Sosiaalinen media teollisuudessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalinen media teollisuudessa"

Transkriptio

1 Esiselvitysraportti Harri Lakkala

2 Sisällysluettelo 1 Raportin tiivistelmä 1 Tärkeimmät löydökset 3 -selvitys Selvityksen tausta ja tavoitteet 3 Tarve selvitykselle 3 Selvityksen toteuttaminen 4 6 Verkkokyselyn tulokset Osallistujien taustatiedot 6 Digitaalisten ja yhteisöllisten työkalujen käyttö asiakasrajapinnassa, sisäisesti ja partnerien kanssa 9 Sosiaalisen median hyödyntämislaajuus, nähty potentiaali ja keskinäinen vertailu asiakasrajapinnassa, sisäisesti ja partnerien kanssa 16 Yritysten kypsyystaso sosiaalisen median suhteen 4 Suhtautuminen ja ymmärrys sosiaalisesta mediasta 8 Liiketoimintatavoitteiden tukeminen sosiaalisen median hyödyntämisellä 30 Kipupisteiden merkitys yrityksille 31 Rajoitteet ja aputarpeet 33 Haastattelut 37 Isot yritykset 37 Pienet ja keskisuuret yritykset 37 Case-kuvauksia - Kuinka sosiaalista mediaa voi hyödyntää 38 Sosiaalisen median mahdollisuudet ja käyttöönotto 4 Hyödyntämiskohteet 43 Käyttöönotto 47

3 Selvityksen tulokset 50 Ideoita jatkoprojekteiksi 5 -verkkoyhteisö 5 Tapahtumat kasvotusten ja verkossa 53 Paikallisten kehittämiskeskusten yrityskehittäjien kouluttaminen 54 Kehittämisprojektit alan tutkimusorganisaatioiden kautta 54 Pk-yritysten kehitysprojektit 55 Pk-yritysten yhteisöllinen työkalupakki 55 Sosiaalisen median tutkimushankkeet 55 Loppuyhteenveto 57

4 1 Raportin tiivistelmä Älykkäät koneet ja Digitaaliset sisällöt -klusteriohjelmien, Teknologiateollisuus ry:n sekä Innopark Programmes Oy:n ja Hermia Oy:n teettämässä esiselvitysprojektissa tutkittiin keväällä 011 sosiaalisen median hyödyntämisen tilannetta ja potentiaalia suomalaisissa perinteisen teollisuuden yrityksissä. Selvityksen toteutti yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayrityksen Intosomen konsultti DI Harri Lakkala. Selvityksen tavoitteena oli selvittää sosiaalisen median hyödyntämisen nykytilanne ja potentiaali perinteisessä suomalaisessa teollisuudessa, kerätä tietoa yritysten kehitystarpeista sekä kartoittaa minkälaisia kehitystoimenpiteitä yrityskentässä tarvitaan. Selvityksessä tutkittiin sosiaalisen median työkalujen ja toimintatapojen hyödyntämistä asiakasrajapinnassa, sisäisesti sekä partnerien kanssa. Yhteisöllisillä työkaluilla tarkoitettiin muun muassa wikejä, blogeja, keskustelupalstoja ja mikroblogeja. Lisäksi kartoitettiin osaltaan myös digitaalisten työkalujen, kuten verkkokokousratkaisujen, dokumentinhallintajärjestelmien ja pikaviestimien, käyttöä. Verkkokyselyn ja yrityshaastattelujen tulokset on koottu tähän raporttiin. Verkkokyselyyn vastasi 143 eri yritystä ja haastattelu toteutettiin 1 yrityksessä. Verkkokyselyn vastaajakunta oli vahvasti perinteistä teollisuutta, 87 % toimi pelkästään BB-markkinoilla ja 81 % valmistavassa teollisuudessa. Tärkeimmät löydökset Sosiaalisen median ymmärrys teollisuusyrityksissä on heikkoa: 9 % vastaajista piti oman yrityksensä ymmärrystä aiheesta hyvänä tai erittäin hyvänä, 57 % olemattomana tai huonona. Hyödyntämisestä vastaa vielä pieni joukko edelläkävijöitä ja hyötyjen mittaaminen on lapsenkengissään: 1 % oli saavuttanut jonkin asteisia ja ainoastaan 1 % selkeitä mitattavia bisneshyötyjä. Selkeästi suosituin työkalu yritysten sisäisessä käytössä ovat jaetut verkkolevyt, joita hyödyntää 70 % yrityksistä, lisäksi käytetään dokumentinhallintajärjestelmiä (55 %) ja intranet-sivustoja (5 %). Yhteisöllisten työkalujen käyttö on vielä vähäistä sekä asiakasrajapinnassa, sisäisesti että partnerien kanssa, eniten käytetään sosiaalisia verkostoitumispalveluja (esimerkiksi LinkedIn tai Facebook) sekä sisäisesti wikejä. Verkostoitumispalveluja ja wikejä käyttää noin kolmannes kyselyyn osallistuneista yrityksistä. Yli 40 % yrityksistä käyttää sosiaalista mediaa ainakin jonkin verran asiakasrajapinnassa markkinoinnissa ja viestinnässa. Lisäksi sosiaalista mediaa käytettiin työnantajakuvan rakentamiseen ja rekrytointiin (39 %), jossa nähtiin myös eniten hyödyntämispotentiaalia. Harvinaisin hyödyntämistapa oli asiakkaiden osallistaminen tuotekehitykseen (11 %). Asiakasrajapinnan sosiaalisen median strategiaa on miettinyt vain 15 % yrityksistä ja yksikään ei ole ole strategian luomisessa kovin pitkällä, sisäistä strategiaa on miettinyt 0 % yrityksistä.

5 Puolet yrityksistä seuraa keskusteluja itsestään tai tuotealueestaan sosiaalisessa mediassa, 6% tekee seurantaa säännöllisesti. Lähes puolet vastaajista piti sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia yritysten kilpailukyvyn kehittämiseen merkittävinä. Noin viidennes (18 %) yrityksistä on kieltänyt sosiaalisen median käytön kokonaan. Lisäksi muutama verkkokyselyyn vastanneista yritysedustajista koki aiheen täytenä ajanhukkana. Todennäköisesti näissä yrityksissä sosiaalinen media ymmärrettin tarkoittamaan vain Facebook-palvelun käyttöä, eikä laajempia mahdollisuuksia tunnettu. Suurimpina yhteistyön ja tiedonhallinnan kipupisteinä yrityksissä pidettiin hiljaisen tiedon siirtämistä (46 % mielestä tärkeä tai erittäin tärkeä), riskienhallintaa avainhenkilöiden työkykyyn liittyen (44 %) ja sähköpostiähkyä (4 %). Sosiaalisen median käyttöönottoa rajoittavat muut tärkeämmäksi arvioidut kehitysprojektit (59 %:n mielestä tärkeä rajoite) ja liiketoimintahyötyjen arvioiminen tai osoittaminen (56 %). Lisäksi valitettiin puutteellista ymmärrystä mahdollisuuksista (46 %) ja hyvien case-kuvausten puutetta (45 %). Kehittämisavun muodoista kiinnostivat eniten case-kuvaukset omalta alalta (58 %:n mielestä hyödyllisiä tai erittäin hyödyllisiä) ja benchmarking-tilaisuudet (41 %). Sosiaalista mediaa hyödyntää laajasti vasta pieni joukko teollisuusyrityksiä. Käyttö on nyt laajentumassa edelläkävijäjoukon ulkopuolelle ja sosiaalisen median hyödyntämisessä nähdään selkeää potentiaalia. Raportissa on esitelty muutamia haastattelujen kautta löytyneitä esimerkkejä edelläkävijäyrityksistä. Suurissa yrityksissä on kattavasti digitaalisia ja yhteisöllisiä työkaluja, mutta vaadittu toimintatapojen muutos on osoittautunut haasteelliseksi. Myös sosiaalisen median kehityshankkeiden kytkeminen liiketoimintatavoitteisiin ja projektien vaikuttavuuden mittaaminen ovat vielä lapsenkengissä. Yrityksissä tarvitaankin apua bisneshyötyjen mittaamiseen investointien perustelemiseksi johdolle, sekä sosiaalisen median käyttöönottoa tukevia malleja ja prosesseja. Sosiaalinen media ja sen hyödyntäminen kiinnosti merkittävää osaa teollisuusyrityksistä. Kuitenkin ymmärrys sen tarjoamista mahdollisuuksista ja siitä mitä käytännössä tulisi tehdä oli heikkoa, joten tiedonjakaminen aiheesta ja yritysten auttaminen kehitystoimissa on tärkeää. Eri toimijat voivat parhaiten tukea sosiaalisen median käyttöönottoa tekemällä laaja-alaista yhteistyötä. Osaamiskeskusohjelmat ja Teknologiateollisuus voivat auttaa tiedonjakamisessa, yrityskentän aktivoinnissa, yhteisistä aiheista kiinnostuneiden yritysten kokoamisessa yhteen sekä hyödyntämistarinoiden keräämisessä ja jakamisessa. Asiantuntijayritykset voivat tarjota yrityksille käytännönläheistä apua ja tutkimustahot analysoida tietoa ja kokemuksia, sekä jalostaa sitä alan tarpeisiin pitkäjänteisesti. Rahoittajilla taasen on tärkeä rooli yritysten kehityshankkeiden tukemisessa. Ehdotuksia konkreettisiksi jatkohankkeiksi on esitelty raportin lopussa.

