KOHTAAMISIA ARJESSA. Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät Olli Valtonen

Transkriptio

1 KOHTAAMISIA ARJESSA Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät Olli Valtonen

2

3 HELSINKIMISSIO Sosiaalialan toimija vuodesta työntekijää 1600 vapaaehtoista Toimialat Senioripysäkki lastenkoti Nuorten Kriisipiste Aggredi Resonaari kansalaistoiminta

4 VAPAAEHTOISET MONINKERTAISTAVAT TOIMINTAMME VOLYYMIN Nyt vapaaehtoisia kaikilla työaloillamme

5 MISSIO: Etsiä, löytää ja auttaa unohdettuja kaupunkilaisia Haastaa kaikki taisteluun unohdettujen puolesta yksinäisyyttä vastaan

6 ARVOT: Läsnäolo Suopeus Uskallus

7 YKSINÄISYYS ON TUTKIMUSTEN MUKAAN TERVEYSRISKI Jatkuvasti yksinäisillä 14 prosenttia suurempi riski kuolla ennenaikaisesti Kaksi kertaa suurempi riski kuin ylipaino Muistihäiriöriski Heikentää unen laatua Kohottaa verenpainetta Lisää masennusta Ikääntyneillä heikentää kuuloa, näköä, liikuntakykyä

8 YKSINÄISYYS ON SITÄ KUN ARJESSA EI KOHDATA HelsinkiMissiolla käynnissä kampanja ÄLÄ KÄVELE OHI

9 TAISTELUSSA YKSINÄISYYTTÄ VASTAAN YHTEISKUNTA EI SELVIÄ ILMAN KOLMATTA SEKTORIA Lähimmäinen on paras lääke yksinäisyyteen Tarvitaan sekä kansalaistoimintaa että vapaaehtoistyötä Työnjako julkisen sektorin ja kansalaistoiminnan välillä selvä: Valtion ja kuntien tehtävänä on huolehtia oikeudenmukaisuudesta Kansalaisten tehtävänä on rakastaa

10 IHMISLAJI ON KULKENUT PITKÄN TIEN Kuvitelkaa maailmaa, jossa ei olisi lähimmäisiä ja auttavia verkostoja? Se olisi maailma, jossa ihmislaji ei olisi säilynyt hengissä Tästä maailmasta alkoi ihmislajin kehittyminen Ihminen oli savannien heikoin ja hitain ja uhanalaisin laji. Hengissä pysymiseksi oli pakko löytää muita keinoja kuin voima ja nopeus

11 Ihmislaji kehitti menestystekijänsä: YHTEISÖLLISYYS Laji oppi verkostoitumisen ja liittoutumisen Savannien hitaasta ja heikosta tuli selviytyjä Ihmislajin historia kertoo, miksi maailmasta tuli sellainen kuin se on. J.R.McNeill, William H. McNeill: Verkottunut ihmiskunta, 2005

12 EVOLUUTIO NÄYTTÄÄ SUOSIVAN MYÖNTEISIÄ EMOOTIOITA Neurotutkijat, antropologit ja etologit tutkineet hyväntahtoisten tunteiden kehittymistä aivoissa Aivojen evoluutio johti arvojen evoluutioon Gerge E. Vaillant: Hengellisyyden evoluutio (2009)

13 KOLME EVOLUUTION TASOA Geneettinen evoluutio Muovasi miljoonien vuosien aikana ihmislajin aivoja Kulttuurievoluutio Aivojen kehittyminen loi pohjan kulttuurien syntymiselle ja kypsymiselle Yksilön evoluutio Kehitys, joka tapahtuu yksittäisessä ihmisessä sikiövaiheesta vanhuuteen

14 AIVOJEN KEHITTYMINEN LOI POHJAN YHTEISÖJEN MUODOSTUMISELLE Keskeistä oli ihmisen laji-lahjana saama kyky tiettyihin positiivisiin tunteisiin Aivotutkijat löysivät kahdeksan positiivista emootiota (arvoa) jotka tekivät lajin menestymisen mahdolliseksi Rakkaus, toivo, ilo, anteeksianto, empatia, usko, kunnioitus ja kiitollisuus

15 NE VAATIVAT YHTEYTTÄ MUIHIN IHMISIIN Missään ei ole kyse pelkästään minusta Myönteiset emootiot ovat koko ihmiskunnalle tyypillistä aivotoimintaa, joka tulee syntymälahjana Ihmisen aivot ovat kehittyneet synnyttämään niitä Avain ihmiskunnan koko ajan käynnissä olevaan kulttuurievoluutioon

16 NÄIDEN ARVOJEN PUOLESTA LIPUTTANEET KULTTUURIT MENESTYIVÄT Pahiskulttuurit ovat aina jääneet lyhytaikaisiksi, hävinneet ja kadonneet totaalisesti Yhteisölliset kulttuurit aina olleet voittajia Siksi ihmisen aivot alkoivat kasvaa ja kehittyä Hoivan synty ja kehitys Petoeläimille alttiista homo sapiensista kehityi savannien sosiaalisin eläin

