Sosiaalinen media teollisuudessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalinen media teollisuudessa"

Transkriptio

1 Esiselvitysraportti Harri Lakkala

2 Sisällysluettelo 1 Raportin tiivistelmä 1 Tärkeimmät löydökset 3 -selvitys Selvityksen tausta ja tavoitteet 3 Tarve selvitykselle 3 Selvityksen toteuttaminen 4 6 Verkkokyselyn tulokset Osallistujien taustatiedot 6 Digitaalisten ja yhteisöllisten työkalujen käyttö asiakasrajapinnassa, sisäisesti ja partnerien kanssa 9 Sosiaalisen median hyödyntämislaajuus, nähty potentiaali ja keskinäinen vertailu asiakasrajapinnassa, sisäisesti ja partnerien kanssa 16 Yritysten kypsyystaso sosiaalisen median suhteen 4 Suhtautuminen ja ymmärrys sosiaalisesta mediasta 8 Liiketoimintatavoitteiden tukeminen sosiaalisen median hyödyntämisellä 30 Kipupisteiden merkitys yrityksille 31 Rajoitteet ja aputarpeet 33 Haastattelut 37 Isot yritykset 37 Pienet ja keskisuuret yritykset 37 Case-kuvauksia - Kuinka sosiaalista mediaa voi hyödyntää 38 Sosiaalisen median mahdollisuudet ja käyttöönotto 4 Hyödyntämiskohteet 43 Käyttöönotto 47

3 Selvityksen tulokset 50 Ideoita jatkoprojekteiksi 5 -verkkoyhteisö 5 Tapahtumat kasvotusten ja verkossa 53 Paikallisten kehittämiskeskusten yrityskehittäjien kouluttaminen 54 Kehittämisprojektit alan tutkimusorganisaatioiden kautta 54 Pk-yritysten kehitysprojektit 55 Pk-yritysten yhteisöllinen työkalupakki 55 Sosiaalisen median tutkimushankkeet 55 Loppuyhteenveto 57

4 1 Raportin tiivistelmä Älykkäät koneet ja Digitaaliset sisällöt -klusteriohjelmien, Teknologiateollisuus ry:n sekä Innopark Programmes Oy:n ja Hermia Oy:n teettämässä esiselvitysprojektissa tutkittiin keväällä 011 sosiaalisen median hyödyntämisen tilannetta ja potentiaalia suomalaisissa perinteisen teollisuuden yrityksissä. Selvityksen toteutti yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayrityksen Intosomen konsultti DI Harri Lakkala. Selvityksen tavoitteena oli selvittää sosiaalisen median hyödyntämisen nykytilanne ja potentiaali perinteisessä suomalaisessa teollisuudessa, kerätä tietoa yritysten kehitystarpeista sekä kartoittaa minkälaisia kehitystoimenpiteitä yrityskentässä tarvitaan. Selvityksessä tutkittiin sosiaalisen median työkalujen ja toimintatapojen hyödyntämistä asiakasrajapinnassa, sisäisesti sekä partnerien kanssa. Yhteisöllisillä työkaluilla tarkoitettiin muun muassa wikejä, blogeja, keskustelupalstoja ja mikroblogeja. Lisäksi kartoitettiin osaltaan myös digitaalisten työkalujen, kuten verkkokokousratkaisujen, dokumentinhallintajärjestelmien ja pikaviestimien, käyttöä. Verkkokyselyn ja yrityshaastattelujen tulokset on koottu tähän raporttiin. Verkkokyselyyn vastasi 143 eri yritystä ja haastattelu toteutettiin 1 yrityksessä. Verkkokyselyn vastaajakunta oli vahvasti perinteistä teollisuutta, 87 % toimi pelkästään BB-markkinoilla ja 81 % valmistavassa teollisuudessa. Tärkeimmät löydökset Sosiaalisen median ymmärrys teollisuusyrityksissä on heikkoa: 9 % vastaajista piti oman yrityksensä ymmärrystä aiheesta hyvänä tai erittäin hyvänä, 57 % olemattomana tai huonona. Hyödyntämisestä vastaa vielä pieni joukko edelläkävijöitä ja hyötyjen mittaaminen on lapsenkengissään: 1 % oli saavuttanut jonkin asteisia ja ainoastaan 1 % selkeitä mitattavia bisneshyötyjä. Selkeästi suosituin työkalu yritysten sisäisessä käytössä ovat jaetut verkkolevyt, joita hyödyntää 70 % yrityksistä, lisäksi käytetään dokumentinhallintajärjestelmiä (55 %) ja intranet-sivustoja (5 %). Yhteisöllisten työkalujen käyttö on vielä vähäistä sekä asiakasrajapinnassa, sisäisesti että partnerien kanssa, eniten käytetään sosiaalisia verkostoitumispalveluja (esimerkiksi LinkedIn tai Facebook) sekä sisäisesti wikejä. Verkostoitumispalveluja ja wikejä käyttää noin kolmannes kyselyyn osallistuneista yrityksistä. Yli 40 % yrityksistä käyttää sosiaalista mediaa ainakin jonkin verran asiakasrajapinnassa markkinoinnissa ja viestinnässa. Lisäksi sosiaalista mediaa käytettiin työnantajakuvan rakentamiseen ja rekrytointiin (39 %), jossa nähtiin myös eniten hyödyntämispotentiaalia. Harvinaisin hyödyntämistapa oli asiakkaiden osallistaminen tuotekehitykseen (11 %). Asiakasrajapinnan sosiaalisen median strategiaa on miettinyt vain 15 % yrityksistä ja yksikään ei ole ole strategian luomisessa kovin pitkällä, sisäistä strategiaa on miettinyt 0 % yrityksistä.

