Hyvä käyttäjä! Tekijänoikeudellisista syistä osa kuvista on poistettu. Ystävällisin terveisin. Toimitus

Transkriptio

1 Hyvä käyttäjä! Tämä pdf-tiedosto on ladattu Tieteen Kuvalehti Historia -lehden verkkosivuilta ( Tiedosto on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle. Tekijänoikeudellisista syistä osa kuvista on poistettu. Ystävällisin terveisin Toimitus

2 Hallitsijat Ludvig XIV oli kaiken keskipiste AURINKO Ranskan kuningas järjesti viikkoja kestäviä juhlia, nautiskeli halullisten naisten seurasta ja rakennutti ylellisen Versaillesin linnan, jonka ansiosta Ranskasta tuli Euroopan kulttuurin keskus. Kuolinvuoteellaan 77-vuotias kuningas antoi seuraajalleen Ludvig XV:lle yhden ainoan neuvon: Älä tee, niin kuin minä! Ranska/1661 Ranska Versailles Ranskan valtionkassaa ankarasti verottanut sota Espanjaa vastaan oli ohi, ja maan sisäiset levottomuudet oli saatu taltutettua. Ranskan kansa janosi rauhaa, lakia ja järjestystä, mutta yksinvaltiaan asemaan noussut kuningas Ludvig XIV halusi pönkittää Ranskan valta-asemaa Euroopassa ja laajentaa valtakuntaansa itään. 28 Historia

3 KUNINGAS Ludvig XIV eli yltäkylläisyydessä tuhansien palvelijoiden ympäröimänä. Shutterstock/Louvre Historia

4 Hallitsijat Stine Overbye Kun auringon energia ehtyy ja hehku sammuu, pimeys saa vallan. Tähän on kuitenkin yksi poikkeus. Kun Ranskan Aurinkokuningas 1. syyskuuta 1715 kuoli, hänen kuolemansa ei laukaissut kaiken pimentävää maansurua vaan iloisen odotuksen. Sodat ja verot olivat riuduttaneet Ranskaa, ja kansalaiset olivat lopen kyllästyneitä 72 vuotta hallinneeseen itsevaltiaaseen kuninkaaseensa. Tieto hänen kuolemastaan otettiin vastaan ilolla. Kaduilla ja kujilla kaikui laulu ja nauru, ja Ranskassa vallinnut masentunut mieliala vaihtui optimismiksi. Ludvig XIV oli vienyt ranskalaiset taistelusta toiseen, ja lähes jatkuva sotatila oli kalvanut maan taloutta, joten nyt toivottiin rauhaisampia ja rahakkaampia vuosia. Kuolinvuoteellaan Aurinkokuningas vetosi seuraajaansa, viisivuotiaaseen lapsenlapsenlapseensa ja tulevaan kuningas Ludvig oli vasta neljävuotias, kun hän peri kruunun vuonna Hänen hallitsijakautensa kesti 72 vuotta ja 110 päivää. Éditions France-Empire Ludvig XV:een, ettei tämä toistaisi hänen virheitään: Minä olen rakastanut sotaa liikaa. Älä jäljittele minua siinä, äläkä tuhlauksessani. Koeta keventää kansasi taakkaa niin pian kuin mahdollista ja tee se, mitä minä valitettavasta en itse ole saanut aikaan. Poika katseli kuolevaa hallitsijaa murheellisin silmin. Kello 8.00 Kuningas herätetään. Perheen ja satapäisen hoviväen edessä lääkärit hierovat kuningasta. Hän valitsee päivän peruukin ja hänet pestään ja puetaan kaikki katsojien läsnäollessa. Jos on kylmä ilma, kuninkaan paita lämmitetään ennen sen pukemista. Ludvig XIV otti vallan Yli 72 vuotta aiemmin, vuonna 1643, Ludvig XIV oli itse ollut pieni poika, joka oli tuotu edellisen kuninkaan kuolinvuoteen ääreen. Hänkin oli perinyt kruunun neljävuotiaana. Käytännössä maata ryhtyivät hallitsemaan kardinaali Mazarin ja Ludvigin äiti Anna Itävaltalainen, ja Ludvig tarttui itse vallan kahvaan vasta 22-vuotiaana Mazarinin kuoltua maaliskuussa Ludvigin lapsuudessa aateli ja porvaristo olivat nousseet niin kutsuttuun fronde-kapinaan vuosina vastustaakseen korkeita veroja ja kruunun kasvavaa valtaa. Ludvig joutui levottomuuksien aikana useaan otteeseen hengenvaaraan, ja valtio oli vaarassa luhistua. Ludvig siis tiesi kokemuksesta, että aristokratia oli syytä pitää tiukasti kurissa ja herran nuhteessa. Ludvig keräsikin ensimmäisestä päivästä alkaen mahdollisimman paljon valtaa itselleen. Mazarinin kuoleman jälkeen hän kutsui oitis valtioneuvoston koolle Pariisiin ja ilmoitti: Vaikka tähän asti olen antanut edesmenneen kardinaalin hoitaa valtioni asioita, aion tulevaisuudessa olla oma pääministerini. Ludvig lisäsi kaikkien hämmennystä