6 3 -selvitys Selvityksen tausta ja tavoitteet -esiselvityksessä tutkittiin sosiaalisen median hyödyntämisen tilannetta ja potentiaalia suomalaisissa perinteisen teollisuuden yrityksissä. Selvityksen tilaajina olivat kansalliseen osaamiskeskusohjelmaan (OSKE) kuuluvat Älykkäät koneet (www.intelligentmachines.fi) ja Digitaaliset sisällöt (www.digibusiness.fi/portal/) -klusterit, Teknologiateollisuus ry (www.teknologiateollisuus.fi) sekä Innopark Programmes Oy (www.innopark.fi) ja Hermia Oy (www.hermia.fi). Selvityksen toteutti keväällä 011 yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys Intosome (www.intosome.fi), vastuullisena asiantuntijana DI Harri Lakkala. Verkkokyselyn suunnittelussa ja tulosten analysoinnissa auttoi SOITA-hankkeen (www.tut.fi/soita) henkilöstö (professori Hannu Kärkkäinen sekä tutkijat Jari Jussila, Johanna Janhonen ja Jani Lyytikkä) Tampereen teknillisen yliopiston Tiedonhallinnan ja logistiikan laitokselta. Kyselyn teknisestä toteutuksesta vastasi Haide Österlund Teknologiateollisuus ry:stä. Haastattelujen organisoinnissa avustivat Antti Siren FIMA:sta, Niko Halonen Miktechistä sekä Harri Jokinen Teknologiateollisuus ry:stä. Lisäksi raporttia kommentoivat Marja Hamilo Teknologiateollisuus ry:stä, Hannu Kärkkäinen ja Jari Jussila SOITAhankkeesta, Hanna Nordlund Innopark Programmes Oy:sta, Timo Rainio Hermia Oy:sta, Kaija Pöysti Intosome Oy:sta sekä muut asiantuntijat. Esiselvitys koostui kahdesta kokonaisuudesta; verkkokyselystä ja yrityshaastatteluista. Verkkokyselyllä selvitettiin laajemmin tilannetta teollisuusyrityksissä. Tarkempia näkemyksiä ja esimerkkejä puolestaan kerättiin yrityskohtaisilla haastatteluilla. Tarve selvitykselle Kiristyvä kansainvälinen kilpailu ja teollisuuden rakennemuutos aiheuttaa muutospaineita suomalaiselle teollisuudelle. Viime vuosien taantuma on nopeuttanut tuotannon ja hankintojen siirtymistä Suomen rajojen ulkopuolelle ja vaikuttanut varsinkin alihankkijayrityksiin. Suomi tulee aina olemaan korkean kustannustason maa kansainvälisesti vertailtuna, joten kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi yritysten tuottavuuden täytyy olla huippuluokkaa ja sitä pitää kehittää jatkuvasti. Sosiaalinen media on ollut viime vuodet paljon esillä mediassa ja on herättänyt paljon keskustelua ja kiinnostusta myös teollisuusyrityksissä. Suurin osa aiheista ja esimerkeistä käsittelee kuitenkin kuluttajamarkkinointia (BC) ja sosiaalisen median palvelujen, kuten Facebookin (www.facebook.com) ja Twitterin (www.twitter.com), hyödyntämistä henkilökohtaisessa käytössä. Yritysten välisen kaupan (BB) mahdollisuuksia ja etenkin valmistavan teollisuuden näkökulmaa on käsitelty varsin vähän. Kuitenkin varsinkin kansainvälisessä kaupassa digitaalisten kanavien hyödyntämisen merkitys korostuu ja yrityksillä olisi mahdollisuus tehostaa omaa toimintaansa tuntuvasti. Markkinoinnin ja viestinnän lisäksi sosiaalista mediaa voi hyödyntää asiakasrajapinnassa myös laajemmin, kuten asiakaspalvelussa, rekrytoinnissa ja asiakkaiden osallistamisessa tuotekehitykseen. Sosiaalisen median

7 4 yhteisölliset työkalut ja toimintatavat tarjoavat lisäksi merkittäviä mahdollisuuksia yritysten sisäisen ja partneriverkostojen toiminnan tehostamiseen. Digitaaliset ja yhteisölliset työkalut ja toimintatavat ovat tällä hetkellä jo laajasti käytössä ICT-alan yrityksissä. Niissä testatut ja hyväksi todetut toimintamallit voidaan tuoda käyttöön myös perinteisemmillä aloilla. Tämä vaatii kuitenkin toimialarajoja ylittävää yhteistyötä ja toimintamallien siirtoa alalta toiselle. Esimerkiksi verkkokokousten hyödyntäminen on tehostanut yritysten toimintaa ja tarjonnut selkeitä kustannussäästöjä. Esimerkiksi Kone Oyj on parhaimillaan onnistunut vähentämään matkustamista 60 % ja puolittamaan projektin läpimenoajan (http://www.tekes.fi/fi/community/uutiset/404/uutinen/135? name=tapaamiset+tietoverkossa+tyomatkojen+tilalle). Yhteisöllisillä työkaluilla toiminnan tehostamista voidaan viedä pidemmälle ja parantaa tuntuvasti kommunikointia, yhteistyön tekemistä sekä tiedon tallentumista ja jäämistä yrityksen haltuun. Sosiaalisen median hyödyntämistä kokeilevien ja siitä kiinnostuneiden yritysten tarve saada lisätietoa sosiaalisesta mediasta ja sen hyödyntämisestä on myös heijastunut kehitystoimintaa tekeviin organisaatioihin. Heiltä on kysytty apua ja toivottu toimenpiteitä aiheen tiimoilta. Lisäksi kehitysorganisaatioilla tulisi olla edelläkävijärooli, johon kuuluu uusien lupaavien teemojen vienti eteenpäin vaikka yrityskentässä ei oltaisikaan vielä täysin herätty niiden merkitykseen. Edelläkävijäyritysten lisäksi sosiaaliseen mediaan on teollisuusyritysten parissa kiinnostusta laajemminkin, kuten tämän selvityksen tulokset osoittavat. Tämän vuoksi tiedon keräämiselle ja jakamiselle sosiaalisen median hyödyntämisestä teollisuuskontekstissa on selkeä tarve. Tiedon tarjoamisen lisäksi yritykset myös kaipaavat apua siihen kuinka sosiaalisen median hyödyntämisessä kannattaa lähteä liikkeelle ja haluavat kuulla muiden yritysten kokemuksia aiheesta. Suomalaisen teollisuuden täytyy hyödyntää kaikki mahdolliset keinot oman kilpailukykynsä varmistamiseen ja parantamiseen. Sosiaalinen media tarjoaa tähän uudenlaisia ja todellisia mahdollisuuksia, kuten kotimaiset ja kansainväliset esimerkit ja tutkimukset osoittavat. Toivottavasti tämä raportti auttaa jatkohankkeiden käynnistämisessä sosiaalisen median laajemman ymmärtämisen ja hyödyntämisen edistämiseksi. Tulosten perusteella yrityskentässä on tällä hetkellä aitoa tarvetta tiedolle sosiaalisen median mahdollisuuksista teollisuusyritysten näkökulmasta sekä käytännönläheisille toimille, joilla käyttöönottoa voidaan tukea. Raportissa on esitetty joitakin konkreettisia ideoita jatkohankkeiksi, joiden toteuttamista suosittelen harkittavaksi. Selvityksen toteuttaminen Selvitys toteutettiin keväällä ja alkukesästä 011, huhtikuun alusta kesäkuuhun loppuun. Osana selvitystä toteutettiin laaja verkkokysely Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksille. Jäsenistöstä jätettiin kuitenkin pois tietotekniikka-alan yritykset, koska haluttiin keskittyä perinteiseen teollisuuteen. Mukana olivat

