- Karel Capek Salamanteri sota.

Transkriptio

1 Mutta eikö ole sääli ihmiskuntaa? Herran tähden, anna minun jo olla. Mitä voin tehdä? Ihmiset itse tahtoivat niin. Kaikki tahtoivat salamantereja, kauppa, teollisuus ja tekniikka, valtiomiehet ja sotilashenkilöt, kaikki. Sanoihan nuori Povondra: me kaikki olemme syyllisiä. Kuinka minä voisin olla säälimättä ihmiskuntaa! Eniten säälin sitä, kun näin, kuinka se, maksoi mitä maksoi, tahtoi syöstä itsensä turmioon. Ihan teki mieli huutaa tuskasta, kun sitä katseli, aivan kuin olisi nähnyt junan ajavan väärille raiteille. Mutta nyt ei voi enää pysäyttää: salamanterit lisääntyvät ja pirstovat vanhoja mannermaita. Muistele vain, mitä Wolf Meynert todisti aikanaan, että ihmisten täytyy tehdä tilaa salamantereille ja että vasta salamanterit tulevat luomaan onnellisen, yhtenäisen ja rotupuhtaan maailman. - Karel Capek Salamanteri sota. 1

2 Maahanmuutto islam ja Suomi Tapio Holopainen 2

3 Sisällysluettelo 1. Aluksi Arvot ja yhteiskunta 5 2. Maahanmuutto, islam ja kolonialismi Englantilainen maahanmuutto 7 3. Kuinka paljon Suomessa on muslimeja? Syntyvyys 9 4. Työttömyys Rikollisuus aikuiset Rikollisuus nuoret Onko islam sama kuin kristinusko? Historiallinen viitekehys Teollinen vallankumous, jota ei ollut Historiallinen viitekehys ratsastaa jälleen Historia ei ole loppunut, eivätkä kaikki tiet vie Roomaan Avioliitto silloin ja avioliitto nyt Identiteetti Identiteetin paluu Vaatteet on mun aatteet Mitäs tänään syötäisiin? Islamilaisen maahanmuuton ongelma Vielä kerran historiallisesta viitekehyksestä Lopuksi Lähteet ja kirjallisuus 44 3

4 1. Aluksi Miten islamilainen maahanmuutto ilmenee ja onko muslimien maahanmuutosta Suomella hyötyä, vai haittaa? Nämä ovat kysymyksiä, joihin tässä kirjassa pyrin vastaamaan. En tarkastele maahanmuuttoa kokonaisuudessaan, koska maahanmuuttajat ryhmänä on liian heterogeeninen käsiteltäväksi tämän laajuisessa tutkielmassa. Lisäksi maahanmuutto on toistaiseksi ollut sen verran vähäistä, että maahanmuuton vaikutusten arvioiminen ilman minkäänlaista maahanmuuttaja ryhmien rajaamista ei mielestäni ole järkevää. Tilanne olisi toinen, jos Suomi olisi ottamassa ensi vuonna vaikkapa kaksi miljoonaa uutta maahanmuuttajaa. Silloin tulijoiden massa olisi niin suuri, että sillä olisi väistämättä valtava vaikutus koko suomalaiseen yhteiskuntaan riippumatta siitä, ketä tulijat olisivat. Mutta kuten sanottu, koska maahanmuutto on vielä suhteellisen vähäistä verrattuna vaikkapa Ruotsiin, on järkevää tarkastella ilmiötä erilaisten maahanmuuttajaryhmien kautta. 4

5 Sivumennen sanoen otan annettuna, että islamilaisesta maahanmuutosta on hyötyä tänne muuttaville muslimeille, koska yhteiskunnalliset olot on järjestetty Suomessa paremmin kuin vaikkapa Somaliassa, Irakissa, Kosovossa ja Syyriassa. Sivuan myöhemmin myös sitä, miksi yhteiskunnalliset olot on järjestetty niin huonosti monissa muslimimaissa. Kirjassa tarkastellaan kuinka hyvin muslimi maahanmuuttajat ovat integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan. Integroitumisella tarkoitan sitä kuinka hyvin muslimi maahanmuuttajat työllistyvät, miten paljon he tekevät rikoksia ja kuinka suomalaisesti he käyttäytyvät. Suomalaisuudella tarkoitan elämäntapoihin kuten pukeutumiseen, avioliittokäyttäytymiseen, lapsimäärään ja ruokailemiseen liittyviä tottumuksia. Jos henkilö pukeutuu koko vartalon peittävään burkhaan, synnyttää kahdeksan lasta ja ostaa ruokansa halal-liha kaupasta, niin hän ei ole integroitunut kovin hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan. En ota tässä kantaa siihen ovatko halal-lihan syöminen, lasten synnyttäminen tai burkhaan pukeutuminen oikein vai väärin jotenkin eksistentiaalisessa mielessä. Totean vain, että Suomessa ei ole ollut tapana pukeutua burkhaan, eikä syödä halal-lihaa ja lapsiakin syntyy hieman vähemmän. Käytännössä on niin, että tullakseen ryhmän A jäseneksi on yksilön omaksuttava tuon ryhmän tapoja ja käytäntöjä. Itse asiassa voidaan sanoa, että hänen ryhmään kuulumisensa on juuri noissa tavoissa ja käytännöissä. Sen lisäksi yksilön täytyy tietysti tuntea kuuluvansa ryhmään A ja muiden ryhmän jäsenten on vahvistettava omalla hyväksynnällään tuo ryhmään kuuluminen. Tämä kirja lähtee siitä oletuksesta, että ihmiset kuuluvat joihinkin ryhmiin, yksinkertaisesti siitä syystä, että ihminen on laumaeläin. Jos ihminen kuuluu useampaan ryhmään, on keskeinen kysymys se, mikä lojaliteetti voittaa, jos ryhmäidentiteetit törmäävät? Näin ei tietenkään tarvitse käydä. Ihminen on voinut perinteisesti olla kristitty ja suomalainen, eikä tuo kahteen ryhmään kuuluminen ole johtanut kovinkaan kummoisiin kriiseihin. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että suomalainen on lähtökohtaisesti ollut kristitty. Toisaalta henkilö voi olla Jokereiden, tai Liverpoolin kannattaja, sekä suomalainen, koska Jokereiden ja Liverpoolin kannattajuus ovat asioita, jotka eivät ole samalla lailla vakavia kuin suomalaisuus. Ne eivät ole samalla tasolla. Jokerien kannattajuus ja suomalaisuus eivät joudu ristiriitaan, koska kannattajuus ei vaadi sellaista toimintaa, joka olisi ristiriidassa suomalaisuuden kanssa. Jos olet Jokereiden kannattaja ja ystäväsi ovat Jokereiden kannattajia, tuskin joudut tilanteeseen, jossa kaverisi lähtee sotimaan vieraille maille Jokerifaniutensa tähden. Ja jos lähtisikin ei sinulla olisi vaikeuksia tuomita tuollaista militanttia Jokerifaniutta ja puhua asiasta viranomaisille, eikä selitellä sitä vaikkapa HIFK fanien tekemillä historiallisilla vääryyksillä. Ihmisen identiteetti siis koostuu monesta palasesta, joista tietyt palaset ovat suurempia ja tärkeämpiä kuin toiset. Se mihin ryhmiin ihmiset kuuluvat on tärkeää yksinkertaisesti siksi, että konfliktit syntyvät ryhmien välille. Mitä enemmän yhteiskunnassa on ristiriitaisia näkemyksiä siitä kuinka yhteiskunnalliset olot tulisi järjestää, sitä vaikeammaksi yhteiskunnallisten olojen järjestäminen tulee. 1.1 Arvot ja yhteiskunta Uskon, että loppujen lopuksi jokainen yhteisö ja yhteiskunta on rakennettu tietyille arvoille, jotka suurin osa tuon yhteisön, tai yhteiskunnan jäsenistä jakaa. Jos yhteinen arvopohja puuttuu, lakkaa yhteisö, tai yhteiskunta olemasta. Mielestäni ne arvot, jotka ovat olleet ja ovat edelleen keskeisiä suomalaisen yhteiskunnan koossapysymiselle ovat seuraavat: 5