määräämällä, että tästedes kukaan ei saanut allekirjoittaa yhtäkään asiakirjaa tai maksaa lanttiakaan rahaa hänen tietämättään ja ilman hänen käskyään. Niin tehdessään hän riisti käytännössä ministereiltä ja aatelilta oikeudet ja asettui itse vallan absoluuttiseen keskipisteeseen. Se oli Ludvigilta odottamaton liike. Vaikka hän oli saanut hyvän koulutuksen sekä valtio-opissa että historiassa, hän ei koskaan aiemmin ollut osoittanut erityistä kiinnostusta politiikkaan. Hänen elämänsä iloja olivat baletti ja teatteri, mikä näkyi myös päälle päin: hän oli harteikas ja lihaksikas, mutta hän osasi liikkua sulokkaasti ja arvokkaasti. Useimmat olivat olettaneet, että hän olisi jatkanut elämäänsä parrasvalojen loisteessa ja jättänyt maan hallitsemisen edelleen kokeneemmille. Hänellä oli kuitenkin toisenlaiset suunnitelmat. Tuona keväisenä päivänä Pariisissa Ludvig XIV nousi yli 18 miljoonan ranskalaisen Ranska oli Euroopan väkirikkain maa yksinvaltiaaksi, ja vaikka valtionkassa ammotti tyhjyyttään ja kansa kärsi köyhyydestä ja kurjuudesta, Ludvig oli päättänyt tehdä Ranskasta Euroopan vahvimman valtion. Sitä varten hän tekisi itse kaikki päätökset, niin taloudelliset kuin poliittisetkin, sillä niin kuin hän kirjoitti muistelmissaan: Mikään ei niin turvallisesti takaa maalle onnen ja rauhan aikaa kuin auktoriteetin keskittyminen yksinvaltiaan käsiin. Ökylinna herätti närää Osoittautui, että Ludvigin kiinnostus politiikkaan ei ollutkaan ohimenevää, vaikka monet olivat niin ounastelleet. Aluksi hän virtaviivaisti hallitusta ja hankkiutui eroon muun muassa raha- kuningas 72 VUOTTA 1638 Aurinkokuningas oli Euroopan pisimpään hallinnut kuninkaal linen: hänen valtakautensa kesti vuodesta 1643 aina vuoteen 1715 asti. Ludvig syntyi 5. syyskuuta Ludvig peri kruunun isältään Ludvig XIII:ltä. Lapsikuninkaan äiti Anna Itävaltalainen ja kardinaali Mazarin hallitsivat yhdessä Ranskaa. Ludvig XIII Europicture 30 Historia

5 Nicolas Fouquet n ylellinen linna Vaux-le-Vicomte teki Ludvigiin vaikutuksen. Polfoto/corbis Ranskan paikka auringossa Ludvig XIV:n aikana Ranska nousi Euroopan johtavan suurvallan asemaan. Ludvig XIV halusi laajentaa Ranskaa Reinin suuntaan. Useilla sodilla hän vahvisti maansa asemaa mutta ei silti onnistunut 3 viemään koko koillisrajaa helposti 2 puolustettavalle Reinille saakka. 4 Espanjan alankomaat Rein asioista vastaavasta Nicolas Fouquet sta, josta monet olivat uumoilleet Mazarinin seuraajaa. Huhujen mukaan Fouquet oli vuosikausia kavaltanut valtionkassasta huimia summia omaan ja perheensä käyttöön, ja Fouquet todella elikin ylellisesti. Hän omisti kaksi taloa Pariisissa ja oli rakennuttanut 50 kilometrin päähän Pariisista kaakkoon ökylinnan nimeltä Vaux-le- Vicomte. Linnan suurieleiset tupaantuliaiset järjestettiin 17. elokuuta Juhliin oli kutsuttu yli vierasta, ja kunniavieraina paikalle saapui myös kuningasperhe, joka jo lähestyessään linnaa häikäistyi sen kauneudesta ja suuruudesta. Siihen verrattuna Ludvigin omat linnat vaikuttivat varsin vaatimattomilta. Linnan puisto oli koristeltu sadoin suihkulähtein, kanavin ja patsain, ja appelsiinipuiden lomassa oli muun muassa ulko ilmateatteri ja tekojärvi. Sisältä linna oli vieläkin loisteliaampi. Ludvigin silmissä Fouquet n pröystäily oli sangen sopimatonta alamaiselle ja vahvisti epäilyjä valtion varojen kavalluksista. Vieraille esimerkiksi jaeltiin avokätisesti lahjoina timanttikoruja ja kilpahevosia. Lähtiessään Vaux-le- Vicomtesta Ludvig oli lopullisesti vakuuttunut siitä, että Fouquet oli alhainen varas, eikä kulunut kuukauttakaan, kun muskettisoturit jo vangitsivatkin Fouquet n tämän suureksi yllätykseksi. Ylpeänä itsestään Ludvig kirjoitti äidilleen kirjeen, jossa hän korosti ottavansa uuden asemansa vakavasti ja vastuulli- Espanja RANSKA Ranskan valloitukset Ludvig XIV:n johdolla Ranskan nykyiset rajat 1 Roussillon (1659) 2 Artois (1659) 3 Dunkirk (1662) 4 Lille (1668) 5 Franche-Comté (1678) 6 Alsace (1679) 7 Strasbourg (1681) 8 BrianÇon (1713) sesti: En ole sellainen narri, jollaisena monet hovissa ovat minua pitäneet. Versaillesista tuli maailman napa Vierailu Vaux-le-Vicomtessa oli Ludvigin elämässä monin tavoin merkittävä käännekohta. Nyt hänelle oli muun muassa selvää, että Louvre hänen linnansa Pariisissa oli liian ahdas ja epäsopiva. Hän halusi linnan, joka vastasi hänen kunnianhimoaan. Hän oli jo valinnut hieman Pariisin ulkopuolella sijaitsevan Pariisi Savoiji Kello Kuningas siirtyy työhuoneeseensa, jossa hän antaa määräyksiä ja myöntää audiensseja. Sen jälkeen on vuorossa messu linnan kappelissa yhdessä kuningattaren ja koko hovin kanssa Nimellä fronde tunnetun aatelisten kapinan aikana nuori Ludvig joutui hengenvaaraan ja pakeni perheineen Pariisista. Fronde kukistettiin, ja valta keskittyi kruunulle Ludvig nai serkkunsa Espanjan prinsessan Maria Teresian osana järjestelyä, jolla varmistettiin rauha Ranskan ja Espanjan välille. Polfoto/Rue des archives Kardinaali Mazarin 1661 Kun kardinaali Mazarin kuoli, Ludvig otti vallan tiukasti omiin itsevaltiaisiin käsiinsä. Historia

6 Hallitsijat Naiset piirittivät Aurinkokuningasta Aurinkokuninkaan vetovoima naisten keskuudessa oli ilmiömäinen, ja kuningas myös nautti ilomielin naisten seurasta. Kun 21-vuotias Ludvig vuonna 1660 nai samanikäisen serkkunsa Maria Teresian, kyse oli järkieikä rakkausavioliitosta. Morsian oli Espanjan Filip IV:n tytär, ja avioliiton myötä Espanja ja Ranska solmivat vihdoin rauhan vuodesta 1635 jatkuneiden taistelujen jälkeen. Avioliitto ei kuitenkaan millään tavoin rajoittanut Aurinkokuninkaan naisseikkailuja. Versaillesiin vir tasi kauniita naisia toivoen pääsevänsä kuninkaan rakastajattareksi, koska sitä kautta tiedossa olisi rikkauksia ja arvostettu asema hovissa. Aurinkokuninkaalla oli lukuisia nais suhteita, mutta neljä naista teki häneen erityisen suuren vaikutuksen luvulla kuninkaan suosikki oli Louise de La Vallière luvulla Ludvig soi lempensä Athénaïs de Montespanille, ja seuraavaksi hän rakastui vuonna 1679 Montespanin kilpailijattareen, nuoreen Marie Angélique de Fontangesiin. Suhde jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä de Fontanges kuoli vuonna Kuningatar Maria Teresia kuoli vuonna 1683, mutta Ludvigilla oli tuolloin jo uusi vaimo katsottuna: kolme vuotta vanhempi rakastajatar Françoise de Maintenon. Pari avioitui vuonna 1684, ja de Maintenon eli vielä neljä vuotta Ludvigin kuoleman jälkeen. Louise de la Vallière oli yksi Ludvigin suosituimmista rakastajattarista, mutta lopulta hänkin joutui epäsuosioon. Kello Kuningas syö lounasta, jota muut ovat ensin maistaneet myrkytyksen varalta. Kuninkaan suunnaton ruokahalu huolestuttaa lääkäreitä. Versaillesin paikaksi, josta hän tekisi valtakuntansa keskuksen. Ludvig oli lapsuudessaan käynyt usein Versaillesissa, sillä hänen isänsä oli rakennuttanut pienen metsästyslinnan keskelle kumpuilevaa metsäistä maisemaa. Ludvigilla oli sieltä mieluisia muistoja, ja syksyllä 1661 hän palkkasikin maan pätevimmät arkkitehdit ja taiteilijat laajentamaan metsästyslinnaa huomattavasti Vaux-le-Vicomten tyyliin. Hän takavarikoi Vaux-le-Vicomtesta huonekaluja, maalauksia ja kallista posliinia ja käski puutarhureitaan siirtämään Fouquet n puutarhasta pensaita ja kallisarvoiset appelsiinipuut Versaillesiin. Kuninkaan kiintymys maaseudulla sijaitsevaan Versaillesiin ei ollut kaikille mieleen. Alueella ei ollut kuin pieni kyläpahanen, ja hoviväki valitteli, että siellä ei ollut kaupungin huvituksia, ei nähtävyyksiä, ei kunnollista maaperää eikä terveellistä ilmastoa, puhumattakaan siitä, että sieltä oli hevosvaunuilla vähintään parin tunnin matka Pariisiin. Vastaväitteet kaikuivat kuuroille korville, sillä Ludvig näki linnansa välttämättömänä investointina tulevaisuuteen. Hän oli