Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma

2 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston hyväksymä

3 Sivu 1(2) SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana Kotkan kehityksen puitteet Taloudelliset mahdollisuudet Kotkan kaupungin tuloperusteet Kotka-konserni Toimielinten menokehykset ja talousarvioehdotus Kotkan kaupungin talouden tasapainottaminen suunnitelmakaudella Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talouden ja toiminnan seuranta sekä raportointi KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle KONSERNIPALVELUT Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupungin yhteiset Hallinnon vastuualue Ympäristölautakunta Ympäristökeskus Rakennusvalvonta Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue Kulttuurilautakunta Kulttuuriasiainkeskus Kaupunginkirjasto Kymenlaakson museo Talouden vastuualue Kaupunkisuunnittelulautakunta Tekninen lautakunta Tilapalvelun vastuualue Kuntatekniikan vastuualue HYVINVOINTIPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta Terveydenhuollon vastuualue Vanhustenhuollon vastuualue Sosiaalihuollon vastuualue Liikuntalautakunta Liikuntayksikkö

4 Sivu 2(2 Lasten ja nuorten lautakunta Opetustoimen vastuualue Kotkan opisto Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue Hyvinvointineuvolan vastuualue Nuorisotyön yksikkö LIIKELAITOKSET Kymenlaakson pelastuslaitos Kymijoen Työterveys INVESTOINNIT LASKELMAT Tuloslaskelma toimielimittäin Lautakuntien toimintakatteet Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma liikelaitokset eriteltyinä

5 1. Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana 1 Kotkan kaupunginvaltuusto hyväksyi Kotkan kaupungin kaupunkistrategian vuosille Kaupunkistrategia sisältää vision, 4 strategista päämäärää ja 17 kriittistä menestystekijää sekä näille yhteensä 75 arviointikriteeriä tai mittaria joko määrällisinä tai laadullisina. Strategian toteutumista seurataan osavuosikatsauksin ja tilinpäätöstilanteessa. Päämäärät ovat seuraavat: 1. Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö 2. Monipuolinen ja vireä elinkeinoelämä sekä vetovoimainen suursatama 3. Puhdas, turvallinen ja ekologinen elinympäristö 4. Talous on tasapainossa Neljän päämäärän lisäksi on asetettu 17 kriittistä menestystekijää, joissa on onnistuttava, jotta edetään vision suuntaisesti. MENESTYVÄ KOTKA Merikaupunki Kotka on kansainvälisesti verkostoitunut Itämeren vetovoimainen kasvukeskus. Kotkalaisuus on rohkeaa ja luovaa uudistumista, aktiivista osallistumista, yrittäjyyttä, vahvaa yhteishenkeä sekä monipuolista kulttuurielämää. Kotkassa arvostetaan sosiaalista huolenpitoa, elinikäistä oppimista sekä puhdasta ja viihtyisää ympäristöä. Menestyvä Kotka visiosta on johdettu tavoitetila, jonka mukaan Kotka on 15 menestyvimmän kaupungin joukossa Suomessa. Tämän tavoitetilan saavuttamista seurataan neljällä keskeisellä mittarilla: 1. asukasmäärän kasvu 2. työpaikkojen kehitys 3. verotulojen kasvu 4. satamaliikenteen määrä Lisäksi seurataan seututasolla työllisyysasteen ja bruttokansantuote/asukas kehitystä. Seuraavassa on kuvattu Kotkan kaupungin strategiakartta v :

6 Visio, strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät = Strategiakartta Logistiikan ja meriturvallisuuden huippuosaamisen keskittymän tukeminen Seudun päämääriä tukevat valtakunnalliset hankkeet toteutuvat Seutustrategian mukaisen yhteistyön toteuttaminen Monipuoliset oppimis- ja koulutusmahdollisuudet sekä aktiivisen kansalaisuuden tukeminen Venäjän mahdollisuudet hyödynnetään Elinkeinoelämän uudistumiskykyä tuetaan Monipuolinen ja vireä elinkeinoelämä sekä vetovoimainen suursatama Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Sähköisen tiedonkulun ja vuorovaikutuksen kehittäminen Kaupunki on kilpailukykyinen työnantaja ja työhyvinvoinnin edelläkävijä Talousalueen työllistämiskyvyn kehittäminen Henkilöstöohjelman 2015 säästötavoitteet on saavutettu Rahoitusrakenne ja käyttötalouden kantokyky ovat hallinnassa Talous on tasapainossa Palveluiden laajuuden määrittäminen Kotka on viidentoista menestyvimmän kaupungin joukossa Suomessa Puhdas, turvallinen ja ekologinen elinympäristö Ekologinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laaja-alaisesti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti Kaupunkikulttuurin kehittäminen monipuoliseksi ja näkyväksi Viihtyisän ja vetovoimaisen kaupunkiympäristön luominen Kestävän kehityksen periaatteita noudatetaan kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa

7 2. Kotkan kehityksen puitteet Väestö ja työpaikat Väestö ja työpaikat 3 Kotkan kaupungin tavoitteena on asukasluvun kasvu. Kotkan viime vuosien väestökehitys on ollut seuraava (tilanne ): Asukasmäärä oli Maahanmuuton nettolisäys ei ole täysin korvannut syntyneiden vähemmyydestä (-110) ja kuntien välisestä muuttoliikkeestä (-142) aiheutuneen kaupungin asukasmäärän vähenemistä. Vuonna 2010 kaupungin asukasmäärä kasvoi 49 hengellä. Väestökehitys ikäryhmittäin on ollut seuraava (tilanne ): Ikäryhmä % % % , , , , , , , , ,7 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kotkan väestön ikärakenne muuttuu seuraavasti: Ikäryhmä % % % , , , , , , , , ,9 Vuonna 2010 työttömien määrä Kotkassa oli keskimäärin henkilöä (3 627 henkilöä vuonna 2009) ja työttömien osuus työvoimasta 14,5 % (14,2 %). Pitkäaikaistyöttömien määrä oli 909 henkilöä (758) ja alle 25-vuotiaiden työttömien 477 henkilöä (489). Työttömyys on säilynyt Kotkassa koko kuluvan vuoden korkealla tasolla, toisin kuin muualla Kaakkois-Suomessa. Nuorten korkeat työttömyysluvut ovat erityisen huolestuttavat. Elokuun lopussa työttömyysprosentti Kotkassa oli 14,4 %. Uusia yrityksiä oli Kotkaan perustettu mennessä 183, joiden arvioidaan työllistävän n. 420 henkilöä.

