten tapahtumien, juttusarjojen ja runsaan tiedonjakamisen avulla. Reittien määräajattelusta tulisi päästä laatuajatteluun, jolla pystytään takaamaan reittien huolto ja laatukriteerit kaikkialla maakunnassa. Reittien tulisi olla hyödynnettävissä monipuolisesti ympärivuotisesti eri retkeilymuodot huomioiden. Koska maakunnan reitit ovat tiedossa, tulisi olemassa olevia reittejä kehittää. Uusia reittejä tarvitaan ainoastaan liikenteen solmukohdista ja hotelleista ns. runkoreiteille (poissuljettuina vesiretkeilyreitit). Tällä tavoin pystytään markkinoimaan reittejä ulkopaikkakuntalaisille ja tarjoamaan turvallinen ja helppo lähestymistapa reitteihin. Karttatyö tulisi reittien osalta uudistaa niin, että kartoissa olisi muutakin informaatiota kuin reittimerkinnät ja majoituskohteet. Reittien varrella on paljon erilaisia nähtävyyksiä, jotka tulee saada mukaan reittiinformaationa. Myös ns. reittikohtaiset selostekortit markkinoivat reittiä mitä parhaalla mahdollisella tavalla. Maakunnassamme on muutamia retkipolkuja joiden tulevaisuutta tulisi pohtia kokonaan uudessa valossa. Reiteille on rakennettu laavuja tai taukopaikkoja, jotka ovat toimivia, tosin vain väärässä asiayhteydessä (reitit, jotka alkavat ei mistään ja jatkuvat ei mihinkään ). Esimerkiksi polkupyöräreittikarttoihin ei ole merkitty laavuja laisinkaan. Pyöräreitit tarjoaisivat muutenkin mahdollisuuksia muutoksiin, eli patikointireittien laavuja voisi harkita liitettäväksi osaksi pyöräilyreittiverkostoa. 9

10 Yksi näkökulma on miettiä ensin palveluita ja niiden välille reittejä. Toinen on pohtia maakuntamme vahvuuksien hyödyntämistä. Vesiretkeilyreiteille luontevin ympäristö on Saimaa. Patikkaretkeilyn kehittämisalueeksi voisi sopia maakunnan pohjoispää Imatralta Parikkalaan. Pyöräretkeilyn parhaat palat löytyvät läntisen maakunnan alueelta ja talvisten aktiviteettien luontevin painopiste olisi Imatra- Lappeenranta akseli, jossa on jo olemassa rakenteita eri hiihtomuodoille ja niiden ympärille rakentunutta monipuolista palveluverkostoa. Vesiretkeilyreitit ovat varsin hyvällä mallilla. Reittien kehittämistä tarvitaan lähinnä Saimaan alueen monipuolisempaan hyödyntämiseen. Reittivalikoima on varsin suppea. Myös tuotteistamisajattelua tarvitaan. Reiteillä ei ole merkintöjä lainkaan, mikä vaikeuttaa aloittelevan melojan melontainnostusta. Olemassa olevat hiihtoladut vaativat niin ikään kriittistä tarkastelua. Suurin ongelma on latujen tarkoituksenmukaisuus. Varsinkin reitit, joissa ei ole laavuja tulisi jättää kokonaan retkeilyreittien kehittämisen ulkopuolelle. Lisäksi aukeilla kulkevat reitit ovat ongelmallisia, mikäli niitä ei ole merkitty mitenkään. Pelkkään latu-uraan ei voi 10

11 luottaa, mikäli sattuu satamaan lunta ja tuulemaan runsaasti. Latureitit (kansanhiihtoladut) voisivatkin noudattaa retkipolkujen uria, jolloin kesää varten tehdyt reittimerkinnät ja laavut saataisiin käyttöön myös talvisin. Tämä tarkoittaisi selkeää parannusta hiihtoreittien palveluihin. Uusina retkeilytuotteina retkeilyn monimuotoisuutta täydentäen tulisi miettiä maastopyöräreittien kehittämistä. Osa sopisi varmasti patikointireittien tilalle tai yhteyteen, jolloin patikkareitin laavu palvelisi myös maastopyöräilijää. Lumikenkäkävely talvisena tuotteena on tunnettu, mutta varsinaisia reittejä maakunnassa ei ole ainuttakaan. Lumikenkäkävelyn kehittäminen voisi tuoda lisää retkeilijöitä ja käyttöä patikkareiteille myös talvisin. Olemassa olevien reittien kunnostus ja valikointi retkeilyn kehittämisohjelmaan on avainasia. Reittien tuotteistaminen on toinen suuri kysymys, jonka tarkoituksena ja tavoitteena tulisi olla mielenkiinnon nostattaminen, palveluiden parantaminen ja reitin paketointi tuotteeksi. Tällöin maakunnan matkailuyritysten, ja yhdistysten on helppo käyttää, markkinoida ja jopa myydä reittejä turisteille matkailutuotteena. Tuote voi pitää sisällään liikunta- ja luontoelämyksiä eri tavoin höystettyinä, kuitenkin niin, että reitille tulevan henkilön tarvitsee keskittyä vain olennaiseen eli retkeilyyn tai liikuntaan. Kaikkien reittien yhteisenä haasteena on reiteille johtavien kylttien puuttuminen. Reitit eivät näy katukuvassa riittävän hyvin. Reiteille tulisikin saada omat liikennemerkit ns. valtateiden, kuntakeskusten yhteyteen, sinne missä ihmiset liikkuvat. 11