aloittanut rakennustyöt mielessään vapaa-ajan paikka, kesämökki, mutta ajan mittaan hän alkoi ajatella Versaillesia pysyvänä residenssinä, joka olisi koko hovin ja kuningasperheen asuinpaikka ja todiste Ranskan mahdista ja vauraudesta. Ranska oli toteuttanut aggressiivista laajentumispolitiikkaa ja oli laajentanut alueitaan muun muassa Espanjaa ja Alankomaita vastaan käydyissä sodissa ja 1670-luvuilla. Valtiontaloudesta vastaava Jean-Baptiste Colbert oli onnistunut työssään sen verran hyvin, että Ludvigilla oli varaa ajatella suuria: hän halusi toteuttaa senaikaisen maailman mahtavimman kuviteltavissa olevan rakennushankkeen luvulla ja 1680-luvun alussa Versaillesin työmaalle palkattiin tuhansia käsityöläisiä Ludvig soti Espanjan kanssa Espanjan Alankomaista eli nykyisestä Belgiasta. Englanti ja Hollanti pakottivat hänet rauhaan Aachenissa, ja Ranska sai vain pienen osan Flanderia. Ludvig XIV Louis le Grand 1672 Ranska miehitti Hollannin, mutta Ludvigin joukot joutuivat nöyrtymään, kun hollan tilaiset avasivat padot ja puolet maasta jäi tulvan alle. 32 Historia

7 Tärkeimmät rakastajattaret Louise de La Vallière 2 Athénaïs de Montespan 3 Angélique de Fontanges 4 Françoise de Maintenon Keväällä 1682 Versailles oli yhä suuri rakennustyömaa, jolla uurasti miestä ja hevosta. Työt jatkuivat kuitenkin pääosin puutarhassa ja varsinainen linna oli käytännössä valmis. Niinpä 6. toukokuuta 1682 Ludvig XIV muutti loisteliaaseen linnaansa ja ilmoitti, että hallituksen kotipaikka oli tästedes Versailles, Ranskan uusi keskus. Aurinkokuninkaan aika alkoi Versaillesiin muutettuaan Ludvig aloitti uuden aikakauden, Aurinkokuninkaan aikakauden. Hän oli aiemmin usein esiintynyt loistavan Auringon roolissa baletti- ja teatteriesityksissä, ja nyt hänen suurin näyttämönsä oli valmis. Nyt hän sai esiintyä koko Euroopan keskipisteenä, aurinkona, joka soi armollisesti säteilyään ympäröivään aurinkokuntaan. 3 PolFOto/Rue des Archives Ludvigin hovi oli valtava: linnaan muutti kuningas perheen lisäksi noin aatelista ja tuhansia palvelijoita, joiden piti huolehtia koko koneiston toiminnasta. Versaillesista tuli nopeasti aikansa arvostetuin kuninkaallinen residenssi, ja ruhtinaat ja lähettiläät läheltä ja kaukaa vaelsivat nöyrinä kokemaan ripauksen Versaillesin taianomaisesta maailmasta. Paikka, jossa heidät vastaanotettiin, oli nimeltään Escalier des Ambassadeurs, lähettiläiden portaikko, ja siellä he kumartelivat ja kiemurtelivat tarkkojen sääntöjen mukaan tervehtiessään Ranskan hallitsijaa. Aurinkokuninkaaseen verrattuna kaikki muut, niin lähettiläät kuin hallitsijatkin, olivat vähä pätöisiä, mutta silti kaikki yrittivät jäljitellä Ludvig XIV:n elämäntapaa. Versaillesista tuli pian kaikkien Euroopan hovien esi kuva niin tapojen, muodin kuin kulttuurinkin saralla. Aatelille ei jäänyt aikaa kapinoida Myös tavalliset ranskalaiset olivat vaikuttuneita hallitsijastaan ja tämän tyylistä, ja koska linna oli kaikille avoinna, alamaiset saattoivat kulkea linnan puistossa ja toivoa kohtaavansa itse kuninkaan, joka tervehti onnekkaita tavan mukaan kohottamalla hattuaan. Nekin, joiden tuki mahdollisti tai saattaisi romahduttaa itsevaltiuden, eli Ranskan aateliset, parveilivat Versaillesiin ja olivat valmiita mihin tahansa saadakseen jäädä asumaan Aurinkokuninkaan säteilyn lämpöön. Huone, vaikka kuinka pieni, Versaillesin linnan pitkien käytävien varrelta, oli Ranskan aristokratian tavoitelluin asunto, sillä asema hovissa oli merkki arvonannosta. Kello Kuningas on jo aamulla päättänyt iltapäivän ohjelmasta. Joskus hän käy kävelyllä puutarhassa ja lähtee ajelulle vaunuissaan, toisinaan hän lähtee lempiharrastuksensa metsästyksen pariin. Ei haitannut, että elämä Versaillesissa kävi erittäin kalliiksi ja saattoi ajaa vauraankin aatelismiehen vararikkoon. Kuningas odotti esimerkiksi kaikkien olevan moitteettomasti pukeutuneita, ja