8 4 3.Taloudelliset mahdollisuudet Yleinen taloudellinen kehitys (Kuntaliitto, Kuntataloustiedote3/2011) Suomen kansantalous kasvoi alkuvuonna 2011 ripeästi. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisellakin neljänneksellä noin kolme prosenttia. Maailmantalouden näkymät ovat kuluneen kesän jälkeen heikentyneet merkittävästi. Tämän seurauksena myös Suomen viennin näkymät ovat muuttuneet keväällä vallinneista optimistisista tunnelmista huonompaan suuntaan. Toimialoittain vientinäkymät toki vaihtelevat, mutta kokonaisuutena tavaroiden ja palvelusten viennin määrä voi jäädä tänä vuonna viime vuoden tasolle. Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä on ollut vallitsevana piirteenä jo pitkään, mitä on lisännyt vielä eräiden euromaiden julkisen sektorin budjettialijäämien kasvaminen sekä velkakannan nopea lisääntyminen. Ratkaisut velkakriisien hoitamiseksi olisi tehtävä pikaisesti, mikä osaltaan rauhoittaisi rahoitusmarkkinoita. Kotimainen kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa vilkkaan investointitoiminnan johdosta. Vuonna 2011 yksityinen kulutus lisääntynee kolmisen prosenttia. Vuonna 2012 kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan. Investointien ennustetaan jäävän kuluvan vuoden tasolle tai parhaimmillaankin kasvavan vain vähän. Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot kuluvalle vuodelle olivat vielä keväällä varsin toiveikkaita. Ennustelaitosten arviot liikkuivat tuolloin 3-4 prosentin haarukassa. Kesän jälkeen vuotta 2011 koskevat kokonaistaloudelliset ennusteet tuotannon kasvusta ovat alentuneet. Elo-syyskuussa laadituissa ennusteissa on varsin yleisesti arvioitu, että kokonaistuotannon kasvuvauhti hidastuu vuonna 2012 tämänvuotisesta. Taantumakin voi olla mahdollinen kehityskulku, jos maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen heijastuu vientikysyntään ja kotimainen kysyntä pysyy vaimeana. Vuonna 2011 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin 3,3 %. Inflaation kiihtymisen kotimaassa on arvioitu vaikuttavan siinä määrin heikentävästi kotitalouksien ostovoimaan, että paineet ensi vuoden palkantarkistuksiin ovat kasvaneet. Euroopan tasolla inflaation kiihtyminen keväällä johti siihen, Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Nyttemmin euroalueen talouskasvun heiveröisyys on merkinnyt pidättyvyyttä korkotason nostamisessa. Suomessa kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan hidastuvan vuonna Valtiovarainministeriö on arvioinut palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,6 % eli saman verran kuin viime vuonna. Vuodelle 2012 tehtävät sopimukset sekä kuluvan vuoden palkkaperimä vaikuttavat arvioihin ansiotasoindeksin kehityksestä. Valtiovarainministeriö on arvioinut valtion talousarvioesityksessä ensi vuoden muutokseksi 3,2 %. Tätä arviota on pidettävä lähinnä laskentaoletuksena ensi vuoden kehityksestä. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa, minkä jälkeen työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia ja oli vuonna 2009 keskimäärin 8,2 %. Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Työttömyysaste alenee tänä vuonna noin kahdeksaan prosenttiin. Työttömänä on siten tänä vuonna keskimäärin vähän yli kaksi sataa tuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2012 valtiovarainministeriö arvioi noin 7,5 %. Kunnallistalouden kehitys Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2010 tilinpäätösten mukaan toimintamenojen kasvu hidastui edelleen ja oli 4 %. Palkkausmenot eli palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät 2,8 %. Tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät edelleen nopeasti eli noin seitsemän prosenttia. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu nopeutunee runsaaseen neljään prosenttiin. Toimintamenojen kasvu lienee ensi vuonna samaa luokkaa, joskin kustannustason arvioitua nopeampi kohoaminen voi johtaa myös toimintamenojen ennakoitua nopeampaan kasvuun. Keskeistä olisikin nyt kohdistaa toimenpiteitä kustannuskehityksen hallintaan.