6 kansanvaltaisuus, eli demokratia, tasa-arvo, jolla tarkoitan niin yksilöiden, yhteiskuntaluokkien kuin sukupuoltenkin välistä tasa-arvoa, sekä usko edistykseen. Edistys lienee näistä kolmesta arvosta problemaattisin ja vaikeimmin määriteltävissä. Tunnettu Britti sosiologi (sikäli kuin sosiologit nyt ovat tunnettuja) Zygmunt Bauman määritteli edistyksen seuraavasti: Edistyksen syvin ja ehkäpä ainoa merkitys, rakentuu kahdesta toisilleen läheistä sukua olevasta uskomuksesta siitä, että aika on puolellamme ja että juuri me panemme asioihin vauhtia. 1 Eli hieman toisin sanottuna, edistys on uskoa siihen, että me itse olemme kohtalomme herroja. Sitä eivät määritä puolestamme sen enempää historia, biologia kuin Jumalakaan. Nuo arvot eivät tietenkään ole ikuisia, eikä suomalainen yhteiskunta ole niihin aina perustunut. Mutta se on toinen asia. Jos me lakkaamme uskomasta tasa-arvoon, demokratiaan ja edistykseen, niin suomalainen yhteiskunta nykymuodossaan lakkaa olemasta. Maahanmuuttajat joko omaksuvat nuo arvot, tai sitten eivät omaksu. Jos omaksuvat, niin se luultavasti näkyy heidän toiminnassaan, eli he alkavat elää kuten me. Jos eivät omaksu, niin sekin luultavasti näkyy heidän toiminnassaan, eli he eivät ala elää kuten me. 2. Maahanmuutto, islam ja kolonialismi The first Generation immigrant, however zealously he or she tried to learn the techniques of the new life, lived in a self-imposed ghetto, drawing support from the old ways, the men of his kind, the memories of the old country which he had so readily abandoned. - Eric Hobsbawm The Age Of Capital Aloitan kirjani sieltä, mikä on osittain saanut minut sen kirjoittamaankin, nimittäin Puotinharjun ostoskeskuksesta. En usko, että kukaan on koskaan pitänyt Puotinharjun ostoskeskusta erityisen viihtyisänä. Kun olin lapsi muistan uutisen, jonka mukaan joku pikku poika kuristui kuoliaaksi sen liukuportaisiin ja sen jälkeen aina varoin noita ostarin ainoita liukuportaita. Lisäksi ostarilla oli varsinkin kahdeksankymmentä- ja yhdeksänkymmentä luvuilla suurilukuinen puliukkojen armada, jota ostarilla sijaitseva ALKO veti vastustamattomasti puoleensa. Ostoskeskuksen arkkitehtuuri on hyvin seitsemänkymmentälukulainen, sillä se on tehty käytännössä pelkästä betonista. Ostarilla oli aikoinaan suihkulähde, joka loi jonkinmoista viihtyvyyttä ankeaan 1 Bauman Zygmunt 2002, 159 6

7 harmauteen, mutta se suljettiin suunnilleen samoihin aikoihin kun ALKO pakkasi kimpsunsa ja kampsunsa ja muutti paremmille metsästysmaille Itäkeskukseen. ALKON lähdettyä ostarille jäi pari räkälää, joissa myydään halpaa keskiolutta karheaääniselle asiakaskunnalle. Kun ajoin opiskeluaikoinani taksia, muistan hyvin kuinka noista osoitteista tulevia kyytejä välteltiin ja Itäkeskuksen tolpalla saattoi kolme- neljäkin autoa antaa keikan mennä sivusuun, jääden odottelemaan hienompia ja kenties maksukykyisempiä asiakkaita. Minäkin kuittasin mainituista ravintoloista joskus keikan, jossa asiakkaalla ei sitten ollutkaan ihan tarpeeksi rahaa. Onnistuin kuitenkin takavarikoimaan jo mummoiässä olevan rouvan kahvinkeittimen, jota vastaan sain kyydin kuitattua seuraavana päivänä, kun mummo oli selvinnyt ja kahvihammasta alkanut kolottaa. Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole tässä kirjoittaa ostarin juopoista, joita vieläkin notkuu mainituissa ravitsemusliikkeissä, vaan niistä uusista tulijoista, jotka nyt muodostava ostoskeskuksen pää- asiallisen asiakaskunnan. Ostari ei nimittäin ole enää sama kuin ennen. Nyt siellä on moskeija ja halal-liha kauppoja ja aina, kun kuulen puhuttavat integraatiosta ja maahanmuuton ihanuudesta, tai siitä että terrorismi ei liity islamiin, niin mieleeni tulee Puotinharjun ostari. Ajattelen Puotinharjun ostaria koska se on paikka, joka on Suomessa, mutta ei kuitenkaan ole. Ei ainakaan ihan kokonaan. Ostarilla on ihmisiä, jotka eivät pukeudu niin kuin me, eivät syö samaa ruokaa kuin me, eivätkä puhu niin kuin me. Ja silti, se on se sama ostari, jossa olen käynyt koko ikäni ja jonka ohi yhä kävelen matkalla kirjastoon. En voi välttyä siltä tunteelta, että moskeijan edessä pyörivät ihmiset ovat minulle vieraita, eivät sellaisia joiden seuraan haluaisin pysähtyä ja jäädä rupattelemaan. Onko se väärin? Olenko ennakkoluuloinen? Ehkä. Mutta, jos minä olen ennakkoluuloinen (ja voidaan sopia, vaikka että olen), niin miksi kukaan muukaan ei pysähdy juttelemaan? Sillä moskeijan läheisyydessä palloilevan porukan vieraushan tulee juuri siitä, että porukka on yhtenäinen, se muodostaa ryhmän. Muslimeja voi olla monenlaisia ja epäilemättä onkin, mutta se moskeijan ja halal-liha kauppojen edessä palloileva porukka on porukka ja minun haluttomuuteni pysähtyä tulee nimenomaan siitä, että se ei ole meidän porukka. Eikä sillä minun nähdäkseni ole aikomustakaan tulla meidän porukaksi. Ja juuri siksi kukaan muukaan ei pysähdy siihen juttelemaan. Ehkä se on väärin? Ehkä me kaikki olemme ennakkoluuloisia? Ehkä meidän ei pitäisi olla ennakkoluuloisia? Ehkä meidän pitäisi olla parempia ihmisiä? Mutta onko se mahdollista? Siis ihan oikeasti: onko se mahdollista? No, niin. Se muisteluista ja nyt itse asiaan. 2.1 Englantilainen maahanmuutto Jos tehdään ajatuskoe ja siirrytään ajassa taaksepäin sadan vuoden takaiseen Intiaan ja tarkastellaan miten siellä asuvat englantilaiset Intiassa elivät, niin mitä me näkisimme? Todennäköisesti me näkisimme englantilaisiin vaatteisiin pukeutuneita englantilaisia tekemässä englantilaisia asioita toisten englantilaisten kanssa. Englantilainen siirtomaaisäntä pyrki syömään englantilaisia ruokia ja seurustelemaan toisten englantilaisten, tai vähintään toisten eurooppalaisten kanssa. Hän pitäytyi omassa uskossaan, halveksi paikallisia ja ajatus siitä, että englantilaisen imperialistin tytär menisi intialaisen kanssa naimisiin oli täysin mahdoton. Jos siirrytään sata vuotta ajassa eteenpäin Puotinharjun ostoskeskukselle näemme muslimien vaatteisiin pukeutuneita muslimeita seurustelemassa toisten muslimien kanssa, harjoittamassa muslimien uskontoa ja 7