hän antoi usein alamaistensa ymmärtää, että näiden oletettiin hankkivan uusia vaatteita milloin mihinkin tilaisuuteen. Linnan asukkaat tarvitsivatkin taajaan peruukkimaakareiden, räätäleiden ja koruompelijoiden palveluksia, joista he joutuivat maksamaan ruhtinaallisia palkkioita. Esimerkiksi grand habit, runsaasti koristeltu laahuksellinen leninki, maksoi tavallisen ranskalaisen vuosipalkan verran. Fronde-kapina oli opettanut Ludvigille, että aristokratia oli pidettävä kiireisenä, jotta sille ei jäisi aikaa kapinoida, joten hovielämästä tehtiin tarkkaan ohjelmoitua vallankäytön teatteria. Heti aamusta hovin velvollisuus oli osallistua lever- eli ylösnousurituaaliin. Se tarkoitti, että hoviväki saapui kuninkaan makuuhuoneeseen seuraamaan kuninkaan pukemista ja muita aamutoimia. Päivän mittaan hoviväen oli seurattava tarkkaa ohjelmaa ruokailuineen, istuntoineen, messuineen, metsästysretkineen sekä iltaisin tanssiaisineen, korttipeleineen ja konsertteineen. Lopulta hovi saatteli vielä yhdessä kuninkaan vuoteeseen. Kaikkitietävä Aurinkokuningas Kaikki linnassa asuvat pyrkivät pääsemään mahdollisimman lähelle kuningasta. Kun kuningasta kuljetettiin linnan käytävillä kantotuolissaan, ihmiset yrittivät väkisin tunkea itsensä eturiviin toivoen, että hallitsija soisi heille edes katseen puoliksi ummistettujen silmäluomiensa alta Ludvig liitti Strasbourgin Ranskaan Ludvig siirsi valtaistuimen Versaillesiin, josta hän teki Ranskan vallan keskuksen. Versaillesin linna Polfoto/Corbis 1683 Kuningatar Maria Teresia kuoli 44-vuotiaana. Kunsthistorisches Museum Maria Teresia Historia

8 Hallitsijat Vaikka Ludvig esiintyi arvokkaasti ja etäisesti, hänellä oli tarkat silmät ja lähes valokuvan tarkka muisti. Hän tiesi kaiken ympärillään olevista ihmisistä, ja useimpien osalta vieläpä näiden sukulaisistakin. Jos joku livisti Versaillesista ilman hallitsijan lupaa esimerkiksi hurvittelemaan Pariisiin, sai olla varma siitä, että asia pantiin kyllä merkille. Kukaan ei saanut lupaa laistaa hovivelvollisuuksista, ja jos jokin velvollisuus joskus jäi täyttämättä, vaarana oli menettää koko vaivalla hankittu asema ja elämä hovissa. Kaikki elivät Ludvigin armoilla, eikä kukaan halunnut uhmata kohtaloaan. Pojanpojasta Espanjan kuningas Päivittäisen elämän sujuessa tavallisen tarkkaan ja ylelliseen tapaansa Versaillesissa Ludvigilla oli runsaasti valtapoliittisia kysymyksiä hoidettavanaan. Hän halusi hallita koko Eurooppaa, ja muutamassa vuodessa hänen onnistui rakennuttaa Ranskalle Englannin ja Hollannin laivastoja suurempi laivasto sekä Euroopan suurin vakituinen armeija. Vuonna 1662 Ranskan armeijassa oli ollut noin miestä, mutta vuonna 1690 miehiä oli jo noin , ja he muodostivat tehokkaan sotakoneen, joka toimi Aurinkokuninkaan vallan perustana luvun lopussa Ludvig oli valtansa huipulla mutta samalla myös elämänsä suurimman kriisin kynnyksellä. Jo usean vuoden ajan eurooppalaisten valtionpäämiesten mielessä oli pyörinyt yksi kysymys: kuka perisi mahtavan Espanjan kruunun? Habsburgien sukuun kuuluva Espanjan kuningas Kaarle II oli ollut pitkään heikkona, ja koska hänellä ei ollut suoria perillisiä, valtaistuimelle oli tarjolla kaksi ulkomaista kandidaattia. Ludvig XIV asetti ehdokkaaksi pojanpoikansa, Kello Kuningas palaa työhuoneeseensa, jossa hän muun muassa allekirjoittaa sihteerin päivän aikana kirjoittamia lukuisia kirjeitä. nuoren Anjoun herttuan Philippen, kun taas Habsburgien Itävallan haaran päämies, Pyhän saksalaisroomalaisen keisarikunnan keisari Leopold tarjosi tehtävään nuorinta poikaansa arkkiherttua Kaarlea. Se, hallitsisiko vaurasta Espanjaa jatkossa Ludvigin vai Leopoldin sukulainen, vaikuttaisi väistämättä Euroopan valtatasapainoon. Kumpi tahansa kruunun perisikään, odotettavissa oli suuren mittaluokan konflikti, jossa toisella puolella olisi Ranska ja toisella olisivat Itävalta, Englanti ja