9 5 Kunta-alalla saavutettiin vuoden 2010 helmikuussa neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Sopimukset tulivat voimaan helmikuun alusta ja sopimuskausi päättyy Kunta-alan kustannustaso kohosi viime vuonna esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 2,6 %. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousun arvioidaan olevan viime vuoden luokkaa eli 2,6 %. Vuonna 2012 kustannustason kohoaminen nopeutuisi arviolta 3,1 prosenttiin. Ensi vuoden arvioon kustannustason kohoamisesta vaikuttaa muun muassa oletus kunta-alan ansiotason kohoamisesta noin 3 %. Jos palkkaratkaisu on maltillinen, niin kustannustason nousukin jäänee arvioituun lukemaan. Oman alueen talouden kehitys TEM:n ja ELY-keskusten julkaiseman Alueelliset talousnäkymät 2/2011 raportin mukaan Kotkan - Haminan seutukunnan tuotantoelämässä perinteiset teollisuuden ja kuljetuksen toimialat kokivat taloustaantuman aikana tuntuvia vaikeuksia. Palvelut ovat menestyneet jonkin verran paremmin. Ehkä nopein käänne parempaan on koettu satamatoiminnoissa. Kotkan ja Haminan toukokuun alussa yhdistynyt HaminaKotka Satama Oy on maan suurin yleissatama. Seutukunnan teollisuus on pääsyyt pahimman taantuman yli. Lomautukset ovat vähentyneet, mutta eivät kokonaan väistyneet. Kaasuputkien päällystys ja siirto merelle on tuonut oman työllisyyden lisänsä alueelle, mutta projekti on päättynyt ja työt loppuneet. Teollisuuden työllisten määrä on laskemassa, kun tuotantoon haetaan yleisesti lisätuottavuutta ja joidenkin alojen kasvunäkymät ovat edelleen epävarmat. Tuulivoimateollisuus on alueen uusia toimialoja. Alueen keskeinen yritys WinWinD Oy käynnisti lokakuussa 2009 tuulivoimalatehtaan Haminassa. Sen ympärille rakentuu kumppanuus- ja alihankintasuhteita sekä tutkimusta ja kehitystä. Ala on kansainvälisesti kilpailtu ja tilauksien saaminen on ollut ajoittain vaikeaa. Suomalainenkin tuotanto on joutunut tilauskilpailun vuoksi irtisanomisiin. Suomi on sitoutunut toteuttamaan E18-tien moottoritieksi vuoteen 2015 mennessä. Koskenkylän ja Kotkan välinen osuus toteutetaan elinkaarimallilla pitkäkestoisena palvelusopimuksena. Kustannusarvio on runsaat 300 M. Työt käynnistyvät syksyllä Tiehanke ja sen jatkaminen edelleen kohti rajaa on seudun infrastruktuurin rakentamisen merkittävimpiä kohteita. Sen merkitys korostuu Pietarin metropolialueen ja Suomen välisen yhteydenpidon jatkuvasti kasvaessa. Toisaalta tie parantaa myös pääkaupunkiseudun ja seutukunnan välistä yhteyttä. Metsäteollisuuden tulevaisuudennäkymät ovat seutukunnassa osaksi epävarmat, mutta aivan lähiajalle ei ole tiedossa muutoksia. Kotkamills jatkaa paperin ja sahatavaran tuotantoa Kotkassa. Yritys on tehnyt investointeja mm. kierrätyspahvin käyttämiseen raaka-aineena, se työllistää Kotkassa vajaa 500 henkilöä. Stora Enson Sunilan sellutehdas on sellun hyvän hintakehityksen turvin jatkanut toimintaansa aikanaan tehdyn lopettamispäätöksen ja sen perumisen jälkeen. Yritys työllistää runsaat 200 henkeä. Palvelusektori ei ole taantumassa joutunut kovin laajoihin toiminnan supistuksiin. Kauppa ja monet yksityiset palvelut ovat menestyneet melko hyvin, kun väestön ostovoima ei ole merkittävästi laskenut. Kauppa arvioi hyötyvänsä mm. Venäjältä tulevan ostos- ja muun matkailun kasvusta ja investointisuunnitelmia on olemassa. Kotkan Haminan seudun työttömyyden kehitys on osin kaksijakoinen. Sitkeintä työttömyys on Kotkan kaupungissa, jonka työttömyysluku on Kaakkois-Suomen korkein. Seutukunta kärsi taantuman pahimmassa vaiheessa usean eri toimialan tuotannonlaskusta. Lomautuksia oli runsaasti. Kun ne ovat nyt vähentyneet, uuden työvoiman rekrytointi on kuitenkin varovaista ja mm. nuorten työttömyys on pysynyt melko paikallaan viime kuukausina. Iäkkäiden, 50 vuotta täyttäneiden työttömyys ei ole alueella noussut, toisin kuin Kaakkois-Suomen muissa seutukunnissa. Ahlstromin lasikuituliiketoiminnan irtisanomispäätökset vaikeuttavat tilannetta entisestään. Kuntien verotulojen kehitys Vuonna 2010 kuntien verotilitykset kasvoivat yli neljä prosenttia. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat edellisen vuoden tapaan parisen prosenttia, mutta yhteisöveron tilitykset ja kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät erityisen ripeästi. Tilityksiä kertyi viime vuonna 18,35 miljardia euroa. Kunnallisveron tilityksiä vuonna 2010 kasvattivat jonkin verran ansiotulojen lisäys, mutta

10 6 ennen kaikkea kuntaryhmän jako-osuuden kohoaminen. Kuntaryhmän jako-osuus ansio- ja pääomatuloista kertyvistä veroista kohosi vuonna 2010 sen vuoksi, että valtiolle tuloutettavat verot pääomatuloista supistuivat tuona vuonna edelleen voimakkaasti sekä sen vuoksi, että useat kunnat nostivat tuloveroprosenttiaan. Myös ansiotulojen verokevennykset pienensivät etenkin valtion tuloveron tuottoa. Ennakonpidätyksen alaiset tulot kohosivat kansantalouden palkkasumman kasvun johdosta. Kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten määrä kasvoi merkittävästi perusvähennyksen kasvattamisen johdosta. Kunnallisveroa tilitettiin vuonna 2010 kunnille kaikkiaan lähes 15,8 miljardia euroa. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta oli noin 1,4 miljardia euroa ja kiinteistövero tuotto oli lähes 1,2 miljardi euroa vuonna Kuntien verotulojen vastikään päivitetyssä ennustekehikossa on lähdetty siitä, että kunnallisveropohja kasvaa 4,6 % vuonna Kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet tämän vuoden tammi-syyskuussa noin seitsemän prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvuvauhti hiipunee loppuvuotta kohden taloudellisen toimeliaisuuden hidastumisen johdosta ja viime vuoden lopun korkean vertailutason vuoksi, mikä aiheutui kuntaryhmän jakoosuuden korottamisesta. Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan noin puolitoista prosenttia. Arvio perustuu tämän hetkiseen näkemykseen kokonaistaloudellisesta kehityksestä, jonka mukaan palkkasumma lisääntyy nimellisesti n. 4 %. Valtion talousarvioesityksessä kuntien tuloverotukseen ehdotetaan veroperustemuutoksia, jotka vähentävät kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) noin 263 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Talouskehityksen paraneminen viime vuonna ja kuluvan vuoden alkupuolella on heijastunut myös yhteisöveron tuottoon. Yhteisövero supistui vuonna 2009 merkittävästi, mutta vuoden 2010 kehitys palautti tuoton lähes notkahdusta edeltäneelle tasolle. Kunta-ryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Tämän hetkisessä arviossa on päädytty siihen, että vuonna 2011 yhteisöveroa tilitetään kokonaisuudessaan 15 % enemmän kuin viime vuonna eli noin 1,6 miljardia euroa. Ensi vuonna yhteisöveron tilitykset supistunevat jonkin verran ja ovat noin 1,5 miljardia euroa. Kuntien jakoosuutta jatketaan vuosina viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Hallitus esittää yhteisverokannan alentamista yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin. Aleneminen kompensoidaan kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2010 miltei 1,2 miljoonaa euroa. Vuosina 2011 ja 2012 tilitysten arvioidaan kasvavan verrattain maltillisesti. Kuntien verotulot yhteensä KUNTIEN VEROTULOT YHTEENSÄ KOKO MAA, Milj. TILIVUOSI ** 2012** 2013** 2014** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 2,4 2,1 3,6 1,4 3,6 3,6 Yhteisövero Muutos % -21,9 17,5 15,1-8,0 0,0-10,7 Kiinteistövero Muutos % 6,6 20,1 3,4 1,7 1,6 2,4 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 0,5 4,2 4,4 0,6 3,2 2,4 milj. euroa Lähde: Kuntaliitto, Verotulojen ennusteet, ** Ennuste