5 Puolet yrityksistä seuraa keskusteluja itsestään tai tuotealueestaan sosiaalisessa mediassa, 6% tekee seurantaa säännöllisesti. Lähes puolet vastaajista piti sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia yritysten kilpailukyvyn kehittämiseen merkittävinä. Noin viidennes (18 %) yrityksistä on kieltänyt sosiaalisen median käytön kokonaan. Lisäksi muutama verkkokyselyyn vastanneista yritysedustajista koki aiheen täytenä ajanhukkana. Todennäköisesti näissä yrityksissä sosiaalinen media ymmärrettin tarkoittamaan vain Facebook-palvelun käyttöä, eikä laajempia mahdollisuuksia tunnettu. Suurimpina yhteistyön ja tiedonhallinnan kipupisteinä yrityksissä pidettiin hiljaisen tiedon siirtämistä (46 % mielestä tärkeä tai erittäin tärkeä), riskienhallintaa avainhenkilöiden työkykyyn liittyen (44 %) ja sähköpostiähkyä (4 %). Sosiaalisen median käyttöönottoa rajoittavat muut tärkeämmäksi arvioidut kehitysprojektit (59 %:n mielestä tärkeä rajoite) ja liiketoimintahyötyjen arvioiminen tai osoittaminen (56 %). Lisäksi valitettiin puutteellista ymmärrystä mahdollisuuksista (46 %) ja hyvien case-kuvausten puutetta (45 %). Kehittämisavun muodoista kiinnostivat eniten case-kuvaukset omalta alalta (58 %:n mielestä hyödyllisiä tai erittäin hyödyllisiä) ja benchmarking-tilaisuudet (41 %). Sosiaalista mediaa hyödyntää laajasti vasta pieni joukko teollisuusyrityksiä. Käyttö on nyt laajentumassa edelläkävijäjoukon ulkopuolelle ja sosiaalisen median hyödyntämisessä nähdään selkeää potentiaalia. Raportissa on esitelty muutamia haastattelujen kautta löytyneitä esimerkkejä edelläkävijäyrityksistä. Suurissa yrityksissä on kattavasti digitaalisia ja yhteisöllisiä työkaluja, mutta vaadittu toimintatapojen muutos on osoittautunut haasteelliseksi. Myös sosiaalisen median kehityshankkeiden kytkeminen liiketoimintatavoitteisiin ja projektien vaikuttavuuden mittaaminen ovat vielä lapsenkengissä. Yrityksissä tarvitaankin apua bisneshyötyjen mittaamiseen investointien perustelemiseksi johdolle, sekä sosiaalisen median käyttöönottoa tukevia malleja ja prosesseja. Sosiaalinen media ja sen hyödyntäminen kiinnosti merkittävää osaa teollisuusyrityksistä. Kuitenkin ymmärrys sen tarjoamista mahdollisuuksista ja siitä mitä käytännössä tulisi tehdä oli heikkoa, joten tiedonjakaminen aiheesta ja yritysten auttaminen kehitystoimissa on tärkeää. Eri toimijat voivat parhaiten tukea sosiaalisen median käyttöönottoa tekemällä laaja-alaista yhteistyötä. Osaamiskeskusohjelmat ja Teknologiateollisuus voivat auttaa tiedonjakamisessa, yrityskentän aktivoinnissa, yhteisistä aiheista kiinnostuneiden yritysten kokoamisessa yhteen sekä hyödyntämistarinoiden keräämisessä ja jakamisessa. Asiantuntijayritykset voivat tarjota yrityksille käytännönläheistä apua ja tutkimustahot analysoida tietoa ja kokemuksia, sekä jalostaa sitä alan tarpeisiin pitkäjänteisesti. Rahoittajilla taasen on tärkeä rooli yritysten kehityshankkeiden tukemisessa. Ehdotuksia konkreettisiksi jatkohankkeiksi on esitelty raportin lopussa.

6 3 -selvitys Selvityksen tausta ja tavoitteet -esiselvityksessä tutkittiin sosiaalisen median hyödyntämisen tilannetta ja potentiaalia suomalaisissa perinteisen teollisuuden yrityksissä. Selvityksen tilaajina olivat kansalliseen osaamiskeskusohjelmaan (OSKE) kuuluvat Älykkäät koneet (www.intelligentmachines.fi) ja Digitaaliset sisällöt (www.digibusiness.fi/portal/) -klusterit, Teknologiateollisuus ry (www.teknologiateollisuus.fi) sekä Innopark Programmes Oy (www.innopark.fi) ja Hermia Oy (www.hermia.fi). Selvityksen toteutti keväällä 011 yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys Intosome (www.intosome.fi), vastuullisena asiantuntijana DI Harri Lakkala. Verkkokyselyn suunnittelussa ja tulosten analysoinnissa auttoi SOITA-hankkeen (www.tut.fi/soita) henkilöstö (professori Hannu Kärkkäinen sekä tutkijat Jari Jussila, Johanna Janhonen ja Jani Lyytikkä) Tampereen teknillisen yliopiston Tiedonhallinnan ja logistiikan laitokselta. Kyselyn teknisestä toteutuksesta vastasi Haide Österlund Teknologiateollisuus ry:stä. Haastattelujen organisoinnissa avustivat Antti Siren FIMA:sta, Niko Halonen Miktechistä sekä Harri Jokinen Teknologiateollisuus ry:stä. Lisäksi raporttia kommentoivat Marja Hamilo Teknologiateollisuus ry:stä, Hannu Kärkkäinen ja Jari Jussila SOITAhankkeesta, Hanna Nordlund Innopark Programmes Oy:sta, Timo Rainio Hermia Oy:sta, Kaija Pöysti Intosome Oy:sta sekä muut asiantuntijat. Esiselvitys koostui kahdesta kokonaisuudesta; verkkokyselystä ja yrityshaastatteluista. Verkkokyselyllä selvitettiin laajemmin tilannetta teollisuusyrityksissä. Tarkempia näkemyksiä ja esimerkkejä puolestaan kerättiin yrityskohtaisilla haastatteluilla. Tarve selvitykselle Kiristyvä kansainvälinen kilpailu ja teollisuuden rakennemuutos aiheuttaa muutospaineita suomalaiselle teollisuudelle. Viime vuosien taantuma on nopeuttanut tuotannon ja hankintojen siirtymistä Suomen rajojen ulkopuolelle ja vaikuttanut varsinkin alihankkijayrityksiin. Suomi tulee aina olemaan korkean kustannustason maa kansainvälisesti vertailtuna, joten kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi yritysten tuottavuuden täytyy olla huippuluokkaa ja sitä pitää kehittää jatkuvasti. Sosiaalinen media on ollut viime vuodet paljon esillä mediassa ja on herättänyt paljon keskustelua ja kiinnostusta myös teollisuusyrityksissä. Suurin osa aiheista ja esimerkeistä käsittelee kuitenkin kuluttajamarkkinointia (BC) ja sosiaalisen median palvelujen, kuten Facebookin (www.facebook.com) ja Twitterin (www.twitter.com), hyödyntämistä henkilökohtaisessa käytössä. Yritysten välisen kaupan (BB) mahdollisuuksia ja etenkin valmistavan teollisuuden näkökulmaa on käsitelty varsin vähän. Kuitenkin varsinkin kansainvälisessä kaupassa digitaalisten kanavien hyödyntämisen merkitys korostuu ja yrityksillä olisi mahdollisuus tehostaa omaa toimintaansa tuntuvasti. Markkinoinnin ja viestinnän lisäksi sosiaalista mediaa voi hyödyntää asiakasrajapinnassa myös laajemmin, kuten asiakaspalvelussa, rekrytoinnissa ja asiakkaiden osallistamisessa tuotekehitykseen. Sosiaalisen median