Hollanti. Aamulla 9. marraskuuta 1700 pikalähetti ratsasti Fontainebleaun linnan pihaan tuomaan viestiä metsästämässä olevalle Ludvigille. Lähetin ensimmäinen uutinen oli se, että Kaarle II oli kuollut, ja toinen se, että tämä oli testamentannut Espanjan ja kaikki sen siirtomaat Ludvigin lapsenlapselle. Järjestelyn Ludvigin pojanpojan Filip V:n (oik.) perittyä Espanjan kruunun Ranska joutui pitkälliseen sotaan Itävaltaa ja Englantia vastaan. Polfoto/Rue des archives ehtona oli kuitenkin, että Ranskan ja Espanjan kruunut eivät koskaan yhdistyisi. Vaikka Ludvig oli vuosikymmeniä toivonut kokevansa hetken, jolloin Pyreneitä ei enää olisi, hän epäili silti, pitäisikö hänen hyväksyä järjestely. Olen varma, että teenpä mitä tahansa, monet moittivat minua, hän tuskaili. Pohdittuaan asiaa lähimpien neuvonantajiensa kanssa hän teki päätöksensä. 16. marraskuuta 1700 Versaillesissa Aurinkokuningas kutsui täysin poikkeuksellisesti hoviväen työhuoneeseensa. Hyvät herrat, tässä on Espanjan kuningas", hän sanoi ja katsoi pojanpoikaansa, tulevaan Filip V:een. Sotaa ja nälänhätää Kruunun siirtyminen Filip V:lle käynnisti Espanjan perimyssodan, joka vei BILLED BYLINE XXXXXX Polfoto/Rue des archives Françoise Maintenon 1684 Luxemburg liitettiin Ranskaan. Ludvig nai rakastajattarensa Françoise d Aubigné Maintenonin Ludvig kumosi protestanttisten hugenottien oikeudet ja vaati heitä kääntymään katolisiksi. Noin hugenottia pakeni maasta. Tapahtumia seurasi pitkään jatkunut sissisodan kaltainen vaihe, jossa molemmat osapuolet syyllistyivät ajoittain raakamaisuuksiin. 34 Historia

9 Versailles loisti usein illan pimeydessä valomerenä Aurinkokuninkaan järjestäessä mahtavia juhliaan. Shutterstock Versaillesin vaikuttavat juhlat Ludvig XIV tunnettiin myös siitä, että hän järjesti mahtavia juhlia, ja kutsu kuninkaan juhliin oli monelle aateliselle onnen täyttymys. Kun Aurinkokuningas järjesti juhlia, vieraille oli taatusti tarjolla ilmiömäisiä elämyksiä. Kuningas rakasti loistoa ja näyttävyyttä, ja touko kuussa 1664 järjestetyt kuusi päivää kestäneet ulkoilmajuhlat nimeltä Les Plaisirs de l Ile Enchantée eli lumotun saaren ilot loivat Versaillesin maineen juhlapaikkana. Ilman kutsua jääneet olivat pakahtua katkeruudesta. Roolivaatteisiin pukeutunut Ludvig avasi juhlat hevosen selässä trumpettifanfaarien säestyksellä, ja juhlien monipuolisessa ohjelmassa oli muun muassa taitoratsastusta, konsertteja, teatteria, oopperaa, arvontoja, vedonlyöntiä ja ilotulituksia. Joka ilta 600 vierasta osallistui ylenpalttisille päivällisille, jotka rooliasuiset palvelijat tarjoilivat lyhdyn valaisemassa puutarhassa. Yksi juhlien kohokohdista oli kuninkaan suosikiksi nousseen Molièren näytelmän La Princesse d Eliden esitys. Siinä nähtiin kuninkaan vieraiden iloksi ensimmäistä kertaa Ranskassa teatteria, oopperaa ja komediaa yhdistettynä samaan näytökseen. Vaikutuksen tekivät myös puutarhan lammissa uiskennelleet kolme suurta keinotekoista merihirviötä sekä ilotulituksessa taivaalle Ludvigin kunniaksi muodostetut loistavat L-kirjaimet. Toisaalta Molièren Tartuffe-komedia nostatti skandaalin, koska yleisön hengelliset jäsenet tunsivat uskonnollisen teeskentelyn pilkan osuneen heidän nilkkaansa. Versaillesissa järjestettiin sittemmin lukuisia suurieleisiä juhlia. Ludvig ei isännöinyt niitä ainoastaan vieraitaan viihdyttääkseen, vaan juh lien oli tar koitus korostaa kuninkaan kaikkivoipuutta ja asemaa hovin ja kansan ylä puolella. Juhlien avulla myös tehtiin Versaillesista eurooppalaisen kult tuurin ja muodin keskipiste. Ludvig XIV:n juhlavieraat saivat usein nauttia baletista ja teatterista. Polfoto/Rue des archives 1701 Ludvig XIV:n pojanpojasta tuli Espanjan kuningas Filip V, ja Ludvig haaveili maiden yhdistämisestä yhden hallitsijan alaisuuteen. Filip V La mirada del virrey Espanjan perimyssodassa Ranska ajautui lähelle taloudellista ja sotilaallista romahdusta. Kaiken kukkuraksi maata koettelivat ankarat luonnonolot, jotka johtivat nälänhätään. Historia

