FIDA INTERNATIONAL. KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN "Muuttunut yksilö muuttuneet yhteisöt" VUOSIRAPORTTI 2015

Transkriptio

1 FIDA INTERNATIONAL KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN "Muuttunut yksilö muuttuneet yhteisöt" VUOSIRAPORTTI 2015

2 Fida International Kehitysyhteistyöohjelman vuosiraportti 2014 Sivu 2

3 Sisällys 1. JOHDANTO KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN RAKENNE JA TAVOITTEET Fidan kehitysyhteistyöohjelman luonne Fidan kehitysyhteistyöohjelman tavoitteet KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET GLOBAALILLA TASOLLA Hyödynsaajat Yhteisöjen aseman ja hyvinvoinnin paraneminen Köyhien yhteisöjen voimaantuminen Haavoittuvien ihmisryhmien parantunut asema Terveys ja koulutus Ympäristö, ruokaturva ja elinkeinot Ihmisoikeuksien toteutuminen Yhteistyökumppaneiden kapasiteetin vahvistuminen Läpileikkaavat teemat ALUEOHJELMAT Länsi-Balkan Etelä-Amerikka Itäinen Afrikka Lähi-itä ja Keski-Aasia Kaakkois-Aasia Etelä-Aasia Itä-Aasia OHJELMAN TULOSTEN KESTÄVYYDEN ARVIOINTIA Tulosten kestävyys hyödynsaajien hyvinvoinnin paranemisessa Tulosten kestävyys kumppaneiden voimaantumisessa KEHITYSVIESTINTÄ JA -KASVATUS Kehitysviestintä (hankenro 5002) Kehityskasvatus (hankenro 5006) OHJELMAN ORGANISAATION JA LAADUNHALLINNAN KEHITYS Hallinto ja organisaatio Suunnittelu, toteutus ja laadunhallinta Ohjelman seuranta ja evaluoinnit (hankenro 5003) KPMG:n suorittama toiminnantarkastus KOTIMAINEN JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ OHJELMAN RAHOITUS JÄRJESTÖN ALLEKIRJOITUS...50 Fida International Sivu 3 Kehitysyhteistyöohjelman

4 TAULUKOT 1. Hankkeet ja maat alueittain 2. Hanketyypit ja -määrät 3. Hyödynsaajien arvioidut määrät eri alueilla 4. Fidan yhteistyömaiden Fragility Index (hauraus indeksi) 5. Hyödynsaajien, erityisesti lasten ja nuorten, hyvinvoinnin parantuminen. 6. Yhteisön mobilisointi 7. Yhteisöjen ja haavoittuvien ihmisryhmien parantunut asema 8. Lasten ja nuorten parantunut hyvinvointi ja toteutuneet oikeudet 9. Terveys ja koulutus 10. Ympäristö, ruokaturva ja elinkeinot 11. Yhteistyökumppaneiden kapasiteetin vahvistuminen 12. Läpileikkaavat tavoitteet hankkeissa alueittaiset prosenttiosuudet hankkeista, joissa teeman osalta vahva tai erityispainotus 13. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta - gender 14. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta vammaiset henkilöt 15. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta hiv/aids 16. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta ympäristö ja ilmastonmuutos 17. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta - rauhanrakentaminen 18. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta kulttuuri 19. Kehitysviestinnän ja -kasvatuksen tulokset 20. Toimintavuonna toteutetut evaluoinnit 21. Hankkeiden kustannukset ja rahoitus KAAVIOT 1. Hankkeiden lähetetty henkilöstö alueittain 2. Hankkeiden paikallinen henkilöstö alueittain LIITTEET 1. Talousraportti Kehitysviestintä ja -kasvatus a. Verkkoviestintä ja sosiaalinen media b. Fida-lehden kehitysyhteistyöartikkelit c. Radio-ohjelmat d. Kehityskasvatustunnit 2015 e. Kuvia kehityskasvatustunneilta ja teemapäivistä 3. Evaluoinnit ja tarkastukset a. Evaluointiraportit 2015 b. Ohjelmaevaluaation raportti c. Evaluointien suositusten toimeenpanon seurantasuunnitelma d. KPMG:n toiminnantarkastuksen raportti e. KPMG:n toiminnantarkastuksen suositusten seurantasuunnitelma f. Fidan vastineet KPMG:n tarkastusraportin seurantataulukonkohtiin 5, 6, 7, 11, ja Muu materiaali a. Opinnäytetöiden tiivistelmä b. Life Skills - arabiankielinen 5. Alueohjelman raportointipohja 6. Toimintakertomus ja tilinpäätös, tilintarkastuskertomus 7. Kehitysyhteistyöohjelman tarkastuskertomus ja yhteenvetomuistio 8. Kohdemaiden tilintarkastajien huomautukset ja seuranta Fida International Sivu 4 Kehitysyhteistyöohjelman

5 1. JOHDANTO Vuosi 2015 oli Fida International ry:n 41. toimintavuosi kehitysyhteistyössä ja 12. toimintavuosi Ulkoasiainministeriön kanssa solmitun kumppanuussopimuksen piirissä. Tämä vuosiraportti esittelee Muuttunut yksilö muuttuneet yhteisöt -kehitysyhteistyöohjelman (jäljempänä Ohjelma) rakennetta ja sen toisen toimintavuoden 2015 tavoitteita ja tuloksia kumppanuussopimuksen piiriin kuuluvien hankkeiden osalta. Fidalla oli vuonna 2015 seitsemän alueohjelman sisällä 63 hanketta (ja yksi erityisluvalla jatkunut ja alkuvuonna 2015 päättynyt Etiopian hanke) sekä kolme tukihanketta Suomessa (evaluoinnit, kehitysviestintä ja - kasvatus). Näiden lisäksi oli yksi EU-rahoitteinen kehitysyhteistyöhanke. Hankkeita toteutettiin 28 maassa. Näistä toiminta loppui vuoden lopussa neljässä maassa eli Albaniassa, Bosnia-Hertsegovinassa, Pakistanissa ja Jordaniassa, jossa kuitenkin päätettiin pitää yllä mahdollisuuksia hanketoiminnan jatkamiselle pakolaiskriisin synnyttämien tarpeiden vuoksi. Vuoden alussa uusina hankkeina alkoi 4 hanketta ja vuoden lopussa päättyi 25 hanketta, joihin kaikkiin kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset vaikuttivat. Kaikista hankkeista on tehty erilliset hankeraportit ja päättyneistä hankkeista loppuraportit. Alueohjelmat arvioivat myös palveluntuotannon ja vaikuttamistyön suhdetta hankkeissa. Yhteenvetona voidaan todeta palvelutuotantoa olevan 40 % ja vaikuttamistyötä ja kumppanin kapasiteetin vahvistamista 60 %. Fidan kehitysyhteistyöohjelman hankkeet ja maat alueittain vuonna 2015 on esitelty seuraavan sivun taulukossa (taulukko 1). Fida International Sivu 5 Kehitysyhteistyöohjelman

6 TAULUKKO 1. Fidan kehitysyhteistyöohjelman hankkeet ja maat alueittain 2015 LÄNSI-BALKAN Albania 5093 Albanian yhteisökehitysohjelma 5094 Haavoittuvien henkilöiden integraatio Albaniassa Bosnia-Hertsegovina 5470 Tuzlan yhteisökehitysohjelma 5475 Tarkoitus elämälle koulutus- ja kulttuurikeskus Banja Lukassa Kosovo 5485 Yhteisökehitysohjelma Milloshevassa 5486 Romaniyhteisön kehitysohjelma Kosovossa Länsi-Balkan 5480 Länsi-Balkanin kestävän kehityksen edistämisohjelma ITÄINEN AFRIKKA Burundi 5280 Pienviljelijöiden ruokaturvan kehittämisohjelma 5281 Nuorison koulutuksen ja yhteiskuntaan integroitumisen tukiohjelma 5282 Kumppanin vahvistamishanke hiv/aids-kysymyksissä Etiopia 5020 Bongan kaupungin ja yhteisöjen voimauttamisen tukiohjelma 5021 Kirkkojen ja yhteisöjen voimauttamisen tukiohjelma 5025 Haavoittuvien lasten ja perheiden tukiohjelma 5029 Vesihuollon kehittämishanke Moyalessa * Kenia 5042 Kumppanien ympäristöosaamisen tukiohjelma 5044 Homa Bayn kummilapsihanke 5046 Kakamegan kummilapsihanke 5048 Katulapsityön tukiohjelma 5049 Maasai-tyttöjen ja yhteisöjen tukiohjelma Tansania 5053 Mwanzan kummilapsihanke 5064 Vammaisten nuorten tukiohjelma Uganda 5061 Ugandan kummilapsihanke Itäinen Afrikka 5250 Kumppanien johtajuuden kehittämisohjelma 5251 Alueellinen kummilapsihankkeiden tukiohjelma 5252 Alueellinen ruokaturva- ja ilmastonmuutosohjelma 5260 Aluekoordinointi 5264 Alueellinen vaikuttamisohjelma 5266 Psykososiaalisen tuen ohjelma LÄHI-ITÄ JA KESKI-AASIA (MECA-ALUE) Afganistan 5340 Vesi antaa elämää Irak (Kurdistan) 5440 Sosiaalisen hyvinvoinnin ja ympäristön kehityksen tukiohjelma Jordania 5411 Yhteisökehitysohjelma Palestiinalaisalue 5430 Terveystietoutta Gazaan ja Länsirannalle Tadžikistan 5320 Yhteisökehitysohjelma Khatlonin alueella 5323 Terveyttä klinikoilta kylille Khatlonissa ja Dushanbessa Lähi-itä ja Keski-Aasia 5450 Aluekoordinointi 5451 Psykososiaalisen osaamisen vahvistaminen MECA-alueen hankkeissa TUKIHANKKEET 5002 Tiedotus 5003 Evaluoinnit 5006 Kehityskasvatus ETELÄ-AMERIKKA Bolivia, Paraguay, Peru 5100 Kumppanien voimaannuttaminen sosiaaliseen vastuuseen KAAKKOIS-AASIA Kambodža 5190 Kyläkehitysohjelma Laos 5162 Savannakhetin läänin yläasteiden ja lukioiden kehittämisohjelma 5163 Kyläkehitysohjelma Pohjois-Laosissa 5164 Nuorisokeskus Savannakhetissa Myanmar 5131 Yhteisökehitysohjelma Vietnam 5171 Vammaisten henkilöiden tukiohjelma Kaakkois-Aasia 5500 Alueellinen koordinointi- ja kapasiteetin vahvistamisohjelma 5501 Alueellinen vaikuttamisen ja voimaannuttamisen ohjelma ETELÄ-AASIA Bangladesh 5013 Slummiyhteisön kehittämishanke Dhakassa Bhutan 5039 Luovat ajatukset Taitavat kädet Kiina 5126 Arvosta elämää, vaali terveyttä terveyskasvatus- ja kehitysohjelma Kashgarin maaseudun naisille ja lapsille Intia 5031 Yhteisön kapasiteetin kehitysohjelma 5032 Maharasthran kyläkehityshanke 5033 Mumbain slummiyhteisön kehitysohjelma 5036 Yhteisökehitys- ja kapasiteetin vahvistamisohjelma Nepal 5461 Kestävä toimeentulo ja lasten kehitys 5462 Maithilien voimaannuttamisohjelma 5463 Nuorisokeskusohjelma 5464 Lasta ei unohdeta 5465 Vesi-, sanitaatio- ja hygieniahanke Pakistan 5360 Kumppanin voimaannuttaminen yhteisökehitykseen Sri Lanka 5550 Yhteisön omistama ja sitä vahvistava lapsikeskeinen kehitys (3CORD) Etelä-Aasia 5460 Aluekoordinointi ja kumppanin kapasiteetin rakennusohjelma ITÄ-AASIA Pohjois-Korea 5210 Siemenperunan kehittämishanke 5211 Aluesairaaloiden kehittämishanke 5212 Hammashuollon tukiohjelma 5213 Kyläyhteisön terveyshanke *hanke jatkui erityisluvalla vuoden 2015 puolelle Etiopian lopetusvaiheen pidennyttyä. Fida International Sivu 6 Kehitysyhteistyöohjelman

7 2. KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN RAKENNE JA TAVOITTEET 2.1. Fidan kehitysyhteistyöohjelman luonne Fidan kehitysyhteistyötoiminnan vaikuttamisstrategia on temaattisesti ja alueellisesti laaja-alainen. Laajaalaisuus kumpuaa kumppanilähtöisyydestä ja siitä, että yhteisön ihmisten oikeudet määrittelevät hankkeiden lähestymistapoja. Haavoittuvien ihmisryhmien oikeuksia on laiminlyöty, minkä vuoksi heidän tarpeensa ovat monitasoisia ja kumuloituneita läpäisten koko elämän kirjon. Kokonaisvaltaiseen kehityskäsitykseen kuuluu oleellisesti näiden marginalisoituneiden ihmisryhmien oikeuksien huomioiminen. Siihen liittyy myös yksilöiden ja ryhmien tukeminen omien voimavarojen ja vaikuttamismahdollisuuksien löytämisessä ja sitä kautta ihmisoikeuksien toteutumiseen pyrkimisessä. Laaja-alaisuudesta seuraa, että hankkeissa voi olla useita eri toimintamuotoja ja hyödynsaajaryhmiä. Näitä yhdistellen ja OECD/DAC-tyypittelyä mukaillen hankkeet voidaan jakaa viiteen tyyppiin, mikä auttaa saamaan yleiskuvaa Ohjelmasta (taulukko 2). Luokittelu kertoo pääasialliset hyödynsaajaryhmät eli hankkeessa voi todellisuudessa olla useiden eri hanketyyppien alle sopivia toimintoja. Ohjelman painotus on oikeuksien toteutumisessa eli haavoittuvien ihmisryhmien kuten naisten, lasten ja nuorten sekä vammaisten henkilöiden pariin kohdistuvassa työssä (18 hanketta). Yhteisökehityshankkeita on tämän tyypittelyn mukaisesti seuraavaksi eniten ja myös niissä köyhät ja haavoittuvat marginaaliryhmät ovat suurin hyödynsaajaryhmä, koska hankkeiden painopiste on lapsissa, nuorissa ja muissa syrjityissä ryhmissä (15 hanketta). Alueellisissa hankkeissa, joita oli seuraavaksi eniten, tuettiin kumppaneiden ja hanketoimijoiden kapasiteettia ja osaamista Ohjelman painopistealueiden mukaisesti (12 hanketta). Alueohjelmat ovat erilaisia toimintaympäristöstä, kumppaneista ja yhteistyön vakiintuneisuudesta riippuen. Toimintaa on pyritty sopeuttamaan kunkin yhteisön resursseihin sekä kehityshaasteisiin ja maiden omiin kehityspoliittisiin suosituksiin. TAULUKKO 2. Kehitysyhteistyöohjelman hankkeiden lukumäärät hanketyypeittäin ja alueittain, vuoden 2015 tilanne. Alueet/ Hanketyypit Länsi-Balkan Etelä- Amerikka Itäinen Afrikka Lähi-itä ja Keski-Aasia Kaakkois- Aasia Etelä-Aasia 1. Yhteisökehityshankkeet 2. Haavoittuvat erityisryhmät 3. a) Vammaiset b) Naiset ja c) Lapset d) Muut haa- Terveys ja koulu- tytöt ja nuovoittuvatus henkilöt ret ryhmät 4. Ympäristö, ilmaston-muutos ja ruokaturva 5. Alueelliset hankkeet koordinointiin, vaikuttamistyöhön ja kapasiteetin rakentamiseen Yhteensä Itä-Aasia Yhteensä Huom. Itä-Aasiassa on myös yksi EU-rahoitteinen hanke tyyppiä 4. Hanke ei ole tässä taulukossa mukana. Fida International Sivu 7 Kehitysyhteistyöohjelman

8 2.2. Fidan kehitysyhteistyöohjelman tavoitteet Fidan kehitysyhteistyön perustehtävänä on tukea kestävää kehitystä kehitysmaissa sekä kehittää holistisesti ja oikeusperustaisesti ihmisten hyvinvointia yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Painopistealueena ovat nuoret ja lapset. Vuosi 2015 oli Muuttunut yksilö muuttuneet yhteisöt -kehitysyhteistyöohjelman toinen toimintavuosi. Ohjelman kehitystavoitteena (Programme Goal) on lisääntynyt kumppaneiden osallistuminen yhteiskuntansa kestävään kehittämiseen ja lasten ja nuorten kokonaisvaltaiseen tukemiseen. Oikeuksistaan tietoisen kansalaisyhteiskunnan vahvistuminen mahdollistaa kehitystä köyhyyden ja konfliktien rasittamissa hauraissa Etelän yhteiskunnissa. Edellytyksenä yhteisössä tapahtuville myönteisille muutoksille on yhteistyökumppanien vahvistuminen hallinnollisesti ja toiminnallisesti. Tähän Fidan ohjelmatoiminta antaa tukea, jotta kumppanien voimaantumisen kautta haavoittuvien ihmisryhmien ihmisoikeudet tunnistetaan yhteisöissä ja ne toteutuvat. Ohjelman välittömänä tavoitteena (Programme Purpose) on vahvistuneiden oikeudenmukaisten, välittävien ja vastuullisten kumppaneiden aktiivisen toiminnan kautta voimaantuneet yhteisöt. Etelän kirkot ovat Fidalle kristillisenä toimijana luontaisia yhteistyökumppaneita. Kirkot ovat merkittäviä vaikuttajia yhteiskunnassa ja samalla lähellä haavoittuvia ihmisryhmiä, joiden aseman parantaminen on myös osa kirkkojen omaa toimintanäkyä. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa kirkkoja toimimaan oikeudenmukaisesti ja mahdollistaa niiden auttava työ haavoittuvien ihmisryhmien parissa. Samoilla kehitysperiaatteilla ja kehitystavoitteilla toimittiin myös muiden kansalaisyhteiskunnan yhteistyötahojen kanssa. Ohjelman kehitystavoitetta kohti pyrittiin alatavoitteiden (Programme Results) kautta. Seuraavalla sivulla listatut alatavoitteet määrittelivät alueohjelmien ja hankkeiden toimintaa painottuen kunkin kumppanin ja yhteisön kannalta olennaisilla tavoilla. Fida International Sivu 8 Kehitysyhteistyöohjelman

9 KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN TAVOITTEET (RESULTS) 1. HYÖDYNSAAJIEN, ERITYISESTI LASTEN JA NUORTEN, HYVINVOINNIN PARANTUMINEN lasten ja nuorten terveyden, ravinnon ja koulutuksen parantuminen köyhimmistä köyhimpien, syrjäytyneiden ja marginaaliryhmien hyvinvoinnin ja elämänhallinnan kasvaminen, köyhyyden vähentyminen sekä parantunut ennaltaehkäisevä terveydenhuolto koulutuksen ja elinkeinomahdollisuuksien lisääntymisen kautta köyhien yhteisöjen äänen kuuluminen ja vaikutusvallan lisääntyminen omien yhteisöjensä ja yhteiskunnallisissa asioissa naisten, lasten, hiv-tartunnan saaneiden ja aidsiin sairastuneiden sekä muiden heikoimmassa asemassa olevien aseman vahvistuminen (advocacy), samanarvoistuminen ja kuulluksi tulemisen lisääntyminen 2. YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN HALLINNOLLISEN JA TOIMINNALLISEN KAPASITEETIN VAHVISTAMINEN yhteisöjen elinolojen ja hyvinvoinnin parantuminen kumppaneiden toiminnan kautta myönteinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen samanarvoisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian edistämisessä kehittynyt hanketoiminta: suunnittelu, toteutus, seuranta ja raportointi lisääntynyt verkostoituminen ja yhteistoiminta eri kirkkojen ja kansalaisjärjestöjen välillä, erityisesti etelä-etelä -sektorilla hyvä hallinto; tehokkaampi ja läpinäkyvämpi toiminnan ja talouden seuranta, lisääntynyt demokraattinen päätöksenteko ja vahvistunut korruption vastainen toiminta kriisivalmiuden lisääntyminen 3. SUOMALAISTEN SIDOSRYHMIEN LISÄÄNTYNYT TIETOISUUS FIDAN KEHITYSYHTEISTYÖSTÄ JA SEN TULOK- SISTA SEKÄ KUMPPANUUSMAIDEN KEHITYSKYSYMYKSISTÄ Fida International Sivu 9 Kehitysyhteistyöohjelman

10 3. KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET GLOBAALILLA TASOLLA Kehitysyhteistyöohjelman tavoitteiden mukaisesti kehitysvaikutukset ilmenivät kumppaneiden toiminnallisena ja institutionaalisena vahvistumisena ja sitä kautta myönteisinä muutoksina haavoittuvien ihmisryhmien, erityisesti lasten ja nuorten, elämässä (Ohjelman kehitystavoite Goal). Ohjelman välitön tavoite ilmeni vahvistuneiden kumppaneiden kautta voimaantuneina yhteisöinä (Ohjelman välitön tavoite Purpose). Molempiin tavoitteisiin pyrittiin Ohjelman alatavoitteiden 1. ja 2. saavuttamisella, mihin alueohjelmat tähtäsivät hanketason toimintojensa mukaisesti. Saavutetut paikalliset muutokset ja tulokset yhdistyvät alueohjelmatasolla kokonaisuuksiksi, joita tarkastellaan ja esitellään seuraavassa Ohjelman näkökulmasta Hyödynsaajat Hyödynsaajien lukumäärään vaikuttavat hankkeiden välittömien tulosten piirissä olevien sekä näiden kautta hyötyvien yhteisöjen ja tahojen mukaan lukeminen. Hankkeiden vaikutus ulottuu siis merkittävästi laajemmalle kuin niiden toiminnassa suoraan mukana oleviin ihmisiin. Määrällisiin lukuihin vaikuttaa myös se, miten laajan kumppanikirkon kanssa yhteistyötä tehdään ja miten kumppani hyödyntää verkostojaan työn moninkertaistamisprosessissa. Määrällisiin tuloksiin pääseminen on hitaampaa hauraissa toimintaympäristöissä, mikä on tilanne useimmissa yhteistyömaissa. Fidan yhteistyömaiden sijoittuminen Fragility State Indexin (valtion hauraus indeksi) mukaan näkyy taulukossa 4. Taulukossa on rinnalla myös DAC-luokitus osoittamassa, että on perusteltua toimia joissakin niistä maista, joiden DAC-luokitus on suhteellisen korkealla tasolla, mutta jotka FSI:n mukaan ovat erittäin hauraita. Myös hankkeen luonne vaikuttaa hyödynsaajien lukumäärään, esimerkiksi vaikuttamistyön hankkeessa hyödynsaajavolyymit ovat huomattavasti suurempia kuin vesi- ja saniteettihankkeessa. Hyödynsaajien arvioinnin kriteerejä kehitettiin ja pyritään kehittämään edelleen, jotta eri alueiden arviot saadaan entistä vertailukelpoisemmiksi. Toiminnan tuloksia ja vaikuttavuutta ei kuitenkaan voida mitata pelkästään hyödynsaajamäärien valossa, vaan tavoitteena on pitkäjänteinen työ kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi hauraissa maissa. Fidan ja kumppanien toiminnassa oli Ohjelman toisen toimintavuoden aikana mukana suorina hyödynsaajina noin kehitysmaiden ihmistä, joista lapsia ja alle 18-vuotiaita nuoria noin Kuitenkin huomioiden kumppaneiden verkostot ja alueellisten koordinaatio- ja temaattisten hankkeiden sekä vaikuttamistyön laajempi vaikutus, epäsuorien hyödynsaajien määrän voidaan arvioida nousevan noin 4,4 miljoonaan. Laskentatavasta riippuen, eli jos mukaan lasketaan myös Itäisen Afrikan kumppanikirkkojen jäsenet, mikä sinänsä on perusteltua, koska he ovat kumppaneiden toiminnan vaikutuspiirissä, luku on lähes kaksinkertainen eli n. 8 miljoonaa. Fida International Sivu 10 Kehitysyhteistyöohjelman