12 Reittien arviointi Arvioitavat reittikohteet on valittu satunnaisotantana niin, että maakunnan kaikista kunnista on reittejä vertailukohteiksi. Pääsääntöisesti tavoitteena on ollut löytää monipuolisia reittikokonaisuuksia, joissa on mahdollisuus päiväretkien lisäksi tehdä myös yön yli kestäviä vaelluksia. Toisaalta reitin käytölle on hyvä olla muitakin perusteita, kuin pelkästään ns. oman kylän luontopolku. Reiteistä on siis arvioitu niiden soveltuvuus maakunnan asukkaiden ja matkailijoiden käyttöön. Tärkeimpiä reitin laatua kuvaavia mittareita ovat reitin saavutettavuus, ympärivuotinen käytettävyys, palvelut, infrastruktuuri, reittimerkinnät, reitin kuljettavuus, reitin vaativuustaso, reitin varrella olevat nähtävyydet ja reitin soveltuvuus mm. matkailutuotteeksi. Tässä projektissa reiteille on laadittu oma arvioskaala. Skaalan tarkoituksena on laittaa reittejä ns. tärkeysjärjestykseen, sillä kaikkien reittien kunnostaminen on kallista ja jopa järjetöntä. Toisaalta reittien vertailu mahdollistaa tavoitteiden asettamisen kunnostustoimille. Vertailu helpottaa ymmärtämään mihin tulisi pyrkiä ja kuinka paljon tulee reittiä kehittää. Arvioskaala on seuraava: *****= laatureitti, johon tulisi pyrkiä. ****= markkinointikriteerit täyttävä reitti, joka on tuotteistettu. ***= reitti, jota voi suositella, mutta jota ei ole tuotteistettu. **= potentiaalinen reittikokonaisuus, joka vaatii vielä korjaustoimenpiteitä, ennen kuin reittiä voi markkinoida käyttäjille. *= reitti, joka ei sellaisenaan täytä reitille asetettavia tavoitteita, mutta josta on muutoksia tekemällä mahdollisuus ottaa esim. reitin osia muuhun retkeilykäyttöön. Arvioidut kohteet ja reittien käyttövalmius Reitti Kunta Lisätiedot Valmiusluokitus Lahnajärven Lemi Patikointi / 8km * kierros Repovuoren lenkki Lemi Patikointi / 5km * Länsi-Saimaan Lpr, T-saari, S-taipale, Pyöräily / 182km *** kierros Lemi, Luumäki Katralammen Lpr Paikointi / 13,8km *** kierros Ylämaan kivipolku Lpr Patikointi / 9km * Salpapolku Lpr Paikointi / 10km ** 12

13 Saimaan Lpr Pyöräily / 60km ** kanavareitti Väliväylä Lpr, T-saari, Lemi, Melonta/155km **** Luumäki Myötävirtaan reitti Lpr Patikointi/7km ** Läntisen Saimaan Lpr Hiihto / 15km *** hiihtoladut Rautaesirippureitti Parikkala, Rautjärvi, Pyöräily / 150km ** Ruokolahti, Imatra, Lpr E10 Imatra, Ruokolahti, Patikointi / 95km *** Kaukovaellusreitti Rautjärvi, Parikkala Saimaan Lpr, T-saari, Pyöräily / 170km *** Saarikierros Ruokolahti, Imatra Hiitolanjoki Rautjärvi Patikointi ** Simpelejärven Rautjärvi, Parikkala Melonta * kierros Jääkausipolku Parikkala Patikointi/12km * Mikkiksen Parikkala Patikointi/15km * tarinapolku Oronmyllyn Parikkala Hiihto/9,5km ** hiihtoladut Orrain polku Savitaipale Patikointi/10km **** Jääkauden jäljet Savitaipale Patikointi/9km *** kivikauden ihminen Säänjärven Savitaipale Patikointi/4km * luontopolku Kuolimon kierros Savitaipale Melonta /120km **** Huopaistenvirran Luumäki Patikointi/9km ** retkipolku Pärsäniemen Luumäki Patikointi/1km ** luontopolku Kivijärven Luumäki Hiihto *** hiihtoladut Haikkaanlahden Taipalsaari Patikointi/22km ** retkeilyreitti Karvajalanjoen Taipalsaari Patikointi/1km *** luontopolku Haikkaanlahden latu Taipalsaari Hiihto/10,8km *** 13

14 Yhteenveto maakunnan reiteistä Helmet Etelä-Karjalan maakunta tarjoaa paljon nähtävää ja hienoja luonto- ja kulttuurielämyksiä. Saimaa on maakuntamme ehdoton ykköskohde, jonne pääsee kesällä meloen ja talvella hiihtäen ja jopa joskus myös luistellen. Saimaan monimuotoisuus, historialliset kanavat, jääkauden jäljet ja esihistorialliset muistomerkit tekevät maamme suurimmasta järvestä houkuttelevan retkikohteen. Saimaa on kaikkien saavutettavissa. Parin päivän pyöräretki tarjoaa satunnaiselle matkailijalle hienoja elämyksiä, vaikka itse järvelle ei pääsisikään. Saimaan ympärillä on palveluiden keskittymä, joiden näkyvyyttä tulee kuitenkin parantaa. Reppuretkeilijän unelmamaasto löytyy (E10) Ruokolahden ja Parikkalan väliltä. Todellista erämaamaastoa ei ole vielä tarpeeksi hyvin tuotteistettu. Lisäksi reitit ovat suuren yleisön tietämättömissä. E10 varrelta löytyy mm. Sisä-Suomen paras lintujärvi, vanha Ruotsi-Suomen rajapyykki ja venäjän rajan eksotiikkaa. Maakunnan läpi kulkeva kaukovaellusreitti vaatii kuitenkin kiireesti kunnostusta. Reitin varrella on tehty suuria hakkuita, sekä myrskyt ovat tehneet seudulla tuhoja, jotka hankaloittavat kulkemista oleellisesti. 14