7 4 yhteisölliset työkalut ja toimintatavat tarjoavat lisäksi merkittäviä mahdollisuuksia yritysten sisäisen ja partneriverkostojen toiminnan tehostamiseen. Digitaaliset ja yhteisölliset työkalut ja toimintatavat ovat tällä hetkellä jo laajasti käytössä ICT-alan yrityksissä. Niissä testatut ja hyväksi todetut toimintamallit voidaan tuoda käyttöön myös perinteisemmillä aloilla. Tämä vaatii kuitenkin toimialarajoja ylittävää yhteistyötä ja toimintamallien siirtoa alalta toiselle. Esimerkiksi verkkokokousten hyödyntäminen on tehostanut yritysten toimintaa ja tarjonnut selkeitä kustannussäästöjä. Esimerkiksi Kone Oyj on parhaimillaan onnistunut vähentämään matkustamista 60 % ja puolittamaan projektin läpimenoajan (http://www.tekes.fi/fi/community/uutiset/404/uutinen/135? name=tapaamiset+tietoverkossa+tyomatkojen+tilalle). Yhteisöllisillä työkaluilla toiminnan tehostamista voidaan viedä pidemmälle ja parantaa tuntuvasti kommunikointia, yhteistyön tekemistä sekä tiedon tallentumista ja jäämistä yrityksen haltuun. Sosiaalisen median hyödyntämistä kokeilevien ja siitä kiinnostuneiden yritysten tarve saada lisätietoa sosiaalisesta mediasta ja sen hyödyntämisestä on myös heijastunut kehitystoimintaa tekeviin organisaatioihin. Heiltä on kysytty apua ja toivottu toimenpiteitä aiheen tiimoilta. Lisäksi kehitysorganisaatioilla tulisi olla edelläkävijärooli, johon kuuluu uusien lupaavien teemojen vienti eteenpäin vaikka yrityskentässä ei oltaisikaan vielä täysin herätty niiden merkitykseen. Edelläkävijäyritysten lisäksi sosiaaliseen mediaan on teollisuusyritysten parissa kiinnostusta laajemminkin, kuten tämän selvityksen tulokset osoittavat. Tämän vuoksi tiedon keräämiselle ja jakamiselle sosiaalisen median hyödyntämisestä teollisuuskontekstissa on selkeä tarve. Tiedon tarjoamisen lisäksi yritykset myös kaipaavat apua siihen kuinka sosiaalisen median hyödyntämisessä kannattaa lähteä liikkeelle ja haluavat kuulla muiden yritysten kokemuksia aiheesta. Suomalaisen teollisuuden täytyy hyödyntää kaikki mahdolliset keinot oman kilpailukykynsä varmistamiseen ja parantamiseen. Sosiaalinen media tarjoaa tähän uudenlaisia ja todellisia mahdollisuuksia, kuten kotimaiset ja kansainväliset esimerkit ja tutkimukset osoittavat. Toivottavasti tämä raportti auttaa jatkohankkeiden käynnistämisessä sosiaalisen median laajemman ymmärtämisen ja hyödyntämisen edistämiseksi. Tulosten perusteella yrityskentässä on tällä hetkellä aitoa tarvetta tiedolle sosiaalisen median mahdollisuuksista teollisuusyritysten näkökulmasta sekä käytännönläheisille toimille, joilla käyttöönottoa voidaan tukea. Raportissa on esitetty joitakin konkreettisia ideoita jatkohankkeiksi, joiden toteuttamista suosittelen harkittavaksi. Selvityksen toteuttaminen Selvitys toteutettiin keväällä ja alkukesästä 011, huhtikuun alusta kesäkuuhun loppuun. Osana selvitystä toteutettiin laaja verkkokysely Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksille. Jäsenistöstä jätettiin kuitenkin pois tietotekniikka-alan yritykset, koska haluttiin keskittyä perinteiseen teollisuuteen. Mukana olivat

8 5 täten kone- ja metalliteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä elektroniikka- ja sähköteollisuus. Kysely lähettiin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä toimitusjohtajille sekä isoissa liiketoiminnan kehityksestä tai tuotekehityksestä vastaaville sekä viestintäjohtajille. Kaikkiaan kyselyn vastaanotti 488 henkilöä ja vastauksia saatiin 151 kappaletta 143 eri yrityksestä. Yrityksistä joista oltiin saatu useampi vastaus huomioitiin ainoastaan vastauksista kattavin. Kyselykutsut ja -muistutus lähettiin sähköpostilla. Kysely toteutettiin toukokuussa 011. Verkkokyselyn rinnalla toteutettiin 1 kappaletta yrityskohtaisia haastatteluja sekä kasvotusten että puhelimessa. Yksittäisen haastattelun kesto oli noin minuuttia. Haastatteluissa käytiin läpi yrityksen tilannetta sosiaalisen median ymmärryksen ja hyödyntämisen suhteen, hyödyntämispotentiaalia, rajoitteita ja toiveita tukimuotojen suhteen. Haastatteluihin osallistui sekä isoja että pieniä yrityksiä eri maantieteellisiltä alueilta ja toimialoilta. Haastattelujen kulku ja sisältö vaihteli paljon yrityksen koon ja sosiaalisen median hyödyntämistason mukaan. Osa oli vasta kuullut aiheesta, kun taas toiset olivat hyödyntäneet sitä jo useita vuosia toiminnassaan suunnitelmallisesti. Yrityksiltä on kysytty hyväksyntä itseään koskeville case-kuvauksille ja niiden nimen maininnalle ennen tämän raportin julkaisua.

9 6 Verkkokyselyn tulokset Osallistujien taustatiedot Verkkokysely lähetettiin Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksille (poislukien ICT-ala), mikä vaikuttaa vastaajien profiiliin merkittävästi. Vastaajakunta painottuu vahvasti perinteiseen teollisuuteen. Kaavio 1 - Vastaajan tehtävä yrityksessä Johto 66% IT 18% Tuotekehitys 7% Markkinointi 7% Myynti 1% HR 1% Liiketoiminnan kehittäminen 1% 0% 5% 50% 75% Suurin osa vastaajista (66 %) toimii johtotehtävissä. Lukumääräisesti suurin osa Teknologiateollisuuden jäsenistä on keskikokoisia yrityksiä, joissa johto vastaa pitkälle toiminnan kehittämisestä ja joiden toimitusjohtajille kyselykutsu lähettiin kyseisissä yrityksissä. Johdon jälkeen toiseksi suurin vastaajaryhmä oli IT-asioista vastaavat, joita oli 18 %. Lisäksi vastaajia oli tuotekehitys- ja markkinointiosastoilta, kummastakin 7 %.