11 4. Kotkan kaupungin tuloperusteet Valtionosuudet ja verotulotasaus 7 Kuntien valtionosuusjärjestelmä tuli voimaan vuoden 2010 alusta. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen (nk. yksi putki) sisältyy - sosiaali- ja terveydenhuolto - esi- ja perusopetus - kirjastot - yleinen kulttuuritoimi ja - asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Myös esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus ovat osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyy yleinen osa, erityisen harvan asutuksen ym. lisäosat, järjestelmämuutoksen tasaus ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatio. Laskennallisissa perusteissa vaikuttaa pääsääntöisesti 3,7 %:n indeksitarkistus ja kuntien ja valtion välinen kustannustenjaon tarkistus. Tämän ulkopuolisena osana toimii ns. ylläpitäjäjärjestelmä, jossa lukioiden rahoitus tulee suoraan opetuksen järjestäjälle oppilasmäärien mukaisena. Valtionosuusprosentti vuonna 2012 on 41,89 prosenttia (kunnan osuus 58,11 %). Ylläpitäjäjärjestelmässä kunnilla on asukaskohtainen omarahoitusosuus, joka on Kuntaliiton arvion mukaan 375 euroa/asukas vuonna Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen vaikuttavat vuonna 2012 toteutettavat hallitusohjelman linjaukset, joista merkittävimmät ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuva 631 milj. euron leikkaus, joka toteutetaan valtionosuusprosenttia laskemalla ja kiinteistöveron poisto verotuloihin perustuvasta tasauksesta. Valtionosuusleikkauksen kuntakohtainen vaikutus on -118 euroa/asukas. Kiinteistöveron tasauksesta poiston vaikutus eroaa kunnittain, Kotkan kaupungille se nostaa negatiivista (maksettavaa) tasausta euroa. Hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutoksista kunnille aiheutuvat veromenestykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitukseen kohdistetut leikkaukset (mm. lukioverkon karsiminen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen menosäästöt) toteutetaan pääosin vuosina Eräitä opetus- ja kulttuuritoimen menosäästöjä, kuten vapaan sivistystyön 11,5 milj. euron, museoiden, teatterien ja orkestereiden yhteensä 10 miljoonan euron ja perustamishankkeiden 6 miljoonan euron menosäästöt, toteutetaan kuitenkin jo vuonna Lukiokoulutukseen kohdistuvat 30 milj. euron säästöt, ammatillisen koulutuksen 43 milj. euron säästöt oppisopimuskoulutukseen 31 milj. euron säästöt ja ammattikorkeakouluihin kohdistuvat 51 milj. euron säästöt toteutetaan vuoteen 2015 mennessä. Valtio osallistuu peruspalvelujen rahoitukseen valtionosuusprosentin mukaisella osuudella. Valtionosuusprosentti kuvaa kuntien ja valtion välistä kustannustenjakoa koko maan tasolla, ei yksittäisen kunnan valtionosuutta. Laskennallisen perusteen ja valtionosuuden erotus on kuntien itse rahoitettavaa. Kunnan omarahoitusosuus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Vuonna 2012 kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 31,42 %. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden omarahoitusosuus on 2 999,96 euroa/asukas. Kunnalle myönnettävän peruspalvelujen valtionosuuden lopullinen määrä saadaan, kun valtionosuuden laskennallisesta perusteesta vähennetään kunnan omarahoitusosuus.

12 8 Osana kunnan peruspalvelujen valtionosuutta otetaan huomioon myös laskennallisiin verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus. Verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen laskennassa käytettävä koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti on 18,98 % vuonna Tasausraja on 2 952,63 euroa/asukas. Kunta on oikeutettu valtionosuuden tasauslisään, jos sen laskennallinen verotulo asukasta kohden on tasausrajaa pienempi. Tasauslisä on täysimääräinen tasausrajaan saakka. Mikäli kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan, vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuutta tasausvähennyksellä, joka on 37 prosenttia tasausrajan ylittävältä osalta. Tasausraja on 91,89 prosenttia koko maan keskimääräisestä asukaskohtaisesta laskennallisesta verotulosta. Kunnan laskennallista verotuloa laskettaessa otetaan huomioon kunnallisvero ja kunnan osuus yhteisön tuloverosta (yhteisöveroosuus). Laskennallisen kunnallisveron laskennassa käytetään kunnan oman kunnallisveroprosentin sijaan koko maan keskimääräistä tuloveroprosenttia, joten kunnan omalla veroprosentilla tai sen muutoksilla ei ole suoraa vaikutusta tasauksen määrään. Valtionosuuksien määrä muodostuu Kotkan kaupungissa seuraavasti, laskelmat on tehty valtion eduskunnalle antaman budjettiesityksen tiedoin: Valtionosuuden laskentatekijät (milj. euroa) Muutos Yleinen osa 2,9 3,0 3,1 +0,1 SOTE laskennalliset kustannukset 183,8 190,0 209,7 +19,7 Esi- ja perusopetus sekä kulttuuripalvelujen laskennalliset kustannukset 36,2 36,6 39,6 +3,0 Valtionosuusjärjestelmän tasaus -0,6-0,6-0,6 +/-0 Peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 7. luvun mukaiset lisäykset ja vähennykset (mm. veromenetysten kompensaatio) 5,4 5,5 8,5 +3,0 Kunnan omarahoitusosuus -141,2-144,1-164,7-20,6 Yhden putken valtionosuus ennen verotulo- 86,6 90,4 95,6 +5,2 Verotulotasaus -3,3-2,5-3,3-0,8 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet (lukio, kansalaisopisto, aamu- ja iltapäivätoiminta, liikunta, nuoriso, museo) vähennettynä omarahoitusosuudella -7,3-8,0-9,4-1,4 Kaupungille maksettava valtionosuus 76,0 79,9 83,2 +3,3 Verotulot Vuoden 2012 talousarvio on laadittu käyttäen 19,50 % suuruista tuloveroprosenttia. Veroprosenttiin ei esitetä muutosta. Vuoden 2012 verotuloarvioita tehtäessä on ollut käytettävissä verohallinnon ilmoittama ennakkotieto vuoden 2010 valmistuvasta verotuksesta. Ennakkotiedon mukaan kunnallisverotuksessa verotettavien tulojen kasvu Kotkassa vuonna 2010 oli vain 0,8 prosentti, kun kasvu koko maassa oli 3,5 prosenttia. Vuonna 2011 kunnallisveron tilitysten kasvu Kotkassa vuoden 2010 samaan ajankohtaan verrattuna on syyskuun tilityksen jälkeen 3,1 % prosenttia, n. 4,3 milj. euroa. Koko maassa kasvu on ollut 6,5 %. Marraskuussa tehtävä vuoden 2010 verotuksen maksuunpanotilitys ja joulukuussa tehtävät kuntaryhmän jako-osuuksien tarkistus ja yksittäisten kuntien jako-osuuksien muutos vuoden 2011 perusteisiin muuttavat kuitenkin tilannetta. Verohallinnon antamien tietojen mukaan Kotkan kaupungin maksuunpanotilityksessä vähennetään 14,7 milj. euroa. Kunnallisverokertymäksi vuonna 2012 arvioidaan noin 170,3 milj. euroa. Tilitykset kasvavat 1,2 % vuoden 2011 ennusteesta. Vuonna 2012 yhteisöveron tilitykset ovat 11,0 milj. euroa. Vuoden 2012 yhteisöveron tilitykset laskevat kuntaryhmän jako-osuuden laskun vuoksi. Yhteisöverokannan lasku kompensoidaan kuntaryhmälle jako-osuuden 0,88 %-yksikön korotuksella. Kiinteistöveron tilitykset toteutuvat tänä vuonna hyvin lähelle talousarvioon merkittyä. Kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan Veropohjaan on arvioitu nk. normaali kasvu n. 3 %.