15 Haasteet Suurin haaste reittien osalta on laatumielikuvien parantaminen. Reittien tulee olla sellaisia jonne kannattaa mennä. Laadun parantamisen ykköskriteerinä voidaan pitää reittien huoltopalveluiden parantamista. Huolto on siis muutakin kuin polttopuiden toimitus ja puuceen tyhjennys kerran tai kaksi kertaa vuodessa. Huoltopalveluiden tulisi toimia automaattisesti, ilman että puutteista erikseen ilmoitetaan. Huoltoon kuuluvat kaikki rakenteet ja reittimerkinnät ja urat, jotka tulee käydä läpi riittävän usein ja säännöllisesti. Huolto on reittien merkittävin kuluerä tasaisen laadun takaamiseksi ja kulujen kurissapitämiseksi kuntien tulisi suosia ns. yhden luukun periaatetta. Yksi taho, ottaa vastuun huollosta ja pystyy näin myös takaamaan laadun. Laadukkaat reitit markkinoivat itse itseään, niitä on helppo hyödyntää esimerkiksi erilaisten ohjelmapalveluiden ja tapahtumien näyttämöinä. Mahdollisuudet Etelä-Karjalalla on mahdollisuudet nousta merkittäväksi retkeilymatkailun maakunnaksi. Maakunnasta löytyvät kaikki retkeilyn tärkeät elementit; järvet, joet, erämaatyyppiset alueet ja tietenkin palvelut. Ainutlaatuiseksi Etelä-Karjalan tekevät sen monipuolinen luonto, kulttuuri ja maakunnan monimuotoinen historia. Kulkuyhteydet ovat toistaiseksi hyvät. Etelä-Karjalaan pääsee maantietä, rautatietä, vesiteitä ja ilmateitse. Maakunnan sijainti lähellä pääkaupunkiseutua ja Venäjän rajaa avaavat etulyöntiaseman matkailullisesti moneen muuhun maakuntaan verrattuna. Kansainväliset lentoyhteydet tarkoittavat mahdollisuuksia myös luontopalveluyrittäjille, jotka hyötyvät toimivasta reittiverkostosta. 15

16 Reittien laatuun kannattaa panostaa oman maakunnan ihmisten hyvinvoinnin vuoksi, mutta myös kasvavaa liikuntamatkailua silmällä pitäen. Reittejä ei voi tuoda laajamittaisesti julki, ennen kuin reitit ovat kunnossa. Reitit on tuotava osaksi katukuvaa, jotta tietoisuus niiden olemassa olosta kasvaa. Vapaa sana Retkeilyreittien kokonaishyödyllisyyttä on ilmeisesti vähätelty, sillä reitit on ainoastaan synnytetty ja jätetty elämään omaa elämäänsä. Ajan myötä useat reitit ovat rapistuneet. Reittejä ei ole kunnostettu tai ylläpidetty suunnitelmallisesti vaan vapaaehtoisvoimin aina silloin kun rahaa on löytynyt. Henkinen ilmapiiri reittien ja retkeilyn ympärillä on varsin positiivinen eli reitit nähdään hyvänä asiana. Toisaalta reittien tärkeyden mittaria voidaan myös kyseenalaistaa: miksi reitit on päästetty huonoon kuntoon? Maakunnan reitteihin on sentään investoitu merkittävästi, jos mietitään asiaa kokonaisvaltaisesti kaikki tukitoimenpiteet huomioiden. Kunnossapidon osalta puhutaan pienistä euromääristä jos mietitään 16

17 millaista kohderyhmää reitit palvelevat ja mikä on reittien rakentamiseen kulunut rahamäärä. Retkeilyn eteen on tehty paljon maakunnassa. Reitit on rakennettu pitkälti paikalliset tarpeet huomioiden. Reittien laadun sijasta on tuotettu enemmän määrää. Mikäli samat euromäärät kohdistettaisiin laatuajattelu edellä muutamiin retkeilykohteisiin, meillä voisi toimia retkeilymatkailun valtatie Etelä-Karjalassa, jonne suunnistaisi ihmisiä kaukaa Euroopasta asti niin sanotulle pyhiin vaellukselle raikkaaseen luontoon. Saimaan alue voisi olla käsite, joka tunnettaisiin kaikkialla. Se tietäisi parhaimmillaan uusia matkailun työpaikkoja ja rahaa alueellemme. Nyt meidän reittejä eivät tunne edes oman maakuntamme matkailuneuvonnan asiantuntijat, joiden tulisi johdattaa ihmisiä reiteille. Mikäli retkeilyn dilemma toteutuisi jossakin muussa asiayhteydessä, vaikkapa jääkiekossa tai uinnin harrastajien keskuudessa, niin asiaa tuskin katseltaisiin edes päivää pidemmälle. Miltä kuulostaa uimahalli ilman vettä? Tai jäähalli jonka keskialueelta puuttuu jää kokonaan? Retkeilyreitit ovat juuri siinä tilassa (kuoret ilman sisältöä), että ne ovat olemassa, mutta ne eivät ole valmiita palvelemaan retkeilijää odotusten mukaisesti. Toimiva reitistö päihittää monessakin mielessä niin uimahallit kuin jäähallitkin. Retkeilyreitit eivät ole pelkkä liikuntapaikka. Ne ovat paikkoja, joissa pääsee hengittämään. Ne ovat paikkoja kaikelle kansalle, ne ovat matkailukohteita, ne korostavat luontoarvoja, ne ovat paikallishistoriamme muistomerkkejä, ne ovat energiataloudellisia, ympäristöystävällisiä ja taloudellisia liikuntapaikkoja. Ne palvelevat enemmän kuin yhtä liikuntamuotoa. Retkeilypalveluiden kehittäminen on siis monellakin tapaa meidän kaikkien asia. Miksi retkeilyyn ei ole panostettu enempää? Näytöt puuttuvat, sillä osa reiteistä kulkee tylsässä maastossa, osassa reiteistä puuttuvat pitkospuut ja usein luonto on ottanut polut kasvillisuudella valtaansa. Osa hyvistä reiteistä on kaukana ihmisasutuksesta ja osaa ei edes tiedetä olevan olemassakaan. Toisaalta tuloksia on 17