8 syömässä muslimien ruokaa. Ja ajatus siitä, että muslimimiehen tytär menisi suomalaisen kristityn kanssa naimisiin on täysin mahdoton. Ja nyt kysymys: jos brittien käytös oli merkki heidän imperialismistaan ja rasismistaan, niin miksi muslimien käytös ei ole? Rehellisyyden nimissä on sanottava, että tietenkään luvun alun Intia ei ole sama asia kuin luvun alun Helsinki. Ajan ja paikan lisäksi on olemassa vielä yksi erottava tekijä, nimittäin se, että vuosisadan alun Intiassa ylintä poliittista, taloudellista ja etenkin sotilaallista valtaa käyttivät englantilaiset. Englantilaisilla oli Intiassa väkivallan monopoli, eli he kykenivät säätämään mieleisiään lakeja ja rankaisemaan niiden rikkojia. Jos eivät aina ja kaikkialla, niin riittävän usein ja riittävän tehokkaasti pitääkseen tilanteen hallinnassaan. Suomessa väkivallan monopoli on suomalaisilla, ei muslimeilla. Mutta, mutta. Tilanne muuttui Intiassa, kun Englanti oli heikentynyt Ensimmäisen- ja toisen maailmansodan seurauksena se joutui luopumaan Intiasta. Aivan kuten Ranskakin joutuu aika ajoin (ja tulevaisuudessa kenties kokonaan) luopumaan useista lähiöistään ja luovuttamaan niiden väkivaltamonopolin paikallisille jengeille. Jos Suomessa asuvien muslimien määrä kasvaa tarpeeksi suureksi, eivätkä he ole suomalaistuneet, he toimivat aivan samoin kuin intialaisetkin. He alkavat elää omien tapojensa ja arvojensa mukaan ja alkavat rangaista niitä, jotka heidän tapojaan vastaan rikkovat. Juuri tästä aika ajoin keskusteluun nousevasta ghettoutumisesta (kuten kolonisaatiostakin) on kyse. Uudet asukkaat korvaavat vanhat jollakin alueella. He tuovat omat tapansa ja uskomusjärjestelmänsä ja pyrkivät pitämään muukalaiset, eli suomalaisen yhteiskunnan, ulkopuolella. Jos maahanmuutto nähdään kolonisaationa, niin erona luvun imperialismiin on se, että Suomi mahdollistaa oman kolonisaationsa ja ghettoutumisensa erilaisten tulonsiirtojen muodossa. Otetaan vielä esimerkki kolonialismin tunnus-merkistöstä, tällä kertaa itä naapuristamme. Kommunistien saatua vallan Venäjällä he hyökkäsivät voimakkaasti uskontoa vastaan. Kirkoista tehtiin varastoja, tai ne muutettiin talleiksi. Moskovassa eräs suurimmista kirkoista muutettiin muistaakseni uimahalliksi. Luultavasti Neuvostoliitossa olisi kyetty rakentamaan uimahalleja muuallekin kuin kirkkoihin, mutta kuten me kaikki ymmärrämme uimahallin rakentamisella kirkkoon oli suuri symbolinen merkitys. Se oli merkki yhden uskomus-järjestelmän (ortodoksinen kirkko) väistymisestä vahvemman (Puolue) tieltä. Kun muslimit ostavat tyhjäksi jääneitä kirkkoja Euroopassa ja tekevät niistä moskeijoita, niin kyse on samasta asiasta. Luultavasti Euroopassa olisi tilaa rakentaa uusiakin moskeijoita, tai remontoida muistakin rakennuksista moskeijoita kuin kirkoista. Muilla rakennuksilla ei vain olisi niin vahvaa symbolista merkitystä. Yksi uskomusjärjestelmä (kristinusko) väistyy vahvemman (islam) tieltä. 8

9 3. Kuinka paljon Suomessa on muslimeja? A society that maintains a 1.8 total fertility rate will be 80 percent as large at the end of the century; a society with total fertility of 1.3 (Italy, Spain, Eastern Germany, and the Baltic nations are such societies) will fall to a quarter of its size. At current rates of Decline, Italy native population will be half its current size by the middle of this century, little more than a generation from now. - Chritopher Caldwell Reflections on the revolution in Europe, immigration Islam and the West Jotta kysymys islamilaisesta maahanmuutosta olisi millään lailla järkevä, on tiedettävä kuinka paljon muslimeja Suomessa ylipäätään on. Kysymykseen siitä kuinka paljon Suomessa on mahdotonta antaa tarkkaa vastausta, mutta valistuneita arvioita on esitetty. Tuomas Martikainen on arvioinut, että vuosien Suomeen muuttaneista ulkomaalaisista 17 % oli muslimeja. Muslimien määrää ovat lisänneet myös heidän jälkeläisensä. Kun Suomessa jo pitkään asuneet tataarit ja käännynnäiset, joita on yhteensä noin 2000 henkeä jätetään tarkastelun ulkopuolelle, arvioi Martikainen muslimien määräksi Suomessa henkeä, eli noin prosentin väestöstä. Suurimmat ryhmät ovat somalit, arabit, bosnialaiset, Kosovon albaanit, turkkilaiset ja kurdit. Selkeä enemmistö Suomen muslimeista on sunnalaisia. 2 2 Martikainen & Sakaranaho 2011, 103 9