10 Kaavio - Yrityksen toimiala 10 % 7 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Suunnittelu- ja konsultointiala Jokin muu 18 % 9 % 8 % 54 % Toimialoittain tarkasteltuna (kaavio ) vastaajista vähän yli puolet on kone- ja metallituoteteollisuudesta. Jokin muu ryhmä (10 %) jakautui satunnaisesti eri aloihin, kuten IT-alaan, palveluyrityksiin ja valmistavaan teollisuuteen, joten sitä ei ole tarkemmin avattu kaaviossa. Loput vastaajista jakautuivat Teknologiateollisuus ry:n muille jäsenaloille. Kaavio 3 - Yrityksen liikevaihto alle MEUR 17% -10 MEUR 34% MEUR 33% yli 50 MEUR 16% 0% 10% 0% 30% 40%

11 8 Kaavio 4 - Yrityksen henkilöstömäärä 1-10 hlöä 10% hlöä 41% hlöä 35% yli 50 hlöä 14% 0% 10% 0% 30% 40% 50% Suurin osa vastaajayrityksistä on liikevaihdon (kaavio 3) ja työntekijämäärän (kaavio 4) perusteella keskisuuria. Alle 10 hengen pienyritykset yritykset eivät tyypillisesti ole Teknologiateollisuuden jäseniä, joten niitä oli vastaajista vain kymmenesosa. Suuria, yli 50 hengen, yrityksiä on Suomessa lukumääräisesti vähän, joten niiden painoarvo (14 % vastaajista) on tuloksissa on selvästi pienempi keskisuuriin verrattuna (yhteensä 76% vastaajista). Kaavio 5 - Yrityksen liiketoiminnasta BB-liiketoimintaa 100 % 87% 75 % 8% 50 % 1% 5 % % 0 % 1% 0% 30% 60% 90% Ylivoimaisesti suurin osa (95 %) vastaajayrityksistä toimii täysin tai suurimmaksi osaksi yritysten välisessä liiketoiminnassa eli BB-kaupassa (kaavio 5). Yleisesti sosiaalisen median hyödyntämistä käsitellään

12 9 kuluttajaliiketoiminnan näkökulmasta tai BB- ja BC-yritykset sekoittaen, joten kyselyaineisto on normaalista poikkeava ja siten erityisen kiinnostava. Vastaajayritysten profiilien perusteella voidaan päätellä, että kyselyaineisto kuvastaa hyvin suomalaisen perinteisen teollisuuden näkemyksiä sosiaalisesta mediasta. Täytyy kuitenkin muistaa että otos ei ole satunnainen ja verkkokyselyihin tyypillisesti vastaajat aiheesta jo kiinnostuneet henkilöt. Silti otos (N=143) on tarpeeksi kattava, jotta sen pohjalta voidaan analysoida tilannetta sosiaalisen median suhteen kohderyhmässä. Digitaalisten ja yhteisöllisten työkalujen käyttö asiakasrajapinnassa, sisäisesti ja partnerien kanssa Kyselyssä kartoitettiin sekä digitaalisten että yhteisöllisten työkalujen käyttöä teollisuusyrityksissä. Rajanveto sen välillä, mikä työkalu kuuluu mihinkin kategoriaan ei ole selkää, mutta käytetty jako selviää kaavioista. Eri kategorioiden työkalut eivät ole toisiaan poissulkevia vaan niitä hyödynnetään rinnakkain eri käyttötarpeisiin. Työkalujen käyttöä selvitettiin sekä asiakasrajapinnassa, yrityksen sisällä että partneriverkostoissa (päämiehet, alihankkija- ja jälleenmyyjäverkostot) niin että käyttöä voidaan verrata eri toimintojen kesken. Kaavio 6 - Digitaalisten työkalujen käyttö asiakasrajapinnassa 100% 75% % Emme ollenkaan Vähän tai kohtalaisesti Verkkopohjaiset projektitilat 10 Ekstranet-sivusto (tiedostojen ja tiedotteiden jakamiseen) 5 Intranet-sivusto (esim. SharePoint) 5 0 Verkkopalvelut sopivien kokousaikojen löytämiseen (esim. Doodle) 6 Pikaviestimet Dokumentinhallintajärjestelmät tai materiaalipankit Jaetut verkkolevyt 0% Verkkokokoustyökalut 5 Webcastit (esitykset verkossa) 5% 0 Aktiivisesti tai hyvin aktiivisesti Digitaalisten työkalujen käyttö asiakasrajapinnassa on suhteellisen vaatimatonta (kaavio 6). Eniten hyödynnettiin ekstranet-sivustoja (yhteensä 41 % yrityksistä ), pikaviestimiä (yhteensä 3 %) ja dokumentinhallintajärjestelmiä

13 10 (yhteensä 30 %). Ekstranet-sivustot ja dokumentinhallintajärjestelmät mahdollistavat dokumenttien helpon jakamisen asiakkaiden kanssa ja niitä on voinut ostaa kotisivuja toimittavilta yrityksiltä mikä todennäköisesti selittää niiden suosion. Pikaviestimiä puolestaan käytetään varmaankin täydentävänä työkaluna yhteydenpitoon nykyisten asiakkaiden kanssa. Hyödyntämismahdollisuuksia digitaalisille työkaluille olisi runsaasti enemmän kuin yritykset niitä hyödyntävät. Esimerkiksi asiakasprojektien hoitamista voisi tehostaa verkkopohjaisia projektitiloja hyödyntämällä. Projektiin liittyvän viestinnän ja dokumenttien jakamisen voi hoitaa projektityötilan kautta, mikä helpottaa esimerkiksi uusien ihmisten ottamista mukaan projektiin ja varmistaa tiedon säilymisen yrityksen hallussa. Myös projektiin liittyvien tehtävien, sekä niiden vastuuhenkilöiden ja toimituspäivien, hallinnan voi hoitaa tehokkaammin verkkopohjaisessa työtilassa. Tällöin on selkeämpää mitä asiakkaan kanssa on sovittu tehdä ja mihin mennessä, eivätkä tehtävät unohdu. Kaavio 7 - Digitaalisten työkalujen käyttö sisäisesti 100% Emme ollenkaan 3 Jonkin verran tai kohtalaisesti Verkkopalvelut sopivien kokousaikojen löytämiseen (esim. Doodle) Verkkopohjaiset projektitilat Dokumentinhallintajärjestelmät tai materiaalipankit 6 Jaetut verkkolevyt 11 Webcastit (esitykset verkossa) Verkkokokoustyökalut 0% Intranet-sivusto (esim. SharePoint) 30 Ekstranet-sivusto (tiedostojen ja tiedotteiden jakamiseen) 45 50% 5% Pikaviestimet 75% Aktiivisesti tai hyvin aktiivisesti Sisäisessä toiminnassa digitaalisia työkaluja hyödynnetään laajemmin (kaavio 7). Selvästi suosituin työkalu on jaettu verkkolevy, jota jopa 59 % yrityksistä hyödyntää aktiivisesti tai hyvin aktiivisesti. Lisäksi yrityksissä