18 turha odottaa, jos yksikään reiteistä ei ole valmis. Tällä hetkellä maakunnassa on paljon retkikohteita, mutta vähän sellaisia joita kannattaa suositella. Tästä tilanteesta pääsee yli rakentamalla toimenpidesuunnitelma. Se vaatii myönteisiä päätöksiä retkeilyreittien kehittämisen puolesta. Lisäksi se vaatii yhden maakunnallisen toimijatahon, joka huoltaa ja pitää yllä reittejä. Se tarkoittaa jopa uusia työpaikkoja. Vai mitä tapahtuu urheilutalolle, jos laitosmies käy kerran vuodessa tarkistamassa tilanteen? Yhteenvetona retkeilyväen tulisi puhaltaa yhteen hiilen parempien retkeilyreittien puolesta. Mikään toiminta ei voi jatkua hiipumatta, mikäli asioita ei päivitetä. Retkeilyreittiemme kohdalla on uskallettava tarttua muutoksiin. On mietittävä olemassa olevia reittilinjauksia ja sitä kuinka reitit ovat tuotteistettavissa ja kenelle reittejä halutaan markkinoida? Toisaalta jostakin on uskallettava myös tinkiä, ja se on reittien lukumäärä. Vesiretkeilyreitit ja pyöräilyreitit ovat helpoimmassa tilanteessa, sillä ne eivät vaadi maanomistajan lupia tai samassa määrin huoltoa, kuin esimerkiksi patikointireitit. Toisaalta niissäkin tulee miettiä käyttötarkoitusta tarvitaanko vesiretkeilyreittejä kaikkialle mistä löytyy vettä? Onko pyöräreittejä mielekästä linjata ympäri maakuntaa? Monipuolisesti hyödynnettävillä reiteillä on lupaava tulevaisuus. Monipuolisuutta on, että reittiä voi hyödyntää ympärivuotisesti, reitillä on nähtävää, reitillä on tarina. Reitillä on palveluja, ja se on helposti saavutettavissa. Tämän kaiken tulee olla tavoitteena retkeilyreittien kehittämisessä. 18

19 19

20 20

Kartoitustyön tuloksia, kesän kokemuksia

Kartoitustyön tuloksia, kesän kokemuksia Kartoitustyön tuloksia, kesän kokemuksia Reitistöseminaari 7.10.2014 Reittihuoltaja Mari Matikainen ETELÄ-KARJALAN RETKEILYPALVELUJEN YLLÄPITO JA INFORMAATIO -hanke Mihin lisäresurssia on tarvittu? Lähtökohta:

Lisätiedot

Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia Lisätietoja: Pirjo Räsänen Skype: pirjorasanen1

Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia  Lisätietoja: Pirjo Räsänen Skype: pirjorasanen1 Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia www.outdoorsfinland.com Lisätietoja: Pirjo Räsänen pirjo.rasanen@lamk.fi 044 708 1242 Skype: pirjorasanen1 1 2 3 21.10.2015 2 21.10.2015 3 Liiketoimintapoten tiaali

Lisätiedot

Maastopyöräilyn reittitiedot Liikuntapaikat.fi (LIPAS) järjestelmässä

Maastopyöräilyn reittitiedot Liikuntapaikat.fi (LIPAS) järjestelmässä Maastopyöräilyn reittitiedot Liikuntapaikat.fi (LIPAS) järjestelmässä Kirsi Vehkakoski, projektipäällikkö Lipas-projekti, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta Lipas liikuntapaikat.fi on

Lisätiedot

Kauppi-Niihaman polkuverkosto Kehittämissuunnitelma

Kauppi-Niihaman polkuverkosto Kehittämissuunnitelma Kauppi-Niihaman vertaissuunnittelu, kevät 2019 Kauppi-Niihaman polkuverkosto Kehittämissuunnitelma Pirkanmaan polkujuoksu ry / Tampere Trail Running Jarkko Bamberg & Manu Humppi Kauppi-Niihaman polkuverkosto

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

Kauppi-Niihaman yhteissuunnittelu Pyöräilyseura Kaupin Kanuunat ry

Kauppi-Niihaman yhteissuunnittelu Pyöräilyseura Kaupin Kanuunat ry Kauppi-Niihaman yhteissuunnittelu 2018 Pyöräilyseura Kaupin Kanuunat ry Aluksi: alueen käyttökaudet Ei-hiihtokausi: Kevät, kesä, syksy Hiihtokausi: Talvi (kun on lunta) On huomattava, että alueen käyttö

Lisätiedot

Kutsu päättäjä ulos - kampanjan yhteydessä tehdyn ulkoilukyselyn tulokset valtakunnallisesti

Kutsu päättäjä ulos - kampanjan yhteydessä tehdyn ulkoilukyselyn tulokset valtakunnallisesti Kutsu päättäjä ulos - kampanjan yhteydessä tehdyn ulkoilukyselyn tulokset valtakunnallisesti Vastaajia yhteensä 1849 Vastaajien ikähaitari 1945 1995 syntyneet 48% ulkoilee useamman kerran viikossa, 46%

Lisätiedot

Vastaajat. Yhteensä 351 vastaajaa. 61 % vastaajista Laajavuoressa vähintään kuukausittain käyviä jyväskyläläisiä.