11 TAULUKKO 3. Suorien hyödynsaajien arvioidut määrät eri alueilla Länsi- Balkan Etelä- Amerikka Itäinen Afrikka Lähi-itä ja Keski- Aasia Kaak- kois- Aasia Etelä- Aasia Itä- Aasia Yhteensä Alueet / Hank e- tyypit Yhteisö-kehityshankkeet Haavoittuvat erityisryhmät (vammaiset henkilöt, naiset ja tytöt, lapset ja nuoret) Terveys koulutus ja Ympäristö, ilmaston-muutos ja ruokaturva Alueelliset hankkeet Yhteensä Lapset ja alle 18-v nuoret kaikista hanketyypeistä erikseen F M F M F M F M F M F M F M , N/A N/A *) Nepalin valtion sääntö: alle 40-v. lasketaan nuoriksi TAULUKKO 4. Fidan yhteistyömaiden Fragility Index. Maa FSI Ranking (2015)* FSI group* DAC* Afganistan 8 High Alert Least Developed Country Albania 125 Low Warning Upper Middle Income Countries Bangladesh 32 Alert Least Developed Country Bhutan 74 Warning Least Developed Country Bolivia 78 Warning Lower Middle Income Countries Bosnia-Herzegovina 79 Warning Upper Middle Income Countries Burundi 18 Alert Least Developed Country Etiopia 20 Alert Least Developed Country Intia 68 Warning Lower Middle Income Countries Irak 12 High Alert Upper Middle Income Countries Jordania 81 Warning Upper Middle Income Countries Kambodzha 41 High Warning Least Developed Country Kenia 21 Alert Other Low Income Country Kiina 83 Warning Upper Middle Income Countries Kosovo N/A N/A Lower Middle Income Countries Laos 55 High Warning Least Developed Country Myanmar 27 Alert Least Developed Country Nepal 36 Alert Least Developed Country Pakistan 13 High Alert Lower Middle Income Countries Palestiinalaisalue N/A N/A Lower Middle Income Countries Paraguay 103 Warning Lower Middle Income Countries Peru 98 Warning Upper Middle Income Countries Pohjois-Korea 29 Alert Other Low Income Country Sri Lanka 34 Alert Lower Middle Income Countries Tadzhikistan 57 High Warning Other Low Income Country Tansania 63 High Warning Least Developed Country Uganda 23 Alert Least Developed Country Vietnam 97 Warning Lower Middle Income Countries *source:fsi.fundforpeace.org/rankings-2015 & oecd.org/dac/stats Fida International Sivu 11 Kehitysyhteistyöohjelman

12 Tulosten arvioinnin aineistot ja niiden käsittely Ohjelman toisen toimintavuoden tuloksia ja vaikutuksia selvitettiin alueohjelmaraportoinnissa. Aluepäälliköt vastasivat raportin kysymyksiin hanke- ja aluekoordinaatioraporttien pohjalta sekä toiminnan monitoroinnin kautta tullutta tietoa hyväksikäyttäen (raporttipohja liite 5). Aineistot analysoitiin 1. keräämällä alueohjelmien (ja hankkeiden) indikaattoreilla mitattuja ja raportoituja tuloksia vastaavien Ohjelman indikaattoreiden alle 2. muiden narratiivisten vastausten osalta a. poimimalla vastausten ja esimerkkien ydinkohdat ja taulukoimalla ne alueittain tai b. tiivistämällä samantyyppiset vastaukset otsikoiksi eri alueilta ja laskemalla alkuperäisten mainintojen määrä. Fida International Sivu 12 Kehitysyhteistyöohjelman

13 3.2. Yhteisöjen aseman ja hyvinvoinnin paraneminen Kumppaneiden aktiivisen toiminnan kautta voimaantuneet yhteisöt on Ohjelman toinen päätavoite, johon pyrittiin kohdistamalla toiminta haavoittuvimpien ja syrjäytyneiden ihmisryhmien tarpeiden mukaisesti. Tuloksen saavuttamista edisti kumppaneiden korkealaatuinen työ, verkostoituminen muiden toimijoiden ja viranomaisten kanssa sekä yhteisöjen ja niiden syrjittyjen ryhmien äänen kuuluminen päätöksenteossa. Alueohjelmien mittareilla mitattuna Ohjelman tavoitteiden saavuttamista toimintavuoden aikana kuvataan taulukossa 5. TAULUKKO 5. Hyödynsaajien, erityisesti lasten ja nuorten, hyvinvoinnin parantuminen. Ohjelman Tulos (Result) 1. Hyödynsaajien, erityisesti lasten ja nuorten, hyvinvoinnin parantuminen Ohjelmatason mittarit Lasten ja nuorten parantunut terveys, ravinnon saanti ja laatu Lasten lisääntyneet koulutusmahdollisuudet Nuorten ja naisten lisääntyneet ammattikoulutus- ja työllistymismahdollisuudet Hyödynsaajien lisääntynyt omaa elämää koskeva päätäntävalta Hankkeiden vaikutus ympäristöön ja ilmastomuutoksiin sopeutumiseen Parantunut ruokaturva Vahvistunut toivon ja parantunut asenneilmapiiri yhteisöissä Alueohjemien kehitystavoitteet Länsi Balkan Fidan kumppanit toimivat kestävän kehityksen edesauttamiseksi Länsi Balkanin alueella. Etelä-Amerikka Parantunut sosiaalinen vastuu ja vahvistunut kansalaisyhteiskunta alueella Itäinen Afrikka Oikeuden mukainen ja turvallinen kansalaisyhteiskunta, joka huolehtii haavoittuvien ryhmien erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Lähi-Itä ja Keski-Aasia Paikallisten yhteisöjen parantunut hyvinvointi Kaakkois-Aasia Kansalaisyhteiskunnan vahvistunut rooli yhteisöjen holistisessa muutoksessa Etelä-Aasia Haavoittuvien ryhmien ja yhteisöjen elämänlaadun parantuminen alueella Itä-Aasia Parantunut ravitsemus ja terveystilanne Alueohjelmien mittarit Tilanne Alueen yhteisöissä toteutetaan CDE (Community Development Education) ohjelmaa. 2. Bisnes- ja työllistymismahdollisuuksia on kehitetty kaikissa hankeyhteisöissä 3. Sosiaaliset tarpeet on huomioitu tehokkaasti kaikissa hanketoiminnoissa 4. Huolenpito syrjäytyneistä ihmisryhmistä on kasvanut. 1. Yhteisön arvostus kumppanin sosiaaliseen työhön on kasvanut. 2. Kumppani on aloittanut itsenäisesti sosiaalisia hankkeita hankekaudella. 3. Kohdemaiden strategisesti tärkeät organisaatiot ja instituutiot käyttävät kumppaneiden asiantuntijoita 4. Kumppaneiden koulutusmateriaali vastaa yhteisön tarpeisiin. 5. Yleinen asenne kumppanin työtä kohtaan yhteisössä on parantunut. 1. Köyhyys ja epätasa-arvo vähentynyt Itäisessa Afrikassa. 2. Haavoittuvien ihmisryhmien ihmisoikeusloukkaukset vähentyneet. 3. Vähentynyt lasten ja muiden haavoittuvien ihmisryhmien sairastavuus ja kuolleisuus. 1. Köyhien yhteisöjen ihmisten parantuneet mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä. 2. Parantunut terveystietoisuus ja elämänlaatu 3. Syrjäytyneiden ihmisryhmien parantuneet kyvyt päästä vaikuttamaan yhteisöissään. 1. Haavoittuvilla ihmisryhmillä ja heidän organisaatioillaan on vahva ääni keskustelussa ja heidän tarpeidensa ja oikeuksiensa esille tuomisessa yhteisössä ja nämä ryhmät tunnistavat Fidan kumppanikirkot myönteisinä muutosvaikuttajina yhteisöissään. 2. Myönteisiä muutoksia kohdeyhteisöissä mitattuna sosiaalisilla mittareilla kuten työllisyys, vähentynyt korruptio, vähentynyt ihmiskauppa jne. 1. Joka vuosi alueella vähintään 6500 lapsen koulunkäyntimahdollisuudet ja riittävän koulutuksen saaminen on parantunut. 2. Alueella 2500 ihmisellä on kasvaneet mahdollisuudet elinkeinon harjoittamiseen. 1. Parantunut terveys 2. Lisääntynyt ruokaturva 3. Lisääntyneet toimeentulomahdollisuudet. 4. Ehkäistävissä olevat sairaudet vähentyneet. 1. Useita kumppanin kapasiteettia kasvattavia CDE-koulutuksia pidetty Balkanin kumppaneille, jotta he pystyvät aloittamaan itsenäisesti hankkeita. 2. Kumppaneiden parantunut tietoisuus, kyky ja tahto vähentää työttömyyttä ja edistää taloudellista kehitystä. Ihmisten tulonhankkimista on tuettu mikroluototuksella. 3. Jokaisella kumppanilla on Kummilapsiohjema. 4. Kaikissa hankkeissa huomioidaan syrjäytyneiden ihmisryhmien osalta sosiaalinen oikeudenmukaisuus 1. Kumppaniyhteisön arvostus on lisääntynyt merkittävästi. Kumppaniyhteisön edustajia on haastateltu julkisessa mediassa toistuvasti. 2. Yhä useampi paikallinen seurakunta on löytänyt hanketoiminnan tarjoamien koulutuspakettien välityksellä oman toimintatahon, jossa he haluavat olla itsenäisesti ja paikallisesti mukana. 3. Useat hanketyöntekijöittemme kouluttamat vapaaehtoiset ovat vierailleet eri oppilaitoksissa ja nuorten tapahtumissa jakaen ennaltaehkäisevää opetusta. 4. Hankemateriaalit ovat saaneet osakseen laajempaakin kiinnostusta varsinaisen hanketoimintamme ulkopuolella. 5. Kumppaniyhteisöjen läsnäolo muiden alueella toimivien sosiaalisten vaikuttajien tapahtumissa on lisännyt luottamusta ja arvostusta myös kumppanimme tekemään sosiaaliseen työhön. 1. Hankeraporttien mukaan hyödynsaajien ja yhteisöjen hyvinvointi on parantunut. 2. Raportit osoittavat, että hankkeiden piirissä olleiden haavoittuvien ihmisryhmien tietoisuus ja ymmärrys ihmisoikeuksista on kasvanut. 3. Maakohtaiset tilastot osoittavat parantumista näiden tavoitteiden osalta. 1. Jordanian ja Tadzikistanin kumppaniorganisaatioiden tekemän työn (esim. ammatillinen koulutus) tuloksena naisten mahdollisuudet toimeentulon parantamiseen ovat lisääntyneet. 2. Ihmisten terveystietoisuus on parantuntu Nabluksen alueella kumppanin (PBS) toiminnan tuloksena. 3. Vammaiset henkilöt ovat saaneet uusia taitoja vaikuttaa yhteisössään Nabluksessa. 1. Toimintakumppanit osoittavat kykyä ottaa haavoittuvat ryhmät mukaan toimintaan. He ovat kartoittaneet nämä ryhmät ja raporteista näkyy, että koulutusten ansiosta he tunnistavat tiettyjen ryhmien kuten vammaisten henkilöiden ja ihmiskaupan uhrien, haavoittuvuuden. 2. Hankeraportit osoittavat useita myönteisiä muutoksia 1. Vuonna 2015 yli 8500 lasta tuettiin kouluun Etelä-Aasiassa ja he saivat lapsiystävällistä opetusta. 2. Vähintään 560 ihmistä sai töitä tai aloitti oman yrityksen alueella. Lisäksi noin 4000 ihmistä sai erityyppisiä koulutuksia parantaakseen toimeentulomahdollisuuksiaan. 1. Hanke piirissä olleiden instituutioiden kapasiteetti kasvoi yhteiskunnan palvelemisessa. 2. Sato ja ruuan jakelu pienenivät. (yleisesti maassa viime vuosina) 3. N/A 4. Hankkeiden piirissä olevat instituutiot paremmassa valmiudessa. Fida International Sivu 13 Kehitysyhteistyöohjelman

14 Tuloksia köyhien yhteisöjen voimaantumisessa mitataan tarkemmin alueohjelmissa sovittujen hyvinvoinnin näkökulmien kautta, joiden mukaan myös hankkeet on tyypitelty (luku 2). Mittareita alueohjelmille on muodostettu ensimmäisen toimintavuoden aikana ja koska nykyinen Ohjelma on jatkumoa edelliseen ohjelmakauteen , lähtötasona (Baseline) voidaan pitää edellisen Ohjelman loppuraportin tilannetta. Alueet raportoivat tuloksista kooten tiedot hankeraporteista. Seuraavassa esitellään poimintoina hanketyyppien tuloksia alueilta alueohjelmien mittareiden kautta peilattuna. Huom. kaikilla alueilla ei toteuteta kaikkia hanketyyppejä Köyhien yhteisöjen voimaantuminen Yhteisöjen kehittämishankkeet ovat olleet menestyksekkäitä, koska työ on ollut pitkäjänteistä ja henkilökunta hyvin koulutettua. Kumppanit näkevät työn arvokkaana ja hyödyllisenä ja ovat siksi sitoutuneita siihen. Myös paikallisten kyläyhteisöjen asukkaiden osallistuminen on vaikuttanut yhteisön omistajuuden syntymiseen ja voimaantumiseen. Yhteisöt ovat olleet tiiviisti itse mukana hankkeissa ja vastuullisten vapaaehtoisten määrä on lisääntynyt. Osa heistä on itse entisiä hyödynsaajia, jotka haluavat antaa aikaansa, taitojaan, joskus jopa taloudellista panostusta hankkeeseen, joka on tukenut heitä itseään. Työn tuloksena haavoittuvien ihmisryhmien sosiaalinen asema on parantunut, syrjintä vähentynyt, tietoisuus omista oikeuksista ja integraatio yhteiskuntaan on lisääntynyt. TAULUKKO 6. Yhteisön mobilisointi Hyvinvoinnin näkökulma/hanketyyppi: YHTEISÖN MOBILISOINTI ALUE Mittari Tilanne Länsi Balkan Nuorten ja lasten sekä naisten lisääntyneet taidot ja työllistymisen paraneminen Etelä-Amerikka Itäinen Afrikka Lähi-itä ja Keski-Aasia Kaakkois-Aasia Yhteisöjen halukkuus olla mukana kumppanimme järjestämissä tapahtumissa. Kasvanut kansalaisyhteiskunnan osallistuminen vaikuttamistyöhön N/A Parantuneet toimeentulo ja työllistymismahdollisuudet kohdeyhteisöissä Etelä-Aasia 1. Osallistuneiden lasten lkm alueen aktiviteeteissa ja kerhoissa. 2. Etelä-Aasiassa parantuneet elinkeinon harjoittamisen mahdollisuudet (koulutuksen saaneiden lkm) 3. Parantunut sanitaatiotilanne; vessojen lkm ja koulutuksen saaneiden lkm vuosittain. Englanninkielen kursseilla oli 1375 lasta, tietokonekursseilla 175 nuorta ja ammatillisilla kursseilla 47 henkilöä. Kummilapsiohjelman piirissä oli 500 perhettä Useat oppilaitokset ovat järjestäneet erilaisia vanhempain iltoja, joissa hanketyöntekijät ovat jakaneet ennaltaehkäisevää informaatiota mm. huumevalistuksen, perheväkivallan jne. osalta. Oppilaitten vanhempien halukkuus olla mukana tämän kaltaisissa tapahtumissa oli merkittävä. Vahvistuneet kumppanit ovat sitoutuneita ja ottavat aktiivisesti paikkansa kansalaisyhteiskunnassa. N/A Itä-Aasia N/A N/A Laos: Köyhien perheiden lukumäärä on pudonnut 21,4 %. Vuonna 2013 varallisuusluokitus III:ssa oli 39,4 % perheistä ja vuonna ,4 %. Vuonna %. Mittaustavat olivat erilaisia, mutta näyttävät kuitenkin suuntaa siitä, miten perheiden varallisuus on parantunut. Myanmar: Hankehenkilökunnan havaintoja: perheet olivat aiemmin veloissa, mutta nyt heillä ei ole velkaa. Aiemmin ihmiset asuivat bambumajoissa, mutta nyt heillä on tiilikattoisia, puisia tai tiilistä tehtyjä mökkejä 1. Noin 3800 lasta on osallistunut Kids Klubeihin. 2. Noin 4000 ihmistä sai koulutusta parantaakseen elinkeinon harjoittamistaan käymälää rakennettiin ihmistä koulutettiin sanitaatiosta ja hygieniasta. Lisäksi Kiinassa ihmisen tietoisuus hygieniasta parani Haavoittuvien ihmisryhmien parantunut asema Päähyödynsaajina kumppaneiden työssä ovat olleet haavoittuvat ja marginalisoituneet ihmisryhmät ja alikehittyneet yhteisöt. Haavoittuvat ihmisryhmät kärsivät monenlaisista ihmisoikeusrikkomuksista ja muista epäoikeudenmukaisista sosiaalisista käytänteistä. Esimerkiksi naiset ja tytöt voivat olla näkymättömiä ja tunnistamattomia yhteisöissään. Vammaiset lapset piilotetaan yhteisöltä häpeän vuoksi eivätkä he ole arvokkaita yhteisön jäseniä. Fidan kumppanit ovat jatkaneet tietoisuuden lisäämistä ja edistäneet jokaisen ihmisen arvoa ja oikeuksia. Suurimmalla osalla alueista, missä kumppanit ovat puuttuneet ihmisoikeuksien laiminlyön- Fida International Sivu 14 Kehitysyhteistyöohjelman

15 teihin, haavoittuvien ihmisryhmien elämänlaatu on parantunut. Toiminnan tuloksena aiemmin näkymättömät heimot, yhteisöt ja ihmisryhmät tunnistavat nyt ihmisarvonsa ja heistä on tullut yhteisönsä aktiivisia jäseniä. TAULUKKO 7. Haavoittuvien ihmisryhmien parantunut asema. Hyvinvoinnin näkökulma/hanketyyppi: HAAVOITTUVIEN IHMISRYHMIEN PARANTUNUT ASEMA ALUE Mittari Tilanne Länsi Balkan 1. Nuorten naisvankien parantunut hyvinvointi 2. Naisiin ja lapsiin kohdistuva perheväkivalta on vähentynyt Etelä-Amerikka Af- Itäinen rikka Lähi-itä ja Keski-Aasia Kaakkois-Aasia 1. Perheväkivallan ja hyväksikäytön potentiaalisten uhrien auttaminen 2. Nuorten huumekokeilujen ennaltaehkäisy 1. Haavoittuvien ihmisryhmien hyväksyminen ja osallistuminen parantunut yhteisöissä. N/A 1. Yhteisön lasten, nuorten ja heidän perheidensä parantunut elämänlaatu ja mahdollisuudet. 2. Vammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä parantunut elämänlaatu ja mahdollisuudet. Etelä-Aasia 1. Alueen hankkeiden kautta lapsien koulunkäynti on mahdollistettu ja koulutuksen taso parantunut (hankkeiden kauta innostettujen tai mahdollistettujen lasten lkm sekä koulutettujen opettajien lkm) 2. Terveyskasvatusta saaneiden lasten ja nuorten määrä on noussut alueella. Itä-Aasia N/A N/A 1. Sadat tytöt ja naiset ovat tuen kautta pystyneet jättämään traumaattisen prostituution taakseen ja aloittamaan uuden elämän. Hankkeiden piirissä useat ihmiskaupan uhrit ovat integroituneet yhteiskuntaan. 2. Perheväkivalta on vähentynyt ja kodeissa on paremmat olosuhteet, BH. Eri aiheista on koulutettu 60 naista Kosovossa; elämäntaidot, ihmissuhteet, itseluottamus, käsityöt ja sosiaaliset taidot. 70 % naisista on saanut päätökseen yhden vuoden koulutuksen ja saanut töitä tai aloittanut omaa yritystoimintaa. 1. Hanketoiminnalla on tavoitettu tuhansia nuoria, joille on annettu ennaltaehkäisevää tietoa perhe- ja seksuaaliväkivallan todellisuudesta, ja sen kohteeksi joutumisen mahdollisuudesta. 2. Ennaltaehkäisevä huumevalistustoiminta pyrkii tarjoamaan nuorille terveitä vaihtoehtoja huumekokeilujen välttämiseksi. 2. Tansania: 202 kehitysvammaisen lapsen tila 458:sta rekisteröidystä on osoittanut kohenemista vanhempien Fidan työntekijöiden ohjeistamina antaman kuntouksen jälkeen. Kenia: Yhteisöä tuettiin tunnistamaan tyttöjen koulunkäynnin vähyys ongelmana, jossa sillä on ratkaisijan rooli. Alakoulujen opettajat ovat perustaneet tyttöjen muutoskerhon. Kenia: katulapset ovat saaneet uuden mahdollisuuden, osa on palannut vanhempiensa luo ja monet ovat aloittaneet koulunkäynnin. N/A 1. Laos: Selvitys osoitti, että vapaaehtoisista (nuorista) 6/9 tunsi itsensä aiempaa varmemmaksi, 3/9 jotka eivät käyttäneet varmuus sanaa, sanoivat tuntevansa arvonsa ja pystyvänsä ottamaan vastuuta elämästään. Kaikki vapaaehtoiset sanoivat oppineensa uusia taitoja, 67% ryhmätyötaitoja, kaikki sanoivat oppineensa auttamaan toisia; 89% sanoi auttavansa nyt sydämestään. Lisäksi 56% sanoi opettajien huomanneen muutoksen heissä ja 44% vanhempien huomanneen muutoksen. - Terveellisen elämäntavan indeksi parani 8,6% (2013 0, ,63) - 35% vähennys nuorten ongelmaksi määrittelemää väkivaltaa yhteisössä 2. Vietnam: 80% 724:sta vammaisesta henkilöstä kumppanin verkostossa koki, että heillä on paremmat mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan aktiviteetteihin ja 76% koki, että he voivat vaikuttaa päätöksiin oman elämänsä suhteen lapsen mahdollisuudet päästä kouluun ovat parantuneet ja lapsilähtöistä opetusta annetaan Fidan tukemissa kouluissa. 380 opettajaa on saanut lapsilähtöistä koulutusta tai tukea siihen, kuinka opetetaan terveysasioista lasta sai terveyskoulutusta tai osallistui terveys leirille (heistä lasta Kiinassa) LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN PARANEMINEN JA OIKEUKSIEN HUOMIOONOTTAMINEN Kumppaneiden tietoisuus lasten oikeuksista on parantunut koulutusten ansiosta. Samaan aikaan lisääntynyt omistajuus hankkeista ja hyvä paikallistuntemus ovat auttaneet avun kohdentamisessa kaikkein haavoittuvimpiin lapsiin ja nuoriin. Suuri osa hyödynsaajista kuuluu juuri tähän ryhmään. Lasten ja nuorten elämäntaidot, oikeuksien toteutuminen, kouluun pääsy, terveys, turvallisuus, itsetunto, ja psykososiaalinen hyvinvointi ovat parantuneet hankkeiden piirissä. Seuraavassa on koottu esimerkkejä alueilta lasten ja nuorten hyvinvoinnin paranemisesta ja oikeuksien toteutumisesta Fidan Kummilupauksesta kumpuavien aspektien valossa (taulukko 8). Narratiivisen aineiston analyysissa mainintojen määrä osoittaa suuntaa, mitkä osa-alueet ovat olleet keskeisimpiä ja useimmissa hankkeissa huomioituja. Fida International Sivu 15 Kehitysyhteistyöohjelman