8 5 täten kone- ja metalliteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä elektroniikka- ja sähköteollisuus. Kysely lähettiin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä toimitusjohtajille sekä isoissa liiketoiminnan kehityksestä tai tuotekehityksestä vastaaville sekä viestintäjohtajille. Kaikkiaan kyselyn vastaanotti 488 henkilöä ja vastauksia saatiin 151 kappaletta 143 eri yrityksestä. Yrityksistä joista oltiin saatu useampi vastaus huomioitiin ainoastaan vastauksista kattavin. Kyselykutsut ja -muistutus lähettiin sähköpostilla. Kysely toteutettiin toukokuussa 011. Verkkokyselyn rinnalla toteutettiin 1 kappaletta yrityskohtaisia haastatteluja sekä kasvotusten että puhelimessa. Yksittäisen haastattelun kesto oli noin minuuttia. Haastatteluissa käytiin läpi yrityksen tilannetta sosiaalisen median ymmärryksen ja hyödyntämisen suhteen, hyödyntämispotentiaalia, rajoitteita ja toiveita tukimuotojen suhteen. Haastatteluihin osallistui sekä isoja että pieniä yrityksiä eri maantieteellisiltä alueilta ja toimialoilta. Haastattelujen kulku ja sisältö vaihteli paljon yrityksen koon ja sosiaalisen median hyödyntämistason mukaan. Osa oli vasta kuullut aiheesta, kun taas toiset olivat hyödyntäneet sitä jo useita vuosia toiminnassaan suunnitelmallisesti. Yrityksiltä on kysytty hyväksyntä itseään koskeville case-kuvauksille ja niiden nimen maininnalle ennen tämän raportin julkaisua.

9 6 Verkkokyselyn tulokset Osallistujien taustatiedot Verkkokysely lähetettiin Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksille (poislukien ICT-ala), mikä vaikuttaa vastaajien profiiliin merkittävästi. Vastaajakunta painottuu vahvasti perinteiseen teollisuuteen. Kaavio 1 - Vastaajan tehtävä yrityksessä Johto 66% IT 18% Tuotekehitys 7% Markkinointi 7% Myynti 1% HR 1% Liiketoiminnan kehittäminen 1% 0% 5% 50% 75% Suurin osa vastaajista (66 %) toimii johtotehtävissä. Lukumääräisesti suurin osa Teknologiateollisuuden jäsenistä on keskikokoisia yrityksiä, joissa johto vastaa pitkälle toiminnan kehittämisestä ja joiden toimitusjohtajille kyselykutsu lähettiin kyseisissä yrityksissä. Johdon jälkeen toiseksi suurin vastaajaryhmä oli IT-asioista vastaavat, joita oli 18 %. Lisäksi vastaajia oli tuotekehitys- ja markkinointiosastoilta, kummastakin 7 %.

10 Kaavio - Yrityksen toimiala 10 % 7 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Suunnittelu- ja konsultointiala Jokin muu 18 % 9 % 8 % 54 % Toimialoittain tarkasteltuna (kaavio ) vastaajista vähän yli puolet on kone- ja metallituoteteollisuudesta. Jokin muu ryhmä (10 %) jakautui satunnaisesti eri aloihin, kuten IT-alaan, palveluyrityksiin ja valmistavaan teollisuuteen, joten sitä ei ole tarkemmin avattu kaaviossa. Loput vastaajista jakautuivat Teknologiateollisuus ry:n muille jäsenaloille. Kaavio 3 - Yrityksen liikevaihto alle MEUR 17% -10 MEUR 34% MEUR 33% yli 50 MEUR 16% 0% 10% 0% 30% 40%

11 8 Kaavio 4 - Yrityksen henkilöstömäärä 1-10 hlöä 10% hlöä 41% hlöä 35% yli 50 hlöä 14% 0% 10% 0% 30% 40% 50% Suurin osa vastaajayrityksistä on liikevaihdon (kaavio 3) ja työntekijämäärän (kaavio 4) perusteella keskisuuria. Alle 10 hengen pienyritykset yritykset eivät tyypillisesti ole Teknologiateollisuuden jäseniä, joten niitä oli vastaajista vain kymmenesosa. Suuria, yli 50 hengen, yrityksiä on Suomessa lukumääräisesti vähän, joten niiden painoarvo (14 % vastaajista) on tuloksissa on selvästi pienempi keskisuuriin verrattuna (yhteensä 76% vastaajista). Kaavio 5 - Yrityksen liiketoiminnasta BB-liiketoimintaa 100 % 87% 75 % 8% 50 % 1% 5 % % 0 % 1% 0% 30% 60% 90% Ylivoimaisesti suurin osa (95 %) vastaajayrityksistä toimii täysin tai suurimmaksi osaksi yritysten välisessä liiketoiminnassa eli BB-kaupassa (kaavio 5). Yleisesti sosiaalisen median hyödyntämistä käsitellään

12 9 kuluttajaliiketoiminnan näkökulmasta tai BB- ja BC-yritykset sekoittaen, joten kyselyaineisto on normaalista poikkeava ja siten erityisen kiinnostava. Vastaajayritysten profiilien perusteella voidaan päätellä, että kyselyaineisto kuvastaa hyvin suomalaisen perinteisen teollisuuden näkemyksiä sosiaalisesta mediasta. Täytyy kuitenkin muistaa että otos ei ole satunnainen ja verkkokyselyihin tyypillisesti vastaajat aiheesta jo kiinnostuneet henkilöt. Silti otos (N=143) on tarpeeksi kattava, jotta sen pohjalta voidaan analysoida tilannetta sosiaalisen median suhteen kohderyhmässä. Digitaalisten ja yhteisöllisten työkalujen käyttö asiakasrajapinnassa, sisäisesti ja partnerien kanssa Kyselyssä kartoitettiin sekä digitaalisten että yhteisöllisten työkalujen käyttöä teollisuusyrityksissä. Rajanveto sen välillä, mikä työkalu kuuluu mihinkin kategoriaan ei ole selkää, mutta käytetty jako selviää kaavioista. Eri kategorioiden työkalut eivät ole toisiaan poissulkevia vaan niitä hyödynnetään rinnakkain eri käyttötarpeisiin. Työkalujen käyttöä selvitettiin sekä asiakasrajapinnassa, yrityksen sisällä että partneriverkostoissa (päämiehet, alihankkija- ja jälleenmyyjäverkostot) niin että käyttöä voidaan verrata eri toimintojen kesken. Kaavio 6 - Digitaalisten työkalujen käyttö asiakasrajapinnassa 100% 75% % Emme ollenkaan Vähän tai kohtalaisesti Verkkopohjaiset projektitilat 10 Ekstranet-sivusto (tiedostojen ja tiedotteiden jakamiseen) 5 Intranet-sivusto (esim. SharePoint) 5 0 Verkkopalvelut sopivien kokousaikojen löytämiseen (esim. Doodle) 6 Pikaviestimet Dokumentinhallintajärjestelmät tai materiaalipankit Jaetut verkkolevyt 0% Verkkokokoustyökalut 5 Webcastit (esitykset verkossa) 5% 0 Aktiivisesti tai hyvin aktiivisesti Digitaalisten työkalujen käyttö asiakasrajapinnassa on suhteellisen vaatimatonta (kaavio 6). Eniten hyödynnettiin ekstranet-sivustoja (yhteensä 41 % yrityksistä ), pikaviestimiä (yhteensä 3 %) ja dokumentinhallintajärjestelmiä