Vastaajat. Yhteensä 351 vastaajaa. 61 % vastaajista Laajavuoressa vähintään kuukausittain käyviä jyväskyläläisiä. Vastaajat Yhteensä 351 vastaajaa. vähintään. Vierailut Laajavuodessa viimeisen vuoden aikana Vastaajat 24 % 8 % 1 % 41 % Jyväskyläläinen Muu Jyväskylän seudun asukas (Laukaa, Muurame, Uurainen, Petäjävesi,

Lisätiedot

Metsien monikäyttö ja PEFC

Metsien monikäyttö ja PEFC Metsien monikäyttö ja PEFC Eki Karlsson 5.11.2013 Sisältö Suomen Latu Kuka liikkuu metsissä? KMO Elämänlaatutyöryhmän tulokset Metsien monikäyttö ja sen rooli PEFC:ssä 6.11.2013 6.11.2013 SUOMEN LATU Suomen

Lisätiedot

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

Jyväskylän pienten järvien melontareitit Jyväskylän pienten järvien melontareitit Melonnan harrastus kasvaa Melonnan harrastajia on Suomessa noin 18 500 (2001) ja määrä kasvaa koko ajan. Aktiivimelojia kuitenkin vain noin 10 % tästä määrästä

Lisätiedot

Matkailu Kaakkois-Suomessa

Matkailu Kaakkois-Suomessa Matkailu Kaakkois-Suomessa Kulttuurimatkailufoorumi 17.11.2011 Maija-Liisa Huovila, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Maija-Liisa Huovila 17.11.2011 1 Matkailu Kaakkois-Suomessa Alueella

Lisätiedot

ULKOILUREITEISTÄ, NIIDEN KÄYTÖSTÄ JA JOKAMIEHENOIKEUKSISTA. REILA-hanke Rovaniemellä

ULKOILUREITEISTÄ, NIIDEN KÄYTÖSTÄ JA JOKAMIEHENOIKEUKSISTA. REILA-hanke Rovaniemellä ULKOILUREITEISTÄ, NIIDEN KÄYTÖSTÄ JA JOKAMIEHENOIKEUKSISTA REILA-hanke Rovaniemellä 12.5.2016 SUOMEN LATU Ulkoilun keskusjärjestö 80 000 jäsentä 200 jäsenyhdistyksessä Tavoitteena liikuttaa Suomessa asuvia

Lisätiedot

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Mika Lehtolainen Luontomatkailun kasvuun uskotaan Luontomatkailua pidetään yhtenä nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista. Suomessa luontomatkailuun liittyvän

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3. Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.2014 Ähtäri Jaana Rintala, projektikoordinaattori MATKO3-hanke SeAMK Elintarvike

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

LIITE 2 KUNNOSSAPITO-OHJE JA LATUJEN LAATUKRITEERISTÖ. Hakkarin alueen reitit

LIITE 2 KUNNOSSAPITO-OHJE JA LATUJEN LAATUKRITEERISTÖ. Hakkarin alueen reitit LIITE 2 KUNNOSSAPITO-OHJE JA LATUJEN LAATUKRITEERISTÖ Hakkarin alueen reitit Tasaisen pohjan leveys 4,0 5 m. Urheilukentän reunoilla ylläpidetään hiihtohalstereita (2 kpl) Pohjan epätasaisuus 5 cm Radat

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta Tervetuloa Imatralle! Imatra kartalla Helsinki 257 km Joensuu 197 km Jyväskylä 257 km Kotka 145 km Lappeenranta 37 km Oulu 528 km Rovaniemi 748 km Tampere 312 km

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012. www.kehy.fi

Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012. www.kehy.fi Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012 Tilannekuva Matkailu on meille strateginen valinta. o Haluamme olla jälleen vetovoimainen matkailualue. Työtä tehdään yhdessä

Lisätiedot

Pirkanpolut - lähiretkeilyreitistö

Pirkanpolut - lähiretkeilyreitistö B i r g i t anpol ulle 1 ENSIMMÄISEN HANKKEVAIHEEN KUVAUS (2017-18 talvi): Alueellisen, seudullisen ja kansallisen matkailun ja luontoliikunnan kehittamiseen liittyva hanke, jonka tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Ideakortti 12 - Maastopyöräilyreittien suunnittelu

Ideakortti 12 - Maastopyöräilyreittien suunnittelu Ideakortti 12 - Maastopyöräilyreittien suunnittelu Pyöräily metsissä ja poluilla eli maastopyöräily kasvattaa suosiotaan. Maastopyöräilyä harrastaa Suomessa noin 8 % väestöstä, joka on noin 330 000 15-74-vuotiasta

Lisätiedot

Kuva: Usko Juntunen. Mistä polku löytyy?

Kuva: Usko Juntunen. Mistä polku löytyy? Kuva: Usko Juntunen Mistä polku löytyy? Mistä reittitarjonta löytyy? Kuntien tiedotus ulkoilupaikoista ja reiteistä? Valtakunnallinen tieto maastopyöräilymahdollisuuksista? Kartat ja reittisovellukset

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Virpi Junttilan ym. valtuustoaloite Rauha-Tiurun alueen käytöstä luontomatkailun pilottihankkeena

Virpi Junttilan ym. valtuustoaloite Rauha-Tiurun alueen käytöstä luontomatkailun pilottihankkeena Kaupunginhallitus 108 14.03.2016 Virpi Junttilan ym. valtuustoaloite Rauha-Tiurun alueen käytöstä luontomatkailun pilottihankkeena 515/00.02.04.00/2014 KH 108 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri

Lisätiedot

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Sanna-Kaisa Rautio, Metsähallitus luontopalvelut 6.10.2016 Luontoliikunta kustannukset Luontoliikunta Liikkumista joko aidossa tai osittain rakennetussa

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkysely (2. 23.5.2017) toteutettiin osana Salon kaupungin retkeily ja luontomatkailukohteiden

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

HELVETINJÄRVEN KANSALLISPUISTON KÄVIJÄKYSELY VASTAUKSIA 576, JOISTA 182 ANNETTU PAPERILOMAKKEELLA

HELVETINJÄRVEN KANSALLISPUISTON KÄVIJÄKYSELY VASTAUKSIA 576, JOISTA 182 ANNETTU PAPERILOMAKKEELLA HELVETINJÄRVEN KANSALLISPUISTON KÄVIJÄKYSELY 3.7.-5.8.2018 VASTAUKSIA 576, JOISTA 182 ANNETTU PAPERILOMAKKEELLA Mistä maasta olet kotoisin? N=576 SUOMI RUOTSI VIRO SAKSA ITALIA NORJA TANSKA RANSKA ENGLANTI