16 TAULUKKO 8. Lasten ja nuorten parantunut hyvinvointi ja toteutuneet oikeudet (P-Korea ei mukana) Saavutettuja tuloksia lasten ja nuorten hyvinvoinnin paranemisessa ja oikeuksien toteutumisessa alueilla 2015 Aspekteja Tuloksia (luvut= tulosten mainintojen määrä aineistossa) Mainintoja Lisääntynyt turvallisuus Terveempi elämäntapa ja parantunut fyysinen ja psykososiaalinen terveys Lisääntynyt pääsy koulutukseen/ vammaisten lasten lisääntynyt pääsy koulutukseen Lisääntynyt tietoisuus lasten oikeuksista ja tasa-arvosta yhteisössä Lisääntyneet mahdollisuudet päätöksentekoon lapsilla ja nuorilla itseä koskevissa asioissa Lisääntyneet mahdollisuudet vapaa-ajan aktiviteetteihin Lasten lisääntynyt yhteisöllinen omistajuus työstä Apu kohdistuu kaikkein haavoittuvimpiin lapsiin Oppilaiden ja opettajien tietoisuus ihmiskaupasta on lisääntynyt (Kaakkois-Aasia 5, Balkan) 6 Lasten ja nuorten turvallisuus on parantunut koulutusten ja kouluun pääsyn avulla (Kaakkois-Aasia, Etelä-Aasia, MECA, Balkan) 4 Vammaisten lasten fyysinen turvallisuus on parantunut (Kaakkois-Aasia, MECA) 2 Lapset osaavat paremmin vähentää ja ehkäistä lasten hyväksikäyttöä (Kaakkois-Aasia) Vanhempien ja opettajien tiedot lasten turvallisuuden lisäämisestä ovat parantuneet lastensuojelukoulutusten ansiosta (Kaakkois-Aasia 5, Etelä-Aasia, MECA 4) 9 Useimmilla kumppaneista on lastensuojeluohjeisto (Itäinen Afrikka, Etelä-Aasia, MECA, Balkan) 4 Lasten, nuorten, vanhempien ja opettajien tietoisuus hyväksikäytön ennaltaehkäisemisestä ja esille tuomisesta on parantunut (Etelä-Amerikka, MECA, Balkan) 3 Lasten ja nuorten tietoisuus huumeiden ja tupakan vaaroista on parantunut (MECA, Etelä-Amerikka) 2 Ymmärrys traumatisoituneiden lasten kanssa toimimisesta on parantunut (MECA) Lapsiavioliitot ovat vähentyneet (Balkan) Hankehenkilökunnan ja vapaaehtoisten tietoisuus psykososiaalisesta terveydestä ja ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta on parantunut (Kaakkois-Aasia, Itäinen Afrikka) 2 Lasten terveys ja peruskunto on parantunut (vapaa-ajan aktiviteettien, ja mm. pienen klinikan avaamisen ansiosta) (Kaakkois-Aasia 2, Etelä-Amerikka, Balkan 2) 5 Lasten ja nuorten HIV/AIDS tietoisuus on parantunut (Kaakkois-Aasia) Luotettavien aikuisten antama ja vertaistuki ovat parantaneet lasten ja nuorten psykososiaalista hyvinvointia (Kaakkois-Aasia, Etelä-Aasia, MECA) 3 Vammaisten lasten motoriset taidot ovat parantuneet (Kaakkois-Aasia) Lasten terveys (ml. suunterveys) on parantunut hygienia-, sanitaatio- ja terveyskoulutusten myötä (Kaakkois-Aasia 2, Etelä- Aasia, MECA, Balkan) 5 Parantunut ruokaturva ja monipuolisesta ravinnosta opettaminen on lisännyt lasten terveyttä (Itäinen Afrikka, Etelä-Amerikka, MECA) 3 Kohdealueen uudet tai saneeratut koulut ovat esteettömiä (Kaakkois-Aasia, Etelä-Aasia) 2 Hanketiimien, kumppaneiden ja sidosryhmien (mm. opetusalan viranomaiset) tietoisuus vammaisuudesta, inklusiivisesta koulutuksesta ja lasten oikeuksista on parantunut koulutuksilla (Kaakkois-Aasia 3, Itäinen Afrikka, Etelä-Amerikka) 5 Lasten poisjääminen koulusta on vähentynyt rohkaisun ja tukemisen ansiosta (Kaakkois-Aasia 2, Balkan 1) 3 Vammaisten lasten pääsy kouluun ja koulutuksiin on parantunut (Kaakkois-Aasia 3, MECA) 4 Vammaisten lasten inklusiivinen opetus, tukeminen oppimisessa ja opettajien kouluttaminen ovat parantaneet heidän oppimistaan ja tukiverkosto on vahvistunut. (Kaakkois-Aasia, Itäinen Afrikka, Etelä-Aasia, MECA) 4 Vanhemmat ovat ymmärtäneet koulutuksen tärkeyden ja saanet osin tukea lasten koulutukseen (Kaakkois-Aasia 2, Itäinen Afrikka, Etelä-Aasia, MECA, Balkan) 6 Kumppanikirkon tilat ovat esteettömiä ja viittomakieltä käytetään kuulovammaisten tukena. (Etelä-Amerikka) IDP perheiden lapset saavat alennusta päiväkotimaksuista, mikä mahdollistaa myöhemmin myös kouluun pääsyn, jonne on ehtona päiväkotitausta (MECA) Tyttöjen koulutuksen tärkeys on valtavirtaistettu kaikkiin toimintoihin; vanhempien asenne romaaniyhteisöissä tyttöjen koulunkäyntiä kohtaan on muuttunut ja tyttöjen koulussa käynti on lisääntynyt (MECA, Balkan) 2 Kumppaneiden, hanketiimien, yhteisöjen ja sidosryhmien tietoisuus lasten oikeuksista on parantunut ja he haluavat järjestää/ovat järjestäneet aiheesta koulutuksia opettajille (Kaakkois-Aasia 4, Balkan 2) 6 Tietoisuus lasten oikeuksista on parantunut lasten suojelun, seksuaalikasvatuksen ja ihmiskaupan koulutusten tuloksena (Kaakkois-Aasia, Etelä-Amerikka, MECA 2) 4 Kaikissa hankkeissa huomioidaan lasten oikeudet läpileikkaavana teemana (Itäinen Afrikka, Etelä-Aasia) 2 Päiväkotien opettajat ovat tiedostaneet vammaisten ja lasten oikeudet sekä inklusiivisen koulutuksen merkityksen (MECA 2) Lapset ovat tunnistaneet oman arvonsa ja syrjintä on vähentynyt romaaniyhteisössä (Balkan) Lapset ja nuoret ovat motivoituneet ottamaan osaa keskusteluihin ja rohkaistuneita tekemään itseään koskevia päätöksiä yhteisöissä, myös kohdealueiden kouluissa (Kaakkois-Aasia 2, Etelä-Amerikka, Etelä-Aasia, Itäinen Afrikka) 5 Nuoret osallistuvat nuorisokeskusten toimintojen suunnitteluun, toteutukseen ja monitorointiin sekä päätöksentekoon (Kaakkois-Aasia 2) Vammaiset lapset ovat saaneet äänensä kuuluviin apuopettajien avulla (Kaakkois-Aasia) Lasten kuuleminen päätöksen teossa on valtavirtaistettu kaikkiin toimintoihin (MECA, Balkan) 2 Lapset ja nuoret ovat päässeet osallistumaan urheiluun, musiikkiin, kursseille ja oppilaiden vapaaehtoisohjelmiin (Kaakkois- Aasia 5, Itäinen Afrikka 2, Etelä-Amerikka, Etelä-Aasia, MECA, Balkan) 10 Vanhemmat ovat ymmärtäneet roolinsa vammaisten lasten tukijoina yhteisössä (Kaakkois-Aasia) Tyttöjen ja poikien tasapuolista osallistumista vapaa-ajanaktiviteetteihin on edistetty hankkeissa (MECA) Nuoret vapaaehtoiset suunnittelevat ja toteuttavat hankkeen toimintoja (Kaakkois-Aasia) Nuorilla vapaaehtoisilla on omia itsenäisiä hankkeen ulkopuolisia sosiaalisia toimintoja (Kaakkois-Aasia) Lapset, nuoret ja vanhemmat ovat ottaneet vastuuta aikaisempaa enemmän lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta toiminnasta (Kaakkois-Aasia 4, Balkan, Etelä-Aasia) 6 Nuoret ovat tulleet tietoisiksi vaikutusmahdollisuuksistaan yhteisössään (MECA) Kaikkein haavoittuvimmat, äärimmäisessä köyhyydessä elävät lapset, joilla on riski joutua ihmiskaupan uhreiksi, ja joiden asuinalueita useat muut toimijat välttelevät, ovat hankkeiden hyödynsaajia (Kaakkois-Aasia 5, Etelä-Amerikka, Etelä-Aasia, MECA, Itäinen Afrikka) 9 Hanketoimijat ovat tulleet tietoisiksi kaikkein haavoittuvimpien lasten ja nuorten, mm. HIV/AIDS sairastuneiden, vammaisten ja romaanilasten, tarpeista ja oikeuksien toteutumattomuudesta (Kaakkois-Aasia, Balkan) 2 Haavoittuvat ryhmät on kartoitettu, jolloin voidaan kohdistaa apu kaikkein haavoittuvimpiin (Kaakkois-Aasia) Yhteensä Fida International Sivu 16 Kehitysyhteistyöohjelman

17 Useat kumppanit Itäisessä Afrikassa, Etelä-Aasiassa, Balkanilla, Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa ovat laatineet lastensuojeluohjeistot. Lasten suojelua on muutenkin pidetty aktiivisesti esillä hankkeissa ja tietoisuuden parannuttua myös lasten turvallisuus on parantunut. Lasten ja nuorten fyysinen ja psykososiaalinen terveys on parantunut terveyskasvatuksen kautta. Balkanilla 250 kummilapselle tehdyssä kyselyssä yli 50 % vastasi, että terveysasiat ovat tärkeintä, mitä he ovat työpajoissa oppineet; eniten vastauksissa nousi esiin sen oppiminen, ettei tule käyttää huumeita, alkoholia tai tupakoida. Toiseksi eniten vastauksissa todettiin, että koulutuksen ansiosta he olivat oivaltaneet, että terveys on tärkeä asia. Tyttöjen, vammaisten lasten ja lasten oikeutta koulutukseen on painotettu, mikä on lisännyt pääsyä koulutukseen. Vammaisten lasten osallistuminen koulutukseen on mahdollistunut, kun kouluja on muutettu esteettömiksi rakentamalla ramppeja ja opetushenkilöstöä on koulutettu. Balkanilla lasten koulunkäynti lisääntyi Albanian romaaniyhteisössä 40 prosentista 79 prosenttiin ja Bosniassa 50 prosentista 100 prosenttiin hankkeiden aikana. Lasten oikeuksien toteutumista ja tasa-arvoa on parannettu yhteisöissä koulutusten ja erilaisten aktiviteettien kautta. Kaikissa alueohjelmissa hyödynsaajille on järjestetty koulutusta lasten oikeuksista ja tasa-arvoisuudesta. Tietoisuuden lisäännyttyä Nepalissa vanhemmat vetosivat lasten oikeuksiin pitääkseen koulun avoimena kolmen kuukauden lakon aikana. Lasten ja nuorten mahdollisuudet päätöksentekoon itseä koskevissa asioissa ovat lisääntyneet. Esimerkiksi Itäisessä Afrikassa Mwanzassa perustettiin Lasten Parlamentti, jotta lasten ääni kuuluisi heidän hyvinvointiaan koskevassa keskustelussa. Lasten vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat lisääntyneet. Hankkeissa on mahdollistettu esimerkiksi taiteen harrastaminen, viikoittaiset salibandyharjoitukset ja säännölliset elokuvaillat. Balkanilla Bosniassa nuorten miesten aktivoimiseksi ja pitämiseksi pois kaduilta aloitetun salibandy ohjelman tuloksena 20 nuorta miestä treenaa ja kilpailee Bosnia-Hertsegovinan liigassa ja parantaa yhteisönsä mainetta. Lasten yhteisöllinen omistajuus on parantunut, kun lapset, perheet ja yhteisöt ovat osallistuneet hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Yhteisön komiteoiden omistajuus kyläterveystyössä on lisääntynyt Länsi-Balkanilla ja Kambodžassa. Laosissa nuoret keräsivät omatoimisesti lahjoituksina ystäviltään vaatteita, kirjoja, ruokaa ja toimittivat ne maaseudun lapsille. Fida International Sivu 17 Kehitysyhteistyöohjelman

18 Terveys ja koulutus Yhteisöjen hyvinvointia on tuettu puhtaan veden ja sanitaatiotilojen järjestämisellä, tietoisuuden lisäämisellä, hygieniakurssien sekä psykososiaalisten koulutusten ja työpajojen järjestämisellä sekä lääkäreiden ja klinikoiden työntekijöiden koulutuksella. Fidan kumppaneiden työ terveyskysymyksissä on kohdistunut haavoittuviin ihmisryhmiin kuten naisten, lasten ja vammaisten henkilöiden sekä syrjäytyneiden yhteisöjen hyvinvoinnin lisäämiseen. Lasten terveys on parantunut hankkeiden piirissä merkittävästi. Opettajia on koulutettu, mikä on edistänyt lasten oppimista ja koulussa pysymistä. Opettajat osaavat myös paremmin ottaa huomioon vammaisten lasten erityistarpeet, jolloin vammaisten lasten oppiminen on parantunut. Esteettömät koulut, jotka ovat tietoisuuden lisääntymisen tulosta, ovat myös mahdollistaneet koulunkäynnin. Vanhemmat ovat oivaltaneet koulutuksen merkityksen ja pyrkivät saamaan lapsensa, myös vammaiset, kouluun. TAULUKKO 9. Terveys ja koulutus Hyvinvoinnin näkökulma/hanketyyppi: TERVEYS JA KOULUTUS ALUE Mittari Tilanne Länsi Balkan N/A N/A Etelä-Amerikka Af- Itäinen rikka Lähi-itä ja Keski-Aasia Kaakkois-Aasia 1. Oppilaitosten kanssa tehtyjen yhteistyösopimusten lkm 2. Opetustilaisuuksiin osallistuneiden lasten ja nuorten lukumäärä 1. Ihmisten käyttäytyminen on muuttunut hyvään suuntaan ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ja haitallisten kulttuuristen käytänteiden suhteen N/A 1. Hyödynsaajien kokevat merkittävän muutokset parempaan kohdekoulujen laadussa 2. Kasvanut ymmärrys ehkäisevät terveydenhuollosta ja yleisestä terveystasosta perheissä kohdeyhteisöissä. 1. Kuluneen hankekauden aikana kumppaniedustajamme solmivat tai uusivat kymmeniä eri yhteistyösopimuksia ennaltaehkäisevän tukitoimen mahdollistamiseksi oppilaitosten lapsille, nuorille, opettajille, sekä oppilaitten vanhemmille. 2. Hankekauden aikana tavoitettujen oppilaiden lukumäärä kohosi jälleen useampaan tuhanteen. 1. Burundi: HIV/AIDS koulutukset ovat muuttaneet CEPBU:n johtajien asenteita. HIV/AIDS aktiviteetit ovat jatkuneet erityisesti ranskankielisen materiaalin saamisen ansiosta. Maasai-tyttöjen tukihanke on Kenian hallituksen hankkeen rinnalla rakentanut haitallisen ympärileikkaus-riitin tilalle vaihtoehtoista riittiä, jossa tytöt saavat valmennusta itsetuntoon, genderiin ja koulutuksen tärkeyteen liittyen. N/A 1. Laos: Raportit eri kouluista osoittavat, että opettajien koulutustaso on parantunut ja epäpäteviä opettajia ei ole enää. Oppilaat ottavat aktiivisemmin osaa aktiviteettien järjestämiseen, koulualueesta ja omasta yhteisöstä huolehtimiseen. Oppilaiden määrä per luokkahuone väheni esim. Phondeuan yläkoulussa 51,4:stä 48,1:teen. Myös tunneilta poissaolojen määrä putosi 34%:sta 18%. mikä näyttää 16 % vähennystä vuoteen Lukutaidottomuus kohdealueella on raportoitu vähentyneen 4,6%. 2. Laos: Infektiotaudit ovat vähentyneet kaikissa kylissä arviolta 20%. Myanmar: Aiemmin ihmiset saattoivat kuolla tavallisiin sairauksiin (lähetetty sairaalaan liian myöhään), mutta nyt pienten klinikoiden ja koulutuksen ansiosta apu saadaan ajoissa eikä sairauden johda kuolemaan. Lapsilla on matoja, mutta nyt he saavat lääkitystä ja lasten terveys on parantunut. Ravitsemusopetus vaikuttaa terveyteen positiivisesti ja kyläläiset ovat ymmärtäneet ruokaryhmiä ja niiden tärkeyttä. Hygienia on parantunut ja lapset ovat puhtaampia. Etelä-Aasia N/A N/A Itä-Aasia 1. Parantunut diagnostiikka potentiaali ja palvelu provinssien sairaaloissa. 1. Parantuneet lääketieteelliset laitteet ja koulutettu henkilökunta ovat lisänneet tarkkojen diagnoosien tekemistä. 2. Vuosittain tehtyjen diagnoosien määrä ja laatu ovat parantuneet. 2. Diagnostististen tutkimusten määrä vuosittain Ympäristö, ruokaturva ja elinkeinot Ohjelman yhtenä painopisteenä on ruokaturvan paraneminen ja elinkeinomahdollisuuksien lisääminen. Tuloksia on jo saavutettu erilaisten vaihtoehtoisten viljelymenetelmien, käsityötaitojen ja yritystoiminnan koulutusten kautta sekä mikroluototuksen avulla. Ympäristön suojeleminen ja ilmastomuutokseen sopeutuminen olivat hankkeissa myös koulutusten ja aktiviteettien teemoina itsenäisesti tai liittyen ruokaturvahankkeisiin. TAULUKKO 10. Ympäristö, ruokaturva ja elinkeinot. Hyvinvoinnin näkökulma/hanketyyppi: YMPÄRISTÖ, RUOKATURVA JA ELINKEINOT ALUE Mittari Tilanne Fida International Sivu 18 Kehitysyhteistyöohjelman