10 Kun tuohon lukuun lisätään myönteiset oleskelulupa- ja turvapaikkapäätökset vuosilta muslimien määrä luonnollisesti kasvaa. Laskin maahanmuuttoviraston sivuilla esillä olevat päätökset kansalaisuuden mukaan. Oleskelulupien osalta oli saatavilla vain top 10 maat, eli maat jonka kansalaisista oli tehty eniten päätöksiä. 3 Turvapaikan hakijoiden osalta tarkastelu rajattiin maihin, joiden kansalaiset olivat saanet yli 50 myönteistä turvapaikka-päätöstä. Näin laskettuna Suomeen muutti yhteensä muslimia. He tulivat seuraavista maista: Somalia, Afganistan, Turkki, Irak, Iran ja Syyria. 4 Yllä esitetty luku on varmasti alakanttiin, koska se ei ota huomioon syntyvyyttä, alaikäisiä turvapaikanhakijoita, eikä niitä maita, jotka eivät mahtuneet top 10 maiden listalle. Kun luku lisätään Martikaisen arvioon, muslimien määrä Suomessa olisi , joista jälkimmäinen luku vaikuttaa realistisemmalta, tosin sekin voi mennä ala kanttiin. Kun eri ryhmiä tarkastellaan äidinkielen mukaan luvut olivat vuonna 2012 seuraavat: somali 15000, arabia 12000, kurdi 9000, albania 7500, persia 6000 turkki Vertailun vuoksi suurimmat vieraskielisten ryhmät maassamme vuonna 2012 olivat: venäjä 63000, viro 38000, jonka jälkeen tulivat somalia 15000, englanti hieman alle 15000, arabia 12000, kurdi 9000, Kiina 8000, albania 7500, vietnam 6500 ja persia, sekä turkki Syntyvyys Se kuinka paljon lapsia muslimit, tai maahanmuuttajat yleensä saavat on yksi merkki heidän sopeutumisestaan suomalaiseen yhteis-kuntaan. Jos lapsi määrä on sama kuin kanta suomalaisilla, on se yksi kantasuomalaisia ja muslimeja yhdistävä tekijä. Jos lapsi luku on oleellisesti erilainen, kertoo se muslimien erilaisuudesta. Ihmisten erilaisuus ja samanlaisuushan ovat olemassa heidän toiminnassaan. Eikä tuon toiminnan ulkopuolella ole mitään. Jos tarkastellaan sitä kuinka paljon lapsia oli missäkin kieliryhmässä huomataan, että vaikka venäjän puhujia on Suomessa yli enemmän kuin somalian puhujia, niin 0-14 vuotiaiden ikäryhmässä ero oli vain hieman yli 4000 venäläisten hyväksi. Viron puhujia oli tuossa ikäryhmässä noin 1000 enemmän kuin somalin puhujia. 6 Seuraavaksi eniten lapsia oli arabian, albanian, kurdin, englannin ja persian puhujilla. Mikäli lasten hankinta jatkuu entiseen malliin ohittaa somalian kieli parissa sukupolvessa venäjän kielen puhutuimpana vieraana kielenä maassamme. Jos sitä kuinka paljon naiset synnyttävät lapsia tarkastellaan äitien syntymämaan mukaan, niin huomataan, että muslimit ovat kunnostautuneet perheiden perustamisessa. Top 10 kärkeen mahtuu Suomessa 7, muslimimaata ja top 5 peräti neljä. Suurinta syntyvyys vuosina oli Marokossa syntyneillä äideillä, joilla luku oli peräti 4,4. Luku on korkea, kun ottaa huomioon, että syntyvyys Marokossa on 2,6 lasta per nainen. Toisella sijalla olivat somalit, joiden syntyvyys oli 4,0, joka kuitenkin alitti kotimaan syntyvyyden, joka oli 6,7. Top vitosen muslimirintaman rikkoivat Kongon Demokraattisessa tasavallassa syntyneet joiden luvut olivat 3,8 ja 6,3. Turkissa syntyneiden luvut olivat 3,1 ja 2,0 ja irakilaisilla 3,0 ja 4,3. Afganistanilaisten luvut olivat 2,9 ja 5,1. Entisessä Jugoslaviassa syntyneillä (Kosovo) luku oli 2,8, kotimaan Tilastokeskus Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2012, 25 6 Tilastokeskus Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2012, 25 10

11 vertailuluku puuttui. Bangladeshissa syntyneillä luvut olivat 2,5 ja 2,3. Ainoa muslimimaa, jossa syntyneiden hedelmällisyys oli lähellä suomalaista keskitasoa oli Iran, jonka luvut olivat 1,7 ja 1,9. Suomalaisten ja venäläisten hedelmällisyys puolestaan on 1,8 lasta per nainen. 7 Usein ajatellaan, että lasten määrä tasoittuu kantaväestön kanssa samalle tasolle hyvin nopeasti, jo toisen maahanmuuttajasukupolven kohdalla. Tämä on kuitenkin vain osittain totta. Esimerkiksi Britanniassa Karibialta ja Itä-Euroopasta tulleiden maahanmuuttajien syntyvyys on nopeasti asettunut samalle tasolle kuin englantilaisen kantaväestön syntyvyys. Bangladeshista ja Pakistanista tulevien muslimi siirtolaisten syntyvyys on pysynyt ensimmäisellä ja toisella maahanmuuttajapolvella käytännössä samana. Itävallassa taas katolilaisten naisten hedelmällisyysluku oli 2000 luvun alussa 1,21, protestanteilla 0,86 ja muslimeilla 2,34. 8 Syntyvyyden asettuminen kantaväestön kanssa samalle tasolle ei ole siis mikään automaatti, vaan järkevämpää on käyttää sitä arvioitaessa maahanmuuttajien kotoutumista uusiin kotimaihinsa. 4. Työttömyys Tuo on jo kaiken huippu! Möyry huusi. Miten sinä ilkeät puhua tuommoista soopaa? Se sinun ihmeellinen leijonasi ei tullutkaan sinulle apuun, vai tuliko muka? No ei. Ja nyt vielä nytkin kun sinut on lyöty ja viskattu tähän mustaan murjuun niin kuin meidät muutkin, niin sinä se sen kuin jatkat vanhaa peliäsi. Punot taas uusia valheita! Yrität uskotella meille, ettei ainuttakaan meistä ole suljettu tyrmään ja ettei täällä ole pimeää, ja taivas tietää mitä vielä. Ei ole mitään mustaa murjua, ei muualla kuin sinun omassa mielikuvituksessasi, senkin hullu, Tirian huusi. Tule ulos sieltä pimeästäsi. Ja Tirian kumartui eteenpäin ja tarttui Möyryä vyöstä ja hupusta ja heitti sen kääpiöpiirin ulkopuolelle. Mutta samalla hetkellä kun Tirian laski kääpiön maahan, se syöksyi paikalleen toisten kääpiöiden joukkoon, hieroi nenäänsä ja ulvoi: Ai! Oi! Mitä varten sinä tällaista teet! Hakkaat naamani seinään! Nenäni oli vähällä murtua. Aslan, Lucy sanoi kyyneltensä läpi, voisitko sinä tahdotko sinä tehdä jotakin näille kääpiöraukoille? Lucy rakas, Aslan sanoi. Minä näytän sinulle sekä sen mitä minä voin, että sen mitä en voi tehdä - C.S. Lewis Narnian viimeinen taistelu 7 Tilastokeskus Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2012, 49 8 Caldwell Christopher 2010, 97 11

12 Vaikka tämän kirjan ei ole tarkoitus olla kvantitatiivinen analyysi muslimien tekemisistä ja tekemättä jättämisistä, ovat työttömyyden ja rikollisuuden määrien arvioinnit tärkeä osa vastattaessa kysymykseen, miten muslimit ovat sopeutuneet suomalaiseen yhteiskuntaan. Maahanmuuttoa perustellaan usein sillä, että ikääntyvä väestörakenteemme kaipaa uutta verta ja uusia tekijöitä. Tällöin maahanmuuttoa perustellaan taloudellisilla syillä, eli sillä, että suomalainen yhteiskunta ja sen mukana kaikki me yksittäiset suomalaiset hyödymme maahanmuutosta. Esimerkiksi professori Tuomo Melasuo on sanonut maahanmuutosta seuraavaa: YK:n helmikuussa 2011 julkistaman raportin mukaan Euroopassa asuu nykyisin noin 730 miljoonaa ihmistä. Jos nykyiset syntyvyys- väestönkehityssuuntaukset jatkuvat sellaisenaan, on maanosassamme vuonna 2050 noin 410 miljoonaa henkeä, toisin sanoen melkein puolet vähemmän kuin tänään ja heistäkin suurin osa vanhainkodissa. Jos haluamme, että nykyinen elintasomme säilyy ja että joku hoitaa lapsiamme näiden ikääntyessä, maahanmuuttajia tarvitaan nopeasti ja paljon. Tästä näkökulmasta kaikki maahanmuuttoa vastustava poliittinen kamppailu on yksinkertaisesti vastuutonta ja suurempi turvallisuusuhka Suomelle kuin esimerkiksi dilemma NATO-jäsenyydestä. 9 Sivumennen sanoen tilastokeskuksen väestö-ennusteen mukaan Suomen väkiluku vuonna 2050 on suunnilleen sama kuin nytkin. 10 Ja toisaalta maapallon (jossa Suomi ja Eurooppakin siis sijaitsevat) väkimäärän on pakko kääntyä laskuun, koska maailman resurssit ovat rajalliset ja hupenevat hälyttävää vauhtia. Mutta ei puhuta nyt siitä. En ota tässä kantaa maahanmuuton kokonais-kustannuksiin, koska kirjoitan nimenomaan islamilaisesta maahanmuutosta. Totean kuitenkin sen mitä on todettu muuallakin eli, että maahanmuuton kokonaishyötyjä ja kustannuksia on vaikea arvioida. Selvää on kuitenkin se, että kustannukset pienenevät työllisyyden paran-tuessa. 11 Mikäli maahanmuuttoa perustellaan huononevalla huoltosuhteella on maahanmuuttajien mitä ilmeisemmin työllistyttävä vähintään yhtä hyvin kuin kantasuomalaiset työllistyvät. Kenties vielä tärkeämpää tämän kirjan näkökulmasta on, että hyvän työllisyyden voidaan olettaa edistävän muslimien integraatiota suomalaiseen yhteiskuntaan. Työttömyyttä ja työllisyyttä ei tietenkään tilastoida uskonnollisen vakaumuksen mukaan, joten perustan johtopäätökseni työttömyyden ja rikollisuuden määrään syntymämaan mukaan tehtyyn erotteluun. On esimerkiksi luultavaa, että lähes kaikki Somaliassa ja Irakissa syntyneet ovat muslimeita. Erottelu ei tietenkään ole aivan tarkka, mutta se antanee hyvän yleiskuvan muslimien työttömyyden ja rikollisuuden määrästä. Tilastokeskuksen mukaan Somalian kansalaisten työllisyysaste vuotiaiden ryhmässä oli 8, 6 %, kun se Suomen kansalaisilla oli 43,7 %. Irakilaisten luku oli 11,1 %, iranilaisten 25,4 %, afganistanilaisten 14,4 % ja turkin kansalaisilla ilahduttavat 41,5 %. Tilastot olivat 15 suurimmasta Suomessa asuvasta kansalaisuus ryhmästä, irakilaiset, somalialaiset, iranilaiset ja afganistanilaiset työllistyivät kaikkein huonoimmin 12. Tässä on hyvä huomata, että maahanmuuttajat ovat usein nuoria, joten heidän työllisyysasteensa pitäisi olla kautta linjan korkeampi kuin kantaväestöllä, jossa on huomattavasti enemmän eläkeläisiä. Kuten huomataan, näin ei kuitenkaan ole. 9 Melasuo Tuomo, Politikointia islamilla. Teoksessa Mitä muslimit tarkoittavat Martikainen & Sakaranaho Toim. 2011, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 6/2014, Maahanmuuttajien työllistyminen, Tilastokeskus Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2012, 36 12

13 Kun äsken tarkasteltiin työllisyyttä kansalaisuuden mukaan ikäryhmässä vuotiaat, niin nyt tarkastellaan työttömyysastetta syntymämaan mukaan. Työllisyysaste on siis eri asia kuin työttömyysaste. Työttömyysaste kertoo työttömien määrän jossakin ihmispopulaatiossa. Työllisyysaste taas työllisten määrän. Erot ovat usein huomattavia, koska monet ihmiset ovat työelämän ulkopuolella, jonkin muun syyn kuin työttömyyden takia, esimerkiksi eläkkeellä olon tai äitiysloman takia. Kaikista ulkomailla syntyneistä ( tarkastelussa vuotiaat) korkein työttömyys on Irakissa syntyneillä (56 %), Somaliassa syntyneillä (52 %), Afganistanissa syntyneillä (52 %) ja Iranissa syntyneillä (33 %). Muista suurista muslimiryhmistä turkkilaisten työttömyysaste oli 23 %, joka oli 3 % alhaisempi kuin esimerkiksi venäjällä syntyneillä. Entisessä Jugoslaviassa syntyneillä (joista moni on kosovolainen) työttömyysaste oli 25 %. 13 Seuraavaksi tutkitaan muslimien työllisyyttä Uudellamaalla, jossa suuri osa maahanmuuttajista Suomessa asuu. Alla siteerattavan Uudenmaan liiton tutkimuksen luvut koskevat vain Uuttamaata, mutta koska työttömyys on perinteisesti ollut Uudellamaalla alhaista ja suuri osa ulkomailla syntyneistä asuu Uudellamaalla, voidaan lukujen katsoa edustavan koko maan tilannetta. Työllisyysasteista puhuttaessa tarkoitetaan alla vuotiaiden työllisyyttä, tavallisesti käytettävän vuotiaiden työllisyyden sijaan. 14 Uudenmaan liiton tekemän tutkimuksen mukaan työllisyysaste syntymämaan mukaan oli alhaisinta Irakissa ja Somaliassa syntyneillä, joilla työllisyysaste oli 26 %. Muita merkittäviä muslimiryhmiä olivat turkissa syntyneet, joiden työllisyysaste oli hieman yli 50 % ja entisessä Jugoslaviassa syntyneet, joiden työllisyys oli 55 %. Kantaväestön työllisyys oli noin 77 %. Ulkomailla syntyneiden työllisyyden keskiarvo oli noin 58 %. 15 Pelkkien lukujen lisäksi voidaan työllisyydestä puhuttaessa kiinnittää huomiota työn laatuun. Kasvavassa vientiyrityksessä työskentelevä henkilö tuottaa yhteiskunnalle enemmän lisäarvoa kuin toisten muslimien auttamiseen keskittyvä tulkki, tai sosiaalityöntekijä. Työterveyslaitoksen tekemässä tutkimuksessa puolestaan vertailtiin venäläis-, kurdi- ja somalitaustaisten työtä Suomessa. Kyse oli ensimmäisen polven maahanmuuttajista. Tutkimukseen haastateltiin 596 työssäkäyvää ja 660 työelämän ulkopuolella olevaa henkilöä. Työssäkäyviksi määriteltiin ne, jotka työskentelivät käyntihaastatteluja tehtäessä vähintään 10 tuntia viikossa palkkatyössä ja ne, jotka olivat työharjoittelussa, tukitoimin työllistettyjä tai oppisopimuskoulutuksessa. Lisäksi työssäkäyviksi määriteltiin ne henkilöt, jotka eivät olleet haastattelun aikana työssä, mutta jotka olivat olleet Suomessa palkansaajina edellisen 12 kuukauden aikana vähintään kolme kuukautta ja joiden kokonaistyöaika kyseisessä työssä oli ollut vähintään 10 tuntia viikossa. 16 Työnteko siis määriteltiin tutkimuksessa varsin laveasti. Suurin osa venäläisistä 321 kpl 505:destä oli töissä. Kurdeista työssä kävi 208 kpl 474:jästä. Somaleista töissä kävi 67 kpl 277:stä. Työllisyys oli siis näissä ryhmissä yleisintä venäläisillä ja vähäisintä somaleilla. Työllisyys oli erityisen alhaista somalinaisilla. Toinen huomattava tutkimustulos oli se, että 85 % somali miehistä työskenteli julkisella sektorilla. Naisten työssäkäynti oli somaleilla niin harvinaista, että sen prosentuaalista jakautumista valtion, kunnan ja yksityisen sektorin välillä ei laskettu. Somalinaisten alhaista työllistymistä saattaa selittää huonon 13 Tilastokeskus Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2012, Uudenmaan liiton julkaisuja E , Uudenmaan liiton julkaisuja E , 23, Työterveyslaitos Venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaisten työ ja terveys Suomessa, 10 13

14 koulutuksen lisäksi se, että somalinaiset saavat keskimäärin 4,0 lasta, kun luku suomalaisilla ja venäläisillä kanssasisarilla on 1,8 17. Edellä mainittuja tutkimustuloksia tukee Työ- ja elinkeinoministeriön tekemä selvitys maahanmuuttajien työllistymisestä. Selvityksen mukaan työllistyminen erilaisten te- toimiston tuottamien koulutus ja työelämä valmennus palvelujen jälkeen oli huonointa Lähi Idästä ja Afrikasta tulleilla maahanmuuttajilla. Erona lähi itäläisten ja afrikkalaisten välillä oli se, että Afrikasta tulleet työllistyivät kohtuullisesti työllistämistoimenpiteiden jälkeen. Molemmissa ryhmissä perää pitivät Lähi Idästä tulleet maahanmuuttajat. 18 Työttömyysaste vuotiailla vuonna 2011 top 5 maat syntymämaan mukaan - Irak 56 % - Afganistan 52 % - Somalia 52 % - Iran 33 % - Venäjä 26 % Suomen kansalaisten työttömyysaste vuonna 2011 oli 9 % Tämän lyhyen tilastokatsauksen perusteella voitaneen todeta, että mitään taloudellista hyötyä ei islamilaisesta maahanmuutosta ole. Päinvastoin. Muslimimaista tulevat maahanmuuttajat työllistyvät huonosti, eikä ole olemassa mitään näyttöä siitä, että erot häviäisivät seuraavan sukupolven mukana. On jopa mahdollista, että sosiokulttuurinen sopeutuminen huononee seuraavassa maahanmuuttaja-polvessa. 19 Tämä on erityisen ongelmallista, koska suorittavien tehdastyyppisten töiden vähetessä ja palvelualan noustessa yhä suuremmaksi työllistäjäksi, erilaiset kulttuuriset taidot tulevat yhä tärkeämmiksi työllistymisen kannalta. 20 On periaatteessa aika yhdentekevää miten uskontosi ilmenee ja millaisia sosiaalisia taitoja sinulla on, jos olet töissä sahalla, mutta palveluammateissa vaaditaan tiettyä pukeutumista ja käyttäytymistä, sillä palveluammateissa on tärkeää osata lukea kulttuurisia koodeja, eli asiakkaiden eleitä ja ilmeitä. Jos noita taitoja ei ole, eivätkä kohteliaisuussäännöt ole hallussa, on työllistyminenkin vaikeaa. 17 Työterveyslaitos Venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaisten työ ja terveys Suomessa, 10, 21, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 6/2014, Maahanmuuttajien työllistyminen, 57,58 19 Työterveyslaitos Venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaisten työ ja terveys Suomessa, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 6/2014, Maahanmuuttajien työllistyminen, 17 14

15 5. Rikollisuus aikuiset This is not about criminals or even political prisoners, like the Basques or the Corsicans, who have a cause. It s about people who hate our civilization. It s a totally new kind of war fought by a totally new kind of enemy. - Korkearvoinen ranskalainen vanki-laviranomainen Andrew Husseyn kirjassa The French Intifada Rikollisuus on maahanmuutto keskustelussa samalla tavalla kuuma peruna kuten työttömyyskin. Rikollisuutta ei tietenkään tilastoida tekijän uskonnon mukaan, mutta syntymämaan ja äidinkielen mukaan kylläkin. Lähteenä käytän tässä oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tekemää tutkimusta vuodelta 2014, nimeltä Maahanmuuttajat rikosten uhreina ja tekijöinä rekisterilähteiden valossa. Tutkimuksessa käsiteltävät maahanmuuttaja-ryhmät on määritelty syntymämaan mukaan. Maahanmuuttajaryhmistä sen verran, että Afrikassa syntyneistä 43 % oli syntynyt Somaliassa ja Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa syntyneistä 41 % oli syntynyt Irakissa. Kyseisissä maissa syntyneiden painoarvo omissa ryhmissään on siis huomattava. Tutkimus perustuu vuosina poliisin tietoon tulleisiin rikoksiin ja se on rajattu koskemaan seuraavia rikoksia: pahoinpitelyt, varkaudet, ryöstöt ja raiskaukset. Tutkimuksen ulkopuolelle ovat jääneet muun muassa huumausainerikokset, liikennerikokset, paritus-rikokset ja laittomaan maahantuloon liittyvät rikokset, joissa ulkomaalaisten osuus poliisin tietoon tulleista epäilyistä 15

16 on huomattava. Vuosina rikoksesta epäiltyjen määrä ei yhdessäkään tutkituista väestöryhmistä ylittänyt kymmentä prosenttia ryhmän jäsenistä. 21 Ensimmäisenä tulee mieleen kysymys, olisiko se ylittänyt 10 %, jos tutkimuksessa olisi ollut enemmän rikosnimikkeitä? Mutta ei mennä nyt siihen. Kun edempänä esitän lukuja rikollisuuden määrästä käytän aina ikä- ja sukupuolivakioituja lukuja. Miehethän tekevät aina enemmän rikoksia kuin naiset ja samoin rikoksia tekevät tietynikäiset miehet. Suomalaiset ovat keskimäärin vanhempia ja heidän joukossaan on enemmän naisia kuin monissa maahanmuuttaja ryhmissä. Näin ollen korkeampaa rikollisuutta ryhmässä X selittää osittain se, että tuo ryhmä koostuu lähinnä nuorista miehistä ja suomalaiset koostuvat kaikenikäisistä miehistä ja naisista. Esimerkiksi kun sanon, että Afrikasta (pois lukien Pohjois-Afrikka) tulevat tekevät pahoinpitelyjä 4,93 kertaa enemmän kuin kantasuomalaiset, niin tuo luku on ikä ja sukupuolivakioitu. Eli afrikkalainen henkilö pahoinpitelee Suomessa ihmisen yli neljä kertaa todennäköisemmin kuin suomalainen samanikäinen henkilö. Toisiksi eniten pahoinpitelyjä tekevät Lähi idästä ja Pohjois-Afrikasta kotoisin olevat (käytännössä siis muslimit), joiden pahoinpitelytaajuus on 4,42 kertainen kantaväestöön nähden. Kolmanneksi kovimmat pahoinpitelijät tulivat ryhmästä nimeltä muut Euroopan maat, joiden luku oli 2, Henkirikoksia ulkomailla syntyneet tekivät melko vähän. Lähi idästä ja Pohjois-Afrikasta, sekä Kaakkois- Aasiasta tulleilla luvut olivat korkeimmat, mutta erot kantaväestöön kuitenkin melko pieniä. 23 Raiskausrikoksissa (kyseessä miesten tekemät raiskaukset) kärkeen kiilasivat Lähi idästä ja Pohjois- Afrikasta kotoisin olevat miehet, jotka raiskasivat yli 16 kertaa useammin kuin kantaväestö. Toiseksi eniten raiskauksia tekivät afrikkalaiset, joiden luku oli 13,98 ja kolmantena oli taas ryhmä muut Euroopan maat, luvulla 9,56. Ryhmään muut Euroopan maat eivät kuulu EU maat, muut Schengen maat, eikä Venäjä. Ryhmään jää siis käytännössä entinen Jugoslavia mukaan lukien Kosovo, sekä Ukraina ja Valko-Venäjä. 24 Ryöstörikollisuudessa ykköspaikan valtasivat itselleen (ehkä hieman yllättäen) Ruotsissa syntyneet suomenkieliset, jotka ryöstelivät 7,15 kertaisesti kantaväestöön nähden. Kakkosena olivat afrikkalaiset luvulla 7,12 ja kolmantena Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka luvulla 4, Varkausrikollisuudessa kärkeen siirtyivät virolaiset luvulla 3,9 ja heidän kannoillaan tulivat afrikkalaiset luvulla 3,63. Kolmanneksi kovimpia varastelijoita olivat Ruotsissa syntyneet suomen-kieliset luvulla 3,33 ja Lähi-itäläiset ja Pohjois-Afrikkalaiset jätettiin tylysti neljänneksi luvulla 3, Rikolliset top 5 (kuinka monta kertaa useammin rikos tehdään suhteessa kantasuomalaisiin) Pahoinpitelyt - Afrikka 4,93 - Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka 4,42 21 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 265, 3,5,7,11 22 Sama lähde, Sama lähde, Sama lähde, Sama lähde, Sama lähde, 35 16

17 - Muut Euroopan maat 2,75 - Virolaiset 2,54 - Latinalainen Amerikka 2,52 Raiskaukset - Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka 16,26 - Afrikka 13,92 - Muut Euroopan maat 9,56 - Kaakkois-Aasia 6,16 - Latinalainen Amerikka 6,07 Ryöstöt - Ruotsissa syntynyt suomenkielinen 7,15 - Afrikka 7,12 - Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka 4,24 - Virolaiset 2,32 - Muut Euroopan maat 2,01 Varkaudet - Virolainen 3,9 - Afrikka 3,63 - Ruotsissa syntynyt suomenkielinen 3,33 - Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka 3,03 - Kaakkois-Aasia 2,22 Yhteenvetona työttömyydestä ja rikollisuudesta voidaan sanoa, että sekä rikollisuus, että työttömyys ovat paljon yleisempiä muslimeilla kuin kantaväestöllä. Etenkin raiskausrikollisuus Lähi-idästä muuttaneilla oli erittäin korkea. Toisin kuin muslimien määrästä puhuttaessa, tähän asiaan on helppo ottaa kantaa. Rikollisuus ja työttömyys ovat klassisia yhteiskunnallisia ongelmia. Muslimien muuttaminen Suomeen on tähän mennessä lisännyt niin rikollisten kuin työttömienkin määrää Suomessa. Voidaan kysyä, mitä hyötyä tällaisesta maahanmuutosta on suomalaiselle yhteiskunnalle? Esimerkiksi virolaisten korkeampaa rikollisuutta voidaan perustella sillä, että he tekevät töitä ja maksavat veroja. Mutta millä Lähi-idästä tulleiden raiskauksia perustellaan? Mitä me saamme vaihdossa, jos Irakissa syntyneiden työllisyysaste on 26 %? 17

18 Haluan nostaa vielä pari seikkaa, jotka yllämainitussa tutkimuksessa paljastuivat. Niistä ensimmäinen liittyy siihen, kuka on väkivaltarikollisuuden uhri Suomessa. Otan asiasta suoran lainauksen tutkimuksesta. Tutkitulla ajanjaksolla kantaväestön pahoinpitelyrikoksista 91 prosenttia oli kohdistunut kantaväestöön ja seitsemän prosenttia maahanmuuttajiin. Huomioitaessa uhrien ikä- ja sukupuolijakaumat, maahanmuuttajien osuus kantaväestön uhreista vastasi väestöosuutta. Kantaväestön tekemät pahoinpitelyt eivät siten olleet kohdistuneet maahanmuuttajiin useammin kuin väestöosuuden pohjalta voitiin ennustaa. Maahanmuuttajien rikoksista 36 prosenttia oli kohdistunut toisiin maahanmuuttajiin, 61 prosenttia kantaväestöön. Maahanmuuttajien pahoinpitelyrikollisuus oli kohdistunut huomattavasti useammin toisiin maahanmuuttajiin kuin väestöosuus olisi edellyttänyt. 27 Suomeksi sanottuna suomalaiset eivät hakkaa sen useammin maahanmuuttajia kuin toisiaan. Sen sijaan maahanmuuttajat hakkaavat toisiaan tavallista useammin. Todelliset pahoinpitelyluvut olisi hyvä pitää mielessä, kun keskustellaan suomalaisten rasistisesta rikollisuudesta ja sen määrästä. Toinen seikka, jonka haluan nostaa esiin on seuraavanlainen: On huomionarvoista, nimenomaan eurooppalaisen kulttuuripiirin ulkopuolelta tulevien väestö-ryhmien kohdalla, että maahanmuuttajaryhmien väliset rikollisuuserot näyttäisivät olevan lähes identtiset Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Tämä viittaa siihen, että erojen taustalla ei ole juurikaan tekijöitä, jotka liittyvät maiden maahanmuutto-politiikan kansallisiin erityispiirteisiin. Erot näyttäisivät olevan pääasiassa sidoksissa maahanmuuttajaryhmiin liittyviin tekijöihin ja sellaisiin maahanmuuttopolitiikan piirteisiin, jotka ovat yhteisiä kaikille kolmelle maalle (ja käytännössä koko läntiselle Euroopalle). 28 Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että rikollisuus johtuu maahanmuuttajista itsestään, eikä kantaväestön tekemisistä ja tekemättä jättämisistä. 5.1 Rikollisuus nuoret Ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajien rikollisuustasot olivat pojilla ja tytöillä sekäpahoinpitely- että varkausrikollisuudessa kaksin- kolmikertaiset syntyperäisiin suomalasiin nähden. Pojilla toisen polven maahanmuuttajien rikollisuustaso oli kummassakin rikostyypissä noin viidenneksen alempi kuin ulkomailta muuttaneiden. Tytöillä vastaavaa eroa ei ollut vuotiaiden poikien pahoinpitelyrikollisuuden kärki on seuraavanlainen: kosovolaiset pahoinpitelivät 7,3 kertaa useammin kuin kantaväestö, kakkosena pahoinpitelivät somalit (6,8), heidän kannoillaan muut afrikkalaiset (6,7), sitten Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka (4,9), sitten muut entisestä Jugoslaviasta muuttaneet (4,7) ja omana ryhmänään irakilaiset (4,1). Kosovolaiset ovat muslimeja, somalit ovat muslimeja, afrikkalaiset edustavat useita uskontokuntia, Lähi-itäläiset ovat muslimeja, muut entisestä Jugoslaviasta muuttaneet edustavat useita eri uskontokuntia ja irakilaiset ovat muslimeja. Tyttöjen ryhmässä erottui vain kolme selkeästi kantaväestöstä poikkeavaa ryhmää. Neljänneksi eniten pahoinpitelyjä tyttöjen ryhmässä tekivät Ruotsissa syntyneet etniset suomalaiset, jotka pahoinpitelivät 2,7 kertaa useammin kuin kantasuomalaiset kanssasisarensa. 27 Sama lähde, Sama lähde, Sama lähde, 38 18

19 Kolmen kärki oli kuitenkin omassa luokassaan: ensimmäisenä olivat somali tytöt luvulla 7,4, toisena afrikkalaiset 6,7 ja kolmantena Kosovon tyttäret luvulla 4,6. Varkausrikollisuudessa (10-19-vuotiaat) erot kantasuomalaisten ja suomessa syntyneiden vieraskielisten välillä eivät olleet yhtä huomattavia kuin pahoinpitelyissä. Poikien joukossa yli kolminkertainen varastelun taso oli vain kosovolaisilla (3,6), virolaisilla (3,3) ja muilla entisestä Jugoslaviasta muuttaneilla myös 3,3. Irakilaisten varastelutaajuus oli täsmälleen sama kuin kantasuomalaisillakin ja somaleillakin vain 2,7 kertainen. 30 Suomeen muuttaneiden muslimien (Lähi-itä, Somalia, Irak, Kosovo) korkeampaa rikollisuutta voi epäilemättä selittää monella tavalla, mutta sitä ei voi selittää pois. Rikollisuus ja työttömyys ovat yhteiskunnallisia ongelmia, jotka pitää pyrkiä ratkaisemaan, koskettivatpa ne mitä tahansa etnistä, tai uskonnollista ryhmää. Mutta ovatko ne yhteiskunnallisia ongelmia, joita tulee pyrkiä lisäämään tuottamalla Suomeen etnisiä ja uskonnollisia ryhmiä? No, tämä kaikki on tietysti vielä poikasten keppostelua verrattuna siihen, että Ranskan vangeista noin 70 % arvioidaan olevan muslimeja. Täsmällisiä lukuja ei ole saatavilla, koska tällaisia asioida ei tilastoida Ranskassa, mutta suhteellisen hyviä arvioita on voitu tehdä esimerkiksi halal-lihan syöjien määrää laskemalla. Tosin vankilaruokaa pidetään Ranskassa yleisesti niin huonona, että halal-lihaa syödään myös pelkästään kulinaarisista syistä. 31 Nyt jätämme ikävän työttömyyden ja rikollisuuden tarkastelun sikseen ja siirrymme käsittelemään islamin uskoa ja sitä kuinka siihen on pyritty suhtautumaan Suomessa ja kenties laajemminkin Euroopassa. 6. Onko islam sama kuin kristinusko? Honor culture is very dangerous thing and we come from it. To put it very simply, the Judeo Christian culture has at its opposite poles sin and redemption. There is no original sin in Islam. So the question of sin and redemption does not exist. What exists instead at the opposite poles are honor and shame and that s what mobilizes these kind of strong feelings. The trouble with honor culture is, that if you look at the way it s actually been applied inside the societies which hold such values it s first of all been used to oppress women. - Salman Rushdie Irshad Mandin haastattelussa Mikäli islam uskontona ilmenee samalla tavalla kuin kristinuskokin, sen voidaan katsoa helpottavan muslimien integraatiota suomalaiseen yhteiskuntaan. Ilmeneekö se? 30 Sama lähde, 38,39 31 Hussey Andrew 2014,

20 Seuraavassa (kuten koko kirjassa) uskontoa tarkastellaan sosiologisena ilmiönä. En henkilökohtaisesti usko Jumalaan, enkä aio kunnioittaa uskontoa, vain sen itsenä vuoksi. Voi tietysti olla, että Jumala on olemassa, enhän minä voi todistaa, että Jumalaa ei olisi. Mutta kuten tunnettu Brittibiologi ja tieteen popularisoija Richard Dawkins on usein sanonut, en voi todistaa, että joulupukki tai hammaskeijukaan eivät ole olemassa. Jumalan olemassaolo on ikuisuuskysymys, johon minulla ei (tietenkään) ole mitään lopullista vastausta. Varmaa on kuitenkin se, että oli Jumala olemassa tai ei, kukaan ei ole vielä kyennyt selvittämään hänen toimintansa logiikkaa maanpäällä. Kukaan ei siis voi todistaa, että Jumala haluaa tätä taikka tuota. Esimerkiksi se, että koraani on Jumalan puhetta ihmiskunnalle on ihan yhtä todennäköistä kuin se, että Mein Kampf tai Aku Ankkan taskukirjat ovat Jumalan puhetta ihmiskunnalle. Ennen kuin joku todistaa aukottomasti, että: A, Jumala on olemassa ja B, että Jumala haluaa tätä eikä tuota, niin uskontoa voidaan käsitellä sosiologisena ilmiönä, siinä kuin vaikkapa isänmaallisuuttakin. Jos muslimit hautaavat Irakissa, tai Syyriassa ihmisiä elävältä perustaakseen oikeauskoisten Kalifaatin, niin sitten islam ilmenee ihmisten elävänä hautaamisena. Ei sen takana ole jotain oikeaa islamia, joka vain odottaa löydetyksi tulemistaan, kuin kauppakeskukseen eksynyt pikkutyttö. Islam on sitä, miksi sen harjoittavat sen tekevät, aivan kuten kristinusko on sitä, miksi kristityt sen tekevät. Tietysti voi olla, että Jumala on olemassa ja hänellä oli muita suunnitelmia, mutta meille ihmisille nuo suunnitelmat eivät vielä ole valjenneet. On vain erilaisia tulkintoja hänen tahdostaan, joista osaan liittyy armo ja anteeksianto ja osaan inkvisitio ja elävältä hautaaminen. Henkilökohtaisesti minä tietenkin kannatan suvaitsevaista ja rakastavaa islamia, mutta mitä väliä minun kannatuksellani on? Enhän minä ole Jumala, enkä edes muslimi. Ja nyt varsinaiseen asiaan. Netissä on luettavissa tiivistelmä, erään saksalaisprofessorin tutkimuksesta, jonka mukaan Euroopan muslimit ovat taipuvaisempia fundamentalismiin kuin Euroopan kristityt. 32 Sinänsä tämä ei varmaan yllätä ketään, mutta tutkimuksen tiivistelmän lopussa on merkillinen lausahdus, joka kiinnitti huomioni ja joka mielestäni kertoo jotain siitä, miten sivistyneet ihmiset islamiin Euroopassa suhtautuvat. Koopmans lopettaa yhteenvetonsa seuraaviin sanoihin: Both the extent of Islamic religious fundamentalism and its correlates homophobia, anti-semitism and Occidentophobia should be serious causes of concern for policy makers as well as Muslim community leaders. Of course, religious fundamentalism should not be equated with the willingness to support, or even to engage in religiously motivated violence. But given its strong relationship to out-group hostility, religious fundamentalism is very likely to provide a nourishing environment for radicalization. Having said that, one should not forget that in Western Europe Muslims make up a relatively small minority of the population. Although relatively speaking levels of fundamentalism and out-group hostility are much higher among Muslims, in absolute numbers there are at least as many Christian as there are Muslim fundamentalists in Western Europe, and the large majority of homophobes and anti-semites are still natives. As a religious leader respected by both Muslims and Christians once said: let those who are without sin, cast the first stone Koopmans 2013, Fundamentalism and out-group hostility - Muslim immigrants and Christian natives in Western Europe