14 11 käytetään aktiivisesti dokumentinhallintajärjestelmiä (yhteensä 55 %) ja intranet-sivustoja (yhteensä 5 %). Lisäksi käytetään pikaviestimiä, verkkokokoustyökaluja ja ekstranet-sivustoja. Verkkokokoustyökalut ovat myös haastattelujen perusteella tärkeitä yrityksille. Taantuman aikana matkakuluja haluttiin leikata ja monet kokoukset siirtyivät puhelinpalavereiksi, verkkokokouksiksi tai videoneuvotteluiksi. Isot yritykset ovat laskeneet saavuttaneensa hyvin tuntuvia kustannussäästöjä vähentämällä matkustamista satoja tuhansia tai miljoonia euroja vuositasolla. Suomalaisilla pk-yrityksillä ei kuitenkaan yleensä ole verkkokokoustyökaluja laajasti käytössä, mikä näkyy myös kyselyn tuloksissa. Esimerkiksi sisäisiä tai asiakkaiden kanssa pidettäviä toimitus- tai kehitysprojekteihin liittyviä tapaamisia voisi osaltaan pitää verkossa. Eräässä yrityksessä asiakkaan tuotekehitysprojektiin osallistuvan johtajan täytyy kerran viikossa osallistua kasvotusten kahden tunnin tilannekatsauspalaveriin toisella paikkakunnalla, jonne matkustamiseen kuluu kokonaisuudessaan 10 tuntia. Korvaamalla esimerkiksi joka toinen matka etäosallistumisella säästettäisiin paljon aikaa ilman että kanssakäyminen kärsisi merkittävästi. Kaavio 8 - Digitaalisten työkalujen käyttö partnerien kanssa 100% 75% % Emme ollenkaan Ekstranet-sivusto (tiedostojen ja tiedotteiden jakamiseen) Intranet-sivusto (esim. SharePoint) Pikaviestimet Jonkin verran tai kohtalaisesti 10 Verkkopalvelut sopivien kokousaikojen löytämiseen (esim. Doodle) 7 6 Verkkopohjaiset projektitilat Dokumentinhallintajärjestelmät tai materiaalipankit 11 Webcastit (esitykset verkossa) Verkkokokoustyökalut 7 0% Jaetut verkkolevyt 5% Aktiivisesti tai hyvin aktiivisesti Partnerien kanssa digitaalisia työkaluja käytetään jonkin verran vähemmän kuin asiakasrajapinnassa ja selkeästi sisäistä käyttöä vähemmän (kaavio 8). Tämä onkin odotettavaa sillä järjestelmien avaaminen käyttöön partnerien

15 1 kanssa voi olla vaivalloista. Suurin osa perinteisistä tietoteknisistä järjestelmistä on tehty yrityksen sisäiseen käyttöön ja yritysten palomuurit oletuksena estävät pääsyn järjestelmiin yrityksen ulkopuolelta. Partnerikäyttöä varten voidaan tarvita erillinen asennus järjestelmästä ja tarvittavien palomuurimuutosten voi olla työlästä. Haastatteluissa eräs ison yrityksen edustaja sanoi yhteisen työtilan luomisen alihankkijan kanssa vaativan niin paljon vaivaa, että sitä ei viitsi tehdä alle vuoden mittaiseen projektiin. Jos alihankkijoiden ja muiden partnerien kanssa jaettujen työtilojen luominen olisi helpompaa, se lisäisi varmasti niiden käyttöä. Uusi mahdollisuus mikä helpottaa uusien työkalujen hankkimista ja usein mahdollistaa joustavan partnerikäytön on pilvipalveluiden tulo. Pilvipalvelu tarkoittaa verkosta selaimen tai työpöytäohjelman avulla käytettävää palvelua, josta maksetaan kuukausimaksua käytön mukaan. Useissa pilvipalveluissa voi luoda jaettuja työtiloja, joihin voi kutsua haluamansa ihmiset mukaan myös toisista yrityksistä. Eniten partnerien kanssa käytetään ekstranet-sivustoja (yhteensä 40 % yrityksistä), pikaviestimiä (yhteensä 34 %), dokumentinhallintajärjestelmiä (yhteensä 34 %) ja jaettuja verkkolevyjä (yhteensä 31 %). Lukemat vastaavat sisäistä käyttöä eli tuttuja työkaluja hyödynnetään myös partnerien kanssa. Kaavio 9 - Yhteisöllisten työkalujen käyttö asiakasrajapinnassa 100% % 64 50% 3 16 Jonkin verran tai kohtalaisesti Aktiivisesti tai hyvin aktiivisesti 5 Yhteisöllinen ekstranet-sivusto (tukee myös keskusteluja ja palautteen antamista) Esitystenjakopalvelut (esim. SlideShare) 4 1 Kuvajakopalvelut Videojakopalvelut 4 1 Sosiaaliset kirjanmerkki -palvelut 0 Sosiaaliset verkostoitumispalvelut 4 Avoimet tai suljetut yhteisöt 0 Emme ollenkaan 15 Sosiaaliset toimisto-ohjelmat (esim. Google Docs) 1 Keskustelupalstat Mikroblogit 0% Blogit 7 Wikit 5%

16 13 Yhteisöllisten työkalujen käyttö asiakkaiden kanssa on vaatimatonta (kaavio 9). Poikkeuksen muodostavat sosiaaliset verkostoitumispalvelut, joita hyödyntää yhteensä 40 % vastaajista. Hyödynnettävät palvelut ovat todennäköisesti ammattillinen verkostoitumisfoorumi LinkedIn (www.linkedin.com) ja enemmän vapaa-aikaan painottuva Facebook (www.facebook.com). Verkostoitumispalvelujen lisäksi hyödynnettiin videojakopalveluja (yhteensä 0 %), joista suosituin on varmastikin YouTube (www.youtube.com), ja keskustelupalstoja (yhteensä 18 %). Esimerkiksi LinkedIn-palveluun on syntynyt paljon ammattillisiin aiheisiin keskittyviä keskustelualueita, muun muassa tuulienergiasta ja muista uusiutuvan energian muodoista. Näillä foorumeilla yritysten asiakkaat ja aihealueen asiantuntijat keskustelevat ja jakavat kokemuksiaan keskenään, minkä pitäisi kiinnostaa myös myyjäyrityksiä. Esimerkiksi tuulivoimaa käsittelevässä Wind Energy Professionals -ryhmässä (www.linkedin.com/groups? gid=7134) on jäsentä, samaten kuin aurinkoenergia-alan Solar Energy Professionals -ryhmässä (www.linkedin.com/groups?gid=13664). Aloilla toimivat yritykset voivat kerätä ryhmien kautta paljon tietoa siitä mistä asiakkaat ovat kiinnostuneita sekä löytää aihealueen tärkeimmät asiantuntijat. Hyödyntämällä ryhmää järkevästi voivat yrityksen asiantuntijat ja myyjät rakentaa verkostoja, mikä tukee myyntiä ja parantaa yrityksen tunnettuutta. On valitettavaa huomata että esimerkiksi esitystenjakopalveluja ei vielä käytetä. Esimerkiksi SlideSharen (www.slideshare.net) käytöstä voisi olla monelle yritykselle paljon hyötyä. SlideSharea on luonnehdittu powerpointtien YouTubeksi, jossa on helppo jakaa esitysmuodossa olevaa materiaalia niin että kävijä näkee sisällön suoraan selaimessaan. ABB:n Suomen yksiköllä on oma SlideShare-kanava (www.slideshare.net/ ABBSuomi), jossa yritys jakaa kuvauksia palveluistaan ja asiakasprojekteista. SlideSharessa olevia esityksiä tai dokumentteja on helppo upottaa näkyviin verkkosivuille tai uutiskirjoituksiin. Myös yrityksen asiantuntijat voivat rakentaa itselleen ja yritykselleen mainetta verkossa kiinnostavia ja hyödyllisiä esityksiä jakamalla. Myös blogien ja mikroblogien hyödyntäminen on alhaisella tasolla, vaikka niistä olisi paljon hyötyä esimerkiksi uusille markkinoille laajentumisen tukena. Mikrobologipalvelu Twitteriä hyödyntävät monet ICT-alan yritykset. Visma Severa on onnistunut keräämään yritystunnukselleen (twitter.com/severa_psa) seuraajaa. Severa jakaa Twitterissä tietoa uusista ominaisuuksista palvelussaan ja tarjouksista uusille käyttäjille. Lisäksi mikroblogien kautta voi hoitaa asiakaspalvelua. Suomalaisista teollisuusyrityksistä Twitteriä hyödyntävät muun muassa metsäyhtiö UPM:n RFID-yksikkö (twitter.com/upmrfid), ABB:n robotiikkayksikkö (twitter.com/ ABBRobotics), Wärtsilä (twitter.com/wartsilacorp) ja Outokumpu (twitter.com/outokumpu). Yllättäen wikejä käytetään jonkin verran (1 % hyödyntää jonkin verran tai kohtalaisesti) asiakasrajapinnassa. Tämä todennäköisesti koskee kuitenkin Wikipedian (fi.wikipedia.org / en.wikipedia.org) hyödyntämistä eli oman yrityksen tietojen lisäämistä palveluun tai tietojen muokkaamista.