19 Länsi Balkan Etelä-Amerikka Itäinen Afrikka 1.Elinkeinot ja ruokaturva 2. Tehokkaampi maanviljely ja parantunut tulotaso N/A 1.Yhteisöjen parantunut ruokaturva uusien maanviljelyskäytänteiden ansiosta. Lähi-itä ja N/A Keski-Aasia Kaakkois-Aasia N/A N/A Etelä-Aasia N/A N/A Itä-Aasia 1. Koko perunasato on varastoitu asianmukaisesti. 2. Perunavarastot on rakennettu valmiiksi. 1.Kumppani on edistänyt puiden istutusta. Lapsia on opetettu luonnonsuojelusta ja jätehuollosta ympäristön puhtaanapitämiseksi. 2. Albania: Maanviljelijöiden sadot ovat parantuneet ja tulot nousseet koulutusten (mm. tuholaistorjunnan oppeja) ja sitä kautta kehittyneen yhteistyön ansiosta. N/A 1. Burundi: Ruokaturvan ja ilmastonmuutoksen ohjeistus on valmis ja tarvitsee vain CEPBU:n komitean vahvistuksen ennen painattamista ja jakelua. Parantuneet viljelymetodit ja ruuan varastointi ovat kasvattaneet satoja. Kenia: Yhteisöjen herättely ympäristöasioihin ja Vihreän koulun konsepti nosti tietoisuutta ympäristö asioista. Viidellä alueella 307 maanviljelijää toteutti säästävää maanviljelyä ja otti käyttöön Zipit-teknologian ja lehtikatteella peittelyn, mikä vähensi heidän riippuvuuttaan sadeajoista. Mallitiloja perustettiin 4 yhteisöön yhdessä 93 taimiston kanssa. Ympäristönsuojelua ja ruokaturvaa opetettiin 15 koulussa ja 100 opettajalle. N/A 1.Hankemaatiloilla koko perunasato on varastoitu asianmukaisesti. 2.Hankemaatilan (Amdu Farm) perunavarasto on valmis. Se toimii mallitilana ja koulutuskeskuksena, missä järjestetään koulutuksia provinssin ja alueen maatiloille. (Tarkkojen tietojen saaminen on edelleen haasteena) Ihmisoikeuksien toteutuminen Fidan kaikessa toiminnassa noudatetaan oikeusperustaista lähestymistapaa. Syrjittyjen ja haavoittuvien yhteisöjen puolesta puhuminen on keskeinen osa Fidan identiteettiä. Hankeissa tuetaan avointa ja tasa-arvoista kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelua. Fidalla on myös varsinaisia ihmisoikeushankkeita, kuten pakkoavioliittoja ja ympärileikkausta pakenevien Maasai-tyttöjen hanke sekä alueelliset vaikuttamishankkeet Itäisessä Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa. Länsi Balkanilla kaikki kumppaneiden hankkeet ovat epäsuorasti kohdistuneet ihmisoikeuksien toteutumisen tukemiseen. Mutta erityisesti ihmiskaupan uhrien parissa työn voidaan katsoa liittyvän suoraan ihmisoikeuskysymyksiin, kun heitä pyritään integroimaan yhteiskuntaan. Albanian hankkeessa, jossa vankien ja ex-vankien olosuhteita ja paluuta yhteiskuntaan tuetaan, kumppani on onnistunut saamaan muutosta parempaan ihmisoikeuksien toteutumisessa kouluttamalla vankilan hallintoa, joka havahtui vankien tilanteesta ja alkoi nostaa sitä Albanian hallituksen tietoisuuteen. Ihmisoikeuksien toteutumiseen liittyviä kysymyksiä nostetaan esiin Etelä-Amerikassa erityisesti valtavirtaistamisteemoista koulutettaessa. Naisten ja lasten oikeuksista puhuminen on ollut keskeisesti esillä näissä tapahtumissa. Perheväkivallan ehkäisemisessä on korostettu ja saatu yhteisöt ymmärtämään kunkin maan lainsäädännöllisiä linjauksia näiden kohderyhmien oikeuksista ja niiden rikkomisesta. Samalla kumppaniyhteisöjen edustajat ovat Twin-track -periaatteen mukaisesti pyrkineet auttamaan kyseisten oikeuksien loukkauksen kohteeksi joutuneita uhreja sekä väkivallan tekijöitä. Itäisen Afrikan kirkkokumppaneille ja hanketoimijoille on ollut tärkeää opettaa ihmisoikeuksista ja sosiaalisesta vastuusta teologisesta näkökulmasta. Organisaatioiden johtajien täytyy ymmärtää ihmisoikeusasiat heidän omasta arvopohjastaan käsin, jotta järjestöt voivat tukea niiden toteutumista. Lasten, perheiden ja yhteisöjen kanssa toimivissa hankkeissa opetetaan ihmisoikeusteemoista, kun taas haavoittuvien ihmisryhmien ruokaturvaa ja elinolosuhteita parantavissa hankkeissa tunnistetaan ihmisoikeuksien toteutumattomuus juurisyyksi ongelmiin. Lasten oikeudet ovat myös kummilapsiohjelman lastenkerhojen yhtenä aiheena. Kulttuuriset ja poliittiset eroavaisuudet alueen eri maiden välillä tekevät ihmisoikeusasioiden havainnoinnista haasteellista. Esimerkiksi Etiopian hallitus ei salli järjestöjen tehdä vaikuttamistyötä tai opettaa ihmisoikeuksista. Myös Kaakkois-Aasiassa tavoitteena on nostaa kumppaneiden ja yhteisöjen ymmärrystä ihmisoikeuksista. Laosissa lastensuojelu-koulutuksissa on tuotu esiin lasten arvoa ja heidän oikeuksiaan. Mukana olleet provinssin viranomaiset (Education and Sport Office ja Foreign Affair Office), kyläläiset, vanhemmat, opettajat ja vapaaehtoiset kertoivat aiemmin ymmärtäneensä ihmisoikeuksia vain teoriassa, mutta koulutuksen jälkeen Fida International Sivu 19 Kehitysyhteistyöohjelman

20 käytännössä. Gender-teemat ovat myös olleet vahvasti mukana ja niissä aktiviteeteissa on haluttu vahvistaa osallistujien itsetuntoa sekä ymmärrystä jokaisen yksilön arvosta ja toisten kunnioittamisesta. Hankkeessa pyritään myös rohkaisemaan etnisten vähemmistöryhmien nuoria ja muuttamaan muiden asenteita heitä kohtaan. Vietnamissa vammaishankkeessa on pyritty vaikuttamaan vammaisten lasten, mukaan lukien tyttöjen, vammaisten työttömien henkilöiden, vakavasti vammaisten sekä heidän vanhempiensa oikeuksien toteutumisen puolesta. Hanke ei pyri vain ottamaan huomioon ihmisarvoa ja tasapuolista kohtelua vaan pyrkii vaikuttamaan oikeuksien puolesta, muuttamaan huolenpidon asenteita ja arvoja sekä tukemaan jokaisen yksilön arvon tunnistamista yhteisössä. Maassa, jossa korruptio rehottaa, tällainen hanke on tärkeä. Siinä aktivoidaan ja varustetaan hyödynsaajia niin, että he asenteiden muututtua alkavat toimia arvopohjalta, jolla pyritään kestäviin vaikutuksiin oikeudenmukaisemman yhteiskunnan saavuttamiseksi. CHE-ohjelman työ Kambodẑassa on ihmisoikeusperustaisten ohjelmien kanssa samansuuntaista. Se keskittyy ihmisryhmiin, jotka ovat yhteisön heikoimpia ja vahvistaa heitä löytämään omat oikeutensa maansa kansalaisina ja vaatimaan niiden toteuttamista. Kohdeyhteisöissä on pyritty edistämään kaikkien haavoittuvien ihmisryhmien oikeuksien toteutumista. Hanke tukee suoraan myös tiettyjen oikeuksien - kuten oikeus koulutukseen, hyvään terveyteen ja puhtaaseen veteen - toteutumista käytännössä. Alueellisissa hankkeissa pyritään kouluttamaan, antamaan teknistä tukea ja konsultoimaan kumppaneita, hanketoimijoita ja muita oleellisia sidosryhmiä ihmisoikeusperustaisten hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Haavoittuvien ihmisryhmien asemaan ja heidän oikeuksiensa toteutumiseen pyritään vaikuttamaan sekä heidän yhteisöissään, että valtion viranomaisten taholla. Etelä-Aasian hankkeita toteutetaan köyhien ja syrjittyjen ihmisten parissa. Kun nämä ihmiset saavat työkaluja (lukutaidon, ammatillista osaamista jne.) oman elämänsä rakentamiseen, he voimaantuvat myös vaatimaan oikeuksiaan. Yhteisöperustaiset toimintatavat hankkeissa varustavat heitä myös toimimaan yhdessä ja saamaan äänensä kuuluviin. He ovat alkaneet vaatia henkilöllisyyspapereita, sähköä, asianmukaisia kouluja jne. Kaikki tämä toiminta hankkeissa vaikuttaa ihmisoikeuksien toteutumisen puolesta haavoittuvien ihmisryhmien elämässä. Kumppanijärjestöt, jotka toimivat näiden ryhmien parissa, nostavat heidän ääntään kuuluviin myös valtion viranomaistasolle Yhteistyökumppaneiden kapasiteetin vahvistuminen Ohjelman tuloksia mitataan myös toisen pääkomponentin tavoitteiden toteutumisena eli kumppanien voimaantumisena hallinnollisen ja toiminnallisen kapasiteetin lisääntymisen kautta kansalaisyhteiskunnan merkittäviksi toimijoiksi. Ohjelmaa toteutettiin 50 pääkumppanin kanssa. Yhteistyön periaatteina on kumppaneiden itsenäisyyden ja hallinnollisten rakenteiden kunnioittaminen. Aito yhteistyö on yhdessä oppimista on-the-job -mentoroinnin ja koulutusten kautta. Kumppaneiden voimaantumisprosessien ja yhteistyön vaikutukset näkyvät yhteisöjen ja hyödynsaajien elämässä. VOIMAANTUMISEN ULOTTUVUUDET Ohjelman tavoitteiden saavuttamisen mittaamiseen kehitetyt mittarit yhteistyökumppaneiden kapasiteetin ja toimintakyvyn osalta olivat itsehallinto, relevanssi, kapasiteetti, verkostoituminen, reflektiivisyys ja merkityksellisyys. Kumppaneiden, yhteistyövaiheiden sekä toimintaympäristöjen erilaisuuden vuoksi näitä mittareita on sovellettu alueilla sopimaan kunkin kumppanin tilanteen arviointiin. Kumppaneiden voimaantumista itsehallinnon ja toimintakyvyn osalta osoittavat sekä sitoutuminen jatkamaan ja aloittamaan itsenäisesti uusia hankkeita ulkoisen rahoituksen loppuessa että pyrkimys vahvistaa omaa hallinnollista osaamista ja taloudellista itsenäisyyttä. Läsnäolo, pysyvyys ja osallisuus haavoittuvissa yhteisöissä sekä läpinäkyvyys osoittavat kumppanin relevanssia. Yhteistyö ja kasvanut verkostoituminen hankkeiden, paikallisten viranomaisten, kirkkojen johtajien ja Fida International Sivu 20 Kehitysyhteistyöohjelman

21 kasvavan vapaaehtoistyöntekijäjoukon kanssa on edistänyt kumppanin kapasiteetin kasvua kestävän kehityksen toimijoina. TAULUKKO 11. Yhteistyökumppaneiden kapasiteetin vahvistuminen Ohjelman Tulos (Result) 2. Yhteistyökumppaneiden hallinnollisen ja toiminnallisen kapasiteetin vahvistaminen yhteisöjen elinolojen ja hyvinvoinnin parantuminen kumppaneiden toiminnan kautta myönteinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen samanarvoisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian edistämisessä Reflektiivisyyden lisääntymistä osoittaa kumppaneiden kyky valvoa ja monitoroida hankkeita. Merkityksellisyyttä ja moninkertaistamisen toteutuminen näkyy siinä, että kumppaneiden materiaaleja ja toimintatapoja haluavat hyödyntää myös muut rinnakkaistoimijat. Myös kumppaneiden aloittamat uudet hankkeet malli/pilottihankkeiden konseptilla, kuten esimerkiksi nuorisokeskukset, osoittavat kykyä moninkertaistamiseen. kehittynyt hanketoiminta: suunnittelu, toteutus, seuranta ja raportointi lisääntynyt verkostoituminen ja yhteistoiminta eri kirkkojen ja kansalaisjärjestöjen välillä, erityisesti etelä-etelä -sektorilla hyvä hallinto; tehokkaampi ja läpinäkyvämpi toiminnan ja talouden seuranta, lisääntynyt demokraattinen päätöksenteko ja vahvistunut korruption vastainen toiminta kriisivalmiuden lisääntyminen Ohjelman mittarit Alueohjelmien välittömät Alueohjelmien mittarit Tilanne tavoit- teet o o o o o o o o o Itsehallinto (Autonomous) Kumppaneiden vapaus päättää ja hallinnoida omia toimintojaan Kumppanin toiminnan riippumattomuusaste Fidasta ja muista kumppaneista (rahoittajista) Kumppanin budjetti sosiaaliseen työhön ja sen kasvu vuositasolla Merkitys yhteisölle (Relevancy) Kumppanin avoimuus kuulla yhteisön ja erityisesti sen marginaaliryhmien ääntä Kumppanin tietoisuus yhteisöjensä todellisista tarpeista Kumppanin vastaaminen yhteiskunnassa ja yhteisöissään oleviin todellisiin tarpeisiin Kumppanin toimintamenetelmien sopivuus kontekstiin Verkostoituminen (Networking) Kumppanin säännöllisen keskustelun ja kommunikoinnin määrä muiden järjestöjen ja julkishallinnon toimijoiden kanssa omasta työstään Kumppanin identiteetin taso ja miten paljon se vaikuttaa toisiin toimijoihin niin, että he hyötyvät heidän toiminnastaan ja Länsi Balkan Kumppaneiden kasvanut kapasiteetti tehdä kehitystyötä Etelä-Amerikka Kumppaneiden kasvanut kapasiteetti toteuttaa kestävää ja ammattimaista sosiaalista työtä alueella Itäinen Afrikka Oikeudenmukainen, turvallinen ja välittävä kirkko, joka vaikuttaa yhteisöjen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 1.Kumppaneiden kasvanut kapasiteetti aloittaa yhteisön kehityshankkeinta itsenäisesti 2. Kumppaneiden parempi tietoisuus, kyky ja halu vähentää työttömyyttä ja edistää taloudellista kehitystä. 3. Jokaisella Balkanin kumppanilla on Kummiohjema. 4. Kaikissa hankkeissa oikeusperustaisuus valtavirtaistettuna. 1.Kumppaneiden kasvanut halukkuus tehdä omaa sosiaalista työtä on kasvanut. 2. Kumppani kehittää oman paikallisen ja kansallisen strategiansa. 3. Sosiaalisella työllä on kasvanut osuus kumppanin holistisessa työssä. 4. Kumppaneiden kyky vastata kohdemaiden viranomaisten edellytyksiin tehdä omaa sosiaalista työtä. 5. Niiden kirkkojen määrä, jotka jatkavat itsenäisesti koulutuspakettien käyttöä osana sosiaalista työtään alueellaan. 6. Kouluttamista jatkavien vapaaehtoisten kouluttajien määrä. 1.1.Seitsemän kumppania kasvattaa aktiviteettien paikallista rahoitusta 10%:sta 40%: tiin 2016 mennessä Seitsemän kumppania on kirjoittanut ja päivittänyt Visio-dokumenttinssa 1.3. Parantuneet suunnitelmat itsenäisistä sosiaalisista toiminnoista seitsemällä kumppanilla 2.1. Sosiaalisten toimintojen koulutus sisällytetty kumppaneiden 15 teologisen instituutin koulutusohjelmiin 2.2. Kumppaneiden aloittamat aktiviteetit 30 yhteisössä 2016 mennessä. 3. Paikallisten järjestöjen, valtion paikallishallinnon ja ministeriöiden kanssa alkaneiden uusien hankkeiden kasvanut määrä. 1.Kaikkien kumppaneiden kanssa on saavutettu tämä tavoite ja he jatkavat työtä itsenäisesti. 2. Kumppaneiden kasvanut kapasiteetti mahdollistaa työllisyyden edistämisen ja pienyrittäjyyden tukemisen yhteisöissä. 3. Kaikki kumppanit ovat aloittaneet ja kasvattavat kummilapsiohjelmiaan. Raportointi hetkellä 600 lasta kummiohjelmassa. 4. Kaikkien hankkeiden toiminta-alueilla syrjäytyneisyys, rikokset, hyväksikäyttö ja ympäristön pilaantuminen on vähentynyt. Syrjäytyneiden ryhmien osallistuminen aktiivisesti hanketoimintoihin on kasvanut. 1. Kumppaniyhteisömme halukkuus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on hanketoiminnan aikana lisääntynyt merkittävästi. 2. Yhteistyötahojemme edustajilla on omat itsenäiset sosiaalisen toiminnan strategiansa. 3. Kumppaneitten pitkänajan toimintastrategioissa sosiaaliselle työlle on kirjattu omat tavoitteet, sekä niiden toteutumiseen tarvittavat rakenteet. 4. Yhteistyö muiden alueella toimivien tahojen kanssa on lisääntynyt merkittävästi. Lisääntyneet yhteistyösopimukset erityisesti opetusalan viranomaisten kanssa, jonka pohjalta hanketyöntekijät voivat vierailla eri oppilaitoksissa ennaltaehkäisevien opetuspakettien kanssa. 5. Tarkkaa lukumäärä itsenäisesti toimintaa toteuttavien seurakuntien määrästä on vaikea arvioida, koska kumppaneitten toiminnassa mukanaolevin kirkkojen määrä lasketaan tuhansissa. Kuitenkin voidaan todeta satojen seurakuntien toteuttavan jonkinasteista omaa sosiaalista toimintaa. 6. Myös vapaaehtoisryhmien tarkan lukumäärän arviointi on vaikeaa, mutta varmuudella voidaan todeta niitä olleen tai olevan hankekauden aikana kymmeniä Fidan kumppaneista 6 on raportoinut kasvaneesta sosiaalisen työn omarahoituksesta ilmaa, mutta ilman tarkkoja määriä. (Määrät tullaan vahvistamaan kapasiteetin arvioinnissa) Kumppanit ovat raportoineet käyttävänsä Visio-dokumentteja organisaationsa suunnitteluprosesseissa Jokainen 7 kumppanista raportoi rahoittaneensa omia sosiaalisia hankkeitaan itse Määrärahaleikkausten vuoksi hankkeita vähennettiin. Johtajien koulutushanke keskeytettiin T2-raporttien mukaan syyskuun 2015 loppuun mennessä 45 sosiaalista toimintoa oli menossa yhteisöissä. 3. Kaikki 7 kumppania ovat verkostoituneet muiden organisaatioiden kanssa mukaan lukien valtio ja järjestöt. 4. Kumppaneiden kapasiteetti kasvoi missio, visio ja johtajuuskoulutuksissa. 5. Monitoroinnin ja evaluoinnin työkaluja kehitetään kumppanin hankkeissa Keniassa. Prosessin tuloksia hyödynnetään alueen muiden kumppaneiden kanssa. Fida International Sivu 21 Kehitysyhteistyöohjelman

22 o o o o o o o o o o o o miten paljon muut voivat vaikuttaa heidän toimintaansa Fidan kanssa tehtävän yhteistyön laatu; kumppanuutta vai rahoittaja/vastaanottaja toimintaa Kumppanin sananvalta Fidan toimiin ja suunnitelmiin alueellaan Yhteistoiminnan määrä eri kirkkojen, kansalaisjärjestöjen ja julkishallinnon kanssa. Toimintakyky (Capability) Kumppanin aloittamat omat toiminnat yhteisöjensä kehityshaasteiden auttamiseksi Kumppanin valmius toteuttaa suunniteltua työtään Kumppanin ymmärrys ja selvilläolo Fidan kanssa tehtävän yhteistyön luonteesta ja periaatteista Kumppanin käyttämien omien resurssien määrä sosiaaliseen työhönsä Kumppanin toimintakyky, jos ulkoinen rahoitus yhtäkkiä loppuu Reflektiivisyys (Reflectiveness) Kumppanin monitorointija evaluointivalmius ja käytännön toimet niiden eteen Kumppanin säännölliset omien periaatteiden ja arvojen pohtimisen määrä ja siitä seuraavat toiminnan muutokset Merkityksellisyys (Significancy) Kumppanin toiminnat, joita muut järjestöt haluavat kopioida ja toteuttaa omassa toiminnassaan Kumppanin Fidalta saamat uudet ideat ja toimintamallit, joita se voi ja haluaa toteuttaa oman työnsä kehittämisessä Lähi-Itä ja Keski- Aasia Voimaantuneet kumppanit, joilla on positiivinen vaikutus perheiden, yhteisöjen ja ympäristön hyvinvointiin. Kaakkois-Aasia Voimaantuneet Kaakkois-Aasian toiminnankumppanit vaikuttavat positiivista muutosta kohdeyhteisöissä Etelä-Aasia Voimaantuneet kumppanit tekevät relevanttia, tehokasta ja kestävää kehitystyötä Itä-Aasia Parantunut ruokaturva sekä ennaltaehkäisevä ja institutionaalinen terveydenhuolto 4. Seitsemän kumppanin kasvanut kapasiteetti hallinnoida hankkeita itsenäisesti. 5. Hankkeiden ja ohjelmien osuus, joissa tyydyttävät sisäisen monitoroinnin ja evaluoinnin systeemit, kasvanut 20%:sta 75%: tiin 2016 mennessä. 1. Kumppanin parantunut kapasiteetti. 2. Lisääntyneet taidot ja mahdollisuudet verkostoitumiseen ja harmoniseen dialogiin. 3. Kumppanin parantunut tietoisuus ja toiminta vastata ympäröivän yhteisön tarpeisiin. 1. Kumppanit tekevät aloitteita ja jatkavat itsenäisesti kestäviä sosiaalisia hankkeita ja osallistuvat aktiivisesti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden dialogiin ja tasaarvokysymyksiin yhteisöissään. 2. Haavoittuvat ryhmät kokevat kumppanin toiminnan heidän tarpeisiinsa ja ihmisoikeuksien toteutumiseen vastaamisessa myönteiseksi. 1. Kumppaneiden kapasiteetti työskennellä itsenäisesti vuoteen 2016 mennessä on vahvistunut. (Onko kumppaneilla muita rahoituslähteitä kuin Fida? Tulevatko raportit aikataulussa? Kykeneekö kumppani seuraamaan suunnitelmia?) 2. Kumppaneiden hallinnolliset rakenteet ovat kehittyneet vuoteen 2016 mennessä. (Jokainen kumppani pystyy esittelemään organisaatiokaavion, jossa on selkeät toimenkuvat) 1.Koulutetuilla henkilöillä on käytössään uusia maanviljelysmetodeja. 2. Terveyspalvelujen parempi saatavuus ja laatu. 3. Koulutetun terveys- ja sairaalahenkilökunnan määrä on noussut yhteisössä. 4. Kasvanut maataloustuotanto. 1. Osittain myös Fidan tuen loppuessa kumppanit ovat olleet pakotettuja terävöittämään toimintatapojaan: ne kasvavat vaikeuksien myötä. 2. Osa kumppaneista (NK, DMG, PBS ja AoG) ovat linkittyneet hyvin muihin organisaatioihin. Kolme (SNI, SP ja SAI) ovat kansainvälisiä järjestöjä itse. Jordaniassa kumppanijärjestöjen mahdollisuudet ovat laajentuneet hankkeen myötä. KHO tarvitsee silti koulutusta. 3. Jordanian kumppanijärjestöt ja AoG, DMG, ja PBS ovat hyvin aktiivisia. NK käy läpi haasteita ja nähtäväksi jää, missä määrin aktiviteetit jatkuvat. KHO ei ole nyt aktiivinen. Kansainväliset järjestöt jatkavat aktiivisesti toimintaa. 1. Kumppanit Kambodžassa (CGA ja AGC) olivat aktiivisia monissa sosiaalisissa hankkeissa, mutta ovat samaan aikaan hyvin riippuvaisia ulkomaisesta rahoituksesta. Srk-pohjaisessa (CHE) sosiaalisessa työssä oli havaittavissa tässä suhteessa pientä paranemista. Kumppanijärjestö (CGA) toimii verkostoissaan ja foorumeillaan alueellisena mallina ja äänenä Yhteisöpohjaisessa sosiaalisessa työssä. Laosissa hanketiimi ja yhteisön nuoret ovat jatkaneet vahvaa vaikuttamistyötä sosiaalisissa kysymyksissä yhteisössään. Kuitenkin maan erityisluonteen vuoksi heitä ei ole noteerattu eikä virallista organisaatiota ole ollut voitu perustaa. Myanmarissa kumppani teki aktiivista itsenäistä avustustyötä 2015 massiivisen tulvan aikana. Kumppanikirkko on vahva, mutta hanketta toteutetaan erillään siitä. Virallisen järjestön perustaminen on keskustelussa. Kun organisaatiorakenne on kunnossa, tavoitteena on edistää ohjeistusten laatimista yhteisön kehittämiseen. Vietnamissa kumppanin todellinen itsenäisyys ja kestävyys arvioidaan hankkeen päättymisen jälkeen. 2. Vuosiraporteista näkyy, että koulutusten kautta kumppanit ovat tunnistaneet haavoittuvia ihmisryhmiä kuten esimerkiksi vammaiset ja ihmiskaupan uhrit. Kartoittamalla nämä ryhmät, kumppanit ovat pystyneet identifioimaan heidät ja sisällyttämään toimintaansa. 1.Kumppanit ovat pystyneet toteuttamaan ja seuraamaan suunnitelmia ja raportit ovat tulleet ajallaan. Rahoituslähteet arvioidaan vuoden 2016 lopussa. 2. Tietoa ei ole vielä saatavilla. 1. Perunanviljelystä, koeviljelystä ja idätyksestä pidettiin koulutukset ja varastointitilat saatiin valmiiksi. 2. Ultraääni, sydänultraääni, gastrokopia laitteet ja koulutetut lääkärit 5 sairaalassa paransivat diagnoosien laatua. 3. Koulutetut terveys ja sairaalahenkilökunta kylä-ja provinssitason sekä Pyongyangin sairaaloissa. 4. Paikalliset tulokset jäivät tavoitteista; tuotanto maassa laski 11%. VAHVUUDET JA MENESTYSTEKIJÄT Balkanilla kumppaneiden hanketoimijat ovat kehittyneet hankehallinnon kaikilla osa-alueilla. Hankkeiden suunnittelu on ollut osallistavaa ja sitouttanut siten sekä yhteisöt että muut sidosryhmät hankeisiin mukaan. Kumppaneiden verkostoituminen alueen muiden toimijoiden, viranomaisten ja jopa yritystahojen kanssa on mahdollistanut hyödynsaajien tukemisen. Esimerkiksi työllistymiseen on pystytty tarjoamaan kanavia. Kumppanit ovat olleet aktiivisia myös vaikuttamistyössä ja hyvät suhteet hallintoon sekä valtion instituutioihin ovat mahdollistaneet molemmin puolisen jakamisen ja oppimisen hyödynsaajien auttamiseksi. Etelä-Amerikassa kumppanin vahvuutena on ollut strategian tueksi perustettu sosiaalisen toiminnan osasto, joka suunnittelee, valvoo ja raportoi strategian toteutumista kohdealueella. Tämä mahdollistaa tasapainon Fida International Sivu 22 Kehitysyhteistyöohjelman