17 ARVOJEN MUUTTUMINEN EUROOPASSA 2000 VUODEN AIKANA Näkee parhaiten lainsäädännön kehittymisessä Ihmisoikeuksien kokoaikainen parantuminen Naisten ja lasten asema, yleinen terveydenhoito ja oppivelvollisuus, orjuuden kieltäminen Johtajuudelle asetettujen eettisten vaatimusten kiristyminen Ludvig IX olisi nykyisin ihmisoikeustuomioistuimessa, mutta 1200-luvulla häntä ihailtiin Ludvig Pyhänä

18 MISSÄ MENNÄÄN ARVOJEN OSALTA 2000-LUVULLA? Arvopääoma sama (8 positiivista emootiota) Verkottuminen huipussaan, Eurooppa integroitunut nopeasti Euroopassa 60 vuotta kestänyt syvä rauhantila Ihmisoikeudet, tasa-arvo ja yleinen sosiaaliturva eurooppalaisten yhteiskuntien keskiössä

19 TÄMÄ ON SE POHJA, JOLTA JÄRJESTÖKENTTÄ PONNISTAA Hyvän tekemisen mahdollistajat Kokoavat joukkoja auttamaan lähimmäisiä kotimaassa ja globaalisti Kysymys on arvojohtamisesta Tärkeä tehtävä lajin hengissä pysymisen varmistajana

20 KANSALAISTOIMINNAN YLEISKUVA Suomalaisista yli 1/3 osallistuu vapaaehtoistoimintaan Rahaa lahjoittaa 2/3 68 % ilmoittaa aikovansa tulevaisuudessa osallistua vapaaehtoistyöhön Läheisiään auttaa vielä useampi

21 PUOLET EI-OSALLISTUVISTA LÄHTISI MUKAAN, JOS JOKU PYYTÄISI Nuorten kiinnostus kasvanut 10 vuoden aikana selvästi Suomalaisten sijoitus World Giving Indexissä on nousussa 2010: sija 45, : sija 21, sija 19 Kaikki kolme auttamisen muotoa kasvaneet Lahjoittaminen, vapaaehtoistoiminta, tuntemattoman auttaminen

22 Peruskysymys: OSAAMMEKO HYÖDYNTÄÄ TÄMÄN POTENTIAALIN? Kansalaistoiminta tuottaa sosiaalista pääomaa Nyt pääomaa on runsaasti tilillä Kuinka se otetaan käyttöön?

23 KOLMANNEN SEKTORIN ON NOUSTAVA UUDELLE TASOLLE Yksinäisyyden ja syrjäytymisen selättäminen vaatii tehokkaita järjestöjä. Osattava toimia sekä vapaaehtoistyön organisaattoreina että kansalaistoiminnan edistäjinä Vrt Robert Putnam: Bowling Alone Keilaseurat kuihtuvat, ihmiset keilaavat enemmän

24 TEHOKKUUTTA TARVITAAN ERITYISESTI Avuntarvitsijoiden löytämisessä ja avun nopeassa tarjoamisessa Vapaaehtoisten rekrytoinnissa, hoitamisessa ja työllistämisessä Järjestöjen ammatillisessa työssä Kuntayhteistyössä

25 Apua tarvitaan ja auttajia löytyy MUTTA MITEN HEIDÄT KOHTAUTETAAN ARJESSA? Vapaaehtoiset on helppo kadottaa, jos organisaatio ei toimi Kun vapaaehtoisten määrä kasvaa, toiminnan koordinointi kotikonstein muodostuu työlääksi Vrt HM:n keikkavapaaehtoiset

26 TOIMINNAN TEHOSTAMINEN EDELLYTTÄÄ KUNNON TYÖKALUJA Meillä tuli pää vetävän käteen Case Clara - Toiminnanohjaus- ja asiakkuudenhoitojärjestelmä Tavoitteena saada avuntarvitsijat ja vapaaehtoiset kohtaamaan helpommin Vähentää vapaaehtoistyön koordinoinnin työmäärää

27 TEHOKAS KANSALAISTOIMINTA EI VIELÄ RIITÄ Olennaista on sen linkittyminen yhteiskuntaan eli kansalaistoiminnan ja viranomaistahojen vuorovaikutus Yhdessä rikkaita Mario Montin hallitus etsi Italian kriisissä ratkaisuja sosiaalisesta pääomasta St Egidio yhteisön Andrea Riccardi ministeriksi

28 VERKOTTUMINEN KUNNAN KANSSA LUO UUTTA TEHOKKUUTTA Järjestöillä pitkä historia kuntayhteistyössä palvelujen tuottajina Tämä rooli luisumassa yrityksille Järjestöjen kannattaa etsiä ammatillista, intensiivistä yhteistyötä Uudet yhteiset pelisäännöt Case Pelastakaa sukupolvi

29

30 MITÄ OLEMME OPPINEET? Ihmiset ovat arvohakuisia. He haluavat tehdä hyvää lähimmäisilleen. Taustalla syvyyden kaipuu Ihmiset eivät halua ratkaista pahoinvoinnin ongelmia vain antamalla rahaa. He haluavat antaa itsensä.