13 10 (yhteensä 30 %). Ekstranet-sivustot ja dokumentinhallintajärjestelmät mahdollistavat dokumenttien helpon jakamisen asiakkaiden kanssa ja niitä on voinut ostaa kotisivuja toimittavilta yrityksiltä mikä todennäköisesti selittää niiden suosion. Pikaviestimiä puolestaan käytetään varmaankin täydentävänä työkaluna yhteydenpitoon nykyisten asiakkaiden kanssa. Hyödyntämismahdollisuuksia digitaalisille työkaluille olisi runsaasti enemmän kuin yritykset niitä hyödyntävät. Esimerkiksi asiakasprojektien hoitamista voisi tehostaa verkkopohjaisia projektitiloja hyödyntämällä. Projektiin liittyvän viestinnän ja dokumenttien jakamisen voi hoitaa projektityötilan kautta, mikä helpottaa esimerkiksi uusien ihmisten ottamista mukaan projektiin ja varmistaa tiedon säilymisen yrityksen hallussa. Myös projektiin liittyvien tehtävien, sekä niiden vastuuhenkilöiden ja toimituspäivien, hallinnan voi hoitaa tehokkaammin verkkopohjaisessa työtilassa. Tällöin on selkeämpää mitä asiakkaan kanssa on sovittu tehdä ja mihin mennessä, eivätkä tehtävät unohdu. Kaavio 7 - Digitaalisten työkalujen käyttö sisäisesti 100% Emme ollenkaan 3 Jonkin verran tai kohtalaisesti Verkkopalvelut sopivien kokousaikojen löytämiseen (esim. Doodle) Verkkopohjaiset projektitilat Dokumentinhallintajärjestelmät tai materiaalipankit 6 Jaetut verkkolevyt 11 Webcastit (esitykset verkossa) Verkkokokoustyökalut 0% Intranet-sivusto (esim. SharePoint) 30 Ekstranet-sivusto (tiedostojen ja tiedotteiden jakamiseen) 45 50% 5% Pikaviestimet 75% Aktiivisesti tai hyvin aktiivisesti Sisäisessä toiminnassa digitaalisia työkaluja hyödynnetään laajemmin (kaavio 7). Selvästi suosituin työkalu on jaettu verkkolevy, jota jopa 59 % yrityksistä hyödyntää aktiivisesti tai hyvin aktiivisesti. Lisäksi yrityksissä

14 11 käytetään aktiivisesti dokumentinhallintajärjestelmiä (yhteensä 55 %) ja intranet-sivustoja (yhteensä 5 %). Lisäksi käytetään pikaviestimiä, verkkokokoustyökaluja ja ekstranet-sivustoja. Verkkokokoustyökalut ovat myös haastattelujen perusteella tärkeitä yrityksille. Taantuman aikana matkakuluja haluttiin leikata ja monet kokoukset siirtyivät puhelinpalavereiksi, verkkokokouksiksi tai videoneuvotteluiksi. Isot yritykset ovat laskeneet saavuttaneensa hyvin tuntuvia kustannussäästöjä vähentämällä matkustamista satoja tuhansia tai miljoonia euroja vuositasolla. Suomalaisilla pk-yrityksillä ei kuitenkaan yleensä ole verkkokokoustyökaluja laajasti käytössä, mikä näkyy myös kyselyn tuloksissa. Esimerkiksi sisäisiä tai asiakkaiden kanssa pidettäviä toimitus- tai kehitysprojekteihin liittyviä tapaamisia voisi osaltaan pitää verkossa. Eräässä yrityksessä asiakkaan tuotekehitysprojektiin osallistuvan johtajan täytyy kerran viikossa osallistua kasvotusten kahden tunnin tilannekatsauspalaveriin toisella paikkakunnalla, jonne matkustamiseen kuluu kokonaisuudessaan 10 tuntia. Korvaamalla esimerkiksi joka toinen matka etäosallistumisella säästettäisiin paljon aikaa ilman että kanssakäyminen kärsisi merkittävästi. Kaavio 8 - Digitaalisten työkalujen käyttö partnerien kanssa 100% 75% % Emme ollenkaan Ekstranet-sivusto (tiedostojen ja tiedotteiden jakamiseen) Intranet-sivusto (esim. SharePoint) Pikaviestimet Jonkin verran tai kohtalaisesti 10 Verkkopalvelut sopivien kokousaikojen löytämiseen (esim. Doodle) 7 6 Verkkopohjaiset projektitilat Dokumentinhallintajärjestelmät tai materiaalipankit 11 Webcastit (esitykset verkossa) Verkkokokoustyökalut 7 0% Jaetut verkkolevyt 5% Aktiivisesti tai hyvin aktiivisesti Partnerien kanssa digitaalisia työkaluja käytetään jonkin verran vähemmän kuin asiakasrajapinnassa ja selkeästi sisäistä käyttöä vähemmän (kaavio 8). Tämä onkin odotettavaa sillä järjestelmien avaaminen käyttöön partnerien

15 1 kanssa voi olla vaivalloista. Suurin osa perinteisistä tietoteknisistä järjestelmistä on tehty yrityksen sisäiseen käyttöön ja yritysten palomuurit oletuksena estävät pääsyn järjestelmiin yrityksen ulkopuolelta. Partnerikäyttöä varten voidaan tarvita erillinen asennus järjestelmästä ja tarvittavien palomuurimuutosten voi olla työlästä. Haastatteluissa eräs ison yrityksen edustaja sanoi yhteisen työtilan luomisen alihankkijan kanssa vaativan niin paljon vaivaa, että sitä ei viitsi tehdä alle vuoden mittaiseen projektiin. Jos alihankkijoiden ja muiden partnerien kanssa jaettujen työtilojen luominen olisi helpompaa, se lisäisi varmasti niiden käyttöä. Uusi mahdollisuus mikä helpottaa uusien työkalujen hankkimista ja usein mahdollistaa joustavan partnerikäytön on pilvipalveluiden tulo. Pilvipalvelu tarkoittaa verkosta selaimen tai työpöytäohjelman avulla käytettävää palvelua, josta maksetaan kuukausimaksua käytön mukaan. Useissa pilvipalveluissa voi luoda jaettuja työtiloja, joihin voi kutsua haluamansa ihmiset mukaan myös toisista yrityksistä. Eniten partnerien kanssa käytetään ekstranet-sivustoja (yhteensä 40 % yrityksistä), pikaviestimiä (yhteensä 34 %), dokumentinhallintajärjestelmiä (yhteensä 34 %) ja jaettuja verkkolevyjä (yhteensä 31 %). Lukemat vastaavat sisäistä käyttöä eli tuttuja työkaluja hyödynnetään myös partnerien kanssa. Kaavio 9 - Yhteisöllisten työkalujen käyttö asiakasrajapinnassa 100% % 64 50% 3 16 Jonkin verran tai kohtalaisesti Aktiivisesti tai hyvin aktiivisesti 5 Yhteisöllinen ekstranet-sivusto (tukee myös keskusteluja ja palautteen antamista) Esitystenjakopalvelut (esim. SlideShare) 4 1 Kuvajakopalvelut Videojakopalvelut 4 1 Sosiaaliset kirjanmerkki -palvelut 0 Sosiaaliset verkostoitumispalvelut 4 Avoimet tai suljetut yhteisöt 0 Emme ollenkaan 15 Sosiaaliset toimisto-ohjelmat (esim. Google Docs) 1 Keskustelupalstat Mikroblogit 0% Blogit 7 Wikit 5%