23 heidän sosiaalisessa työssään. Kumppani on myös ymmärtänyt, että hanketoiminnan jatkuvuuden takaamiseksi omarahoitusta mahdollistavia strategioita ja rakenteita on kehitettävä. Pitkäaikainen kumppanuus on menestystekijä esimerkiksi Itäisessä Afrikassa ja Pohjois-Koreassa. Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa on samoin todettu, että vision jakamiseen ja omistamiseen sosiaalisesta työstä tarvitaan aikaa ja läheistä suhdetta, mistä on alettu nähdä jo tuloksia. Kaikilla alueilla vahvuutena nähdään myös koulutetut ja kokeneet työntekijät, koska he saavat rakennettua hyvät suhteet yhteisöjen jäseniin. Esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa hanketoimijoiden temaattinen osaaminen todetaan hyväksi. Etelä-Aasiassa evaluoitiin kaksi kumppania eikä mitään hälyttävää löytynyt, mikä kertoo tasaisesta ja vahvasta toiminnasta. HAASTEET, EPÄONNISTUMISET JA KEHITTÄMISALUEET Taloudellinen omavaraisuus ovat yleisin haaste kumppaneiden suhteen. Balkanilla yleisesti hidas tai jopa negatiivinen talouskasvu vaikeuttaa tilannetta, etenkin kun kumppaneiden pienuuden vuoksi taloudellinen kapasiteetti on muutenkin pieni. Myös vapaaehtoisten rekrytointi on välillä hankalaa ja hankehenkilökuntaa on tarpeisiin nähden liian vähän. Etelä-Aasian kumppaneiden taloudelliset resurssit ovat myös rajalliset. Itäisessa Afrikassa kumppanit ovat sopimuksissa luvanneet omarahoitusta hankkeisiin, mutta eivät välttämättä ole toteuttaneet sitoumuksiaan. Kumppaniyhteisöissä Etelä-Amerikassa ja Itäisessä Afrikassa tapahtuu välillä suuria muutoksia kirkkokuntien johdossa. Mikäli sosiaalisen toiminnan osuutta ei saada kirjatuksi pitkäaikaisiin ohjelmakokonaisuuksiin, se voi helposti jäädä muutosten jalkoihin. Myönteistä kehityksessä on se, että kaikissa kohdemaissa Etelä-Amerikassa kyseinen ongelma on ennakoitu, ja sosiaalisen työn suunnitelmat ovat kirjattuina toimintasuunnitelmiin. Kirkkokuntien suuruus on vahvuus mahdollistaen laajan vaikuttamistyön, mutta toisaalta se myös vaikeuttaa sosiaalisen toiminnan nopeaa leviämistä kaikkiin kumppaniyhteisön seurakuntiin. Toisaalta kumppaniorganisaatioiden sisällä tiedonkulku ja osaamisen jakautuminen sosiaalisen työn vastuullisten ja kirkon johdon välillä on osoittautunut haasteelliseksi isojen kumppaneiden kanssa. Toiminta hauraissa valtioissa on haasteellista. Lähi-Idän ja Keski-Aasian alueella tämä näkyy esimerkiksi Afganistanissa, missä huolimatta hyvästä yhteydestä kumppaniin, hankkeen aloitus on viivästynyt valtion byrokratian vuoksi. Vaikka pitkäaikainen kumppanuus on vahvuus, liian pitkät hankkeet eivät välttämättä ole hyödyllisiä vaan kasvattavat riippuvuutta ja kumppaneiden oma sitoutuminen sosiaaliseen työhön voi olla heikkoa. OPITUT ASIAT Verkostoituminen ja varainhankinnan koulutukset ovat tärkeitä työn jatkuvuuden kannalta muun muassa Balkanilla. Kumppaneiden on opittava nostamaan esiin yhteisönsä haavoittuvia ihmisryhmiä ja kertomaan myös tuloksista. Itäisessä Afrikassa nähdään, että kirkkojen on alettava tavoitella rahoitusta ja aloitettava tuloja synnyttäviä aktiviteetteja taatakseen hankkeiden kestävyyden. Vaikka hanketoiminta on kansallisten omistuksessa Etelä-Amerikassa, ja he toteuttavat työnsä itsenäisesti, toivomuksena on jatkoyhteyden säilyttäminen myös tulevaisuudessa Fidan kanssa exit strategian toteuttamisessa. Samalla kumppani haluaa olla mukana Etelä-Etelä yhteistyössä. Etenkin hauraissa maissa on kumppanivalintaan kiinnitettävä erityistä huomiota. Yhteinen visio työstä on jaettava. Yhteyden rakentaminen kumppanin ja valtion virastojen kanssa on aikaa vievää, mutta se on havaittu erittäin hyödylliseksi. Kumppanuuksia ja hankkeita lopetettaessa on opittu, että hankkeen on oltava kumppanin kokoinen ja alusta saakka kumppanilla on oltava vahva omistajuus ja suunnitelma itsenäiselle toiminnalle rahoituksen päätyttyä. Koulutusteemojen on oltava relevantteja kunkin alueen ja yhteisöjen haavoittuvien ryhmien kannalta. Fida International Sivu 23 Kehitysyhteistyöohjelman

24 3.4. Läpileikkaavat teemat Läpileikkaavien tavoitteiden toteutumista Ohjelmassa seurattiin ja raportoitiin hanke- ja aluetasoilla. Sukupuolten välinen samanarvoisuus, naisten ja tyttöjen, vammaisten ihmisten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien kuten HIV-positiivisten elämänlaadun parantuminen, ympäristö- ja ilmastonmuutos sekä kulttuuri ja rauhanrakentaminen huomioitiin kaikkea toimintaa ohjaavina tavoitteina. Alueohjelmissa seurattiin kumppaneiden osallistumista läpileikkaavien teemojen tavoitteiden saavuttamiseen. Raporteista ilmenee, että kumppaneiden tietoisuus läpileikkaavista teemoista on kasvanut, ja koulutusaloite/pyyntö yhteisölle tärkeistä teemoista saattaakin tulla heiltä. Temaattisten erityishankkeiden kuten vammaishankkeiden sekä ympäristö- ja ruokaturvahankkeiden tulokset ja vaikutukset lisäsivät valtavirtaistamiseen liittyvää erityisosaamista ja edesauttoivat läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamista koko Ohjelman osalta. Vuosiraportoinnissa selvitettiin, missä määrin läpileikkaavat teemat olivat osa hanketoimintaa. Suurimmassa osassa hankkeita otettiin kaikki läpileikkaavat teemat huomioon vähintään tietoisuutta lisäävinä koulutuksina. Läpileikkaavilla teemoilla oli useissa hankkeissa vahva tai erityispainotus (taulukko 12). Gender eli sukupuolten välinen samanarvoisuus painottui vahvimmin. Se oli otettu Ohjelman tärkeimmäksi läpileikkaavaksi teemaksi ja otettavaksi huomioon kaikessa toiminnassa ja kaikilla tasoilla. Muiden valtavirtaistamisteemojen osalta tähdättiin joustavaan kattavuuteen eli siihen, että hankkeissa oltiin tietoisia kaikista tavoitteista ja niitä sovellettiin alueiden toiminnan painopisteisiin, hankkeen luonteeseen ja tavoitteisiin soveltuvalla tavalla. Vaikka läpileikkaavat teemat olivat vahvasti mukana useimmissa hankkeissa, monilla alueilla hankkeissa on vielä kehitettävää siinä, miten ne integroidaan osaksi oikeusperustaista vaikuttamistyötä. TAULUKKO 12. Läpileikkaavat tavoitteet hankkeissa alueittaiset prosenttiosuudet* hankkeista, joissa teeman osalta vahva tai erityispainotus Alue Hankkeiden määrä Gender Vammaiset henkilöt HIV/AIDS Ympäristö ja ilmaston muutos Rauhan-rakenta-minen Kulttuuri Länsi-Balkan Etelä-Amerikka Lähi-Itä ja Keski-Aasia Itäinen Afrikka Kaakkois- Aasia 7 29% 0% 0% 0% 57% 0% 1 100% 100% 100% 0% 100% 100% 20 45% 40% 5% 20% 10% 15% 8 50% 63% 38% 25% 13% 13% 8 75% 38% 0% 25% 25% 13% Etelä-Aasia 15 67% 27% 27% 47% 40% 40% Itä-Aasia - N/A N/A N/A N/A N/A N/A Kaikki/ Osuus hankkeista 59 54% 36% 15% 25% 27% 20% *Laskelmissa ei ole tietoja kaikista hankkeista eikä alueista. Siksi tiedot ovat suuntaa antavia. Fida International Sivu 24 Kehitysyhteistyöohjelman

25 GENDER Sukupuolten välinen samanarvoisuus on ollut jo Fidan aikaisemmissa kehitysyhteistyöohjelmissa painopisteenä. 54 % tämän ohjelmakauden hankkeista arvioi, että raportointivuonna gender-tasapaino on ollut hankkeen tavoitteena vahvasti tai erityispainotuksena. Toiminnan tulokset ja vaikutukset näkyvät kumppaniorganisaatioissa ja niiden toiminnassa sekä yhteisöissä (taulukko 13). TAULUKKO 13. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta - gender VAIKUTUKSIA KUMPPANIORGANISAA- TIOSSA JA HANKETOIMINNASSA Balkanilla kumppanit ovat sisällyttäneet genderasiat manuaaleihinsa, koulutuksiinsa ja aktiviteetteihinsa. Etelä-Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa naisten mukanaolo on lisääntynyt kumppaniyhteisöjen toiminnan vastuuhenkilöinä. Itäisessa Afrikassa kumppanit ovat tulleet tietoisiksi ja hyväksyneet sukupuolten välisen tasa-arvon toiminnoissaan. Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa gender-koulutusta on annettu myös miehille ja on löydetty uusia tapoja edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, mm. äiti-tytär-suhteissa, seksuaalikasvatuksessa ja perheväkivallan ehkäisemisessä. Kaakkois-Aasiassa tietoisuus tyttöjen haavoittuvuudesta ihmiskaupassa on lisääntynyt. VAIKUTUKSIA YHTEISÖISSÄ Selkeimmin myönteiset muutokset näkyvät romaani-yhteisöissä, missä naiset ja tytöt ovat tulleet tietoisiksi ihmisarvostaan ja oikeuksistaan ja löytäneet mahdollisuuksia osallistua myös yhteisönsä päätöksentekoon. Etelä-Amerikassa naisten tekemän sosiaalisen työn arvostus on kasvanut eri yhteisöissä. Itäisessä Afrikassa sukupuolten välinen epätasaarvo on alettu tunnistaa köyhyyden yhdeksi pääsyyksi. Tadzikistanissa on tultu tietoisiksi epätasa-arvoisista kasvatusmenetelmistä ja niitä on alettu kyseenalaistaa mm. järjestämällä Turvallisia tapoja sukupuolten väliselle nuorten keskinäisille kohtaamiselle. Intiassa hankeyhteisössä naiset ovat alkaneet kohdella kotona tyttöjä samoin kuin poikia. HYÖDYNSAAJIEN MÄÄRÄ Milloshevassa Kosovossa 40 naista on hyötynyt viikottaisista tapaamisista ja ompelukursseista. 61% Perun kumppanin koulutustilaisuuksissa olleista olivat naisia. Tadzikistanissa hankkeen aktiviteetteihin osallistujista 70% on naisia. Afganistanissa kumppanin palkkaamista työntekijöistä on 50% naisia. Laosissa Shine Hope and Strength kursseille osallistui 81 opiskelijaa, joista 41 tyttöjä. Kurssilla vahvistettiin omaa sukupuoli-identiteettiä ja rohkaistiin kunnioittamaan vastakkaista sukupuolta. Pohjois- Laosissa genderin suhteen hyödynsaajia oli VAMMAISET HENKILÖT Erityiset vammaishankkeet Tangassa Tansaniassa ja Da Nangissa Vietnamissa toivat organisaatiolle vahvaa ruohonjuuritason osaamista ja ovat siten edesauttaneet vammaisten ihmisten huomioon ottamista kaikilla toiminta-alueilla ja hankkeissa. Tämä kaksitahoinen lähestymistapa on osoittautunut Fidan Ohjelmatyön vahvuudeksi, mikä tuki kumppanien ja yhteisöjen voimaantumista. Vammaistyön haasteena on edelleen tuoda viralliset vammaislinjaukset osaksi hankkeiden käytäntöä ja tukea vammaisia henkilöitä oikeudenhaltijoina. 36 % hankkeista arvioi vammaisasioiden olevan mukana toiminnassa vahvalla tai erityispainotuksella. Raportointivuoden tuloksia eri hankkeissa esitellään seuraavassa taulukossa: Fida International Sivu 25 Kehitysyhteistyöohjelman

26 TAULUKKO 14. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta - vammaiset henkilöt VAIKUTUKSIA KUMPPANIORGANISAA- TIOSSA JA HANKETOIMINNASSA Balkanilla kumppaneilla on inklusiivinen toimintatapa kaikenlaisista taustoista tulevien ihmisten auttamiseksi. Vammaiset lapset ja nuoret huomioidaan ja heitä ei eristetä muista ikäisistään. Etelä-Amerikassa kumppanit ovat keskittyneet esteettömyyden parantamiseen ja vammaisten lasten ja nuorten urheiluharrastusten mahdolistamiseen. Itäisessä Afrikassa kumppanit ovat kouluttaneet viittomakielen tulkkeja sekä tukeneet vammaisia lapsia. MECA-alueen kumppaneiden tietotaito vammaisuuteen liittyen on parantunut. Heidän asenteensa on myös muuttunut. Kaakkois-Aasiassa on keskitytty kumppaneiden kouluttamiseen vammaisiin liittyvissä asioissa. Etelä-Aasian kumppanit keskittyivät myönteisen ilmapiirin luomiseen vammaisille. VAIKUTUKSIA YHTEISÖISSÄ Kouluttajat Etelä-Amerikassa korostavat niin kaikkien kunnioittamista ja arvostamista kuin hankkeiden kehittämistä vammaisia palveleviksi. Vammaisuuden stigma pienentynyt Itäisen Afrikan kohdeyhteisöissä. Tiedot ja taidot vammaisuuden kohtaamiseen ja ehkäisemiseen ovat parantuneet MECA-alueella. Myös vammaisten lasten integrointi kouluun on parantunut. Vapaaehtoiset ja nuoret ovat aktivoituneet vammaisten kohtaamisessa ja auttamisessa Kaakkois- Aasiassa. Vammaiset nuoret priorisoitiin hankkeissa ja heidän mahdollisuuksiaan koulutukseen parannettiin stipendien avulla Etelä-Aasiassa. HYÖDYNSAAJIEN MÄÄRÄ MECA-alueella oli 120 suoraa vammaista hyödynsaajaa ja 185 uutta vammaista lasta uudessa ohjelmassa epäsuoraa hyödynsaajaa (5430) ja 1700 (5440). Kaakkois-Aasian vammaiset hyödynsaajat hankkeittain: 12 (5162), 40 (5163), 73 (5164), 66 (5501) and 10 (PWD training). HIV JA AIDS Ohjelmassa HIV/AIDS-näkökulma pyritään nostamaan esiin kaikessa hanketoiminnassa, vaikka se ei kaikilla alueilla ole yhtä suuri ongelma. Teema on erityisesti mukana alueellisissa vaikuttamistyön hankkeissa ja nuorille suunnatuissa ohjelmissa. Hankkeet raportoivat seuraavia tuloksia (taulukko 15): TAULUKKO 15. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta HIV/AIDS VAIKUTUKSIA KUMPPANIORGANISAA- TIOSSA JA HANKETOIMINNASSA VAIKUTUKSIA YHTEISÖISSÄ HYÖDYNSAAJIEN MÄÄRÄ Länsi-Balkanilla ei akuuttia tarvetta, mutta kumppaneiden tietoisuutta lisättiin kahdessa hankkeessa. Etelä-Amerikassa aihetta koskevia opetusmateriaaleja on päivitetty. MECA-alueella Tadzikistanin kumppanilla on pitkään ollut HIV/AIDS koulutuksia, minkä johdosta kumppaneilla on merkityksellinen rooli taistelussa HIV/AIDS vastaan. Kaakkois-Aasiassa kumppanit ovat hyväksyneet aiheen koulutusmateriaaleihin ja järjestäneet aktiviteetteja. Etelä-Aasiassa kumppanin asiakkaille tarjottiin lääketieteellistä tukea (5039). Länsi-Balkanin hankkeissa yhteisöjen jäseniä koulutettiin aiheesta CHE-koulutusten yhteydessä (5470, 5093). Boliviassa järjestettiin koulutuksia oppilaitoksissa, kyläyhteisöissä ja armeijan varuskunnissa. MECA-alueella Tadzikistanissa koulutettujen terveyskouluttajien ansiosta HIV/AIDS koulutus voi jatkua ja saavuttaa enemmän ihmisiä. Vapaaehtoiset ovat olleet mukana kohdekoulujen koulutuksen järjestämisessä Kaakkois-Aasiassa. Nuoret, opettajat ja yhteisön jäsenet ovat osallistuneet kampanjoihin. Etelä-Aasiassa naiset ja paikalliset viranomaiset ovat olleet mukana koulutuksissa (5039). MECA-alueella 9856 ihmistä ja 80 terveystyöntekijää sai luotettavaa tietoa HIV/AIDS:sta (5320) Kaakkois-Aasiassa suoria hyödynsaajia oli 550 (5162) sekä 8 ja 21 (5164). Fida International Sivu 26 Kehitysyhteistyöohjelman

27 YMPÄRISTÖ JA ILMASTONMUUTOS Läpileikkaavina teemoina ympäristö ja ilmastonmuutos olivat vahvasti esillä hankkeiden toiminnassa ja koulutuksissa. Tavoitteena oli lisätä ihmisten tietoisuutta ympäristökysymyksistä ja auttaa ennaltaehkäisemään ja sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Yhteisökehityshankkeissa pääteemoja olivat ympäristöstä huolehtiminen, vesi ja sanitaatio, puidenistutus ja luonnonsuojelu. Hankkeista 25 %:lla ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvät asiat olivat mukana vahvalla tai erityispainotuksella. Se on samaa tasoa edellisvuoteen verrattuna. Esimerkkejä vaikutuksista on taulukossa 16. TAULUKKO 16. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta ympäristö ja ilmastonmuutos VAIKUTUKSIA KUMPPANIORGANISAA- TIOSSA JA HANKETOIMINNASSA Länsi-Balkanin kumppaneiden tietoisuus on lisääntynyt ja he huomioivat ympäristölliset kysymykset hyvin ja konkreettiset muutokset näkyvät toiminnassa. Itäisessä Afrikassa kumppanit ovat toivoneet ruokaturvakoulutusta ja tuhannet ovat osallistuneet niihin. Ympäristökysymykset ovat näin ollen relevantteja ja tärkeitä alueella. MECA-alueen kumppaneiden tietoisuus ympäristöasioissa ja jätteen lajittelussa on parantunut. Kaakkois-Aasian kumppaneiden kiinnostus aiheeseen on kasvanut. Etelä-Aasiassa kumppanin panostus ympäristön siivouskampanjaan on saanut arvostusta kunnan taholta. VAIKUTUKSIA YHTEISÖISSÄ Etelä-Amerikassa lapsia ja nuoria on kannustettu kierrättämään tavaroita ja lajittelemaan roskia. Tämä on eräs pääkiinnostuksen kohteista Itäisen- Afrikan kouluissa, yhteisöissä ja hankkeissa. Yliopisto-opiskelijat, potilaat sekä yhteisöt ovat päässeet kokemaan uusiutuvan energian ja jätteen lajittelun mahdollisuudet MECA-alueella. Kaakkois-Aasian kohdeyhteisöt ovat saaneet koulutusta ympäristöön ja ilmaston muutokseen liittyen. Etelä-Aasiassa puiden kaataminen ja polttaminen on vähentynyt (5032). HYÖDYNSAAJIEN MÄÄRÄ Kaakkois-Aasiassa 4118 suoraa hyödynsaajaa (5163). 429 käymälää ja 58 kaivoa perustettu vuonna 2015 (5190). RAUHANRAKENTAMINEN Erityisesti alueilla, joissa työskennellään monietnisessä ja -uskonnollisessa ympäristössä, rauhanrakentaminen on ollut osa hanketoimintaa enenevässä määrin toimintavuonna. Seuraavassa esimerkkejä harmonisten suhteiden saavuttamisesta (taulukko 17): TAULUKKO 17. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta - rauhanrakentaminen VAIKUTUKSIA KUMPPANIORGANISAA- TIOSSA JA HANKETOIMINNASSA Länsi Balkanilla kumppanit kunnioittavat kaikkia ihmisiä ja rakentavat sovintoa ja rauhaa ruohonjuuritasolla. Etelä-Amerikan kumppaneita on koulutettu perheväkivaltaan ja kiusaamiseen liittyen. MECA-alueen kumppanit ovat valmistelleet työpajamateriaaleja, tehneet haastatteluja ja valinneet erilaisia kohderyhmiä aiheeseen liittyen. Kaakkois-Aasiassa kumppaneiden kiinnostus aihetta kohtaan on kasvanut. VAIKUTUKSIA YHTEISÖISSÄ Länsi-Balkanin hankkeet ovat avoimia eri etnisistä ja uskonnollisista taustoista tuleville ihmisille, joten se opettaa heitä elämään yhdessä. Romanilasten ja entisten rikollisten tulevaisuus on valoisampi, mikä ehkäisee konflikteja. Etelä-Amerikassa naisten asema on parantunut perheväkivallasta kouluttamisen ansiosta. Lapset oppivat kunnioittamaan vanhempiaan. Kaakkois-Aasian ovat yhteisöt saaneet moraalisia oppitunteja sukupuoleen ja perheväkivaltaan liittyen. Keskinäinen kunnioitus on kasvanut Etelä-Aasian yhteisöissä: eri väestöryhmien sopuisa yhdessä- HYÖDYNSAAJIEN MÄÄRÄ N/A Fida International Sivu 27 Kehitysyhteistyöohjelman