17 14 Kaavio 10 - Yhteisöllisten työkalujen käyttö sisäisesti 100% % % 8 Emme ollenkaan Jonkin verran tai kohtalaisesti Esitystenjakopalvelut (esim. SlideShare) 0 0 Kuvajakopalvelut 1 0 Sosiaaliset kirjanmerkki -palvelut 4 Sosiaaliset verkostoitumispalvelut 5 Avoimet tai suljetut yhteisöt Keskustelupalstat Wikit 4 Sosiaaliset toimisto-ohjelmat (esim. Google Docs) 5 Mikroblogit Blogit 0% Videojakopalvelut 5% 10 1 Yhteisöllinen ekstranet-sivusto (tukee myös keskusteluja ja palautteen antamista) 7 Aktiivisesti tai hyvin aktiivisesti Sisäisessä käytössä tilanne on hyvin samanlainen kuin asiakasrajapinnassa (kaavio 10). Eniten hyödynnetään sosiaalisia verkostoitumispalveluja (yhteensä 3 %) ja hieman yllättäen wikejä (yhteensä 31 %). Kyselyssä ei selvitetty sisäisten verkostoitumispalvelujen toimintoja tai niiden käytön laajuutta, joka varmasti vaihtelee paljon. Tuloksista ei myöskään selviä mihin wikejä käytetään. Yleisest käyttätavat ovat projektikäyttöön suunnatut työryhmäwikit ja koko yritykselle tarkoitettu Wikipedia-tyylinen laaja yhteinen wiki eli niin kutsuttu yrityspedia. Blogien ja mikroblogien käyttö on alhaisella tasolla siihen nähden mitä hyötyä ne voisivat yrityksille tarjota. Blogit tarjoaisivat yrityksille interaktiivisen sisäisen viestinnän kanavan, jota johto voisi hyödyntää muutosviestintään ja jonka kautta olisi mahdollista saada suoraa palautetta työntekijöiltä. Lisäksi projektien edistymisestä kannattaisi viestiä blogien avulla, jolloin tieto tallentuisi yrityksen omaisuudeksi. Mikroblogeilla voisi korvata sähköpostin sisäisessä kommunikoinnissa. Sähköpostissa tieto hukkuu nopeasti eikä toisten työntekijöiden sähköpostilaatikoihin pääse käsiksi. Mikroblogeissa keskustelut tallentuvat myös uusien työntekijöiden myöhemmin luettavaksi ja sisältöjä voi organisoida avainsanojen avulla. Sähköpostin korvaamista mikroblogiviesteillä on helppo kokeilla Yammer-palvelun (www.yammer.com) avulla. Palvelua hyödyntävät myös monet suuryritykset, kuten mikroprosessivalmistaja AMD ja viestintätoimisto Hill & Knowlton, joten sen kokeileminen on turvallista.

18 15 Haastatteluissa tuli myös esille että blogit nähdään jostain syystä lähinnä johdon työkaluna, eikä asiantuntijoiden käytössä. Lisäksi johdolta kaivattiin ihmisläheisempää kirjoitustyyliä ja autenttisuutta. Blogialustoissa vaikutti myös olevan parantamisen varaa eikä millään yrityksellä ollut kunnollista blogiportaalia, joka kokoaisi sisällön yhteen paikkaan ja jonka löytäisi helposti intranetin etusivulta. Kaavio 11 - Yhteisöllisten työkalujen käyttö partnerien kanssa 100% % 50% 7 Emme ollenkaan Jonkin verran tai kohtalaisesti Yhteisöllinen ekstranet-sivusto (tukee myös keskusteluja ja palautteen antamista) 3 Esitystenjakopalvelut (esim. SlideShare) Kuvajakopalvelut 1 0 Videojakopalvelut 3 1 Sosiaaliset kirjanmerkki -palvelut Sosiaaliset verkostoitumispalvelut 0 Avoimet tai suljetut yhteisöt 11 9 Sosiaaliset toimisto-ohjelmat (esim. Google Docs) 4 Keskustelupalstat 0 Mikroblogit 0% Blogit 5 Wikit 5% Aktiivisesti tai hyvin aktiivisesti Partnerien kanssa yhteisöllisten työkalujen käyttö on vielä vähäisempää kuin asiakasrajapinnassa tai sisäisessä toiminnassa (kaavio 11). Sinällään tämä on luonnollista, mutta työkalujen käyttö voisi auttaa kehittämään tiedonkulkua etenkin konepajateollisuudessa, jossa valmistus on hyvin verkostoitunutta ja yhteistyösuhteet yritysten välillä tyypillisesti pitkiä. Eniten hyödynnetään jälleen sosiaalisia verkostoitumispalveluja (yhteensä 9 %). Tämä lukema viittaa todennäköisesti julkisiin palveluihin, kuten LinkedIniin. Jonkin verran käytetään myös keskustelupalstoja (13 %), videojakopalveluja (1 %), wikejä (9 %) ja yhteisöllisiä ekstranet-sivustoja (8 %). Muutamassa yrityksessä yhteisöllinen ekstranet-sivusto on jopa aktiivisessa tai hyvin aktiivisessa käytössä.