16 13 Yhteisöllisten työkalujen käyttö asiakkaiden kanssa on vaatimatonta (kaavio 9). Poikkeuksen muodostavat sosiaaliset verkostoitumispalvelut, joita hyödyntää yhteensä 40 % vastaajista. Hyödynnettävät palvelut ovat todennäköisesti ammattillinen verkostoitumisfoorumi LinkedIn (www.linkedin.com) ja enemmän vapaa-aikaan painottuva Facebook (www.facebook.com). Verkostoitumispalvelujen lisäksi hyödynnettiin videojakopalveluja (yhteensä 0 %), joista suosituin on varmastikin YouTube (www.youtube.com), ja keskustelupalstoja (yhteensä 18 %). Esimerkiksi LinkedIn-palveluun on syntynyt paljon ammattillisiin aiheisiin keskittyviä keskustelualueita, muun muassa tuulienergiasta ja muista uusiutuvan energian muodoista. Näillä foorumeilla yritysten asiakkaat ja aihealueen asiantuntijat keskustelevat ja jakavat kokemuksiaan keskenään, minkä pitäisi kiinnostaa myös myyjäyrityksiä. Esimerkiksi tuulivoimaa käsittelevässä Wind Energy Professionals -ryhmässä (www.linkedin.com/groups? gid=7134) on jäsentä, samaten kuin aurinkoenergia-alan Solar Energy Professionals -ryhmässä (www.linkedin.com/groups?gid=13664). Aloilla toimivat yritykset voivat kerätä ryhmien kautta paljon tietoa siitä mistä asiakkaat ovat kiinnostuneita sekä löytää aihealueen tärkeimmät asiantuntijat. Hyödyntämällä ryhmää järkevästi voivat yrityksen asiantuntijat ja myyjät rakentaa verkostoja, mikä tukee myyntiä ja parantaa yrityksen tunnettuutta. On valitettavaa huomata että esimerkiksi esitystenjakopalveluja ei vielä käytetä. Esimerkiksi SlideSharen (www.slideshare.net) käytöstä voisi olla monelle yritykselle paljon hyötyä. SlideSharea on luonnehdittu powerpointtien YouTubeksi, jossa on helppo jakaa esitysmuodossa olevaa materiaalia niin että kävijä näkee sisällön suoraan selaimessaan. ABB:n Suomen yksiköllä on oma SlideShare-kanava (www.slideshare.net/ ABBSuomi), jossa yritys jakaa kuvauksia palveluistaan ja asiakasprojekteista. SlideSharessa olevia esityksiä tai dokumentteja on helppo upottaa näkyviin verkkosivuille tai uutiskirjoituksiin. Myös yrityksen asiantuntijat voivat rakentaa itselleen ja yritykselleen mainetta verkossa kiinnostavia ja hyödyllisiä esityksiä jakamalla. Myös blogien ja mikroblogien hyödyntäminen on alhaisella tasolla, vaikka niistä olisi paljon hyötyä esimerkiksi uusille markkinoille laajentumisen tukena. Mikrobologipalvelu Twitteriä hyödyntävät monet ICT-alan yritykset. Visma Severa on onnistunut keräämään yritystunnukselleen (twitter.com/severa_psa) seuraajaa. Severa jakaa Twitterissä tietoa uusista ominaisuuksista palvelussaan ja tarjouksista uusille käyttäjille. Lisäksi mikroblogien kautta voi hoitaa asiakaspalvelua. Suomalaisista teollisuusyrityksistä Twitteriä hyödyntävät muun muassa metsäyhtiö UPM:n RFID-yksikkö (twitter.com/upmrfid), ABB:n robotiikkayksikkö (twitter.com/ ABBRobotics), Wärtsilä (twitter.com/wartsilacorp) ja Outokumpu (twitter.com/outokumpu). Yllättäen wikejä käytetään jonkin verran (1 % hyödyntää jonkin verran tai kohtalaisesti) asiakasrajapinnassa. Tämä todennäköisesti koskee kuitenkin Wikipedian (fi.wikipedia.org / en.wikipedia.org) hyödyntämistä eli oman yrityksen tietojen lisäämistä palveluun tai tietojen muokkaamista.

17 14 Kaavio 10 - Yhteisöllisten työkalujen käyttö sisäisesti 100% % % 8 Emme ollenkaan Jonkin verran tai kohtalaisesti Esitystenjakopalvelut (esim. SlideShare) 0 0 Kuvajakopalvelut 1 0 Sosiaaliset kirjanmerkki -palvelut 4 Sosiaaliset verkostoitumispalvelut 5 Avoimet tai suljetut yhteisöt Keskustelupalstat Wikit 4 Sosiaaliset toimisto-ohjelmat (esim. Google Docs) 5 Mikroblogit Blogit 0% Videojakopalvelut 5% 10 1 Yhteisöllinen ekstranet-sivusto (tukee myös keskusteluja ja palautteen antamista) 7 Aktiivisesti tai hyvin aktiivisesti Sisäisessä käytössä tilanne on hyvin samanlainen kuin asiakasrajapinnassa (kaavio 10). Eniten hyödynnetään sosiaalisia verkostoitumispalveluja (yhteensä 3 %) ja hieman yllättäen wikejä (yhteensä 31 %). Kyselyssä ei selvitetty sisäisten verkostoitumispalvelujen toimintoja tai niiden käytön laajuutta, joka varmasti vaihtelee paljon. Tuloksista ei myöskään selviä mihin wikejä käytetään. Yleisest käyttätavat ovat projektikäyttöön suunnatut työryhmäwikit ja koko yritykselle tarkoitettu Wikipedia-tyylinen laaja yhteinen wiki eli niin kutsuttu yrityspedia. Blogien ja mikroblogien käyttö on alhaisella tasolla siihen nähden mitä hyötyä ne voisivat yrityksille tarjota. Blogit tarjoaisivat yrityksille interaktiivisen sisäisen viestinnän kanavan, jota johto voisi hyödyntää muutosviestintään ja jonka kautta olisi mahdollista saada suoraa palautetta työntekijöiltä. Lisäksi projektien edistymisestä kannattaisi viestiä blogien avulla, jolloin tieto tallentuisi yrityksen omaisuudeksi. Mikroblogeilla voisi korvata sähköpostin sisäisessä kommunikoinnissa. Sähköpostissa tieto hukkuu nopeasti eikä toisten työntekijöiden sähköpostilaatikoihin pääse käsiksi. Mikroblogeissa keskustelut tallentuvat myös uusien työntekijöiden myöhemmin luettavaksi ja sisältöjä voi organisoida avainsanojen avulla. Sähköpostin korvaamista mikroblogiviesteillä on helppo kokeilla Yammer-palvelun (www.yammer.com) avulla. Palvelua hyödyntävät myös monet suuryritykset, kuten mikroprosessivalmistaja AMD ja viestintätoimisto Hill & Knowlton, joten sen kokeileminen on turvallista.