10 Hallitsijat Versaillesin linnan peilisalissa on muun muassa sovittu ensimmäisen maailmansodan päättymisestä. Versaillesissa on kirjoitettu historiaa Versailles on toiminut monen historiallisesti merkittävän tapahtuman näyttämönä. Versaillesin yli satavuotinen historia Ranskan kuninkaan loisteliaana residenssinä päättyi, kun tuhannet naiset marssivat Ranskan vallankumouksen aikana vuonna 1789 Versaillesiin ja pakottivat kuningasperheen lähtemään linnasta. Versailles ei kuitenkaan painunut unholaan, vaan sen loisteliaassa peilisalissa, joka yhdisti kuninkaan ja kuningattaren huoneet, on todistettu useita historiallisia tapahtumia. Esimerkiksi Ranskan kärsittyä tappion Ranskan-Saksan sodassa Vilhelm I kruunattiin Saksan keisariksi peilisalissa vuonna Vuonna 1919 salissa neuvoteltiin puolestaan ensimmäisen maailmansodan päättämisestä ja rauhansopimuksesta, jolla voittajavaltiot pakottivat Saksan luovuttamaan maa-alueitaan ja maksamaan suuria sotakorvauksia. Polfoto/Rue des archives si tulevina vuosina Ranskan vararikon partaalle. Ludvigilla oli nyt vastassaan suurempia vihollisia kuin koskaan aiemmin. Vaikka sodan alkuvaiheessa rintamalta kuultiin lupaavia uutisia, menestys ei jatkunut kauan, vaan takaiskut alkoivat seurata toistaan. Armeijassa, joka oli aiemmin ollut kuninkaan ylpeys, vallitsi nyt tappiomieliala. Kun Ranskaan virtasi uutisia tuhansista kuolleista ja haavoittuneista sotilaista, ranskalaisten luottamus kuninkaaseensa alkoi murentua. Huonon sotaonnen lisäksi Ranskaa koetteli tammikuun alussa vuonna 1709 ankarin talvi yli vuosisataan. Pakkanen kiristyi Pariisissa yli Kello Kuningas nauttii päivän pääaterian perheensä kanssa, ja saliin kannetaan koko ajan uusia ruokalajeja. Päivällisen jälkeen kuningas rentoutuu juhlissa, konsertissa tai pelaten korttia. 20 asteeseen ja Seinen ja muiden jokien sekä rannikon vedet jäätyivät paksulti. Kylmyys rikkoi jopa alkoholijuomia sisältäviä pulloja Versaillesin lämmitetyissä huoneissa, ja sanotaan, että kun vielä ehjistä pulloista kaadettiin viiniä, laseihin helisi pelkkää jäämurskaa. Versaillesissakin ihmisiä kuoli kylmyyteen, ja Pariisissa kuolleisuus oli kaksinkertainen tavanomaiseen talveen verrattuna. Kaikkialla karjasuojissa kuoli laumoittain eläimiä, ja Ranska menetti jopa puolet koko karjastaan. Uhkana oli nälänhätä, sillä jo edellisvuoden sato oli ollut kehno. Tilanne ei helpottanut edes kevään lopulta koittaessa, sillä kaikki viljelyskasvit olivat joko paleltuneet kylmässä tai mädäntyneet pakkasen jälkeen sateissa. Ludvig halusi lopettaa sodan Kauhistuneena maansa tilasta Ludvig taipui huhtikuussa 1709 anomaan vihollisilta rauhaa. Se oli teko, joka oli hänen omien sanojensa mukaan täysin vastoin hänen luontoaan. Liittokunnan asettamat ehdot olivat kuitenkin liian kovat, sillä Ludvigia vaadittiin muun muassa julistamaan sota omaa pojanpoikaansa Espanjan Filip V:tä vastaan. Ludvig keskeytti neuvottelut sanoen: Koska sotaa kerran on käytävä, käyn sitä mieluummin vihollisiani kuin lapsiani vastaan. Valtionkassa ammotti tyhjyyttään, eikä sotilaille ollut varaa maksaa palkkaa. Heidän oli myytävä aseitaan ja paitojaan saadakseen rahaa ruokaan. Ludvig halusi näyttää esimerkkiä ja lähetti omia kulta-astioitaan sulatettavaksi ja pyysi hovi väkeä toimimaan 1711 Ludvig XIV:n poika ja perillinen Louis de France kuoli. Louis de France 1712 Ludvig XIV:n pojanpoika ja perillinen Louis, Burgundin herttua, kuoli Espanjan perimyssodan päättyessä Ranska menetti sekä Pohjois-Amerikan siirtomaansa että johtavan asemansa Euroopassa. Itävallasta oli tullut Manner- Euroopan keskus, ja Britannia puolestaan hallitsi meriä ja mertentakaista maailmaa. 36 Historia