28 Etelä-Aasiassa tiimityöskentely ja keskinäinen kunnioitus ovat luoneet hyvät suhteet paikallisen henkilöstön välille. elo Mumbain slummeissa ja kyläläisten omanarvontunto ja solidaarisuus muita kohtaan on parantunut. Yhteisön kapasiteetin kehittämisohjelmasta taas sanottiin, että 5031 on parantanut kyläläisten omanarvontuntoa ja solidaarisuutta muita kohtaan. KULTTUURI Fidan hanketoiminnassa kulttuuri läpileikkaavana tavoitteena tukee hanketoimijoiden paikallisen kulttuurin tuntemusta ja kunnioittamista sekä toisaalta auttaa heitä tunnistamaan ihmisarvoa ja -oikeuksia loukkaavia traditioita. Samalla yhteisöjä rohkaistaan ylläpitämään omaa kulttuuriaan ja kieltään. Vähintään viidesosa hankkeista arvioi, että kulttuuri on vahvasti tai erityispainotuksella esillä toiminnassa. Esimerkkejä kulttuurisista teemoista hankkeissa alla (taulukko 18): TAULUKKO 18. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta kulttuuri VAIKUTUKSIA KUMPPANIORGANISAA- TIOSSA JA HANKETOIMINNASSA Länsi-Balkanilla kumppaneiden kulttuuritietoisuus on hyvä ja sitä hyödynnetään esimerkiksi romanityössä. Etelä-Amerikassa koulutusta annettu espanjankielen lisäksi quechuan ja guaranin intiaanikielillä. MECA-alueen hankkeet huomioivat paikallisen kulttuurin lasten kasvatukseen liittyvissä koulutuksissa. Kaakkois-Aasian hankkeisiin on sisällytetty kulttuurisensitiivisyys (5500). Etelä-Aasian kumppaneiden kulttuurisesti relevantit taidot ja materiaalit ovat parantuneet terveyskasvatukseen liittyen (5126). VAIKUTUKSIA YHTEISÖISSÄ Etelä-Amerikassa syrjäiset maaseutukylät hyötyvät intiaanikielen käytöstä. MECA-alueella kurdialueen opettajat saavat käyttää paikallista hawramin kieltä ryhmätöissä ja koulutuksissa. Oppilaiden koulutuksiin on otettu mukaan perinteisiä tansseja, lauluja ja urheilulajeja (5162) Kaakkois-Aasiassa. Etelä-Aasian lapset saavat koulutusta omalla äidinkielellään, mistä johtuen osallistuminen on kasvanut ja oppiminen parantunut (5462). HYÖDYNSAAJIEN MÄÄRÄ N/A Fida International Sivu 28 Kehitysyhteistyöohjelman

29 4. ALUEOHJELMAT Fidan kehitysyhteistyöohjelman toteuttaminen, johtaminen, taloushallinto ja laadunvalvonta tapahtuvat alueilla aluepäälliköiden ja aluejohtajien toimesta. Alueohjelmilla pyritään tukemaan hankkeiden ja hanketoimijoiden verkostoitumista parhaiden käytäntöjen ja hyvien hankehallinnon ratkaisujen jakamiseksi alueen hankkeiden välillä. Jokaisella alueella hankkeiden tavoitteet nousevat kuitenkin kunkin kumppanin ja paikallisten yhteisöjen omista voimaantumisen tavoitteista sekä yhteistyömaan omista kehityspoliittisista strategioista. Seuraavat aluekatsaukset kuvaavat sitä, miten alueohjelmat saavuttivat tavoitteittaan Länsi-Balkan Vuodesta 2014 lähtien alueohjelman välittömänä tavoitteena on ollut motivoida ja mahdollistaa paikallista kumppania tarttumaan sosiaalisiin ja taloudellisiin haasteisiin kuten korruptioon ja työttömyyteen - joita sodanjälkeinen alue on kohdannut Jugoslavian hajoamisen jälkeen. Kumppaneita on autettu sosiaalisen kehityksen strategioiden luomisessa vuosina Kumppaneilla on ollut aktiivinen ja itsenäinen rooli yhteisökeskusten ja muiden aktiviteettien hallinnoinnissa ja toteuttamisessa. Länsi-Balkanin alueohjelmassa oli 7 hanketta. Hankkeista päättyi yhtä vaille kaikki vuoden 2015 lopussa ja toimintavuoden aikana suoria hyödynsaajia oli lähes Epäsuoria hyödynsaajia voidaan arvioida olleen noin henkilöä. Kahdentoista vuoden aikana tapahtui merkityksellisiä muutoksia ja voimaantumista Albanian, Bosnia- Hertsegovinan ja Kosovon yhteisöissä. Ohjelman kehitystavoitteena kuluneella kaudella oli tukea syrjäytyneiden ja haavoittuvien ihmisryhmien elämänlaadun paranemista. Hyödynsaajina oli romaaneja, vankeja ja ihmiskaupan uhreja. He ovat saaneet äänensä kuuluviin ja mahdollisuuden kunnolliseen koulutukseen ja parantuneeseen toimeentuloon. Ihmisten elämässä on tapahtunut merkittävä muutos, erityisesti naisten sekä lasten ja nuorten parissa. Vanhemmat ovat alkaneet ymmärtää koulutuksen tärkeyden. Koulunkäynti nousi Albanian romaniyhteisöissä 40 prosentista 79 prosenttiin ja Bosniassa 50 prosentista 100 prosenttiin. Hankkeita oli jo aiemmin kaavailtu päätettäväksi Albanian ja Bosnia-Hertzegovinan osalta, mutta määrärahaleikkaus vahvisti päätöksen. Kosovon Milloshevan hankkeelle päättäminen tuli yllätyksenä ja aiheutti huolta kumppanissa. Näyttää kuitenkin siltä, että kirkko kykenee jatkamaan työtä. Hankkeiden alusta alkaen on pyritty vahvistamaan kumppaneiden kapasiteettia ja omistajuutta työstä, jotta hankkeiden päättymisen jälkeen paikalliset kumppanit ovat kykeneviä jatkamaan työtä. Paikallinen henkilöstö on voimaantunut ja oppinut hankehallinnollisia taitoja yhteisöjensä haavoittuvien ihmisryhmien tarpeiden kohtaamiseksi. Kumppanit kykenevät hankkimaan varoja paikallisesti ja kantamaan vastuuta työstä yhteisön ihmisten kanssa. Miehiä, naisia ja nuoria on valmennettu vapaaehtoistyöntekijöiksi yhteisöissään. Jokaisessa viidessä hankkeessa on yhteisöt ovat perustaneet järjestön. Yhteisön ihmiset ovat ymmärtäneet yhteistyön arvon ja siksi työ jatkuu jopa hankkeen päätyttyä. Fidan kumppaneiden hankkeet ovat edesauttaneet tukiverkoston perustamista Balkanin alueille. Verkosto mahdollistaa koulutuksen ja materiaalien päivitysten jakamisen alueiden kesken yhteisökehitystyön parantamiseksi. Fidan oma kummilapsihanke jatkuu ja sitä on vahvistettu. Valmistelut kummilasten määrän reiluun nostamiseen aloitettiin vuonna Laajalla markkinointikampanjalla saatiin kerättyä 350 uutta kummia alueen lapsille. Näin ollen alueella olevien tuettujen kummilasten ja heidän perheidensä lukumäärä on yhteensä 600. Kummien lahjoitukset kattavat kussakin hankkeessa kahden ihmisen palkan kuukauden ajalta. Kumppanihenkilöstö on osoittanut suurta omistautuneisuutta ja on sitoutunut yhteisön voimaannuttamiseen. He ovat päättäneet jäädä hankkeisiin, vaikka eivät tiedä, mistä kunkin kuukauden palkka tulee. Fida International Sivu 29 Kehitysyhteistyöohjelman

30 4.2. Etelä-Amerikka Alueohjelman hanketoiminnan kehitystavoitteena oli paikallisen kumppanin voimaannuttaminen sosiaaliseen vastuuseen ja kohdemaina olivat Bolivia, Paraguay ja Peru. Vuosi 2016 on nykyisen hankkeen viimeinen toimintavuosi. Sen mukaisesti noudatettiin jo vuonna 2015 kumppanien kanssa yhdessä laadittua exit-strategiaa. Hanketoiminnan suoria hyödynsaajia oli yhteensä noin , ja epäsuoria hyödynsaajia noin Suurimpana hyödynsaajaryhmänä olivat eri oppilaitosten opiskelijat, joiden keskuudessa kumppaniyhteisön edustajat toteuttivat erilaisia opetustilaisuuksia osana itsenäistä hanketyötään. Vuonna 2015 hankekumppanit solmivat useita eri yhteistyösopimuksia paikallisten viranomaisten kanssa. Enemmistö yhteistyösopimuksista tehtiin opetusalan edustajien kanssa. Tämä mahdollisti hankkeen eri koulutuspakettien opettamisen alueen eri oppilaitoksissa. Valtavirtaistamiseen liittyvien teemojen osalta toiminta painottui pääasiallisesti gender-työhön. Muita aiheita olivat HIV/AIDS, vammaiset henkilöt sekä kulttuuri. Kumppaniyhteisöjen laajuus ei mahdollistanut kaikkien teemojen nopeaa valtakunnallista työstämistä. Kumppanit keskittyivät toimimaan itselleen relevantin teeman mukaisesti. Koska vuosi 2016 tulee olemaan yhteisen hanketoiminnan viimeinen jakso, jokainen kumppani on pyrkinyt löytämään ja kehittämään omaa hankerahoitustaan tukevia rakenteita. Jokainen yhteistyökumppaneista on vakuuttanut, että Fidan välittämän taloudellisen tuen päättyminen ei tarkoita kumppanin oman sosiaalisen toiminnan päättymistä Itäinen Afrikka Ohjelman kehitystavoitteena oli oikeudenmukainen ja turvallinen kansalaisyhteiskunta, joka huolehtii haavoittuvien ryhmien erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Välittömänä tavoitteena oli oikeudenmukainen, turvallinen ja välittävä kirkko, joka vaikuttaa yhteisöjen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Viidessä kohdemaassa on kuusi kumppaniseurakuntaa, joilla on yhteensä yli kahdeksan miljoonaa jäsentä, joilla on merkityksellinen rooli tuhansissa yhteisöissä. Ohjelman pääteemana oli turvata lasten ja nuorten tulevaisuus ja tukea heitä sitä kautta tulemaan itsekin positiivisiksi muutoksentekijöiksi. Alueella toteutettiin kahtakymmentä hanketta vuonna 2015, joista 6 oli alueellisia ohjelmia. Yhteistyömaita olivat Burundi, Etiopia, Kenia, Tansania ja Uganda. Alueen hankkeiden suorina hyödynsaajina oli noin ihmistä, mutta epäsuoria hyödynsaajia on yli 1,6 miljoona ihmistä. Suurin osa hyödynsaajista on perheitä, lapsia ja naisia. Parannukset hyödynsaajien asemassa ja hyvinvoinnissa olivat selkeitä käytännön muutoksia, kuten koulutusmahdollisuuksien ja elinolosuhteiden paranemista. Lasten kerhot ja nuorten koulutuskeskukset lisäsivät lasten ja nuorten koulutukseen osallistumista. Aliravitsemuksen vähentyminen ja paremmat sadot kuivilla alueilla paransivat hyödynsaajien terveyttä. Vuoden 2015 aikana jotkut kumppaneista kävivät läpi johtamismuutoksia ja aloittivat strategisen suunnittelun. Tansaniaan perustettiin lasten parlamentti, jolla on puheillepääsy Tansanian parlamentissa. Fida International Sivu 30 Kehitysyhteistyöohjelman

31 4.4. Lähi-itä ja Keski-Aasia Ohjelma on jatkanut työtään poliittisen kuohunnan ja alueellisen epävakauden keskellä. Lisähaastetta työlle toivat vuodelle 2016 kohdistuneet budjettileikkaukset ja niistä seurannut kolmen hankkeen odottamaton päättäminen. Alueohjelman kehitystavoitteena oli paikallisten yhteisöjen parantunut hyvinvointi. Välittömänä tavoitteena oli voimaantuneet kumppanit, joilla on positiivinen vaikutus perheiden, yhteisöjen ja ympäristön hyvinvointiin. Raportointivuoden aikana hankkeita oli yhteensä kahdeksan kaksi alueellista hanketta, kaksi yhteisökehityshanketta, yksi haavoittuviin lapsiin kohdistuva hanke, kaksi terveyshanketta ja yksi toimeentuloon ja ruokaturvaan keskittyvä hanke. Yhteistyömaita tai -alueita olivat Afganistan, Irak, Jordania, Palestiinalaisalueet ja Tadzikistan. Hyödynsaajia oli yhteensä noin Niistä oli suoria hyödynsaajia. Suurimmat suorien hyödynsaajien määrät olivat hankkeissa, jotka keskittyivät terveyteen (8 500), toimeentulo ja ruokaturvaan (5 300) ja yhteisökehityshankkeet (3 500). Hyödynsaajien suurin yhteismäärä oli yhteisökehityshankkeissa (24 500) ja terveyshankkeissa (22 500). Hankkeet paransivat hyödynsaajien elämää lastenkasvatus-, pienyrittäjyys-, terveys-, elämäntaito- ja psykososiaalisentuen koulutusten kautta. Pääryhmiä olivat lapset, naiset ja vammaiset henkilöt. Psykososiaalisen tuen alueellisessa hankkeessa tuotettiin Life Skills -materiaali arabiaksi Nyyti Elämäntaitokurssimateriaalin pohjalta, liite 4b. Onnistuneeksi lähestymistavaksi havaittiin paikallisen kielen käyttäminen ja sensitiivisyys aiheiden kanssa, joita pidetään tabuina. Tiimityö ja hyvät suhteet paikallisiin viranomaisiin olivat tärkeitä. Paikallinen omistajuus sekä verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa nähtiin avaimena onnistumiselle. Opetushenkilöstöön keskittyminen moninkertaisti vaikutuksen ja lisää tulosten kestävyyttä. Kestävyyteen liittyviä haasteita käsiteltiin kumppaneiden kanssa, joilla ei ollut juuri lainkaan omarahoitusta Kaakkois-Aasia Ohjelman kehitystavoitteena oli kansalaisyhteiskunnan vahvistunut rooli yhteisöjen holistisessa muutoksessa. Välittömänä tavoitteena oli kumppaneiden voimaannuttaminen positiivisten muutosten aikaansaamiseksi kohdeyhteisöissä. Alueella oli kuusi maakohtaista hanketta ja kaksi alueellista ohjelmaa, jotka pyrkivät tukemaan ja laajentamaan maatason työtä. Hanketoiminnan suoria hyödynsaajia oli yhteensä noin , ja epäsuoria hyödynsaajia noin Yhteistyömaina olivat Kambodža, Laos, Myanmar ja Vietnam. Kaikissa maissa keskitytään yhteisökehitykseen, mutta alueella on myös joitakin temaattisia eroja. Vietnamissa toimi vammaishanke ja Laosissa taas keskitytään vahvasti nuoriin. Näissä kahdessa maassa virallisina kumppaneina olivat valtionhallinnon ministeriöt, vaikka toiminnallisina kumppaneina olivatkin kansalaisyhteiskunnan rekisteröidyt tai rekisteröitymättömät yhteisöt. Yhteisöjen kapasiteettia vahvistetaan, jotta niiden omistajuus hankkeista vahvistuu ja tulosten kestävyys pitkällä aikavälillä varmistuu. Ihmisoikeusperustainen toimintatapa on joissakin alueen maissa sensitiivinen aihe. Kaikilla hankkeilla on kuitenkin selkeät suunnitelmat ja kehitystavoitteet, jotka tähtäävät oikeuksien toteutumiseen ruohonjuuritasolla. Voimassa olevia valtioiden lakeja, yhteistyötä ja yhteisymmärrystä paikallisten viranomaisten kanssa hyödynnetään asioiden eteenpäinviemiseksi. Fida International Sivu 31 Kehitysyhteistyöohjelman

32 Vuonna 2015 hankkeita toteutettiin alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. Ohjelman tulokset ja vaikutukset hyödynsaajien tasolla olivat pääsääntöisesti kestäviä ja hankkeen tai kumppanin jatkuvasta läsnäolosta riippumattomia. Toisaalta toimintakumppaneiden kapasiteetin vahvistuminen on haaste taloudellisen riippuvuuden vuoksi, sillä hankkeet toteutetaan suurelta osin lahjoitusten varassa ja kumppaneiden taloudellinen panostus on ollut pientä. Hanketiimien, toimintakumppaneiden ja yhteisöjen sitoutuminen ja motivaatio työhön on hyvä ja suhde hankkeisiin sekä kohdeyhteisöihin terve Etelä-Aasia Ohjelman kehitystavoitteena oli haavoittuvien ryhmien ja yhteisöjen elämänlaadun parantuminen. Välittömänä tavoitteena oli voimaantuneet kumppanit, jotka toteuttavat relevanttia, tehokasta ja kestävää työtä. Ohjelma sisältää yksitoista hanketta seitsemässä maassa. Ohjelman kaksi suurta teemaa ovat yhteisökehityshankkeet, joissa parannetaan hyödynsaajien terveystietoa, koulutusmahdollisuuksia ja ympäristötietoutta, sekä haavoittuvien ihmisryhmien hankkeet, joissa hyödynsaajat ovat pääosin naisia, lapsia ja perheväkivallan uhreja. Haavoittuvien ihmisryhmien hankkeiden hyödynsaajille tarjotaan mahdollisuus koulunkäyntiin, ammatilliseen koulutukseen ja tukea elinkeinoihin. Etelä-Aasian alueohjelmassa toteutettiin 15 hanketta, joista yksi on alueellinen. Yhteistyömaita olivat Bangladesh, Bhutan, Kiina, Intia, Nepal, Pakistan ja Sri Lanka. Vuonna 2015 hyödynsaajia oli yhteensä arviolta , joista suoria Hyödynsaajista lapsia ja nuoria oli noin Vuoden 2015 aikana onnistuttiin monissa asioissa. Hyödynsaajien osalta Bangladeshin slummikoulusta hyvillä arvosanoilla valmistuneet oppilaat olivat tärkeä saavutus. Nepalissa oppilaiden oppimisympäristö parantui useissa kouluissa uusien luokkahuoneiden rakentamisen myötä. Piirikunta, jossa yhteistyökumppani toimii aktiivisesti Nepalissa, saavutti Open Defecation Free (ODF) statuksen. Verkostoituminen ja kumppaneiden motivaatio heidän omien järjestöjensä kehittämiseen olivat ohjelman vahvuuksia. Myös muutamien kumppaneiden omarahoitusosuus kasvoi alueella. Bhutanissa kumppani kanavoi merkittävää omarahoitusta hankkeelle Fidan avustamana käynnistetyn käsityötuotteiden valmistamisen ja myynnin kautta. Nepalissa kolmen hankkeen kumppanit pystyivät kasvattamaan omarahoitusosuuttaan maanjäristyksen jälkeisessä tilanteessa uusien avustuskumppanuuksien ansiosta. Etelä-Aasian alueohjelmassa tapahtui muutoksia vuonna 2015 johtamisen osalta ja maanjäristys Nepalissa haastoi alueen työntekijöitä ja kumppaneita. Myös hankkeiden oli sopeuduttava epävarmoissa olosuhteissa budjettileikkauksiin sekä poliittisiin ja ympäristöllisiin muutoksiin, mutta ne saatiin toteutettua kuitenkin onnistuneesti Itä-Aasia Fida käyttää Pohjois-Koreassa nimeä Finnish Agriculture and Health Rehabilitation Programme (FAHRP). Tämä nimi otettiin käyttöön maaliskuussa Fida nauttii viranomaisten luottamusta, mikä mahdollisti työn suunnittelun ja toimeenpanon tavallisten ihmisten auttamiseksi. Työtä ohjasi ja kontrolloi Korean ulkoministeriön KECCA (Korea-Europe Cooperation Coordination Agency). Pohjois-Korean ohjelman kehitystavoitteena on parantunut ravitsemus- ja terveystilanne. Välittömänä tavoitteena on parantunut ruokaturva sekä ennaltaehkäisevä ja institutionaalinen terveydenhuolto. Ohjelma sisälsi viisi hanketta, joista kaksi ruokaturva- ja kolme terveyssektorilla. Toinen ruokaturvahankkeista on EUrahoitteinen. Vuoden lopussa päättyi Hammashuollontukiohjelma ja Maaseudun terveyshanke yhdistyi Aluesairaaloiden kehittämishankkeeseen. Epäsuoria hyödynsaajia voidaan arvioida olevan 2,1 miljoonaa, kun aluesairaaloiden toiminta-alueen ihmiset lasketaan mukaan. Hammasterveyshankkeen suoria hyödynsaajia Fida International Sivu 32 Kehitysyhteistyöohjelman