18 15 Haastatteluissa tuli myös esille että blogit nähdään jostain syystä lähinnä johdon työkaluna, eikä asiantuntijoiden käytössä. Lisäksi johdolta kaivattiin ihmisläheisempää kirjoitustyyliä ja autenttisuutta. Blogialustoissa vaikutti myös olevan parantamisen varaa eikä millään yrityksellä ollut kunnollista blogiportaalia, joka kokoaisi sisällön yhteen paikkaan ja jonka löytäisi helposti intranetin etusivulta. Kaavio 11 - Yhteisöllisten työkalujen käyttö partnerien kanssa 100% % 50% 7 Emme ollenkaan Jonkin verran tai kohtalaisesti Yhteisöllinen ekstranet-sivusto (tukee myös keskusteluja ja palautteen antamista) 3 Esitystenjakopalvelut (esim. SlideShare) Kuvajakopalvelut 1 0 Videojakopalvelut 3 1 Sosiaaliset kirjanmerkki -palvelut Sosiaaliset verkostoitumispalvelut 0 Avoimet tai suljetut yhteisöt 11 9 Sosiaaliset toimisto-ohjelmat (esim. Google Docs) 4 Keskustelupalstat 0 Mikroblogit 0% Blogit 5 Wikit 5% Aktiivisesti tai hyvin aktiivisesti Partnerien kanssa yhteisöllisten työkalujen käyttö on vielä vähäisempää kuin asiakasrajapinnassa tai sisäisessä toiminnassa (kaavio 11). Sinällään tämä on luonnollista, mutta työkalujen käyttö voisi auttaa kehittämään tiedonkulkua etenkin konepajateollisuudessa, jossa valmistus on hyvin verkostoitunutta ja yhteistyösuhteet yritysten välillä tyypillisesti pitkiä. Eniten hyödynnetään jälleen sosiaalisia verkostoitumispalveluja (yhteensä 9 %). Tämä lukema viittaa todennäköisesti julkisiin palveluihin, kuten LinkedIniin. Jonkin verran käytetään myös keskustelupalstoja (13 %), videojakopalveluja (1 %), wikejä (9 %) ja yhteisöllisiä ekstranet-sivustoja (8 %). Muutamassa yrityksessä yhteisöllinen ekstranet-sivusto on jopa aktiivisessa tai hyvin aktiivisessa käytössä.

19 16 Sosiaalisen median hyödyntämislaajuus, nähty potentiaali ja keskinäinen vertailu asiakasrajapinnassa, sisäisesti ja partnerien kanssa Seuraavalla kysymyspatteristolla kartoitettiin sosiaalisen median tämänhetkistä hyödyntämislaajuutta ja koettua hyödyntämispotentiaalia hyödyntämiskohteittain. Lisäksi on verrattu nykytilannetta nähtyyn potentiaaliin. Tilannetta kartoitettiin asiakasrajapinnan, sisäiseen toiminnan ja partneritoiminnan kannalta samoin kuin tehtiin työkalujenkin osalta. Kaavio 1 - Sosiaalisen median hyödyntämisen laajuus asiakasrajapinnassa 100% Emme ollenkaan Jonkin verran tai kohtalaisesti Työnantajakuvan rakentaminen ja rekrytointi Tuote-esittelyt (videot, kuvat, blogikirjoitukset) Viestintä Markkinointi 0% 16 Asiakkaiden osallistaminen tuotekehitykseen 4 5 Asiakastarpeiden selvittäminen 1 5% Asiakaspalvelun tehostaminen Myynnin tukeminen Asiakasliidien kerääminen 50% Mielipidejohtajan aseman rakentaminen 75% Laajasti tai hyvin laajasti Kaaviosta 13 nähdään, että asiakasrajapinnassa sosiaalista mediaa hyödynnetään eniten markkinointiin (yhteensä 4 % yrityksistä), viestintään (yhteensä 41 %) sekä työnantajakuvan rakentamiseen ja rekrytointiin (yhteensä 39 %). Vaikuttaakin että kilpailu osaavasta työvoimasta on jälleen kiristymässä, ja verkkoa hyödynnetään laajasti työnantajaimagon rakentamisessa sekä rekrytointi-ilmoitusten jakamisessa. Kullakin osaalueella sosiaalista mediaa laajasti hyödyntäviä yrityksiä oli kuitenkin hyvin vähän, joten kyseessä on ennemminkin kokeiluvaihe kuin laajamittainen ja suunnitelmallinen hyödyntäminen. Lisäksi myyntiä tuetaan sosiaalisessa mediassa (yhteensä 36 %) ja tuote-esittelyjä on viety verkkoon (yhteensä 34 %). Nämä hyödyntämistavat voidaan lukea osaksi yritysten markkinointiviestintää, joten on luontevaa että ne ovat suunnilleen samalla tasolla kuin markkinointikäyttö. Sinällään on kiinnostavaa huomata että lukemat ovat korkeampia kuin työkalujen käyttöä kysyttäessä; yrityksissä yritetään siis selkeästi minimoida käytettävien työkalujen määrä. Tämä johtuu varmasti osaltaan niukoista

20 17 resursseista, joita haastatteluissa valiteltiin. Mahdollisten tulevien kyselyjen osalta olisikin mielenkiintoista tarkemmin selvittää mitä työkaluja tai palveluja yritykset hyödyntävät ja mihin tarkoituksiin. Kaavio 13 - Sosiaalisen median potentiaali asiakasrajapinnassa 5 1 Tuote-esittelyt (videot, kuvat, blogikirjoitukset) Ei ollenkaan potentiaalia Paljon tai eri erittäin paljon potentiaalia Viestintä Markkinointi % 0% Asiakkaiden osallistaminen tuotekehitykseen Asiakastarpeiden selvittäminen 40% 4 Asiakaspalvelun tehostaminen 39 Myynnin tukeminen Työnantajakuvan rakentaminen ja rekrytointi 53 Asiakasliidien kerääminen 53 Mielipidejohtajan aseman rakentaminen 60% Jonkin verran tai kohtalaisesti potentiaalia Eniten potentiaalia sosiaalisen median hyödyntämisessä on nähty samoissa kohteissa kuin mihin sitä on jo hyödynnetty eli markkinoinnissa (yhteensä 78 %), viestinnässä (yhteensä 78 %) ja työnantajakuvan rakentamisessa ja rekrytoinnissa (yhteensä 8 %). Työnantajankuvan rakentamisessa ja rekrytoinnissa paljon tai erittäin paljon potentiaalia näki jopa 30 % vastaajista. Vähiten potentiaalia nähtiin mielipidejohtajan aseman rakentamisessa (yhteensä 61 %) ja asiakasliidien keräämisessä (yhteensä 60 %). BB-myyntiä ajatellen nämä olisivat kuitenkin hyvin tärkeitä alueita, joten vaikuttaa siltä että yrityksissä ei vielä täysin ymmärretä, kuinka sosiaalinen media voisi tukea näitä tavoitteita. Esimerkiksi blogit olisivat erittäin tehokas työkalu mielipidejohtajan aseman saavuttamiseen ja verkkonäkyvyyden nostamiseen. Sinällään ero alueisiin, joissa nähtiin eniten potentiaalia, ei kuitenkaan ole kovin suuri.

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

Sosiaalinen media tuotekehityksen näkökulmasta

Sosiaalinen media tuotekehityksen näkökulmasta Sosiaalinen media tuotekehityksen näkökulmasta 16.4.2013 Harri Lakkala Harri Lakkala DI, yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntija ja konsultti Tehnyt töitä sosiaalisen median yrityskäytön parissa vuodesta

Lisätiedot

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media -kyselyn tausta Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset

Lisätiedot

Sosiaalinen media teollisuudessa Yleiskuvaa ja esimerkkejä

Sosiaalinen media teollisuudessa Yleiskuvaa ja esimerkkejä Sosiaalinen media teollisuudessa Yleiskuvaa ja esimerkkejä 13.6.2013 Mekatroniikkaklusterin seminaari Harri Lakkala Harri Lakkala DI, yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntija ja konsultti Tehnyt töitä

Lisätiedot

8 tapaa hyödyntää sosiaalista mediaa

8 tapaa hyödyntää sosiaalista mediaa 8 tapaa hyödyntää sosiaalista mediaa Liinamaaria Hakola Tekesin Liideri Aktivaattori Mkhmarketing CC BY 2.0 Asiakasrajapinnassa Yrityskuvan rakentaminen Sisäinen hyödyntäminen Fiksumpaa kommunikointia

Lisätiedot

Digitaaliset työvälineet päämies-alihankkija -yhteistyössä Case: Sandvik Breakers - Nomet

Digitaaliset työvälineet päämies-alihankkija -yhteistyössä Case: Sandvik Breakers - Nomet Digitaaliset työvälineet päämies-alihankkija -yhteistyössä Case: Sandvik Breakers - Nomet LADEC:n Kohti teollista internetiä -tilaisuus 3.3.2015 Harri Lakkala Harri Lakkala DI, yhteisöllisen bisneskehityksen