11 samoin. Se ei kuitenkaan riittänyt, sillä kriisi oli liian syvä. Niinpä Ludvig ei nähnyt muuta mahdollisuutta kuin kerätä entistäkin enemmän veroa kansalta, joka kärsi jo muutenkin köyhyydestä ja nälänhädästä. Hän suostui tinkimään hitusen myös omasta ylellisestä elämästään: hän lopetti rakennustyöt, niukensi suu rellisia aterioitaan, vähensi käyttämiensä timanttien määrää ja vaatteidensa koristelua sekä siirtyi käyttämään lyhyempiä peruukkeja. Hän vaati silti, että tanssiaisia ja juhlia jär jestettäisiin kuten ennenkin, vaikka neuvonantajat yrittivätkin saada hänet luopumaan näistä hovin julkisuuskuvaa heikentävistä käytännöistä. Hän halusi kuitenkin ylläpitää kansan mielialaa esiin tymällä tavanomaisen itsevarmaan ja vakaan ylpeään tapaansa. Yksin ollessaan Ludvig kuitenkin vaipui usein masennukseen. Odottamattomat itkunpuuskat saattoivat yhtäkkiä ravistella yli 70-vuotiasta miestä, eikä hänen tilansa suinkaan helpottunut, kun kuolema alkoi niittää hänen perillisiään yksi toisensa jälkeen. Reilun vuoden kuluessa hän menetti sekä poikansa, josta piti tulla hänen seuraajansa, että pojanpoikansa, joka oli vuorostaan noussut kruununperijän asemaan. Kello Kuningas vetäytyy makuuhuoneeseensa ja riisuutuu muiden edessä. Yksi läsnäolijoista saa erityisen kunnian pidellä lamppua kuninkaan iltapesun ja kampaamisen aikana. Katsojat poistuvat vasta kun kuninkaan iltatoimet on suoritettu loppuun ja hän on valmis nukkumaan. Kuolinvuoteellaan Aurinkokuningas pyysi perijäänsä pitämään rauhaa naapu reiden kanssa. Ludvig XV hallitsi Ranskaa lopun elämäänsä vuoteen 1774 asti. PolFOto/ Rue des archives Rauha helpotti kuninkaan oloa, mutta kun hän 14. elokuuta 1715 peruutti tavanomaiset aamutoimirituaalinsa Versaillesissa, oli selvää, että hiekka lähes 77-vuotiaan kuninkaan tiimalasissa oli käymässä vähiin. Poikkeama tarkoista rutiineista oli ennenkuulumatonta, ja hovilääkärit rynnistivät huolestuneina kuninkaan vuoteen ääreen. Muutamaa päivää myöhemmin Ludvigin vasemmassa jalassa havaittiin kuolio, ja kun kuningas oli niin heikkona, ettei enää pystynyt edes juomaan vettä ilman avustajia, kaikki ymmärsivät lopun olevan lähellä. Perheenjäsenet ja palvelijat jonottivat vuorollaan jättämään hyvästejä. Kun Ludvig näki kyynelten valuvan kahden lakeijansa poskilla, hän puuskahti harmistuneena: Miksi te itkette? Kuvittelitteko minua kuolemattomaksi? Aamulla 26. elokuuta hän antoi yhden viimeisistä käskyistään ja haetutti paikalle perijänsä, tulevan Ludvig XV:n. Kun viisivuotias pikku poika nostettiin nojatuoliin kuninkaan sängyn viereen, Ludvigilla oli itsellään kyyneleet silmissään, mutta hän ponnisteli vielä viimeisin voimin pitääkseen äänensä vakaana. Sitten Aurinkokuningas antoi nuorelle seuraajalleen muutaman neuvon maan hallitsemisesta. Aamulla 1. syyskuuta 1715 Ludvig veti viime henkäyksensä ja kuoli kello Pian hänen huoneensa ikkunat avattiin sepposen selälleen ja ulkoa alkoi kantautua musiikkia ranskalaisten iloitessa pitkän ja loppuvaiheissaan synkäksi käyneen aikakauden päättymisestä. Lue lisää Nancy Mitford: Aurinkokuningas, Weilin+Göös, 1966 Vincent Cronin: Ludvig Xiv, Otava, 2006 Jean-Marie Ruffieux: A Day in the Life of the Sun King, Archimède, 1996 Antonia Fraser: Love and Louis Xiv The Women in the Life of the Sun King, Anchor Books, Aurinkokuninkaan hehku sammui Sotaonni kääntyi hetkeksi Ranskalle suosiolliseksi, ja vuonna 1713 Ludvig onnistui neuvottelemaan hyväksyttävän rauhansopimuksen. Filip V sai pitää Espanjan ja siirtokunnat Etelä-Amerikassa, mutta Ranska menetti valtaasemansa Euroopassa. Itävalta oli noussut Manner-Euroopan vahvimmaksi valtioksi, kun taas Englanti hallitsi meriä ja merentakaisia alueita Ludvig XIV:n toinen pojanpoika Kaarle kuoli. Michel Van Loo Ludvig XV 1715 Hallittuaan maata 72 vuotta Ludvig XIV kuoli Versaillesissa 1. syyskuuta. Hänen lähimmät perillisensä olivat kuolleet, joten valta istuimelle nousi hänen lapsenlapsen lapsensa Ludvig XV.