19 16 Sosiaalisen median hyödyntämislaajuus, nähty potentiaali ja keskinäinen vertailu asiakasrajapinnassa, sisäisesti ja partnerien kanssa Seuraavalla kysymyspatteristolla kartoitettiin sosiaalisen median tämänhetkistä hyödyntämislaajuutta ja koettua hyödyntämispotentiaalia hyödyntämiskohteittain. Lisäksi on verrattu nykytilannetta nähtyyn potentiaaliin. Tilannetta kartoitettiin asiakasrajapinnan, sisäiseen toiminnan ja partneritoiminnan kannalta samoin kuin tehtiin työkalujenkin osalta. Kaavio 1 - Sosiaalisen median hyödyntämisen laajuus asiakasrajapinnassa 100% Emme ollenkaan Jonkin verran tai kohtalaisesti Työnantajakuvan rakentaminen ja rekrytointi Tuote-esittelyt (videot, kuvat, blogikirjoitukset) Viestintä Markkinointi 0% 16 Asiakkaiden osallistaminen tuotekehitykseen 4 5 Asiakastarpeiden selvittäminen 1 5% Asiakaspalvelun tehostaminen Myynnin tukeminen Asiakasliidien kerääminen 50% Mielipidejohtajan aseman rakentaminen 75% Laajasti tai hyvin laajasti Kaaviosta 13 nähdään, että asiakasrajapinnassa sosiaalista mediaa hyödynnetään eniten markkinointiin (yhteensä 4 % yrityksistä), viestintään (yhteensä 41 %) sekä työnantajakuvan rakentamiseen ja rekrytointiin (yhteensä 39 %). Vaikuttaakin että kilpailu osaavasta työvoimasta on jälleen kiristymässä, ja verkkoa hyödynnetään laajasti työnantajaimagon rakentamisessa sekä rekrytointi-ilmoitusten jakamisessa. Kullakin osaalueella sosiaalista mediaa laajasti hyödyntäviä yrityksiä oli kuitenkin hyvin vähän, joten kyseessä on ennemminkin kokeiluvaihe kuin laajamittainen ja suunnitelmallinen hyödyntäminen. Lisäksi myyntiä tuetaan sosiaalisessa mediassa (yhteensä 36 %) ja tuote-esittelyjä on viety verkkoon (yhteensä 34 %). Nämä hyödyntämistavat voidaan lukea osaksi yritysten markkinointiviestintää, joten on luontevaa että ne ovat suunnilleen samalla tasolla kuin markkinointikäyttö. Sinällään on kiinnostavaa huomata että lukemat ovat korkeampia kuin työkalujen käyttöä kysyttäessä; yrityksissä yritetään siis selkeästi minimoida käytettävien työkalujen määrä. Tämä johtuu varmasti osaltaan niukoista

20 17 resursseista, joita haastatteluissa valiteltiin. Mahdollisten tulevien kyselyjen osalta olisikin mielenkiintoista tarkemmin selvittää mitä työkaluja tai palveluja yritykset hyödyntävät ja mihin tarkoituksiin. Kaavio 13 - Sosiaalisen median potentiaali asiakasrajapinnassa 5 1 Tuote-esittelyt (videot, kuvat, blogikirjoitukset) Ei ollenkaan potentiaalia Paljon tai eri erittäin paljon potentiaalia Viestintä Markkinointi % 0% Asiakkaiden osallistaminen tuotekehitykseen Asiakastarpeiden selvittäminen 40% 4 Asiakaspalvelun tehostaminen 39 Myynnin tukeminen Työnantajakuvan rakentaminen ja rekrytointi 53 Asiakasliidien kerääminen 53 Mielipidejohtajan aseman rakentaminen 60% Jonkin verran tai kohtalaisesti potentiaalia Eniten potentiaalia sosiaalisen median hyödyntämisessä on nähty samoissa kohteissa kuin mihin sitä on jo hyödynnetty eli markkinoinnissa (yhteensä 78 %), viestinnässä (yhteensä 78 %) ja työnantajakuvan rakentamisessa ja rekrytoinnissa (yhteensä 8 %). Työnantajankuvan rakentamisessa ja rekrytoinnissa paljon tai erittäin paljon potentiaalia näki jopa 30 % vastaajista. Vähiten potentiaalia nähtiin mielipidejohtajan aseman rakentamisessa (yhteensä 61 %) ja asiakasliidien keräämisessä (yhteensä 60 %). BB-myyntiä ajatellen nämä olisivat kuitenkin hyvin tärkeitä alueita, joten vaikuttaa siltä että yrityksissä ei vielä täysin ymmärretä, kuinka sosiaalinen media voisi tukea näitä tavoitteita. Esimerkiksi blogit olisivat erittäin tehokas työkalu mielipidejohtajan aseman saavuttamiseen ja verkkonäkyvyyden nostamiseen. Sinällään ero alueisiin, joissa nähtiin eniten potentiaalia, ei kuitenkaan ole kovin suuri.

Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020

Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020 5.0.20 klo 4-7 Helsingin Messukeskus Professori Hannu Kärkkäinen Tampereen teknillinen yliopisto Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020 Sosiaalinen media uudistaa teollisten yritysten toimintatapoja,

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti Tiedepuisto // Sähäkkä-hanke Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti mainonta markkinointi rekrytointi Santeri Lanér, VTM Tietotekniikan ammattilainen vuodesta 1996 Yrittäjänä ja konsulttina vuodesta

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Sosiaalisen median viestintäsuunnitelma

Sosiaalisen median viestintäsuunnitelma Sosiaalisen median viestintäsuunnitelma LAPIN YLIOPISTON VIESTINTÄPALVELUT 2015 Tämän suunnitelman tavoitteena on: Nostaa esille perusteluita, miksi Lapin yliopiston on tärkeää olla mukana sosiaalisessa

Lisätiedot

Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm. rjestelmästä. Kesäkuu TNS Gallup Oy 2007 / AKE ajokorttiseuraamusjärjestelmä (proj.

Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm. rjestelmästä. Kesäkuu TNS Gallup Oy 2007 / AKE ajokorttiseuraamusjärjestelmä (proj. Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm rjestelmästä Kesäkuu 2007 1 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksessa selvitettiin ajokorttiseuraamusjärjestelmän tunnettuutta ajokortin haltijoiden keskuudessa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS

SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS Eveliina Toivonen 21.3.2016 VALMENNUKSEN SISÄLTÖ 1. Sosiaalinen media yleisesti 2. Sosiaalisen median kanavat 3. Käyttöönotto 4. Sosiaalisen median suunnitelma 5. Sisältömarkkinointi

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 1 TUTKIMUKSEN PÄÄHAVAINNOT 2 Onko yrityksesi kasvamassa vai hiipumassa?

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ Kansallisen arviointi- ja laatuverkoston seminaari 1.9.2016 Jussi Kleemola TÄMÄ ON SOLITA. Liikevaihto 2015 49,7 miljoonaa euroa Yli 430 ammattilaista Yli

Lisätiedot

Henkilöstöselvitys 2016 Raportin kuvat

Henkilöstöselvitys 2016 Raportin kuvat Henkilöstöselvitys 216 Raportin kuvat 1.3.214 Tekstiosaan tulevat kuvat 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa ja ulkomailla 25-212 sekä arvio Suomen henkilöstön määrästä vuodelle 216 34 32 3 28

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Ruukki sosiaalisessa mediassa

Ruukki sosiaalisessa mediassa Ruukki sosiaalisessa mediassa Sosiaalinen media ja yhteisölliset toimintatavat teknologiateollisuudessa - Facebook-hömpästä bisneksen tueksi 26.1.2011 Petri Kyrönviita Ruukki tänään Rakentamisen liiketoiminta

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Sosiaalinen media pk-yritysten markkinoinnissa ja myynnissä. Sirkku Hirvonen

Sosiaalinen media pk-yritysten markkinoinnissa ja myynnissä. Sirkku Hirvonen Sosiaalinen media pk-yritysten markkinoinnissa ja myynnissä Sirkku Hirvonen Millä alkuun sosiaalisessa mediassa Sosiaalisen median strategia vs. kevytsuunnitelma Strategia kirosana Suunnitelma kuitenkin

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen STUL Ry. Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt STUL Ry:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! Kohti valinnanvapautta Jyväskylässä Anja Mursu 16.8.