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI paikka sinun yrityksellesi Imatran Ukonniemen alue houkuttelee niin matkailuyrittäjiä kuin matkailijoitakin. Hyväksytty yleiskaava ja valmis kunnallistekniikka

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

Suomen Latu Radiokatu Helsinki Puh

Suomen Latu Radiokatu Helsinki Puh Metsähallitus kirjaamo@metsa.fi Kirjaamo PL 94 01301 Vantaa Viite: Hossan retkeilyalueen hoito- ja käyttösuunnitelma HOSSAN RETKEILYALUEEN VIRKISTYSKÄYTÖN KEHITTÄMINEN 2015 2029 Hossan retkeilyalue on

Lisätiedot

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! Imatra on toiseksi suosituin venäläisten yöpymiskohde Suomessa, Helsingin jälkeen! Venäläisten yöpymiset lisääntyivät 2008 Etelä-

Lisätiedot

VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA

VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA Tilastoja vuosilta 1997-2018 Etelä-Karjalassa, Lappeenrannassa ja Imatralla asuvat ulkomaan kansalaiset 1997-2018

Lisätiedot

TAHKO ACTION PLAN. 1. Markkinointi. 2. Tapahtumat. 3. Harrasteet ja tekemiset. Tahkon kehittämisen painopisteet on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen:

TAHKO ACTION PLAN. 1. Markkinointi. 2. Tapahtumat. 3. Harrasteet ja tekemiset. Tahkon kehittämisen painopisteet on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen: TAHKO ACTION PLAN Tahkon kehittämisen painopisteet on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen: 1. Markkinointi Tahkon yhteismarkkinoinnista vastaa Kuopio-Tahko markkinointi Oy. Yhtiön vuotuinen markkinointibudjetti

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011 Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa Raimo Itkonen 13.6.2011 Mikä on Metsähallitus? Luonnonvara-alan palveluja tuottava valtion liikelaitos, jolla on liiketoimintaa ja julkisia palveluja

Lisätiedot

LAPPEENRANTA PYÖRÄILYN PÄÄREITTIEN VIITOITUS LS-00 - TYÖSELITYS

LAPPEENRANTA PYÖRÄILYN PÄÄREITTIEN VIITOITUS LS-00 - TYÖSELITYS 25.6.2014 LAPPEENRANTA PYÖRÄILYN PÄÄREITTIEN VIITOITUS LS-00 - TYÖSELITYS VIITOITUSSUUNNITELMA Työssä laadittiin viitoitussuunnitelma pyöräilyn pääverkolle. Suunnitelman tavoitteena oli luoda pyöräilyn

Lisätiedot

Muistio suunnittelutilaisuuksista. Konnevesi 16.9.2014 Häyrylänranta. Rautalampi 17.9.2014 Kunnantalo

Muistio suunnittelutilaisuuksista. Konnevesi 16.9.2014 Häyrylänranta. Rautalampi 17.9.2014 Kunnantalo Muistio suunnittelutilaisuuksista Konnevesi 16.9.2014 Häyrylänranta Rautalampi 17.9.2014 Kunnantalo Suunnittelun tuotoksia kansallispuiston ulkopuolisiin alueisiin Rautalampi o Majoituskapasiteetin lisääminen

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN. Pirjo Räsänen 2011

OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN. Pirjo Räsänen 2011 1 OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN Pirjo Räsänen 2011 Liite Outdoors Finland Melontareittien suunnitteluoppaaseen (MEK 2011, Karttunen) Outdoors Finland -aktiviteettien kehittämisohjelman

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Hevosreittityö case : Forssan seudun hevosreitit Riikka Pajuvesa-Korkala 16.11.2012

Hevosreittityö case : Forssan seudun hevosreitit Riikka Pajuvesa-Korkala 16.11.2012 Hevosreittityö case : Forssan seudun hevosreitit Riikka Pajuvesa-Korkala 16.11.2012 Taustaa Hevosopisto Oy erilaisia hevostalouden kehittämishankkeita v. 1995 lähtien, mm. hevosreittityö yhteistyössä eri

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa?

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? Yritys-Suomi -seminaari 06.05.2010 Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? - Miten sopimus syntyi Kotkan-Haminan seudulla? 10.5.2010 asiantuntija Eeva Koskimies Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

Ulkoilureittisuunnitelmat ja reittiturvallisuus

Ulkoilureittisuunnitelmat ja reittiturvallisuus Ulkoilureittisuunnitelmat ja reittiturvallisuus REILA-seminaari 12.5.2016 Lapin AMK, MTI 14.3.2017 Ulkoilulaki (606/1973) 1 Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tärkeää saada johdetuksi ulkoilijain

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 29.1.2014 Kotka Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin kohdentuvia

Lisätiedot

Vuohimäen alue. Savonlinnan kaupunki

Vuohimäen alue. Savonlinnan kaupunki Vuohimäen alue Savonlinnan kaupunki Uimaranta Ryhmäpuutarha Vuohimäki Leirintäalue Kahvila-ravintola Ratsastustalli Page 2 Vuohimäki Page 3 Vuohimäen nykytilanne Alueen etäisyys Savonlinnan Kauppatorilta

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Kuva: Veikko Hahmo. Suomi100v. LUONTOHELMIKOHDE Pirkkalassa TAAPORINVUORI- KURIKKAKALLIO

Kuva: Veikko Hahmo. Suomi100v. LUONTOHELMIKOHDE Pirkkalassa TAAPORINVUORI- KURIKKAKALLIO Kuva: Veikko Hahmo Suomi100v. LUONTOHELMIKOHDE Pirkkalassa TAAPORINVUORI- KURIKKAKALLIO Retkelle lännestä Mistä retkelle: Kuntakeskusta, Takamaa, Vähäjärvi Kävellen kohti Takamaata ja moottoritien alikulun