33 olivat hammashoitajat ja oppilaat. Heidän kehittyneiden taitojensa kautta hyödynsaajien määrä tulee moninkertaistumaan. Suorien hyödynsaajien määrä oli noin Ruokaturvahanke ja terveyshanke toimivat erittäin syrjäisillä alueilla. Sairaalahankkeen suorat hyödynsaajat olivat jotain näiden kahden ääripään välillä. Hyödynsaajien voimaantumisen arviointi on Pohjois-Koreassa hankalaa. Kuitenkin voidaan todeta, että hankkeiden toiminnan myötä monien ihmisten elämä on parantunut ja ihmisarvo vahvistunut. 5. OHJELMAN TULOSTEN KESTÄVYYDEN ARVIOINTIA Alueohjelmaraportoinnissa pyrittiin selvittämään Ohjelman hankkeiden vaikutuksia ja tulosten kestävyyttä. Aluepäälliköt arvioivat hankeraporttien sekä monitoroinnin pohjalta, mitkä vahvuudet ja menestystekijät tukevat tulosten kestävyyttä ja millaisia riskejä sekä kehittämisalueita he havaitsivat kestävyyden suhteen Fidan sekä kumppaneiden osalta Tulosten kestävyys hyödynsaajien hyvinvoinnin paranemisessa POSITIIVISEN MUUTOKSEN KESTÄVYYS JA OMISTAJUUS VAIKUTUKSIIN Muutos hyödynsaajien elämässä on pysyvää, kun se ei ole riippuvaista ulkoapäin tuoduista panostuksista vaan kyseessä on asennemuutos: uuden, erilaisen ajattelun ja tavoitteisiin pyrkivän toiminnan omaksuminen. Kun hyödynsaajat itse ymmärtävät syy-seuraussuhteita ongelmiin ja löytävät niihin ratkaisuja, asenteet muuttuvat, mikä taas muuttaa yksilöiden ja organisaatioiden strategioita. Yhteisön kokema suuri muutos parempaan, esimerkiksi ripuli- ja infektiotautien väheneminen koulutusten sekä vesi- ja sanitaatiohuollon parannuttua, ruokkii ja vahvistaa itsessään tulosten kestävyyttä. Myönteisenä vaikutuksena on ilmennyt myös kumppaneiden hanketoiminnassa mukana olleen nuoren johtajasukupolven uudenlainen oman elämän suuntaaminen yhteiskunnan hyväksi toimimiseen. Muutoksesta kertoo sekin, että Fidan toiminnan piirissä olleiden kumppanikirkkojen asenne naisia, tyttöjä, vammaisia henkilöitä ja HIV-positiivisia kohtaan on hyväksyvämpää ja heidän parissaan on aloitettu hankkeita. Vahva omistajuus ja hyödynsaajien oma parantunut kapasiteetti lisää hyvinvointia ja muutoksen kestävyyttä, mikä näkyy kohdeyhteisöjen tietojen ja taitojen kehittymisessä yhteisötason päätöksenteossa, ongelmanratkaisussa, suunnittelussa ja läpinäkyvyydessä. Tällainen kehitys yhteisöissä parantaa niiden tulevaisuutta. Kun taataan lapsille ja nuorille kokemus heidän arvostaan, tasokasta koulutusta ja yhteisöön integroituminen, sosio-kulttuurinen muutos on kestävää. Heidän muuttunut tilanteensa nostaa myös heidän arvoaan yhteiskunnassa ja vähentää syrjimistä. Yksilötasolla positiiviset vaikutukset näkyvät oppilaiden ja heidän perheidensä elämässä. Aiemmin avuttomiksi ja toivottomiksi itsensä tunteneet nuoret ovat hankkeiden kautta tiedostaneet arvonsa ja suunnittelevat innolla tulevaisuuttaan. Opitut tiedot ja taidot kestävät läpi heidän koko elämänsä ja muuttavat yhteisöjä pitkällä aikavälillä. Myös koulutusten suuntaaminen koulutushenkilöstöön, jotka vaikuttavat tuleviin sukupolviin sekä vanhempiin yhteisöissään, edistää kestävyyttä. Opettajia on kutsuttu opettamaan uusia kasvatusmenetelmiä muissa yhteisöissä. Positiivisten vaikutusten jatkaminen ei sinänsä maksa mitään. Hankkeiden painopiste on vahvasti kapasiteetin vahvistamisessa. Joten tapahtuipa tulevaisuudessa mitä tahansa, koulutuksissa saavutetut tiedot ja taidot säilyvät. Tämä on osoittautunut erittäin relevantiksi strategiaksi Fidan työlle mm. Pohjois-Koreassa ja se myötävaikuttaa sielläkin kestävää myönteistä muutosta yhteiskunnassa. Fida International Sivu 33 Kehitysyhteistyöohjelman

34 KESTÄVYYTTÄ HEIKENTÄVÄT RISKIT Kestävyyden kannalta haasteena on sekä toimintaympäristöön että itse hanketoimintaan liittyviä riskejä. Sosio-kulttuurinen muutos on hidasta etenkin epävakaissa poliittisissa olosuhteissa. Välillä kehitysaktiviteeteistä on pudottu humanitaarisen avun tarvitsijoiksi ja on maita, joiden talous kärsii naapurimaan taloudellisista vaikeuksista. Kumppaniyhteisön laaja valtakunnallinen verkosto on samalla sekä mahdollisuus että haaste Aasiassa kaikilla yhteiskunnan tasoilla kulttuuriset tekijät kuten valtarakenteet, hierarkia ja kasvojen menettämisen pelko voivat vaikeuttaa todellisista ongelmista puhumista ja tuoda haasteita yhteistyölle. Hankkeen päätyttyä on suurempi riski, että ihmiset käyttävät valtaansa väärin eivätkä yhteisön hyväksi. Haasteeksi jää, ovatko nuoret tarpeeksi vahvoja vastustamaan yleisiä käytänteitä maassaan ja voiko heillä aikuisina olla erilaisia näkökulmia elämästä kuin valtaosalla ihmisiä. Myös johtajuuden puute ja heikko ymmärrys siitä, jos johtajuuden kapasiteetti on matala, nähdään riskinä. Useissa hankkeissa hyödynsaajat ovat alusta alkaen omistaneet työn ja resurssit on arvioitu riittäviksi myös hankkeen loppumisen jälkeen. On kuitenkin hankkeita, joissa tätä on vielä työstettävä ja rakennettava exitstrategia, jotta kestävyys voidaan taata. Vaikka yhteisöt olisivat ymmärtäneet muutoksen tärkeyden ja tarvittavia strategioita olisi tehty, strategioiden muuttuminen toiminnaksi edellyttää rakenteita, jotka mahdollistavat muutoksen. Vain siten muutoksesta tulee pysyvää. Ilman rakenteita on riski, että opitut asiat jäävät käyttämättä. Myös luonnonkatastrofien kuten maanjäristysten ja ilmastonmuutoksesta aiheutuvien säämuutosten (El Nino) mahdollisuus ovat riskinä. Ne ja poliittinen epävakaus ovat sen tason riskejä, että ne vaarantavat vakavasti hankkeiden myönteiset vaikutukset hyödynsaajien elämässä Tulosten kestävyys kumppaneiden voimaantumisessa VAHVUUDET JA MENESTYSTEKIJÄT TALOUDELLISELLE JA INSTITUTIONAALISELLE KESTÄVYYDELLE Kumppaneiden voimaantumisen kestävyyttä kuvaa parhaiten se, miten ammattitaitoisesti ja laadukkaasti kumppanit toimivat yhteisöissään. Taloudellinen ja institutionaalinen kestävyys kumppanin toiminnassa on tärkeää, jotta he pystyvät jatkamaan toimintaa myös hanketuen päättyessä. Hanketoiminnan lähtökohtana on ollut, että toiminta pyritään pitämään sellaisella taloudellisella tasolla, johon kumppaneiden omat resurssit myös myöhemmin riittäisivät. Kumppaneiden ja kumppaniyhteisöjen omistajuus hanketyössä kehittyi entisestään, koska he ovat vastanneet työn suunnittelusta, toteuttamisesta ja seurannasta mahdollisimman itsenäisesti. Suomalaiset asiantuntijat rajasivat omat tukitoimensa kumppanin kanssa sovitun suunnitelman mukaisesti. Heidän roolinsa oli raportointikauden aikana asiantuntija-avun tarjoaminen, sekä hankehallinnon seuranta yhteistyössä kansallisten toimijoitten kanssa. Menestystekijäksi voidaan todeta myös Fidan käyttämä toimintatapa, jossa kumppaneiden tarpeet kartoitetaan ja Fida on siltä pohjalta järjestänyt koulutuksia, työpajoja, opintomatkoja ja monitoroinut toimintaa. Kumppanit saavat lisäksi itsekin määritellä tarvitsemiaan koulutuksia. Tätä kautta kumppanit ovat kyenneet rakentamaan hallinnollista ja toiminnallista kapasiteettiaan. Se taas on vahvistanut heidän luotettavuuttaan kansainvälisten rahoittajien sekä alueellisen hallinnon näkökulmasta. Kumppaneilla on myös näky toimia esimerkkinä luotettavuudessa ja läpinäkyvyydessä omille kumppaniorganisaatioilleen. Kumppaneiden hallinnon ja toiminnan laatu on parantunut Fidan koulutusten ansiosta ja nämä taidot jäävät kumppaneille. Alueraporteista käy ilmi, että useilla kumppaneilla on riittävästi kapasiteettia ja näkyä jatkaa aktiviteetteja kohtuullisella tasolla odottamattoman hankkeiden päättämisen jälkeenkin. Fida International Sivu 34 Kehitysyhteistyöohjelman

35 Kun kumppaniorganisaatiot ovat alkaneet luoda omaa hallinnollista rakennetta ja kehittää esimerkiksi omaa raportointisysteemiä, ne osoittavat institutionaalista kestävyyttä toiminnassaan. Kumppanit ovat alkaneet ottaa vastuuta sellaisista asioista, joita aiemmin hoitivat Fidan expat-työntekijät. Myös kansallisten sekä kansainvälisten rahoituskanavien hyödyntäminen kertoo kumppanin itsenäistymisprosessin onnistumisesta. Verkostoituminen ja hyvät suhteet muihin paikallisiin toimijoihin edesauttaa paikallisten resurssien hyödyntämistä. Vaikka jotkut kumppanit ovat pieniä, ne ovat onnistuneet verkostoitumaan sekä temaattisesti että organisatorisesti. Tämä takaa, että kumppaneilla on tarvittava vertaistuki ja kanavat, joissa vaihtaa tietoa ja oppia uutta. Itäisessä Afrikassa kumppaneiden institutionaalinen kapasiteetti on parantunut merkittävästi, mikä kävi ilmi kun 2015 arviointeja verrattiin 2011 ja 2013 tehtyihin arviointeihin. Raportit osoittivat kuitenkin, että kaikilla kumppaneilla kapasiteetti ei ole samalla tasolla. Tämä näkyy sosiaalisen kehityksen strategisia suunnitelmia verratessa. Esimerkiksi seitsemästä kumppanista neljällä on hankkeita ja ohjelmia, jotka eivät ole Fidan kautta rahoitettuja. Kaikilla kumppaneilla kuitenkin on - ja osalla kirjattuna paperille - visio sosiaalisesta kehitystyöstä muutoksen työkaluna yhteiskunnassa. Vaikka kumppaneiden hallinnollisessa kapasiteetissa on eroja, kaikkien kyky suunnitella ja toteuttaa ohjelmia on hyödyttänyt merkittävästi ihmisten elämää. Mikäli kumppanit säilyttävät näkynsä ja missionsa ja suunnittelevat toimintonsa niiden mukaisesti, myönteiset muutokset saadaan myös säilymään yhteisöissä. Kirkkokumppaneiden osalta sosiaalisen työn omaksuminen osaksi kirkon toimintaa takaa työn jatkumisen, koska kirkko on yleensä pysyvä instituutio yhteisössä ja verkostojensa kautta sillä on myös kansallinen ulottuvuus. Kirkot ovat perusta ammattimaiselle kristilliselle sosiaalisen kehityksen järjestötoiminnalle, joka taas on diakonisen palvelun työkalu kirkoille yhteiskunnassa. Toimijoina ne jakavat haavoittuvien ihmisryhmien rinnalla kulkiessaan heidän tulevaisuuden haasteensa ja toisaalta onnistumisensa. HAASTEET, RISKIT JA KEHITTÄMISALUEET VAIKUTUSTEN KESTÄVYYDELLE Vaikka kehitysvaikutukset ovat kestäviä henkilöstön ja heidän osaamisensa tasolla, organisatorinen kestävyys riippuu kumppaneiden kyvystä jatkaa ja ylläpitää työtä. Tämä voidaan turvata varmistamalla riittävä toiminnan rahoitus kumppanin kautta eri tahoilta tai paikallisten resurssien avulla. Toisaalta ongelmana voi olla se, ettei henkilöstöä välttämättä ole tarpeeksi. Muun muassa Länsi Balkanilla pienillä kumppanikirkoilla ei ole toiminnan kannalta tärkeitä avainhenkilöitä riittävästi. Itäisessä Afrikassa sosiaalisen kehityksen vision säilyminen kumppanin toiminnan fokuksessa on riippuvaista vaaleilla valittavien johtajien asenteista. Fida ei voi vaikuttaa sisäisiin asioihin kumppanin toiminnassa, mikä tekee tästä riskin toiminnan jatkumiselle ja kestävyydelle. Itäisessä Afrikassa mitatut myönteiset muutokset eivät välttämättä ole pysyviä, ellei kumppaneilla ole asianmukaisia organisatorisia rakenteita. Tässä Fidan tuki on edelleen tarpeen, ettei saavutettua kapasiteetin vahvistumista menetetä. Kumppaneilla on oltava myös halu vahvistaa kapasiteettiaan käyttäen omia resurssejaan. Kulttuuristen käytänteiden ja asenteiden muuttuminen esimerkiksi Maasai-yhteisössä Keniassa vaatii useamman sukupolven ja ilman kumppanin vahvoja rakenteita riskinä on menettää jo saavutetut positiiviset muutokset. Lähi-Idän ja Keski-Aasian kaikissa maissa ei ole psykososiaalisen tuen resurssiverkostoa, jota osa työtä vasta aloittelevista kumppaneista tarvitsisi jatkaakseen toimintaa. Riskinä on, että kun psykososiaalisen tuen hanke päättyy, koulutusten teemoiksi ei enää valita näitä aiheita. Myös korkealaatuisen ja tutkimustuloksiin perustuvan koulutusmateriaalin tunnistaminen laajasta tarjonnasta voi vaikeutua. Kaakkois-Aasiassa on erilaisia kumppaneita eri maissa. Laosissa Savannakhetissa kumppanina on Opetus- ja liikuntaministeriö, jonka prioriteettina on oma toiminta eivätkä he ole sitoutuneita tekemään kehitystyötä vielä, vaikka ovat kiinnostuneita Fidan hankkeen toimintatavoista ja hoitavat hyvin sen dokumentoinnin. Hankkeen paikallinen henkilökunta on pätevää ja motivoitunutta jatkamaan toimintaa ulkoisen rahoituksen päätyttyä. Haasteena on hankkeen taloudellinen riippumattomuus. Vietnamissa vammaishankkeen kumppa- Fida International Sivu 35 Kehitysyhteistyöohjelman

36 niorganisaatioiden johto on päättänyt lopettaa kapasiteetin vahvistamisprosessin. Joskin tulevat rahoittajatahot, joiden varassa toimintaa on visioitu jatkettavan, voivat edellyttää sitä. Kumppanilla olisi kapasiteettia jatkaa koulutuksia ja aktiviteetteja ilman ulkopuolista rahoitusta, tosin halukkuutta siihen ei ole. Mutta jäsenten ja toimipisteiden lisääminen ja ryhmien organisoiminen jatkuvat ja mikäli ulkopuolista rahoitusta löytyy, myös aktiviteetit ja koulutukset jatkuvat. Opetusministeriö haluaa jatkaa toimintaa ja työ on kestävää, koska se on valtion intressien mukaista. Vammaistyöhön myönnetään tosin vain vähän varoja ja hanke voi päättyä jopa kokonaan ulkopuolisen rahoituksen loppuessa. Kuitenkin inklusiivinen koulutus ja vapaaehtoistoiminta jatkuvat koulutettujen opettajien toimesta. CHE-ohjelman (Community Health Education) hallinnoinnissa on haasteena paikallisen rahoituksen pienuus. Se riittää vain joihinkin yleisiin toimintoihin. Odottamattoman ja yhtäkkisen budjettileikkauksen vuoksi Fida menetti alueella muutamia avainhenkilöitä eikä hankkeita voitu päättää kontrolloidusti exit-strategioiden mukaisesti. Näin valitettavasti menetettiin työn vaikutuksia ja se heikensi tulosten kestävyyttä sekä kumppaneiden että hyödynsaajien osalta. Myös Etelä-Aasiassa taloudellinen kestävyys ja yhteyden rakentaminen kumppanijärjestöjen ja -kirkkojen välillä on haastavaa. Jotta työ olisi kestävää, kirkoilla ja järjestöillä tulisi olla vahva omistajuus siitä. Kumppaniorganisaatiot ovat hyvin erilaisissa vaiheissa; alueella on kumppaneita, jotka voivat jatkaa työtä, kun Fidan tuki loppuu. Mutta valitettavasti on myös niitä, jotka ovat täysin riippuvaisia Fidasta ja ulkoisesta rahoituksesta. OPITUT ASIAT JA STRATEGIAT KOHTI TALOUDELLISTA JA TOIMINNALLISTA ITSENÄISYYTTÄ Kumppaniyhteisöjen toimintamallit omarahoituksen kasvattamiseksi eroavat suuresti eri kohdemaissa. Länsi Balkanilla kumppanit ovat avanneet omia hyväntekeväisyys-kauppoja ja alkaneet ottaa maksun englanninkielen- ja tietokonekursseista. Kumppanit ovat saaneet myös lahjoituksia ulkomailta ja ovat mukana monissa verkostoissa, jotka tarjoavat uusia mahdollisuuksia rahoitukselle jatkossa. Boliviassa kumppanimme löysi uusia rahoituskanavia vuokraamalla omia toimitilojaan erilaisiin julkisiin tapahtumiin. Saadut vuokratulot hyödynnettiin osaksi oman hanketoimintaa. Paikallisia seurakuntia kannustettiin kehittämään omia varainhankintakeinoja, jotta ne voisivat toteuttaa yhteisöjensä ihmisten auttamiseen liittyvää itsenäistä toimintaa. Bolivialaisessa kaupungissa pieni paikallinen seurakunta järjesti tapahtuman nimeltä Laupias samarialainen, jonka aikana seurakunnan jäsenet tukivat erilaisia toimintoja alueen ihmisten auttamiseksi. Koko mittava tapahtuma toteutettiin seurakunnan jäsenten keräämillä tai lahjoittamilla varoilla, joiden kokonaismäärä oli 1000 USD. Kyseinen rahasumma on osoitus kirkkokuntien toiminnan parissa olevien paikallisten seurakuntien mahdollisuudesta toimia merkityksellisesti omilla alueillaan. Kun huomioidaan hanketoiminnan parissa vaikuttavien kirkkokuntien tuhannet seurakunnat, tällainen yhden seurankunnan antama esimerkki kertoo kumppaneitten potentiaalista vaikuttaa yhteisössään omia voimavarojaan hyödyntäen. Itäisessä Afrikassa kumppaneiden taloudellisen kestävyyden vahvistamiseksi on tehty kustannusten jakamisesta suunnitelma hankekaudelle niin, että neljäntenä vuonna kumppanin osuus olisi jo 100 %. Toinen tapa kasvaa taloudelliseen itsenäisyyteen on, että Fida antaa kertaluonteisesti summan hanketta varten ja kumppani ottaa hankkeen vastuulleen ja jatkaa hanketta omarahoitteisesti. Tästä toteutuneena esimerkkinä on Etiopian Moyalen vesihankkeen luovuttaminen kumppanin hoidettavaksi. Suunnitelmiin sisältyy koulutusta ja uusien varainhankinta tapojen kehittämistä. Esimerkiksi CSP ohjelmassa (Children Sponsorship Programme) on tavoitteena saada 50 paikallista kummia hankesyklin loppuun mennessä. Kumppanit ovat allekirjoittaneet sopimukset, joissa ne lupaavat kasvattaa omarahoitusta hankkeiden hoitamiseen. Tämä ei ole vielä toteutunut, mutta asiasta on keskusteltu ja kumppanit ovat sitoutuneet pitämään lupauksensa. Jotkut paikalliset kumppanit maksavat jo paikallisten työntekijöiden palkat ja ulkopuolista rahoitusta tarvitaan vain toimintoihin. Seuraavan ohjelmakauden suunnittelu on käynnistynyt ja paikallisten varojen hankkiminen on hyväksytty ehdoksi yhteistyölle, jotta kumppaneiden tekemästä sosiaalisesta työstä saadaan kestävää. Lähi-idässä kestävyyttä kumppanin voimaantumisessa pyritään vahvistamaan ottamalla osallistumismaksu niiltä ihmisiltä, joilla on varaa maksaa. Jotkut hankkeen toiminnoista tulevat normaaliksi osaksi yliopiston toimintoja ja ovat siten valtion rahoittamia, samoin kuin Kabulissa. Ideana on myös paikallisten hyväntekeväisyysmuotojen ja yrittäjien innostaminen mukaan lahjoittamaan hammasterveyskasvatuksen ja hoitojen Fida International Sivu 36 Kehitysyhteistyöohjelman

37 hyväksi etenkin lapsille. Tämä on tarkoitus tehdä paikallisten mielipidejohtajien ja vaikuttajien kautta ja tavoitteena on luoda sisäinen kontrollimekanismi väärinkäytösten ja vilpin estämiseksi. Kumppanit ovat saaneet hallinnollista koulutusta myös siihen, kuinka yhteisön naiset voivat olla mukana työssä ja ovat tärkeitä henkilöresursseja. Palestiinalaisalueilla taloudellinen kestävyys ei ole tässä vaiheessa mahdollista, koska yhteisössä on vielä vahvana avustusmentaliteetti. Toisaalta Fida on rahoittanut siellä vain koulutuksia, joten taloudellista riippuvuutta ei ole päässyt syntymään. Kaakkois-Aasian hankkeissa suunnitellaan mm. mikroluototusta rahoituksen tueksi. Kumppania Laosissa on pyritty ohjaamaan pois avustus-ajattelusta. Keskustelua on ollut, että valtio voisi mahdollisesti kustantaa kaksi uutta nuorisokeskusta. Vietnamin vammaishankkeen toimistotilat ja koulutusrakennus on saatu komitealta. Useat alueelliset toimistot ovat saaneet myös toimitilansa samalla tavoin. Valtio tukee henkilökunnan ja aluetoimiston johtajien palkoissa. Muita rahoittajia on tavoitettu ja heitä on saatavilla. Jäsenet maksavat jäsenmaksua ja monia kuluja pienentää vapaaehtoisten käyttäminen. Fidan strategiana on rohkaista tämän kaltaisia järjestöjä arvopohjaiseen työhön, jossa tunnistetaan ihmisten tarve auttaa toisiaan ja missä vammaiset henkilöt voimautetaan auttamaan toisiaan. Fida on ollut mukana lobbaamassa yhdessä koulujen kanssa valtion virastoja siitä, että lisää varoja tulisi allokoida kouluille vammaisten lasten tukemiseen. Myös vanhempia on koulutettu täyttämään aukkoja valtion koulutusjärjestelmässä, jotta heidän lastensa oppimista voitaisiin edistää. Kambodẑan CHE-ohjelmassa on pyritty parantamaan taloudellista kestävyyttä, mutta se on edelleen riippuvaista Fidasta. Yhtenä Fidasta riippumattomana rahoitusaloitteena on ollut seurakuntapohjainen mikrolainaohjelma. Myanmarissa hanketiimi pyrkii rakentamaan tiiviin yhteyden paikallisen seurakunnan johtoon ja liittämään työn kansallisen kirkon organisaatiorakenteeseen sekä toiminnallisiin ja strategisiin suunnitelmiin. Tavoitteena on myös saada kirkolle toimintaperiaatteet yhteisön kehittämisestä, kehitys- ja avustustyöstä sekä diakoniasta. Tämän kautta toivotaan kirkon saavuttavan näky työstä, jotta hankkeelle saataisiin paikallinen omistajuus. Se tuottaisi paikallisia resursseja toteuttamiseen. 6. KEHITYSVIESTINTÄ JA -KASVATUS Kehitysviestinnän tavoitteena on tarjota Fidan sidosryhmille monipuolista ja ajantasaista tietoa kehitysmaista ja kehityskysymyksistä. Sidosryhmiä halutaan innostaa ja haastaa globaaliin ajatteluun ja vastuuseen sekä toimimaan kehitysmaiden lähimmäisten hyväksi. Kehitysviestintä jakaantuu kahteen osa-alueeseen: järjestön Ohjelmasta ja siihen kuuluvista hankkeista tiedottaminen ja kehityskasvatus (=kansainvälisyyskasvatus, Global Education). Kehitysviestinnän ja -kasvatuksen mittareilla mitattuna Ohjelman tavoitteiden saavuttamista toimintavuoden aikana kuvataan taulukossa 19 seuraavalla sivulla Kehitysviestintä (hankenro 5002) Fidan kehitysviestinnän tavoitteena oli suomalaisten sidosryhmien lisääntynyt tietoisuus Fidan kehitysyhteistyöstä ja sen tuloksista sekä kumppanuusmaiden kehityskysymyksistä. Aktiviteettien valossa tavoitteiden eli tietoisuuden kasvun voidaan todeta täyttyneen ainakin osittain, vaikka varsinaista kohderyhmäseurantaa ei ole tehty. Fida International Sivu 37 Kehitysyhteistyöohjelman

38 Kehitysviestinnässä erottui selkeimpänä ja äkillisesti nousseena teemana järjestöjen kampanjointi valtiontuen leikkauksia vastaan. Järjestöjen työn merkitys sai huomattavaa julkisuutta Suomessa, myös kerätyn kansalaisadressin kautta. Nepalin historian pahimpaan maanjäristykseen liittyviä juttuja julkaistiin valtakunnallisissa ja maakunnallisissa medioissa ja samalla Fidan työ Nepalissa nousi esille. Kummiviestintää kehitettiin vuoden aikana aiempiin vuosiin verrattuna. Muun muassa kummiasiakaslupaus sai viestinnällisen muodon. Kansainvälisyyskasvatuksen ja -viestinnän yhteinen tavoite seurakuntien sitoutumisesta kehitysyhteistyöhön heijastui myös siinä, että kaikkien lähetettyjen työntekijöiden palkassa oli ainakin pieni osuus seurakuntarahoitusta. Fida International Sivu 38 Kehitysyhteistyöohjelman

39 TAULUKKO 19. Kehitysviestinnän ja -kasvatuksen tulokset Ohjelman Tulos (Result) 3. Suomalaisten sidosryhmien lisääntynyt tietoisuus Fidan kehitysyhteistyöstä ja sen tuloksista sekä kumppanuusmaiden kehityskysymyksistä Ohjelmatason Kehityskasvatuksen Mittarit Tilanne mittarit (kvk) tavoitteet vuonna 2015 Suomalaisten yhteistyötahojen aktivoituminen ja asennoituminen kehitysyhteistyöhön ja globaaliin vastuuseen Varainhankinnan kehittyminen, luovuus ja vakaus. 1. Seurakuntien nuorisotyöhön on otettu mukaan kehitysviestinnän ja - kasvatuksen teemoja. 2. Seurakunnat pitävät kehitysyhteistyötä tärkeänä ja osallistuvat siihen 3. Sidosryhmät saavat tietoa Fidan kehitysyhteistyön kattoteemoista ja kampanjoista ja näistä julkaistaan sisältöjä paikallisissa ja valtakunnallisissa medioissa 4. Helluntaiseurakuntien Koulupalvelun lisääntynyt kapasiteetti tehdä vierailuja kehityskasvatusaiheista. 1.1 Fida tapaa vuosittain nuorisotyöntekijöitä ja pitää esillä kvk-teemoja 1.2 Fida tuottaa kehityskasvatusmateriaaleja ja opastaa seurakuntien nuorisotiimejä hyödyntämään niitä 1.3 Eväät elämään kampanjaan toteutetaan nuorisolle suunnattuja komponentteja 1.4 Tehdään suunnitelma, miten Fidan kotimaassa olevat kehitysyhteistyöntekijät vierailevat seurakuntien nuortenilloissa kertomassa työstään, ja miten raportoidaan 1.5 Osallistutaan 1-3 tapahtumaan. 2.1 Seurakunnat haastetaan osallistumaan Eväät elämään -kampanjaan. 2.2 EE-kampanjaan osallistuvat seurakunnat koulutetaan kampanjan teemoista. 3.1 Julkaistaan 2 kehitysyhteistyöaiheista Fida-lehteä vuodessa 3.2 Julkaistaan eri kanavissa yhteensä artikkelia kehitysyhteistyöstä 3.3 Tehdään n. 25 kehitysyhteistyöaiheista radio-ohjelmaa 3.4 Tuotetaan kehitysyhteistyöaiheisia tvohjelmia ja/tai videoita 3.5 Pidetään kehitysyhteistyöaiheita esillä Fidan sosiaalisen median kanavissa 3.6 Annetaan kehitysyhteistyöaiheista juttuvinkkejä valituille medioille säännöllisesti. 3.7 Fida lähetystorien asiakkaille kerrotaan kehitysyhteistyöstä kampanjaluontoisesti 4.1 Kehityskasvatustunteja pidetään kaikilla Koulupalvelun työalueilla. 4.2 Vuosittain järjestetään Eväät elämään - kampanjakuukausi, jolloin koulupalvelun työntekijät kiertävät alueensa kouluja Fidan EE-materiaalin kanssa. 4.3 Koulutyöntekijät järjestävät Eväät elämään -teemapäiviä viidellä paikkakunnalla. 4.4 Ystävyyskoulutoiminnan aloittamiseen tarvittava konsepti luodaan ja testataan yhdellä paikkakunnalla. 4.5 Kouluvierailuja varten on tehty vuosittain oppimateriaaleja. 4.6 Fida tuottaa tarvittavaa taustamateriaalia ja tukea koulupalvelun ja seurakuntien kouluyhteistyöhön. 1.1 Fida tapasi seurakuntien nuorisotyöntekijöitä ja jakoi teemojaan heidän kanssaan facebook-keskusteluryhmän kautta. 1.2 Kehityskasvatusmateriaaleja tuotettiin osana Eväät elämään kampanjaa ja ohjattiin kampanjaan osallistuvia seurakuntia hyödyntämään niitä. 1.3 Eväät elämään kampanjan osana #käytäsunvoimaa somekampanja, jossa tähtenä oli Musta Barbaari. Kampanjaan osallistuttiin 127 kuvapostauksella ja Fidan Instagram-seuraajamäärä kasvoi kampanjakuukauden aikana 300->394 (+24 %). 1.4 Tavoitteen eteen ei tehty töitä raportointivuonna. 1.5 Fida oli mukana WUP Dreams tapahtumassa Tampereella ja helluntaiseurakuntien Juhannuskonferenssissa Keuruulla. 2.1 Haaste osallistua lähti kaikkiin helluntaiseurakuntiin, lisäksi aktiivisia osallistuneita tavoitettiin puhelimitse. Tavoitteena oli saada 100 seurakuntaa mukaan, ja 113 osallistui keräykseen. 2.2 Koulutusmateriaali valmistetiin kampanjan yhteyshenkilöiden käyttöön, mutta osallistujien kouluttamista ei seurattu. Maakunnallisia koulutuksia ei järjestetty. 3.1 Julkaistu kaksi lehteä, joista erityinen kampanjajakelu tavoitti myös peruskoulujen ja kaikkien Fida-myymälöiden asiakkaat. 3.2 Julkaistiin tavoitemäärä netissä juttuja. 3.3 Puolet viikottaisen ohjelman aiheista liittyi kehy-tai hummiavun aiheisiin. Myös kummilapsiteema on laskettu tähän. 3.4 Keväällä TV7:ssä jatkuneen Lähetyspysäkki-sarjan kolmannen, Latinalainen Amerikka- tuotantokauden jaksoista puolet liittyi kehitysyhteistyöhön. Lisäksi Nenäpäivä-, kummi- ja Eväät elämään - kampanjoissa julkaistiin kehitysyhteistyön hyödynsaajista kertovia videoita. 3.5 On pidetty ainakin viikoittain. 3.6 Mediaosumista (vain sähköiset, 218) enemmistö 73 prosenttia liittyi kehitysyhteistyöhön (mukaan lukien humanitaarinen apu). Tärkeimmiksi aiheiksi nousivat valtiontuen leikkaukset, Nepalin maanjäristys ja Nenäpäivä. Lisäksi Pohjois-Korea nousi yksittäisenä aiheena. 3.7 Fida lähetystoreilla toteutettiin Nepal-teemainen hintalapputiedotuskampanja, jossa kerrottiin avun perillemenosta. Kampanjan tuotoksena noin 100 tilasi Fidan uutiskirjeen. 4.1 Kehityskasvatustunteja pidettiin 9 maakunnassa, eli kaikissa, missä koulupalvelulla on työntekijä + Uudellamaalla. 4.2 koulutyöntekijät käyttivät oman työnsä ohessa Fidan materiaaleja vuoden ympäri ja raportoivat kaikista pitämistään kehityskasvatustunneista. 4.3 Teemapäiviä järjestettiin Virroilla (mukana 6 alakoulua), Ylöjärvellä, Lappeenrannassa, Elimäellä ja Konnevedellä. 4.4 Ystävyyskoulu-toiminnalle ei ole toistaiseksi löytynyt Suomesta sopivaa testikoulua. 4.5 Näkymätön-teemapaketti valmistui ja otettiin käyttöön keväällä, ja pakolaisuutta käsittelevä suppeampi materiaali syksyllä. 4.6 Koulutyöntekijöitä tavattiin ja koulutettiin vuoden aikana kahdesti. Tuen tarvetta nähtiin erityisesti teemapäivien järjestämisessä, ja koulutusmateriaalin teko alkoi. Lisämateriaaleja toimitettiin ja tuotettiin tarpeen mukaan. - Fidan varainhankinta kehittyi ajanjaksolla suunnitellusti - Viestintä tuki varainhankintaa ja varainhankinta viestintää - Kokemuksena on, että lisääntynyt/kasvanut Fidan tunnettuus (tarkka lukukin on) kasvattaa auttamisen halua ja että hyvin toteutettu varainhankinnan toimenpide kasvattaa suuren yleisön tietoisuutta kehityskysymyksistä. - Asiointi Fida lähetystoreilla on toiminut yhtenä kohtaamisen paikkana myös kehityskysymyksiin. - Kiinnostuksen heräämisestä kertoo myös lisääntynyt tukijoiden, uutiskirjetilaajien ja Some-seuraajien määrä Fida International Sivu 39 Kehitysyhteistyöohjelman

40 6.2. Kehityskasvatus (hankenro 5006) Fidan kehityskasvatus rakentuu vuosittain järjestettävän Eväät elämään -kampanjan ympärille. Vuonna 2015 teemana oli Nepal ja kastittomuus, ja koulujen uusi materiaalipaketti käsitteli teeman ympärillä ihmisoikeuksia, syrjintää ja ihmisarvoa. Raportointivuonna Fidan kehityskasvatustunneille osallistui 9446 peruskoululaista ja lukiolaista yhdeksässä maakunnassa. Helluntaiseurakuntien koulupalvelun koulutyöntekijät veivät uuden materiaalin 51 koululle, ja käyttivät myös edellisten vuosien materiaaleja ja pystyivät näin tarjoamaan kouluille valinnanvaraa käsiteltävistä kehitysteemoista. Edellisten vuosien teemamateriaaleistä käytettiin eniten lasten koulunkäyntiin liittyvää Slummikoulu-materiaalia ja vuoden 2014 teemapakettia terveyden merkityksestä, liite 2d. Kehityskasvatustunnit Näkymätön-teemapaketti koostui videosta, osallistavista harjoituksista ja päivä näkymättömänä kotitehtävästä, jonka avulla luokat voivat jatkaa aiheen käsittelyä vierailun jälkeen. Oppilaiden palautteissa oltiin tyytyväisiä tunteihin (yleisarvosana 3,37/4), ja erityisesti yläkoululaisten ja lukiolaisten palautteissa toistui ajatus siitä, että oppilaat olivat jääneet miettimään, miten voisivat auttaa kehitysmaiden ihmisiä. Myös ajatus siitä, että kaikilla pitäisi olla asiat yhtä hyvin, toistui monessa palautteessa. Palautteiden perusteilla voi todeta, että kouluvierailujen tavoite herättää ajattelemaan globaaleja kysymyksiä ja tekemään oma osansa, on toteutunut ainakin joidenkin oppilaiden kohdalla. Kuvia kehityskasvatustunneilta ja teemapäivistä, liite 2e. Opettajien antamien palautteiden mukaan pidetyt tunnit ovat aiheeltaan kiinnostavia ja relevantteja. Opettajien antama yleisarvosana oli 3,78/4. Kehityskasvatustunteja mainostettiin Opettaja-lehdessä ja Fidan omissa kanavissa. Tavoitteena oli laajentaa toiminta-aluetta uusiin kouluihin ja välittää Fidan kautta toiveita kehityskasvatustunneista maakuntien koulutyöntekijöille. Kouluvierailuja tiedustelevien opettajien määrä oli raportointivuonna 7 ja kehityskasvatusteemaisia lautapelejä tilattiin noin 20 koululle. Suoraan maakuntiin tulleiden uusien kontaktien määrää ei mitattu. Kouluyhteistyön tukemiseksi Fida-lehden Eväät elämään -numerosta tehtiin koulupalvelun erikoispainos, jonka lisäkansissa oli tietoa koulupalvelusta ja kouluyhteistyöstä. Lehdestä tehtiin 1850 kappaleen lisäpainos, ja koulutyöntekijät jakoivat niitä alueensa kouluihin. Kansainvälisyys-teemapäivän pilotti eteni koulutusvaiheeseen. Maakunnallisista koulutyöntekijöistä kolme osallistui Ylöjärvellä syksyllä järjestettyyn teemapäivään koulutusmielessä, ja päivästä kerättiin video- ja kuvamateriaalia koulutusvideon valmistamista varten. Koulutusvideon teko aloitettiin loppuvuodesta 2015 ja se valmistuu keväällä Fida koulutti koulupalvelun työntekijöitä helmikuussa ja syyskuussa. Seurakuntien suuntaan kehityskasvatushanke näyttäytyi Eväät elämään keräyksen ja sitä tukevien tiedotusmateriaalien muodossa. Seurakuntien lipaskeräyksiä oli toivottu määrä, ja seurakunnat osallistuvat entistä vahvemmin myös tiedon jakamiseen omissa kanavissaan. Seurakunnat jakoivat Fidan kampanjajulkaisuja omissa kanavissaan Nepal-keräyksen aikana 27 kertaa. Kehityskasvatusteemat olivat esillä WUP Dreams tapahtumassa Tampereella, jossa Fidalla oli tietoisku ja messupiste Nepal-teemalla. Osana Eväät elämään kampanjaa, Musta Barbaari ja #käytäsunvoimaa-haaste rohkaisi nuoria ottamaan osaa Nepalin auttamiseen. Nuorten tietoisuutta Nepalin maanjäristyksen avuntarpeesta lisäsi myös Madventuresin telttakeräystempaus, jossa Fida oli mukana tiedotuksessa ja toimittamassa avustuskuorman kohteeseen Nepalissa. Syksyllä koko Eurooppaa puhuttivat pakolaisvirrat, ja asenneilmasto tuntui kärjistyvän. Osana kehityskasvatushanketta Fida teki koulukäyttöön keskusteluharjoituksen pakolaisuudesta. Fida International Sivu 40 Kehitysyhteistyöohjelman

41 Helluntaiseurakunnat ottivat aktiivisesti osaa turvapaikanhakijoiden parissa tehtävään työhön. Fida toimi asiantuntija-apuna seurakunnille yhdessä helluntaikirkon maahanmuuttajatyön valiokunnan kanssa. Toimintavuoden aikana Fida oli mukana järjestämässä yhtä koulutusta turvapaikanhakijoiden parissa toimimisesta kiinnostuneille henkilöille. Kehityskasvatushankkeen yhtenä laajempana vaikutuksena voi mainita Unkarin helluntaikirkon kanssa virinneen yhteistyön kouluyhteistyön ja siellä tehtävän arvokasvatuksen kehittämiseksi. Ulkomaan työharjoittelussa tai lyhytaikaisissa tehtävissä kehitysyhteistyössä oli viisi henkilöä ja heidän lisäkseen kolme, joiden tehtäviin kuului kehitysyhteistyö osittain. 7. OHJELMAN ORGANISAATION JA LAADUNHALLINNAN KEHITYS 7.1. Hallinto ja organisaatio Fidan organisaatiossa yhdistyksen kokous on ylin päättävä elin. Yhdistystä edustaa ja sen asioita hoitaa hallitus, joka vastaa Fidan toiminnasta. Tarkemmat tiedot yhdistyksen toiminnasta sekä johtoryhmän jäsenistä, henkilöstöstä ja taloudesta löytyvät liitteenä olevasta toimintakertomuksesta (liite 6). Toiminnanjohtajan alaisuudessa toimiva johtoryhmä muodostuu kahden osaston johtajista (kotimaa sekä talous ja hallinto) sekä Aasian, MECA/Itä-Afrikan sekä Euroopan alueiden johtajista. Uuden organisaatiorakenteen mukaisesti kolmen aluejohtajan alaisuudessa toimi vuonna 2015 seitsemän aluepäällikköä. He koordinoivat alueensa kehitysyhteistyötoimintoja ja toimivat samalla hankekoordinaattoreiden esimiehinä. Aluehallintoa vahvistavat temaattiset ja tekniset asiantuntijat. Yleishallintoon kuului yleisjohtaminen sekä talous-, henkilöstö-, ICT- ja toimistopalvelut. Hankehallintoon Suomessa kuului UM-yhteydet, kehitysyhteistyöohjelman suunnittelu sekä toteutuksen ja raportoinnin hallinnointi. Toimiston ja sen kehitysyhteistyöyksikön rooli painottui alueita palvelevan asiantuntijatuen tuottamiseen ja kehittämiseen. Vuonna 2014 ulkomaan hankkeissa työskenteli 59 Suomesta palkattua työntekijää (kaavio 1). Määrärahaleikkauksista johtuneiden sopeutustoimien vuoksi lokakuussa irtisanottiin kaksi kehitysyhteistyötehtävissä toiminutta henkilöä kotimaassa ja 15 lähetettyä henkilöä ulkomailla. Lisäksi Ohjelma työllisti noin 437 paikallista työntekijää (kaavio 2). Etelä-Aasian merkittävästi suurin henkilöstön määrä selittyy Bangladeshin koulun henkilöstön sisältymisellä siihen ja Intian Slummihankkeen työntekijöillä, joista useimmat tekevät töitä 20% työajalla. Myös paikallisesti palkattujen määrä on kokonaisuudessaan vähentynyt edellisvuodesta irtisanomisten vuoksi. Fida International Sivu 41 Kehitysyhteistyöohjelman

42 KAAVIO 1. Hankkeiden lähetetty henkilöstö alueittain Lähetettyjen työntekijöiden määrä alueellisesti yht. 59 henkilöä Itä-Aasia 4 Etelä-Amerikka 0 Balkan 6 Etelä-Aasia 12 Lähi-itä ja Keski- Aasia 12 Kaakkois-Aasia 12 Itäinen Afrikka 13 KAAVIO 2. Hankkeiden paikallinen henkilöstö alueittain Lähi-itä ja Keski- Aasia 15 Paikallisten työntekijöiden määrä alueellisesti yht. 437 henkilöä Kaakkois-Aasia 47 Länsi-Balkan 35 Itäinen Afrikka 95 Etelä-Aasia 238 Etelä- Amerikka5 Itä-Aasia Suunnittelu, toteutus ja laadunhallinta Määrärahaleikkaukseen sopeutumisen vuoksi tehdyssä organisaatiomuutoksessa pyrittiin tehostamaan toimintaa entisestään. Muutos oli jatkumoa jo meneillään olevaan organisaation kehittämistyöhön, joka edesauttoi toimintavuoden aikana Fidan kehitysyhteistyön laadun paranemista ja tehokkuutta. Osana henkilökunnan osaamisen ja asiantuntijuuden vahvistamista toimivat mm. Kepa ry:n ja KEHYS ry:n järjestämät koulutukset, joihin osallistui 8 henkilöä vuoden aikana. Kotimaassa järjestettyyn perehdytyskoulutukseen osallistui yksi kentälle lähtenyt kehitysyhteistyöntekijä. Fida International Sivu 42 Kehitysyhteistyöohjelman