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! Kohti valinnanvapautta Jyväskylässä Anja Mursu 16.8. ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! Kohti valinnanvapautta Jyväskylässä Anja Mursu 16.8.2016 10.6.2016 Kanta-liittymisen tukiprojekti Miksi? Auttaa liittymisen

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Pk-yrittäjien tunnelmia Nurmes

Pk-yrittäjien tunnelmia Nurmes Pk-yrittäjien tunnelmia 16.5.016 Nurmes Työllisten määrän muutos erikokoisissa yrityksissä vuosina 001 01 56000 46000 36000 43698 Lisäys yhteensä 108 886 - suuryritykset 7 164 - pk-yritykset 100 7 6000

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke Eveliina Toivonen 9.9.2016 www.hamk.fi TIETOISKUN SISÄLTÖ 1. Markkinoinnin perusperiaatteet 2. Verkkomarkkinoinnin kolme teemaa

Lisätiedot

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP,

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP, DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP, 26.5.2016 1 Miksi asiakas valitsee juuri sinun tuotteesi? Mistä asiakas oikeastaan maksaa? ARVOKETJU Raaka-aineet Tuotteet Palvelut Kokemus 0,2 5,9

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä Sosiaalinen media verkoston työvälineenä Mitä on sosiaalinen media? Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen

Lisätiedot

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa CxO Mentor Oy tutki hankesalkun hallintaa, projektitoimiston toimintaa ja kokonaisarkkitehtuurityötä maalis-huhtikuussa 2012

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Suoramyyntipalvelu, joka tuo lähiruoan myyjät ja ostajat yhteen osoitteeseen. Eero Kananen, Toimitusjohtaja, LähiPro Oy,

Suoramyyntipalvelu, joka tuo lähiruoan myyjät ja ostajat yhteen osoitteeseen. Eero Kananen, Toimitusjohtaja, LähiPro Oy, Suoramyyntipalvelu, joka tuo lähiruoan myyjät ja ostajat yhteen osoitteeseen Eero Kananen, Toimitusjohtaja, LähiPro Oy, 6.10.2016 Palvelun tausta Palvelu sai alkunsa vuonna 2013 havainnosta, että tuottajien

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2016

Kuntien markkinointitutkimus 2016 Kuntien markkinointitutkimus 2016 Yleistä tutkimuksesta Kysely toteutettiin 13.-28.4.2016 Webropol kyselynä. Kysely lähettiin kirjaamoiden (313 kpl) kautta kuntien markkinointivastaaville Vastaajia 114,

Lisätiedot

Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa

Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa 3.11.2016 1 Kokenut ja osaava toimittaja & Toimituksia vuodesta 1991 liikevaihto 5,3 M 2015, tulos 1 MEUR

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Somepulssi 2016 Live-lähetykset somessa. Kysely sosiaalisesta mediasta ja live-lähetyksistä aktiivisille somenkäyttäjille

Somepulssi 2016 Live-lähetykset somessa. Kysely sosiaalisesta mediasta ja live-lähetyksistä aktiivisille somenkäyttäjille Somepulssi 2016 Live-lähetykset somessa Kysely sosiaalisesta mediasta ja live-lähetyksistä aktiivisille somenkäyttäjille Somepulssi-kyselystä Somepulssi 2016 -kyselyssä kartoitettiin sosiaalisen median

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

KV-SYKE -SELVITYKSEN TULOKSET

KV-SYKE -SELVITYKSEN TULOKSET KV-SYKE -SELVITYKSEN TULOKSET Harri Lakkala, toimitusjohtaja ja digitalisaatiokonsultti Intosome Oy 1 TEKIJÖIDEN YHTEYSTIEDOT INTOSOME OY Harri Lakkala, toimitusjohtaja ja konsultti harri.lakkala@intosome.fi,

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN

JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Samuli Alapuranen Taitto:

Lisätiedot

MARTAT VERKOSSA. Jouko Marttila

MARTAT VERKOSSA. Jouko Marttila MARTAT VERKOSSA Jouko Marttila 1.10.2016 Mobiili-internet on ykkönen Lähes puolet asiakkaista hakee tietoa sosiaalisesta mediasta ostopäätösten tueksi Facebook Yritykset käyttävät markkinointiin ja asiakaspalveluun.

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi -työtila Käyttäjien profiilitietojen (toimiala, paikkakunta, kiinnostuksen kohteet) mukaan rakentuva sähköinen työtila,

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke Eveliina Toivonen www.hamk.fi TYÖPAJAN SISÄLTÖ 1. Kuulumiset 2. Kertaus aiemmasta tietoiskusta 3. Uusia ideoita 4. Tärpit

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO Shake-projektin Innosessio, Manu Rantanen 9.2.2017 Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 23.1.2017

Lisätiedot

Kristina Ruuskanen TV09S1M1

Kristina Ruuskanen TV09S1M1 Kristina Ruuskanen TV09S1M1 1/24 1. Johdanto 2. Digitaalinen markkinointi 3. Digitaalisen markkinoinnin muotoja 4. Suosituimmat digitaalisen markkinoinnin keinot 5. Digitaalisen markkinoinnin käytön syyt

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Sosiaalinen media matkailualalla. Harto Pönkä,

Sosiaalinen media matkailualalla. Harto Pönkä, Sosiaalinen media matkailualalla Harto Pönkä, 23.02.2010 83 prosenttia vastaajista toteaa, ettei sosiaalisilla medioilla ole roolia yritysten markkinoinnissa, 74 prosentin mukaan ei viestinnässäkään. Lähde:

Lisätiedot

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Toimitusjohtaja Jouni Eho, Oxford Research Oy,10.6.2013 Copyright 2012 Sisällysluettelo 1. Miksi Avoinkotka kokeiluhanke? 2. Miten kokeiluhanke

Lisätiedot

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä Kysely Suomen yrityskummeille Selvityksen aineisto Yrityskummit alueilla 45 35 3 25 15 1 5 17 Yrityskummit suuralueittain* 19 Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

Biotuli-kyselytutkimus

Biotuli-kyselytutkimus Biotuli-kyselytutkimus Toteutettiin keväällä 2012 Tavoitteena oli saada tietoa Kaakkois-Suomen yritysten näkemyksistä bioliiketoiminnasta sekä yhteistyösuhteista muiden yritysten kanssa. Vastaajina Etelä-Karjalaiset

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla 26.11.2013 Anu Gretschel Nuorisotutkimusseura & -verkosto Laadukkaan

Lisätiedot