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ulkoilu- ja luonnonvirkistyskäyttöselvitys

Etelä-Karjalan ulkoilu- ja luonnonvirkistyskäyttöselvitys Etelä-Karjalan ulkoilu- ja luonnonvirkistyskäyttöselvitys 2009 Etelä-Karjalan ulkoilu- ja luonnonvirkistyskäyttöselvitys Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö Lappeenranta 2008 Pohjakartat

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

saimaan virkistysalueyhdistys ry

saimaan virkistysalueyhdistys ry saimaan Geoparkin ja Saimaan virkistyskäyttö Sanna Poutamo Saimaan Virkistysalueyhdistys ry Saimaan virkistyskäyttö saimaan - Valtion omistamat Saimaan saaret on suojeltu lailla Saimaan suojelualueista.

Lisätiedot

Luonnostaan kestävä, paikallisuudesta ylpeä, rohkea ja tekevä luontomatkailu-muonio

Luonnostaan kestävä, paikallisuudesta ylpeä, rohkea ja tekevä luontomatkailu-muonio Pallas-Yllästunturin kansallispuisto Suomen suosituin 550.000 kävijää / v Tunturi-Lapissa 14.500 asukasta, Muoniossa 2.350 1.400 yritystä / Muoniossa n. 380 Seudulla käy vuosittain 1,8 milj. vierailijaa

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

Sopiva paikka asuinrakentamiselle. Yleiskaavakyselyn tuloksia 1 (13) 2018

Sopiva paikka asuinrakentamiselle. Yleiskaavakyselyn tuloksia 1 (13) 2018 Sopiva paikka asuinrakentamiselle Yleiskaavakyselyn tuloksia 1 (13) Yleiskaavakyselyn tuloksia 2 (13) Sopiva paikka asuinrakentamiselle Vastaajien lukumäärä Yleiskaavakyselyn tuloksia 3 (13) Sopiva paikka

Lisätiedot

Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles

Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles Kalle Michelsen 23.3.2010 25.3.2010 1 Matkailun megatrendit Post-modernissa maailmassa matkailu tapahtuu monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta.

Lisätiedot

Outdoors Finland tavoitteet ja mitä on tehty

Outdoors Finland tavoitteet ja mitä on tehty Outdoors Finland tavoitteet ja mitä on tehty 1. Osaamisen kehittäminen ja yhteistyön lisääminen Infotilaisuudet 15 maakuntaa 350 osallistujaa OF-seminaarit x 3 Visit Finland Akatemia valmennukset (17 päivää

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Vaellus ja sauvakävely. Finland TRADE. Outdoors TEEMAKOHTAISET TUOTESUOSITUKSET K AL ASTUS VAELLUS PYÖR ÄILY MELONTA WILDLIFE HEVOSMATK AILU

Vaellus ja sauvakävely. Finland TRADE. Outdoors TEEMAKOHTAISET TUOTESUOSITUKSET K AL ASTUS VAELLUS PYÖR ÄILY MELONTA WILDLIFE HEVOSMATK AILU ja sauvakävely TEEMAKOHTAISET TUOTESUOSITUKSET Outdoors Finland on valtakunnallinen kesäaktiviteettien kehittämisohjelma, jonka päätavoitteena on koota pienten ohjelmapalveluyritysten kenttä yhteen kehittämään

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava LIITE LIITE 11 Kuusankosken-Korian viherosayleiskaava Kouvolan keskustaajaman viherosayleiskaava Kuusankoski-Koria viherosayleiskaava Suunnittelualueen Suunnittelualueen sijainti sijainti Yleiskaavoitus

Lisätiedot

Luontoliikunta Green Care menetelmänä / PATIKONTI. Mikko Kataja

Luontoliikunta Green Care menetelmänä / PATIKONTI. Mikko Kataja Luontoliikunta Green Care menetelmänä / PATIKONTI Mikko Kataja GREEN CARE - ammatillisuutta, vastuullisuutta ja tavoitteellisuutta Noormarkun retkeilyreitti Green Care -ympäristönä Noormarkun retkeilyreitti

Lisätiedot

3 Etelä-Karjala. 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

3 Etelä-Karjala. 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 3 Etelä-Karjala 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Etelä-Karjalan maakunta jakautuu kahteen seutukuntaan ja kymmeneen kuntaan. Kunnista Imatra ja maakuntakeskus Lappeenranta

Lisätiedot

Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry eki.karlsson@suomenlatu.fi www.suomenlatu.

Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry eki.karlsson@suomenlatu.fi www.suomenlatu. Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry eki.karlsson@suomenlatu.fi www.suomenlatu.fi Esityksen sisältö Suomen Latu ry ja näkökanta luonnon virkistyskäyttöön

Lisätiedot

Strategia 2014-2017 Versio 1.0

Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio

Lisätiedot

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan!