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020

Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020 5.0.20 klo 4-7 Helsingin Messukeskus Professori Hannu Kärkkäinen Tampereen teknillinen yliopisto Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020 Sosiaalinen media uudistaa teollisten yritysten toimintatapoja,

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia. Ville Laurinen

Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia. Ville Laurinen Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia tavoitteita Ville Laurinen Taustaa Ville Laurinen, toimitusjohtaja Perustanut Ambientian vuonna 1996 Verkkoliiketoiminnan ja erilaisten konseptien asiantuntija

Lisätiedot

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Lähtökohta tutkimukselle Halusimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Millaisia viestinnällisiä haasteita

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI CASE: SOCIAL HERO & MICROSOFT JAANA VUORI MICROSOFT OY SATU YRJÄNEN SEK LOYAL OY PÄIVÄN SISÄLTÖ 1 2 3 4 5 6 Markkinoinnin ja ostokäyttäytymisen muutos Sisältöohjautuva

Lisätiedot

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

Kasvun haasteita Venäjällä. strategia, myynti ja johtaminen

Kasvun haasteita Venäjällä. strategia, myynti ja johtaminen Kasvun haasteita Venäjällä strategia, myynti ja johtaminen Yritysten toiminta Venäjän markkinoilla (1) Venäjän markkinoiden liiketoimintastrategia on selkeästi määritelty Venäjän liiketoimintastrategia

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Some-suunnitelma/ strategia. Seppo Kainulainen, Karelia-amk

Some-suunnitelma/ strategia. Seppo Kainulainen, Karelia-amk Some-suunnitelma/ strategia Seppo Kainulainen, Karelia-amk Lähde: http://www.tuplaamo.fi Huomionarvoisia asioita Somen käyttöönotossa - Tutustu palveluihin ja seuraa niitä, ennen kuin päätät siirtää toimintasi

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä ArctiChildren InNet -seminaari, Rovaniemi 25.1.2012 projektisuunnittelija Anna-Laura Marjeta, Verke projektisuunnittelija Heikki Lauha,

Lisätiedot

Sähköinen työpöytä. Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy 13.10.2011

Sähköinen työpöytä. Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy 13.10.2011 Sähköinen työpöytä Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy 13.10.2011 Agenda Alkusanat ja puhujan lyhyt esittely Mikä on (tulevaisuuden) sähköinen työpöytä? Miten sähköinen

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Sosiaalinen media vyöryy opettajan arkeen - millainen on tulevaisuus?

Sosiaalinen media vyöryy opettajan arkeen - millainen on tulevaisuus? Sosiaalinen media vyöryy opettajan arkeen - millainen on tulevaisuus? Kehityspäällikkö Heikki Mäkinen Amiedu Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 7.-8.12.2011 Amiedu: www.amiedu.fi Amiedu - ammatillinen

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Valtteri Pihlajaniemi Key Account Manager Meltwater Group 0 Sisältö @MeltwaterFIN I. PARI SANAA MELTWATERISTA II. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA

Lisätiedot

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti Tiedepuisto // Sähäkkä-hanke Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti mainonta markkinointi rekrytointi Santeri Lanér, VTM Tietotekniikan ammattilainen vuodesta 1996 Yrittäjänä ja konsulttina vuodesta

Lisätiedot

Työ 2.0: Sosiaalinen media organisaation sisäisessä käytössä

Työ 2.0: Sosiaalinen media organisaation sisäisessä käytössä Työ 2.0: Sosiaalinen media organisaation sisäisessä käytössä Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja johtaminen Tuija Marstio 11/9/2012 Sosiaalinen media tekee yritysten toiminnasta läpinäkyvämpää halusivatpa

Lisätiedot

Verkostomainen ja luova 1imityö

Verkostomainen ja luova 1imityö Verkostomainen ja luova 1imityö Juha Laamanen/ Sovelto Var$ tunnista Agenda Läpinäkyvyyden aika Tieto on arvokasta, eikä sitä pidä jakaa kenelle tahansa? Organisaa@o on yhteisö, ei koneisto Sosiaalinen

Lisätiedot

Sosiaalinen media Valion viestinnässä

Sosiaalinen media Valion viestinnässä Sosiaalinen media Valion viestinnässä Pia Kontunen, viestintäjohtaja 28.3.2011 Sosiaalinen media uudistaa liiketoimintaa Esityksen sisältö Pia Kontunen Minkälainen yritys on Valio ja mitä se haluaa viestiä?

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

Digitaalinen markkinointi vuonna 2011 Yhteisöt keräävät vauhtia

Digitaalinen markkinointi vuonna 2011 Yhteisöt keräävät vauhtia Digitaalinen markkinointi vuonna 2011 Yhteisöt keräävät vauhtia Digibarometritutkimuksen tuloksia 16.2.2011 DIGITAALINEN MARKKINOINTI TASAISEMMALLE KASVU-URALLE Vuonna 2009 nähty loikka digitaalisen markkinoinnin

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Kunnanjohtajana somessa Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Tausta Virkaura kunnallishallinnossa Kuntien keskushallinnon tehtävissä 80 luvulta saakka Jämsän hallintojohtajana 2001-2012

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Virtuaaliset työkalut ryminällä työelämään!

Virtuaaliset työkalut ryminällä työelämään! Virtuaaliset työkalut ryminällä työelämään! Virtuaalisten työkalujen käyttötutkimus Kooste tutkimuksen keskeisistä tuloksista Kevät 2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää virtuaalisten

Lisätiedot

Sosiaalisen median viestintäsuunnitelma

Sosiaalisen median viestintäsuunnitelma Sosiaalisen median viestintäsuunnitelma LAPIN YLIOPISTON VIESTINTÄPALVELUT 2015 Tämän suunnitelman tavoitteena on: Nostaa esille perusteluita, miksi Lapin yliopiston on tärkeää olla mukana sosiaalisessa

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2014. Huhtikuu 2014

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2014. Huhtikuu 2014 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 14 Huhtikuu 14 Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna 14 (26.2.-21.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely Maaliskuu Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna (12.2.-1.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla Vastaajia

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

Sosiaalinen intranet Kitinästä ja hypestä kohti hyödyllisiä ja positiivisia törmäyksiä

Sosiaalinen intranet Kitinästä ja hypestä kohti hyödyllisiä ja positiivisia törmäyksiä Sosiaalinen intranet Kitinästä ja hypestä kohti hyödyllisiä ja positiivisia törmäyksiä Törmäys Työyhteisöviestinnän päivä 19.3.2015 Hanna P. Korhonen, Sosiaalinen intranet Kitinästä ja hypestä kohti hyödyllisiä

Lisätiedot

Tiedekirjojen markkinointi sosiaalisessa mediassa. Ajankohtaista julkaisemisessa 6.3.2015 Mandi Vermilä

Tiedekirjojen markkinointi sosiaalisessa mediassa. Ajankohtaista julkaisemisessa 6.3.2015 Mandi Vermilä Tiedekirjojen markkinointi sosiaalisessa mediassa Ajankohtaista julkaisemisessa 6.3.2015 Mitä sosiaaliset mediat ovat? Miksi sosiaalisia medioita käytetään markkinointikanavina? Koska sosiaalisen median

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 Sosiaalinen media mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 1 Sosiaalisen median määrittely Sosiaalinen media on tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän

Lisätiedot

Social media manager koulutus

Social media manager koulutus Social media manager koulutus Koulutus organisaation sosiaalisen median toiminnasta vastaaville henkilöille. 8.5.2012 klo 8:30-16:00 2.10.2012 klo 8:30-16:00 @ Mannerheimintie 8 0010 Helsinki Social media

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Differosta Autamme yrityksiä jalkauttamaan kohderyhmää kiinnostavaa puhetta verkkoon sisältöstrategian

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

http://fi.wikipedia.org/wiki/rakennerahas to http://fi.wikipedia.org/wiki/tem Christina Forsgård

http://fi.wikipedia.org/wiki/rakennerahas to http://fi.wikipedia.org/wiki/tem Christina Forsgård Sosiaalinen media - mikä se on, mihin sitä käytetään? - viestintä ja vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa - sosiaalinen media ja rakennerahastoviestintä Christina Forsgård Yhteisöllinen eli sosiaalinen

Lisätiedot

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010 Wiki korvaa intranetin Olli Aro 3.6.2010 Olli Aro Metsäteollisuuden myynti- ja markkinointitoimia 15 v B2B integraatioita 8 v Verkkopalveluita 7 kk Kehittämiskonsulttina Harrastuksina Talvella hiihto ja

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen

Lisätiedot

RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ

RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ Serious Gaming Research Lab - hanke Jonna Kalermo- Poranen & Veli- Matti Nurkkala, 28.10.2015 Kajaanin ammattikorkeakoululla huhtikuussa

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

Sosiaalinen media tuli työpaikalle kenen säännöillä toimitaan?