13 Rahoitustuotot ja -kulut 9 Korkomenojen arvioidaan olevan 5,6 milj. euroa. Korkotason on arvioitu säilyvän ennallaan. Korkotuloihin on lisätty satamafuusioon liittyvän myyntitulon korkoarvio. Talousarvio lähtee siitä, että nettolainanotto on 8,8 milj. euroa. Korkotason mataluuden vuoksi vastaavasti odotukset korkotuotoista pysyvät varsin pieninä. Lyhytaikaisten sijoitusten tuottoarvio on säilytetty kuluvan vuoden tasossa. Sen toteutumaan vaikuttavat korkotason muutokset ja maksuvalmiustilanne vuoden aikana. Osinkovirran arvioidaan kokonaisuudessaan olevan 4,8 milj. euroa. Rahoitustuotot ja kulut sisältävät koronvaihtosopimuksen vaikutuksen. Rahoitustuottoihin sisältyvät lisäksi arviot kaupungin saamista takausmaksuista. 5. Kotka-konserni Kuntakonserni tarkoittaa kunnan sekä yhden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla yksin (emoyhteisöllä) tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräysvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä (tytäryhteisö). Kaupunginvaltuusto hyväksyy konsernille tavoitteet ja seuraa tavoitteiden toteuttamista voimaantulleen kuntalain muutoksen myötä valtuusto voi asettaa tavoitteita ja määritellä periaatteita kunnan konsernijohdolle koskien tytäryhteisöjen toiminnan ohjausta ja valvontaa. Valtuusto voi lisäksi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat kunnan edustajia tytäryhteisön toimielimissä. Tytäryhteisöjen tulee noudattaa kaupunginvaltuuston hyväksymiä konserniohjeita ja strategiaa sekä valtuuston yhtiöille hyväksymiä omistajapoliittisia linjauksia. Konserniohjauksen tavoitteena on liittää konserniin kuuluvat tytäryhteisöt ja soveltuvasti myös osakkuusyhteisöt osaksi kaupungin johtamista. Tavoitteena on toteuttaa Kotkan konsernistrategiassa määriteltyä toiminta-ajatusta sekä parantaa konserniin kuuluvien yhteisöjen ohjattavuutta ja antaa tytäryhteisöille yksilöidyt tavoitteet. Konsernitilinpäätös on osa kaupungin tilinpäätöstä. Kaupunginhallitus johtaa kuntakonsernia. Kaupunginhallituksen konsernijaosto käyttää omistajan ohjausvaltaa. Konsernin operatiivinen johtaminen on kaupunginjohtajan vastuulla. Konsernijaosto nimeää ne viranhaltijat, jotka huolehtivat konserniohjauksesta ja konserniohjeiden noudattamisen seurannasta. Kotka-konsernin johtamisen tukena on tytäryhtiöportfolio, jossa arvioidaan tytäryhteisöjen strategista merkitystä ja markkinalähtöisyyttä. Siinä tarkastellaan jokaisen yhtiön kohdalla, miltä osin yhtiö toiminnassaan toteuttaa valtuuston hyväksymää kaupunkistrategiaa sekä määritellään seurantaa varten yhtiökohtaiset tunnusluvut. Portfolio on perusta kaupungin talousarviossa tapahtuvalle vuosittaiselle tavoitteiden asettamiselle tytäryhtiöille. Kotka-konserniin kuuluvat tytäryhteisöt on jaettu kolmeen ryhmään: yksiköille, jotka harjoittavat liiketoimintaa, asetetaan tuottovaatimus (liiketoimintayhtiöt) yksiköille, joiden omistaminen perustuu kunnan jonkun perustehtävän ylläpitoon tai joiden ylläpito ja omistaminen pohjautuu sosiaalisiin tai sivistyksellisiin perusteisiin, ja joille ei aseteta taloudellisen voiton tuottovaatimusta (nollatuottoyhtiöt) edellisessä kohdassa mainituin perustein omistettavat yhtiöt, joiden toimintaan voidaan antaa avustusta. Toiminnallinen ja riskienhallinnan vaatimus asetetaan (avustettavat yhtiöt). Alla olevassa tekstissä valtuustoon nähden sitovat tavoitteet on esitetty tummennetulla pohjalla. Muu teksti- ja numeraalinen esittely on informatiivista.

14 10 Kotkan Energia Oy Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Liiketoimintayhtiö Kotkan Energia Oy:n tarkoituksena on tuottaa ja myydä kaukolämpöä, teollisuushöyryä, sähköä ja jätteiden hyödyntämispalvelua käyttäen ensisijaisesti uusiutuvia energiamuotoja yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa yhteistyössä paikallisen teollisuuden kanssa. Merkittäviä kehittämistoimia: Kotkan Energia valmistautuu saattamaan loppuun uusiutuvan energian investointiohjelman, jolla korvataan maakaasun käyttöä. Yhtiö rakentaa hakkeella toimivan biolämpökeskuksen Karhulaan ja valmistelee biopolttoaineita käyttävän yhteistuotantovoimalaitoksen rakentamista Kotkansaarelle yhteistyössä paikallisen teollisuuden kanssa. Yhtiö jatkaa valmisteluja uusien tuulivoimalaitosten rakentamiseksi ja vaatimustenmukaisten toimitilojen rakentamiseksi Hovinsaaren voimalaitoksen tontille. Em. hankkeisiin tarvittavalle rahoitukselle tullaan tarvittaessa hakemaan kaupungin takausta. Tavoitteet vuodelle 2012 Osinkoa tilikaudelta 2011 maksetaan 2,0 milj. euroa. Tavoitteena on seuraavina vuosina maksaa omistajalle osinkoa vähintään 70 % tuloksesta. Uusiutuvan energian osuus omasta energiantuotannosta on vähintään 38 %. Kaukolämmön hintataso vastaa valtakunnallista kaukolämmön keskihintaa seurattavassa asiakasryhmässä. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2010 Ennuste 2011 Arvio 2012 Myynti emolle Myynti tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Takaukset emolta - omavelkaiset takaukset täytetakaukset Maksuvalmiuslainat (1) Korot emolle (2) Tilikauden tulos Jakokelpoinen oma pääoma Osingot emolle (3) Yhteisön omat tunnusluvut TP 2010 Ennuste 2011 Arvio 2012 Liikevaihto (M ) 45,4 44,9 45,0 Sijoitetun pääoman tuottoaste (%) 5,5 5,0 5,0 Kaukolämmön hintataso vertailuryhmän keskiarvoon verrattuna (%) -1,0-1,0 0,0 Henkilöstön määrä keskimäärin Selitykset: (1) Konsernitilin käytetty limiitti (2) Konsernitilin limiitin korot (3) Ko. tilikauden tuloksen perusteella maksetut/maksettavat osingot

15 HaminaKotka Satama Oy 11 Liiketoimintayhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 60%, Haminan kaupunki 40 % Toiminta-ajatus: Yhtiön toimintapolitiikan mukaisesti yhtiön perustehtävä ja toiminnan tarkoitus on kehittää ja ylläpitää toimintaedellytyksiä merikuljetuksille ja niitä palveleville yrityksille. Yhtiö huolehtii sataman infrastruktuurista, alusliikenteestä ja nosturipalvelujen tarjoamisesta. Merkittäviä kehittämistoimia: Yhtiö keskittyy vuonna 2012 olemassa olevan infrastruktuurin kehittämiseen käyttäjien tarpeet huomioiden. Perusedellytysten kehittäminen uudelle satamasidonnaiselle liiketoiminnalle yhteistyössä omistajien ja alueellisten kehittämisyhtiöiden kanssa. Merkittäviä uusinvestointikohteita ei ole ja omistajien lisävastuita ei ole tarkoitus hakea. Henkilöstön liikkuvuudella ja työtehtäviä monipuolistamalla pyritään tehostamaan tuottavuutta. Fuusiosynergian asteittainen realisoiminen kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn lisäämiseksi. Satamayhtiön liikennemäärä pysyy vuoden 2011 tasolla. Kaikki yhteiskunnalliset Tavoitteet vuodelle 2012 velvoitteet ja tuloutus omistajille hoidetaan. Omavaraisuusasteen nostaminen 26 %:iin. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2010 Ennuste 2011 Arvio 2012 (Kotkan Satama) Oman pääoman sijoitus emolta Takaukset emolta Muut tuloutukset emolle Yhteisön omat tunnusluvut TP 2010 Ennuste Arvio 2012 (Kotkan Satama O) Liikevaihto, Liikevaihdon kasvu % 8, Sijoitetun pääoman tuotto% 3,4 4 5 Omavaraisuusaste Käyttökate % 43, Tuottavuus/tonnia/henkilö Liikennemäärä tn Henkilöstö

16 Kotkan Asunnot Oy 12 Nollatuottoyhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 100 % Toiminta-ajatus: Kotkan Asunnot Oy tarjoaa kotkalaisille ja Kotkaan muuttaville monipuolista ja vuokratasoltaan kilpailukykyistä sekä turvallista asumista. Merkittäviä kehittämistoimia: Yhtiöllä on käynnistynyt vuoden 2012 lopulla valmistuva 35 asuntoa käsittävä uudiskohteen rakentaminen. Toisena vuoden 2012 suurena hankkeena alkanee 6-portaisen Gutzeitintie 8:n parveke- ja julkisivuremontti sekä hissiasennukset, jonka hankkeen rahoittamiseen haetaan ARA:n korkotukilainaa ja hissiavustusta. Lisäksi useassa kiinteistössä tehdään pienempiä korjaus- ja kunnossapitotöitä. Yhtiö tehostaa toimintojaan ja yhtenäistää toimintatapojaan ottamalla käyttöön mm. sähköisen huoltokirjan. Kulukuria lisätään tehostamalla myös huolto- ja remontoimispalveluita. Tavoitteet vuodelle 2012 Kotkan Asunnot Oy ylläpitää kiinteistösalkkuaan suunnitelmallisesti siten, että sen arvo säilyy ja arvonnousu on mahdollista. Yhtiön tavoitteena on asuntojen hyvä käyttöaste (97,6 %) ja asukkaiden viihtyvyyttä mittaava alhainen (19,5 %) vaihtuvuus sekä kohtuullinen (8,72 /asm²/kk) vuokrataso. Yhtiön talous on tasapainossa. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2010 Ennuste 2011 Arvio 2012 Myynti kaupungille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta Korot emolle Ylijäämä Yhteisön omat tunnusluvut TP 2010 Ennuste 2011 Arvio 2012 Liikevaihto, Käyttöaste, % 97, ,6 Vaihtuvuus, % 19, ,5 Keskivuokra (budj. neliövuokra) 7,98 8,34 8,72 Henkilöstö

17 Kotkan Toriparkki Oy Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: 13 Nollatuottoyhtiö Yhtiö omistaa autopaikoituskiinteistön sekä harjoittaa autopaikkojen vuokraustoimintaa ja muuta kauppakeskukseen liittyvää toimintaa. Merkittäviä kehittämistoimia: Tavoitteet vuodelle 2012 Suhteet Kotkan kaupungin kanssa Saavuttaa 0-tulos ja vahvistaa edelleen keskustan elinkeinoelämää tarjoamalla paikoitustilaa keskustassa. TP 2010 Ennuste 2011 Arvio 2012 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Pääomalainat emolta Takaukset emolta Korot emolle Yli-/alijäämä kumulatiivinen Yhteisön omat tunnusluvut TP 2010 Ennuste 2011 Arvio 2012 Liikevaihto, Pysäköintejä kpl

18 Cursor Oy 14 Nollatuottoyhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 86,4 %, Hamina 4,5 %, Miehikkälä 2,4 %, Pyhtää 0,9 %, Virolahti 0,5 % ja eri yritykset yhteensä 4,46 % ja pankit 0,91 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on Kotkan-Haminan elinvoimaisuuden vahvistaminen synnyttämällä ja kehittämällä menestyvää yritystoimintaa. Kaupunki osallistuu asukaslukunsa mukaisessa suhteessa strategisiin kehityshankkeisiin Etelä- Kymenlaakson kuntien kanssa. Merkittäviä kehittämistoimia: Cursor on toiminut seudun rakennemuutoksen johtajana hyvin tuloksin. Vuonna 2012 rakennemuutoksen johtaminen on edelleen yksi tärkeimmistä Cursorin toimenpiteistä sekä työpaikkojen säilyttämiseksi että uusien työpaikkojen lisäämiseksi seudulla. Cursorin toiminnan painopisteitä seudulla ovat tuulivoimaklusterin ja muun uusiutuvan energian ja energiatehokkuusteknologian kehittäminen, matkailustrategian mukaisen uuden toimintamallin käynnistäminen, Rubiconin (Venäjän liiketoimintakeskuksen) palvelumallin käynnistäminen, Kantasataman alueen suunnitteluun ja kehittämiseen osallistuminen sekä vahvempi rooli logistiikassa. Helsinki-Pietari kehityskäytävän ja sitä tukevan E18 moottoritien rakentaminen on merkittävässä roolissa seudun vetovoiman lisäämisessä ja hyödyntämisessä. Mikäli seudun rakenteen muutoksiin reagoiminen edellyttää takauksia, niitä haetaan Kotkan kaupungilta Tavoitteet vuodelle 2012 Suhteet Kotkan kaupungin kanssa Seudulle syntyy 940 uutta työpaikkaa Matkailustrategian mukaisen uuden seudullisen toimintamallin käynnistäminen Kotkan kaupunkituulipuiston käynnistyminen TP2010 Ennuste 2011 Arvio 2012 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta Muut tuloutukset emolle Yhteisön omat tunnusluvut TP2010 Ennuste 2011 Arvio 2012 Liikevaihto, Seudulle syntyvät uudet yritykset Seudulle syntyvät työpaikat Seud. sijoittuvien yritysten lkm Kehittämisrahastosta rah. proj Henkilöstö

19 Kymen Vesi Oy 15 Omistus: A-osakkeista Kotkan kaupunki 79 %, Kouvola 18 % ja Pyhtää 3 %. Nollatuottoyhtiö Toiminta-ajatus: Asiakkaille tuotetaan hyvälaatuista talousvettä luotettavasti, turvallisesti ja taloudellisesti. Jätevedet käsitellään parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen ja ympäristöarvoja kunnioittaen. Merkittäviä kehittämistoimia: Tavoitteet vuodelle 2012 Selvitetään yhtiölle keskitettyä toimitilaratkaisua sekä jatketaan selvitysyötä vesiyhtiöiden fuusiosta. Uuden asiakastietojärjestelmän käyttöönotto. Kriisiajan valmiussuunnitelman mukaisten toimenpiteiden harjoittelun käynnistäminen henkilöstön perehdyttämiseksi. Yhtiön puhdasvesipuolen automaatiojärjestelmän uudistamisprojekti (v ). Veden ja jäteveden hinnan muutos noudattelee valtakunnan keskitasoa. Veden laatu säilyy hyvänä. Jäteveden aiheuttamat ympäristöhäiriöt hallinnassa.. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP2010 Ennuste 2011 Arvio 2012 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta Korot emolle Muut tuloutukset emolle (tak.proviisio) Yhteisön omat tunnusluvut TP2010 Ennuste 2011 Arvio 2012 Liikevaihto, Liikevoitto Tulos Myynti vesi m³ Myynti jätevesi m³ Henkilöstö Kymenlaakson Vesi Oy Nollatuottoyhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 70 %, Kouvola 12 % ja Hamina 18 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on hankkia hyvälaatuista vettä osakkailleen omakustannusperiaatteella. Merkittäviä kehittämistoimia: - vesiyhtiöiden fuusion selvitystyön jatkaminen - runkolinjan Utti - Keltakangas suunnittelun käynnistäminen - kriisiajan valmiussuunnitelman mukaisten toimenpiteiden harjoittelun käynnistäminen henkilöstön perehdyttämiseksi. Tavoitteet vuodelle 2012 Veden laatu säilyy hyvänä Tuotetaan omistajille riittävä määrä talousvettä Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP2010 Ennuste 2011 Arvio 2012 Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Takaukset emolta Muut tuloutukset emolle Yhteisön omat tunnusluvut TP2010 Ennuste 2011 Arvio 2012 Liikevaihto, Tulos Myynti osakaskunnille m³ Henkilöstö 3 3 3

20 Kymijoen Ravintopalvelut Oy Omistus: Kotkan kaupunki 66,5 % ja Carea 33,5 %. Toiminta-ajatus: 16 Nollatuottoyhtiö Yhtiön tavoitteena on lisätä hyvinvointia tarjoamalla laadullisesti ja hinnallisesti kilpailukykyisiä ravintopalveluita, jotka täyttävät valtakunnalliset ravitsemussuositukset. Merkittäviä kehittämistoimia: - Tuotannonohjausjärjestelmän tehokas käyttöönotto. -Toiminto- ja asiakaskohtaisen kannattavuuslaskennan kehittäminen Tavoitteet vuodelle 2012 Suhteet Kotkan kaupungin kanssa Yhtiöllä käytössä elintarvikekilpailutuksen mukainen reseptiikka Kuljetusoptimointisovelluksella määritellyt päivittäiset reitit Tuotantohenkilöstön sisäinen kouluttaminen moniosaajiksi Talous tasapainoon. TP2010 Ennuste 2011 Arvio 2012 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta 0 0 Takaukset emolta Yli-/alijäämä Yhteisön omat tunnusluvut TP2010 Ennuste 2011 Arvio 2012 Liikevaihto, Henkilöstö Liikevaihto/henkilö Käyttökate % - 0,4 % 6,5 % 8,1 % Jalostusarvo/henkilö (1000 ) 31,4 35,4 41,5

21 Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy 17 Nollatuottoyhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 51 % ja Kouvolan kaupunki 47 % ja Iitin kunta 2 %. Toiminta-ajatus: KyAMK:n perustehtävänä on yksilöiden, yritysten, elinkeinoelämän ja toiminta-alueen osaamisen suunnitelmallinen ja määrätietoinen vahvistaminen. Merkittäviä kehittämistoimia: Keskeisimpiä rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä vuonna 2012 ovat edelleen a) yhteisen konsernirakenteen muodostaminen Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa sekä muu toiminnallinen yhteistyö; b) OKM:n mittaviin opiskelijatulon leikkauksiin varautuminen. Kaupunginjohtajien neuvotteleman suunnitelman mukaan ammattikorkeakoulun omistus järjestetään loppuvuoden 2011 ja alkuvuoden 2012 aikana siten, että Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen omistajaksi perustetaan korkeakoulujen nykyisten omistajakuntien yhdessä omistama holdingyhtiö, joka omistaa 100 % korkeakouluosakeyhtiöiden osakkeista. Tässä yhteydessä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun nyt omistamat rakennukset ja niitä vastaavat velat eriytetään osittaisjakautumisessa Kyamk-kiinteistöt Oy nimiseen yhtiöön, joka vuokraa ammattikorkeakoululle tämän tarvitsemat tilat. Omistusjärjestely valmistuu kesällä Holding-yhtiö käynnistyy onnistuneesti Tavoitteet vuodelle 2012 Tutkintotavoite on 666 amk-perustutkintoa ja 50 ylempää amk-tutkintoa. Maksullisen palvelutoiminnan tulojen määrä suhteessa koko tulorahoituksen määrään on 18 % ja valmistuvien työllistymistavoite 95 %. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP2010 Arvio 2011 Arvio 2012 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Avustus kaupungilta Oman pääoman sijoitus emolta Takaukset emolta (51 %) *) *) Takaukset siirtyvät Kyamk-kiinteistöt Oy:lle Yhteisön omat tunnusluvut TP2010 Arvio 2011 Arvio 2012 Liikevaihto, Tulokseen liittyvät *) - liikevoitto tilikauden tulos Vaikuttavuuteen liittyvät - tutkintojen määrä maksullisen koulutustoiminnan tulot suhteessa koko tulorahoituksen määrään 13,0 % 18 % - työllistyneet tutkinnon suorittaneista, % henkilöstö *) Vuoden 2012 tulostavoitteessa on huomioitu rakentamiseen otettujen lainojen siirtyminen Kyamk-kiinteistöt Oy:lle ja Kyamk:n tuloslaskelmassa ovat mukana pääomavuokrat. Kyamk-kiinteistöt Oy/ perustettava kiinteistöyhtiö Nollatuottoyhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 51 % ja Kouvolan kaupunki 47 % ja Iitin kunta 2 %. Toiminta-ajatus: Jakautumissuunnitelman liitteenä olevan yhtiöjärjestyksen toimialamäärittely (keskeisin osa): Yhtiön toimialana on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kiinteistöjen omistaminen, hallinta, ylläpito ja huoltaminen. Yhtiö voi myös peruskorjata ja rakentaa ammattikorkeakoulun lakisääteisen tehtävän suorittamiseen tarvittavia tiloja. Merkittäviä kehittämistoimia: Toiminnan käynnistäminen, tarvittavan organisaation luominen, taloushallinnon järjestäminen sekä vuokrasopimuksen neuvottelu ja laatiminen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy:n kanssa. Ammattikorkeakoulun Kotkassa tarvitsemien tilojen peruskorjaamisen ja/tai rakentamisen suunnittelun jatkaminen. Tavoitteet vuodelle 2012 Sellaisen tuloksen tekeminen, että yhtiö kykenee hoitamaan sille siirtyvien velkojen lyhennykset ja korot. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa Arvio 2012 Oman pääoman sijoitus emolta *) Takaukset emolta (51 %) *) Osakepääoma ,- syntyy jakautumisen yhteydessä. Koko oma pääoma on ,40 euroa. Yhteisön omat tunnusluvut Arvio 2012 Liikevaihto, Tulokseen liittyvät *)- liikevoitto *)Vuoden 2012 talous on ajateltu yhtiölle siirtyvien lainojen hoidon, sivutoimisen toimitusjohtajan ja ostettavien taloushallintopalvelujen varaan. Kiinteistöjen hoito (lämmitys, puhtaanapito, jne.) jää Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tehtäväksi. Yhtiöllä on vain sivutoiminen toimitusjohtaja. Muut palvelut ostetaan.

22 Kotkan Kaupunginteatteri Oy 18 Avustettava Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Kaupunginteatteri tarjoaa korkeatasoisia teatterielämyksiä, vahvistaa paikallisidentiteettiä, kasvattaa uutta teatteriyleisöä ja tukee Kotkan asemaa vireänä ja kiinnostavana kulttuurikaupunkina. Merkittäviä kehittämistoimia: Tavoitteet vuodelle 2012 Kaakon teattereiden kanssa (Imatra, Kouvola ja Lappeenranta) toteutetaan yhteistyön kehittämishanke, johon on saatu vuosiksi opetusministeriöltä euron avustus. Hanke tähtää taiteellisen tason kohottamiseen ja ohjelmistotarjonnan lisäämiseen. -kuusi omaa ensi-iltaa sekä vierailuesityksiä katsojaa -salien täyttöasteet: suuri näyttämö 70%, Naapuri 70% ja ravintola Kairo 90% Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP2010 Ennuste 2011 Arvio 2012 Avustus emolta Oman pääoman sijoitus emolta Yli-/alijäämä Muut tuloutukset emolle -toimitilavuokrat Yhteisön omat tunnusluvut TP2010 Ennuste 2011 Arvio 2012 Liikevaihto, Katsojaluku Ensi-iltojen määrä Vakinaisen henkilökunnan määrä Henkilötyövuodet Avustus emolta /katsoja

23 Kotka Maretarium Oy 19 Avustettava Omistus: Kotkan kaupunki 97,17 %, Helsingin yliopisto 2,83 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on tukea Kotkan asemaa kiinnostavana ympärivuotisena matkailukaupunkina sekä akvaariotoiminnan ylläpitäminen ja kalantutkimustoiminnan edistäminen ja kehittäminen sekä näihin liittyvä liiketoiminta. Tavoitteet vuodelle 2012 Kävijämäärä Puolet markkinointibudjetista käytetään yhteismarkkinointiin Merikeskus Vellamon tai muiden Kotkan matkailutoimijoiden kanssa. Merkittäviä kehittämistoimia Suhteet Kotkan kaupungin kanssa Panostetaan erityisesti venäläisiin asiakkaisiin sekä sisällöllisesti että markkinoinnissa. Kehitetään uusia omia tuotteita Meripuotiin. Aloitetaan uudet teemaopastuskierrokset. TP2010 Ennuste 2011 Arvio 2012 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Avustus emolta Vuokra + kiinteistövero emolle Oman pääoman sijoitus emolta Yli-/alijäämä Yhteisön omat tunnusluvut TP2010 Ennuste 2011 Arvio 2012 Liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot (ei avustuksia), Liikevaihto+liiketoiminnan muut tuotot ilman avustuksia / kävijä, 10,5 11,1 11,0 Avustus emolta, /kävijä 3,5 3,6 3,7 Kävijämäärä Henkilöstö 6 6 7