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Lappeenranta lyhyesti Kuningatar Kristiina perusti kaupungin vuonna 1649. Kansainvälinen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Pyöräilyseminaari Sampo Haapoja

Pyöräilyseminaari Sampo Haapoja Pyöräilyseminaari 8.6.2016 Sampo Haapoja Seinäjoen Pyöräpojat-56 Edustaa seinäjokelaisia pyöräilijöitä ja valvoo näiden etuja Tukee pyöräilyä kilpailumuotona, harrastuksena sekä arjen liikkumismuotona

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

IMATRAN SEUTUA KOSKEVA TUKIALUE- ALOITE VALTIONEUVOSTOLLE

IMATRAN SEUTUA KOSKEVA TUKIALUE- ALOITE VALTIONEUVOSTOLLE IMATRAN SEUTUA KOSKEVA TUKIALUE- ALOITE VALTIONEUVOSTOLLE Maakuntahallitus 14.1.2019 Satu Sikanen Aluekehitysjohtaja Etelä-Karjalan liitto Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta etunimi.sukunimi@ekarjala.fi

Lisätiedot

VISIT FINLANDIN KANSSA MAAILMALLE

VISIT FINLANDIN KANSSA MAAILMALLE VISIT FINLANDIN KANSSA MAAILMALLE LIISA KOKKARINEN LAPIN ALUEPÄÄLLIKKÖ VISIT FINLAND 2.11.2018 VISIT FINLAND YDINTEHTÄVÄT & PÄÄMÄÄRÄ 1. Kehittää matkailullista Suomi-kuvaa ja toimii kaupallisen maakuvaviestinnän

Lisätiedot

Moottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke. Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut

Moottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke. Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut Moottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut 22.5.2017 Rahoittajat ja yhteistyötahot Maastoliikenne Suomessa Maastoliikennelaissa (1710/1995)

Lisätiedot

Outdoors Finland III päätavoitteet

Outdoors Finland III päätavoitteet 1 Outdoors Finland III päätavoitteet Kahden verkoston kehittäminen: Matkailutoimijat (Visit Finland) Reitistötoimijat (Lamk) lisätä mikro- ja pk-yritysten kansainvälistymistä parantamalla aktiviteettituotteiden

Lisätiedot

Pohjois-Espoon ratsastuspolut Kiti Santamala

Pohjois-Espoon ratsastuspolut Kiti Santamala Pohjois-Espoon ratsastuspolut 29.08.2018 2 Sijainti Pohjois-Espoo kartat.espoo.fi/ 3 Sijainti Pohjois-Espoo Oittaa Nupuri Röylä Reitti kulkee pääsääntöisesti Bodom-järven ympärillä ja sen varrella asustelee

Lisätiedot

Asukaskysely helmi-maaliskuussa 2016 SVEITSI-HÄRKÄVEHMAAN ALUEEN TULEVAISUUS

Asukaskysely helmi-maaliskuussa 2016 SVEITSI-HÄRKÄVEHMAAN ALUEEN TULEVAISUUS Asukaskysely helmi-maaliskuussa 2016 SVEITSI-HÄRKÄVEHMAAN ALUEEN TULEVAISUUS Taustatiedot vastaajista Ikäni, N = 296 0 5 10 15 20 25 30 49 % 51 % alle 18-vuotias 19-25 26-35 36-45 46-55 56-65 66-75 yli

Lisätiedot

Liikunta- ja ulkoilureittien muokkaus, lisäys ja poistaminen Lipaksesta

Liikunta- ja ulkoilureittien muokkaus, lisäys ja poistaminen Lipaksesta Lipas 2019 (Lipas 2.0) käyttöohjeet Kirsi Vehkakoski, Jyväskylän yliopisto 21.5.2019. Liikunta- ja ulkoilureittien muokkaus, lisäys ja poistaminen Lipaksesta Yleistä reittien tallennuksesta Lipas-järjestelmään

Lisätiedot

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu Hajalan asukaskysely Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu 16.8.2011 Taustatietoja Sukupuoli Ikä 20 15 15 16 10 10 10 7 5 1 0 alle 25-v. 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 64-v. Hajalalaisuus Kuinka paljon

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Arktisen matkailun menestystarina

Arktisen matkailun menestystarina Arktisen matkailun menestystarina Jorma Terentjeff teollisuusneuvos toimitusjohtaja Hiihtokeskus Iso-yöte Oy Matkailun kansantaloudellinen merkitys Matkailu on globaalisti yksi nopeimmin kasvavista toimialoista

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy

Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin Lauri Saaristo Tapio Oy Esityksen sisältö Kuka olen, mistä tulen? Valtion ja metsänomistajan intressi luontomatkailun kehittymiseen Yhteistyötä

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Onnistunut kuntarakennemuutos

Onnistunut kuntarakennemuutos Onnistunut kuntarakennemuutos Aija Tuimala, FCG Konsultointi 250814 Varkaus 8.9.2014 Page 1 8.9.2014 Page 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja muuttamisen edellytykset Kuntarakennelaki 2 Kuntajaon kehittämisen

Lisätiedot

Peuran Polku. Kunnostusarvio

Peuran Polku. Kunnostusarvio Peuran Polku Kunnostusarvio 26.10.2018 Peuranpolku Peuran polku on 115 km:n mittainen retkeilyreitistö Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa Suomenselän vedenjakajalla. Kulkeminen on vapaata ja merkitty

Lisätiedot

ESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT

ESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT ESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT ESPOONVÄYLÄ KESKUSPUISTO TUTKITTUJA VAIHTOEHTOJA LÄNTINEN LINJAUS- VAIHTOEHTO (FCG 2013) ITÄINEN LINJAUS- VAIHTOEHTO (Sito 2016) VERTAILTAVAT VAIHTOEHDOT ITÄINEN VE LÄNTINEN

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [

± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [ ± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [ ±± ± ±± ±± ) ± 6± ± ± ; ; ± ± ± ± ±± ) ± ± ± ± ± ;; ± ± ± ± ; ; ; ± ± ± ; ) ; ± ± ƒ ; 6± ± ± ± ± Ι ± ; ) ± ± ± ƒ ; ± ±± ; ƒ ƒ) ± ± ± ƒ ; ƒ ± ; ± ; ) ± ± ± ƒ ± ± ± ; ± ± ;±

Lisätiedot

Vetovoimaa kestävästä matkailusta

Vetovoimaa kestävästä matkailusta Vetovoimaa kestävästä matkailusta Susanne Sarvilinna Jyväskylän kaupunki/ Visit Jyväskylä Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Hankasalmi, Petäjävesi, Uurainen, Toivakka Suomen matkailu on hyvässä kasvussa 8,3

Lisätiedot