Sosiaalinen media tuli työpaikalle kenen säännöillä toimitaan? Sosiaalinen media tuli työpaikalle kenen säännöillä toimitaan? Tampere 12.10.2010 Copyright 2010 H&K and MPS Sosiaalinen media Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ MYYNNIN TUKENA www.liiketoiminta.info/lumo

SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ MYYNNIN TUKENA www.liiketoiminta.info/lumo SIVU 1 SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ MYYNNIN TUKENA www.liiketoiminta.info/lumo SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ MYYNNIN TUKENA 3. Päivä / Kirsi Mikkola Koulutuspäivän tavoite Osallistuja ymmärtää sosiaalisen median

Lisätiedot

ja menestyvän pk-yrityksen mahdollisuudet

ja menestyvän pk-yrityksen mahdollisuudet Sosiaalinen netti ja menestyvän pk-yrityksen mahdollisuudet Antti Leino Digital director / Omnicom Media Group @anttileino Kirjat: Dialogin aika (2010) Sosiaainen netti ja menestyvän pk-yrityksen mahdollisuudet

Lisätiedot

TARKENNETTU PROJEKTISUUNNITELMA

TARKENNETTU PROJEKTISUUNNITELMA TARKENNETTU PROJEKTISUUNNITELMA Rucola Plus/Internet markkinointi ja myynti -toteutus Matkailun ja elämystuotannon klusteriohjelma (OSKE) SISÄLLYS 1 Yhteenveto... 3 2 Rucola Plus/Internet-markkinointi

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

HANKIMME TEILLE ASIAKKAITA

HANKIMME TEILLE ASIAKKAITA HANKIMME TEILLE ASIAKKAITA Timo Häkkinen Technopolis Tampere 21.11.2014!"#$%&'%(()*+,-'.#%/0 MicroMedia Palvelut PÄÄTTÄJÄ- TIEDOT TÄSMÄ- MARKKINOINTI ASIAKAS- DIALOGI MARKKINOINTI- KONSULTOINTI MARKKINOINTI-

Lisätiedot

SISÄLTÖMARKKINOINTI. Hypestä hallintaan? Mari Maunu. Johanna Lammassaari. KTM, FM, Marketing Coordinator. KTM, Marketing Manager

SISÄLTÖMARKKINOINTI. Hypestä hallintaan? Mari Maunu. Johanna Lammassaari. KTM, FM, Marketing Coordinator. KTM, Marketing Manager SISÄLTÖMARKKINOINTI Hypestä hallintaan? Mari Maunu KTM, FM, Marketing Coordinator Johanna Lammassaari KTM, Marketing Manager SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Tutkimus... 3 3. Sisältökanavat ja -taktiikat...4

Lisätiedot

Webinaari 31.3.2015. Kuinka rakennat toimivan digitaalisen kivijalan? Tomi Grönfors, Brandfors - @groenforsmethod Jarno Wuorisalo, Cuutio - @jarnowu

Webinaari 31.3.2015. Kuinka rakennat toimivan digitaalisen kivijalan? Tomi Grönfors, Brandfors - @groenforsmethod Jarno Wuorisalo, Cuutio - @jarnowu Webinaari 31.3.2015 Kuinka rakennat Tomi Grönfors, Brandfors - @groenforsmethod Jarno Wuorisalo, Cuutio - @jarnowu WEBINAARI Webinaari 31.3.2013: Miten rakennat KIVIJALAN RAKENTAMINEN 1. HYVIN TOIMIVAN

Lisätiedot

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Tilaisuuden järjestäjä FBO Facebook-opas Facebook-markkinoinnin käsikirja ja valmennusohjelma verkossa http://facebook-opas.akatemia.fi

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu LIIKKEENJOHDON SUURIN HAASTE Modernin yrityksen on muutoksen kyydissä pysyäkseen suunniteltava tehokas strategia ja seurattava sitä. Siinä piilee kuitenkin

Lisätiedot

Kaupan Koulutuksen Kehittämiskeskus on verkosto, johon Kaupan liitto on kutsunut alan toimijoita

Kaupan Koulutuksen Kehittämiskeskus on verkosto, johon Kaupan liitto on kutsunut alan toimijoita Kaupan Koulutuksen Kehittämiskeskus on verkosto, johon Kaupan liitto on kutsunut alan toimijoita Mukana on tällä hetkellä noin 30 kaupan alan oppilaitosta sekä noin 30 vähittäis- ja tukkukaupan yritystä.

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Markkinointia, joka tuottaa myyntimahdollisuuksia!"#$%&'%(()*+,-'.#%/0

Markkinointia, joka tuottaa myyntimahdollisuuksia!#$%&'%(()*+,-'.#%/0 Markkinointia, joka tuottaa myyntimahdollisuuksia!"#$%&'%(()*+,-'.#%/0 Markkinoinnin tehtävät 1. Liidien tuottaminen 2. Liidien laadullistaminen 3. Tuotteiden ja palveluiden tunnettuuden kehittäminen

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2015. 12.6.2015 Hagerlund Tony verkkoviestintäpäällikkö

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2015. 12.6.2015 Hagerlund Tony verkkoviestintäpäällikkö Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 15 Taustaa Kysely toteutettiin huhtikuussa 15 (1.-17.4.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaaville Vastaajia

Lisätiedot

Kuntien sosiaalisen median käyttö Kyselytulokset Suomen Kuntaliitto 8.11.2011. Julkaistu 8.11.2011 Suomen Kuntaliitto 2011

Kuntien sosiaalisen median käyttö Kyselytulokset Suomen Kuntaliitto 8.11.2011. Julkaistu 8.11.2011 Suomen Kuntaliitto 2011 Kuntien sosiaalisen median käyttö Kyselytulokset Suomen Kuntaliitto 8.11.2011 Julkaistu 8.11.2011 Suomen Kuntaliitto 2011 Kyselystä Kaikille Suomen kunnille (ml. Ahvenanmaa) osoitettu kyselytutkimus Kuntien

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä

Sosiaalinen media yrityskäytössä Sosiaalinen media yrityskäytössä Koulutus organisaation sosiaalisen median toiminnasta vastaaville henkilöille. kevät ti 9.4.2013 kevät ke 8.5.2013 syksy ti 17.9.2013 Sosiaalinen media yrityskäytössä Täsmäkoulutus

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Sosiaalinen media työnhaussa

Sosiaalinen media työnhaussa Sosiaalinen media työnhaussa Sosiaalisen rekrytoinnin kanavat Englantilaisen yrityksen Provide vuonna 2012 luoma sosiaalisen rekrytoinnin kompassi (inhunt.fi) Some sopii kaikille ei vain viestintä- ja

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

KV-SYKE -SELVITYKSEN TULOKSET

KV-SYKE -SELVITYKSEN TULOKSET KV-SYKE -SELVITYKSEN TULOKSET Harri Lakkala, toimitusjohtaja ja digitalisaatiokonsultti Intosome Oy 1 TEKIJÖIDEN YHTEYSTIEDOT INTOSOME OY Harri Lakkala, toimitusjohtaja ja konsultti harri.lakkala@intosome.fi,

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot